12 Uudistettu vanhushuolto - Malliksi muille Eakate uuendatud hooldus ja ravi - Eeskujuks teistele

Transkriptio

1 12 Uudistettu vanhushuolto - Malliksi muille Eakate uuendatud hooldus ja ravi - Eeskujuks teistele

2 UUDISTETTU VANHUSHUOLTO - MALLIKSI MUILLE EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE Culminatum Ltd Oy Frank Ryhänen toimittaja Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Elina Kylmänen-Kurkela Maria Rysti Jaakko Valvanne Kotkan kaupunki, koti- ja laitoshoito Varpu Vistala Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Lea Laakso - Salmenhaara Tallinnan kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto Raivo Allev Tallinnan tekninen yliopisto Kalju Meigas Teknillinen Korkeakoulu, HEMA / Sotera Urpo Alanko Antti Autio Reijo Kekäläinen Hennu Kjisik Erkki Vauramo

3 Julkaisutiedot Teknillisen korkeakoulun HEMA Instituutin julkaisuja nro 12: Uudistettu vanhushuolto - Malliksi muille Eakate uuendatud hooldus ja ravi - Eeskujuks teistele ISBN (painettu) ISSN (painettu) ISBN (pdf) Teknillinen korkeakoulu, HEMA Instituutti 2007 Kansi ja taitto: Iivo Vänskä Kirjapaino: Monikko Oy EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE 1.1 Interreg alueiden yhteistyöväline 1.2 Projektin tavoitteet 1.3 Osapuolien kehittämisalueet 1.4 Projektin läpivienti ja kokoukset 1.5 Jatko VANHUS EUROOPASSA 2.1 Euroopan laajuinen huoli tulevaisuuden vanhushuollosta 2.2 Moderni vanhuskäsitys 2.3 Suomen järjestelmä Pitkät hoitojaksot vievät resursseja PALVELUJEN NYKYTILA 3.1 Väestöennusteet 3.2 Espoo Väestö ja palvelurakenne Kotihoito Kotihoidon keskus Geriatrinen keskus Pitkäaikaishoidon keskus 3.3 Kymenlaakso Kymenlaakson keskussairaala Sairaanhoitopiirin vanhushuollon tilat Nykyisten yksiköiden käyttökelpoisuus Tulokset yksiköiden luokitelusta Havainnot nykytilanteesta Ehdotetut toimenpiteet 3.4 Kotka Ikäihmiset ja palvelut Kotkansaaren sairaala Palvelukeskus (Paimenportti ja Eskola) Kotkan vanhustenhuollon henkilöstömitoitus Kotkan terveyskeskuksen sairaalat Toiminnan muutokset ja uudet tavoitteet 3.5 Tallinna KANSAINVÄLINEN KEHITYS 4.1 Tilat ja kunnon ylläpito 4.2 Immobiliteetti - vuoteen vaarat vanhukselle 4.3 Lyheneekö elämä? 4.4 Itsehoitoisuutta tukeva vanhustenhoidon konsepti 4.5 Tulevaisuuden senioriasuminen EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

5 5 YHTEINEN NÄKEMYS VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ 5.1 Osapuolilla erilainen palvelujen kehittämistarve 5.2 Kehittämisperiaatteista 5.3 Kuntoutussairaala ja terveyskeskussairaalan purkaminen 5.4 Vanhusten tilan tarve hoivakodeissa ja palveluasunnoissa Asuintilat ja kalusteet Solukohtaiset yhteiset tilat Laitoksen yhteiset tilat Laitoksen sijainti ja ympäristö 5.5 Rakennemuutos säästää kustannuksia ESPOO 6.1 Periaatteet 6.2 Espoon uusi integroitu vanhusten palvelujärjestelmä Järjestelmälliset ennaltaehkäisevät palvelut Joustavat omaishoitoa tukevat palvelut Kokonaisvaltainen kotihoito Saumaton muistihäiriöisten hoitoketju Sujuva akuuttihoito ja tehokas kuntoutus Monipuolinen asumispalvelu Elä ja Asu -yksiköissä Puolarmetsän kampus KOTKA 7.1 Periaatteet 7.2 Tulevaisuuden konseptit KYMENLAAKSO 8.1 Visiosta toteutukseen 8.2 Rakennemuutos TALLINNA 9.1 Konseptuaalinen suunnitelma 9.2 Tilastointi 9.3 Väestöennuste SUOMEN OSUUDEN Tulosten pohdintaa ja yhteenveto 56 4 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

6 11 ELDERLY CARE SERVICES IN TALLINN 11.1 Differences between Estonia and Finland 11.2 Health services 11.3 Welfare services 11.4 IRU Nursing Home 11.5 Future vision IRU HOOLDEKODU - ELDERLY CARE SYSTEM TECHNOLOGY EVALUATION 12.1 Abstract 12.2 The Field of Study 12.3 Information and Communication Technology in (ICT) Elderly Care Services Definitions of Core Terms Overview of EU Activities in the Field of Elderly Care Problems with Education of Caregivers of Elderly People Strategic Goals of Elderly Care in the European Union 12.8 Telecare Services for the Elderly 12.9 Using ICT Possibilities in the Field of Elderly Care in IRU Nursing Home The Approximate Costs for the ICT Solutions in the IRU Nursing Home Summary and Conclusions IN TALLINN Project Self-evaluation 14.1 Evaluation to project s impacts Tallinn s viewpoint 14.2 Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Arvio hankkeesta LÄHTEET - LITERATURE KUVAT TAULUKOT LIITTEET Hyvinvoinnin ja elämänpuisto HELP IRU hooldekodun konseptuaaliset suunnitelmat EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

7 1 ESIPUHE 1.1 Interreg alueiden yhteistyöväline Interreg on Euroopan Unionin yhteisöaloite, jonka ajatuksena on, että kansalliset rajat eivät saisi olla este Euroopan tasapainoiselle ja sopusointuiselle kehitykselle. Toimintaa tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Interreg IIIA -ohjelmat tukevat paikallis- ja aluetason rajat ylittävää yhteistyötä. Suomessa on toiminut kaikkiaan kuusi tällaista EU-ohjelmaa Viron, Ruotsin, Norjan ja Venäjän rajoilla. Virolla on ollut vastaavasti kaksi ohjelmaa: toinen Etelä-Suomen kanssa ja toinen Latvian ja Venäjän kanssa. Vuosina yhteistyötä toteutettiin Etelä-Suomen rannikkoseudun Interreg IIIA -ohjelmassa, jota pyrittiin yhteen sovittamaan Viron Phare CBC -ohjelmaan. Viron EU-jäsenyyden myötä v Interreg -ohjelma laajeni Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA -ohjelmaksi. Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA -ohjelmassa toteutettiin vuonna 2007 tämä Uudistettu vanhushuolto malliksi muille -hanke Espoon kaupungin, Kotkan kaupungin, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin, Tallinnan kaupungin, Tallinnan teknisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteisprojektina. Hanketta koordinoi Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sen rahoitusta koordinoi Varsinais-Suomen Liitto. Suomen valtion rahoituksesta vastaa Länsi-Suomen lääninhallitus. Helsingin ja Tallinnan yhteistyötä on kehitetty jo useita vuosia eri aloilla kuten myös sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Haettaessa yhteisiä intressejä on todettu molempien kaupunkien asukkaiden ikääntyvän, joka vaatii uudenlaista palvelurakennetta. Väestön vanheneminen on yhteinen eurooppalainen ongelma. Vuoden 2006 lopussa päättyneessä Interreg III C -projektissa Network for Future Regional Health Care todettiin, että ikääntymisestä selviäminen nähtävissä olevilla resursseilla tulee vaatimaan palvelujärjestelmien rakenteellista uudistamista ja sisältöjen kehittämistä. Edellä mainittuun Future Health -projektiin osallistui organisaatioita sekä Helsingistä että Tallinnasta. Loppuraportit ovat verkkojulkaisuna osoitteessa ( Future Health -projektin keskeinen tulos oli, että vanhustenhuollon uusi ote edellyttää akuuttisairaan-hoidon (acute care) ja vanhusten kriisien hoitamista eri sairaaloissa. Tarvitaan uusi sairaala (community/rehabilitation hospital), jossa vanhusten kuntouttava hoito tapahtuu lyhyissä intensiivisissä jaksoissa. Jakson jälkeen vanhus pääsee kotiin tai palveluasuntoon, jossa hän osallistuu hoitoonsa. Sekä Suomessa että Virossa on tullut esiin halu uudistaa nykyistä vanhushuoltojärjestelmää käyttäen hyväksi Future Health -projektin tuloksia. Palvelujärjestelmän kehittäminen ja uudistaminen on monivaiheinen ja useita vuosia kestävä työ. Uudet toimintatavat asettavat muutosvaatimuksia rakennuksille. Korjausrakentamisen läpivienti suunnittelusta toteutukseen ja käyttöönottoon kestää useita vuosia. Alustavissa keskusteluissa on todettu, että yhteistyöllä voidaan säästää sekä aikaa että resursseja ja saada parempi lopputulos. Kehitystyölle haetaan myös eurooppalaista dimensiota. 6 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

8 1.2 Projektin tavoitteet Konseptin kehitys Hankkeen päätavoitteena oli kehittää uudistettu vanhuspalvelujärjestelmän konsepti yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien osapuolten kesken, ja osatavoitteina: 1) kuvata nykyinen palvelujärjestelmä, sen resurssit ja kehityskohteet; 2) kehittää yhdessä näkemys vanhuspalvelujärjestelmästä ja sille sovellutukset kuhunkin kolmeen kohteeseen: Espoo, Kymenlaakso ja Tallinna; sekä 3) laajemman yhteistyösuunnitelman mallin luominen, seuraavasti: Nykyisen palvelujärjestelmän kehittäminen: Kuvataan nykyinen palvelujärjestelmä, sen resurssit ja kehityskohteet. Palvelujärjestelmän kuvaus tehdään samalla tavalla kussakin paikassa. Tässä yhteydessä selvitetään, mitä tietoja kerätään ja minkälaisia tietojärjestelmiä on käytössä. Uuden konseptin tekemistä varten kerätään tietoja sekä vanhusten että hoitohenkilökunnan määrästä, ja arvioidaan ikärakenteen muutoksen aiheuttama resurssien lisätarve. Tallinnan tiedot käydään läpi yhdessä ja tarvittaessa tehdään ehdotus tietojen keruun ja analysoinnin kehittämisestä. Yhteinen näkemys vanhuspalvelujärjestelmästä ja sen sovellutukset: Konseptien kehittäminen käynnistyy Interreg III C Future Health -projektin vision pohjalta. Uudistuksessa lähdetään olemassa olevasta tilanteesta. Siksi konseptit on suunniteltava kunkin kohteen omista lähtökohdista käsin. Laajemman Interreg -projektin valmistelu Heti lähtötilanteessa oli selvää, että vanhushuollon kehittämisessä on laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä oma tehtävänsä. Siksi projektin tavoitteisiin liitettiin laajemman projektin valmistelu. 1.3 Osapuolien kehittämisalueet Osapuolilla oli erilaisia kehittämistarpeita, jotka yhdessä muodostivat kokonaisuuden. Tehtävät jakaantuivat seuraavasti: 1. Uuden kuntouttavan geriatrisen sairaalan konsepti. Espoon kaupunki. 2. Pitkäaikaissairaalan purkaminen ja uuden konseptin tekeminen korvaavalle rakenteelle. Uuden toimintamallin asettamat vaatimukset tilaratkaisuille. Kotkan kaupunki / Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. 3. Tallinnan kaupungin tilastojen läpikäynti yhdessä Teknillisen korkeakoulun Soterainstituutin kanssa ja mahdollisten suositusten tekeminen selvitystyön perusteella. Konseptin tekeminen uudelle rakenteelle ja Tallinnan IRU Hooldekodu -vanhusten palvelukeskuksen uudistamiskonseptin tekeminen, mukaan lukien uuden toimintamallin asettamien tilavaatimuksien määrittely. 4. Periaateohjelmien kehittäminen tilankäyttökonsepteiksi sekä Kotkaan että IRU Hooldekodulle. 5. IRU Hooldekodun vanhuspalvelujärjestelmien teknologian arviointi, Tallinnan tekninen yliopisto. EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

9 1.4 Projektin läpivienti ja kokoukset Projekti on toteutunut suunnitellun mukaisesti. Kohdealueiden palvelujärjestelmien nykytilat, resurssit ja kehityskohteet on selvitetty ja kuvattu. Yhteinen näkemys uudistuvasta vanhuspalvelujärjestelmästä on muodostettu, ja sille sovellukset kaikkiin kolmeen hankkeen kehityskohteeseen on valmisteltu. Kokemuksia on siirretty ja vaihdettu sekä hankkeen opintomatkalla Ruotsiin että hankkeen seminaareihin osallistuneiden kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Laajemman yhteistyösuunnitelman malli on muodostunut ja projektin toimijat ovat mukana jatkohankkeiden valmistelussa. Projekti on kokoontunut seuraavasti: 1. Valmistelu- ja määrittelykokous , Espoo Kokouksessa nimettiin työryhmät ja sovittiin aikatauluista, sekä käynnistettiin nykytilan kuvaus, tilastojen läpikäynti ja konseptien tekeminen. 2. Opintomatka ja kokous , Borås, Ruotsi Boråsin alueella on kehitetty uusi toimiva kuntoutusohjelma, johon käytiin tutustumassa ja jota käytettiin hankkeen benchmarking -kohteena. Boråsista saaduilla vaikutteilla edistettiin osatavoitteiden tulevaisuutta palvelevien toimintatapojen kehittymistä. 3. Seminaari ja kokous , Tallinna Seminaarissa oli kansainvälisiä luentoja Skånen ja Boråsin alueilta Ruotsista, sekä Hollannista, ja siellä esiteltiin projektin välitulokset. Seminaariin osallistui yli 50 henkilöä. Kokouksessa käytiin läpi ja hyväksyttiin nykytilankuvaus, tilastointi ja konseptit, sekä sovittiin konseptien työstämisestä ja tulosten raportoinnista. 4. Päätösseminaari , Kotka Päätösseminaarissa esiteltiin hankkeen loppuraportti, ja siinä kehitetyt näkemykset vanhuspalvelujärjestelmien kehittämisestä, sekä kehitettyjen konseptien sovellukset kussakin kolmessa kohteessa. Lisäksi seminaarissa oli kansainvälisiä puhujia Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Loppuraportin viimeistely tapahtui joulukuussa ja saatiin valmiiksi ennen Projektin ja sen tulosten vaikutuksia alueillaan arvioivat Kymenlaakson sairaanhoitopiirin johtaja Kari Hassinen ja Tallinnan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Merike Martinson. 1.5 Jatko Hankkeen työn, tulosten ja kokemusten hyödyntämiseksi jatkossa ja eteenpäin kehittämiseksi, Teknillisen korkeakoulun HEMA-instituutti ja Culminatum ovat osallistuneet koko Euroopan laajuisen Interreg IV C -ohjelman valmisteluun. Sen suunnittelukokoukseen Utrechtissa osallistuivat Uudistettu vanhushuolto -projektin toimijoista Hennu Kjisik, Erkki Vauramo, Frank Ryhänen ja Marianne Dannbom. Ohjelman hankehakemus jätetään vuoden 2008 alussa, ja tämän projektin toimijoista ohjelmaan ovat osallistumassa Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Teknillinen korkeakoulu, Culminatum, Tallinnan kaupunki ja Tallinnan tekninen yliopisto. Lisäksi Interreg IV A Central Baltic ohjelmaan suunnitellaan Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden alueille jatkokehityshanketta, jonka valmistelussa projektin toimijoita on mukana. 8 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

10 2 VANHUS EUROOPASSA 2.1 Euroopan laajuinen huoli tulevaisuuden vanhushuollosta Euroopan väestökehitys on samanlainen koko maanosan alueella. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulevat kaksinkertaistamaan vanhusmäärät siten, että palvelutarpeen huippu osuu välille Useiden Euroopan maiden sekä Euroopan yhteisön sosiaali- ja terveyspolitiikka on jo nyt huolestunut tästä vanhusmäärän kasvusta. Selviämiskeinoja etsitään kaikissa maissa. Terveydenhuollon toimintaalueeseen vaikuttavat kuitenkin useat ristiriitaiset voimat (kuva 1). Kuva 1: Terveydenhuollon toiminta-alueeseen vaikuttavat voimat. Maiden terveydenhuoltojärjestelmien toiminta-alueen rajaavat taloudelliset realiteetit. Vähitellen uskalletaan jo sanoa ääneen, että resurssien rajallisuudesta johtuen terveydenhuollon palvelujärjestelmien on selvittävä suuren ikäluokan kasvavasta palvelutarpeesta suunnilleen nykyisin resurssein. Vanhusta kohti selviämispolku merkitsee vähenevää resurssia. Useissa maissa nykyinen työntekijämäärä joutuu selviämään lähes kaksinkertaisesta väestömäärästä. EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

11 Kuva 2: Tulevaisuuden palvelujärjestelmä osallistuu ennaltaehkäisyyn. On täysin selvää, että nykyiset palvelujärjestelmät muuttuvat. Painopisteen oletetaan siirtyvän vahvasti ennaltaehkäisevään työhön. Muutosta vauhdittaa tietojärjestelmien kehittyminen, joiden uskotaan lähivuosina olennaisesti parantuvan. Myös sekä laitosten toimintaprosessit että tilankäyttö muuttuvat. Vuode ei enää ole hoidon keskipiste vaan liikkuva toipilas tai vanhus. Vuodeosastojen luonne muuttuu olohuoneiden kasvaessa ja itsehoidon lisääntyessä. OECD:n laajuinen sairaanhoitajapula vauhdittaa muutosta. 2.2 Moderni vanhuskäsitys Vanhuskäsitys muodostuu siitä, mitä kokemusperäisesti vanhenemisesta tiedetään. Tätä tietoon perustuvaa kuvaa nimitetään vanhuskuvaksi. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä käytännön toiminnan perustaksi, vaan lisäksi tarvitaan eettistä näkemystä siitä, miten ihminen tulee kohdata. Puhe ikäihmisistä aktiivisina oman elämänsä subjekteina, voimavarana sekä elämänviisauden ja -kokemuksen lähteinä ei ole sinänsä uutta. Silti se edustaa jatkuvasti ajankohtaista ja tarpeellista näkökulmaa vanhenemiseen ja ikääntyvän yhteiskunnan tulevaisuuteen. Ikäihmisiä kohdellaan vielä usein ensisijaisesti taloudellisesti tuottamattomina ihmisinä, huoltorasituksena ja lääketieteellisenä ongelmana. (Vanhuspolitiikkaa vuoteen 2001) 10 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

12 Modernin vanhuskäsityksen keskeiset piirteet Vanhenemisella on biologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Biologinen vanheneminen ei merkitse välttämättä psyykkistä ja sosiaalista vanhenemista. Vanhenemisella on geneettinen perusta, mutta ihminen vaikuttaa omaan vanhenemiseensa elämäntyylillään, asenteillaan ja motivaatiollaan. Vanheneminen on yksilöllistä: vanheneminen ei muuta ihmisiä samanlaisiksi ja ihmiset kokevat vanhenemisen eri tavoin. Ei ole olemassa 65-, 75- tai 85-vuotiaan prototyyppiä. Vanheneminen ja sen merkitys on erilaista eri oloissa, eri aikoina ja erilaisessa yhteiskunnallisessa asemassa olevilla naisille ja miehille. Vanhuus on luonnollinen ja arvokas osa elämää kuten lapsuus, nuoruus ja keski-ikä. Jokaiseen elämänvaiheeseen sisältyy niin kehittymistä kuin luopumistakin, mahdollisuuksia ja rajoituksia, annettavaa ja saatavaa, oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Yhteiskunta koostuu eri-ikäisistä ihmisistä, joiden tulee voida iästä riippumatta osallistua voimavarojensa mukaan yhteiskunnan normaaliin elämään. Vanhuskäsitys sisältää näkemyksen, että ikääntyminen on normaali elämän vaihe ja että ikääntyneet tarvitsevat samoja asioita kuin muutkin väestöryhmät. Vanhusväestö ei ole yhdenmukainen ryhmä, vaan yksilöllinen vaihtelu lisääntyy iän myötä. Ikääntynyt on toimiva, tunteva, omista asioistaan päättävä ja ainutkertainen yksilö. Vanhuksista puhuttaessa on perinteisesti tarkoitettu henkilöitä, jotka ovat vanhuseläkeiässä, eli 65 vuotta täyttäneitä. Tämä ikään perustuva määrittely ei ole enää käyttökelpoinen, kun vanhusten keski-ikä on noussut ja toimintakyky parantunut. Vanhuus liitetään ikään perustuvaan toimintakyvyn huomattavaan heikkenemiseen sekä henkilökohtaisen avun, hoidon ja huolenpidon tarpeeseen. Elämänkulussa voidaan erottaa kolmen ikävaiheen sijaan neljä vaihetta, lapsuus ja nuoruus, työikä, kolmas ikä ja vanhuus. Kolmas ikä -käsitteellä tarkoitetaan työiän ja varsinaisen vanhuuden väliin jäävää ikävaihetta, ikävuosia, eläkeiän alkupäätä, joka on erilainen kuin varsinainen vanhuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta merkittävä palvelutarpeen kasvu ajoittuu 75 vuotta täyttäneisiin ja lähes 30 % ikäryhmästä käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Palvelutarve lisääntyy merkittävästi 85 vuotta täyttäneillä, ikäryhmästä lähes puolet tarvitsee jo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tulevaisuudessa ikäihmisten palveluntarve siirtyy myöhempään ikään elinajanodotteen kohotessa. Ikääntyneen väestön oikeudet ja hyvinvointi tulee turvata ensisijaisesti osana yhteiskunnan normaalia toimintaa ja yhteisiä järjestelmiä. 2.3 Suomen järjestelmä Suomen nykyinen hoitojärjestelmä syntyi keskussairaalajärjestelmän rakentuessa pääosin luvuilla. Kansanterveyslaki vuodelta 1972 synnytti terveyskeskussairaala-järjestelmän, jonka kooksi lain perusteluissa määriteltiin 3 ss / 1000 asukasta. Sairaansijoista oli 1 ss / 1000 asukasta varattu akuuttiin hoitoon. Kun näihin lukuihin lisätään erikoissairaalaverkon sairaansijat, päädyttiin alueellisesti noin 6-7 ss / 1000 asukasta. Lukua lisäsi vielä tuberkuloosiparantolat ja mielisairaalat, joten yhteensä sairaansijoja oli Suomessa tuhatta asukasta kohti. Järjestelmä oli kooltaan väestöön suhteutettuna Euroopan laitosvaltaisimpia. EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

13 Kun muualla Euroopassa ryhdyttiin purkamaan ja inhimillistämään pitkäaikaishoitoa säädettiin Suomessa 1971 valtiopäivillä kansanterveyslaki. Lain perusteluissa on määritelmä Terveyskeskusten sairaansijat on tarkoitettu pitkäaikaissairaiden hoidon tehostamiseksi, vaikkakin osaa niistä tultaisiin käyttämään myös sellaisten lyhytaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon, jotka soveltuvat yleislääkärin hoidettavaksi. Järjestelmä lain valtuuttamana ryhtyi hoitamaan pitkäaikaispotilaita. Lain säätämillä saatiin purettua kunnalliskotien sairasosastot, noin 8000 paikkaa. Pahimmillaan ne olivat muutaman neliön ahtaita koppeja, joten terveyskeskuksen vuodeosasto oli tässä mielessä parannus. Mutta järjestelmä piilotti kauniin terveyskeskussairaalan nimen alle laitostavan hoitojärjestelmän ja on onnistunut säilyttämään Suomen terveyskeskussairaaloissa elävän 1960-luvun hoitomenetelmien museon. Sosiaalivaliokunnan lausunto terveyskeskussairaalan käytöstä on mielenkiintoinen. Sosiaaliviranomaisella tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa puheenaolevien sairaansijojen käyttöön, koska tarvetta saada hoitoa sairaansijoilla ei voida ratkaista yksinomaan lääketieteellisin perustein, vaan sairaan sosiaalinen tilanne vaikuttaa siihen, onko häntä hoidettava sairaansijoilla vai kotihoidossa. Terveyskeskussairaalan syntymistä vauhditeltiin 1970-luvulla liitämällä perustettaviin yksiköihin kunnalliskotien hoiva- tai sairasosastot. Muutos saatiin aikaan antamalla valtionapua terveyskeskuksille, mutta ei samassa määrin sosiaaliviranomaisille. Kun äärimmäisen ahtaista ja huonokuntoisista sairasosastoista siirryttiin uusiin terveyskeskussairaaloihin, merkitsi se merkittävää hoidon tason nostoa. WHO piti Suomea mallimaana sen suhteen, miten pienet sairaalat integroitiin perusterveydenhoidon palvelujärjestelmään. Toisaalta jo 1970-luvulla pieni vähemmistö epäili kehityksen järkevyyttä ja arvioi liian sairaalakeskeisen hoito-otteen estävän kunnollisen vanhustenhuoltokulttuurin syntymisen Pitkät hoitojaksot vievät resursseja Stakesin Hilmo-järjestelmä tekee joka vuoden lopussa jokaisessa sairaalassa ja vanhuspalvelulaitoksessa potilaslaskennan. Tiedot kerätään mm. diagnooseista, saapumissyistä, potilaan tai asukkaan kunnosta ja tehdään arvio oikeasta hoitopaikasta. Tiedosto antaa mahdollisuuden tarkastella vanhuspalvelujärjestelmän ominaisuuksia kokonaisuutena. Tämä on tehty tilanteen mukaan taulukossa 1. Suomen vanhusten laitospalvelujärjestelmä muodostuu terveyskeskussairaalan sairaansijoista (19992 ss) ja hoitopaikoista vanhainkodeissa (19488 hp), tehostetuissa palveluasunnoissa (16497 hp) ja tavallisissa palveluasunnoissa (11901 hp). Yhteensä järjestelmässä on ollut henkilöä. Taulukossa on tarkasteltu hoito- ja hoivakertymää laitokseen tulopäivästä laskentapäivään luokittelemalla jaksot keston mukaan. Ryhmittely on sama sekä sosiaali- että terveyssektorille. Kun tiedetään kertyneet hoitopäivät ja hoitopäivän keskimääräinen kustannus voidaan laskea jaksolle hinta ja kertyneelle hoidolle arvo. Näin saadut avainluvut avaavat yllättäviä näkökulmia hoitokustannusten tarkasteluun. Kaikkiaan laskentapäivään mennessä kertyneen hoidon arvo on 4,8 mrd. euroa eli varsin kunnioitettava summa. Siitä pääosa, 3,8 mrd. euroa, eli 80 % on kertynyt yli kaksi vuotta kestäneistä pitkistä hoitojaksoista, joiden keskihinta on noin euroa ja ovat kohdistuneet yli henkilöön, 35 % kaikista. 12 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

14 Taulukko 1. Potilaslaskenta , koko maa Potilaita tai asiakkaita Kesto alusta Tk-sairaala Vanhainkoti Tehostettu palv.as. Palv.as. Yhteensä % yhteensä Kertyneet hoitopäivät hoidon alusta Kesto alusta Tk-sairaala Vanhainkoti Tehostettu palv.as. Palv.as. Yhteensä % yhteensä Jakson keskimääräinen hinta laskentapäivään Kesto alusta Tk-sairaala Vanhainkoti Tehostettu palv.as. Palv.as. Yhteensä 130 /vrk 100 /vrk 85 /vrk 60 /vrk yhteensä/keskim Kertyneen hoidon arvo miljoonia Kesto alusta Tk-sairaala Vanhainkoti Tehostettu palv.as. Palv.as. Yhteensä % 130 /vrk 100 /vrk 85 /vrk 60 /vrk yhteensä EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

15 Kun vuodeosastokapasiteettia on ollut liikaa, on palveluasuntoja annettu terveiden eläkeläisten käyttöön. Yli 90 % hoitoresursseista on kohdennettu henkilöihin (6593), jotka ovat asunnoissa yli neljä vuotta, heistä 1200 on ollut yli 10 vuotta. Useimmat olisivat tarvinneet vain senioriasunnon palvelutarvearvion perusteella. Sosiaalisektori käyttää laitoksia asunto-ongelmien ratkaisuun. Sosiaaliviranomaiset ovat pitäneet hyvin puolensa. Kolmasosa terveyskeskussairaalan potilaista (6770) ja puolet hoidosta kertyneistä kustannuksista (620 miljoonaa euroa) syntyy sosiaalisista tulosyistä. Niitä ovat muun muassa itsestään huolehtimisen vajavuus (hygienia), yksinäisyys, hoitajan loma ja masennus - näillä vanhuksille vuodekeskeinen hoitojärjestelmä ei ole oikea paikka. Vanhuksia pakkomakuutetaan vuodeosastolla, heidän kuntonsa huononee ja heistä syntyy parissa viikossa pitkäaikaisia vuodepotilaita. Noin 4000 vanhusta onkin odottamassa vanhainkoti- tai palveluasuntopaikkaa, joita ei ole. Heidän kohtalonaan on viettää rakennevirheestä johtuen vuosia vuodeosastolla. Kyseessä on teolliseen tuotantoprosessiin verrattava järjestelmä, joka ei tuota terveyttä. Tulosten tarkastelu tuottaa kiusallisen kysymyksen kuntoutuksesta. Kuntoutusjakson kesto on yleensä alle kuukauden, joskus pidempi. Noin euron kuntoutusjaksoa tai 8500 euron sydänleikkausta pohditaan paljon perusteellisemmin kuin suhteellisen terveen vanhuksen sijoitusta palveluasuntoon euron hoitojaksolle. Alle kuukauden kestäneisiin jaksoihin on investoitu vain 11,7 miljoonaa euroa, eli noin 0,3 % kokonaissummasta. Iso kysymys on voitaisiinko lisäämällä noin 3000 euron hintaisia kuntoutusjaksoja saada vähennettyä euron hintaisia pitkiä laitosjaksoja. Laitokseen sisäänoton kynnys on matala. Liian moni vanhusten hoitojaksoista käynnistyy erikoissairaanhoidossa, joka ei vastaa vanhuksen tarpeisiin. Usein geriatrisen potilaan ongelmana on arkinen toimintakyvyn puute ja autonomian vaje, ja välittömänä sairaalaan tulon syynä on hauraan tasapainon horjuminen varsin pienen syyn tai tapahtuman vuoksi. Tutkijat Matti Mäkelä et. al. ovat selvittäneet vv erikoissairaanhoidossa alkaneet pääkaupunkiseudun kuntien hoitojaksot jatkohoitoineen.(sairaalasta kotiin asti, Stakes Työpapereita 3/2007) Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että erikoissairaanhoito-organisaatio on siirtänyt ikääntyneen väestön hoitovastuuta johdonmukaisesti pois itseltään vähentämällä elektiivisiä hoitoepisodeja ja lyhentämällä päivystyksellisten episodien erikoissairaanhoito-osuuden kestoa. Tämä muutos ei ole johtanut koko hoitoepisodin (erikoissairaanhoito + sitä seuraavat hoitojaksot) kokonaisuuden kotiuttamistehon kasvuun, vaan onnistuneeseen kotiuttamiseen tarvittavien hoitopäivien määrä on kasvanut terveyskeskussairaaloiden ja vanhainkotien lisääntyneiden hoitopäivien takia, ja lisäksi pitkäaikaishoitoon päätymisen vaara on lisääntynyt. Pääkaupunkiseudun kuntien välillä on suuria eroja ikäihmisten erikoissairaanhoidosta alkaneiden hoitojaksoketjujen kulussa ja lopputuloksessa. Espoon osalta tilanne on muita pääkaupunkiseudun kuntia parempi. 14 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

16 3 PALVELUJEN NYKYTILA 3.1 Väestöennusteet Tilastokeskukselta on valmistunut vuonna 2007 uusi Väestöennuste. Väestöennusteet esitetään koko Suomen osalta pohjaksi, ja erikseen projektin osapuolten osalta asianomaisessa kohdassa. Tilastokeskuksen väestöennusteeseen on laskettu yli 75-vuotiaiden määrän kasvu ja täyttä veroa maksavan väestön väheneminen, molemmat nähtävissä asianomaisissa taulukoissa. Taulukko 2. Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain , koko maa, ikäluokat yhteensä KOKO MAA / , , , , , , , , , ,28 Yhteensä ,2 Yhteensä ,19 1,75 2,2 2,2 Kerroin ,43 2,62 3, Espoo Väestö ja palvelurakenne Espoon väestömäärä oli n vuonna 2006, joista yli 75-vuotiaita oli n (9,5 % väestöstä). Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa n. 3,7 % vuosittain. Tämä käy selville seuraavasta Espoon väestöennusteesta. Taulukko 3: Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain , Espoo, sukupuolet yhteensä ESPOO / , , , , , , , , , ,62 Yhteensä ,28 Yhteensä ,44 Kerroin ,43 2,62 3,44 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

17 Espoon erilaisuus muuhun pääkaupunkiseutuun näkyy ikä-, sukupuoli- ja koulutusvakioidussa kuolleisuuskartassa. Merkillepantavaa on myös Vantaan alhaisempi kuolleisuus Helsinkiin verrattuna (kuva 3). Kun tiedetään, että Vantaan sosioekonominen rakenne on Espoota ongelmallisempi, jää avoimeksi mistä erot johtuvat. Kuva 3: Pääkaupunkiseudun ikävakioitu kuolleisuus. Espoossa sosiaali- ja terveystoimi on yhdistetty. Vanhusten palvelujen tulosyksikkö on muodostettu Siihen kuuluvat kotihoito, terveyskeskussairaala ja pitkäaikaishoito. Vanhuspoliittisen ohjelman lähtökohta on kotona asumisen ensisijaisuus toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Palveluissa painotetaan avohoitoa. Espoossa on vähän vanhoja laitosmaisia hoitoyksiköitä verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Espoolaisten iäkkäiden toimintakyky on parempi ja heidän hoidontarpeensa pienempi kuin Suomessa keskimäärin verrattuna vastaavan ikäisiin. Tämä johtuu osaltaan iäkkäiden espoolaisten keskimääräistä paremmasta sosioekonomisesta tilanteesta. Väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvuun vastataan jatkamalla ennalta ehkäisevien palvelujen kehittämistä, tehostamalla nykyistä toimintaa sekä lisäämällä palveluja. 16 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

18 Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito on suomalainen järjestelmä, jonne noin kolmasosa potilaista jämähtää vuosiksi vuodeosastolle. Espoon terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoista voidaan tehdä seuraavat havainnot: Vanhuksen asuintilana oli 5-7m². Sängyn vieressä oli yöpöytä. Mukavat seurustelutuolit ja pöytä puuttuivat, joissakin huoneissa oli kolmijalkaisia palleja, jotka eivät sovi vanhuksen istumiseen mm. kaatumisvaaran vuoksi. Kahden ja usean hengen huoneita esiintyy runsaasti. Vaatekaappi ja vanhuksen omien tavaroiden säilytystilat puuttuivat. Käytäviä käytetään olohuoneena. Yhteiset tilat, joissa päivällä voisi oleskella, puuttuivat. Oleskelutiloissa ei ole riittävästi nojatuoleja potilasta kohti Potilaista on ehkä noin 2/3 maattava jatkuvasti vuoteessa, koska muuta sopivalla tuolilla varustettua oleskelutilaa ei ole. Perussyynä on terveyskeskuksen vuodeosaston normi, joka mitoittaa tilat. Pitkäaikaisosastolla varataan pääkaupunkiseudulla potilasta kohti m². Luku vastaa 1960-luvun kunnalliskodin sairasosaston mitoitusta. Akuuttivuodeosastot mitoitetaan nykyisin m² mukaan. Tulevaisuudessa joudutaan entistä enemmän siihen, että vanhus ja monisairas joutuu itse osallistumaan enemmän omaan hoitoonsa. Se ei ole mahdollista, jos tilat ovat sellaisia, että ne mahdollistavat vain vuoteessa oleskelun Kotihoito Viime vuosina kynnys päästä kotihoidon asiakkaaksi on noussut Suomessa. Koska kotihoidossa on alettu hoitaa entistä enemmän apua tarvitsevia, on resurssien riittämättömyyden nimissä karsittu asiakaskunnasta omatoimisimmat. Kodin hoidosta on siirrytty hoitoon kotona. Kotihoidon peittävyyden laskua ja kohdentamista paljon apua tarvitseviin on kritisoitu erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin on todettu, että menettely on vastoin sosiaalihuoltolakia. Toiseksi on esitetty, että avun tarjoaminen siivoukseen ja kauppa-, pankki- ym. asioiden hoitoon ehkäisee vaikeamman avuttomuuden syntyä. Jälkimmäisen ilmiön puolesta puhuu se, että Kööpenhaminassa kotihoidon asiakkaista suurin osa on sellaisia, joiden luona käydään lyhyesti kerran viikossa (< 45 min). Voidaankin kysyä, tulisiko kotihoidon kynnystä myös Suomessa madaltaa ja ottaa mm. viikkosiivous kotihoidon palvelurepertuaariin. Siirtyminen nykytilanteesta uuteen matalan kynnyksen kotihoitoon edellyttää (ainakin ylimenokauden ajan) uusia resursseja. Omaishoidon tuki ja siihen liitetyt tukipalvelut olisi myös kriittisesti arvioitava, edelleen näyttää siltä, että monet kunnat tinkivät näistä. EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

19 Tilannetta voidaan havainnollistaa tarkastelemalla kotihoidon matalaa ja korkeaa kynnystä oheisen teoreettisen mallin pohjalta (kuva 4). Kuva 4: Avun tarjonta suhteessa avun tarpeeseen Matalan kynnyksen mallissa asiakkaat saisivat riittävän varhaisessa vaiheessa tukea (harvakseen) ja tulisivat myös tietoisiksi, mistä apua sitten saa, kun sitä enemmän tarvitsee. Näin turvallisuuden tunne lisääntyy, mikä edesauttaa pärjäämään kotona raihnaanakin. Osa todennäköisesti sinnittelisi vähin avun turvin vielä silloinkin, kun perusteita avun lisäämisen periaatteessa jo olisi. Matalan kotihoidonkynnyksen mallissa vanhusten tilanne ei myöskään pääsisi huomaamatta äkisti romahtamaan (jolloin ollaan jo myöhässä ja tarvitaan paljon apua), vaan harvakseltaan tapahtuvan kotihoidon kontaktin kautta voitaisiin kuitenkin havainnoida kokonaistilannettakin ja puuttua siihen tarvittaessa. Espoossa uutta matalan kynnyksen toimintamallia tullaan esittämään vanhuspoliittisen ohjelman päivityksen yhteydessä (kevät 2008). Haasteina ovat mm. kustannusten hallinta, henkilökunnan oikean suuntaisen toimintatavan omaksuminen ja uuteen ajatteluun perustuvien ohjeiden ja kriteereiden laatiminen Kotihoidon keskus Kotihoidon tehtävänä on mahdollistaa turvallinen asuminen kotona kaiken ikäisille. Kotihoidon palveluja ovat kotisairaanhoito, kotipalvelu, tukipalvelut, omaishoidon tuki sekä palvelukeskus- ja päivätoiminta. Kotihoitopalveluja järjestetään alueellisesti ja niitä on tarjolla ympärivuorokautisesti. Alueellisia palvelukeskuksia on kahdeksan. Kotihoitoon kuuluvat tavallisten palvelutalojen palvelut. Kaupungilla on neljä palvelutaloa, joissa on 89 asuntoa. Palvelut tuotetaan omana toimintana, ostopalveluna ja palvelusetelillä. 18 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

20 Taulukko 4: Espoon kotihoidon keskuksen tunnuslukuja 2006 Tunnuslukuja 2006 Kotihoito Palvelutalot Päivätoiminta Vanhusten Toimintamenot omaishoidontuki (M ) Toimintamenot ( ) asukasta kohti Asiakkaat Käynnit Geriatrinen keskus Geriatrinen keskus vastaa perusterveydenhuollon akuutista sairaanhoidosta, geriatrisesta ja muusta kuntoutuksesta osastoilla, koti- ja päiväsairaalasta sekä geriatrisen poliklinikan toiminnasta (muistija tasapainopoliklinikat). Akuuttihoito toteutetaan pääosin Jorvin sairaalassa sijaitsevilla kahdella terveys-keskusosastolla ja osastokuntoutus Puolarmetsän sairaalan neljällä kuntoutusosastolla. Puolarmetsän sairaala on valmistunut 1977, jolloin sairaalassa oli 264 hoitopaikkaa. Vuonna 2004 osastot profiloituivat neljäksi kuntoutusosastoksi (ortogeriatrinen kuntoutus, AVH-kuntoutus, infektioja haavahoidot sekä lyhytaikaishoito ja saattohoito) ja kahdeksi pitkäaikaishoidon osastoksi, jolloin paikkamäärää kuntoutusosastoilla pienennettiin. Tunnuslukuja on seuraavassa taulukossa. Taulukko 5: Espoon geriatrisen keskuksen tunnuslukuja 2006 Tunnuslukuja 2006 Vuodeosastot Päiväsairaala Kotisairaala Geriatrinen pkl: Muistipkl Geriatrinen pkl: Tasapainopkl Potilaat / Asiakkaat Hoitopaikat Käynnit Alueellinen Palvelutalo, Kotihoidon Toimintamenot M Menot kotihoito päivätoiminta ja palvelut euroa/asukas palvelukeskukset Työntekijät Pitkäaikaishoidon keskus Pitkäaikaishoidossa keskeistä on asukkaiden hyvä elämä, yhteisöllisyys ja asukkaiden omien voimavarojen tukeminen. Pitkäaikaishoidon keskuksessa tarjotaan pitkäaikaista vanhainkoti- ja sairaalahoitoa kaupungin omissa yksiköissä. Lisäksi tarjotaan lyhytaikaista hoitoa. Kaupungilla on kuusi omaa vanhain- ja hoivakotia. Pitkäaikaishoitoa on kolmella sairaalaosastolla. Ostopalveluina järjestetään ei-tehostettua, tehostettua ja dementia-asumispalvelua, joita ostetaan noin 40 eri palveluntuottajalta. Taulukko 6: Espoon pitkäaikaishoidon keskuksen tunnuslukuja 2006 Tunnuslukuja 2006 Kaupungin tuottama Ostopalveluna järjestetty Toimintamenot (M ) Menot euroa/ pitkäaikaishoito asumispalvelu asukas Asukkaat Hoitopaikat EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI