Martinlaakson rakennuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Martinlaakson rakennuksia"

Transkriptio

1 Vantaan kaupunginmuseo / SP Martinlaakson rakennuksia Pääosa Martinlaakson rakennetusta kulttuuriympäristöstä on modernia luvun puolivälin jälkeen rakennettua. Rakennuskannan arvottaminen tulisikin suhteuttaa rakentamisaikaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen; tässä tapauksessa etenkin aluerakentamiseen, jonka kohteena Martinlaakso oli luvulta lähtien. Tämä tutkielma on tehty Martinlaakson kehityskuvaan liittyen ja kohteena on nimenomaan moderni rakennuskulttuuri. Lyhyenä johdantona kerron hieman alueen kantatilojen historiasta, jotka sijoittuvat pääasiallisesti Vantaanlaakson puolelle. Näiden tilojen hallinnassa olevat alueet levittäytyivät aikanaan Martinlaakson pohjoisiin osiin. Myllymäki ja Martinkylä Vanhat kylät Myllymäki eli Kvarnbacka ja Martinkylä eli Mårtensby sijaitsivat pääosiltaan nykyisen Vantaanlaakson alueella. (Kts kartta). Varhaisimmat tiedot Mårtenbystä löytyvät 1500-luvun alusta Räävelin (nk. Tallinna) porvareiden tilikirjoista. Myllymäen kylänpaikka sijaitsee Martinlaakson alueen koilliskulmassa lähellä Kehä III:n ja Hämeenlinnan väylän liittymää. Lähellä sijaitsevat myös Mårtensbyn kalkkilouhokset. Nämä kaivannot liittyvät mahdollisesti Hämeenkylän kaivoksen tai Vantaan ruukin ympäristöön tehtyihin malminetsintöihin. 1 Kylien kantatilat sijaitsivat Vantaanjoen mutkassa, Vantaankosken eteläpuolella pitkänä pohjois-eteläsuuntaisena vyöhykkeen. Kantatiloista Månsas on jakautunut Nedre ja Övre Månsaksen tiloihin, joiden rakennuksista osa sijaitsee nykyisin Martinlaakson puolella Isontammentien varressa. Tilan historiaa voidaan seurata eriaikaisista kartoista ja selvittää, milloin tilat ovat tulleet Martinlaakson alueelle. 1 Saltikoff et al. Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset

2 1699 piirretyssä Samuli Brotheruksen tiluskartassa Månsas sijaitsee kosken länsirannalla kartassa Månsas on siirtynyt Vantaan ruukin tieltä ruukkialueen eteläpuolelle. 2 Senaatin kartassa 1872 Isontammentien varressa ei ole merkitty rakennuksia, joten ne ovat tätä nuorempia. Nedre Månsasin kohdalla on sijainnut sekametsää ja Övre Månsasin kohdalla lehtimetsää, laidunta ja peltoa. Pitäjän kartalla (1933) Övre Månsasin rakennukset ovat nykyisellä paikallaan, kun taas Nedre Månsasin rakennukset sijaitsevat vielä Vantaankosken puolella nykyisen Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän liittymän kaakkoisnurkassa (Vanha Nurmijärventie 58:ssa sijaitsee 1920 valmistunut rakennus talousrakennuksineen). Tekeillä olevassa Vantaan vanhojen rakennusten Vaariinventoinnissa Amanda Eskola arvelee, että Övre Månsasin vanha päärakennus olisi rakennettu Isontammentie 4:n 1920-luvulla. Tämä rakennus kuitenkin paloi vuonna Nedre Månsasin nykyinen päärakennus on vuodelta 1965 ja se sijaitsee Isontammentie 2:ssa. Nykyinen Övre Månsasin päärakennus on rakennusrekisterin mukaan vuodelta Rakennus ollut alun perin keittiön ja kamarin käsittävä neliömäinen mökki. Ikkunat ovat 1920-luvun tyyppiä Eskola arvioi, että on todennäköistä, että mökki on rakennettu luvulla. Samoihin aikoihin on yläpihalla rakennettu paljon muutakin esimerkiksi vanha päärakennus ja navetta (1924) ym. Ikkunatyyppi viittaa 1930-lukuun. Talon on rakentanut Georg Collin. Rakennusta on jatkettu pohjoispäädystä yhdellä huoneella 1950-luvulla. Ullakolla oleva perähuone on valmistunut Kiinteistö siirtynyt Georg Collinin kasvattipojalta Yrjö Alakoskelta Skoppankkiryhmälle noin vuonna Skopin kaaduttua tontti oli jonkin aikaa roskapankkiomaisuutta, kunnes siirtyi valtion Arsenaalin (sittemmin Kapiteeli) omistukseen. 4 Övre Månsasilla on todennäköisesti kulttuurihistoriallista arvoa sen suhteessa Månsaksen kantatilaan. Rakennuksen historia tässä suhteessa vaatisi kuitenkin tarkempaa selvitystä. Joka tapauksessa rakennus on vanhin rakennus Martinlaaksossa ja sen suojeluperusteet on selvitettävä alueen maankäytön päätösten yhteydessä. 2 Björkman, Heporauta, Övre Nybackan inventointi Vuosiluvut Vampatista 4 Tiedot Vaari-inventoinnista, joka on valmisteilla Amanda Eskolan työnä, mutta jota ei vielä julkaistu. Navetanrakennusaika merkitty rakennukseen.

3 Vanhoista rakennuskulttuurikohteista on hyvä mainita myös Suuren rantatien linjaus, joka kulkee Martinlaakson alueella Monsaksenraitilla, Otsikkotiellä ja Isontammentiellä. Viimeistään keskiajalla syntynyt tie on Vantaan kaupungin alueella tärkeä suojelukohde, joka tarkoittaa käytännössä tien linjauksen säilyttämistä eri tyyppisten kaavojen laadinnan yhteydessä, parhaassa tapauksessa myös siihen liittyvien historiallisten maisemien ominaispiirteiden turvaamista. Karttapohja: kartta.vantaa.fi, Vantaan kaupungin mittausosasto 2013

4 Martinlaakson moderni rakennuskulttuuri Kartta: kartta.vantaa.fi, Vantaan kaupungin mittausosasto 2013 Martinlaakso rajautuu pohjoisessa Kehä III:n ja idässä Hämeenlinnanväylään. Etelässä se erottuu Kaivokselan ja Myllypuron alueesta Jokiuomanpuiston ja Viherpuiston muodostamalla vihervyöhykkeellä. Lännessä Martinlaakson alue päättyy Raappavuorentiehen. Pohjoisin osa Martinlaaksoa (Martinkyläntien pohjoispuoli) on yritysaluetta, jossa sijaitsee kaksi Vantaan kaupungin teollista rakennusperintökohdetta Sanomala ja Martinlaakson lämpövoimala (Vantaan energia. Sanomala Kulttuurihistoriallisesti merkittävä, arkkitehti Kalle Vartolan 1970-luvulla suunnittelema Sanomalan painotalo on luokiteltu Vantaan moderni teollinen rakennusperintö inventoinnissa luokitustunnuksella A voimaan

5 tulleessa kaavassa rakennuksesta on määrätty säilytettäväksi punatiilinen julkisivu Martinkyläntien suuntaan. Martinlaakson lämpövoimala Martinlaakson voimalaitoksen kolme rakennusta valmistuivat vuonna 1975 ja ne on suunnitellut arkkitehtitoimisto Gribenberg & Co. Potentiaali suojelukohde, jonka arvot tulisi selvittää tarkemmin maankäytön päätösten yhteydessä (A2). Myllykivenkuja 4 aikakauslehtipaino A?, rakennettu Kohde on mukana Vantaan arkkitehtuuri- ja miljöökohteita oppaassa (Johanna Rajala, kaupunkisuunnittelu, Vantaan kaupunki 1998). Kohde on luokiteltu edellä mainitun oppaan perusteella modernin rakennusperinnön kohteeksi alustavalla luokitustunnuksella A?, jonka tarkempi arvo tulee määritellä. Vuoden 2011 tehty muutostöitä, joista kaupunginmuseo todennut (muistio ), että suunnittelun lähtökohtana on pyrkiä nykyisten julkisivuvärien ja materiaalien säilyttämiseen. Laajennusten osalta saa näkyä että rakennelmat on uutta, mutta niiden tulee sopeutua nykyisen rakennuksen väritykseen ja materiaaleihin. Kuva: vantaan kaupunginmuseo / Anne Vuojolainen 2011

6 Asuminen Martinlaaksossa Rakentaminen alkoi 1950-luvulla Martinlaakson itäreunalta Kivimäen alueen ja Vihertien (Viherkummun) alueen rakentamisella. Kivimäen pientaloalue Kartta: kartta.vantaa.fi, Vantaan kaupungin mittausosasto 2013 Aluekohde, joka arvioitu Vantaan moderni rakennusperintö -inventoinnissa luokitustunnuksella B. Alueen 1970-luvun pientalot muodostavat kokonaisuuden, jolla on mahdollista kulttuurihistoriallista arvoa. Yksittäisiä kohteita, joita on nostettu muusta rakennusmassasta on kymmenen: A1 Talot Helasuo ja Pihkala, Lintukallionkuja 3 ja 5 Arkkitehti Juhani Kulovesi, Rakennettu 1972

7 Kuva: Vantaan kaupunginmuseo / Amanda Eskola 2002 Kukintie 8 Kivimäen alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee As Oy Skyttä, joka on arvioitu A2 kohteeksi. Arkkitehti Seppo Heinämäen 1973 valmistunut neljän perheen rivitalo, jossa jokaisella asunnolla on asunnon kahden sivun rajaama, suojaisa piha. Minimalistisin keinoin suunnitellun rakennuksen julkisivut ovat pääosin puhtaaksimuurattuja, käyttäen tuolloin vielä toimineen Hämeenkylän tiilitehtaan tiiltä. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo / Amanda Eskola 2002

8 B kohteita on kahdeksan: Omakotitalot Koivikkotie 6 B (1965) ja Kivimäenkuja 5 (1975) Paritalo Kannikkokuja 10 (1976) Rivitalot Kivimäentie 19 (1974), Koivikkorinne 2 (1977), Koivikkotie ( ), Koivikkotie 6 A (1978), Kivimäenkuja 4 (1977) Muita pientalokeskittymiä: Vanhin asuinalue sijoittuu todennäköisesti Martinlaakson koilliskulmaan Isontammentielle. Siellä sijaitsee Övre ja Nedre Månsas, sekä pääosin 50-luvulla rakentunut Isontammentien itäpuolinen asuinrivistö (kts. kartta yllä). Pohjoisen teollisuusalueen lomassa, Vantaankosken rautatieasemasta luoteeseen, sijaitsee pientaloalue, jossa joitain 50-luvulla rakennettuja taloja. Nämä lienevät Martinlaakson moderneista asuinrakennuksista vanhimpia. Alue oli alun perin suunniteltu pienteollisuudelle, mutta se muutettiin pientaloalueeksi 1970-luvun alussa, koska kiinnostusta teollisuustonteille ei ollut riittävästi. Alueen rakennuksia ei ole tarkemmin inventoitu, joten niiden suojeluperusteita ei voida tässä yhteydessä arvioida. Kuitenkin rakennusvuosien hajanaisuudesta voidaan päätellä se, että alueellista yhteneväisyyttä ei rakennusten iän perusteella mitattuna ole.

9 Kartta: kartta.vantaa.fi, Vantaan kaupungin mittausosasto 2013 Muut alueet, joissa inventoituja kohteita: A2 Rivitalot, Martinlaaksontie 40, 42 Kuva: Vantaan kaupunginmuseo / Amanda Eskola 2002

10 B Rivitalot; As Oy:t Martinsipi, Martinkotka ja Martinkurki Laajakorvenkuja 2, 4, Laajavuorentie 3 Rakennettu Rak.tsto A. Puolimatkan kokeilualue -Käytetystä rakennusmenetelmästä luovuttiin myöhemmin todettujen puutteiden vuoksi Alun perin teräsrakenteiset julkisivut -Tasakatot muutettu harjakatoiksi >suojelupotentiaali on heikentynyt merkittävästi tehdyissä muutoksissa Kartta: kartta.vantaa.fi, Vantaan kaupungin mittausosasto 2013 Aluerakentaminen: Elinkeinorakenteen muutos nopeutti kaupungistumista 1960-luvulla. Helsingin maalaiskunta oli yksi voimakkaista kasvualueista. Vuoteen 1980 mennessä arvioitiin väkiluvun Etelä-Vantaan osalta kipuavan asukkaaseen. Tätä kasvun aiheuttamaa asuntopulaa lähdettiin ratkaisemaan aluerakentamissopimuksin, jossa rakennusliikkeet hankkivat maa-alueet, kaavoittivat ja rakensivat ne. Kunnallistekniikan rakentaminen kuului mukaan kunnan ja rakennusliikkeen välisiin sopimuksiin. Lähiöt syntyivät. Aluerakentaminen Martinlaaksossa tapahtui 1960-luvun lopulta lähtien. Syksyllä 1967 Salpa Oy, Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ja Rakennustoimisto Jussi Ketola sekä muut maanomistajat solmivat Helsingin maalaiskunnan kanssa aluerakentamissopimuksen. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavaehdotuksen ja kunnallistekniset työt päästiin aloittamaan poikkeusluvin. Kaava vahvistettiin vasta 1973 ja sitä oli muunneltu välissä joiltain osin. Suurin muutos oli ratalinjauksen siirtäminen aiottua idemmäksi. Alun perin ra-

11 talinjaus oli suunniteltu Martinkeskukselle ja sieltä maanalaisena yhteytenä Laajavuoren alueen alitse. Suurin osa Martinlaaksoa rakennettiin siis poikkeusluvin suunnitellun metroradan varteen. Ensimmäiset rakennukset olivat harjannostovaiheessa jo keväällä 1969, toinen rakennusvaihe nostettiin harjaan kesällä Samoihin aikoihin lähti käyntiin kolmas rakennusvaihe, jonka mukana myös palvelut alueella lisääntyivät. Palvelut oli tarkoitus sijoittaa lähipalvelupisteisiin siten, että pisin matka asunnoista kauppaan olisi 300 metriä. Etenkin Martinkeskuksen valmistuminen paransi palveluiden saatavuutta huomattavasti. Tätä ennen kauppatoimintaa oli Raiviosuonmäellä kerrostalon alakerrassa toimivassa kauppias Heikkosen kaupassa. Martinkeskukseen tuli myös suomen- ja ruotsinkielisten seurakuntien toimipisteet, kaksi pankkia, posti, sairasvakuutustoimisto, Martinlaakson huolto ja kunnan ensimmäinen sivutoimisto. Asukasluku tuolloin (1970) oli 4000 henkilöä. Vuonna 1972 syksyllä asukasluku oli noussut jo 7500 henkilöön alussa väestöä oli jo Asuntoja oli valmistunut 3208 kappaletta. -Martinlaakson yhteiskoulu parakkikoulussa uimahalli ja nuorisotalo uusi yhteiskoulu Martinlaakson sivukirjasto yhteiskoulun tiloissa voimala ja sähkörata1975 -aseman liikekeskus, Mårtendals skolan ja kaksi huoltoasemaa Sanomala Kivimäen koulu 1979

12 Laajavuori: Laajavuoren alue sijaitsee Martinlaakson yritysalueen eteläpuolella alueella, joka rajoittuu idästä rautatiehen, etelästä Laajaniityn ja Martinlaaksonpolkuun ja lännestä Raappavuorenpolkuun. Rakennukset ovat pääosin rakennustoimisto A. Puolimatkan rakentamia, kuten myös Laajavuoren ostoskeskus. Lamellirakennukset ovat rakennettu vuosina Pesubetonisia rakennuksia värittää maalatut parvekkeet ja osissa rakennuksista olevat värikkäät profiilipeltipäädyt. Ilmeisesti alkuperäisesti rakennukset olivat väritetty kirkkain perusvärein, mutta myöhemmissä muutostöissä on parvekkeita maalattu enemmän pastellisiksi

13 Koy Martinkyyhky (Laajakorvenkuja 6) -rak.tsto A. Puolimatka rak pesubetoniset julkisivuelementit -vihreä profiilipelti päädyissä -Kattomuoto muutettu peruskorjauksen yhteydessä v.2000 Koy Martinhanhi (Laajakorvenkuja 8) rak pesubetoniset julkisivuelementit -punainen profiilipelti päädyissä Koy Martinnärhi (Laajakorvenkuja 10) -rak.tsto A. Puolimatka - rak.tsto A. Puolimatka rak pesubetoniset julkisivuelementit -sininen profiilipelti päädyissä? Koy Martinhaukka (Raappavuorenrinne 2) -rak.tsto A. Puolimatka rak päädyissä tiilenpunainen pesubetoni -pitkillä sivuilla pesubetoni osittain tiilenpunaisena -parvekkeet maalattua betonia -sisäänkäynnin sisäänvedetyssä osassa punainen tiili -sokkelit maalattua betonia Koy Martinpääsky (Laajavuorenkuja 5) - rak.tsto A. Puolimatka rak pesubetoniset julkisivuelementit -vihreä profiilipelti päädyissä -parvekkeet: kaiteet tummanvihreäksi maalattu betoni, taustaseinät tumman keltaista profiloitua peltiä, sivuseinät valkoiseksi maalattua betonia -porrashuoneen ikkunat vihreä metalliprofiili -sokkeli tumman siniharmaaksi maalattu betoni As. Oy Laajavuorenkuja 3 (Sanoma Oy) rak pesubetoniset julkisivuelementit -sininen profiilipelti päädyissä - rak.tsto A. Puolimatka

14 -parvekkeet: kaiteet vaaleansiniseksi maalattu betoni, taustaseinät tumman keltaista profiloitua peltiä, sivuseinät valkoiseksi maalattua betonia -porrashuoneen ikkunat sininen metalliprofiili -sokkeli tumman siniharmaaksi maalattu betoni As. Oy Martinteeri (Laajavuorenkuja 1) - rak.tsto A. Puolimatka rak vuonna 1997 suuria muutoksia julkisivuun. mm. uuden malliset parvekkeet, porrashuoneiden katos, julkisivuverhoilu, porrashuoneiden kohdalla ja julkisivussa räystäällä uusia kaari-aiheita, ikkuna-aukotus As Oy Launon-Salpa (Raappavuorenrinne 1) rak krs lamelli -kadun puoleinen julkisivu pesubetoni muuri, jota jaksottaa porrashuoneiden ikkunoiden pystysuora nauha, jossa laudoitusta. Päädyt aukottomia. -parvekekaiteet maalattu kirkkaan keltaisiksi. (alkuperäinen väri?) As Oy Villen-Salpa (Raappavuorenkuja 4) rak vaalean vihreäksi maalatut parvekekaiteet (alkup. väri?) As Oy Kaukon-Salpa (Raappavuorenkuja 6) rak parvekekaiteet keltaiset -v.1997 rakennettu sisäänkäyntikatokset As Oy Aarren-Salpa (Raappavuorenkuja 8) rak harjakatot -julkisivujen väri muutettu 1997, samalla rakennettu sisäänkäyntikatokset As Oy Pertin-Salpa (Raappavuorenkuja 10) rak As Oy Laajavuorenkuja 12 rak Ensimmäinen rakennus Suomessa, jossa aravavuokratalo muutettu asumisoikeustaloksi.

15 -parvekkeet maalattu 1995? vaaleansiniseksi. As Oy Eskon-Salpa (Laajavuorenrinne 3) rak sisäänkäyntikatokset rakennettu 1996? As Oy Veikon-Salpa (Laajavuorenkuja 8) rak muutettu julkisivun väritys, parvekelinjojen vesikaton väritys ja materiaalin muutos As Oy Onnin-Salpa (Laajavuorenrinne 4) rak rakennusten päätyihin tehty tiiliverhous ja betoniosat maalattu As Oy Jukan-Salpa (Laajavuorenrinne 6) rak maalattu vuosina As Oy Raiviosuonmäki 5 rak alkuperäinen vesikatto tuhoutui tulipalossa ja rakennettiin uudelleen As Oy Osmon-Salpa (Raiviosuonmäki 2) rak As Oy Olavin-Salpa (Raiviosuonrinne 2) rak julkisivuihin kivirouhepintainen rakennuslevy, ikkunat uusittu As Oy Jaakon-Salpa (Laajaniitynkuja 1) rak As Oy Eeron-Salpa (Laajaniitynkuja 3) rak As Oy Kimmon-Salpa (Laajaniitynkuja 5) rak julkisivujen ohutrappaus, värisävyt noudattavat vanhaa väritystä.

16 As Oy Pekan-Salpa (Raappavuorenkuja 9) rak betonirakenteiset parvekekaiteet korvattu alumiinikaiteilla. As Oy Niilon-Salpa (Raappavuorenkuja 3) rak tasakatto muutettu aumakatoksi As Oy Paulin-Salpa (Raappavuorenreuna 8) rak Vuosina tehty isoja julkisivumuutoksia. Muun muassa betoniset kaiteet korvattu metallisilla, väritys muutettu, parvekkeiden umpiovet ikkunaoviksi, päätyjulkisivujen verhoilu kivirouhepintaisin rakennuslevyin. Vrt. Martin-Salpa, jonka julkisivumuutokset on toteutettu samoin ratkaisuin. As Oy Martin-Salpa (Laajametsänkuja 4) rak kts. Paulin-Salpa As Oy Mikon-Salpa (Laajametsänkuja 6) rak.1971 As Oy Erkin-Salpa (Laajaniityntie 8) rak julkisivumuutoksia: rappaus ja maalaus As Oy Tapion-Salpa (Laajaniityntie 10) rak julkisivumuutoksia: rappaus ja maalaus As Oy Salpalehto (Laajaniityntie 12) rak julkisivumuutoksia: rappaus ja maalaus As Oy Kivivuorenkuja 2 rak julkisivumuutoksia As Oy Kivivuorenkuja 4

17 rak alun perin valkoinen, nykyisin beige väritys As Oy Kivivuorenkuja 5 rak julkisivuverhoilu kiviainespintaisin rakennuslevyin. As Oy Kivivuorenkuja 3 rak julkisivut maalattu 1997 As Oy Kivivuorenkuja 1 rak As Oy Raikukuja II (Raikukuja 4 A ja B) rak (kolmas rakennus tontilla rakennettu 1989) As Oy Kukinkuja 8 rak Kukinkuja 10 rak As Oy Raikurinne 1 rak Raikurinne VATRO Oy / Kukinkuja 2 rak As Oy Lintukallionrinne 1 rak As Oy Lintukallionrinne 3 rak As Oy Kukinkuja 3

18 rak Kauppakeskukset: Martinkeskus: Päivätty 1970, Arkkitehti: Erkki Karvinen Rakennushistorialliset arvot: Erittäin tyypillinen ja onnistunut oman rakennusaikansa tämän rakennustyypin edustaja, niin materiaaleiltaan, massoittelultaan kuin julkisivujen käsittelyltäänkin. Puolustaa myös paikkaansa kaupunkisuunnittelullisesti, merkittävä julkinen rakennus aluerakennuskohteen sisällä. Historialliset arvot: Ilmentää hyvin aikakautensa kauppakeskus- / ostoskeskusrakentamista. On mahdollista sovittaa myös uusiin tarpeisiin. Säilyneisyysarvot: On säilyttänyt erittäin hyvin alkuperäisiä ominaispiirteitään. Keskusaulan avoimuus on jonkin verran kärsinyt myöhemmistä muutoksista. Alkuperäinen toiminta sisältäen liiketiloja on jatkunut tähän päivään. Rakennustaiteelliset, esteettiset ja visuaaliset arvot: Kohteen on suunnitellut kokenut arkkitehti Erkki Karvinen, joka suunnitteli pääkaupunkiseudulle monia ostoskeskuksia. Ostoskeskuksessa on toteutettu komeita arkkitehtonisia aiheita. Se on kuitenkin kokonaisuutena hieman epätasainen. Erityisesti mainitsemisen arvoista on korkea keskusaula, jonka päädyissä ja eteläsivulla on suuret yläikkunat, joista osassa on värillistä lasia. Ympäristölliset ja maisemalliset arvot: Paikallisesti merkittävä, kaupunkikuvallista arvoa sisältävä rakennus. Sopii hyvin ympäristöönsä. Aluerakentamiskohteen luonteenomainen osa. Rakennettiin aluerakentamisen aikaisessa vaiheessa Rak.tsto Viljo A. Kyllösen urakoimana. -Martinkeskus sijoittuu liikerakennusten historiassa varhaisten ostoskeskusten jälkeiseen vaiheeseen liikerakennuksiin, jotka syntyivät palvelemaan laajempaa aluetta, kun aluerakentamisen yhteydessä rakennetut ostarit (suunniteltu tulevan metroradan varrelle). Martinkeskus voidaan lukea varhaiseksi kauppakeskukseksi. Kauppakeskuksena Martinkeskus oli Suomen yksi ensimmäisiä ja suurimpia kauppakeskuksia. Se poikkeaa Vantaalla muista ostoskeskuksista. Varhaisempi esimerkki kauppakeskuksesta löytyy Tapiolasta

19 Aarne Ervin Heikintori. Heikintoria leimasi kuitenkin vielä modernismin pyrkimys avoimiin rakenteisiin, josta kertoo lasi-ikkunoiden käyttö myös ulkoseinissä, jolloin koko alakerta on läpinäkyvää, avointa tilaa. Martinkeskuksessa julkisivut ovat umpinaiset, jolloin sisätilan merkitys itsenäisenä elementtinä kasvaa. Yhteys ulkomaailmaan tapahtuu ylhäällä sijaitsevan ikkunarivistön välityksellä, josta onkin tullut määrittävä elementti kauppakeskukselle. Ikkunalistaa on korostettu osittain värillisillä ikkunoilla, jotka ovat satunnaisesti järjesteltyjä. -Paradigman muutos suunnittelussa, joka konkreettisesti näkyy betoniarkkitehtuurin lisääntymisenä, ikkuna-aukkojen pienenemisenä, massoittelun jakautumisena eri kokoisiin rakennusosiin. Avoimesta rakennustavasta irrottautuminen liittyy myös tiiviin kaupunkirakenteen arvostamiseen ns. kompaktikaupunki-ideologiaan. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan rakennusta ei tulisi purkaa; se sisältää monen tasoisia arvoja, joita tulisi vaalia ja joiden menettäminen olisi erittäin valitettavaa erityisesti kaupunginosan kannalta. Ostoskeskus on osa alueen identiteettiä. Se kertoo historiasta ja ajan hengestä. Nämä ovat arvoja, joita on nostettu esiin myös Vantaan arkkitehtuuristrategiassa. (Kommentti ) Kuva: Vantaan kaupunginmuseo / Anne Vuojolainen 2013

20 Laajavuorentien liikerakennus: Kuva: Vantaan kaupunginmuseo 2007 Luokitustunnus B Rakennettu 1975 Arkkitehti: Jorma Lahti / Rak.tsto A. Puolimatka Oy Alun perin kaksi liiketilaa sisältänyt liikerakennuksen omaan aikaansa sitovat suunnittelu ideat - suuret näyteikkunat ja räystäslippa, ovat myöhemmässä muutoksessa kärsineet. Näyteikkunat ovat peitetty kasetoinnilla, joka muuttaa rakennuksen luonteen hallimaiseksi. Näin ollen sen rakennushistorialliset arvot ovat nykyasussaan vaatimattomat.

21 Koulut ja päiväkodit: Martinlaakson yläaste ja lukio Rakennettu 1973 Arkkitehti Arno Savela 1972 pidetyn kutsukilpailun tuloksena (kts. Arkkitehtilehden kilpailuliite 6-7/72) Vantaan moderni rakennuskulttuurikohde luokitustunnuksella A1, eli se on Vantaan rakennusperinnön kannalta merkittävä. Tavoitteena on säilyttää kohde ja kunnostaa se alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen ja mahdollisesti palauttaen. Rakennushistoriallinen selvitys tehty 2007: -Vastaa pohjaltaan ja julkisivuiltaan rakennusajankohtansa suunnitteluihanteita. Suunnitteluratkaisut perustuivat ainekoulujärjestelmän toiminnallisiin lähtökohtiin. Koska koulumuodon uudistus oli myös uusi asia, voidaan Martinlaakson yhtenäiskoulua pitää edelläkävijärakennuksena ainemuotoisen opetuksen ehdoilla tehdyssä suunnittelussa. Myös rakennuksen monikäyttöisyys oli yksi suunnittelun lähtökohdista. -Kuuluu korkeiden ja väritykseltään onnistuneiden sisätilojensa ja väljien käytäviensä ansiosta 1970-luvun koulurakentamisen kärkipäähän. -Arkkitehtoninen arvo 1970-luvun koulurakennusten joukossa kiistaton. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo / Mikko Mälkki 2007

22 Laajavuoren koulu (puretaan) Rakennettu 1971 Arkkitehti: Olavi Puusaari Luokitustunnus B Mårtensdal lågstadieskola (Laajavuorenkuja 4) Rakennettu 1976 Perusparannus vuonna Luokitustunnus B -Korvasi Viinikkalan kaupunginosassa (Voudintie 1) sijaitsevan Vantaankosken ruotsinkielisen kansakoulun toiminnot. Voudintien rakennus muutettiin kurssikeskukseksi. Kuvat: Vantaan kaupunginmuseo 2006 Kivimäen ala-aste (Lintukallionkuja 6) Rakennettu Arkkitehti Jarmo Bäckström Luokitustunnus B Kukinpolun päiväkoti (Raikukuja 6) Rakennettu 1976 Luokitustunnus B

23 Martinlaakson asemat Martinlaakson kaupunginosassa sijaitsee kaksi rautatieasemaa / -seisaketta. Martinlaakson asema ja Vantaankosken asema. Vantaankosken aseman rakenteet ovat uusittu Martinlaakson asema (ja purettu liikekeskus) Vampatissa A?, eli arvottaminen kesken ja luokitus väliaikainen. Vantaan moderni rakennuskulttuuri -inventointi A2 Valmistunut 1975 Arkkitehtitoimisto Into Pyykön suunnittelema rautatieasema kuului yhteen vieressä sijainneen Martinlaakson aseman liikekeskuksen kanssa. Kokonaisuuden toisen osan häviäminen vaikuttaa kulttuurihistorialliseen arvoon sitä heikentäen. Kaupunginmuseo on lausunut liikekeskuksesta (M.M.) näkemyksen mukaan rakennuksella on rakennushistoriallista arvoa oman aikakautensa edustajana, mutta ei siinä määrin, että olisi perusteltua esittää rakennuksen suojelua asemakaavassa" Muut kohteet Nuorisotalo (Martinlaaksonpolku 3) -Nuorisotalo on rakennettu vuonna luokitus A2 -Suunnittelija Vantaan kaupungin rakennusviraston arkkitehti Pauli Sulonen -vireillä asemakaavan muutos (002159), joka mahdollistaa nuorisotalon purkamisen. kaupunginmuseo lausunut osallistumisvaiheessa, että rakennuksella on rakennushistoriallista arvoa oman aikakautensa edustajana. Se istuu hyvin Martinlaaksonpolun maisemaan ja on selkeä pari kävelytien toisella puolella olevalle Martinlaakson koululle. -Rakennuksesta teetetty rakennushistoriallinen selvitys, jonka pohjalta suojeluperusteet tulee määritellä.

24 Uimahalli (Martinlaaksonkuja 2) Kuva: Vantaan kaupunginmuseo / Anne Vuojolainen 2012 Vuonna 1972 rakennettu uimahalli sijoittuu yhteneväisenä ympäröivään Martinlaakson Laajavuoren alueen rakennuskantaan. Alueelle tyypillisiä pesubetonisia rakennuksia koristaa kirkkaat tehostevärit joko maalattuina tai profiilipelti pintoina. Uimahallissa tehosteväri on kirkkaan sininen. Rakennus on arvioitu Vantaan moderni rakennuskulttuuri -inventoinnissa luokitustunnuksella B, joten niiden suojeluperusteet kaipaavat vielä lisäselvitystä. Martinus-sali (Martinlaaksontie 36) -Rakennettu luokitustunnus A?. Rakennuksen nuori ikä huomioon ottaen rakennushistoriallinen arvottaminen vielä kesken.

25 Muuntamo (Kivimäentie 8) Kuva: Vantaan kaupunginmuseo / 2008

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS. Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014

JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS. Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014 JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014 As Oy Ristikukkula, julkisivut ja parvekkeet Tässä yhteenvedossa on esitetty julkisivu- ja parvekekorjaushankkeen

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013)

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) Arkkitehtitoimisto L-N Oy, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS RAKENTAMISTAPAOHJE KAUNIAISTEN KAUPUNKI 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) 2 Sijainti

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

TIIVISTÄ JA MATALAA OMAKOTIRAKENTAMISTA KERAVALLA 1965-2010

TIIVISTÄ JA MATALAA OMAKOTIRAKENTAMISTA KERAVALLA 1965-2010 TIIVISTÄ JA MATALAA OMAKOTIRAKENTAMISTA KERAVALLA 1965-2010 KUUMA - LAATUASUMISEN SEMINAARI 14.4.2011 Lea Piistari-Niemelä www.kerava.fi 1 Esimerkkejä eri vuosikymmeniltä Kurkela (Arabikylä), Kaleva kaava

Lisätiedot

Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE

Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE Asia 542 / 713 / 2006 Tämä rakennustapaohje on laadittu kirkonkylän asemakaavan ja asemakaavamuutoksen uudisrakentamista

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 30.5.2012 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohteina ovat korttelit 2153, 2155, 2157 ja 2160 Kirkkonummen Kartanonranta Sundet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Asemakaava-alueella on 11 asuttua pihapiiriä, jotka ovat tyypiltään seuraavia: 1 kpl Maatilakeskus, rakennukset 1940-60 -luvulta

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja ÄHTÄRIN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE. NUMMELA RAJANUMMI-KALKKIMÄKI, kaava 67B. AO KORTTELIT 67, 69 ja 159-161

VIHDIN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE. NUMMELA RAJANUMMI-KALKKIMÄKI, kaava 67B. AO KORTTELIT 67, 69 ja 159-161 1 VIHDIN KUNTA Ympa 26.09.2006 NUMMELA RAJANUMMI-KALKKIMÄKI, kaava 67B RAKENTAMISTAPAOHJE AO KORTTELIT 67, 69 ja 159-161 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS, YMPÄRISTÖASIAT/KAAVOITUS MKa YLEISTÄ 2 PÄÄPIIRTEITÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

Aika 8.10.2015 klo 8.30 10.40. Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Aika 8.10.2015 klo 8.30 10.40. Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.40. Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Timo Karén, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE,

VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE, 1 VIHDIN KUNTA Ympa 29.01.2004 VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE, kaava 29 AO - KORTTELIT ALUE A KORTTELIT 151-156 ALUE B KORTTELIT 157-160 JA 170 ALUE C KORTTELIT 165-168 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS,

Lisätiedot

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 1 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Sirkka, Levi Kunta Kittilän kunta Kaavan

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

AGILITY- HARJOITUS- KENTTÄ KOIRAPUISTO PUU - VOIMALA OMAKOTI- TALOT. n. 1 660 m 2. 2 krs. n. 1 700 m 2 OMAKOTI- TALOT n. 2 440 m 2. n.

AGILITY- HARJOITUS- KENTTÄ KOIRAPUISTO PUU - VOIMALA OMAKOTI- TALOT. n. 1 660 m 2. 2 krs. n. 1 700 m 2 OMAKOTI- TALOT n. 2 440 m 2. n. HAVAINNEKUVA 1 : 1 500 Sauvonmäen moderni puukylä Loppuseminaari 14.01.2011 Arkkitehti yo. Janne Tolppanen UIMA- KOPIT UIMA- RANTA P TANSSI- LAVA RANTA- SAUNA GRILLI- KATOS n. 1 720 m 2 12 ap VENE- RANTA

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 1(6) HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 2(6) Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 1.1 Tiivistelmä... 3 1.2 Yhteenveto... 3 1.3 Hankesuunnittelutyöryhmä...

Lisätiedot