Miten kunnissa arvioidaan vanhusten palvelutarve? sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Kuulluksi tuleminen on perusoikeus myös päihdeasiakkaalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten kunnissa arvioidaan vanhusten palvelutarve? sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Kuulluksi tuleminen on perusoikeus myös päihdeasiakkaalle"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Kuulluksi tuleminen on perusoikeus myös päihdeasiakkaalle Tampere avaa tietä yksityistämiselle Hissi on vanhuksille ovi ulkomaailmaan Arki ei suju. Tarvitaanko meilläkin avuksi super-nannyja? Miten kunnissa arvioidaan vanhusten palvelutarve?

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 94. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Helena Tuomaala/Kuvaliiteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Työpaikkailmoitukset puh. (09) faksi (09) Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy/Sanna Laaksonen puh. (09) Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Palvelu- ja hoitotarpeen arviointiin tarvitaan vanhussosiaalityötä Merja Moilanen 4 5 ajankohtaiset kehitysvammaisten palvelut, järjestöt, tietoyhteiskunta, tietoteknologia, peliriippuvuus uutisia lyhyesti 6 7 laina ja palaute Vanajan avovankilaan voidaan ottaa lapsia vasta, kun äideille voidaan antaa heidän tarvitsemansa tuki ja ohjaus Brittiläistä lastensuojelun tukimallia tarvitaan meilläkin lainattua, saksittua 8 13 KÄRKITEEMA Vanhussosiaalityön tarve kasvaa Marja Vaarama Matkalla maailman parhaaksi, Espoon vanhuspalvelut uudistuvat Minna Tarvainen Miten kunnissa arvioidaan vanhusten palvelutarve? Merja Moilanen Sosiaaliturva 8/06 postitetaan lukijoille 12. toukokuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään näkökulma Kolumni Antero Marjakangas Jos minulta kysytään Terhi Pulli esteetön ympäristö Hissi on vanhuksille ovi ulkomaailmaan Mia Sivula Hissittömyys rajoittaa ikäihmisten elämää Pekka Heiskanen 19 tuomisia ja viemisiä Helsinki ja Pietari lastensuojelun yhteistyöhön Venäjällä tarvitaan kipeästi sosiaalityöntekijöitä huumetyöhön yksityistäminen Tampere avaa tietä yksityistämiselle Briitta Koskiaho lain nimessä Kuulluksi tuleminen on perusoikeus Timo Mutalahti lakiuutisia vireillä eduskunnassa kirjat, tutkimukset oma ura 7/06 seuraavassa numerossa 8/06 Kärkiteemana täydennyskoulutus Ovatko yksineläjät avuntarvitsijoina muita vähempiarvoisia? Juristin nurkkaus Lastensuojelun pakotteista ja rajoituksista rajoitustoimenpiteitä lakimuutoksen käsittely alkaa 2 Sosiaaliturva 7/06

3 Pääkirjoitus 26. huhtikuuta 2006 KANNESSA Miten kunnissa arvioidaan vanhusten palvelutarve? Tähän velvoittaa maaliskuun alussa voimaan tullut lain muutos. Vanhustyöstä sivut 8 13 kuva: Helena Tuomaala/Kuvaliiteri Palvelu- ja hoitotarpeen arviointiin tarvitaan vanhussosiaalityötä Maaliskuun alussa tuli voimaan sosiaalihuoltolain muutos, jonka mukaan kunnan on arvioitava 80 vuotta täyttäneiden sosiaalipalvelujen tarve kiireettömissä tapauksissa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Kunnissa ei näytä olevan vaikeuksia määräajan noudattamisessa eikä käytäntöjä ole tarvinnut paljonkaan muuttaa, varsinkaan kun palvelutarpeen arviointi ei oikeuta yhteydenottajia palveluiden saantiin. Jos kunnalla ei ole tarjota henkilön tarvitsemaa palvelua, henkilö joutuu jonoon kuten ennenkin tai hänelle etsitään apua yksityisistä palveluista tai muuta korvaavaa ratkaisua. Osassa kuntia on jo muutaman vuoden ajan tehty ehkäiseviä kotikäyntejä. Niiden kohteena ovat kaikki tiettyyn ikäluokkaan kuuluvat, yleensä 75-vuotiaat, jotka eivät vielä itse ole kokeneet olevansa palvelujen tarpeessa. Heidän kanssaan etsitään keinoja, millä itsenäistä suoriutumista voidaan vahvistaa ja lykätä palvelutarvetta. Terveydenhuollon hoitotakuu on ollut voimassa vuoden. Sillä taataan oikeus päästä kiireettömän hoidon arviointiin perusterveydenhuollossa kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta. Hoitoyksikön on puolestaan aloitettava hoidon tarpeen arviointi kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta ja tarpeelliseksi todettu hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa tarpeen arvioimisesta. Hoitotakuu toteutuu pääosassa kuntia. Oikeus päästä palvelu- ja hoitotarpeen arviointiin tuo turvaa ikäihmisille: palvelujen ja hoidon ulottuville pääsee, kun itse tai omaiset ymmärtävät hakea apua, ja ainakin päällimmäiset avun tarpeet tulevat arvioinneissa esiin. Arvioinnit eivät kuitenkaan täytä tehtäväänsä, jos niissä ei tarkastella tilannetta kokonaisvaltaisesti ja kuunnella ikäihmisen omia toivomuksia. Vanhuksille tarvitaan usein terveydenhuollon toimien tueksi myös muiden asioiden selvittelyä. Vanhussosiaalityön asiantuntija voi tuoda arviointeihin kokonaisvaltaista näkemystä. Parasta olisi, jos vanhussosiaalityöntekijä olisi tekemässä palvelutarpeen arviointia ehkäisevästä kotikäynnistä alkaen ja voisi seurata ikäihmisen vaiheita sen jälkeen ja olla mukana räätälöimässä asiakkaalle hänen toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumista tukevia palveluja. Aivan liian usein ikäihmiset joutuvat tyytymään niihin palveluihin, joita kunnassa sattuu sillä hetkellä olemaan, vastaavat ne heidän tarpeisiinsa tai eivät. Kokonaisvaltaista asiantuntemusta arviointeihin tarvittaisiin myös siksi, että niistä saataisiin perustaa palvelujen kehittämiselle. Vanhussosiaalityössä yhdistyy vanhenemisen ja sosiaalityön asiantuntemus ja se voi tuoda vanhusten kanssa työskentelyyn sosiaalityön perusarvoja kuten ihmisen ainutkertaisuuden, itsemääräämisoikeuden ja loukkaamattomuuden kunnioittamisen. Päätoimittaja Merja Moilanen Torniossa Kallioputaan päiväkodissa lapsen ajatuksia kootaan peilivihkoon. 5-vuotias Tanya seikkailee peilivihossaan usein pikkuveljen kanssa. Uudistuneet verkkosivut Sosiaaliturva 7/06 3

4 ajankohtaiset kuva: Kimmo Räisänen Kehitysvammaiset ihmiset liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin terveysliikuntasuositusten mukaan pitäisi. Senioriklubeissa totutellaan liikunnallisempaan elämäntapaan. kuva: Merja Moilanen KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT Verkkoon kootaan tietoa ikääntyvien kehitysvammaisten palvelutarpeista. Kehitysvammaisten ikääntymistä koskeva tietopankki on avattu Verneri-nettisivuilla. Siellä on tietoa muun muassa ikääntymismuutosten arvioimisesta, ikääntymisen vaikutuksista toimintakykyyn sekä toimintakyvyn ylläpitämisen mahdollisuuksista. Tietoa on tuotettu Kehitysvammaliitossa ikääntyvien kehitysvammaisten tukiprojektissa, jossa muun muassa kokeiltiin senioriklubitoimintaa fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäjänä. Klubitoiminta jatkuu monella paikkakunnalla.verneri-nettisivuilla voi tutustua senioriklubien kokemuksiin. Sieltä saa myös neuvoja siihen, miten perustaa oma senioriklubi. Ikääntyviä kehitysvammaisia on entistä enemmän ja he muodostavat kasvavan osan kehitysvammapalveluiden käyttäjistä. Tietopankin tarkoituksena on lisätä tietoa ikääntymisen vaikutuksista kehitysvammaisten palveluiden käyttäjien tarpeisiin ja siten auttaa palveluiden kehittämistä. PALKITTU Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto luovutti sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivillä Helsingissä 5. huhtikuuta Sosiaaliturvan tunnustuspalkinnon Stakesin ylijohtajalle Matti Heikkilälle. Palkinto myönnettiin tunnustuksena ylijohtaja Matti Heikkilän monipuolisesta huono-osaisuus- ja köyhyystutkimuksesta, sosiaalipolitiikkaan ja sosiaalihuoltoon liittyvästä tutkimustyöstä sekä pitkäjänteisestä alan kehittämisestä ja vaikuttamistyöstä. Heikkilä toimi muun muassa sosiaalialan kehittämishankkeen selvityshenkilönä ja hankkeen koordinoijana. Kuulun siihen sukupolveen, joka ei julkisesti anna arvoa tällaisille huomionosoituksille, mutta täytyy sanoa, että kyllä tämä mieltä lämmittää, palkinnonsaaja totesi kiitoksissaan. Toimitusjohtaja Helena Hiila, Väestöliitto: Voiko asiantuntemusta pitää yllä ilman asiakaskontakteja? JÄRJESTÖT Vähän aikaa sitten järjestöjä kannustettiin tuottamaan palveluja, nyt ne haittaavat vapaata kilpailua. Väestöliitto perustettiin vuonna 1941 talvisodan jälkimainingeissa tukemaan lapsiperheitä ja propagoimaan Suomen väkiluvun kasvattamisen puolesta. Liiton 65-vuotispäivää juhlistettiin seminaarilla maaliskuun lopussa. Nykyisin Väestöliitto on monialajärjestö, joka ylläpitää lastenhoitopalvelua, seksuaaliterveysklinikkaa, perinnöllisyysklinikkaa ja lapsettomuusklinikkaa, harjoittaa tutkimustoimintaa ja toimii edelleen perheiden puolestapuhujana. Väestöliiton vaikuttaminen on perustunut tutkittuun tietoon ja asiakastyöstä saatuun kokemukseen, liiton toimitusjohtaja Helena Hiila totesi seminaarissa. Hän oli huolissaan sekä oman liittonsa että muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen palveluista: Vasta vähän aikaa sitten järjestöjä kannustettiin tuottamaan palveluja, nyt yhteiskunnan järjestöille antaman tuen nähdään haittaavan vapaata kilpailua. Järjestöjä kehotetaan keskittymään vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan sekä ehkäisevään asiantuntija- ja vaikuttamistyöhön. Toisaalta käydään rajankäyntiä siitä, mikä on julkisen sektorin ja mikä järjestöjen vastuulla. Joudumme miettimään mitä tämä tarkoittaa Väestöliitolle. Onko toiminnassamme sellaisia osia, joista olisi syytä luopua tai jotka paremmin toimisivat yhtiömuodossa. Osa tuottamistamme palveluista on sellaisia, joiden hinta ilman yhteiskunnan tukea nousee tavallisen perheen ulottumattomiin, mutta joita julkinen sektorikaan ei järjestä. Pohdittavaa aiheuttaa myös se, voiko asiantuntemusta pitää yllä ilman asiakaskontakteja. kuva: Jaana Syrjälä 4 Sosiaaliturva 7/06

5 kuva: Satu Yrjänen kuva: Erja Saarinen Liikuteltavan atk-luokan laitteita tutkailevat Microsoftin tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja Max Mickelsson ja Invalidiliiton koulutuskierroksen kouluttaja Pasi Holmström. TIETOTEKNOLOGIA Stakesin ylläpitämä sosiaalialan verkkopalvelu Sosiaaliportti sai kunniamaininnan digitaalisen median tuotantoja arvioivassa Grand One -kilpailussa Paras julkishallinnon palvelu -kategoriassa. Kunniamaininnan perusteluissa Sosiaaliporttia kiitettiin siitä, että sen tavoitteena on pelkän tiedonvälittämisen lisäksi tarjota työkaluja käyttäjilleen ja tukea heitä heidän päivittäisessä työssään. Hyvää on myös se, että portaali auttaa löytämään tietoa ratkaisuista, joita muut samalla alalla toimivat ovat kehittäneet ja vähentää näin päällekkäistä kehittämistyötä. Sosiaaliportti on ollut käytössä hieman yli vuoden. Siinä on vieraillut keskimäärin kävijää kuukaudessa. Kävijöistä yli on rekisteröitynyt palvelun jäseneksi. Erikoissuunnittelija Tero Meltti on Sosiaaliportin päätoimittaja. TIETOYHTEISKUNTA Liikuteltava atk-luokka on uusi mahdollisuus opettaa erityisryhmille atk-taitoja. Luokka voidaan viedä helposti eri puolille Suomea erilaisiin tiloihin lähelle ihmisiä. Microsoft Oy on kehittänyt luokan yhdessä järjestöjen kanssa ja lahjoittanut sen niiden käyttöön. Luokan ensimmäisellä koulutuskierroksella opetetaan atk-taitoja Invalidiliiton 26 paikallisyhdistyksen jäsenille eri puolilla Suomea. Kierros alkoi Lohjalta ja se päättyi Sodankylään. Järjestöjen ja Microsoftin Tietoyhteiskunta kaikille -hankkeessa ovat tällä erää mukana Kynnys ry, Invalidiliitto ry,suomen MS-liitto ry, Kuurojen Liitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja saamelaisten asemaa sosiaali- ja terveysalalla edistävä Samisoster ry. Luokkaa hallinnoi Kynnys ja se on tarkoitettu kaikkien järjestöjen käyttöön PELIRIIPPUVUUS Verkossa on tarjolla vertaistukea ja asiantuntija-apua peliongelmaisille. Joillekin rahapelien pelaamisesta tulee tapa, josta on vaikea luopua. Pelaaminen alkaa hallita ajatuksia ja siihen kuluu tarpeettoman paljon aikaa ja rahaa. Pelaaminen saattaa syrjäyttää monet muut harrastukset ja aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa. Peliongelmissa auttava puhelin Peluuri ja A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-verkkopalvelu tarjoavat verkossa apua peliongelmaisille. Kahdenkeskistä apua ammattilaisilta voi hakea verkkoneuvontapalvelusta. Internetissä tapahtuvan rahapelaamisen arvellaan lisääntyvän räjähdysmäisesti lähivuosina. Kun pelaaminen yleistyy, ongelmat kasvavat. Sekä Ruotsissa että Norjassa nettipokeri on noussut toiseksi yleisimmäksi peliksi auttaviin puhelimiin soittavilla pelaajilla. Suomessa peliautomaatit aiheuttavat vielä toistaiseksi eniten ongelmia. Peliongelmaisia hoidetaan useimmiten A-klinikoilla. UUTISIA LYHYESTI Vantaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon esitetään linjaorganisaatiota ensi vuoden alusta. Kaavaillut viisi tulosaluetta olisivat perhepalvelujen, koti- ja laitospalvelujen, lasten päivähoidon ja terveydenhuollon tulosalueet sekä hallinto- ja talouspalvelujen tulosalue. Jyväskylän seudulle tulee päivähoidon yhteinen palvelualue ensi elokuun alusta. Vanhemmat ovat jo voineet hakea lapsiaan seuraavalle toimintakaudelle päivähoitoon yli kuntarajojen. Kuntayhteistyössä ovat mukana Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Korpilahti ja Uurainen. Espoon seudun näkövammaiset ry sai tänä vuonna Sokeain Ystävät ry:n euron tiedonvälityspalkinnon. Yhdistys palkittiin laajasta äänilehtituotannosta. Siihen sisältyvät muun muassa Suomen Kuvalehti, Seura ja Kotiliesi. Palkinnosta euron osuuden sai äänilehtiä neljännesvuosisadan lukenut Mauno Laitinen. Päiväkotilapset sairastaisivat vähemmän infektiotauteja, jos päivähoidossa huolehdittaisiin paremmin hygieniasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa oppaassa kerrotaan, miten päivähoitohenkilöstö voi vähentää infektioriskiä. Oppaan pääsisältönä ovat käytännön toimenpideohjeet, mutta se tarjoaa myös perustietoa tautien aiheuttajista ja niiden tarttumisesta sekä päivähoitoikäisten tartuntataudeista. Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:28. Opas verkossa > Julkaisut > 2005 Toimeentulotuen saajien määrä laski Helsingissä viime vuonna henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Kustannukset vähenivät 6,7 miljoonaa euroa. Helsinkiläiset perheet käyttivät entistä enemmän kunnallisten päiväkotien palveluja, vaikka sekä kotihoidon tukea että yksityisen hoidon tukea korotettiin. Helsingin sosiaaliviraston toimintakertomus Sosiaaliturva 7/06 5

6 laina ja palaute LASTENSUOJELU Vanajan avovankila ei huoli enää lapsia. STT/Helsingin Sanomat Hämeenlinnan vankilan Vanajan avovankilaosastolle ei oteta enää lapsia. Päätökseen ovat syynä äiti-lapsiosastolla ilmenneet ongelmat ja puutteet, joiden vuoksi oikeus saada asianmukaista hoitoa ja turvaa on joissakin tilanteissa vaarantunut. Vanajassa on paljastunut muun muassa tapauksia, joissa äidin on epäilty pahoinpidelleen lastaan tai kohdelleen häntä muutoin kaltoin. Naisvangeille ensisijaisesti tarkoitettu Vanajan avolaitos on Hämeenlinnan vankilan suljetun osaston ohella ainoa paikka, jonne voi ottaa lapsen mukaan. Lapsia voidaan taas ottaa, kun äideille voidaan antaa heidän tarvitsemansa tuki ja ohjaus Hämeenlinnan vankilan Vanajan avovankilaosastolla on toiminnan alusta, vuodesta 1994 alkaen ollut äiti-lapsiosasto. Lähtökohtana oli pieni, äitien ehdoilla toimiva osasto, jossa kukin äiti-lapsipari voisi elää kodinomaisesti vankeudesta huolimatta. Järjestelyt tukivat tätä siten, että äitien odotettiin valmistavan itse ruokansa, huolehtivan siivouksesta ja muista jokapäiväisistä askareista luvulla toiminnassa alkoi ilmetä ongelmia. Osastolla tuli toistuvasti esiin äitien välisiä riitoja ja kiristynyttä ilmapiiriä. Äidit toivat ilmi väsymistään osastolla oloon. Henkilökuntamme on huomannut, että osastolle saapuneet äitivangit ovat neuvottomia tai vähintään epävarmoja kodinhoidossa, lapsenhoidossa ja yleisessä elämänhallinnassa ja heillä on näihin liittyviä pulmia.yhä useammin äitivangin Kaisa Tammi-Moilanen, osastonjohtaja, Hämeenlinnan vankila, Vanajan avovankilaosasto Yhteistyö lastensuojelun työntekijöiden kanssa olisi tärkeää. kuva: Merja Moilanen LASTENSUOJELU Lastensuojelun asiakasperheet saavat apua ja tukea tarvittaessa vaikka ympäri vuorokauden, jos Tony Blairin hallituksen kaavailema lastensuojelu-uudistus toteutuu. Iltalehti /Markus Tiittula Brittihallitus kaavailee erityisten superhoitajien armeijan palkkaamista perheisiin, joissa arki ei kerta kaikkiaan suju. Suunnitelma muistuttaa Suomessakin Lapsityrannit-nimellä nähtyä Supernanny-tv-ohjelmaa, jossa eräänlainen elämäntapakonsultti on aina läsnä ruoskimassa uusavuttomia tai muuten vain laiskoja perheitä ruotuun. Suunnitelman mukaan erityiskohtelun saisi noin perhettä Britanniassa. Sosiaalityöntekijä olisi läsnä tarvittaessa vaikka 24 tuntia päivässä huolehtimassa siitä, että lapset pääsevät ylös sängystä ajoissa, menevät kouluun ja saavat vaatteet ylleen ja ruokaa suuhunsa. Hoitaja ei jättäisi perhettä rauhaan ennen kuin olisi varma siitä, että sen tavat ovat muuttuneet. Tämä saattaisi hallituksen kaavailujen mukaan pahimmillaan kestää vaikka toista vuotta. Brittiläistä tukimallia tarvitaan meilläkin Lapsen ja hänen vanhempiensa pitäisi saada Suomessa jo nyt vankkaa räätälöityä tukea, jos he sitä tarvitsevat arjen sujumiseksi ja elämänhallinnan parantamiseksi. Näin ainakin lastensuojelulain mukaan. Niihin asioihin, miksi arki ei suju, pitää saada muutos aikaan ja siihen juuri pyritään perheen kanssa työskentelyllä. Tämänkaltaista suunnitelmallista ja tavoitteellista perhetyötä ja perhekuntoutusta meillä jo onkin ja hyvä niin. Luulen, että tulevaisuudessa nämä tarpeet vain lisääntyvät lastensuojelussa. Kuntien pitää ymmärtää varautua tähän lasten ja nuorten hyvinvointityön ja lastensuojelun resursoinnissa. Nyt lastensuojelun avohuollossa on kaikenlaisia resursseja liian vähän myös lapsiperheiden perhetyössä ja vaativammassa perhekuntoutuksessa. Tukea ei tarvita vain murkkujen perheissä vaan myös vauvaperheissä ja mieluiten heti, sillä vauva ei voi odottaa. Lapsen ja perheen tehokas tuki on myös taloudellisin argumentein erityisen perusteltua. 6 Sosiaaliturva 7/06

7 kuva: Lea Suoninen-Erhiö taustalla on myös päihdeongelma, ja vankilajaksoon asetetaan suuria odotuksia kuntoutumisen näkökulmasta. Joissakin tapauksissa on noussut huoli lapsen hoidon asianmukaisuudesta. Vastataksemme ilmenneisiin ongelmiin olemme tehneet parin viime vuoden aikana lukuisia järjestelyjä: äidit ja lapset saavat päivän pääruoat vankilan ruokalasta, on laadittu velvoittava päiväohjelma hiljaisine hetkineen, äitien taustat selvitetään ottamalla yhteyttä lastensuojelutyöntekijöihin, on kehitetty erilaista viriketoimintaa ja vartijat täyttävät päivittäistä raporttia havainnoistaan osastolla. Järjestelymme eivät ole parantaneet tilannetta ratkaisevasti. Olemme todenneet, että ilman ammattihenkilöä emme pääse ilmenneistä ongelmista. Myös äitivangit ovat tuoneet toistuvasti esiin toiveensa ns. omasta työntekijästä. Ammattihenkilö toimisi luonnollisena, asiantuntevana yhteistyökumppanina vankilan ulkopuolelle äitien ja lasten asioissa. Työntekijä voisi ohjata ja neuvoa äitejä arjen asioissa. Hän voisi tukea äitejä ja toimia yhteisön ja yhteisöllisyyden rakentajana. Hänelle kertyisi myös todellista tietoa äidin ja lapsen yhteiselämän sujumisesta. Sitä kautta hän toisi toimintaan turvallisuutta. Erityisen tärkeää olisi yhteistyön kehittäminen las- Sirkka Rousu, lapsipolitiikan ja lastensuojelun erityisasiantuntija Eikö perheiden arkea olisi viisasta tukea jo aiemmin? tensuojelutyöntekijöihin. Koska yksikössämme ei ole sosiaalityöntekijääkään, lastensuojeluyhteistyö on kangerrellut. Vankeinhoidossa podetaan resurssipulaa kasvaneen vankimäärän myötä. Katson kuitenkin, että mikään viranomainen ei voi laistaa velvoitteitaan vedoten resurssien puutteeseen toiminnassa, johon liittyvät keskeisesti lapset ja heidän oikeutensa. Äiti-lapsityö on ollut luonnollinen osa yksikkömme naisvankeihin kohdistuvaa toimintaa. Olemme kokeneet sen erityisen arvokkaaksi sen sisältämän mahdollisuuden vuoksi. Avovankilan päihteetön ympäristö voi olla hyvä kasvualusta äitiyden velvollisuuksiin ja iloihin. Työn vaikuttavuus ulottuu suoraan seuraavaan sukupolveen. Haluaisimme tehdä äiti-lapsityötä, mutta niin että voimme antaa äideille heidän tarvitsemaansa tukea ja ohjausta ja sitä kautta myös valvoa lapsen hoidon ja huolenpidon asianmukaisuutta. Tähän tarvitsisimme yhden koulutetun työntekijän. Sitä odotellessa toiminta on pysähdyksissä. Lastensuojelun toimintatavoistamme puuttuvat vielä käytännöt, joissa lapsen palvelusuunnitelman lisäksi vanhemmille tehdään oma suunnitelmansa. Siinä sovittaisiin vanhempien kanssa, minkälaista tukea he saavat. Vanhemmille taattaisiin sovitunlainen tuki, ja he puolestaan sitoutuisivat muutostyöskentelyyn. Tämänkaltaisia toimintalinjauksia tarvittaisiin. Suomessa lastensuojelua ei ohjata lainkaan kansallisin eikä myöskään kuntien linjauksin meillä ei ole lastensuojelupolitiikkaa. Britit linjaavat rohkeasti milloin mitäkin ja varaavat myös linjauksien toteuttamiselle resursseja tämä on kunnioitettavaa sinänsä. Mutta eikö perheiden arkea, vanhempana ja kasvattajana toimimista olisi viisasta tukea eri tavoin jo aiemmin? Miksi perheitä tuetaan vasta lastensuojelun tukitoimina eikä silloinkaan avohuoltoa kunnolla resursoiden? LAINATTUA, SAKSITTUA Demos Helsinki -ajatushautomossa Sitran tilauksesta hyvinvointivaltion tulevaisuutta pohtiva Roope Mokka Helsingin Sanomat Bisneksen oli kyse sitten kännyköistä tai ravintolapalveluista suurin juttu juuri nyt on kuluttajien halu päästä itse muok-kaamaan käyttämiään tuotteita. On vuorenvarmaa, että samoin käy pian myös julkisille palveluille. Se on hyvinvointiyhteiskunnan todellinen haaste, ei rahanpuute. Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Marita Ruohonen Demari EU:n varjolla tehdään nykyään paljon pahaa. Sanotaan, että kyllä me pantaisiin rahaa tähän ja tekisimme kaikkea muuta kuin kilpailuttaisimme, mutta kun EU vaatii. Kun katsotaan tarkemmin, näin ei aina olekaan. Karsimiset ovat ihan kotimaista alkuperää. Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo Lapsen maailma 3/2006 Lasten hädän lisääntyminen on huomattu myös kirkon diakoniatyössä. Diakoniatyöntekijät ovat alkaneet puhua lapsidiakoniasta ja pohtia lapsiasiakkuutta. Diakoniatyöntekijöiden etu suhteessa sosiaalityöntekijöihin on se, että he voivat ottaa yhteyttä perheisiin ja tehdä jopa kotikäyntejä ilman tilanteen kärjistymistä eli huostaanoton uhkaa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ET-lehti 3/2006 En aliarvioi taloudellisia resursseja, raha on tärkeä, mutta pohjimmaltaan keino. Onko se saanut kaiken tärkeytensä lähinnä omissa ajatuksissamme vai kansainvälisen kilpailukyvyn takia luulen että molempien. Yhteisen vastuun puuttuminen joka tapauksessa heijastuu perheisiin ja sosiaalisektorille ja yksinänsä ne ovat voimattomia. Eriarvoistuminen on jo alkanut purkaantua monina erilaisina pahoinvoinnin muotoina, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä on mielenterveysperustaisesti nyt ihmistä. Sosiaaliturva 7/06 7

8 kärkiteema Vanhussosiaalityötä tarvitaan vanhusten toimintakyvyn arvioinnissa ja hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinnassa eikä vasta sitten, kun selvitetään laitossijoitusta. kuva: Helena Tuomaala/Kuvaliiteri Vanhussosiaalityön tarve kasvaa Marja Vaarama on sosiaaligerontologian ja sosiaalityön professori Lapin yliopistossa sekä tutkimusprofessori Stakesissa. Vanhussosiaalityö on arjen etiikkaa; vanhuksen ihmisyyden ja ihmisarvon toteutumisen tukemista kaikissa arjen tilanteissa niin kotona kuin laitoksissa. Vanhuspolitiikassa korostetaan ikäihmisten mahdollisuuksia asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Jotta ikääntynyt ihminen selviäisi arjessa, hänen tuen tarpeensa on selvitettävä ajoissa ja määriteltävä riittävän laaja-alaisesti. Vanhussosiaalityötä tarvitaan vanhuksen palvelupaketin määrittelyyn, ei vain vanhuksen sijoituspaikasta päättämiseen. Vanhuksen palvelutarpeen arvioinnissa sosiaalityöntekijän tehtävänä on huolehtia siitä, että siinä otetaan huomioon myös psykososiaaliset tekijät, ympäristön esteet ja esteettömyys, vanhuksen taloudellinen tilanne ja etuuksien tarve sekä asiakkaan omat voimavarat. Asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelma voidaan räätälöidä vasta tämän arvioinnin jälkeen, jotta se vastaisi asiakkaan tarpeisiin ja jotta palveluita olisi riittävästi ja ne annettaisiin asiakkaan näkemyksiä ja autonomiaa kunnioittaen. Monia työmuotoja Neuvonta ja ohjaus erilaisissa käytännön kysymyksissä ovat myös vanhussosiaalityön keskeisiä työmuotoja. Vanhukset tarvitsevat tukea taloudellisten asioiden ja etuuksien selvittelyyn ja hakemiseen. He tarvitsevat tietoa myös siitä, miten kotona asuminen voitaisiin turvata ja miten hoito ja hoiva voitaisiin järjestää. Vanhukset kohtaavat myös vaikeita elämäntilanteita, joihin tarvitaan sosiaalityön ammattitaitoa. Muita vanhussosiaalityön työmuotoja ovat yksilökohtainen palveluohjaus, sosiaalisten verkostojen tukeminen verkostotyön keinoin, palvelujen koordinaatio monituottajaisessa palvelukokonaisuudessa, verkottuminen ja moniammatillinen yhteistyö. Ikääntyneen elämäntilanteen selvittely kotikäyntien avulla on myös yksi vanhussosiaalityön työmuoto. On tärkeää, että vanhussosiaalityöntekijä hallitsee sosiaaliturvan ja Gerontologinen sosiaalityö Ikääntyneiden parissa tehtävää sosiaalityötä. Tavoitteena vahvistaa vanhusten hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta ja vanhusten toimintakykyisyyttä. Yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin perustuvaa muutostyötä. Tavoitteena tukea vanhuksen omaa pätevyyttä, suoriutumista, sosiaalista toimintakykyä, elämänhallintaa ja ongelmanratkaisukykyä. 8 Sosiaaliturva 7/06

9 terveydenhuollon lainsäädännön sekä tuntee hyvin julkisen ja yksityisen palvelujärjestelmän. Vanhussosiaalityö ulottuu yksilöja perhetasolle sekä yhteisö- ja yhteiskunnalliselle tasolle. Vanhussosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä on välittää päätöksentekijöille tietoa vanhusten asemasta ja ongelmista, ja vaikuttaa näin muun muassa kuntien ikäpoliittisiin suunnitelmiin. Mikä tekee gerontologisesta sosiaalityöstä erityisen? Vanhussosiaalityö perustuu sosiaalityön yleiseen malliin, mutta vanhusasiakkuus tekee siitä erityisen. Vanhussosiaalityössä vanhuus nähdään ainutlaatuisena elämänvaiheena, johon kuuluvat omat kehitystehtävänsä ja kriisinsä. Vanhenemisen biologiset, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset prosessit muovaavat jokaisesta vanhuksesta omanlaisensa yksilön.vanheneminen on vähintäänkin kaksikasvoinen ilmiö tuottaen niin kielteisiä kuin myönteisiä seurauksia. Pitkä elämänkokemus, lisääntyvä viisaus ja sen mukanaan tuoma kyky sopeutua omaan vanhenemiseen, perinnetiedon kantaminen sekä uudet vapaudet ja mahdollisuudet ovat ikääntyneiden ihmisten vahvuuksia ja voimavaroja. Vanhenemisen kielteisiä seurauksia voivat olla fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, huono fyysisen ja psyykkinen terveys, äärimmäinen raihnaisuus sekä sosiaalisen statuksen ja ihmissuhteiden menetys. Valtaosa ikääntyvistä vanhenee kuitenkin onnistuneesti ja kokee elämänsä hyväksi. Vanhussosiaalityöntekijän tulee tuntea erilaiset vanhenemisprosessit pääpiirteissään ja myös ne prosessit, joilla ikääntyvä pyrkii mukautumaan vanhenemiseensa, selviytymään muutoksista ja näin täyttämään kehitystehtäväänsä. Tämä mukautuminen on onnistuneen vanhenemisen edellytys, ja sitä voidaan sosiaalityön avulla tukea. Gerontologisen sosiaalityön päätehtävät Puututaan vaikeisiin elämäntilanteisiin ja autetaan niissä. Turvataan elämän perusta, kuten talous, etuudet, asuminen. Vahvistetaan ikääntyneen asiakkaan omaa ongelmanratkaisukykyä ja autetaan häntä voimaantumaan oman elämänsähallintaan. Vanhuksen vaikeat elämäntilanteet voivat liittyä huonokuntoisuuden ja toisten avusta riippuvaisuuden hyväksymisen problematiikkaan vaikeiden sairauksien ja menetysten tuomiin kriiseihin yksinäisyyteen ja masennukseen vammaisuuteen päihteiden ja lääkkeiden ongelmakäyttöön traumaattisiin elämäntapahtumiin menneisyydessä ja nyt oman vanhenemisen hyväksymiseen perhe- ja parisuhdeongelmiin seksuaalisiin ongelmiin vähemmistöryhmiin, kuten maahanmuuttajaryhmään kuulumiseen itsemääräämisen loukkaamiseen, kaltoinkohteluun ja taloudelliseen hyväksikäyttöön pienituloisuuteen ja palvelujen riittämättömyyteen Tarvitaan monia erityistaitoja Vanhussosiaalityö perustuu vankkaan gerontologiseen tutkimustietoon, keskeisten teorioiden tuntemukseen ja käytännön tietoon erilaisista sosiaalityön lähestymistavoista ja menetelmistä, jotka soveltuvat ikääntyneiden kanssa käytettäviksi. Myös työntekijän kokemuksellinen, ns. hiljainen tieto on tärkeää. Kommunikaatiotaidot ovat tärkeitä ikääntyneen aistivammojen ja kognitiivisen kyvyn heikkenemisen takia. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan myös kuuntelemisen taidon takia. Muistelutyötä voidaan käyttää rakennettaessa vanhuksen identiteettiä ja itsetuntoa sekä etsittäessä vanhoista hyvistä kokemuksista malleja, joilla selvittäisiin uusista vaikeista tilanteista. Myös kuoleman läheisyys tuo oman sävynsä vanhussosiaalityöhön, ja siksi työntekijällä tulee olla myös surutyön taitoja. Ymmärtääkseen eri kulttuureista tulevien asiakkaidensa tarpeita ja ongelmanratkaisumahdollisuuksia vanhussosiaalityöntekijältä edellytetään kulttuurista lukutaitoa. Vanhussosiaalityöntekijä tarvitseekin kiireetöntä ja maltillista työotetta voidakseen paneutua asiakkaansa asemaan ja tilanteeseen. Vanhussosiaalityön tekee erityiseksi myös asiakkaan ja työntekijän välinen ikäero: kun asiakkaalla on pitkä elämänkokemus takanaan saattaa työntekijä olla hyvinkin nuori ja kokematon. Tutkimustieto ja teoriat auttavat työntekijää ymmärtämään vanhaa asiakastaan, mutta siitä huolimatta työntekijä ei voi tietää, mitä on olla vanha. Gerontologisessa sosiaalityössä kunnioitetaan vanhenemisen kokemuksellisuutta ja vanhan ihmisen asioille antamia merkityksiä. Vanha asiakas nähdään työntekijän kumppanina, ja muutostyötä rakennetaan luottamuksellisen työntekijä asiakassuhteen avulla. Kirjoitus perustuu Simo Koskisen ja Marjaana Seppäsen julkaisuihin gerontologisesta sosiaalityöstä sekä kirjoittajan omaan tuotantoon ja kokemukseen sosiaalityöstä vanhusten parissa. Lähteet saa kirjoittajalta. Vanhussosiaalityössä pätevät sosiaalityön perusarvot Sosiaalityön perusarvot kuten ihmisen ainutkertaisuuden, itsemääräämisen ja loukkaamattomuuden kunnioittaminen pätevät myös vanhusten kanssa työskenneltäessä. Eettisiä pulmia syntyy siitä, että näitä perusarvoja on joskus vaikea toteuttaa tai ne ovat suorastaan uhattuja, kun kyseessä ovat huonokuntoisimmat vanhukset. Ammatillisen pätevyyden varjolla vanhan ihmisen kasvutarpeet, autonomia, osallisuus ja subjektiiviset kokemukset saatetaan sivuuttaa. Erityisesti dementoituneiden henkilöiden ääni kuuluu heikosti. Myös ympäristön asenteet vanhuksiin voivat olla kielteiset ja jopa kyyniset. Eettinen ja moraalinen sitoutuminen voivat joutua koetukselle erityisesti silloin, kun yritetään sovittaa yhteen vanhusten, omaisten ja kunnan intressejä. Sosiaalityön eettisenä tehtävänä on tässäkin tilanteessa pyrkiä vanhuksen kannalta oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Käytännön sosiaalityö on usein vanhan ihmisen arjen ja jokapäiväisen elämän järjestelyä. Siksi myös vanhussosiaalityö on arjen etiikkaa; vanhuksen ihmisyyden ja ihmisarvon toteutumisen tukemista kaikissa arjen tilanteissa niin kotona kuin laitoksissa. Vanhussosiaalityön keskeinen tavoite on valtaistaminen eli vanhusasiakkaiden tukeminen niin, että he kykenevät kontrolloimaan elämäänsä ja ympäristöään sekä löytävät voimavaroja elämänhallintansa ja elämänlaatunsa parantamiseksi. Tämä lisää vanhusten itseluottamusta, elämän tarkoituksellisuutta, itsemääräämistä ja osallisuutta. Valtaistaminen ja voimavaralähtöinen näkemys liittyvät yhteen, ja niihin liittyy ehkäisevä ja kuntouttava työote. Sosiaaliturva 7/06 9

10 kärkiteema Minna Tarvainen Espoon vanhuspalvelut uudistuvat vauhdilla. Sosiaalityöntekijöitä huolettaa, jääkö sosiaalityö asemalle. Matkalla maailman parhaaksi Espoon virastotalon kahdeksannessa kerroksessa istuu mies, joka ei tyydy vähään. Tällaista organisaatiota ei ole missään muualla maailmassa. Nyt meidän vain pitää osoittaa, että se on maailman paras, Jaakko Valvanne myhäilee Espoon vanhuspalveluiden uudistuneen laatikkokaavion äärellä. Vanhuspalvelut koottiin omaksi tulosyksikökseen sosiaali- ja terveystoimen alle kaksi vuotta sitten. Valvanne valittiin uuden yksikön johtoon. Ja sen jälkeen on tuullut. Vaikuttavuutta Uuden organisaation rakentaminen alkoi vuonna 2005 jakamalla kenttä kolmeen. Avopalvelut pysyivät omassa yksikössään. Entinen iso sairaala-, laitos- ja asumispalveluyksikkö sen sijaan lohkaistiin kahtia: Pitkäaikaishoidosta tehtiin oma yksikkönsä. Lyhytaikaisia sairaalapalveluita varten perustettiin geriatrinen keskus, joka tukee avohoitoa ja yrittää kotiuttaa vanhuspotilaita. Geriatrinen keskus on tarkoittanut erikoistumista. Kukin lyhytaikaisosasto on profiloitunut tietyllä tavalla. Yksi osastoista hoitaa esimerkiksi aivohalvauspotilaiden, toinen ortopedisten potilaiden jatkokuntoutusta. Vaikuttavuustutkimusten mukaisesti tällä tavalla saadaan parempia tuloksia, geriatrian dosentti Valvanne perustelee. Uuden organisaation avulla pystymme saamaan kaikille espoolaisille yhtä hyviä palveluja. kuva: Minna Tarvainen Vanhuspalvelujen johtaja Jaakko Valvanne Systematiikkaa Tänä vuonna viisi alueellista kotihoitotoimistoa yhdistettiin yhden päällikön alaisuuteen. Toimintatavat niissä olivat muokkautuneet erilaisiksi. Kotihoito haluttiin vetää yhteiseen linjaan. Uskon, että uuden organisaation avulla pystymme saamaan kaikille espoolaisille tasapuolisesti yhtä hyviä palveluja, jotka ovat yhtä tehokkaasti tuotettuja. Organisaatio on Valvanteen mukaan valmis, kun toukokuun alussa aloittaa asiakasohjauskeskus. Hoitopaikkojen järjestely kaipaa lisää systematiikkaa, hän sanoo. Keskukseen palkataan tiimi, joka ohjaa vanhustenhuollon potilas- ja asiakasvirtoja niin, että oikea asiakas olisi oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Nopeus tuli Puolarmetsän sairaalan alakerrassa keskustellaan vilkkaasti. Näin me viime aikoina olemme kahvitunneilla jutelleet, kolme sosiaalityöntekijää nauraa. Uudistukset puhuttavat. Omilla työpaikoillaan kuntoutusosastoilla he ovat huomanneet, että geriatrinen keskus tuottaa myös väliinputoajia. Erikoistuminen tuo varmasti tehokkaamman hoidon tiettyyn vaivaan, Tuula Karlsson sanoo. Mutta ongelmia tulee niiden kanssa, joilla ei ole murtumia tai aivoverenvuotoa ja jotka eivät mahdu mihinkään kuosiin. He ovat täällä, mutta aina tiellä, jos he eivät kotiudu tarpeeksi nopeasti. Koko potilaskierron nopeutuminen on osastoilla uutta. Pari vuotta sitten Puolarmetsä oli vielä pitkäaikaissairaala. Ennen vanhaan ihmiset saivat olla pidemmän aikaa rauhassa ja kuntoutua niin, että he olivat itsekin sitä mieltä, että nyt voisin mennä kotiin, vuodesta 1967 Puolarmetsässä työskennellyt Iris Joffs pohtii. Samalla sosiaalityön tahti on kiivastunut. Vanhakin ymmärtää Sairaalan sosiaalityötä uudistukset eivät sinänsä ole muuttaneet. Työmme on laajaa. Liikumme maan ja taivaan välillä. Monet tarvitsevat laskujen kanssa apua, mutta työmme on erityisesti vanhusasiakkaan asian ajoa ja edun valvontaa. Sitä tehdään monella saralla, Tuula Karlsson kuvailee. Asian ajo ei tarkoita, että tekisimme puolesta. Se tarkoittaa itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Useinhan lokeroimme niin, 10 Sosiaaliturva 7/06

11 että koska olet vanha, et tiedä, ymmärrä ja osaa. Meidän työmme on nostaa vanhuksen subjektiviteetti esille. Edun valvonta on usein taloudellista, mutta sosiaalityöntekijä voi joutua esimerkiksi puolustamaan vanhuksen tahtoa omaisten painostuksen alla. Lapsille yksinkertaisinta saattaisi olla, että äiti siirtyisi laitokseen. Äiti haluaisi kotiin. Hammasharja ja laskut Moni espoolainen vanhus pakkaa sairaalakassiinsa kamman ja hammasharjan lisäksi tekemätöntä sosiaalityötä: maksamattomia laskuja, päihdeongelmia, asumisen pulmia, jopa häätöjä. Valvanne puhuu organisaation rajapintojen ongelmasta, jolle ei ole vielä löydetty ratkaisua: Periaatteessa kotona asuvien vanhusten sosiaalityö on aikuissosiaalityön vastuulla. Käytännössä vanhukset eivät kuitenkaan löydä tietä aikuissosiaalityöntekijöiden toimistoon. Aikuissosiaalityö ja asiakas eivät kohtaa, koska Espoo ja sosiaalityö ovat olleet niin valtavissa muutoksissa. Meille on tullut uusi tietokoneohjelma, puhelinliikenne on mennyt uusiksi ja organisaatio on muuttunut. Tämä on vaikeuttanut kaikkien elämää, mutta erityisesti vanhusten. He ovat tippuneet kerta kaikkiaan pelistä, aikuissosiaalityön vanhusasiakkaista gradunsa tehnyt Karlsson kertoo. Vanhustyö tarvitsee myös tietoja ja taitoja, joita aikuissosiaalityöntekijöillä ei aina ole. Espoossa on vinossa sosiaalityön osaamisen paikka, johtava sosiaalityöntekijä Anneli Niittuinperä kiteyttää. Vanhustenhuollossa sitä on nyt vain sairaalassa, ja meillä on sairaalan tapa toimia. Käytännössä tällä hetkellä kotihoito vastaa kotona asuvien vanhusten sosiaalityöstä. Eikä kotihoidon työntekijöiltä voi vaatia, että he tekevät toisen ammattialan työtä, Karlsson muistuttaa. Työnajako kesken Toukokuussa aloittava asiakasohjauskeskus pistää sosiaalityöntekijät mietteliäiksi. Tähän asti he ovat osallistuneet tiiviisti potilaiden jatkohoitopaikan järjestelyihin osastoilla. Tehtävät menevät osittain päällekkäin keskuksen kanssa. Kuka järjestää tulevaisuudessa mitäkin? Työnjaosta uuden keskuksen ja Sosiaalityöntekijät Anneli Niittuinperä, Iris Joffs ja Tuula Karlsson sanovat, että sosiaalityön arvostus on laskenut vanhustenpalveluissa viime vuosina. Oma asema ei tunnu yhtä turvatulta kuin ennen. Espoon vanhuspalvelut Vanhuspalvelut ovat oma tulosyksikkönsä. Johtajan ja kentän välissä ovat asiantuntijapalvelut. Johtaja saa asiantuntijoilta esimerkiksi strategiaan, työhyvinvointiin ja avopalveluihin liittyvää tietoa. Asiantuntijat johtavat projekteja. Asiakasohjauskeskus sijaitsee samalla organisaation tasolla kuin asiantuntijapalvelut. Palvelut on jaettu avopalveluihin, pitkäaikaishoitoon ja geriatriseen keskukseen. Avopalveluihin kuuluu kotihoito, palvelutalotoiminta ja päivätoiminta. Geriatriseen keskukseen kuuluu neljä kuntoutusosastoa ja kaksi akuuttiosastoa. Keskuksessa toimii kotisairaala, muistipoliklinikka, dementianeuvonta ja tasapainopoliklinikka. Sosiaalityöntekijöitä on kahdeksan. He toimivat geriatrisessa keskuksessa ja palvelevat myös pitkäaikaishoidon asiakkaita. sosiaalityöntekijöiden välillä ei ole päätetty. Meillä on huoli siitä, pysyykö sosiaalityön osaaminen täällä. Annetaanko avaimet muualle? Karlsson kyselee. Iris Joffs murehtii potilaan osaa. Järjestelystä tulee jäämään pois paljon sellaista, mitä on ollut täällä osastoilla. Me tunnemme potilaan. Tuntuu, että asiat menevät asiakasohjauskeskuksessa koneen kautta ja papereiden perusteella. Suurin huolenaiheeni on, että potilaan kohtaaminen jää puuttumaan. Indeksi versus Ville Niittuinperä, Karlsson ja Joffs sanovat, että sosiaalityön arvostus on laskenut vanhustenpalveluissa viime vuosina. Oma asema ei tunnu yhtä turvatulta kuin ennen. Ainahan terveydenhuollon sisällä joutuu omaa profiiliaan nostamaan. Hei, tämä on minun ammattialaani ja olen tärkeä täällä. Silti tuntuu, että viimeaikaisissa muutoksissa on joutunut entistä enemmän tuomaan oman työn tärkeyttä esiin, Karlsson harmittelee. Toimintatavat ovat kolmikon mukaan muuttuneet, kun johto on lääkärivaltaistunut. Profiilin nosto vaatisi sosiaalityöltä vaikuttavuuslukuja- ja pisteitä. Pystyn kyllä perustelemaan työtäni, mutta sitä ei mitata millään indeksillä. Vanhussosiaalityön vaikuttavuus on yksilöllistä. Jos en olisi ohjannut Ville Virtasta tuonne, hän olisi nyt tuolla. Se menee näin, Karlsson sanoo. Hankkeella mukaan Niittuinperä suhtautuu kuitenkin toiveikkaasti tulevaisuuteen. Uudistusten kortteja on jaettu nyt myös sosiaalityöntekijöille. Eläköön, meillä on nyt pääkaupunkiseudun yhteinen gerontologinen hanke! Olemme saaneet virallisen statuksen kehittämisryhmälle ja voimme tehdä ehdotuksia, miten vanhussosiaalityötä voitaisiin Espoossa järjestää toisin. Organisaatiomuutokset ovat pieni juttu sen rinnalla, kun muutamme toimintatapaamme. Kun kentällä sanotaan, että muutosvauhdin pitäisi hidastua, olen vastannut, että tämä on vasta alkua. Elämme niin nopeasti muuttuvassa ympäristössä, Jaakko Valvanne sanoo. Sosiaaliturva 7/06 11 kuva: Minna Tarvainen

12 kärkiteema Merja Moilanen Miten kunnissa arvioidaan vanhusten palvelutarve? Palvelutarve ennakoidaan ehkäisevillä kotikäynneillä. Kotipalvelun toimistopäällikkö Pirjo Rehula, Pori Arviointiin tarvittaisiin valtakunnalliset kriteerit. Vanhustyön johtaja Annikki Paloniemi, Kuusamo Porissa uusi laki ei aiheuttanut juuri mitään muutoksia. Palvelutarpeen arviointi, neuvonta ja ohjaus kuuluvat jokapäiväiseen työhön. Meillä on jo parisen vuotta kotipalvelussa pystytty arvioimaan vanhusten palvelutarve kolmessa työpäivässä kaiken ikäisillä ihmisillä. Ainoastaan omaishoidon tuessa joudumme lainmuutoksen vuoksi toimimaan aiempaa hieman ripeämmin, Pirjo Rehula kuvaa. Porissa omaishoidon tuen tarpeen arvioi sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Kotipalvelun tarpeen arvioi kotipalvelun ohjaaja. Yksi kotipalveluohjaaja on tehnyt ehkäiseviä kotikäyntejä 80 vuotta täyttäneiden luokse, ja ne jatkuvat entiseen tapaan. Suurempia yllätyksiä ei pääse syntymään, kun tarpeet ennakoidaan, Rehula toteaa. Kirjaamme aina atk-järjestelmään asiakkaan yhteydenoton ja sen, mitä siitä on seurannut. Myös ehkäisevien kotikäyntien perusteella kirjataan henkilön tilanne. Kun hän ottaa myöhemmin yhteyttä, meillä on jo tieto esimerkiksi hänen asuinoloistaan ja apuvälineistään. Palvelutarpeen arviointi koskee sekä sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kuten koti- ja asumispalveluja, omaishoidon tukea ja laitoshoitoa että sosiaalihuollon erityislakien mukaisia palveluja kuten vammaispalveluja, päihdehuollon palveluja ja toimeentulotukea. Oikeus arviointiin määräajassa on henkilöillä, jotka eivät ole vielä sosiaalipalvelujen piirissä, sekä palvelujen piirissä olevilla, joiden palvelutarve muuttuu. Annikki Paloniemi arvelee, että 80 vuotta täyttäneet ja heidän omaisensa eivät ainakaan Kuusamossa vielä kovin hyvin tiedä lainmuutoksesta, vaikka siitä onkin kerrottu erilaisilla foorumeilla. Kun asiakkaat alkavat aktiivisesti vaatia palvelutarpeen arviointeja ja ne kirjataan, saadaan jonoseurantaan järjestelmällisyyttä. Meillä on tähän asti seurattu jonoa pysyvään palveluasumiseen. Palvelutarpeen arviointi tuo palvelujen tarpeet näkyviin kokonaisvaltaisemmin ja tietoa voi välittää systemaattisemmin myös päättäjille. Nykyisin lautakuntaan menevä tieto on sattumanvaraisempaa. Jos koko valtakuntaan saataisiin palvelutarpeen arviointiin yhtenäisiä kriteereitä ja käytäntöjä, saataisiin koko maan tasolla tarkempi kuva palvelujen tarpeesta, Paloniemi visioi. Nyt käytäntöön jää vielä tulkinnanvaraa. Pitääkö palvelutarpeen arviointi tehdä esimerkiksi asiakkaasta, joka jonottaa palveluasuntoon terveyskeskuksesta, kun omainen tulee keskustelemaan asiasta, vaikka tilanne on jo tiedossa? Arviointi ei kuitenkaan vielä oikeuta palvelujen saantiin. Esimerkiksi päivätoimintaan ei pääse eikä kuntoutusta saa, vaikka vanhuksen arvioitaisiin olevan niiden tarpeessa, jos kunnan voimavarat eivät riitä niiden järjestämiseen. Kuusamossa vanhustyön sosiaalityöntekijä arvioi palvelutarpeen, jos tilannetta selvitetään yleisesti. Myös kuntoutus- ja veteraaniasioita hoitava sosionomi voi arvioida palvelutarpeen. Jos asiakas hakee suoraan kotihoitoa tai omaishoidon tukea, palvelun tarve arvioidaan näissä palvelupisteissä. Olemme miettineet, pitääkö meidän uusia lomakkeistoa sen mukaisesti, mitä asioita palvelutarpeen arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon. Samoin mietimme, pitäisikö päätöslomake uusia. Meillä ei ole ollut joka paikassa samanlaista lomakkeistoa päätöksenteossa, Paloniemi kertoo. Vanhustyön sosiaalityöntekijä on tehnyt 75 vuotta täyttäneille suunnatut ehkäisevät kotikäynnit. Meillä on ollut vaikeuksia sosiaalityöntekijöiden virkojen täyttämisessä. En tiedä pystymmekö tekemään jatkossa näitä kotikäyntejä niin kattavasti kuin tähän asti. 12 Sosiaaliturva 7/06

13 Maaliskuun alussa tuli voimaan sosiaalihuoltolain muutos, jonka mukaan kunnan on järjestettävä 80 vuotta täyttäneelle henkilölle pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Laki koskee myös Kelan eläkkeensaajan erityishoitotuen saajia iästä riippumatta. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä henkilön iästä riippumatta. Yhteyttä voi ottaa henkilö itse, hänen omaisensa tai laillinen edustajansa, muu henkilö tai viranomainen. Sosiaalityöntekijä tekee päätökset. Vanhustyön johtaja Maija-Liisa Hämäläinen-Ylikahri, Lempäälä Asiakastietojärjestelmään oma sivu arvioinneille. Palvelupäällikkö Riitta-Liisa Kinni, Kuopio Lempäälässä vanhustyön sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja tai dementianeuvoja tekee kotikäynnin, kun vanhukselta itseltään, omaiselta tai naapurilta tulee pyyntö palvelun tarpeesta. He kartoittavat tilanteen. Ainahan ei vanhus edes tarvitse mitään palvelua, vaan hän voi tarvita jotakin Kelan etuutta tai asunnon muutostyötä, Maija-Liisa Hämäläinen- Ylikahri sanoo. Jos vanhus tarvitsee palvelua, tehdään palvelupäätös ja aloitetaan palvelusuunnitelman laadinta. Palvelutarpeen toteutumista seurataan ja tilannetta arvioidaan säännöllisesti moniammatillisissa ryhmissä. Näin on toimittu siitä lähtien, kun Lempäälään palkattiin vanhustyön sosiaalityöntekijä vuonna Vanhussosiaalityöhön palkattiin 1990-luvulla toiseksi työntekijäksi sosiaaliohjaaja. Hän keskittyy veteraanien kuntoutusasioihin ja arvioi myös heidän palvelutarpeensa. Myöhemmin omasta henkilökunnasta koulutettiin dementianeuvoja palveluohjaajaksi. Hän keskittyy dementiatyön kotihoidossa olevien asiakkaiden ja omaisten tukemiseen, neuvontaan ja palvelutarpeiden arviointeihin. Vanhustyön sosiaalityöntekijä tekee palvelupäätökset arviointien pohjalta. Näin pyritään turvaamaan yhtenäinen arviointi kaikille asiakkaille. Monesti kotipalvelun esimies on palvelutarpeen arvioitsijoiden mukana kotikäynnillä. Hän tietää heti pystyykö kunnan oma kotipalvelu tarjoamaan palvelun. Jos ei pysty, sosiaalityöntekijä voi ryhtyä heti keskustelemaan asiakkaan kanssa yksityisten palvelujen käytöstä. Tähän asti osuuskunta Lempesti on pystynyt tarjoamaan tarvittavat palvelut. Lempäälä oli ensimmäisiä kuntia ehkäisevien kotikäyntien käyttöön otossa. Niitä tehtiin viitisen vuotta, mutta ne piti lopettaa, kun kaikkia vanhustyön strategian mukaisia virkoja ei saatu. Samasta syystä piti lopettaa kuntouttavan päivätoiminnan suunnittelu. Maija-Liisa Hämäläinen-Ylikahrin mielestä palvelutarpeen arviointi ja ehkäisevät kotikäynnit eivät korvaa toisiaan. Ehkäisevien kotikäyntien tarkoituksena on löytää henkilöt, joiden kunnon heikkeneminen voidaan vielä estää esimerkiksi kuntouttavalla ryhmätoiminnalla. Nyt odottelemme vain, koska yksinäiset vanhukset tipahtelevat palveluiden piiriin, voimatta tehdä ennakolta mitään heidän hyväkseen. Kuopiossa kotihoidon ja vanhustyön käytäntöjä ei ole tarvinnut muuttaa. Vanhusten kotihoidon tarve on selvitetty tähänkin asti seitsemässä päivässä yhteydenoton jälkeen, on ihminen sitten ollut yli tai alle 80-vuotias. Palvelutarpeen arvioi kotipalveluohjaaja, muu esimies, kotisairaanhoitaja tai kotihoidon ja vanhustyön sosiaalityöntekijä. Jos asiakas on jo palvelujen piirissä, kotipalvelun omahoitaja voi tehdä arvion. Vain omaishoidon tuessa käytäntöä on uudistettu niin, että kotikäynnit tehdään heti eikä vasta hakemuksen tulon jälkeen kuten ennen. Riitta-Liisa Kinni kertoo, että kun laki tuli voimaan maaliskuun alussa ja siitä kerrottiin tiedotusvälineissä, hänelle tuli heti pari soittoa. Soittajat olivat käsittäneet asian niin, että nyt kaikilla 80 vuotta täyttäneillä on oikeus ilmaisiin kotipalveluihin. Niin hyvin asiat eivät kuitenkaan ole, vaan arviointi voi johtaa myös siihen, ettei palvelun tarvetta katsota olevan. Kuopiossa kaikki arviointipyynnöt ja arvioinnin tulokset kirjataan. Pelkkää puhelinneuvontaa ei kuitenkaan kirjata. Sähköiseen asiakastietojärjestelmään suunnitellaan omaa sivua yli 80-vuotiaiden palvelutarpeen arvioinneille. Järjestelmässä on jo kotihoidon tarpeen arviosivu. Kinni näkee palvelutarpeen arvioinnit osana ehkäisevää työtä. Kun mietitään, millä palveluilla asiakas selviytyy kotona, voidaan lykätä laitoshoitoon siirtymistä. Seniorineuvolan sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja tekevät ehkäiseviä kotikäyntejä 75 vuotta täyttäneiden luokse ja ohjaavat heidät tarvittaessa palvelujen piiriin. Olemme olleet yhteydessä myös vammaispalveluun, toimeentulotukeen ja päihdehuoltoon ajatellen, miten toimimme, jos asiakkaat tarvitsevat näitä palveluja. Lainmuutoshan koskee kaikkia sosiaalihuollon palveluita, ei vain kotihoitoa. On aika harvinaista, että yli 80-vuotias tarvitsee ensisijaisesti päihdehuollon palveluita, mutta sellaisiakin tapauksia voi tulla. Toimeentulotuki ja erityisesti vammaispalvelut ovat varmasti useammin tarpeen, Kinni arvelee. Sosiaaliturva 7/06 13

14 näkökulma Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. jos minulta kysytään Alkaako arvostus ideoista? En halua enää jatkaa jeremiaadia sosiaalityöntekijöiden kiltteydestä tai kesyydestä enkä sopeutumisesta ylitöiden tekemisen pakkoon. Marttyyriuden aika on ohi. Jotain tarttis tehrä. Antero Marjakangas ansaitsee leipänsä osa-aikaisena lastenvalvojana Kotkassa. Vastalääkkeenä työlle hän nauttii päivittäin kulttuurista: arvostelee, kirjoittelee, lausuu, lukee, näyttelee ja ohjaa. Vuosia sitten ehdotin kaunista tiikerikuosista virkapukua meille sosiaalityöntekijöille, jotta erottuisimme kuten poliisit tai lääkärit oman ammattikuntamme edustajiksi. Teetinkin kaksi kaunista pukua, mutta toiseksi mannekiiniksi puvun esittelyyn piti pyytää ystäväni naisnäyttelijä. Myös oma ammattiliittoni ehätti maakuntalehdessä sanoutumaan irti hassuttelusta. Käytän tiikeripukua enää harvoin. Itse asiassa olen jo päättänyt sen korvaamisesta vaikka pehmeillä lampaannahoilla. Naamioituisin sosiaalitiikeriksi, joka näyttää emolampaalta, pullealta ja kesyltä vegetaristilta. Ideat tulevat ja menevät. Joskus ne kannattaa julkistaa. Kotikaupunkini Kotka järjesti viime syksynä työntekijöilleen kilpailun, jossa etsittiin hyviä ideoita kaupungin toiminnan kehittämiseen. Hyvän idean piti parantaa kaupungin palvelua, lisätä toiminnan tuottavuutta ja tuloksellisuutta ja vahvistaa henkilöstön osaamista. Määräaikaan mennessä tehtiin 22 ehdotusta, joista kilpailuraati jakoi kolme jaettua palkintoa. Sain jaetun ensimmäisen palkinnon ehdotuksestani Hiljaisen osaamisen hyödyntäminen. Sen sisältönä on ikääntyvien pitkään työskennelleiden työntekijöiden tiedon ja osaamisen siirtäminen tutor- ja oppipoika-mallien avulla uusille työntekijöille. Sain myös jaetun toisen palkinnon ehdotuksesta Henkilöstön fyysisen kunnon ja kuntoilun palkitseminen. Sillä lisätään henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä, poissaolokustannukset vähenevät ja kaupungin imago työnantajana paranee. Sain vielä jaetun kolmannen palkinnon ehdotuksesta Oma persoona työvälineenä puhe- ja esiintymistaito. Korostin erityisesti esimiesten taitoa esittää asioita selkeästi ja ymmärrettävästi kaikissa tilanteissa. Joskus harvoin tavalliselle sosiaalityöntekijälle käy näin onnekkaasti, mutta yllytän kaikkia lukijoita ihan itse ideoimaan ja osallistumaan ideakilpailuihin. Rohkenen vielä tarjota joitain ideoita vaikka sosiaali- ja valtiovarainministerin hyödynnettäväksi: Tehdään lakialoite, jolla kaikki pitkäaikaistyöttömät lähetetään terveystarkastukseen työkyvyn varmistamiseksi näin ainakin kolmasosa pitkäaikaistyöttömistä voidaan siirtää työkyvyttömyyseläkkeelle. Lopetetaan turhat työttömien kurssittamiset ja tehostetaan TE-keskusten toimintaa vaatimalla niiltä jalkautumista ja konkreettisia tuloksia. Harkitaan uudelleen toimeentulotuen siirtämistä sosiaalitoimistoista Kelalle, koska se on logistiikan ja etiikan kannalta järkevää ja säästää miljoonia työtunteja. Kaksinkertaistetaan lapsilisät ja alimmat äitiyspäivärahat. Terhi Pulli on 44-vuotias liikuntatieteiden maisteri Jyväskylästä. Hän vammautui 1987 hirvikolarissa työmatkalla. Hänellä on neliraajahalvaus. Hän on toiminut vuodesta 1993 Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna. Kanta-Hämeen sosiaalijohto: Palvelurakenneuudistuksessa pitää turvata kunnallisen sosiaalipolitiikan asema Palvelut ja niiden rakenteet eivät ole itsetarkoitus, mutta hyvinvointi on, korostaa Kanta-Hämeen kuntien sosiaalijohto maaliskuisessa kannanotossaan. Kuntalain mukaan hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Sosiaalijohdon mielestä vallan taloudellistumisen vuoksi kapea-alainen ja lyhytjänteinen tehokkuuden tavoittelu on ohittanut asioiden kokonaisvaltaisen tarkastelun. Tämä heikentää hyvinvoinnin edellytyksiä ja siirtää kustannuksia tuleville vuosille. Sosiaalijohto tähdentää, ettei hyvinvointia voi tuotteistaa tai kilpailuttaa eikä sitä saa alistaa kvartaalitaloudelle. 14 Sosiaaliturva 7/06

15 Mitkä sosiaalipalvelut ovat auttaneet sinua eniten? Henkilökohtainen avustaja -järjestelmä mahdollistaa kaiken tekemiseni ja osallistumiseni yhteiskuntaan. Avustaja on minulle mielekkään elämän perusta. Minulla on palveluasumispäätös ja käytössäni on ollut vuodesta 1991 tarvitsemani määrä avustajan työtunteja. Nyt, kun vammaislakeja ollaan yhdistämässä, olisi ensiarvoisen tärkeää, että henkilökohtainen avustaja -järjestelmästä saataisiin vaikeavammaisille henkilöille subjektiivinen oikeus. Valtion pitäisi kustantaa järjestelmä, jotta eri kunnissa asuvat vaikeavammaiset eivät olisi niin eriarvoisessa asemassa palveluiden suhteen. Millaista apua olisit kaivannut? Vammauduin 25-vuotiaana, juuri valmistuneena liikunnanopettajana. Menetin paitsi toimintakykyni ja terveyteni, myös työni ja harrastukseni. Jouduin aloittamaan elämäni uudelleen tyhjästä. Tuolloin ja vielä vuosia vammautumisen jälkeen, olisin tarvinnut huomattavasti enemmän konkreettista apua ja tukea vammaispalvelusta. Koin enemmänkin olevani rasite ja sosiaalitoimen rahojen väärinkäyttäjä kuin suunnattoman vaikeaan elämäntilanteeseen joutunut, apua tarvitseva kuntalainen. Poliittinen urani alkoi tästä suuresta pettymyksestä sosiaalipalveluihin. Kaiken sen avun hakemisen, kielteisten päätösten, niistä valittamisen ja jatkuvien pettymysten myötä epätoivostani kasvoi raivo, joka teki minusta poliitikon. Pääsin vuonna 1993 kaupunginvaltuustoon, sosiaali- ja terveyslautakuntaan ja yksilöhuoltojaostoon vaikuttamaan vammaispalveluihin. Politiikassa jatkan edelleen. Vuodesta 2005 olen ollut kaupunginhallituksen jäsen. Miten sinua on kohdeltu? Terveenä kuntalaisena minua kohdeltiin hyvin. Vammauduttuani kohteluni ei enää ollut tasaarvoista vaan muutuin korkeasti koulutetusta kuntalaisesta vähä-älyiseksi kunnan kulueräksi, jolle ei kuulu täysi jäsenyys yhteiskunnassa palveluineen ja vastuineen. Jouduin taistelemaan itselleni takaisin ihmisarvon ja tehtävän yhteiskunnassa. En vieläkään voi ymmärtää niitä nihkeitä ja kielteisiä asenteita, jotka vallitsevat useiden kuntien vammaispalveluissa. Vaikeavammaiset eivät edelleenkään saa riittävästi apua ja tukea elämäänsä. Mitä painotat luottamustehtävissäsi? Alun perin halusin muuttaa vammaispalveluiden soveltamisohjeita kunnassani. Siitä tehtäväni laajentui kattamaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ja myös erikoissairaanhoidon palvelut olin Keski- Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Toimin myös kahdeksan vuotta opetuslautakunnan puheenjohtajana ja sain hyödyntää opettajan koulutustani. Nyt kaupunginhallituksessa joudun ottamaan kantaa kaikkiin kunnan palveluihin, mutta edelleen lähinnä sydäntäni ovat vammaispalvelut ja yhä enemmän myös vanhusten palvelut. Olen etuoikeutetussa asemassa, koska saan olla vaikuttamassa kotikaupunkini kehitykseen ja kuntalaisia koskeviin asioihin. Toisaalta tunnen jatkuvaa riittämättömyyttä siitä, että kaupungissamme on niin paljon ihmisiä, jotka syystä tai toisesta voivat huonosti eivätkä saa riittäviä tukipalveluita kunnalta. Hyvinvointia ja terveyttä koskevat asiat eivät kuulu vain sosiaali- ja terveystoimelle. Usein hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi koulutusta, liikennettä, liikuntaa tai työelämää koskevat päätökset. Kaikessa toiminnassa tulisi etukäteen arvioida ratkaisujen hyvinvointivaikutuksia. Sosiaalijohdon mielestä kuntien kannattaa sijoittaa ensisijaisesti hyvin toimiviin peruspalveluihin sekä inhimillisen elämän että kestävän kuntatalouden takaamiseksi. Perussosiaalityön edellytyksiä tulee kehittää, jotta voidaan ehkäistä yksilöiden ja yhteisöjen ongelmien kärjistyminen sekä sen aiheuttama paine kalliisiin erityispalveluihin. Sosiaalijohto painottaa, että kuntaja palvelurakenneuudistuksessa tulee turvata kunnallisen sosiaalipolitiikan asema kunnan perustehtävänä ja samalla arvioida myös valtion paikallishallinnon toimijoiden, kuten Kelan ja työhallinnon, rooli yhteisessä kumppanuudessa hyvinvoinnin vahvistamiseksi. TOIMITUKSELTA Innovaatioita kaivataan, mutta niille ei löydy rahoitusta Huoltaja-säätiö jakoi marraskuussa 2005 innovaatiopalkinnon ja kaksi kunniamainintaa uudenlaisesta toiminnasta kunnallisen sosiaalipolitiikan alalla. Toisen kunniamaininnan sai ehkäisevää lastensuojelutyötä urheilun avulla tekevä Icehearts-yhdistys. Yhdistyksen jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueissa on mukana lähes sata poikaa, joilla on pulmia elämän eri osa-alueilla. Heihin saadaan myönteinen kontakti mieluisan harrastuksen kautta. Kun joukkueiden ohjaajilla on ollut sosiaalialan koulutus, he ovat osanneet auttaa poikia monissa asioissa, kuten koulunkäynnissä. Näin on ehkäisty ongelmien kärjistymistä. Kiittäessään kunniamaininnasta Iceheartsin vetäjä ja tällä erää ainut palkattu työntekijä Ville Turkka totesi, että palkinto auttaa yhdistystä jatkamaan työtä yhdessä huonompiosaisten lasten ja perheiden kanssa. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan yhdistyksen rahoitus väheni entisestään vuoden alusta. Kaksi työntekijää jouduttiin sanomaan irti. Iceheartsille Huoltaja-säätiön tunnustus oli jo yhdestoista palkinto, mutta mitkään palkinnot eivät ole konkretisoituneet toimintaedellytyksiksi. Joukkueiden pelaajille on kuitenkin luvattu kasvattajan ja joukkueen tukea aikuistumiseen asti. Turkan sanoin: Syrjäytymisen ehkäisemisessä ei ole oikoteitä. Ihminen tarvitsee aina ihmistä, joka kuulee, tukee ja puuttuukin. Tätä tekevät Iceheartskasvattajat. Kolme kasvattajaa on tarjonnut harrastuksen sadalle lapselle. Pienellä rahalla on saatu paljon aikaan. Yhdistys ei halua kasvattaa organisaatiotaan vaan pelkästään tehdä työtä lasten parissa, siellä missä apua tarvitaan. Icehearts-esimerkki kuvaa yleisempääkin pulmaa. Rahaa on vaikea saada sellaisille toiminnoille, jotka eivät sijoitu tiukasti yhdelle hallinnonalalle. Sosiaalipuolella ajatellaan helposti, ettei sen kuulu rahoittaa urheiluseuratoimintaa. Urheilupuolella taas katsotaan, että kyseessä on sosiaalitoimeen kuuluva syrjäytymisen ehkäisy. Myös toiminnan pitkäjänteisyys on ongelma nykyisessä projektimaailmassa rahaa heruu vain määräaikaisiin projekteihin. Kyllästymiseen asti saa kuulla puheita ehkäisevän työn ja hallintokuntarajojen ylittämisen tärkeydestä. Myös innovaatioiden perään huudetaan joka sektorilla. On masentavaa, ettei runsas puhe useinkaan konkretisoidu teoiksi. Erja Saarinen Sosiaaliturva 7/06 15

16 asuinympäristö esteetön ympäristö Mia Sivula Hissittömässä kerrostalossa asuminen oli Toripuistikon ikääntyneille asukkaille pitkään hankalaa. Kun taloon saatiin hissi, roskien viemisestä tuli uusi mukava ajanviete. Hissi on vanhuksille ovi ulkomaailmaan Vielä puoli vuotta sitten Aura Viinamäki, 89, pääsi neljännen kerroksen asunnostaan ulos vain, kun soitti palokunnan pojat paikalle. Kaksi palomiestä kantoi lonkkavaivoista kärsivän rouvan alas taksiin, ja kaupunkireissun jälkeen 55 porrasta takaisin ylös. Koska yksin portaissa kulkeminen oli Viinamäelle mahdotonta, hän vieraili ulkomaailmassa vain kun oli pakko. Nyt Viinamäen porraskäytävässä kiiltelee tuliterä hissi. Polvivaivoista kärsivä Riitta-tytär nousee sillä päivittäin yläkertaan tuomaan äidille ruokaostokset. Joskus ajetaan hissillä yhdessä alas, ja lähdetään taksilla terveyskeskuksen aulaan juomaan päiväkahvit. Kun kodista tuli vankila, onko ihme jos mummoa masentaa? Nelikerroksinen Toripuistikko kakkonen on yksi ensimmäisiä Rovaniemelle rakennettuja kerrostaloja. Talon valmistumisvuonna 1961 hissi oli vielä kallista ylellisyyttä, josta sodan runtelemassa kaupungissa ei osattu edes haaveilla. Uuteen aravataloon muutti nuoria perheitä ja työikäisiä, joille portaissa kulkeminen ei ollut ongelma. Hissittömissä kerrostaloissa asuu Suomessa edelleen noin ihmistä. Yhä suurempi joukko heistä on yli 60-vuotiaita, joille portaissa kulkeminen on vuosi vuodelta hankalampaa. Tutkimusten mukaan 75 vuotta on se ikä, jonka jälkeen ihmisen avun tarve arjen askareissa lisääntyy selvästi. Mutta vaikka moni sitä vanhempikin pärjäisi vielä kerrostaloasunnossaan, palve- lutaloon siirtyminen voi tulla eteen jo silloin, kun liikkuminen edellyttää pyörätuolia tai rollaattoria. Jos talossa ei ole hissiä, ovi ulkomaailmaan sulkeutuu. Hyväjalkaiselle ihmiselle lähikauppaan piipahtaminen on arkipäivää. Vanhukselle, joka pääsee sinne kerran viikossa, jos silloinkaan, hetki on lähempänä juhlaa. Jos asioiminen kodin ulkopuolella edellyttää joka kerta apuvoimien järjestämistä, moni yksinkertaisesti luopuu kirjastossa käymisestä, kahvihetkistä tuttavan luona, jopa kaupassa käymisestä. Luopuminen tutuista menoista voi riittää karkottamaan elämästä kaiken mielekkyyden. Yhden hissimatkan hinta? Kymmenen senttiä. 88-vuotias Ilta Salmi asuu A-rapun toisessa kerroksessa. Askareet, jotka olivat portaissa kulkemisen vuoksi ennen ikäviä, ovat muuttuneet hissin myötä mieluisiksi. Käyn pyykillä kellarin pyykkituvassa, ja portaissa kulkeminen painavan korin kanssa sattui polviin. Nyt pyykkireissulle on mukava lähteä. Roskien vieminen tympäisi ennen, mutta nyt siitä on tullut hyvä syy piipahtaa ulkona ja liikkeellä. Kauppaankin lähden mielelläni, kun kasseja ei tarvitse raahata portaissa. Hissin tarpeeseen herätään usein silloin, kun asukkaat ikääntyvät tai joku vammautuu, tai taloon muuttaa lapsiperheitä. Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon koskettaa kuitenkin jokaista talon asukasta ikään katsomatta. Sekä hy- 16 Sosiaaliturva 7/06

17 väkuntoisen kolmekymppisen että yläkerran liikuntarajoitteisen eläkeläisen kukkarolla käydään, kun hissi tulee taloon. Hissin kustannukset jäävät asukkaalle kuitenkin lohdullisen vähäisiksi. Valtion asuntorahasto avustaa vanhojen talojen hissihankkeita puolella kokonaiskustannuksista. Tuen edellytyksenä on, että hissin myötä aiemmat portaikon liikuntaesteet poistuvat. Kaupungilta tai kunnalta saadaan yleensä lisätukea 5 15 prosentin panoksella. Loput hissistä aiheutuvat kustannukset tasataan huoneistojen omistajien kesken. Stakes on tutkinut hissihankkeiden kustannuksia ja laskenut, että yksi hissimatka maksaa noin kymmenen senttiä, kun hankinta- ja käyttökustannukset jaetaan käyttökerroilla. Niin pieni on hinta vapaudesta päästä kodista liikkeelle silloin kun haluaa. Hissi on myös valtiolle järkisatsaus Moni kaupunki ja kunta alkaa vasta havahtua siihen, että edullisempaa olisi avustaa hissin rakentamista vanhaan kerrostaloon, kuin talossa asuvien vanhusten sijoittamista palvelutaloon. Esimerkiksi Helsingin kaupungissa suurin osa kotipalvelun asiakkaista asuu hissittömän talon neljännessä kerroksessa tai sitä korkeammalla. Yksi kotipalvelukäynti viikossa maksaa vuodessa noin 2000 euroa. On laskettu, että jos 1,5 vanhusta pärjää hissin ansiosta ilman kotipalvelua, hissi kannattaa rakentaa. Salmi maksaa hissin rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia 25 euroa kuukaudessa. Maksan sen mielelläni, kun voin sen vastineeksi liikkua kodin ulkopuolella, hän sanoo. Viinamäki puolestaan maksoi 25 euroa joka kerrasta, kun hänet kannettiin kahdeksan porrasväliä alakertaan ja takaisin ylös. Salmi ja Viinamäki ovat talon alkuperäisiä asukkaita. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 45 vuotta siitä, kun vähät tavarat kannettiin portaita pitkin omaan asuntoon. Vaikka hissi ei silloin käväissyt mielessä, tänä päivänä se merkitsee rouville mahdollisuutta elää edelleen omassa kodissa. Olen niin tyytyväinen hissiin, etten antaisi sitä enää millään pois, Viinamäki kiteyttää. Hissi nostaa myös alakerran asunnon arvoa Helsingin hissiasiamies Erkki Holappa myöntää, että nuorten tai alakerroksissa asuvien on usein vaikea ymmärtää miksi myös heidän pitää maksaa, jos yläkerran huonojalkaiset tarvitsevat hissiä. Hissihanketta pitäisi kyetä miettimään pidemmällä aikajänteellä kuin vain tämän päivän valossa. Kyllä hissi on nuorellekin tärkeä, kun omat vanhemmat ikääntyvät tai lapsia tulee, Holappa sanoo. Kolmekymppistä alakerran sinkkua hän lohduttaa sillä, että myös hänen asuntonsa arvo nousee, kun taloon tehdään hissi. Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus ja Ympäristöministeriö vahvistavat asian. Ne tutkivat asuntokauppaa 90-luvun lopulla ja havaitsivat, että hissin rakentaminen vanhaan taloon nosti asuntojen hintaa 2 10 prosenttia, joissain tapauksissa jopa 20 prosenttia. Asuntokaupassa saatu lisätienesti voi lämmittää mieltä, mutta hissin tärkein tarkoitus on kuitenkin helpottaa talossa asuvien ja siinä asioivien elämää. Hissistä hyötyvät paitsi vanhukset ja liikuntarajoitteiset, myös lapsiperheet rattaineen, huoltomiehet, postinkantajat ja siivoojat. Terve ihminen arvostaa hissiä viimeistään silloin, kun raahaa viikonlopun ostoskasseja, uutta sohvaa tai muuttotavaroita ylempiin kerroksiin. Hissin rakentaminen on ilman muuta järkisijoitus. Raha, jonka joutuu asukkaana hissihankkeeseen satsaamaan, tulee kyllä takaisin, kun myy asunnon, Holappa sanoo. Hissiasiamieheltä voi kysellä lisätietoja hissin rakentamisesta vanhaan kerrostaloon: Näin hissihanke etenee taloyhtiössä Asukas tekee aloitteen hissin rakentamisesta. Taloyhtiön hallitus tekee alustavat selvitykset ja ehdotuksen yhtiökokoukselle. Yhtiökokous valtuuttaa hallituksen selvittämään rakennus- ja rahoitusvaihtoehdot. Hallitus teettää suunnitelmat ja pyytää tarjoukset, hakee avustukset ja tiedottaa asukkaille hankkeesta. Yhtiökokous tekee päätöksen hissin rakentamisesta. Enemmistön päätös ratkaisee. Hallitus valitsee vastuuhenkilön hoitamaan hissihanketta. Kun rakennuslupa on saatu, urakoitsijat valittu ja rahoitus järjestynyt, rakentaminen voi alkaa. Lähteet ja lisätietoja: Hissi on halvempi. Stakes ideakortti 2/05 Hissi tuli taloon. Kokemuksia hissin rakentamisesta. Ympäristöministeriö Valtion asuntorahasto Helsingin kaupungin hissiprojektit Sosiaaliturva 7/06 17

18 esteetön ympäristö Kouvolassa hissin puuttuminen rajoittaa joka toisen kerrostalossa asuvan ikäihmisen elämää ja eristää joka viidennen lähes täysin ulkomaailmasta. Moni hissittömän talon asukas joutuu tyytymään maisemien katseluun ikkunasta tai parvekkeelta. Kaikilla ei ole omaista tai saattajaa, joka voisi viedä ulos puistoon linnunlaulua kuuntelemaan. Hissittömyys rajoittaa ikäihmisten elämää Kouvolan Palvelukotiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Pekka Heiskanen selvitti hissin merkitystä yli 80-vuotiaille kouvolalaisille hissittömissä kerrostaloissa asuville. Sosionomiopintojen päättötyöhön liittynyt kysely lähti 230 ikäihmiselle 130 kerrostaloon. Heiskasen kiinnostus aiheeseen heräsi, kun hän kohtasi työssään jatkuvasti asunnonhakijoita, joilla hissin puuttuminen oli tärkein syy palveluasuntoon hakeutumiseen. Kyselyyn vastanneiden hissittömissä kerrostaloissa asuvien keski-ikä oli 85 vuotta. Heistä noin 70 prosenttia liikkui omatoimisesti, mutta liikuntakykynsä arvioi hyväksi tai melko hyväksi vain 30 prosenttia. Erilaisia apuvälineitä oli joka neljännellä vastaajalla, vaikka tarve vaikuttaisi selvästi suuremmalta. Asioinnista ja kauppa-asioista selvisi omatoimisesti 65 prosenttia. Omaiset auttoivat vajaata kolmasosaa vastaajista, ja kaupungin tai yksityisiä koti- ja tukipalveluja käytti 15 prosenttia. Hissittömyys tulevaisuuden huolena Vastaajista 40 prosenttia oli huolissaan tulevaisuudesta. Huolestuminen oli sitä yleisempää mitä ylemmässä kerroksessa henkilö asui. Vastaajista runsas puolet asuisi nykyisessä asunnossaan mahdollisimman kauan, jos taloon rakennettaisiin hissi. Kyselyhetkellä 13 prosenttia omistusasunnossa asuvista ja 25 prosenttia vuokra-asunnoissa asuvista harkitsi muuttoa joko kaupungin palvelukeskuksiin tai yksityisiin palvelutaloihin.ylemmissä kerroksissa asuvilla muuttohalukkuus oli suurempaa kuin alemmissa. Heikentynyt liikuntakyky lisäsi muuttohalukkuutta. Taloyhtiölle arka asia Kysyin 130 hissittömän talon isännöitsijöiltä suunnitelmia hissien rakentamiseksi. Tulos oli lohduton: vain yhdessä taloyhtiössä oli hissiasiaa käsitelty ja tultu tulokseen, että hissiä ei rakenneta. Kouvolan kaupunki on rakentanut peruskorjauksen yhteydessä yhteen vuokrataloon hissin ja suunnittelee hissejä myös seuraaviin peruskorjattaviin vuokrataloihin. Hissin rakentaminen on taloyhtiöissä arkaluontoinen asia, josta ei kunnolla uskalleta puhua. Hisseistä hyötyisivät ikäihmisten lisäksi myös lapsiperheet sekä kotipalvelutyöntekijät ja postinkantajat. Jonkinlainen jyvityssysteemi, jossa ylempien kerrosten asukkaat maksaisivat hissistä enemmän kuin alakerran asukkaat, saattaisi edistää päätöksentekoa. Hissistä hyötyisivät joka tapauksessa kaikki osakkaat asuntojen arvon noustessa. Hissiavustus ja -asiamies tarpeen Hissien rakentamista edistäisi hissiavustuksen varaaminen vuosittain kaupungin talous-arvioon. Se olisi myös merkki asian tärkeydestä. Asiaa veisi eteenpäin hissiasiamiehen palkkaaminen opastamaan taloyhtiöitä hissien rakentamisessa ja hissihankkeiden kilpailuttamisessa. Hissiasiamies olisi järkevintä palkata yhteisesti vaikkapa koko Kymenlaaksoon tai Kaakkois-Suomen alueelle. Helsingin kaupunki on saanut hissiasiamiehen avulla vauhtia hissien rakentamiseen. Tärkeää olisi saada yhtenäiset valtakunnalliset ohjeet hissien rakentamisesta. Valtion asuntorahaston hissiavustusmäärärahaa tulisi lisätä nykyisestä, koska tällä vauhdilla hissien rakentaminen ei ehdi suurten ikäluokkien avuksi. Ongelman ratkaiseminen vaatii viranomaisten ja taloyhtiöiden pitkäjänteistä yhteistyötä. Jos hissien rakentaminen ei lisäänny, pienituloiset vanhukset jäävät vangeiksi kerrostaloasuntoihinsa ja syrjäytyvät. Hyvätuloisemmilla on paremmat mahdollisuudet muuttaa nykyaikaisiin hissillisiin asuntoihin kaupungin keskustan palvelujen äärelle. 18 Sosiaaliturva 7/06

19 Helsinki ja Pietari lastensuojelun yhteistyöhön tuomisia ja viemisiä Rikokseen syyllistyneen nuoren tilanteen arvioinnissa käytettävän BARO-mentelmän koulutustilaisuus Pietarissa Paikalla oli Nevskyn ja Krasnogvardeyskyn pilottialueiden sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja lääkäreitä. Professori Theo Dorelejers ohjasi haastatteluharjoituksia ja huolen arviointia. Suomesta tilaisuuteen osallistuivat projektipäällikkö Eila Ahlroth sekä Helsingin sosiaalipäivystyksen erityissosiaalityöntekijät Leo Heikkilä, Eveliina Toivanen ja Anu Turri, jotka toivat tilaisuuteen kokemuksiaan menetelmän käytöstä Helsingissä. Helsingin sosiaalivirasto ja Pietarin työ- ja sosiaaliasioiden komitea sekä Nevskin ja Krasnogvardeyskin kaupunginosat ovat käynnistäneet yhdessä NESTS-hankkeen. Siinä valmennetaan lastensuojelun työntekijöitä Pietarissa ja Helsingissä auttamaan vaikeissa olosuhteissa eläviä lapsia ja heidän perheitään. Työntekijät oppivat puolentoista vuoden aikana uusia työmenetelmiä, yhteistyötä lasten tarpeiden kuulemisessa sekä perheen tilanteen ja lapsen sijoitustarpeen arviointia. Kymmenen pietarilaista lastensuojelun asiantuntijaa osallistui ensimmäiseen koulutusjaksoon Helsingissä lokakuussa He ovat puolestaan kouluttaneet jo yli 200 kollegaa Pietarissa. Ensimmäisessä koulutusjaksossa käsiteltiin Helsingissä käytettäviä työmenetelmiä lapsikeskeisyyden toteuttamisessa, vanhemmuuden arvioinnissa sekä rikokseen syyllistyneen nuoren tilanteen arvioinnissa. Pietarilaisia kiinnostavat erityisesti menetelmät, joilla voidaan kuulla pientäkin lasta, ja menetelmät, joilla tuetaan perheen koossa pysymistä. Helsinkiläisiä kiinnostaa muun muassa Pietarissa käytettävät luovuutta hyödyntävät terapeuttiset menetelmät. Nevskin ja Krasnogvardeyskin kaupunginosien pilottialueilla on tehty selvitys perheille suunnattujen palvelujen tilasta ja uusien palvelujen tarpeista. Lisäksi on tutustuttu Helsingin ja Pietarin lastensuojelun käytännön työhön ja työmenetelmiin, ja järjestetty perhekeskeisen työn seminaari Pietarissa. Pietarissa avataan toukokuussa Nevskin ja Krasnogvardeyskin kaupunginosiin uudet perhekeskukset, joihin kootaan alueellisesti perheitä tukevat palvelut. Elokuussa Pietariin perustetaan metodologinen keskus, joka kehittää uusia menetelmiä, toimii asiantuntijana ja valmentaa työntekijöitä perheiden ja lasten kanssa tehtävään työhön. Näillä uusilla palveluilla tuetaan perheiden koossa pysymistä laitossijoitusten sijaan ja vahvistetaan turvallista ympäristöä lasten kasvulle ja kehitykselle. Ensi kesänä järjestetään perheleiri, jolle osallistuu kymmenen pietarilaista perhettä sekä pietarilaisia ja helsinkiläisiä sosiaalityöntekijöitä. Leirillä pyritään vahvistamaan vanhemmuutta ja perheiden yhteenkuuluvuutta. NESTS-hanke on pääosin Euroopan unionin rahoittama ja se alkoi elokuussa Hanke kestää vuoden 2006 loppuun. Korkeakoulujen koulutusohjelmissa on 125 erilaista suuntautumisvaihtoehtoa muun muassa lapsi- ja perhetyöhön sekä nuoriso- ja laitostyöhön. Pietarin Palvelu- ja talousyliopisto on tehnyt valtiolle esityksen huumeiden käyttäjien hoitoon ja ehkäisevään huumetyöhön suuntautuvasta sosiaalityön koulutusohjelmasta. Yliopiston vararehtorin professori Roman Kostinin mukaan lupaa uudelle ohjelmalle ei ole vielä saatu, vaikka huumeiden käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti etenkin Venäjän raja-alueilla ja Pietarissa. Yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan perhesuhteet, nuoren koulutustaso ja päihteiden käyttö liittyvät kiinteästi yhteen. Huumeiden käyttäjät ovat yhä nuorempia ja suonensisäisesti huumeita käyttävät jo jotkut 14- vuotiaat. Huolestuttavinta on se, että lähes 96 prosenttia tutkituista käytti heroiinia. Kokonaiskuvaa huumeiden käytöstä on vaikea saada, koska yliopisto ei saa valtion viranomaisilta tilastoja. Tilastot eivät myöskään kerro koko to- Venäjällä tarvitaan kipeästi sosiaalityöntekijöitä huumetyöhön Sosiaalityöntekijöitä koulutetaan Venäjällä 160 yliopistossa ja korkeakoulussa. Vuosittain heitä valmistuu noin , mutta tarve on kuitenkin monikymmenkertainen. tuutta, sillä huumeiden käyttäjien ei tarvitse antaa hoitopaikoissa henkilötietojaan, jos he maksavat hoitonsa itse. Tutkimuksessa oli mukana 400 huumeiden käyttäjää. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Huumereitiltä hoitoketjuun -projekti on tehnyt yhteistyötä yliopiston kanssa vuodesta 2002 ja ostanut siltä kaksi selvitystä Viipurin ja Svetogorskin huume-, alkoholi- ja tartuntatautitilanteesta. Viipurissa on noin päihdeongelmaista, joista 350 on huumeiden käyttäjiä. Heroiini on yleisin huume, vaikka amfetamiini on erityisesti nuorempien käyttäjien suosiossa. Huumekuolemat ovat Viipurissa kasvaneet 25 prosenttia vuoden aikana. Tänä vuonna huumeisiin on kuollut 25 henkilöä. Venäläisten asiantuntijoiden mukaan huumeiden käytön lisääntymisen syitä ovat muun muassa huumeiden helppo saatavuus, rangaistusten vähäisyys ja mediakulttuurin luoma nuorisomuoti, joka suosii huumeiden käyttöä. Leena Byckling Kirjoittaja työskentelee Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysyksikössä Huumereitiltä hoitoketjuun -projektissa. Sosiaaliturva 7/06 19

20 yksityistäminen Briitta Koskiaho Tampere avaa tietä yksityistämiselle Tampere on varautunut muuttamaan koko hallintokulttuurinsa Tukholman tapaan tilaaja-tuottajamallin mukaiseksi. Tampereen kaupungin valtuusto teki 2003 päätöksen, että kaupunki siirtyy uuteen toimintamalliin pormestareineen. Uudistuksen tarkoituksena on kehittää omaa palvelutuotantoa ja lisätä tuottavuutta sekä etsiä uusia vaihtoehtoja olemassa olevia markkinoita hyödyntämällä ja luomalla uusia markkinoita. Koko palvelutuotannossa siirrytään tilaajatuottajamalliin Sitä sovelletaan sekä kaupungin sisäiseen että ulkopuoliseen palvelujen ostamiseen. Mallia on jo alettu kokeilla. Parhaillaan on käynnissä koko kaupungin organisaation muutos tilaamista palvelevaksi. Organisaatiomuutosta on edeltänyt strategiatyöskentely. Strategisia prosesseja ohjaa kolme ryhmää: hallinto- ja henkilöstöryhmä, talousja strategiaryhmä ja liiketoiminta- ja rahoitusryhmä. Näitä avustavat asiantuntijayksiköt, joissa ei ole sosiaalista asiantuntemusta mukana. Tilaajalautakunnat määrittävät palvelut, valitsevat palvelun tuottajat ja rahoittavat palvelutuotannon sekä vastaavat viranomaistoiminnasta. Hyväksytty talousarvio on kokonaisuudessaan tilaajien käytössä. Tilaajalautakunnat ja tuottajaorganisaatio Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Toimintakykyä ja terveyttä edistävien palvelujen lautakunta Sivistystä ja elämänlaatua edistävien palveluiden lautakunta Ikäihmisten palveluiden lautakunta Yhdyskuntapalveluiden lautakunta Tilaajalautakuntien jäsenistön muodostavat valtuutetut ja näiden varajäsenet. Tilaajayksikkö avustaa lautakuntia tilaajatehtävissä. Kaupungin tuottajaorganisaatio jakautuu hyvinvointipalveluihin, yhdyskuntatuotantoon sekä palvelukeskuksiin. Lisäksi ovat kaupungin liikelaitokset. 20 Sosiaaliturva 7/06 Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveystointa, kasvatus- ja opetustoimialaa sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialaa ja näiden palvelutuotantoa. Sektorit hajotetaan tuotantomalliksi. Tämän yhteinen päällysrakenne muodostuu kehittämisyksiköstä ja toimintaprosesseista. Kehittämisyksikkö käsittelee tuotannon kannalta kriittisiä yhteisiä prosesseja ja siinä on tarvittavaa erityisosaamista. Prosesseja ovat tuotannon suunnittelu ja ohjaus, liiketoiminnan kehittäminen ja asiakkuuksien hallinta sekä taloudenohjaus ja tuotannon henkilöstöohjaus. Tuottajaorganisaation kehittäminen on jatkuva prosessi. Hyvinvointivaltio rakennettiin aikanaan tietoisin valinnoin. Markkinaperusteinen yksilövastuuyhteiskunta hiipii pienin askelin ilman, että kukaan varsinaisesti ottaa siitä vastuuta ja on tietoinen lopullisesta päämäärästä. Hoidetaanko kuntien sosiaaliset ongelmat kuntoon näennäismarkkinoilla? Ihmisten hyvänhän pitäisi uudistuksessa olla sosiaalitoimen varsinainen tavoite, jotta yhteiskunnallinen integraatio edes jotenkin säilyy. Briitta Koskiaho on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori emerita. Hyvinvointipalveluiden tuottajaorganisaatio jakautuu kahtia. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat lähipalvelut, palveluneuvonta, suun terveydenhoito, laitoshoito ja erikoissairaanhoito. Sivistyspalveluihin kuuluvat päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kaupungin tuottamat sosiaalipalvelut ovat lähipalveluita, palveluneuvontaa ja laitoshoitoa. Lasten päivähoito on siirtynyt sivistyspalveluiksi. Kuntalaiset vedetään mukaan järjestämällä palvelufoorumeita. Niiden ajatellaan tuottavan tietoa tilaajalautakunnille alueen palvelutarpeesta. Perustana liiketoiminnallinen ajattelu Tampereen uusi organisaatio on rakenteilla perusperiaatteiltaan liiketoiminnallisen kielen ja ajattelutavan varaan. Puhutaan kaupungista konsernina ja sen konsernihallintona. Kaupungin strategisen johtamisen peruspilarit tulevat liiketaloudesta ja liiketaloudellisista prosesseista. Prosesseja hallitaan taloudellisin välinein. Liiketoiminnallisuus sijoitetaan myös kaupunkilaisten arkielämän tarpeiden tyydyttämisen keinoihin. Arkielämästä tulee liiketaloudellinen projekti. Toimintamallin suunnitelmassa puhutaan mielenkiintoisesti vuorotellen liiketaloudellisin asiakkuuksien hallinta ja vuoroin idealistisin käsittein foorumi madaltaa asukkaiden ja päätöksentekijöiden välistä kynnystä, lisää vuoropuhelua ja kohdentaa päätöksentekoa paikallisiin asioihin. Markkinat ja kansalaiset sekoitetaan toisiinsa retoriikassa ja päästään siitä ongelmasta, etteivät kaupungin byrokratia ja kansalaisten vaikuttaminen kohtaa toisiaan. Sosiaalipalveluja tilaavat lähinnä lasten ja nuorten palveluiden, toimintakykyä ja terveyttä edistävien palveluiden ja ikäihmisten palveluiden tilaajalautakunnat. Minne on piilotettu varsinaisten huono-osaisten, kuten huumeiden käyttäjien ja muiden päihdeongelmaisten, köyhien, mielenterveysongelmaisten ja prostituoitujen asiat? Kaupunki ha-

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Tiedosta hyvinvointia 1 Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Rakenteet muuttuvat - kehittyykö kotihoito? TERVE-SOS 21.5.2008 Marjaana Seppänen Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Gerontologisen sosiaalityön

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö 15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Gerontologista sosiaalityötä paikantamassa

Gerontologista sosiaalityötä paikantamassa Gerontologista sosiaalityötä paikantamassa Maarit Kairala 31.3.2009 Kemijärvi maarit.kairala (at) poskelappi.fi 1 Gerontologisen sosiaalityön paikantaminen haasteena: Gerontologisen sosiaalityön n asema

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot