15 Kaupunkiseudut ja liikenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15 Kaupunkiseudut ja liikenne"

Transkriptio

1 15 Kaupunkiseudut ja liikenne

2 Kokemuksia eurooppalaisista katuraitiotiehankkeista Kai Rintala, KPMG Oy Ab Ei kirjallista esitystä.

3 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelumenetelmänä Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE Ei kirjallista esitystä.

4 Tampereen keskustan liikenneratkaisut suurten muutosten edessä - miten kestävän liikkumisen haasteisiin vastataan? Ari Vandell, Tampereen kaupunki Tampereen keskustan liikennejärjestelmä on suurten muutosten kynnyksellä. Keskustaalueelle on hyväksytty kehittämisohjelma, joka sisältää maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen kehittämisen linjaukset. Kehittämisohjelma sisältää kattavan kuvauksen Tampereen vahvasta tahtotilasta, tavoitteista ja keinoista ylläpitää ja kehittää Tamperetta Suomen houkuttelevimpana paikkana asua, viihtyä, opiskella ja yrittää. Kehittämisohjelmaan liittyy kiinteästi keväällä 2013 valmistunut keskustan liikenneverkkosuunnitelma, jossa on esitetty keskustan liikenteellinen visio. Syksyllä 2013 aloitettu Rantaväylän tunnelin toteutus muuttaa merkittävästi keskustan liikennevirtoja ja lisää Rantaväylän kapasiteettia. Kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014 ja raitiotien toteuttamiseen tähtäävän suunnittelun käynnistämisestä tehdään päätös kesäkuussa Kaupunkiraitiotie tulee toteutuessaan aiheuttamaan merkittäviä muutoksia nykyiseen katuverkkoon ja laajemmin koko yhdyskuntarakenteeseen sekä vaikuttamaan kulkumuotojakautumaan. Strategiat ja visiot kestävän liikkumisen pohjana Tampereen uudessa kaupunkistrategiassa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki korostuu kestävä liikkuminen. Kaupunkistrategian mukaan joukkoliikenne ja pyöräily ovat sujuvia liikkumisvaihtoehtoja ja kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä kasvattaa kestävien liikkumismuotojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) kulkumuoto-osuutta 6 % vuoden 2012 tilanteeseen verrattuna. Kaupunkistrategiassa on vahvasti esillä myös keskustan elinvoiman vahvistaminen. Kaupunkistrategian pohjalta laaditussa kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa on määritelty nykyiselle valtuuskaudelle tarkemmat tavoitteet koskien kestävää liikkumista. Kestävän liikkumisen osalta korostuvat Tampereen keskustassa toteutettavat liikennehankkeet. Kaupunkistrategiassa ja siitä johdetuissa tavoitteissa painotetaan kestävien liikkumisvaihtoehtojen sujuvuutta. Kävelyn ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteessä kasvatetaan ja kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Kestävän liikkumisen lisäämisellä tuetaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja keskustan, alakeskusten ja joukkoliikennekäytävien yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Selkeänä tavoitteena on myös tehdä Tampereesta joukkoliikennekaupunki. Keskustan elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden lisäämistä painotetaan strategiassa. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti keskustassa ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. Tampereen keskusta on asetettujen tavoitteiden mukaan Suomen suosituin ja menestyvin kaupallinen keskus, jonka noste heijastuu koko Pirkanmaalle. Keskustan vetovoima ja kilpailukyky vahvistuvat hyvän saavutettavuuden ja monipuolisen tarjonnan ansiosta. Keskustassa edistetään kestävää liikkumista.

5 Keskustan kehittämiseen liittyviä määriteltyjä valtuustokauden tavoitteita ovat: Keskustan katukehän vaiheittainen kehittäminen Hämeenkadun itäpää muuttaminen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja oleskelun kaupunkitilaksi (kokeilu käynnistyy ) Katutilan vapauttaminen maanalaista pysäköintiä ja huoltotiloja toteuttamalla Pintapysäköinniltä vapautunutta tilaa muutetaan pyöräilyn, jalankulun, tapahtumien ja kaupalliseen käyttöön Pyöräpysäköintiä kehitetään Laaditaan asemakeskuksen kehittämissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen yhteistyössä valtion kanssa. Toteutetaan kävelyn laatukäytäviä keskustassa Varmistetaan kävelykatujen elävyys suosimalla katuja, joissa on valmiuksia ja ihmisvirtoja kävelykatumaiseen kaupalliseen toimintaan Vuonna 2010 valmistuneen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian keskeinen tavoite on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 %:lla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämä edellyttää joukko- ja kevyenliikenteen kehittämistä sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Sekä joukkoliikenteen että kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien kasvunosuuksien tavoitteeksi on asetettu 25 %. Liikenteen kasvihuonepäästöjen tulisi vähentyä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tampereen keskustan liikenteellinen visio on määritelty vuonna 2013 valmistuneessa liikenneverkkosuunnitelmassa. Vision pohjalta on johdettu konkreettisia tavoitteita ja määritetty näitä toteuttavat strategiat ja kärkihankkeet. Liikenteellinen visio kiteyttää suunnitelman sisällölliset painotukset seuraavasti: Keskustan hyvä saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla. Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta perillä voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti. Esteetön keskusta edistää arjen sujuvuutta ja on myös suosittu asumisen alueena. Keskusta-asumisen vetovoima tukee tehokkaasti myös yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitteita. Paikkojen ja reittien verkosto. Tampereen keskusta tunnetaan paikkojen ja reittien verkostona, jossa liikkumisen kokemus on raikas ja turvallinen. Hyvässä kaupunkitilassa kuulee toisen puheen ja joukkoliikenteessä näkee parhaat paikat. Helposti hahmottuva liikenneympäristö. Reaaliaikainen liikenneinformaatio, älykäs liikenne, ja ajonopeutta säätelevä, opettava ympäristö, opastavat liikkujaa ja kertovat miten eri ympäristöissä toimitaan ja liikutaan. Strategioiden ja visioiden pohjalta investointien painotusta ollaan siirtämässä joukkoliikenne-, kävely ja pyöräilyhankkeiden suuntaan. Liikkumisesta runsaasti tuoretta tietoa Suunnittelun ja toimenpiteiden toteuttamisen pohjaksi on Tampereella toteutettu useita laajoja tutkimuksia ja selvityksiä. Vuonna 2012 toteutettiin uusi laaja liikennetutkimus ja vuonna 2013 valmistui keskustan pysäköintitutkimus. Uusi koko kaupunkiseudun kattava liikennemalli valmistuu kesällä Lisäksi keskusta-alueelle on laadittu yksityiskohtainen liikenteen simulointimalli. Vuoden 2014 aikana laaditaan ehdotus Tampereen pysäköintipolitiikaksi.

6 Tampereen keskustan alueelle suuntautuu liikennetutkimuksen haastatteluaineiston perusteella arkisin noin matkaa. Hieman alle kolmannes matkoista on keskustan sisäisiä matkoja ja noin puolet matkoista on lähtöisin muualta Tampereelta. Suurimmat keskustaan suuntautuvien matkojen matkaryhmät ovat työmatkat ja ostosmatkat. Noin neljännes keskustaan tehtävistä matkoista tehdään joukkoliikenteellä. Keskustan sisäisistä matkoista noin 80 % tehdään jalan tai pyörällä. Joukkoliikennettä käytetään keskustaan tultaessa erityisesti koulu- ja opiskelumatkoilla, työmatkoilla sekö ostos- ja asiointimatkoilla. Kuva 1. Tampereen keskustaan suuntautuvien matkojen kulkutapajakauma Liikennetutkimuksen mukaan koko Tampereen alueella henkilöauton osuus matkoista on hieman pienentynyt edelliseen, vuonna 2005 toteutettuun tutkimukseen verrattuna. Tampereella joukkoliikenteen osuus on kasvanut noin 3 % ja pyöräilyn osuus on kasvanut noin 2 %. Vastaavasti henkilöautoilun osuus on vähentynyt hieman. Huolestuttavinta on kävelyn osuuden väheneminen noin 3 %. Vuonna 2005 asetettu tavoite henkilöautoliikenteen kasvun taittamisesta on tutkimuksen pohjalta saavutettu. Tampereen keskustassa toteutettiin keväällä 2013 pysäköintitutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin pysäköintipaikkojen määrän kehitystä keskustassa vuosina Tampereen keskustassa oli vuoden 2013 kesäkuussa yhteensä julkista pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikoista 52 % paikoista sijaitsee pysäköintilaitoksissa ja 48 % paikoista sijaitsee kadunvarsilla ja erillisalueilla. Noin 80 % paikoista on maksullisia. Vuoteen 2003 verrattuna pysäköintipaikkojen määrä on kasvanut keskustassa noin 18 %. Pysäköintipaikkamäärän kasvu kohdistuu erityisesti pysäköintilaitoksiin. Merkittävin uusi pysäköintilaitos on Hämpin parkki, jossa on lähes 1000 pysäköintipaikkaa.

7 Kuva 2. Kulkutapaosuuksien kehittyminen Tampereen kaupunkiseudulla. Keskustaa koskevat suunnitelmat ja toteutetut hankkeet Tampereen pääkatu, Hämeenkatu, muuttuu itäosaltaan joukkoliikennekaduksi jo kesällä Parhaillaan käynnissä on myös Hämeenkadun tavoitetilanteen määrittelyyn tähtäävä yleissuunnitelma, joka tähtää kävelylle ja oleskelulle varattavan tilan kasvattamiseen ja kadun muuttamiseen koko pituudeltaan joukkoliikennekaduksi. Hämeenkadun yleissuunnitelma on myös osa raitiotien yleissuunnitelmaa. Raitiotien rakentamisella on merkittävä vaikutus kestävän liikkumisen lisäämiseen. Raitiotien yleissuunnitelmassa on arvioitu joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvan n. 1,5 %. Muualla toteutetuista uusista raitiotiejärjestelmistä saatujen kokemusten perusteella kasvu voi olla tätä vielä huomattavasti suurempi. Keskusta-alueella on käynnissä myös strategisen osa-yleiskaavan laatiminen, johon sisältyy keskustan tuleva liikenneratkaisu. Ehdotettava liikenneratkaisu tulee pohjautumaan vuonna 2013 valmistuneeseen keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan, jossa ydinkeskustassa kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle annetaan merkittävä asema. Tavoitteena on vähentää autoliikennettä keskustan kehän sisäpuolisella alueella ja muodostaa siitä hitaan liikkumisen alue. Liikenneverkkosuunnitelman kantavana ajatuksena on keskusta-alueen liikenneväylien kulkumuotojen välisen työnjaon nykyistä selkeämpi määrittäminen. Ratkaisuun sisältyy kävelykatuja, kävelypainotteisia katuja, joukkoliikennekatuja, joukkoliikennepainotteisia katuja sekä pääosin autoliikenteelle tarkoitettuja katuja. Viimeksi mainituille kaduille pyritään ohjaaman merkittävä osa keskustan henkilöautoliikenteestä, jolloin autoliikenteestä aiheutuvia haittoja pystytään vähentämään ydinkeskustan alueella. Kullakin liikennemuodolla on esitetyssä ratkaisussa oma määritelty roolinsa. Henkilöautoliikenteen osalta keskeisessä asemassa on ydinkeskustaa kiertävän keskustakehän toimivuuden parantaminen. Keskustan katujen liikenteellinen saneeraus on jo aloitettu Kyttälän alueella, jossa tavoitteena on kävelypainotteisen ratkaisun toteuttaminen vielä tämän vuosikymmenen aikana. Ydinkeskustan hyvä saavutettavuus myös henkilöautolla on kuitenkin todettu tärkeäksi. Henkilöautoliikenteen vähentämiseksi keskustakehän sisäpuoliselta katuverkolta on laadittu suunnitelmia maanalaisen pysäköintiluolaston rakentamiseksi.

8 Luolastosta on jo valmiina loppuvuonna 2012 avattu Hämpin parkki, joka mahdollistaa melko suuretkin muutokset sen yläpuolisella katuverkolla. Kuva 3. Hämeenkadun muuttaminen kävely- ja joukkoliikennekaduksi sekä raitiotien toteuttaminen muuttavat merkittävästi Tampereen keskustaa. Poikkileikkaus- ja havainnekuva Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksesta. Keskustan liikenneuudistuksen haasteet saavutetaanko asetetut tavoitteet? Tampereen keskustan tuleva liikenneratkaisu herättää luonnollisesti myös vastustusta. Varsinkin yrittäjien suunnasta on tullut melko paljon kritiikkiä henkilöautoilun vaikeuttamisesta keskustassa. Jatkosuunnittelussa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota myös saavutettavuuteen henkilöautolla. Keskustan liikenneratkaisu perustuu maanalaiseen pysäköintiin. Ratkaisu muuttaa merkittävästi henkilöautoliikenteen totuttuja reittejä ja vaatii vielä paljon tiedottamista ja vuoropuhelua. Myös keskustan

9 liikenneratkaisujen toteutuksen rahoitus on haaste. Raitiotien toteuttamispäätös tulee kuitenkin edesauttamaan kokonaisratkaisun toteuttamista. Tampereen keskusta sijaitsee kapealla kannaksella ja länsi-itä-suuntaisia katuja on vähän. Liikenneverkkoratkaisun toimivuuden kannalta oleellista on hyödyntää Rantaväylän uuden tunnelin tuoma kapasiteetin kasvu. Katuverkkoon tehtävien muutosten tulee ohjata keskustan läpikulkeva liikenne Rantaväylän tunnelin kautta, jolloin keskustan katuverkko vastaanottaa vain sinne suuntautuvan liikenteen. Keskustaan tehdyn simulointimallin perusteella uuden liikenneratkaisun kapasiteetti on riittävä myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin liikenneverkkoratkaisun kokonaisvaltaista ja oikein aikataulutettua toteutusta. Tampereella valmisteilla olevassa pysäköintipolitiikassa tullaan esittämään muutoksia nykyisiin pysäköintinormeihin ja todennäköisesti myös pysäköintivyöhykkeisiin ja maksuihin. Tehtävien ratkaisujen avulla voidaan vaikuttaa keskustan pysäköintipaikkojen määriin ja pysäköinnin kestoon. Tavoitteena on vapauttaa katutilaa kestäville liikennemuodoille ja parantaa niin pyöräilyn, kävelyn kuin joukkoliikenteen toimivuutta. Tavoitteena on myös saada seudun asukkaat miettimään nykyistä paremmin järkevintä kulkutapaa kullekin matkalleen. Tätä voidaan edistää mm. laatimalla yrityksille liikkumissuunnitelmia ja tiedottamalla kestävän liikkumisen hyödyistä. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on realistista, mutta vaatii määrätietoista toimenpiteiden toteuttamista. Tässä myös politiikalla on merkittävä rooli. Lukuisat esimerkit varsinkin Keski-Euroopassa toteutetuista onnistuneista keskustauudistuksista luovat uskoa myös Tampereen keskustan uudistamisesta kestävän liikkumisen korkeatasoiseksi esimerkkikohteeksi. Lähteet:

10 Liikenne- ja arkkitehtisuunnittelun yhdistäminen kaupunkirakenteen kehittämisessä case Tampereen asemakeskus Heimo Rintamäki, Destia Oy Ei kirjallista esitystä.

11 Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintamahdollisuuksien edistäminen kaavoituksen keinoin Vesa Verronen & Riikka Salli, Ramboll Finland Oy Pia Hastio, Tampereen kaupunki 1. Tausta Maankäytön ja liikennejärjestelmän parempaa yhteensovittamista on peräänkuulutettu pitkään. Kaavoituksella vaikutetaan merkittävästi alueen synnyttämiin liikennemääriin, liikenteen suuntautumiseen, liikenneturvallisuuteen sekä liikennemuotojen keskinäiseen työnjakoon. Onnistuneella kaavoituksella luodaan edellytykset yhdyskuntarakenteelle, jossa liikkuminen on mahdollista, vaivatonta ja sujuvaa ilman henkilöautoa. Esimerkiksi uutta asuinaluetta suunniteltaessa asukastiheydellä on erittäin suuri merkitys siinä, miten hyvä joukkoliikenteen palvelutaso alueelle voidaan järjestää. Asutuksen, palveluiden ja työpaikkojen sijoittaminen suhteellisen lähelle toisiaan mahdollistaa arkipäivän toimintojen saavuttamisen kävellen ja pyöräillen. Kestävien liikkumismuotojen toimintaedellytykset on otettava huomioon kaikilla kaavatasoilla ja kaikissa kaavavaiheissa, jotta periaatteet välittyvät aina konkreettisten toimenpiteiden toteutukseen saakka. Aikaisemmin, Liikenneviraston ja ympäristöministeriön johdolla laadituissa selvityksissä on kuvattu toimintamallit joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksi kaavoituksessa: Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 27/2011) sekä Kävely ja pyöräily kaavoituksessa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 51/2011). 2. Pilottitarkastelut Esiteltävän projektin tavoitteena on ollut selvittää, kuinka hyvin em. selvityksissä kuvatut toimintamallit soveltuvat käytännön kaavoitustyöhön. Toimintamalleja testattiin neljällä pilottialueella, jotka sijaitsivat Lahdessa, Lappeenrannassa, Kempeleessä sekä Tampereella. Pilottihankkeina oli asema- ja yleiskaavaprosesseja eri kaavavaiheissa (tavoitevaihe, kaavaluonnosvaihe, kaavaehdotusvaihe). Esitelmässä esitetään lyhyt yhteenveto pilottien tuloksista. Lähemmin käsitellään Tampereen pilottihanketta. Pilottikohteet Lahti Lahden pilottikohteena on Kariston laaja alue. Lappeenranta Lappeenrannan pilottikohteena on Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava Osayleiskaavan laatiminen on jaettu neljään osa-alueeseen: keskusta, eteläinen, itäinen ja läntinen. Kempele Kempeleen pilottikohteena on 'Taajaman osayleiskaavan 2040' ja 'Linnakankaan osayleiskaavan 2030' muodostama kokonaisuus.

12 Tampere Pilotointi käsitti Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 alustavien liikenneverkon kehittämistavoitteiden muodostamisen. 3. Menetelmät Konsultti osallistui kuinkin alueen kanssa erikseen sovitulla tavalla kaavaprosesseihin joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn asiantuntijan roolissa. Pääpaino työssä on kuitenkin arvioida em. Liikenneviraston julkaisuissa esitettyjen toimintamallien toimivuutta käytännön suunnittelutilanteessa. Kaavavaiheista kirjattiin ylös toimintamallien hyvät ja huonot puolet sekä mahdolliset puutteet ja "ylilyönnit" sekä alustavat näkemykset toimintamallien kehittämisestä. Pilottialueille tehtiin lopuksi kysely, jossa haettiin tehtyyn työhön perustuen näkemyksiä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn huomioon ottamisesta kaavaprosessissa. Kyselyssä esitettiin eri pilottiprojektien osalta ko. liikkumismuotojen käsittelytavat. Kyselyyn vastanneet pääsivät täten ottamaan kantaa kaikkien projektien tuotoksiin. 4. Lopputulos Lopputuloksena on työstetty pilottikohteiden asiantuntijoille tehtyä kyselyä hyödyntäen Teesit (13 kpl). Teeseissä on koottu näkemys siitä, miten joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä tulisi pilottien kaltaisissa kaavaprosesseissa käsitellä. Yhteenvetoa piloteista: Joukkoliikenteen kävelyn pyöräilyn kehittämiseksi (JOKÄPY) - JOKÄPY halutaan laajasti mukaan yleiskaavoitukseen - JOKÄPY mukaan lähtökohdista asti - JOKÄPY nykyisen jakauman selvittäminen tarpeen lähtöaineistona - JOKÄPY erityisen tärkeä tavoiteasetteluvaiheessa! vaikuttaa kaavan tavoitteisiin ja sisältöön, jos halutaan vahvistaa viisaan liikkumisen valintoja - JOKÄPY pääasiat mukaan kaavakartoissa ja määräyksissä, tarkennukset harkinnan mukaan selostuksessa ja liitteissä - JOKÄPY vaikutusten arviointi kaavoituksen kaikissa vaiheissa - JOKÄPY ohjeistusta tarvitaan! tsekkauslistoja, nettisivu, jne. 5. Case: Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 alustavat liikenneverkon kehittämistavoitteet Liikenneviraston selvityksissä esitettyjä, kestävää liikkumista maankäytön suunnittelussa huomioivia, toimintamalleja testattiin käynnissä olevaan Tampereen kantakaupungin yleiskaava hankkeeseen kaavan tavoitevaiheessa. Työn tarkoituksena oli määrittää yleiskaavan liikennejärjestelmää koskien alustavia tavoitteita, jotka ovat kuvattu riittävän tarkasti ja sidosryhmien ymmärtämällä tavalla (Specific) asetettujen mittareiden kautta mitattavissa olevia (Measureable)

13 teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti saavutettavissa olevia (Achievable) käytettävissä oleviin resursseihin nähden realistisia (Realistic) yleiskaavan aikajänteeseen, vuoteen 2040 sidottuja (Time-bound). SMART-periaatteiden lisäksi tavoitteiden tulee olla paikallisia, alueeseen sidottuja. 5.1 Tavoitteiden määrittämisen periaatteet Yleiskaavaa varten asetettiin tavoitteita kahdella tasolla: yleistavoitteet ja niitä tukevat osatavoitteet (kuva 1) sekä konkreettisemmat aluekohtaiset kehittämistavoitteet. Tavoitteita muodostaessa pyrittiin toimenpiteiden sijaan kuvaamaan haluttuja vaikutuksia, jotka on mahdollista saavuttaa erilaisilla keinoilla. Jotta haluttujen vaikutusten toteutumista voidaan seurata, asetettiin kullekin osatavoitteelle seurantamittarit (kuva 2). Kuva 1. Yleistavoitteiden muodostamisen periaate. Yleistavoite: Liikenteen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen vähennetään Osatavoite 1: Uuden maankäytön aiheuttama liikkuminen perustuu joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn tai kävelyyn Osatavoite 2 jne Seurantamittari 1: Asukkaat ja työpaikat joukkoliikenne- ja jalankulkuvyöhykkeillä Seurantamittari 2: Asukkaat ja työpaikat 400m säteellä pyöräilyn seudullisesta pääreitistä. Seurantamittarit Kuva 2. Esimerkki yleistavoitteesta, sitä tukevasta osatavoitteesta sekä seurantamittareista.

14 5.2 Tavoitteiden määrittämisen lähtökohtana nykytila-analyysit Alustavat liikenteelliset tavoitteet perustuvat laajassa nykytila-analyysissä havaittuihin ongelmiin ja kestävän liikkumisen esteisiin sekä kaupungin ylempien suunnittelutasojen ja strategioiden tavoitteisiin. Esteenä liikenteen yleisten tavoitteiden toteutumiselle ovat esimerkiksi ihmisten liikkumistottumukset sekä maankäytön rakenne. Liikkumistottumukset ovat riippuvaisia myös ihmisten arvoista ja asenteista, liikennejärjestelmän laadusta sekä autoistumisesta. Nykytila-analyyseissä hyödynnettiin mm. Tampereen seudun v laaditun liikennetutkimuksen aineistoa sekä erilaisia paikkatietoaineistoja. Saavutettavuusanalyyseillä selvitettiin kantakaupungin eri osien saavutettavuutta kävellen, pyöräillen, joukkoliikenteellä ja henkilöautolla. 5.3 Alueellisten tavoitteiden muodostamisen periaatteet Alueelliset tavoitteet muodostettiin yleiskaavan viidelle palvelualueelle: koillinen, kaakkoinen, eteläinen, läntinen ja keskusta-alue. Kullekin osa-alueella määritettiin aluekohtaiset kehittämistavoitteet siten, että ne tukevat yleistavoitteita. Aluetavoitteiden muodostamisessa apuvälineenä käytettiin tarkistuslistaa ydinkysymyksistä, nykytilaanalyysiä sekä erilaisia aineistoja tai menetelmiä, esimerkiksi seuraavasti: Kulkutavat ja saavutettavuus Kysymys: Millainen kulkutapajakauma on eri yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille suuntautuvilla matkoilla? Aineisto/menetelmä: Tampereen seudun liikennetutkimusaineisto, määritellyt yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, paikkatietoanalyysi Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää yleiskaavan laatimisen aikana, kun tarkastellaan kaavan tavoitteiden toteutumista. 5.4 Tuloksia pilottiprojektista Työssä esitettyjen periaatteiden avulla pystytään aiempaa tarkemmin, systemaattisemmin ja konkreettisemmin tunnistamaan niitä alueita ja keinoja, joilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta on mahdollista kasvattaa. Aikaisempien strategioiden ja ohjelmien ajantasaisuuden arviointi kaavahankkeen alkuvaiheessa on suositeltavaa, jotta ne antavat suunnitteluun oikeat suuntaviivat. Samalla voidaan tunnistaa myös mahdolliset tarpeet lisäselvityksille, ennen kuin kaavan laatiminen voidaan aloittaa. Nykytila-analyysissä käytettyjen menetelmien ja aineistojen perusteella on myös kaavan laatimisen aikana mahdollista arvioida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimien vaikutuksia ja asetettujen tavoitteiden, mm. kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuustavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa tehdä suunnitelmiin muutoksia. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten tulee tämän vuoksi määrittää periaatteet ja mittarit.

15 Raide- Jokeri Helsingin seudun merkittävin pikaraitiohanke Heikki Hälvä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto, liikennejärjestelmätoimisto Ratahankkeen kuvaus Helsingin poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisen keskeisin ratahanke on Raide-Jokeri -pikaraitiotie Itäkeskuksesta Espoon Otaniemeen (kuva 1). Radan pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Radalla on noin 32 pysäkkiparia, ja keskimääräinen pysäkkiväli noin 800 m. Helsingin alueella rata on lähes kokonaan omalla ajouralla erotettuna muusta katuliikenteestä, millä turvataan häiriötön ja tasainen kulku, ja saadaan raitiovaunujen matkanopeus riittävän korkeaksi (noin 25 km/h). Raideyhteys tulee korvaamaan nykyisen runkobussilinjan 550, joka on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Sen kuljetuskapasiteetti ei kuitenkaan pitkään pysty vastaamaan kasvavaan matkustajakysyntään, joka on nykyisin yli nousijaa/arkivrk. Ongelmana on myös lyhyellä vuorovälillä operoivien bussien jonoutuminen ruuhka-aikaan. Kuva 1. Raide-Jokerin linjaus ja pysäkit. Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma valmistui v ja uusi hankearviointi v Espoon kaupunki teetti v selvityksen Otaniemen alueen saamiseksi Raide-Jokerin piiriin. Selvityksen tuloksena raitiorata päätettiin linjata Tapiolan keskuksen sijasta Otaniemeen (Keilaniemeen), missä on vaihtoyhteys Länsimetroon. Radan hankesuunnittelu käynnistyy tänä syksynä. Hankesuunnitelmassa raitiorata, siihen liittyvät pysäkit, vaihtoasemat ja varikko sekä radan toteuttamisen edellyttämät katujärjestelyt ja muut hankesuunnitteluvaiheeseen liittyvät asiat suunnitellaan sillä tarkkuudella, että Raide-Jokerin hankepäätöstä varten

16 saadaan riittävä tieto radan kustannuksista, toteutettavuudesta ja vaikutuksista. Hankesuunnitelma toimii lähtökohtana radan rakennussuunnittelulle. Suunnittelutyöhön osallistuvat Helsingin ja Espoon kaupunkien lisäksi Liikennevirasto ja Helsingin seudun liikenne (HSL). Raide-Jokeri kuuluu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) tärkeisiin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin: HLJ -suunnitelmassa Raide-Jokeri on ennen vuotta 2020 aloitettavien joukkoliikennehankkeiden joukossa. Helsingin tavoitteena on saada rata valmiiksi ja liikenteelle viimeistään vuosina , jolloin runkobussilinjan 550 liikennöintisopimus päättyy. Raide-Jokeri ja Helsingin maankäytön kehittäminen Raide-Jokerin ratavaraus on vahvistetussa Helsingin yleiskaava 2002:ssa. Se on yksi Helsingin uuden yleiskaava 2016:n lähtökohtana olevan verkostokaupungin keskeisistä joukkoliikennehankkeista. Ennusteiden mukaan Raide-Jokerin käytävässä voisi olla v noin asukasta ja työpaikkaa. Kasvua nykyisestä on noin asukasta ja työpaikkaa. Näistä noin asukasta ja työpaikkaa on arvioitu sijoittuvan Jokeri - käytävään vain, mikäli Raide-Jokeri toteutuu. Raide-Jokerilla on ennustettu olevan v noin käyttäjää arkivuorokaudessa. Runkobussilinjan 550 muuttaminen pikaraitiotieksi lisäisi sen matkustajamääriä ennusteiden mukaan noin 80 %. Helsingin uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitetään tarkemmin maankäytön tiivistämismahdollisuudet ratalinjan vaikutusalueella. Maankäytön tehostuminen Helsingin seudun ydinalueella tiivistää seudullista yhdyskuntarakennetta, mikä vähentää liikkumistarvetta ja parantaa kestävien liikkumismuotojen käytön edellytyksiä ja kilpailukykyä. Raide-Jokerilla tulee olemaan merkittävä myönteinen vaikutus maankäytön kehittymiseen Helsingissä. Helsingin uusi yleiskaava ja kehittyvä raitioliikenne Helsingissä valmistellaan parhaillaan uutta yleiskaavaa. Sen keskeisenä lähtökohtana on muodostaa Helsingistä tiivis verkostokaupunki, jossa nykyistä sormimaista raideliikenteen verkkoa täydennetään poikittaisilla pikaraitiotie- tai runkobussilinjoilla (nk. Jokeri-linjat). Poikittaisten joukkoliikenteen runkoyhteyksien vahvistaminen on tärkeää, sillä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on siinä suunnassa selvästi säteittäisiä suuntia alhaisempi. Tavoitteena on myös kantakaupungin laajentaminen esikaupunkien suuntaan ja aluekeskusten kehittäminen täyden palvelun keskuksiksi, joita yhdistävät poikittaiset raitiotielinjat. Tämä tarkoittaa myös kantakaupungin raitiotielinjojen jatkamista kohti esikaupunkeja asetettujen maankäyttötavoitteiden mukaisesti. Helsingin kantakaupunginkin raitioteitä kehitetään Helsingissä on ollut raitioliikennettä yli 120 vuotta. Raitiovaunut ovat keskeinen osa kantakaupungin urbaania kaupunkikuvaa. Nykyisin Helsingissä on 9 raitiolinjaa ja niitä käyttää vuosittain noin 60 miljoonaa matkustajaa. Raitiolinjastoa laajennetaan, vaunukalustoa uusitaan ja varikkoja laajennetaan samanaikaisesti uusien projektialueiden suunnittelun ja toteuttamisen kanssa. Satamatoimintojen siirto Vuosaareen vapautti useita alueita asuntorakentamiseen. Esimerkkeinä tästä ovat Länsisatama (Jätkäsaari ja Hernesaari), Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Keski-Pasila mukaan lukien näille alueille on tulossa noin asukasta ja saman verran työpaikkoja.

17 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa käynnistyy tänä vuonna Ratikkaprojektiksi nimetty hanke, jonka yhteydessä selvitetään mm. nykyisen raitioliikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja mahdollisuudet sekä laaditaan raitioteiden suunnitteluohjeet. Raideleveysselvitys Koska Helsingin ja Espoon kaupungeilla oli erilaisia käsityksiä Raide-Jokerille soveltuvasta raideleveydestä, teetettiin asiasta erillisselvitys, joka valmistui alkuvuodesta Selvityksen tuloksena päätettiin Raide-Jokerin suunnittelua jatkaa seuraavista lähtökohdista: raideleveys on mm (sama kuin Helsingin nykyisen ratikkaverkon raideleveys) vaunuleveys on 2,4 m; radan ja pysäkkien tilavarauksissa varaudutaan kuitenkin myös 2,65 metriä leveisiin vaunuihin, pysäkkilaiturien korkeus on sama kuin Helsingin nykyisessä raitioverkossa (noin 30 cm). Kyseisten suunnitteluparametrien valintaan vaikuttivat mm. Helsingin nykyisen ja pääkaupunkiseudun tulevaisuuden raitiojärjestelmän yhteensopivuus, kuntien pikaraitiosuunnitelmat (Espoon raidevisiot, Helsingin uuden yleiskaavan esikaupunkiraitiotiet ja Vantaan suunnitelmat), hyödyt pääkaupunkiseudun raitioteiden toimivuudesta verkostona (mukaan lukien varikkoyhteydet ja siirtoajot), radan kunnossapito, ratageometria ja tilavaraukset sekä vaunukaluston kunnossapito, saatavuus ja korkea kustannustehokkuus. Raide-Jokerin kaupunkitaloudelliset vaikutukset Helsingin strategiaohjelmassa edellytetään, että merkittävien maankäyttö- ja rakentamishankkeiden suunnittelun yhteydessä arvioidaan niiden pitkän aikavälin energia-, ympäristö-, työllisyys- ja elinkeinovaikutukset. Etenkin on arvioitava hankkeiden kaupungille tuottamien verotulojen suuruus sekä hankkeiden työllisyysvaikutukset. Raide-Jokerista on tehty vuonna 2011 Liikenneviraston ohjeen mukainen yhteiskuntataloudellinen tarkastelu, joka tullaan päivittämään hankesuunnittelun yhteydessä. Perinteisellä YHTALI-laskelmalla ei kuitenkaan pystytä arvioimaan joukkoliikennehankkeiden kaikkia taloudellisia hyötyjä ja vaikutuksia. Vuoden loppuun mennessä valmistuva kaupunkitaloudellinen selvitys sisältää seuraavat osatehtävät: kiinteistö- ja kaavataloudellisen hyötyanalyysin, arvion ratahankkeen toteuttamisen vaikutuksista toimitilojen kysyntään radan ja sen pysäkkien vaikutusalueilla, arvion hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisista työllisyysvaikutuksista ja arvion hankkeen vaikutuksista kaupungin verotuloihin. Selvityksen tuloksia tullaan käyttämään hankepäätöksen tukena. Lisätietoja Raide-Jokerista ja Helsingin maankäytön kehittämissuunnitelmista:

18 METROPOLIHALLINTO mikä voisi muuttua MAL- asioissa Petri Jalasto, Liikenne- ja viestintäministeriö Nykytila Julkisen sektorin liikennetehtäviä metropolialueella hoitaa lähes kaksikymmentä organisaatiota. Kuntien tehtävänä on yleis- ja asemakaavoitukseen liittyvä liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelu, katujen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito sekä metro- ja raitiotieverkon suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito sekä edellä mainittuihin tehtäviin liittyvä päätöksenteko. Helsingin seudun liikenteen (HSL) tehtävänä on liikennejärjestelmäsuunnittelu pääkaupunkiseudun alueella. Lisäksi HSL on sopinut ns. KUUMA-kuntien kanssa liikennejärjestelmäsuunnittelun laajentamisesta koko 14 kunnan alueelle. HSL on alueellaan joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen ja hoitaa (suunnittelee ja tilaa) joukkoliikenteen palvelut jäsenkuntiensa alueella (tällä hetkellä Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo). Uudenmaan liiton tehtävänä on maakuntakaavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu ja kaavavaraukset. Uudenmaan ELYn tehtävänä on tienpito maantieverkolla: suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja liikenteen hallinta eduskunnan myöntämien ja Liikenneviraston jakamien resurssien ja määrittämien tavoitteiden pohjalta. ELY-keskus on toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen ja vastaa joukkoliikenteen suunnittelusta ja hankinnasta alueellaan (pois lukien muut toimivaltaiset: HSL, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna ja Lahden seutu). Liikenneviraston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta. Liikennevirasto vastaa merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta ja ohjaa Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualuetta tienpidossa ja joukkoliikenteen järjestämisessä. Liikennevirasto vastaa koko Suomen ratojen suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta sekä liikenteenohjauksesta. Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun tieliikennekeskukset toimivat valtakunnallisesti verkottuneina, mutta seudullisesti yhteistyössä suurten kaupunkiseutujen viranomaisten kanssa. Ne vastaavat liikenneolojen seurannasta, liikennetiedottamisesta ja tieliikenteen häiriönhallinnasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on johtaa valtakunnallista liikennepolitiikkaa (mm. liikennepoliittinen selonteko), valmistella lainsäädäntöä ja budjettia, ohjata Liikennevirastoa ja muuta liikennehallintoa sekä osallistua HSL:n ryhmissä metropolialueen liikennejärjestelmäsuunnitteluun (myös ELY ja LIVI osallistuvat tähän). Lisäksi liikennesektorin toimijoita ovat Trafi, Finnavia (lentokentät), satamat sekä lukuisat liikennepalveluja tuottavat operaattorit. Julkinen valta rahoittaa liikennejärjestelmää pääsääntöisesti sen mukaan kun on siitä vastuussa. Valtion hoitamaa maantieverkkoa on metropolialueella (14 kuntaa) 2100 km, josta valtateitä on 280 km. Kevyen liikenteen väyliä on ELY:n hoidossa 560 km. Hoitoon ja ylläpitoon käytetään vuosittain rahaa 33 milj. ja pieniin investointeihin 6 milj.. Isojen investointien rahoitus vaihtelee huomattavasti vuosittain.

19 Katuverkkoa alueella on noin 4000 km ja kuntien kevyen liikenteen verkkoa 4800 km. Liikenneväylien toimintamenot kuntien budjeteissa ovat yhteensä 310 milj. vuodessa. Kuntien liikenneinvestoinnit ovat 280 milj. vuodessa. Valtion tehtävänä on rataverkon hoito ja kunnat ovat ottaneet tehtäväkseen metro- ja raitiotieverkon kehittämisen ja hoidon. Ongelmia Yhtenäisen seudullisen näkemyksen puute on ongelma metropolialueen MAL-asioissa liikenteen näkökulmasta. Parhaimmillaankin yhteinen päätös on kompromissi, joka antaa kaikille osapuolille jotain, mutta ei vastaa seudun yhteistä parasta. Maankäytön ja liikenteen päätösten eriytyminen on toinen ongelma. Maankäytöstä päättävät kunnat kaavoitusmonopolinsa turvin, liikenteestä taas joko kunnat, HSL tai valtio. Ongelmaa on harsittu kasaan MAL- aiesopimuksella, mutta edelleen etenkään toteuttamisen suhteen ei synny riittävää koordinaatiota. Lisäksi ovat nousseet esiin raskaan raideliikenteen varren paikoin tehoton rakentaminen ja poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisen ongelmat. Eri liikennemuodot eivät toimi saumattomasti yhteen (vaihtoyhteydet, liityntäpysäköinti) ja suuri toimijoiden määrä johtaa liian moneen isännättömään saranakohtaan. Liikennejärjestelmän kehittämisen rahoituksen riittämättömyys yhdistettynä siihen, että rahoitusvastuut eivät ole selkeitä tuo oman lisänsä. Paljon toimijoita johtaa tarpeettoman suuriin hallinnollisiin kustannuksiin. Mahdollisia metropolihallinnon tehtäviä Tavoitteena voitaisiin pitää sitä, että metropolihallinnolle annettavalla tehtävällä olisi painava seudullinen strateginen merkitys. Toisaalta monessa yhteydessä on havaittu ongelmana olevan suunnitelmien toteutumisen epävarmuus. Tämän vuoksi metropolihallinnolla tulisi olla myös voimaa toteuttaa suunnitelmansa. Kolmantena tavoitteena voisi olla myös hallinnon rakenteiden kehittäminen rinnakkaisten toimintojen vähentämisellä ja yhdistämisellä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on strateginen seudullinen tehtävä, jossa tiiviissä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa määritetään pitkän tähtäimen visio, tavoitteet, liikennepoliittiset linjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet näiden toteuttamiseksi. Joukkoliikenteeseen liittyy paljon seudullisia tehtäviä: alueen joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä sen toimintaedellytyksien edistäminen; bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelujen hankinta; joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hintojen hyväksyminen; joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta vastaaminen sekä lippujen myynnin ja vastaa matkalippujen tarkastuksen järjestäminen. Suunnittelua lukuun ottamatta nämä tehtävät ovat operatiivisia. Liityntäpysäköinnin järjestäminen edellyttää järjestelmätason seudullista suunnittelua, toteutussuunnittelua ja itse toteuttamista rahoituksineen. Liityntäpysäköinnin hoito käsittää pysäköintialueiden ja -laitosten sekä niiden informaatio- ja maksujärjestelmien kunnossapidon ja ylläpidon. Käytännössä tämä on varsin operatiivista toimintaa, mutta seudullisen liikennejärjestelmän tärkeänä osana tehtävälle tulee löytää toteuttaja. Metro- ja raitiotieverkon kehittäminen, ylläpito ja kunnossapito. Metroverkon ja tulevan pikaraitiotieverkon hallinnointi (kehittämispäätökset, rahoitus, ohjaus) on

20 seudullista strategista tehtävää. Rakennuttaminen, rakentaminen ja ylläpito sekä kunnossapito ovat puolestaan selkeästi operatiivista toimintaa. Perinteisempi raitiotieverkko ei nykyisellään puolestaan ole seudullinen vaan yhden kunnan sisäistä liikennettä. Tienpito merkitsee kokonaisvaltaista vastuuta valtion tieverkosta: siis suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja liikenteen hallintaa. Strategista merkitystä on kehittämispäätöksillä mukaan lukien suunnittelun tavoitteet ja rahoitus. Muu toiminta on etupäässä operatiivista. On kuitenkin niin, että tienpidon kokonaisuutta ei ole tarkoituksenmukaista rikkoa eri organisaatioille vaan tieverkosta on pidettävä huolta elinkaariajattelun mukaan. Kadunpito on pitkälti operatiivista toimintaa. Isompien seudullisten väylien kehittämisellä ja suunnitteluratkaisuilla on kuitenkin selvä strateginen ulottuvuus. Kevyempi salkku Lähtökohtana voisi pitää seudullisen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja seudullisen maankäytön suunnittelun osoittamista metropolihallinnolle. Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL) tehtävistä metropolihallintoon siirtyisi näin liikennejärjestelmäsuunnittelu. Joukkoliikenteen järjestämisessä koko metropolialueen mukana oleminen olisi eduksi vaikka tehtävä onkin huomattavalta osaltaan operatiivinen. Järkevältä tuntuisi siis kaikkien HSL:n toimintojen siirtäminen metropolihallinnolle. ELY-keskusten liikennevastuualueelta voitaisiin ajatella metropolihallinnolle siirrettäväksi liikennejärjestelmäsuunnittelua ja joukkoliikenteen järjestämistä siltä osin kuin toimitaan metropolin aluerajauksen sisällä. Kadunpito ja paikallinen tienpito pysyisi suppeassa toimintamallissa kunnilla ja tienpito ELY-keskuksella. Tämän operatiivisen toiminnan siirtoa perustellaan sillä, että rakenneuudistuksessa etsittäviä kustannussäästöjä pystyttäisiin saamaan aikaan, kun rinnakkaisten organisaatioiden toimintoja, hallintoa ja henkilöresursseja yhdistettäisiin. Raskaampi salkku Raskaammassa vaihtoehdossa metropolihallinto saisi tehtäväkseen edellä kuvattujen tehtävien lisäksi metron ja mahdollisen tulevan seudullisen jokeriradan hallinnoinnin ja kehittämisen. Edelleen metropolihallinnolle siirrettäisiin kunnilta ja valtiolta tien- ja kadunpito. Valtateiden osalta rajana voisi pitää Kehä III:a, joka jäisi valtion hoitoon kuten päätiet sen ulkopuolellakin.. Näillä väylillä on suuri valtakunnallinen merkitys. Rataverkko puolestaan on kokonaisuus, jonka jakaminen valtakunnan ja metropolialueen verkoiksi lienee epätarkoituksenmukaista.

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja 8.10.2014 Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys 8.10.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely

Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely Paikallisliikennepäivät 17.-18.9.2015 Jyväskylä Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS Rapid T System Transit System 2 6 8 1 12 Km/h Suora Nopea RAIDEYHTEYS Rapid Transit System... Edullisempi metro? Metron kustannukset karkasivat käsistä Hankesuunnitelman kustannusarvio 79 816 M Syksyllä

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 Suvi Rihtniemi HSL:n toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ-BAROMETRI Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä Helsingin seudun 14 kunnan 15 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu mielipidetiedustelu,

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari. Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle

Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari. Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle Helsingin Seudun Liikenteen Juhlaseminaari Omistajakuntien odotukset HSL:lle ja seudulliselle yhteistyölle Helsingin Messukeskus, 9.2.2010 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen 14.10.2008 Kaupunginjohtaja Jussi

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman (Takli) Ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Seurantakatsaus 25.11.2013 1 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Kaavoitus Alueittain seurantajaksolla 1.1.2012-1.8.2013

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot