12 Uudistettu vanhushuolto - Malliksi muille Eakate uuendatud hooldus ja ravi - Eeskujuks teistele

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 Uudistettu vanhushuolto - Malliksi muille Eakate uuendatud hooldus ja ravi - Eeskujuks teistele"

Transkriptio

1 12 Uudistettu vanhushuolto - Malliksi muille Eakate uuendatud hooldus ja ravi - Eeskujuks teistele

2 UUDISTETTU VANHUSHUOLTO - MALLIKSI MUILLE EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE Culminatum Ltd Oy Frank Ryhänen toimittaja Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Elina Kylmänen-Kurkela Maria Rysti Jaakko Valvanne Kotkan kaupunki, koti- ja laitoshoito Varpu Vistala Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Lea Laakso - Salmenhaara Tallinnan kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto Raivo Allev Tallinnan tekninen yliopisto Kalju Meigas Teknillinen Korkeakoulu, HEMA / Sotera Urpo Alanko Antti Autio Reijo Kekäläinen Hennu Kjisik Erkki Vauramo

3 Julkaisutiedot Teknillisen korkeakoulun HEMA Instituutin julkaisuja nro 12: Uudistettu vanhushuolto - Malliksi muille Eakate uuendatud hooldus ja ravi - Eeskujuks teistele ISBN (painettu) ISSN (painettu) ISBN (pdf) Teknillinen korkeakoulu, HEMA Instituutti 2007 Kansi ja taitto: Iivo Vänskä Kirjapaino: Monikko Oy EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE 1.1 Interreg alueiden yhteistyöväline 1.2 Projektin tavoitteet 1.3 Osapuolien kehittämisalueet 1.4 Projektin läpivienti ja kokoukset 1.5 Jatko VANHUS EUROOPASSA 2.1 Euroopan laajuinen huoli tulevaisuuden vanhushuollosta 2.2 Moderni vanhuskäsitys 2.3 Suomen järjestelmä Pitkät hoitojaksot vievät resursseja PALVELUJEN NYKYTILA 3.1 Väestöennusteet 3.2 Espoo Väestö ja palvelurakenne Kotihoito Kotihoidon keskus Geriatrinen keskus Pitkäaikaishoidon keskus 3.3 Kymenlaakso Kymenlaakson keskussairaala Sairaanhoitopiirin vanhushuollon tilat Nykyisten yksiköiden käyttökelpoisuus Tulokset yksiköiden luokitelusta Havainnot nykytilanteesta Ehdotetut toimenpiteet 3.4 Kotka Ikäihmiset ja palvelut Kotkansaaren sairaala Palvelukeskus (Paimenportti ja Eskola) Kotkan vanhustenhuollon henkilöstömitoitus Kotkan terveyskeskuksen sairaalat Toiminnan muutokset ja uudet tavoitteet 3.5 Tallinna KANSAINVÄLINEN KEHITYS 4.1 Tilat ja kunnon ylläpito 4.2 Immobiliteetti - vuoteen vaarat vanhukselle 4.3 Lyheneekö elämä? 4.4 Itsehoitoisuutta tukeva vanhustenhoidon konsepti 4.5 Tulevaisuuden senioriasuminen EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

5 5 YHTEINEN NÄKEMYS VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ 5.1 Osapuolilla erilainen palvelujen kehittämistarve 5.2 Kehittämisperiaatteista 5.3 Kuntoutussairaala ja terveyskeskussairaalan purkaminen 5.4 Vanhusten tilan tarve hoivakodeissa ja palveluasunnoissa Asuintilat ja kalusteet Solukohtaiset yhteiset tilat Laitoksen yhteiset tilat Laitoksen sijainti ja ympäristö 5.5 Rakennemuutos säästää kustannuksia ESPOO 6.1 Periaatteet 6.2 Espoon uusi integroitu vanhusten palvelujärjestelmä Järjestelmälliset ennaltaehkäisevät palvelut Joustavat omaishoitoa tukevat palvelut Kokonaisvaltainen kotihoito Saumaton muistihäiriöisten hoitoketju Sujuva akuuttihoito ja tehokas kuntoutus Monipuolinen asumispalvelu Elä ja Asu -yksiköissä Puolarmetsän kampus KOTKA 7.1 Periaatteet 7.2 Tulevaisuuden konseptit KYMENLAAKSO 8.1 Visiosta toteutukseen 8.2 Rakennemuutos TALLINNA 9.1 Konseptuaalinen suunnitelma 9.2 Tilastointi 9.3 Väestöennuste SUOMEN OSUUDEN Tulosten pohdintaa ja yhteenveto 56 4 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

6 11 ELDERLY CARE SERVICES IN TALLINN 11.1 Differences between Estonia and Finland 11.2 Health services 11.3 Welfare services 11.4 IRU Nursing Home 11.5 Future vision IRU HOOLDEKODU - ELDERLY CARE SYSTEM TECHNOLOGY EVALUATION 12.1 Abstract 12.2 The Field of Study 12.3 Information and Communication Technology in (ICT) Elderly Care Services Definitions of Core Terms Overview of EU Activities in the Field of Elderly Care Problems with Education of Caregivers of Elderly People Strategic Goals of Elderly Care in the European Union 12.8 Telecare Services for the Elderly 12.9 Using ICT Possibilities in the Field of Elderly Care in IRU Nursing Home The Approximate Costs for the ICT Solutions in the IRU Nursing Home Summary and Conclusions IN TALLINN Project Self-evaluation 14.1 Evaluation to project s impacts Tallinn s viewpoint 14.2 Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Arvio hankkeesta LÄHTEET - LITERATURE KUVAT TAULUKOT LIITTEET Hyvinvoinnin ja elämänpuisto HELP IRU hooldekodun konseptuaaliset suunnitelmat EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

7 1 ESIPUHE 1.1 Interreg alueiden yhteistyöväline Interreg on Euroopan Unionin yhteisöaloite, jonka ajatuksena on, että kansalliset rajat eivät saisi olla este Euroopan tasapainoiselle ja sopusointuiselle kehitykselle. Toimintaa tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Interreg IIIA -ohjelmat tukevat paikallis- ja aluetason rajat ylittävää yhteistyötä. Suomessa on toiminut kaikkiaan kuusi tällaista EU-ohjelmaa Viron, Ruotsin, Norjan ja Venäjän rajoilla. Virolla on ollut vastaavasti kaksi ohjelmaa: toinen Etelä-Suomen kanssa ja toinen Latvian ja Venäjän kanssa. Vuosina yhteistyötä toteutettiin Etelä-Suomen rannikkoseudun Interreg IIIA -ohjelmassa, jota pyrittiin yhteen sovittamaan Viron Phare CBC -ohjelmaan. Viron EU-jäsenyyden myötä v Interreg -ohjelma laajeni Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA -ohjelmaksi. Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA -ohjelmassa toteutettiin vuonna 2007 tämä Uudistettu vanhushuolto malliksi muille -hanke Espoon kaupungin, Kotkan kaupungin, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin, Tallinnan kaupungin, Tallinnan teknisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteisprojektina. Hanketta koordinoi Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sen rahoitusta koordinoi Varsinais-Suomen Liitto. Suomen valtion rahoituksesta vastaa Länsi-Suomen lääninhallitus. Helsingin ja Tallinnan yhteistyötä on kehitetty jo useita vuosia eri aloilla kuten myös sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Haettaessa yhteisiä intressejä on todettu molempien kaupunkien asukkaiden ikääntyvän, joka vaatii uudenlaista palvelurakennetta. Väestön vanheneminen on yhteinen eurooppalainen ongelma. Vuoden 2006 lopussa päättyneessä Interreg III C -projektissa Network for Future Regional Health Care todettiin, että ikääntymisestä selviäminen nähtävissä olevilla resursseilla tulee vaatimaan palvelujärjestelmien rakenteellista uudistamista ja sisältöjen kehittämistä. Edellä mainittuun Future Health -projektiin osallistui organisaatioita sekä Helsingistä että Tallinnasta. Loppuraportit ovat verkkojulkaisuna osoitteessa (http://www.futurehealth.fi/main.asp?scat=502). Future Health -projektin keskeinen tulos oli, että vanhustenhuollon uusi ote edellyttää akuuttisairaan-hoidon (acute care) ja vanhusten kriisien hoitamista eri sairaaloissa. Tarvitaan uusi sairaala (community/rehabilitation hospital), jossa vanhusten kuntouttava hoito tapahtuu lyhyissä intensiivisissä jaksoissa. Jakson jälkeen vanhus pääsee kotiin tai palveluasuntoon, jossa hän osallistuu hoitoonsa. Sekä Suomessa että Virossa on tullut esiin halu uudistaa nykyistä vanhushuoltojärjestelmää käyttäen hyväksi Future Health -projektin tuloksia. Palvelujärjestelmän kehittäminen ja uudistaminen on monivaiheinen ja useita vuosia kestävä työ. Uudet toimintatavat asettavat muutosvaatimuksia rakennuksille. Korjausrakentamisen läpivienti suunnittelusta toteutukseen ja käyttöönottoon kestää useita vuosia. Alustavissa keskusteluissa on todettu, että yhteistyöllä voidaan säästää sekä aikaa että resursseja ja saada parempi lopputulos. Kehitystyölle haetaan myös eurooppalaista dimensiota. 6 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

8 1.2 Projektin tavoitteet Konseptin kehitys Hankkeen päätavoitteena oli kehittää uudistettu vanhuspalvelujärjestelmän konsepti yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien osapuolten kesken, ja osatavoitteina: 1) kuvata nykyinen palvelujärjestelmä, sen resurssit ja kehityskohteet; 2) kehittää yhdessä näkemys vanhuspalvelujärjestelmästä ja sille sovellutukset kuhunkin kolmeen kohteeseen: Espoo, Kymenlaakso ja Tallinna; sekä 3) laajemman yhteistyösuunnitelman mallin luominen, seuraavasti: Nykyisen palvelujärjestelmän kehittäminen: Kuvataan nykyinen palvelujärjestelmä, sen resurssit ja kehityskohteet. Palvelujärjestelmän kuvaus tehdään samalla tavalla kussakin paikassa. Tässä yhteydessä selvitetään, mitä tietoja kerätään ja minkälaisia tietojärjestelmiä on käytössä. Uuden konseptin tekemistä varten kerätään tietoja sekä vanhusten että hoitohenkilökunnan määrästä, ja arvioidaan ikärakenteen muutoksen aiheuttama resurssien lisätarve. Tallinnan tiedot käydään läpi yhdessä ja tarvittaessa tehdään ehdotus tietojen keruun ja analysoinnin kehittämisestä. Yhteinen näkemys vanhuspalvelujärjestelmästä ja sen sovellutukset: Konseptien kehittäminen käynnistyy Interreg III C Future Health -projektin vision pohjalta. Uudistuksessa lähdetään olemassa olevasta tilanteesta. Siksi konseptit on suunniteltava kunkin kohteen omista lähtökohdista käsin. Laajemman Interreg -projektin valmistelu Heti lähtötilanteessa oli selvää, että vanhushuollon kehittämisessä on laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä oma tehtävänsä. Siksi projektin tavoitteisiin liitettiin laajemman projektin valmistelu. 1.3 Osapuolien kehittämisalueet Osapuolilla oli erilaisia kehittämistarpeita, jotka yhdessä muodostivat kokonaisuuden. Tehtävät jakaantuivat seuraavasti: 1. Uuden kuntouttavan geriatrisen sairaalan konsepti. Espoon kaupunki. 2. Pitkäaikaissairaalan purkaminen ja uuden konseptin tekeminen korvaavalle rakenteelle. Uuden toimintamallin asettamat vaatimukset tilaratkaisuille. Kotkan kaupunki / Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. 3. Tallinnan kaupungin tilastojen läpikäynti yhdessä Teknillisen korkeakoulun Soterainstituutin kanssa ja mahdollisten suositusten tekeminen selvitystyön perusteella. Konseptin tekeminen uudelle rakenteelle ja Tallinnan IRU Hooldekodu -vanhusten palvelukeskuksen uudistamiskonseptin tekeminen, mukaan lukien uuden toimintamallin asettamien tilavaatimuksien määrittely. 4. Periaateohjelmien kehittäminen tilankäyttökonsepteiksi sekä Kotkaan että IRU Hooldekodulle. 5. IRU Hooldekodun vanhuspalvelujärjestelmien teknologian arviointi, Tallinnan tekninen yliopisto. EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

9 1.4 Projektin läpivienti ja kokoukset Projekti on toteutunut suunnitellun mukaisesti. Kohdealueiden palvelujärjestelmien nykytilat, resurssit ja kehityskohteet on selvitetty ja kuvattu. Yhteinen näkemys uudistuvasta vanhuspalvelujärjestelmästä on muodostettu, ja sille sovellukset kaikkiin kolmeen hankkeen kehityskohteeseen on valmisteltu. Kokemuksia on siirretty ja vaihdettu sekä hankkeen opintomatkalla Ruotsiin että hankkeen seminaareihin osallistuneiden kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Laajemman yhteistyösuunnitelman malli on muodostunut ja projektin toimijat ovat mukana jatkohankkeiden valmistelussa. Projekti on kokoontunut seuraavasti: 1. Valmistelu- ja määrittelykokous , Espoo Kokouksessa nimettiin työryhmät ja sovittiin aikatauluista, sekä käynnistettiin nykytilan kuvaus, tilastojen läpikäynti ja konseptien tekeminen. 2. Opintomatka ja kokous , Borås, Ruotsi Boråsin alueella on kehitetty uusi toimiva kuntoutusohjelma, johon käytiin tutustumassa ja jota käytettiin hankkeen benchmarking -kohteena. Boråsista saaduilla vaikutteilla edistettiin osatavoitteiden tulevaisuutta palvelevien toimintatapojen kehittymistä. 3. Seminaari ja kokous , Tallinna Seminaarissa oli kansainvälisiä luentoja Skånen ja Boråsin alueilta Ruotsista, sekä Hollannista, ja siellä esiteltiin projektin välitulokset. Seminaariin osallistui yli 50 henkilöä. Kokouksessa käytiin läpi ja hyväksyttiin nykytilankuvaus, tilastointi ja konseptit, sekä sovittiin konseptien työstämisestä ja tulosten raportoinnista. 4. Päätösseminaari , Kotka Päätösseminaarissa esiteltiin hankkeen loppuraportti, ja siinä kehitetyt näkemykset vanhuspalvelujärjestelmien kehittämisestä, sekä kehitettyjen konseptien sovellukset kussakin kolmessa kohteessa. Lisäksi seminaarissa oli kansainvälisiä puhujia Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Loppuraportin viimeistely tapahtui joulukuussa ja saatiin valmiiksi ennen Projektin ja sen tulosten vaikutuksia alueillaan arvioivat Kymenlaakson sairaanhoitopiirin johtaja Kari Hassinen ja Tallinnan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Merike Martinson. 1.5 Jatko Hankkeen työn, tulosten ja kokemusten hyödyntämiseksi jatkossa ja eteenpäin kehittämiseksi, Teknillisen korkeakoulun HEMA-instituutti ja Culminatum ovat osallistuneet koko Euroopan laajuisen Interreg IV C -ohjelman valmisteluun. Sen suunnittelukokoukseen Utrechtissa osallistuivat Uudistettu vanhushuolto -projektin toimijoista Hennu Kjisik, Erkki Vauramo, Frank Ryhänen ja Marianne Dannbom. Ohjelman hankehakemus jätetään vuoden 2008 alussa, ja tämän projektin toimijoista ohjelmaan ovat osallistumassa Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Teknillinen korkeakoulu, Culminatum, Tallinnan kaupunki ja Tallinnan tekninen yliopisto. Lisäksi Interreg IV A Central Baltic ohjelmaan suunnitellaan Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden alueille jatkokehityshanketta, jonka valmistelussa projektin toimijoita on mukana. 8 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

10 2 VANHUS EUROOPASSA 2.1 Euroopan laajuinen huoli tulevaisuuden vanhushuollosta Euroopan väestökehitys on samanlainen koko maanosan alueella. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulevat kaksinkertaistamaan vanhusmäärät siten, että palvelutarpeen huippu osuu välille Useiden Euroopan maiden sekä Euroopan yhteisön sosiaali- ja terveyspolitiikka on jo nyt huolestunut tästä vanhusmäärän kasvusta. Selviämiskeinoja etsitään kaikissa maissa. Terveydenhuollon toimintaalueeseen vaikuttavat kuitenkin useat ristiriitaiset voimat (kuva 1). Kuva 1: Terveydenhuollon toiminta-alueeseen vaikuttavat voimat. Maiden terveydenhuoltojärjestelmien toiminta-alueen rajaavat taloudelliset realiteetit. Vähitellen uskalletaan jo sanoa ääneen, että resurssien rajallisuudesta johtuen terveydenhuollon palvelujärjestelmien on selvittävä suuren ikäluokan kasvavasta palvelutarpeesta suunnilleen nykyisin resurssein. Vanhusta kohti selviämispolku merkitsee vähenevää resurssia. Useissa maissa nykyinen työntekijämäärä joutuu selviämään lähes kaksinkertaisesta väestömäärästä. EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

11 Kuva 2: Tulevaisuuden palvelujärjestelmä osallistuu ennaltaehkäisyyn. On täysin selvää, että nykyiset palvelujärjestelmät muuttuvat. Painopisteen oletetaan siirtyvän vahvasti ennaltaehkäisevään työhön. Muutosta vauhdittaa tietojärjestelmien kehittyminen, joiden uskotaan lähivuosina olennaisesti parantuvan. Myös sekä laitosten toimintaprosessit että tilankäyttö muuttuvat. Vuode ei enää ole hoidon keskipiste vaan liikkuva toipilas tai vanhus. Vuodeosastojen luonne muuttuu olohuoneiden kasvaessa ja itsehoidon lisääntyessä. OECD:n laajuinen sairaanhoitajapula vauhdittaa muutosta. 2.2 Moderni vanhuskäsitys Vanhuskäsitys muodostuu siitä, mitä kokemusperäisesti vanhenemisesta tiedetään. Tätä tietoon perustuvaa kuvaa nimitetään vanhuskuvaksi. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä käytännön toiminnan perustaksi, vaan lisäksi tarvitaan eettistä näkemystä siitä, miten ihminen tulee kohdata. Puhe ikäihmisistä aktiivisina oman elämänsä subjekteina, voimavarana sekä elämänviisauden ja -kokemuksen lähteinä ei ole sinänsä uutta. Silti se edustaa jatkuvasti ajankohtaista ja tarpeellista näkökulmaa vanhenemiseen ja ikääntyvän yhteiskunnan tulevaisuuteen. Ikäihmisiä kohdellaan vielä usein ensisijaisesti taloudellisesti tuottamattomina ihmisinä, huoltorasituksena ja lääketieteellisenä ongelmana. (Vanhuspolitiikkaa vuoteen 2001) 10 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

12 Modernin vanhuskäsityksen keskeiset piirteet Vanhenemisella on biologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Biologinen vanheneminen ei merkitse välttämättä psyykkistä ja sosiaalista vanhenemista. Vanhenemisella on geneettinen perusta, mutta ihminen vaikuttaa omaan vanhenemiseensa elämäntyylillään, asenteillaan ja motivaatiollaan. Vanheneminen on yksilöllistä: vanheneminen ei muuta ihmisiä samanlaisiksi ja ihmiset kokevat vanhenemisen eri tavoin. Ei ole olemassa 65-, 75- tai 85-vuotiaan prototyyppiä. Vanheneminen ja sen merkitys on erilaista eri oloissa, eri aikoina ja erilaisessa yhteiskunnallisessa asemassa olevilla naisille ja miehille. Vanhuus on luonnollinen ja arvokas osa elämää kuten lapsuus, nuoruus ja keski-ikä. Jokaiseen elämänvaiheeseen sisältyy niin kehittymistä kuin luopumistakin, mahdollisuuksia ja rajoituksia, annettavaa ja saatavaa, oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Yhteiskunta koostuu eri-ikäisistä ihmisistä, joiden tulee voida iästä riippumatta osallistua voimavarojensa mukaan yhteiskunnan normaaliin elämään. Vanhuskäsitys sisältää näkemyksen, että ikääntyminen on normaali elämän vaihe ja että ikääntyneet tarvitsevat samoja asioita kuin muutkin väestöryhmät. Vanhusväestö ei ole yhdenmukainen ryhmä, vaan yksilöllinen vaihtelu lisääntyy iän myötä. Ikääntynyt on toimiva, tunteva, omista asioistaan päättävä ja ainutkertainen yksilö. Vanhuksista puhuttaessa on perinteisesti tarkoitettu henkilöitä, jotka ovat vanhuseläkeiässä, eli 65 vuotta täyttäneitä. Tämä ikään perustuva määrittely ei ole enää käyttökelpoinen, kun vanhusten keski-ikä on noussut ja toimintakyky parantunut. Vanhuus liitetään ikään perustuvaan toimintakyvyn huomattavaan heikkenemiseen sekä henkilökohtaisen avun, hoidon ja huolenpidon tarpeeseen. Elämänkulussa voidaan erottaa kolmen ikävaiheen sijaan neljä vaihetta, lapsuus ja nuoruus, työikä, kolmas ikä ja vanhuus. Kolmas ikä -käsitteellä tarkoitetaan työiän ja varsinaisen vanhuuden väliin jäävää ikävaihetta, ikävuosia, eläkeiän alkupäätä, joka on erilainen kuin varsinainen vanhuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta merkittävä palvelutarpeen kasvu ajoittuu 75 vuotta täyttäneisiin ja lähes 30 % ikäryhmästä käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Palvelutarve lisääntyy merkittävästi 85 vuotta täyttäneillä, ikäryhmästä lähes puolet tarvitsee jo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tulevaisuudessa ikäihmisten palveluntarve siirtyy myöhempään ikään elinajanodotteen kohotessa. Ikääntyneen väestön oikeudet ja hyvinvointi tulee turvata ensisijaisesti osana yhteiskunnan normaalia toimintaa ja yhteisiä järjestelmiä. 2.3 Suomen järjestelmä Suomen nykyinen hoitojärjestelmä syntyi keskussairaalajärjestelmän rakentuessa pääosin luvuilla. Kansanterveyslaki vuodelta 1972 synnytti terveyskeskussairaala-järjestelmän, jonka kooksi lain perusteluissa määriteltiin 3 ss / 1000 asukasta. Sairaansijoista oli 1 ss / 1000 asukasta varattu akuuttiin hoitoon. Kun näihin lukuihin lisätään erikoissairaalaverkon sairaansijat, päädyttiin alueellisesti noin 6-7 ss / 1000 asukasta. Lukua lisäsi vielä tuberkuloosiparantolat ja mielisairaalat, joten yhteensä sairaansijoja oli Suomessa tuhatta asukasta kohti. Järjestelmä oli kooltaan väestöön suhteutettuna Euroopan laitosvaltaisimpia. EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

13 Kun muualla Euroopassa ryhdyttiin purkamaan ja inhimillistämään pitkäaikaishoitoa säädettiin Suomessa 1971 valtiopäivillä kansanterveyslaki. Lain perusteluissa on määritelmä Terveyskeskusten sairaansijat on tarkoitettu pitkäaikaissairaiden hoidon tehostamiseksi, vaikkakin osaa niistä tultaisiin käyttämään myös sellaisten lyhytaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon, jotka soveltuvat yleislääkärin hoidettavaksi. Järjestelmä lain valtuuttamana ryhtyi hoitamaan pitkäaikaispotilaita. Lain säätämillä saatiin purettua kunnalliskotien sairasosastot, noin 8000 paikkaa. Pahimmillaan ne olivat muutaman neliön ahtaita koppeja, joten terveyskeskuksen vuodeosasto oli tässä mielessä parannus. Mutta järjestelmä piilotti kauniin terveyskeskussairaalan nimen alle laitostavan hoitojärjestelmän ja on onnistunut säilyttämään Suomen terveyskeskussairaaloissa elävän 1960-luvun hoitomenetelmien museon. Sosiaalivaliokunnan lausunto terveyskeskussairaalan käytöstä on mielenkiintoinen. Sosiaaliviranomaisella tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa puheenaolevien sairaansijojen käyttöön, koska tarvetta saada hoitoa sairaansijoilla ei voida ratkaista yksinomaan lääketieteellisin perustein, vaan sairaan sosiaalinen tilanne vaikuttaa siihen, onko häntä hoidettava sairaansijoilla vai kotihoidossa. Terveyskeskussairaalan syntymistä vauhditeltiin 1970-luvulla liitämällä perustettaviin yksiköihin kunnalliskotien hoiva- tai sairasosastot. Muutos saatiin aikaan antamalla valtionapua terveyskeskuksille, mutta ei samassa määrin sosiaaliviranomaisille. Kun äärimmäisen ahtaista ja huonokuntoisista sairasosastoista siirryttiin uusiin terveyskeskussairaaloihin, merkitsi se merkittävää hoidon tason nostoa. WHO piti Suomea mallimaana sen suhteen, miten pienet sairaalat integroitiin perusterveydenhoidon palvelujärjestelmään. Toisaalta jo 1970-luvulla pieni vähemmistö epäili kehityksen järkevyyttä ja arvioi liian sairaalakeskeisen hoito-otteen estävän kunnollisen vanhustenhuoltokulttuurin syntymisen Pitkät hoitojaksot vievät resursseja Stakesin Hilmo-järjestelmä tekee joka vuoden lopussa jokaisessa sairaalassa ja vanhuspalvelulaitoksessa potilaslaskennan. Tiedot kerätään mm. diagnooseista, saapumissyistä, potilaan tai asukkaan kunnosta ja tehdään arvio oikeasta hoitopaikasta. Tiedosto antaa mahdollisuuden tarkastella vanhuspalvelujärjestelmän ominaisuuksia kokonaisuutena. Tämä on tehty tilanteen mukaan taulukossa 1. Suomen vanhusten laitospalvelujärjestelmä muodostuu terveyskeskussairaalan sairaansijoista (19992 ss) ja hoitopaikoista vanhainkodeissa (19488 hp), tehostetuissa palveluasunnoissa (16497 hp) ja tavallisissa palveluasunnoissa (11901 hp). Yhteensä järjestelmässä on ollut henkilöä. Taulukossa on tarkasteltu hoito- ja hoivakertymää laitokseen tulopäivästä laskentapäivään luokittelemalla jaksot keston mukaan. Ryhmittely on sama sekä sosiaali- että terveyssektorille. Kun tiedetään kertyneet hoitopäivät ja hoitopäivän keskimääräinen kustannus voidaan laskea jaksolle hinta ja kertyneelle hoidolle arvo. Näin saadut avainluvut avaavat yllättäviä näkökulmia hoitokustannusten tarkasteluun. Kaikkiaan laskentapäivään mennessä kertyneen hoidon arvo on 4,8 mrd. euroa eli varsin kunnioitettava summa. Siitä pääosa, 3,8 mrd. euroa, eli 80 % on kertynyt yli kaksi vuotta kestäneistä pitkistä hoitojaksoista, joiden keskihinta on noin euroa ja ovat kohdistuneet yli henkilöön, 35 % kaikista. 12 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

14 Taulukko 1. Potilaslaskenta , koko maa Potilaita tai asiakkaita Kesto alusta Tk-sairaala Vanhainkoti Tehostettu palv.as. Palv.as. Yhteensä % yhteensä Kertyneet hoitopäivät hoidon alusta Kesto alusta Tk-sairaala Vanhainkoti Tehostettu palv.as. Palv.as. Yhteensä % yhteensä Jakson keskimääräinen hinta laskentapäivään Kesto alusta Tk-sairaala Vanhainkoti Tehostettu palv.as. Palv.as. Yhteensä 130 /vrk 100 /vrk 85 /vrk 60 /vrk yhteensä/keskim Kertyneen hoidon arvo miljoonia Kesto alusta Tk-sairaala Vanhainkoti Tehostettu palv.as. Palv.as. Yhteensä % 130 /vrk 100 /vrk 85 /vrk 60 /vrk yhteensä EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

15 Kun vuodeosastokapasiteettia on ollut liikaa, on palveluasuntoja annettu terveiden eläkeläisten käyttöön. Yli 90 % hoitoresursseista on kohdennettu henkilöihin (6593), jotka ovat asunnoissa yli neljä vuotta, heistä 1200 on ollut yli 10 vuotta. Useimmat olisivat tarvinneet vain senioriasunnon palvelutarvearvion perusteella. Sosiaalisektori käyttää laitoksia asunto-ongelmien ratkaisuun. Sosiaaliviranomaiset ovat pitäneet hyvin puolensa. Kolmasosa terveyskeskussairaalan potilaista (6770) ja puolet hoidosta kertyneistä kustannuksista (620 miljoonaa euroa) syntyy sosiaalisista tulosyistä. Niitä ovat muun muassa itsestään huolehtimisen vajavuus (hygienia), yksinäisyys, hoitajan loma ja masennus - näillä vanhuksille vuodekeskeinen hoitojärjestelmä ei ole oikea paikka. Vanhuksia pakkomakuutetaan vuodeosastolla, heidän kuntonsa huononee ja heistä syntyy parissa viikossa pitkäaikaisia vuodepotilaita. Noin 4000 vanhusta onkin odottamassa vanhainkoti- tai palveluasuntopaikkaa, joita ei ole. Heidän kohtalonaan on viettää rakennevirheestä johtuen vuosia vuodeosastolla. Kyseessä on teolliseen tuotantoprosessiin verrattava järjestelmä, joka ei tuota terveyttä. Tulosten tarkastelu tuottaa kiusallisen kysymyksen kuntoutuksesta. Kuntoutusjakson kesto on yleensä alle kuukauden, joskus pidempi. Noin euron kuntoutusjaksoa tai 8500 euron sydänleikkausta pohditaan paljon perusteellisemmin kuin suhteellisen terveen vanhuksen sijoitusta palveluasuntoon euron hoitojaksolle. Alle kuukauden kestäneisiin jaksoihin on investoitu vain 11,7 miljoonaa euroa, eli noin 0,3 % kokonaissummasta. Iso kysymys on voitaisiinko lisäämällä noin 3000 euron hintaisia kuntoutusjaksoja saada vähennettyä euron hintaisia pitkiä laitosjaksoja. Laitokseen sisäänoton kynnys on matala. Liian moni vanhusten hoitojaksoista käynnistyy erikoissairaanhoidossa, joka ei vastaa vanhuksen tarpeisiin. Usein geriatrisen potilaan ongelmana on arkinen toimintakyvyn puute ja autonomian vaje, ja välittömänä sairaalaan tulon syynä on hauraan tasapainon horjuminen varsin pienen syyn tai tapahtuman vuoksi. Tutkijat Matti Mäkelä et. al. ovat selvittäneet vv erikoissairaanhoidossa alkaneet pääkaupunkiseudun kuntien hoitojaksot jatkohoitoineen.(sairaalasta kotiin asti, Stakes Työpapereita 3/2007) Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että erikoissairaanhoito-organisaatio on siirtänyt ikääntyneen väestön hoitovastuuta johdonmukaisesti pois itseltään vähentämällä elektiivisiä hoitoepisodeja ja lyhentämällä päivystyksellisten episodien erikoissairaanhoito-osuuden kestoa. Tämä muutos ei ole johtanut koko hoitoepisodin (erikoissairaanhoito + sitä seuraavat hoitojaksot) kokonaisuuden kotiuttamistehon kasvuun, vaan onnistuneeseen kotiuttamiseen tarvittavien hoitopäivien määrä on kasvanut terveyskeskussairaaloiden ja vanhainkotien lisääntyneiden hoitopäivien takia, ja lisäksi pitkäaikaishoitoon päätymisen vaara on lisääntynyt. Pääkaupunkiseudun kuntien välillä on suuria eroja ikäihmisten erikoissairaanhoidosta alkaneiden hoitojaksoketjujen kulussa ja lopputuloksessa. Espoon osalta tilanne on muita pääkaupunkiseudun kuntia parempi. 14 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

16 3 PALVELUJEN NYKYTILA 3.1 Väestöennusteet Tilastokeskukselta on valmistunut vuonna 2007 uusi Väestöennuste. Väestöennusteet esitetään koko Suomen osalta pohjaksi, ja erikseen projektin osapuolten osalta asianomaisessa kohdassa. Tilastokeskuksen väestöennusteeseen on laskettu yli 75-vuotiaiden määrän kasvu ja täyttä veroa maksavan väestön väheneminen, molemmat nähtävissä asianomaisissa taulukoissa. Taulukko 2. Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain , koko maa, ikäluokat yhteensä KOKO MAA / , , , , , , , , , ,28 Yhteensä ,2 Yhteensä ,19 1,75 2,2 2,2 Kerroin ,43 2,62 3, Espoo Väestö ja palvelurakenne Espoon väestömäärä oli n vuonna 2006, joista yli 75-vuotiaita oli n (9,5 % väestöstä). Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa n. 3,7 % vuosittain. Tämä käy selville seuraavasta Espoon väestöennusteesta. Taulukko 3: Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain , Espoo, sukupuolet yhteensä ESPOO / , , , , , , , , , ,62 Yhteensä ,28 Yhteensä ,44 Kerroin ,43 2,62 3,44 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

17 Espoon erilaisuus muuhun pääkaupunkiseutuun näkyy ikä-, sukupuoli- ja koulutusvakioidussa kuolleisuuskartassa. Merkillepantavaa on myös Vantaan alhaisempi kuolleisuus Helsinkiin verrattuna (kuva 3). Kun tiedetään, että Vantaan sosioekonominen rakenne on Espoota ongelmallisempi, jää avoimeksi mistä erot johtuvat. Kuva 3: Pääkaupunkiseudun ikävakioitu kuolleisuus. Espoossa sosiaali- ja terveystoimi on yhdistetty. Vanhusten palvelujen tulosyksikkö on muodostettu Siihen kuuluvat kotihoito, terveyskeskussairaala ja pitkäaikaishoito. Vanhuspoliittisen ohjelman lähtökohta on kotona asumisen ensisijaisuus toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Palveluissa painotetaan avohoitoa. Espoossa on vähän vanhoja laitosmaisia hoitoyksiköitä verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Espoolaisten iäkkäiden toimintakyky on parempi ja heidän hoidontarpeensa pienempi kuin Suomessa keskimäärin verrattuna vastaavan ikäisiin. Tämä johtuu osaltaan iäkkäiden espoolaisten keskimääräistä paremmasta sosioekonomisesta tilanteesta. Väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvuun vastataan jatkamalla ennalta ehkäisevien palvelujen kehittämistä, tehostamalla nykyistä toimintaa sekä lisäämällä palveluja. 16 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

18 Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito on suomalainen järjestelmä, jonne noin kolmasosa potilaista jämähtää vuosiksi vuodeosastolle. Espoon terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoista voidaan tehdä seuraavat havainnot: Vanhuksen asuintilana oli 5-7m². Sängyn vieressä oli yöpöytä. Mukavat seurustelutuolit ja pöytä puuttuivat, joissakin huoneissa oli kolmijalkaisia palleja, jotka eivät sovi vanhuksen istumiseen mm. kaatumisvaaran vuoksi. Kahden ja usean hengen huoneita esiintyy runsaasti. Vaatekaappi ja vanhuksen omien tavaroiden säilytystilat puuttuivat. Käytäviä käytetään olohuoneena. Yhteiset tilat, joissa päivällä voisi oleskella, puuttuivat. Oleskelutiloissa ei ole riittävästi nojatuoleja potilasta kohti Potilaista on ehkä noin 2/3 maattava jatkuvasti vuoteessa, koska muuta sopivalla tuolilla varustettua oleskelutilaa ei ole. Perussyynä on terveyskeskuksen vuodeosaston normi, joka mitoittaa tilat. Pitkäaikaisosastolla varataan pääkaupunkiseudulla potilasta kohti m². Luku vastaa 1960-luvun kunnalliskodin sairasosaston mitoitusta. Akuuttivuodeosastot mitoitetaan nykyisin m² mukaan. Tulevaisuudessa joudutaan entistä enemmän siihen, että vanhus ja monisairas joutuu itse osallistumaan enemmän omaan hoitoonsa. Se ei ole mahdollista, jos tilat ovat sellaisia, että ne mahdollistavat vain vuoteessa oleskelun Kotihoito Viime vuosina kynnys päästä kotihoidon asiakkaaksi on noussut Suomessa. Koska kotihoidossa on alettu hoitaa entistä enemmän apua tarvitsevia, on resurssien riittämättömyyden nimissä karsittu asiakaskunnasta omatoimisimmat. Kodin hoidosta on siirrytty hoitoon kotona. Kotihoidon peittävyyden laskua ja kohdentamista paljon apua tarvitseviin on kritisoitu erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin on todettu, että menettely on vastoin sosiaalihuoltolakia. Toiseksi on esitetty, että avun tarjoaminen siivoukseen ja kauppa-, pankki- ym. asioiden hoitoon ehkäisee vaikeamman avuttomuuden syntyä. Jälkimmäisen ilmiön puolesta puhuu se, että Kööpenhaminassa kotihoidon asiakkaista suurin osa on sellaisia, joiden luona käydään lyhyesti kerran viikossa (< 45 min). Voidaankin kysyä, tulisiko kotihoidon kynnystä myös Suomessa madaltaa ja ottaa mm. viikkosiivous kotihoidon palvelurepertuaariin. Siirtyminen nykytilanteesta uuteen matalan kynnyksen kotihoitoon edellyttää (ainakin ylimenokauden ajan) uusia resursseja. Omaishoidon tuki ja siihen liitetyt tukipalvelut olisi myös kriittisesti arvioitava, edelleen näyttää siltä, että monet kunnat tinkivät näistä. EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

19 Tilannetta voidaan havainnollistaa tarkastelemalla kotihoidon matalaa ja korkeaa kynnystä oheisen teoreettisen mallin pohjalta (kuva 4). Kuva 4: Avun tarjonta suhteessa avun tarpeeseen Matalan kynnyksen mallissa asiakkaat saisivat riittävän varhaisessa vaiheessa tukea (harvakseen) ja tulisivat myös tietoisiksi, mistä apua sitten saa, kun sitä enemmän tarvitsee. Näin turvallisuuden tunne lisääntyy, mikä edesauttaa pärjäämään kotona raihnaanakin. Osa todennäköisesti sinnittelisi vähin avun turvin vielä silloinkin, kun perusteita avun lisäämisen periaatteessa jo olisi. Matalan kotihoidonkynnyksen mallissa vanhusten tilanne ei myöskään pääsisi huomaamatta äkisti romahtamaan (jolloin ollaan jo myöhässä ja tarvitaan paljon apua), vaan harvakseltaan tapahtuvan kotihoidon kontaktin kautta voitaisiin kuitenkin havainnoida kokonaistilannettakin ja puuttua siihen tarvittaessa. Espoossa uutta matalan kynnyksen toimintamallia tullaan esittämään vanhuspoliittisen ohjelman päivityksen yhteydessä (kevät 2008). Haasteina ovat mm. kustannusten hallinta, henkilökunnan oikean suuntaisen toimintatavan omaksuminen ja uuteen ajatteluun perustuvien ohjeiden ja kriteereiden laatiminen Kotihoidon keskus Kotihoidon tehtävänä on mahdollistaa turvallinen asuminen kotona kaiken ikäisille. Kotihoidon palveluja ovat kotisairaanhoito, kotipalvelu, tukipalvelut, omaishoidon tuki sekä palvelukeskus- ja päivätoiminta. Kotihoitopalveluja järjestetään alueellisesti ja niitä on tarjolla ympärivuorokautisesti. Alueellisia palvelukeskuksia on kahdeksan. Kotihoitoon kuuluvat tavallisten palvelutalojen palvelut. Kaupungilla on neljä palvelutaloa, joissa on 89 asuntoa. Palvelut tuotetaan omana toimintana, ostopalveluna ja palvelusetelillä. 18 EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI 2007

20 Taulukko 4: Espoon kotihoidon keskuksen tunnuslukuja 2006 Tunnuslukuja 2006 Kotihoito Palvelutalot Päivätoiminta Vanhusten Toimintamenot omaishoidontuki (M ) Toimintamenot ( ) asukasta kohti Asiakkaat Käynnit Geriatrinen keskus Geriatrinen keskus vastaa perusterveydenhuollon akuutista sairaanhoidosta, geriatrisesta ja muusta kuntoutuksesta osastoilla, koti- ja päiväsairaalasta sekä geriatrisen poliklinikan toiminnasta (muistija tasapainopoliklinikat). Akuuttihoito toteutetaan pääosin Jorvin sairaalassa sijaitsevilla kahdella terveys-keskusosastolla ja osastokuntoutus Puolarmetsän sairaalan neljällä kuntoutusosastolla. Puolarmetsän sairaala on valmistunut 1977, jolloin sairaalassa oli 264 hoitopaikkaa. Vuonna 2004 osastot profiloituivat neljäksi kuntoutusosastoksi (ortogeriatrinen kuntoutus, AVH-kuntoutus, infektioja haavahoidot sekä lyhytaikaishoito ja saattohoito) ja kahdeksi pitkäaikaishoidon osastoksi, jolloin paikkamäärää kuntoutusosastoilla pienennettiin. Tunnuslukuja on seuraavassa taulukossa. Taulukko 5: Espoon geriatrisen keskuksen tunnuslukuja 2006 Tunnuslukuja 2006 Vuodeosastot Päiväsairaala Kotisairaala Geriatrinen pkl: Muistipkl Geriatrinen pkl: Tasapainopkl Potilaat / Asiakkaat Hoitopaikat Käynnit Alueellinen Palvelutalo, Kotihoidon Toimintamenot M Menot kotihoito päivätoiminta ja palvelut euroa/asukas palvelukeskukset Työntekijät Pitkäaikaishoidon keskus Pitkäaikaishoidossa keskeistä on asukkaiden hyvä elämä, yhteisöllisyys ja asukkaiden omien voimavarojen tukeminen. Pitkäaikaishoidon keskuksessa tarjotaan pitkäaikaista vanhainkoti- ja sairaalahoitoa kaupungin omissa yksiköissä. Lisäksi tarjotaan lyhytaikaista hoitoa. Kaupungilla on kuusi omaa vanhain- ja hoivakotia. Pitkäaikaishoitoa on kolmella sairaalaosastolla. Ostopalveluina järjestetään ei-tehostettua, tehostettua ja dementia-asumispalvelua, joita ostetaan noin 40 eri palveluntuottajalta. Taulukko 6: Espoon pitkäaikaishoidon keskuksen tunnuslukuja 2006 Tunnuslukuja 2006 Kaupungin tuottama Ostopalveluna järjestetty Toimintamenot (M ) Menot euroa/ pitkäaikaishoito asumispalvelu asukas Asukkaat Hoitopaikat EAKATE UUENDATUD HOOLDUS JA RAVI EESKUJUKS TEISTELE HEMA INSTITUUTTI

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT 18.5.2010 PARETO-hankkeen esittely Antti Autio Arkkitehti SAFA Projektipäällikkö, PARETO-hanke HEMA-instituutti, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS. Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A

13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS. Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A 13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA ULVILAN VANHUSTENHUOLLON

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Kouvolan. Asumispalvelut. Kotihoito ja vanhuspalvelut. - Hoivakotihoito - Palveluasuminen. - Tehostettu palveluasuminen. - Vanhainkotihoito

Kouvolan. Asumispalvelut. Kotihoito ja vanhuspalvelut. - Hoivakotihoito - Palveluasuminen. - Tehostettu palveluasuminen. - Vanhainkotihoito Kouvolan Asumispalvelut Kotihoito ja vanhuspalvelut - Hoivakotihoito - Palveluasuminen - Tehostettu palveluasuminen - Vanhainkotihoito Asumispalveluiden tavoitteena on tukea yli 65-vuotiaiden henkilöiden

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot