Kylli Kukk käy kotona vain nukkumassa. Suurimman osan päivästä hän viettää omassa joogakoulussaan, joka on muutaman minuutin pyöräilymatkan päässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kylli Kukk käy kotona vain nukkumassa. Suurimman osan päivästä hän viettää omassa joogakoulussaan, joka on muutaman minuutin pyöräilymatkan päässä"

Transkriptio

1 Tarja Hirvasnoro Kuvat Piia Arnould Viron Pienenä Kylli Kukk tappeli venäläislasten kanssa, vähän isompana treenasi olympiavoittajaksi. Nyt hän on hymyilevä joogi, jonka sisällä elää koko Viron mieletön historia. tytär 14

2 Kylli Kukk käy kotona vain nukkumassa. Suurimman osan päivästä hän viettää omassa joogakoulussaan, joka on muutaman minuutin pyöräilymatkan päässä kotoa. 15

3 ieltä mies vain ilmestyi, jostain hämärältä kujalta. Kylli Kukk oli kävelemässä Tallinnan vanhankaupungin päivässä. Yksin. Minihameessa, niin kuin hän aivan erityisesti mainitsee. Yhtäkkiä mies oli selän takana ja painoi kouransa Kyllin suun ja nenän päälle. Kuuntelen henkeä pidättäen. Istumme Kyllin omistamassa joogakoulu Shantissa Helsingissä. Naapurisalissa joukko naisia venyttelee kynttilöiden valossa vaaleanpunaisilla joogamatoillaan. Luontaishoitajien huoneista leijuu vieno kukkaistuoksu. En jäänyt tuleen makaamaan. Tsuh! Korkokengällä potku taakse ja karkuun. Sillä sipuli, Kylli päättää kertomuksensa. Kylli Kukk, 41, on Suomen nimekkäimpiä joogaopettajia, lempeän liikunnan ja koko luomakuntaa arvostavan elämänasenteen ruumiillistuma. Hänen puheestaan kuuluu tauoton hymy ja pehmeä virolainen nuotti. Hän on pukeutunut naisellisesti laskeutuvaan kukkaiskuosiin, ja kun salainen miesystävä kultsi soittaa kesken haastattelun, hän hukuttaa tämän niin helliin sanoihin, että suomalaista perheenäitiä punastuttaa. Ja siinä Kylli nyt istuu eteerisenä ja kertoo raiskausyrityksistä, nyrkkitappeluista venäläisten kanssa ja doupatuista teiniurheilijoista. Eikä hänen hymynsä katoa missään vaiheessa, ei äänestä eikä kasvoilta. Kuka vain naapureista voi olla ilmiantaja. 16 Miten niin hurjien tarinoiden naisesta on voinut kehittyä tuollainen valoolento? Vastauksen on pakko liittyä jotenkin Viron absurdiin lähihistoriaan. Tai sitten Kyllin omaan historiaan. Tai siihen, että hänen sukunimensä Kukk tarkoittaa kukkoa. Kylli itse ihastuu viimeiseen ehdotukseen. Joo, minä olen kukko, joka kiekuu kansalaiset hereille. Sodat ja kyyditykset ovat onneksi jääneet taa, ja onneksi mieltä pystyy treenaamaan siinä kuin lihaksiakin. Mitä iloisempi ja energisempi olet, sitä enemmän vedät riemua ja rakkautta puoleesi. Verhot kiinni jouluksi Mutta aloitetaan alusta eli Pärnusta, Suomenlahden etelärannalta. Eletään 1970-lukua, ja maata kutsutaan Neuvosto- Viroksi. Vähän syrjässä kaupungin keskustasta on kaksikerroksisten omakotitalojen alue. Yhdessä niistä asuu Kukkin perhe. Alakerta on isovanhempien valtakuntaa. Juhan-vaari on Kyllin sankari. Hänellä on suuret maalaismiehen kädet, ja kostealla ilmalla hän pujottaa kenkiensä päälle mustat kumiset kalossit. Adelemummo sipsuttaa kotonakin korkokengissä. Aiemmin hän poltti pitkiä sikareita fiinisti, nenä hiukan pystyssä. Hän kuitenkin suostui lopettamaan sauhuttelun, kun pojan perheeseen alettiin odottaa ensimmäistä vauvaa. Yläkertaa hallinnoivat Rein-isä, joka on lentopallovalmentaja, ja Malle-äiti, joka on liikunnanopettaja. Siellä asuvat myös Kylli ja häntä puolitoista vuotta nuorempi Erki-veli. Yläkerrassa on oma vessa ja suihku, mutta ei keittiötä. Koko perhe syö ateriat mummon ja vaarin ruokapöydässä. Juurekset, viinimarjat, omenat ja tomaatit saadaan omasta puutarhasta, ja talon nurkalla lihoo häkeissään kuusi kania. Jouluna puput päätyvät paistivadille. Ja tässä kohdassa tarinaa virolainen idylli näyttää kääntöpuolensa. Tai sitten kyse on jin ja jang -voimista, joihin Kylli tänä päivänä uskoo. Ennen kuin joulupuput kannetaan juhlapöytään, perhe vetää paksut verhot visusti ikkunoiden eteen. Joulunvietto on kiellettyä, ja kuka tahansa naapureista voi olla ilmiantaja. Puhuttiin, että jos joku jäi kiinni rikoksesta, hän sai valita, meneekö vankilaan vai alkaako vakoilla naapureita. Luotetun sisäpiirin kesken haukuimme ryssiä, minkä jaksoimme, mutta muiden kanssa piti olla varovainen, Kylli kertoo. Suurin salaisuus sijaitsee ullakolla. Siellä on arkku, johon on talletettu postikortteja, rahoja ja kirjoja Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajalta. Arkusta löytyy myös kehystetty valokuva presidentti Konstantin Pätsistä ja sinimustavalkoinen lippu. Perhe kutsuu tavaroita aarteiksi. Kylli ja Erki kapuavat usein yläkertaan niitä katselemaan. Vanhemmat pyysivät, ettemme kertoisi niistä edes kavereillemme. Siperian junassa Pieni Kylli ei pelkää vakoilijoita tai mitään muutakaan. Silti hän ymmärtää pysyä hiljaa asioista, joista ei saa puhua. Ei hän huutele äidin perheen Siperianmatkastakaan, vaikka on kuullut siitä jo hyvin nuorena. Helmut-vauvan hauta jää Siperiaan. Vuonna 1949 neuvostovalta kyyditsee Siperiaan kymmeniätuhansia virolaisia. Kyllin äiti Malle on 7-vuotias. Eräänä yönä perheen oveen kolkutetaan. Kun äidinisä avasi oven, siellä oli sotilaita. He antoivat perheelle puoli tuntia aikaa pakata. Äidin vanhemmat koettivat kysyä, minne mennään ja miten pitkäksi aikaa, mutta vastausta ei tullut. Puoli tuntia, sitten menoksi. Määränpääksi osoittautuu pieni kylä Novosibirskin lähellä. Vanhempia odottaa työ sahalla yhdessä toisten karkotettujen virolaisten kanssa. Kouluikäiset lapset viedään arkipäiviksi venäläiseen kouluun sadan kilometrin päähän. Kuudesta lapsesta nuorin, Helmut-vauva, ei toivu viikkojen pituisesta junamatkasta karjavaunussa, jossa pissat ja kakat tehdään yhteiseen ämpäriin. Hänen hautansa jää Siperiaan. Muu perhe pääsee takaisin Viroon yhdeksän vuotta myöhemmin, kun Stalin on kuollut. He asettuvat Pärnuun, ja teini-ikään ehtinyt Malle palaa kouluun ensimmäiselle luokalle. Hän haluaa oppia kirjoittamaan viroa. Ja taas tullaan virolaiseen ristiriitaan: kaiken jälkeen Kyllin äiti muistaa Siperiasta enimmäkseen mukavia asioita. Hän kertoo Kyllille helteisistä kesistä ja muhevasta mullasta, jossa pottumaa Kodin Kuvalehti 9/2012

4 suorastaan rehotti. Aina hän mainitsee sydämelliset siperialaiset, jotka lahjoittivat kesävaatteissa hytiseville virolaisille bufaikat, lämpimät vanutakit suojaksi hyytävää talvea vastaan. Äitiin ei jäänyt tippaakaan katkeruutta. Hän on mieleltään aito joogi. Valeriaanaa Leninille Nykyisin Kylli on samaa mieltä venäläisistä kuin äitinsäkin. Hän on matkustellut maassa ja tietää, että venäläinen aivan oikeasti antaa vieraalleen ainoan paitansa, jos tämä sitä tarvitsee. Mutta on hänellä toisenlaisiakin kokemuksia. Ne ovat aivan yhtä tosia. Kun Kylli on 8-vuotias, perhe muuttaa isän työn perässä Tallinnaan. Kylli jatkaa koulunkäyntiä virolaisella luokalla, mutta luokkahuone on venäläisen koulun tiloissa. Sota alkaa heti. Tappelimme jatkuvasti. Venäläiset räkivät päällemme ja pissasivat meidän lumilinnoihimme, ja me keksimme vastaiskuja. Virolais-venäläisessä vesisodassa ei käytetty vettä vaan etikkaa. Opimme pitämään puolemme. Hiljainen taistelu leviää myös koulun ulkopuolelle. Kyllin vaari on kova jekkuilija ja Kylli on altis yllytykselle. Yksi vaarin parhaista on vapunaaton valeriaanakepponen. Vapun tapoihin Neuvosto-Virossa kuuluu patsaiden kukittaminen. Koska Kylli on aktiivinen urheilijatyttö, hän saa usein laskea punaisen neilikkaseppeleen Leninin jalkojen juureen. Hän onkin reipas näky vekkihameessaan ja valkoisissa polvisukissaan. Kaulaan on solmittu punainen kolmioliina ja rintapielessä kiiltelee viisnurk, viisikulmainen rintamerkki, jossa on Leninin kuva. Me pienet koululaiset olimme kaikki pioneereja. Oli pakko olla. Ennen juhlapäivää vaari vihjaa Kyllille, että valeriaanan haju saa kissat sekopäisiksi. Vaikutus voisi olla mielenkiintoinen, jos Kylli ja kaverit kävisivät valelemassa sitä Tallinnan patsaille päivää ennen kukitusseremonioita. Teimme niin, ja vaari oli oikeassa. Kaupungin kissat kerääntyivät patsaiden ympärille naimaan ja mouruamaan, Kylli nauraa. Virolaisten ja venäläisten kauna johtaa myös surullisiin seurauksiin. Kun Kyllin Helju-täti ja Ants-eno löytävät ve- Tätä et tiennyt minusta! Moni kuvittelee, että joogaopettaja on hirmuisen kurinalainen syömisissään. Todellisuudessa minä tykkään herkutella. Mottoni on, että kakkupala päivässä pitää psykiatrin loitolla. Aina iltapäivällä keskeytän työt ja poikkean ystäväni pitämään kahvilaan. Otan siellä kupin kahvia ja palan kakkua. Sitten vain nautiskelen jokaisesta suupalasta ja juhlistan päivän ihanuutta. Se on minun kakkumeditaationi. näläiset puolisot, suku jakautuu kahtia. Osa sukulaisista ei ole antanut heille anteeksi vieläkään. Yrttejä ja steroideja Kyllin ensimmäisessä joogasalissa haisee likainen kokolattiamatto ja tuulettamaton kellari. On vuosi 1986, Kylli on 15-vuotias, ja jooga on ehdottomasti kiellettyä. Neuvosto-Virossa oli kiellettyä moni muukin asia, esimerkiksi Suomen tv:n katseleminen. Silti kaikki Tallinnan lapset tiesivät Ritari Ässän ja Ihmemies McGyverin, Kylli mainitsee. Jooga on Kylli Kukkille paljon muutakin kuin sitä, mitä tehdään matolla. Se on elämänasenne ja maailmankatsomus. Kodin Kuvalehti 9/

5 Kylli aikoo olympiavoittajaksi. Silloin pääsee ulkomaille. Erki ja Kylli Tallinnassa venäläisen koulun pihalla ehkä vuonna Tässä koulussa virolaiset ja venäläiset lapset kävivät monta taistelua keskenään. Kuva Kyllin pioneeripassista. Passiin merkittiin leima aina, kun muutaman kopeekan jäsenmaksu oli suoritettu. Huivi oli punainen, juhlapaita valkoinen. Erki ja Kylli perheen Ladan edessä valmiina lähtemään vappujuhliin. Kylli on kuusi- tai seitsemänvuotias. Ekaluokkalainen Kylli esittelee Juhan-vaarille uutuuttaan kiiltelevää koululaukkuaan. Kylli on saanut tietää salaisesta joogaryhmästä ystävänsä äidiltä, joka on boheemi näyttelijä. Kellarijooga osoittautuu akrobatiaksi. Kylli pitää siitä kovasti, mutta hengen ravintoa hän ei siitä saa. Ja juuri henkisyyttä ja yhteyttä luontoon Kylli on hakemassa. Kun uskonnonopetus on kiellettyä ja apteekkien hyllyt tyhjiä, virolaiset hakevat apua hengen ja ruumiin vaivoihin muualta. Kyllinkin perhe käy parantajilla ja selvänäkijöillä ja kerää rohtoja luonnosta. Kun podin pienenä korvasärkyä, mummo poltti purkissa koivun tuohta ja puhautti lämpimän savun korvaani. Märkivät kesähaavat polvissa paranivat piharatamolla tai suussa muussatulla Saarenmaan leivällä. Joogan lisäksi Kylliä kiehtookin luonnonlääkintä. Kun muut parantelevat lauantaiaamuna krapulaa, Kylli kävelee kulttuurikeskus Endlaan kuuntelemaan luentoja yrttien terveysvaikutuksista. Se oli ensimmäinen henkinen herätykseni. Vaikka eihän Kylli joogiksi aio vaan olympiavoittajaksi. Hän käy urheilulukiota ja treenaa seitsenottelua ammattivalmentajien ohjauksessa. Hän haluaa huippu-urheilijaksi, koska siinä ammatissa pääsee ulkomaille. Matkustelu on virolaistenkin nuorten haave numero yksi. Unelma kaatuu, kun 17-vuotias Kylli saa jalkaansa rasitusmurtuman. Valmentaja kertoo, ettei kilpailukauden silti tarvitse mennä pieleen. Jos Kylli ottaisi tiettyjä lääkenappeja, kausi saataisiin kyllä vedettyä läpi. Kylli tietää napeista kaiken tarpeellisen. Isä on näyttänyt hänelle kuvia itäeurooppalaisista urheilutähdistä ja kertonut, että näin käy, jos nainen käyttää anabolisia steroideja: leukaluut leviävät, parta kasvaa, rinnat kutistuvat. Sieluni oli onneksi niin viisas, etten halunnut suostua sellaiseen. Mutta siihen tyssäsivät myös ulkomaanmatkat. Niille päästäkseen olisi pitänyt kuulua Neuvostoliiton maajoukkueeseen, eikä sillä tasolla enää ollut puhtaita urheilijatyttösiä. Kylli keskittyy yhä enemmän joogaan. Ero johdatti joogaan Kyllin ratkaiseva henkinen herätys tapahtuu vuonna Se alkaa itkulla. Kylli on lopultakin päässyt ulkomaille. Se on tapahtunut vuonna 1990, vuotta ennen Viron itsenäisyyden palauttamista. Euran Raiku on kutsunut Reinisän Suomeen valmentamaan lentopalloilijoita, ja perhe on saapunut perästä. Kylli kotiutuu nopeasti. Hän kouluttautuu fysioterapeutiksi ja käy Saarijärven joogaopiston hän menee naimisiin, vaikka tietää, miten ilkeäksi hänen superihana suomalaismiehensä muuttuu humalassa. Rakkaus parantaa, Kylli uskoo. Avioliittoa oli kestänyt vuoden, kun mies oli ensimmäistä kertaa vähällä lyödä minua. Seuraavana aamuna varasin muuttoauton, Kylli kertoo. Kun Kylli on muuttanut yhteisestä Kuopion-kodista Helsinkiin, itkusta ei ole tulla loppua. Kylli rakastaa ja toivoo, mutta mies ei pääse pullosta eroon. Olin aiemmin ajatellut vähän ylimielisesti, miten tyhmiä nuoret ovat, kun he menevät naimisiin, tekevät lapsen ja sitten heti eroavat. No, kuka oli mennyt vuotta aiemmin naimisiin? Onneksi emme ehtineet saada lasta. Itku johtaa nöyrtymiseen, armoon ja anteeksiantoon. Kylli oppii joogasta, että hänellä on jumalallinen sielu. Hän on tehnyt parhaansa suhteen eteen, mutta sielua kuuluu arvostaa eikä alistua kuuntelemaan humalaisen haukkumista. Vielä samana vuonna Kylli lähtee Intiaan tapaamaan halauksistaan kuuluisaa äiti Ammaa. Takaisin Neukkuihin? Tähän päivään mennessä Kylli on käynyt äiti Amman luona kymmenen kertaa. Aina hän on itkenyt kiitollisuudesta: Mama rakas, kiitos, kun jaksat keventää ihmisten taakkaa. Mutta Intiaan Kylli on jo kyllästynyt, sen likaisuuteen ja siihen, että naisen pitää peittää naisellisuutensa ashrameissa eli henkisissä keskuksissa. Rakkautta ja jumalallista energiaa voi kokea yhtä hyvin myös Helsingin räntäsateessa. Kyllille jooga on sitä, että jaksaa jonottaa kärsivällisesti kassalle ja sitä, että sylkäisee purkan roskikseen eikä maaäidin silmille. Syvimmillään se tiivistyy mantrassa tapahtukoon Sinun tahtosi, joka 18 Kodin Kuvalehti 9/2012

6 tarkoittaa uskallusta antautua elämän virtaan ja kosmisen viisauden ohjaukseen. Niin Kylli on tehnytkin. Hän on jättänyt suurempiin käsiin myös päätöksen siitä, tuleeko hänestä itsestään äiti. Jos kosminen viisaus päättää pamauttaa minut paksuksi kultsini kanssa, ennen kuin täytän 45, hienoa: minä synnytän ilomielin sen sielun maan päälle ja olen maailman paras äiti. Jos hän päättää toisin, niin sekin on ookoo. Kuinka voi muistella kauheaa menneisyyttä ja samaan aikaan kaivata sitä? Joka tapauksessa Kylli saa olla äitinä joogaoppilailleen. Kunnon mutsin lailla hän puhuu näille lempeästi ja pesee pois vauhtiraitoja, joita he jättävät joogakoulun vessanpönttöön. Välillä perässä raivaaminen suututtaa, mutta silloin Kylli muistaa kiinalaisen mestari Laotsen neuvon: Rakasta, palvele ja muista. Muista mitä? Rakastaa ja palvella. Kyllin omat vanhemmat viettävät eläkepäiviä Pärnussa eivätkä ihmettele tyttären joogaelämää. Heille riittää, että tyttö on onnellinen ja saa tehdä unelmatyötään. Kylli käy usein kylässä pusuttelemassa heitä ja syömässä virolaista ruokaa. Sitä hän kotimaasta kaipaa, etenkin hartaasti haudutettua hapankaalia. Jos rehellisiä ollaan, on Kyllillä ikävä Neuvosto-Viroakin. Vaikka palkka oli 80 ruplaa, kaupat tyhjiä eikä matkustamaan päässyt, ihmiset pitivät hauskaa. Vähän väliä joku pani pystyyn juhlat, jossa pöytä notkui ja suku tanssi ja lauloi yhdessä. Nyt kaikki ovat materian pauloissa ja tuijottavat vain omaan napaansa. Mikä siis on Kyllin salaisuus? Miten hän voi olla yhtaikaa syvällinen ja kepeä, muistella kauheaa menneisyyttä ja kaivata sitä? Kyllin mielestä vastaus on ilmeinen: sehän on vanhaa virolaisuutta ihanimmillaan. Virolainen nainen on yhdessä hetkessä narttu ja toisessa enkeli, illalla bileiden kuningatar verkkosukissaan ja aamulla maalaisemäntä, joka nostaa potut mullasta. Historia on antanut meille kameleonttienergiaa, Kylli vastaa. Ja hymyilee. voedselrestjes Kodin Kuvalehti 9/2012

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE?

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? Kyllä on! Lahjat, koristeet ja kattaukset, mitä ikinä jouluusi tarvitset! Tervetuloa jouluostoksille Espoontorille! EI ITKEÄ SAA, EI STRESSATA SAA, JOULU ON TULLUT

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Rakkauden Katekismus TYTÖILLE.

Rakkauden Katekismus TYTÖILLE. Rakkauden Katekismus TYTÖILLE. Hinta Smk. 1; 50. ALKULAUSE. Teille hyvät tytöt omistetaan tämä pieni käsikirja rakkauden tulkitsemisessa. Olkoon teissä monessa kätketty välinpitämättömyys sille ihmeelliselle

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

KYSYMYS: Kerrotko ystävälle, millainen hänen miehensä oikeasti on? KYSYMYS: Soitatko poliisille?

KYSYMYS: Kerrotko ystävälle, millainen hänen miehensä oikeasti on? KYSYMYS: Soitatko poliisille? Moraalipeli. Opiskelija lukee kortista tilanteen ja kysymyksen. Kaikki nostavat yhtä aikaa kyllä tai ei-lapun vastaukseksi kysymykseen. Kannat perustellaan. 1. Ystäväsi aviomies (/vaimo) on ihastunut sinuun.

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha 24.3.-4.4.2014 Kissoja n. 40-50 Koiria n. 15 Koiria ja kissoja löydetään kadulta, metsästä, roskiksista, jätelavoilta... Kissoja pyydystettiin loukkujen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1.

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1. 10.4.9. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake (tiedot kerätty alunperin 9 kk:n ensisijaisen huoltajan haastattelulomakkeella Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake on suunniteltu

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot