Jätehuolto keskusteluttaa lahtelaisia. Keskustelu on käsitellyt

Transkriptio

1 2/2014

2 Sisältö: PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus 3 Uusi asukasdemokratiamalli lisää äänioikeutettujen määrää 4 Syntyisikö Lahteen Lahden Talojen yhteinen pihakirpputoritapahtuma? 4 Siivouspäivä, muttei suursiivouspäivä! 4 Liipolassa ja Mukkulassa tykätään kylpyläretkistä 5 Nyt ryytimaata laittamaan! 5 Asukastyytyväisyys ratkaisi Timo Hiltusen voiton 6 LAHDEN TALOT OY (03) Vaihde Mariankatu 19 A, Lahti etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi ASUNTOJEN TARJONTA (03) avoinna: ma pe 9 12 puhelinaika: ma pe 9 15 asuntoasiat sähköpostilla: asuntojenvuokraus@lahdentalot.fi Apilakatu harjaan tamburiinirytmein 7 Vuonna 2014 alkavat perusparannukset 7 Lajitteluun on aikaa aina! 8 Ruuan haaskaaminen vaivaa monen mieltä 9 Jätemäärän pienentämisen niksinurkka 9 Kesäkuussa alkaa oikea luukutus! 10 Lähde Kujalaan, tilaa jäteneuvoja! 11 Sisäilmaongelma ei selviä vain yhdellä mittarilla 12 Etusivun kuva: Markus Henttonen Liipolassa asuvat Sari ja Olli Somerpuro ovat innokkaita lajittelijoita ja pitävät lajittelukilpailun ideaa hyvänä. VUOKRAVALVONTA (03) avoinna/puhelinaika: ma pe klo 9 12 muina aikoina sähköpostilla: vuokranmaksu@lahdentalot.fi ISÄNNÖINTI (03) avoinna: ma pe klo 9 12 puhelinaika: ma pe 9 15 sähköposti: isannointi@lahdentalot.fi tekstiviestit: HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta Hei, nyt siivotaan! 13 Puhdas koti uudelle asukkaalle 14 Hiljaa hauska tulee 14 Imurilla ja nihkeällä liinalla 15 Kahden sormen sormus ja muita massiivisia koruja 16 Asukasaktiivin ajatuksia: Kevät, kuljen Hakaniemen rantaa 18 Sanaristikko 19 Uusiin asemiin 19 Julkaisija: Lahden Talot Oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Jouni Könönen, Ari Loippo Valokuvat: Mari Barker, Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talot Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Taitto: Juha Kortelainen, JK2 Painopalvelut: Aldus Oy Painosmäärä: kpl Seuraava Asukasviesti ilmestyy 10/2014 Jätehuolto järjestykseen Jätehuolto keskusteluttaa lahtelaisia. Keskustelu on käsitellyt lähinnä siitä, miten jätteenkuljetus pitäisi järjestää: pitäisikö kunkin kiinteistön itse hankkia kuljetus vai olisiko kuljetus järjestettävä kunnan toteuttaman alueellisen kilpailutuksen pohjalta. Muilta osin keskustelu jätehuollon kehittämisestä on ollut aika tavalla hiljaisempaa. Lahden Talot ei ota osaa poliittiseen keskusteluun tai kansalaiskeskusteluun, mutta se toimii aktiivisesti asukkaidensa jätehuollon järkeistämiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Yhtiö kilpailutti jätekuljetukset viime vuonna ns. aluemallin pohjalta. Mallissa yksi kuljetusyritys hoitaa maantieteellisesti määritellyn alueen kaikki jätekuljetukset keskitetysti ja suunnitellusti. Mallin käyttöönotto alensi jätehuoltokustannuksia selvästi alkuvuonna 35 prosenttia edellisvuodesta. Samalla turha liikennöinti kiinteistöillä väheni, mikä edistää turvallisuutta ja vähentää melua ja saastetta. Pari vuotta sitten päivitetyn jätelain tarkoituksena on ehkäistä vaaraa ja haittaa, jonka jätteet ja jätehuolto aiheuttavat terveydelle ja ympäristölle. Lisäksi halutaan vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista. Lahden Taloissa kehittämistyö ei pysähdy jätekuljetusten alueelliseen kilpailutukseen, vaan haemme edelleen uusia keinoja koko jätehuoltoprosessin kehittämiseksi. Seuraava näkyvä projekti tällä saralla on Luukuta Oikein -kilpailu, josta kerrotaan tarkemmin tämän lehden sisäsivuilla. Kilpailun tavoitteena on vähentää jätteiden, erityisesti kalliin ja hankalasti hyödynnettävän sekajätteen määrää. Tämä hoituu tehostamalla lajittelua. Tavoitteena on myös vähentää roskaantumista, parantaa siisteyttä ja, tietenkin, säästää rahaa. Toukokuun alussa pidetyssä asukashallituksen kokouksessa Ritva Korhonen Loviisankadulta muistutti tärkeästä keinosta, jolla itse kukin voi vaikuttaa jätteen määrään: ei hanki turhaa tavaraa, ei ota vastaan tarpeettomia pakkauksia. Tähän voisi lisätä tarpeettoman mainospostin vastaanottamisen kieltämisen, siirtymisen entistä enemmän sähköisen median käyttäjäksi jne. Syntyvän jätteen määrää ja luonnon kuormitusta voi vähentää aika monella tavalla! Vaikka Luukuta Oikein on kilpailu, kyseessä on samalla ainutlaatuisen laaja yhteistyöhanke, jossa jätelain tavoitteita viedään käytäntöön uusin keinoin. Edellinen projektimme, kaksivuotinen vedensäästökilpailu, toteutettiin Lahden Talojen ja asukkaiden yhteistyönä, ja se alensi vedenkulutusta selvästi. Luukuta Oikein -kilpailu toteutetaan aiempaa laajemmalla joukolla: Lahden Talojen asukkaiden lisäksi mukana ovat Päijät-Hämeen Jätehuolto ja kuljetusliikkeemme Hämeen Kuljetuspiste. Lisäksi huoltoyhtiöt ovat mukana huoltomiesten välityksellä. Uskomme, että yhteistyö on voimaa! Lämmintä ja rentouttavaa kesää kaikille Asukasviestin lukijoille! Juhani Jokelainen toimitusjohtaja 2 3

3 Uusi asukasdemokratiamalli lisää äänioikeutettujen määrää LAHDEN TALOJEN uusi asukasdemokratiamalli lisää asukashallituksen vaalissa äänioikeutettujen määrää, sillä äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Lahden Talojen asukkaat. Aiemmin jokaisella asunnolla oli vain yksi ääni. Uusi ad-malli saa hyväksyntänsä Lahden Asuntojen hallituksen käsittelyssä tämän Asukasviestin ilmestymisen aikoihin. Mallissa asukkaiden kokous voi halutessaan valita asukashallituksen vaaleihin ja Lahden Asuntojen hallitukseen useamman kuin yhden ehdokkaan omasta vuokranmääritysyksiköstään. Ehdokkaiden on annettava ehdolle asettumisestaan kirjallinen suostumus. Asukkaiden edustajat Lahden Asuntojen hallitukseen valitsee yhtiökokous asukkaiden kokousten valitsemista ehdokkaista. AD-MALLIN MUUTOKSET valmistelee asukashallitus, ja ne toimitetaan asukkaiden kokousten hyväksyttäviksi. Muutokset vahvistaa Lahden Asuntojen hallitus. Uusi ad-malli on käynyt perusteellisen käsittelyn, ja siitä on pyydetty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) lausunto, kertoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Asukkaiden kokoukset käsittelivät helmi huhtikuussa malliehdotusta, jonka asukashallitus oli yksimielisesti hyväksynyt. Kokouksista 60 hyväksyi ehdotuksen ja 13 vastusti sitä, kahdella ei ollut asiaan kantaa. Koska asukkaiden kokousten ylivoimainen enemmistö hyväksyi mallin, asukashallitus esitti Lahden Asuntojen hallitukselle mallin hyväksymistä. Lahden Talojen asukashallituksen asukasjäseniä ovat Ari Hiltunen (vas.), Ritva Haavisto (vpj), Eero Nieminen, Marja Kelo, Antero Patamäki, Kari Heinonen (pj) ja Ritva Korhonen (ed. oik.). Kuvasta puuttuvat asukasjäsenet Hilkka Leppänen ja Jukka Kalliokuusi. Joko sinä tiedät, mikä on Siivouspäivä? E-hei, kyseessä ei ole päivä, jolloin kaikki suomalaiset tekevät kotinsa suursiivouksen! Siivouspäivä on kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin juhlapäivä. Siivouspäivä muuttaa kaupungit isoiksi kirpputoreiksi ja markkinoiksi, joille kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaransa myytäväksi tai annettavaksi. Siivouspäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, seuraavan Toukokuussa pidetyt Lahden Asunnot Oy:n, Lahden Talot Oy:n ja Lahden Palveluasunnot Oy:n yhtiökokoukset valitsivat yhtiöiden hallituksiin entisen jäsenet. Syntyisikö Lahteen Lahden Talojen yhteinen pihakirpputoritapahtuma? Mitäpä jos Lahden Talojen jonkin vuokratalokohteen asukkaat, naapurikohteet kimpassa tai vaikka Lahden Talojen kaikki kohteet yhdessä järjestäisivät pihakirpputoritapahtuman? Toimittaisiin yhdessä sekä yhteisön että ympäristön hyväksi, nostettaisiin vuokralla asumisen imagoa ja tultaisiin tutuiksi keskenään. Sehän tiedetään, että kun naapurukset tuntevat toisensa, eripuraa syntyy vähemmän ja pulmat pystytään ratkaisemaan helpommin. Pihakirpputori-idean heitti kirpputoritapahtuman järjestämisen konkari, Kyllikintien kierrätystempauksen koordinaattori Teija Horppu Lahden Talojen asukastoimikuntien tämänkeväisessä koulutuspäivässä, jonka aiheena oli yhdessä tekeminen yhteiseksi hyväksi. Päivän pääluennoitsija, psykoterapeutti Birgitta Keronen laittoi osallistujat ryhmätöissä miettimään, kuinka asukkaiden taidot ja osaaminen saataisiin käyttöön asuinalueilla. Jokakeväiseen tapaan koulutuspäivään osallistui Lahden upseerikerhon suuren salin täydeltä asukastoimikuntien jäseniä. Haluamme aktivoida asukastoimikunnan kehittämään uudenlaista toimintaa, jotta toimikuntiin saataisiin mukaan nuorta väkeä, sanoo Lahden Talojen asukashallituksen varapuheenjohtaja ja asukastoimikuntien koulutuspäivän järjestäjä Ritva Haavisto. Siivouspäivä, muttei suursiivouspäivä! kerran lauantaina Silloin tuhannet ihmiset pystyttävät omia vanhantavaran myyntipisteitään ympäri kyliä ja kaupunkeja. Myyntipaikkansa he ilmoittavat Siivouspäivä.com-nettisivun kartalla. Ne jotka eivät myy tavaraa, tutkivat Siivouspäivä.comin karttaa ja katsovat missä mitäkin myydään ja lähtevät kylille ja kaupungille ostamaan muiden myymää vanhaa tavaraa! Lisätietoa: Nyt ryytimaata laittamaan! Lahden Talojen tämänvuotinen pihakilpailu toteuttaa asukkaiden toiveen, että kilpailun teemana olisi ryytimaa. Pääkaupunkiseudulla kerrostalopihojen ryytimaista on tullut todella suosittuja, tietää Lahden Talojen isännöitsijä Pirjo Mikkonen. Ideana on, että asukkaat perustavat pienen, noin kahden neliön kaupunkipuutarhan. Siinä he voivat kasvattaa, mitä itse haluavat: tilliä tai timjamia tai vaikka perunaa! hän kuvailee. Ryytimaalta kaikki asukkaat voisivat hakea yrttejä omaan ruokapöytäänsä. Perunat tai muut tuhdimmat tuotteet asukkaat voisivat hyödyntää vaikkapa yhteisissä sadonkorjuujuhlissa. Tarkoitus on, että ryytimaa perustetaan mahdollisimman kevyesti ja pienimuotoisesti, jotta se mahdollisen väsymyksen iskiessä voidaan helposti hajottaa ja mullat levittää pihanurmelle. Ryytimaita arvioidessaan kilpailuraati kiinnittää huomiota siihen, mitä ryytimaahan on keksitty laittaa kasvamaan. Yleisideallakin voi olla painoarvoa: ryytimaa voi toki olla aikuisten juttu, mutta aivan yhtä hyvin lasten juttu. Liipolassa ja Mukkulassa tykätään kylpyläretkistä LAHDEN TALOJEN asukkaiden innokkaimmat viihdekylpyläretkien osanottajat asuvat Liipolassa, Mukkulassa, Paavolassa ja keskustassa. Miltei kaikkien kylpyläretkien suhteellisesti suurimmat osallistujajoukot ovat olleet näiden kaupunginosien asukkaita. Myös Nikkilässä asuvia on ollut joukossa mukavasti. Tämä käy ilmi tilastoista, jonka Lahden Talojen liikunta- ja virkistystoimikunta on koonnut vuosien 2011, 2012, 2013 ja alkuvuoden 2014 retkien osallistujamääristä. Liipolalaisten ja mukkulalaisten suuri osuus selittyy pitkälti sillä, että näissä kaupunginosissa on paljon Lahden Talojen kiinteistöjä. Ottaessaan vastaan retkille ilmoittautumisia liikunta- ja virkistystoimikunta huolehtii siitä, että retkille pääsevät vuorovuosina tasapuolisesti kaikki halukkaat. Suomalaisen ryytimaan peruskasvustoon kuuluu ruohosipuli. Tänä keväänä sen sadosta pääsi nauttimaan jo huhtikuussa. Ryytimaan ilmettä voi piristää pihaympäristöön sopivalla patsaalla tai vaikka pihatontulla. Vaikka teemana on ryytimaa, pihoja tarkastellaan myös Luukuta Oikein -lajittelukilpailun näkökulmasta. Pihakukkia laittaessaan asukkaat voivatkin esimerkiksi koristella jäteasemaa, Pirjo Mikkonen kannustaa. Sekä kylpyläretket että kahtena vuonna tehty Korkeasaaren-retki on suunnattu lapsiperheille. Tämä näkyy myös osanottajien ikäjakaumassa: kylpyläretkien osanottajista prosenttia on ollut korkeintaan 14-vuotiaita ja Korkeasaarenretkien osallistujista prosenttia. Kylpyläretkille on osallistunut asukasta, Korkeasaaren-retkille 84 ja 126 asukasta. PELKÄSTÄÄN AIKUISILLE suunnattujen retkien suosio on vaihdellut huomattavasti. Ensimmäiselle Vesijärven-risteilylle tuli suurryntäys, peräti 86 osallistujaa. Toisena vuonna lähtijöitä ei tullut yhtään, kolmantena vuonna risteiltiin 13 hengen voimin. Ostosmatka Ikeaan keräsi ensimmäisenä vuonna 75 lähtijää, mutta sen jälkeen osallistujien määrä on jäänyt 34:ään ja 41:een. Tapahtumakalenteri 2014: Huvipuistoretki Tykkimäelle Kouvolaan 7.6. Mukaan mahtuu 150 henkilöä Vesijärven risteily Lahdessa 2.8. Mukaan mahtuu 100 henkilöä Mölkky-kisa Lahdessa Ostosmatka Ideaparkiin Lempäälään Mukaan mahtuu 150 henkilöä Samankin tyyppisen retken kohdetta kannattaa vaihtaa 2 3 vuoden välein, sanoo liikunta- ja virkistystoimikunnan rahastonhoitaja Ritva Luumi. Tämän vuoksi vaihdoimme tänä vuonna Serenan Flamingoon, Korkeasaaren Tykkimäkeen ja Ikean Ideaparkiin. Tykkimäen huvipuistossa vietetään juuri retkipäivänä vesipuiston avajaisia. Tästä syystä retkelle osallistujat voivat valita, haluavatko käydä vain joko huvipuistossa tai vesipuistossa vai peräti molemmissa. Matkan hinta vaihtelee sen mukaan, minkä lippuvaihtoehdon valitsee. 4 5

4 Kiinteistönhuollon laatu parani vuonna 2013 Asukastyytyväisyys ratkaisi Timo Hiltusen voiton Apilakatu harjaan tamburiinirytmein Timo Hiltunen (kesk.) pokkasi jo neljännen kerran Lahden Talojen parhaan aluehuoltomiehen kunniakirjan ja kukat. Toiseksi tuli Harri Purho (oik.) ja kolmanneksi Kari Nevalainen (vas.). Kiinteistösiivoojien korkeimmat laatupisteet keräsi Jaana Laine (oik.). Toisen sijan jakoivat Ebba Luomala (vas.) sekä työpari Pasi Nousiainen ja Veera Oksa. RTK PALVELUN kiinteistönhuoltomies Timo Hiltunen sai korkeimmat pisteet Lahden Talojen aluehuoltomiesten laatupisteytyksessä vuonna 2013 ja pääsi jo neljännen kerran pokkaamaan Lahden Talojen Vuoden aluehuoltomies -palkinnon. Tällä kertaa kolmen parhaan aluehuoltomiehen piste-erot olivat pienet. Hiltusen eduksi kilpailun ratkaisi asukastyytyväisyys. Hiltusen pistemäärä oli vain 29 pistettä suurempi kuin hyväksi kakkoseksi tulleen ISS Palveluiden Harri Purhon (8 298 pistettä). Tiukan kisan kolmanneksi ylsi ISS Palveluiden Kari Nevalainen pisteellä. Kiinteistönhuoltoyritysten välisessä kilpailussa korkeimmat pisteet sai ISS Palvelut, jonka laatupisteet kohosivat 7 067:ään. Kovaakin kovemman vastuksen antoi toiseksi kivunnut RTK Palvelu pisteellä. RTK Palvelun kiri oli hurja, sillä se nosti pistemääräänsä edellisvuodesta peräti 22 prosenttia. Kolmanneksi sijoittui Lassila&Tikanoja, joka pisteellä jäi vain 121 pisteen päähän kakkossijasta. Kiinteistönhuollon laatupisteiden keskiarvo nousi vuodesta 2012 reilut neljä prosenttia. Vuodesta 2010, jolloin laatupisteytys otettiin käyttöön, keskiarvo on noussut lähes 20 prosenttia, kertoo Lahden Talojen kiinteistötarkastaja Jan Rättö. MYÖS KIINTEISTÖSIIVOUKSESSA siivoojien väliset piste-erot olivat pienehköt, mutta kuitenkin suuremmat kuin kiinteistönhuollossa. Vuoden 2013 korkeimmat laatupisteet, yhteensä pistettä, keräsi ISS Palveluiden Jaana Laine. Kakkossijan jakoivat työparina työskentelevät Sol Palveluiden Veera Oksa ja Pasi Nousiainen sekä ISS Palveluiden Ebba Luomala pisteellä. Siivousyhtiöiden välisen kilpailun voitti ISS Palvelut pisteellä. Toiseksi tulleen Sol Palveluiden pistekertymä oli vain hiukan pienempi, Siivousyhtiöiden välinen piste-ero on kaventunut vuodesta 2012, mutta laatupisteiden keskiarvo muuttunut vain hieman. Vuosien 2012 ja 2013 pisteet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään, sillä vuoden 2012 kaikki tarkastukset tekivät isännöitsijät, kun taas vuonna 2013 kaksi tarkastusta hoiti kiinteistötarkastaja Satu Airos ja kaksi muuta isännöitsijät. Sekä kiinteistönhoidon että -siivouksen laadunhallinnassa korkein mahdollinen pistemäärä on Aluehuoltomiehet ja siivoojat sekä kiinteistönhuoltoyritykset ja siivousliikkeet palkittiin kiinteistöpäivässä huhtikuussa. Apilakadun asumispalveluyksikkö vuokrataan sosiaali- ja terveystoimelle, joka myös valitsee asukkaat. APILAKADUN asumispalveluyksikön rakennustyöt Lahden Kerinkalliossa ovat loppusuoralla. Harjannostajaisia vietettiin Duo Mikko Peltoniemi & Matti Hussin musiikin ja juhlaväen toteuttaman rytmityksen säestyksellä. Tarvittavat rytmisoittimet, tamburiinit, soittajat jakoivat rakentajien ja kutsuvieraiden kansoittamiin pöytiin. Apilakadun asumispalveluyksikkö tarjoaa asumispäivystyspalvelua asunnottomille ja tuettua asumista pitkäaikaisasunnottomille. Kohde on tarkoitettu arkielämän taitojen ja asumisen ohjausta tarvitseville pitkäaikaisasunnottomille, ja se on osa valtakunnallista asunnottomuuden vähentämishanketta. Asumispalveluyksikkö on neliöinen yksikerroksinen rivitalo, jossa on puuverhoilu ja harjakatto. Yksikköön tulee kaksi ryhmäkotia, joissa on yhteensä 27 asuinhuonetta, yhteistilat sekä tukitoiminnan tarvitsevat tilat. Kaikki tilat ovat kestäviä ja esteettömiä. Kiinteistö lämpiää maalämmöllä, lisäksi aurinkopaneeleita käytetään sähkön tuottamiseen. Talon energialuokka on A. RAKENNUSTYÖT ovat edenneet hyvin alkuperäisen aikataulun mukaisesti, ja talo valmistuu kesäkuun lopussa. Kiinteistön rakennuttaa Lahden Talot tytäryhtiölleen Lahden Palveluasunnoille; pääurakoitsijana toimii Varte Oy. Hankkeen arvonlisäverolliset kokonaiskustannukset ovat noin 4,9 miljoonaa euroa. Kustannuksiin on saatu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA) 50 prosentin investointiavustus sekä korkotuki pankkilainalle. Kun arvonlisäverot ja ARA:n avustus vähennetään kokonais Vuonna 2014 alkavat perusparannukset Muun muassa Varten toimitusjohtaja, rakennusneuvos Heikki Koho (oik.) tarttui tamburiiniin ja antoi rytmitukea Apilakadun asumispalvelukeskuksen harjannostajaismusiikille. Vieressä Lahden kaupungin konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen. kustannuksista, kohteen lopullinen neliöhinta jää alle 1600 euron. Harjannostajaisiin toi kaupungin tervehdyksen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, muut puheenvuoron käyttäjät olivat hyvinvointijohtaja Ulla Sepponen, Varten toimitusjohtaja, rakennusneuvos Heikki Koho ja Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. Kohteen osoite Työn sisältö Aloitus Valmis (arvio) Vihantakatu 1, 2 Kylpyhuoneiden pinnat, 5/ /2014 kalusteet ja vesikalusteet Palokunnatie 5 ja 7 Kylpyhuon. ja huoneistosaun. 5/ /2014 pinnat, kalusteet ja vesikalusteet Männistönrinteen- Julkisivut, parvekkeet, 4/ /2014 katu 16 ikkunat ja ovet Hyötilänkatu 2, Täydellinen perusparannus 6/ /2014 Harjupellonkatu 1 Kylänalustankatu 7 Täydellinen perusparannus 11/2014 5/2015 Helkalankatu 1, 3, 6, Kylpyhuoneiden pinnat, 8/ /2015 Kallioistenkatu 4 kalusteet ja vesikalusteet Kumpukatu 2 Täydellinen perusparannus 9/2014 6/2015 Viherlaaksontie Kylpyhuoneiden vesieristeet 8/2014 6/ ,15,17 ja pinnoitteet Ostoskatu 12 Kylpyhuoneiden vesieristeet 10/2014 9/2015 ja pinnoitteet 6 7

5 Sari ja Olli Somerpuro uskoivat, että kun lajittelua pidetään esillä, siihen ehkä aletaan kiinnittää enemmän huomiota. Vaikka kaikki eivät innostuisi lajittelukilpailusta, tulosta syntyy, jos suurin osa on mukana, Somerpurot sanovat. Ruuan haaskaaminen vaivaa monen mieltä Lajitteluun on aikaa aina! LIIPOLASSA ASUVA Sari Somerpuro on lajittelussa suorittanut uroteon, joka todennäköisesti hakee vertaansa koko Suomessa: Vuosia sitten hän purki vanhan sohvan, josta oli luopumassa, erotteli toisistaan kaikki niitit, metallijouset, pehmusteet, kankaat, puuosat ynnä muut ja lopuksi vielä pilkkoi isot kappaleet pieniksi. Kauniiksi päätökseksi hän toimitti kaikki jätejakeet niille kuuluviin jäteastioihin. Ei siis ihme, että Sari Somerpuron nimi nousi esille, kun Asukasviestin haastateltavaksi haettiin lajittelusta innostunutta asukasta. Puoliso Olli Somerpuro puolestaan esiintyi aktiivisesti Lahden Talojen asukkaille järjestetyssä tilaisuudessa, joten tietysti myös hänet haluttiin mukaan. Toista kertaa Sari Somerpuro ei sohvanpurku-urakkaan ryhtyisi. Silti hän on sitä mieltä, että lajittelu on helppoa. Siihen on aikaa aina, kun vain haluaa. POHJOINEN LIIPOLANKATU 12:N lajittelumahdollisuudet ovat hyvät, sillä jätekatoksesta löytyvät astiat myös lasille, metallille, loisteputkille ja paristoille. Jäteastioissa on hyvät opasteet, ja tekstit on päivitetty uusimpien lajitteluohjeiden mukaisiksi. Asukkaita Sari ja Olli Somerpuro pitävät kohtalaisen hyvinä lajittelijoina, vaikka toki parannettavaakin on. Välillä jätekatokseen ilmestyy auton akkuja tai muuta sellaista tavaraa, mitä sinne ei saisi jättää. Kaikki eivät ehkä tiedä, mitä katokseen saa viedä ja mitä ei? Sari Somerpuro miettii. Sari ja Olli Somerpuron kissaneito Aarne Presley Orvokki tutkii, löytyisikö vaihtoon menossa olevan vanhan sohvan kätköistä mitään kiinnostavaa. Tällä kertaa Sari Somerpuro ei aio purkaa poistoihin menevää sohvaa ja lajitella siitä syntyviä jätteitä yksi kerta riitti. LAJITTELUN PARANTAMISEN lisäksi Somerpurot haluaisivat vähentää roskaantumista. Ellei esimerkiksi pahvilaatikoita litistä, kartonkijätteen astia täyttyy nopeasti, ja sen jälkeen laatikoita hylätään jäteastian päälle tai viereen. Toisinaan puramme laatikoita ja litistämme niitä, jotta kaikki mahtuvat niille varattuun jäteastiaan, Sari Somerpuro kertoo. Somerpurot pitävät Luukuta Oikein -lajittelukilpailun ideaa oikeana, sillä kun lajittelua pidetään esillä, siihen ehkä aletaan kiinnittää enemmän huomiota. Toivottavasti kilpailuhenkeä syntyy! Vaikka kaikki eivät innostuisi, tulosta syntyy, jos suurin osa on mukana. Olisi hienoa, jos jokainen saisi puhutuksi jonkun mukaan kilpailuun! Sari Somer puro sanoo. Lajittelu on omantunnon kysymys. Varsinkin, jos on lapsia, asiaa kannattaa ajatella. Sitä paitsi tenavia opetetaan päiväkodissa ja koulussa, joten he tietävät paljon ja huomauttavat, jos vanhemmat tekevät väärin. Hyvä että lapset ovat niin fiksuja! LAJITTELEMINEN ON TÄRKEÄÄ, ja jätteet lajitellaan säännöllisesti kaikkiin mahdollisiin lajeihin. Tätä mieltä on suurin osa niistä Lahden Talojen asukkaista, jotka vastasivat Päijät-Hämeen Jätehuollon keväällä toteuttamaan lajittelukyselyyn. Jäte ei ole asukkaille yhdentekevä asia. Esimerkiksi ruuan pois heittäminen jopa vaivaa mieltä. Kyselyyn vastanneissa talouksissa ruokahävikki on pääsääntöisesti vähäistä, ja vastaajat pitivät ruuan pois heittämistä myös rahan haaskauksena. Pois heittämisen yleisin syy on ruuan pilaantuminen. Ruokaa ostetaan liikaa, eikä kaikkea ehditä syödä. Vastaajien enemmistö olikin sitä mieltä, että omassa taloudessa syntyvän ruokahävikin määrää voidaan vielä vähentää, kertoo kyselyn vastauksia analysoinut Johanna Ulmanen. Ulmanen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologiaa ja tekee Luukuta Oikein -lajittelukilpailusta opintojensa opinnäytetyön. Ostovalinnoillamme on siis vaikutusta sekä biojätteen määrään että suoraan ruokaan käytettyyn rahamäärään. MONI VASTAAJA on kuitenkin sitä mieltä, että jäteastioiden määrä keittiössä on liian pieni. Tämä sekä haittaa lajittelua että vähentää innokkuutta lajitella. Jäteastioiden lukumäärä keittiöissä on kysymys, johon Lahden Talot parhaillaan hakee ratkaisua. Tiedossa on, että joidenkin talojen keittiöissä on vain kaksi jäteastiaa. Toinen lajittelumotivaatiota heikentävä seikka on joidenkin asukkaiden piittaamattomuus lajittelusta. Tämän takia monet vastaajat toivoivat lisää lajitteluneuvontaa sekä suoraan asukkaille suunnattuna opastuksena että asuntoihin jaettuina lajitteluoppaina, Johanna Ulmanen kertoo. Vastausten perusteella jätelajien nimikkeet eivät olleet kaikille tuttuja. Epätietoisuutta aiheutti esimerkiksi kartonki, josta on aiemmin käytetty muun muassa Jätemäärän pienentämisen niksinurkka Litistä munakennot, pahvilaatikot, metalliset säilykepurkit ynnä muut tilaa vievät jätteet. Lahjoita poistoihin menevät videokasetit ja C-kasetit käsitöiden harrastajille. He käyttävät nauhat upeisiin kudonnaisiin! nimeä keräyskartonki ja pahvi- ja paperipakkausjäte. Näitä vanhentuneita nimikkeitä saattaa mahdollisesti olla joidenkin jätekatoksien opaskylteissä, Ulmanen arvioi. LAJITTELUKYSELYYN vastanneiden kesken arvottiin kuusi 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Lahjakorttien voittajat ovat Pirjo Mäkinen, Anneli Tallberg, Seija Kähkönen, Maija Mäkinen, Laura Nummela ja Petra Kolehmainen. Onnea voittajille! Kyselyyn vastasi yhteensä 842 henkilöä, joista 144 sähköisesti. Vastausprosentti oli noin 16,5. Kiinteistökohtaiset erot olivat kuitenkin suuria. Aktiivisimpia vastaajia olivat yhden tai kahden hengen taloudet, kun taas lapsiperheet jäivät vähemmistöön. Vastaamalla aktiivisesti kyselyihin kiinteistö voi kerätä pisteitä lajittelukilpailussa, muistuttaa Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Toinen kysely tehdään lajittelukilpailun lopussa. Täytä tyhjentynyt margariinirasia muulla, pehmeällä energiajätteellä tai leikkaa rasia saksilla palasiksi. Mikä on sinun lajitteluniksisi? Lähetä se osoitteeseen Parhaita niksejä julkaistaan Luukuta Oikein -lajittelukilpailun aikana ilmestyvissä Asukasviesteissä! Piirros: Juha Kortelainen 8 9

6 Kesäkuussa alkaa oikea luukutus! LUUKUTA OIKEIN -lajittelukilpailu starttaa kesäkuun alussa Lahden Taloissa. Sen tarkoitus on vähentää jätteen määrää, haitallisuutta ja sekajätteen käsittelyn tarvetta sekä lisätä jätteen kierrätystä ja muuta hyödyntämistä. Lisäksi halutaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista. Kilpailu jatkuu saakka. Kaikki asuinkiinteistöt kilpailevat yhdessä sarjassa, lisäksi palveluasunnoille on oma sarja. Molemmissa sarjoissa palkitaan kolme parasta kiinteistöä sekä paras huoltomies. Palkintoina jaetaan lahjakortteja ja tavarapalkintoja, lisäksi voittajakiinteistön lapsille tarjotaan kyydityksiä Hämeen Kuljetuspisteen jäteautoissa. LAJITTELUKILPAILUN toteuttavat Lahden Talot ja asukashallituksen alainen ympäristötoimikunta yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuollon ja Hämeen Kuljetuspisteen kanssa. Kilpailu jatkaa vedensäästökilpailun aloittamaa asukaslähtöisen ympäristötoiminnan linjaa ja antaa panoksen Lahden koko kaupunkiseudun ponnisteluille ympäristön hyväksi. Kilpailun avulla Päijät-Hämeen Jätehuolto myös selvittää, parantavatko kilpaileminen ja valistus jätteiden lajittelua, esimerkiksi väheneekö kaatopaikkajätteen määrä ja kasvaako biojätteen määrä. Asian selvittämiseksi Lahden Talojen kiinteistöjen jätemäärät punnitaan ennen kilpailun alkamista ja kilpailun päättyessä. KILPAILU PERUSTUU pisteytykseen. Kilpailu alkaa nollasta, ja sen voittaa kiinteistö, joka kilpailuaikana kerää eniten pisteitä. Tasatuloksessa voittaja valikoituu siisteimmän jätepisteen perusteella. Jätepisteiden yleisestä siisteydestä ja turvallisuudesta kilpaillaan aluehuoltomiesten vastuuhuoltoalueiden kesken. Tasatuloksessa voittajaksi valitaan aluehuoltomies, jonka hoitamat kiinteistöt ovat saaneet paremmat pisteet. Kiinteistöt voivat Monessa perheessä jätteiden lajittelun marssijärjestys on sama kuin Kerberoksen piirroksessa, joka kuvittaa tämänvuotista Päijät-Hämeen Jätehuollon Lokkikalenteria tammikuussa. Kaikkea ei tarvitse heittää pois innovatiiviset asukkaat voivat kehittää myös omia tapojaan kierrättää tavaraa. kerätä pisteitä seuraavista asioista: Jätteen vähentäminen ja jäteastioiden määrän muutokset Jäteastioiden määrän vähentämisestä kiinteistö saa pluspisteitä, lisäämisestä miinuspisteitä. Sekajäteastian pisteet ovat +/ 15, energia- ja biojäteastioiden +/ 7, keräyskartongin +/ 8, lasi- ja metallijäteastioiden +/ 4. Jäteastioiden tyhjennysrytmin muutokset Tyhjennysvälin pidentämisestä kiinteistö saa 10 pluspistettä, lyhentämisestä 10 miinuspisteitä. Jätekatoksissa olevan irtojätteen määrä Irtojätteen määrää seurataan kuukausittain. Ellei jätekatoksessa kuukauden aikana ole pois vietävää irtojätettä, kiinteistö saa 2 pluspisteitä. Irtojätteestä tulee 1 miinuspiste, jos se voidaan viedä pois normaalin tyhjennyskierron yhteydessä. Jos irtojätteitä varten on tilattava erillinen nouto, miinuspisteitä tulee 2. Asukaskyselyihin vastaamisen aktiivisuus Kiinteistön vastausprosentti 80 tai yli = 8 pistettä, = 6 pistettä, = 4 pistettä, = 2 pistettä, 0 19 = 1 piste. Kujalan jäteasemalle suuntautuvalla lajitteluretkellä saadaan tietoa myös pienjäteasema Pilleristä, jossa vastaanotetaan useita eri jätelajeja. Kysyvä ei tieltä eksy - lajittelussakaan Lähde Kujalaan, tilaa jäteneuvoja! TIEDÄTKÖ SINÄ, mitä hyötyä jätteiden lajittelusta on ja miten jätteet hyödynnetään Päijät-Hämeessä? Oletko perillä, mitä kaikkea uutta jätteestä syntyy? Tai miksi jätteen määrää pitäisi vähentää? Näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin saat vastauksen, kun osallistut Kujalan jätekeskukseen suuntautuvaan lajitteluretkeen. Retki on paitsi hyödyllinen myös tavattoman hauska, sillä sen aikana pääset pelaamaan Jäterulettia ja testaamaan itseäsi Tanssii jätteiden kanssa -tanssimatolla! Perheen pienimmät kannattaa ottaa mukaan, sillä heille tarjoutuu tilaisuus tehdä tuttavuutta lajitteluun Messi Menninkäisen johdolla. Luukuta Oikein -lajitteluretket toteutetaan Retkien aikataulu ja tarkka ohjelma löytyvät tämän lehden takasivulta. Kaikki joukolla mukaan! ASUKKAIDEN TOIVE saada suoraan asukkaille suunnattua lajitteluneuvontaa sekä lajitteluoppaita on kuultu. Tämän Asukasviesti-lehden välissä kaikki Lahden Taloissa asuvat taloudet saavat lajitteluoppaan, josta on helppo hakea vastauksia arjen lajittelupulmiin. Laita opas talteen! Lisäksi asukastoimikunnat voivat parantaa oman asuinkiinteistönsä mahdollisuuksia lajittelukilpailussa tilaamalla paikalle jäteneuvojan johdattamaan asukkaita lajittelun helppoon maailmaan. Lajittelu on hauskaa ja hyödyllistä puuhaa, josta hyötyvät kaikki. Neuvontaa toivovat kiinteistöt voivat tilata neuvojan Päijät-Hämeen Jätehuol JÄTEHIERARKIA Suomen jätelakiin sisältyvä etusijajärjestys eli jätehierarkia on viisiportainen. Portaiden tärkeysjärjestys on seuraava: Ensisijaisena tavoitteena on jätteen määrän ja haitallisuuden ehkäiseminen Uudelleenkäyttö eli laitteen tai sen osan käyttö siihen tarkoitukseen, mihin se alun perin on tehty Kierrätys eli tuotteen raakaaineiden käyttäminen uudelleen, esim. alumiinisten juomatölkkien sulattaminen harkoiksi ja harkoista edelleen uudeksi tuotteeksi Hyödyntäminen, esim. energian tuottaminen polttamalla jätettä tai auton renkaiden käyttäminen meluaidan rakennusaineena Vasta viimeinen vaihtoehto on loppusijoitus eli sijoittaminen kaatopaikalle losta (PHJ) soittamalla palveluneuvoja Marja-Leena Kalpiolle, puh Kiireisimmissä pulmatilanteissa voi kääntyä PHJ:n palvelu- ja lajitteluneuvonnan puoleen, puh Numeroon vastataan arkisin kello Ohjeita ja neuvoja löytyy myös PHJ:n kotisivuilta osoitteesta

7 KOTIA PITÄÄ SIIVOTA säännöllisesti, rakastipa siivoamista tai ei, sillä huoneenvuokralain ja hyvän vuokratavan mukaan vuokralaisen on hoidettava asuntoa huolellisesti. Säännöllinen siivoaminen pitää asunnon kunnossa. Se myös lisää asumisviihtyvyyttä ja vaikuttaa terveyteen, koska se parantaa sisäilman laatua. Siivoamalla ja hoitamalla asuntoaan säännöllisesti välttyy muuttosiivouksessa työläältä joka sopen suurnuohoukselta. Jos vuokralainen laiminlyö siivoamisen, hän voi huoneistotarkastuksen yhtey dessä saada siivouskehotuksen. Siivouskehotuksen saa keskimäärin yksi vuokralainen 50:stä. Kehotusta ei anneta pölyisyydestä tai pesemättömistä ikkunoista, vaan haitallisen suuren tavaramäärän tai likaisuuden takia, kertoo Lahden Talojen kiinteistötarkastaja Satu Airos. Suuri tavaramäärä tai likaisuus voivat aiheuttaa hajuongelmia paitsi huoneiston asukkaille myös muille kiinteistössä asuville. ENITEN ASUNTO KÄRSII kylpyhuoneen hoidon laiminlyönneistä. Esimerkiksi laatoituksen saumat ja silikonit pitää puhdistaa, koska niihin voi kertyä hometta. Myös asunnon maalipintojen tahrat kannattaa poistaa tuoreeltaan, sillä ajan saatossa ne pinttyvät eivätkä pitkän asumisen jälkeen muuttosiivouksessa lähde pois. Säännölliseen siivoukseen kuuluvat myös ilmastointiventtiilien, liesituulettimen rasvansuodattimen ja pesuhuoneen lattiakaivon pesu. Näihin ohjeet löytyvät vuokrasopimuksen yhteydessä jaetusta Turvallista asumista -asumisoppaasta, johon on koottu tietoa sekä asumisaikaisesta asunnon hoitamisesta että muuttosiivouksesta. Oppaan päivitetty versio löytyy Lahden Talojen kotisivuilta osoitteesta HÄKKIVARASTOISSA ei saa säilyttää bensaa eikä muita palavia nesteitä, koska ne ovat paloturvallisuusriski ja aiheuttavat hajuhaittoja. Tupaten täyteen varastoa ei saa ahtaa, vaan tilasta yksi kolmannes pitää olla vapaana. Turkikset ja muut vaatteet pitää säilyttää tiiviissä pukupusseissa, jotta turkiskuoriaisten leviäminen estetään. Hei, nyt siivotaan! Säännöllinen siivous pitää asunnon kunnossa ja lisää asumisviihtyvyyttä. Huoneistotarkastajat eivät anna siivouskehotusta, vaikka ikkunat olisivat pesemättä. Asumisviihtyvyyden vuoksi ikkunat kannattaa kuitenkin pestä 1 2 kertaa vuodessa. Kiinteistötarkastuksen yhteydessä myös häkkivarastoihin tehdään silmämääräinen tarkastus. Toisinaan tarkastuksissa nähdään häkkivarastoja, joissa on paljon pölyä ja joissa säilytetään pahvilaatikoita tai muuta roskaa, Satu Airos kertoo. Useimmat huomautukset koskevatkin sitä, että varastossa säilytetään kiellettyä tavaraa tai varastoa ei ole muuton yhteydessä tyhjennetty. Joskus nähdään myös tapauksia, jossa häkkivaraston tavarat on vain nostettu käytävälle, mutta ei viety pois. Hiljaa hauska tulee! Tässä kymmenen erilaista vinkkiä siitä, kuinka teet siivoamisesta hauskan tapahtuman: Siivoa kiireettömästi, pikkuhiljaa, ilman tiukkaa aikataulua. Pilko siivoaminen pieniin osiin: esimerkiksi tänään keittiö, huomenna olohuone, ylihuomenna makuuhuone jne. Tee siivoamisesta koko perheen yhteinen ponnistus, jonka jälkeen seuraa palkinto, lapsille esim. karkkipussi, käynti hampurilaisravintolassa tms. mieluisa juttu. Uusilla, hyvillä välineillä ja aineilla on kiva siivota. Maksa rahapulaa potevalle teinille koko kodin siivoamisesta. Teini on iloinen vanhemmat ovat iloisia. Siivoa muun perheen ollessa poissa, laita lempimusiikkia soimaan ja siivoaminen sujuu kuin tanssi! Jos asunto on suuri, sijoita eri puolille asuntoa suklaapatukoita, lempijuomaasi tms. herkkua. Jokaisessa herkkupisteessä voit pitää herkkupaussin! Onko puolisosi lomalla, eläkkeellä tai työttömänä, mutta sinä käyt töissä? Seuraa siivouspäivänä töissä kelloa ja lähde kotiin vasta, kun voit olla varma, että puoliso on saanut kodin siivotuksi! Kun suunnittelet siivousta, seuraa sääennustetta ja varaa siivoukseen mahdollisimman sateinen päivä, niin voit käyttää aurinkoiset päivät vielä hauskempiin asioihin! Soita siivousliikkeeseen ja anna ammattisiivoojan hoitaa koko homma! Kiinteistön siisteys lähtee asukkaista Asukkaat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa koko asuinkiinteistönsä siisteyteen. Kiinteistöhuollon ja -siivouksen rytmi riittää pitämään paikat siisteinä, kun kaikki asukkaat jo ulko-ovella pyyhkivät kenkänsä, saunassa käytyään siistivät jälkensä eivätkä heitä karkkipapereita tai tupakantumppeja pihalle. Ilkivalta ja piittaamattomuus takaavat, ettei tunnollisinkaan siivooja tai huoltomies saa pidetyksi paikkoja siisteinä. Lahden Talojen kiinteistöt ovat pääosin siistissä kunnossa, mutta vuodenajat tuovat haasteita. Viime talvi oli siivoojille raskas, sillä tuloauloihin ja hisseihin kantautui paljon kuraa ja hiekkaa, kiinteistötarkastaja Satu Airos sanoo. KUINKA PERUSTEELLISESTI asunto pitää siivota, kun siitä muuttaa pois? Vastaus löytyy helposti, kun miettii, millä tavalla siivottuun asuntoon toivoo itse voivansa muuttaa. Haluaako uudessa kodissa ensi töikseen alkaa pestä ikkunoita tai puhdistaa likaista liettä? Ellei poismuuttaja ole siivonnut asuntoa asianmukaisesti ja Lahden Talojen pitää siivouttaa se, siivouslasku vähennetään asukkaan maksamasta vuokravakuudesta tai lähetetään asukkaan maksettavaksi. Siivouslaskun saa maksettavakseen keskimäärin joka viides pois muuttaja. LAHDEN TALOJEN kiinteistötarkastajan Satu Airoksen mukaan yleisin loppusiivouksen laiminlyönti löytyy keittiöstä. Hellaa ei ole siirretty pois paikoiltaan eikä sen takana olevaa seinää ja vieressä olevia kaapistoja puhdistettu. Aina ei muitakaan kaappeja ole siivottu, vaan niissä voi olla irtonaisia jauhoja tai ryynejä ja pinttynyttä rasvaa. Jos asumisaikainen siivoaminen on ollut vähäistä ja loppusiivouskin tehty vain pintapuolisesti, huomautettavaa löytyy usein myös ikkunoiden väleistä. Kiinteistötarkastaja toivoo saavansa asukkailta oikeaa tietoa kiinteistönhuollon ja -siivouksen tasosta tai sen muuttumisesta. Joissakin tapauksissa asukkaat eivät anna palautetta silloinkaan, kun olisi selvästi aihetta, toisinaan taas annetaan palautetta siivouksesta, joka todetaan hoidetuksi sopimuksen mukaisesti, eli palautteen antajalla ei ole ollut riittävää tietoa sopimuksen sisällöstä. Kiinteistösiivouksen tasoa seurataan. Asukkaiden ei pidä siivota porraskäytäviä, vaikka ne olisivat likaisia. Jos näen siistin porraskäytävän, oletan tietysti, että siivooja on hoitanut työnsä hyvin, Satu Airos sanoo. Puhdas koti uudelle asukkaalle Loppusiivouksen massiivisuuteen vaikuttaa se, kuinka huolellisesti asuntoa on vuokrasuhteen aikana hoidettu ja siivottu, Satu Airos muistuttaa. LOPPUSIIVOUS Jääkaapin/viileäkaapin/pakastimen puhdistus ja sulatus; ovi jätetään raolleen Sähkölieden ja liesituulettimen puhdistus Lieden vetäminen pois paikaltaan ja lattian, takaseinän ja viereisten kaappien seinien pesu WC:n puhdistus; myös wc-istuin ja lavuaari pestään Kylpyhuoneen/saunan puhdistus Lattiakaivojen puhdistus Poistoilmaventtiilien puhdistus Pintojen puhdistus, myös ikkunat Koko huoneiston, varaston, oleskelupihan tyhjennys Omien tavaroiden poisvienti ulkoiluvälinevarastosta Huoneiston kaikkien kaappien puhdistaminen Poismuuttaville asukkaille Lahden Talot lähettää kirjallisen siivousohjeen. Lisäksi ohje on nähtävillä Lahden Talojen asumisoppaassa, jonka pdf-versio löytyy internetistä osoitteesta

8 Puhdasta jälkeä syntyy Imurilla ja nihkeällä liinalla KODIN YLLÄPITOSIIVOUS alkaa imuroinnilla. Jotta imuroinnin tulos olisi hyvä, imuria on muistettava huoltaa: pölypussi ja suodattimet on aika ajoin vaihdettava, ja suuttimet puhdistettava niihin tarttuneesta pölystä myös kesken siivouksen. Kalustepinnat, ovenpielet, taulujen kehykset, valaisimien pinnat ynnä muut pyyhitään mikrokuituliinalla. Yleisin virhe on käyttää siivouksessa liikaa vettä; oikea tapa on nihkeyttää liinaa vain sen verran, että se sitoo pölyn itseensä, mutta pyyhittävään pintaan ei jää minkäänlaisia vesijälkiä. Pesuainetta ei välttämättä tarvita. Sitten pestään lattiat. Pesussa voi käyttää nihkeää tai kosteaa mikrokuitumoppia tai nivellettyä kuivainta, jonka päälle on vedetty mikrokuituliina. Mopin tai liinan nihkeytyksessä käytettävään veteen lisätään hieman yleispuhdistusainetta, esimerkiksi astianpesuainetta. Moppien ja liinojen valinnassa kannattaa miettiä omaa tarvetta. Varrellinen väline on ergonomisesti paras. Joillakin saa pyyhittyä ahtaidenkin huonekalujen alta, toiset soveltuvat paremmin pöydän ja tuolin jalkojen kiertämiseen. SIIVOUSKOMEROSTA pitäisi löytyä useita harjoja ja mikrokuituliinoja, koska kalustepintojen, ilmastointiventtiilien, lattiakaivojen ja WC:n puhdistamiseen varataan eri harjat, liinat ja muut välineet. Vaikka kulunut tiskiharja on tiskaamisessa kelvoton, lattiakaivon puhdistamisessa se on vielä näppärä kapine. Välineiden käyttökohteen voi määrittää väreillä: valkoinen kalustepinnoille, sininen ilmastointiventtiileille, punainen lattia kaivoille tms. Joka kodin siivousvälineet Pölynimuri Mikrokuituliinat; eri liina eri käyttökohteisiin Moppi tai nivelletty kuivain Harjat (esim. vanhat tiskiharjat); eri harja eri käyttökohteisiin Hankauspesin tai taikasieni Yleispuhdistusainea Ämpäri, suihkupullo Liinan ja mopin nihkeytys Tapoja nihkeyttää siivousliina tai moppi on kolme: Voit kastella liinan tai mopin ja antaa sen sitten kuivahtaa hetken ennen siivoamista. Vaihtoehtoisesti voit kastella liinan vain osittain ja imeyttää liian kosteuden liinan kuivaan osaan. Kolmas tapa on nihkeyttää liina suihkepullolla. Yksi nihkeä liina riittää neliön siivoamisen, jos kotia siivotaan säännöllisesti. Liinoja ja vaihtomoppeja kannattaa olla useampi kuin yksi. Siivousliinoja myydään myös valmiiksi nihkeytettynä. WC:n ja pesutilojen puhdistamiseen tarvitaan oma harja ja mikrokuituliina sekä hankauspesin, harja tai taikasieni kaakelisaumojen puhdistamiseen. Taikasieni on myös keittiön teräksisten tiskialtaiden tehopuhdistaja. Klooripitoisia puhdistusaineita ei kotitaloudessa suositella käytettäväksi. Keittiössäkään ei pidä käyttää antibakteerisia puhdistusaineita kuin silloin, kun perheessä podetaan vatsatautiepidemiaa. Mitä säännöllisemmin kotia siivotaan, sitä pienempi on ns. suursiivouksen tarve. Ylläpitosiivous helpottuu, jos joka tavaralle on kotona oma paikkansa eikä esillä kieri tarpeetonta tavaraa, muistuttaa Lahden Talojen kiinteistötarkastaja Satu Airos. Sisäilma-ongelma ei selviä vain yhdellä mittarilla Osan ongelmista aiheuttaa asukas itse ASUNNON MAHDOLLINEN sisäilmaongelma on monitahoinen asia eikä milloinkaan mitattavissa vain yhdellä mittarilla. Kun sisäilma-asiaa aletaan selvittää, ensin tehdään aina tilannekartoitus, jonka olennainen osa on asukkaiden haastattelu. Vasta sitten voidaan ratkaista, onko mitattava jotakin, ja jos on, mitä kannattaa mitata. Mittaukset harkitaan tarkoin, sillä jo yksi mittaus laboratoriotutkimuksineen ja lausuntoineen maksaa satoja euroja, kertoo Lahden terveysvalvonnan johtaja Pekka Patrikka. Lahden terveysvalvonta teki vuonna 2013 reilut 200 asuntotarkastusta noin 180 kohteessa. Tarkastuskäynneistä noin joka neljäs oli aiheeton. Niissäkin tapauksissa, joissa sisäilmassa oli ongelmia, osa oli asukkaan itsensä aiheuttamia ja olisivat olleet ratkaistavissa ilman terveystarkastajaa. Ilmastointiventtiileitä, erityisesti korvausilmaventtiileitä, tukitaan, liesituulettimen rasvansuodatin jätetään pesemättä tai kylpyhuoneen lattiakaivo puhdistamatta, Patrikka luettelee havaintojaan asukkaiden omista laiminlyönneistä. Ota yhteyttä: Teemme taloyhtiöllesi kilpailukykyisen tarjouksen! Tai katso lisää: Terveysvalvonnan johtaja Pekka Patrikka näyttää, kuinka poistoilmaventtiilin toimivuus testataan. Venttiilin päälle laitetaan paperiarkki. Jos venttiili on puhdas ja toimii asianmukaisesti, poistoilman imun voimalla arkki pysyy kiinni venttiilissä. Lisäksi joka vuosi Lahdessa paljastuu 5 8 tapausta, joissa sisäilmaongelma johtuu siivoamisen täydellisestä laiminlyömisestä tai suoranaisesta jätteiden keräämisestä. Jo pelkästään ilmassa leijuva runsas pöly voi aiheuttaa asukkaille oireita. Toisinaan sisäilmaongelma voi johtua muovimatosta, kalusteista, liimasta tai maalista haihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Myös uusista huonekaluista voi vapautua kemikaaleja, jotka aiheuttavat asukkaille oireita. JOS LAHDEN TALOJEN asukas epäilee, että hänen asunnossaan on sisäilmaongelma, hänen on ilmoitettava asiasta kiinteistön omistajan edustajalle eli isännöitsijälle. Terveysvalvonta edellyttää, että ennen terveystarkastajan kutsumista isännöitsijä on jo tutustunut asiaan. Saamme vuosittain aivan tarpeettomasti asukkailta useita suoria yhteydenottoja, sanoo Pekka Patrikka. Isännöitsijään kannattaa ottaa yhteyttä jo siksikin, että näin asiaa päästään selvittämään kaikkein nopeimmin. Lahden kaupungilla on vain kaksi terveystarkastajaa, joiden kalenterissa ensimmäinen vapaa aika on kiireisimpänä aikana jopa kolmen viikon päässä. Isännöitsijä ehtii paikalle nopeammin ja parhaassa tapauksessa pystyy hoitamaan asian saman tien. Terveystarkastajan ensimmäisen tarkastuskäynnin aikana on isännöitsijän tai kiinteistön omistajan muun edustajan oltava paikalla, jotta asian mahdollinen jatkoselvittely voidaan sopia, Patrikka muistuttaa. DNA WELHOLTA KERRALLA KOKO TALOYHTIÖÖN: Huippunopeat nettiyhteydet sekä iso valikoima tv-kanavia. MYÖS HD:NA. SEKÄ KAAPELI- ETTÄ ANTENNITALOUKSIIN

9 Kahden sormen sormus ja muita massiivisia koruja Lahden Talojen liikehuoneistoissa toimivia yrityksiä esittelevässä juttusarjassa esitellään Vesijärvenkatu 36:ssa toimiva Craft Room Tuomas Pohjansalo. Tuomas Pohjansalo on suunnitellut muun muassa Liipola-korun. Tuomas Pohjansalo suosii myös ketjumalleja, joita Suomessa ei välttämättä tunneta. CraftRoom on yrittäjänsä ja tämän korujen näköinen korupaja. Kuvassa Tuomas Pohjansalolla on kaulassaan itse suunnittelemansa Lahti-koru. Kahden sormen sormuksen tekeminen oli Tuomas Pohjansalon haaveena pitkään. Omassa yrityksessään pääsi toteuttamaan haaveensa. VESIJÄRVENKATU 36:N liiketilaan pääsyä voidaan pitää hopeasepän alan artesaanin Tuomas Pohjansalon onnenpotkuna. Samassa liiketilassa, missä Craft Room Tuomas Pohjansalo nyt toimii, toimi aiemmin Korupaja Timo Jäkkö, jossa Pohjansalo oli opiskeluaikana harjoittelijana. Kun Jäkkö alkoi suunnitella yritystoiminnan lopettamista, hän otti yhteyden Pohjansaloon ja kysyi, olisiko tämä kiinnostunut jatkamaan liiketilassa kultasepänalan töitä. Vuoden omalla kotiverstaalla toiminutta yrittäjää mahdollisuus samanaikaisesti sekä kiehtoi että pelotti. Vanhempien ja tuttavien kannustamana Pohjansalo kuitenkin päätti tarttua tilaisuuteen. Liiketila sijaitsee hyvällä paikalla ja on juuri sopivan kokoinen, hän kertoo. Monet asiakkaat olivat jo Timo Jäkön asiak kaita. Tärkeällä sijalla ovat korujen korjaustyöt. Ketjujen korjauksia ja sormusten koon muutoksia teen jopa kaukana Itä-Suomessa toimivalle asiakkaalle. KAHDEN SORMEN SORMUS on koru, jonka Tuomas Pohjansalo olisi halunnut tehdä jo opiskellessaan Koulutuskeskus Salpauksessa, mutta se ei opiskelun aikana ollut mahdollista. Nyt kun Pohjansalolla on oma yritys, häneltä voi tilata myös kahden sormen sormuksen. Muutkaan Pohjansalon korut eivät edusta kultasepänliikkeiden perinteisintä mallistoa, vaan pikemminkin sellaista, mitä muualta ei löydä. Teen toki kihla- ja vihkisormuksiakin, mutta päätin jo kauan sitten, että niillä en lähde kilpailemaan. Tykkään tehdä tekstikoruja, isoja, massiivisia riipuksia, joissa on pitkä ketju sekä miesten koruja kuten kantasormuksia ja rannekoruja. Ketju on tärkeä osa korua, ja haluan käyttää koruissani myös vähemmän tunnettuja ketjumalleja, Pohjansalo kertoo. Aivan erityisen lähellä Pohjansalon sydäntä ovat hip hop -kulttuuri ja rap-musiikki, mikä näkyy myös hänen suunnittelemissaan koruissa. Nuori, 27-vuotias hopeaseppä on päässyt tekemään artistikoruja myös joillekin rap-artisteille. ENNEN LIIKKEEN AVAAMISTA Tuomas Pohjansalo remontoi liikehuoneiston etuhuoneen Craft Roomin yritysilmeen mukaiseksi. Toinen, pintakäsittelijän ammatti antoi eväät toteuttaa muun muassa koristemaalaukset. Lopputulos on samanaikaisesti hieman karu, mutta tavattoman tyylikäs. Craft Roomin vitriineissä on esillä joitakin Pohjansalon töitä: opiskeluaikana tehtyjä näyttäviä hopea-astioita ja myöhemmin itse suunniteltuja ja valmistettuja koruja. Pohjansalo on positiivisesti yllättynyt siitä, miten kiinnostuneita asiakkaat ovat hänen tekemistään suurista koruista ja erityisesti tekstiriipuksista. Hän on suunnitellut muun muassa Lahti-, Liipola- ja Malmi-korut, joista varsinkin Lahti-koru on herättänyt kiinnostusta. Olen tehnyt tilaustöitä lähinnä hopeasta. Kullan hinta meinasi jo karata käsistä, joten isot työt ovat kultaisena hyvin kalliita. Hopea on monipuolinen materiaali, josta voi tehdä monenlaista ja isojakin koruja ilman, että hinta nousee liian korkeaksi

10 ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Kevät, kuljen Hakaniemen rantaa soi korvamatona. Sille ei mahda mitään. Pitääkö edes mahtaa? Narsissit kukkivat, ja tulppaanien nuput talon seinustalla ovat pullistuneet lupaavasti. Positiivisia ajatuksia pyörii päässä. Esimerkiksi: Mitä olemme hyötyneet vuokrataloyhtiöiden fuusiosta ja Lahden Talojen konsernirakenteesta? Jotain täytyy löytää? Kiitän nätisti nykyistä toimitusjohtajaa. Niemenkadun matalaenergiatalot ovat esimerkkejä energian ja luonnon säästämisestä. On käytetty hyväksi maalämpöä ja aurinkoenergiaa eli säästetty katoavia luonnonvaroja. Lisäksi on huomioitu erilaisista allergioista ja herkkyyksistä kärsivät ihmiset. Tupakointi sekä taloissa että pihamaalla on kielletty, samoin lemmikkieläimet. Kannatan myös palvelutalojen rakentamista, vaikka tuskin minulla tulee olemaan varaa niissä asumiseen. Kiitän vielä energian ja jätekuljetusten kilpailuttamisesta, samoin asukkaille järjestetystä vedensäästökilpailusta. Hyvä idea on kesäkuussa alkava Luukuta Oikein -projekti. Se on sitten siinä. Joka jutussahan pitää olla jotakin positiivista. Mennään asiaan. Miten vuokrissa näkyvät toteutetut säästöt? Eivät mitenkään! Jonkun talon asukkaat saivat hieman vuokrahelpotusta palkinnoksi veden säästämisestä, muut eivät mitään. Jokavuotinen vuokrankorotusautomaatti toimii. Lahden Talot ja Lahden Asunnot vetävät välistä. Julkista tietoa (ESS) on, että Lahden Talojen liikevaihto vuonna 2013 oli 40,9 miljoonaa ja liikevoitto 11,6 miljoonaa euroa eli yli 28 prosenttia. Tästä herra kaupunki vaati ja ilmeisesti saikin osinkoa euroa. Rahojamme tarvitaan lapioitavaksi torimonttuun. Enemmistö ihan itse valitsemistamme valtuutetuista esitti (ESS ) konsernituloutuksen nostamista. Koko Suomessa on ennenkuulumatonta, että omakustannusperiaatteella rakennetut aravavuokratalot tuottavat voittoa ja maksavat osinkoa kaupungille. Kaupungin pääomaosuus oli todella minimaalinen. Me vuokralaiset olemme maksaneet entiset arava- ja muut perustamislainat, maksamme nykyiset ja tulevat lainat. Olemme kustantaneet Lahden kaupungille mahtavan omaisuusmassan. Voidaan saivarrella palveluasuntojen tuottamasta voitosta, mutta ex-hallintojohtajan mukaan konsernin asuntokannasta 99 prosenttia on tavallisia vuokra-asuntoja. Lahden Talojen hallitus on hampaaton, kun suostuu osingon maksamiseen. Kaikki lahtelaiset veronmaksat joutuvat osallistumaan päättäjien läpiajamiin suurellisiin samanaikaisiin hankkeisiin. Kaupungin vuokratalot ovat kuitenkin vähävaraisimpien asuntoina. Vai tiedättekö ketään ökyrikasta näissä taloissa? Sen lisäksi, että maksamme törsäystä energialaskuissa ja veroissa, joudumme maksamaan sitä myös asumisessa. Ei osaketaloilta vaadita ylimääräistä osinkoa kaupungille, vaan ne toimivat taatusti omakustannusperiaatteella. Jätehuoltosäästöistä tulee ensimmäiseksi mieleen kipata säästetyt jätteet kaupungintalon portaille. Mennään nimityspolitiikkaan. Hallintojohtaja Pertti Merenluoto on siirtynyt johdon asiantuntijaksi. Merenluodon titteli on sen verran outo, että on vaikea päätellä, onko kyseessä ylennys vai alennus. Kaikkihan me olemme jossakin asiassa asiantuntijoita, olkoon se sitten vaikka piparinpaisto tai koiranrapsutus. Toivottavasti tässä on toteutettu entisen pomoni periaatetta: palkkaa ei tarvitse nostaa, kun annetaan hienompi titteli. Henkilökohtaisesti luulen, että tarkoitus on olla poliittinen linkki päättäjiin eli Hyvävelikerhoon. Jos näin on, toivottavasti asiantuntija muistaa pitää äänestäjiensä puolta eikä eksy kokoomuksen kelkkaan. Nyt onkin asiantuntijalle tiedossa tärkeä homma. Muuan Saksalan huoltomies väitti, että lain mukaan kerrostalon rappukäytävän joka kerroksessa pitää olla palovaroitin. Kävin tarkistamassa asuintaloni rapun. Aloitin ylhäältä. Missään ei ollut palovaroittimia. Alimmassa oli katon rajassa jokin musta mötikkä. Minusta se näytti jakorasialta. Sitä ihmetellessäni tuli naapuri ja sanoi, että se on hissin äänimerkki. Kokeilin. Painoin hissin alas. Vinkaisu kuului mielestäni hissistä eikä mötikästä. Kysymys asiantuntijalle: Kuuluuko lain mukaan rapun joka kerroksessa olla palovaroitin? Jos kuuluu, miksi meillä ei ole? Onko muissakaan vuokrataloissa? Vanha vika, eli en osaa lopettaa juttua ajoissa, puskee taas päälle. Nutistan sen. Oikein hyvää kevättä kaikille kanssakulkijoille ja vähän vieraammillekin! Marja Kelo asukashallituksen jäsen P.S. Toimitus selvitti, kuuluuko lain mukaan porraskäytävän joka kerroksessa olla palovaroitin. Vastaus: Ei kuulu. SANARISTIKKO Sanaristikon ratkaisu: Asukasviesti 1/2014. Uusiin asemiin Lahden Talot Oy:ssä on alkaen toteutettu seuraavat henkilöstöjärjestelyt: Yhtiön talousjohtajaksi on nimitetty Petri Juvonen. Aiemmin Juvonen toimi Lahden Talojen controllerina. Johdon asiantuntijaksi on nimitetty Pertti Merenluoto, joka nimityksen myötä on jäänyt osa-aikaeläkkeelle. Aiemmin Merenluoto toimi Lahden Talojen hallintojohtajana. Laatija: Veikko Sonninen. Ratkaisu löytyy Lahden Talojen kotisivuilta ja julkaistaan Asukasviestissä 3/

11 luukuta oikein. Lähde mukaan hauskalle lajitteluretkelle Kujalan jätekeskukseen tiistaina ! Mitä hyötyä jätteiden lajittelusta on? Miten jätteet hyödynnetään Päijät-Hämeessä? Mitä kaikkea uutta jätteestä syntyykään? Miksi jätteen määrää tulisi vähentää? Luukuta Oikein -lajitteluretkellä tutustutaan jätteiden nykypäivän maailmaan! Noudamme Sinut bussilla noutopisteestä ja kuljetamme bussiemännän johdolla Kujalan jätekeskukseen ja takaisin. Tulet huomaamaan, että lajittelu on hauskaa ja helppoa puuhaa. Osallistujat saavat itselleen lajittelukassin. Ohjelmassa: Bussikierros Kujalan jätekeskuksen alueella Opettele biopussin taittelua sanomalehdestä Anna oma lupauksesi jätteiden vähentämiseksi ja lajittelun tehostamiseksi Testaa lajittelutietouttasi Jäteruletissa ja Tanssii jätteiden kanssa -lajittelupelissä tanssimatolla Tutustu pakkaavaan ja pesevään jäteautoon Kysy lajitteluneuvonnan keskustelutuokiossa kaikkea, mikä jätteissä ja lajittelussa askarruttaa Näe miten energiajätteesi matkaa kodista kotiin takaisin kotiisi sähköksi ja lämmöksi Tarjolla on makkaraa, mehua ja kahvia! Lajittelusta lapsille -tuokiossa lapset tutustuvat lajitteluun Messi Menninkäisen ja ympäristökasvattajan johdolla (tuokio on suunnattu 4-10-vuotiaille lapsille yhdessä vanhempiensa kanssa) Palautuspiste pienille kodin sähkölaitteille (mikroaaltouunia pienemmät), paristoille, energiansäästölampuille ja loisteputkilampuille. Retki 1 klo Reitti 1: aikataulu Kärpänen, Metsäkankaan S-market Rautatieaseman bussipysäkki Liipolan ostoskeskus, kirjaston edestä Ohjelmaa Kujalassa lähtö takaisin samaa reittiä Reitti 2: aikataulu Mukkulan koulu Ahtialan S-market Ohjelmaa Kujalassa lähtö takaisin samaa reittiä Retki 2 klo Reitti 1: aikataulu Kärpänen, Metsäkankaan S-market Rautatieaseman bussipysäkki Liipolan ostoskeskus, kirjaston edestä Ohjelmaa Kujalassa lähtö takaisin samaa reittiä Reitti 2: aikataulu Mukkulan koulu Ahtialan S-market Ohjelmaa Kujalassa lähtö takaisin samaa reittiä Ilmoittaudu lajitteluretkelle viimeistään joko netissä osoitteessa tai puhelimitse Paikkoja on rajoitetusti.