Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon

Transkriptio

1 Kotihoito hanke pyrkii vastaamaan polttavaan kysymykseen: miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Kotihoito hankkeen tavoitteena on luoda koko kotihoidon tavoitekentän kattava 10 askeleen ohjelma, jonka avulla kunnat voivat nostaa kotihoitonsa tasolle, jolla se pystyy vastaamaan uuden vuosikymmenen haasteisiin. Saatavilla oleva resurssi on kohdennettava sinne, missä sille on eniten tarvetta ja palveluita kehitettävä siten, että ne vastaavat oikeaan tarpeeseen ja ovat saatavilla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kotihoito hanke on Tekesin rahoittama kehittämishanke, joka toteutetaan yhteistyössä Kalajoen kaupungin, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n kanssa. Hanke toteutetaan ajalla toukokuu 2012 maaliskuu Hankkeen kautta odotetaan syntyväksi uusia toimintamalleja, joiden avulla kotihoito voidaan järjestää myös tulevaisuudessa asiakaslähtöisesti käytettävissä olevin resurssein. Hanke on edennyt toiseen vaiheeseen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän, Kalajoen kaupungin ja Mediverkon osalta suunniteltu pilotti jäi toteutumatta. Mediverkko toteuttaa pilotin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa. Hankkeen ensimmäisestä vaiheesta on laadittu loppuraportti. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin nykytila-analyysi, jossa on selvitetty keskeisimmät kotihoidon kehitystarpeet ja kehitystyön lähtökohdat sekä päätetty kehitettävät ratkaisut ja niiden pilotointi. Toisessa vaiheessa on tehty pilotointien valmistelut ja pilotoinnit ovat käynnissä. Pilotoinnissa selvitetään hyviä käytäntöjä ja niiden soveltuvuutta kuntien käyttöön sekä tehdään vaikuttavuusanalyysi. Vaiheessa 3 on tarkoitus laajentaa pilotoitavien ratkaisujen käyttöönottoa koko Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella loppuvuodesta 2013 alkaen. Hankkeessa toimii asiantuntijana Nordic Healthcare Group (NHG). Kalajoen kaupunki vastaa hankkeessa tavoitteellisen asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisestä kotihoidossa. Tämä tarkoittaa, että palveluille luodaan käytännönläheiset tavoitteet ja keinot näiden saavuttamiselle. Kalajoen kaupunki vastaa lisäksi hoitoketjujen sujuvuuden parantamisesta keskitetyn asiakasohjauksen kautta yhdessä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kanssa. Tällä tarkoitetaan että yksi taho, ns. keskitetty asiakasohjaus, vastaa asiakkaan

2 palvelutarpeen arvioinnista ja koordinoi asiakkaan palvelutarjontaa koko asiakkuuden ajan. Kalajoen vaikuttavuus -työpaketin tehtävien osalta toinen työryhmä keskittyy toimintamallin kehittämiseen tavoitteelliseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kotihoidossa. Toisen työryhmän tehtävänä on valmistella palveluohjaustoimintaa osana hoitoketjujen sujuvuutta. Tavoitteellisen hoitotyön toimintamalli perustuu asiakkaan toimintakykyä tukevaan ja edistävään hoitotyöhön, kuntouttavaan työotteeseen ja kuvailevaan hoitotyön kirjaamiseen. Toimintamallin tavoitteena on tunnistaa asiakkaan omat voimavarat ja yksilölliset tarpeet, joiden pohjalta asetetaan yksilölliset tavoitteet hoidolle yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Tavoitteellisen hoitotyön toteuttamisen tukena kehitetään omahoitajamallia sekä omahoitajasairaanhoitaja työparityöskentelyä sekä sitä täydentävän moniammatillisen tiimin hyödyntämistä kunkin asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Työryhmä on työstänyt erilaisia työvälineitä toimintamallin toteuttamiseksi mm. hoitosuunnitelmalomaketta, jossa kotihoidon asiakkaan yksilölliset tarpeet, tavoitteet ja toimenpiteet arviointeineen tulisivat kirjatuiksi. Samalla on mietitty, miten yhteisesti laadittu hoitosuunnitelma saadaan kirjattua asiakaslähtöisesti ja tavoitteellisesti potilastietojärjestelmän uuteen hoitokertomukseen, joka pohjautuu FinCC - luokitukseen. Työryhmä on työstänyt konkreettista työvälinettä, joka ohjaa, tukee ja vastuuttaa asiakasta ja hänen hoitoonsa osallistuvia asiakkaan hoitosuunnitelman toteuttamiseen. Toimintamallia pilotoidaan kahden kotihoidon tiimin alueella Kalajoella vuoden 2013 aikana. Toimintamallin luominen on edellyttänyt koulutusta ja perehtymistä omahoitajuuteen ja sen sisältöön, hoitotyön prosessiin, tavoitteelliseen hoitosuunnitelman laadintaan ja rakenteiseen kirjaamiseen. Palveluohjauksen työryhmä on luonut neuvontapiste Verkon, joka tarjoaa Kalajoen sote yhteistoiminta-alueella ikäihmisille ja heidän läheisilleen ohjausta ja neuvontaa ikääntyneiden kotona asumisen turvaamiseksi. Pisteen toimintaajatuksena on toimia matalan kynnyksen paikkana, josta on mahdollista saada tiedon ja neuvonnan lisäksi konkreettisesti mm. tukipalveluja ikäihmisten arjen

3 tueksi. Palvelut ovat tarkoitettu ensisijaisesti uusille asiakkaille. Neuvontapiste tarjoaa tarvittaessa palvelutarpeen arviointikäyntiä, jonka pohjalta laaditaan palvelusuunnitelma. Mikäli asiakkaan kotona selviytyminen vaatii kotihoidon käyntejä, asiakas ohjataan kotihoidon asiakkaaksi. Neuvontapiste Verkko toimii kahdessa palvelupisteessä Kalajoella ja entisen Himangan alueella. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio vastaa hankkeessa asiakaslähtöisen kotihoidon asiakastarpeen ja hoitajaresurssien yhteensovittamisesta. Parantamalla hoitajien liikkuvuutta eri kotihoitotiimien ja alueiden välillä, varmistetaan että hoitajamäärä vastaa alueen todellista asiakastarvetta. Tällä halutaan kehittää kotihoidon asiakaslähtöisyyttä ja hoitajien työhyvinvointia, ja samalla vähentää sijaishoitajien tarvetta. Kalliossa kehitetään kotihoidon johtamismallia. Henkilöstölle on tehty kotihoidon johtamiseen liittyen kysely kannustinpalkkiomallista ja selvitetty henkilöstön mielipiteitä sen toimivuudesta kotihoidossa. Kannustinpalkkiomallin osalta on esitelty erilaisia vaihtoehtoisia järjestelmiä ja mittareita. Kallion kotihoidosta on siirretty asiakkaita pilotointia varten Mediverkolle; maaliskuussa Ylivieskasta yhden tiimin asiakkaat ja huhtikuussa Nivalasta reilun kahden työntekijän työpanos. Lisäksi on tutustuttu Mediverkolla käytössä olevaan ehoiva-toiminnanohjausjärjestelmään. Hankkeen osalta on perehdytty aikakriittisten käyntien määrittelyyn ja resurssipoolin toiminnan valmisteluun. Aikakriittisen käynnin sisältö ja tehtävä on määritelty ja lähdetty viemään käytäntöön Kallion alueella. Hoito- ja palvelusuunnitelmiin on määritelty aikaikkunat, joiden sisällä asiakkaan käynnin tulee alkaa. Tiedolla johtamisen työpakettiin liittyen on omahoitajalistan avulla Exceltaulukossa seurattu välittömän asiakastyöajan suunnittelua ja toteutumaa. Lisäksi on haettu ratkaisuja kotihoidon toiminnan tasapainottamiseen pienentämällä työviikon ja -päivän suurta vaihtelua asiakaspalvelussa.

4 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä vastaa keskitetyn asiakasohjausmallin ja kotikuntoutuksen kehittämisestä sekä lääkäripalveluiden yhdistämisestä kotihoitoon sekä koko hankkeen koordinoinnista. Kotikuntoutusta painottamalla ja lääkärin roolin vahvistamisella kotihoidossa pyritään mahdollistamaan, että asiakkaat pärjäisivät kotonaan pidempään. Hankkeen pilotoinnit ovat käynnistyneet Iisalmessa huhtikuun alussa. Toimintansa on aloittanut keskitetyn asiakasohjauksen pilotti asiakasneuvonta OHJURI. Pilottialueella (C-alue) kehittämiskohteina ovat kotikuntoutus ja perusterveydenhuollon lääkärin roolin vahvistaminen kotihoidossa. Nämä kaikki kolme pilotointia liittyvät hoitoketjun sujuvuuteen ja tavoitteelliseen asiakaslähtöiseen toimintaan kotihoidossa. Hankkeessa on aloittanut alkaen projektityöntekijänä Eija Laitinen. Ikäihmisten asiakasneuvonta OHJURI on neuvontapalvelu, joka antaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa kotiin tarjottavista kotihoidon palveluista. OHJURI tarjoaa keskitetysti tarvittavat tiedot ja palvelut tarjolla olevista kotona asumista ja selviytymistä tukevista palveluista. Tavoitteena on tukea erityisesti ikäihmisten kotona asumista ja omatoimista selviytymistä sekä kannustaa asiakasta omien voimavarojen käyttöön ja löytämään omia tarpeitaan vastaavat palvelut yhdessä paikassa. Kotona kuntoutumisen tukemisen tavoitteena on asiakkaan proaktiivinen kuntouttaminen, kotona selviytymisen tukeminen ja raskaampien palveluiden palveluiden tarpeen syntymisen ennaltaehkäisy. Kuntoutus on tavoitteellista ja suunniteltua toimintakykyä parantavaa tai ylläpitävää toimintaa. Pilotoinnin kohteena ovat ensisijaisesti kotona asuvat kotihoidon asiakkaat, joiden toimintakyvyssä on laskua tai ainakin sen uhka eri syistä johtuen. Pilotoinnin aikana kotihoidon henkilöstöä ohjataan enemmän moniammatilliseen ja kuntouttavaan hoitotyöhön sekä hoitotyön kirjaamiseen. Kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmat kehittyvät tavoitteellisemmiksi ja henkilökunnalle järjestetään mahdollisuus osallistua kuntouttavan hoitotyön koulutukseen.

5 Perusterveydenhuollon lääkärin roolia vahvistetaan kotihoidossa ja toiminnan kehittämisen tavoitteena on pth-lääkärityöpanoksen keskittäminen kotihoitoon (ns. omalääkäritoimintana). Tämä tarkoittaa resurssien oikeanlaista ja oikeaaikaista kohdentamista parhaan hyödyn aikaan saamiseksi (kustannushyöty ja asiakastyytyväisyys). Mediverkko Hoivapalvelut Oy toimii hankkeessa julkisen sektorin kehitystyötä sparraavana innovaatiomoottorina ja osallistuu hankkeessa tehtävään kehitystyöhön. Mediverkko Hoivapalvelut Oy vastaa hankkeen ajan yhden alueen kotihoidon palveluista Peruspalvelukuntayhtymä Kallion pilottialueilla. Mediverkko on käynnistänyt oman palvelutuotannon pilottinsa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella helmikuun lopussa. Palvelutuotantopilotin valmistelu käynnistyi henkilökunnan rekrytoinnilla joulutammikuussa. Palvelutuotanto alkoi Ylivieskassa maaliskuun alussa ja Nivalassa huhtikuussa. Yhteensä Mediverkon vastuulle on siirtynyt noin 100 asiakasta. Palveluksessa on 1 palvelupäällikkö, 1 sairaanhoitaja ja 7 lähihoitajaa. Pilottialueen palvelupäällikön johdolla Mediverkko toteutti palvelutuotannon käynnistysvalmistelut mukaan lukien tiedolla johtamisen edellyttämät keskeiset tietojärjestelmäprojektit. Pilottialueelle hankittiin ja otettiin käyttöön tamperelaisen ehoiva Palveluseteli Oy:n sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä. ehoiva-toiminnanohjausjärjestelmässä on hoitajille matkapuhelinpohjainen käyttöliittymä ja työnjohdolle web-pohjainen suunnittelutyökalu. ehoivan lisäksi hankittiin ja otettiin käyttöön Työvuorovelho web-pohjainen työvuorosuunnitteluohjelmisto, josta rakennettiin integraatio ehoiva toiminnanohjausjärjestelmään. ehoiva Palveluseteli Oy:n kanssa toteutettiin ohjelmistonkehitysprojekti, jossa kehitettiin ehoiva-toiminnanohjausjärjestelmän optimointiominaisuuksia haja-asutusalueen tarpeisiin. ehoiva-toiminnanohjaus on Mediverkolla ollut aiemmin käytössä tiheään asutussa kaupunkiympäristössä, joten järjestelmän kehitystoimenpide oli olennainen suorittaa parhaan hyödyn irtisaamiseksi.

6 Sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä on ollut käytössä pilotin alusta lähtien ja ensimmäiset viikot on keskitytty palvelutuotannon haltuunottoon ja asiakastiedon siirtoon Kallion organisaatiosta Mediverkolle. Palvelutuotannon mittareita kuten välittömän asiakastyöajan osuus työajasta, toteutunut asiakasaika suhteessa suunniteltuun asiakasaikaan ja työntekijöiden sairauspoissaoloprosentti on alettu seurata päivä- ja viikkotasolla huhtikuun alussa Nivalan asiakkaiden siirron jälkeen. Asiakkaiden siirtyessä Kallion kotihoidosta Mediverkolle, on tehty analyysi suunniteltuihin asiakasaikoihin. Asiakkaiden käyntiaikoja on tasoiteltu mahdollisuuksien mukaan siten, että asiakkailla käydään pitkin päivää tasaisesti. Hoitajia seurataan reaaliajassa ehoivan avulla, joka mahdollistaa sen, että päivän aikana on helppo tasoittaa hoitajien työt siten, että kaikki tekevät päivän aikana yhtä paljon töitä. Hoitajat ovat antaneet tästä itse positiivista palautetta. Mediverkon Kallion kotihoidon henkilöstöjohtamisessa on otettu käyttöön yrityksen varhaisen välittämisen malli. Palvelupäällikkö painottaa työssään tiedolla johtamista, muutosjohtamista sekä arvojohtamista. Työntekijöitä arvostetaan ja halutaan tukea heitä päivittäisessä työssään. Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteiset tavoitteet sekä päämäärä ovat pitäneet sairauspoissaolot erittäin vähäisinä. Kaikille kuntaorganisaatioille yhteistä on tiedolla johtamismallin kehittäminen. Tämä tarkoittaa mm. että kehitetään toiminnan seurattavuutta ja ohjattavuutta uusien mittareiden avulla. Mediverkko on suunnitellut ja käynnistänyt tiedolla johtamisen työpakettia tukevan mittariston tutkimuksen ja kehitystyön yhdessä HEMA-instituutin (Aalto yliopisto, tuotantotalouden laitos) kanssa. Lisätietoja antaa Projektipäällikkö (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä) Kirsi Lappalainen gsm