15 Kaupunkiseudut ja liikenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15 Kaupunkiseudut ja liikenne"

Transkriptio

1 15 Kaupunkiseudut ja liikenne

2 Kokemuksia eurooppalaisista katuraitiotiehankkeista Kai Rintala, KPMG Oy Ab Ei kirjallista esitystä.

3 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelumenetelmänä Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE Ei kirjallista esitystä.

4 Tampereen keskustan liikenneratkaisut suurten muutosten edessä - miten kestävän liikkumisen haasteisiin vastataan? Ari Vandell, Tampereen kaupunki Tampereen keskustan liikennejärjestelmä on suurten muutosten kynnyksellä. Keskustaalueelle on hyväksytty kehittämisohjelma, joka sisältää maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen kehittämisen linjaukset. Kehittämisohjelma sisältää kattavan kuvauksen Tampereen vahvasta tahtotilasta, tavoitteista ja keinoista ylläpitää ja kehittää Tamperetta Suomen houkuttelevimpana paikkana asua, viihtyä, opiskella ja yrittää. Kehittämisohjelmaan liittyy kiinteästi keväällä 2013 valmistunut keskustan liikenneverkkosuunnitelma, jossa on esitetty keskustan liikenteellinen visio. Syksyllä 2013 aloitettu Rantaväylän tunnelin toteutus muuttaa merkittävästi keskustan liikennevirtoja ja lisää Rantaväylän kapasiteettia. Kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014 ja raitiotien toteuttamiseen tähtäävän suunnittelun käynnistämisestä tehdään päätös kesäkuussa Kaupunkiraitiotie tulee toteutuessaan aiheuttamaan merkittäviä muutoksia nykyiseen katuverkkoon ja laajemmin koko yhdyskuntarakenteeseen sekä vaikuttamaan kulkumuotojakautumaan. Strategiat ja visiot kestävän liikkumisen pohjana Tampereen uudessa kaupunkistrategiassa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki korostuu kestävä liikkuminen. Kaupunkistrategian mukaan joukkoliikenne ja pyöräily ovat sujuvia liikkumisvaihtoehtoja ja kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä kasvattaa kestävien liikkumismuotojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) kulkumuoto-osuutta 6 % vuoden 2012 tilanteeseen verrattuna. Kaupunkistrategiassa on vahvasti esillä myös keskustan elinvoiman vahvistaminen. Kaupunkistrategian pohjalta laaditussa kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa on määritelty nykyiselle valtuuskaudelle tarkemmat tavoitteet koskien kestävää liikkumista. Kestävän liikkumisen osalta korostuvat Tampereen keskustassa toteutettavat liikennehankkeet. Kaupunkistrategiassa ja siitä johdetuissa tavoitteissa painotetaan kestävien liikkumisvaihtoehtojen sujuvuutta. Kävelyn ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteessä kasvatetaan ja kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Kestävän liikkumisen lisäämisellä tuetaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja keskustan, alakeskusten ja joukkoliikennekäytävien yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Selkeänä tavoitteena on myös tehdä Tampereesta joukkoliikennekaupunki. Keskustan elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden lisäämistä painotetaan strategiassa. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti keskustassa ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. Tampereen keskusta on asetettujen tavoitteiden mukaan Suomen suosituin ja menestyvin kaupallinen keskus, jonka noste heijastuu koko Pirkanmaalle. Keskustan vetovoima ja kilpailukyky vahvistuvat hyvän saavutettavuuden ja monipuolisen tarjonnan ansiosta. Keskustassa edistetään kestävää liikkumista.

5 Keskustan kehittämiseen liittyviä määriteltyjä valtuustokauden tavoitteita ovat: Keskustan katukehän vaiheittainen kehittäminen Hämeenkadun itäpää muuttaminen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja oleskelun kaupunkitilaksi (kokeilu käynnistyy ) Katutilan vapauttaminen maanalaista pysäköintiä ja huoltotiloja toteuttamalla Pintapysäköinniltä vapautunutta tilaa muutetaan pyöräilyn, jalankulun, tapahtumien ja kaupalliseen käyttöön Pyöräpysäköintiä kehitetään Laaditaan asemakeskuksen kehittämissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen yhteistyössä valtion kanssa. Toteutetaan kävelyn laatukäytäviä keskustassa Varmistetaan kävelykatujen elävyys suosimalla katuja, joissa on valmiuksia ja ihmisvirtoja kävelykatumaiseen kaupalliseen toimintaan Vuonna 2010 valmistuneen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian keskeinen tavoite on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 %:lla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämä edellyttää joukko- ja kevyenliikenteen kehittämistä sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Sekä joukkoliikenteen että kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien kasvunosuuksien tavoitteeksi on asetettu 25 %. Liikenteen kasvihuonepäästöjen tulisi vähentyä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tampereen keskustan liikenteellinen visio on määritelty vuonna 2013 valmistuneessa liikenneverkkosuunnitelmassa. Vision pohjalta on johdettu konkreettisia tavoitteita ja määritetty näitä toteuttavat strategiat ja kärkihankkeet. Liikenteellinen visio kiteyttää suunnitelman sisällölliset painotukset seuraavasti: Keskustan hyvä saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla. Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta perillä voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti. Esteetön keskusta edistää arjen sujuvuutta ja on myös suosittu asumisen alueena. Keskusta-asumisen vetovoima tukee tehokkaasti myös yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitteita. Paikkojen ja reittien verkosto. Tampereen keskusta tunnetaan paikkojen ja reittien verkostona, jossa liikkumisen kokemus on raikas ja turvallinen. Hyvässä kaupunkitilassa kuulee toisen puheen ja joukkoliikenteessä näkee parhaat paikat. Helposti hahmottuva liikenneympäristö. Reaaliaikainen liikenneinformaatio, älykäs liikenne, ja ajonopeutta säätelevä, opettava ympäristö, opastavat liikkujaa ja kertovat miten eri ympäristöissä toimitaan ja liikutaan. Strategioiden ja visioiden pohjalta investointien painotusta ollaan siirtämässä joukkoliikenne-, kävely ja pyöräilyhankkeiden suuntaan. Liikkumisesta runsaasti tuoretta tietoa Suunnittelun ja toimenpiteiden toteuttamisen pohjaksi on Tampereella toteutettu useita laajoja tutkimuksia ja selvityksiä. Vuonna 2012 toteutettiin uusi laaja liikennetutkimus ja vuonna 2013 valmistui keskustan pysäköintitutkimus. Uusi koko kaupunkiseudun kattava liikennemalli valmistuu kesällä Lisäksi keskusta-alueelle on laadittu yksityiskohtainen liikenteen simulointimalli. Vuoden 2014 aikana laaditaan ehdotus Tampereen pysäköintipolitiikaksi.

6 Tampereen keskustan alueelle suuntautuu liikennetutkimuksen haastatteluaineiston perusteella arkisin noin matkaa. Hieman alle kolmannes matkoista on keskustan sisäisiä matkoja ja noin puolet matkoista on lähtöisin muualta Tampereelta. Suurimmat keskustaan suuntautuvien matkojen matkaryhmät ovat työmatkat ja ostosmatkat. Noin neljännes keskustaan tehtävistä matkoista tehdään joukkoliikenteellä. Keskustan sisäisistä matkoista noin 80 % tehdään jalan tai pyörällä. Joukkoliikennettä käytetään keskustaan tultaessa erityisesti koulu- ja opiskelumatkoilla, työmatkoilla sekö ostos- ja asiointimatkoilla. Kuva 1. Tampereen keskustaan suuntautuvien matkojen kulkutapajakauma Liikennetutkimuksen mukaan koko Tampereen alueella henkilöauton osuus matkoista on hieman pienentynyt edelliseen, vuonna 2005 toteutettuun tutkimukseen verrattuna. Tampereella joukkoliikenteen osuus on kasvanut noin 3 % ja pyöräilyn osuus on kasvanut noin 2 %. Vastaavasti henkilöautoilun osuus on vähentynyt hieman. Huolestuttavinta on kävelyn osuuden väheneminen noin 3 %. Vuonna 2005 asetettu tavoite henkilöautoliikenteen kasvun taittamisesta on tutkimuksen pohjalta saavutettu. Tampereen keskustassa toteutettiin keväällä 2013 pysäköintitutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin pysäköintipaikkojen määrän kehitystä keskustassa vuosina Tampereen keskustassa oli vuoden 2013 kesäkuussa yhteensä julkista pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikoista 52 % paikoista sijaitsee pysäköintilaitoksissa ja 48 % paikoista sijaitsee kadunvarsilla ja erillisalueilla. Noin 80 % paikoista on maksullisia. Vuoteen 2003 verrattuna pysäköintipaikkojen määrä on kasvanut keskustassa noin 18 %. Pysäköintipaikkamäärän kasvu kohdistuu erityisesti pysäköintilaitoksiin. Merkittävin uusi pysäköintilaitos on Hämpin parkki, jossa on lähes 1000 pysäköintipaikkaa.

7 Kuva 2. Kulkutapaosuuksien kehittyminen Tampereen kaupunkiseudulla. Keskustaa koskevat suunnitelmat ja toteutetut hankkeet Tampereen pääkatu, Hämeenkatu, muuttuu itäosaltaan joukkoliikennekaduksi jo kesällä Parhaillaan käynnissä on myös Hämeenkadun tavoitetilanteen määrittelyyn tähtäävä yleissuunnitelma, joka tähtää kävelylle ja oleskelulle varattavan tilan kasvattamiseen ja kadun muuttamiseen koko pituudeltaan joukkoliikennekaduksi. Hämeenkadun yleissuunnitelma on myös osa raitiotien yleissuunnitelmaa. Raitiotien rakentamisella on merkittävä vaikutus kestävän liikkumisen lisäämiseen. Raitiotien yleissuunnitelmassa on arvioitu joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvan n. 1,5 %. Muualla toteutetuista uusista raitiotiejärjestelmistä saatujen kokemusten perusteella kasvu voi olla tätä vielä huomattavasti suurempi. Keskusta-alueella on käynnissä myös strategisen osa-yleiskaavan laatiminen, johon sisältyy keskustan tuleva liikenneratkaisu. Ehdotettava liikenneratkaisu tulee pohjautumaan vuonna 2013 valmistuneeseen keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan, jossa ydinkeskustassa kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle annetaan merkittävä asema. Tavoitteena on vähentää autoliikennettä keskustan kehän sisäpuolisella alueella ja muodostaa siitä hitaan liikkumisen alue. Liikenneverkkosuunnitelman kantavana ajatuksena on keskusta-alueen liikenneväylien kulkumuotojen välisen työnjaon nykyistä selkeämpi määrittäminen. Ratkaisuun sisältyy kävelykatuja, kävelypainotteisia katuja, joukkoliikennekatuja, joukkoliikennepainotteisia katuja sekä pääosin autoliikenteelle tarkoitettuja katuja. Viimeksi mainituille kaduille pyritään ohjaaman merkittävä osa keskustan henkilöautoliikenteestä, jolloin autoliikenteestä aiheutuvia haittoja pystytään vähentämään ydinkeskustan alueella. Kullakin liikennemuodolla on esitetyssä ratkaisussa oma määritelty roolinsa. Henkilöautoliikenteen osalta keskeisessä asemassa on ydinkeskustaa kiertävän keskustakehän toimivuuden parantaminen. Keskustan katujen liikenteellinen saneeraus on jo aloitettu Kyttälän alueella, jossa tavoitteena on kävelypainotteisen ratkaisun toteuttaminen vielä tämän vuosikymmenen aikana. Ydinkeskustan hyvä saavutettavuus myös henkilöautolla on kuitenkin todettu tärkeäksi. Henkilöautoliikenteen vähentämiseksi keskustakehän sisäpuoliselta katuverkolta on laadittu suunnitelmia maanalaisen pysäköintiluolaston rakentamiseksi.

8 Luolastosta on jo valmiina loppuvuonna 2012 avattu Hämpin parkki, joka mahdollistaa melko suuretkin muutokset sen yläpuolisella katuverkolla. Kuva 3. Hämeenkadun muuttaminen kävely- ja joukkoliikennekaduksi sekä raitiotien toteuttaminen muuttavat merkittävästi Tampereen keskustaa. Poikkileikkaus- ja havainnekuva Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksesta. Keskustan liikenneuudistuksen haasteet saavutetaanko asetetut tavoitteet? Tampereen keskustan tuleva liikenneratkaisu herättää luonnollisesti myös vastustusta. Varsinkin yrittäjien suunnasta on tullut melko paljon kritiikkiä henkilöautoilun vaikeuttamisesta keskustassa. Jatkosuunnittelussa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota myös saavutettavuuteen henkilöautolla. Keskustan liikenneratkaisu perustuu maanalaiseen pysäköintiin. Ratkaisu muuttaa merkittävästi henkilöautoliikenteen totuttuja reittejä ja vaatii vielä paljon tiedottamista ja vuoropuhelua. Myös keskustan

9 liikenneratkaisujen toteutuksen rahoitus on haaste. Raitiotien toteuttamispäätös tulee kuitenkin edesauttamaan kokonaisratkaisun toteuttamista. Tampereen keskusta sijaitsee kapealla kannaksella ja länsi-itä-suuntaisia katuja on vähän. Liikenneverkkoratkaisun toimivuuden kannalta oleellista on hyödyntää Rantaväylän uuden tunnelin tuoma kapasiteetin kasvu. Katuverkkoon tehtävien muutosten tulee ohjata keskustan läpikulkeva liikenne Rantaväylän tunnelin kautta, jolloin keskustan katuverkko vastaanottaa vain sinne suuntautuvan liikenteen. Keskustaan tehdyn simulointimallin perusteella uuden liikenneratkaisun kapasiteetti on riittävä myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin liikenneverkkoratkaisun kokonaisvaltaista ja oikein aikataulutettua toteutusta. Tampereella valmisteilla olevassa pysäköintipolitiikassa tullaan esittämään muutoksia nykyisiin pysäköintinormeihin ja todennäköisesti myös pysäköintivyöhykkeisiin ja maksuihin. Tehtävien ratkaisujen avulla voidaan vaikuttaa keskustan pysäköintipaikkojen määriin ja pysäköinnin kestoon. Tavoitteena on vapauttaa katutilaa kestäville liikennemuodoille ja parantaa niin pyöräilyn, kävelyn kuin joukkoliikenteen toimivuutta. Tavoitteena on myös saada seudun asukkaat miettimään nykyistä paremmin järkevintä kulkutapaa kullekin matkalleen. Tätä voidaan edistää mm. laatimalla yrityksille liikkumissuunnitelmia ja tiedottamalla kestävän liikkumisen hyödyistä. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on realistista, mutta vaatii määrätietoista toimenpiteiden toteuttamista. Tässä myös politiikalla on merkittävä rooli. Lukuisat esimerkit varsinkin Keski-Euroopassa toteutetuista onnistuneista keskustauudistuksista luovat uskoa myös Tampereen keskustan uudistamisesta kestävän liikkumisen korkeatasoiseksi esimerkkikohteeksi. Lähteet:

10 Liikenne- ja arkkitehtisuunnittelun yhdistäminen kaupunkirakenteen kehittämisessä case Tampereen asemakeskus Heimo Rintamäki, Destia Oy Ei kirjallista esitystä.

11 Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintamahdollisuuksien edistäminen kaavoituksen keinoin Vesa Verronen & Riikka Salli, Ramboll Finland Oy Pia Hastio, Tampereen kaupunki 1. Tausta Maankäytön ja liikennejärjestelmän parempaa yhteensovittamista on peräänkuulutettu pitkään. Kaavoituksella vaikutetaan merkittävästi alueen synnyttämiin liikennemääriin, liikenteen suuntautumiseen, liikenneturvallisuuteen sekä liikennemuotojen keskinäiseen työnjakoon. Onnistuneella kaavoituksella luodaan edellytykset yhdyskuntarakenteelle, jossa liikkuminen on mahdollista, vaivatonta ja sujuvaa ilman henkilöautoa. Esimerkiksi uutta asuinaluetta suunniteltaessa asukastiheydellä on erittäin suuri merkitys siinä, miten hyvä joukkoliikenteen palvelutaso alueelle voidaan järjestää. Asutuksen, palveluiden ja työpaikkojen sijoittaminen suhteellisen lähelle toisiaan mahdollistaa arkipäivän toimintojen saavuttamisen kävellen ja pyöräillen. Kestävien liikkumismuotojen toimintaedellytykset on otettava huomioon kaikilla kaavatasoilla ja kaikissa kaavavaiheissa, jotta periaatteet välittyvät aina konkreettisten toimenpiteiden toteutukseen saakka. Aikaisemmin, Liikenneviraston ja ympäristöministeriön johdolla laadituissa selvityksissä on kuvattu toimintamallit joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksi kaavoituksessa: Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 27/2011) sekä Kävely ja pyöräily kaavoituksessa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 51/2011). 2. Pilottitarkastelut Esiteltävän projektin tavoitteena on ollut selvittää, kuinka hyvin em. selvityksissä kuvatut toimintamallit soveltuvat käytännön kaavoitustyöhön. Toimintamalleja testattiin neljällä pilottialueella, jotka sijaitsivat Lahdessa, Lappeenrannassa, Kempeleessä sekä Tampereella. Pilottihankkeina oli asema- ja yleiskaavaprosesseja eri kaavavaiheissa (tavoitevaihe, kaavaluonnosvaihe, kaavaehdotusvaihe). Esitelmässä esitetään lyhyt yhteenveto pilottien tuloksista. Lähemmin käsitellään Tampereen pilottihanketta. Pilottikohteet Lahti Lahden pilottikohteena on Kariston laaja alue. Lappeenranta Lappeenrannan pilottikohteena on Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava Osayleiskaavan laatiminen on jaettu neljään osa-alueeseen: keskusta, eteläinen, itäinen ja läntinen. Kempele Kempeleen pilottikohteena on 'Taajaman osayleiskaavan 2040' ja 'Linnakankaan osayleiskaavan 2030' muodostama kokonaisuus.

12 Tampere Pilotointi käsitti Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 alustavien liikenneverkon kehittämistavoitteiden muodostamisen. 3. Menetelmät Konsultti osallistui kuinkin alueen kanssa erikseen sovitulla tavalla kaavaprosesseihin joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn asiantuntijan roolissa. Pääpaino työssä on kuitenkin arvioida em. Liikenneviraston julkaisuissa esitettyjen toimintamallien toimivuutta käytännön suunnittelutilanteessa. Kaavavaiheista kirjattiin ylös toimintamallien hyvät ja huonot puolet sekä mahdolliset puutteet ja "ylilyönnit" sekä alustavat näkemykset toimintamallien kehittämisestä. Pilottialueille tehtiin lopuksi kysely, jossa haettiin tehtyyn työhön perustuen näkemyksiä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn huomioon ottamisesta kaavaprosessissa. Kyselyssä esitettiin eri pilottiprojektien osalta ko. liikkumismuotojen käsittelytavat. Kyselyyn vastanneet pääsivät täten ottamaan kantaa kaikkien projektien tuotoksiin. 4. Lopputulos Lopputuloksena on työstetty pilottikohteiden asiantuntijoille tehtyä kyselyä hyödyntäen Teesit (13 kpl). Teeseissä on koottu näkemys siitä, miten joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä tulisi pilottien kaltaisissa kaavaprosesseissa käsitellä. Yhteenvetoa piloteista: Joukkoliikenteen kävelyn pyöräilyn kehittämiseksi (JOKÄPY) - JOKÄPY halutaan laajasti mukaan yleiskaavoitukseen - JOKÄPY mukaan lähtökohdista asti - JOKÄPY nykyisen jakauman selvittäminen tarpeen lähtöaineistona - JOKÄPY erityisen tärkeä tavoiteasetteluvaiheessa! vaikuttaa kaavan tavoitteisiin ja sisältöön, jos halutaan vahvistaa viisaan liikkumisen valintoja - JOKÄPY pääasiat mukaan kaavakartoissa ja määräyksissä, tarkennukset harkinnan mukaan selostuksessa ja liitteissä - JOKÄPY vaikutusten arviointi kaavoituksen kaikissa vaiheissa - JOKÄPY ohjeistusta tarvitaan! tsekkauslistoja, nettisivu, jne. 5. Case: Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 alustavat liikenneverkon kehittämistavoitteet Liikenneviraston selvityksissä esitettyjä, kestävää liikkumista maankäytön suunnittelussa huomioivia, toimintamalleja testattiin käynnissä olevaan Tampereen kantakaupungin yleiskaava hankkeeseen kaavan tavoitevaiheessa. Työn tarkoituksena oli määrittää yleiskaavan liikennejärjestelmää koskien alustavia tavoitteita, jotka ovat kuvattu riittävän tarkasti ja sidosryhmien ymmärtämällä tavalla (Specific) asetettujen mittareiden kautta mitattavissa olevia (Measureable)

13 teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti saavutettavissa olevia (Achievable) käytettävissä oleviin resursseihin nähden realistisia (Realistic) yleiskaavan aikajänteeseen, vuoteen 2040 sidottuja (Time-bound). SMART-periaatteiden lisäksi tavoitteiden tulee olla paikallisia, alueeseen sidottuja. 5.1 Tavoitteiden määrittämisen periaatteet Yleiskaavaa varten asetettiin tavoitteita kahdella tasolla: yleistavoitteet ja niitä tukevat osatavoitteet (kuva 1) sekä konkreettisemmat aluekohtaiset kehittämistavoitteet. Tavoitteita muodostaessa pyrittiin toimenpiteiden sijaan kuvaamaan haluttuja vaikutuksia, jotka on mahdollista saavuttaa erilaisilla keinoilla. Jotta haluttujen vaikutusten toteutumista voidaan seurata, asetettiin kullekin osatavoitteelle seurantamittarit (kuva 2). Kuva 1. Yleistavoitteiden muodostamisen periaate. Yleistavoite: Liikenteen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen vähennetään Osatavoite 1: Uuden maankäytön aiheuttama liikkuminen perustuu joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn tai kävelyyn Osatavoite 2 jne Seurantamittari 1: Asukkaat ja työpaikat joukkoliikenne- ja jalankulkuvyöhykkeillä Seurantamittari 2: Asukkaat ja työpaikat 400m säteellä pyöräilyn seudullisesta pääreitistä. Seurantamittarit Kuva 2. Esimerkki yleistavoitteesta, sitä tukevasta osatavoitteesta sekä seurantamittareista.

14 5.2 Tavoitteiden määrittämisen lähtökohtana nykytila-analyysit Alustavat liikenteelliset tavoitteet perustuvat laajassa nykytila-analyysissä havaittuihin ongelmiin ja kestävän liikkumisen esteisiin sekä kaupungin ylempien suunnittelutasojen ja strategioiden tavoitteisiin. Esteenä liikenteen yleisten tavoitteiden toteutumiselle ovat esimerkiksi ihmisten liikkumistottumukset sekä maankäytön rakenne. Liikkumistottumukset ovat riippuvaisia myös ihmisten arvoista ja asenteista, liikennejärjestelmän laadusta sekä autoistumisesta. Nykytila-analyyseissä hyödynnettiin mm. Tampereen seudun v laaditun liikennetutkimuksen aineistoa sekä erilaisia paikkatietoaineistoja. Saavutettavuusanalyyseillä selvitettiin kantakaupungin eri osien saavutettavuutta kävellen, pyöräillen, joukkoliikenteellä ja henkilöautolla. 5.3 Alueellisten tavoitteiden muodostamisen periaatteet Alueelliset tavoitteet muodostettiin yleiskaavan viidelle palvelualueelle: koillinen, kaakkoinen, eteläinen, läntinen ja keskusta-alue. Kullekin osa-alueella määritettiin aluekohtaiset kehittämistavoitteet siten, että ne tukevat yleistavoitteita. Aluetavoitteiden muodostamisessa apuvälineenä käytettiin tarkistuslistaa ydinkysymyksistä, nykytilaanalyysiä sekä erilaisia aineistoja tai menetelmiä, esimerkiksi seuraavasti: Kulkutavat ja saavutettavuus Kysymys: Millainen kulkutapajakauma on eri yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille suuntautuvilla matkoilla? Aineisto/menetelmä: Tampereen seudun liikennetutkimusaineisto, määritellyt yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, paikkatietoanalyysi Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää yleiskaavan laatimisen aikana, kun tarkastellaan kaavan tavoitteiden toteutumista. 5.4 Tuloksia pilottiprojektista Työssä esitettyjen periaatteiden avulla pystytään aiempaa tarkemmin, systemaattisemmin ja konkreettisemmin tunnistamaan niitä alueita ja keinoja, joilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta on mahdollista kasvattaa. Aikaisempien strategioiden ja ohjelmien ajantasaisuuden arviointi kaavahankkeen alkuvaiheessa on suositeltavaa, jotta ne antavat suunnitteluun oikeat suuntaviivat. Samalla voidaan tunnistaa myös mahdolliset tarpeet lisäselvityksille, ennen kuin kaavan laatiminen voidaan aloittaa. Nykytila-analyysissä käytettyjen menetelmien ja aineistojen perusteella on myös kaavan laatimisen aikana mahdollista arvioida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimien vaikutuksia ja asetettujen tavoitteiden, mm. kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuustavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa tehdä suunnitelmiin muutoksia. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten tulee tämän vuoksi määrittää periaatteet ja mittarit.

15 Raide- Jokeri Helsingin seudun merkittävin pikaraitiohanke Heikki Hälvä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto, liikennejärjestelmätoimisto Ratahankkeen kuvaus Helsingin poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisen keskeisin ratahanke on Raide-Jokeri -pikaraitiotie Itäkeskuksesta Espoon Otaniemeen (kuva 1). Radan pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Radalla on noin 32 pysäkkiparia, ja keskimääräinen pysäkkiväli noin 800 m. Helsingin alueella rata on lähes kokonaan omalla ajouralla erotettuna muusta katuliikenteestä, millä turvataan häiriötön ja tasainen kulku, ja saadaan raitiovaunujen matkanopeus riittävän korkeaksi (noin 25 km/h). Raideyhteys tulee korvaamaan nykyisen runkobussilinjan 550, joka on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Sen kuljetuskapasiteetti ei kuitenkaan pitkään pysty vastaamaan kasvavaan matkustajakysyntään, joka on nykyisin yli nousijaa/arkivrk. Ongelmana on myös lyhyellä vuorovälillä operoivien bussien jonoutuminen ruuhka-aikaan. Kuva 1. Raide-Jokerin linjaus ja pysäkit. Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma valmistui v ja uusi hankearviointi v Espoon kaupunki teetti v selvityksen Otaniemen alueen saamiseksi Raide-Jokerin piiriin. Selvityksen tuloksena raitiorata päätettiin linjata Tapiolan keskuksen sijasta Otaniemeen (Keilaniemeen), missä on vaihtoyhteys Länsimetroon. Radan hankesuunnittelu käynnistyy tänä syksynä. Hankesuunnitelmassa raitiorata, siihen liittyvät pysäkit, vaihtoasemat ja varikko sekä radan toteuttamisen edellyttämät katujärjestelyt ja muut hankesuunnitteluvaiheeseen liittyvät asiat suunnitellaan sillä tarkkuudella, että Raide-Jokerin hankepäätöstä varten

16 saadaan riittävä tieto radan kustannuksista, toteutettavuudesta ja vaikutuksista. Hankesuunnitelma toimii lähtökohtana radan rakennussuunnittelulle. Suunnittelutyöhön osallistuvat Helsingin ja Espoon kaupunkien lisäksi Liikennevirasto ja Helsingin seudun liikenne (HSL). Raide-Jokeri kuuluu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) tärkeisiin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin: HLJ -suunnitelmassa Raide-Jokeri on ennen vuotta 2020 aloitettavien joukkoliikennehankkeiden joukossa. Helsingin tavoitteena on saada rata valmiiksi ja liikenteelle viimeistään vuosina , jolloin runkobussilinjan 550 liikennöintisopimus päättyy. Raide-Jokeri ja Helsingin maankäytön kehittäminen Raide-Jokerin ratavaraus on vahvistetussa Helsingin yleiskaava 2002:ssa. Se on yksi Helsingin uuden yleiskaava 2016:n lähtökohtana olevan verkostokaupungin keskeisistä joukkoliikennehankkeista. Ennusteiden mukaan Raide-Jokerin käytävässä voisi olla v noin asukasta ja työpaikkaa. Kasvua nykyisestä on noin asukasta ja työpaikkaa. Näistä noin asukasta ja työpaikkaa on arvioitu sijoittuvan Jokeri - käytävään vain, mikäli Raide-Jokeri toteutuu. Raide-Jokerilla on ennustettu olevan v noin käyttäjää arkivuorokaudessa. Runkobussilinjan 550 muuttaminen pikaraitiotieksi lisäisi sen matkustajamääriä ennusteiden mukaan noin 80 %. Helsingin uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitetään tarkemmin maankäytön tiivistämismahdollisuudet ratalinjan vaikutusalueella. Maankäytön tehostuminen Helsingin seudun ydinalueella tiivistää seudullista yhdyskuntarakennetta, mikä vähentää liikkumistarvetta ja parantaa kestävien liikkumismuotojen käytön edellytyksiä ja kilpailukykyä. Raide-Jokerilla tulee olemaan merkittävä myönteinen vaikutus maankäytön kehittymiseen Helsingissä. Helsingin uusi yleiskaava ja kehittyvä raitioliikenne Helsingissä valmistellaan parhaillaan uutta yleiskaavaa. Sen keskeisenä lähtökohtana on muodostaa Helsingistä tiivis verkostokaupunki, jossa nykyistä sormimaista raideliikenteen verkkoa täydennetään poikittaisilla pikaraitiotie- tai runkobussilinjoilla (nk. Jokeri-linjat). Poikittaisten joukkoliikenteen runkoyhteyksien vahvistaminen on tärkeää, sillä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on siinä suunnassa selvästi säteittäisiä suuntia alhaisempi. Tavoitteena on myös kantakaupungin laajentaminen esikaupunkien suuntaan ja aluekeskusten kehittäminen täyden palvelun keskuksiksi, joita yhdistävät poikittaiset raitiotielinjat. Tämä tarkoittaa myös kantakaupungin raitiotielinjojen jatkamista kohti esikaupunkeja asetettujen maankäyttötavoitteiden mukaisesti. Helsingin kantakaupunginkin raitioteitä kehitetään Helsingissä on ollut raitioliikennettä yli 120 vuotta. Raitiovaunut ovat keskeinen osa kantakaupungin urbaania kaupunkikuvaa. Nykyisin Helsingissä on 9 raitiolinjaa ja niitä käyttää vuosittain noin 60 miljoonaa matkustajaa. Raitiolinjastoa laajennetaan, vaunukalustoa uusitaan ja varikkoja laajennetaan samanaikaisesti uusien projektialueiden suunnittelun ja toteuttamisen kanssa. Satamatoimintojen siirto Vuosaareen vapautti useita alueita asuntorakentamiseen. Esimerkkeinä tästä ovat Länsisatama (Jätkäsaari ja Hernesaari), Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Keski-Pasila mukaan lukien näille alueille on tulossa noin asukasta ja saman verran työpaikkoja.

17 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa käynnistyy tänä vuonna Ratikkaprojektiksi nimetty hanke, jonka yhteydessä selvitetään mm. nykyisen raitioliikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja mahdollisuudet sekä laaditaan raitioteiden suunnitteluohjeet. Raideleveysselvitys Koska Helsingin ja Espoon kaupungeilla oli erilaisia käsityksiä Raide-Jokerille soveltuvasta raideleveydestä, teetettiin asiasta erillisselvitys, joka valmistui alkuvuodesta Selvityksen tuloksena päätettiin Raide-Jokerin suunnittelua jatkaa seuraavista lähtökohdista: raideleveys on mm (sama kuin Helsingin nykyisen ratikkaverkon raideleveys) vaunuleveys on 2,4 m; radan ja pysäkkien tilavarauksissa varaudutaan kuitenkin myös 2,65 metriä leveisiin vaunuihin, pysäkkilaiturien korkeus on sama kuin Helsingin nykyisessä raitioverkossa (noin 30 cm). Kyseisten suunnitteluparametrien valintaan vaikuttivat mm. Helsingin nykyisen ja pääkaupunkiseudun tulevaisuuden raitiojärjestelmän yhteensopivuus, kuntien pikaraitiosuunnitelmat (Espoon raidevisiot, Helsingin uuden yleiskaavan esikaupunkiraitiotiet ja Vantaan suunnitelmat), hyödyt pääkaupunkiseudun raitioteiden toimivuudesta verkostona (mukaan lukien varikkoyhteydet ja siirtoajot), radan kunnossapito, ratageometria ja tilavaraukset sekä vaunukaluston kunnossapito, saatavuus ja korkea kustannustehokkuus. Raide-Jokerin kaupunkitaloudelliset vaikutukset Helsingin strategiaohjelmassa edellytetään, että merkittävien maankäyttö- ja rakentamishankkeiden suunnittelun yhteydessä arvioidaan niiden pitkän aikavälin energia-, ympäristö-, työllisyys- ja elinkeinovaikutukset. Etenkin on arvioitava hankkeiden kaupungille tuottamien verotulojen suuruus sekä hankkeiden työllisyysvaikutukset. Raide-Jokerista on tehty vuonna 2011 Liikenneviraston ohjeen mukainen yhteiskuntataloudellinen tarkastelu, joka tullaan päivittämään hankesuunnittelun yhteydessä. Perinteisellä YHTALI-laskelmalla ei kuitenkaan pystytä arvioimaan joukkoliikennehankkeiden kaikkia taloudellisia hyötyjä ja vaikutuksia. Vuoden loppuun mennessä valmistuva kaupunkitaloudellinen selvitys sisältää seuraavat osatehtävät: kiinteistö- ja kaavataloudellisen hyötyanalyysin, arvion ratahankkeen toteuttamisen vaikutuksista toimitilojen kysyntään radan ja sen pysäkkien vaikutusalueilla, arvion hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisista työllisyysvaikutuksista ja arvion hankkeen vaikutuksista kaupungin verotuloihin. Selvityksen tuloksia tullaan käyttämään hankepäätöksen tukena. Lisätietoja Raide-Jokerista ja Helsingin maankäytön kehittämissuunnitelmista:

18 METROPOLIHALLINTO mikä voisi muuttua MAL- asioissa Petri Jalasto, Liikenne- ja viestintäministeriö Nykytila Julkisen sektorin liikennetehtäviä metropolialueella hoitaa lähes kaksikymmentä organisaatiota. Kuntien tehtävänä on yleis- ja asemakaavoitukseen liittyvä liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelu, katujen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito sekä metro- ja raitiotieverkon suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito sekä edellä mainittuihin tehtäviin liittyvä päätöksenteko. Helsingin seudun liikenteen (HSL) tehtävänä on liikennejärjestelmäsuunnittelu pääkaupunkiseudun alueella. Lisäksi HSL on sopinut ns. KUUMA-kuntien kanssa liikennejärjestelmäsuunnittelun laajentamisesta koko 14 kunnan alueelle. HSL on alueellaan joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen ja hoitaa (suunnittelee ja tilaa) joukkoliikenteen palvelut jäsenkuntiensa alueella (tällä hetkellä Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo). Uudenmaan liiton tehtävänä on maakuntakaavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu ja kaavavaraukset. Uudenmaan ELYn tehtävänä on tienpito maantieverkolla: suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja liikenteen hallinta eduskunnan myöntämien ja Liikenneviraston jakamien resurssien ja määrittämien tavoitteiden pohjalta. ELY-keskus on toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen ja vastaa joukkoliikenteen suunnittelusta ja hankinnasta alueellaan (pois lukien muut toimivaltaiset: HSL, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna ja Lahden seutu). Liikenneviraston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta. Liikennevirasto vastaa merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta ja ohjaa Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualuetta tienpidossa ja joukkoliikenteen järjestämisessä. Liikennevirasto vastaa koko Suomen ratojen suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta sekä liikenteenohjauksesta. Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun tieliikennekeskukset toimivat valtakunnallisesti verkottuneina, mutta seudullisesti yhteistyössä suurten kaupunkiseutujen viranomaisten kanssa. Ne vastaavat liikenneolojen seurannasta, liikennetiedottamisesta ja tieliikenteen häiriönhallinnasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on johtaa valtakunnallista liikennepolitiikkaa (mm. liikennepoliittinen selonteko), valmistella lainsäädäntöä ja budjettia, ohjata Liikennevirastoa ja muuta liikennehallintoa sekä osallistua HSL:n ryhmissä metropolialueen liikennejärjestelmäsuunnitteluun (myös ELY ja LIVI osallistuvat tähän). Lisäksi liikennesektorin toimijoita ovat Trafi, Finnavia (lentokentät), satamat sekä lukuisat liikennepalveluja tuottavat operaattorit. Julkinen valta rahoittaa liikennejärjestelmää pääsääntöisesti sen mukaan kun on siitä vastuussa. Valtion hoitamaa maantieverkkoa on metropolialueella (14 kuntaa) 2100 km, josta valtateitä on 280 km. Kevyen liikenteen väyliä on ELY:n hoidossa 560 km. Hoitoon ja ylläpitoon käytetään vuosittain rahaa 33 milj. ja pieniin investointeihin 6 milj.. Isojen investointien rahoitus vaihtelee huomattavasti vuosittain.

19 Katuverkkoa alueella on noin 4000 km ja kuntien kevyen liikenteen verkkoa 4800 km. Liikenneväylien toimintamenot kuntien budjeteissa ovat yhteensä 310 milj. vuodessa. Kuntien liikenneinvestoinnit ovat 280 milj. vuodessa. Valtion tehtävänä on rataverkon hoito ja kunnat ovat ottaneet tehtäväkseen metro- ja raitiotieverkon kehittämisen ja hoidon. Ongelmia Yhtenäisen seudullisen näkemyksen puute on ongelma metropolialueen MAL-asioissa liikenteen näkökulmasta. Parhaimmillaankin yhteinen päätös on kompromissi, joka antaa kaikille osapuolille jotain, mutta ei vastaa seudun yhteistä parasta. Maankäytön ja liikenteen päätösten eriytyminen on toinen ongelma. Maankäytöstä päättävät kunnat kaavoitusmonopolinsa turvin, liikenteestä taas joko kunnat, HSL tai valtio. Ongelmaa on harsittu kasaan MAL- aiesopimuksella, mutta edelleen etenkään toteuttamisen suhteen ei synny riittävää koordinaatiota. Lisäksi ovat nousseet esiin raskaan raideliikenteen varren paikoin tehoton rakentaminen ja poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisen ongelmat. Eri liikennemuodot eivät toimi saumattomasti yhteen (vaihtoyhteydet, liityntäpysäköinti) ja suuri toimijoiden määrä johtaa liian moneen isännättömään saranakohtaan. Liikennejärjestelmän kehittämisen rahoituksen riittämättömyys yhdistettynä siihen, että rahoitusvastuut eivät ole selkeitä tuo oman lisänsä. Paljon toimijoita johtaa tarpeettoman suuriin hallinnollisiin kustannuksiin. Mahdollisia metropolihallinnon tehtäviä Tavoitteena voitaisiin pitää sitä, että metropolihallinnolle annettavalla tehtävällä olisi painava seudullinen strateginen merkitys. Toisaalta monessa yhteydessä on havaittu ongelmana olevan suunnitelmien toteutumisen epävarmuus. Tämän vuoksi metropolihallinnolla tulisi olla myös voimaa toteuttaa suunnitelmansa. Kolmantena tavoitteena voisi olla myös hallinnon rakenteiden kehittäminen rinnakkaisten toimintojen vähentämisellä ja yhdistämisellä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on strateginen seudullinen tehtävä, jossa tiiviissä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa määritetään pitkän tähtäimen visio, tavoitteet, liikennepoliittiset linjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet näiden toteuttamiseksi. Joukkoliikenteeseen liittyy paljon seudullisia tehtäviä: alueen joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä sen toimintaedellytyksien edistäminen; bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelujen hankinta; joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hintojen hyväksyminen; joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta vastaaminen sekä lippujen myynnin ja vastaa matkalippujen tarkastuksen järjestäminen. Suunnittelua lukuun ottamatta nämä tehtävät ovat operatiivisia. Liityntäpysäköinnin järjestäminen edellyttää järjestelmätason seudullista suunnittelua, toteutussuunnittelua ja itse toteuttamista rahoituksineen. Liityntäpysäköinnin hoito käsittää pysäköintialueiden ja -laitosten sekä niiden informaatio- ja maksujärjestelmien kunnossapidon ja ylläpidon. Käytännössä tämä on varsin operatiivista toimintaa, mutta seudullisen liikennejärjestelmän tärkeänä osana tehtävälle tulee löytää toteuttaja. Metro- ja raitiotieverkon kehittäminen, ylläpito ja kunnossapito. Metroverkon ja tulevan pikaraitiotieverkon hallinnointi (kehittämispäätökset, rahoitus, ohjaus) on

20 seudullista strategista tehtävää. Rakennuttaminen, rakentaminen ja ylläpito sekä kunnossapito ovat puolestaan selkeästi operatiivista toimintaa. Perinteisempi raitiotieverkko ei nykyisellään puolestaan ole seudullinen vaan yhden kunnan sisäistä liikennettä. Tienpito merkitsee kokonaisvaltaista vastuuta valtion tieverkosta: siis suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja liikenteen hallintaa. Strategista merkitystä on kehittämispäätöksillä mukaan lukien suunnittelun tavoitteet ja rahoitus. Muu toiminta on etupäässä operatiivista. On kuitenkin niin, että tienpidon kokonaisuutta ei ole tarkoituksenmukaista rikkoa eri organisaatioille vaan tieverkosta on pidettävä huolta elinkaariajattelun mukaan. Kadunpito on pitkälti operatiivista toimintaa. Isompien seudullisten väylien kehittämisellä ja suunnitteluratkaisuilla on kuitenkin selvä strateginen ulottuvuus. Kevyempi salkku Lähtökohtana voisi pitää seudullisen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja seudullisen maankäytön suunnittelun osoittamista metropolihallinnolle. Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL) tehtävistä metropolihallintoon siirtyisi näin liikennejärjestelmäsuunnittelu. Joukkoliikenteen järjestämisessä koko metropolialueen mukana oleminen olisi eduksi vaikka tehtävä onkin huomattavalta osaltaan operatiivinen. Järkevältä tuntuisi siis kaikkien HSL:n toimintojen siirtäminen metropolihallinnolle. ELY-keskusten liikennevastuualueelta voitaisiin ajatella metropolihallinnolle siirrettäväksi liikennejärjestelmäsuunnittelua ja joukkoliikenteen järjestämistä siltä osin kuin toimitaan metropolin aluerajauksen sisällä. Kadunpito ja paikallinen tienpito pysyisi suppeassa toimintamallissa kunnilla ja tienpito ELY-keskuksella. Tämän operatiivisen toiminnan siirtoa perustellaan sillä, että rakenneuudistuksessa etsittäviä kustannussäästöjä pystyttäisiin saamaan aikaan, kun rinnakkaisten organisaatioiden toimintoja, hallintoa ja henkilöresursseja yhdistettäisiin. Raskaampi salkku Raskaammassa vaihtoehdossa metropolihallinto saisi tehtäväkseen edellä kuvattujen tehtävien lisäksi metron ja mahdollisen tulevan seudullisen jokeriradan hallinnoinnin ja kehittämisen. Edelleen metropolihallinnolle siirrettäisiin kunnilta ja valtiolta tien- ja kadunpito. Valtateiden osalta rajana voisi pitää Kehä III:a, joka jäisi valtion hoitoon kuten päätiet sen ulkopuolellakin.. Näillä väylillä on suuri valtakunnallinen merkitys. Rataverkko puolestaan on kokonaisuus, jonka jakaminen valtakunnan ja metropolialueen verkoiksi lienee epätarkoituksenmukaista.

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja 8.10.2014 Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys 8.10.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut Raide-Jokerin hankesuunnitelma Jokerimessut 27.1.2016 Raide-Jokerin tavoitteet Keskeiset tavoitteet maankäytön tiivistäminen joukkoliikenteen lisäkapasiteetin tarjoaminen poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely

Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely Paikallisliikennepäivät 17.-18.9.2015 Jyväskylä Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (5) 412 V Kaj / Vt Kati Peltolan aloite kevyen- ja joukkoliikenteen lisäämisestä Pöydälle HEL 2011-007005 T 08 02 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 1 / 1 126/2016 08.01.00 9 Raide-Jokerin hankesuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Davy Beilinson, puh. 050 461 6807 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä

Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus 10.10.2017 Niko Setälä 10.10.2017 1 Sisältö 1. Kalasataman raitioteiden tavoitteet 2. Ehdotettava raitiotien linjaus ja liikennöinti 3. Tarkasteltuja

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos 26.10.2010 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Helsinki-Turku nopea junayhteys Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja

Lisätiedot

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa

Lisätiedot

Liikenneviraston näkökulmia asemanseutujen kehittämiseen

Liikenneviraston näkökulmia asemanseutujen kehittämiseen Liikenneviraston näkökulmia asemanseutujen kehittämiseen MAL-verkoston työpaja, Lappeenranta 8.6.2015 Jukka Ronni Näkökulmia 1. Hallitusohjelman viestit 2. Valtakunnallinen näkökulma 3. Raideliikenteen

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9. Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto 5.11.2009 HLJ 2011 -suunnitelma Laadintaprosessi ja aikataulu Syyskuu 2009 HLJ 2011:n puiteohjelma, YTV:n hallitus 13.6.2008 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY) Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien

Lisätiedot

Maanalainen yleiskaava

Maanalainen yleiskaava Maanalainen yleiskaava Maanalaisen yleiskaavan muutoksen suunnitteluperiaatteet www.hel.fi/ksv Sisällys 1. Johdanto 2. Yleiset suunnitteluperiaatteet 2.1 Edistetään monipuolista maanalaisten tilojen hyödyntämistä

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Lisätietoja: Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta Sihteeristö Petri Jalasto, puhelin (09) 160 28509, petri.jalasto@mintc.fi

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p.

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p. Hallitus 163 23.11.2010 JOUKKOLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA 2009 393/07/71/711/2010 hall 163 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330,

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö työryhmä

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö työryhmä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö työryhmä 6.11.2012 Liikennejärjestelmäsuunnitelman käynnistäminen 1. Aiempi LJ-suunnitteluhistoria 2. Perusteet/tarve suunnittelun käynnistämiselle MAL-aiesopimus

Lisätiedot

KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN 12.9.2005 HYVÄKSYMINEN KAUPUNGINVALTUUSTOSSA 18.1.2006 / 10 LIITE 5 Kaupungin strategiassa Kaikem paree Tampere on todettu, että keskustan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.06.2013 Sivu 1 / 1 4619/08.01.00/2012 Kaupunginhallitus 381 17.12.2012 189 Selvitys Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. (09)

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Näkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa

Näkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa Näkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa Rikhard Manninen Yleiskaavapäällikkö Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 4.5.2016 Strategia ja visio Väestöprojektio ja mitoitus

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.205 Sivu / 4940/0.03.0/204 Kaupunkisuunnittelulautakunta 74 0.2.204 Kaupunkisuunnittelulautakunta 3 2..205 Espoon liikenneverkkovisio, pöydälle 0.2.204, pöydälle 2..205

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot