Sote-uudistus demokraattisesta näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sote-uudistus demokraattisesta näkökulmasta"

Transkriptio

1 Vaasan sairaanhoitopiirin kunnat Loppuraportti, syksy 2014 Mikko Ollikainen Sote-uudistus demokraattisesta näkökulmasta Sote-työryhmä, joka koostuu Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien johtavista viranhaltijoista ja jota Jukka Kentala johtaa, palkkasi Vaasan sairaanhoitopiirin palvelukseen Mikko Ollikaisen ajalle Hänen tehtävänään oli kartoittaa kuntien, väestön ja organisaatioiden kanta sote-uudistukseen ja miltä sosiaali- ja terveydenhuolto voisi Pohjanmaalla tulevaisuudessa näyttää. Kartoituksen tarkoituksena ei ole ollut ottaa kantaa lakiin, vaan pikemminkin tarkastella sitä, miltä hoito voisi näyttää tulevaisuudessa. Työ jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa, joka kesti elokuun alusta syyskuun loppuun, kerättiin taustamateriaalia ja vierailtiin niissä 13 kunnassa ja kaupungissa, jotka kuuluvat Vaasan sairaanhoitopiirin. Käyntien tarkoituksena oli informoida luottamushenkilöitä uudistuksesta ja kuulla heidän ajatuksiaan siitä, miltä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne voisi tulevaisuudessa näyttää Pohjanmaalla. Käyntien jälkeen kunnille lähetettiin asiasta väliraportti 3. lokakuuta. Toisessa vaiheessa, joka kesti , informoitiin kuntien asukkaita, henkilöstöä ja organisaatioita sote-uudistuksesta. Lisäksi internetissä toteutettiin kysely, jossa kansalaiset saivat tuoda esiin ajatuksiaan uudistuksesta. Julkisia tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 7. Toinen vaihe päättyy tähän loppuraporttiin. Yhteensä tuhatkunta henkilöä on osallistunut Ollikaisen pitämiin esitelmiin. Ollikainen on työsuhteensa aikana hoitanut myös muita Jukka Kentalan työryhmän antamia työtehtäviä. Vaihe 1 ( ) Kuntakäynnit Kuntakäyntien keskeinen tarkoitus oli tiedottaa tasapuolisesti Vaasan sairaanhoitopiirin alueen luottamushenkilöitä siitä, mitä sote-uudistus tarkoittaa. Käynnit tehtiin 8.9. ja välisenä aikana. Kartoitus tehtiin siis samaan aikaan, kun kunnat antoivat sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lakiehdotuksesta (takaraja ). Alla annettu palaute perustuu syyskuun ja lokakuun 2014 tilanteeseen. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien luottamushenkilöt ovat erittäin kriittisiä sote-uudistuksesta tehtyä lakiehdotusta kohtaan. Kritiikkiä on tullut kaikkialta, ja se on koskenut sekä suuria että pieniä kuntia ja kaupunkeja.

2 Vain muutamat päättäjät ovat nähneet uudistuksessa hyviä puolia ja ne ovat olleet lähinnä taloudellisia (säästöt, kustannuskehityksen hillitseminen). Käyntien osallistumisprosentti (iltakoulut, valtuustokokousta edeltävät kokoontumiset) on ollut korkea, mikä on merkki siitä, että asia kiinnostaa ja koskettaa. Kaikissa kunnissa pidettiin sama esitelmä (liite 1 ja liite 2), joten luottamushenkilöt ovat saaneet uudistuksesta tasapuolisen ja perusteellisen tietopaketin. Yksityiskohtia on käsitelty osallistujien esittämien kysymysten yhteydessä. Uudistuksen laaja-alainen esittely on ollut erityisen tärkeää suurelle joukolle luottamushenkilöitä, joilla ei ole luonnollisia kytköksiä sote-asioihin. Sote-uudistuksen merkityksen laajuus on herättänyt voimakkaita reaktioita esitelmien jälkeen. Keskustelujen painopiste on vaihdellut ajankohdan ja kunnan mukaan (liite 3). Keskeisin kysymys Vaasan sairaanhoitopiirin alueen päättäjille on lähipalvelujen toimiminen tulevaisuudessa, toisin sanoen se, missä yksiköt sijaitsevat ja miten palvelut käytännössä toimivat. Hoidon voimakas keskittäminen tulevaisuudessa aiheuttaa suurta ja aitoa huolta. On puhuttu muun muassa maaseudun näivettämisestä ja paluusta luvulle. Reuna-alueilla, erityisesti pohjoisella alueella, kuuma kysymys on ollut oikeus valita hoitopaikka toiselta sote-alueelta. Useimmissa kunnissa sivuttiin myös sellaisia kysymyksiä kuten kunnallinen demokratia ja päätösvalta tulevaisuudessa, rahoituksen oikeudenmukaisuus, kielelliset palvelut, keskussairaalan asema, ennaltaehkäisevän hoidon asema, miten hankinnat tehdään, mikä on henkilöstön asema ja miten rekrytoinnin käy. Jotkut ovat sitä mieltä, että uudistus ei toteudu, koska eduskuntavaalit ovat tulossa. Kysymykset kunnille Kuntakäyntien yhteydessä esitettiin seuraavat kysymykset: Mihin sote-alueeseen kuntanne haluaa kuulua? Kuka tai ketkä voisivat kuntanne mielestä vastata tuotannon järjestämisestä Pohjanmaalla? Mitkä kolme asiaa ovat kunnallenne tärkeimmät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Pohjanmaalla? Tarkempi kuvaus kuntien antamista vastauksista ja kommenteista kuntakäyntien aikana on liitteissä 3 ja 5. Kuntien kannanotot perustuvat iltakoulujen yhteydessä annettuihin vastauksiin lukuun ottamatta Maalahden kuntaa, joka on tehnyt asiasta virallisen päätöksen kunnanvaltuustossa. Osa kunnista vastasi kysymyksiin huolellisesti, toiset epämääräisemmin. Vaasa päätti kuntakierroksen jälkeen ja laista antamansa lausunnon yhteydessä, ettei se ota kantaa sote-alueeseen (liitteestä 3 ilmenevät Jukka Kentalan arviot vaiheen 1 lopussa).

3 Sote-alue: Useimmat kunnat (11/13) ovat käynnin aikana tai myöhemmin lausuntoluonnoksessaan ilmoittaneet, että ne puoltavat Turun sotealuetta. Näissä kunnissa on annettu myös hajanaisia kommentteja muista suuntauksista. Useissa kunnissa on kysytty, miksi ei ole olemassa vain yhtä valtiollista sote-aluetta viiden sijaan. Laihia seurasi asiassa Vaasan linjausta eli se ei ottanut kantaa siihen, mihin sote-alueeseen se haluaa kuulua. Vaasassa käytiin poliittinen keskustelu sote-alueeseen kuulumisesta. Tuotantoalue: Kaikki kunnat eivät ole kyenneet antamaan selkeää vastausta tuotantoalueeseen kuulumisesta. Useat kunnat haluavat, että hoito jatkuu nykyisen käytännön mukaisesti. Tulkintani mukaan tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Korsnäs, Kaskinen ja Luoto. Närpiö on samoilla linjoilla, mutta sille kävisi myös se, että K5 vastaisi perusterveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden tuotannosta. Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki tukevat pohjanmaalaista tuotantoaluetta, joka olisi kuntayhtymä. Myös Mustasaari ja Vöyri tukevat tulkintani mukaan pohjanmaalaista tuotantoaluetta, kuitenkin niin, että Mustasaari ja Vöyri tuottaisivat itse perusterveyden- ja sosiaalihuollon omalla alueellaan. Maalahden kunta on 9. lokakuuta tekemässään valtuustopäätöksessä (liite 5) ilmoittanut, että se puoltaa tuotantoaluetta, jossa kunnat tuottavat perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut. Vaasan kaupunki on ilmoittanut, että se haluaa toimia tuotantoalueen vastuukuntana. Myös Pietarsaari on ilmoittanut, että se haluaa toimia omana tuotantoalueena. Pedersöre haluaa kuulla naapureiden kannat eikä sulje pois mitään vaihtoehtoa. Laihialla on erilaisia näkemyksiä tuotantoalueeseen kuulumisesta. Siellä, kuten joissakin muissakin paikoissa, nostettiin esiin maakäräjämalli, jossa terveydenhuolto tuotettaisiin alueellisesti ja sosiaalipuoli kunnallisesti. Mitä priorisoidaan Sote-uudistus on suuri kokonaisuus ja ottaa aikansa sulatella sen merkitys. Useimmat kunnat ovat priorisoineet lähipalvelut, erityisesti vanhustenhoidon. Kuten liitteestä 3 ilmenee, ovat kunnat usein priorisoineet omat hoitoyksikkönsä, esim. terveyskeskuksen ja palveluasunnot. Keskussairaalan asema on tärkeä sairaanhoitopiirin kunnille. Monessa suhteessa pidetään itsestään selvänä, että keskussairaalan palvelut pysyvät nykyisellä tasollaan. Pietarsaaren seudulla yhteispäivystys on priorisointilistalla ylimpänä. Suupohjassa ollaan kovin huolissaan siitä, että alueella ei tulevaisuudessa ole terveysasematason yksikköä.

4 Kuntakierroksen aikana on esitetty muutamia ehdotuksia siitä, miten tuotanto voitaisiin järjestää koko alueella eikä vain paikallisesti. Yhtenä esimerkkinä tästä on Mustasaaren ajatukset hybridimallin muokkaamisesta myös maaseutua varten. Pietarsaaren terveydenhuoltoalueella on jo tehty mittava toiminnan integrointi ja he katsovat, että on mahdollista poimia siitä parhaat osat ja soveltaa niitä muualla maakunnassa. Nykyisiltä yhteistyöalueilta löytyy myös muita toimivia esimerkkejä, joita voitaisiin hyvin soveltaa koko Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. *** Vaihe 2 ( ) Esitelmät henkilöstölle ja organisaatioille sekä avoimet tilaisuudet Ajalla sote-uudistuksesta on pidetty yleisiä esitelmiä sosiaalija terveydenhuoltoalan henkilöstölle, organisaatioille, yhteisöille sekä kaikille avoimia tilaisuuksia. Ruotsinkieliset avoimet tilaisuudet pidettiin Kristiinankaupungissa, Närpiössä, Mustasaaressa ja Pedersöressä. Suomenkieliset tilaisuudet pidettiin Kristiinankaupungissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Esitelmät olivat samat kuin kuntien luottamushenkilöille (liitteet 1 ja 2) lukuun ottamatta lyhyttä yhteenvetoa väliraportista, joka esiteltiin yleisölle vaiheen 2 aikana. Sen jälkeen kun kunnat antoivat lausuntonsa sote-uudistuksesta 14. lokakuuta, oli havaittavissa tiettyä väsymystä, mikä näkyi siellä täällä yleisötilaisuuksien vähäisenä osanottajamääränä. Tilaisuuksiin osallistui henkeä. Kaikki esitelmät pidettiin, lukuun ottamatta eläkeläisille tarkoitettua tilaisuutta Maalahdessa 8. joulukuuta, ennen kuin hallitus antoi eduskunnalle esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Niinpä avoimissa tilaisuuksissa annettua palautetta voidaan hyvin verrata luottamushenkilöiden esittämiin näkökantoihin vaiheessa 1. Kritiikki on ollut yhtä voimakasta kautta linjan. On puhuttu paluusta vaivaistalojen aikaan ja että uudistus iskee erityisesti maaseutuun ja maaseudun naisiin. Jos uudistus toteutetaan aiotussa nopeassa aikataulussa, on odotettavissa uskomaton sekasorto, joka aiheuttaa suurta epävarmuutta kaikille osapuolille (asiakkaille, henkilöstölle, luottamushenkilöille). Monet kaipaavat konkreettisia ehdotuksia potilaan/asiakkaan roolista kokonaisuudessa, ja useassa tilaisuudessa huomautettiin, että tärkeintä on, ettei rakenneuudistus tapahdu asiakkaiden kustannuksella. Samoin kuin luottamushenkilöillä, ovat kommentit koskeneet seuraavia aiheita: huoli lähipalveluiden ja kielellisten palveluiden säilymisestä nykyisellä tasolla (lääkärit ja hammaslääkärit) on kova kannustavien ja ennaltaehkäisevien elementtien puuttuminen

5 rahoituksen epätasaisuus (parempi olisi, että rahat seuraisivat potilasta) epävarmuus kiinteistömassan osalta (kunnat ja vanhustentaloyhdistykset) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon korostaminen = sosiaalihuolto jää sivuun yksityissektorin rooli (vaara, että se muuttaa hintakuvaa suurilla paikkakunnilla) henkilöstövähennysten vaara potilaan valinnanvapaus (toivottavaa, mutta epäillään suuresti toteutuuko se) kunnille mahdollisuus maksaa ylimääräistä uhatun palvelumuodon säilyttämiseksi kritiikkiä kuntayhtymiä ja äänileikkuria kohtaan kouluterveydenhuollon säilyminen kunnalla. On myös toivottu, että eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkää koko esityksen, sillä moni uskoo, että uudistus johtaisi huononnuksiin. Myös Ruotsin maakäräjämalli sai yleisötilaisuuksissa tukea. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämiselle löytyy ymmärrystä, kun taas sosiaalihuolto ja ennen kaikkea vanhustenhuolto halutaan erityisesti maaseudulla järjestää lähellä asukkaita kuntien toimesta. Vanhusväestön turvattomuudentunnetta sivuttiin useissa tilaisuuksissa. Omaisia ja heidän asemaansa on korostettu paljon enemmän yleisötilaisuuksissa. Tämä koskee muun muassa omaishoitajien kunnioittamista ja arvostamista sekä ongelmia, joita väärinkäyttäjien ja mielenterveysasiakkaiden läheisillä on. Huolta ovat aiheuttaneet myös omaisten matkat hoitopaikalle, kun etäisyydet kasvavat ja lisäävät matkakuluja sekä vievät työaikaa. On myös toivottu, että sosiaaliviranomaisten antamista viranomaispäätöksistä tehtävät valitukset osoitettaisiin Vaasan hallinto-oikeudelle eikä Turun hallinto-oikeudelle. Jotkut lääkäreistä ovat antaneet myönteisimmät lausunnot, sillä he näkevät integroinnissa suuria etuja ja toimivampia hoitoketjuja. Kukaan ei ole vastustanut ajatusta siitä, että koko alueella olisi sama tietojärjestelmä. Alla esitellään joitakin parannus- ja muutosehdotuksia: - Matalan kynnyksen kuntoutusta (myös intervalli) kotoa lähellä olevissa yksiköissä (kotiutus sieltä). - Vanhuksille räätälöity tv-kanava, jossa kuntoutusohjelmaa yms. (lisää turvallisuutta). - Mahdollisuus ottaa suurempia maksuja asiakkailta. - Mahdollisuus jatkaa kunnallisia tukitoimintoja vaikeaa, jos ne siirretään sote-alueelle, sillä nykyisin on keittiöitä, jotka tuottavat ruokaa esim. vanhuksille, kouluille, kiinteistönhoitajille jne. - Lääkäreillä on oltava suurempi tulosvastuu mielenterveyshuollossa. - Keskussairaalan eri osastojen välisen viestinnän pitäisi toimia paremmin.

6 - Asiakas hoidetaan moniammatillisesti, yksilö nähtävä kokonaisuutena. Hoidetaan kaikki vaivat kerralla, ei yksi kerrallaan. Se lyhentää hoitojonoja ja säästää rahaa. Kyselylomake Vaasan sairaanhoitopiirin asukkailla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta vastaamalla kyselyyn, joka julkaistiin Vaasan keskussairaalan kotisivulla. Kysely koostui monivalintakysymyksistä, mutta vastaajilla oli myös mahdollisuus kommentoida vapaasti, mitä noin 40 prosenttia vastaajista tekikin. Kysymykset olivat yleisiä, niin että myös henkilöillä, joilla ei ole kovin laaja kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta, oli mahdollisuus vastata kysymyksiin. Kovin yksityiskohtaisia kysymyksiä ei voitu esittää sen vuoksi, että meillä ei ollut tietoa siitä, mitä lakiin sisältyy ja ennen kaikkea siitä, miten rahoitus järjestetään. Kyselylomakkeella oli osittain myös informatiivinen tarkoitus, kun siinä annettiin vaihtoehdot sille, miten kukin voisi hoitaa paremmin terveyttään. Kooste vastauksista on liitteessä 4. Vastauksia tuli yhteensä 693, joista 389 oli ruotsinkielisiä ja 304 suomenkielisiä. Suurin osa vastaajista, noin 70 prosenttia, oli naisia. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita, mutta ikäryhmät ja vastasivat aktiivisimmin. Pohjalaiset tiedotusvälineet ilmoittivat kyselyn linkistä uutisissaan ja vastausaktiivisuudessa oli selvä piikki silloin, kun linkistä oli ilmoitettu tiedotusvälineissä. Asukaslukuun suhteutettuna vastasivat Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren, Vöyrin ja Vaasan asukkaat aktiivisimmin kyselyyn. Yksi syy tähän voi olla se, että kysely julkaistiin Vaasan keskussairaalan kotisivulla ja näiden kuntien asukkaat käyttävät keskussairaalan palveluita eniten. Passiivisimmin vastasivat asukaslukuun suhteutettuna Luodon, Pietarsaaren, Kristiinankaupungin ja Pedersören asukkaat. Erityisesti suomenkieliset Pietarsaaressa ja Kristiinankaupungissa ovat prosentuaalisesti katsottuna vastanneet kyselyyn passiivisemmin kuin ruotsinkieliset. Vastaukset (liite 4) sivuavat pitkälti samoja kysymyksiä kuin mitä luottamushenkilöt ja kuntien asukkaat sekä aiemmat kyselyt ovat tuoneet esille, mikä vahvistuu erityisesti kysymyksen 16 kohdalla, jossa kysytään, mihin sote-uudistus johtaa. Tarkempi analyysi kyselylomakkeen vastauksista tehdään pro gradu tutkielmassa. Yleisesti voidaan todeta, että asiakkaat käyttävät eniten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa, molemmissa sairaaloissa (Vaasan keskussairaala ja Pietarsaaren sairaala) sekä yksityisvastaanotoilla. Enemmistö vastaajista katsoo, että lähipalvelun voi sijaita korkeintaan 20 km päässä kotoa. Vastaajat ovat priorisoineet laajat lähipalvelut korkealle. Ainoastaan vaativa erikoissairaanhoito, päihdehuolto ja kuntoutus nähdään vähemmän

7 tärkeinä mitä tulee lähipalveluihin. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että röntgenin ei tarvitse olla lähipalvelu. Vanhusten hoivapalveluissa tärkeinä nähdään hoidon laatu, henkilöstön asiantuntemus ja osaaminen, potilasturvallisuus ja palvelu omalla äidinkielellä, kun taas hoitopaikan sijainti ei ole yhtä tärkeä, vaikka sekin priorisoitiin korkealle. Yhteensä 271 vastaajaa oli kirjoittanut kommentteja (18 sivua tekstiä liitteessä 4). Mukana on joitakin parannusehdotuksia, vaikka useimmat kommentit koskevat huolta palveluiden tulevaisuudesta. Mainitsen tässä joitakin: kaikenlaiset palvelut kuten lähipalvelut (hoitoyksiköt omassa kunnassa), kielelliset palvelut, keskussairaalan asema erikoisaloineen (sydänkirurgia ja mielenterveyshuolto), lääkäreiden työolosuhteet, terveydenhuoltoa painotetaan laissa liikaa, laissa keskitytään rakenteisiin ja talouteen eikä potilaaseen ja hänen tarpeisiinsa (toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi julkiselle sektorille), oikeudenmukaisempi rahoitusjärjestelmä (raha seuraa potilasta), olemassa olevien tilojen tehokas käyttö sekä omaisten kulut kun potilaat joutuvat hakeutumaan kauemmas hoitoon. Alla poimintoja kommenteista. Lainaukset ovat suoraan kyselystä (kirjoittajan äidinkielellä): Ei säästetä itseämme hengiltä. Terveyspalvelut pitäisi olla viimeinen linnake, jossa ei säästetä hätiköidysti. Muutamat ja samat asiakkaat ruuhkauttavat puhelimet ja vastaanotot. Joku voisi yhteensovittaa eri toimintoja, jotta ihmiset saisivat nopeasti oikean avun. Språken är mycket viktiga, det måste finnas läkare som pratar båda inhemska språken! Det viktigaste är att uppehålla en god närservice med hälsocentraler som kan ge service med lab. och röntgen, där man kan sköta olycksfall, infektionssjukdomar, hälsokontroller och våra vanliga folkhälsosjukdomar. Det är väl nog dags att inse att stora enheter inte klarar av att ta mot patientmängden vid en centralisering, de har ju redan nu stora problem att klara vårdgarantin. Bevara och utveckla (inte avveckla!) Vasa centralsjukhus som ett fullskaligt sjukhus! Förbättra mentalvården Privatisera hälsovården så att vi fritt kan välja kompetenta läkare. Inför ett försäkringssystem som betalar läkaren. Ta exempel av British Columbia i Canada. Där fungerar vården utmärkt och alla är nöjda! Vill lyfta fram åldrings- och handikappvården som i nuläget är en katastrof. Hemvården/hemservice som syftar till att vårda åldringar och andra i det egna hemmet har visat sig vara ett helt ohållbart koncept. Det är inget annat än organiserad vanvård. Jobbade tidigare i hemservicen men valde att sluta eftersom jag inte stod ut med det oetiska arbetssättet och eftersom jag upplevde att jag varje dag var tvungen att gå emot mina egna moraliska principer om respekten för människovärdet. Jag är rädd att det försvinner vårdenheter på landsbygden. Varför kan man inte tänka att forskning i medicin kunde handla om just den situation som finns på en mindre enhet. Utlokalisera forskning så att VCS kan bli kvar som enhet för t.ex. rutinmässiga kirurgiska åtgärder i hjärtat.

8 Tycker det är fel att läkare kan jobba både inom privata och offentliga vården samtidigt!! Blir definitivt intressekonflikt! Det är kostnadseffektivare att satsa på hälsofostran än på dyr specialsjukvård Mera familjevård både inom barnskyddet och äldreomsorgen Specialister kunde ambulera och vara 1-4 dagar i andra kommuner och på så vis korta köerna på sjukhuset. Onödiga remisser till specialist kunde undvikas och patienterna slussas till rätt vård i ett tidigt skede. Jag tycker att man nu tänker alldeles för mycket på pengar, och glömmer dem det verkligen gäller. Patienterna/klienterna! Med denna reform ökar riskerna för att den som inte kan eller orkar stå på sej inte får den vård hen behöver. Kehittäisin hoitokulttuuria. Lähtökohta pitäisi olla se että potilas on tervetullut hoitoon. Tällä hetkellä tuntuu että potilas on välttämätön paha joka mahdollistaa hoito-organisaation, mutta vastaanotoilta hänen pitäisi pysyä poissa. Yksityisen ja julkisen sektorin palvelut voidaan saada potilaan kannalta tasavertaiseen asemaan joko ruotsalaisen ja yleiseurooppalaisen Raha seuraa potilasta -mallin tai palvelusetelin avulla. Alla diskuterar sjukvården (primär och special) men ingen pratar om vår socialvård. Jag är mycket oroad över hur det ska gå med vår socialvård i form av socialcentraler som tar hand om de allra svagaste i samhället och möter människor med många och komplicerade problem. Vad händer med vårt barnskydd, familjearbete, handikappservice och vuxet socialarbete??? Man kan inte centrera socialvården den ska finnas nära människor som behöver den, annars blir tröskeln hög att ta kontakt. Läkarna borde se människan mera som en helhet, inte truga på mediciner i första hand. Borde finnas mera tid att lyssna på patienten. Nu har jag den känslan av att snabbt in snabbt ut och nästa patient. Satsa på utveckling, inte avveckling! Gäller speciellt att bevara hjärtkirurgin i Vasa! Ser absolut ingen nytta av denna centraliseringsiver av all vård till storenheter. Utnyttja i stället redan befintliga lokala vårdenheter, fastigheter, lokalkännedom och vårdkunskap. Offentliga sektorn måste få samarbeta med den privata sektorn för att trygga vårdtillgången - speciellt på orter med en hel f.d. kretssjukhusfastighet att tillgå! Det tilltänkta centralsjukhusmonopolsystemet fråntar kommunernas bestämmanderätt och kostnadskontroll. BEHÅLL KVÄLLS- & VECKOSLUTSJOUREN I KSTAD. Lähipalvelujen turvaaminen on äärettömän tärkeätä. Ei yksinelävä autoton tai vanhus voi lähteä johonkin kauas jonottamaan tuntikausiksi, varsinkaan sairaana. Ja usein ei matkoihin ole edes varaa, jo paikallisbussin maksut tekevät vähävaraiselle tiukkaa. Jag har bott utomlands i Norge och då fått uppleva hur det är att tvingas resa 500km enkel väg för att få specialsjukvård. De samhälleliga kostnaderna blir skyhöga när man som patient är i behov av att använda helikopter/flyg för att snabbt få livsviktig vård

9 Johtopäätökset Kunnissa vastustetaan aidosti ja johdonmukaisesti sote-uudistuksen toteuttamista. Tämä koskee sekä asukkaita että luottamushenkilöitä, jotka ovat osallistuneet esitelmiin ja kertoneet mielipiteensä asiasta. Hyvin harva on sitä mieltä, että uudistus johtaisi sosiaali- ja terveydenhuollon paranemiseen Pohjanmaan kunnissa. Asia on yhdistänyt kaupungit ja maaseudun, kuitenkin suurimmaksi osaksi eri syistä. Uudistuksen vieroksuminen on vaikuttanut kykyyn ajatella seuraavaa askelta ja sitä, miten edetä sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä Pohjanmaalla. Rahoitusjärjestelmää on kritisoitu voimakkaasti mutta lisäksi on nostettu esiin tarve turvata lähipalvelut. Kyse on siitä, että jokaisessa kunnassa on oltava terveyskeskus ja vanhusten hoitoyksikkö myös jatkossa. Palveluiden huononemista pelätään, kun valta siirtyy kunnilta sote-alueen kuntayhtymälle, mikä puolestaan aiheuttaa sen, että palveluita ei enää koskaan saada takaisin vaikka tarvetta olisi. Kuntakäyntien aikana ilmeni vankkaa tahtoa siihen, että kunnat jatkossakin hoitaisivat perusterveyden- ja sosiaalihuollon. Tämä koskee erityisesti vanhustenhuoltoa. Ruotsalainen maakäräjämalli on saanut kannatusta, erityisesti maaseudulla. Harvat myönteiset kommentit ovat koskeneet toimivampia hoitoketjuja, erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, sekä osittain selkeämpää rahoitusta budjetointivaiheessa. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että koko alueella on oltava samat tietojärjestelmät, mieluiten koko Suomessa. Se sujuvoittaa asiakkaan ja henkilöstön toimia ja on lisäksi kustannustehokkaampaa. Seuraavien asioiden olisi, syksyn aikana saadun palautteen perusteella, saatava paljon huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin valmistelutyössä Vaasan sairaanhoitopiirin alueella: - Selvää tietoa siitä, miten ja millä tasolla lähipalvelut toimivat tulevaisuudessa jokaisessa kunnassa, erityisesti maaseudulla. Tämä koskee myös kielellisiä palveluita. - On mietittävä demokraattista näkökulmaa uusissa kuntayhtymissä (sote- ja tuotantoaluetaso). - Selvät pelisäännöt hoitopaikan valinnanvapaudelle myös sotealueen rajojen ulkopuolella. - Vaasan keskussairaalan aseman turvaaminen. - Olemassa olevien tilojen/kiinteistöjen tehokas käyttäminen Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. - Mahdollisuus ostaa palveluita yrityksiltä ja organisaatioilta/yhdistyksiltä. - Selvempää tietoa siitä, miten uudistus koskee sosiaalisektoria (vanhustenhuolto, lastensuojelu, vammaishuolto, päihdehuolto, mielenterveyshuolto, aikuisten sosiaalityö jne.).

10 - Yhteiset hoitoa tehostavat, ennaltaehkäisevät toimenpiteet koko alueella, tästä löytyy hyviä esimerkkejä alueeltamme. - Luodaan koko alueelle yhteinen tietojärjestelmä riippumatta siitä toteutuuko sote-uudistus vai ei. Hoitolaitosten välisen viestinnän parantaminen, myös osastojen välillä, esimerkiksi keskussairaalassa. - Läheisten asema (omaishoitajat, väärinkäyttäjien ja mielenterveyspotilaiden läheiset, kulut/logistiikka). - Vaikutus muihin sektoreihin kunta-alalla (kouluterveydenhuolto, kiinteistönhuolto, keittiöt). Valmius edetä ja sopia sosiaali- ja terveydenhuollon asioista on nyt parempi kuin vuoden alussa. Hallituksen epäjohdonmukaisuus ja kykenemättömyys päättää sote-uudistuksesta tänä hallituskautena (vuodesta 2011) on kuitenkin aiheuttanut sen, että kuntien luottamushenkilöt, kuten eivät asukkaatkaan, kaikilta osin usko soteuudistuksen toteutumiseen. Jossain määrin mietitään, mikä on seuraava askel uudistuksessa. Esityksen perustuslainmukaisuutta ja rahoitusrakennetta koskeva epävarmuus on aiheuttanut sen, että seuraavan askeleen pohtiminen ei ole edennyt syksyllä sen jälkeen, kun kunnat antoivat lausuntonsa. Muita syitä ovat olleet se, että alueen suuret kaupungit halusivat voimakkaasti toimia isäntäkuntina, mikä ei sitten lopulta ollutkaan mahdollista hallituksen ja parlamentaarisen työryhmän eduskunnalle 4. joulukuuta antaman esityksen mukaan. Esityksen ja rahoitusmallin pohdinta kuntakohtaisine lukuineen vaatii aikaa. Projektin ehdottomasti suurin hyöty on ollut siinä, että se on antanut valtuustotason luottamushenkilöille sekä asukkaille, henkilökunnalle ja organisaatioille tasapuolisesti tietoa sote-uudistuksesta ja että kyseisille tahoille on annettu mahdollisuus sanoa mielipiteensä yleisötilaisuuksissa ja kyselylomakkeen avulla. Pohjanmaalaiset tiedotusvälineet ovat aktiivisesti seuranneet prosessia, ja se on lisännyt ihmisten tietoisuutta uudistuksen sisällöstä. Vastaavanlaisia kuntakäyntejä ei ole järjestetty maamme muissa osissa. Olisi suositeltavaa tehdä lyhyt tiedotuskierros sitten, kun ensimmäiset luonnokset tuotantoalueen rakenteesta alkavat hahmottua. Kuntakäyntien ja tiedotusvälineiden ansiosta pohjalaisten pitäisi olla paremmin valmistautuneita jatkossa tapahtuvaan valmistelutyöhön saatuaan paljon tietoa uudistuksen sisällöstä.

11 Liitteet: Liite 1: Perusesittely sote-uudistuksesta Pohjanmaalla Liite 2: Yhteenveto NHG:n laatimista tulevaisuuden näkymistä Liite 3: Keskustelupöytäkirjat tapaamisista luottamushenkilöiden, henkilöstön, organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa sekä avoimista yleisötilaisuuksista Liite 4: Kooste kyselylomakkeen vastauksista Liite 5: Maalahden kunnan vastaus kuntakysymyksiin Liite 6: Muita projektin aikaisia asiakirjoja

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö

GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) 1.8.2013 31.12.2014 Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö Toiminta-alue Pietarsaari-Vaasan alue -Luoto, Kruunupyy, Pietarsaari,

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Sosiaali- ja terveyslautakunta 69 18.09.2014 Kaupunginhallitus 375 29.09.2014 Kaupunginhallitus 383 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 61 13.10.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 92 13.11.2014 Lausunnon antaminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Isokyröstä pendelöijät v. 2011. Isoonkyröön pendelöijät v. 2011

Isokyröstä pendelöijät v. 2011. Isoonkyröön pendelöijät v. 2011 Isokyröstä pendelöijät v. 20 Laihia Laihela Lapua Lappo Tampere Tammerfors Ilmajoki Kurikka 3 2 2 19 1 9 9 3 2 Isokyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä yhteensä 1 130 530 0 0 200 300 400 500 00 Isoonkyröön

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

SOTE-järjestämislaista StV 12.2.2015

SOTE-järjestämislaista StV 12.2.2015 SOTE-järjestämislaista StV 12.2.2015 Kati Myllymäki Johtajaylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Huomioita HE 324/2014 historiasta tarpeesta sote-integraatiosta rahasta yksityissektorista tietojärjestelmistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Isokyröstä pendelöijät v. 2009. Isokyröön pendelöijät v. 2009

Isokyröstä pendelöijät v. 2009. Isokyröön pendelöijät v. 2009 Isokyröstä pendelöijät v. 200 Vähäkyrö - Lillkyro Laihia - Laihela Lapua - Lappo Tampere - Tammerfors Ilmajoki Espoo - Esbo 42 30 1 1 1 8 4 0 0 0 200 20 300 30 400 40 2 Isokyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2005 vp Syöpäkipulääkkeiden saatavuus ja korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa kuolee syöpään noin 10 000 ihmistä vuodessa, ja 75 prosenttia heistä kärsii kivuista, jotka

Lisätiedot

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Ikäihmisten vaikuttajaraati 9.3.2016 Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Sisältö: Ikääntyvät hämeenlinnalaiset / ikäihmisten vaikuttajaraati SOTE -kokonaisuus SOTE -suunnittelu 2016 Hämeenlinnan

Lisätiedot

PRISLISTA FÖR FÖRSÄLJNING AV HÄLSOCENTRALTJÄNSTER FÖR ÅR 2014

PRISLISTA FÖR FÖRSÄLJNING AV HÄLSOCENTRALTJÄNSTER FÖR ÅR 2014 PRISLISTA FÖR FÖRSÄLJNING AV HÄLSOCENTRALTJÄNSTER FÖR ÅR 2014 PRISLISTAN GÄLLER FÖR KOMMUNER, SAMKOMMUNER, PRIVATA FÖRETAG OCH PATIENTER MED REMISS AV PRIVATLÄKARE. PRISER FÖR VÅRDDYGN VID BÄDDAVDELNINGEN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista

Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista 1 (6) Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Ylöjärvi 2. Vastaaja on - Kunta X Kuntanumero 980 3. Jos vastaaja on kunta,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

valt. lis. Monica Sirén-Aura hallin. johtaja Mona Vikström terveydenhoitaja Greger Forsblom (poistui klo 11.10) maanviljelijä Riitta Kentala

valt. lis. Monica Sirén-Aura hallin. johtaja Mona Vikström terveydenhoitaja Greger Forsblom (poistui klo 11.10) maanviljelijä Riitta Kentala Pöytäkirja sivu 1(13) nr 4/2015 Elin: Hallitus Aika: 27.4.2015 klo 9.00-11.45 Paikka: Läsnäolijat: Hallituksen kokoushuone A, R0, Vaasan Keskussairaala Hans Frantz valt. lis. Monica Sirén-Aura hallin.

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot