Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit"

Transkriptio

1 KATSAUS 317/2015 Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara (toim.)

2 2

3 Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara (toim.) Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina Tekes Review 317/2015 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Fotolia Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Pureudumme tässä kirjassa innovaatioekosysteemien toimintaan ja oivalluksiin, jotka ovat syntyneet pääosin ACSI-innovaatiohankkeen yhteydessä. Aalto Camp for Societal Innovation ACSI on kansainvälinen, uuden sukupolven innovaatioagenda, inspiroiva prosessi, alusta ja yhteisö. Sen kotipesä on Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella. ACSI keskittyy innovatiivisuuteen ja sen edellytyksiin etenkin innovaatiotoiminnan alkuvaiheessa. ACSI on syntynyt Aalto-yliopiston ja The New Club of Parisin yhteisenä kokeiluna. Ensimmäiset kahdeksanpäiväiset leirit järjestettiin Otaniemen kampuksella vuonna 2010 ja Kolmas leiri pidettiin Helsingissä kauppakorkeakoulun tiloissa vuonna 2012 ja neljäs nelipäiväinen leiri Malmön korkeakoulussa vuonna Kolmepäiväisiä leirejä on järjestetty Etelä-Afrikassa vuosina 2012 ja 2013 sekä Kotkassa vuonna Osallistujia leireillä on ollut yhteensä noin 800 yli 30 eri maasta. ACSIn tavoitteena on kehittää yhteiskunnan haasteisiin ratkaisuja ja konsepteja, jotka toimivat erilaisissa ympäristöissä ja ovat hyödynnettävissä maailmanlaajuisesti. ACSI-toiminta tuottaa kansainvälistä yhteistyötä eri sidosryhmien välillä yhteiskunnalisten innovaatioiden synnyttämiseksi. ACSI muodostaa innovaatiolaboratorion, jossa kehitetään ja tutkitaan innovatiivisuutta tukevia olosuhteita. Toiminnassa korostetaan ihmisten luovan potentiaalin vapauttamista sekä toimijoiden heterogeenisuutta taustojen, osaamisen ja iän suhteen. Työskentely keskittyy aina sekä oikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin että kokeilevaan toimintaan, joka yhdistää käytännön innovaatiotoiminnan yliopisto-opetukseen ja -tutkimukseen. Leireillä onkin ollut runsaasti yliopistojen opiskelijoita ja opettajia samoin kuin asiantuntijoita yrityksistä ja julkisista organisaatioista. ACSI on ollut mullistava oppimiskokemus useille osallistujille. ACSIssa monimuotoinen vuorovaikutus nähdään ratkaisevaksi innovatiivisille tuloksille. Kirjoituspöytien takana suunnitellut järjestelmäuudistukset eivät välttämättä johda sellaiseen luovaan prosessiin, joka tukisi innovatiivisuutta käytännössä tai tuottaisi hyötyä. ACSIn lähtökohtina ovat itseorganisoituminen, rikas vuorovaikutus ja kokeileva toiminta. ACSI on luonut uusia yhteistyö- ja kumppanuusverkostoja osallistuneiden kaupunkien välille (Espoo, Malmö, Amsterdam, Kotka) ja tuottanut tuoreita näkökulmia kaupunkien, yritysten ja julkisen sektorin kehittämiseen. ACSIin osallistuneet case ownerit 1 ovat seurantatutkimusten mukaan erittäin tyytyväisiä kontribuutioon, jonka ACSI on tuottanut heidän organisaatioilleen. Osallistujat korostavatkin uusien menetelmien, kumppaneiden ja ajatustavan muuttumista ACSIn ratkaisevaksi anniksi, jolla on ollut pysyviä vaikutuksia. Innovaatiorahoituskeskus TEKES on rahoittanut ACSIa vuosina ja antanut meille siten mahdollisuuden tähän ainutlaatuiseen kehitystyöhön. Kiitämme lämpimästi erityisesti TEKESin innostuneita innovaatiojohtajia Christopher Palmbergia ja Pirjo Kyläkoskea. Pirjo Ståhle Mika Pirttivaara 1 Case owner on henkilö, joka on tuonut taustaorganisaationsa yhteiskunnallisesti merkittävän haasteen ACSI-leirille työstettäväksi. 5

6 Sisällys Esipuhe Johdanto...7 Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara 2 Aalto Camp for Societal Innovation ACSI ACSI yhteiskunnallisten innovaatioiden vauhdittajana Kristiina Erkkilä ja Lars Miikki Itseohjautuvat ryhmät ACSIn ytimessä Petro Poutanen Taidelähtöiset menetelmät ACSIssa Krista Petäjäjärvi 3 Yhteiskunnalliset haasteet ja kestävä innovointi Suomi ja kehityksen kuudes aalto Markku Wilenius ja Sofi Kurki Kestävä innovaatio tapaus Keski-Suomi Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen 4 Tieto- ja osaamisperusteinen kasvu Tutkimusorganisaatiot ja innovointi Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Juha Hyyppä ja Pirjo Ståhle Tietoperusteinen kasvu vakava osaamishaaste Pirjo Ståhle 5 Yhteenveto: Innovaatioekosysteemit kehityksen ajureina Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara Tekesin katsauksia

7 1 Johdanto Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara Käsittelemme tässä kirjassa innovatiivisuutta ja sen edellytyksiä. Näkökulmamme ei ole teknologinen, vaan liittyy ennemminkin innovatiivisiin toimintatapoihin ja yhteistyöhön sekä innovaatioita tukevaan ympäristöön. Viime aikoina innovaatiokeskustelussa on yhä enemmän korostetttu yritysten, julkisten organisaatioiden, rahoittajien ja tutkimusinstituutioiden yhteistyötä ja suhdeverkostojen merkitystä. Kansainväliset ja paikalliset verkostot muodostavat innovaatiokeskittymän ytimen, jossa toimivat sekä digitaaliset että fyysiset yhteydet. Innovaatiokeskittymissä on aina myös globaalisti arvostettua erityisosaamista ja siihen perustuvaa yritystoimintaa, niissä luodaan uutta tietoa ja teknologiaa, joka on kansainvälisesti kiinnostavaa, ja ne vetävät puoleensa osaajia ja osaamista hyödyntäviä investointeja maailmanlaajuisesti. Tutkijat korostavat, että innovaatiokeskittymät määritellään suhteessa globaaliin talouteen: ne ovat kansainvälisesti merkittäviä keskittymiä, jotka tunnetaan maailmalla ja joiden tuotteet ja palvelut leviävät laajalti. Innovaatioekosysteemi Tämä kirja käsittelee innovatiivisuutta systeemisen toiminnan ja sen edellytysten näkökulmasta. Lähtökohtamme on, että innovatiiivisuus ja tuottava innovatiotoiiminta ovat Suomen tulevaisuuden perusta. Vaikka Suomen innovaatiopotentiaali mm. osaaminen ja teknologia on korkealla tasolla, sen muuttaminen tuottavaksi toiminnaksi on osoittautunut vaikeaksi. Taustalla olevia syitä on useita, mutta yksi niistä on se, ettei innovaatioekosysteemejä ja innovatiivisuuden edellytyksiä tunneta eikä osata hyödyntää riittävästi. Tämä näkyy sekä innovaatiotoiminnassa että innovaatiopolitiikassa. Innovaatiokeskusteluun on viime vuosien aikana vakiintunut käsite innovaatioekosysteemi. Tällä kuvataan sitä toimintatavan muutosta, mikä maailmassa on pääosin internetin avulla ja regulaatioiden purkamisten seurauksena tapahtunut. Systeemitermin käytöllä pyrittiin alun perin viittaamaan siihen, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, ja että vuorovaikutus ja keskinäiset suhteet toimijoiden ja elementtien välillä ovat yhtä tärkeitä kuin toimijat ja elementit itse. Innovaatioprosessit voidaan nähdä mikro- ja makrotason ilmiöiden välisenä vuorovaikutuksena, jossa makrorakenteet muokkaavat mikrotason prosesseja ja päinvastoin (Lundvall 2007). Kyse on siitä, missä määrin toimijat kykenevät luomaan uutta tietoa yhdessä ja hyödyntämään toistensa ajatuksia. Siten toimijoiden vuorovaikutus ja keskinäinen riippuvuus ovat ratkaisevia tulosten kannalta. Olennaisinta on se, mitä tapahtuu mikrotasolla; makrotason rakenteet eivät yksin ratkaise. Ekosysteemin käsite on lainattu evoluutiobiologiasta ja viittaa sen myötä myös itseohjautuviin kehityskulkuihin. Ekosysteemeissä kehitys tapahtuu siten, että elävät organismit sopeutuvat ja mukautuvat ympäristöönsä ilman ulkopuolista väliintuloa. Ekosysteemeillä on oma sisäinen dynamiikkansa, joka muokkaa eri lajien ja ympäristön välisiä suhteita ja kehitystä. Ekosysteemin peruspiirteitä ovat sopeutuvuus ympäristön muutoksiin, kyky ylläpitää itseään muutoksissa, elementtien suhteellinen autonomisuus ja keskinäinen riippuvuus sekä jatkuva elementtien syntymisen, muuttumisen ja häviämisen prosessi (Hautamäki 2008). Innvoaatioekosysteemillä voidaan viitata myös alueen innovaatiokykyyn, joka perustuu toimijoihin (yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, teknologiakeskukset) sekä niiden väliisiin verkostoihin ja niitä tukeviin instituutioihin. Globalisaatio ja tietoteknologia ovat tehneet sosiaalisesta toiminnasta paitsi helppoa myös erittäin kompleksista. Epälineaarisuus ja turbulenssi ovat lisääntyneet ja muuttaneet selviämisen keinoja yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tämän kehityksen myötä kaikilta sosiaalisilta systeemeiltä vaaditaan entistä enemmän itseohjautuvuutta ja kykyä suhteuttaa nopeasti omaa toimintaansa ympäröivään maailmaan. Tulevaisuuden kehitystä ennakoitaessa onkin korostettu tarvetta uudenlaiseen toimintalogiikkaan, jossa systeemit ja yhteisöt kykenevät sisältäpäin tapahtuvaan, jatkuvaan uudistumiseen. Tämä on oppimishaaste sekä yhteiskunnalle että yksilöille. Itseorganisoituminen ja itseuudistuminen viittaavat kollektiiviseen toimintaan ja älykkyyteen, joka ilmenee enemmän yhteisön kuin yksilön toiminnassa samaan tapaan kuin ns. parviäly eläinmaailmassa. Sosiaalisilla yhteisöillä on mahdollisuus luoda yhteistä tietoa ja osaamista, joka ylittää yksilöllisen tietotaidon rajat (Ståhle & Kuosa 2009, Hakkarainen 2006). Engeströmin mukaan on jopa syntynyt 7

8 historiallisesti uusi verkostojen rajapinnoissa tehtävän työn muoto, ns. solmutyöskentely (knotworking). Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät organisoivat työnsä, tavoitteensa ja toimintaperiaatteensa keskinäisessä yhteistyössä, ja että työltä puuttuu ennalta organisoitu keskus (Engeström ym. 1999). Poliisin karhukopla, jalkapallojoukkue tai teho-osaston tiimi ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten intensiivinen vuorovaikutus tekee mahdolliseksi kehittää kollektiivista toimintaa ja tietämistä. On myös esitetty, että nykyinen tietoverkostojen aikakausi muuttaa käsityksiämme siitä, miten ihmisen äly ylipäänsä toimii. Nykyisen tutkimuksen perusteella näyttää yhä enemmän siltä, että ihminen on verkostoitunut ja kulttuurinen olento, jonka älykkyys on paitsi sosiaalisesti myös fysikaalisesti verkostoitunut eli yksilön älykkyys on integroitunut sekä muihin ihmisiin että tietoteknologiaan (Weick & Roberts, 1993, Salomon, 1993). Koska systeemien perustana ovat sosiaaliset verkostot, innovaatiopolitiikan tulee tukea toimijoiden vuorovaikutusta, yhteisiä käytäntöjä ja koordinointitapoja. Monimutkaisissa verkostoissa tämä on osoittautunut kuitenkin haastavaksi. Integroinnin ja koordinoinnin jopa orkestroinnin tarve kasvaa sitä mukaa, kun haasteelliset tai pirulliset ongelmat (wicked problems) lisääntyvät ja toimintaympäristön kompleksisuus kasvaa. Vaikka innovaatiosysteemi on käsitteenä jo laajalti omaksuttu politiikanteon käsitteeksi Suomessa paljolti Tekesin ansiosta politiikkainstrumentit kuitenkin noudattavat useissa tapauksissa vielä lineaariseen malliin pohjautuvaa ajattelutapaa (Wieczorek ym. 2009). Yhteiskunnalliset innovaatiot Innovaatioekosysteemit eivät rajoitu pelkkään yritystoimintaan. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talouskasvu, elinkeinorakenteen monipuolistaminen sekä globaalit, pirulliset ongelmat ovat haasteita, jotka koskettavat meitä kaikkia. Innovaatioekosysteemien luoma arvo voi taloudellisen arvon lisäksi olla myös puhtaasti sosiaalista tai yhteiskunnallista. Energiaa, ilmastonmuutosta, ruuan riittävyyttä, vesivaroja tai sosiaalisia ongelmia koskevat haasteet ovat kompleksisia eikä niihin löydy helppoja ratkaisuja. Ne edellyttävät, että ongelmien keskinäiset kytkennät osataan hahmottaa, tietoa tuotetaan eri tieteenala- ja sektorirajojen yli, ja että tarvittaessa kyetään muuttamaan myös yhteiskunnan rakenteita. Maailmanlaajuiset, pirulliset ongelmat edellyttävätkin teknologisten innovaatioiden ohella myös yhteiskunnallisia innovaatioita. Yhteiskunnallinen innovaatio on taloudellinen tai sosiaalinen parannus ihmisten arkielämään. Se tuottaa systeemisen muutoksen yhteiskunnan rakenteisiin ja käytäntöihin, ja on lisäksi kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan hyväksymä. Yhteiskunnallinen innovaatio syntyy yhteiskunnalliseen epäkohdan tunnistamisesta ja tarpeesta puuttua siihen on luonteeltaan systeeminen; se tuottaa asteittaisia tai radikaaleja muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintatapaan syntyy julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan erilaisten pyrkimysten jännitteistä luo uusia foorumeita ja kanavia dialogille ja yhteistoiminnalle päätöksentekijöiden ja kansalaisten välille on lopputuotteena sekä julkisen vallan että kansalaisyhteiskunnan hyväksymä. (Lehtola & Ståhe, 2014) Yhteiskunnalliset innovaatiot eivät monessa suhteessa eroa muista innovaatioista. Toiminnan näkökulmasta ne täyttävät samat kriteerit ja tunnusmerkit kuin muukin innovaatiotoiminta, eli monialainen sektorirajat ylittävä vuorovaikutus ja sen laatu ovat ratkaisevia. Yhteiskunnalliset innovaatiot syntyvät valtion ja kansalaisyhteiskunnan kohtaamisista, mikä korostaa toimivan demokratian tärkeyttä. Poliittisen puolueet ja vaalit ovat pääkanavia kansalaisten vaikutusmahdollisuuksille, mutta innovaatioille ne muodostavat aivan liian kapean perustan. Jotta yhteiskunnallisia innovaatioita voitaisiin kunnolla edistää, muodollisesti organisoidun ja itseorganisoituvan yhteiskunnan vuorovaikutusta pitää tietoisesti laajentaa. Niden kohtaamisia ja yhteistyöfoorumeita on oltava paljon nykyistä enemmän. Kirjan tarkoitus Tämä kirja käsittelee innovaatiota ja innovatiivisuutta sekä mikro- että makrotason ilmiönä. Toisaalta innovatiivisuus kumpuaa yksilöiden ja ryhmien luovuudesta ja siihen liittyvästä valtavasta potentiaalista. Toisaalta kyse on laajojen innovaatioekosysteemien monimuotoisesta vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Molemmissa suuri osa tehokkaasta toiminnasta ja innovatiivista tuloksista syntyy itsestään vailla ulkoista manageerausta tai kontrollia. Tämä ns. itseorganisoituminen onkin yksi aikamme suurista haasteista; miten se tapahtuu, miten sitä hyödynnetään ja miten sitä voi tukea. Tämän tutkiminen ja opiskelu oli yksi niistä perusmotiiveista, joista Aalto Camp for Societal Innovation eli ACSI syntyi. Kirjan ensimmäinen osa koostuu tästä johdannosta, jossa käsittelemme innovaatiotoimintaa, sen systeemistä luonnetta ja merkitystä yhteiskunnallisena haasteena sekä esittelemme kirjan artikkelit. Kirjan toisessa osassa käsitellään ACSIn metodologiaa, käytäntöä ja tuloksia. Kristiina Erkkilä ja Lars Miikki kertovat artikkelissaan ACSIn toiminnasta ja sen seurauksista Espoossa. Vuosina ACSI-leireillä toimi useita case-ryhmiä, joiden tehtävänä oli etsiä uusia näkökulmia ja 8

9 ratkaisuja T3-alueen (Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola) innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi. ACSI-leirit ja ACSI-yhteisö ovat monin tavoin vauhdittaneet Espoon kehitystyötä. Petro Poutanen analysoi atikkelissaan ACSI -leiriä koskevien tapaustutkimusten tuloksia. Aluksi hän pohtii lyhyesti ryhmien ja tiimien merkitystä luovan ongelmanratkaisun näkökulmasta sekä itseohjautuvuutta ryhmätyössä. Tämän jälkeen hän esittelee, millä edellytyksillä itseohjautuvat ryhmät pystyvät tuottamaan innovatiivisia ratkaisuja. Krista Petäjäjärvi käsittelee taiteellsien toiminnan merkitystä ACSI-leireillä ja innovaatiotoiminnalle yleensä. Vuosien ACSIleireillä taiteesta kasvoi tärkeä osa leirien toimintakulttuuria. Suomen näkökulmasta kyseessä oli pioneeriprojekti taiteen yhdistämiseksi innovaatiotyöskentelyyn. Vuonna 2011 ACSI-leirille osallistui noin 15 eri alan taiteilijaa Suomesta, Ranskasta, Saksasta, Englannista ja Kanadasta. Taiteilijoiden holistinen ja visuaalinen ajattelu sekä taidot abstraktioiden nopeaan mallintamiseen olivat merkittävä tuki luovan toimintakulttuurin kehittämiselle ACSIssa. Kirjan kolmannessa osassa näkökulma siirtyy innovaatioekosysteemien makrotasolle. Markku Wilenius ja Sofi Kurki tarkastelevat Suomen tulevaa kehitystä taloustieteilijä Nikolai Kondratieffin teorian avulla. Teorian mukaan modernit taloudet muuttuvat vuoden sykleissä: kun teknologiset innovaatiot läpäisevät taloudelliset ja sosiaaliset rakenteet, tuottavuus lisääntyy tasaisesti ja siitä seuraa taloudellinen nousukausi. Markku Wileniuksen johtama 6th Wave -hanke oli ACSIn sisarprojekti vuosina Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen käsittelevät omassa artikkelissaan alueellista innovaatioekosysteemiä. He korostavat, että perinteisesti innovaatio on väline parantaa tuottavuutta ja talouskasvua, mutta enää tämä ei riitä. Innovaatioita tarvitaan nyt ratkaisemaan ihmiskunnan ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi terveyteen, köyhyyteen, oppimiseen, ympäristöön ja kaupungistumiseen. Samalla muuttuvat myös innovoinnin tavat. Antti Hautamäen johtamat Keski- Suomen innovaatiohankkeet olivat tärkeä sparrauskohde ACSIn kehitystyön toisessa vaiheessa Kirjan neljäs osa käsittelee korkeakoulujen ja yritysten roolia innovaatioekosysteemissä. Ensimmäisessä luvussa Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Juha Hyyppä ja Pirjo Ståhle käsittelevät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolia innovaatioekosysteemissä. Paineet uudenlaiselle osaamiselle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnassa muuttavat opetukseen ja tutkimukseen kohdistuvia vaatimuksia. Tarve uusille toimintatavoille, innovaatioille, monialaisen osaamisen kehittämiselle sekä tiedon siirtämiselle ja yhdistämiselle vaativat enemmän kuin opetus- ja tutkimustyö ovat perinteisesti edellyttäneet. Artikkeli liittyy ACSIn oppimista uudistavaan tavoitteeseen, jonka mukaan akateeminen opiskelu tulee integroida entistä tiiviimmin tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Toisessa luvussa Pirjo Ståhle käsittelee tietoperusteista kasvua, sen edellytyksiä, erityispiirteitä ja johtamista. Tietojohtaminen keskittyy etenkin tiedonluonnin edellytyksiin ja tiedon uudistavaan vaikutukseen. Kysymys onkin, osaammeko johtaa sellaista vuorovaikutusta ja dynaamista liikehdintää, joka tuottaa jatkuvaa uudistumista. Organisaatio olkoonpa se yliopisto, tutkimuslaitos tai yritys on instrumentti, jolla tietoa ja tietämisen tapaa uudistetaan. Tietoperusteinen kasvu on Suomen kansallisen strategian ydin, mutta meillä on merkittäviä vaikeuksia strategiamme toteuttamisessa. Kirjan yhteenvedossa Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara pohtivat, miten innovaatioekosysteemien toimintaedellytykset tulisi ottaa huomioon Suomen innovaatiopolitiikassa. KIRJALLISUUTTA Engeström, Y., Engeström,R. & Vähäaho, T When the center does not hold: The importance of knotworking. In S.Chaiklin, M. Hedegaard & U.Jensen (Eds.), Activity theory and social practice: Cultural-historical approaches (p ). Aarhus: Aarhus University Press. Foxon T, Pearson P, 2008, Overcoming barriers to innovation and diffusion of cleaner technologies: some features of a sustainable innovation policy regime, Journal of Cleaner Production, Vol:16, ISSN: , Pages:S148 S161. Hakkarainen, K. (2006): Kollektiivinen älykkyys. Psykologia 06/03, Hautamäki, Antti Kestävä innovointi, Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Helsinki: Sitran raportteja 76. Hautamäki, A, & Ståhle, P Ristiriitainen tiedepolitiikkamme suuntana innovaatiot vai sivistys? Gaudeamus: Helsinki. ISBN p Lundvall, B Innovation systems: theory and policy. In Elgar Companion To Neo-Schumpeterian Economics (eds.) H. Hanusch; Andreas Pyka. London: Edward Elgar Publishing. Pentland, A Social Physics: How Good Ideas Spread The Lessons from a New Science. New York, The Penguin Press. Ståhle, P The Dynamics of Self-renewal: A systemsthinking to Understanding Organizational Challenges in Dynamic Environments, in A. Bounfour (Ed.) Organisational Capital: Modelling, measuring and contextualizing. London, Routledge. Ståhle, P. & Kuosa, T Systeemien itseuudistuminen uutta ymmärrystä kollektiivien kehittymiseen. Aikuiskasvatus 2/2009, vol. 29, siv ISSN Weick, K. & Roberts, K.H Collective minds in organizations: Heedful interrelating on flight decks. Administrative Science Quarterly 38, Wieczorek, A. J. & Hekkert, M. & Smits, R. (2009). Contemporary innovation policy and instruments: challenges and implications. ISU Working Paper #09.12, Utrecht University. 9

10 2 Aalto Camp for Societal Innovation ACSI ACSI yhteiskunnallisten innovaatioiden vauhdittajana Kristiina Erkkilä ja Lars Miikki Aalto Camp for Societal Innovation ACSI on kansainvälinen uuden sukupolven innovaatiokonsepti. ACSIn innovaatioyhteisö on inspiroiva alusta uutta luovien prosessien ja metodologioiden kehittämiselle. ACSI-toiminnan tavoitteena on aktivoida yhteistyötä ja luoda sille uusia muotoja yhteiskunnallisten innovaatioiden synnyttämiseksi. Mikä on ACSI? Aalto Camp for Societal Innovation ACSI on Aalto-yliopiston ja the New Club of Parisin yhdessä kehittämä kansainvälinen uuden sukupolven innovaatioagenda, jonka kotipesä on Aallon Otaniemen kampuksella Espoossa. ACSIn innovaatiotoiminta kohdistuu suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja ratkaisujen löytämiseen niiden voittamiseksi. ACSI-toiminta luo verkostoja ja uusia muotoja yhteistyölle. Tavoitteena on kehittää konsepteja, jotka toimivat useissa erilaisissa ympäristöissä ja ovat hyödynnettävissä maailmanlaajuisestikin. ACSIn valmistelu ja kokoaminen ACSIn näkyvin osa on kesäisin järjestettävä innovaatioleiri, jossa luodaan uudenlaisia ratkaisumalleja ja rakennetaan prototyyppejä laajoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. ACSI-leirin energisoivassa ympäristössä eri alojen asiantuntijat, tutkijat, taiteilijat ja opiskelijat maailman eri kolkilta työskentelevät itseohjautuvissa ryhmissä. ACSIn suunnittelu alkaa leirin teemojen muotoilulla. Yhteinen pääteema on liittynyt käytännönläheisten ratkaisujen löytämiseen yhteiskunnallisten haasteiden voittamiseksi. Usein teemat ovat tavalla tai toisella koskettaneet uusien innovaatioiden luomista ja kestävän kehityksen aiheita, esimerkiksi ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kun päälinjat on hahmoteltu, kootaan mukaan joukko kiinnostuneita tahoja, jotka haluavat työstää teemaan liittyviä yhteiskunnallisesti vaikeita haasteita. Mukaan lähteneet tahot ovat olleet julkishallinnon organisaatioita kaupunkeja tai maakuntaliittoja, korkeakouluja, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koti- tai ulkomailta ja suuria tai keskisuuria yrityksiä tai muita yhteisöjä ja organisaatioita, jotka ovat halunneet tuoda oman haasteensa työstettäväksi ACSIin. Organisaatioiden (ns. case ownerit) tuomat aiheet ovat kattaneet laajasti yhteiskunnan osa-alueita, mm. kaupunkiympäristön ja ekosysteemien kehittämisen, rauhanprosessin tukemisen, ikääntyvän väestön merkityksellisemmän osallisuuden yhteiskunnassa ja uudenlaiset oppimisen mallit sekä työelämässä että kouluissa. Jokainen yhteiskunnallinen aihe taustoitetaan ja valmistellaan yhteistyössä alan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Espoon kaupunki on tuonut jokaiselle ACSI-leirille tärkeitä ja ajankohtaisia haasteitaan ratkottavaksi. Työskentely ACSI-leirillä Case ownerien edustajat ovat mukana ACSI-leirillä, mutta kaikki eivät osallistu oman organisaationsa haasteen työstämiseen, vaan tulevat sijoitetuiksi johonkin muuhun ryhmään. Näin lisätään kyseisen organisaation saamaa lisäarvoa osallistujien monipuolisen kokemuksen kautta. Lisäksi leirille kutsutaan tai valitaan avoimen nettihaun perusteella halukkaiden joukosta monipuolinen kansainvälinen osanottajajoukko. Erityistä huomiota kiinnitetään ryhmiä koottaessa niiden diversiteettiin. Jokaiseen ryhmään pyritään 10

11 saamaan jäseniä niin akateemisesta kuin julkishallinnon taustalta ja yritysmaailmasta urakehityksen eri vaiheista. Lisäksi ryhmiin sijoitetaan naisia ja miehiä, nuoria ja varttuneita eri kansallisuuksista. Arkkitehtiopiskelija Shanghaista voi kehitellä ideoita italialaisen taiteilijan, suomalaisen poliitikon ja ruotsalaisen virkamiehen kanssa. Jokaisella haasteella on sen mukaan tuoneesta organisaatiosta haasteen omistaja, jonka tehtävä on esitellä kyseinen case ryhmälleen. Esittelyn ja taustoituksen jälkeen tämä case owner vetäytyy enimmäkseen taustalle, kun ryhmät ottavat tehtävän vastaan ja alkavat työsttää sitä. Ryhmät toimivat itseohjautuvasti. Jokainen osallistuja tuo ryhmään oman osaamisensa ja suhtautuu avoimesti muiden ehdotuksiin. Jokainen voi ammentaa kokemastaan tai sellaisesta mitä on nähnyt, kuullut tai lukenut. Oleellista on, että yhdistämällä erilaisten ihmisten osaamista ja näkemystä voidaan saada aikaan lisäarvoa työstettävän haasteen ratkaisemiseksi. Yhdessä tekeminen, yhdessä luominen ja yhdessä oppiminen ovat ACSI-leirin työmuotoja. Työskentelyssä testataan lupaavia ideoita käytännössä jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja kehitellään testatun perusteella aihetta eteenpäin. Jos mahdollista, ideoista pyritään tekemään fyysisiä prototyyppejä, jolloin haasteista ja ratkaisumahdollisuuksista on helpompi kommunikoida ja löytää konkreettiia tapoja viedä eteenpäin. ACSI haastaa näkemään uudella tavalla ACSI-metodiin kuuluu tuttujen asioiden tai haasteiden tuominen käsittelyyn uudesta näkökulmasta, asioiden kyseenalaistaminen tai kysymyksen uudelleen muotoilu. Nämä uudet otteet voivat olla itse ratkaisun avaimia tai ne voivat johdattaa uuteen tarkastelutapaan ja kehittelyyn. Jo leirin aikana tehdyt kokeilut rikastavat ideoita ja ryhmällä voi olla useita keskenään kilpaileviakin ideoita, joista jalostetaan eri näkemyksiä. Haasteiden työstäminen yhdessä hyvin erilaisista taustoista tulevien ja erilaisia kokemuksia omaavien ihmisten kanssa ei aina ole helppoa. Monelle heittäytyminen itseorganisoituvaan toimintaan ja vapaaseen ideoimiseen ei ole omasta toimintakulttuurista ja taustasta tuttua, joten omien rajojen ylittäminen voi olla vaikeaa. Lisäksi joskus jopa lähtökohtaisesti tuntemattoman aiheen käsittely itselle uudesta näkökulmasta, vieraalla kielellä ja omalta kannalta sopimattomalla metodilla voi aiheuttaa epämukavan olon. Itseohjautuvan ryhmän alkutaival voikin olla takkuista, ennen kuin luottamus ja yhteinen sävel löytyvät. ACSI-menetelmässä kiinnitetään kuitenkin huomiota tähän ryhmien muotoutumisvaiheeseen ja ryhmiä tuetaan prosessissa eri tavoin. Ryhmän apuna on ACSIn järjestäjätahon kokenut henkilö, joka voi ohjata ja neuvoa tai toisaalta puuttua pulmatilanteissa ryhmän toimintaan. Mukana on ollut myös fasilitaattoreita, jotka ovat voineet tehdä ryhmän kanssa harjoitteita. Niiden avulla yhteisen, usein non-verbaalisen tekemisen kautta ratkaistaan tilanne tai tuetaan kommunikaatiota. Myös case ownerin rooli vaatii sopeutumista. Monelle organisaatiossaan johtaja- tai kehittäjäroolissa olevalle on tuskallista olla sivussa aiheen kehittelystä toisin kuin arkielämässä. Lisäksi organisaation edustaja voi kokea olevansa vastuussa organisaatiolleen ACSI-investoinnista ja tätä kautta myös työn tuloksista. Case ownerin rooli on kuitenkin hyvin antoisa ja opettaa paitsi tuntemaan itseään johtajana myös ennen kaikkea todella kuuntelemaan muiden näkökulmia ja avautumaan toisenlaisille tavoille kehittää ja saavuttaa ennalta odottamattomia tuloksia. Varsinkin virkamieskulttuuriin tottuneen haasteena on myös se, että osallistujat tulevat ACSI-leirille hyvin erilaisin motivaatioin eikä kaikkien sitoutuminen haasteen kehittelyyn ja sen työstöön ei ole samaa luokkaa. Toiset haluaisivat työskennellä kurinalaisemmin, kun taas toisille osallistuminen on ollut oma valinta ja se ehkä koetaan seikkailuna osana lomaa. Lisäksi monilta osallistujilta puuttuu ideoinnista ja kehittelystä tieto tai realistinen näkemys kyseisen casen toteutusmahdollisuuksista, esimerkiksi kyseisen maan lainsäädännön, taustaorganisaation resurssien tai jo aloitetun kehityspolun tuomien rajoitteiden takia. Käytännön ongelmia voi myös tuottaa se, että aiheesta aiemmin tehtyä kehitystyötä ei hyväksytä tai hyödynnetä, vaan varsinkin yliopistotaustaiset osallistujat haluavat ensin tehdä laajaa pohjakartoitusta ja kyseenalaistaa kaiken jo tehdyn kehittelyn. Toisaalta tämän voi ymmärtää myös haluksi perehtyä omakohtaisesti aiheeseen ja yritykseksi ymmärtää haasteen kontekstia. Kuitenkin usein juuri nämä kyseenalaistukset ovat avanneet uusia näkökulmia ja tuoneet uutta valoa uudenlaisten ratkaisujen löytymiseksi. Lisäksi se, että ryhmän jäsenet tulevat yhteisen haasteen äärelle hyvin erilaisin motivaatioin ja erilaisin taustatiedoin, itse asiassa kuvaa hyvin tämän päivän työelämän aitoja tilanteita. ACSI-leirin tulokset ACSI-leirin aikana ryhmät rakentavat ja testaavat prototyyppejä, jotka voisivat vastata haasteeseen ja joista voidaan oppia, mihin suuntaa ratkaisua kannattaisi kehittää. Varsinaista ratkaisua ei siis yleensä saada valmiiksi leirin aikana, koska sinne kehitettäväksi lähetetyt caset ovat aina monimutkaisia - muutenhan ne olisi jo ratkaistu omassa organisaatiossa. Niitä ei ole välttämättä tarkoitettukaan ratkaistavaksi leirin aikana, vaan parhaimmillaan ACSI-leiri toimii kiihdyttimenä oman organisaation tai omien verkostojen kehittämistyölle. ACSI-verkoston jäsenet voivat toimia sparrauskumppaneina myös leirin jälkeen joko virtuaalisesti, etänä tai vierailujen kautta. 11

12 Kuva 1. ACSIn arvolupausviitekehys. (Mika Pirttivaara ja Lars Miikki 2010) ACSI Value System Framework Partnerships & community Networks and orchestration l l Grand challenges Societal & end users' need and potential l l Value co-creation Real cases & rapid prototyping Integration with research, education and other innovation activities l l l l l New knowledge Innovative solutions New RDI agendas New market opportunities Sustainable impacts Service platforms Incl. knowledge base & learning environment Mika Pirttivaara (2010) ACSI-leiri kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Nämä tahot eivät ehkä muuten koskaan tapaisi tai eivät ainakaan välttämättä työskentelisi saman ongelman ääressä. Näin on mahdollisuus laajentaa omia ja organisaation verkostoja. Yhteisestä intensiivisestä kokemuksesta voi kasvaa hyviä ja pitkäaikaisia kumppanuuksia. Nämä kumppanuudet ja verkostotkin on nähtävä arvokkaina tuloksina sinällään. ACSI pakottaa ongelman omistajan muotoilemaan haasteensa niin, että muutkin sen ymmärtävät. Tämäkään ei ole aina helppoa, kun on kyse monimutkaisista yhteiskunnallisista haasteista. On toista esitellä asiaa kansainväliselle monialaiselle ryhmälle kuin omille työtovereille tai tutuille yhteistyökumppaneille. Tätäkin on hyödyllistä harjoitella, jotta osaamme esitellä monimutkaisia asioita poliittisille päättäjille ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Leirillä asioita kyseenalaistetaan ja nostetaan esille uudessa valossa. Monesti itse haaste joudutaan kokonaan muotoilemaan uudestaan. Tällainen työstö voi tarjota uusia, arvokkaita näkökulmia asian haltuunottoon. ACSI-yhteisön aikaansaannoksia ja sovelluksia Esittelemme lyhyesti kaksi konkreettista esimerkkiä ACSI:ssa tuotettujen ideoiden hyödyntämisestä ja konkretisoitumisesta Espoossa. Esimerkit ovat vuonna 2013 Public-Private-Partnership-prototyyppinä käynnistetty kaupunki-innovaatioalusta Urban Mill sekä vuoden 2014 EU:n innovaatiopääkaupunkikilpailussa kuuden parhaan joukkoon sijoittunut Espoo Innovation Garden. Jälkimmäinen viittaa T3-alueena tunnettuun Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan muodostamaan tieteen, taiteen ja talouden innovaatiokeskittymään. ACSI on ollut keskeinen sysäyksen antaja näille molemmille. ACSI-leirit ja ACSI-yhteisö ovat monin tavoin vauhdittaneet sekä Urban Millin että Espoo Innovation Garden -kehitystyötä. Vuosina 2011 ja 2012 ACSI-leireillä toimi teemaryhmiä, joiden tehtävänä oli etsiä uusia ratkaisuja T3-alueen (Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola) innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi erityisesti kehittämällä alueen eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Vuoden 2011 leirillä oli kaksi teemaryhmää, joiden tehtävänä oli luoda uusia yhteistyöratkaisuja erityisesti T3-alueen innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi: Increasing Innovation Practice in City Environment ja Knowledge Triangle (Knowledge Triangle tarkoittaa synergiaa tutkimuksen, opetuksen ja innovaatiotoiminnan välillä). Kumpikin ryhmä päätyi suosittelemaan sekä uudenlaisia kohtaamistiloja ja -palveluja ihmisten väliselle yhteistyölle että Garden-metaforan käyttöä kuvaamaan T3-alueen innovaatioekosysteemiä. Seuraavalla sivulla olevassa taulussa on ACSI 2011 Knowledge Triangle -ryhmän suositukset seuraaviksi askeliksi. 12

13 Kuva 2. ACSI leirin suositukset Innovation Gardenin kehittämiseksi. ACSI 2011 Case group 9 Knowledge Triangle Recommendations for Next Steps A Garden is a good metaphor for different people and things in an innovation ecosystem. It is a scalable solution for the modernization of the Triple Helix model. Everyone and everything grows and develops based on the growth conditions. Gardeners are needed to facilitate the processes and working models. They have to be systematically educated and prepared for their tasks. Value creation in the Garden would be based on transforming opportunities into values through sharing and collaboration. The Garden should be piloted in the T3 context, as a joint Aalto-Espoo effort to turn the larger university campus area into one of the leading and most attractive innovation hubs by The Garden project could be called the Future Innovation Garden -plan for the Aalto Campus area. It is important to recognize the current knowledge, activities, and tools, and build on them. The Garden should be built with the help of rapid prototypes integrating existing networks and potential. Building an action network and establishing a flow of events for building the Garden are necessary first steps. New kind of collaboration contracts are needed between the university, the city, and interested companies. For instance, the city can give real-life thesis topics and other exercises to the faculties. It should be the target of the university to get students, researchers, and teachers interested in societal problem solving. People have to meet physically, which means that energizing services and joint working spaces are needed. Also a virtual working space, external intranet has to be developed. As ICT is a key enabler, using social and open platforms is useful. Spaces and process for demonstrating prototypes and results have to be created. Kuva 3. T3 Space Network Prototype composed by ACSI 2012 Case Group T3 as the Societal Innovation Test Bed. (CC BY-NC) Lars Miikki, Urban Mill 13

14 ACSI-leirin 2012 kaksi case-ryhmää T3 as the Societal Innovation Test Bed sekä T3 Innovation Demonstrations in Real and Virtual Reality kehittivät edelleen ACSI leirillä synnytettyjä ideoita ja toimenpide-ehdotuksia. Ryhmät mm. testasivat edellisen ACSIn pohjalta luotuja malleja verkottuneista älykkäistä tiloista ja jalkautuivat pienryhmissä T3-alueen eri osiin haastattelemaan ihmisiä. Ryhmät rakensivat ACSIn loppunäyttelyyn fyysisiä ja virtuaalisia prototyyppejä, joiden avulla demonstroitiin T3-aluetta innovaatioita ruokkivana temaattisten ja älykkäiden tilojen verkostona. Esimerkki on kuvassa 3. ACSI-leiri 2013 järjestettiin Malmössä. Aiempien ACSIleirien tuotokset T3-alueelta, Innovation Gardenin ja Urban Millin viitekehykset olivat leiriläisten lähtöaineistona. Espoon casessa leiriläiset pohtivat, miten kaupungin ja alueen eri koulutusorganisaatioiden ja niiden kampuksien toimijoita voidaan verkottaa ja kytkeä ratkaisemaan kaupungin keskeisiä haasteita. Urban Mill Urban Mill on Otaniemen Aalto Design Factoryn ja Startup Saunan kylkeen vuonna 2013 pilottikäyttöön avattu tila ja innovaatioalusta. Se tuo yhteen urbaanin ympäristön, elämän, palveluiden ja kaikkialla läsnä olevan tietotekniikan tutkijat, innovaattorit ja käyttäjät. Joukkoon mahtuu myös kaupungin virkamiehiä, luottamushenkilöitä, yritysten henkilöstöä, yrittäjiä, opettajia, opiskelijoita ja alumneja sekä rakennetun kaupunkiympäristön asukkaita. Yhdessä tehtävän työn tulokset ovat näkyvillä joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Entisessä VTT:n laboratoriohallissa on 1300 neliömetrin edestä tilaa erilaisille tapahtumille, kursseille, protoille ja demonstraatioille, jotka liittyvät rakennetun ympäristön kehittämiseen ihmislähtöisemmäksi ja innovatiivisemmaksi. Erityisenä fokuksena on lähialue eli T3-alue, joka osin ACSIn ja Urban Millin vauhdittamana on alkanut kehittyä Espoon innovaatiopuutarhaksi, Innovation Gardeniksi. Urban Mill on kohtaamis- ja yhteistyötilan lisäksi myös yhteisö ja palvelu. Monesta muusta kehitysalustasta Urban Mill poikkeaa siten, että se on itse aktiivinen toimija teemaalueellaan, minkä lisäksi se pyrkii aktiivisesti verkottumaan eri aloja edustavien toimijoiden kanssa ja kytkeytymään niiden alustoihin. Urban Millin tavoitteena on auttaa luomaan käyttäjälähtöisiä, kilpailukykyisiä ratkaisukonsepteja, joita voidaan soveltaa niin olemassa oleville kuin uusille alueille. Esimerkiksi liikkumisen ja energiankäytön ratkaisuja integroidaan rakennetun ympäristön suunnitteluun tai maankäytön haasteita palveluiden tuottamisen ekosysteemeihin. Valmistelussa on myös muun muassa hyvinvointipalveluihin, ruokaekosysteemeihin, lähituotantoon ja älykkäisiin verkottuneisiin tiloihin liittyviä yhteishankkeita. Eri alojen opiskelijoita kytketään mukaan toimintaan monitieteisten kurssien kautta. Kuva 4. Urban Millin Urban Scene -tila alkukesällä (CC BY-NC, Jari Järvinen, JAMK) 14

15 Urban Millin taustalla ovat muun muassa Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto, jotka aloittivat kehitystyön rakennetun ympäristön SHOK-yhtiö RYM Oy:n EUE (Energizing Urban Ecosystems) -tutkimusohjelmassa vuonna Varsinainen toiminta pääsi vauhtiin keväällä 2013, kun EUE-ohjelman osatoteuttaja Järvelin Design Oy keräsi startup-hengessä kokoon laajan pioneeriyhteisön. Ensimmäisen pilottivuoden 2013 aikana Urban Mill keräsi käyttäjäverkostoonsa parisataa alan projektia ja organisaatiota. Urban Millissä järjestetyt tapahtumat vetivät puoleensa lähes kymmenentuhatta osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Pilotista saadut tulokset osoittavat, että alueella tarvitaan tällaista monen toimijan yhteistä neutraalia alustaa ja että sellainen myös voidaan rakentaa usean eri toimijan yhteistyönä. T3 -> icapital: Espoo Innovation Garden Edellä on kuvattu miten ACSI 2011 päätyi ehdottamaan puutarha-metaforan käyttöä T3-alueen innovaatioekosysteemistä. Ajatus Innovation Gardenista on levinnyt laajasti maailmalle ACSI-leirien jälkeen ja niiden välillä. ACSI leirin jälkeen Innovation Garden -teemaa vietiin eteenpäin erityisesti Urban Mill -prototyyppiä rakennettaessa Otaniemeen. Kevään 2013 aikana koottiin Urban Millin, Design Factoryn, Startup Saunan käyttäjien ja muiden lähi-otaniemen asukkaiden näkemyksiä siitä, minkälaisena he haluaisivat nähdä tämän Innovation Gardenin ydinalueen, joka on ikään kuin alueen vanha kaupunki. Unelmista tehtiin visualisoituja kertomuksia, joissa pääteemana on vanhan ja uuden yhdistäminen (kuva 5). Kuva 5. Ketterää rakentamisvaihtoehtojen yhteisöllistä ideointia Innovation Garden -hengessä. 15

16 Syksyllä 2013 Espoon kaupunki ilmoitti T3-konseptin EU:n komission julistamaan Euroopan Innovaatiopääkaupunkikilpailuun. Kilpailuhakemuksen valmistelun aikana T3 kirkastui Espoon Innovation Gardeniksi. Espoo pääsi 58 kaupungin joukosta parhaana Pohjoismaana kuuden parhaan innovaatiokaupungin joukkoon. Voidaan sanoa, että ACSI-leirien kokoama yhteisö on sekä leirien aikana että niiden välillä vauhdittanut merkittävästi T3-konseptin kehittymistä Espoo Innovation Gardeniksi. ACSI on tapa toimia ACSI on paljon muuta kuin vuosittainen innovaatioleiri. Se on prosessi, joka verkottaa laajasti ja kansainvälisesti yhteiskunnallisten innovaatioiden hyödyntäjiä, edistäjiä ja mahdollistajia. Verkottuneet ACSI-toimijat muodostavat globaalin ACSI-yhteisön, joka yhdessä prosessin kanssa tekee ACSI:sta myös alustan yhteiskunnallisten innovaatioiden synnyttämiselle, levittämiselle ja tutkimiselle. ACSI:n keskeisenä toimintamallina on itseorganisoituminen, mikä mahdollistaa luottamusverkostojen rakentamisen ja rikastavan vuorovaikutuksen syntymisen toimintaan osallistuvien välille. ACSI-yhteisöön kuuluvat levittävät ACSIssa yhdessä opittuja ja käytännössä kokeiltuja toimintamalleja myös omiin organisaatioihinsa ja niiden työkulttuureihin. AC- SIn merkittävimpiä vaikutuksia on näiden toimintamallien leviäminen verkoston kautta työpaikoille. Mitä enemmän ihmiset alkavat luottaa alhaalta ylös -tyyppisen itseorganisoitumisen voimaan, sen varmemmin syntyy hyviä tuloksia, kun ihmisten täysi potentiaali saadaan hyödynnettyä myös työelämässä. Kyse on pitkälti työkulttuurisesta haasteesta, jossa ACSIn edustama ihmisen todelliseen potentiaaliin luottava näkemys haastaa nykyisen, hallinnollispainoitteisen ylhäältä-alas -kulttuurin, joka ei aina anna tarpeeksi sijaa ihmiselle kasvaa ja hyödyntää täysipainoisesti voimavarojaan työelämässä. Siten ACSI on monin paikoin toiminut myös tehokkaana henkilöstökoulutuksena. ACSI-prosessi toimii ACSi-alumnien ja ACSI-ekosysteemin kautta ympäri vuoden. Siihen haetaan uusia ratkaistavia haasteita, laajennetaan toimijaverkostoa ja yhteisöä. Erityisen tärkeää on ACSIn rooli verkottajana eri ekosysteemien välillä. ACSI-toiminnan tärkeimpiä anteja yksittäiselle osallistujalle on juuri yhteys eri ekosysteemeihin ja verkostoihin. ACSIn kautta syntyvät henkilökohtaiset kontaktit ovat arvokasta sosiaalista pääomaa sekä yksilölle että yksilön työorganisaatiolle. Myös oman ajattelun avautuminen kokonaan uusille näkökulmille ja herkkyys ymmärtää toisenlaisia ajatuksia ovat osallistujien usein mainitsemia hyötyjä. ACSIn tulevaisuus Näyttää siltä, että ACSIn kylvämät siemenet ovat alkaneet kasvaa itsenäisesti alkuperäisen (itseorganisoitumis)ajatuksen mukaisesti. Useat ACSI-toiminnassa mukana olleet toteuttavat omia sovelluksia omissa maissaan. Voisi ajatella, että ACSI on tulevaisuudessa entistä vahvemmin kansainvälinen yhteiskunnallisten innovaatioiden alusta, joka toimii lukuisten paikallisten ACSIen sateenvarjona ja verkottajana. Espoon Innovation Gardenissa voisi hyvinkin ajatella syntyväksi alueen omiin tai ehkä laajemmin Espoon haasteisiin keskittyvän ympärivuotista Espoo Camp for Societal Innovation -toimintaa, jonne kaupunki voisi tuoda haasteitaan ratkottavaksi. Urban Mill voisi toimia tällaisen ECSI-toiminnan fyysisenä ja virtuaalisena alustana. Tätä voisi kokeilla jollakin rajatulla teemalla nopeastikin ACSIn periaatteisiin kuuluvan rapid prototyping -hengessä. Uusien ACSI-sovellusten syntyessä ja kehittyessä Aalto-yliopiston kannattaa pitää kiinni roolistaan ACSIn synnyttäjänä ja alkuperäisenä kehitysalustana. Tämä on omiaan vahvistamaan Aallon kansainvälistä tunnettavuutta ja arvostusta sekä verkonpunojan roolia alueellisesti, kotimaassa ja kansainvälisesti. KIRJALLISUUTTA Lehtola, V. & Ståhle, P Societal innovation at the interface of the state and civil society. Innovation: The European Journal of Social Science Research, Volume 27, Issue 2, Mikkelä, K., Miikki, L., Hyyppä, H., Virtanen, J.P. & Ahlavuo, M. Tilat yhteiskäyttöön Urban Mill, Maankäyttö 3/2013. Oksanen, K. & Ståhle, P Physical environment as a source for innovation: Investigating the attributes of innovative spaces. Journal of Knowledge Management, Vol 17, Issue 6, pp Poutanen, P. & Ståhle, P Using self-renewal and complexity framework to examine the work processes in short-term self-directed innovation groups. The International Journal of Complexity in Leadership and Management IJCLM, 01/2014 2(4): Poutanen, P. K., Kianto, A., & Ståhle, P. (2012). Developing dynamic intellectual capital through creative group dynamics: The ACSI innovation platform. In J. Surakka (ed.), Proceedings of the 4th European Conference on Intellectual Capital (s ). Reading: Academic Publishing International Limited. Urban Mill, 16

17 Itseohjautuvat ryhmät ACSIn ytimessä Petro Poutanen Kaiken innovatiivisuuden ja uudistumisen keskiössä on luovuus, uusien ja yllättävien ideoiden ja ratkaisujen tuottaminen. Luovuus edellyttää monenlaisen tiedon ja osaamisen yhdistelyä uusilla tavoilla, missä yhteistyöllä on keskeinen rooli. Tiimit ja työryhmät tarvitsevat yhteistyötaitoja, joiden avulla ne voivat hyötyä monenlaisesta osaamisestaan. Itseohjautuvuus tarkoittaa ryhmän vapautta luoda itse oman toimintansa kannalta mielekkäät tavoitteet ja keinot. Tästä haetaan nyt uutta mallia luovan ryhmän menestymiseksi. Johdanto Innovatiivisuutta pidetään nykyisin merkittävänä tuottavuuden ja kilpailukyvyn jatkuvalle parantamiselle. Innovatiiviset yritykset ja julkinen sektori kykenevät tuottamaan parempia tuotteita ja palveluita halvemmalla kuin yritykset, jotka eivät innovoi. Yhä useammin innovaatio ymmärretään systeemiseksi, monta eri osa-aluetta koskettavaksi vuorovaikutusprosessiksi. Tällöin tarvitaan monenlaista osaamista ja tietoa, joka on usein hajallaan eri yksiköissä, organisaatioissa, sidosryhmissä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tähän haasteeseen pyritään usein vastaamaan tiimeillä, josta on tullut ehkä tärkein yhteistyön muoto erilaisessa ongelmanratkaisussa. Menestyäkseen tiimit ja työryhmät tarvitsevat yhteistyötaitoja ja kykyä hyötyä toisten osaamisesta ja tiedoista. Tiimityön ohella kasvaviin luovuuden ja monipuolisen osaamisen vaateisiin on vastattu lisäämällä työn itseohjautuvuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset saavat toimia vapaasti tiettyjen rajoitteiden puitteissa ja luoda itse omalle toiminalleen mielekkäät tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Itseohjautuvuuden taustalla on ajatus siitä, että organisaation johtamisrakenteista vapaat yksilöt ja tiimit kykenevät parhaiten tuottamaan innovatiivisia ratkaisuja. Itseohjautuvuus ja itseohjautuvat tiimit haastavat johtamiskäsityksen, jossa johdon ja esimiesten tehtävänä on kaitsea ja kontrolloida työntekoa. Tämän artikkelin tarkoituksena on hakea vastauksia kysymyksiin siitä, kuinka ryhmät voivat toimia itseohjautuvasti ja luovasti lyhyen aikavälin sisällä ja kiireen alla. Artikkelissa esitellään Aalto Camp for Societal Innovation ACSI -leiriä koskevia tapaustutkimusten tuloksia (Poutanen, Kianto & Ståhle, 2012; Poutanen & Ståhle, 2014). Aluksi pohditaan lyhyesti ryhmien ja tiimien merkitystä luovan ongelmanratkaisun näkökulmasta, minkä jälkeen pohditaan itseohjautuvuuden käsitettä ryhmätyön näkökulmasta. Lopuksi esitellään muutamia tapaustutkimuksen löydöksiä ja käsitellään niiden valossa itseohjautuvien ryhmien edellytyksiä tuottaa luovia ratkaisuja. Luovat ryhmät tutkimuksen valossa Työelämän ryhmissä ja tiimeissä rajat eivät ole aina kovin selkeitä. Ennen puhuttiin työryhmistä ja toimikunnista, nykyään tiimeistä ja projektiryhmistä. Arkipuheessa käsitteellä tiimi viitataan hyvin monenlaisiin työelämän ryhmiin. Perinteisen määritelmän mukaan tiimi on pienehkö ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärän, tavoitteisiin ja toimintamalliin, ja jotka pitävät itseään yhteisvastuullisena suorituksestaan (Katzenbach & Smith, 1993, s. 45). Tiimin erottaa muista ryhmistä se, että niissä yksilöiden yhteenlasketut tiedot ja taidot yhdistyvät jäsenten summan ylittäväksi kokonaisuudeksi (emt. s. 131). Innovaatiotiimejä ja luovia ryhmiä on tutkittu mm. ryhmän muodostumisen ja kehityskaaren, ryhmäroolien, motivaation, ryhmän kiinteyden, johtajuuden, ryhmän tehtävien ja tuloksen sekä ympäröivän organisaation vaikutusten näkökulmista. Luovien ryhmien tutkimukset korostavat usein, että ryhmä voi olla tehokas väline hyvien ratkaisujen tuottamiseen, mutta tehokasta työskentelyä haittaavat useat ryhmädynamiikkaan liittyvät kielteiset ilmiöt. Näitä ovat esimerkiksi ryhmässä tiivistyvä samanmielisyys (ryhmäajattelu), töiden jättäminen toisten harteille (sosiaalinen laiskottelu), epäkriittisyys (arvostelun pelko) tai toimettomuus toisten kustannuksella (tuotannon esto). Jos näitä yhteistyön lieveilmiöitä kyetään hallitsemaan, ryhmän jäsenet pääsevät hyötymään toistensa erilaisista tiedoista, jolloin ryhmä voi olla enemmän kuin osiensa summa: toisiaan täydentävien yksilöiden joukko, jotka yhdessä ylittävät itsensä. Viime aikoina luovuustutkijat ovat esittäneet kritiikkiä tätä sosio-kognitiivista näkökulmaa kohtaan. Sen mukaan ryhmätoiminnan haasteet nähdään ennen kaikkea tiedollisen yhteistoiminnan optimointiongelmina, joita voi hallita oikeanlaisella johtamisella. Kriitikoiden mukaan tämä kognitiivinen näkökulma johtaa tarkastelemaan ryhmiä keinotekoisina ideointi- ja ratkaisukoneina. Sen sijaan niitä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ihmisten välisenä vuorovaikutuksena, jossa vaikuttavat monet emotionaaliset tekijät. Lisäksi ryhmä tulisi nähdä oman vuorovaikutuksensa kol- 17

18 lektiivisena tuotteena, dynaamisena kokonaisuutena, jolla on yksilöistä erillisiä ominaisuuksia ja kykyjä (esim. Sawyer, 2007; Moran & John-Steiner, 2003; Montuori & Purser, 1999). Kognitiiviselle näkökulmalle vaihtoehtoista tarkastelutapaa voidaan kutsua esimerkiksi sosio-kulttuuriseksi näkökulmaksi, joka painottaa edellä mainittujen seikkojen lisäksi ryhmän suhdetta kulttuuriseen ympäristöönsä, esineisiin ja teknologioihin (ks. esim. Littleton & Miell, 2004; Miettinen, 2006). Tällaista kokonaisvaltaista näkökulmaa puoltaa ainakin se, että työelämän todelliset ryhmät painiskelevat monitahoisten ja hankalien ongelmien kanssa, joiden ratkaiseminen edellyttää runsaasti työstämistä ja oppimista, erilaisen osaamisen yhdistämistä sekä vuorovaikutusta materiaalisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Tällaisen kokonaisuuden ymmärtäminen ei onnistu pelkästään yksilöiden ongelmanratkaisukyvyn ja ryhmäprosessien näkökulmasta, vaan siihen tarvitaan paljon kokonaisvaltaisempi viitekehys. Lisäksi luovuustutkijat ovat heränneet huomaamaan, että esimerkiksi ryhmän luovuudelle ei välttämättä löydy yhtä parasta kaavaa, ja että eri asiat saattavat vaikuttaa eri tavalla eri tilanteissa (ks. Rietzschel ym. 2008). Vaihtoehtoisia kuvauksia ryhmien kollektiivisesta luovuudesta on esitetty viime vuosina runsaasti. Improvisaatioryhmiä tutkineen Keith Sawyerin (2007) mukaan ryhmä toimii erityisen luovasti kun se on ns. virtaavassa (flow) tilassa. Sawyerin mukaan ryhmän virtaavuuden kannalta keskeisiä elementtejä ovat avoimuus ja joustavuus, läsnäolo vuorovaikutustilanteessa, tarkkaavaisuus ja keskittyminen siihen mitä tekee, työn itsenäisyys, ryhmän jäsenten epäitsekkyys ja tasa-arvoisuus, työtovereiden tuttuus, jatkuva keskustelu, toisten ajatusten vieminen eteenpäin sekä lupa epäonnistua. Sawyerin mukaan virtaavuuden tila edellyttää toisilleen vastakkaisten asiantilojen virittämistä samanaikaisesti: tarvitaan vanhaa ja uutta tietoa, rakenteita ja improvisointia, analyyttistä ja luovaa ajattelua, toisten kuuntelua ja omien ajatusten ilmaisua. Parhaat ryhmät kykenevät luomaan sopivan määrän työtään ohjaavia rakenteita ja sääntöjä säilyttäen samalla riittävästi vapausasteita jatkuvan mukautumiskyvyn ja oppimisen ylläpitämiseksi. (s ). Jos luova ryhmä käsitetään joksikin muuksi kuin pelkäksi ideakoneeksi, sitä on hedelmällistä lähestyä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Sen mukaan ryhmän toiminta saa alkunsa yksilöistä, mutta ei ole palautettavissa yksilöiden kykyihin ja osaamiseen. Ryhmä luo itselleen oman sosiaalisen rakenteensa, joka säätelee jäsentensä käyttäytymistä, mutta on samalla altis muutoksille, joita syntyy kun ryhmän jäsenet luovat uusia, parempia tapoja toimia yhdessä. Olennaista on siis ryhmän kyky luoda itse omat rakenteensa sekä hakea juuri kyseiselle kokoonpanolle optimaalisinta tapaa toimia. Ryhmän työn virtaavuuden kannalta on olennaista, että vastakkaiset ja jännitteiset ominaisuudet elävät rinnan. Seuraavaksi siirryn tarkastelemaan itseohjautuvuuden käsitettä sekä pohdin, miten luovuus sopii yhteen tämän päivän kiireen ja paineen alla tapahtuvan työnteon kanssa. Itseohjautuvuus ja aikapaine ryhmässä Tarve itseohjautuvuudelle lisääntyy kaiken aikaa. Monitahoisten ja hankalien ongelmien ratkominen vaatii ihmisiltä joustavuutta ja kykyä uudistaa omaa toimintaansa ja oppia nopeasti uutta. Itseohjautuvasta tiimistä (self-managed teams, self-directed teams) puhutaan silloin, kun tiimi saa täysin itsenäisesti suunnitella, toteuttaa, valvoa ja arvioida omaa toimintaansa (esim. Lämsä & Hautala, 2008). Tiimin työn organisoinnin kannalta merkittävin ero perinteisiin työryhmiin tai tiimeihin on se, että tiimin täytyy kollektiivina ottaa johtajan tehtävät hoitaakseen. Näitä ovat esimerkiksi työn delegointi, päätöksenteko, aikataluttaminen ja arviointi. Tiimin pitäisi kyetä luomaan oma erityinen jaetun johtajuuden toimintamallinsa, jossa tiimin jäsenet suostuvat toistensa johdettavaksi ja tarjoavat toisilleen johtamispalveluja (Mielonen, 2011). Yrityksissä täysin itseohjautuvat tiimit ovat melko harvinaisia, kun taas muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa ne voivat olla hyvinkin yleisiä (Wageman ym. 2012). Organisaatiokontekstissa ryhmän itseohjautuvuudella on siis tavallaan kaksi ulottuvuutta: toisaalta tietynasteinen vapaus organisaation rakenteista ja puitteista, toisaalta vastuu luoda itse tarvittavat työtä ohjaavat tavoitteet ja rakenteet sekä toimintamallit niiden saavuttamiseksi. Itseohjautuvuudelle on ominaista, että ryhmä kehittää joukon riittävän väljiä sääntöjä, joiden avulla se kykenee organisoimaan omaa työtään. Tällaisia sääntöjä voivat olla esimerkiksi periaate, jonka mukaan aiheesta eksyvän saa keskeyttää, aikatauluista ja tapaamisista pidetään kiinni, kritiikki on sallittua ryhmässä ja että johtajuutta saa ottaa ja sitä myös annetaan. Säännöt ovat usein tiedostamattomia, ja ne voivat muuttua, kun ryhmäprosessi ja työprosessi kehittyvät. Luovuuskirjallisuudessa viitataan joskus myös itseorganisoitumisen (self-organization) käsitteeseen, kun halutaan painottaa ryhmän kykyä ohjata omaa toimintaansa ilman ylhäältäpäin johdettua mallia (Montuori, 2011, Sawyer, 2010). Tällöin halutaan niin ikään korostaa sitä, että organisoitumisen taustalla ovat yksikertaiset, mutta väljät periaatteet, jotka ohjaavat ryhmän työskentelyä. Ne ovat ryhmän itsensä luomia ja tarpeen vaatiessa muokattavissa. Luovuuden kannalta itseorganisoitumisessa on lisäksi tärkeää, että ryhmän on tasapainoteltava yhtäaikaisesti luovan etsiskelyn ja ideoiden soveltamisen välillä. Ideoiden aivomyrsky edellyttää aina kumppanikseen kriittistä arviointia. Tyypillisesti prosessin kuluessa tapahtuu oppimista, jonka johdosta ryhmä alkaa ohjautua alun etsiskelystä ja suunnan hakemisesta kohti fokusoidumpaa työtapaa (Poutanen & Parviainen, 2013). Tällaisen työmoodin saavuttaminen itseohjautuvasti on mahdollista, mutta epäilemättä vaikeaa. Oman lisähaasteensa tuo nykyiselle työelämälle tyypillinen kiire ja paine, jotka haittaavat aikaa vaativaa luovuutta. Aikahaaste on kuitenkin monilta osin vaikea ylittää käytännön työelämäs- 18

19 sä. Toisaalta moni myös uskoo, että pieni kiire ei ole pahitteeksi töiden loppuunsaattamisen kannalta, ja joskus tiukat rajoitteet voivat osaltaan jopa synnyttää luovia ratkaisuja. Kiirettä ja luovuutta koskevat tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Sawyerin (2007, 48) mukaan tiukka aikaraja tarjoaa haasteen, mutta motivoi väärällä tavalla, ja että ryhmän virtaavuudella on tapana kadota tiukkojen aikarajojen edessä. Teresa Amabilen (esim. 1997) tunnettujen luovuustutkimusten mukaan yksilön luovuudelle tärkeintä on työtä kohtaan koettu sisäinen motivaatio, jonka siirtäminen ulkoisiin palkkioihin tai rangaistuksiin ei ole tehokas strategia. Toisaalta luovuustutkijat ovat löytäneet tukea väitteelle, että työn koettu kiire itse asiassa lisää työntekijöiden luovuutta tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen vaikutukset muuttuvat kielteisiksi (Baer & Oldham, 2006). Laboratoriokokeissa on lisäksi kyetty osoittamaan, että lyhyen ajan sisällä työskennelleet tilapäisryhmät ovat kyenneet saavuttamaan synergiaa luovan työtavan (Paulus ym. 2012, s. 348). Tämä puolestaan tukee väitettä, että ryhmätyölle hedelmällinen työmoodi voi syntyä myös nopeasti. Seuraavaksi siirryn tarkastelemaan Aalto Camp for Societal Innovations (ACSI) -leiriä koskevia tutkimustuloksia. Itseohjautuvuuden edellytyksiä luovassa ongelmanratkaisussa ACSI on koulutuksen, innovaatiotoiminnan ja tutkimuksen yhteen tuova kansainvälinen työskentelyalusta. 2 ACSIn tärkein työskentelymalli on vuodesta 2010 lähtien järjestetty innovaatioleiri, joka kokoaa monen eri alan asiantuntijoita, opiskelijoita, tutkijoita ja käytännön ihmisiä eri puolilta maailmaa yhteen ratkomaan yhteiskunnallisia ongelmia. Tässä artikkelissa esittelen lyhyesti joitain leireillä vuosina 2010 ja 2011 toimineita työryhmiä koskevia tutkimustuloksia (ks. lisää Poutanen, Kianto & Ståhle, 2012; Poutanen & Ståhle, 2014). Tutkimuskohteina oli kansainvälisiä työryhmiä, jotka koostuivat hyvin eri taustoista tulevista osallistujista ja joiden tehtävänä oli tuottaa kahdeksan intensiivisen päivän aikana ratkaisuehdotus heille asetettuun yhteiskunnalliseen ongelmaan. Kussakin ryhmässä oli lisäksi casen omistaja, joka edusti kyseisen haasteen piirissä toimivaa organisaatiota. Ryhmille ei asetettu muodollisia johtajia, eikä heille tarjottu valmista mallia suoriutua haasteesta. Ajoittain ryhmille tarjottiin fasilitaattorien apua (esim. draaman keinoin) sekä tietoiskuja ja palautetta. Lopulta kukin ryhmä vastasi kuitenkin itse omasta työskentelystään, mikä tekee ACSI-ryhmistä itseohjautuvuuden ja luovan työskentelyn kannalta mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Lisäksi ryhmiä oli kiinnostavaa lähestyä paineen näkökulmasta, sillä leiri oli tiivisrytminen ja isojen ryhmien (12 17 henkilöä) työn organisointi oli haasteellista. Keräsimme tutkimuksessa empiiristä aineistoa mm. haastatteluin sekä havainnoimalla ryhmien työskentelyä. Sovelsimme aineiston laadulliseen analyysiin systeemistä tulkintakehystä, jossa ryhmiä lähestyttiin itseään uudistavina systeemeinä (self-renewing systems), joiden tavoitteena on kehittää ja ylläpitää luovuuden kannalta tehokasta työskentelytapaa. Tällainen työskentelytapa edellyttää paitsi kykyä tuottaa aidosti uusia ideoita ja näkökulmia, myös kykyä kehittää omaa työskentelyään ja sitä tukevia ryhmätason taitoja. Keskeisiä elementtejä uudistumisen kehyksessä oli se, että ryhmä pystyi a) tulemaan tietoiseksi tavoitteestaan ja ryhmän identiteetistä b) luomaan keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteyden tunnetta, c) rakentamaan yhteisiä merkityksiä ja d) tiedostamaan työ- ja ryhmäprosessejaan suhteessa aikaan (Poutanen & Ståhle, 2014; Ståhle 1998). Ryhmien tuli siis kyetä luomaan itselleen työtapoja, menetelmiä ja tavoitteita, jotka edesauttavat luovien prosessien syntyä ja ylläpitoa suhteellisen lyhyen ajanjakson sisällä ja ilman muodollista johtajaa. Tehtävänä ei ollut tuottaa valmista ratkaisua tai keksintöä, vaan pikemminkin tarjota jokin uusi ja hedelmällinen näkökulma käsillä olevaan ongelmaan. Esittelen seuraavaksi vuoden 2010 leiriin perustuvaa tutkimustamme, jossa keskityttiin kolmeen eri ryhmään (Poutanen & Ståhle, 2014). Uudistavan, itseohjautuvan työtavan kehittäminen oli kaikille ryhmille vaikeaa. Yksi tutkittavista ryhmistä omaksui alun haasteiden jälkeen perinteisen tiimiesimiesmallin, jossa yksi ryhmän jäsenistä otti johtajuuden ja valmisteli huolellisesti ryhmän työmetodit ja kokoontumiset loppuleirin ajan sekä teki myös itse ison osan työstä. Toinen tutkimistamme ryhmistä kamppaili suuren ryhmäkoon ja klikkiytymisen tuottamissa ongelmissa, mutta kykeni lopulta toimimaan tehokkaasti tietyn ydinryhmän avulla sekä jakaantumalla pienemmiksi alaryhmiksi. Kolmas ryhmä pystyi sitouttamaan jäsenensä tehtävään sekä motivoitumaan muita ryhmiä paremmin tavoitteidensa ja työskentelynsä kehittämisestä. Tälle kolmannelle ryhmälle kehittyi nopeasti useita ryhmän toimintaa ja uudistumista ylläpitäviä toimintatapoja, joiden avulla ryhmä tuotti uusia ideoita. Käsittelen seuraavaksi muutamaa mielestäni keskeisintä tällaista ryhmän toimitapaa tai -mallia. Lähestyn niitä tässä yhteydessä taitojen näkökulmasta, sillä mielestäni ryhmät kykenivät lyhyen ajan sisällä kehittämään ja omaksumaan täysin uusia ryhmätason taitoja, jotka auttoivat niitä pitämään yllä hyvää työvirettä ja työskentelmään hedelmällisesti. Taidot ilmenevät käyttäytymisen tasolla, kun ryhmät oppivat soveltamaan tiettyjä toimintamalleja eri tilanteissa. Olen jakanut taidot kolmeen eri kategoriaan: luovuustaidot, viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja johtamistaidot. Luovuustaidot. Luovuus edellyttää uusien, yllättävien ja käyttökelpoisten ideoiden kehittelyä. Uutuus määrittyy siitä käsin, ketkä ideaa uutena pitävät, ja siksi ryhmässä on 2 Katso ja 19

20 hyvä olla tietoa kyseisen sovellusalueen tilanteesta, jotta ei keksittäisi pyörää uudelleen. Käyttökelpoisuus puolestaan tarkoittaa, että idea täytyisi liittyä käsillä olevaan tavoitteeseen sekä olla yhteisön sosiaalisesti tunnustama (esim. Csikszentmihalyi, 1999). Idea ei voi olla käyttökelpoinen, jos se ei ratkaise käsillä olevaa ongelmaa tai jos ympäröivä yhteisö ei pidä tarjottua ratkaisua hyödyllisenä. Tutkimissamme ryhmissä luovuuden kannalta merkityksellisiksi taidoiksi nousivat erilaiset luovan ajattelun ja kehittelyn menetelmät, kuten visiointi ja unelmointi, roolileikit, käsitteiden esineellistäminen ja visualisointi sekä ideointi pienryhmissä. Nämä ovat tyypillisiä tapoja työstää abstrakteja ideoita ja päästä eteenpäin stereotyyppisestä ajattelusta. Eräs ryhmän jäsen kuvailee keinoja, joita ryhmä otti käyttöön hänen ja toisen ryhmäläisen toimesta: One of the things we did was to actually step outside the classroom and everyone was to imagine themselves ten years in the future, and give their own version of what the [case site] looked like. Ten years from now. And so we did that, this story telling exercise. And we also split up the group into pairs, and we went for what I like to call a walk talk: again we went out of the classroom to do something completely different, and we took a short walk, two by two. And just talked about what we thought about the group process and the issues that we were dealing with, and stuff like that. Ryhmien kannalta merkityksellistä oli se, että niissä yksittäisten jäsenten taidot kyettiin ottamaan yhteiseen käyttöön ja tekemään niistä ryhmän rutiineja ja työtapoja. Tällä tavalla kaikki ryhmän jäsenet oppivat uusia taitoja ja kehittivät samalla tapoja toimia entistä tehokkaammin yhdessä. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Viestintä on keino jakaa tietoa ja ideoita sekä kehittää yhdessä merkityksiä ja näkökulmia käsillä olevaan ongelmaan. Viestintä ei ole vain valmiiden tietopakettien siirtelyä ihmiseltä toiselle, vaan viestinnässä ihmiset sekä rakentavat omaa ymmärrystään että luovat yhteistä käsitystä asioista. Voikin ajatella, että luova prosessi on eräänlainen viestinnässä tapahtuva merkityksellistämistapahtuma. Siinä tehdään maailmasta tolkkua uudella ja yllättävällä tavalla pyrkien tuottamaan yhteisön kannalta hyödyllisiä näkökulmia, ratkaisuja tai konkreettisia lopputuotteita (Poutanen, 2010, s. 44 5). Tutkimuksessamme nousi esiin monenlaisia luovuuden kannalta hyödyllisiä ryhmän viestintätaitoja. Ensinnäkin viestinnän dialogisuus, jossa ryhmän jäsenet rakentavat toinen toistensa ideoiden päälle ja esittävät rakentavaa kritiikkiä ja vaihtoehtoisia näkökulmia, oli yhdelleryhmälle ominainen tapa kehittää luoda uusia ratkaisuja. Dialogisuus ei ole kuitenkaan yksinkertainen taito, vaan se on usein erittäin vaikea oppia. Eräs haastateltava kuvaa kokemustaan näin: Mun mielestä... ne, jotka jakso esittää asiansa niin, että se jatko toisen asiaa, niin niistä oli selvästi eniten hyötyä. Et siellä oli ihan liian paljon sellaista, että joku puhuu jotain ja toinen on jumiutunut johonkin omaan ajatusmalliin ja aloittaa heti siitä ja sitten ne... ohittaa toisensa ja ei saada tavallaan pinottua keskustelua keskustelun päälle, vietyä eteenpäin. Toiseksi esiin nousi viestinnän demokraattisuus, jolla tarkoitetaan sitä, että ryhmän jäsenet vahtivat sitä että kaikki saavat puhua ja tuoda oman näkökulmansa esiin. Kolmanneksi viestinnässä korostui vuorovaikutustaitojen merkitys eli se, kuinka hyvin jäsenet tulevat ymmärretyksi ja osasivat viestiä oman näkökulmansa. Kun näkökulmat eivät kohtaa, viestinnän diplomaattisuudesta voi olla hyötyä: yksi ryhmän jäsenistä voi toimia esimerkiksi sovittelijana kahden näkemyksiltään etäällä olevan henkilön välissä, jotta työssä ei juututa väittelyyn. Neljänneksi viestinnällä on luovassa ryhmässä tärkeä tehtävä palautteen näkökulmasta. Tutkimuksemme ryhmät hakivat palautetta ulkopuolelta, esimerkiksi muilta ryhmiltä tai leirin järjestäjiltä, mutta arvioivat myös itse omaa tuotostaan kriittisesti. Palaute auttaa hakemaan suuntaa ja fokusoimaan työtä uudelleen, kun ratkaisun näkökulma alkaa selvitä ja etsiskelystä siirrytään pikkuhiljaa kohti toteuttamista. Ideaalitapauksessa palautetta annetaan ryhmän sisällä koko ajan siten, että pysytellään liiallisen kriittisyyden ja yltiöpositiivisuuden välimaastossa. Johtamistaidot. Itseohjautuvuudelle ominaista on, että ryhmä joutuu itse vastaamaan työnsä organisoimisesta, esimerkiksi sopimaan, miten työ käytännössä toteutetaan, ketkä tekevät mitäkin, missä muodossa työskennellään, ollaanko sisällä vai ulkona, milloin pidetään taukoa jne. Tutkimissamme ryhmissä johtajuutta otettiin ja jaettiin monella eri tavalla. Yksi ryhmä luovutti johtajuuden yhdelle henkilölle, joka kantoi vastuun loppuun saakka. Toisessa ryhmässä puolestaan yhden jäsenen tarjoama projektijohtamismalli kaatui toisten ryhmäläisten vastustukseen. Ylipäätään johtajuus oli kahdessa muussa ryhmässä häilyvä käsite ja syntyi ikään kuin tilanteen mukaan. Eri henkilöt aktivoituivat eri tilanteissa ja tekivät ehdotuksia jatkotoimenpiteistä, jotta ryhmä pääsi eteenpäin. Erilaisia organisoinnin keinoja olivat mm. jalkautuminen ulkoilmaan, jakaantuminen pienryhmiin tai erilaiset työn sisältöjä ja työrooleja koskevat ehdotukset. Yksi haastateltava kuvaa hetkeä ennen leirin loppunäyttelyä, jolloin ryhmällä oli enää vain vähän aikaa työn saattamiseksi esityskuntoon: toiseksi vikana päivänä me istuttiin sinne alas, kokoonnuttiin ja todettiin, et nyt pitää oikeastaan parin tunnin kuluessa päättää mitä me esitetään siellä loppunäyttelyssä. Ja sitten me tehtiin nopeasti, siinä se aikarajoitus sitten sai meille aikaan sen että meidän täytyy nyt vaan muodostaa tästä joku kokonaisuus. Ja silloin kaikki oikeastaan se ta- 20

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Fiksu Kalasatama & Nopeat kokeilut Digikuntakokeilun starttiseminaari Kaisa Spilling

Fiksu Kalasatama & Nopeat kokeilut Digikuntakokeilun starttiseminaari Kaisa Spilling Fiksu Kalasatama & Nopeat kokeilut Digikuntakokeilun starttiseminaari Kaisa Spilling 23.9.2016 SMART KALASATAMA Area construction until 2035: The Kalasatama area of Helsinki - an experimental innovation

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen 11.1.2016 Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu 1970 Staa9suus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus 2000- Epäjatkuvuus Yllätyksellinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! Vuxenutbildning för Svenskfinland 22-23.3.2011 PhD REIJO SILTALA 2011 PUHEENVUORON RAKENNE 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan. Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007

Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan. Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007 Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007 Mitä luovuus on? (1) Luova yksilö ja luova yritys Luovuus tarkoittaa ihmisen kykyä tuottaa

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Yliopiston johtaminen

Yliopiston johtaminen Yliopiston johtaminen Opintoasiainpäivät 11.10.2012 Prof. Pirjo Ståhle 17.10.2012 Pirjo Ståhle 1 Mitä yliopistossa pitäisi johtaa? Tieteenalat Tutkimusalat Muiden maiden yliopistot Suomen muut yliopistot

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT

SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT ILMOITTAUDU -> TÄSTÄ SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA UUDELLEEN AJATELTUNA Ajankohta: 5.6.2014 klo 10:00 16:00 Paikka: Aalto-yliopisto Digital Design Lab (ADD

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot