15 Kaupunkiseudut ja liikenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15 Kaupunkiseudut ja liikenne"

Transkriptio

1 15 Kaupunkiseudut ja liikenne

2 Kokemuksia eurooppalaisista katuraitiotiehankkeista Kai Rintala, KPMG Oy Ab Ei kirjallista esitystä.

3 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelumenetelmänä Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE Ei kirjallista esitystä.

4 Tampereen keskustan liikenneratkaisut suurten muutosten edessä - miten kestävän liikkumisen haasteisiin vastataan? Ari Vandell, Tampereen kaupunki Tampereen keskustan liikennejärjestelmä on suurten muutosten kynnyksellä. Keskustaalueelle on hyväksytty kehittämisohjelma, joka sisältää maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen kehittämisen linjaukset. Kehittämisohjelma sisältää kattavan kuvauksen Tampereen vahvasta tahtotilasta, tavoitteista ja keinoista ylläpitää ja kehittää Tamperetta Suomen houkuttelevimpana paikkana asua, viihtyä, opiskella ja yrittää. Kehittämisohjelmaan liittyy kiinteästi keväällä 2013 valmistunut keskustan liikenneverkkosuunnitelma, jossa on esitetty keskustan liikenteellinen visio. Syksyllä 2013 aloitettu Rantaväylän tunnelin toteutus muuttaa merkittävästi keskustan liikennevirtoja ja lisää Rantaväylän kapasiteettia. Kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014 ja raitiotien toteuttamiseen tähtäävän suunnittelun käynnistämisestä tehdään päätös kesäkuussa Kaupunkiraitiotie tulee toteutuessaan aiheuttamaan merkittäviä muutoksia nykyiseen katuverkkoon ja laajemmin koko yhdyskuntarakenteeseen sekä vaikuttamaan kulkumuotojakautumaan. Strategiat ja visiot kestävän liikkumisen pohjana Tampereen uudessa kaupunkistrategiassa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki korostuu kestävä liikkuminen. Kaupunkistrategian mukaan joukkoliikenne ja pyöräily ovat sujuvia liikkumisvaihtoehtoja ja kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä kasvattaa kestävien liikkumismuotojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) kulkumuoto-osuutta 6 % vuoden 2012 tilanteeseen verrattuna. Kaupunkistrategiassa on vahvasti esillä myös keskustan elinvoiman vahvistaminen. Kaupunkistrategian pohjalta laaditussa kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa on määritelty nykyiselle valtuuskaudelle tarkemmat tavoitteet koskien kestävää liikkumista. Kestävän liikkumisen osalta korostuvat Tampereen keskustassa toteutettavat liikennehankkeet. Kaupunkistrategiassa ja siitä johdetuissa tavoitteissa painotetaan kestävien liikkumisvaihtoehtojen sujuvuutta. Kävelyn ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteessä kasvatetaan ja kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Kestävän liikkumisen lisäämisellä tuetaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja keskustan, alakeskusten ja joukkoliikennekäytävien yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Selkeänä tavoitteena on myös tehdä Tampereesta joukkoliikennekaupunki. Keskustan elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden lisäämistä painotetaan strategiassa. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti keskustassa ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. Tampereen keskusta on asetettujen tavoitteiden mukaan Suomen suosituin ja menestyvin kaupallinen keskus, jonka noste heijastuu koko Pirkanmaalle. Keskustan vetovoima ja kilpailukyky vahvistuvat hyvän saavutettavuuden ja monipuolisen tarjonnan ansiosta. Keskustassa edistetään kestävää liikkumista.

5 Keskustan kehittämiseen liittyviä määriteltyjä valtuustokauden tavoitteita ovat: Keskustan katukehän vaiheittainen kehittäminen Hämeenkadun itäpää muuttaminen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja oleskelun kaupunkitilaksi (kokeilu käynnistyy ) Katutilan vapauttaminen maanalaista pysäköintiä ja huoltotiloja toteuttamalla Pintapysäköinniltä vapautunutta tilaa muutetaan pyöräilyn, jalankulun, tapahtumien ja kaupalliseen käyttöön Pyöräpysäköintiä kehitetään Laaditaan asemakeskuksen kehittämissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen yhteistyössä valtion kanssa. Toteutetaan kävelyn laatukäytäviä keskustassa Varmistetaan kävelykatujen elävyys suosimalla katuja, joissa on valmiuksia ja ihmisvirtoja kävelykatumaiseen kaupalliseen toimintaan Vuonna 2010 valmistuneen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian keskeinen tavoite on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 %:lla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämä edellyttää joukko- ja kevyenliikenteen kehittämistä sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Sekä joukkoliikenteen että kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien kasvunosuuksien tavoitteeksi on asetettu 25 %. Liikenteen kasvihuonepäästöjen tulisi vähentyä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tampereen keskustan liikenteellinen visio on määritelty vuonna 2013 valmistuneessa liikenneverkkosuunnitelmassa. Vision pohjalta on johdettu konkreettisia tavoitteita ja määritetty näitä toteuttavat strategiat ja kärkihankkeet. Liikenteellinen visio kiteyttää suunnitelman sisällölliset painotukset seuraavasti: Keskustan hyvä saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla. Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta perillä voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti. Esteetön keskusta edistää arjen sujuvuutta ja on myös suosittu asumisen alueena. Keskusta-asumisen vetovoima tukee tehokkaasti myös yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitteita. Paikkojen ja reittien verkosto. Tampereen keskusta tunnetaan paikkojen ja reittien verkostona, jossa liikkumisen kokemus on raikas ja turvallinen. Hyvässä kaupunkitilassa kuulee toisen puheen ja joukkoliikenteessä näkee parhaat paikat. Helposti hahmottuva liikenneympäristö. Reaaliaikainen liikenneinformaatio, älykäs liikenne, ja ajonopeutta säätelevä, opettava ympäristö, opastavat liikkujaa ja kertovat miten eri ympäristöissä toimitaan ja liikutaan. Strategioiden ja visioiden pohjalta investointien painotusta ollaan siirtämässä joukkoliikenne-, kävely ja pyöräilyhankkeiden suuntaan. Liikkumisesta runsaasti tuoretta tietoa Suunnittelun ja toimenpiteiden toteuttamisen pohjaksi on Tampereella toteutettu useita laajoja tutkimuksia ja selvityksiä. Vuonna 2012 toteutettiin uusi laaja liikennetutkimus ja vuonna 2013 valmistui keskustan pysäköintitutkimus. Uusi koko kaupunkiseudun kattava liikennemalli valmistuu kesällä Lisäksi keskusta-alueelle on laadittu yksityiskohtainen liikenteen simulointimalli. Vuoden 2014 aikana laaditaan ehdotus Tampereen pysäköintipolitiikaksi.

6 Tampereen keskustan alueelle suuntautuu liikennetutkimuksen haastatteluaineiston perusteella arkisin noin matkaa. Hieman alle kolmannes matkoista on keskustan sisäisiä matkoja ja noin puolet matkoista on lähtöisin muualta Tampereelta. Suurimmat keskustaan suuntautuvien matkojen matkaryhmät ovat työmatkat ja ostosmatkat. Noin neljännes keskustaan tehtävistä matkoista tehdään joukkoliikenteellä. Keskustan sisäisistä matkoista noin 80 % tehdään jalan tai pyörällä. Joukkoliikennettä käytetään keskustaan tultaessa erityisesti koulu- ja opiskelumatkoilla, työmatkoilla sekö ostos- ja asiointimatkoilla. Kuva 1. Tampereen keskustaan suuntautuvien matkojen kulkutapajakauma Liikennetutkimuksen mukaan koko Tampereen alueella henkilöauton osuus matkoista on hieman pienentynyt edelliseen, vuonna 2005 toteutettuun tutkimukseen verrattuna. Tampereella joukkoliikenteen osuus on kasvanut noin 3 % ja pyöräilyn osuus on kasvanut noin 2 %. Vastaavasti henkilöautoilun osuus on vähentynyt hieman. Huolestuttavinta on kävelyn osuuden väheneminen noin 3 %. Vuonna 2005 asetettu tavoite henkilöautoliikenteen kasvun taittamisesta on tutkimuksen pohjalta saavutettu. Tampereen keskustassa toteutettiin keväällä 2013 pysäköintitutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin pysäköintipaikkojen määrän kehitystä keskustassa vuosina Tampereen keskustassa oli vuoden 2013 kesäkuussa yhteensä julkista pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikoista 52 % paikoista sijaitsee pysäköintilaitoksissa ja 48 % paikoista sijaitsee kadunvarsilla ja erillisalueilla. Noin 80 % paikoista on maksullisia. Vuoteen 2003 verrattuna pysäköintipaikkojen määrä on kasvanut keskustassa noin 18 %. Pysäköintipaikkamäärän kasvu kohdistuu erityisesti pysäköintilaitoksiin. Merkittävin uusi pysäköintilaitos on Hämpin parkki, jossa on lähes 1000 pysäköintipaikkaa.

7 Kuva 2. Kulkutapaosuuksien kehittyminen Tampereen kaupunkiseudulla. Keskustaa koskevat suunnitelmat ja toteutetut hankkeet Tampereen pääkatu, Hämeenkatu, muuttuu itäosaltaan joukkoliikennekaduksi jo kesällä Parhaillaan käynnissä on myös Hämeenkadun tavoitetilanteen määrittelyyn tähtäävä yleissuunnitelma, joka tähtää kävelylle ja oleskelulle varattavan tilan kasvattamiseen ja kadun muuttamiseen koko pituudeltaan joukkoliikennekaduksi. Hämeenkadun yleissuunnitelma on myös osa raitiotien yleissuunnitelmaa. Raitiotien rakentamisella on merkittävä vaikutus kestävän liikkumisen lisäämiseen. Raitiotien yleissuunnitelmassa on arvioitu joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvan n. 1,5 %. Muualla toteutetuista uusista raitiotiejärjestelmistä saatujen kokemusten perusteella kasvu voi olla tätä vielä huomattavasti suurempi. Keskusta-alueella on käynnissä myös strategisen osa-yleiskaavan laatiminen, johon sisältyy keskustan tuleva liikenneratkaisu. Ehdotettava liikenneratkaisu tulee pohjautumaan vuonna 2013 valmistuneeseen keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan, jossa ydinkeskustassa kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle annetaan merkittävä asema. Tavoitteena on vähentää autoliikennettä keskustan kehän sisäpuolisella alueella ja muodostaa siitä hitaan liikkumisen alue. Liikenneverkkosuunnitelman kantavana ajatuksena on keskusta-alueen liikenneväylien kulkumuotojen välisen työnjaon nykyistä selkeämpi määrittäminen. Ratkaisuun sisältyy kävelykatuja, kävelypainotteisia katuja, joukkoliikennekatuja, joukkoliikennepainotteisia katuja sekä pääosin autoliikenteelle tarkoitettuja katuja. Viimeksi mainituille kaduille pyritään ohjaaman merkittävä osa keskustan henkilöautoliikenteestä, jolloin autoliikenteestä aiheutuvia haittoja pystytään vähentämään ydinkeskustan alueella. Kullakin liikennemuodolla on esitetyssä ratkaisussa oma määritelty roolinsa. Henkilöautoliikenteen osalta keskeisessä asemassa on ydinkeskustaa kiertävän keskustakehän toimivuuden parantaminen. Keskustan katujen liikenteellinen saneeraus on jo aloitettu Kyttälän alueella, jossa tavoitteena on kävelypainotteisen ratkaisun toteuttaminen vielä tämän vuosikymmenen aikana. Ydinkeskustan hyvä saavutettavuus myös henkilöautolla on kuitenkin todettu tärkeäksi. Henkilöautoliikenteen vähentämiseksi keskustakehän sisäpuoliselta katuverkolta on laadittu suunnitelmia maanalaisen pysäköintiluolaston rakentamiseksi.

8 Luolastosta on jo valmiina loppuvuonna 2012 avattu Hämpin parkki, joka mahdollistaa melko suuretkin muutokset sen yläpuolisella katuverkolla. Kuva 3. Hämeenkadun muuttaminen kävely- ja joukkoliikennekaduksi sekä raitiotien toteuttaminen muuttavat merkittävästi Tampereen keskustaa. Poikkileikkaus- ja havainnekuva Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnoksesta. Keskustan liikenneuudistuksen haasteet saavutetaanko asetetut tavoitteet? Tampereen keskustan tuleva liikenneratkaisu herättää luonnollisesti myös vastustusta. Varsinkin yrittäjien suunnasta on tullut melko paljon kritiikkiä henkilöautoilun vaikeuttamisesta keskustassa. Jatkosuunnittelussa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota myös saavutettavuuteen henkilöautolla. Keskustan liikenneratkaisu perustuu maanalaiseen pysäköintiin. Ratkaisu muuttaa merkittävästi henkilöautoliikenteen totuttuja reittejä ja vaatii vielä paljon tiedottamista ja vuoropuhelua. Myös keskustan

9 liikenneratkaisujen toteutuksen rahoitus on haaste. Raitiotien toteuttamispäätös tulee kuitenkin edesauttamaan kokonaisratkaisun toteuttamista. Tampereen keskusta sijaitsee kapealla kannaksella ja länsi-itä-suuntaisia katuja on vähän. Liikenneverkkoratkaisun toimivuuden kannalta oleellista on hyödyntää Rantaväylän uuden tunnelin tuoma kapasiteetin kasvu. Katuverkkoon tehtävien muutosten tulee ohjata keskustan läpikulkeva liikenne Rantaväylän tunnelin kautta, jolloin keskustan katuverkko vastaanottaa vain sinne suuntautuvan liikenteen. Keskustaan tehdyn simulointimallin perusteella uuden liikenneratkaisun kapasiteetti on riittävä myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin liikenneverkkoratkaisun kokonaisvaltaista ja oikein aikataulutettua toteutusta. Tampereella valmisteilla olevassa pysäköintipolitiikassa tullaan esittämään muutoksia nykyisiin pysäköintinormeihin ja todennäköisesti myös pysäköintivyöhykkeisiin ja maksuihin. Tehtävien ratkaisujen avulla voidaan vaikuttaa keskustan pysäköintipaikkojen määriin ja pysäköinnin kestoon. Tavoitteena on vapauttaa katutilaa kestäville liikennemuodoille ja parantaa niin pyöräilyn, kävelyn kuin joukkoliikenteen toimivuutta. Tavoitteena on myös saada seudun asukkaat miettimään nykyistä paremmin järkevintä kulkutapaa kullekin matkalleen. Tätä voidaan edistää mm. laatimalla yrityksille liikkumissuunnitelmia ja tiedottamalla kestävän liikkumisen hyödyistä. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on realistista, mutta vaatii määrätietoista toimenpiteiden toteuttamista. Tässä myös politiikalla on merkittävä rooli. Lukuisat esimerkit varsinkin Keski-Euroopassa toteutetuista onnistuneista keskustauudistuksista luovat uskoa myös Tampereen keskustan uudistamisesta kestävän liikkumisen korkeatasoiseksi esimerkkikohteeksi. Lähteet:

10 Liikenne- ja arkkitehtisuunnittelun yhdistäminen kaupunkirakenteen kehittämisessä case Tampereen asemakeskus Heimo Rintamäki, Destia Oy Ei kirjallista esitystä.

11 Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintamahdollisuuksien edistäminen kaavoituksen keinoin Vesa Verronen & Riikka Salli, Ramboll Finland Oy Pia Hastio, Tampereen kaupunki 1. Tausta Maankäytön ja liikennejärjestelmän parempaa yhteensovittamista on peräänkuulutettu pitkään. Kaavoituksella vaikutetaan merkittävästi alueen synnyttämiin liikennemääriin, liikenteen suuntautumiseen, liikenneturvallisuuteen sekä liikennemuotojen keskinäiseen työnjakoon. Onnistuneella kaavoituksella luodaan edellytykset yhdyskuntarakenteelle, jossa liikkuminen on mahdollista, vaivatonta ja sujuvaa ilman henkilöautoa. Esimerkiksi uutta asuinaluetta suunniteltaessa asukastiheydellä on erittäin suuri merkitys siinä, miten hyvä joukkoliikenteen palvelutaso alueelle voidaan järjestää. Asutuksen, palveluiden ja työpaikkojen sijoittaminen suhteellisen lähelle toisiaan mahdollistaa arkipäivän toimintojen saavuttamisen kävellen ja pyöräillen. Kestävien liikkumismuotojen toimintaedellytykset on otettava huomioon kaikilla kaavatasoilla ja kaikissa kaavavaiheissa, jotta periaatteet välittyvät aina konkreettisten toimenpiteiden toteutukseen saakka. Aikaisemmin, Liikenneviraston ja ympäristöministeriön johdolla laadituissa selvityksissä on kuvattu toimintamallit joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksi kaavoituksessa: Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 27/2011) sekä Kävely ja pyöräily kaavoituksessa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 51/2011). 2. Pilottitarkastelut Esiteltävän projektin tavoitteena on ollut selvittää, kuinka hyvin em. selvityksissä kuvatut toimintamallit soveltuvat käytännön kaavoitustyöhön. Toimintamalleja testattiin neljällä pilottialueella, jotka sijaitsivat Lahdessa, Lappeenrannassa, Kempeleessä sekä Tampereella. Pilottihankkeina oli asema- ja yleiskaavaprosesseja eri kaavavaiheissa (tavoitevaihe, kaavaluonnosvaihe, kaavaehdotusvaihe). Esitelmässä esitetään lyhyt yhteenveto pilottien tuloksista. Lähemmin käsitellään Tampereen pilottihanketta. Pilottikohteet Lahti Lahden pilottikohteena on Kariston laaja alue. Lappeenranta Lappeenrannan pilottikohteena on Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava Osayleiskaavan laatiminen on jaettu neljään osa-alueeseen: keskusta, eteläinen, itäinen ja läntinen. Kempele Kempeleen pilottikohteena on 'Taajaman osayleiskaavan 2040' ja 'Linnakankaan osayleiskaavan 2030' muodostama kokonaisuus.

12 Tampere Pilotointi käsitti Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 alustavien liikenneverkon kehittämistavoitteiden muodostamisen. 3. Menetelmät Konsultti osallistui kuinkin alueen kanssa erikseen sovitulla tavalla kaavaprosesseihin joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn asiantuntijan roolissa. Pääpaino työssä on kuitenkin arvioida em. Liikenneviraston julkaisuissa esitettyjen toimintamallien toimivuutta käytännön suunnittelutilanteessa. Kaavavaiheista kirjattiin ylös toimintamallien hyvät ja huonot puolet sekä mahdolliset puutteet ja "ylilyönnit" sekä alustavat näkemykset toimintamallien kehittämisestä. Pilottialueille tehtiin lopuksi kysely, jossa haettiin tehtyyn työhön perustuen näkemyksiä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn huomioon ottamisesta kaavaprosessissa. Kyselyssä esitettiin eri pilottiprojektien osalta ko. liikkumismuotojen käsittelytavat. Kyselyyn vastanneet pääsivät täten ottamaan kantaa kaikkien projektien tuotoksiin. 4. Lopputulos Lopputuloksena on työstetty pilottikohteiden asiantuntijoille tehtyä kyselyä hyödyntäen Teesit (13 kpl). Teeseissä on koottu näkemys siitä, miten joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä tulisi pilottien kaltaisissa kaavaprosesseissa käsitellä. Yhteenvetoa piloteista: Joukkoliikenteen kävelyn pyöräilyn kehittämiseksi (JOKÄPY) - JOKÄPY halutaan laajasti mukaan yleiskaavoitukseen - JOKÄPY mukaan lähtökohdista asti - JOKÄPY nykyisen jakauman selvittäminen tarpeen lähtöaineistona - JOKÄPY erityisen tärkeä tavoiteasetteluvaiheessa! vaikuttaa kaavan tavoitteisiin ja sisältöön, jos halutaan vahvistaa viisaan liikkumisen valintoja - JOKÄPY pääasiat mukaan kaavakartoissa ja määräyksissä, tarkennukset harkinnan mukaan selostuksessa ja liitteissä - JOKÄPY vaikutusten arviointi kaavoituksen kaikissa vaiheissa - JOKÄPY ohjeistusta tarvitaan! tsekkauslistoja, nettisivu, jne. 5. Case: Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 alustavat liikenneverkon kehittämistavoitteet Liikenneviraston selvityksissä esitettyjä, kestävää liikkumista maankäytön suunnittelussa huomioivia, toimintamalleja testattiin käynnissä olevaan Tampereen kantakaupungin yleiskaava hankkeeseen kaavan tavoitevaiheessa. Työn tarkoituksena oli määrittää yleiskaavan liikennejärjestelmää koskien alustavia tavoitteita, jotka ovat kuvattu riittävän tarkasti ja sidosryhmien ymmärtämällä tavalla (Specific) asetettujen mittareiden kautta mitattavissa olevia (Measureable)

13 teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti saavutettavissa olevia (Achievable) käytettävissä oleviin resursseihin nähden realistisia (Realistic) yleiskaavan aikajänteeseen, vuoteen 2040 sidottuja (Time-bound). SMART-periaatteiden lisäksi tavoitteiden tulee olla paikallisia, alueeseen sidottuja. 5.1 Tavoitteiden määrittämisen periaatteet Yleiskaavaa varten asetettiin tavoitteita kahdella tasolla: yleistavoitteet ja niitä tukevat osatavoitteet (kuva 1) sekä konkreettisemmat aluekohtaiset kehittämistavoitteet. Tavoitteita muodostaessa pyrittiin toimenpiteiden sijaan kuvaamaan haluttuja vaikutuksia, jotka on mahdollista saavuttaa erilaisilla keinoilla. Jotta haluttujen vaikutusten toteutumista voidaan seurata, asetettiin kullekin osatavoitteelle seurantamittarit (kuva 2). Kuva 1. Yleistavoitteiden muodostamisen periaate. Yleistavoite: Liikenteen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen vähennetään Osatavoite 1: Uuden maankäytön aiheuttama liikkuminen perustuu joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn tai kävelyyn Osatavoite 2 jne Seurantamittari 1: Asukkaat ja työpaikat joukkoliikenne- ja jalankulkuvyöhykkeillä Seurantamittari 2: Asukkaat ja työpaikat 400m säteellä pyöräilyn seudullisesta pääreitistä. Seurantamittarit Kuva 2. Esimerkki yleistavoitteesta, sitä tukevasta osatavoitteesta sekä seurantamittareista.

14 5.2 Tavoitteiden määrittämisen lähtökohtana nykytila-analyysit Alustavat liikenteelliset tavoitteet perustuvat laajassa nykytila-analyysissä havaittuihin ongelmiin ja kestävän liikkumisen esteisiin sekä kaupungin ylempien suunnittelutasojen ja strategioiden tavoitteisiin. Esteenä liikenteen yleisten tavoitteiden toteutumiselle ovat esimerkiksi ihmisten liikkumistottumukset sekä maankäytön rakenne. Liikkumistottumukset ovat riippuvaisia myös ihmisten arvoista ja asenteista, liikennejärjestelmän laadusta sekä autoistumisesta. Nykytila-analyyseissä hyödynnettiin mm. Tampereen seudun v laaditun liikennetutkimuksen aineistoa sekä erilaisia paikkatietoaineistoja. Saavutettavuusanalyyseillä selvitettiin kantakaupungin eri osien saavutettavuutta kävellen, pyöräillen, joukkoliikenteellä ja henkilöautolla. 5.3 Alueellisten tavoitteiden muodostamisen periaatteet Alueelliset tavoitteet muodostettiin yleiskaavan viidelle palvelualueelle: koillinen, kaakkoinen, eteläinen, läntinen ja keskusta-alue. Kullekin osa-alueella määritettiin aluekohtaiset kehittämistavoitteet siten, että ne tukevat yleistavoitteita. Aluetavoitteiden muodostamisessa apuvälineenä käytettiin tarkistuslistaa ydinkysymyksistä, nykytilaanalyysiä sekä erilaisia aineistoja tai menetelmiä, esimerkiksi seuraavasti: Kulkutavat ja saavutettavuus Kysymys: Millainen kulkutapajakauma on eri yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille suuntautuvilla matkoilla? Aineisto/menetelmä: Tampereen seudun liikennetutkimusaineisto, määritellyt yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, paikkatietoanalyysi Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää yleiskaavan laatimisen aikana, kun tarkastellaan kaavan tavoitteiden toteutumista. 5.4 Tuloksia pilottiprojektista Työssä esitettyjen periaatteiden avulla pystytään aiempaa tarkemmin, systemaattisemmin ja konkreettisemmin tunnistamaan niitä alueita ja keinoja, joilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta on mahdollista kasvattaa. Aikaisempien strategioiden ja ohjelmien ajantasaisuuden arviointi kaavahankkeen alkuvaiheessa on suositeltavaa, jotta ne antavat suunnitteluun oikeat suuntaviivat. Samalla voidaan tunnistaa myös mahdolliset tarpeet lisäselvityksille, ennen kuin kaavan laatiminen voidaan aloittaa. Nykytila-analyysissä käytettyjen menetelmien ja aineistojen perusteella on myös kaavan laatimisen aikana mahdollista arvioida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimien vaikutuksia ja asetettujen tavoitteiden, mm. kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuustavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa tehdä suunnitelmiin muutoksia. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten tulee tämän vuoksi määrittää periaatteet ja mittarit.

15 Raide- Jokeri Helsingin seudun merkittävin pikaraitiohanke Heikki Hälvä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto, liikennejärjestelmätoimisto Ratahankkeen kuvaus Helsingin poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisen keskeisin ratahanke on Raide-Jokeri -pikaraitiotie Itäkeskuksesta Espoon Otaniemeen (kuva 1). Radan pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Radalla on noin 32 pysäkkiparia, ja keskimääräinen pysäkkiväli noin 800 m. Helsingin alueella rata on lähes kokonaan omalla ajouralla erotettuna muusta katuliikenteestä, millä turvataan häiriötön ja tasainen kulku, ja saadaan raitiovaunujen matkanopeus riittävän korkeaksi (noin 25 km/h). Raideyhteys tulee korvaamaan nykyisen runkobussilinjan 550, joka on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Sen kuljetuskapasiteetti ei kuitenkaan pitkään pysty vastaamaan kasvavaan matkustajakysyntään, joka on nykyisin yli nousijaa/arkivrk. Ongelmana on myös lyhyellä vuorovälillä operoivien bussien jonoutuminen ruuhka-aikaan. Kuva 1. Raide-Jokerin linjaus ja pysäkit. Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma valmistui v ja uusi hankearviointi v Espoon kaupunki teetti v selvityksen Otaniemen alueen saamiseksi Raide-Jokerin piiriin. Selvityksen tuloksena raitiorata päätettiin linjata Tapiolan keskuksen sijasta Otaniemeen (Keilaniemeen), missä on vaihtoyhteys Länsimetroon. Radan hankesuunnittelu käynnistyy tänä syksynä. Hankesuunnitelmassa raitiorata, siihen liittyvät pysäkit, vaihtoasemat ja varikko sekä radan toteuttamisen edellyttämät katujärjestelyt ja muut hankesuunnitteluvaiheeseen liittyvät asiat suunnitellaan sillä tarkkuudella, että Raide-Jokerin hankepäätöstä varten

16 saadaan riittävä tieto radan kustannuksista, toteutettavuudesta ja vaikutuksista. Hankesuunnitelma toimii lähtökohtana radan rakennussuunnittelulle. Suunnittelutyöhön osallistuvat Helsingin ja Espoon kaupunkien lisäksi Liikennevirasto ja Helsingin seudun liikenne (HSL). Raide-Jokeri kuuluu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) tärkeisiin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin: HLJ -suunnitelmassa Raide-Jokeri on ennen vuotta 2020 aloitettavien joukkoliikennehankkeiden joukossa. Helsingin tavoitteena on saada rata valmiiksi ja liikenteelle viimeistään vuosina , jolloin runkobussilinjan 550 liikennöintisopimus päättyy. Raide-Jokeri ja Helsingin maankäytön kehittäminen Raide-Jokerin ratavaraus on vahvistetussa Helsingin yleiskaava 2002:ssa. Se on yksi Helsingin uuden yleiskaava 2016:n lähtökohtana olevan verkostokaupungin keskeisistä joukkoliikennehankkeista. Ennusteiden mukaan Raide-Jokerin käytävässä voisi olla v noin asukasta ja työpaikkaa. Kasvua nykyisestä on noin asukasta ja työpaikkaa. Näistä noin asukasta ja työpaikkaa on arvioitu sijoittuvan Jokeri - käytävään vain, mikäli Raide-Jokeri toteutuu. Raide-Jokerilla on ennustettu olevan v noin käyttäjää arkivuorokaudessa. Runkobussilinjan 550 muuttaminen pikaraitiotieksi lisäisi sen matkustajamääriä ennusteiden mukaan noin 80 %. Helsingin uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitetään tarkemmin maankäytön tiivistämismahdollisuudet ratalinjan vaikutusalueella. Maankäytön tehostuminen Helsingin seudun ydinalueella tiivistää seudullista yhdyskuntarakennetta, mikä vähentää liikkumistarvetta ja parantaa kestävien liikkumismuotojen käytön edellytyksiä ja kilpailukykyä. Raide-Jokerilla tulee olemaan merkittävä myönteinen vaikutus maankäytön kehittymiseen Helsingissä. Helsingin uusi yleiskaava ja kehittyvä raitioliikenne Helsingissä valmistellaan parhaillaan uutta yleiskaavaa. Sen keskeisenä lähtökohtana on muodostaa Helsingistä tiivis verkostokaupunki, jossa nykyistä sormimaista raideliikenteen verkkoa täydennetään poikittaisilla pikaraitiotie- tai runkobussilinjoilla (nk. Jokeri-linjat). Poikittaisten joukkoliikenteen runkoyhteyksien vahvistaminen on tärkeää, sillä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on siinä suunnassa selvästi säteittäisiä suuntia alhaisempi. Tavoitteena on myös kantakaupungin laajentaminen esikaupunkien suuntaan ja aluekeskusten kehittäminen täyden palvelun keskuksiksi, joita yhdistävät poikittaiset raitiotielinjat. Tämä tarkoittaa myös kantakaupungin raitiotielinjojen jatkamista kohti esikaupunkeja asetettujen maankäyttötavoitteiden mukaisesti. Helsingin kantakaupunginkin raitioteitä kehitetään Helsingissä on ollut raitioliikennettä yli 120 vuotta. Raitiovaunut ovat keskeinen osa kantakaupungin urbaania kaupunkikuvaa. Nykyisin Helsingissä on 9 raitiolinjaa ja niitä käyttää vuosittain noin 60 miljoonaa matkustajaa. Raitiolinjastoa laajennetaan, vaunukalustoa uusitaan ja varikkoja laajennetaan samanaikaisesti uusien projektialueiden suunnittelun ja toteuttamisen kanssa. Satamatoimintojen siirto Vuosaareen vapautti useita alueita asuntorakentamiseen. Esimerkkeinä tästä ovat Länsisatama (Jätkäsaari ja Hernesaari), Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Keski-Pasila mukaan lukien näille alueille on tulossa noin asukasta ja saman verran työpaikkoja.

17 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa käynnistyy tänä vuonna Ratikkaprojektiksi nimetty hanke, jonka yhteydessä selvitetään mm. nykyisen raitioliikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja mahdollisuudet sekä laaditaan raitioteiden suunnitteluohjeet. Raideleveysselvitys Koska Helsingin ja Espoon kaupungeilla oli erilaisia käsityksiä Raide-Jokerille soveltuvasta raideleveydestä, teetettiin asiasta erillisselvitys, joka valmistui alkuvuodesta Selvityksen tuloksena päätettiin Raide-Jokerin suunnittelua jatkaa seuraavista lähtökohdista: raideleveys on mm (sama kuin Helsingin nykyisen ratikkaverkon raideleveys) vaunuleveys on 2,4 m; radan ja pysäkkien tilavarauksissa varaudutaan kuitenkin myös 2,65 metriä leveisiin vaunuihin, pysäkkilaiturien korkeus on sama kuin Helsingin nykyisessä raitioverkossa (noin 30 cm). Kyseisten suunnitteluparametrien valintaan vaikuttivat mm. Helsingin nykyisen ja pääkaupunkiseudun tulevaisuuden raitiojärjestelmän yhteensopivuus, kuntien pikaraitiosuunnitelmat (Espoon raidevisiot, Helsingin uuden yleiskaavan esikaupunkiraitiotiet ja Vantaan suunnitelmat), hyödyt pääkaupunkiseudun raitioteiden toimivuudesta verkostona (mukaan lukien varikkoyhteydet ja siirtoajot), radan kunnossapito, ratageometria ja tilavaraukset sekä vaunukaluston kunnossapito, saatavuus ja korkea kustannustehokkuus. Raide-Jokerin kaupunkitaloudelliset vaikutukset Helsingin strategiaohjelmassa edellytetään, että merkittävien maankäyttö- ja rakentamishankkeiden suunnittelun yhteydessä arvioidaan niiden pitkän aikavälin energia-, ympäristö-, työllisyys- ja elinkeinovaikutukset. Etenkin on arvioitava hankkeiden kaupungille tuottamien verotulojen suuruus sekä hankkeiden työllisyysvaikutukset. Raide-Jokerista on tehty vuonna 2011 Liikenneviraston ohjeen mukainen yhteiskuntataloudellinen tarkastelu, joka tullaan päivittämään hankesuunnittelun yhteydessä. Perinteisellä YHTALI-laskelmalla ei kuitenkaan pystytä arvioimaan joukkoliikennehankkeiden kaikkia taloudellisia hyötyjä ja vaikutuksia. Vuoden loppuun mennessä valmistuva kaupunkitaloudellinen selvitys sisältää seuraavat osatehtävät: kiinteistö- ja kaavataloudellisen hyötyanalyysin, arvion ratahankkeen toteuttamisen vaikutuksista toimitilojen kysyntään radan ja sen pysäkkien vaikutusalueilla, arvion hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisista työllisyysvaikutuksista ja arvion hankkeen vaikutuksista kaupungin verotuloihin. Selvityksen tuloksia tullaan käyttämään hankepäätöksen tukena. Lisätietoja Raide-Jokerista ja Helsingin maankäytön kehittämissuunnitelmista:

18 METROPOLIHALLINTO mikä voisi muuttua MAL- asioissa Petri Jalasto, Liikenne- ja viestintäministeriö Nykytila Julkisen sektorin liikennetehtäviä metropolialueella hoitaa lähes kaksikymmentä organisaatiota. Kuntien tehtävänä on yleis- ja asemakaavoitukseen liittyvä liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelu, katujen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito sekä metro- ja raitiotieverkon suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito sekä edellä mainittuihin tehtäviin liittyvä päätöksenteko. Helsingin seudun liikenteen (HSL) tehtävänä on liikennejärjestelmäsuunnittelu pääkaupunkiseudun alueella. Lisäksi HSL on sopinut ns. KUUMA-kuntien kanssa liikennejärjestelmäsuunnittelun laajentamisesta koko 14 kunnan alueelle. HSL on alueellaan joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen ja hoitaa (suunnittelee ja tilaa) joukkoliikenteen palvelut jäsenkuntiensa alueella (tällä hetkellä Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo). Uudenmaan liiton tehtävänä on maakuntakaavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu ja kaavavaraukset. Uudenmaan ELYn tehtävänä on tienpito maantieverkolla: suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja liikenteen hallinta eduskunnan myöntämien ja Liikenneviraston jakamien resurssien ja määrittämien tavoitteiden pohjalta. ELY-keskus on toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen ja vastaa joukkoliikenteen suunnittelusta ja hankinnasta alueellaan (pois lukien muut toimivaltaiset: HSL, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna ja Lahden seutu). Liikenneviraston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta. Liikennevirasto vastaa merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta ja ohjaa Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualuetta tienpidossa ja joukkoliikenteen järjestämisessä. Liikennevirasto vastaa koko Suomen ratojen suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta sekä liikenteenohjauksesta. Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun tieliikennekeskukset toimivat valtakunnallisesti verkottuneina, mutta seudullisesti yhteistyössä suurten kaupunkiseutujen viranomaisten kanssa. Ne vastaavat liikenneolojen seurannasta, liikennetiedottamisesta ja tieliikenteen häiriönhallinnasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on johtaa valtakunnallista liikennepolitiikkaa (mm. liikennepoliittinen selonteko), valmistella lainsäädäntöä ja budjettia, ohjata Liikennevirastoa ja muuta liikennehallintoa sekä osallistua HSL:n ryhmissä metropolialueen liikennejärjestelmäsuunnitteluun (myös ELY ja LIVI osallistuvat tähän). Lisäksi liikennesektorin toimijoita ovat Trafi, Finnavia (lentokentät), satamat sekä lukuisat liikennepalveluja tuottavat operaattorit. Julkinen valta rahoittaa liikennejärjestelmää pääsääntöisesti sen mukaan kun on siitä vastuussa. Valtion hoitamaa maantieverkkoa on metropolialueella (14 kuntaa) 2100 km, josta valtateitä on 280 km. Kevyen liikenteen väyliä on ELY:n hoidossa 560 km. Hoitoon ja ylläpitoon käytetään vuosittain rahaa 33 milj. ja pieniin investointeihin 6 milj.. Isojen investointien rahoitus vaihtelee huomattavasti vuosittain.

19 Katuverkkoa alueella on noin 4000 km ja kuntien kevyen liikenteen verkkoa 4800 km. Liikenneväylien toimintamenot kuntien budjeteissa ovat yhteensä 310 milj. vuodessa. Kuntien liikenneinvestoinnit ovat 280 milj. vuodessa. Valtion tehtävänä on rataverkon hoito ja kunnat ovat ottaneet tehtäväkseen metro- ja raitiotieverkon kehittämisen ja hoidon. Ongelmia Yhtenäisen seudullisen näkemyksen puute on ongelma metropolialueen MAL-asioissa liikenteen näkökulmasta. Parhaimmillaankin yhteinen päätös on kompromissi, joka antaa kaikille osapuolille jotain, mutta ei vastaa seudun yhteistä parasta. Maankäytön ja liikenteen päätösten eriytyminen on toinen ongelma. Maankäytöstä päättävät kunnat kaavoitusmonopolinsa turvin, liikenteestä taas joko kunnat, HSL tai valtio. Ongelmaa on harsittu kasaan MAL- aiesopimuksella, mutta edelleen etenkään toteuttamisen suhteen ei synny riittävää koordinaatiota. Lisäksi ovat nousseet esiin raskaan raideliikenteen varren paikoin tehoton rakentaminen ja poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisen ongelmat. Eri liikennemuodot eivät toimi saumattomasti yhteen (vaihtoyhteydet, liityntäpysäköinti) ja suuri toimijoiden määrä johtaa liian moneen isännättömään saranakohtaan. Liikennejärjestelmän kehittämisen rahoituksen riittämättömyys yhdistettynä siihen, että rahoitusvastuut eivät ole selkeitä tuo oman lisänsä. Paljon toimijoita johtaa tarpeettoman suuriin hallinnollisiin kustannuksiin. Mahdollisia metropolihallinnon tehtäviä Tavoitteena voitaisiin pitää sitä, että metropolihallinnolle annettavalla tehtävällä olisi painava seudullinen strateginen merkitys. Toisaalta monessa yhteydessä on havaittu ongelmana olevan suunnitelmien toteutumisen epävarmuus. Tämän vuoksi metropolihallinnolla tulisi olla myös voimaa toteuttaa suunnitelmansa. Kolmantena tavoitteena voisi olla myös hallinnon rakenteiden kehittäminen rinnakkaisten toimintojen vähentämisellä ja yhdistämisellä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on strateginen seudullinen tehtävä, jossa tiiviissä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa määritetään pitkän tähtäimen visio, tavoitteet, liikennepoliittiset linjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet näiden toteuttamiseksi. Joukkoliikenteeseen liittyy paljon seudullisia tehtäviä: alueen joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä sen toimintaedellytyksien edistäminen; bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelujen hankinta; joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hintojen hyväksyminen; joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta vastaaminen sekä lippujen myynnin ja vastaa matkalippujen tarkastuksen järjestäminen. Suunnittelua lukuun ottamatta nämä tehtävät ovat operatiivisia. Liityntäpysäköinnin järjestäminen edellyttää järjestelmätason seudullista suunnittelua, toteutussuunnittelua ja itse toteuttamista rahoituksineen. Liityntäpysäköinnin hoito käsittää pysäköintialueiden ja -laitosten sekä niiden informaatio- ja maksujärjestelmien kunnossapidon ja ylläpidon. Käytännössä tämä on varsin operatiivista toimintaa, mutta seudullisen liikennejärjestelmän tärkeänä osana tehtävälle tulee löytää toteuttaja. Metro- ja raitiotieverkon kehittäminen, ylläpito ja kunnossapito. Metroverkon ja tulevan pikaraitiotieverkon hallinnointi (kehittämispäätökset, rahoitus, ohjaus) on

20 seudullista strategista tehtävää. Rakennuttaminen, rakentaminen ja ylläpito sekä kunnossapito ovat puolestaan selkeästi operatiivista toimintaa. Perinteisempi raitiotieverkko ei nykyisellään puolestaan ole seudullinen vaan yhden kunnan sisäistä liikennettä. Tienpito merkitsee kokonaisvaltaista vastuuta valtion tieverkosta: siis suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja liikenteen hallintaa. Strategista merkitystä on kehittämispäätöksillä mukaan lukien suunnittelun tavoitteet ja rahoitus. Muu toiminta on etupäässä operatiivista. On kuitenkin niin, että tienpidon kokonaisuutta ei ole tarkoituksenmukaista rikkoa eri organisaatioille vaan tieverkosta on pidettävä huolta elinkaariajattelun mukaan. Kadunpito on pitkälti operatiivista toimintaa. Isompien seudullisten väylien kehittämisellä ja suunnitteluratkaisuilla on kuitenkin selvä strateginen ulottuvuus. Kevyempi salkku Lähtökohtana voisi pitää seudullisen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja seudullisen maankäytön suunnittelun osoittamista metropolihallinnolle. Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL) tehtävistä metropolihallintoon siirtyisi näin liikennejärjestelmäsuunnittelu. Joukkoliikenteen järjestämisessä koko metropolialueen mukana oleminen olisi eduksi vaikka tehtävä onkin huomattavalta osaltaan operatiivinen. Järkevältä tuntuisi siis kaikkien HSL:n toimintojen siirtäminen metropolihallinnolle. ELY-keskusten liikennevastuualueelta voitaisiin ajatella metropolihallinnolle siirrettäväksi liikennejärjestelmäsuunnittelua ja joukkoliikenteen järjestämistä siltä osin kuin toimitaan metropolin aluerajauksen sisällä. Kadunpito ja paikallinen tienpito pysyisi suppeassa toimintamallissa kunnilla ja tienpito ELY-keskuksella. Tämän operatiivisen toiminnan siirtoa perustellaan sillä, että rakenneuudistuksessa etsittäviä kustannussäästöjä pystyttäisiin saamaan aikaan, kun rinnakkaisten organisaatioiden toimintoja, hallintoa ja henkilöresursseja yhdistettäisiin. Raskaampi salkku Raskaammassa vaihtoehdossa metropolihallinto saisi tehtäväkseen edellä kuvattujen tehtävien lisäksi metron ja mahdollisen tulevan seudullisen jokeriradan hallinnoinnin ja kehittämisen. Edelleen metropolihallinnolle siirrettäisiin kunnilta ja valtiolta tien- ja kadunpito. Valtateiden osalta rajana voisi pitää Kehä III:a, joka jäisi valtion hoitoon kuten päätiet sen ulkopuolellakin.. Näillä väylillä on suuri valtakunnallinen merkitys. Rataverkko puolestaan on kokonaisuus, jonka jakaminen valtakunnan ja metropolialueen verkoiksi lienee epätarkoituksenmukaista.

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut Raide-Jokerin hankesuunnitelma Jokerimessut 27.1.2016 Raide-Jokerin tavoitteet Keskeiset tavoitteet maankäytön tiivistäminen joukkoliikenteen lisäkapasiteetin tarjoaminen poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 1 / 1 126/2016 08.01.00 9 Raide-Jokerin hankesuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Davy Beilinson, puh. 050 461 6807 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos 26.10.2010 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tiedotustilaisuus 5.9.2016 Mikko Nurminen johtaja kaupunkiympäristön palvelualue 4.9.2016 Vaikutuksia arviointiin kevään 2016 aikana Päivitettiin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa Helsingin seutu 14 itsenäistä ja heterogeenistä kuntaa Painetta yhteistyölle

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

OULUNKYLÄ TÄYDENTYY, RAIDE-JOKERIKAAVAT

OULUNKYLÄ TÄYDENTYY, RAIDE-JOKERIKAAVAT OULUNKYLÄ TÄYDENTYY, RAIDE-JOKERIKAAVAT Maaherrantien ympäristö oas-vaihe, viedään eteenpäin kahtena kaavana, lautakuntakäsittely 2017 Käskynhaltijantien itäpää, ei aikataulua. Käskynhaltijantien ympäristö,

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Kruununsillat: Laajasalon raitiotien yleissuunnitelma

Kruununsillat: Laajasalon raitiotien yleissuunnitelma dnro 112/07/71/710/2015 Liite 1 Kruununsillat: Laajasalon raitiotien yleissuunnitelma Kysyntäennusteen laadinnan työohjelma HSL Helsingin seudun liikenne 1 1 Taustaa Osana Kruununsillat-hanketta laaditaan

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Nykyinen ohje Ohje vuodelta 1998 Ohjetta täydennetty vuonna 2004 (Tietoa tiensuunnitteluun nro 78: Kevyen liikenteen väylät liikunnassa) 29.5.2013

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio

Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio n. 300 ha 7 km 5 km 12 km Helsingin keskusta Lähtökohdat Finnoolle Puhdistamon siirtopäätös v. 2009 (kv) Aiempi päätös metrojatkon suunnittelusta

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot