Myskihärille murkinaa. Santtu Berggrenin kerppuyritys vastaa osaltaan Korkeasaaren ruokahuollosta. Sivut 6 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myskihärille murkinaa. Santtu Berggrenin kerppuyritys vastaa osaltaan Korkeasaaren ruokahuollosta. Sivut 6 7"

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 18. KESÄKUUTA 2015 Nro 12 PERUSTETTU 1933 Kuva: Seppo Samuli Myskihärille murkinaa Santtu Berggrenin kerppuyritys vastaa osaltaan Korkeasaaren ruokahuollosta. Sivut 6 7 Uutinen: Pottiputken mentäviä koivuntaimia sivut 2 3 Puukauppa: Sähköistä kauppaa sivu 12 Keskiaukeama: Metsäiselle kesämatkalle sivut Koneet: Pienet esillä Elmiassa sivut 22 23

2 2 a j a s s a LYHYET Panostukset metsänhoitoon ennallaan Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin viime vuonna 302 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskuksen mukaan se on reaalisesti saman verran kuin edellisvuonnakin. Yksityismetsissä rahaa käytettiin 216 miljoonaa euroa, mikä on reaalisesti prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten rahaa käytettiin taimikonhoitoon, liki 50 miljoonaa euroa. Havupuutavara pois metsistä Hyönteistuhojen torjumiseksi puutavara on vietävä metsästä hakkuupaikalta tai välivarastoilta pois kesän aikana. Lain mukaan syys-toukokuun aikana kaadettu, yli 10-senttinen mänty on vietävä metsästä heinäkuun alkuun mennessä Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa aikaa on heinäkuun puoliväliin. Vastaavasti kuusi on vietävä pois Etelä-Suomesta heinäkuun puoliväliin mennessä, Keski-Suomessa 24. heinäkuuta mennessä ja pohjoisessa elokuun puoliväliin mennessä. EU:n metsissä riittää biomassaa Puuperäisen biomassan hakkuita voitaisiin lisätä EU:n alueella huomattavasti nykyisestä. Hans Verkerkin väitöskirjan mukaan unionin metsien hakkuukertymä voisi olla vuonna 2030 jopa miljoonaa kuutiota vuodessa. Korjuumäärän kasvattaminen saattaa johtaa ristiriitoihin metsien muiden ekosysteemipalveluiden kanssa. Verkerkin mukaan Euroopan metsät saattaisivat lisääntyneiden hakkuiden takia muuttua hiilinielusta hiilen lähteeksi. Luke irtisanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena keskuksesta irtisanotaan enintään 146 henkilöä, järjestetään toimitiloja uudelleen ja lomautetaan koko henkilöstö ensi syksyn aikana enintään kahdeksi viikoksi. Yt-neuvottelujen taustalla on valtion tutkimuslaitosten rahoitusuudistus, joka leikkaa Luken perusrahoitusta liki 15 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikuta metsäohjelmaan Suomen metsäkeskus on käynnistänyt alueellisten metsäohjelmien laatimisen kaudelle Myös kansalaiset pääsevät vaikuttamaan ohjelmaan, sillä metsäkeskus on avannut verkossa kyselyn, jolla pyydetään palautetta metsäohjelmasta. MIKKO RIIKILÄ, teksti ERKKI OKSANEN, kuva Miksiköhän tätä ei ole keksitty ennen? Pienet koivun taimet ovat puolta halvempia ja kasvavat vähintään yhtä hyvin kuin isot, kuokalla istutettavat. Tavalliset koivuntaimet ovat senttiä pitkiä ja niin suurissa paakuissa, ettei niitä pysty istuttamaan pottiputkella. Jokainen muovisäkissä koivuja aukolla retuuttanut tietää, kuinka tympeää niiden istuttaminen on. Metsäyhtiö UPM sekä yksityinen taimiyhtiö Mellanå Plant ovat ryhtyneet kasvattamaan koivuntaimia samankokoisissa paakuissa kuin kuusiakin. Istutettaessa koivut ovat noin 20-senttisiä. 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Pottiputki on käypä työkalu koivunkin istutuksessa, kunhan maahan on menossa koivun pikkutaimia. Koivun istutus uusiin puihin Pikkutaimet tekevät vaivalloiset kuokan ja jätesäkit tarpeettomiksi. Pikkukoivut lähtevät kasvuun yhtä nopeasti kuin isotkin, vakuuttaa metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt UPM Metsästä. Samaan havaintoon päädyttiin Luken viimevuotisessa istutuskokeessa Kuopiossa. Toukokuussa istutetut pikkutaimet venähtivät elokuuhun mennessä puolimetrisiksi. Kesäkuun alussa ja juhannukse-

3 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ajassa 3 na istutetut taimet olivat elokuulla hieman lyhyempiä. Luken koe osoitti, että pikkukoivut voidaan istuttaa koneella. Taimet jopa hyötyivät koneen tekemästä syväistutuksesta, joka suojaa kuivumiselta. Hirvet aiheuttivat tuhoja erityisesti toukokuussa istutetuille taimille. Luonnonvarakeskus Luken tutkija Jaana Luoranen vertaa pikkukoivujen kasvua kesällä istutettaviin, niin ikään pienissä paakuissa kasvatettaviin koivuntaimiin, joiden kehitystä on seurattu kattavammin. Kesäkoivut lähtevät nopeasti kasvuun ja ne säilyttävät etumatkansa. Kymmenen vuotta istutuksen jälkeen ne ovat noin metriä pidempiä kuin keväällä istutetut, Luoranen toteaa. Suuri säästö viljelyyn Koivun taimia istutetaan hyvin vähän. Niiden suosio on kuitenkin kasvamaan päin muun muassa kuusikoita vaivaavien kirjanpainajatuhojen vuoksi. Tärkein syy koivun epäsuosioon ovat hirvet. Myöskään viljelykulut eivät innosta metsänomistajia. Tältä osin pikkukoivut lupaavat ilosanomaa koivun istutuksia pohtiville. Pikkukoivut lähtevät kasvuun yhtä nopeasti kuin isotkin. Isot koivuntaimet ja niiden istutus maksavat yhteensä 900 euroa hehtaarilta. Yksivuotiaiden kuusten vastaava kustannus on 560 euroa. Pikkukoivujen istutuskustannus on samaa luokkaa. Tosin taimet ovat hieman kalliimpia. Ensi kevään istutuksiin pikkutaimet kylvetään juhannuksen tienoilla. Tuotantoesimies Henna Höglund UPM:n Joroisten taimitarhalta kertoo, että taimia kasvatetaan tilausten mukainen määrä. Uudistamissuunnitelmat kannattaa laatia kaksi vuotta eteenpäin, jotta saa mieleisiään taimia. UPM:n Joroisten tarhan lisäksi pikkukoivuja kasvattaa yksityinen Mellanå Plant Ab. Sieltäkin taimia voi kysellä ensi kevääksi, mutta varma niidenkään saanti ei ole. Koivuntaimien tuhoriski on suurempi kuin havupuilla. Sen vuoksi niitä kylvetään jonkin verran yli tilatun määrän. Vasta loppukesästä tiedämme, paljonko taimia riittää myyntiin, Mellanån toimitusjohtaja Rainer Bodman kertoo. FAKTA Pikkukoivut Taimen pituus cm Paakku pl81 Kasvatusaika 1 vuosi Istutusväline 5-putki Hinta samaa tasoa kuin yksivuotiaan kuusen Suositeltu istutusaika lehdettömänä toukokuussa Hallitus edistää tukkipuun käyttöä Uusi hallitus aikoo paitsi säästää rahaa myös uudistaa taloutta. ELIISA KALLIONIEMI Neljän miljardin euron säästöjen vastapainoksi se on nimennyt viisi strategista muutoshanketta, joille ohjataan lähivuosina 1,6 miljardia euroa. Yksi strategisista alueista on biotalous. Rovaniemellä viime viikolla puhunut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen mainitsi biotalouden hankkeista kolme, joihin hallitus aikoo investoida. Yksi näistä on puutuoteteollisuuden edistäminen. Markkinavoimat eivät tässä yksin riitä. On tarpeen selvittää, mitä pullonkauloille voidaan tehdä, Tiilikainen totesi. Lisäksi hallitus aikoo varmistaa, että puumarkkinat toimivat. Tähän liittyy esimerkiksi sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Kolmanneksi hallitus käyttää strategisille hankkeille varattua rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta puusta syntyisi uusia korkean jalostusasteen tuotteita. MIKKO RIIKILÄ Metsähallitusten järjestö aloitti 10-vuotisjuhlansa Lapista. Esitys metsähallituslaista syksyksi Ministeri Tiilikainen esiintyi ensimmäistä kertaa metsäväelle Euroopan valtionmetsien järjestön Eustaforin tilaisuudessa. Kokousta isännöivälle Metsähallitukselle hän lupasi uuden esityksen metsähallituslain muuttamisesta jo ensi syksyn aikana. Valtion metsien myyntiä ei Tiilikaisen mukaan ole aikomusta lisätä valtion rahapulan paikkaamiseksi. Metsähallituksen tuloutustavoite on tarkoitus pitää sillä tasolla, että se syntyy normaalista liiketoiminnasta eikä pääomaa ole tarpeen myydä. Kolmannes Euroopan metsistä Eustaforin kokoukseen osallistuu 120 henkeä eri puolilta Eurooppaa. Järjestöön kuuluvat organisaatiot hallinnoivat noin 30 miljoonaa hehtaaria, mikä on yli kolmannes Euroopan metsistä. Eniten metsää on Puolan valtiolla, 7,3 miljoonaa hehtaaria. Kakkosena on Suomen Metsähallitus 4,9 miljoonalla hehtaarilla. Puukauppiaana se jää kuitenkin kauas jälkeen Puolasta, missä hakkuut yltävät jopa 37 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsä-Pirkka aloittaa yt-neuvottelut Irtisanomisuhka koskee yli 30:tä metsuria ja toimihenkilöä. Joutsassa toimiva metsä- ja metsätyöpalveluita tuottava Metsä-Pirkka on aloittanut koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Tavoitteena on keskittää yhtiön toiminta asiantuntijapalveluihin ja lämpölaitosten puuhuoltoon. Se merkitsisi töiden loppumista yhtiön yli 30 metsurilta ja toimihenkilöiltä. Yhtiön omistajat, Jouko ja Helena Pirkkalainen jatkavat asiantuntijapalveluiden tuottamista. Ensisijainen tavoite on helpottaa omaa työtä. Lisäksi erilaisten asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti, Jouko Pirkkalainen kertoo. Hänen mukaansa Metsä-Pirkka keskittyy jatkossa muun muassa kiinteistön välitykseen ja arviointiin. Lisäksi yhtiöllä on runsaasti hoitosopimustiloja, joiden hoitamista jatketaan. Myös energiapuun hankinta jatkuu. Pirkkalainen huomauttaa, että metsurityön teettämisen kannattavuus on koko ajan tiukentunut. Yt-neuvotteluissa metsätyöpalveluiden tuottamiseen on etsitty jatkajaa yrityksen omien toimihenkilöiden keskuudesta. Tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu. Metsä-Pirkan palkollisten työt päättyvät tämän vuoden loppuun mennessä, jos yt-neuvotteluissa irtisanomisiin päädytään. Sovitut työt hoidetaan valmiiksi, Pirkkalainen vakuuttaa. Teemu Lahtinen tässä numerossa AJASSA Vihdasta irtoaa paljon terveellistä Sivu 5 Metsäkoulutus kiinnosti nuoria Sivu 7 Saappaat pitävät punkit loitolla Sivu 9 Hallitusohjelmassa on metsäkin mukana Toteutuessaan Sipilän hallituksen ohjelma kasvattaisi metsätiloja. Sivut METSÄSTÄ Boorivajeesta pääsee eroon Sivut Höylään sopivat myös ulkomaiden puulajit Sivut Ei ihan tavallisin metsuriyrittäjä Marianna Kemppainen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kaikenlaista. Sivu 20 Visakoivun karsinta näkyy lompakossa Sivu 21 PILKKEITÄ Tiedekeskustelua ei saa rajoittaa Sivu 24 MIstä on taivaan pilvet tehty? Sivu 25 Metsien sosialisointia puretaan Romaniassa Metsänkäyttö Romaniassa on tarkasti säädeltyä. Sivu 26 Koneiden huolto toimii Komissakin Sivu 27 Sami Karppinen

4 4 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 METSALEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS VERKKOKESKUSTELU Toimivan koneraivauksen edellytyksenä on kustannustehokas kone. Siihen auttaisi koneen yksinkertaistaminen ruohonleikkurin tyyliseksi runko-ohjauksella toimivaksi ja raivausterillä varustetuksi härpäkkeeksi. Puuki Onhan noita koneita tehty. Vasta yksi tehdas meni konkurssiin (Usewood), nyt se jatkaa puuhaamista olikohan Latviassa tai Liettuassa. Se kone on ainakin lelu ja sopimaton meidän metsiin. Metsuri motokuski Sirkkelin terä -systeemi oli koeajossa jo 80-luvulla, Lokomon puomissa hydraulimoottorilla. Oli nopeampi kuin husoppimies, mutta jälki sen mukaista. Torppari Toisena koneellisen taimikonhoidon haarana UPM jaksaa promota Pentin Pajan kitkevää kouraa. UPM toimii itse kouralle testiasiakkaana tavoitteena saada hommasta kehittymään valtamenetelmä. Caballista Seurasin toissakesänä tuossa kilometrin päässä kitkentäkoneen työskentelyä Umpin taimikossa. Ei se kovin nopealta vaikuttanut, vaikka paikka oli erinomainen, konekylvetty männyntaimikko melkein tasaisella kankaalla. Salonpoika Minä en kyllä usko mihinkään isoihin taimikonhoitokoneisiin, samaa sarjaa kuin kävelevät metsäkoneet. Ei ole ihmissilmän ja käden voittanutta tuossa raivaushommassa. Svedu Petteri Puukaupan jarru kotimarkkinoilla NÄKÖKULMA Unohtuivatko yhteismetsät? Hallitusohjelman monien metsätaloutta edistävien tavoitteiden rinnalla mielenkiintoista on, että mitä siellä ei ole. Yhteismetsistä ei ole mitään. Vyönkiristyshallitukselta voisi kysyä, miten valtion verokertymän kannalta perustellaan yhteismetsien 2 5 prosentin veroetu. Yhteismetsälaille on aikoinaan ollut sekä metsätaloudelliset että osakastiloihin liittyvät sosiaaliset perusteet. Nykymaailmassa lakia ei säädettäisi ainakaan samoilla perusteilla. Viime vuosien ilmiö on, että isoja metsärahastoja rakennetaan varta vasten perustettujen, pienten ja nimellisesti toimivien yhteismetsien osakaskuntien pohjalle. Mutkikkaalla järjestelyllä suuromistukselle on saatu yksityishenkilöä lievempi verotus ja yksityishenkilöille tarkoitettu metsävähennys. Se tuskin oli lainsäätäjällä mielessä. MIKKO HÄYRYNEN LUKIJAKUVA Puu on viime aikoina käynyt hyvin kaupaksi, mutta metsänomistajien puunmyyntitulot ovat jääneet kauas vuosituhannen vaihteen lukemista. Silloin yksityismetsien kantorahapotti oli monena vuonna yli kaksi miljardia euroa, nyt se on pysytellyt 1,6 miljardissa eurossa. Selitys vaatimattomaan tasoon löytyy vaisusta tukin kysynnästä. Sahojen päämarkkinoilla Euroopassa rakentaminen ei vieläkään ole päässyt kunnolla vauhtiin. Suomalaissahat ovat sopeutuneet tilanteeseen hyvin, ja onnistuneet valloittamaan markkinoita muualta. Sahatavaran vienti on kasvanut tasaisesti jo vuosikaudet. Egypti on noussut suurimmaksi ostajamaaksi, ja laivaukset Kiinaan lisääntyvät kovaa vauhtia. Varsinainen murheenkryyni on kotimaa. Suomalaiset rakentavat ennätyksellisen vähän. Kun kymmenen vuotta sitten sahatavaraa kului kuutiometri henkeä kohti, nyt riittää 0,6 kuutiometriä. Rakennusteollisuus arvioi, että omakotitaloja rakennetaan tänä vuonna 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Puutavaraa on onneksi tarvittu rakennusten korjaamiseen ja puukerrostaloihin. Niiden ansiosta Luonnonvarakeskus ennustaa kotimaan kulutuksen vähenevän tänä vuonna viime vuoden 3,4 miljoonasta kuutiometristä vain pari prosenttia. Ero aiempaan on silti iso. Kun talouden ennusteet alkoivat heiketä vuonna 2007, sahatavaraa käytettiin meillä 5,2 miljoonaa kuutiometriä. Kulutus kasvaa taas, kun suomalaisilla on varaa rakentaa omakotitaloja. Niihin puuta on perinteisesti totuttu käyttämään. Siitä voitaisiin tehdä kuitenkin paljon enemmän myös julkisia rakennuksia ja puukerrostaloja. Hallitus on omalta osaltaan luvannut vauhdittaa puurakentamista purkamalla rakentamismääräyksiä, jotka ovat rajoittaneet puun käyttöä. Tärkeintä on kuitenkin saada talous kasvuun. Esimerkit Isosta-Britanniasta ja Saksasta osoittavat, että talouden elpyminen näkyy nopeasti myös sahatavaran kulutuksessa. Muun Euroopan ansiosta loppuvuodeksi ennustetaankin viime syksyä runsaampaa kysyntää tukille. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi SITAATTI Vaikka hallitusohjelmaan sisältyy leikkauksia myös kemeran rahoitukseen, ei sen pidä antaa jarrutella metsänhoitotöiden käynnistämistä. Kemera on investointituki vuosikymmenten päähän. Kun valtio sijoittaa euron, sijoittaa metsänomistaja kaksi tai kolme euroa. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola gallup Oletko tyytyväinen hallitusohjelmaan? Ei 32% vastaajia 178 Pihakoivut kuivumaan Kaupunkiasunnon pihakoivut olivat jo riesana itselle ja naapureille valtavan lehtisatonsa ansiosta. Metsä-Masa Kyllä 68% Uusi kysymys: Käytätkö mönkijää metsätöissä? Osallistu kyselyyn osoitteessa Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Sähköposti:

5 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ajassa 5 AJANKOHTAINEN Mitä vastasta irtoaa, kun sillä vihtoo? FAKTA Raudus kestää, hies tuoksuu Moni suosii vastan tai vihdan teossa rauduskoivua. Suosiolle löytyy syynsä eri koivulajien ominaisuuksista. Rauduskoivun lehtien solukko on kestävämpää kuin hieskoivun, joten rauduksen lehdet eivät repeä niin helposti ja sopivat paremmin vastomiseen. Hieskoivun lehdistä irtoaa puolestaan paremmin aromeita, joten rauduskoivuvihdan sekaan voi lisätä muutaman hieskoivun oksan tuoksua antamaan. Shutterstock Juhannussaunassa Koivuniemen herraa ei tarvitse pelätä. VALTTERI SKYTTÄ Huomenna juhannusaattona on taas se päivä, kun tuhannet koivunlehdet sivelevät samanaikaisesti alastomia vartaloita ympäri Suomen. Juhannussaunan vasta tai vihta kruunaa koivun aseman keskikesän juhlan kapellimestarina. Entisaikaan uskottiin, että juhannussaunassa tapahtuu taikoja. Mutta mitä siellä oikeasti tapahtuu eli mitä vastasta irtoaa, kun sillä vihtoo? Koivunlehdissä on muun muassa haihtuvia öljyjä, betuliinia, naftaleenia, fenolisia ainesosia, antioksidantteja ja runsaasti c-vitamiinia, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon professori Sinikka Piippo. Koivunlehdillä voi siis olla virkistäviä ja vastustuskykyä parantavia vaikutuksia. Ihon kautta ja hengitysteitse Piipon mukaan koivunlehtien ainesosat vaikuttavat voimakkaimmin, jos lehtiä syö. Vaikka koivunlehtiä syödään harvemmin saunassa ja lehtien vaikutusta saunaolosuhteissa ei ole tutkittu, vihdasta päätyy iholle koivun ainesosia. Samoin lehdistä irtoaa haihtuvia yhdisteitä, joita hengitellään kosteissa löylyissä. Vastominen vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja saa aineenvaihdunnan kiihtymään. Virkistyminen ja mahdollinen hyvä olo saunan jälkeen on siis osittain itse vastomistoimenpiteen ansiota. Vanhastaan vihtomisella on pyritty lievittämään esimerkiksi reumatismin aiheuttamia kipuja, Piippo kertoo. Koivu voi tarjota myös juhannusjuomavaihtoehdon. Tuoreista ja nuorista lehdistä tehdystä koivuteestä on haettu apua virtsatievaivoihin, Piippo sanoo. Koivunlehtien sisältämä metyylisalisylaatti ei välttämättä ole hyväksi kaikille. Salisylaattia käytetään kivun ja tulehduksen lievitykseen, mutta salisylaattiallergikoille liika yhteiselo koivunlehtien kanssa voi aiheuttaa oireita, kuten kutinaa. Koivunlehtien virkistävien vaikutusten vuoksi ei ole ihme, että koivuja asetellaan juhannuksena rakennusten nurkille ja sisätiloihin ympäristöä ja ilmaa piristämään. Vastomisen ja tuoreiden koivujen ansiosta juhannuspäivän aamuna pitäisi ainakin teoriassa olla raikas olo jos ei ole koivuallergikko tai nauttinut liikaa juhannuksen toista perinnettä eli alkoholipitoista juomaa. KOLUMNI Puuta ja heinää Päivän kova sana on biotalous. Bioetanoli yksi keskeinen biotalouden tuote, bensiinin jatke. Myllykosken vanhaan paperitehtaaseen Kymijokivarteen suunnitellaan bioetanolitehdasta. Jokivarren puunjalostusteollisuus on kokenut kovia. Hanke oli hyvä uutinen. Iloitsin metsäbiomassan menekin ja pienpuun, erityisesti mäntykuidun, käytön kasvusta seudulla. Kuvittelin jo positiivisia vaikutuksia erityisesti mäntykuidun hintoihin. Ihmetykseni oli suuri kun ensin kaavailtiin raaka-aineeksi järviruokoa, myöhemmin olkea ja jopa luonnonhoitopeltojen heinää. Voi hyvät hömppäheinät! Ajatuksiini tuli väkisin ristiriitoja hankkeesta. Eikö kelvollista metsäbiomassaa ole metsät väärällään ja harventamattomia männiköitä haitoiksi asti? Onko olkea käyttävällä bioetanolitehtaalla jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset? Olkea tarvittaisiin peltohehtaarilta noin tonnia vuodessa, hankinta-alue tehtaalta 100? 150 kilometrin säteellä. Olki on sesonkituote, sen korjuu ajoittuu myöhäiseen syksyyn puintien jälkeen. Lisääntynyt raskas peltoliikenne märillä pelloilla tiivistää maan. Ravinteiden, etenkin kalin hävikki ei ole ainoa ongelma. Nykyisen ympäristökorvauksen säädösten mukaan peltoviljelyssä tulee noudattaa ns. täydentäviä ehtoja, näiden yksi perusajatus on huolehtiminen peltomaasta ja sen tiivistymisen minimoiminen. Peltomaan rakenteelle jatkuva olkien korjuu muodostaa merkittävän haitan. Olkipaalit joudutaan varastoimaan talven yli ja paalatessa tavara on kosteaa, se ei paalissa talvella kuivu. Miten käyttökelpoista raaka-aine seuraavana kesänä on? Osittain jo varmasti mädäntynyttä ja palanutta. Viljelijät ovat olleet varovaisia asian suhteen, alustavia sopimuksia on saatu vain 10 prosenttia tavoitteesta. Toki hanke lisää koneurakointimahdollisuuksia ja muuta työllisyyttä. Tuotantotekniikka on Suomessa uutta, mutta käytössä Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Näillä alueilla pellot ovat rannattoman laajoja, syksyt ja talvet kuivia ja lyhyitä, maalajit erilaisia. Metsäbiomassaa saadaan ympäri vuoden ja se kestää varastoinnin käyttökelpoisena. Erityisesti mäntykuidulle lisäkäyttö olisi enemmän kuin toivottavaa. Sahanpurun käyttöä etanolin valmistukseen aloitellaan Kajaanissa. Puhdas sahanpuru onkin arvokas raaka-aine, ja sille parempi loppukäyttö on etanolin valmistus kuin poltto. Metsäbiomassaa on Suomessa mittaamattomat määrät. Sen käyttö edistää metsänhoidollisia toimenpiteitä ja puupohjaisia innovaatioita. Ei tarvitsisi syyssateilla möyriä raskailla koneilla eteläisen Suomen savisilla pelloilla ja käyttää raaka-aineena mädäntynyttä pehkua. Riitta Alestalo Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä

6 6 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 FAKTA Santtu Berggren 22-vuotias kotoisin Orivedeltä 4H-yrittäjä tekee kerppuja Korkeasaaren sorkkaeläimille Santun kerppu -yrityksen nimissä selättänyt kaksi aivosyöpää harrastaa virvelöintiä, seuraa jääkiekkoa, raveja ja rallia ja kerää jääkiekkokortteja 4H-yritys 4H-järjestön ylläpitämä vuotiaille turvallinen tapa kokeilla yrittäjyyttä myynti euroa/v liikkeelle 4H-yrityskurssilta tukena henkilökohtainen yritysohjaaja HAASTATTELU Santtu Berggren kokoaa ja kuivattaa kerput vanhassa riihessä. Kerppuja Korkeasaareen Santtu Berggrenin asiakkaita ovat eläintarhan visentit, vuorikauriit ja myskihärät. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat kerppua. Siinä 7000 on 4H-yrittäjä Santtu Berggrenin tämän kesän urakka. Sen verran Helsingissä sijaitseva Korkeasaaren eläintarha on arvioinut visenttien, vuorikauriiden, myskihärkien ja muiden sorkkaeläinten ensi talvena kerppuja syövän. Lehtipuiden oksista kootut niput eli kerput ovat sorkkaeläinten talviruokaa. 22-vuotiaan Berggrenin Santun kerppu -yritys valmistaa Korkeasaaren eläimille kerppuja pajusta, pihlajasta ja haavasta. Tuotantotilat ovat Orivedellä Pirkanmaalla sijaitsevan kotitilan vanhassa riihessä. Tässä on nyt tätä kerppuainesta, Berggren sanoo ja kumartuu ottamaan riihen oviaukosta muutaman pajunoksan. Bergren on jo aloitellut kesän kerppu-urakkaa, mutta varsinaisesti kerppujentekoaika alkaa juhannukselta. Silloin lehdet ovat kasvaneet niin isoiksi, että kerpuissa on kunnolla syötävää, Berggren sanoo. Kerppuja ei kannata tehdä kovin aikaisin kesällä senkään takia, että lehdet pysyvät paremmin kiinni myöhemmin tehdyissä kerpuissa. Aivan loppukesäänkään tekoa ei voi jättää, sillä viimeistään heinäkuun lopulla kerppujen on oltava valmiita. Puulaji kerrallaan Berggren kokoaa pajunoksia nipuksi. Kerppuun laitetaan yleensä viisi lehtipuun oksaa, mutta jos mukaan sattuu vähälehtisempiä oksia, sujauttaa Berggren mukaan pari ylimääräistä. Korkeasaari on asettanut kerpuille tarkat mittavaatimukset: niiden tulee olla 1,3 metrin mittaisia ja painaa kuivina kaksi kiloa. Ja sekakerppuja ei saa tehdä. Yhdessä kerpussa saa olla vain yhtä puulajia, Berggren sanoo. Hän alkaa olla tyytyväinen kokoamaansa kerppuun. Hän ottaa pätkän heinäpaalien sidonnassa käytettävää maatuvaa narua ja solmii pajunoksat nipuksi. Sitten hän leikkaa kerppuun sidottujen oksien varret oksasaksilla samanmittaisiksi. Kerppu on valmis ja voidaan ripustaa riihen katossa roikkuvien lautojen päälle kuivumaan. Siellä se saa kuivua, kunnes kerput lokakuussa haetaan Korkeasaareen. Kerppuihin käytettävät lehtipuun oksat Berggren saa kotitilan metsistä. Kun hänen vanhempansa reilut 20 vuotta sitten ostivat Oriveden perukoilla sijaitsevan tilan, oli valtaosa 40 hehtaarin suuruisen tilan metsistä juuri kaadettu. Kerppujen raaka-aineeksi sopivaa vesakkoa on siis hyvin tarjolla. Palkkarahoilla mönkijä Berggren on valmistanut kerppuja kohta kymmenen vuotta. Liikeidean hän peri nyt jo kotoa muuttaneelta isosiskoltaan. Aivan yksinään Berggren ei kerppuja kuitenkaan valmista, vaan apuna ovat pikkusisko ja vanhemmat. Isä kaataa puut, joista kerppuihin käytettävät oksat leikataan, äiti ja pikkusisko auttavat kerppujen sitomisessa. Nopeimmillaan kesän kerppu-urakka on porukalla valmistunut parissa viikossa. Berggren nauttii yrittäjänä olosta, mutta osin yrityksen perustaminen on ollut myös pakon sanelemaa. Kun asuu kaukana palveluista, on työllistettävä itse itsensä. Lisäksi Berggrenin elämää sanelevat lapsena sairas- tetut kaksi aivosyöpää, rankat hoidot vaikuttivat kehitykseen. Yrittäjänä olossa Berggren nauttii erityisesti siitä, että työtä saa tehdä omaan tahtiin. Kuumana päivänä töitä voi tehdä hieman vähemmän, viileänä päivänä enemmän. Myös raha on Berggrenin mukaan hyvä kannustin. Yhdestä kerpusta maksetaan euro. Tienaamillaan rahoilla Berggren on ostanut muun muassa mönkijän ja siihen peräkärryn ja auran. Matkoillakin on käyty. Viime kesänä kävin isosiskon kanssa Tanskassa. Kerput olivat tanskalaisessa eläintarhassa suurempia kuin Korkeasaaressa, Berggren virnistää. Katso Metsälehden YouTubesta Santtu Berggrenin ohjeet kerppujen tekoon. Santtu Berggren solmii kerput maatuvalla narulla. Valmiit kerput ovat 1,3 metrin mittaisia ja painavat kuivina kaksi kiloa.

7 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ajassa 7 Sininen istutusputki jäämässä historiaan Uittokalusto luopuu kotimaisesta Finnputkesta. Yhtiö keskittyy ruotsalaisten Pottiputkien markkinointiin. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Suomalaisen metsänhoidon kansainvälisesti tunnetuin keksintö Pottiputki siirtyi muutama vuosi sitten Lännen Tehtailta ruotsalaiselle metsänviljelytekniikkaan erikoistuneelle BCC Ab:lle. Samalla istutusputkien yleisnimeksikin muodostuneen Pottiputken valmistus siirtyi Ruotsiin. Suomalaisvalmistaja, laitilalainen VeMe Oy, jatkoi istutusputkien valmistusta. Väri vaihtui punaisesta siniseksi ja putken kylkeen teipattiin uusi nimi Finnputki. Uuden Suomi-putken markkinoinnista on vastannut Uittokalusto. Se myös omistaa Finnputki-tuotemerkin. Äskettäin Uittokalusto sopi BCC:n kanssa sen tuotteiden edustuksesta Suomessa. Samalla Uittokalusto luopuu Pottiputken kanssa kilpailevan Finnputken myynnistä. Finnputki-tuotemerkin yhtiö säilöö pöytälaatikkoonsa. Neljässä vuodessa Finnputki saavutti noin 50 prosentin markkinaosuuden Suomessa. Se tarkoittaa noin 1 500:aa myytyä putkea. Vientiin Finnputkia ei merkittäviä määriä mennyt, mikä saattoi koitua sen kohtaloksi. Tuotantokustannus jäi pienten valmistusmäärien vuoksi Sininen istutusputki on pian menneisyyttä, ja jäljelle jää punainen Pottiputki. kilpailijaa korkeammaksi, kertoo Uittokaluston toimitusjohtaja Mikko Söderling. Laitilassa ei luovuteta Aikanaan parikymmentä vuotta Pottiputkia ja nyt nelisen vuotta Finnputkia valmistaneelle Vemelle uutinen tuli yllätyksenä. Istutusputket eivät ole yhtiölle merkittävä tuote. Sen vuotuinen liikevaihto on yli kymmenen miljoonaa euroa. Siitä istutusputkien osuus on ollut alle euroa. Meillä on kaikki tarvittavat työkalut valmiina, joten jatkamme putkien valmistusta. Nyt on vain löydettävä uusi myyntikanava, toimitusjohtaja Lasse Aaltonen vakuuttaa. Metsäkoulutus veti nuoria Metsäteollisuuden investoinnit tarjoavat lisää työtä, samalla toisaalla irtisanotaan. HANNU JAUHIAINEN Metsäalan koulutukseen hakeutui tänä keväänä viimevuotista enemmän opiskelijoita. Kovin haku oli ammattikorkeakouluihin, yliopistoon sen sijaan oli helpompi päästä. Helsingin yliopistoon ja Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 155. Kun aloituspaikkoja on 113, yhtä paikkaa kohden oli 1,4 hakijaa. Ammattikorkeakoulujen suomenkieliseen metsätalousinsinöörikoulutukseen oli selvästi vaikeampi päästä. Tampereelle, Mikkeliin, Evolle, Rovaniemelle ja Joensuuhun haki yhteensä 458 opiskelijaa. Paikan sai 175 opiskelijaa, joten hakijoita oli 2,6 yhtä opiskelupaikkaa kohden. Maamme vanhin ja ainoa edelleen maalla toimiva oppilaitos Evo on kasvattanut suosiotaan. Hakijamäärät kasvoivat muuallakin, paitsi Tampereella. Ammattikoulutukseen, kuten metsuriksi ja metsäkoneenkuljettajaksi, haluaville oli aloituspaikkoja tarjolla 598. Ensisijaisia hakijoita oli 611, ja hakijoita kaikkiaan Ammattikoulutuksen aloituspaikkoja on tarjolla noin 30 vähemmän kuin viime vuonna. Ensisijaisten hakijoiden määrä oli noin sata viimevuotista suurempi. Peruskoulutuksen ongelmana on ollut, että vain noin 80 prosenttia valituista on vastaanottanut koulutuspaikan. Työtilanne vaihtelee Yhteyspäällikkö Tiina Eklund Metosta kertoo, että metsätalouden työllisyystilanne on kahtalainen. Perinteiset organisaatiot kuten metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus vähentävät henkilökuntaa. Metsäteollisuuden investointien myötä syntyy kuitenkin uusia työpaikkoja puunhankintaan ja korjuuseen. Meillä siis tarvitaan lähivuosina lisää leimikoiden suunnittelijoita, puun ostajia sekä puun korjaajia ja kuljettajia, Eklund sanoo. Viimeisen puolenkymmenen vuoden aikana metsäalan peruskoulutusta ja insinöörikoulutusta on vähennetty reilusti, mutta metsänhoitajien ei. Vastavalmistuneiden metsätalousinsinöörien työllisyysnäkymät ovat kohtalaisen hyvät. Alalta jää väkeä eläkkeelle suurin piirtein sen verran kuin kouluista valmistuu. Myös uusia työpaikkoja syntyy. Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, yleensä joko metsänhoitoyhdistyksiin tai metsäyhtiöiden palvelukseen, koulutusjohtaja Jukka Mäntylä Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo. Metsäalan myönteinen kehitys näkyy hänen mukaansa myös hakijamäärissä. Vastavalmistuneiden metsänhoitajien tilanne on selvästi huonompi. Metsänhoitajaliiton järjestöpäällikkö Jukka Sippolan mukaan erityisesti Luken huono tilanne vaikuttaa metsänhoitajien työllistymiseen. Aikaisemmin metsäntutkimus tarjosi vakituista tai määräaikaista työtä monelle vastavalmistuneelle. Nyt tämä ovi on kokonaan kiinni. METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU: MUN PUUJUTTU Tämänkertaisen kesäkilpailun aiheena on Mun puujuttu. Odotamme kiinnostavia kuvia ja kertomuksia teille lukijoille tärkeistä puuesineistä, rakkaista puista tai hauskoista tapahtumista metsässä. Puuesine voi olla peritty, itse tehty tai muuten tärkeä. Rakas puu voi kasvaa pihalla, metsässä tai puistossa. Tapahtuma taas voi olla minkälainen tahansa, joko todellisuudesta tai mielikuvamaailmasta. Riittää, että siihen liittyy puu. Kuvaksi sopivat sekä vanhat että uudet valokuvat. Myös piirros kelpaa hyvin. Kutsumme kilpailuun kaikenikäisiä lukijoitamme, joten kannattaa kysyä puujuttuja myös lapsilta ja lapsenlapsilta. LÄHETÄ kuva ja enintään vajaan liuskan eli noin merkin pituinen kirjoitus meille elokuun puoliväliin mennessä osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki tai sähköpostilla KILPAILUOHJEET löytyvät myös verkosta osoitteesta Kolme parasta kuvaa ja tarinaa palkitsemme kätevällä repulla, jossa on eväsrasia jo valmiiksi. Syyskelejä ajatellen reput on varustettu hyvillä heijastimilla. Frozzypack-eväsrasian kannen voi pakastaa, mikä pitää eväät tuoreina tuntikausia. JULKAISEMME parhaita kuvia ja tarinoita syksyn lehdissä. Kaikki lehteen painetut puujutut palkitaan lisäksi vielä kirjapalkinnolla. LÄHETÄ KUVA JA KERTOMUS VIIMEISTÄÄN 16.8.!

8 10 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Lupaava hallitusohjelma luontovarauksella Jos hallituksen tahto toteutuu, metsätilojen koko ja metsänomistajayrittäjien määrä kasvavat. Luontoarvot on turvattava niukemmin varoin. MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANNA BACK, kuvitus Keskustan Juha Sipilän johtaman hallituksen ohjelma on metsätalouden kannalta monessa mielessä lupaava. Biotalous on vahvasti esillä, ja metsänomistuksen ikuisuusongelmina pidettyihin tilakokoon ja sukupolvenvaihdoksiin luvataan puuttua. Vaikka poliittista tahtoa löytyy, niin vaikeisiin asioihin ei ole helppoja ratkaisuja. Hallitusohjelmassa ja sen liitteissä on paljon konkreettista, mutta myös ympäripyöreää. Esimerkiksi ohjelmaan on kirjattu, että toteutetaan kansallista metsästrategiaa, mutta ei ole määritelty, kuinka paljon. Vyönkiristyshallituksen konkretiaa on, että kemera- ja Metso-rahat vähenevät ja uhanalaiset lajit arvioidaan uudestaan. Yhdessä hakkuumäärien kasvun kanssa kasvaa myös huoli, että jäädäänkö suojelussa jälkeen. Askelia kohti yrittäjämetsänomistusta Jos jokin niin yrittämisen edistäminen toistuu hallitusohjelmassa useita kertoja. Metsätilakoon kasvattamisessa pyritään nimenomaan yrittäjämäiseen metsätalouteen. Hallitus lupaa viiden prosentin yrittäjävähennyksen, joka koskee myös metsätalouden harjoittajia ja verotusyhtymiä. Yrittäjävähennys tarkoittaa, että tuloksesta viisi prosenttia on verotonta ja 95 prosenttia veronalaista. Varainsiirtovero poistetaan tilanteista, joissa metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön. Apportiksi kutsutun ei-rahallisen sijoituksen varainsiirtovero on sama kuin tilakaupassa, neljä prosenttia, eli tilansa yhtiöittävä on joutunut maksamaan veroa suurin piirtein yhden vuoden tuoton. Sukupolvenvaihdoksiin vauhtia Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi alkaa tapahtua jo tämän kesänä aikana, vaikka vielä ei ole selvää, mitä. Aloitettu valmistelutyö jatkuu, mutta lopullinen malli on vielä hakusessa. Mahdollisia keinoja on lähinnä kaksi: metsävähennyksen laajentaminen myös sukupolvenvaihdoksiin tai perintö- ja lahjaveron huojentaminen. Kesän aikana pitäisi olla selvillä, että kumpi malli etenee jatkoon, sanoo metsäneuvos Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Nykyistä metsävähennystä on kritisoitu, että se pitää metsätilojen hinto- Pullonkauloihin pitää tarttua. Ohjelmassa on selkeästi otettu kantaa ongelmakohtiin. ja korkeina ja sitä kautta jarruttaa tilakoon kasvua. Perikuntien elinkaarta hallitus lupaa nopeuttaa eli lyhentää, kertomatta kuitenkaan keinoja. Kemeraa uudistetaan taas Metsänhoidollisesta kemeratuesta hallitus leikkaa 12 miljoonaa euroa. Leikkaukset tulevat voimaan ensi vuodesta alkaen. Prosenteissa mitaten kemera supistuu lähes 20 prosenttia nykyisestä 68 miljoonasta eurosta. Lisäksi kemeran kautta maksettavia Metso-metsiensuojeluohjelman luonnonhoito- ja ympäristötukia supistetaan kolmella miljoonalla eurolla. Virkamiehet saivat töitä, sillä juuri uudistettu kemera-asetus jouduttaneen avaamaan uudestaan. Todennäköisesti nykyiset työlajit säilyvät, mutta painotukset muuttuvat. Kokkosen mukaan ajan henki on nyt sellainen, että varsinkin metsäteiden kunnostukseen ja bioenergian lisäämiseen pitää löytyä rahat. Metsäteistä ei saa tulla puunkuljetusten pullonkaulaa, sillä hallitus aikoo laittaa tiestön kuntoon ja satsata muutaman vuoden aikana 600 miljoonaa euroa lisää perusväylänpitoon. Väylänpidolla tarkoitetaan sekä tieettä rataverkkoa ja terminaaleja. Biotaloushenkisen hallitusohjelman ansiosta kemeralle ei tapahtunut tämän pahempaa. Kemera alkaa olla kansallinen erityispiirre ja esimerkiksi Ruotsissa on jo vuosikymmenet pärjäilty ilman vastaavaa tukisysteemiä. Metson vapaaehtoisuuteen vähemmän varoja Metso-ohjelman suojelualueiden hankinnan varat vähenevät 20 miljoonalla eurolla. Toisaalta hallitusohjelmassa on lause, jonka mukaan metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Yhdessä ne tarkoittavat, että vapaaehtoisuuteen on vähemmän varaa. Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu, että Metsähallituksen mailla suojelua lisätään ja soidensuojelu on erikseen mainittu. Metsähallituksen metsätalouden kehitys- ja ympäristöpäällikkö Antti Otsamo ei näe mieltä valtion maiden lisäsuojelussa, sillä Pohjois-Suomessa suojelutilanne on ylipäätään hyvä ja Etelä-Suomen suojelullisesti arvokkaimmat kohteet ovat yksityismailla. Jos niistä ei ole vara maksaa metsänomistajille korvausta, niin suojelu on todellakin vapaaehtoista. Uhanalaiset lajit arvioidaan uudestaan Uhanalainen lajisto arvioidaan uudelleen,

9 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ajassa 11 mikä tarkoittanee etenkin liito-oravaa. Uhanalaisuusdirektiivien päivittäminen ajan tasalle on laajempi eurooppalainen prosessi, Otsamo sanoo. Liito-orava on Suomen uhanalaisten lajien ikoni, mutta eläin onkin varsin yleinen. Tilanne tuskin huononee vaikka suojelupykäliä hiukan kevennetään. Otsamon mukaan ajattelutapa on ollut, että jos jokin laji on otettu uhan alaisten listalle, niin sitä ei voi listalta poistaa. Tähän on nyt tulossa muutos ja suojelustatusta voidaan säätää molempiin suuntiin. On tervetullutta, että suojelu perustuu tosiseikkoihin eikä osittain tunteeseen, kuten vielä nykyään. Metsäkeskukselle säästöjä, Metsähallitukselle yhtiöittämistä Metsäkeskus joutuu säästöjen kohteeksi, mutta tarkkaa määrää ei tiedetä. Kokkosen mukaan kymmenen prosentin supistus olisi vielä linjassa metsäsektorin yleisen vyönkiristyksen kanssa. Todennäköisesti ainakin Metsäkeskuksen neuvontatyön laajuus joutuu tarkasteluun. Sähköisen asioinnin kehittäminen koskee hallintoa ylipäätään. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja johtamisjärjestelmä selkeytetään. Johtamiseen tulee selkeyttä ainakin sikäli, että nyt koko talo on yhden ministerin katsannon alla. Metsätaloustoiminnon yhtiöittäminen etenee. Selkeä paperi MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kiittää, että metsätalouden kannalta tämän hallituksen ohjelma on selkeä ja vie kehitystä oikeaan suuntaan. Kun markkinoille pitää tulla 15 miljoonaa kuutiometriä lisää puuta, niin pullonkauloihin pitää tarttua. Ohjelmassa on selkeästi otettu kantaa ongelmakohtiin. Negatiivista ovat leikkaukset pienpuun energiatuesta ja Metsosta. Akilleenkantapäitä Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo pitää biotaloutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävää hallitusohjelmaa vahvasti oikeansuuntaisena, mutta ottaa esiin muutamia akilleenkantapäitä. Hakkuumäärät ovat nousemassa kestävän hakkuumahdollisuuden rajoille. Luontoarvojen turvaamisen tulisi edetä myös, jotta Suomen metsätalouden ympäristömaine pysyy kunnossa. Siksi Metso-varojen leikkausta ei olisi nyt kaivattu. Metsäteollisuus on johdonmukaisesti ajanut puunmyynteihin kannustavaa kiinteistöveroa, ns. keppimallia, mutta sellaista ei hallitusohjelmassa ole. Nyt jää avoimeksi, miten lyhyen tähtäimen puuntarjontaa voidaan vahvistaa niin, että tavoiteltu hakkuumäärien kasvu toteutuu. Salo odottaa myös, että miten konkreettisesti edistetään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja lyhennetään perikuntien elinkaarta. Salon mukaan hallitusohjelman ja Kansallisen metsästrategian suhde herättää kysymyksiä. Stubbin hallitus hyväksyi loppumetreillään metsäalan yhteisesti valmisteleman kymmenvuotissuunnitelman. Sipilän hallitus lupaa toteuttaa metsästrategiaa, mutta ei sitouduta täydelliseen toteutukseen. Liekö aihetta huoleen? Kahden ministeriön ministeri Mikko Häyrynen Parikymmentä vuotta sitten metsäalalla toivottiin, että maa- ja metsätalousministeriössä olisi kaksi ministeriä, joista toinen keskittyisi metsäasioihin. Nyt on ministeri, jolla on kaksi ministeriötä. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on keskustalainen luomuviljelijä Ruokolahdelta. Hän on valmistunut metsänhoitajaksi Joensuun yliopistosta vuonna Tiilikainen on istunut eduskunnassa vuodesta Tiilikainen yritti ensimmäistä kertaa parlamenttiin vuonna 1995, silloin sitoutumattomana vihreiden listoilta. Tiilikainen oli puolisen vuotta ympäristöministerinä Vanhasen kakkoshallituksessa Paula Lehtomäen äitiysloman vuoksi. Kahden ministeriön ministerinä Tiilikainen on paljon vartija. Vihreän sävynsä ansiosta Tiilikaisella on edellytyksiä saada luottamusta myös ympäristöministeriöstä, mutta tontin laajuus on kysymys. Kukaan ei repeä joka paikkaan, toisaalta metsäalan isot organisaatiouudistukset on tällä haavaa tehtynä ja metsälaki on uudistettu. Niitä vasten hallitusohjelman metsätavoitteet näyttävät helpommilta, mutta helpot ratkaisut olisi jo toteutettu. Muutoksia on myös ministeriön virkamiesjohdossa, sillä luonnonvaraosaston ylijohtaja Juha Ojala siirtyy kesän aikana Työtehoseuran toimitusjohtajaksi. Ojalan ajama Metsähallituksen yhtiöittäminen kohtasi voimakasta kritiikkiä Metsähallituksen sisällä. Tätä ennen metsänhoitaja on ollut metsäasioista vastaavana ministerinä vuonna 1927, jolloin SDP:tä edustanut Mauno Pekkala istui Tannerin hallituksen maatalousministerinä. Sotien jälkeen Pekkala siirtyi SKDL:ään ja toimi pääministerinä.

10 12 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 3,6 miljoonaa kuutiota puuta hakattiin huhtikuussa teollisuuden käyttöön. Lähde: Luonnonvarakeskus Metsänomistajille 1,6 miljardia euroa VALTTERI SKYTTÄ Yksityismetsänomistajat saivat viime vuonna puukauppatuloja bruttona noin 1,6 miljardia euroa. Puunostajien metsänomistajille tilittämä kantorahasumma nousi hienoisesti edellisvuodesta jääden kuitenkin 2000-luvun alkuvuosien kantorahatuloista. Hankintakauppojen osuus yksityismetsänomistajien kantorahatuloista nousi kolmella prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin. Tukkipuukauppa tuo suurimman osan eli noin 70 prosenttia metsänomistajien tuloista. Eniten rahaa metsänomistajat saivat vuonna 2014 kuusitukkien myynnistä. Mänty oli rahamäärällisesti kuitupuukaupan ykkönen. Tänä vuonna puukauppa käynnistyi hitaasti, mutta toukokuussa todistettiin ensimmäistä miljoonan kuution puukauppaviikkoa. Tulevaisuuden kaupantekotahti näyttää kuitenkin rauhallista, sanoo metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimila. Myyntihalukkuus ei ole huipussaan, mutta ei näytä olevan ostopaineitakaan. Sahojen juhannuksena alkavat seisokit ovat jo edessä. Syksyn sahatavaramarkkinoiden osalta uutiset näyttävät hieman epävarmoilta, joten esimerkiksi kuusitukkiin kohdistuu hinnanlaskupaineita. puukauppa Puista kaupat sähköisesti Puukauppa on jo nyt monelle sähköpostien lähettelyä. Metsäyhtiöt vievät digiaikaa vielä pidemmälle. VALTTERI SKYTTÄ Metsä Group ilmoitti kesäkuun alussa solmineensa asiakkaansa kanssa Suomen ensimmäisen sähköisen puukaupan. Sähköisessä puukaupassa puukaupan solmimisen edyllyttämät toimenpiteet tehdään kaikki samassa internetin verkkopalvelussa. Täysin sähköistä metsänomistaminen ei ole tämän jälkeenkään, vaan Metsä Groupilla kaiken pohjana on metsänomistajan metsistä tehty metsäsuunnitelma, jonka päivittäminen vaatii vierailuja maastossa. Samoin yhtiön metsäasiantuntija käy yhä arvioimassa puukauppatarjouksen kohteena olevan leimikon paikan päällä. Ensimmäisen sähköisen puukaupan solmineen metsänomistajan Jussi Salomäen mukaan verkkopalvelu helpottaa paperirallia, sopimus- Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo Koko maa laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,73 55,19 42,02 15,84 17,09 15,61 22,72 24,02 Uudistushakkuu 56,60 56,03 43,62 17,74 18,44 17,56 25,04 25,02 Harvennushakkuu 47,70 47,09 36,83 15,25 15,37 14,71 20,83 20,52 Ensiharvennus 40,96 12,13 10,77 11,90 Hankintahinnat 56,63 55,52 45,72 27,89 29,83 29,14 34,22 33,63 KYMI-SAVO laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,47 56,02 43,63 15,64 17,39 15,62 21,63 23,20 Uudistushakkuu 58,12 56,70 45,04 17,47 18,58 17,65 23,63 24,21 Harvennushakkuu 49,32 47,86 38,75 15,59 15,64 15,14 21,43 Ensiharvennus 11,86 11,20 11,64 Hankintahinnat 57,57 55,22 49,33 29,01 29,13 29,68 Etelä-Suomi laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,78 55,85 40,39 15,72 17,63 15,59 22,04 23,11 Uudistushakkuu 56,64 56,53 41,49 17,00 18,83 17,25 23,77 24,01 Harvennushakkuu 47,98 48,47 36,59 15,72 15,76 15,33 21,37 Ensiharvennus 11,91 10,53 11,58 Hankintahinnat 60,53 57,46 44,67 28,48 30,65 29,24 ETELÄ-POHJANMAA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,95 54,53 16,45 17,82 16,53 24,27 25,40 Uudistushakkuu 56,77 55,03 18,40 18,26 18,08 26,80 26,11 Harvennushakkuu 47,45 45,28 15,19 14,88 14,57 21,76 Ensiharvennus 13,13 12,64 Hankintahinnat 54,24 52,49 27,31 28,60 27,67

11 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ajassa 13 FAKTA Metsä Groupin esimerkki Sähköinen puukauppa solmitaan Metsäverkkopalvelussa. Kauppaan liittyvät asiakirjat tallentuvat palveluun ja hyväksytyn puukauppatarjouksen etenemistä voi seurata palvelun verkkosivuilla. Nettisivuilla käydään ennakkoraivaustarpeen ohella läpi puukaupan kaikki toimenpiteet, kuten metsänkäyttöilmoituksen toimittaminen. Palvelu on mahdollinen Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille ja kaiken pohjana on metsänomistajan metsistä tehty metsäsuunnitelma. Henkilöllisyyden varmentaminen tapahtuu verkkopankkitunnuksilla. ten allekirjoitusta ja säästää kiireisen palkkatyöläisen aikaa oman metsänkäytön suunnitteluun. Kun puukaupan teko helpottuu, ehdin paremmin päivittämään metsäsuunnitelmaa tulevan varalta, Salomäki kertoo. Helpotusta etämetsänomistajille Metsä Groupin metsänomistajille tarjoaman verkkopalvelun nimi on Metsäverkko. Puukaupan teko palvelussa on mahdollista Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille. Muilla suurilla metsäyhtiöillä on metsänomistajille omat verkkopalvelunsa. UPM:llä Metsämaailma-verkkosivujen Minun metsäni -palvelu ja Stora Ensolla emetsä. Metsä Group toivoo sähköisen puukaupan auttavan puunmyynnissä erityisesti etämetsänomistajia, usealla paikkakunnalla metsää omistavia ihmisiä sekä metsäyhtymiä ja kuolinpesiä. Sähköiset palvelut voivat madaltaa kynnystä sille, että metsää käytetään, sanoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Sähköiset palvelut voivat madaltaa kynnystä käyttää metsää. Myös UPM:n sähköiset palvelut etenevät kohti tilannetta, jossa puukauppa on mahdollista solmia kokonaan sähköisesti, kertoo UPM:n puunhankinnan ja metsätalouden sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala. Myös metsävaratiedon on oltava metsänomistan käytettävissä mobiilisti ja aiempaa paremmin päiväntasaisena. Puunmyyjä ratkaisee kauppatavan Rajalan mukaan esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä metsään.fipalvelu on edistänyt sitä, että suomalaismetsien metsävaratiedot ovat saatavissa entistä yhdenmukaisemmassa muodossa. Tämä helpottaa uusien teknisten sovellusten kehittämistä metsäalalle. Seuraavan kahden vuoden aikana sähköiset palvelut kehittyvät nopeasti. Olen vakuuttunut, että varsin moni on halukas ottamaan sähköiset palvelut nopeasti käyttöönsä, sanoo Rajala. Ostopuolen mukaan metsänomistaja päättää yhä, pyöritelläänkö puukaupan yhteydessä papereita vai tietokoneen hiirtä. Sahoille sähköinen puukauppa ei ole vielä välttämättömyys, sanoo Keitele Groupin metsäpäällikkö Kari Wuolijoki. Wuolijoen mukaan syynä tähän on se, että keski-iältään vanhemmanpuoleinen metsänomistajakunta ei vielä käytä puukaupanteossa suuresti sähköisiä palveluja. Tukkipuukaupan merkitys on metsänomistajalle niin iso, että sen tekemisessä ei ratkaise pelkkä kaupanteon vaivattomuus. Puunostajan henkilökohtainen yhteydenotto on tärkeää, Wuolijoki kertoo. Ostomäärät viikolla 24 metsäkeskuksittain /m3 60 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Kantohintojen kehitys Savo-Karjala Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0, m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla viikot 1 24, vko Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ETELÄ- POHJANMAA KESKI- SUOMI ETELÄ- SUOMI LAPPI KAINUU- POHJANMAA SAVO- KARJALA KYMI- SAVO KESKI-SUOMI laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,64 54,96 41,47 15,90 17,23 15,72 21,60 Uudistushakkuu 56,96 56,14 43,63 17,84 18,65 17,66 22,63 Harvennushakkuu 47,61 46,68 35,00 15,66 15,57 14,98 20,95 Ensiharvennus 12,14 11,60 12,22 Hankintahinnat 56,03 55,79 44,16 28,90 29,91 29,62 KAINUU-POHJANMAA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,29 53,24 16,40 16,32 15,59 23,13 24,41 Uudistushakkuu 53,92 54,17 18,29 17,33 17,39 25,32 25,54 Harvennushakkuu 46,82 45,37 14,58 13,99 13,45 20,19 Ensiharvennus 13,18 10,79 Hankintahinnat 54,28 53,56 25,75 22,42 28,15 33,65 SAVO-KARJALA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,43 53,85 41,95 15,25 15,60 15,30 21,52 22,96 Uudistushakkuu 56,30 54,86 43,78 17,35 17,44 17,60 23,72 23,94 Harvennushakkuu 46,83 45,91 36,68 14,64 14,60 14,50 20,47 Ensiharvennus 11,47 9,93 12,16 Hankintahinnat 54,86 52,93 44,43 27,85 28,20 29,64 LAPPI laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,94 47,55 16,46 15,17 21,54 Uudistushakkuu 48,46 48,50 18,42 16,87 23,78 Harvennushakkuu 42,44 14,64 12,42 19,13 Ensiharvennus Hankintahinnat 54,76 50,87 27,33 28,50 35,37

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Vantaa 10.3.2016 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Hallitusohjelman metsätavoitteet ja kärkihankkeet

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 16.4.2004 717 Kuitupuun hinnat ennätyksellisen alhaalla

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa heinäkuu 2005 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 17.8.2005 785 Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kuusesta tuli museotavaraa

Kuusesta tuli museotavaraa METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. ELOKUUTA 2014 Nro 15 WWW.METSALEHTI.FI Kuusesta tuli museotavaraa Mäntän Serlachius-museoiden uusimpaan rakennukseen kului 23 kilometriä kuusilautaa. Sivut 16 17

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Mikkeli 17.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2010 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 5.5.2010 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso laski 14 prosenttia

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 12/2016 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA MAHDOLLISIMMAN

Lisätiedot