ITUJA. Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti 4/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITUJA. Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti 4/2013"

Transkriptio

1 ITUJA Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti 4/2013

2 Yhteystiedot Toimisto Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu TURKU Toimisto avoinna arkisin p toimisto(at)itu.fi Kohtaamispaikka p Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Pulli tai jarmo.pulli(at)itu.fi Toiminnanjohtaja Samuli Lintula p samuli.lintula(at)itu.fi Työtoiminnan ohjaaja Päivi Virtanen p paivi.virtanen(at)itu.fi Vertaistoiminnan ohjaaja Terhi Kanerva p terhi.kanerva(at)itu.fi Projektityöntekijä Tavallisen Hienoon Elämään Malla Tallila p malla.tallila(at)itu.fi Lehden päätoimittaja Riitta Merenheimo-Laine p Liikuntavastaava Veli-Matti Saajala p Keitä olemme ja mitä teemme? Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry on mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistoiminnan keskus, edunvalvontajärjestö ja vertaistukiyhdistys. Yhdistyksen nimi ITU muodostuu sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja uudistuminen. Edistämme jäsentemme sekä muiden turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asemaa. Yhdistys on jo 30 vuoden ajan vastannut laadukkasti ja tehokkaasti niihin tarpeisiin, joita turkulaisella mielenterveystyön kentällä esiintyy. Yhdistyksen toiminnan visio on kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa mielenterveyspalveluiden käyttäminen ei aiheuta häpeää eikä salailun tarvetta. Myös mielenterveyskuntoutujilla on oikeus hyvään elämänlaatuun. Mielenterveysongelmien kehittyminen on prosessi, jonka pituus ja kulku ovat aina yksilöllisiä. Myös kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon kuntoutuja saa tukea vertaisyhteisössä toimimisesta. Tuemme jäseniämme vahvistamaan sosiaalista verkostoaan, hyväksymään sairautensa ja pääsemään pois potilaan roolista. Tavoitteena on täysivaltainen kansalaisuus. Toiminnassamme jäsenet voivat harjoittaa käytännön taitojaan, käyttää omaa osaamista ja saada onnistumisen kokemuksia. Olemme Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestö ja Mielenterveyden keskusliiton kautta muodostamme yli jäsenen yhteisön. Päärahoittajamme ovat Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki. 2

3 Tässä lehdessä: Keitä olemme ja mitä teemme?...2 Kupittaan sairaala vähentää pakon käyttöä...4 Vastuullinen vapaaehtoistyö, kuntouttavaa ja kasvattavaa. 7 Onko sinulla velkaongelmia?...8 Ajatuksia hulluuden historiasta...10 Simo Takarautio hopeapokaalihaastattelussa...12 Jäsenkysely Joogaa kohti kesää Olime Tallinnas Läkaren försvarar sin patient...19 Uutta potkua kuntoutumiseen...19 Taidelma: yhteisötaiteen tie ITUn kohtaamispaikkaan Jälki...22 Päivin helppo & gourmet Kokemuksia uudesta työpaikasta...24 Kaksi korvaa, yksi suu...25 Hallitus vuonna 2014 Ituja-lehden seuraava numero: Ilmestymispäivät Aineiston jättöpäivä Otamme mielellämme vastaan jäsentemme kirjoituksia sekä myös ehdotuksia tulevien ITUJA-lehtien aiheiksi. Mistä haluaisit tietää lisää? Lähetä viestiä sähköpostitse osoitteeseen toimisto(at)itu.fi tai tule käymään toimistolla! Puheenjohtaja: Valto Ruohonen Varapuheenjohtaja: Jarmo Pulli Varsinaiset jäsenet: Tuula Heinonen Tiia Hoikkala Riitta Karjalainen Sirpa Leppäniemi Annemari Lindroos Nina Nieminen Jukka Seppälä Varajäsenet: Veli-Matti Saajala Marja-Liisa Lahtinen 3

4 Kupittaan sairaala vähentää pakon Pakon käytön vähentäminen psykiatriassa on yksi kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksista. Pohjoismaisella yhteistyöllä on tarkoitus vähentää pakon käyttöä 40 prosentilla vuoteen 2015 mennessä Tavoitteena on valtakunnalliset ohjeistukset, jotka ovat yhdenmukaiset ja sairaalasta riippumattomat, niin että potilaat saavat hyvää hoitoa kaikissa sairaaloissa. Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Pulli kävi haastattelemassa akuutin psykoosin vastuualueen ja päihdepsykiatrian ylilääkäriä Teija Nummelinia. Miten pakkotoimenpiteiden vähentäminen on Turussa aloitettu? Kun vuosikymmenen lopulla tulin virkaani, pääsin ensitöikseni osallistumaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työryhmään, joka suunnitteli pakon vähentämistä. Suljettujen osastojen henkilökunta kävi puolivuotta kestävän verkkokurssin aiheesta pakon käytön vähentäminen. Tähän koulutukseen liittyi myös osastotunnit, joissa käytiin henkilökunnan kanssa läpi koulutukseen liittyviä artikkeleita ja niistä heränneitä ajatuksia. Koulutuksessa ja työssä on pohdittu eristämistilanteita, miten niissä olisi voitu toimia toisin ja mitä näissä tilanteissa tulisi ottaa huomioon. Potilaiden vointia arvioidaan kaiken aikaa ja lääkehoidon tehostamisella voidaan ehkäistä ajautumista pakkotilanteisiin. Millä vaihtoehtoisilla toimintatavoilla Turussa on vähennetty eristämistä? Meillä Kupittaalla on otettu käyttöön vierihoito. Vierihoidossa potilaan vierellä kulkee jatkuvasti hoitaja, joka pitää silmällä, että potilas ei vahingoita itseään. Yhdestä päivästä viikkoonkin kestävä vierihoito voi olla potilaalle raskasta. Tiuskaisut, kuten antakaa olla rauhassa tai mitä sä siinä kyttäät, voivat lennellä. Vierihoidon ansiosta vältetään kuitenkin huone-eristyksiä. Potilasta pitäisi pystyä seuraamaan myös öisin, mutta hänen untaan ei haluttaisi häiritä. Tämä on vaikea yhtälö, koska eristyshuone on ainoa paikka, jossa näin vanhassa rakennuksessa on valvontakamera. Vierihoito on mahdollista, koska siihen on saatu ylimääräinen hoitaja, kun lääkärit ovat katsoneet, että vierihoito on paikallaan. Eristyshuonetta on uusittu niitä tilanteita varten, joissa sen käyttöä ei onnistuta välttämään. Pelkän ohuen patjan sijaan eristyshuoneessa on sänky, nojatuoli ja pöytä. Ne on tehty materiaaleista, joita ei voi tuhota ja joilla ei voi vahingoittaa itseään. Jarmo Pulli ja Kupittaan eristyshuoneen uutta kalustoa 4

5 käyttöä On myös kello ja päivyri, jotta potilaan ajantaju pysyy paremmin. Huoneesta voi lisäksi ottaa mikrofonilla yhteyden henkilökuntaan. Onko muita uusia toimintatapoja, joita on otettu käyttöön? Erityisesti kahta toimintatapaa käytetään nykyään. Ensimmäinen on tehohoitojakso, joka on ollut käytössä noin vuoden verran. Kun potilas tulee suljetulle osastolle, hän saa erityishuomiota ensimmäiset kaksi viikkoa. Ne ovat hoidon kannalta vaikeimmat viikot. Tahdonvastaiseen hoitoon ottaminen on traumaattinen tilanne ja siihen liittyy pelkoja ja muita ahdistavia tunteita ja ajatuksia. Tehohoitojaksossa on mahdollisuus käydä näitä asioita läpi päivittäin hoitajan kanssa. Osa uusista potilaista on myös niin huonokuntoisia, että eivät osaa itse hakea keskustelukontaktia, joten sitä tarjotaan heille aktiivisesti. Toinen toimintatapa on avoeristys. Siinä eristyshuoneen ovi on auki ja potilas voi tulla ja mennä sinne niin halutessaan. On tilanteita, joissa ihminen haluaa hakeutua vähemmän virikkeelliseen ympäristöön, kun mieli on täynnä ajatuksia. Toiset potilaat taas kaipaavat virikkeitä. Mitä heille on tarjolla suljetuilla osastoilla? Kaikilla osastoilla on TV:t ja osastoille on tilattu lehtiä. Sairaalassa on kuntosali, jossa potilaat voivat hoitajan kanssa käydä. Lisäksi joillain osastoilla on kuntopyöriä, ilmakiekkopelejä, DVD-laitteita elokuvien katseluun ja pelikonsoleita. Toimintaterapeutti käy osastoilla viikoittain.. Minusta tuntuu, että nykyään pitäisi enemmän arvostaa vanhanaikaista potilaan ja hoitajan yhdessä tekemistä. Vanhan ajan sairaalassa lätkittiin korttia, nykyään voisi pelata tietokonepelejä. Kaikki luonnollinen tekeminen potilaan kanssa auttaa ja aktivoi häntä. Pakkotoimenpiteitä ovat myös liikkumisvapauden rajoittaminen, omaisuuden haltuunotto ja yhteydenpidon rajoittaminen. Kuinka paljon niitä käytetään? Muita rajoituksia käytetään tarpeen mukaan ja ne harkitaan aina erikseen. Yleisin pakko on liikkumisvapauden rajoitus. Sairaalan piha on nyt aidattu, joten nykyään pääsee ulos ja raittiiseen ilmaan ulkoilemaan, vaikka olisi huonommassakin kunnossa. Uudesta pihasta on minun korviini kantautunut pelkästään positiivista palautetta. Kun potilaan vointi sallii, niin hänen kanssaan kävellään sairaala-alueen ulkopuolella. Yhteydenpidon rajoittamista ja omaisuuden haltuunottoa käytetään harvoin. Puhelinta ja nettiä saa käyttää, jos ei aiheuta niillä itselleen haittaa. Rajoituksilla tähdätään potilaan suojelemiseen. Osastoilla ei kuitenkaan aina suositella pidettävän kalliita tietokoneita ja puhelimia, jotta omaisuuskin olisi turvassa. Mikä on sinun näkemyksesi, miksi pakon vähentäminen on noussut aiheeksi vasta nyt viime vuosina? Tämä aihe on meille hyvin tuttu ja olemme sitä käsitelleet jo vuosikymmeniä täällä Kupittaalla. Pakon käytön vähentäminen on tullut julkiseen keskusteluun Sosiaali ja terveysministeriön Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman myötä. Pakon käytöstä on myös tutkimustietoa, joka on vaikuttanut suhtautumiseen pakon käyttöön. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaukset vaikuttavat myös Suomessa. Vanhoja käytäntöjä on kyseenalaistettu ja potilaiden ihmisoikeuksia korostetaan. Mihin suuntaan psykiatrisen hoidon pitäisi kehittyä? Psykiatrisen hoidon painopisteen tulee olla avohoidossa. Sairaalan tulisi olla vain avohoidon tukitoimi, johon tullaan silloin kun muut keinot eivät riitä. Avohoidon pitäisi olla tehokkaampaa, jotta osastot eivät olisi niin kovalla käytöllä. Palveluita tulisi viedä kotiin. Pitäisi olla läsnäoloa, keskustelua ja yhdessä tekemistä. Kodin lisäksi hoitoa pitäisi viedä muuallekin, missä potilas haluaa sitä ottaa vastaan kuten vaikka kahvilaan tai kirjastoon. Vaihtoehtojen tarjoaminen lisää motivaatiota itsensä hoitamiseen ja sitä kautta sairaa- 5

6 Teija Nummelin lahoidon tarve vähenee. Sairaalahoitoa meillä on kehitetty niin, että potilas uloskirjoitetaan vasta, kun hän itse tulee toimeen kodissaan kotilomien kautta. Potilas on siis sairaalassa vielä kirjoilla, mutta hän pääsee kokeilemaan pärjäämistään siviilissä. Siksi viralliset hoitoaikamme saattavat vaikuttaa pitkiltä, mutta käytännössä sairaalassa vietetty aika on vain noin puolet hoitoajasta. Kunnollisella kotouttamisella ehkäistään pyöröovisyndroomaa, jossa samat henkilöt jatkuvasti menevät ja tulevat. Pystytkö kuvittelemaan psykiatrista sairaalaa ilman eristystä? Pystyn kuvittelemaan. Se edellyttää sitä, että osastokokoa on pienennettävä ja että henkilökuntaa on enemmän. Eristämisen tarve on jo vähentynyt puoleen ja leposide-eristys on hyvin harvinaista. Yhtenä edellytyksenä olisi osastokokojen pienentäminen. 20-paikkaiset osastot ovat aivan liian suuria. Kun osasto on täynnä, niin siellä saattaa olla hyvinkin levotonta. Psykoosista paranemista edesauttavat tasapainoinen, rauhallinen ja strukturoitu ympäristö. Pakkoon liittyviä käsitteitä Mielenterveyslaki säätää mielenterveyspalveluiden järjestämisestä ja määrittelee palveluiden periaatteet, muun muassa avohoidon ensisijaisuuden. Mielenterveyslaissa määritellään myös tahdosta riippumattoman hoidon ehdot. Pakkohoito, jota virallisesti sanotaan tahdosta riippumattomaksi hoidoksi, tarkoittaa potilaan määräämistä psykiatriseen sairaalahoitoon. Hoitoon määräämisen edellytykset on määrätty mielenterveyslaissa. Perusoikeuksien rajoittaminen tahdosta riippumattoman hoidon aikana merkitsee potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista tahdosta riippumattoman hoidon lisäksi. Perusoikeuden rajoituksia ovat muun muassa eristäminen, kiinnipitäminen, omaisuuden haltuunotto ja tarkastaminen sekä yhteydenpidon rajoittaminen. Tarkkailulähete eli M1-lähete on ensimmäinen vaihe tahdosta riippumattoman hoidon määräämisessä. Sen perusteella lääkäri voi lähettää henkilön sairaalaan tarkkailtavaksi enintään neljäksi vuorokaudeksi. Mielenterveyden keskusliitto on pitänyt tärkeänä, että vain virkasuhteessa olevat lääkärit saavat kirjoittaa M1-lähetteen, koska lähetteellä rajoitetaan yksilön oikeuksia. Välttämättömyys on edellytys pakkotoimenpiteille. Esimerkiksi rajoittaminen ei voi olla rangaistuksenomaista vaan potilaan itsemääräämisoikeutta ja muita perusoikeuksia saa rajoittaa vain siinä määrin kuin sairauden hoito, potilaan tai toisen henkilön turvallisuus, tai muu laissa säädetty syy vaatii. 6

7 Vastuullinen vapaaehtoistyö kuntouttavaa ja kasvattavaa Kirjoitan toistaiseksi viimeistä kertaa puheenjohtajan palstaa. Tunnelma on kieltämättä haikea, mutta kaikella on aikansa ja paikkansa. En ole tarkoituksella kirjoittanut jäähyväisiä, sillä jatkanhan yhdistyksen hallituksessa varapuheenjohtajana. Kiitos siis itulaisille luottamuksesta syksyn vaaleissa. Olin toiminut kaksi vuotta yhdistyksen hallituksessa, kun minut valittiin puheenjohtajaksi. Tuolloin aloittaessani tehtävää sain valtavast tukea itulaisilta, joihin luen myös työntekijät. Tuki oli tarpeen, sillä koin tehtävän haastavaksi ja lyhyt kokemukseni yhdistystoiminnasta sai oloni epävarmaksi. Suuri ja korvaamaton apu tuli uudessa tehtävässä silloiselta varapuheenjohtajalta, Eeva Siivoselta. Nyt olen itse tilanteessa, jossa ensi vuonna toimin puheenjohtajan tukena. Epävarmuutta en tällä kertaa tunne, vaikka tehtävä on minulle uusi. Koenkin, että vapaaehtoistyö luottamustehtävissä on kasvattanut minua ja uskon myös paljon oppineeni itsestäni sekä voimavaroistani. Vapaaehtoistyö on ollut minulle jatkuvaa uuden oppimista. Olen päässyt koittamaan kykyjäni ja valmiuksiani. Kaiken kaikkiaan kokemus on ollut mitä positiivisin. Tietysti luottamustehtävät olen kokenut myös työllistävinä, mutta mikä olisikaan sen parempi paikka koittaa valmiuksia kuin ITUn ympäristö. Mielenkiintoiseksi olen kokenut myös eri yhteistyötahojen kanssa toimimisen potilasjärjestön edustajana, mikä omalta osaltaan on antanut varmuutta ja uskallusta lähteä ulkomaailmaan hakemaan rajoja. Olen kokenut, että minulla on ollut jatkuvasti ympärillä ihmisiä tukemassa ja kannustamassa. Yksin ei selviä kukaan. Toivonkin että uusi puheenjohtaja, Valto Ruohonen, voi hoitaa tehtäväänsä tuntien samalla tavalla. Lopuksi haluan kertoa odottamastani joulun kohokohdasta, joka viime vuosina on noussut tärkeimmäiksi joulutunnelman virittäjäksi minulle. Muutama vuosi sitten innostuin olemaan apuna Kohtaamispai- kassa jouluaaton kahvilassa, jossa olemme keittäneet joulupuuron. Idyllisenä osana olemme myös katsoneet joulurauhanjulistuksen ja perinteisen Lumiukko-elokuvan. Ilman tätä hetkeä ei joulu tuntuisi samalta. On ihanaa havaita, miten keskustan ruuhka hälvenee teiltä ja kuinka kaupunki hiljenee vähitellen joulun viettoon. Kiitos ja hyvää joulun aikaa kaikille! Jarmo Pulli,. ITUn puheenjohtaja

8 Onko sinulla velkaongelmia? Mistä apua kun postiluukusta tippuu karhukirjeitä, maksut ovat myöhässä ja käsitys omista rahavaroista on hukassa? Tämänkaltaisiin hankaliin tilanteisiin saatiin vastauksia tietopalvelu Propellin Potkua arkeen luennolla kun Turun kaupungin velkaneuvonta esitteli palveluitaan. Velkaneuvonta palvelee henkilöitä, joilla raha-asiat on solmussa. Se on maksutonta ja lakisääteistä palvelua, joka on tarkoitettu yksityishenkilöille. Velkaneuvonnassa yleisimmät velkojen järjestelykeinot ovat talousneuvonta, vapaaehtoiset takaisinmaksusuunnitelmat, Takuu-Säätiön takaus ja käräjäoikeudesta haettava yksityishenkilön velkajärjestely. Yksityishenkilö ottaa usein yhteyttä velkaneuvontaan vasta kun veloista ja laskuista selviäminen on käynyt ylivoimaiseksi ja velkojat ovat jo kyselleet rahojensa perään mm. perintätoimiston kautta. Kun lasku jää maksamatta se alkaa kasvaa korkoa, mikä voi moninkertaistaa maksajalle koituvat kulut. Jokaisella laskulla on omat kulunsa, eli jos maksamattomia laskuja on useita, myös korot alkavat kertyä jokaisesta laskusta erikseen. Tällöin velka kokonaisuudessaan voi kasvaa mahdottomaksi, vaikka alun perin olisikin ollut kysymys vain kohtuullisista summista. Talousneuvonnassa selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa talouden tulot ja menot, kartoitetaan velkatilanne ja mietitään yhdessä miten tulot saataisiin riittämään menoihin. Neuvonnassa on mahdollista laatia joissakin tapauksissa vapaaehtoinen takaisinmaksusuunnitelma, jossa selvitetään, missä tahdissa henkilön on mahdollista lyhentää velkaansa, sekä neuvotellaan velkojien kanssa takaisinmaksusuunnitelmista. Jos asiakkaan tilanteeseen ei löydy vastausta aiemmin mainituista keinoista on mahdollista tukeutua myös velkajärjestelyyn. Päätöksen velkajärjestelystä tekee käräjäoikeus ja se vaatii asiakkaalta vakiintuneet olosuhteet. Näillä tarkoitetaan yleensä joko osallistumista työelämään, kaksi vuotta kestänyttä työttömyyttä tai perusteluja siitä, miksi henkilö ei tule työllistymään. Oman tilanteen lisäksi myös puolison tilanne vaikuttaa. Velkaneuvoja Veera Kallio kuitenkin muistuttaa, että kaikki tilanteet ovat yksilöllisiä ja että aina kannattaa ottaa yhteyttä. Velkajärjestely kestää yleensä 3 5 vuotta ja sen tarkoituksena 8

9 on järjestellä koko velkatilanne. Velkajärjestely voi kestää pidempään, jos tarkoituksena on säilyttää omistusasunto. Yksi velkaneuvonnan keinoista on myös Takuu-Säätiön takaus. Kyseessä on lähtökohtaisesti järjestely, jota voi hakea vain kerran elämässä. Takaus on järjestelyluoton takauksen hakeminen ja sitä varten on oltava kuukausittainen maksuvara. Maksuaika on enintään kahdeksan vuotta minkä aikana kaikki velat yhdistetään, maksetaan pois järjestelylainalla ja tätä yhtä lainaa lyhennetään pankkiin kuukausittain, kunnes kaikki velka on maksettu. Tämä järjestely on velkojien suosiossa, koska he saavat järjestelyllä perittyä velkansa. Takauksessa asiakkaalle jätetään 528 euroa kuukausittain ruokaan, lehtiin, vaatteisiin ja muihin arjen välttämättömiin kuluihin. Menoista vähennetään myös esimerkiksi kuukausittaiset asumisenkulut, lääkekulut ja muut pakolliset menot. Perheellisellä huomioidaan myös puolison tulot ja lasten menot. Muut tulot menevät velkojen lyhennykseen. Ulosotto ei ole aina mahdollista velkojen maksamiseksi, jos asiakas on kovin pienituloinen. Vaikka laskut menisivätkin perinnän kautta ulosottoon, ei ulosotto silti koske normaaliin perusturvaan kuuluvaa omaisuutta. Terhi Kanerva vertaistoiminnan ohjaaja Turussa velkaneuvonnalla on oma palvelupisteensä osoitteessa Linnankatu 55 L 3. krs. Lisäksi velkaneuvoja on tavattavissa Skanssin Monitorissa klo aina perjantai-iltapäivisin. Turun velkaneuvonta palvelee Turun ja lähikuntien asukkaita. Kun asiakas on ilmoittautunut uudeksi asiakkaaksi ja palauttanut pyydetyt selvitykset, varaa velkaneuvoja asiakkaalle tarvittaessa tapaamisajan. Velkaneuvonnan asiakkaaksi pääsee ottamalla yhteyttä palvelupisteen puhelinpäivystykseen arkisin klo sekä torstaisin klo p

10 Ajatuksia hulluuden historiasta Kirja Hulluuden historiasta alkaa räjähtävän humoristisella kuvauksella siitä, kun todella hyvässä asemassa oleva fyysikko Richard Feynman oli kutsunnoissa. Hänet luokiteltiin armeijakelvottomaksi, koska hän täytti niin sanotut "hulluuden määritelmät". Feynman kertoi humoristisesti tilanteesta kavereilleenkin, jolloin ihmiset suhtautuivat asiaan kahdella tavalla: hänen työkaverinsa olivat pakahtua nauruun, mutta toisia asia ei naurattanut. Olisihan hän voinut joutua hullujen huoneelle tai vastaavaa. Feynman olisi voinut joutua työelämässä huonoonkin jamaan tämän diagnoosin saatuaan, mutta hänellä oli jo niin kova saavutettu maine puolellaan, ettei sellaiseen tilanteeseen olisi voinut enää päätyä. Petteri Pietikäinen avaa tällä lyhyellä kuvauksella kirjansa "Hulluuden historia". Omaa elämänkokemustani, jonka perusteella voin arvostella "Hulluuden historiaa", voisi luonnehti aika lyhyeksi. Olen ollut kaksi vuotta mielisairas, elänyt omaa hullun elämääni, kuullut meidän hullujen tarinoita hulluudestaan ja lukenut kaksi kirjaa hulluudesta. Kirjat ovat Marko Hamilon toimittama Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa: Suomalaisen psykokulttuurin kritiikki ja nyt kirja-arvostelussa oleva Pietikäisen teos. En siis näe itseäni rutinoituneena kokemusasiantuntijana hulluudesta, mutta pyrin arvostelussani parhaimpaani. Mikä hullu, mikä historia? Kirjaa voi arvostella hyvin monista eri näkökulmista. Aloitan siitä, että kirjalle on ollut tarve. Sitä ennen on suomennettu vain Edward Shorterin teos Psykiatrian historia, josta puuttuu tietenkin viimevuosien ja Suomen kehitys. Mennäänpä hieman sanoilla vääntelyyn ja kääntelyyn eli siihen, mitä otsikko "Hulluuden historia" kertoo. Aloitan järjestyksessä sanasta hullu. On varmaan hieman epäselvää, käytetäänkö sanaa nykyään enemmän haukkumasanana kuin kuvaamaan oikeasti mielisairasta, mielenterveysongelmaista tai mielenterveyskuntoutujaa. Hulluista puhuminen voidaan tietystä näkökulmasta tuntea melkein kotoisena, turvallisena tai hellänä. Ainakin olen huomannut ITUssa ollessani, että kukaan ei ota sitä ainakaan liian loukkaavasti ja siinä saattaa olla kotoinen mukava tuntu. Pietikäinen tutkijana kuvaa käyttämänsä käsitteen määrittelyn näin: "Hullu on erilainen, poikkeava, omituinen joku, jonka kanssa kommunikointi on jotenkin nyrjähtänyttä. Vaikka hulluuden kriteerit ovat eri aikoina vaihdelleet, hulluksi on yleensä todettu ihminen, jonka käytös poikkeaa normaalina pidetystä keskivertokäyttäytymisestä." Käyttämällä sanaa hullu Pietikäinen on varmaankin koettanut tuoda esille kirjan tavan kertoa historiaa. Pietikäinen kirjoittaa kirjassaan paljon potilaiden kokemuksista, joita löytyy kirjeistä, päiväkirjoista, muistiinpanoista, haastatteluista ja joskus jopa elämäkerroista. ITUn hulluille tässä kirjassa on paljon omakohtaisesti koettua historiaa, joten uskon teoksen olevan ainakin jonkin verran suosittu. Kuitenkin kirja painottuu eniten Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, vaikka esimerkiksi Suomessa ja Neuvostoliitossakin käydään. Historia on toinen sana kirjan otsikossa. Pietikäinen on kirjoittanut kirjassaan, että siinä mennään esihistoriasta 1960-luvulle. Täytyy siis mainita, ettei kirja ole tarkoitettu olemaan lähihistorian hulluudesta kertova. Kuitenkin Pietikäinen välillä kirjassaan hipaisee nykyaikaakin. Petteri Pietikäisen omasta historiasta on kerrottu, että hän on ollut hullujen historiasta kiinnostunut monin tavoin 20 vuotta. Tämän myötä kirja on Pietikäisen monien vuosien työn tulos. Kirjan teemat ravistelevat Kirjan sisältö ja kolme perusteemaa ovat: 1. Hulluuden suhteellisuus ja historiallisuus, 2. hulluuden lääketieteellisen hallinnan muotoutuminen sekä 3. potilas ja hänen tarinansa. Ensimmäinen perusteema kuvailee hyvin, kuinka hulluutta on kuvattu historiallisesti hyvin eri tavoin. Diagnoositkin ovat vaihtuneet vuosien tai vuosisatojen saatossa, on ollut muotioikkuja, eri kansanluokille erilaisia diagnooseja ja niin edelleen. 10

11 Voit kysyä Hulluuden historiaa lainaksi ITUn kokoelmista Toiseen teemaan kuuluu lääketieteellinen hallinta. Pietikäinen kuvaa hyvin, kuinka psykiatrinen hallinta on laajentunut käsittämään suurempia ihmismassoja ja yhteiskunnan eri aloja. Hiukan nostattaa karvojakin kerronta psykiatristen diagnoosien antamisesta ja mitä helpoimmin tapahtuvasta pillerien popsimisesta, josta lääkejätit ottavat jättivoitot. Kolmas perusteema koskee hullujen omia näkökulmia hulluuteensa. Tämä saattaa olla kirjan tärkein perusteema itulaisille. Siksi suosittelen ihmisiä lukemaan kirjaa tämän kolmannen perusteeman kautta. Voihan sitä vaikka ottaa kirjan ja lukea juuri vain ne kohdat. Kirjassa saatetaan mennä kovallekin kritiikin tasolle, jolloin herkkähipiäisimmät psykiatrit älähtävät siitä. Se ei kuitenkaan haittaa, jos kirja aiheuttaa positiivista keskustelua inhimillisestä kohtelusta hulluja kohtaan. Kirjassa ei löydetä ainakaan hulluuteen viisauden siementä, vaikka kirja on valaiseva, mielenkiintoinen ja rakentava. Kirjan ilmaisutapa on populaarinen eli kaikille sopivaa kerrontaa. Tämä ei ole siis mikään tiedekirja, vaan normaalia tietokirjallisuutta. Pietikäinen on onnistunut kirjan kerronnassa hyvin. Se kulkee letkeästi, eikä välillä hullujen huumoriakaan säästellä. Hän ei töksäyttele missään kohdassa ainakaan liiaksi, vaikka kovaa kritiikkiä tuleekin esimerkiksi hullujen hoitoa kohtaan ja sitä taloudellista järjestelmää kohtaan, mikä on sen takana. En mene tässä kirja-arvostelussani kuvailemaan kirjan erilaisia yksityiskohtaisia asioita, vaan suosittelen kiinnostuneita googlaamaan tarkemmin aiheesta. Netin kirja-arvostelujen joukosta erottuu todella hieno Leena Rossin kirja-arvostelu, joka toimii erittäin hienona referaattina myös itulaiselle, joka ei jaksa lukea koko kirjaa tai empii vielä sen lukemista. Lopetan kirja-arvosteluni Petteri Pietikäisen sanoihin: "Hulluuden määrittelyt ja kriteerit vaihtelevat ajallisesti ja paikallisesti, mutta juuri normaaliuden rajojen rikkomista tutkimalla voidaan valaista ihmisluonnon arvoitusta." Jukka Seppälä 11

12 Simo Takarautio hopeapokaalihaastattelussa Kisamenestysjuhlien kakut ja kaffet on juuri nautittu kohtaamispaikassa. Mukana oli mukavasti ITUlaisia ja tunnelma korkealla. Toiminnanjohtaja piti mieltä lämmittävän puheen. Simo oli MTKL:n valtakunnallisten yleisurheilukisojen menestynein ITUlainen. Jokavuotiset kisat käytiin tänä vuonna Asikkalan Vääksyssä, Lahden lähellä. Simo, miltä nyt tuntuu? Jännitys ja paine ovat nyt poissa, kun onnistuin kisoissa. Vaikka kuulantyönnön kohdalla omat tavoitteeni olivat korkeammallakin. Miten menestyit kolmiottelun eri lajeissa? Molemmissa muissa lajeissa kuin kuulassa tein omat ennätykseni. 60 metrin juoksussa aikani oli 9,0 sekuntia. Tulin siinä toiseksi. Pituutta hyppäsin 3,90 metriä, jolla irtosi kolmas sija. Aiemmat ennätykseni olivat 9,58 sekuntia. ja 3,65 metriä. Kuulaa työnsin 8,30 metriä, jolla jäin pistesijoille kisoissa kuulassa tulokseni oli 9,36 m. Millainen oli taso? Nykyään kilpailen 50-vuotiaitten sarjassa. Siinä oli monta hyvää kilpailijaa. Odotin heidän lyövän minut kisassa. Myös muissa sarjoissa tulostaso oli korkea. Mitkä ovat tässä vaiheessa omat tähtäimesi ensi vuodeksi? Aikomukseni on ottaa osaa myös ensi vuoden kisoihin, jos terveyteni sen sallii. Mitä kisat antoivat sinulle? Ainakin itseluottamusta ja onnistumisen kokemuksia. Ylitinkin omat tavoitteeni kahdessa lajissa. Mitalisijaa lähdin hakemaan, joten olen tyytyväinen. Menestyksen lisäksi, mitä muuta kisoista jäi käteen? Hyvät järjestelyt. Mukavan oheisohjelman lisäksi oli mahdollisuus valmistautua kilpailuihin. Kävimme saunassa ja uimassa edellisenä iltana. Kiitos mahtaville joukkuekavereille, Petrille, Mikalle ja Jarkolle! Simo pokaaleineen ITUn mitalikahveilla Kisojen henki oli yleisesti kannustava yli joukkuerajojen. Itse sain lisää kannustusta tämänkeväisen liikuntavastaavien kurssin kurssikavereilta. Kisojen loppupuheen pitäjän sanoin: Jokainen kilpailee itseään vastaan, ei voittaakseen toinen toisensa. Olet yksi ITUn liikuntaryhmien vetäjistä. Onko sinulla ryhmäterveisiä ITUlaisille? Olen varavetäjä yleisurheilu- ja kuntosaliryhmässä. Kaikenkuntoiset ja -ikäiset ovat tervetulleita, vaikka vain kokeilemaankin. Ryhmässä voi käydä aina kun itse haluaa, vaikkei tähtäisi kilpailuihin. Kisajoukkueeseen otetaan mielellään myös uusia jäseniä. Nina Nieminen 12

13 Jäsenkysely 2013 JÄSENKYSELY 2013 HYVÄ JÄSEN! Tällä kyselyllä selvitämme, keitä jäsenemme ovat, mitä he ITUlta odottavat ja kuinka tyytyväisiä he ovat. Kaikki palaute on ITUlle tärkeää, jotta osaisimme paremmin vastata jäsenten odotuksiin. Kyselyn vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Kyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan niiden valmistuttua Ituja-lehdessä, mutta yksittäiset vastaukset eivät käy ilmi tuloksista. Kyselyyn voit vastata nimettömänä. Voit postittaa tämän kyselyn ITUun ilmaiseksi. Vastaanottaja maksaa postimaksun. Irrota keskiaukeama lehdestä ja taita ja niittaa se ohjeen mukaan. Kyselyitä on saatavana myös ITUsta ja voit palauttaa kyselyn tuomalla sen toimistolle. Jos vastauksesi on perillä viimeistään , osallistut kahden Wiklundin lahjakortin arvontaan. Arvostamme myös myöhemmin annettua palautetta. Taita katkoviivan kohdalta tämä puoliylöspäin Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS Nido tai teippaa tästä 13

14 Jäsenkysely 2013 Taustatietoja 1a. Ikä: vuotta. 1c. Olen ollut ITUn jäsen (noin) vuotta 1b. Sukupuoli: nainen mies muu/ei vastausta ITUn toiminta 2a. Miten paljon olet osallistunut seuraaviin ITUn toimintoihin viimeisen vuoden aikana (4 = viikoittain, 3 = kuukausittain, 2 = harvemmin, 1 = en koskaan) osallistunut vertaistukiryhmiin osallistunut harrasteryhmiin osallistunut liikuntaryhmiin osallistunut työtoimintaan käynyt Kohtaamispaikassa osallistunut yhdistyksen juhliin käynyt retkillä b. Arvioi numeroilla 1-4 seuraavien toimintojen laatu ITUssa (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) olen osallistunut vertaistukiryhmät harrasteryhmät liikuntaryhmät työtoiminta leirit ja retket c. Ole hyvä ja arvioi numeroin 1-4 seuraavien asioiden tila ITUssa. (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) Kohtaamispaikan viihtyvyys Ruoan maittavuus Ruoan terveellisyys Leirien ja retkien määrään Leirien ja retkien laatuun Leirien ja retkien hintaan Työntekijöiltä saamani apu ITUn jäsenten tasa-arvoisuus ITUn demokraattisuus ITUn toiminta kokonaisuutena d. Arvioi ITUn kuinka hyvin, ITUn toiminta on edistänyt seuraavia asioita omassa elämässäsi (4 = erinomaisesti, 3 = hyvin, 2 = tyydyttävästi, 1 = heikosti) Psyykkiseen hyvinvointi Arjen mielekkyys Yksinäisyyden väheneminen Fyysinen hyvinvointi Liikunnan harrastaminen

15 Jäsenkysely 2013 Kiitos kun olet jaksanut vastata tähän asti. Siitä hyvästä 10 pistettä ja papukaijamerkki! Jatkathan vielä loppuun asti! Tiedotus on minulle tärkeä tiedotuskanava 3a. Arvioit seuraavien tiedotuskanavien taso (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) Ituja-lehti internetsivut Facebook-sivu ilmoitustaulut info- ja työtoimintakokous jäsenillat b. Arvioit tiedotuksen taso seuraavista asioista (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) vertaistukiryhmistä harrasteryhmistä liikunnasta työtoiminnasta retkistä ja leireistä Viimeinen sivu 15

16 Jäsenkysely ITUJA 4/ Toiminnan kehittäminen 4a. Mitä uutta toimintaa kaipaisit ITUun ja miten se pitäisi mielestäsi toteuttaa? 4b. Millaista toimintaa haluaisit itse vetää tai ohjata ITUssa? 4c. Miten muuten haluaisit parantaa ITUn toimintaa? Lahjakorttien arvonta Täyttämällä tietosi osallistut kahden 20 euron lahjakortin arvontaan. Arvonta suoritetaan ITUn joululuhlassa , joten ehdit vielä käyttää lahjakortin vaikka joululahjojen ostamiseen! Nimi: Osoite: Puhelinnumero: 16

17 Kurssi järjestään perjantaisin klo Paikkana Happy House, Ursininkatu 11 Tunnit ohjaa Sarita Viitamäki Ilmoittautumiset: ITUn toimistoon ma pe Joogaa kohti kesää Joogatunnilla edetään rauhallisesti oman hengityksen tahdissa. Liikkeen ja hengityksen yhdistämisen avulla jooga voimistaa kehoa ja mieltä, sekä parantaa keskittymiskykyä. Tunnin tavoitteena on kehon harjoittaminen rauhassa sekä mielen hiljentäminen harjoituksen avulla. Tunnin sisältö haastaa tasapainoa ja sisältää sekä seisaallaan että makuullaan tehtäviä asanoita. Tunnit sopivat niin aloittelijoille, kuin aiemmin joogaa harrastaneille. Mukavat joustavat jumppavaatteet, vesipullo ja oma joogamatto mukaan, jos sellainen sinulta löytyy. Ilmoitathan ohjaajalle ennen tunnin alkua, jos sinulla on todettu kohonnut verenpaine tai olet raskaana. Myös muista fyysisistä rajoitteista voit halutessasi kertoa, niin ohjaaja osaa ottaa ne huomioon tunnin aikana. Mukaan joogaamaan mahtuu 8 ensimmäisenä ilmoittautunutta itulaista. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee maksaa 8 euron ilmoittautumismaksu. Ilmoittautuminen on sitova eikä maksuja palauteta muuta kuin todistettavista terveydellisistä syistä. Tervetuloa nauttimaan rauhaisan liikunnan ilosta! Joulunaika ja vuodenvaihde ITUssa Joulunaikaan ITUssakin laskeudutaan viettämään rauhallisia pyhiä. Kaikki ryhmät ovat joulutauolla Ryhmät aloittavat viikoittaiset kokoontumiset jälkeen. Toimisto on suljettu Jouluviikolla kohtaamispaikka on joka päivä auki Lounasta on tarjolla maanantaina ja perjantaina, minkä lisäksi jouluaattona tarjotaan kohtaamispaikassa joulupuuroa. 17

18 Olime Tallinnas ITUJA 4/2013 ITUn järjestämälle Tallinnanmatkalle lähdettiin syyskuun alussa 3.9. Rettinginrinteestä bussi ja 38 itulaista starttasivat kohti Helsinkiä, josta Viking XPRS lähti Tallinnaan illalla. Mennessä laivalla bistrobuffetillallinen sisältyi matkaan. Yövyimme laivalla ja aamulla herätys oli "kukonlaulun aikaan", sillä astuimme ulos laivasta jo seitsemältä. Koko matkan mukanamme ollut bussi kuljetti meidät Ravintola Kochi Aidadiin, jossa nautimme runsaan aamiaisen ja paikan tunnelmasta lampaanataljapenkkeineen. Aamuyhdeksältä alkoi opastettu bussikiertoajelu Tallinnassa. Näimme Tallinnan ympäristöä ja neuvostoaikana rakennettuja lähiöitä. Katsomassa Tallinnan jokakesäistä lillefestivaalia eli kukkafestivaalia. KUMU-taidemuseossa meillä oli myös opastus. Museo yllätti valtavalla koollaan. Museokaupassa saattoi tehdä tuliaisostoksia. Matkallla Kumuun kuljimme halki ihastuttavan puiston, jonka lammessa uiskenteli harvinainen musta joutsenpariskunta. Eesti Kunstimuuseumin eli Viron taidemuseon, KUMU, puhuvat päät Iltapäivällä matkalaisilla oli muutama tunti omaa aikaa tehdä ostoksia ja tutustua Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Sää oli lämmin ja aurinko paistoi! Illalla kuudelta laiva lähti Helsinkiin ja Turussa olimme myöhään keskiviikkoiltana yhdentoista jälkeen. Matka sujui ja onnistui hyvin ja oli mukava kuulla, että voimme tehdä vielä uusiakin ulkomaanmatkoja ITUn porukalla. Riitta K. Kadriorgin puisto, Kadrioru park Mikan näkökulma Lähdimme tilausajobussilla ITUn edestä ja illalla Helsingistä Viking Express laivalla yli Suomenlahden. Meitä oli iso porukka ja saimme kaikki olla kahden hengen hyteissä kaverin kanssa. Illalla oli iltaruokailu ja aamulla menimme autolla Tallinnaan joka oli matkamme pääkohde. Kävimme museossa ja kiersimme kaupungilla, mihin oli varattu yli kaksi tuntia aikaa. Oppaanamme oli Anne Linden. Omalle ruokailullekin oli varattu aikaa. Paluumatkalla tein mukavan ostoksen laivalla ja sain kymmenen sukkaparia kympillä. Matka oli onnistunut Mika Kalevi Kopra 18

19 ITUJA 4/2013 Läkaren försvarar sin patient Medicinsk hälsovård är vård då läkaren försvarar sin egen patient in i det sista. I synnerhet i fråga om sociala konflikter. I mentalvården är det patientens eget lidande som är sjukdom. I fall det främsta lidandet orsakas av elak behandling orsakad av de "friska", är det frågan om de "friskas" galenskap. Själv trivs jag som psykiskt otypisk. Mika Reinikainen, medlem Uutta potkua kuntoutumiseen Oman hyvän elämän eväitä etsimässä Mielenterveyden keskusliitto järjestää yhteistyössä Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n kanssa kurssin pitkään sairastaneille Turun seudun mielenterveyskuntoutujille, jotka kaipaavat uusia näkökulmia ja kokemuksia omaan elämäänsä. Kurssi sopii sinulle hyvin jos huomaat jämähtäneesi totuttuihin rutiineihin ja kaipaat pieniä, uusia haasteita ja uusien ihmisten tapaamista. Saatat olla vaiheessa, jossa keskittymiskyky ei vielä riitä pidempikestoisiin kurssipäiviin ja kauempana järjestettäville kursseille lähteminen tuntuu liian suurelta haasteelta. Kurssin tarkoituksena on tarjota eväitä omien toiveiden ja tarpeiden hahmottamiseen, lisätä rohkeutta kohdata uusia tilanteita sekä huomata ja ottaa käyttöön omia vahvuuksia vertaisuuden ja kokemuksellisen tiedon avulla. Kurssipäivinä kuunnellaan lyhyitä alustuksia, keskustellaan, kuunnellaan toisten ajatuksia sekä hahmotellaan omia haaveita ja tavoitteita tulevaisuudelle. Kurssi järjestetään yhteistyössä Mielenterveysyhdistys ITU ry:n kanssa yhdistyksen tiloissa, osoitteessa: Hämeenkatu 28, Turku Kurssin ajankohta on kello Kurssiohjaajina toimivat kuntoutusneuvoja, vertaistoiminnan ohjaaja sekä vertaisohjaaja. Kurssi on osallistujille maksuton ja sisältää päivän päätteeksi lounaan. Kurssille otetaan mukaan enintään 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu mennessä ilmoittautumislomakkeella, jonka saat ITUn aulapäivystäjältä. Lähetä lomake osoitteeseen: Pirjo Metsäranta Mielenterveyden keskusliitto Tietopalvelu Propelli Läntinen Pitkäkatu Turku 19

20 Taidelma: yhteisötaiteen tie ITUn kohtaamispaikkaan Lokakuussa tehtiin ITUssa historiaa yhteisötaiteen muodossa. Turun ammattikorkeakoulun kaksi opiskelijaryhmää yhdistivät voimansa ITUn jäsenten kanssa. Kuvataiteen ja toimintaterapian opiskelijat opettaja Susana Nevadon johdolla tulivat paikalle. Osa mukaan lähteneistä ITUn jäsenistä osallistui jo alkutilaisuuteen. Ensin opiskelijat esittelivät aiempia yhteisötaideprojekteja ja saman tien alettiin yhdessä ideoida meille sopivaa teoskokonaisuutta. Me ITUlaiset toimme omia ideoitamme alusta asti aivoriiheen, ja yhteistyö starttasi kannustavassa ja vapaassa ilmapiirissä. Saimme sovittua päämääristä ja raameista innostuksen ja sallivuuden hengessä. Henkinen teema työprosessissa oli keskeneräisyys. Se johtikin siihen, että jokainen sai tilaa toteuttaa itseään ilman liikoja deadline- tai yhdenmukaisuuspaineita. Prosessi imaisi mukaansa kuusi ITUlaista yhteisötaiteen pioneeria, ja monin verroin useampi käytti tilaisuutta tulla tutustumaan avoimien ovien työpajaamme ITUn toimiston puolella. Olimme varsinainen vetonaula! Yksi päämääristämme oli myös näkyä fyysisesti ulkona. Osa teoksista ja kokonaisuuden osista suunniteltiin rakennetavaksi ja ripustettavaksi ulos. Kadulta alkaen ne johdattaisivat Kohtaamispaikkaan. Välillä hankittiin materiaaleja. Opiskelijat ja Anu ansaitsevat tästä erityiskiitoksen. Varsinaiselle teosten työstölle oli varattu kaksi päivää. Itse olisin kaivannut vielä ainakin yhden päivän, ehkä kaksikin. Eipä jäänyt aikaa liikoihin epäröinteihin ja voimia vaativiin suuritöisiin intoiluihin- muttei kenties kaikille meistä jäänyt tarpeeksi aikaa lepoon saati hedelmällisiin kokeiluihinkaan. Mitään muuta en sitten jäänytkään kaipaamaan. Itse jouduin kohtaamaan silmieni edenneen vajaakuntoisuuden kivut ja haasteet. Parikin kertaa itketti, kun sattui enkä pystynyt tarkentamaan katsetta. Olen aina kokenut itseni kuvataiteen tekijäksi. Pitkään aikaan en ollut lähtenytkään rynkyttämään silmieni viime aikoina yhä pienemmälle asettamia rajoja. Siis kokemus oli henkisestikin rankka. Joilla- 20

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN

TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN Lastentalo Kuusipiha Lastentalo on valmistunut vuonna 2006. Se sijaitsee Frosteruksen koulun läheisyydessä, Kärsämäen keskustassa. Päiväkodin piha-alueeseen kuuluu aidattu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat marraskuussa 2015

Lähitori Kuusela tapahtumat marraskuussa 2015 Lähitori Kuusela tapahtumat marraskuussa 2015 Viikko 45 (2.11.-8.11.) Ma 2.11. - Klo 9-14 Kädentaitopaja (0. krs). Mahdollisuus tehdä erilaisia tekstiilitöitä ja kädentaitoja oman mielen mukaan. Materiaalimaksu.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Syyskuu Velkuan Kummelissa tiistaisin NAANTALIN SEURAKUNTA LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOPÄIVÄT NAANTALIN 4H-YHDISTYS

Syyskuu Velkuan Kummelissa tiistaisin NAANTALIN SEURAKUNTA LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOPÄIVÄT NAANTALIN 4H-YHDISTYS Syyskuu 2016 NAANTALIN SEURAKUNTA Syksyn toimintaa Velkualla Messu kirkossa su 11.9. klo 16.30. Risto Räty ja Tiina Lustig Kummelissa: Ehtoollishartaus ke 14.9. ja 12.10. klo 17. Marja Saantola ja Reini

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SYKSY 2013. Kansalaistoiminnan keskus Puisto. Yhteystiedot:

SYKSY 2013. Kansalaistoiminnan keskus Puisto. Yhteystiedot: Yhteystiedot: Koordinaattori Suvi Nousiainen p. 050 323 7588 suvi.nousiainen@ muotiala.fi Koordinaattori Risto Lahtinen p. 050 380 3456 risto.lahtinen@muotiala.fi Koordinaattori Kati Hankkila p. 050 358

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot