Työväenmuseo Werstaan vaikuttavuus. Reilusti historiaa. Työväenmuseo Werstaan vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työväenmuseo Werstaan vaikuttavuus. Reilusti historiaa. Työväenmuseo Werstaan vaikuttavuus"

Transkriptio

1 Työväenmuseo Werstaan vaikuttavuus Reilusti historiaa Työväenmuseo Werstaan vaikuttavuus

2 Reilusti historiaa. Työväenmuseo Werstaan vaikuttavuus. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 2013:1 Kirjoittajat: Teemu Ahola, Ulla Jaskari, Kalle Kallio,, Marita Viinamäki ja Hanna Yli-Hinkkala Kannen kuva: Kati Lehtinen, ja Raini Vallinharju Kuvat: Teemu Ahola, Leena Ahonen, Emilia Heikkilä, Pentti Heiskanen, Harri Hinkka, Ari Järvelä, Kalle Kallio, Kimmo Kestinen, Raija Kuisma, Kati Lehtinen, Essi Mansukoski, Tatu Marttila, Jussi Mäkelä, Merja Nummi, Seppo Pelkonen,, Nelli Salmi, Jukka Sappinen, Karoliina Suoniemi, Merja Tanhua, Pasi Toivonen, Risto Turunen, Pentti Visa ja Hanna Yli-Hinkkala Kuvankäsittely ja taitto: Kati Lehtinen Kuvatoimitus: Toimittaja: Kalle Kallio Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere, Reilusti historiaa Aikajana Tervetuloa työväenmuseoon Werstas on ihmisiä varten Puhtia paikallistalouteen Jälkipolvia varten Yhteisöt ja historia Näkymättömästä näkyväksi Tampereen vanha kaupunki Pieniä museokävijöitä Koulun kanssa museoon Museoalan suunnannäyttäjä Popularisointia ja perustutkimusta Työväenperintöä kansalle Taide ja työväki Työväenmuseo maailmalla Menneet sukupolvet Toimiva työmaa Työväenmuseon tarina ISBN

3 Reilusti historiaa Kati Lehtinen Työväenmuseo Werstas avasi ovensa yleisöl le Finlaysonin vanhalla tehdasalueella mar ras - kuussa Lähtökohdat olivat tuolloin hy vin vaatimattomat, mutta kovan työn ja vuon na 2001 vihittyjen uusien tilojen myötä mu seos - ta on kasvanut mielenkiintoinen ja me nestyvä museokeskus. Werstas on ope tus- ja kult tuuriministeriön nimeämä työ elä män ja sosiaa lihistorian valtakunnallinen eri kois mu seo, jonka monipuolinen toiminta on vuosien varrella herättänyt myös paljon keskustelua. Työväenmuseon täyttäessä kaksikymmentä vuotta museota haluttiin tarkastella vai kut tavuuden näkökulmasta. Keskustelu kult tuu rin vaikuttavuudesta on kiihtynyt vuosi tuhannen vaihteen jälkeen. Julkisia palveluita tuot tavien yhteisöjen tulisi pystyä entistä paremmin perus telemaan, millaisia hyötyjä yhteiskunta saa vastineeksi kohdentamistaan veroista ja veikkaus voitto varoista. Tämä kirja on tiet tä västi ensimmäinen julkaisu, jossa suo ma lai nen museo kokoaa vaikutustensa laajan kir jon yksiin kansiin. Museoiden vaikuttavuuteen avautuu useita eri laisia näkökulmia, jotka täydentävät toi siaan. Suurin osa kirjan luvuista on kir joitettu työ väenmuseon asiakkaiden tai museon toi - min nasta välillisesti hyötyvien tahojen nä kö - kulmista. Esimerkiksi yleisö, aluetalous, jä senyhteisöt, vähemmistöt, Finlaysonin alue, perheet, koulut, tiede- ja taideyhteisö sekä muut museot niin Suomessa kuin ulkomaillakin saa - vat Werstaan palveluista osansa. Erityisen kiehtovan vaikuttavuudesta tekee se, että mu seo on muistiorganisaatio: vaikutukset ulot tuvat myös tuleviin ja menneisiin su kupolviin. Werstaan rooli työväenmuseona nostaa tär keiksi teemoiksi muun muassa osal lisuuden, työväenperinnön ja omat työntekijät. Vaikka kirja on tehty juhlavuonna, käsittely painottuu tähän päivään ja katsoo myös eteenpäin. Esimerkit on haluttu pitää ajan kohtaisina ja tekstissä korostuu viime vuosien kehitys. Mu seon toimintaa vanhoissa tiloissa vuosina sivutaan vain satun naisesti. Vai kut - tavuuden arvioimiseksi on koottu se kä pitkäkestoisia tilastoja että tuoreita mää rällisiä ja laadullisia tuloksia. Vasta viimeinen luku ker too museon historian, joka ulottuu aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Lukijalle avautuu erilaisia näkökulmia Työ väen - museo Werstaan toiminta-ajatukseen, jo ka ki - tey tyy sanapariin reilusti historiaa. Isku lauseel la tarkoitetaan ensinnäkin museon tar jon - nan laajuutta: runsaita näyttelyitä, moni puolisia kokoelmia sekä vilkasta tapah tuma toimintaa. Toiseksi reiluus on asenne kysymys, joka näkyy parhaiten museon vapaassa sisäänpääsyssä ja siinä, miten Werstas toimii yh- teistyökumppanina. Kolmas näkö kul ma korostaa työväenmuseon reilua histo rian käsitystä, jos sa äänen saavat historian vähä väkiset niin tavalliset työläiset kuin erilaiset vähemmistöt ja historian marginaali-ilmiöt. Reilusti historiaa Työväenmuseo Werstaan vai kuttavuus ei ole vain kertomus yhdestä mu - seosta. Kirja kertoo myös museotyön muut tumisesta ja tulevaisuudesta. Werstaan vai kut - tavuudessa on kiehtovaa, miten muun muas - sa vapaa pääsy, museopedagogiikka, va paaehtoiset ja museoiden tiivistynyt yhteis työ ovat vieneet työväenmuseota eteenpäin. Täl laiset teemat ovat avainasemassa, kun mu seopalveluita kehite tään meidän aikamme ta loudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilantees sa. 6 7

4 a i k a j a n a 1820 James Finlayson perustaa tehtaan Tammerkosken rannalle Höyrykonemuseossa lepäävä Sulzerhöyrykone käynnistetään Väinö Voionmaa esittää ensimmäisen kerran työväenmuseon perustamista museopäivillä Pohjoismaiden ensimmäinen varsinainen työväenmuseo Arbejdermuseet avataan Kööpenhaminassa Työväen museoyhdistys perustetaan Tampereella. Ensimmäinen lahjoitus osuustoiminta liikkeeltä vastaanotetaan kesäkuussa ja kokoelmien digitointi aloitetaan Selvitys Työväen keskusmuseon perustamisesta Osuuskauppamuseon kokoelmat siirtyvät Työväen keskusmuseolle Kokoelmat selattavissa verkossa ensimmäisenä museona Suomessa Opetusministeriö nimeää valtakunnalliseksi erikoismuseoksi Höyrykonemuseo avataan yleisölle. STS-pankkimuseon kokoelmat siirtyvät Werstaalle. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian keruu alkaa Museon ensimmäinen kansainvälinen EU-hanke Kummitusten kokous Tekstiiliteollisuusmuseo avautuu yleisölle Väinö Linna näyttely käynnistää kiertonäyttelytoiminnan Päänäyttely Meirän kaupunki valmistuu. Pääsymaksut poistetaan joulukuussa Kuurojen museo ja Werstas yhdistyvät Leninmuseo ja Werstas yhdistyvät Työväenmuseo Werstaan toimitilana oleva lankavärjäämö valmistuu Työväen keskusmuseon perustaminen SDP:n tiedepoliittisessa ohjelmassa Työväenperinneyhdistys perustetaan vetämään valtakunnallista työväenmuseohanketta Työväen keskusmuseon ensimmäinen näyttely Hatanpään kartanossa Tampereella Työväen keskusmuseo avataan Finlaysonin tehdasalueella Museon kävijä. Teollisuustuotanto Finlaysonin alueella päättyy kokonaan Museo muuttaa uusiin tiloihin Finlaysonilla ja rakennus nimetään Werstaaksi Ensimmäinen lasten museokierros Kummituksen kepponen Museon kävijä Museo lyhentää nimensä Työväenmuseo Werstaaksi Ammattiin opiskeleville tarkoitettu Mestariduunaritoiminta alkaa Verkossa avataan arjenhistoria.fi kokoelmapalvelu. Museon kävijä Museon juhlavuotta vietetään Reilusti historiaa! -teemalla. 8 9 Kati Lehtinen

5 Punk-bändi Pertti Kurikan nimipäivät esiintyi Werstaalla esteettömässä AistiMUS -tapahtumassa syksyllä Kävijärakenteeltaan Työväenmuseo Werstas on ollut jonkin verran muita museoita nuorekkaampi: keskimääräinen kävijä on hieman alle nelikymppinen nainen. Werstaalla käy muita museoita enemmän opiskelijoita ja työntekijöitä, hieman vähemmän eläkeläisiä ja toimihenkilöitä. Werstas on valtakunnallisesti kiinnostava museokohde. Vuosina kävijöistä 37 prosenttia on tullut Tampereelta, 12 prosenttia muualta Pirkanmaalta. Ulkomaalaisten kävijöiden osuus on ollut noin 14 prosenttia. Muualta Suomesta tulevista kävijöistä tärkein alue on Uusimaa (15 %) ja loput 22 prosenttia tulevat varsin tasaisesti maan muista osista Monien museoiden tavoin kiinnostus Werstaan aihepiiriin on useimmiten saanut kävijät liikkeelle. Sen sijaan muihin museoihin men nään hieman Werstasta useammin viihtymään ja Werstaalle taas poiketaan muita useammin hetken mielijohteesta. Kävijät odottavat saa - vansa työväenmuseossa ennen muuta tietoa, kun muilta museoilta odotetaan eni ten elämyksiä. Vastaavasti kolmanneksi ja nel jänneksi tärkeimmät syyt ovat eri jär jes tyksessä: Werstaalta odotetaan hieman enemmän oppimista kuin viihtymistä muiden museoiden kohdalla päinvastoin. Tyypillistä on se, että Werstaan kävijät ovat muita useam min kuulleet museosta esimerkiksi tuttaviltaan, Internetistä tai mediasta. Työväenmuseon ylei nen tunnettuus on muita museoita heikompaa, mikä selittyy ainakin osittain museon nuorella iällä. Tervetuloa työväenmuseoon Työväenmuseo Werstas on Tampereen toiseksi suosituin museo, johon yleisöllä on aina vapaa pääsy. yleisömäärä, asiakastyytyväisyys ja museo-oppiminen ovat valta kun nal - li sesti hyvällä tasolla Werstaan kävijämäärä on kasvanut tasaisesti museon historian ajan. Merkittäviä kasvuvaiheita ovat olleet uusien tilojen valmistuminen vuonna 2001 ja siirtyminen vapaaseen sisäänpääsyyn Kävijämäärä viimeisen viiden vuoden aikana onkin ollut noin kymmenkertainen viiteen ensimmäiseen toimintavuoteen verrattuna. Työväenmuseo Werstas on keskisuuri museo, jolla on kokoonsa nähden hyvin yleisöä. Vuoden 2012 Museotilastossa Werstas sijoittui 325 tilastoidun museokohteen joukossa sijalle 25. Tamperelaisista museoista Werstas oli toiseksi suosituin. Kahdenkymmenen ensimmäisen toi m in tavuoden aikana työväenmuseoon on tutustunut jo lähes ihmistä ja kä - vi jävirta on vahvistunut viime vuosina. Hyvä kävijämäärä ei kuitenkaan kerro kaik kea: kävijäprofiili, asiakastyytyväisyys ja oppi miskokemukset ovat oleellinen osa yleisö työn vai kuttavuuden arviointia. Werstaalla on toteutettu systemaattisia kävi jä tutkimuksia vuodesta 2005 lähtien. Vuosien saatossa on kertynyt laaja aineisto, jonka perusteella voidaan varsin luotettavasti arvioida museon kävijäpohjaa. Lisäksi museo on osallistunut valtakunnallisiin kävijä tut kimuksiin. Uusin tutkimus on vuodelta 2012, jonka tuloksien pohjalta voidaan arvioida Wers taan ominaispiirteitä myös suhteessa muihin suomalaisiin museoihin

6 Kaikkien suomalaisten museoiden asiak kaat ovat pääsääntöisesti hyvin tyyty väi siä saa - maansa palveluun. Werstaan asiakas palveluun tyytyväisiä oli 91 prosenttia, kun valtakunnalliseen kävijätutkimukseen vastanneista keskimäärin 82 prosenttia. Samaan tutkimukseen Werstaalla vastanneista 98 % oli halukas vierailemaan museossa uudestaan ja 99 % kertoi suosittelevansa museota tuttavalleen. Vastausten perusteella voidaan vielä huomata, että erityisesti Werstaan työpajatarjonta ja oheistapahtumat saivat muita museoita paremman arvion, mutta kahvilan ja kaupan osalta arvio oli hieman heikompi. Kun valtakunnallisessa kävijätutkimuksessa pyydettiin kuvailemaan museoita eri adjektiiveilla, useimmiten vastaajat valitsivat sanan perinteinen. Werstaalla perinteet sijoittuivat kuitenkin toiseksi ja vastaajat poimivat ennemmin sanan moderni. Werstaan omat kävijätutkimukset tukevat valtakunnallisen tutkimuksen antamaa kuvaa. Werstas on moderni museo, jonka henkilökunta koetaan erittäin ystävälliseksi, museota pidetään hyvin hoidettuna ja viime vuosina erityistä kiitosta on saanut museon vapaa pääsy. Eniten moitteita museo saa siitä, että se on vaikea löytää Finlaysonin sokkeloiselta tehdasalueelta. Työväenmuseo Werstas on tuottanut kattavan opaskirjasarjan. Oma oppaansa on ilmestynyt Höyrykonemuseosta, Tekstiiliteollisuusmuseosta, Meirän kaupunki -päänäyttelystä sekä Finlaysonin alueesta. Selkeä muutos sekä kävijämäärissä että asiakastyytyväisyydessä ajoittui jouluun Työväenmuseon vuosikokous teki pää tök sen luopua pääsymaksuista ja Werstaasta tuli kertaheitolla Suomen suurin museokohde, jonne yleisöllä on aina vapaa pääsy. Vapaan pääsyn avulla haluttiin taata mu seo - palvelujen saavutettavuus kaikille ja madaltaa näyttelyiden ja tapahtumien kyn nys tä. Werstas katsoi, että ratkaisu auttaa eh käisemään ihmisten syrjäytymistä ja yh teiskunnan eriarvoistumista. Samalla museosta tu li enemmän myös kohtauspaikka, jonne on helppo tulla viettämään aikaa, tapaamaan ystäviä ja nauttimaan moni muo toisesta kulttuurista maksutta. Vapaa pääsy on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Werstaan kävijämäärä on vahvis tunut merkittävästi. Jo ennen uudistusta museoon oli vapaa pääsy lapsilla ja lisäksi museossa oli runsaasti ilmaispäiviä oheis tapahtumineen. Käytännössä vapaa pääsy on tähän mennessä lisännyt kävijä määrää noin kävijällä vuodessa. Kävijärakenteessa ennen muuta nuor ten ja opiskelijoiden osuus on vahvistunut ja yhä useampi poikkeaa museoon sattumalta: käydessään elokuvissa, syömässä tai muuten vain liikkuessaan kaupungilla. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Museon asiakastyytyväisyys on kehittynyt myönteisesti vuosina Aineisto perustuu seitsemään positiiviseen väitteeseen, joihin vastaajat ovat ottaneet kantaa. Täysin samaa mieltä olevat vastaukset kertovat vahvistuneesta tyytyväisyydestä museon toimintaan. Vapaa pääsy on muuttanut museotoiminnan luonnetta. Esimerkiksi opetusministeri Jukka Gustafsson on osuvasti kuvannut Werstasta kulttuuritaloksi. Museossa järjestettiin vuonna 2012 kaikkiaan 245 erilaista tilai suutta ja tapahtumaa, joista suuri osa oli yleisölle avoi mia. Vapaa pääsy on lisännyt tilojen kysyntää ja museossa järjestetään erilaisia tapahtumia sarjakuvafestivaaleista lii ke-elämän seminaareihin ja perhejuhliin. Van han aikainen mielikuva pölyttyneestä mu seosta ei millään ta valla kuvaa Werstaan ar kista todellisuutta. Keskeinen osa yleisöpalvelua on tilojen ja toiminnan saavutettavuus. Werstas on jo suunnitteluvaiheessa tehty esteettömäksi. Hisseillä pääsee kaikkiin kerroksiin, ulko-oven vieressä on invapysäköinti, pohjakerroksessa inva-wc eikä ylimääräisiä kynnyksiä ole. Museosta on myös tehty ESKEH-standardin mukainen esteettömyyskartoitus, jonka poh jalta toimintaa on kehitetty. Museo toteutti vuonna 2011 laajan vammaishistoriallisen näyt telyn yh teistyössä vammaisjärjestöjen kans sa, mikä entisestään vahvisti museon osaa mis ta saa vutettavuuskysymyksissä. Wers taan saa vu - tet tavuusosaamista on myös hyö dyn netty vi - ranomaistyössä: mu seonjohtaja oli jä se ne nä opetus- ja kult tuuriministeriön aset ta mas sa Tai teen ja kult tuurin saavu tet tavuus -työ ryhmäs sä vuosina Työväenmuseo Werstaan kävijät painottivat museoiden valtakunnallisessa kävijä tutki muksessa hakevansa Werstaalta tietoa ja oppimista. Werstaan vuosittaisten yleisötutkimusten perusteella voidaan arvioida, kuinka onnistu neita oppimiskokemuksia museo on tarjonnut. Vuosien välisenä aikana 2341 kävijää on ottanut tutkimuksessa kantaa seuraaviin väitteisiin: näyttelyt ovat mielenkiintoisia, museo käsittelee aihepiiriään asiantuntevasti ja käynti Werstaalla herättää uusia ajatuksia. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä on ollut 96 % vastaajista näyttelyiden mielenkiintoisuuden, 97 % asiantuntevuuden ja 95 % uusien ajatusten heräämisen osalta

7 Museo on luonteeltaan avoin oppimisympäris tö, jossa ihmiset oppivat yksilöllisesti ja kiin nittävät huomiota hyvin erilaisiin asioihin. Oppimista ei voi siis tutkia suljetulla kysymyksenasettelulla yrittämällä esimerkiksi ta voittaa, miten kävijät sisäistävät jonkin mu seonäyttelyn perusviestin. Vuonna 2010 Wers taalla toteutettiinkin laadullinen yleisötutkimus, jonka tarkoituksena oli selvit tää, mitä Werstaan yleisö museossa oppii. Ky selyssä hyödynnettiin John H. Falkin ja Lynn D. Dierkingin kehittämää menetelmää, jossa 30 museokävijää haastateltiin juuri en nen näiden poistumista museosta ja näistä puo let uudelleen puhelinhaastatteluna puoli vuot ta myöhemmin. Vastausten perusteella kävijät oppivat Werstaalla hyvin erilaisia asioita. Haastatteluissa osa kertoi museokokemuksestaan voimakkaan henkilökohtaisen tulkinnan kautta, jolla väritti museon kertomusta itselleen mieleiseksi. Vastaavasti monelle museo herätti nostalgisia tunteita ja toi esiin muistoja elämän var relta. Joillekin museo toimi puhdistavana koke muksena nostaen esiin oman suvun historiassa vaiettuja teemoja. Museokäynti tuki myös perheiden vuorovaikutusta: museossa syntyi vanhempien ja lasten välille paljon hedelmällisiä keskusteluja. Puoli vuotta myöhemmin tehdyissä pu he lin - haastatteluissa tuli esiin se, mi ten museokokemukset voivat johtaa enna koi mat tomiin, yllättäviin ja kauaskantoisiin seu rauksiin. Eräs perheenäiti kertoi, miten museon osuuskaupassa käyminen oli innostanut hänen viisivuotiaan lapsensa loppumattomiin kauppaleikkeihin. Toiselle vastaajalle museokäynti oli antanut kimmokkeen lukea ja opiskella työväenhistoriaa. Kolmas kertoi, kuinka vanhan sukulaisen muistotilaisuus oli pidetty syrjäisellä työväentalolla ja kesäinen museokäynti Werstaan työväentalolla oli tuolloin palannut mieleen synnyttäen vilkkaan keskustelun kuolleen ihmisen elämäntarinasta. Werstaan tulokset vastaavat sitä kuvaa, jonka museopedagoginen tutkimus museo-op pi misesta antaa. Museokäynti jättää pitkä kestoisia muistijälkiä, jotka palautuvat mieleen ja kantavat kuukausien ja jopa vuosien päähän. Werstaan aineistossa erityistä on se, miten museokokemus herätti myös pohtimaan yhteis kuntaa kriittisesti ja kyseenalaistamaan omaa ajattelua. Vaikka vertailevia tutkimuksia ei valitettavasti ole tehty, tällaisen kriittisen ymmärryksen rakentuminen on oletettavasti leimallista juuri työväenmuseolle. Yleisö on avaintekijä Työväenmuseo Werstaan vaikuttavuudessa. Tilastojen ja yleisötut kimusten perusteella voidaan todeta, että y leisömäärä on sekä tamperelaisten että suo - malaisten museoiden mittapuulla hyvällä tasolla. Asiakastyytyväisyys on erittäin kor kealla ja valtakunnallisesti vertailtuna jopa muita mu seoita edellä. Laadullisten tutkimusten perus teella voidaan myös todeta, että käynti Työväenmuseo Werstaalla on monille vahva op pimiskokemus, joka jää mieleen. Vaikka Werstaan kävijäprofiili on rahvaanomainen, museossa ovat viihtyneet myös arvovieraat. Ruotsin kuningaspari tutustui työväenmuseoon osana kesän 2009 valtiovierailuaan. Kati Lehtinen Museoiden yö Talvella 2008 Werstas ehdotti muille tam perelaisille museoille, että tulevana keväänä vietettäisiin yhdessä Museoiden yötä. Euroopan suurkaupungeissa museoi den yöohjelmista oli kasvanut merkit täviä tapahtumia, joihin osallistuu luke mattomia museosta toiseen vaeltavia ihmisiä. Idea otti tulta alleen ja Tampereen ensimmäinen Museoiden yö järjestettiin toukokuussa Tapahtuma on vuosi vuodelta kasvanut ja mukaan ovat uskal tautuneet lähes kaikki kaupungissa toi mivat museot. Museoiden yö ja kello 18 ja 24 välillä toteutettu erikoisohjelma vetoaa erityisesti nuoriin, joita on perintei sesti pidetty museoissa vaikeana kohderyhmänä. Yksittäisiä museokäyntejä on tamperelaisissa museoissa laskettu lähes vain yhden yön aikana. Werstaan päänäyttely Meirän kaupunki avattiin vappuna 2010 ja näyttelyn näki ensimmäisenä aukiolopäivänä yli tuhat kävijää

8 WERSTAS ON IHMISIÄ VARTEN Museotyötä tehdään Werstaalla yhdessä. Museon kumppaneita ovat erilaiset yhteisöt, liikkeet ja yksittäiset ihmiset, jotka haluavat osallistua museon toimintaan. Osallisuus tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa, olla mukana ja osallistua. Ihmiset voivat siis tulla mukaan Werstaan tapahtumien ja näyttelyiden suunnitteluun sekä toteutukseen. Tämä ta pahtuu esimerkiksi erilaisten yhdistysten tai Museo sakki-vapaaehtoisohjelman kautta. Wers tas on avoin yh teistyökumppani tapahtu mien järjes tä mi sessä. Myös kokoelmatyön ke hit tä mi nen ja tiedon tuot taminen vapaa eh tois voi min on tärkeä osa Wers taan toimintaa. Werstaalle on ilmainen sisäänpääsy. Museo tarjoaa siis varallisuudesta riippumatta kävijöille mah dollisuuden tutustua omaan historiaan ja kokea elämyksiä. Maksuttomuuden myötä Wers tasta on kehitetty aktiivisena ja avoimena oppimisympäristönä, joka voisi toimia kan salais ten olohuoneena ja luontevana osana urbaa nia julkista tilaa. Pääsymaksuton museo rinnas tuu kulttuurilaitoksena pikemminkin kir jastoihin kuin konserttipalatseihin. Työväenmuseon tehtävä ei ole kerätä rahaa vaan palvella yleisöä: museo on ihmisiä var ten eivätkä ihmiset museota varten. Pää sy maksut tomuuden myötä museon si säl tö jen tuot tamisesta ja toiminnan järjes tä mi sestä on tullut entistä yhteisölli sem pää. Se vaa tii työ yh teisöltä aiempaa avoi mempaa suh tau tumista ylei söön sekä tietoisia tekoja, jotka tähtäävät yhdessä tekemiseen. Vapaa pääsy ei rajaa museokäyntien määrää ja antaa ihmisille paremman mahdollisuuden osallistua. Museoon voi piipahtaa nopeasti tai tulla tutkimaan koko päiväksi. Museoon voi poiketa myös lämmittelemään kylmänä pakkas päivänä, pitämään sadetta tai kulut ta maan aikaa, kun auto on korjaamolla. Samalla voi op pia ja kokea jotain uutta. Va paa pääsy mahdollistaa myös erilaisten ih mis ten koh taa mi sen. Werstaan pyrkimys oi keu den mu kai sem paan ja so lidaarisempaan yh teis kun taan ki teytyy vapaas sa pääsyssä, joka jo sinäl lään kut suu ih miset eri lähtökohdista mu kaan toi mintaan. Museon juuret ovat suomalaisessa kansalaisyh teiskunnassa, jonka historiaa hoitamaan mu seo on alun perin perustettukin. Kokoelmat ovat syntyneet aktiivisen kansalaistoiminnan tu lok sena ja erilaiset yhteisöt ovat museon tär keitä yhteistyökumppaneita. Lukemat to mat vapaaehtoiset ovat aikojen saatossa osal lis - tuneet Werstaan kokoelmien kartut ta mi seen, toi mineet keruiden moottoreina ja lah joit taneet historiallista aineistoa. Myös ku vien ja esinei den tietojen täydentäminen on ar vo kasta työ tä, jos sa vapaaehtoiset tukevat mu seota. Työ väen mu seon ystäväyhdistys pe rus tet tiin mu seon kan natusyhdistykseksi jo vuonna Avara-museo -hankkeessa järjestettiin paljon työpajoja erilaisille työttömien ryhmille. Nuorten päivätoimintakeskus Sopimusvuoren Verstaan kanssa on tehty vuosia muun muassa työpajayhteistyötä

9 Alkuvuodesta 2011 järjestettiin Werstaalla rieväkahvit, jossa myös kerrottiin vapaasta sisäänpääsystä. Linkosuon veteraanileipuri Pentti Nieminen jututtaa kahvittelijoita. Vuosina Werstas kehitti aikuisille suunnattua museo-opetusta Avara museo -ni mi sessä ESR-hankkeessa. Werstaalla kes - ki tyttiin erityisesti työttömiin, joiden osuus suomalaisten museoiden kävijöistä on ollut var sin alhainen. Museo-opetuk sen kohdis taminen juuri työttömille linkittyi tutki muk siin kulttuuripalveluiden hyvin voin ti vai ku tuk sista ja museon sitoutumisesta syrjäy ty mi sen eh käi syyn. Hankkeen avulla uudet ja uudenlaiset ihmiset löysivät tiensä museoon. Vaikka Avara museo -hankkeen toimintaa mark - kinoitiin erityisesti työttömille, toiminta oli avointa kaikille. Osa ohjelmasta oli suun nat tu perheille, mikä tuki perheiden yhdessä tekemistä. Avara museo -hankkeessa toteu tet tiin aikuisille moni puolista työpaja- ja ta pah tumaohjelmistoa joka viikko tehtiin jo tain mielenkiintoista. Avara museo -hank keen toi mintaan osallistui runsaasti työ voi ma kou lutuksen ryhmiä, joille museon perus näyt telyn kertoma tarina työelämän muutoksesta sisälsi useimmiten paljon tuttua ja auttoi ar vioi maan omaa elämäntilannettaan uusista näkökulmista. Werstaalla toimii Museokirjapaino, jossa perinteisiä kirjapainotaitoja elvyttää kirjaltaja Raimo Rajala (oik.). Kati Lehtinen Mukava museosakki Työväenmuseo Werstas käynnisti keväällä 2013 Museosakki-vapaaehtoistyön ohjelman. Museosakkiin lähti ensivaiheessa mu kaan parikymmentä eri-ikäistä ihmistä. Vapaa eh toiset nähdään Werstaalla kantaasiak kaina, joille tarjotaan mahdollisuuksia osal listua suomalaisen työväenperinnön hoitoon. Museosakkilaiset voivat kiin nos - tuk sensa mukaan tehdä töitä esi merkik si kokoelmien parissa, olla mu ka na to teuttamassa näyttelyitä tai osal listua ta pahtumatoimintaan. Mu seo sakki on yksi tapa muuttaa mu seon toi mintaa yhteisöl lisemmäksi ja madaltaa osal lis tu misen kynnystä. Mu seo sakilla on oma yh teyshen kilö ja toi minnan on tarkoitus olla koor di noitua, merkityksellistä ja mielekästä kai kille. Lähtö kohtana on tehdä ohjattua vapaa ehtoistyötä. Tavoitteena on rakentaa mu seo sakista elävä vapaaehtoistyön kulma kivi Werstaan toimintaan niin, että museosakin työ on hyödyksi museolle ja te kijöilleen mielekästä toimintaa. Yhteistyö mielenterveystyön kanssa käynnistyi Avara museo-hankkeen aikana, jolloin työpajaohjelmaa markkinoitiin aktiivisesti muun muassa Sopimusvuori ry:n eri yksi köihin. Sopimus vuori on tamperelainen mielen ter veys - kuntoutuspalveluita ja dementia hoito pal velui ta tuottava organi saatio. Keväällä 2013 Sopimusvuoren päivätoimintakeskuksen nuorten kanssa tehtiin osallistava näyttely, jossa oli nuorten valokuvia, runoja ja omaa musiikkia. Yhteistyö jatkui muun muassa Mu seot mie lenterveyden tukena -hank kees sa, jos sa ke hitettiin virikeaineistoa sisäl täviä mu seolauk kuja käytettäväksi eri kun tou tus yk si köis sä sekä omatoimisten vierai lujen tueksi Raija Kuisma

10 Kokous- ja juhlapalvelut ovat tärkeä osa museon tulonhankintaa. vointivaikutuksia, jotka heijastuvat myös pitkällä tähtäimellä kansantalouteen. Työväenmuseo Werstas pyrkii tarjoamaan palveluitaan erityisesti vähävaraisille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville, joiden kohdalla sosiaaliset vaikutukset ovat merkittävimpiä. Kahvila Nostalgiaa pidetään Tampereen parhaana leipomokahvilana. Museon aulasta on suora kulku suosittuun kahvilaan, ja museon kävijät muodostavat tärkeän asiakasryhmän kahvilayrittäjälle. Puhtia paikallistalouteen Werstaan toiminnalla on aluetaloudellista merkitystä. Museo työllistää, käyttää alihankkijoita ja tukee yritys toimintaa, mutta ennen muuta museokävijät jättävät rahaa Tampereelle. Työväenmuseo Werstas on suomalaisittain kes ki suuri museo, jonka menot vuonna 2012 olivat hieman alle 1,8 miljoonaa euroa. Tästä summasta 37 prosenttia palautui kiinteistökuluina vuokranantajille ja kiinteis tö jen kunnon ylläpitoon. Henkilöstö kulujen osuus oli 46 prosenttia, mikä mahdol listi 27 henki lötyövuoden panoksen. Loppu koos tui erilai sista toimintamenoista, joista valta osa pa - lautuu aluetalouteen esimerkiksi tulos tuspalveluiden, elintarvikkeiden tai museo kaup - pa tuotteiden ostoina. Pirkanmaan ulko puolelle siirtyy arviolta vain viitisen pro senttia museon liikevaihdosta, esimerkiksi eri lais ten jäsenmaksujen, matkakulujen ja kone han kintojen kautta. Museoiden taloudellisten vaikutusten arvioinnissa helpoimmin laskettavia ovat museon omien menojen suorat ja välilliset vaikutukset sekä matkailijoiden kaupunkiin tuomat tulot. Nämä ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi museon yleisötyö vahvistaa väestön osaamista, rohkaisee luovaan ajatteluun ja kannustaa kyseenalaistamaan. Uudenlaisen ajattelun vahvistumisella ja inspiraatioilla on monesti myös taloudellisia seurauksia. Werstaan näkökulmasta erityisen merkittäviä ovat ne toimet, jotka ehkäisevät syrjäytymistä ja parantavat hyvinvointia ja terveyttä. Lääke tieteellisin tutkimuksin on osoitettu, että kulttuurin kuluttamisella on myönteisiä hyvin- Yhtenä esimerkkinä taloudellisesti vaikut ta - vasta työstä voi mainita yhteistyön Tam pereen seudun ammattiopiston kanssa. Wers tas on tuottanut työpajoja ja toteuttanut yh teishankkeita ammattiin opiskelevien kanssa. Mu seopedagogisena tavoitteena on ollut amma tillisten identiteettien vahvistaminen. Amma ttiopiston opettajat ovat katsoneet, että tällainen toiminta vähentää opiskelijoiden kes keyttämistä, auttaa löytämään oman alan ja motivoitumaan opinnoissa. Yhteistyön talou delliset vaikutukset voivat olla erittäin merkittäviä, joskin ne toteutuvat pitkällä ajanjaksolla ja niitä on hyvin vaikea tarkkaan laskea. Matkailun taloudellisten vaikutusten laskeminen on jossain määrin yksinkertaisempaa. Iso-Britanniassa toimiva Association of Independent Museums on kehittänyt työkalun, jol la yksittäinen museo pystyy seuraamaan työllistämisestä, kulutuksesta ja matkailusta syn tyviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Tämä edel lyttää muun muassa tietoja museon kävi jäpohjasta ja kustannusrakenteesta. Työ ka lu perustuu DC Researchin Englannissa tam mikuussa 2010 keräämään dataan. Työväenmuseo Werstaan matkailijavaikutus ten arvo aluetaloudessa olisi työkalun mukaan noin 1,04 miljoonaa euroa, jos Tampere vertautuisi Luoteis-Englannin teollisuusalueisiin. Vaasan yliopisto tosin teki kesällä 2013 tutkimuksen suomalaisten museoiden matkailija vaiku tuk - sista, jonka alustavien tulosten perus teella Wers taan kävijämäärällä päästäisiin 1,38 miljoo naan euroon. Kun matkailijavaikutuksiin lisätään Wers taan ostot, kiinteistökulut ja 20 21

11 niiden dy naa miset vaikutukset, summa kasvaa 1,35 miljoonalla eurolla. Tähän tulevat lisäksi museon työllisyysvaikutukset. Vuonna 2012 Työ väenmuseo Werstas työllisti itse 26,9 henkilötyövuotta ja välillisesti yhteensä 43,2 henkilötyövuotta euroissa vaikutus on noin 1,32 miljoonaa. Yhteensä nämä taloudelliset vaikutukset olisivat siis 3,71 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio on laskettu varovaisesti. Vuodesta 2014 lähtien summa kasvaa mat kai lijoiden kulttikohteena tunnetun Lenin-museon taloudellisilla vaikutuksilla (arviolta euroa vuodessa). Taloudellinen vaikuttavuus on vahvistunut sel västi museon historian aikana. Oheisessa kuviossa näkyy työväenmuseon liikevaihdon kehitys 20 vuoden aikana. Summaan ei tosin sisälly vuoden 2001 jälkeen museon kiinteistökustannuksia, joista Tampereen kaupun ki on uusien tilojen osalta vastannut. Vuon na 2012 kaupungin laskennallinen tuki oli euroa. Museosijoitusta voi pitää taloudellisestikin onnistuneena, koska kaupun gin vuosiavustus on alle neljäsosa niistä ta lou dellisista vaikutuksista, joilla Werstas vauh dittaa tamperelaista pai kallistaloutta Museoyhdistyksen menot vuosina Uusien tilojen varustaminen näkyy piikkinä vuonna Museon toiminta on laajentunut ja tulot kas - va neet museon perustamisesta lähtien. Vuosien jaottelusta näkee, miten mu - seon oma talous on kuitenkin hyvin riip pu - vainen avustuksista. Vuonna 2012 kau pun gin tuki kiinteistökuluille vastasi noin 36 prosenttia museon rahoituksesta. Valtion osuudet ja opetus- ja kulttuuriministeriön har kin nanvarainen toiminta-avustus kattavat 37 prosenttia kokonaisuudesta. Tärkeimmät oman tulon lähteet muodostavat kokous- ja juh lapalvelu sekä erilaiset projektit. Pääsy maksu jen merkitys oli vähäinen jo ennen nii den Vaikka Werstaalle on vapaa pääsy, yleisö voi maksaa vapaaehtoisen pääsymaksun. poistamista. Liiketaloudellisesti Wers taan toimin nasta hyötyvät siis ennen muuta ravintolaja matkailualan toimijat, ei museo itse. Werstaan oma tulonhankinta perustuu paljolti hankkeisiin, joihin etsitään sekä julkista että yksityistä rahoitusta muun muassa museon jä senyhteisöiltä. Jäsenmaksujen mer kitys rahoi tuksessa on vähäinen: museo laskuttaa jä sen yhteisöjään tuottaessaan näille pal velui ta. Laajin asiakaskunta on kokous- ja juhla palveluissa. Museossa järjestetään vuo sittain erilaista tilaisuutta ja ta pahtu maa, joihin sisältyy niin avoimia ylei sö tapahtumia, yritysten koulutustilaisuuksia kuin perhejuhlia. Museokauppa ja opas tus palvelut täydentävät tulonhankintaa ja mah dollistavat Werstaan ainutlaatuisen toi min ta mallin, jossa varsinaisia pääsymaksuja ei edes tarvita Työväen museoyhdistyksen tulojen jakautuminen vuosina näkyvyydellä on väliä Kati Lehtinen Kulttuuritoimijat tekevät mielenkiintoisia asioita, jotka läpäisevät uutiskynnyksen. Monilla paikkakunnilla juuri kulttuuri laitokset ovat niitä toimijoita, jotka nä kyvät ja houkuttelevat matkailijoita kaupunkiin. Tuskin kukaan tulee Tampe reellekaan vain hotellien tai ravin to loi den takia. Työ väenmuseo Werstaalla tehdään syste maattista mediaseurantaa, jonka a n - siosta voidaan arvioida näky vyyden mää - rää ja laatua. Vuonna 2012 Werstaan medianäkyvyyden lasken nal linen arvo oli noin euroa mainontaan ja markkinointiin museo käytti samana vuon na euroa Kokoelma- ja tutkimustulot Asiakaspalvelutulot Sijoitukset OKM toiminta-avustus Valtionosuus

12 JäLKiPoLvia varten Jukka Sappinen, kuvankäsittely Kati Lehtinen. 24 Museoilla on suuri vastuu siitä, mitä tulevat sukupolvet voivat tietää meidän ajastamme. Werstas pitää huolta reilusta historiasta tavallisen rahvaan ja vähäväkisten tarinoista. Museotyö on luonteeltaan erittäin pitkäjänteistä ja vaikutukset syntyvät jopa vuosisatojen perspektiivillä. Kun museo kerää tietoa ja tallentaa aineistoa kokoelmiinsa, se tehdään aina jälkipolvia varten. Tulevilla sukupolvilla on oikeus tuntea menneisyytensä ja saada monipuolinen kuva myös meidän ajastamme. Koska kaikkea ei voi säilyttää, museolla on paljon valtaa siinä, mitä ajastamme jää jäljelle ja mitä tulevaisuuden yleisöt voivat nähdä. Kaikki rakennukset, esineet ja kuvat ovat katoavaisia, samoin niihin liittyvä tieto. Vaikka mikään maailmassa ei säilyisikään ikuisesti, museo voi omalla toiminnallaan hidastaa kulttuuriperinnön väistämätöntä tuhoutumista ja antaa tuleville sukupolville paremmat mahdollisuudet ymmärtää menneisyyttään ja omaa itseään. Museo voi myös säilyttää muistoja ja tarinoita, vaikka aineellinen kulttuuriperintö tuhoutuisi vuosien saatossa. Kulttuuriperintöön liittyy aina arvottava näkökulmansa. Esimerkiksi graniittilohkareista muurattu Paasitorni on Helsingin työväentalona ollut Hakaniemen keskeinen maamerkki vuodesta 1908 lähtien. Talolla on rikas ja mielenkiintoinen Werstas tallensi syksyllä 2011 maahanmuuttajataustaisen siivoojan työpäivää. Nykydokumentointityö on oman ajan ilmiöiden tallennusta tulevaisuuden sukupolville. historia. Tanskan työväenmuseon johtaja Peter Ludvigsen esittikin kansainvälisesti vertai levassa työväentaloselvityksessään Paasitornia Unescon maailmanperintölistalle yhtenä kansain välisen työväenliikkeen monumenttina. Unescon listalla ei ole vielä ainuttakaan työväen liikkeestä kertovaa rakennusta. Kun työväenmuseot ovat herättäneet keskustelua Paasitornin kulttuurihistoriallisesta arvos ta, ne toimivat arvottavina instituutioina. Tal lentaessaan ja esittäessään menneisyyttä museot joutuvat väistämättä määrittämään, mikä historiassa on arvokasta ja säilytetään jälkipolville ja samalla hyväksytään, että kaikki ei ole muistamisen arvoista. Kun Werstas haluaa muistaa vaikkapa Helsingin työväentaloa, samalla se unohtaa jotain muuta. Museoiden tekemien valintojen avulla ihmisiä autetaan tunnistamaan ja ymmärtämään kulttuu riperintöä. Kun historiaan muodostuu oma kohtainen suhde, identiteettiä ja omaa arvomaailmaa voi rakentaa suhteessa aikaan ja paikkaan. Yli sadan vuoden luja jatkumo työväentalon rakentajista tämän päivän ihmisiin syntyy talon kulttuurihistoriallisen arvon kautta. 25

13 Kesäkuussa 2009 Työväenmuseo Werstas haas - tatteli ihmisoikeusaktivisti Jyri Jaakkolaa tal lentaessaan kehitysmaaliikkeen historiaa. Jaakkola yritti parantaa Oaxacan alkuperäiskansojen asemaa Meksikossa, kun puolisotilaalliset joukot murhasivat hänet 27. huhtikuuta Jaakkolan muistograffiti Tampereen Santalahdessa. Tatu Marttila sään. Eri laisten valtakunnallisten ke ruu kampanjoiden avulla museo on kertonut kan salaisjärjestöille ja yhteisöille niiden oman historian tallentamisesta ja tukenut tätä työ tä. Samalla Werstas on mää rä tietoisesti tal len ta nut materiaalia kokoel miin sa. Werstas on esimerkiksi tehnyt valtakunnal lisen tallennushankkeen kehitysmaaliikkeen ja ym pä ristöliikkeen kulttuuriperinnön turvaami sek si. Keräykset päättyivät näyttelyyn, mi kä teki työtä näkyväksi. Molemmat liikkeet pu reutuvat ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin ja aineiston historiallinen merkitys tulee hy vin to dennäköisesti kasvamaan tulevina vuo si kymmeninä ilmastonmuutoksen ja eri ar voi suu den lisääntyessä. Sadan vuoden ku lut tua Werstaan kokoelma voi auttaa ymmärtämään, miten ihmiset heräsivät näi hin kysymyksiin vuosituhannen vaihteessa. Ko koel man his to rial linen arvo tulee olemaan kiis taton riip pu matta siitä, onnistuuko ih mis kunta rat kai se maan nämä glo - baa lit on gel mansa vai ei. nykypäivän dokumentointia Nykyajan dokumentoinnilla museo tallentaa tämän hetken ilmiöitä tuleville sukupol ville. Dokumentointi tapahtuu yleensä haas tat telemalla, havainnoimalla, valokuvaa malla ja videoimalla. Kokoelmiin päätyy hyvin mo ni muotoista materiaalia. Syk syllä 2011 Werstas dokumentoi siirtolais taustaisen sii voo jan tyypillistä työ päivää. Työn lisäksi mu seo oli kiinnostunut doku mentoitavan henkilön näkemyksistä siitä, millaista on elää maahanmuuttajana 2010-luvun Suomessa. Ajan myötä tä män - kin ai neis ton arvo kasvaa, kun en sim mäi - sen polven siirtolaisista tu lee en tis tä e nem män historiallinen il miö. Ny ky ajan do kumentointi on yksi Wers taan keskeisistä työ välineistä kansalais yhteiskunnan ja työ - elä män ilmiöi den tal len tamisessa. Museoilla ei kuitenkaan ole samanlaisia tehtäviä eikä jaettua näkemystä yhteiskunnallisista tarpeista, vaan muistamisen politiikkaa tehdään erilaisista lähtökohdista. Työväenmuseoiden roo li on aina ollut yhteiskunnallinen, eivätkä ne ensisijaisesti kerro sankareiden, valtavirran ja eliittien historiaa. Sen sijaan työväenmuseot ovat kiinnostuneita tavallisista kansalaisista, ko vasta työstä, jokapäiväisestä elämästä, heikoista, sorretuista ja myös marginaalisiksi koetuista ilmiöistä. Historia ei saa jäädä vain voittajien historiaksi. Työväenmuseolla on tärkeä rooli tasapainoisen menneisyyskuvan tuottamisessa. Sillä on merki tystä sekä oman aikamme yhteis kunnalliselle keskustelulle että tuleville suku polville, joiden tarpeisiin kulttuuriperintöä tallennetaan. Reilussa historiassa myös heikompien äänet saa vat sijansa ja historian vähäväkiset nos te taan esiin. Kansalaisyhteiskunnan historia on Wers taan pai nopiste. Werstas on tallentanut laa jas ti kan salaisyhteiskunnan ilmiöitä ja esit te lee kan sanliikkeiden historiaa myös näyt te lyis- Pasi Toivonen Werstas jättää jälki polville myös mei dän aikamme ääniä. Haastattelut ja dokumentoinnit tallennetaan digitaalisesti. Esimerkiksi vuonna 2007 museo haastatteli maahanmuuttajia ja rakensi kouluille tarkoitetun verkkonäyttelyn. Juuret maailmalla, koti Suomessa -verkkonäyttelyssä voi tutustua ihmisten elämäntarinoihin ja kuunnella toisenlaisia kertomuksia. Kun työväenmuseo auttaa ihmisiä ymmärtämään omaa menneisyyttään, samalla opitaan ymmärtämään myös toisia. Avaamalla vaikeita ja vaiettuja asioita museo voi vaikuttaa suuren yleisön käsityksiin erilaisista marginaaleista ja niiden historiasta. Reilu historiankäsitys edesauttaa paremman maailman ja kestävämmän kehityksen toteutumista. Tallentamalla menneisyyttä ja nykypäivän ilmiöitä Werstas pyrkii vai kuttamaan aktiivisesti huomiseen, siis muut - tamaan maailmaa. Werstaan kokoelmista löytyy reilun kaupan purjelaiva Estellen tarina esinein ja valokuvin. Uusituuli ry:n kunnostama laiva purjehti ensimmäisen kerran Afrikkaan vuonna Keväällä 2012 Estelle purjehti uuden ruot salaisomistajan ohjauksessa Gazaan avustusmatkalle. Werstas tallentaa suomalaiseen feminismiin liittyviä ilmiöitä valtakunnallisella keruuhankkeella syksyllä

14 yhteisöt ja historia Museo elää yhteisöjensä arjessa ja pitää huolta historiasta. Tuoreen sidos ryhmä tutkimuksen mukaan neljä viidestä kumppanista on suositellut Werstaan palveluita myös muille. Mahdollisuuksien tori ja Tampereen sosiaalifoorumi on järjestetty yhteistyössä Werstaan kanssa keväästä 2006 lähtien. Tapahtuma kokoaa vuosittain noin 3000 kävijää. Werstas tarjoaa puitteet tapahtumalle ja parantaa tällä tavoin kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä.

15 Kalle Kallio Jäsenyhteisöt järjestävät Werstaalla runsaasti keskustelutilaisuuksia. Tam pe reen entinen kaupunginjohta ja Jarmo Rantanen ja SDP:n tuore puheen johtaja Jutta Urpilainen vastai levat yleisön kysymyksiin museon auditoriossa. Ennen Werstaan perustamista työväenjärjestöjen museokokoelmat olivat hajallaan ja vaa rassa tuhoutua. Vuonna 1984 tehdyn selvityksen mukaan ylläpitäjillä ei ollut osaa mista eikä sopivia tiloja, luettelointi oli puutteellista, näyttelyitä ei uusittu, esineet karttuivat sattumanvaraisesti eikä niiden säilyminen ollut turvattua. Tans kassa, Ruotsissa ja Norjassa oli jo perustettu ammatillisesti hoidettu työväenmuseo hoitamaan koko työväenperinnön kenttää ja myös Suomessa asiat piti saada kuntoon. Miten tässä on vuosikymmenten aikana onnistuttu? Uudet yhteisöt ovat tulleet museotoimintaan mukaan 1980-luvulta lähtien. Alkuvaiheissa museon tehtävänä oli tukea työväenmuseoiden verkostoa ja varmistaa työväenperinnön säilyminen. Nimeksi tuli ensin Työväen kes kusmuseo juuri siksi, että museo toimi laa jemman toimijaverkoston koordinaattorina. Museo ei jäänyt yhteiskunnasta irralliseksi asiantuntijalaitokseksi vaan siitä on kehittynyt monin tavoin yhteisöllinen toimija, joka on houkutellut jatkuvasti myös uusia yhteisöjä mu kaan. Työväenmuseo Werstaan suurimmat jä senyh teisöt edustavat nyt suomalaista am mat tiyhdistysliikettä ja osuustoimintaa. Mu ka na on kolme eduskuntapuoluetta: SDP, Va sem mistoliitto ja Vihreät. Jäseniä ovat myös Tam pereen kaupunki, lukuisat perinne- ja si vis tys järjestöt sekä säätiöt. Uusimpina jäseninä yhdis tykseen ovat liittyneet Kuurojen liitto ja Suo mi-venäjä- Seura. Museon 30 jä sen yh teisöön kuu luu noin 1,9 miljoonaa hen ki lö jäsentä. Jokaisella jäsenyhteisöllä on ollut oma, vah va roolinsa suomalaisen yhteiskunnan ra ken - tumisessa. Työväenmuseo tukee yhtei söjen historiatyötä ja osallistuu niiden ar keen. Käy tännössä yhteistyö näkyy niin mu seoko koelmien kartuttamisessa, näyt te lyis sä kuin tapahtumissakin. Monet jä sen yh tei söt ovat ulkoistaneet museo työn sä ko ko naan: Werstaan hoitoon ovat vuosien saa tos sa siirtyneet esi merkiksi Työ väen aat teen museon, Osuus kauppamu seon, STS-pankki mu seon, Kuurojen mu seon ja viimeisimpänä Lenin-museon ko koelmat. Mittavien museo fuu sioiden rin nal la Wers - tas on myös tukenut pieniä työ väen mu seoita neuvontatyöllä ja tu ki pal ve luil laan. Esimerkiksi Werstaan ko koel ma jär jestelmä mahdollistaa yhteisöjen o mien ko koelmatietojen jakamisen veloi tuk set ta ver kossa. Näyttelyihin liittyvää yhteistyötä on tehty en nen muuta juhlavuosien yhteydessä. Esimerkiksi SOK, SAK, Veturimiesten liit to, TUL ja Puu- ja erityisalojen liitto ovat 2000-luvulla viettäneet juhlavuottaan si ten, että Werstas on toteuttanut yhteisön his toriaa yleisölle avaavan näyttelyn. Esi mer kiksi vuonna 2014 Werstas toteut taa Töis sä tehtaalla -näyttelyn, joka liit tyy Teol lisuusalojen ammattiliiton TEAM:in 120- vuotisjuhlaan. Juhlavuosien yhtey des sä halutaan usein tehdä historiaa näkyväk si ja laajapohjainen työväenmuseo on tehnyt tämän mahdolliseksi. Juhliva yhtei sö on vas tannut näyttelyn kustannuksista avai met kä teen -periaatteella. Seppo Pelkonen Suomettunut Suomi -näyttely avattiin huhtikuussa 2008, tasan 60 vuotta sen jälkeen, kun eduskunta oli hyväksynyt Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen. Suomettumista ei oltu aiemmin käsitelty museoissa. Näyttely kiersi useissa museoissa ja oli viimeiseksi esillä Lappeenrannassa alkuvuodesta Temaattisissa näyttelyissä on käsitelty laa jasti suomalaisen työelämän historiaa ja so si aali historiaa. Yhteisöjen historiasta ker to vat esi neet ja valokuvat asettuvat osaksi suurem pia kertomuksia ja niitä voidaan syven tää huomattavasti paremmin kuin vielä 1980-luvulla. Werstas on myös nostanut esiin useita teemoja, jotka olisivat muuten jääneet museokentällä todennäköisesti kokonaan käsit telemättä. Esimerkiksi vuosien pää näyttely Suomi, sisu ja sosiaaliturva otti kattavasti esiin hyvinvointivaltion kehi tyk - sen, ensimmäistä kertaa suomalaisessa museossa. Monet Werstaan jäsenyhteisöistä ovat pitäneet hyvinvointivaltion rakentamista merkit tävimpänä saavutuksenaan. Kati Lehtinen Ruoveden vaivaisukko Suomi, sisu ja sosiaaliturva -näyttelyssä kertoi kirkon roolista vähäväkisten auttajana

16 Kuurojen museon kokoelmat muutettiin Tampereelle kesällä Toisaalta Werstaan näyttelyissä on voitu myös tarkastella historian kipeitä vaiheita. Esimerkiksi Suomettunut Suomi -näyttelyssä pohdittiin suomettumista niin politiikan, talouden kuin kulttuurinkin näkökulmista, iloisiin idänsuhteisiin liittyvää huumoria unohtamatta. Sijansa saivat rähmällään olleet poliitikot ja idänkaupan vai kuttajat, mutta ilmiötä lähestyttiin myös osana tavallisen kansalaisen arkea ja juhlaa. Yhteisöjen historiallisen identiteetin kannalta on ollut tärkeää, että museossa on purettu myös menneisyyden vaikeita aiheita. Yhteisöllisyyden ytimessä on yhdessä te ke - minen. Werstas toimii suomalaisen kan sa laisyhteiskunnan museona ja tämä edel lyttää kuun televaa ja yhteistyöhaluista asen netta. Inno link Research Oy:n vuonna 2012 tekemän sidosryhmätutkimuksen mukaan Werstaan vahvuuksia sidosryhmätyössä olivat juuri kumppanin arvojen kunnioittaminen ja avoimuus kumppanin ideoille. Saman tutkimuksen mukaan 78 prosenttia vastaa jis ta oli suositellut Werstasta yhteis työ kump panina. Osuuskauppamuseo toimi Helsingin Roihuvuoressa vuosina Osuuskaupan tunnelman voi nyt kokea Tampereella. Werstaalla on erittäin monipuoliset ja laajat osuusliikkeen kokoelmat. Kati Lehtinen Museon perustaminen lähti työväen järjestöistä, mutta toiminta on laajentu nut k attamaan yhä suuremman siivun suomalaisesta työelämästä ja kansalaisyhteiskunnasta. Niihin tarpeisiin, joita työväenmuseolla 1980-luvulla asetettiin, on onnistuttu myös vastaamaan. Yhteisöjen museoasiat on saatu suurimmalta osin kuntoon: työväenperinnön säilyminen, näkyminen ja kartuttaminen on varmistettu. Monet yhteisöt ovat olleet tyytyväisiä voidessaan vapautua oman historiansa hoitamiseen liittyvistä huolista, kun tehtävä on annettu Werstaalle. Yhtei söjen pienet museokokoelmat olivat liian haavoittuvaisia toimiakseen tuloksellisesti yksin. Laajapohjainen Työväenmuseo Werstas on ollut ratkaisu, jossa yhteinen museo-or ganisaatio vastaa museo-osaamisesta ja kukin jäsenyhteisö keskittyy omaan pää tehtäväänsä. 32 Jussi Mäkelä 33

17 Museo voi osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun toimimalla erilaisten tempausten ja mielenilmausten foorumina. Kesällä 2013 Werstas toimi yhtenä Tahdon kansalaisaloitteen allekirjoituspaikkana. Leena ahonen Osana Mestariduunari-hanketta dokumentoitiin Tampereen Ammattiopiston lopetettua jalkinelinjaa. Dokumentoinnista tehtiin näyttely Komuuttiin ja opiskelijat myivät tuotteitaan Museoiden yössä Kokeilevaa museotoimintaa Werstas suunnittelee näyttelyohjelmansa pitkäjänteisesti, yleensä näyttelyt alkavat hahmottua jo vuosia aiemmin. Kokeilevan museotoiminnan tila Komuutti on ollut Werstaan vastaus ajankohtaisuuden tarpee seen. Pienessä 16 neliön tilassa on to teu tettu vuosittain kymmenkunta mata lan kynnyksen näyttelyä, joissa on voitu syventyä pieniin, usein kantaaottaviin teemoihin. Tällaisia yhteisöllisiä näyttelyitä teh dään lyhyelläkin varoitusajalla yhdessä vapaaehtoisten, yksittäisten tutkijoiden, tai teilijoiden ja pienyhteisöjen kanssa. Tällainen yhteisögalleria on tavallinen ul komai sissa museoissa, mutta Suomessa vastaa va toiminta on harvinaista. Kuurojen Liitto luopui omasta museotoiminnasta ja tilaa museopalvelut nyt Werstaalta. Suomalaisen viittomakielen isän Carl Oscar Malmin rintakuva siirtyi myös uuteen kotiin Werstaalle. 34 Jussi Mäkelä NÄKYMÄTTÖMÄSTÄ NÄKYVÄKSI Työväenmuseo Werstas on marginaalihistorian edelläkävijä. Museo on antanut äänen erilaisille vähemmistöille ja pitää huolta kulttuuriperinnön moniarvoisuudesta. Kulttuurilaitokset rakentavat ohjelmistonsa usein valtaväestön arvojen ja mieltymysten mu kaan. Työväenmuseo Werstas on toistuvasti valinnut päinvastaisen tien ja kertonut niistä asioista, joista muut vaikenevat. Werstaalle on tärkeää tarjota kaikille mahdollisuus osallistua ja tulla huomioiduksi. Myös ne ihmisryhmät, joita yhteiskunnassa pidetään vaikeina tai haastavina, tulisi toivottaa ter vetulleeksi. Pientenkin ja marginaalisten yhteisöjen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä ja kutsua esimerkiksi mukaan tapahtuma- ja työpajatoimintaan. Werstas toteuttaa näyttelyissään yhden vertaisuus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa kaihtamat ta vaikeitakaan aiheita tai käsittelytapoja. Werstas huolehtii erilaisten vähemmistöjen historiasta tallentamalla yhteisöjen omaa histo riaa. Werstas on myös toiminut aktii vi sesti keruukampanjoissa keräten muun muassa siir tolaisten sekä seksuaali- ja suku puo li vähem mistöjen materiaalia. Werstaan tallennus alue ulottuu laajalle työväen ja työ elämän historiasta sosiaalihistorian kysymyksiin ja mar - ginaaleihin. 35

18 Syksystä 2011 seuraavaan kevääseen esillä ollut Ihan epänormaalia -näyttely kertoi vammaisuudesta ja vammaisten asemasta elämyksellisellä tavalla. Se oli ensimmäinen kokonaisesitys vammaishistoriasta Suomessa. Näyttely ei lähestynyt vammaisuutta diagnoo silähtöisesti vaan keskeisiä kysymyksiä olivat ihmisen vammasta riippumaton oikeus omaan identiteettiin, kotiin tai perheeseen. Vammaisten asema tänä päivänä rinnastui osittain 1800-luvun lapsityöläisiin, joiden valinnanvapaus oman elämän puitteiden suhteen jäi vähäiseksi. Näyttelyyn liittyen järjestettiin kaksi yleisötapahtumaa, joissa esiintyivät ja viihtyivät sekä vammaiset että vammattomat yhdessä. Kehitysvammaisten miesten punkbändi Pertti Kurikan nimipäivät oli toisen tapahtuman pääesiintyjä. Vuonna 1907 perustettuun Kuurojen museoon kuuluvat Werstaan arvokkaimmat vä - hem mistöhistorian kokoelmat. Museot yh dis - tyivät vuoden 2012 alussa ja noin esinettä ja valokuvaa muutettiin Tam pe reelle. Kansainvälisesti ainutlaatuinen ko koelma kertoo viittomakielisten elämästä ja yhteisön vaikeastakin historiasta valtaväestön paineessa. Museo on tärkeä kuurojen yhtei sön identiteetille ja historiallisten juurien ym mär tämiselle. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kult tuu - ri perinnön tallentaminen käynnistyi yhteistyössä Setan kanssa vuonna Mittavaa ai neis toa esiteltiin Suomen ensimmäisessä sateen kaarihistorian näyttelyssä vuonna 2005 ja aiheeseen palattiin kesällä Ihan epänormaalia -näyttelyn yhteydessä järjestettiin kaksi AistiMUS -tapahtumaa. Kokeiltavana oli muun muassa tuntoaistiin perustuva basso. Museo tekee vähemmistön oman tarinan nä - ky väksi ja tukee tänä päivänä käytävää keskustelua ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta. Kokoelmaan sisältyy paljon henkilökohtaista ja arkaluonteista aineistoa, jota on käsitelty eettisesti kestävällä tavalla anonymiteettiä suojaten. Yksittäiset ihmiset ottivat keruun asiakseen ja välittivät viestiä yhteisön sisällä. Monelle näyttely tarjosi kokemuksen näkyväksi tulemisesta, nostalgisia tunnistamisen hetkiä ja uusia oivalluksia. Kansainvälisessä romaninaistaiteilijoiden Minä, te ja muut -näyttelyssä järjestettiin työpajoja. Romaninaisen hameen paino tarjosi monelle sykähdyttävän kokemuksen. Vähemmistöjen tekemisessä näkyväksi Werstasta voi pitää edelläkävijänä myös maan rajojen ulkopuolella. Keväällä 2013 järjestettiin kansainvälinen Minä, te ja muut -taidenäyttely. Näyttely oli Euroopan ensimmäinen romaninaistaiteen näyttely. Näyttelyn seitsemässä eri maassa työskentelevät ammattitaiteilijat olivat ylittäneet sekä etniseen taustaansa että sukupuoleensa liittyvät kulttuuriset muurit. Werstaalla on myös pitkä historia työstä siirtolaisten kanssa. Turvassa? -näyttely pakolai suudesta oli esillä vuosina Se oli tehty yhdessä vastaanottokeskuksissa elävien ihmisten kanssa. Vuosina kerättiin aineistoa maahanmuuttajien elämästä ja julkaistiin ne opetuskäyttöön suunnitellussa Juuret maailmalla, koti Suomessa -verkkonäyttelyssä. Monet Werstaan vaihtu vien näyttelyiden taideteokset ovat myös käsitelleet siirtolaisten asemaa ja sii hen liit - tyviä ongelmia thaimaalaisista marjan poimijoista laittomaan siirtolaisuuteen. Vuon na 2015 Werstaalla avautuu Suomen afrik kalaiset, Afrikka Suomessa -näyttely, joka teh dään yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Näyttelyn aineisto koostetaan yhdessä Af ri kasta lähtöisin olevien ihmisten kanssa työpajoissa toimintatutkimuksen keinoin. Kati Lehtinen Turvassa -näyttelyyn vuonna 2003 oli rakennettu asuinhuone vastaanottokeskuksesta. viittomakielellä verkkoon Kuurojen museon näyttelytoiminta jatkuu Kuu rojen liiton toimitiloissa Valkeassa talos sa Helsingissä, mutta sisältöjä teh dään entistä enemmän verkkoon. Verkko on luon tevin tapa saavuttaa eri puolille maata vaikuttava viittomakielinen yhteisö. Vuoden 2013 lopussa valmistuneita verk kosivuja kehitettiin yhdessä Kuurojen liiton kanssa. Näkemyksiä kerättiin mu seo toimikunnan kokouksissa ja vuo sit tain vietettävässä viittomakielen päi väs sä kuuroilta itsel tään. Kuurojen mu seon omaleimaista kulttuuriperintöä ku vastamaan suunniteltiin mu seolle uu si logo ja nettisivujen suunnittelussa keskeinen tavoite oli niiden saavutettavuus viittomakielisen yleisön kannalta. Sivuston suunnittelussa hyödynnettiin uusinta tut - ki mustietoa viittomakielisten verkon käy - töstä. Kuurojen museon logo viittaa aurinkoon tai voikukkaan, joita molempia on käytetty viittomakielisen yhteisön sym boleina. Voikukka on voimakas eikä häviä vaikka sitä yritettäisiin kitkeä

19 Museoiden yössä 2013 vietettiin Werstaan 20-vuotisjuhlia. Täydenkuun tulitanssi oli osa monipuolista ohjelmaa. TAMPEREEN VANHA KAUPUNKI Finlaysonin puuvillatehdas tunnetaan tänä päivänä kansallisena monumenttina. Työväenmuseo Werstaan tullessa alueelle tehdas veteli jo viimeisiään. Werstas on pitänyt Finlaysonin tarinan elävänä. 38 Rakennemuutos tyhjensi Tammerkosken ylä - juoksun valtavat teollisuusalueet 1980-luvulta lähtien. Taistelu puretusta Ver ka tehtaasta oli herättänyt tamperelaiset nä kemään teol lisuusperinnön arvon. Fin lay sonin ja Tam pellan alueiden vanhat teh das ra ken nuk set haluttiin säilyttää ja ottaa uu teen käyttöön. Finlaysonin alueesta visioi tiin uu den informaatioteknologian ja luovan ta lou den tyyssijaa. Kulttuuri oli kes kei nen osa uudelleenkäytön suunnittelua: en tisiin teh das rakennuksiin sijoittui niin museo, gra fii kanpaja, taiteen oppilaitos kuin elokuva teat terikin. Valtakunnallinen työväenmuseo herätti luvulla kiinnostusta monissa kau pun geis sa, mutta paikkaa haettiin Tam merkosken rannalta vapautuvista teolli suus kiinteistöistä. Kun museo avasi ovensa vanhassa laappi huoneessa vuonna 1993, alueelle olivat löytäneet tiensä myös erilaiset pienyritykset ja edullisia työhuoneita etsivät taiteilijat. Alueen asema kaava vahvistettiin vuonna 1995 ja tehdasrakennukset remontoitiin yksi kerrallaan uudiskäyttöön. Myös museo muutti kokonaan uudistettuun lankavärjäämöön Väinö Linnan aukion laidalle syksyllä Werstas on 5000 neliön tiloineen tehdasalueen toiseksi suurin vuokralainen ja yksi pitkäaikaisimpia toimijoita. Työväenmuseo Werstas on ollut tekemässä teol lisesta linnakkeesta yleisölle avoin ta liike keskusta ja houkuttelevaa matkailu kohdet ta. Werstas toteutti alueen ensim mäi set ylei söopastukset jo 1990-luvun puoli vä lissä, jolloin tehdasalue oli vielä monien tam perelaisten mielissä kielletty kaupunki. Vuo situhannen vaihteesta lähtien kierroksia on järjestetty kym menittäin joka vuosi. Nii tä on pidetty sekä suomalaisille että kan sainvälisille kävijöille, lapsille ja aikuisille. Opas tuk sia on painotettu ja tuotteistettu muun muassa teolliseen his toriaan, työntekijöihin, uudiskäyttöön ja ra kennusperintöön liittyen. Vii den toista vuo den aikana Werstas on opastanut alueella yli ihmistä. 39 Raija Kuisma

20 Myös Finlaysonin alueen matkailupalvelut ovat olleet Werstaan vetovastuulla. Museo on huolehtinut ryhmämyynnistä ja matkailijainfo opastauluineen toimii museon ala-aulassa. Vuonna 2010 museo julkaisi myös tehtaan kaksikielisen (suomi-englanti) opaskirjan. Tyhjenevistä tehdashalleista koottiin Werstaan kokoelmiin laajalti aineistoa tuotannon päättyessä. Museon suurin yksittäinen esine on tehtaan portinvartijan koppi. Vaihtuvissa näyttelyissä tehtaan historia on kerrottu moneen otteeseen eri näkökulmista. Pysyvistä näyttelyistä Höyrykonemuseo ja yhdessä Tampe reen kaupungin museopalveluiden kans sa toteutettu Tekstiiliteollisuusmuseo käsittelevät laajimmin alueen teollista perintöä. Teks tii liteollisuusmuseossa on runsaasti Fin lay so nin tehtaan museokokoelman helmiä. Työväenmuseon asiantuntemusta tehtaan ja tehdasalueen historiasta hyödynne tään jatkuvasti. Esimerkiksi Väinö Linnan elä mäkerran kirjoittaneen professori Yrjö Varpion kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Vastaavasti museo oli tekemässä tehdasalueeseen oma toimisesti tutustuville lapsiperheille suun nattua Hilma ja Pumpulitehdas - Lasten Finlay son -raittia. Werstas on ollut aktiivisesti kokoamassa alueen toimijoita yhteen. Pitkäaikaista yhteistyö tä on tehty esimerkiksi Mediamuseo Rupriikin sekä lastenkulttuurikeskus Rullan ja Grafiikanpaja Himmelblaun kanssa. Tam pereen ammattikorkeakoulun taiteen koulu tusohjelman kanssa yhteistyö on jatkunut museon perustamisesta lähtien. Työväenmuseo on tar jonnut tilojaan opiskelijoiden tapahtumia, teoksia ja lopputyönäyttelyitä varten sekä antanut nuorten kuvataiteilijoiden kokeilla siipiään museoympäristössä. Teemu ahola 40 41

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perla 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen, puh. 06 438 4101, 044 438 4101 ja vs. perusturvajohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntatyhtymän lausuntopyyntö / lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittäminen

Jyväskylän koulutuskuntatyhtymän lausuntopyyntö / lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittäminen Kaupunginhallitus 309 16.11.2015 Jyväskylän koulutuskuntatyhtymän lausuntopyyntö / lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittäminen 2529/00.04.01/2015 Khall 16.11.2015 309 Valmistelija: yhteisvalmistelu

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01. Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015 Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.016/2015 Kunnanhallitus 30.03.2015 56 Valtuuston kokouksessa 9.2.2015 jätettiin

Lisätiedot

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015 Perusturvalautakunta 15 21.01.2015 Perusturvalautakunta 68 27.05.2015 Perusturvalautakunta 96 23.09.2015 Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS

LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS Kaupunginhallitus 139 16.05.2016 LAPIN YLIOPISTON ESITYS LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKE-ENEMMISTÖN OSTAMISESTA JA SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS 247/03.06.00/2016 KH 16.05.2016 139 Valmistelija kaupunginlakimies

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 14.02.2013 Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 Valmistelija: Sivistysjohtaja Eija Karhu Kauhavan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä.

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 55 10.06.2013 Ilpo Heltimoisen ym. aloite sisäilmaongelman osaratkaisuksi 434/10.03.02.03/2013 KOLA 55 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg,

Lisätiedot

Museo- ja matkailutoimen toimintaprosessien selvitys

Museo- ja matkailutoimen toimintaprosessien selvitys Miehikkälän kunnanhallitus 41 23.02.2015 Miehikkälän kunnanhallitus 95 25.05.2015 Miehikkälän kunnanhallitus 104 08.06.2015 Miehikkälän kunnanhallitus 134 28.09.2015 Miehikkälän kunnanhallitus 69 16.05.2016

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01.

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01. Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01.01/2011 Perla 07.04.2015 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon Tekninen lautakunta 70 29.04.2014 Tekninen lautakunta 114 12.08.2014 Kaupunginhallitus 294 18.08.2014 Kaupunginvaltuusto 87 15.09.2014 Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 11 19.01.2016 Kunnanhallitus 27 15.02.2016 Perusturvalautakunta 65 24.05.2016 Perusturvalautakunta 71 21.06.

Perusturvalautakunta 11 19.01.2016 Kunnanhallitus 27 15.02.2016 Perusturvalautakunta 65 24.05.2016 Perusturvalautakunta 71 21.06. Perusturvalautakunta 11 19.01.2016 Kunnanhallitus 27 15.02.2016 Perusturvalautakunta 65 24.05.2016 Perusturvalautakunta 71 21.06.2016 71 Pihtiputaan suun terveydenhuollon kilpailutus 641/240/2015 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin Ympäristölautakunta 36 28.09.2011 Ympäristölautakunta 44 02.11.2011 Ympäristölautakunta 49 30.11.2011 Ympäristölautakunta 39 09.10.2014 Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus,

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö 8 2.1.8).

Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö 8 2.1.8). Sivistyslautakunta 155 22.09.2015 Kunnanhallitus 274 05.10.2015 Esiopetuksen järjestämistavat ja -paikat 1.8.2016 alkaen 911/12.00.01/2015 SIVLTK 22.09.2015 155 Asian valmistelija: sivistysjohtaja Jyrki

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus:

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Kaupunginhallitus 9 24.02.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 5 30.09.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 4 27.01.2015 Kaupunginhallitus 12 09.02.2015 Valtuustoaloite / kaupungin henkilöstön innostaminen miettimään

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita tullee olemaan 2413 henkilöä, kun lukumäärä vuonna 2013 oli 1965 henkilöä.

Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita tullee olemaan 2413 henkilöä, kun lukumäärä vuonna 2013 oli 1965 henkilöä. Kaupunginvaltuusto 30 09.03.2015 Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Perusturvalautakunta 48 12.05.2015 Valtuustoaloite omaishoitajien vertaisryhmistä 139/01.015/2015 KAUPVALT 09.03.2015 30 "Ylöjärven vanhustyön

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen Kunnanhallitus 144 27.05.2013 Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen 170/10/2013 Kunnanhallitus 144 Ranuan kunnan henkilökuljetuksista on järjestetty tarjouskilpailu. Ky sees sä on EU-kynnysarvot

Lisätiedot

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta,

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta, Yhtymähallitus 244 17.12.2014 Yhtymähallitus 33 25.02.2015 Yhtymähallitus 51 18.03.2015 Tehtävien uudelleen järjestely vuonna 2015 117/01.01.03/2014 Yhtymähallitus 17.12.2014 244 17.12.2014 Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Sosiaali- ja terveysltk 146 16.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 154 30.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 166 14.10.2014 HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 713/02.02.00/2014 SOSTE

Lisätiedot

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014 Sivistyslautakunta 66 25.06.2014 Sivistyslautakunta 89 21.10.2014 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta 1.8.2014 486/41.411/2014 Sivistyslautakunta 25.06.2014 66 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013)

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

1. toteutuvatko monipuoliset jätehuoltopalvelut ja mahdollisuus kiinteis töit täi seen jätehuoltoon kunnassa

1. toteutuvatko monipuoliset jätehuoltopalvelut ja mahdollisuus kiinteis töit täi seen jätehuoltoon kunnassa Jätelautakunta 23 16.06.2015 Jätteenkuljetuksen järjestäminen Someron kaupungissa 74/14.06.00/2015 JÄTELK 23 Forssan kaupungin jätelautakunta teki 11.6.2013 ( 10) jätelain 149 :n mukaisen päätöksen jatkaa

Lisätiedot

Kaupungin työllistämistoimien kehittäminen ja asiaan liittyvät valtuustoaloitteet

Kaupungin työllistämistoimien kehittäminen ja asiaan liittyvät valtuustoaloitteet Kaupunginhallitus 191 06.10.2014 Kaupungin työllistämistoimien kehittäminen ja asiaan liittyvät valtuustoaloitteet 217/00.01.06/2014, 32/00.01.06/2014 KHAL 191 Kaupunginkamreeri: Keskustan valtuustoryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 139 21.04.2015

Tekninen lautakunta 139 21.04.2015 Tekninen lautakunta 139 21.04.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Jorma Kajannon valituksesta 27.2.2015 koskien teknisen lautakunnan päätöstä 13.1.2015 16, Kerosärkän alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 24.09.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 159 12.12.2014. Seniorineuvolan toimintasuunnitelma 1.1.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 24.09.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 159 12.12.2014. Seniorineuvolan toimintasuunnitelma 1.1. Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 24.09.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 159 12.12.2014 Seniorineuvolan toimintasuunnitelma 1.1.2015 351/00.01.02/2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.09.2014 110

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 102 09.03.2015. Koulu, tiede ja kansainvälisyys-hanke 1507/12.00.02/2015

Kaupunginhallitus 102 09.03.2015. Koulu, tiede ja kansainvälisyys-hanke 1507/12.00.02/2015 Kaupunginhallitus 102 09.03.2015 Koulu, tiede ja kansainvälisyys-hanke 1507/12.00.02/2015 KHALL 09.03.2015 102 Hakemusnumerolla 101353 on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, lii ken ne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kehittämistoimikunta 61 19.10.2015. Keskuspuhdistamohankkeen tilanne 686/08.082/2014 KEHTMK 19.10.2015 61

Kehittämistoimikunta 61 19.10.2015. Keskuspuhdistamohankkeen tilanne 686/08.082/2014 KEHTMK 19.10.2015 61 Kehittämistoimikunta 61 19.10.2015 Keskuspuhdistamohankkeen tilanne 686/08.082/2014 KEHTMK 19.10.2015 61 Ylöjärven Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja Jouni Vähäkyttä Pirkanmaan keskuspuhdistamohanketta

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

Valtuustoaloite paperittomaan kokouskäytäntöön siirtymisestä / Maarit Pekkola ym.

Valtuustoaloite paperittomaan kokouskäytäntöön siirtymisestä / Maarit Pekkola ym. Kaupunginvaltuusto 125 27.08.2012 Kaupunginhallitus 395 10.09.2012 Kaupunginhallitus 94 09.03.2015 Kaupunginvaltuusto 31 23.03.2015 Kaupunginhallitus 129 13.04.2015 Kaupunginhallitus 143 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka):

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka): Kaupunginhallitus 114 25.04.2016 Kaupunginhallitus 135 23.05.2016 ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Kaupunginhallitus 25.04.2016 114 Oriveden kaupunginhallitus päätti 22.2.2016 44 hyväksyä elinvoiman

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Hankinnan ennakoitu arvo ja toimivalta hankinta-asiassa

Hankinnan ennakoitu arvo ja toimivalta hankinta-asiassa Kunnanhallitus 60 16.02.2015 Hankintapäätös Kirkkonummen kunnantalon ravintolapalveluista 947/02.08.00/2014 Kunnanhallitus 60 Taustaa Kirkkonummen kunnantalon ravintolapalvelut kilpailutettiin vuonna 2011.

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen Kaupunginhallitus 431 07.12.2015 Kaupunginhallitus 455 21.12.2015 Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen 723/01.02.00/2015 Kaupunginhallitus 07.12.2015 431 Rakennustarkastaja

Lisätiedot

Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien siirtäminen Monetra Oy:n hoidettavaksi (ohm.154)

Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien siirtäminen Monetra Oy:n hoidettavaksi (ohm.154) Kunnanvaltuusto 48 18.06.2014 Kunnanhallitus 314 15.12.2014 Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien siirtäminen Monetra Oy:n hoidettavaksi (ohm.154) Kvalt 18.06.2014 48 Kvalt 18.06.2014 48 18.6.2014 16.6.2014

Lisätiedot

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59 Kunnanhallitus 34 09.02.2015 Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Inkeri Yrityksen valituksesta koskien Kittilän kunnanvaltuuston päätöstä 17.11.2014 59 451/00/2013 Khall 34 Kittilän kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus jätehuoltopäällikön varastosiirtopäätökseen 1553 (Baidel Oy / Havila Harri)

Oikaisuvaatimus jätehuoltopäällikön varastosiirtopäätökseen 1553 (Baidel Oy / Havila Harri) Tekninen lautakunta 166 26.08.2014 Oikaisuvaatimus jätehuoltopäällikön varastosiirtopäätökseen 1553 (Baidel Oy / Havila Harri) 5583/14.06/2014 Tela 166 Baidel Oy /Harri Havila on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto)

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) Kaupunginhallitus 36 20.01.2014 Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) 372/10/00/02/2013 KH 36 Valmistelija: kaupungingeodeetti Matti Kivistö, puh. 044 780 9343 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ja vammaishuollon yhdistäminen vammaispalvelujen palvelualueeksi 1.8.2013 alkaen

Kehitysvammahuollon ja vammaishuollon yhdistäminen vammaispalvelujen palvelualueeksi 1.8.2013 alkaen Perusturvalautakunta 40 24.04.2013 Kehitysvammahuollon ja vammaishuollon yhdistäminen vammaispalvelujen palvelualueeksi 1.8.2013 alkaen 281/00.03.01/2013 PELA 40 Perusturvan toiminta- ja palveluorganisaatio

Lisätiedot

Taulukko 1. Tulosalueiden käyttöprosentit (30.3.2015 tasainen 25,0 %)

Taulukko 1. Tulosalueiden käyttöprosentit (30.3.2015 tasainen 25,0 %) Sivistyslautakunta 31 23.04.2015 Sivistyslautakunta 36 04.05.2015 Sivistystoimen talousraportti I 175/02.02.02/2015 Sivltk 23.04.2015 31 Kunnanvaltuusto on vahvistanut 8.12.2014 63 sivistystoimen vuoden

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä

Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/2011 1 Vammaisasiain neuvottelukunta Aika 20.12.2011 klo 14:00-15:30 Paikka Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä Läsnäolleet Paakkanen Arja

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

Kunnanhallitus 175 27.10.2014 Valtuusto 39 10.11.2014. Hankesuunnitelma, Rakokiven koulu 524/01.017/2013. Kunnanhallitus 27.10.

Kunnanhallitus 175 27.10.2014 Valtuusto 39 10.11.2014. Hankesuunnitelma, Rakokiven koulu 524/01.017/2013. Kunnanhallitus 27.10. Kunnanhallitus 175 27.10.2014 Valtuusto 39 10.11.2014 Hankesuunnitelma, Rakokiven koulu 524/01.017/2013 Kunnanhallitus 27.10.2014 175 Sivistystoimen palveluverkkoselvityksien pohjalta on valtuuston 27.1.2014

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1 AIKA klo 17:00 PAIKKA Tekninen 10, Tampereentie 10 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Lisätiedot

osaamisen arvioinnin suunnitelmat 7202 Kylmälaitteiden asennus, käyttöönotto ja huolto osaamisen arviointi, ammattitaitovaatimukset ja kriteerit

osaamisen arvioinnin suunnitelmat 7202 Kylmälaitteiden asennus, käyttöönotto ja huolto osaamisen arviointi, ammattitaitovaatimukset ja kriteerit Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin 2 23.02.2010 Näyttösuunnitelmien hyväksyminen AMMOSNÄY 2 Toimielimen kokoukseen tuodaan seuraavat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen ja osaamisen arvioinnin suunnitelmat:

Lisätiedot

Pihlan paikkamäärän katkaisuhoidon ja kuntoutuksen sekä palveluasumisen toteutumista seurataan edelleen kuukausittain.

Pihlan paikkamäärän katkaisuhoidon ja kuntoutuksen sekä palveluasumisen toteutumista seurataan edelleen kuukausittain. Sosiaali- ja terveyslautakunta 84 28.08.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 155 12.12.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 25 11.02.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 48 01.04.2015 Lapin aluehallintoviraston

Lisätiedot

Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin

Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin Koulutuslautakunta 37 27.03.2014 Koulutuslautakunta 46 29.04.2014 Koulutuslautakunta 55 22.05.2014 Täyttöluvat varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden virkoihin ja toimiin Koula 27.03.2014 37 Vuoden 2014

Lisätiedot