Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit"

Transkriptio

1 KATSAUS 317/2015 Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara (toim.)

2 2

3 Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara (toim.) Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina Tekes Review 317/2015 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Fotolia Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Pureudumme tässä kirjassa innovaatioekosysteemien toimintaan ja oivalluksiin, jotka ovat syntyneet pääosin ACSI-innovaatiohankkeen yhteydessä. Aalto Camp for Societal Innovation ACSI on kansainvälinen, uuden sukupolven innovaatioagenda, inspiroiva prosessi, alusta ja yhteisö. Sen kotipesä on Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella. ACSI keskittyy innovatiivisuuteen ja sen edellytyksiin etenkin innovaatiotoiminnan alkuvaiheessa. ACSI on syntynyt Aalto-yliopiston ja The New Club of Parisin yhteisenä kokeiluna. Ensimmäiset kahdeksanpäiväiset leirit järjestettiin Otaniemen kampuksella vuonna 2010 ja Kolmas leiri pidettiin Helsingissä kauppakorkeakoulun tiloissa vuonna 2012 ja neljäs nelipäiväinen leiri Malmön korkeakoulussa vuonna Kolmepäiväisiä leirejä on järjestetty Etelä-Afrikassa vuosina 2012 ja 2013 sekä Kotkassa vuonna Osallistujia leireillä on ollut yhteensä noin 800 yli 30 eri maasta. ACSIn tavoitteena on kehittää yhteiskunnan haasteisiin ratkaisuja ja konsepteja, jotka toimivat erilaisissa ympäristöissä ja ovat hyödynnettävissä maailmanlaajuisesti. ACSI-toiminta tuottaa kansainvälistä yhteistyötä eri sidosryhmien välillä yhteiskunnalisten innovaatioiden synnyttämiseksi. ACSI muodostaa innovaatiolaboratorion, jossa kehitetään ja tutkitaan innovatiivisuutta tukevia olosuhteita. Toiminnassa korostetaan ihmisten luovan potentiaalin vapauttamista sekä toimijoiden heterogeenisuutta taustojen, osaamisen ja iän suhteen. Työskentely keskittyy aina sekä oikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin että kokeilevaan toimintaan, joka yhdistää käytännön innovaatiotoiminnan yliopisto-opetukseen ja -tutkimukseen. Leireillä onkin ollut runsaasti yliopistojen opiskelijoita ja opettajia samoin kuin asiantuntijoita yrityksistä ja julkisista organisaatioista. ACSI on ollut mullistava oppimiskokemus useille osallistujille. ACSIssa monimuotoinen vuorovaikutus nähdään ratkaisevaksi innovatiivisille tuloksille. Kirjoituspöytien takana suunnitellut järjestelmäuudistukset eivät välttämättä johda sellaiseen luovaan prosessiin, joka tukisi innovatiivisuutta käytännössä tai tuottaisi hyötyä. ACSIn lähtökohtina ovat itseorganisoituminen, rikas vuorovaikutus ja kokeileva toiminta. ACSI on luonut uusia yhteistyö- ja kumppanuusverkostoja osallistuneiden kaupunkien välille (Espoo, Malmö, Amsterdam, Kotka) ja tuottanut tuoreita näkökulmia kaupunkien, yritysten ja julkisen sektorin kehittämiseen. ACSIin osallistuneet case ownerit 1 ovat seurantatutkimusten mukaan erittäin tyytyväisiä kontribuutioon, jonka ACSI on tuottanut heidän organisaatioilleen. Osallistujat korostavatkin uusien menetelmien, kumppaneiden ja ajatustavan muuttumista ACSIn ratkaisevaksi anniksi, jolla on ollut pysyviä vaikutuksia. Innovaatiorahoituskeskus TEKES on rahoittanut ACSIa vuosina ja antanut meille siten mahdollisuuden tähän ainutlaatuiseen kehitystyöhön. Kiitämme lämpimästi erityisesti TEKESin innostuneita innovaatiojohtajia Christopher Palmbergia ja Pirjo Kyläkoskea. Pirjo Ståhle Mika Pirttivaara 1 Case owner on henkilö, joka on tuonut taustaorganisaationsa yhteiskunnallisesti merkittävän haasteen ACSI-leirille työstettäväksi. 5

6 Sisällys Esipuhe Johdanto...7 Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara 2 Aalto Camp for Societal Innovation ACSI ACSI yhteiskunnallisten innovaatioiden vauhdittajana Kristiina Erkkilä ja Lars Miikki Itseohjautuvat ryhmät ACSIn ytimessä Petro Poutanen Taidelähtöiset menetelmät ACSIssa Krista Petäjäjärvi 3 Yhteiskunnalliset haasteet ja kestävä innovointi Suomi ja kehityksen kuudes aalto Markku Wilenius ja Sofi Kurki Kestävä innovaatio tapaus Keski-Suomi Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen 4 Tieto- ja osaamisperusteinen kasvu Tutkimusorganisaatiot ja innovointi Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Juha Hyyppä ja Pirjo Ståhle Tietoperusteinen kasvu vakava osaamishaaste Pirjo Ståhle 5 Yhteenveto: Innovaatioekosysteemit kehityksen ajureina Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara Tekesin katsauksia

7 1 Johdanto Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara Käsittelemme tässä kirjassa innovatiivisuutta ja sen edellytyksiä. Näkökulmamme ei ole teknologinen, vaan liittyy ennemminkin innovatiivisiin toimintatapoihin ja yhteistyöhön sekä innovaatioita tukevaan ympäristöön. Viime aikoina innovaatiokeskustelussa on yhä enemmän korostetttu yritysten, julkisten organisaatioiden, rahoittajien ja tutkimusinstituutioiden yhteistyötä ja suhdeverkostojen merkitystä. Kansainväliset ja paikalliset verkostot muodostavat innovaatiokeskittymän ytimen, jossa toimivat sekä digitaaliset että fyysiset yhteydet. Innovaatiokeskittymissä on aina myös globaalisti arvostettua erityisosaamista ja siihen perustuvaa yritystoimintaa, niissä luodaan uutta tietoa ja teknologiaa, joka on kansainvälisesti kiinnostavaa, ja ne vetävät puoleensa osaajia ja osaamista hyödyntäviä investointeja maailmanlaajuisesti. Tutkijat korostavat, että innovaatiokeskittymät määritellään suhteessa globaaliin talouteen: ne ovat kansainvälisesti merkittäviä keskittymiä, jotka tunnetaan maailmalla ja joiden tuotteet ja palvelut leviävät laajalti. Innovaatioekosysteemi Tämä kirja käsittelee innovatiivisuutta systeemisen toiminnan ja sen edellytysten näkökulmasta. Lähtökohtamme on, että innovatiiivisuus ja tuottava innovatiotoiiminta ovat Suomen tulevaisuuden perusta. Vaikka Suomen innovaatiopotentiaali mm. osaaminen ja teknologia on korkealla tasolla, sen muuttaminen tuottavaksi toiminnaksi on osoittautunut vaikeaksi. Taustalla olevia syitä on useita, mutta yksi niistä on se, ettei innovaatioekosysteemejä ja innovatiivisuuden edellytyksiä tunneta eikä osata hyödyntää riittävästi. Tämä näkyy sekä innovaatiotoiminnassa että innovaatiopolitiikassa. Innovaatiokeskusteluun on viime vuosien aikana vakiintunut käsite innovaatioekosysteemi. Tällä kuvataan sitä toimintatavan muutosta, mikä maailmassa on pääosin internetin avulla ja regulaatioiden purkamisten seurauksena tapahtunut. Systeemitermin käytöllä pyrittiin alun perin viittaamaan siihen, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, ja että vuorovaikutus ja keskinäiset suhteet toimijoiden ja elementtien välillä ovat yhtä tärkeitä kuin toimijat ja elementit itse. Innovaatioprosessit voidaan nähdä mikro- ja makrotason ilmiöiden välisenä vuorovaikutuksena, jossa makrorakenteet muokkaavat mikrotason prosesseja ja päinvastoin (Lundvall 2007). Kyse on siitä, missä määrin toimijat kykenevät luomaan uutta tietoa yhdessä ja hyödyntämään toistensa ajatuksia. Siten toimijoiden vuorovaikutus ja keskinäinen riippuvuus ovat ratkaisevia tulosten kannalta. Olennaisinta on se, mitä tapahtuu mikrotasolla; makrotason rakenteet eivät yksin ratkaise. Ekosysteemin käsite on lainattu evoluutiobiologiasta ja viittaa sen myötä myös itseohjautuviin kehityskulkuihin. Ekosysteemeissä kehitys tapahtuu siten, että elävät organismit sopeutuvat ja mukautuvat ympäristöönsä ilman ulkopuolista väliintuloa. Ekosysteemeillä on oma sisäinen dynamiikkansa, joka muokkaa eri lajien ja ympäristön välisiä suhteita ja kehitystä. Ekosysteemin peruspiirteitä ovat sopeutuvuus ympäristön muutoksiin, kyky ylläpitää itseään muutoksissa, elementtien suhteellinen autonomisuus ja keskinäinen riippuvuus sekä jatkuva elementtien syntymisen, muuttumisen ja häviämisen prosessi (Hautamäki 2008). Innvoaatioekosysteemillä voidaan viitata myös alueen innovaatiokykyyn, joka perustuu toimijoihin (yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, teknologiakeskukset) sekä niiden väliisiin verkostoihin ja niitä tukeviin instituutioihin. Globalisaatio ja tietoteknologia ovat tehneet sosiaalisesta toiminnasta paitsi helppoa myös erittäin kompleksista. Epälineaarisuus ja turbulenssi ovat lisääntyneet ja muuttaneet selviämisen keinoja yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tämän kehityksen myötä kaikilta sosiaalisilta systeemeiltä vaaditaan entistä enemmän itseohjautuvuutta ja kykyä suhteuttaa nopeasti omaa toimintaansa ympäröivään maailmaan. Tulevaisuuden kehitystä ennakoitaessa onkin korostettu tarvetta uudenlaiseen toimintalogiikkaan, jossa systeemit ja yhteisöt kykenevät sisältäpäin tapahtuvaan, jatkuvaan uudistumiseen. Tämä on oppimishaaste sekä yhteiskunnalle että yksilöille. Itseorganisoituminen ja itseuudistuminen viittaavat kollektiiviseen toimintaan ja älykkyyteen, joka ilmenee enemmän yhteisön kuin yksilön toiminnassa samaan tapaan kuin ns. parviäly eläinmaailmassa. Sosiaalisilla yhteisöillä on mahdollisuus luoda yhteistä tietoa ja osaamista, joka ylittää yksilöllisen tietotaidon rajat (Ståhle & Kuosa 2009, Hakkarainen 2006). Engeströmin mukaan on jopa syntynyt 7

8 historiallisesti uusi verkostojen rajapinnoissa tehtävän työn muoto, ns. solmutyöskentely (knotworking). Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät organisoivat työnsä, tavoitteensa ja toimintaperiaatteensa keskinäisessä yhteistyössä, ja että työltä puuttuu ennalta organisoitu keskus (Engeström ym. 1999). Poliisin karhukopla, jalkapallojoukkue tai teho-osaston tiimi ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten intensiivinen vuorovaikutus tekee mahdolliseksi kehittää kollektiivista toimintaa ja tietämistä. On myös esitetty, että nykyinen tietoverkostojen aikakausi muuttaa käsityksiämme siitä, miten ihmisen äly ylipäänsä toimii. Nykyisen tutkimuksen perusteella näyttää yhä enemmän siltä, että ihminen on verkostoitunut ja kulttuurinen olento, jonka älykkyys on paitsi sosiaalisesti myös fysikaalisesti verkostoitunut eli yksilön älykkyys on integroitunut sekä muihin ihmisiin että tietoteknologiaan (Weick & Roberts, 1993, Salomon, 1993). Koska systeemien perustana ovat sosiaaliset verkostot, innovaatiopolitiikan tulee tukea toimijoiden vuorovaikutusta, yhteisiä käytäntöjä ja koordinointitapoja. Monimutkaisissa verkostoissa tämä on osoittautunut kuitenkin haastavaksi. Integroinnin ja koordinoinnin jopa orkestroinnin tarve kasvaa sitä mukaa, kun haasteelliset tai pirulliset ongelmat (wicked problems) lisääntyvät ja toimintaympäristön kompleksisuus kasvaa. Vaikka innovaatiosysteemi on käsitteenä jo laajalti omaksuttu politiikanteon käsitteeksi Suomessa paljolti Tekesin ansiosta politiikkainstrumentit kuitenkin noudattavat useissa tapauksissa vielä lineaariseen malliin pohjautuvaa ajattelutapaa (Wieczorek ym. 2009). Yhteiskunnalliset innovaatiot Innovaatioekosysteemit eivät rajoitu pelkkään yritystoimintaan. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talouskasvu, elinkeinorakenteen monipuolistaminen sekä globaalit, pirulliset ongelmat ovat haasteita, jotka koskettavat meitä kaikkia. Innovaatioekosysteemien luoma arvo voi taloudellisen arvon lisäksi olla myös puhtaasti sosiaalista tai yhteiskunnallista. Energiaa, ilmastonmuutosta, ruuan riittävyyttä, vesivaroja tai sosiaalisia ongelmia koskevat haasteet ovat kompleksisia eikä niihin löydy helppoja ratkaisuja. Ne edellyttävät, että ongelmien keskinäiset kytkennät osataan hahmottaa, tietoa tuotetaan eri tieteenala- ja sektorirajojen yli, ja että tarvittaessa kyetään muuttamaan myös yhteiskunnan rakenteita. Maailmanlaajuiset, pirulliset ongelmat edellyttävätkin teknologisten innovaatioiden ohella myös yhteiskunnallisia innovaatioita. Yhteiskunnallinen innovaatio on taloudellinen tai sosiaalinen parannus ihmisten arkielämään. Se tuottaa systeemisen muutoksen yhteiskunnan rakenteisiin ja käytäntöihin, ja on lisäksi kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan hyväksymä. Yhteiskunnallinen innovaatio syntyy yhteiskunnalliseen epäkohdan tunnistamisesta ja tarpeesta puuttua siihen on luonteeltaan systeeminen; se tuottaa asteittaisia tai radikaaleja muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintatapaan syntyy julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan erilaisten pyrkimysten jännitteistä luo uusia foorumeita ja kanavia dialogille ja yhteistoiminnalle päätöksentekijöiden ja kansalaisten välille on lopputuotteena sekä julkisen vallan että kansalaisyhteiskunnan hyväksymä. (Lehtola & Ståhe, 2014) Yhteiskunnalliset innovaatiot eivät monessa suhteessa eroa muista innovaatioista. Toiminnan näkökulmasta ne täyttävät samat kriteerit ja tunnusmerkit kuin muukin innovaatiotoiminta, eli monialainen sektorirajat ylittävä vuorovaikutus ja sen laatu ovat ratkaisevia. Yhteiskunnalliset innovaatiot syntyvät valtion ja kansalaisyhteiskunnan kohtaamisista, mikä korostaa toimivan demokratian tärkeyttä. Poliittisen puolueet ja vaalit ovat pääkanavia kansalaisten vaikutusmahdollisuuksille, mutta innovaatioille ne muodostavat aivan liian kapean perustan. Jotta yhteiskunnallisia innovaatioita voitaisiin kunnolla edistää, muodollisesti organisoidun ja itseorganisoituvan yhteiskunnan vuorovaikutusta pitää tietoisesti laajentaa. Niden kohtaamisia ja yhteistyöfoorumeita on oltava paljon nykyistä enemmän. Kirjan tarkoitus Tämä kirja käsittelee innovaatiota ja innovatiivisuutta sekä mikro- että makrotason ilmiönä. Toisaalta innovatiivisuus kumpuaa yksilöiden ja ryhmien luovuudesta ja siihen liittyvästä valtavasta potentiaalista. Toisaalta kyse on laajojen innovaatioekosysteemien monimuotoisesta vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Molemmissa suuri osa tehokkaasta toiminnasta ja innovatiivista tuloksista syntyy itsestään vailla ulkoista manageerausta tai kontrollia. Tämä ns. itseorganisoituminen onkin yksi aikamme suurista haasteista; miten se tapahtuu, miten sitä hyödynnetään ja miten sitä voi tukea. Tämän tutkiminen ja opiskelu oli yksi niistä perusmotiiveista, joista Aalto Camp for Societal Innovation eli ACSI syntyi. Kirjan ensimmäinen osa koostuu tästä johdannosta, jossa käsittelemme innovaatiotoimintaa, sen systeemistä luonnetta ja merkitystä yhteiskunnallisena haasteena sekä esittelemme kirjan artikkelit. Kirjan toisessa osassa käsitellään ACSIn metodologiaa, käytäntöä ja tuloksia. Kristiina Erkkilä ja Lars Miikki kertovat artikkelissaan ACSIn toiminnasta ja sen seurauksista Espoossa. Vuosina ACSI-leireillä toimi useita case-ryhmiä, joiden tehtävänä oli etsiä uusia näkökulmia ja 8

9 ratkaisuja T3-alueen (Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola) innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi. ACSI-leirit ja ACSI-yhteisö ovat monin tavoin vauhdittaneet Espoon kehitystyötä. Petro Poutanen analysoi atikkelissaan ACSI -leiriä koskevien tapaustutkimusten tuloksia. Aluksi hän pohtii lyhyesti ryhmien ja tiimien merkitystä luovan ongelmanratkaisun näkökulmasta sekä itseohjautuvuutta ryhmätyössä. Tämän jälkeen hän esittelee, millä edellytyksillä itseohjautuvat ryhmät pystyvät tuottamaan innovatiivisia ratkaisuja. Krista Petäjäjärvi käsittelee taiteellsien toiminnan merkitystä ACSI-leireillä ja innovaatiotoiminnalle yleensä. Vuosien ACSIleireillä taiteesta kasvoi tärkeä osa leirien toimintakulttuuria. Suomen näkökulmasta kyseessä oli pioneeriprojekti taiteen yhdistämiseksi innovaatiotyöskentelyyn. Vuonna 2011 ACSI-leirille osallistui noin 15 eri alan taiteilijaa Suomesta, Ranskasta, Saksasta, Englannista ja Kanadasta. Taiteilijoiden holistinen ja visuaalinen ajattelu sekä taidot abstraktioiden nopeaan mallintamiseen olivat merkittävä tuki luovan toimintakulttuurin kehittämiselle ACSIssa. Kirjan kolmannessa osassa näkökulma siirtyy innovaatioekosysteemien makrotasolle. Markku Wilenius ja Sofi Kurki tarkastelevat Suomen tulevaa kehitystä taloustieteilijä Nikolai Kondratieffin teorian avulla. Teorian mukaan modernit taloudet muuttuvat vuoden sykleissä: kun teknologiset innovaatiot läpäisevät taloudelliset ja sosiaaliset rakenteet, tuottavuus lisääntyy tasaisesti ja siitä seuraa taloudellinen nousukausi. Markku Wileniuksen johtama 6th Wave -hanke oli ACSIn sisarprojekti vuosina Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen käsittelevät omassa artikkelissaan alueellista innovaatioekosysteemiä. He korostavat, että perinteisesti innovaatio on väline parantaa tuottavuutta ja talouskasvua, mutta enää tämä ei riitä. Innovaatioita tarvitaan nyt ratkaisemaan ihmiskunnan ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi terveyteen, köyhyyteen, oppimiseen, ympäristöön ja kaupungistumiseen. Samalla muuttuvat myös innovoinnin tavat. Antti Hautamäen johtamat Keski- Suomen innovaatiohankkeet olivat tärkeä sparrauskohde ACSIn kehitystyön toisessa vaiheessa Kirjan neljäs osa käsittelee korkeakoulujen ja yritysten roolia innovaatioekosysteemissä. Ensimmäisessä luvussa Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Juha Hyyppä ja Pirjo Ståhle käsittelevät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolia innovaatioekosysteemissä. Paineet uudenlaiselle osaamiselle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnassa muuttavat opetukseen ja tutkimukseen kohdistuvia vaatimuksia. Tarve uusille toimintatavoille, innovaatioille, monialaisen osaamisen kehittämiselle sekä tiedon siirtämiselle ja yhdistämiselle vaativat enemmän kuin opetus- ja tutkimustyö ovat perinteisesti edellyttäneet. Artikkeli liittyy ACSIn oppimista uudistavaan tavoitteeseen, jonka mukaan akateeminen opiskelu tulee integroida entistä tiiviimmin tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Toisessa luvussa Pirjo Ståhle käsittelee tietoperusteista kasvua, sen edellytyksiä, erityispiirteitä ja johtamista. Tietojohtaminen keskittyy etenkin tiedonluonnin edellytyksiin ja tiedon uudistavaan vaikutukseen. Kysymys onkin, osaammeko johtaa sellaista vuorovaikutusta ja dynaamista liikehdintää, joka tuottaa jatkuvaa uudistumista. Organisaatio olkoonpa se yliopisto, tutkimuslaitos tai yritys on instrumentti, jolla tietoa ja tietämisen tapaa uudistetaan. Tietoperusteinen kasvu on Suomen kansallisen strategian ydin, mutta meillä on merkittäviä vaikeuksia strategiamme toteuttamisessa. Kirjan yhteenvedossa Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara pohtivat, miten innovaatioekosysteemien toimintaedellytykset tulisi ottaa huomioon Suomen innovaatiopolitiikassa. KIRJALLISUUTTA Engeström, Y., Engeström,R. & Vähäaho, T When the center does not hold: The importance of knotworking. In S.Chaiklin, M. Hedegaard & U.Jensen (Eds.), Activity theory and social practice: Cultural-historical approaches (p ). Aarhus: Aarhus University Press. Foxon T, Pearson P, 2008, Overcoming barriers to innovation and diffusion of cleaner technologies: some features of a sustainable innovation policy regime, Journal of Cleaner Production, Vol:16, ISSN: , Pages:S148 S161. Hakkarainen, K. (2006): Kollektiivinen älykkyys. Psykologia 06/03, Hautamäki, Antti Kestävä innovointi, Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Helsinki: Sitran raportteja 76. Hautamäki, A, & Ståhle, P Ristiriitainen tiedepolitiikkamme suuntana innovaatiot vai sivistys? Gaudeamus: Helsinki. ISBN p Lundvall, B Innovation systems: theory and policy. In Elgar Companion To Neo-Schumpeterian Economics (eds.) H. Hanusch; Andreas Pyka. London: Edward Elgar Publishing. Pentland, A Social Physics: How Good Ideas Spread The Lessons from a New Science. New York, The Penguin Press. Ståhle, P The Dynamics of Self-renewal: A systemsthinking to Understanding Organizational Challenges in Dynamic Environments, in A. Bounfour (Ed.) Organisational Capital: Modelling, measuring and contextualizing. London, Routledge. Ståhle, P. & Kuosa, T Systeemien itseuudistuminen uutta ymmärrystä kollektiivien kehittymiseen. Aikuiskasvatus 2/2009, vol. 29, siv ISSN Weick, K. & Roberts, K.H Collective minds in organizations: Heedful interrelating on flight decks. Administrative Science Quarterly 38, Wieczorek, A. J. & Hekkert, M. & Smits, R. (2009). Contemporary innovation policy and instruments: challenges and implications. ISU Working Paper #09.12, Utrecht University. 9

10 2 Aalto Camp for Societal Innovation ACSI ACSI yhteiskunnallisten innovaatioiden vauhdittajana Kristiina Erkkilä ja Lars Miikki Aalto Camp for Societal Innovation ACSI on kansainvälinen uuden sukupolven innovaatiokonsepti. ACSIn innovaatioyhteisö on inspiroiva alusta uutta luovien prosessien ja metodologioiden kehittämiselle. ACSI-toiminnan tavoitteena on aktivoida yhteistyötä ja luoda sille uusia muotoja yhteiskunnallisten innovaatioiden synnyttämiseksi. Mikä on ACSI? Aalto Camp for Societal Innovation ACSI on Aalto-yliopiston ja the New Club of Parisin yhdessä kehittämä kansainvälinen uuden sukupolven innovaatioagenda, jonka kotipesä on Aallon Otaniemen kampuksella Espoossa. ACSIn innovaatiotoiminta kohdistuu suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja ratkaisujen löytämiseen niiden voittamiseksi. ACSI-toiminta luo verkostoja ja uusia muotoja yhteistyölle. Tavoitteena on kehittää konsepteja, jotka toimivat useissa erilaisissa ympäristöissä ja ovat hyödynnettävissä maailmanlaajuisestikin. ACSIn valmistelu ja kokoaminen ACSIn näkyvin osa on kesäisin järjestettävä innovaatioleiri, jossa luodaan uudenlaisia ratkaisumalleja ja rakennetaan prototyyppejä laajoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. ACSI-leirin energisoivassa ympäristössä eri alojen asiantuntijat, tutkijat, taiteilijat ja opiskelijat maailman eri kolkilta työskentelevät itseohjautuvissa ryhmissä. ACSIn suunnittelu alkaa leirin teemojen muotoilulla. Yhteinen pääteema on liittynyt käytännönläheisten ratkaisujen löytämiseen yhteiskunnallisten haasteiden voittamiseksi. Usein teemat ovat tavalla tai toisella koskettaneet uusien innovaatioiden luomista ja kestävän kehityksen aiheita, esimerkiksi ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kun päälinjat on hahmoteltu, kootaan mukaan joukko kiinnostuneita tahoja, jotka haluavat työstää teemaan liittyviä yhteiskunnallisesti vaikeita haasteita. Mukaan lähteneet tahot ovat olleet julkishallinnon organisaatioita kaupunkeja tai maakuntaliittoja, korkeakouluja, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koti- tai ulkomailta ja suuria tai keskisuuria yrityksiä tai muita yhteisöjä ja organisaatioita, jotka ovat halunneet tuoda oman haasteensa työstettäväksi ACSIin. Organisaatioiden (ns. case ownerit) tuomat aiheet ovat kattaneet laajasti yhteiskunnan osa-alueita, mm. kaupunkiympäristön ja ekosysteemien kehittämisen, rauhanprosessin tukemisen, ikääntyvän väestön merkityksellisemmän osallisuuden yhteiskunnassa ja uudenlaiset oppimisen mallit sekä työelämässä että kouluissa. Jokainen yhteiskunnallinen aihe taustoitetaan ja valmistellaan yhteistyössä alan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Espoon kaupunki on tuonut jokaiselle ACSI-leirille tärkeitä ja ajankohtaisia haasteitaan ratkottavaksi. Työskentely ACSI-leirillä Case ownerien edustajat ovat mukana ACSI-leirillä, mutta kaikki eivät osallistu oman organisaationsa haasteen työstämiseen, vaan tulevat sijoitetuiksi johonkin muuhun ryhmään. Näin lisätään kyseisen organisaation saamaa lisäarvoa osallistujien monipuolisen kokemuksen kautta. Lisäksi leirille kutsutaan tai valitaan avoimen nettihaun perusteella halukkaiden joukosta monipuolinen kansainvälinen osanottajajoukko. Erityistä huomiota kiinnitetään ryhmiä koottaessa niiden diversiteettiin. Jokaiseen ryhmään pyritään 10

11 saamaan jäseniä niin akateemisesta kuin julkishallinnon taustalta ja yritysmaailmasta urakehityksen eri vaiheista. Lisäksi ryhmiin sijoitetaan naisia ja miehiä, nuoria ja varttuneita eri kansallisuuksista. Arkkitehtiopiskelija Shanghaista voi kehitellä ideoita italialaisen taiteilijan, suomalaisen poliitikon ja ruotsalaisen virkamiehen kanssa. Jokaisella haasteella on sen mukaan tuoneesta organisaatiosta haasteen omistaja, jonka tehtävä on esitellä kyseinen case ryhmälleen. Esittelyn ja taustoituksen jälkeen tämä case owner vetäytyy enimmäkseen taustalle, kun ryhmät ottavat tehtävän vastaan ja alkavat työsttää sitä. Ryhmät toimivat itseohjautuvasti. Jokainen osallistuja tuo ryhmään oman osaamisensa ja suhtautuu avoimesti muiden ehdotuksiin. Jokainen voi ammentaa kokemastaan tai sellaisesta mitä on nähnyt, kuullut tai lukenut. Oleellista on, että yhdistämällä erilaisten ihmisten osaamista ja näkemystä voidaan saada aikaan lisäarvoa työstettävän haasteen ratkaisemiseksi. Yhdessä tekeminen, yhdessä luominen ja yhdessä oppiminen ovat ACSI-leirin työmuotoja. Työskentelyssä testataan lupaavia ideoita käytännössä jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja kehitellään testatun perusteella aihetta eteenpäin. Jos mahdollista, ideoista pyritään tekemään fyysisiä prototyyppejä, jolloin haasteista ja ratkaisumahdollisuuksista on helpompi kommunikoida ja löytää konkreettiia tapoja viedä eteenpäin. ACSI haastaa näkemään uudella tavalla ACSI-metodiin kuuluu tuttujen asioiden tai haasteiden tuominen käsittelyyn uudesta näkökulmasta, asioiden kyseenalaistaminen tai kysymyksen uudelleen muotoilu. Nämä uudet otteet voivat olla itse ratkaisun avaimia tai ne voivat johdattaa uuteen tarkastelutapaan ja kehittelyyn. Jo leirin aikana tehdyt kokeilut rikastavat ideoita ja ryhmällä voi olla useita keskenään kilpaileviakin ideoita, joista jalostetaan eri näkemyksiä. Haasteiden työstäminen yhdessä hyvin erilaisista taustoista tulevien ja erilaisia kokemuksia omaavien ihmisten kanssa ei aina ole helppoa. Monelle heittäytyminen itseorganisoituvaan toimintaan ja vapaaseen ideoimiseen ei ole omasta toimintakulttuurista ja taustasta tuttua, joten omien rajojen ylittäminen voi olla vaikeaa. Lisäksi joskus jopa lähtökohtaisesti tuntemattoman aiheen käsittely itselle uudesta näkökulmasta, vieraalla kielellä ja omalta kannalta sopimattomalla metodilla voi aiheuttaa epämukavan olon. Itseohjautuvan ryhmän alkutaival voikin olla takkuista, ennen kuin luottamus ja yhteinen sävel löytyvät. ACSI-menetelmässä kiinnitetään kuitenkin huomiota tähän ryhmien muotoutumisvaiheeseen ja ryhmiä tuetaan prosessissa eri tavoin. Ryhmän apuna on ACSIn järjestäjätahon kokenut henkilö, joka voi ohjata ja neuvoa tai toisaalta puuttua pulmatilanteissa ryhmän toimintaan. Mukana on ollut myös fasilitaattoreita, jotka ovat voineet tehdä ryhmän kanssa harjoitteita. Niiden avulla yhteisen, usein non-verbaalisen tekemisen kautta ratkaistaan tilanne tai tuetaan kommunikaatiota. Myös case ownerin rooli vaatii sopeutumista. Monelle organisaatiossaan johtaja- tai kehittäjäroolissa olevalle on tuskallista olla sivussa aiheen kehittelystä toisin kuin arkielämässä. Lisäksi organisaation edustaja voi kokea olevansa vastuussa organisaatiolleen ACSI-investoinnista ja tätä kautta myös työn tuloksista. Case ownerin rooli on kuitenkin hyvin antoisa ja opettaa paitsi tuntemaan itseään johtajana myös ennen kaikkea todella kuuntelemaan muiden näkökulmia ja avautumaan toisenlaisille tavoille kehittää ja saavuttaa ennalta odottamattomia tuloksia. Varsinkin virkamieskulttuuriin tottuneen haasteena on myös se, että osallistujat tulevat ACSI-leirille hyvin erilaisin motivaatioin eikä kaikkien sitoutuminen haasteen kehittelyyn ja sen työstöön ei ole samaa luokkaa. Toiset haluaisivat työskennellä kurinalaisemmin, kun taas toisille osallistuminen on ollut oma valinta ja se ehkä koetaan seikkailuna osana lomaa. Lisäksi monilta osallistujilta puuttuu ideoinnista ja kehittelystä tieto tai realistinen näkemys kyseisen casen toteutusmahdollisuuksista, esimerkiksi kyseisen maan lainsäädännön, taustaorganisaation resurssien tai jo aloitetun kehityspolun tuomien rajoitteiden takia. Käytännön ongelmia voi myös tuottaa se, että aiheesta aiemmin tehtyä kehitystyötä ei hyväksytä tai hyödynnetä, vaan varsinkin yliopistotaustaiset osallistujat haluavat ensin tehdä laajaa pohjakartoitusta ja kyseenalaistaa kaiken jo tehdyn kehittelyn. Toisaalta tämän voi ymmärtää myös haluksi perehtyä omakohtaisesti aiheeseen ja yritykseksi ymmärtää haasteen kontekstia. Kuitenkin usein juuri nämä kyseenalaistukset ovat avanneet uusia näkökulmia ja tuoneet uutta valoa uudenlaisten ratkaisujen löytymiseksi. Lisäksi se, että ryhmän jäsenet tulevat yhteisen haasteen äärelle hyvin erilaisin motivaatioin ja erilaisin taustatiedoin, itse asiassa kuvaa hyvin tämän päivän työelämän aitoja tilanteita. ACSI-leirin tulokset ACSI-leirin aikana ryhmät rakentavat ja testaavat prototyyppejä, jotka voisivat vastata haasteeseen ja joista voidaan oppia, mihin suuntaa ratkaisua kannattaisi kehittää. Varsinaista ratkaisua ei siis yleensä saada valmiiksi leirin aikana, koska sinne kehitettäväksi lähetetyt caset ovat aina monimutkaisia - muutenhan ne olisi jo ratkaistu omassa organisaatiossa. Niitä ei ole välttämättä tarkoitettukaan ratkaistavaksi leirin aikana, vaan parhaimmillaan ACSI-leiri toimii kiihdyttimenä oman organisaation tai omien verkostojen kehittämistyölle. ACSI-verkoston jäsenet voivat toimia sparrauskumppaneina myös leirin jälkeen joko virtuaalisesti, etänä tai vierailujen kautta. 11

12 Kuva 1. ACSIn arvolupausviitekehys. (Mika Pirttivaara ja Lars Miikki 2010) ACSI Value System Framework Partnerships & community Networks and orchestration l l Grand challenges Societal & end users' need and potential l l Value co-creation Real cases & rapid prototyping Integration with research, education and other innovation activities l l l l l New knowledge Innovative solutions New RDI agendas New market opportunities Sustainable impacts Service platforms Incl. knowledge base & learning environment Mika Pirttivaara (2010) ACSI-leiri kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Nämä tahot eivät ehkä muuten koskaan tapaisi tai eivät ainakaan välttämättä työskentelisi saman ongelman ääressä. Näin on mahdollisuus laajentaa omia ja organisaation verkostoja. Yhteisestä intensiivisestä kokemuksesta voi kasvaa hyviä ja pitkäaikaisia kumppanuuksia. Nämä kumppanuudet ja verkostotkin on nähtävä arvokkaina tuloksina sinällään. ACSI pakottaa ongelman omistajan muotoilemaan haasteensa niin, että muutkin sen ymmärtävät. Tämäkään ei ole aina helppoa, kun on kyse monimutkaisista yhteiskunnallisista haasteista. On toista esitellä asiaa kansainväliselle monialaiselle ryhmälle kuin omille työtovereille tai tutuille yhteistyökumppaneille. Tätäkin on hyödyllistä harjoitella, jotta osaamme esitellä monimutkaisia asioita poliittisille päättäjille ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Leirillä asioita kyseenalaistetaan ja nostetaan esille uudessa valossa. Monesti itse haaste joudutaan kokonaan muotoilemaan uudestaan. Tällainen työstö voi tarjota uusia, arvokkaita näkökulmia asian haltuunottoon. ACSI-yhteisön aikaansaannoksia ja sovelluksia Esittelemme lyhyesti kaksi konkreettista esimerkkiä ACSI:ssa tuotettujen ideoiden hyödyntämisestä ja konkretisoitumisesta Espoossa. Esimerkit ovat vuonna 2013 Public-Private-Partnership-prototyyppinä käynnistetty kaupunki-innovaatioalusta Urban Mill sekä vuoden 2014 EU:n innovaatiopääkaupunkikilpailussa kuuden parhaan joukkoon sijoittunut Espoo Innovation Garden. Jälkimmäinen viittaa T3-alueena tunnettuun Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan muodostamaan tieteen, taiteen ja talouden innovaatiokeskittymään. ACSI on ollut keskeinen sysäyksen antaja näille molemmille. ACSI-leirit ja ACSI-yhteisö ovat monin tavoin vauhdittaneet sekä Urban Millin että Espoo Innovation Garden -kehitystyötä. Vuosina 2011 ja 2012 ACSI-leireillä toimi teemaryhmiä, joiden tehtävänä oli etsiä uusia ratkaisuja T3-alueen (Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola) innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi erityisesti kehittämällä alueen eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Vuoden 2011 leirillä oli kaksi teemaryhmää, joiden tehtävänä oli luoda uusia yhteistyöratkaisuja erityisesti T3-alueen innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi: Increasing Innovation Practice in City Environment ja Knowledge Triangle (Knowledge Triangle tarkoittaa synergiaa tutkimuksen, opetuksen ja innovaatiotoiminnan välillä). Kumpikin ryhmä päätyi suosittelemaan sekä uudenlaisia kohtaamistiloja ja -palveluja ihmisten väliselle yhteistyölle että Garden-metaforan käyttöä kuvaamaan T3-alueen innovaatioekosysteemiä. Seuraavalla sivulla olevassa taulussa on ACSI 2011 Knowledge Triangle -ryhmän suositukset seuraaviksi askeliksi. 12

13 Kuva 2. ACSI leirin suositukset Innovation Gardenin kehittämiseksi. ACSI 2011 Case group 9 Knowledge Triangle Recommendations for Next Steps A Garden is a good metaphor for different people and things in an innovation ecosystem. It is a scalable solution for the modernization of the Triple Helix model. Everyone and everything grows and develops based on the growth conditions. Gardeners are needed to facilitate the processes and working models. They have to be systematically educated and prepared for their tasks. Value creation in the Garden would be based on transforming opportunities into values through sharing and collaboration. The Garden should be piloted in the T3 context, as a joint Aalto-Espoo effort to turn the larger university campus area into one of the leading and most attractive innovation hubs by The Garden project could be called the Future Innovation Garden -plan for the Aalto Campus area. It is important to recognize the current knowledge, activities, and tools, and build on them. The Garden should be built with the help of rapid prototypes integrating existing networks and potential. Building an action network and establishing a flow of events for building the Garden are necessary first steps. New kind of collaboration contracts are needed between the university, the city, and interested companies. For instance, the city can give real-life thesis topics and other exercises to the faculties. It should be the target of the university to get students, researchers, and teachers interested in societal problem solving. People have to meet physically, which means that energizing services and joint working spaces are needed. Also a virtual working space, external intranet has to be developed. As ICT is a key enabler, using social and open platforms is useful. Spaces and process for demonstrating prototypes and results have to be created. Kuva 3. T3 Space Network Prototype composed by ACSI 2012 Case Group T3 as the Societal Innovation Test Bed. (CC BY-NC) Lars Miikki, Urban Mill 13

14 ACSI-leirin 2012 kaksi case-ryhmää T3 as the Societal Innovation Test Bed sekä T3 Innovation Demonstrations in Real and Virtual Reality kehittivät edelleen ACSI leirillä synnytettyjä ideoita ja toimenpide-ehdotuksia. Ryhmät mm. testasivat edellisen ACSIn pohjalta luotuja malleja verkottuneista älykkäistä tiloista ja jalkautuivat pienryhmissä T3-alueen eri osiin haastattelemaan ihmisiä. Ryhmät rakensivat ACSIn loppunäyttelyyn fyysisiä ja virtuaalisia prototyyppejä, joiden avulla demonstroitiin T3-aluetta innovaatioita ruokkivana temaattisten ja älykkäiden tilojen verkostona. Esimerkki on kuvassa 3. ACSI-leiri 2013 järjestettiin Malmössä. Aiempien ACSIleirien tuotokset T3-alueelta, Innovation Gardenin ja Urban Millin viitekehykset olivat leiriläisten lähtöaineistona. Espoon casessa leiriläiset pohtivat, miten kaupungin ja alueen eri koulutusorganisaatioiden ja niiden kampuksien toimijoita voidaan verkottaa ja kytkeä ratkaisemaan kaupungin keskeisiä haasteita. Urban Mill Urban Mill on Otaniemen Aalto Design Factoryn ja Startup Saunan kylkeen vuonna 2013 pilottikäyttöön avattu tila ja innovaatioalusta. Se tuo yhteen urbaanin ympäristön, elämän, palveluiden ja kaikkialla läsnä olevan tietotekniikan tutkijat, innovaattorit ja käyttäjät. Joukkoon mahtuu myös kaupungin virkamiehiä, luottamushenkilöitä, yritysten henkilöstöä, yrittäjiä, opettajia, opiskelijoita ja alumneja sekä rakennetun kaupunkiympäristön asukkaita. Yhdessä tehtävän työn tulokset ovat näkyvillä joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Entisessä VTT:n laboratoriohallissa on 1300 neliömetrin edestä tilaa erilaisille tapahtumille, kursseille, protoille ja demonstraatioille, jotka liittyvät rakennetun ympäristön kehittämiseen ihmislähtöisemmäksi ja innovatiivisemmaksi. Erityisenä fokuksena on lähialue eli T3-alue, joka osin ACSIn ja Urban Millin vauhdittamana on alkanut kehittyä Espoon innovaatiopuutarhaksi, Innovation Gardeniksi. Urban Mill on kohtaamis- ja yhteistyötilan lisäksi myös yhteisö ja palvelu. Monesta muusta kehitysalustasta Urban Mill poikkeaa siten, että se on itse aktiivinen toimija teemaalueellaan, minkä lisäksi se pyrkii aktiivisesti verkottumaan eri aloja edustavien toimijoiden kanssa ja kytkeytymään niiden alustoihin. Urban Millin tavoitteena on auttaa luomaan käyttäjälähtöisiä, kilpailukykyisiä ratkaisukonsepteja, joita voidaan soveltaa niin olemassa oleville kuin uusille alueille. Esimerkiksi liikkumisen ja energiankäytön ratkaisuja integroidaan rakennetun ympäristön suunnitteluun tai maankäytön haasteita palveluiden tuottamisen ekosysteemeihin. Valmistelussa on myös muun muassa hyvinvointipalveluihin, ruokaekosysteemeihin, lähituotantoon ja älykkäisiin verkottuneisiin tiloihin liittyviä yhteishankkeita. Eri alojen opiskelijoita kytketään mukaan toimintaan monitieteisten kurssien kautta. Kuva 4. Urban Millin Urban Scene -tila alkukesällä (CC BY-NC, Jari Järvinen, JAMK) 14

15 Urban Millin taustalla ovat muun muassa Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto, jotka aloittivat kehitystyön rakennetun ympäristön SHOK-yhtiö RYM Oy:n EUE (Energizing Urban Ecosystems) -tutkimusohjelmassa vuonna Varsinainen toiminta pääsi vauhtiin keväällä 2013, kun EUE-ohjelman osatoteuttaja Järvelin Design Oy keräsi startup-hengessä kokoon laajan pioneeriyhteisön. Ensimmäisen pilottivuoden 2013 aikana Urban Mill keräsi käyttäjäverkostoonsa parisataa alan projektia ja organisaatiota. Urban Millissä järjestetyt tapahtumat vetivät puoleensa lähes kymmenentuhatta osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Pilotista saadut tulokset osoittavat, että alueella tarvitaan tällaista monen toimijan yhteistä neutraalia alustaa ja että sellainen myös voidaan rakentaa usean eri toimijan yhteistyönä. T3 -> icapital: Espoo Innovation Garden Edellä on kuvattu miten ACSI 2011 päätyi ehdottamaan puutarha-metaforan käyttöä T3-alueen innovaatioekosysteemistä. Ajatus Innovation Gardenista on levinnyt laajasti maailmalle ACSI-leirien jälkeen ja niiden välillä. ACSI leirin jälkeen Innovation Garden -teemaa vietiin eteenpäin erityisesti Urban Mill -prototyyppiä rakennettaessa Otaniemeen. Kevään 2013 aikana koottiin Urban Millin, Design Factoryn, Startup Saunan käyttäjien ja muiden lähi-otaniemen asukkaiden näkemyksiä siitä, minkälaisena he haluaisivat nähdä tämän Innovation Gardenin ydinalueen, joka on ikään kuin alueen vanha kaupunki. Unelmista tehtiin visualisoituja kertomuksia, joissa pääteemana on vanhan ja uuden yhdistäminen (kuva 5). Kuva 5. Ketterää rakentamisvaihtoehtojen yhteisöllistä ideointia Innovation Garden -hengessä. 15

16 Syksyllä 2013 Espoon kaupunki ilmoitti T3-konseptin EU:n komission julistamaan Euroopan Innovaatiopääkaupunkikilpailuun. Kilpailuhakemuksen valmistelun aikana T3 kirkastui Espoon Innovation Gardeniksi. Espoo pääsi 58 kaupungin joukosta parhaana Pohjoismaana kuuden parhaan innovaatiokaupungin joukkoon. Voidaan sanoa, että ACSI-leirien kokoama yhteisö on sekä leirien aikana että niiden välillä vauhdittanut merkittävästi T3-konseptin kehittymistä Espoo Innovation Gardeniksi. ACSI on tapa toimia ACSI on paljon muuta kuin vuosittainen innovaatioleiri. Se on prosessi, joka verkottaa laajasti ja kansainvälisesti yhteiskunnallisten innovaatioiden hyödyntäjiä, edistäjiä ja mahdollistajia. Verkottuneet ACSI-toimijat muodostavat globaalin ACSI-yhteisön, joka yhdessä prosessin kanssa tekee ACSI:sta myös alustan yhteiskunnallisten innovaatioiden synnyttämiselle, levittämiselle ja tutkimiselle. ACSI:n keskeisenä toimintamallina on itseorganisoituminen, mikä mahdollistaa luottamusverkostojen rakentamisen ja rikastavan vuorovaikutuksen syntymisen toimintaan osallistuvien välille. ACSI-yhteisöön kuuluvat levittävät ACSIssa yhdessä opittuja ja käytännössä kokeiltuja toimintamalleja myös omiin organisaatioihinsa ja niiden työkulttuureihin. AC- SIn merkittävimpiä vaikutuksia on näiden toimintamallien leviäminen verkoston kautta työpaikoille. Mitä enemmän ihmiset alkavat luottaa alhaalta ylös -tyyppisen itseorganisoitumisen voimaan, sen varmemmin syntyy hyviä tuloksia, kun ihmisten täysi potentiaali saadaan hyödynnettyä myös työelämässä. Kyse on pitkälti työkulttuurisesta haasteesta, jossa ACSIn edustama ihmisen todelliseen potentiaaliin luottava näkemys haastaa nykyisen, hallinnollispainoitteisen ylhäältä-alas -kulttuurin, joka ei aina anna tarpeeksi sijaa ihmiselle kasvaa ja hyödyntää täysipainoisesti voimavarojaan työelämässä. Siten ACSI on monin paikoin toiminut myös tehokkaana henkilöstökoulutuksena. ACSI-prosessi toimii ACSi-alumnien ja ACSI-ekosysteemin kautta ympäri vuoden. Siihen haetaan uusia ratkaistavia haasteita, laajennetaan toimijaverkostoa ja yhteisöä. Erityisen tärkeää on ACSIn rooli verkottajana eri ekosysteemien välillä. ACSI-toiminnan tärkeimpiä anteja yksittäiselle osallistujalle on juuri yhteys eri ekosysteemeihin ja verkostoihin. ACSIn kautta syntyvät henkilökohtaiset kontaktit ovat arvokasta sosiaalista pääomaa sekä yksilölle että yksilön työorganisaatiolle. Myös oman ajattelun avautuminen kokonaan uusille näkökulmille ja herkkyys ymmärtää toisenlaisia ajatuksia ovat osallistujien usein mainitsemia hyötyjä. ACSIn tulevaisuus Näyttää siltä, että ACSIn kylvämät siemenet ovat alkaneet kasvaa itsenäisesti alkuperäisen (itseorganisoitumis)ajatuksen mukaisesti. Useat ACSI-toiminnassa mukana olleet toteuttavat omia sovelluksia omissa maissaan. Voisi ajatella, että ACSI on tulevaisuudessa entistä vahvemmin kansainvälinen yhteiskunnallisten innovaatioiden alusta, joka toimii lukuisten paikallisten ACSIen sateenvarjona ja verkottajana. Espoon Innovation Gardenissa voisi hyvinkin ajatella syntyväksi alueen omiin tai ehkä laajemmin Espoon haasteisiin keskittyvän ympärivuotista Espoo Camp for Societal Innovation -toimintaa, jonne kaupunki voisi tuoda haasteitaan ratkottavaksi. Urban Mill voisi toimia tällaisen ECSI-toiminnan fyysisenä ja virtuaalisena alustana. Tätä voisi kokeilla jollakin rajatulla teemalla nopeastikin ACSIn periaatteisiin kuuluvan rapid prototyping -hengessä. Uusien ACSI-sovellusten syntyessä ja kehittyessä Aalto-yliopiston kannattaa pitää kiinni roolistaan ACSIn synnyttäjänä ja alkuperäisenä kehitysalustana. Tämä on omiaan vahvistamaan Aallon kansainvälistä tunnettavuutta ja arvostusta sekä verkonpunojan roolia alueellisesti, kotimaassa ja kansainvälisesti. KIRJALLISUUTTA Lehtola, V. & Ståhle, P Societal innovation at the interface of the state and civil society. Innovation: The European Journal of Social Science Research, Volume 27, Issue 2, Mikkelä, K., Miikki, L., Hyyppä, H., Virtanen, J.P. & Ahlavuo, M. Tilat yhteiskäyttöön Urban Mill, Maankäyttö 3/2013. Oksanen, K. & Ståhle, P Physical environment as a source for innovation: Investigating the attributes of innovative spaces. Journal of Knowledge Management, Vol 17, Issue 6, pp Poutanen, P. & Ståhle, P Using self-renewal and complexity framework to examine the work processes in short-term self-directed innovation groups. The International Journal of Complexity in Leadership and Management IJCLM, 01/2014 2(4): Poutanen, P. K., Kianto, A., & Ståhle, P. (2012). Developing dynamic intellectual capital through creative group dynamics: The ACSI innovation platform. In J. Surakka (ed.), Proceedings of the 4th European Conference on Intellectual Capital (s ). Reading: Academic Publishing International Limited. Urban Mill, 16

17 Itseohjautuvat ryhmät ACSIn ytimessä Petro Poutanen Kaiken innovatiivisuuden ja uudistumisen keskiössä on luovuus, uusien ja yllättävien ideoiden ja ratkaisujen tuottaminen. Luovuus edellyttää monenlaisen tiedon ja osaamisen yhdistelyä uusilla tavoilla, missä yhteistyöllä on keskeinen rooli. Tiimit ja työryhmät tarvitsevat yhteistyötaitoja, joiden avulla ne voivat hyötyä monenlaisesta osaamisestaan. Itseohjautuvuus tarkoittaa ryhmän vapautta luoda itse oman toimintansa kannalta mielekkäät tavoitteet ja keinot. Tästä haetaan nyt uutta mallia luovan ryhmän menestymiseksi. Johdanto Innovatiivisuutta pidetään nykyisin merkittävänä tuottavuuden ja kilpailukyvyn jatkuvalle parantamiselle. Innovatiiviset yritykset ja julkinen sektori kykenevät tuottamaan parempia tuotteita ja palveluita halvemmalla kuin yritykset, jotka eivät innovoi. Yhä useammin innovaatio ymmärretään systeemiseksi, monta eri osa-aluetta koskettavaksi vuorovaikutusprosessiksi. Tällöin tarvitaan monenlaista osaamista ja tietoa, joka on usein hajallaan eri yksiköissä, organisaatioissa, sidosryhmissä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tähän haasteeseen pyritään usein vastaamaan tiimeillä, josta on tullut ehkä tärkein yhteistyön muoto erilaisessa ongelmanratkaisussa. Menestyäkseen tiimit ja työryhmät tarvitsevat yhteistyötaitoja ja kykyä hyötyä toisten osaamisesta ja tiedoista. Tiimityön ohella kasvaviin luovuuden ja monipuolisen osaamisen vaateisiin on vastattu lisäämällä työn itseohjautuvuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset saavat toimia vapaasti tiettyjen rajoitteiden puitteissa ja luoda itse omalle toiminalleen mielekkäät tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Itseohjautuvuuden taustalla on ajatus siitä, että organisaation johtamisrakenteista vapaat yksilöt ja tiimit kykenevät parhaiten tuottamaan innovatiivisia ratkaisuja. Itseohjautuvuus ja itseohjautuvat tiimit haastavat johtamiskäsityksen, jossa johdon ja esimiesten tehtävänä on kaitsea ja kontrolloida työntekoa. Tämän artikkelin tarkoituksena on hakea vastauksia kysymyksiin siitä, kuinka ryhmät voivat toimia itseohjautuvasti ja luovasti lyhyen aikavälin sisällä ja kiireen alla. Artikkelissa esitellään Aalto Camp for Societal Innovation ACSI -leiriä koskevia tapaustutkimusten tuloksia (Poutanen, Kianto & Ståhle, 2012; Poutanen & Ståhle, 2014). Aluksi pohditaan lyhyesti ryhmien ja tiimien merkitystä luovan ongelmanratkaisun näkökulmasta, minkä jälkeen pohditaan itseohjautuvuuden käsitettä ryhmätyön näkökulmasta. Lopuksi esitellään muutamia tapaustutkimuksen löydöksiä ja käsitellään niiden valossa itseohjautuvien ryhmien edellytyksiä tuottaa luovia ratkaisuja. Luovat ryhmät tutkimuksen valossa Työelämän ryhmissä ja tiimeissä rajat eivät ole aina kovin selkeitä. Ennen puhuttiin työryhmistä ja toimikunnista, nykyään tiimeistä ja projektiryhmistä. Arkipuheessa käsitteellä tiimi viitataan hyvin monenlaisiin työelämän ryhmiin. Perinteisen määritelmän mukaan tiimi on pienehkö ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärän, tavoitteisiin ja toimintamalliin, ja jotka pitävät itseään yhteisvastuullisena suorituksestaan (Katzenbach & Smith, 1993, s. 45). Tiimin erottaa muista ryhmistä se, että niissä yksilöiden yhteenlasketut tiedot ja taidot yhdistyvät jäsenten summan ylittäväksi kokonaisuudeksi (emt. s. 131). Innovaatiotiimejä ja luovia ryhmiä on tutkittu mm. ryhmän muodostumisen ja kehityskaaren, ryhmäroolien, motivaation, ryhmän kiinteyden, johtajuuden, ryhmän tehtävien ja tuloksen sekä ympäröivän organisaation vaikutusten näkökulmista. Luovien ryhmien tutkimukset korostavat usein, että ryhmä voi olla tehokas väline hyvien ratkaisujen tuottamiseen, mutta tehokasta työskentelyä haittaavat useat ryhmädynamiikkaan liittyvät kielteiset ilmiöt. Näitä ovat esimerkiksi ryhmässä tiivistyvä samanmielisyys (ryhmäajattelu), töiden jättäminen toisten harteille (sosiaalinen laiskottelu), epäkriittisyys (arvostelun pelko) tai toimettomuus toisten kustannuksella (tuotannon esto). Jos näitä yhteistyön lieveilmiöitä kyetään hallitsemaan, ryhmän jäsenet pääsevät hyötymään toistensa erilaisista tiedoista, jolloin ryhmä voi olla enemmän kuin osiensa summa: toisiaan täydentävien yksilöiden joukko, jotka yhdessä ylittävät itsensä. Viime aikoina luovuustutkijat ovat esittäneet kritiikkiä tätä sosio-kognitiivista näkökulmaa kohtaan. Sen mukaan ryhmätoiminnan haasteet nähdään ennen kaikkea tiedollisen yhteistoiminnan optimointiongelmina, joita voi hallita oikeanlaisella johtamisella. Kriitikoiden mukaan tämä kognitiivinen näkökulma johtaa tarkastelemaan ryhmiä keinotekoisina ideointi- ja ratkaisukoneina. Sen sijaan niitä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ihmisten välisenä vuorovaikutuksena, jossa vaikuttavat monet emotionaaliset tekijät. Lisäksi ryhmä tulisi nähdä oman vuorovaikutuksensa kol- 17

18 lektiivisena tuotteena, dynaamisena kokonaisuutena, jolla on yksilöistä erillisiä ominaisuuksia ja kykyjä (esim. Sawyer, 2007; Moran & John-Steiner, 2003; Montuori & Purser, 1999). Kognitiiviselle näkökulmalle vaihtoehtoista tarkastelutapaa voidaan kutsua esimerkiksi sosio-kulttuuriseksi näkökulmaksi, joka painottaa edellä mainittujen seikkojen lisäksi ryhmän suhdetta kulttuuriseen ympäristöönsä, esineisiin ja teknologioihin (ks. esim. Littleton & Miell, 2004; Miettinen, 2006). Tällaista kokonaisvaltaista näkökulmaa puoltaa ainakin se, että työelämän todelliset ryhmät painiskelevat monitahoisten ja hankalien ongelmien kanssa, joiden ratkaiseminen edellyttää runsaasti työstämistä ja oppimista, erilaisen osaamisen yhdistämistä sekä vuorovaikutusta materiaalisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Tällaisen kokonaisuuden ymmärtäminen ei onnistu pelkästään yksilöiden ongelmanratkaisukyvyn ja ryhmäprosessien näkökulmasta, vaan siihen tarvitaan paljon kokonaisvaltaisempi viitekehys. Lisäksi luovuustutkijat ovat heränneet huomaamaan, että esimerkiksi ryhmän luovuudelle ei välttämättä löydy yhtä parasta kaavaa, ja että eri asiat saattavat vaikuttaa eri tavalla eri tilanteissa (ks. Rietzschel ym. 2008). Vaihtoehtoisia kuvauksia ryhmien kollektiivisesta luovuudesta on esitetty viime vuosina runsaasti. Improvisaatioryhmiä tutkineen Keith Sawyerin (2007) mukaan ryhmä toimii erityisen luovasti kun se on ns. virtaavassa (flow) tilassa. Sawyerin mukaan ryhmän virtaavuuden kannalta keskeisiä elementtejä ovat avoimuus ja joustavuus, läsnäolo vuorovaikutustilanteessa, tarkkaavaisuus ja keskittyminen siihen mitä tekee, työn itsenäisyys, ryhmän jäsenten epäitsekkyys ja tasa-arvoisuus, työtovereiden tuttuus, jatkuva keskustelu, toisten ajatusten vieminen eteenpäin sekä lupa epäonnistua. Sawyerin mukaan virtaavuuden tila edellyttää toisilleen vastakkaisten asiantilojen virittämistä samanaikaisesti: tarvitaan vanhaa ja uutta tietoa, rakenteita ja improvisointia, analyyttistä ja luovaa ajattelua, toisten kuuntelua ja omien ajatusten ilmaisua. Parhaat ryhmät kykenevät luomaan sopivan määrän työtään ohjaavia rakenteita ja sääntöjä säilyttäen samalla riittävästi vapausasteita jatkuvan mukautumiskyvyn ja oppimisen ylläpitämiseksi. (s ). Jos luova ryhmä käsitetään joksikin muuksi kuin pelkäksi ideakoneeksi, sitä on hedelmällistä lähestyä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Sen mukaan ryhmän toiminta saa alkunsa yksilöistä, mutta ei ole palautettavissa yksilöiden kykyihin ja osaamiseen. Ryhmä luo itselleen oman sosiaalisen rakenteensa, joka säätelee jäsentensä käyttäytymistä, mutta on samalla altis muutoksille, joita syntyy kun ryhmän jäsenet luovat uusia, parempia tapoja toimia yhdessä. Olennaista on siis ryhmän kyky luoda itse omat rakenteensa sekä hakea juuri kyseiselle kokoonpanolle optimaalisinta tapaa toimia. Ryhmän työn virtaavuuden kannalta on olennaista, että vastakkaiset ja jännitteiset ominaisuudet elävät rinnan. Seuraavaksi siirryn tarkastelemaan itseohjautuvuuden käsitettä sekä pohdin, miten luovuus sopii yhteen tämän päivän kiireen ja paineen alla tapahtuvan työnteon kanssa. Itseohjautuvuus ja aikapaine ryhmässä Tarve itseohjautuvuudelle lisääntyy kaiken aikaa. Monitahoisten ja hankalien ongelmien ratkominen vaatii ihmisiltä joustavuutta ja kykyä uudistaa omaa toimintaansa ja oppia nopeasti uutta. Itseohjautuvasta tiimistä (self-managed teams, self-directed teams) puhutaan silloin, kun tiimi saa täysin itsenäisesti suunnitella, toteuttaa, valvoa ja arvioida omaa toimintaansa (esim. Lämsä & Hautala, 2008). Tiimin työn organisoinnin kannalta merkittävin ero perinteisiin työryhmiin tai tiimeihin on se, että tiimin täytyy kollektiivina ottaa johtajan tehtävät hoitaakseen. Näitä ovat esimerkiksi työn delegointi, päätöksenteko, aikataluttaminen ja arviointi. Tiimin pitäisi kyetä luomaan oma erityinen jaetun johtajuuden toimintamallinsa, jossa tiimin jäsenet suostuvat toistensa johdettavaksi ja tarjoavat toisilleen johtamispalveluja (Mielonen, 2011). Yrityksissä täysin itseohjautuvat tiimit ovat melko harvinaisia, kun taas muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa ne voivat olla hyvinkin yleisiä (Wageman ym. 2012). Organisaatiokontekstissa ryhmän itseohjautuvuudella on siis tavallaan kaksi ulottuvuutta: toisaalta tietynasteinen vapaus organisaation rakenteista ja puitteista, toisaalta vastuu luoda itse tarvittavat työtä ohjaavat tavoitteet ja rakenteet sekä toimintamallit niiden saavuttamiseksi. Itseohjautuvuudelle on ominaista, että ryhmä kehittää joukon riittävän väljiä sääntöjä, joiden avulla se kykenee organisoimaan omaa työtään. Tällaisia sääntöjä voivat olla esimerkiksi periaate, jonka mukaan aiheesta eksyvän saa keskeyttää, aikatauluista ja tapaamisista pidetään kiinni, kritiikki on sallittua ryhmässä ja että johtajuutta saa ottaa ja sitä myös annetaan. Säännöt ovat usein tiedostamattomia, ja ne voivat muuttua, kun ryhmäprosessi ja työprosessi kehittyvät. Luovuuskirjallisuudessa viitataan joskus myös itseorganisoitumisen (self-organization) käsitteeseen, kun halutaan painottaa ryhmän kykyä ohjata omaa toimintaansa ilman ylhäältäpäin johdettua mallia (Montuori, 2011, Sawyer, 2010). Tällöin halutaan niin ikään korostaa sitä, että organisoitumisen taustalla ovat yksikertaiset, mutta väljät periaatteet, jotka ohjaavat ryhmän työskentelyä. Ne ovat ryhmän itsensä luomia ja tarpeen vaatiessa muokattavissa. Luovuuden kannalta itseorganisoitumisessa on lisäksi tärkeää, että ryhmän on tasapainoteltava yhtäaikaisesti luovan etsiskelyn ja ideoiden soveltamisen välillä. Ideoiden aivomyrsky edellyttää aina kumppanikseen kriittistä arviointia. Tyypillisesti prosessin kuluessa tapahtuu oppimista, jonka johdosta ryhmä alkaa ohjautua alun etsiskelystä ja suunnan hakemisesta kohti fokusoidumpaa työtapaa (Poutanen & Parviainen, 2013). Tällaisen työmoodin saavuttaminen itseohjautuvasti on mahdollista, mutta epäilemättä vaikeaa. Oman lisähaasteensa tuo nykyiselle työelämälle tyypillinen kiire ja paine, jotka haittaavat aikaa vaativaa luovuutta. Aikahaaste on kuitenkin monilta osin vaikea ylittää käytännön työelämäs- 18

19 sä. Toisaalta moni myös uskoo, että pieni kiire ei ole pahitteeksi töiden loppuunsaattamisen kannalta, ja joskus tiukat rajoitteet voivat osaltaan jopa synnyttää luovia ratkaisuja. Kiirettä ja luovuutta koskevat tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Sawyerin (2007, 48) mukaan tiukka aikaraja tarjoaa haasteen, mutta motivoi väärällä tavalla, ja että ryhmän virtaavuudella on tapana kadota tiukkojen aikarajojen edessä. Teresa Amabilen (esim. 1997) tunnettujen luovuustutkimusten mukaan yksilön luovuudelle tärkeintä on työtä kohtaan koettu sisäinen motivaatio, jonka siirtäminen ulkoisiin palkkioihin tai rangaistuksiin ei ole tehokas strategia. Toisaalta luovuustutkijat ovat löytäneet tukea väitteelle, että työn koettu kiire itse asiassa lisää työntekijöiden luovuutta tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen vaikutukset muuttuvat kielteisiksi (Baer & Oldham, 2006). Laboratoriokokeissa on lisäksi kyetty osoittamaan, että lyhyen ajan sisällä työskennelleet tilapäisryhmät ovat kyenneet saavuttamaan synergiaa luovan työtavan (Paulus ym. 2012, s. 348). Tämä puolestaan tukee väitettä, että ryhmätyölle hedelmällinen työmoodi voi syntyä myös nopeasti. Seuraavaksi siirryn tarkastelemaan Aalto Camp for Societal Innovations (ACSI) -leiriä koskevia tutkimustuloksia. Itseohjautuvuuden edellytyksiä luovassa ongelmanratkaisussa ACSI on koulutuksen, innovaatiotoiminnan ja tutkimuksen yhteen tuova kansainvälinen työskentelyalusta. 2 ACSIn tärkein työskentelymalli on vuodesta 2010 lähtien järjestetty innovaatioleiri, joka kokoaa monen eri alan asiantuntijoita, opiskelijoita, tutkijoita ja käytännön ihmisiä eri puolilta maailmaa yhteen ratkomaan yhteiskunnallisia ongelmia. Tässä artikkelissa esittelen lyhyesti joitain leireillä vuosina 2010 ja 2011 toimineita työryhmiä koskevia tutkimustuloksia (ks. lisää Poutanen, Kianto & Ståhle, 2012; Poutanen & Ståhle, 2014). Tutkimuskohteina oli kansainvälisiä työryhmiä, jotka koostuivat hyvin eri taustoista tulevista osallistujista ja joiden tehtävänä oli tuottaa kahdeksan intensiivisen päivän aikana ratkaisuehdotus heille asetettuun yhteiskunnalliseen ongelmaan. Kussakin ryhmässä oli lisäksi casen omistaja, joka edusti kyseisen haasteen piirissä toimivaa organisaatiota. Ryhmille ei asetettu muodollisia johtajia, eikä heille tarjottu valmista mallia suoriutua haasteesta. Ajoittain ryhmille tarjottiin fasilitaattorien apua (esim. draaman keinoin) sekä tietoiskuja ja palautetta. Lopulta kukin ryhmä vastasi kuitenkin itse omasta työskentelystään, mikä tekee ACSI-ryhmistä itseohjautuvuuden ja luovan työskentelyn kannalta mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Lisäksi ryhmiä oli kiinnostavaa lähestyä paineen näkökulmasta, sillä leiri oli tiivisrytminen ja isojen ryhmien (12 17 henkilöä) työn organisointi oli haasteellista. Keräsimme tutkimuksessa empiiristä aineistoa mm. haastatteluin sekä havainnoimalla ryhmien työskentelyä. Sovelsimme aineiston laadulliseen analyysiin systeemistä tulkintakehystä, jossa ryhmiä lähestyttiin itseään uudistavina systeemeinä (self-renewing systems), joiden tavoitteena on kehittää ja ylläpitää luovuuden kannalta tehokasta työskentelytapaa. Tällainen työskentelytapa edellyttää paitsi kykyä tuottaa aidosti uusia ideoita ja näkökulmia, myös kykyä kehittää omaa työskentelyään ja sitä tukevia ryhmätason taitoja. Keskeisiä elementtejä uudistumisen kehyksessä oli se, että ryhmä pystyi a) tulemaan tietoiseksi tavoitteestaan ja ryhmän identiteetistä b) luomaan keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteyden tunnetta, c) rakentamaan yhteisiä merkityksiä ja d) tiedostamaan työ- ja ryhmäprosessejaan suhteessa aikaan (Poutanen & Ståhle, 2014; Ståhle 1998). Ryhmien tuli siis kyetä luomaan itselleen työtapoja, menetelmiä ja tavoitteita, jotka edesauttavat luovien prosessien syntyä ja ylläpitoa suhteellisen lyhyen ajanjakson sisällä ja ilman muodollista johtajaa. Tehtävänä ei ollut tuottaa valmista ratkaisua tai keksintöä, vaan pikemminkin tarjota jokin uusi ja hedelmällinen näkökulma käsillä olevaan ongelmaan. Esittelen seuraavaksi vuoden 2010 leiriin perustuvaa tutkimustamme, jossa keskityttiin kolmeen eri ryhmään (Poutanen & Ståhle, 2014). Uudistavan, itseohjautuvan työtavan kehittäminen oli kaikille ryhmille vaikeaa. Yksi tutkittavista ryhmistä omaksui alun haasteiden jälkeen perinteisen tiimiesimiesmallin, jossa yksi ryhmän jäsenistä otti johtajuuden ja valmisteli huolellisesti ryhmän työmetodit ja kokoontumiset loppuleirin ajan sekä teki myös itse ison osan työstä. Toinen tutkimistamme ryhmistä kamppaili suuren ryhmäkoon ja klikkiytymisen tuottamissa ongelmissa, mutta kykeni lopulta toimimaan tehokkaasti tietyn ydinryhmän avulla sekä jakaantumalla pienemmiksi alaryhmiksi. Kolmas ryhmä pystyi sitouttamaan jäsenensä tehtävään sekä motivoitumaan muita ryhmiä paremmin tavoitteidensa ja työskentelynsä kehittämisestä. Tälle kolmannelle ryhmälle kehittyi nopeasti useita ryhmän toimintaa ja uudistumista ylläpitäviä toimintatapoja, joiden avulla ryhmä tuotti uusia ideoita. Käsittelen seuraavaksi muutamaa mielestäni keskeisintä tällaista ryhmän toimitapaa tai -mallia. Lähestyn niitä tässä yhteydessä taitojen näkökulmasta, sillä mielestäni ryhmät kykenivät lyhyen ajan sisällä kehittämään ja omaksumaan täysin uusia ryhmätason taitoja, jotka auttoivat niitä pitämään yllä hyvää työvirettä ja työskentelmään hedelmällisesti. Taidot ilmenevät käyttäytymisen tasolla, kun ryhmät oppivat soveltamaan tiettyjä toimintamalleja eri tilanteissa. Olen jakanut taidot kolmeen eri kategoriaan: luovuustaidot, viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja johtamistaidot. Luovuustaidot. Luovuus edellyttää uusien, yllättävien ja käyttökelpoisten ideoiden kehittelyä. Uutuus määrittyy siitä käsin, ketkä ideaa uutena pitävät, ja siksi ryhmässä on 2 Katso ja 19

20 hyvä olla tietoa kyseisen sovellusalueen tilanteesta, jotta ei keksittäisi pyörää uudelleen. Käyttökelpoisuus puolestaan tarkoittaa, että idea täytyisi liittyä käsillä olevaan tavoitteeseen sekä olla yhteisön sosiaalisesti tunnustama (esim. Csikszentmihalyi, 1999). Idea ei voi olla käyttökelpoinen, jos se ei ratkaise käsillä olevaa ongelmaa tai jos ympäröivä yhteisö ei pidä tarjottua ratkaisua hyödyllisenä. Tutkimissamme ryhmissä luovuuden kannalta merkityksellisiksi taidoiksi nousivat erilaiset luovan ajattelun ja kehittelyn menetelmät, kuten visiointi ja unelmointi, roolileikit, käsitteiden esineellistäminen ja visualisointi sekä ideointi pienryhmissä. Nämä ovat tyypillisiä tapoja työstää abstrakteja ideoita ja päästä eteenpäin stereotyyppisestä ajattelusta. Eräs ryhmän jäsen kuvailee keinoja, joita ryhmä otti käyttöön hänen ja toisen ryhmäläisen toimesta: One of the things we did was to actually step outside the classroom and everyone was to imagine themselves ten years in the future, and give their own version of what the [case site] looked like. Ten years from now. And so we did that, this story telling exercise. And we also split up the group into pairs, and we went for what I like to call a walk talk: again we went out of the classroom to do something completely different, and we took a short walk, two by two. And just talked about what we thought about the group process and the issues that we were dealing with, and stuff like that. Ryhmien kannalta merkityksellistä oli se, että niissä yksittäisten jäsenten taidot kyettiin ottamaan yhteiseen käyttöön ja tekemään niistä ryhmän rutiineja ja työtapoja. Tällä tavalla kaikki ryhmän jäsenet oppivat uusia taitoja ja kehittivät samalla tapoja toimia entistä tehokkaammin yhdessä. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Viestintä on keino jakaa tietoa ja ideoita sekä kehittää yhdessä merkityksiä ja näkökulmia käsillä olevaan ongelmaan. Viestintä ei ole vain valmiiden tietopakettien siirtelyä ihmiseltä toiselle, vaan viestinnässä ihmiset sekä rakentavat omaa ymmärrystään että luovat yhteistä käsitystä asioista. Voikin ajatella, että luova prosessi on eräänlainen viestinnässä tapahtuva merkityksellistämistapahtuma. Siinä tehdään maailmasta tolkkua uudella ja yllättävällä tavalla pyrkien tuottamaan yhteisön kannalta hyödyllisiä näkökulmia, ratkaisuja tai konkreettisia lopputuotteita (Poutanen, 2010, s. 44 5). Tutkimuksessamme nousi esiin monenlaisia luovuuden kannalta hyödyllisiä ryhmän viestintätaitoja. Ensinnäkin viestinnän dialogisuus, jossa ryhmän jäsenet rakentavat toinen toistensa ideoiden päälle ja esittävät rakentavaa kritiikkiä ja vaihtoehtoisia näkökulmia, oli yhdelleryhmälle ominainen tapa kehittää luoda uusia ratkaisuja. Dialogisuus ei ole kuitenkaan yksinkertainen taito, vaan se on usein erittäin vaikea oppia. Eräs haastateltava kuvaa kokemustaan näin: Mun mielestä... ne, jotka jakso esittää asiansa niin, että se jatko toisen asiaa, niin niistä oli selvästi eniten hyötyä. Et siellä oli ihan liian paljon sellaista, että joku puhuu jotain ja toinen on jumiutunut johonkin omaan ajatusmalliin ja aloittaa heti siitä ja sitten ne... ohittaa toisensa ja ei saada tavallaan pinottua keskustelua keskustelun päälle, vietyä eteenpäin. Toiseksi esiin nousi viestinnän demokraattisuus, jolla tarkoitetaan sitä, että ryhmän jäsenet vahtivat sitä että kaikki saavat puhua ja tuoda oman näkökulmansa esiin. Kolmanneksi viestinnässä korostui vuorovaikutustaitojen merkitys eli se, kuinka hyvin jäsenet tulevat ymmärretyksi ja osasivat viestiä oman näkökulmansa. Kun näkökulmat eivät kohtaa, viestinnän diplomaattisuudesta voi olla hyötyä: yksi ryhmän jäsenistä voi toimia esimerkiksi sovittelijana kahden näkemyksiltään etäällä olevan henkilön välissä, jotta työssä ei juututa väittelyyn. Neljänneksi viestinnällä on luovassa ryhmässä tärkeä tehtävä palautteen näkökulmasta. Tutkimuksemme ryhmät hakivat palautetta ulkopuolelta, esimerkiksi muilta ryhmiltä tai leirin järjestäjiltä, mutta arvioivat myös itse omaa tuotostaan kriittisesti. Palaute auttaa hakemaan suuntaa ja fokusoimaan työtä uudelleen, kun ratkaisun näkökulma alkaa selvitä ja etsiskelystä siirrytään pikkuhiljaa kohti toteuttamista. Ideaalitapauksessa palautetta annetaan ryhmän sisällä koko ajan siten, että pysytellään liiallisen kriittisyyden ja yltiöpositiivisuuden välimaastossa. Johtamistaidot. Itseohjautuvuudelle ominaista on, että ryhmä joutuu itse vastaamaan työnsä organisoimisesta, esimerkiksi sopimaan, miten työ käytännössä toteutetaan, ketkä tekevät mitäkin, missä muodossa työskennellään, ollaanko sisällä vai ulkona, milloin pidetään taukoa jne. Tutkimissamme ryhmissä johtajuutta otettiin ja jaettiin monella eri tavalla. Yksi ryhmä luovutti johtajuuden yhdelle henkilölle, joka kantoi vastuun loppuun saakka. Toisessa ryhmässä puolestaan yhden jäsenen tarjoama projektijohtamismalli kaatui toisten ryhmäläisten vastustukseen. Ylipäätään johtajuus oli kahdessa muussa ryhmässä häilyvä käsite ja syntyi ikään kuin tilanteen mukaan. Eri henkilöt aktivoituivat eri tilanteissa ja tekivät ehdotuksia jatkotoimenpiteistä, jotta ryhmä pääsi eteenpäin. Erilaisia organisoinnin keinoja olivat mm. jalkautuminen ulkoilmaan, jakaantuminen pienryhmiin tai erilaiset työn sisältöjä ja työrooleja koskevat ehdotukset. Yksi haastateltava kuvaa hetkeä ennen leirin loppunäyttelyä, jolloin ryhmällä oli enää vain vähän aikaa työn saattamiseksi esityskuntoon: toiseksi vikana päivänä me istuttiin sinne alas, kokoonnuttiin ja todettiin, et nyt pitää oikeastaan parin tunnin kuluessa päättää mitä me esitetään siellä loppunäyttelyssä. Ja sitten me tehtiin nopeasti, siinä se aikarajoitus sitten sai meille aikaan sen että meidän täytyy nyt vaan muodostaa tästä joku kokonaisuus. Ja silloin kaikki oikeastaan se ta- 20

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista FT Pentti Sydänmaanlakka 30.8.2011, Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Alustuksen teemat: Tulevaisuuden johtamisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

Kestävä innovointi. Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center

Kestävä innovointi. Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center Kestävä innovointi Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center Mitä innovaatiot ovat? Innovaatio on uusi hyödyllinen asia, joka on otettu käyttöön Perinteinen innovaatioajattelu: o Innovaatiot

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävät innovaatiot. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Johtaja Agora Center Jyväskylän yliopisto

Kestävät innovaatiot. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Johtaja Agora Center Jyväskylän yliopisto Kestävät innovaatiot Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Johtaja Agora Center Jyväskylän yliopisto Mitä innovaatiot ovat? Perinteinen innovaatioajattelu: o Innovaatiot yhdistetään tuottavuuteen, talouskasvuun

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg TNJ Leading Partners www.dinno.fi www.dinno.fi Dinnon monitieteinen teoreettinen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT

SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT ILMOITTAUDU -> TÄSTÄ SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA UUDELLEEN AJATELTUNA Ajankohta: 5.6.2014 klo 10:00 16:00 Paikka: Aalto-yliopisto Digital Design Lab (ADD

Lisätiedot

Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4

Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4 Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4 Ajankohta: Kick-off 1 7.1 2.201 3 klo 1 3 1 6, lähiopetuspäivä 7.1.201 4 klo 9 1 6, loppukoe 21.1.201 4 Paikka: Stella Business Park, Lars Sonckin kaari 1 0

Lisätiedot

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste

Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste - Toimintaympäristön yhä nopeampi muutos: verkostotalouden viitekehykseen siirtyminen - Hajautunut tieto, osaaminen ja älykkyys - Johtamisen innovaatio:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yhteisen keskustelun rakenne Alkuajatukset Open Innovation? Crowdsourcing?

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot