Tietoa Sokerista ja terveydestä
|
|
- Matti Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietoa Sokerista ja terveydestä
2 Tietoa Sokerista ja terveydestä Terveys on kiinnostava aihe. Lähes päivittäin saamme terveyteen liittyviä uutisia uusista tutkimuksista, luemme asiantuntijoiden haastatteluja tai ihmisten omakohtaisia kertomuksia terveyttä edistävistä elämäntapamuutoksista. Keskustelu terveydestä on moninaista eikä läheskään kaikkia näkemyksiä voida perustella tieteellisen näytön tuella. Tällä esitteellä haluamme kertoa tosiasioita sokerista ja sen vaikutuksesta terveyteen vastaamalla yleisimpiin kysymyksiin sokerin ja terveyden välisestä yhteydestä. Toivomme esitteemme antavan uusia näkökulmia sokerikeskusteluun ja sokeriin monipuolisen ruokavalion osana. voi olla sokeria? Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksissa lisättyjen sokerien saanti on rajoitettu enintään 10 prosenttiin päivittäisestä energiansaannista. Suositeltuun lisättyjen sokerien enimmäismäärään vaikuttaa siten yksilön energiantarve ja kulutus. Keskimäärin esikoululaisen ruokavaliossa voi olla päivässä noin g, koululaisella g ja aikuisilla g. Naisten energiantarve on usein pienempi kuin miehillä, siksi sokerin määränkin tulisi olla pienempi. Esimerkiksi seuraavat elintarvikkeet sisältävät 50 g lisättyjä sokereita: ½ litraa sokeroitua virvoitusjuomaa, 120 g hedelmäkarkkeja, 100 g lakritsia, 150 g kakkua tai 250 g sokeroituja aamiaismuroja. Kuinka paljon terveellisessä ruokavalioss a Antoisia lukuhetkiä! Suomen Sokeri Oy
3 sisältö Miksi elintarvikkeet sisältävät sokeria? Kuinka paljon sokeria on hedelmissä, marjoissa ja vihanneksissa? Onko marjojen ja hedelmien sokeri terveellisempää kuin lisätty sokeri? Lihottaako sokeri? Syömmekö enemmän sokeria kuin ennen? Onko sokeri epäterveellistä? Onko sokeri tyhjiä kaloreita? Tarkoittaako vähemmän sokeria aina vähemmän kaloreita? Lisääkö sokeri hampaiden reikiintymistä? Aiheuttaako sokeri diabetestä? Lisääkö sokerin syöminen veren sokeripitoisuuden heittelyä? Kannattaako happamiin marjoihin lisätä sokeria? Onko ruskea sokeri terveellisempää kuin valkoinen sokeri? Aiheuttaako sokeri lasten ylivilkkautta? Voiko sokerista tulla riippuvaiseksi?
4 Miksi elintarvikkeet sisältävät sokeria? Sokerin tunnetuin ja tärkein tehtävä on makeuttaminen. Sokerilla on luonnollinen, puhdas makea maku ilman sivu- tai jälkimakuja. Siksi sokerin makeutta pidetään vertailukohtana muille makealta maistuville elintarvikkeiden makeuttajille. Sokerin makeus korostaa esimerkiksi marjojen aromia ja peittää niiden happamuutta ja karvautta. Makeuttamisen lisäksi sokerilla on toki monta muutakin tehtävää. Joissakin elintarvikkeissa sokerin määrää voidaan vähentää tai sen makeus voidaan korvata kokonaan energiattomilla makeuttajilla. Toisaalta ei ole olemassa elintarvikkeen ainesosaa, joka täysin korvaisi sokerin tehtävät ruoanvalmistuksessa, leivonnassa tai säilönnässä. Sokerin määrän vähentäminen havaitaan usein muutoksena paitsi elintarvikkeen makeudessa myös sen rakenteessa, tilavuudessa, ulkonäössä, värissä tai säilyvyydessä. Esimerkiksi hilloamisessa sokeri estää hilloja homehtumasta, vaikuttaa geelimäiseen rakenteen syntyyn sekä parantaa marjojen värin ja C-vitamiinin säilyvyyttä. Jos so kerin määrää halutaan vähentää, osa sen tehtävistä joudutaan korvaamaan makeutusaineilla ja rakenteeseen, säilyvyyteen tai väriin vaikuttavilla lisäaineilla. 4 tietoa sokerista
5 MAKEAN MAUN LISÄKSI SOKERI VAIKUTTAA MONIIN MUIHIN RUOAN AISTITTAVIIN OMINAISUUKSIIN, KUTEN MAUN KOKONAISUUTEEN, RAKENTEESEEN, AROMIIN JA VÄRIIN. SOKERI ON MYÖS LUONNOLLINEN SÄILÖVÄ VALMISTUSAINE. ja terveydestä 5
6 Kuinka paljon sokeria on hedelmissä, marjoissa ja vihanneksissa? Sokereita esiintyy luontaisesti hedelmissä, marjoissa ja vihanneksissa. Sokeri syntyy luonnossa auringonvalon myötävaikutuksella vedestä ja hiilidioksidista yhteyttämisenä eli fotosynteesinä tunnetussa tapahtumasarjassa. Tavallista sokeria kutsutaan myös sakkaroosiksi eli juurikas- tai ruokosokeriksi. Sakkaroosi on nk. kaksoisso keri, joka on muodostunut glukoosista (rypälesokeri) ja fruktoosista (hedelmäsokeri). Sekä sakkaroosia, glukoosia että fruktoosia esiintyy kaikissa syötävissä kasveissa. Luontaisten sokerien määrä hedelmissä, marjoissa, juureksissa ja vihanneksissa vaihtelee sekä eri kasvien että esimerkiksi eri omenalajikkeiden välillä. Sokerijuurikas ja sokeriruoko ovat ainoat sokerikasvit, jotka sisältävät niin paljon sokeria, että sokerin erottaminen kiteiseksi sakkaroosiksi on taloudellisesti kannattavaa. Muita sokerilajeja ovat maitotuotteiden laktoosi eli maitosokeri sekä viljatuotteiden maltoosi eli mallassokeri. Kaikki sokerilajit ovat hiilihydraatteja, joiden energiasisältö on 17 kj grammaa kohti (4 kcal/g). hedelmien, marjojen ja vihanneksien sokeripitoisuuksia Mansikka Porkkana Appelsiini Punajuuri Kirsikka Ananas Omena Viinirypäle Banaani Sokerijuurikas Glukoosi Fruktoosi Sakkaroosi g/100 g Lähde: Ruotsin elintarvikeviraston ruoka-ainetaulukot, 6 tietoa sokerista
7 MARJAT, HEDELMÄT JA KASVIKSET SISÄLTÄVÄT LUONNOSTAAN VAIHTELEVIA MÄÄRIÄ sokereita. ENITEN SOKERIA ON KUITENKIN SOKERIJUURIKKAASSA JA sokeriruo ossa. ja terveydestä 7
8 ELIMISTÖ EI TUNNISTA EROA LISÄTTYJEN TAI LUONTAISESTI RAVINNOSSA ESIINTYVIEN SOKERIEN VÄLILLÄ. 8 tietoa sokerista
9 Onko marjojen ja hedelmien sokeri terveellisempää kuin lisätty sokeri? Puhuttaessa sokerista tarkoitetaan useimmiten tavallista valkoista kidesokeria eli sakkaroosia, jota käytetään kotitalouksissa ja teollisuudessa ruoan valmistusaineena. Sokereita on myös luontaisesti monissa kasvikunnan tuotteissa ja maidossa. Elimistö ei pysty tunnistamaan sokerin lähdettä: so kerijuurikkaasta erotettu sokeri on samaa fruktoosista ja glukoosista koostuvaa sakkaroosia kuin esimerkiksi viinirypäleissä. Sokerin saantia kos kevissa ravitsemussuosituksissa sokereilla tarkoitetaan kuitenkin vain lisättyjä sokereita, joiden päivittäisen saannin tulisi olla alle 10 % ravinnon kokonaisenergian määrästä (10 E%). Sen sijaan ravitsemussuosituksissa ei anneta ylärajaa ruokavaliomme sisältävien luontaisten sokerien määrälle. Marjat ja hedelmäthän sisältävät sokerien lisäksi myös vitamiineja ja muita suojaravintoaineita. Elintarviketietoasetuksen mukaan elintarvikkeiden kokonaissokeripitoisuus 100 grammaa kohti tulee ilmoittaa tuotteen pakkaukseen merkittävissä ravintosisältötiedoissa. Kokonaissokeripitoisuuteen lasketaan kuuluviksi sekä lisätyt että elintarvikkeiden valmistusaineissa esiintyvät luontaiset so kerit. Elintarvikkeiden ainesosaluettelossa ilmoitetaan kaikki tuotteeseen käytetyt sokerit nimeltä. Sanalla sokeri tarkoitetaan silloin ainoastaan sakkaroosia. Muut sokerit, kuten fruktoosi, glukoosi, glukoosisiirappi ja fruktoosi-glukoosisiirappi ilmoitetaan ainesosaluettelossa omalla nimellään. Elintarvikkeen ravintosisältötiedoista ilmenee lisättyjen ja luontaisten sokerien kokonaismäärä 100 grammaa kohti. Energia Rasvaa, josta tyydyttynyttä Hiilihydraattia, josta sokereita Proteiinia Suolaa kj/kcal g g g g g g ja terveydestä 9
10 Lihottaako sokeri? Vastaus on kyllä ja ei. Kyllä siksi, että sokerissa on energiaa. Jos energian saanti pitkällä aikavälillä on suurempaa kuin energian kulutus, paino nousee. Ei taas siksi, että sokerissa ei ole energiaa sen enempää kuin muissakaan energiaravintoaineissa. Itse asiassa 1 gramma sokeria sisältää saman määrän energiaa kuin 1 gramma proteiinia ja alle puolet siitä energiamäärästä, mitä on vastaavassa määrässä rasvaa. Ylimääräinen energia lihottaa riippumatta siitä, mistä ruoasta sitä saa. Energiatasapainon mukaan kaikki ruoka lihottaa, jos sitä syödään liian paljon. Energiatasapaino: energian saanti = energian kulutus Lihomisessa on aina siis kyse energian saannin ja kulutuksen välisestä suhteesta. Ruokavalintojen lisäksi lihavuuden syntyyn vaikuttavat muutkin seikat, kuten perimä, liikuntatottumukset ja psykososiaaliset tekijät. Lihomisen taustalla näyttää olevan myös eriarvoisuus koulutuksessa ja sosiaalisessa asemassa. Lihavuusongelmaa ratkaistaessa olisi otettava huomioon kaikki painonnousuun ja lihomiseen vaikuttavat syyt. Ei riitä, että huomio kohdistetaan vain yhteen tekijään, esimerikiksi elintarvikkeiden sokeripitoisuuteen tai koulun liikuntatuntien määrään. ENERGIaa / 1 gramma Rasva 38 kj (9 kcal) Proteiini 17 kj (4 kcal) Hiilihydraatti 17 kj (4 kcal) Sokeri 17 kj (4 kcal) Alkoholi 30 kj (7 kcal) 10 tietoa sokerista
11 PAINO LISÄÄNTYY, JOS ENERGIAN SAANTI ON SUUREMPI KUIN KULUTUS. SIKSI TÄRKEINTÄ PAINONHALLINNASSA ON energiatasapainon ylläpitäminen. ja terveydestä 11
12 Syömmekö enemmän sokeria kuin ennen? Sokerikeskustelusta voi saada sen käsityksen, että syömme nykyään enemmän sokeria kuin ennen. Elintarvikkeiden kulutustilastojen tai ruoankäyttötutkimusten perusteella tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ravintotaseen mukaan suomalainen käyttää nykyään noin 30 kg sokeria vuodessa. Viime vuosikymmenien aikana sokerin kulutus on laskenut, kuva 1. naisilla. Sekä ruoankäyttötutkimuksiin että ravintotaseeseen perustuvat kulutusluvut kuvaavat sokerin keskimääräistä kulutusta. Kaikki eivät todellisuudessa syö sokeria yhtä paljon, joten osa väestöstä, erityisesti osa lapsista ja nuorista, saa lisättyä sokeria selvästi suositusta enemmän. Suosituksen mukaan enintään 10 % energian saannista tulisi olla peräisin lisätyistä sokereista. Aikuisten sokerin saanti vastaa suositusta, mutta Ruoankäyttötutkimusten mukaan sokerin saanti vuositasolla on kg. Työikäisil KUVA 2. Sokerin saanti lapsilla ja aikuisilla. lä, paljon energiaa kuluttavilla miehillä tytöt miehet, lisätty sokeri naiset, lisätty sokeri grammamääräinen kulutus on suurempaa pojat luontainen sokeri luontainen sokeri kuin iäkkäillä, vähän energiaa kuluttavilla 14 Kuva 1. Sokerin kulutus ravintotaseen mukaan on laskenut. 12 kg/hlö/vuosi ,5 34,1 33,4 33,8 32,9 30,9 29,8 Sakkaroosi, E % v 3 v 6 v v miehet naiset Luvut sisältävät sekä lisätyn että luontaisen sokerin. Lapsilla luontaisen sokerin saanti on noin 15 % sokerin saannista, aikuisilla luontaisen sokerin saanti on selvästi suurempi. Suositus 10 E % koskee lisättyjä sokereita. Lähteet: Kyttälä ym., 2008; Hoppu ym., 2010; Eloranta ym., 2011, Helldán 2013; THL, tietoa sokerista
13 lapsilla keskimääräinen saantisuositus ylittyy. Naisilla sokerienergian osuutta kokonaisenergiasta lisää luontaisten soke rien saanti enemmän marjoja, hedelmiä ja kasviksia sisältävästä ruokavaliosta, kuvat 2 ja 3. Näin sokerin kulutus lasketaan. Sokerin kulutuksen arvioimiseksi on siis olemassa kaksi tapaa ravintotaselaskelmat ja ruoankäyttötutkimukset. Ravintotase (Luke, tilastotietokannat) on tilastollinen luku elintarviketeollisuudessa ja kotitalouksissa käytettävissä olevan sokerin määrästä. Ravintotaseessa pyritään huomioimaan sokerin kotimainen tuotanto, sokerin tuonti ja vienti sekä tuonti- ja vientielintarvikkeiden sisältämä sokeri. Kun sokerin vuosittainen ravintotaseluku jaetaan asukkaiden lukumäärällä, saadaan sokerin keskimääräinen kulutus henkeä kohden. Ravintotaselaskelmien heikkoutena on, että kaiken saatavilla olevan sokerin oletetaan tulevan syödyksi. Todellinen sokerin kulutus on ravintotaselaskelmien tuloksia pienempää, koska ravintotaseessa ei oteta huomioon elintarvikkeiden valmistuksessa tai kulutuksessa tapahtuvaa hävikkiä. Huomattava osa elin tarvikkeista jää syömättä. Erityisesti sokerin hävikkiä lisää sen käyttö hiivan ravintona ja etikkasäilykkeiden liemissä. Hiivalla kohotetuissa leipomovalmisteissa ja käymisen avulla valmistetuissa juomissa hiiva sananmukaisesti käyttää tuotteeseen lisätyn sokerin joko kokonaan tai osittain. Valmiin tuotteen sokerin määrä on siten pienempi kuin tuotteeseen lisätyn sokerin määrä. Ruoankäyttötutkimuksissa (esim. viiden vuoden välein toteutettavat Finravintotutkimukset) kysytään tilastollisin perustein valituilta ihmisiltä, mitä he ovat syöneet sovitun tutkimusjakson, esimerkiksi viikon, aikana. Tämän menetelmän heikkoutena puolestaan on, että ihmisillä on taipumus joko tietoisesti tai tiedostamattaan kaunistella ruokatottumuksiaan, esimerkiksi kertomalla syöneensä todellista vähemmän makeisia ja leivonnaisia. Siksi on todennäköistä, että sokeria käytetään enemmän kuin ruoankäyttö tutkimusten mukaan näyttäisi. Todellinen sokerin kulutus asettuu siis ravintotase- ja ruoankäyttötutkimusten välille. KUVA 3. Sokerin saanti Finravinto-tutkimusten mukaan. Sakkaroosi, E % naiset, v. miehet, v Saantilukuihin sisältyy sekä lisätty että marjojen ja hedelmien luontainen sokeri. Lisättyjen sokerien saantisuositus enintään 10 % kokonaisenergiasta (E %) ja terveydestä 13
14 Onko sokeri epäterveellistä? Tämä kysymys jakaa mielipi tei tä. Sokeri ei kuitenkaan vielä tee ruokavaliosta hyvää tai huonoa. Kyse on ruokavalion kokonaisuudesta. On pikemminkin olemassa hyviä ja huonoja ruokavalioita kuin hyviä tai huonoja elintarvikkeiden valmistusaineita. Sokerissa ei ole vitamiineja eikä kivennäisaineita. Siksi se ei sellaisenaan ole terveellistä. Pelkkää sokeria syödään kuitenkin hyvin harvoin. Sokeria käytetään elintarvikkeiden valmistusaineena. Usein se parantaa runsaasti kuitua tai suojaravintoaineita sisältävien tuotteiden makua. Ilman sokeria esimerkiksi happamien marjojen ja hedelmien suojaravintoaineet saattaisivat jäädä kokonaan syömättä. Makeus on usein myös tunnusomaista herkuttelutuotteille, sattumille. Toisaalta, sokeria ei voi yliannostella ilman, että tuote maistuisi jo liian makealta. Toisin on laita tärkkelyksellä, jota nautimme päivittäin moninkertaisen määrän sokeriin nähden. Tärkkelys on sokerin tavoin puhdas hiilihydraatti. Se ei kuitenkaan maistu makealle, joten sillä ei ole aistinvaraista liikamakean kynnystä. Kun syödään suositusten mukaisesti monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa, ruokavalio voi hyvin sisältää sokeriakin. Sen sijaan, jos ruokavalio on yksipuolinen ja sokerin määrä siinä on niin suuri, että se syrjäyttää tärkeitä ravintoaineita, sokeria voi silloin sanoa epäterveelliseksi. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) mukaan vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on riittävää myös kohtuullisesti sokeria sisältävästä ruokavaliosta. Lähde: Dietary reference values and dietary guidelines, EFSA 2010 ON TÄRKEÄÄ TARKASTELLA RUOKATOTTUMUKSIA JA ELÄMÄN- TAPAA KOKONAISUUTENA KIIN- NITTÄMÄTTÄ LIIKAA HUOMIOTA VAIN YHTEEN TEKIJÄÄN. 14 tietoa sokerista
15 Onko sokeri tyhjiä kaloreita? Tyhjillä kaloreilla tarkoitetaan runsaasti energiaa sisältäviä elintarvikkeita, joissa energian lisäksi ei ole merkittäviä määriä muita ravintoaineita. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi virvoitusjuomat, karkit, keksit ja jotkut leivonnaiset. Energiaa tällaisiin sattumiin voi tulla paitsi sokeris ta myös rasvasta, mutta vitamiineja tai kivennäis aineita ei niissä juuri ole. Siihen, onko sokerissa tyhjiä kaloreita vaikuttaa siis se, millainen on sokerilähteen muu ravintosisältö, ja mikä on sokerilähteen osuus ruokavaliossa ja kuinka usein sitä nautitaan. Sokeria syödään harvoin sellaisenaan. SIIHEN, ONKO SOKERISSA TYHJIÄ KALOREITA VAIKUTTAA SOKERIA SISÄLTÄVÄN ELINTARVIKKEEN VIIME KÄDESSÄ RUOKAVALION RAVINTO- AINETIHEYS. SOKERIA SISÄLTÄVÄÄ RUOKAVALIOTA TULEE ARVIOIDA KOKONAISUUTENA. ja terveydestä 15
16 Tarkoittaako vähemmän sokeria aina vähemmän kaloreita? Sokerin määrän rajoittamista koskevat väitteet elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ovat viime aikoina yleistyneet tuotteiden markkinoinnissa. Kuluttajat yhdistävät väitteet so kerin määrän vähentämisestä alen tuneeseen energiasisältöön. Huomatessaan, et tei muun neltu tuote aina sisälläkään vähemmän energiaa, he tuntevat tulleensa harhaanjohdetuiksi. Jos sokeri korvataan jollain toisella ravintoaineella tuotteessa, jossa on tietty grammamäärä sokeria 100 grammaa kohti, tuotteen energiasisältö pysyy usein ennallaan tai saattaa jopa nousta. Tämä johtuu siitä, että sokeri, tärkkelys ja muut hiilihydraatit sekä proteiini sisältävät saman verran energiaa ja rasvassa on yli kaksinkertainen määrä energiaa muihin energiaravintoaineisiin verrattuina. Tuote, jossa sokerin määrää on alennettu, sisältää vähemmän energiaa vain, jos korvaavan aineen energiasisältö on alhaisempi kuin sokerilla. Kiinteissä elintarvikkeissa sokerin tilalle onkin haasteellista löytää toinen valmistusaine siten, että tuotteen energiasisältö alenisi. Haaste on myös sokerin korvaaminen jollain toisella valmistusaineella siten, että tuotteen maku, rakenne, tilavuus, ulkonäkö ja säilyvyys säilyisivät ennallaan. Nestemäisissä elintarvikkeissa, joiden vesipitoisuus on korkea, sokeri voidaan kokonaan tai osittain korvata keinotekoisilla, energiattomilla makeutusaineilla. Juoman energiasisältö laskee suhteessa vähennetyn sokerin määrään, kun sokeri on juoman ainut energialähde. Juomissa sokerin osuus tuotteen painossa voidaan korvata vedellä. Painonhallintaa ajatellen onkin tärkeää kiinnittää huomiota elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä sen ravintosisältötietoihin 100 grammaa kohti. Ravintosisältötiedoissa kerrotaan myös tuotteen sisältämien sokerien määrä, olivatpa sokerit lisättyjä tai luontaisia, valmistusaineiden (esimerkiksi hedelmien) sisältämiä sokereita. ENERGIasisältö 1 grammaa kohti aamiaismurojen energiatiheys Rasva Proteiini Hiilihydraatit Sokeri Alkoholi 38 kj (9 kcal) 17 kj (4 kcal) 17 kj (4 kcal) 17 kj (4 kcal) 30 kj (7 kcal) Tuote Energiaa Sokereita kcal/100 g g/100 g Runsassokeriset aamiaismurot Vähäsokeriset aamiaismurot tietoa sokerista
17 VÄITE VÄHEMMÄN LISÄTTYJÄ SOKEREITA ELINTARVIKKEEN PAKKAUS- MERKINNÖISSÄ EI VÄLTTÄMÄTTÄ AINA TARKOITA ALHAISEMPAA ENERGIAN MÄÄRÄÄ. ONKIN TÄRKEÄÄ KATSOA HUOLELLA RAVINTOSISÄLTÖ- MERKINNÖISSÄ ILMOITETTU TUOTTEEN ENERGIASISÄLTÖ 100 GRAMMAA KOHTI. ja terveydestä 17
18 Lisääkö sokeri hampaiden reikiintymistä? Hampaiden reikiintyminen eli karies on infektiosairaus, jonka syntyminen on monen tekijän summa. Bakteerit, ravinnon laatu ja käyttötiheys sekä kariekselta suojaavat tekijät ovat niitä kariespalapelin osia, joiden keskinäiset suhteet määräävät lopputuloksen. Karieksen synnylle tärkeimmät bakteerit, mutansstreptokokit, voivat asettua pysyvästi suuhun hampaiden puhjettua. Lapselle bakteeri tarttuu tavallisimmin äidiltä. Tiheästi nautittu sokeri- ja tärkkelyspitoinen ravinto edistää kariesbakteereiden kiinnittymistä hammaspinnoille. Samalla syntyy tarttumiskohtia muille suun bakteereille. Bakteeriyhdyskunta pysyy koossa ja tarrautuu hampaan pintaan erittämällä ympärilleen tahmeaa väliainetta. Näin syntyy hampaan pinnalle biofilmi eli plakki, joka on edellytys karieksen, ientulehduksen ja hampaiden kiinnityskudossairauden eli parodontiitin synnylle. Sokeri- ja tärkkelyspitoisen ravinnon runsaan ja tiheän käytön seurauksena plakin mutansstreptokokit lisääntyvät nopeasti ja tuottavat happoa, joka pehmentää alla olevaa hammaskiillettä. Plakin säännöllinen poisto kaikilta pinnoilta, myös hammasväleistä, ja virheellisten ruokailutottumusten korjaus voivat vielä tässä vaiheessa pysäyttää alkavan karieksen. Muussa tapauksessa syntyy reikä: hapot tekevät tietä kiilteen alla olevaan hammasluuhun tunkeutuville mutansstreptokokeille. Happamien ruokien ja juomien tiheä nauttiminen aiheuttaa kiilteen ja hammasluun liukenemista eli eroosiota. Eroosiovauriot ovat viime aikoina lisääntyneet sekä lapsilla että aikuisilla. Eroosioriskiä kasvatta vat sokeria sisältävät tuotteet, mutta myös happamat, keinotekoisesti makeutetut juomat. Suomalaisten hampaiden reikiintymisessä on nähty suuria muutoksia. Karies kukoisti 1970-luvulla, mutta 1990-luvun puolivälissä suomalaislasten ja -nuorten hammasterveys kuului Euroopan parhaimpiin. Sittemmin hammasterveyden parantuminen on pysähtynyt, ja merkkejä sen heikentymisestäkin on havaittu. Myönteistä on se, että suurella osalla lapsista on edelleen terveet hampaat. Runsasta reikiintyminen on pienellä vähemmistöllä. Siirtyminen yksilöllisiin tarkastusväleihin ja hammashuollon ammattilaisten uusi työnjako ovat tuoneet uusia lisähaasteita vertailukelpoiseen tilastointiin ja kariestilanteen seurantaan. Valtakunnallisia tilastoja ikäryhmien kariestilanteesta ei ole saatavilla vuoden 2000 jälkeen. 18 tietoa sokerista
19 Lasten ja nuorten napostelukulttuurin huolestuttavalla lisääntymisellä lienee osuutta kariestilanteen epäedulliseen käänteeseen. Asiaa pahentaa se, että suomalaislapset ja nuoret ovat eurooppalaisissa vertailuissa laiskoja hampaiden harjaajia. Lisäksi on epäilty, että laki, joka lopetti nuorten ikäluokkien etuoikeutetun aseman ja antoi aikuisille kauan toivotun oikeuden terveyskeskushammashoitoon, ei ollut eduksi lasten ja nuorten suunterveydelle. Sokeri ja tärkkelys voivat väärin käytettyinä olla riski suunterveydelle ja lisätä hampaiden reikiintymistä. Hampaiden ja niiden kiinnityskudosten sairauksien ehkäisyn avain on hyvä kotihoito. Kaikenikäisten suunterveydelle on tärkeää, että sokeri- ja tärkkelyspitoista ravintoa nautitaan kohtuullisia määriä korkeintaan 5 6 kertaa päivässä, säännöllisinä ruoka- ja välipalaai koina. Kun lisäksi muistetaan helppo ja tehokas tapa ehkäistä reikiintymistä hampaiden harjaus aamuin illoin fluorihammastahnaa käyttäen on hampailla yleensä hyvä olla. Sokeria ja tärkkelystä sisältävien ruokien nauttiminen usein lisää hampaiden reikiintymisen riskiä erityisesti, jos hampaiden pesusta ei huolehdita. ja terveydestä 19
20 tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on elämäntapasairaus, jonka suurimmat riskitekijät ovat ylipaino, vähäinen liikunta, perintötekijät ja ikä. 20 tietoa sokerista
21 Aiheuttaako sokeri diabetestä? Diabetesta kutsuttiin ennen sokeritaudiksi. Siksi monet luulevatkin, että sokeri aiheuttaa diabetesta. Diabeteksen vanha nimitys johtuu diabeetikoilla havaitusta kohonneesta veren sokeripitoisuudesta. Sokerista, kuten myös proteiineista, rasvasta ja muista hiilihydraateista saadaan energiaa. Jos energian saanti ylittää sen kulutuksen, paino nousee. Lihavuus on merkittävä riskitekijä tyypin 2 diabeteksessa, jota kuulee kutsuttavan myös aikuisiän diabetekseksi, tosin yhä nuoremmat ja useammat sairastuvat nykyään tyypin 2 diabetekseen. Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on elämäntapasairaus; elämäntavat vaikuttavat sairauden puhkeamiseen. Suurimmat riskitekijät ovat ylipaino, vähäinen liikunta, altistavat perintötekijät ja ikä. Tyypin 2 diabetes kehittyy, kun elintoiminnoille välttämättömän insuliinin vaikutus elimistössä on heikentynyt tai insuliinia ei erity riittävästi. Tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen ei ole yhtä selkeää vaikutusta. Siinä elimistön kyky valmistaa insuliinia on loppunut osittain tai lähes kokonaan. Pieni määrä sokeria osana ateriaa ei aiheuta suurta nousua veren sokeripitoisuudessa. Siksi hyvässä hoitotasapainossa olevat diabeetikotkin voivat käyttää lisättyjä sokereita enintään 50 g päivässä usealle eri aterialle jaettuna. Suositus on sama kuin terveelle väestölle annettu suositus eli enintään 10 % kokonaisenergiasta saisi tulla lisätyistä sokereista. Yksilöllisen hoitosuosituksen saamiseksi on syytä keskustella diabeteshoi tajan tai lääkärin kanssa. Suomessa on noin diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin tyypin 1 ja noin tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi arviolta suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta. Lähde: Diabetesliitto ja terveydestä 21
22 Lisääkö sokerin syöminen veren sokeripitoisuuden heittelyä? Sokerin ja muiden hiilihydraattien syöminen nostaa verensokeria. Tavallinen sokeri ei ole hiilihydraateista se, joka nostaa eniten verensokeria, koska sokeri eli sakkaroosi muodostuu glukoosista ja fruktoosista. Glukoosi eli rypälesokeri nostaa veren sokeripitoisuutta paljon, kun taas fruktoosi eli hedelmäsokeri nostaa veren sokeripitoisuutta maltillisemmin (ks. taulukko). Glykemiaindeksi (GI) kuvaa ruoan vaikutusta veren sokeriarvoihin. Tärkkelys on hiilihydraatti, joka pilkkoutuu glukoosiksi ja imeytyy verenkiertoon nopeasti ja nostaa veren sokeriarvoja jyrkemmin kuin sakkaroosi eli tavallinen sokeri. Hiilihydraatit, joiden glykemiaindeksi on alhainen, imeytyvät hitaammin ja tasaisemmin, mikä estää verensokeriarvojen nopeita nousuja ja laskuja sekä todennäköisesti antaa paremmin kylläisyyden tunnetta. Sakkaroosin glykemiaindeksi on keskitasoa. Glykemiaindeksin lisäksi veren sokeripitoisuuteen vaikuttavat myös mm. hiilihydraattien määrä ja sokeria sisältävän elintarvikkeen muut valmistusaineet ja ateriakokonaisuus. Myös sokeria sisältävän ruoan rakenteella ja valmistusmenetelmällä on vaikutus sokerin glykeemiseen vasteeseen. Annoskoon merkitystäkään ei voi vähätellä. TAULUKKO: Esimerkkejä elintarvikkeiden vaikutuksesta verensokerin nousuun aterian jälkeen Suuri glykemiaindeksi GI >70 Keskisuuri glykemiaindeksi GI Pieni glykemiaindeksi GI < 55 Vaalea leipä Riisi Kokonaisia jyviä sisältävä ruisleipä Vaalea riisi Pasta Palkokasvit Sokeroimattomat aamiaismurot Appelsiini Greippi Keitetty peruna Herneet Omena Rusina Viinirypäleet Maito Rypälesokeri Tavallinen sokeri Hedelmäsokeri Lähde: Foster-Powell ja Brand-Miller, Diabetes Care, tietoa sokerista
23 Verensokerin vaihtelu aterian jälkeen on luonnollista. terve elimistö säätelee itse verensokerin tasoa aterioiden välillä. On tutkimuksia, joiden mukaan alhaisen glykemiaindeksin hiilihydraatit edistävät painonhallintaa. Tieteellistä näyttöä tälle käsitykselle ei kuitenkaan ole. Terveellä ihmisellä veren sokeriarvot vaihtelevat tiettyjen raja-arvojen sisällä (4 8 mmol/l). Verensokeri on korkeimmillaan aterian jälkeen ja alhaisimmillaan aamulla ennen ateriaa. Jokaisen on hyvä tavoitella ruokavaliollaan mahdollisimman tasaista verensokeria ja välttää nopeita verensokeripiikkejä. Erityisen tärkeää se on niille, joilla sokeriaineenvaihdunta on häiriintynyt. Parhaiten tämä onnistuu, kun sokeri ja muut nopeat hiilihydraatit nautitaan osana ateriaa, jossa on verensokerin tasoittavia elintarvikkeita, kuten marjoja ja täysjyväviljaa. Verensokeri mmol/l Hiilihydraatit imeytyvät nopeasti (ateria koostuu pääasiassa sokerista ja/tai tärkkelyksestä) Hiilihydraatit imeytyvät hitaasti (ateria sisältää esimerkiksi kuitua) Verensokerin normaali vaihteluväli Aika, tuntia Lähde: Muokattu Wolever, ja terveydestä 23
24 Kannattaako happamiin marjoihin lisätä sokeria? Marjat ovat erinomainen valinta terveyttä edistävään ruokavalioon. Suositusten mukaan marjoja tulisikin syödä vähintään 2 dl päivässä eli kaksinkertainen määrä nykyiseen kulutukseen nähden. Ilman sokeria happamalta maistuvat marjat ja niistä valmistetut jälkiruoat ja välipalat voivat jäädä monelta kokonaan syömättä. Veren sokeripitoisuus (mmol/) Vertailuliuos (sokeri) Marja-ateria (sokeri + marjat) Aika (min) KUVA 1. Veren sokeripitoisuuden muutokset sokeroitua (35 g) mustaherukkaa, mustikkaa, karpaloa ja mansikkaa sisältävän marja-aterian (150 g) ( ) ja vastaavan määrän sokereita sisältävän vertailuliuoksen ( ) jälkeen. Luvut ovat 12 terveen aikuisen tulosten keskiarvoja. Lähteet: Törrönen, R. ym. (2010, 2012) British Journal of Nutrition Marjat sisältävät vähän energiaa, mutta runsaasti suojaravintoaineita ja kuitua. Marjat ovat luonnon omia antioksidantteja, joten niiden säännöllinen käyttö voi ehkäistä tulehduksia ja kroonisia sairauksia. Sokeri peittää marjojen happamuutta, mikä lisää marjojen käyttöä ja ruokavalion terveellisyyttä. Sokeri ja tärkkelys nostavat aterian jälkeistä verensokeria. Päivän mittaan usein toistuvat verensokerin suuret ja nopeat muutokset voivat olla riski rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöille. Itä-Suomen yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan marjojen sisältämät värilliset yhdisteet, flavonoidit ja muut polyfenolit, hidastavat ja tasaavat sokerin aiheuttamia veren sokerija insuliinitasojen nousua. Happamat marjat ovat ruokavaliomme parhaita polyfenolilähteitä. Marjoihin lisätyllä sokerilla on siten maltillisempi vaikutus verensokerija insuliinivasteisiin kuin jos sama määrä sokeria nautittaisiin sellaisenaan, kuva 1. Edellä mainittu polyfenolitutkimus on hyvä esimerkki siitä, että sokerin ravitsemuksellisia ominaisuuksia tulee arvioida koko ruokavalion kannalta. Olennaisempaa on hahmottaa sokeria sisältävän aterian tai ruokavalion ravitsemuksellista laatua ko 24 tietoa sokerista
25 konaisuutena kuin miettiä sokerin terveellisyyttä tai epäterveellisyyttä yh tenä marja-aterian tai välipalan valmis tus aineena. Pieni sokerilisä ei horjuta mar jo jen ravintoarvoa. Esimerkiksi musta he rukan ravintotiheysindeksi on vielä selvästi parempi kuin appelsiinilla myös pienen sokerilisäyksen jälkeen (1 2 tl / 100 g), kuva 2. Ravintoainetiheysindeksi Mustaherukka Mustaherukka Karpalo Vadelma Mansikka 5 g, 10 g tai 15 g lisättyä sokeria / 100 g mustaherukkaa Mustaherukka Mustikka Appelsiini 408 Mustaherukka Puolukka Punaherukka Ananas Persikka Banaani Omena Viinirypäle Kuva 2. Pieni sokerilisä ei horjuta marjojen ravintoarvoa. Esimerkiksi mustaherukan ravintotiheysindeksi on parempi kuin appelsiinilla vielä 1 2 tl sokerilisäyksen jälkeenkin. 1 tl sokeria on 5 g. Lähde: Oy Foodfiles Ltd, ja terveydestä 25
26 Onko ruskea sokeri terveellisempää kuin valkoinen sokeri? Ei. Sekä valkoinen että tumma sokeri voivat hyvin olla kohtuullisesti käytettyinä osa moni puolista ruokavaliota. Puhdas kidesokeri ei sisällä mineraaleja tai vitamiineja, mutta toisaalta sen puhdas makeus sopii hy vin korostamaan mitä erilaisimpien suoja ravintoaineita sisältävien ruoka-aineiden omaa makua. Sokereita syödään harvoin sellaisenaan. Tummat sokerituotteet erotetaan sokeriruo os ta. Ne sisältävät suhteellisen runsaasti joitakin mineraaleja, esimerkiksi 100 grammassa tummaa muscovadosokeria on yhtä paljon kalsiumia kuin desilitrassa maitoa ja kaliumia huomattavasti enemmän kuin pork kanassa tai leivässä. Tum mien sokerien mineraalipitoisuuden merkitystä on kui tenkin arvioitava koko ruokavalion kannalta. Pienet käyttömäärät vähentävät tummien sokerien arvoa mineraalilähteenä päi vittäisessä ruokavaliossa; kolme lasillista maitoa on ylivoimaisesti suositeltavampi kalsiumlähde kuin yli puoli kiloa tummaa muscovadosokeria! Olennaista tummissa sokereissa valkoiseen verrattuna on niiden vivahteikas maku, aromi ja tumma väri. SOKERIN JA MUIDEN ELINTARVIKKEIDEN RAVINTOAINE- KOOSTUMUKSEEN VOI TUTUSTUA ELINTARVIKKEIDEN KOOSTUMUS- TIETOPANKISSA, 26 tietoa sokerista
27 Aiheuttaako sokeri lasten ylivilkkautta? Lasten ylivilkkauden ja sokerin saannin välillä ei ole osoitettu yhteyttä. Yhdessäkään kotimaisessa tai kansainvälisessä tutkimuksessa ei ole tästä viitteitä. Sen sijaan on viitteitä siitä, että lasten ylivilkkauden taustalla voisi olla perinnöllisiä tekijöitä. Ruokavalion järkeistäminen hillitsee ylivilkasta lasta, joka on aiemmin syönyt epäsäännöllisesti ja runsaasti nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja. Säännöllinen ateriarytmi ja sokeria sisältävien herkkujen vaihtaminen hedelmiin, vihanneksiin ja täysjyväviljatuotteisiin rauhoittaa lasta ja parantaa hänen keskittymiskykyään. Asiantuntijoiden mielestä tämä vaikutus perustuu enemmän säännöllisiin rutiineihin ja päivärytmiin kuin muuttuneeseen sokerin määrään. LASTEN SOKERIN SAANNIN JA KÄYTÖS- TAI KESKITTYMISHÄIRIÖIDEN VÄLILLÄ EI OLE HAVAITTU TIETEELLISTÄ NÄYTTÖÄ. ja terveydestä 27
28 RUOKATOTTUMUKSET TAI RAVINTOAINEET (LUKUUNOTTAMATTA KOFEIINIA) EIVÄT AIHEUTA SAMANLAISTA RIIPPUVUUTTA KUIN HUUMEET. 28 tietoa sokerista
29 Voiko sokerista tulla riippuvaiseksi? Tämä kysymys on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina. On ajateltu, että syömishäiriöiden taustalla olisi fyysinen riippuvuus sokerista, mikä johtaisi ylensyöntiin ja painon lisääntymiseen. Viimeisimmät tieteelliset raportit eivät ole tällaista yhteyttä to denneet. Alan tutkijat ovat yksimielisiä siitä, ettei lukuunottamatta kofeiinia ole olemassa näyt töä tietyn ruoka- tai ravintoaineen aiheuttamasta riippuvuudesta samaan tapaan kuin alkoholi tai huumaus aineet aiheuttavat päihderiippuvuutta. Hyvältä maistuva ruoka on osa aivojen palkitsemisjärjestelmää, koska se vaikuttaa tunteisiin ja tuottaa tyytyväisyyttä ja nautintoa. Aivot vapauttavat dopamiinia, joka aikaansaa mielihyvän tunteen. Vaikka syömiseen liittyvät mielihyvän mekanismit muistuttavat päihteisiin liittyviä mekanismeja, ne ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Päihteet myös vapauttavat kertaa enemmän dopamiinia kuin hyvä ruoka, sosiaaliset tilanteet, seksi tai liikunnan aiheuttama nautinto. Se, miksi ruoan yhteydessä ylipäätään puhutaan riippuvuudesta, johtuu siihen liittyvästä käyttäytymisestä. Kun ruokakäyttäytyminen tuo iloa tai lohtua pahaan mieleen, se saattaa jatkua tavalla, jota voisi luonnehtia pakonomaiseksi käyttäytymiseksi, syömisriippuvuudeksi. Syömisriippuvuudelle on ominaista toistuvat, epäonnistuneet yritykset kontrolloida syömistään huolimatta negatiivisista seurauksista. ja terveydestä 29
30 suomen sokeri Oy kantvik Lisätietoa: Tietoa sokerista ja terveydestä -esitteen on tuottanut Nordic Sugar ja Suomen Sokeri Oy. Suomen Sokeri Oy on osa Nordic Sugaria. Esitettä saa kopioida mainitsemalla lähteen. Esite on maksuton, ja sitä voi tilata osoitteesta Sokeria ruokavalion osana käsitellään myös nettisivuillamme josta löytyy myös tutkittua taustaa esitteessämme esitetyille faktoille. Teksti ja sisältö: Nordic Sugar, Mannov ja Suomen Sokeri Oy. Graafinen ulkoasu: SEKTOR. Valokuvat: mm. Christina Bull Suomenkielinen painos, taitto: AdHelena Oy
sokerista TerVeYDesTÄ
sokerista JA TERVEYDESTÄ nordic sugar SISÄLLYS» Lihottaako sokeri?» Onko sokerin kulutus lisääntynyt?» Näin sokerin kulutus lasketaan» Onko sokeri epäterveellistä?» Onko sokerissa tyhjiä kaloreita?» Lisääkö
Lisätiedotsokerista TerVeYDesTÄ
sokerista JA TERVEYDESTÄ nordic sugar SISÄLLYS» Lihottaako sokeri?» Onko sokerin kulutus lisääntynyt?» Näin sokerin kulutus lasketaan» Onko sokeri epäterveellistä?» Onko sokerissa tyhjiä kaloreita?» Lisääkö
LisätiedotSOKERISTA JA TERVEYDESTÄ NORDIC SUGAR
SOKERISTA JA TERVEYDESTÄ NORDIC SUGAR SOKERISTA JA TERVEYDESTÄ Terveys on kiinnostava aihe. Lähes päivittäin saamme terveyteen liittyviä uutisia uusista tutkimuksista, luemme asiantuntijoiden haastatteluja
LisätiedotSOKERISTA JA TERVEYDESTÄ NORDIC SUGAR SOKERISTA. Antoisia lukuhetkiä! Suomen Sokeri Oy
Suomen Sokeri Oy Sokeritehtaantie 20, 02460 Kantvik www.nordicsugar.com Teksti ja sisältö: Mannov ja Nordic Sugar. Kuvat: Christina Bull. Layout/repro: Sektor, Ad Helena (Suomi). 60.000 kpl. 9.2010 SOKERISTA
LisätiedotSOKERISTA JA TERVEYDESTÄ NORDIC SUGAR
SOKERISTA JA TERVEYDESTÄ NORDIC SUGAR SOKERISTA JA TERVEYDESTÄ Terveys on kiinnostava aihe. Lähes päivittäin saamme terveyteen liittyviä uutisia uusista tutkimuksista, luemme asiantuntijoiden haastatteluja
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotRavinto ja hammasterveys
Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotValio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS
RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotTiivistetyistä mehuista on moneen janoon
Tiivistetyistä mehuista on moneen janoon Täysmehujen ja muiden mehu- ja juomavalmisteiden runsas tarjonta on lisännyt erilaisten juomien käyttöä viime vuosien aikana. Mehutuotteita nautitaankin nykyään
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
Lisätiedot10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?
10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,
LisätiedotVäreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä
Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä
LisätiedotPainonhallinnan perusteet. Valio Oy
Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotKasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotSuomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotTerveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry
Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista
LisätiedotOPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotMIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland
MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotMitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta?
Mitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta? Kyselyn vastaukset OSA 2 Henna Kuru, Kliinisen ravitsemustieteen kandiopiskelija, Itä-Suomen yliopisto Kuinka paljon rasvaa oikeasti
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä
LisätiedotTietoa ja inspiraatiota
Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää
Lisätiedotsantasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus
LisätiedotLasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!
Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotURHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN
Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotPohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela
Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotJUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus
JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2
LisätiedotHenna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012
Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotUrheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1
3 Viikko 1 Makroajattelu 2 Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit Viikko 1 / Moduuli 1 #Makroajattelu Materiaalien tarkoitus on toimia tiivistelmänä. Nostamme niissä olennaiset asiat esiin. Ne toimivat
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotJuusto ravitsemuksessa
Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotTYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA
Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
Lisätiedot145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan.
Roberts MARJAHYVÄÄ Roberts Berrieissä on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Juotavat välipalat on valmistettu kokonaisista marjoista, jolloin mukana ovat myös runsaasti
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,
LisätiedotKananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia
Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri
LisätiedotMIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke
MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella
LisätiedotUusi ruokavallankumous on täällä. Syömisen helppous.
Uusi ruokavallankumous on täällä. Syömisen helppous. Syöminen. Miten maailman yksinkertaisimmasta asiasta tuli maailman monimutkaisin? Joudumme jatkuvasti erilaisten ohjeiden, suositusten ja valintojen
LisätiedotHyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!
Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen, Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi 21.11.2017 Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE
KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:
Lisätiedot4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ
II Terveyden voimavaroja 4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ s. 42 54 1 Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet (tuntityöskentely) Ravitsemussuosituksen noudattamisen terveydellinen merkitys (tuntityöskentely)
LisätiedotMakeuttajakartta. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat 23.11.2006
Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys ry syyssymposium 23.11.2006 Makeaa elämää asiaa hiilihydraateista ja makeutusaineista Hiilihydraattimakeuttajat Kyllikki Kilpi, Suomen Sokeri Oy Tärkkelyssiirapit Muut
LisätiedotNuoren liikkujan ruokavalio
Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat
LisätiedotAikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).
Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotLaktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio
Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria
LisätiedotPinnalla Nuoren uimarin ravitsemus
Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan
Lisätiedotperustettu vuonna 1927
perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän
LisätiedotAUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA
AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA V7049 MUUTTUJAN NIMI RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA KOMMENTTI Haastattelussa kysyttiin erikseen ruoanvalmistuksessa
LisätiedotLeivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille
Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat
LisätiedotASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN
ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotValio Oy LAKTOOSI-INTOLERANSSI JA LAKTOOSITON RUOKAVALIO
LAKTOOSI-INTOLERANSSI JA LAKTOOSITON RUOKAVALIO MITÄ ON LAKTOOSI? Laktoosi on maitosokeria. Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia. lehmänmaidossa n. 4,8
LisätiedotSisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...
Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä
Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen
LisätiedotRuokaa Sydänystävälle!
Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi
LisätiedotMarjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi
NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian
LisätiedotSYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen
SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus
LisätiedotRavitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20
Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.
LisätiedotKÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ
TERVEELLISYYS JA TERVEYSVAIKUTTEISUUS PIENYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. 2.12.2009 Kuopio Kuopion seudun osaamiskeskus OSAAMISKESKUSOHJELMA
LisätiedotHOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?
Raskausdiabetes Mitä raskausdiabetes on? Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka puhkeaa raskauden aikana, koska äidin insuliinintuotanto ei riitä kattamaan raskaudenajan lisääntynyttä tarvetta.
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä
LisätiedotYksipuolisuus altistaa puutoksille
Yksipuolisuus altistaa puutoksille Reuma-lehti 1/2017 Teksti: Laura Heikkilä Kuvat: Matias Honkamaa Kaikissa reumasairauksissa suositellaan mahdollisimman monipuolista ruokavaliota, jolla turvataan energian
LisätiedotRavitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?
Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto
KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen
Lisätiedot