Myskihärille murkinaa. Santtu Berggrenin kerppuyritys vastaa osaltaan Korkeasaaren ruokahuollosta. Sivut 6 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myskihärille murkinaa. Santtu Berggrenin kerppuyritys vastaa osaltaan Korkeasaaren ruokahuollosta. Sivut 6 7"

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 18. KESÄKUUTA 2015 Nro 12 PERUSTETTU 1933 Kuva: Seppo Samuli Myskihärille murkinaa Santtu Berggrenin kerppuyritys vastaa osaltaan Korkeasaaren ruokahuollosta. Sivut 6 7 Uutinen: Pottiputken mentäviä koivuntaimia sivut 2 3 Puukauppa: Sähköistä kauppaa sivu 12 Keskiaukeama: Metsäiselle kesämatkalle sivut Koneet: Pienet esillä Elmiassa sivut 22 23

2 2 a j a s s a LYHYET Panostukset metsänhoitoon ennallaan Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin viime vuonna 302 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskuksen mukaan se on reaalisesti saman verran kuin edellisvuonnakin. Yksityismetsissä rahaa käytettiin 216 miljoonaa euroa, mikä on reaalisesti prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten rahaa käytettiin taimikonhoitoon, liki 50 miljoonaa euroa. Havupuutavara pois metsistä Hyönteistuhojen torjumiseksi puutavara on vietävä metsästä hakkuupaikalta tai välivarastoilta pois kesän aikana. Lain mukaan syys-toukokuun aikana kaadettu, yli 10-senttinen mänty on vietävä metsästä heinäkuun alkuun mennessä Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa aikaa on heinäkuun puoliväliin. Vastaavasti kuusi on vietävä pois Etelä-Suomesta heinäkuun puoliväliin mennessä, Keski-Suomessa 24. heinäkuuta mennessä ja pohjoisessa elokuun puoliväliin mennessä. EU:n metsissä riittää biomassaa Puuperäisen biomassan hakkuita voitaisiin lisätä EU:n alueella huomattavasti nykyisestä. Hans Verkerkin väitöskirjan mukaan unionin metsien hakkuukertymä voisi olla vuonna 2030 jopa miljoonaa kuutiota vuodessa. Korjuumäärän kasvattaminen saattaa johtaa ristiriitoihin metsien muiden ekosysteemipalveluiden kanssa. Verkerkin mukaan Euroopan metsät saattaisivat lisääntyneiden hakkuiden takia muuttua hiilinielusta hiilen lähteeksi. Luke irtisanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena keskuksesta irtisanotaan enintään 146 henkilöä, järjestetään toimitiloja uudelleen ja lomautetaan koko henkilöstö ensi syksyn aikana enintään kahdeksi viikoksi. Yt-neuvottelujen taustalla on valtion tutkimuslaitosten rahoitusuudistus, joka leikkaa Luken perusrahoitusta liki 15 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikuta metsäohjelmaan Suomen metsäkeskus on käynnistänyt alueellisten metsäohjelmien laatimisen kaudelle Myös kansalaiset pääsevät vaikuttamaan ohjelmaan, sillä metsäkeskus on avannut verkossa kyselyn, jolla pyydetään palautetta metsäohjelmasta. MIKKO RIIKILÄ, teksti ERKKI OKSANEN, kuva Miksiköhän tätä ei ole keksitty ennen? Pienet koivun taimet ovat puolta halvempia ja kasvavat vähintään yhtä hyvin kuin isot, kuokalla istutettavat. Tavalliset koivuntaimet ovat senttiä pitkiä ja niin suurissa paakuissa, ettei niitä pysty istuttamaan pottiputkella. Jokainen muovisäkissä koivuja aukolla retuuttanut tietää, kuinka tympeää niiden istuttaminen on. Metsäyhtiö UPM sekä yksityinen taimiyhtiö Mellanå Plant ovat ryhtyneet kasvattamaan koivuntaimia samankokoisissa paakuissa kuin kuusiakin. Istutettaessa koivut ovat noin 20-senttisiä. 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Pottiputki on käypä työkalu koivunkin istutuksessa, kunhan maahan on menossa koivun pikkutaimia. Koivun istutus uusiin puihin Pikkutaimet tekevät vaivalloiset kuokan ja jätesäkit tarpeettomiksi. Pikkukoivut lähtevät kasvuun yhtä nopeasti kuin isotkin, vakuuttaa metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt UPM Metsästä. Samaan havaintoon päädyttiin Luken viimevuotisessa istutuskokeessa Kuopiossa. Toukokuussa istutetut pikkutaimet venähtivät elokuuhun mennessä puolimetrisiksi. Kesäkuun alussa ja juhannukse-

3 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ajassa 3 na istutetut taimet olivat elokuulla hieman lyhyempiä. Luken koe osoitti, että pikkukoivut voidaan istuttaa koneella. Taimet jopa hyötyivät koneen tekemästä syväistutuksesta, joka suojaa kuivumiselta. Hirvet aiheuttivat tuhoja erityisesti toukokuussa istutetuille taimille. Luonnonvarakeskus Luken tutkija Jaana Luoranen vertaa pikkukoivujen kasvua kesällä istutettaviin, niin ikään pienissä paakuissa kasvatettaviin koivuntaimiin, joiden kehitystä on seurattu kattavammin. Kesäkoivut lähtevät nopeasti kasvuun ja ne säilyttävät etumatkansa. Kymmenen vuotta istutuksen jälkeen ne ovat noin metriä pidempiä kuin keväällä istutetut, Luoranen toteaa. Suuri säästö viljelyyn Koivun taimia istutetaan hyvin vähän. Niiden suosio on kuitenkin kasvamaan päin muun muassa kuusikoita vaivaavien kirjanpainajatuhojen vuoksi. Tärkein syy koivun epäsuosioon ovat hirvet. Myöskään viljelykulut eivät innosta metsänomistajia. Tältä osin pikkukoivut lupaavat ilosanomaa koivun istutuksia pohtiville. Pikkukoivut lähtevät kasvuun yhtä nopeasti kuin isotkin. Isot koivuntaimet ja niiden istutus maksavat yhteensä 900 euroa hehtaarilta. Yksivuotiaiden kuusten vastaava kustannus on 560 euroa. Pikkukoivujen istutuskustannus on samaa luokkaa. Tosin taimet ovat hieman kalliimpia. Ensi kevään istutuksiin pikkutaimet kylvetään juhannuksen tienoilla. Tuotantoesimies Henna Höglund UPM:n Joroisten taimitarhalta kertoo, että taimia kasvatetaan tilausten mukainen määrä. Uudistamissuunnitelmat kannattaa laatia kaksi vuotta eteenpäin, jotta saa mieleisiään taimia. UPM:n Joroisten tarhan lisäksi pikkukoivuja kasvattaa yksityinen Mellanå Plant Ab. Sieltäkin taimia voi kysellä ensi kevääksi, mutta varma niidenkään saanti ei ole. Koivuntaimien tuhoriski on suurempi kuin havupuilla. Sen vuoksi niitä kylvetään jonkin verran yli tilatun määrän. Vasta loppukesästä tiedämme, paljonko taimia riittää myyntiin, Mellanån toimitusjohtaja Rainer Bodman kertoo. FAKTA Pikkukoivut Taimen pituus cm Paakku pl81 Kasvatusaika 1 vuosi Istutusväline 5-putki Hinta samaa tasoa kuin yksivuotiaan kuusen Suositeltu istutusaika lehdettömänä toukokuussa Hallitus edistää tukkipuun käyttöä Uusi hallitus aikoo paitsi säästää rahaa myös uudistaa taloutta. ELIISA KALLIONIEMI Neljän miljardin euron säästöjen vastapainoksi se on nimennyt viisi strategista muutoshanketta, joille ohjataan lähivuosina 1,6 miljardia euroa. Yksi strategisista alueista on biotalous. Rovaniemellä viime viikolla puhunut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen mainitsi biotalouden hankkeista kolme, joihin hallitus aikoo investoida. Yksi näistä on puutuoteteollisuuden edistäminen. Markkinavoimat eivät tässä yksin riitä. On tarpeen selvittää, mitä pullonkauloille voidaan tehdä, Tiilikainen totesi. Lisäksi hallitus aikoo varmistaa, että puumarkkinat toimivat. Tähän liittyy esimerkiksi sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Kolmanneksi hallitus käyttää strategisille hankkeille varattua rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta puusta syntyisi uusia korkean jalostusasteen tuotteita. MIKKO RIIKILÄ Metsähallitusten järjestö aloitti 10-vuotisjuhlansa Lapista. Esitys metsähallituslaista syksyksi Ministeri Tiilikainen esiintyi ensimmäistä kertaa metsäväelle Euroopan valtionmetsien järjestön Eustaforin tilaisuudessa. Kokousta isännöivälle Metsähallitukselle hän lupasi uuden esityksen metsähallituslain muuttamisesta jo ensi syksyn aikana. Valtion metsien myyntiä ei Tiilikaisen mukaan ole aikomusta lisätä valtion rahapulan paikkaamiseksi. Metsähallituksen tuloutustavoite on tarkoitus pitää sillä tasolla, että se syntyy normaalista liiketoiminnasta eikä pääomaa ole tarpeen myydä. Kolmannes Euroopan metsistä Eustaforin kokoukseen osallistuu 120 henkeä eri puolilta Eurooppaa. Järjestöön kuuluvat organisaatiot hallinnoivat noin 30 miljoonaa hehtaaria, mikä on yli kolmannes Euroopan metsistä. Eniten metsää on Puolan valtiolla, 7,3 miljoonaa hehtaaria. Kakkosena on Suomen Metsähallitus 4,9 miljoonalla hehtaarilla. Puukauppiaana se jää kuitenkin kauas jälkeen Puolasta, missä hakkuut yltävät jopa 37 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsä-Pirkka aloittaa yt-neuvottelut Irtisanomisuhka koskee yli 30:tä metsuria ja toimihenkilöä. Joutsassa toimiva metsä- ja metsätyöpalveluita tuottava Metsä-Pirkka on aloittanut koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Tavoitteena on keskittää yhtiön toiminta asiantuntijapalveluihin ja lämpölaitosten puuhuoltoon. Se merkitsisi töiden loppumista yhtiön yli 30 metsurilta ja toimihenkilöiltä. Yhtiön omistajat, Jouko ja Helena Pirkkalainen jatkavat asiantuntijapalveluiden tuottamista. Ensisijainen tavoite on helpottaa omaa työtä. Lisäksi erilaisten asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti, Jouko Pirkkalainen kertoo. Hänen mukaansa Metsä-Pirkka keskittyy jatkossa muun muassa kiinteistön välitykseen ja arviointiin. Lisäksi yhtiöllä on runsaasti hoitosopimustiloja, joiden hoitamista jatketaan. Myös energiapuun hankinta jatkuu. Pirkkalainen huomauttaa, että metsurityön teettämisen kannattavuus on koko ajan tiukentunut. Yt-neuvotteluissa metsätyöpalveluiden tuottamiseen on etsitty jatkajaa yrityksen omien toimihenkilöiden keskuudesta. Tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu. Metsä-Pirkan palkollisten työt päättyvät tämän vuoden loppuun mennessä, jos yt-neuvotteluissa irtisanomisiin päädytään. Sovitut työt hoidetaan valmiiksi, Pirkkalainen vakuuttaa. Teemu Lahtinen tässä numerossa AJASSA Vihdasta irtoaa paljon terveellistä Sivu 5 Metsäkoulutus kiinnosti nuoria Sivu 7 Saappaat pitävät punkit loitolla Sivu 9 Hallitusohjelmassa on metsäkin mukana Toteutuessaan Sipilän hallituksen ohjelma kasvattaisi metsätiloja. Sivut METSÄSTÄ Boorivajeesta pääsee eroon Sivut Höylään sopivat myös ulkomaiden puulajit Sivut Ei ihan tavallisin metsuriyrittäjä Marianna Kemppainen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kaikenlaista. Sivu 20 Visakoivun karsinta näkyy lompakossa Sivu 21 PILKKEITÄ Tiedekeskustelua ei saa rajoittaa Sivu 24 MIstä on taivaan pilvet tehty? Sivu 25 Metsien sosialisointia puretaan Romaniassa Metsänkäyttö Romaniassa on tarkasti säädeltyä. Sivu 26 Koneiden huolto toimii Komissakin Sivu 27 Sami Karppinen

4 4 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 METSALEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS VERKKOKESKUSTELU Toimivan koneraivauksen edellytyksenä on kustannustehokas kone. Siihen auttaisi koneen yksinkertaistaminen ruohonleikkurin tyyliseksi runko-ohjauksella toimivaksi ja raivausterillä varustetuksi härpäkkeeksi. Puuki Onhan noita koneita tehty. Vasta yksi tehdas meni konkurssiin (Usewood), nyt se jatkaa puuhaamista olikohan Latviassa tai Liettuassa. Se kone on ainakin lelu ja sopimaton meidän metsiin. Metsuri motokuski Sirkkelin terä -systeemi oli koeajossa jo 80-luvulla, Lokomon puomissa hydraulimoottorilla. Oli nopeampi kuin husoppimies, mutta jälki sen mukaista. Torppari Toisena koneellisen taimikonhoidon haarana UPM jaksaa promota Pentin Pajan kitkevää kouraa. UPM toimii itse kouralle testiasiakkaana tavoitteena saada hommasta kehittymään valtamenetelmä. Caballista Seurasin toissakesänä tuossa kilometrin päässä kitkentäkoneen työskentelyä Umpin taimikossa. Ei se kovin nopealta vaikuttanut, vaikka paikka oli erinomainen, konekylvetty männyntaimikko melkein tasaisella kankaalla. Salonpoika Minä en kyllä usko mihinkään isoihin taimikonhoitokoneisiin, samaa sarjaa kuin kävelevät metsäkoneet. Ei ole ihmissilmän ja käden voittanutta tuossa raivaushommassa. Svedu Petteri Puukaupan jarru kotimarkkinoilla NÄKÖKULMA Unohtuivatko yhteismetsät? Hallitusohjelman monien metsätaloutta edistävien tavoitteiden rinnalla mielenkiintoista on, että mitä siellä ei ole. Yhteismetsistä ei ole mitään. Vyönkiristyshallitukselta voisi kysyä, miten valtion verokertymän kannalta perustellaan yhteismetsien 2 5 prosentin veroetu. Yhteismetsälaille on aikoinaan ollut sekä metsätaloudelliset että osakastiloihin liittyvät sosiaaliset perusteet. Nykymaailmassa lakia ei säädettäisi ainakaan samoilla perusteilla. Viime vuosien ilmiö on, että isoja metsärahastoja rakennetaan varta vasten perustettujen, pienten ja nimellisesti toimivien yhteismetsien osakaskuntien pohjalle. Mutkikkaalla järjestelyllä suuromistukselle on saatu yksityishenkilöä lievempi verotus ja yksityishenkilöille tarkoitettu metsävähennys. Se tuskin oli lainsäätäjällä mielessä. MIKKO HÄYRYNEN LUKIJAKUVA Puu on viime aikoina käynyt hyvin kaupaksi, mutta metsänomistajien puunmyyntitulot ovat jääneet kauas vuosituhannen vaihteen lukemista. Silloin yksityismetsien kantorahapotti oli monena vuonna yli kaksi miljardia euroa, nyt se on pysytellyt 1,6 miljardissa eurossa. Selitys vaatimattomaan tasoon löytyy vaisusta tukin kysynnästä. Sahojen päämarkkinoilla Euroopassa rakentaminen ei vieläkään ole päässyt kunnolla vauhtiin. Suomalaissahat ovat sopeutuneet tilanteeseen hyvin, ja onnistuneet valloittamaan markkinoita muualta. Sahatavaran vienti on kasvanut tasaisesti jo vuosikaudet. Egypti on noussut suurimmaksi ostajamaaksi, ja laivaukset Kiinaan lisääntyvät kovaa vauhtia. Varsinainen murheenkryyni on kotimaa. Suomalaiset rakentavat ennätyksellisen vähän. Kun kymmenen vuotta sitten sahatavaraa kului kuutiometri henkeä kohti, nyt riittää 0,6 kuutiometriä. Rakennusteollisuus arvioi, että omakotitaloja rakennetaan tänä vuonna 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Puutavaraa on onneksi tarvittu rakennusten korjaamiseen ja puukerrostaloihin. Niiden ansiosta Luonnonvarakeskus ennustaa kotimaan kulutuksen vähenevän tänä vuonna viime vuoden 3,4 miljoonasta kuutiometristä vain pari prosenttia. Ero aiempaan on silti iso. Kun talouden ennusteet alkoivat heiketä vuonna 2007, sahatavaraa käytettiin meillä 5,2 miljoonaa kuutiometriä. Kulutus kasvaa taas, kun suomalaisilla on varaa rakentaa omakotitaloja. Niihin puuta on perinteisesti totuttu käyttämään. Siitä voitaisiin tehdä kuitenkin paljon enemmän myös julkisia rakennuksia ja puukerrostaloja. Hallitus on omalta osaltaan luvannut vauhdittaa puurakentamista purkamalla rakentamismääräyksiä, jotka ovat rajoittaneet puun käyttöä. Tärkeintä on kuitenkin saada talous kasvuun. Esimerkit Isosta-Britanniasta ja Saksasta osoittavat, että talouden elpyminen näkyy nopeasti myös sahatavaran kulutuksessa. Muun Euroopan ansiosta loppuvuodeksi ennustetaankin viime syksyä runsaampaa kysyntää tukille. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi SITAATTI Vaikka hallitusohjelmaan sisältyy leikkauksia myös kemeran rahoitukseen, ei sen pidä antaa jarrutella metsänhoitotöiden käynnistämistä. Kemera on investointituki vuosikymmenten päähän. Kun valtio sijoittaa euron, sijoittaa metsänomistaja kaksi tai kolme euroa. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola gallup Oletko tyytyväinen hallitusohjelmaan? Ei 32% vastaajia 178 Pihakoivut kuivumaan Kaupunkiasunnon pihakoivut olivat jo riesana itselle ja naapureille valtavan lehtisatonsa ansiosta. Metsä-Masa Kyllä 68% Uusi kysymys: Käytätkö mönkijää metsätöissä? Osallistu kyselyyn osoitteessa Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Sähköposti:

5 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ajassa 5 AJANKOHTAINEN Mitä vastasta irtoaa, kun sillä vihtoo? FAKTA Raudus kestää, hies tuoksuu Moni suosii vastan tai vihdan teossa rauduskoivua. Suosiolle löytyy syynsä eri koivulajien ominaisuuksista. Rauduskoivun lehtien solukko on kestävämpää kuin hieskoivun, joten rauduksen lehdet eivät repeä niin helposti ja sopivat paremmin vastomiseen. Hieskoivun lehdistä irtoaa puolestaan paremmin aromeita, joten rauduskoivuvihdan sekaan voi lisätä muutaman hieskoivun oksan tuoksua antamaan. Shutterstock Juhannussaunassa Koivuniemen herraa ei tarvitse pelätä. VALTTERI SKYTTÄ Huomenna juhannusaattona on taas se päivä, kun tuhannet koivunlehdet sivelevät samanaikaisesti alastomia vartaloita ympäri Suomen. Juhannussaunan vasta tai vihta kruunaa koivun aseman keskikesän juhlan kapellimestarina. Entisaikaan uskottiin, että juhannussaunassa tapahtuu taikoja. Mutta mitä siellä oikeasti tapahtuu eli mitä vastasta irtoaa, kun sillä vihtoo? Koivunlehdissä on muun muassa haihtuvia öljyjä, betuliinia, naftaleenia, fenolisia ainesosia, antioksidantteja ja runsaasti c-vitamiinia, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon professori Sinikka Piippo. Koivunlehdillä voi siis olla virkistäviä ja vastustuskykyä parantavia vaikutuksia. Ihon kautta ja hengitysteitse Piipon mukaan koivunlehtien ainesosat vaikuttavat voimakkaimmin, jos lehtiä syö. Vaikka koivunlehtiä syödään harvemmin saunassa ja lehtien vaikutusta saunaolosuhteissa ei ole tutkittu, vihdasta päätyy iholle koivun ainesosia. Samoin lehdistä irtoaa haihtuvia yhdisteitä, joita hengitellään kosteissa löylyissä. Vastominen vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja saa aineenvaihdunnan kiihtymään. Virkistyminen ja mahdollinen hyvä olo saunan jälkeen on siis osittain itse vastomistoimenpiteen ansiota. Vanhastaan vihtomisella on pyritty lievittämään esimerkiksi reumatismin aiheuttamia kipuja, Piippo kertoo. Koivu voi tarjota myös juhannusjuomavaihtoehdon. Tuoreista ja nuorista lehdistä tehdystä koivuteestä on haettu apua virtsatievaivoihin, Piippo sanoo. Koivunlehtien sisältämä metyylisalisylaatti ei välttämättä ole hyväksi kaikille. Salisylaattia käytetään kivun ja tulehduksen lievitykseen, mutta salisylaattiallergikoille liika yhteiselo koivunlehtien kanssa voi aiheuttaa oireita, kuten kutinaa. Koivunlehtien virkistävien vaikutusten vuoksi ei ole ihme, että koivuja asetellaan juhannuksena rakennusten nurkille ja sisätiloihin ympäristöä ja ilmaa piristämään. Vastomisen ja tuoreiden koivujen ansiosta juhannuspäivän aamuna pitäisi ainakin teoriassa olla raikas olo jos ei ole koivuallergikko tai nauttinut liikaa juhannuksen toista perinnettä eli alkoholipitoista juomaa. KOLUMNI Puuta ja heinää Päivän kova sana on biotalous. Bioetanoli yksi keskeinen biotalouden tuote, bensiinin jatke. Myllykosken vanhaan paperitehtaaseen Kymijokivarteen suunnitellaan bioetanolitehdasta. Jokivarren puunjalostusteollisuus on kokenut kovia. Hanke oli hyvä uutinen. Iloitsin metsäbiomassan menekin ja pienpuun, erityisesti mäntykuidun, käytön kasvusta seudulla. Kuvittelin jo positiivisia vaikutuksia erityisesti mäntykuidun hintoihin. Ihmetykseni oli suuri kun ensin kaavailtiin raaka-aineeksi järviruokoa, myöhemmin olkea ja jopa luonnonhoitopeltojen heinää. Voi hyvät hömppäheinät! Ajatuksiini tuli väkisin ristiriitoja hankkeesta. Eikö kelvollista metsäbiomassaa ole metsät väärällään ja harventamattomia männiköitä haitoiksi asti? Onko olkea käyttävällä bioetanolitehtaalla jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset? Olkea tarvittaisiin peltohehtaarilta noin tonnia vuodessa, hankinta-alue tehtaalta 100? 150 kilometrin säteellä. Olki on sesonkituote, sen korjuu ajoittuu myöhäiseen syksyyn puintien jälkeen. Lisääntynyt raskas peltoliikenne märillä pelloilla tiivistää maan. Ravinteiden, etenkin kalin hävikki ei ole ainoa ongelma. Nykyisen ympäristökorvauksen säädösten mukaan peltoviljelyssä tulee noudattaa ns. täydentäviä ehtoja, näiden yksi perusajatus on huolehtiminen peltomaasta ja sen tiivistymisen minimoiminen. Peltomaan rakenteelle jatkuva olkien korjuu muodostaa merkittävän haitan. Olkipaalit joudutaan varastoimaan talven yli ja paalatessa tavara on kosteaa, se ei paalissa talvella kuivu. Miten käyttökelpoista raaka-aine seuraavana kesänä on? Osittain jo varmasti mädäntynyttä ja palanutta. Viljelijät ovat olleet varovaisia asian suhteen, alustavia sopimuksia on saatu vain 10 prosenttia tavoitteesta. Toki hanke lisää koneurakointimahdollisuuksia ja muuta työllisyyttä. Tuotantotekniikka on Suomessa uutta, mutta käytössä Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Näillä alueilla pellot ovat rannattoman laajoja, syksyt ja talvet kuivia ja lyhyitä, maalajit erilaisia. Metsäbiomassaa saadaan ympäri vuoden ja se kestää varastoinnin käyttökelpoisena. Erityisesti mäntykuidulle lisäkäyttö olisi enemmän kuin toivottavaa. Sahanpurun käyttöä etanolin valmistukseen aloitellaan Kajaanissa. Puhdas sahanpuru onkin arvokas raaka-aine, ja sille parempi loppukäyttö on etanolin valmistus kuin poltto. Metsäbiomassaa on Suomessa mittaamattomat määrät. Sen käyttö edistää metsänhoidollisia toimenpiteitä ja puupohjaisia innovaatioita. Ei tarvitsisi syyssateilla möyriä raskailla koneilla eteläisen Suomen savisilla pelloilla ja käyttää raaka-aineena mädäntynyttä pehkua. Riitta Alestalo Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä

6 6 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 FAKTA Santtu Berggren 22-vuotias kotoisin Orivedeltä 4H-yrittäjä tekee kerppuja Korkeasaaren sorkkaeläimille Santun kerppu -yrityksen nimissä selättänyt kaksi aivosyöpää harrastaa virvelöintiä, seuraa jääkiekkoa, raveja ja rallia ja kerää jääkiekkokortteja 4H-yritys 4H-järjestön ylläpitämä vuotiaille turvallinen tapa kokeilla yrittäjyyttä myynti euroa/v liikkeelle 4H-yrityskurssilta tukena henkilökohtainen yritysohjaaja HAASTATTELU Santtu Berggren kokoaa ja kuivattaa kerput vanhassa riihessä. Kerppuja Korkeasaareen Santtu Berggrenin asiakkaita ovat eläintarhan visentit, vuorikauriit ja myskihärät. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat kerppua. Siinä 7000 on 4H-yrittäjä Santtu Berggrenin tämän kesän urakka. Sen verran Helsingissä sijaitseva Korkeasaaren eläintarha on arvioinut visenttien, vuorikauriiden, myskihärkien ja muiden sorkkaeläinten ensi talvena kerppuja syövän. Lehtipuiden oksista kootut niput eli kerput ovat sorkkaeläinten talviruokaa. 22-vuotiaan Berggrenin Santun kerppu -yritys valmistaa Korkeasaaren eläimille kerppuja pajusta, pihlajasta ja haavasta. Tuotantotilat ovat Orivedellä Pirkanmaalla sijaitsevan kotitilan vanhassa riihessä. Tässä on nyt tätä kerppuainesta, Berggren sanoo ja kumartuu ottamaan riihen oviaukosta muutaman pajunoksan. Bergren on jo aloitellut kesän kerppu-urakkaa, mutta varsinaisesti kerppujentekoaika alkaa juhannukselta. Silloin lehdet ovat kasvaneet niin isoiksi, että kerpuissa on kunnolla syötävää, Berggren sanoo. Kerppuja ei kannata tehdä kovin aikaisin kesällä senkään takia, että lehdet pysyvät paremmin kiinni myöhemmin tehdyissä kerpuissa. Aivan loppukesäänkään tekoa ei voi jättää, sillä viimeistään heinäkuun lopulla kerppujen on oltava valmiita. Puulaji kerrallaan Berggren kokoaa pajunoksia nipuksi. Kerppuun laitetaan yleensä viisi lehtipuun oksaa, mutta jos mukaan sattuu vähälehtisempiä oksia, sujauttaa Berggren mukaan pari ylimääräistä. Korkeasaari on asettanut kerpuille tarkat mittavaatimukset: niiden tulee olla 1,3 metrin mittaisia ja painaa kuivina kaksi kiloa. Ja sekakerppuja ei saa tehdä. Yhdessä kerpussa saa olla vain yhtä puulajia, Berggren sanoo. Hän alkaa olla tyytyväinen kokoamaansa kerppuun. Hän ottaa pätkän heinäpaalien sidonnassa käytettävää maatuvaa narua ja solmii pajunoksat nipuksi. Sitten hän leikkaa kerppuun sidottujen oksien varret oksasaksilla samanmittaisiksi. Kerppu on valmis ja voidaan ripustaa riihen katossa roikkuvien lautojen päälle kuivumaan. Siellä se saa kuivua, kunnes kerput lokakuussa haetaan Korkeasaareen. Kerppuihin käytettävät lehtipuun oksat Berggren saa kotitilan metsistä. Kun hänen vanhempansa reilut 20 vuotta sitten ostivat Oriveden perukoilla sijaitsevan tilan, oli valtaosa 40 hehtaarin suuruisen tilan metsistä juuri kaadettu. Kerppujen raaka-aineeksi sopivaa vesakkoa on siis hyvin tarjolla. Palkkarahoilla mönkijä Berggren on valmistanut kerppuja kohta kymmenen vuotta. Liikeidean hän peri nyt jo kotoa muuttaneelta isosiskoltaan. Aivan yksinään Berggren ei kerppuja kuitenkaan valmista, vaan apuna ovat pikkusisko ja vanhemmat. Isä kaataa puut, joista kerppuihin käytettävät oksat leikataan, äiti ja pikkusisko auttavat kerppujen sitomisessa. Nopeimmillaan kesän kerppu-urakka on porukalla valmistunut parissa viikossa. Berggren nauttii yrittäjänä olosta, mutta osin yrityksen perustaminen on ollut myös pakon sanelemaa. Kun asuu kaukana palveluista, on työllistettävä itse itsensä. Lisäksi Berggrenin elämää sanelevat lapsena sairas- tetut kaksi aivosyöpää, rankat hoidot vaikuttivat kehitykseen. Yrittäjänä olossa Berggren nauttii erityisesti siitä, että työtä saa tehdä omaan tahtiin. Kuumana päivänä töitä voi tehdä hieman vähemmän, viileänä päivänä enemmän. Myös raha on Berggrenin mukaan hyvä kannustin. Yhdestä kerpusta maksetaan euro. Tienaamillaan rahoilla Berggren on ostanut muun muassa mönkijän ja siihen peräkärryn ja auran. Matkoillakin on käyty. Viime kesänä kävin isosiskon kanssa Tanskassa. Kerput olivat tanskalaisessa eläintarhassa suurempia kuin Korkeasaaressa, Berggren virnistää. Katso Metsälehden YouTubesta Santtu Berggrenin ohjeet kerppujen tekoon. Santtu Berggren solmii kerput maatuvalla narulla. Valmiit kerput ovat 1,3 metrin mittaisia ja painavat kuivina kaksi kiloa.

7 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ajassa 7 Sininen istutusputki jäämässä historiaan Uittokalusto luopuu kotimaisesta Finnputkesta. Yhtiö keskittyy ruotsalaisten Pottiputkien markkinointiin. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Suomalaisen metsänhoidon kansainvälisesti tunnetuin keksintö Pottiputki siirtyi muutama vuosi sitten Lännen Tehtailta ruotsalaiselle metsänviljelytekniikkaan erikoistuneelle BCC Ab:lle. Samalla istutusputkien yleisnimeksikin muodostuneen Pottiputken valmistus siirtyi Ruotsiin. Suomalaisvalmistaja, laitilalainen VeMe Oy, jatkoi istutusputkien valmistusta. Väri vaihtui punaisesta siniseksi ja putken kylkeen teipattiin uusi nimi Finnputki. Uuden Suomi-putken markkinoinnista on vastannut Uittokalusto. Se myös omistaa Finnputki-tuotemerkin. Äskettäin Uittokalusto sopi BCC:n kanssa sen tuotteiden edustuksesta Suomessa. Samalla Uittokalusto luopuu Pottiputken kanssa kilpailevan Finnputken myynnistä. Finnputki-tuotemerkin yhtiö säilöö pöytälaatikkoonsa. Neljässä vuodessa Finnputki saavutti noin 50 prosentin markkinaosuuden Suomessa. Se tarkoittaa noin 1 500:aa myytyä putkea. Vientiin Finnputkia ei merkittäviä määriä mennyt, mikä saattoi koitua sen kohtaloksi. Tuotantokustannus jäi pienten valmistusmäärien vuoksi Sininen istutusputki on pian menneisyyttä, ja jäljelle jää punainen Pottiputki. kilpailijaa korkeammaksi, kertoo Uittokaluston toimitusjohtaja Mikko Söderling. Laitilassa ei luovuteta Aikanaan parikymmentä vuotta Pottiputkia ja nyt nelisen vuotta Finnputkia valmistaneelle Vemelle uutinen tuli yllätyksenä. Istutusputket eivät ole yhtiölle merkittävä tuote. Sen vuotuinen liikevaihto on yli kymmenen miljoonaa euroa. Siitä istutusputkien osuus on ollut alle euroa. Meillä on kaikki tarvittavat työkalut valmiina, joten jatkamme putkien valmistusta. Nyt on vain löydettävä uusi myyntikanava, toimitusjohtaja Lasse Aaltonen vakuuttaa. Metsäkoulutus veti nuoria Metsäteollisuuden investoinnit tarjoavat lisää työtä, samalla toisaalla irtisanotaan. HANNU JAUHIAINEN Metsäalan koulutukseen hakeutui tänä keväänä viimevuotista enemmän opiskelijoita. Kovin haku oli ammattikorkeakouluihin, yliopistoon sen sijaan oli helpompi päästä. Helsingin yliopistoon ja Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 155. Kun aloituspaikkoja on 113, yhtä paikkaa kohden oli 1,4 hakijaa. Ammattikorkeakoulujen suomenkieliseen metsätalousinsinöörikoulutukseen oli selvästi vaikeampi päästä. Tampereelle, Mikkeliin, Evolle, Rovaniemelle ja Joensuuhun haki yhteensä 458 opiskelijaa. Paikan sai 175 opiskelijaa, joten hakijoita oli 2,6 yhtä opiskelupaikkaa kohden. Maamme vanhin ja ainoa edelleen maalla toimiva oppilaitos Evo on kasvattanut suosiotaan. Hakijamäärät kasvoivat muuallakin, paitsi Tampereella. Ammattikoulutukseen, kuten metsuriksi ja metsäkoneenkuljettajaksi, haluaville oli aloituspaikkoja tarjolla 598. Ensisijaisia hakijoita oli 611, ja hakijoita kaikkiaan Ammattikoulutuksen aloituspaikkoja on tarjolla noin 30 vähemmän kuin viime vuonna. Ensisijaisten hakijoiden määrä oli noin sata viimevuotista suurempi. Peruskoulutuksen ongelmana on ollut, että vain noin 80 prosenttia valituista on vastaanottanut koulutuspaikan. Työtilanne vaihtelee Yhteyspäällikkö Tiina Eklund Metosta kertoo, että metsätalouden työllisyystilanne on kahtalainen. Perinteiset organisaatiot kuten metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus vähentävät henkilökuntaa. Metsäteollisuuden investointien myötä syntyy kuitenkin uusia työpaikkoja puunhankintaan ja korjuuseen. Meillä siis tarvitaan lähivuosina lisää leimikoiden suunnittelijoita, puun ostajia sekä puun korjaajia ja kuljettajia, Eklund sanoo. Viimeisen puolenkymmenen vuoden aikana metsäalan peruskoulutusta ja insinöörikoulutusta on vähennetty reilusti, mutta metsänhoitajien ei. Vastavalmistuneiden metsätalousinsinöörien työllisyysnäkymät ovat kohtalaisen hyvät. Alalta jää väkeä eläkkeelle suurin piirtein sen verran kuin kouluista valmistuu. Myös uusia työpaikkoja syntyy. Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, yleensä joko metsänhoitoyhdistyksiin tai metsäyhtiöiden palvelukseen, koulutusjohtaja Jukka Mäntylä Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo. Metsäalan myönteinen kehitys näkyy hänen mukaansa myös hakijamäärissä. Vastavalmistuneiden metsänhoitajien tilanne on selvästi huonompi. Metsänhoitajaliiton järjestöpäällikkö Jukka Sippolan mukaan erityisesti Luken huono tilanne vaikuttaa metsänhoitajien työllistymiseen. Aikaisemmin metsäntutkimus tarjosi vakituista tai määräaikaista työtä monelle vastavalmistuneelle. Nyt tämä ovi on kokonaan kiinni. METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU: MUN PUUJUTTU Tämänkertaisen kesäkilpailun aiheena on Mun puujuttu. Odotamme kiinnostavia kuvia ja kertomuksia teille lukijoille tärkeistä puuesineistä, rakkaista puista tai hauskoista tapahtumista metsässä. Puuesine voi olla peritty, itse tehty tai muuten tärkeä. Rakas puu voi kasvaa pihalla, metsässä tai puistossa. Tapahtuma taas voi olla minkälainen tahansa, joko todellisuudesta tai mielikuvamaailmasta. Riittää, että siihen liittyy puu. Kuvaksi sopivat sekä vanhat että uudet valokuvat. Myös piirros kelpaa hyvin. Kutsumme kilpailuun kaikenikäisiä lukijoitamme, joten kannattaa kysyä puujuttuja myös lapsilta ja lapsenlapsilta. LÄHETÄ kuva ja enintään vajaan liuskan eli noin merkin pituinen kirjoitus meille elokuun puoliväliin mennessä osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki tai sähköpostilla KILPAILUOHJEET löytyvät myös verkosta osoitteesta Kolme parasta kuvaa ja tarinaa palkitsemme kätevällä repulla, jossa on eväsrasia jo valmiiksi. Syyskelejä ajatellen reput on varustettu hyvillä heijastimilla. Frozzypack-eväsrasian kannen voi pakastaa, mikä pitää eväät tuoreina tuntikausia. JULKAISEMME parhaita kuvia ja tarinoita syksyn lehdissä. Kaikki lehteen painetut puujutut palkitaan lisäksi vielä kirjapalkinnolla. LÄHETÄ KUVA JA KERTOMUS VIIMEISTÄÄN 16.8.!

8 10 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Lupaava hallitusohjelma luontovarauksella Jos hallituksen tahto toteutuu, metsätilojen koko ja metsänomistajayrittäjien määrä kasvavat. Luontoarvot on turvattava niukemmin varoin. MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANNA BACK, kuvitus Keskustan Juha Sipilän johtaman hallituksen ohjelma on metsätalouden kannalta monessa mielessä lupaava. Biotalous on vahvasti esillä, ja metsänomistuksen ikuisuusongelmina pidettyihin tilakokoon ja sukupolvenvaihdoksiin luvataan puuttua. Vaikka poliittista tahtoa löytyy, niin vaikeisiin asioihin ei ole helppoja ratkaisuja. Hallitusohjelmassa ja sen liitteissä on paljon konkreettista, mutta myös ympäripyöreää. Esimerkiksi ohjelmaan on kirjattu, että toteutetaan kansallista metsästrategiaa, mutta ei ole määritelty, kuinka paljon. Vyönkiristyshallituksen konkretiaa on, että kemera- ja Metso-rahat vähenevät ja uhanalaiset lajit arvioidaan uudestaan. Yhdessä hakkuumäärien kasvun kanssa kasvaa myös huoli, että jäädäänkö suojelussa jälkeen. Askelia kohti yrittäjämetsänomistusta Jos jokin niin yrittämisen edistäminen toistuu hallitusohjelmassa useita kertoja. Metsätilakoon kasvattamisessa pyritään nimenomaan yrittäjämäiseen metsätalouteen. Hallitus lupaa viiden prosentin yrittäjävähennyksen, joka koskee myös metsätalouden harjoittajia ja verotusyhtymiä. Yrittäjävähennys tarkoittaa, että tuloksesta viisi prosenttia on verotonta ja 95 prosenttia veronalaista. Varainsiirtovero poistetaan tilanteista, joissa metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön. Apportiksi kutsutun ei-rahallisen sijoituksen varainsiirtovero on sama kuin tilakaupassa, neljä prosenttia, eli tilansa yhtiöittävä on joutunut maksamaan veroa suurin piirtein yhden vuoden tuoton. Sukupolvenvaihdoksiin vauhtia Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi alkaa tapahtua jo tämän kesänä aikana, vaikka vielä ei ole selvää, mitä. Aloitettu valmistelutyö jatkuu, mutta lopullinen malli on vielä hakusessa. Mahdollisia keinoja on lähinnä kaksi: metsävähennyksen laajentaminen myös sukupolvenvaihdoksiin tai perintö- ja lahjaveron huojentaminen. Kesän aikana pitäisi olla selvillä, että kumpi malli etenee jatkoon, sanoo metsäneuvos Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Nykyistä metsävähennystä on kritisoitu, että se pitää metsätilojen hinto- Pullonkauloihin pitää tarttua. Ohjelmassa on selkeästi otettu kantaa ongelmakohtiin. ja korkeina ja sitä kautta jarruttaa tilakoon kasvua. Perikuntien elinkaarta hallitus lupaa nopeuttaa eli lyhentää, kertomatta kuitenkaan keinoja. Kemeraa uudistetaan taas Metsänhoidollisesta kemeratuesta hallitus leikkaa 12 miljoonaa euroa. Leikkaukset tulevat voimaan ensi vuodesta alkaen. Prosenteissa mitaten kemera supistuu lähes 20 prosenttia nykyisestä 68 miljoonasta eurosta. Lisäksi kemeran kautta maksettavia Metso-metsiensuojeluohjelman luonnonhoito- ja ympäristötukia supistetaan kolmella miljoonalla eurolla. Virkamiehet saivat töitä, sillä juuri uudistettu kemera-asetus jouduttaneen avaamaan uudestaan. Todennäköisesti nykyiset työlajit säilyvät, mutta painotukset muuttuvat. Kokkosen mukaan ajan henki on nyt sellainen, että varsinkin metsäteiden kunnostukseen ja bioenergian lisäämiseen pitää löytyä rahat. Metsäteistä ei saa tulla puunkuljetusten pullonkaulaa, sillä hallitus aikoo laittaa tiestön kuntoon ja satsata muutaman vuoden aikana 600 miljoonaa euroa lisää perusväylänpitoon. Väylänpidolla tarkoitetaan sekä tieettä rataverkkoa ja terminaaleja. Biotaloushenkisen hallitusohjelman ansiosta kemeralle ei tapahtunut tämän pahempaa. Kemera alkaa olla kansallinen erityispiirre ja esimerkiksi Ruotsissa on jo vuosikymmenet pärjäilty ilman vastaavaa tukisysteemiä. Metson vapaaehtoisuuteen vähemmän varoja Metso-ohjelman suojelualueiden hankinnan varat vähenevät 20 miljoonalla eurolla. Toisaalta hallitusohjelmassa on lause, jonka mukaan metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Yhdessä ne tarkoittavat, että vapaaehtoisuuteen on vähemmän varaa. Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu, että Metsähallituksen mailla suojelua lisätään ja soidensuojelu on erikseen mainittu. Metsähallituksen metsätalouden kehitys- ja ympäristöpäällikkö Antti Otsamo ei näe mieltä valtion maiden lisäsuojelussa, sillä Pohjois-Suomessa suojelutilanne on ylipäätään hyvä ja Etelä-Suomen suojelullisesti arvokkaimmat kohteet ovat yksityismailla. Jos niistä ei ole vara maksaa metsänomistajille korvausta, niin suojelu on todellakin vapaaehtoista. Uhanalaiset lajit arvioidaan uudestaan Uhanalainen lajisto arvioidaan uudelleen,

9 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ajassa 11 mikä tarkoittanee etenkin liito-oravaa. Uhanalaisuusdirektiivien päivittäminen ajan tasalle on laajempi eurooppalainen prosessi, Otsamo sanoo. Liito-orava on Suomen uhanalaisten lajien ikoni, mutta eläin onkin varsin yleinen. Tilanne tuskin huononee vaikka suojelupykäliä hiukan kevennetään. Otsamon mukaan ajattelutapa on ollut, että jos jokin laji on otettu uhan alaisten listalle, niin sitä ei voi listalta poistaa. Tähän on nyt tulossa muutos ja suojelustatusta voidaan säätää molempiin suuntiin. On tervetullutta, että suojelu perustuu tosiseikkoihin eikä osittain tunteeseen, kuten vielä nykyään. Metsäkeskukselle säästöjä, Metsähallitukselle yhtiöittämistä Metsäkeskus joutuu säästöjen kohteeksi, mutta tarkkaa määrää ei tiedetä. Kokkosen mukaan kymmenen prosentin supistus olisi vielä linjassa metsäsektorin yleisen vyönkiristyksen kanssa. Todennäköisesti ainakin Metsäkeskuksen neuvontatyön laajuus joutuu tarkasteluun. Sähköisen asioinnin kehittäminen koskee hallintoa ylipäätään. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja johtamisjärjestelmä selkeytetään. Johtamiseen tulee selkeyttä ainakin sikäli, että nyt koko talo on yhden ministerin katsannon alla. Metsätaloustoiminnon yhtiöittäminen etenee. Selkeä paperi MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kiittää, että metsätalouden kannalta tämän hallituksen ohjelma on selkeä ja vie kehitystä oikeaan suuntaan. Kun markkinoille pitää tulla 15 miljoonaa kuutiometriä lisää puuta, niin pullonkauloihin pitää tarttua. Ohjelmassa on selkeästi otettu kantaa ongelmakohtiin. Negatiivista ovat leikkaukset pienpuun energiatuesta ja Metsosta. Akilleenkantapäitä Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo pitää biotaloutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävää hallitusohjelmaa vahvasti oikeansuuntaisena, mutta ottaa esiin muutamia akilleenkantapäitä. Hakkuumäärät ovat nousemassa kestävän hakkuumahdollisuuden rajoille. Luontoarvojen turvaamisen tulisi edetä myös, jotta Suomen metsätalouden ympäristömaine pysyy kunnossa. Siksi Metso-varojen leikkausta ei olisi nyt kaivattu. Metsäteollisuus on johdonmukaisesti ajanut puunmyynteihin kannustavaa kiinteistöveroa, ns. keppimallia, mutta sellaista ei hallitusohjelmassa ole. Nyt jää avoimeksi, miten lyhyen tähtäimen puuntarjontaa voidaan vahvistaa niin, että tavoiteltu hakkuumäärien kasvu toteutuu. Salo odottaa myös, että miten konkreettisesti edistetään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja lyhennetään perikuntien elinkaarta. Salon mukaan hallitusohjelman ja Kansallisen metsästrategian suhde herättää kysymyksiä. Stubbin hallitus hyväksyi loppumetreillään metsäalan yhteisesti valmisteleman kymmenvuotissuunnitelman. Sipilän hallitus lupaa toteuttaa metsästrategiaa, mutta ei sitouduta täydelliseen toteutukseen. Liekö aihetta huoleen? Kahden ministeriön ministeri Mikko Häyrynen Parikymmentä vuotta sitten metsäalalla toivottiin, että maa- ja metsätalousministeriössä olisi kaksi ministeriä, joista toinen keskittyisi metsäasioihin. Nyt on ministeri, jolla on kaksi ministeriötä. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on keskustalainen luomuviljelijä Ruokolahdelta. Hän on valmistunut metsänhoitajaksi Joensuun yliopistosta vuonna Tiilikainen on istunut eduskunnassa vuodesta Tiilikainen yritti ensimmäistä kertaa parlamenttiin vuonna 1995, silloin sitoutumattomana vihreiden listoilta. Tiilikainen oli puolisen vuotta ympäristöministerinä Vanhasen kakkoshallituksessa Paula Lehtomäen äitiysloman vuoksi. Kahden ministeriön ministerinä Tiilikainen on paljon vartija. Vihreän sävynsä ansiosta Tiilikaisella on edellytyksiä saada luottamusta myös ympäristöministeriöstä, mutta tontin laajuus on kysymys. Kukaan ei repeä joka paikkaan, toisaalta metsäalan isot organisaatiouudistukset on tällä haavaa tehtynä ja metsälaki on uudistettu. Niitä vasten hallitusohjelman metsätavoitteet näyttävät helpommilta, mutta helpot ratkaisut olisi jo toteutettu. Muutoksia on myös ministeriön virkamiesjohdossa, sillä luonnonvaraosaston ylijohtaja Juha Ojala siirtyy kesän aikana Työtehoseuran toimitusjohtajaksi. Ojalan ajama Metsähallituksen yhtiöittäminen kohtasi voimakasta kritiikkiä Metsähallituksen sisällä. Tätä ennen metsänhoitaja on ollut metsäasioista vastaavana ministerinä vuonna 1927, jolloin SDP:tä edustanut Mauno Pekkala istui Tannerin hallituksen maatalousministerinä. Sotien jälkeen Pekkala siirtyi SKDL:ään ja toimi pääministerinä.

10 12 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 3,6 miljoonaa kuutiota puuta hakattiin huhtikuussa teollisuuden käyttöön. Lähde: Luonnonvarakeskus Metsänomistajille 1,6 miljardia euroa VALTTERI SKYTTÄ Yksityismetsänomistajat saivat viime vuonna puukauppatuloja bruttona noin 1,6 miljardia euroa. Puunostajien metsänomistajille tilittämä kantorahasumma nousi hienoisesti edellisvuodesta jääden kuitenkin 2000-luvun alkuvuosien kantorahatuloista. Hankintakauppojen osuus yksityismetsänomistajien kantorahatuloista nousi kolmella prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin. Tukkipuukauppa tuo suurimman osan eli noin 70 prosenttia metsänomistajien tuloista. Eniten rahaa metsänomistajat saivat vuonna 2014 kuusitukkien myynnistä. Mänty oli rahamäärällisesti kuitupuukaupan ykkönen. Tänä vuonna puukauppa käynnistyi hitaasti, mutta toukokuussa todistettiin ensimmäistä miljoonan kuution puukauppaviikkoa. Tulevaisuuden kaupantekotahti näyttää kuitenkin rauhallista, sanoo metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimila. Myyntihalukkuus ei ole huipussaan, mutta ei näytä olevan ostopaineitakaan. Sahojen juhannuksena alkavat seisokit ovat jo edessä. Syksyn sahatavaramarkkinoiden osalta uutiset näyttävät hieman epävarmoilta, joten esimerkiksi kuusitukkiin kohdistuu hinnanlaskupaineita. puukauppa Puista kaupat sähköisesti Puukauppa on jo nyt monelle sähköpostien lähettelyä. Metsäyhtiöt vievät digiaikaa vielä pidemmälle. VALTTERI SKYTTÄ Metsä Group ilmoitti kesäkuun alussa solmineensa asiakkaansa kanssa Suomen ensimmäisen sähköisen puukaupan. Sähköisessä puukaupassa puukaupan solmimisen edyllyttämät toimenpiteet tehdään kaikki samassa internetin verkkopalvelussa. Täysin sähköistä metsänomistaminen ei ole tämän jälkeenkään, vaan Metsä Groupilla kaiken pohjana on metsänomistajan metsistä tehty metsäsuunnitelma, jonka päivittäminen vaatii vierailuja maastossa. Samoin yhtiön metsäasiantuntija käy yhä arvioimassa puukauppatarjouksen kohteena olevan leimikon paikan päällä. Ensimmäisen sähköisen puukaupan solmineen metsänomistajan Jussi Salomäen mukaan verkkopalvelu helpottaa paperirallia, sopimus- Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo Koko maa laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,73 55,19 42,02 15,84 17,09 15,61 22,72 24,02 Uudistushakkuu 56,60 56,03 43,62 17,74 18,44 17,56 25,04 25,02 Harvennushakkuu 47,70 47,09 36,83 15,25 15,37 14,71 20,83 20,52 Ensiharvennus 40,96 12,13 10,77 11,90 Hankintahinnat 56,63 55,52 45,72 27,89 29,83 29,14 34,22 33,63 KYMI-SAVO laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,47 56,02 43,63 15,64 17,39 15,62 21,63 23,20 Uudistushakkuu 58,12 56,70 45,04 17,47 18,58 17,65 23,63 24,21 Harvennushakkuu 49,32 47,86 38,75 15,59 15,64 15,14 21,43 Ensiharvennus 11,86 11,20 11,64 Hankintahinnat 57,57 55,22 49,33 29,01 29,13 29,68 Etelä-Suomi laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,78 55,85 40,39 15,72 17,63 15,59 22,04 23,11 Uudistushakkuu 56,64 56,53 41,49 17,00 18,83 17,25 23,77 24,01 Harvennushakkuu 47,98 48,47 36,59 15,72 15,76 15,33 21,37 Ensiharvennus 11,91 10,53 11,58 Hankintahinnat 60,53 57,46 44,67 28,48 30,65 29,24 ETELÄ-POHJANMAA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,95 54,53 16,45 17,82 16,53 24,27 25,40 Uudistushakkuu 56,77 55,03 18,40 18,26 18,08 26,80 26,11 Harvennushakkuu 47,45 45,28 15,19 14,88 14,57 21,76 Ensiharvennus 13,13 12,64 Hankintahinnat 54,24 52,49 27,31 28,60 27,67

11 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ajassa 13 FAKTA Metsä Groupin esimerkki Sähköinen puukauppa solmitaan Metsäverkkopalvelussa. Kauppaan liittyvät asiakirjat tallentuvat palveluun ja hyväksytyn puukauppatarjouksen etenemistä voi seurata palvelun verkkosivuilla. Nettisivuilla käydään ennakkoraivaustarpeen ohella läpi puukaupan kaikki toimenpiteet, kuten metsänkäyttöilmoituksen toimittaminen. Palvelu on mahdollinen Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille ja kaiken pohjana on metsänomistajan metsistä tehty metsäsuunnitelma. Henkilöllisyyden varmentaminen tapahtuu verkkopankkitunnuksilla. ten allekirjoitusta ja säästää kiireisen palkkatyöläisen aikaa oman metsänkäytön suunnitteluun. Kun puukaupan teko helpottuu, ehdin paremmin päivittämään metsäsuunnitelmaa tulevan varalta, Salomäki kertoo. Helpotusta etämetsänomistajille Metsä Groupin metsänomistajille tarjoaman verkkopalvelun nimi on Metsäverkko. Puukaupan teko palvelussa on mahdollista Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille. Muilla suurilla metsäyhtiöillä on metsänomistajille omat verkkopalvelunsa. UPM:llä Metsämaailma-verkkosivujen Minun metsäni -palvelu ja Stora Ensolla emetsä. Metsä Group toivoo sähköisen puukaupan auttavan puunmyynnissä erityisesti etämetsänomistajia, usealla paikkakunnalla metsää omistavia ihmisiä sekä metsäyhtymiä ja kuolinpesiä. Sähköiset palvelut voivat madaltaa kynnystä sille, että metsää käytetään, sanoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Sähköiset palvelut voivat madaltaa kynnystä käyttää metsää. Myös UPM:n sähköiset palvelut etenevät kohti tilannetta, jossa puukauppa on mahdollista solmia kokonaan sähköisesti, kertoo UPM:n puunhankinnan ja metsätalouden sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala. Myös metsävaratiedon on oltava metsänomistan käytettävissä mobiilisti ja aiempaa paremmin päiväntasaisena. Puunmyyjä ratkaisee kauppatavan Rajalan mukaan esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä metsään.fipalvelu on edistänyt sitä, että suomalaismetsien metsävaratiedot ovat saatavissa entistä yhdenmukaisemmassa muodossa. Tämä helpottaa uusien teknisten sovellusten kehittämistä metsäalalle. Seuraavan kahden vuoden aikana sähköiset palvelut kehittyvät nopeasti. Olen vakuuttunut, että varsin moni on halukas ottamaan sähköiset palvelut nopeasti käyttöönsä, sanoo Rajala. Ostopuolen mukaan metsänomistaja päättää yhä, pyöritelläänkö puukaupan yhteydessä papereita vai tietokoneen hiirtä. Sahoille sähköinen puukauppa ei ole vielä välttämättömyys, sanoo Keitele Groupin metsäpäällikkö Kari Wuolijoki. Wuolijoen mukaan syynä tähän on se, että keski-iältään vanhemmanpuoleinen metsänomistajakunta ei vielä käytä puukaupanteossa suuresti sähköisiä palveluja. Tukkipuukaupan merkitys on metsänomistajalle niin iso, että sen tekemisessä ei ratkaise pelkkä kaupanteon vaivattomuus. Puunostajan henkilökohtainen yhteydenotto on tärkeää, Wuolijoki kertoo. Ostomäärät viikolla 24 metsäkeskuksittain /m3 60 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Kantohintojen kehitys Savo-Karjala Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0, m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla viikot 1 24, vko Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ETELÄ- POHJANMAA KESKI- SUOMI ETELÄ- SUOMI LAPPI KAINUU- POHJANMAA SAVO- KARJALA KYMI- SAVO KESKI-SUOMI laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,64 54,96 41,47 15,90 17,23 15,72 21,60 Uudistushakkuu 56,96 56,14 43,63 17,84 18,65 17,66 22,63 Harvennushakkuu 47,61 46,68 35,00 15,66 15,57 14,98 20,95 Ensiharvennus 12,14 11,60 12,22 Hankintahinnat 56,03 55,79 44,16 28,90 29,91 29,62 KAINUU-POHJANMAA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,29 53,24 16,40 16,32 15,59 23,13 24,41 Uudistushakkuu 53,92 54,17 18,29 17,33 17,39 25,32 25,54 Harvennushakkuu 46,82 45,37 14,58 13,99 13,45 20,19 Ensiharvennus 13,18 10,79 Hankintahinnat 54,28 53,56 25,75 22,42 28,15 33,65 SAVO-KARJALA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,43 53,85 41,95 15,25 15,60 15,30 21,52 22,96 Uudistushakkuu 56,30 54,86 43,78 17,35 17,44 17,60 23,72 23,94 Harvennushakkuu 46,83 45,91 36,68 14,64 14,60 14,50 20,47 Ensiharvennus 11,47 9,93 12,16 Hankintahinnat 54,86 52,93 44,43 27,85 28,20 29,64 LAPPI laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,94 47,55 16,46 15,17 21,54 Uudistushakkuu 48,46 48,50 18,42 16,87 23,78 Harvennushakkuu 42,44 14,64 12,42 19,13 Ensiharvennus Hankintahinnat 54,76 50,87 27,33 28,50 35,37

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2014 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Lusto juhlii kiireen keskellä 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 Ajankohtaista: Metsä Group

Lisätiedot

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 WWW.METSALEHTI.FI Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille.

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 Jari Viitanen ja Pekka Ollonqvist Uuden aluejaon vaikutus puumarkkinoiden hintainformaatioon Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Kuusesta tuli museotavaraa

Kuusesta tuli museotavaraa METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. ELOKUUTA 2014 Nro 15 WWW.METSALEHTI.FI Kuusesta tuli museotavaraa Mäntän Serlachius-museoiden uusimpaan rakennukseen kului 23 kilometriä kuusilautaa. Sivut 16 17

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Puheenvuoron sisältöä Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen ja Koillismaan

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot