ITUJA. Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti 4/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITUJA. Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti 4/2013"

Transkriptio

1 ITUJA Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti 4/2013

2 Yhteystiedot Toimisto Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu TURKU Toimisto avoinna arkisin p toimisto(at)itu.fi Kohtaamispaikka p Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Pulli tai jarmo.pulli(at)itu.fi Toiminnanjohtaja Samuli Lintula p samuli.lintula(at)itu.fi Työtoiminnan ohjaaja Päivi Virtanen p paivi.virtanen(at)itu.fi Vertaistoiminnan ohjaaja Terhi Kanerva p terhi.kanerva(at)itu.fi Projektityöntekijä Tavallisen Hienoon Elämään Malla Tallila p malla.tallila(at)itu.fi Lehden päätoimittaja Riitta Merenheimo-Laine p Liikuntavastaava Veli-Matti Saajala p Keitä olemme ja mitä teemme? Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry on mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistoiminnan keskus, edunvalvontajärjestö ja vertaistukiyhdistys. Yhdistyksen nimi ITU muodostuu sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja uudistuminen. Edistämme jäsentemme sekä muiden turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asemaa. Yhdistys on jo 30 vuoden ajan vastannut laadukkasti ja tehokkaasti niihin tarpeisiin, joita turkulaisella mielenterveystyön kentällä esiintyy. Yhdistyksen toiminnan visio on kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa mielenterveyspalveluiden käyttäminen ei aiheuta häpeää eikä salailun tarvetta. Myös mielenterveyskuntoutujilla on oikeus hyvään elämänlaatuun. Mielenterveysongelmien kehittyminen on prosessi, jonka pituus ja kulku ovat aina yksilöllisiä. Myös kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon kuntoutuja saa tukea vertaisyhteisössä toimimisesta. Tuemme jäseniämme vahvistamaan sosiaalista verkostoaan, hyväksymään sairautensa ja pääsemään pois potilaan roolista. Tavoitteena on täysivaltainen kansalaisuus. Toiminnassamme jäsenet voivat harjoittaa käytännön taitojaan, käyttää omaa osaamista ja saada onnistumisen kokemuksia. Olemme Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestö ja Mielenterveyden keskusliiton kautta muodostamme yli jäsenen yhteisön. Päärahoittajamme ovat Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki. 2

3 Tässä lehdessä: Keitä olemme ja mitä teemme?...2 Kupittaan sairaala vähentää pakon käyttöä...4 Vastuullinen vapaaehtoistyö, kuntouttavaa ja kasvattavaa. 7 Onko sinulla velkaongelmia?...8 Ajatuksia hulluuden historiasta...10 Simo Takarautio hopeapokaalihaastattelussa...12 Jäsenkysely Joogaa kohti kesää Olime Tallinnas Läkaren försvarar sin patient...19 Uutta potkua kuntoutumiseen...19 Taidelma: yhteisötaiteen tie ITUn kohtaamispaikkaan Jälki...22 Päivin helppo & gourmet Kokemuksia uudesta työpaikasta...24 Kaksi korvaa, yksi suu...25 Hallitus vuonna 2014 Ituja-lehden seuraava numero: Ilmestymispäivät Aineiston jättöpäivä Otamme mielellämme vastaan jäsentemme kirjoituksia sekä myös ehdotuksia tulevien ITUJA-lehtien aiheiksi. Mistä haluaisit tietää lisää? Lähetä viestiä sähköpostitse osoitteeseen toimisto(at)itu.fi tai tule käymään toimistolla! Puheenjohtaja: Valto Ruohonen Varapuheenjohtaja: Jarmo Pulli Varsinaiset jäsenet: Tuula Heinonen Tiia Hoikkala Riitta Karjalainen Sirpa Leppäniemi Annemari Lindroos Nina Nieminen Jukka Seppälä Varajäsenet: Veli-Matti Saajala Marja-Liisa Lahtinen 3

4 Kupittaan sairaala vähentää pakon Pakon käytön vähentäminen psykiatriassa on yksi kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksista. Pohjoismaisella yhteistyöllä on tarkoitus vähentää pakon käyttöä 40 prosentilla vuoteen 2015 mennessä Tavoitteena on valtakunnalliset ohjeistukset, jotka ovat yhdenmukaiset ja sairaalasta riippumattomat, niin että potilaat saavat hyvää hoitoa kaikissa sairaaloissa. Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Pulli kävi haastattelemassa akuutin psykoosin vastuualueen ja päihdepsykiatrian ylilääkäriä Teija Nummelinia. Miten pakkotoimenpiteiden vähentäminen on Turussa aloitettu? Kun vuosikymmenen lopulla tulin virkaani, pääsin ensitöikseni osallistumaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työryhmään, joka suunnitteli pakon vähentämistä. Suljettujen osastojen henkilökunta kävi puolivuotta kestävän verkkokurssin aiheesta pakon käytön vähentäminen. Tähän koulutukseen liittyi myös osastotunnit, joissa käytiin henkilökunnan kanssa läpi koulutukseen liittyviä artikkeleita ja niistä heränneitä ajatuksia. Koulutuksessa ja työssä on pohdittu eristämistilanteita, miten niissä olisi voitu toimia toisin ja mitä näissä tilanteissa tulisi ottaa huomioon. Potilaiden vointia arvioidaan kaiken aikaa ja lääkehoidon tehostamisella voidaan ehkäistä ajautumista pakkotilanteisiin. Millä vaihtoehtoisilla toimintatavoilla Turussa on vähennetty eristämistä? Meillä Kupittaalla on otettu käyttöön vierihoito. Vierihoidossa potilaan vierellä kulkee jatkuvasti hoitaja, joka pitää silmällä, että potilas ei vahingoita itseään. Yhdestä päivästä viikkoonkin kestävä vierihoito voi olla potilaalle raskasta. Tiuskaisut, kuten antakaa olla rauhassa tai mitä sä siinä kyttäät, voivat lennellä. Vierihoidon ansiosta vältetään kuitenkin huone-eristyksiä. Potilasta pitäisi pystyä seuraamaan myös öisin, mutta hänen untaan ei haluttaisi häiritä. Tämä on vaikea yhtälö, koska eristyshuone on ainoa paikka, jossa näin vanhassa rakennuksessa on valvontakamera. Vierihoito on mahdollista, koska siihen on saatu ylimääräinen hoitaja, kun lääkärit ovat katsoneet, että vierihoito on paikallaan. Eristyshuonetta on uusittu niitä tilanteita varten, joissa sen käyttöä ei onnistuta välttämään. Pelkän ohuen patjan sijaan eristyshuoneessa on sänky, nojatuoli ja pöytä. Ne on tehty materiaaleista, joita ei voi tuhota ja joilla ei voi vahingoittaa itseään. Jarmo Pulli ja Kupittaan eristyshuoneen uutta kalustoa 4

5 käyttöä On myös kello ja päivyri, jotta potilaan ajantaju pysyy paremmin. Huoneesta voi lisäksi ottaa mikrofonilla yhteyden henkilökuntaan. Onko muita uusia toimintatapoja, joita on otettu käyttöön? Erityisesti kahta toimintatapaa käytetään nykyään. Ensimmäinen on tehohoitojakso, joka on ollut käytössä noin vuoden verran. Kun potilas tulee suljetulle osastolle, hän saa erityishuomiota ensimmäiset kaksi viikkoa. Ne ovat hoidon kannalta vaikeimmat viikot. Tahdonvastaiseen hoitoon ottaminen on traumaattinen tilanne ja siihen liittyy pelkoja ja muita ahdistavia tunteita ja ajatuksia. Tehohoitojaksossa on mahdollisuus käydä näitä asioita läpi päivittäin hoitajan kanssa. Osa uusista potilaista on myös niin huonokuntoisia, että eivät osaa itse hakea keskustelukontaktia, joten sitä tarjotaan heille aktiivisesti. Toinen toimintatapa on avoeristys. Siinä eristyshuoneen ovi on auki ja potilas voi tulla ja mennä sinne niin halutessaan. On tilanteita, joissa ihminen haluaa hakeutua vähemmän virikkeelliseen ympäristöön, kun mieli on täynnä ajatuksia. Toiset potilaat taas kaipaavat virikkeitä. Mitä heille on tarjolla suljetuilla osastoilla? Kaikilla osastoilla on TV:t ja osastoille on tilattu lehtiä. Sairaalassa on kuntosali, jossa potilaat voivat hoitajan kanssa käydä. Lisäksi joillain osastoilla on kuntopyöriä, ilmakiekkopelejä, DVD-laitteita elokuvien katseluun ja pelikonsoleita. Toimintaterapeutti käy osastoilla viikoittain.. Minusta tuntuu, että nykyään pitäisi enemmän arvostaa vanhanaikaista potilaan ja hoitajan yhdessä tekemistä. Vanhan ajan sairaalassa lätkittiin korttia, nykyään voisi pelata tietokonepelejä. Kaikki luonnollinen tekeminen potilaan kanssa auttaa ja aktivoi häntä. Pakkotoimenpiteitä ovat myös liikkumisvapauden rajoittaminen, omaisuuden haltuunotto ja yhteydenpidon rajoittaminen. Kuinka paljon niitä käytetään? Muita rajoituksia käytetään tarpeen mukaan ja ne harkitaan aina erikseen. Yleisin pakko on liikkumisvapauden rajoitus. Sairaalan piha on nyt aidattu, joten nykyään pääsee ulos ja raittiiseen ilmaan ulkoilemaan, vaikka olisi huonommassakin kunnossa. Uudesta pihasta on minun korviini kantautunut pelkästään positiivista palautetta. Kun potilaan vointi sallii, niin hänen kanssaan kävellään sairaala-alueen ulkopuolella. Yhteydenpidon rajoittamista ja omaisuuden haltuunottoa käytetään harvoin. Puhelinta ja nettiä saa käyttää, jos ei aiheuta niillä itselleen haittaa. Rajoituksilla tähdätään potilaan suojelemiseen. Osastoilla ei kuitenkaan aina suositella pidettävän kalliita tietokoneita ja puhelimia, jotta omaisuuskin olisi turvassa. Mikä on sinun näkemyksesi, miksi pakon vähentäminen on noussut aiheeksi vasta nyt viime vuosina? Tämä aihe on meille hyvin tuttu ja olemme sitä käsitelleet jo vuosikymmeniä täällä Kupittaalla. Pakon käytön vähentäminen on tullut julkiseen keskusteluun Sosiaali ja terveysministeriön Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman myötä. Pakon käytöstä on myös tutkimustietoa, joka on vaikuttanut suhtautumiseen pakon käyttöön. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaukset vaikuttavat myös Suomessa. Vanhoja käytäntöjä on kyseenalaistettu ja potilaiden ihmisoikeuksia korostetaan. Mihin suuntaan psykiatrisen hoidon pitäisi kehittyä? Psykiatrisen hoidon painopisteen tulee olla avohoidossa. Sairaalan tulisi olla vain avohoidon tukitoimi, johon tullaan silloin kun muut keinot eivät riitä. Avohoidon pitäisi olla tehokkaampaa, jotta osastot eivät olisi niin kovalla käytöllä. Palveluita tulisi viedä kotiin. Pitäisi olla läsnäoloa, keskustelua ja yhdessä tekemistä. Kodin lisäksi hoitoa pitäisi viedä muuallekin, missä potilas haluaa sitä ottaa vastaan kuten vaikka kahvilaan tai kirjastoon. Vaihtoehtojen tarjoaminen lisää motivaatiota itsensä hoitamiseen ja sitä kautta sairaa- 5

6 Teija Nummelin lahoidon tarve vähenee. Sairaalahoitoa meillä on kehitetty niin, että potilas uloskirjoitetaan vasta, kun hän itse tulee toimeen kodissaan kotilomien kautta. Potilas on siis sairaalassa vielä kirjoilla, mutta hän pääsee kokeilemaan pärjäämistään siviilissä. Siksi viralliset hoitoaikamme saattavat vaikuttaa pitkiltä, mutta käytännössä sairaalassa vietetty aika on vain noin puolet hoitoajasta. Kunnollisella kotouttamisella ehkäistään pyöröovisyndroomaa, jossa samat henkilöt jatkuvasti menevät ja tulevat. Pystytkö kuvittelemaan psykiatrista sairaalaa ilman eristystä? Pystyn kuvittelemaan. Se edellyttää sitä, että osastokokoa on pienennettävä ja että henkilökuntaa on enemmän. Eristämisen tarve on jo vähentynyt puoleen ja leposide-eristys on hyvin harvinaista. Yhtenä edellytyksenä olisi osastokokojen pienentäminen. 20-paikkaiset osastot ovat aivan liian suuria. Kun osasto on täynnä, niin siellä saattaa olla hyvinkin levotonta. Psykoosista paranemista edesauttavat tasapainoinen, rauhallinen ja strukturoitu ympäristö. Pakkoon liittyviä käsitteitä Mielenterveyslaki säätää mielenterveyspalveluiden järjestämisestä ja määrittelee palveluiden periaatteet, muun muassa avohoidon ensisijaisuuden. Mielenterveyslaissa määritellään myös tahdosta riippumattoman hoidon ehdot. Pakkohoito, jota virallisesti sanotaan tahdosta riippumattomaksi hoidoksi, tarkoittaa potilaan määräämistä psykiatriseen sairaalahoitoon. Hoitoon määräämisen edellytykset on määrätty mielenterveyslaissa. Perusoikeuksien rajoittaminen tahdosta riippumattoman hoidon aikana merkitsee potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista tahdosta riippumattoman hoidon lisäksi. Perusoikeuden rajoituksia ovat muun muassa eristäminen, kiinnipitäminen, omaisuuden haltuunotto ja tarkastaminen sekä yhteydenpidon rajoittaminen. Tarkkailulähete eli M1-lähete on ensimmäinen vaihe tahdosta riippumattoman hoidon määräämisessä. Sen perusteella lääkäri voi lähettää henkilön sairaalaan tarkkailtavaksi enintään neljäksi vuorokaudeksi. Mielenterveyden keskusliitto on pitänyt tärkeänä, että vain virkasuhteessa olevat lääkärit saavat kirjoittaa M1-lähetteen, koska lähetteellä rajoitetaan yksilön oikeuksia. Välttämättömyys on edellytys pakkotoimenpiteille. Esimerkiksi rajoittaminen ei voi olla rangaistuksenomaista vaan potilaan itsemääräämisoikeutta ja muita perusoikeuksia saa rajoittaa vain siinä määrin kuin sairauden hoito, potilaan tai toisen henkilön turvallisuus, tai muu laissa säädetty syy vaatii. 6

7 Vastuullinen vapaaehtoistyö kuntouttavaa ja kasvattavaa Kirjoitan toistaiseksi viimeistä kertaa puheenjohtajan palstaa. Tunnelma on kieltämättä haikea, mutta kaikella on aikansa ja paikkansa. En ole tarkoituksella kirjoittanut jäähyväisiä, sillä jatkanhan yhdistyksen hallituksessa varapuheenjohtajana. Kiitos siis itulaisille luottamuksesta syksyn vaaleissa. Olin toiminut kaksi vuotta yhdistyksen hallituksessa, kun minut valittiin puheenjohtajaksi. Tuolloin aloittaessani tehtävää sain valtavast tukea itulaisilta, joihin luen myös työntekijät. Tuki oli tarpeen, sillä koin tehtävän haastavaksi ja lyhyt kokemukseni yhdistystoiminnasta sai oloni epävarmaksi. Suuri ja korvaamaton apu tuli uudessa tehtävässä silloiselta varapuheenjohtajalta, Eeva Siivoselta. Nyt olen itse tilanteessa, jossa ensi vuonna toimin puheenjohtajan tukena. Epävarmuutta en tällä kertaa tunne, vaikka tehtävä on minulle uusi. Koenkin, että vapaaehtoistyö luottamustehtävissä on kasvattanut minua ja uskon myös paljon oppineeni itsestäni sekä voimavaroistani. Vapaaehtoistyö on ollut minulle jatkuvaa uuden oppimista. Olen päässyt koittamaan kykyjäni ja valmiuksiani. Kaiken kaikkiaan kokemus on ollut mitä positiivisin. Tietysti luottamustehtävät olen kokenut myös työllistävinä, mutta mikä olisikaan sen parempi paikka koittaa valmiuksia kuin ITUn ympäristö. Mielenkiintoiseksi olen kokenut myös eri yhteistyötahojen kanssa toimimisen potilasjärjestön edustajana, mikä omalta osaltaan on antanut varmuutta ja uskallusta lähteä ulkomaailmaan hakemaan rajoja. Olen kokenut, että minulla on ollut jatkuvasti ympärillä ihmisiä tukemassa ja kannustamassa. Yksin ei selviä kukaan. Toivonkin että uusi puheenjohtaja, Valto Ruohonen, voi hoitaa tehtäväänsä tuntien samalla tavalla. Lopuksi haluan kertoa odottamastani joulun kohokohdasta, joka viime vuosina on noussut tärkeimmäiksi joulutunnelman virittäjäksi minulle. Muutama vuosi sitten innostuin olemaan apuna Kohtaamispai- kassa jouluaaton kahvilassa, jossa olemme keittäneet joulupuuron. Idyllisenä osana olemme myös katsoneet joulurauhanjulistuksen ja perinteisen Lumiukko-elokuvan. Ilman tätä hetkeä ei joulu tuntuisi samalta. On ihanaa havaita, miten keskustan ruuhka hälvenee teiltä ja kuinka kaupunki hiljenee vähitellen joulun viettoon. Kiitos ja hyvää joulun aikaa kaikille! Jarmo Pulli,. ITUn puheenjohtaja

8 Onko sinulla velkaongelmia? Mistä apua kun postiluukusta tippuu karhukirjeitä, maksut ovat myöhässä ja käsitys omista rahavaroista on hukassa? Tämänkaltaisiin hankaliin tilanteisiin saatiin vastauksia tietopalvelu Propellin Potkua arkeen luennolla kun Turun kaupungin velkaneuvonta esitteli palveluitaan. Velkaneuvonta palvelee henkilöitä, joilla raha-asiat on solmussa. Se on maksutonta ja lakisääteistä palvelua, joka on tarkoitettu yksityishenkilöille. Velkaneuvonnassa yleisimmät velkojen järjestelykeinot ovat talousneuvonta, vapaaehtoiset takaisinmaksusuunnitelmat, Takuu-Säätiön takaus ja käräjäoikeudesta haettava yksityishenkilön velkajärjestely. Yksityishenkilö ottaa usein yhteyttä velkaneuvontaan vasta kun veloista ja laskuista selviäminen on käynyt ylivoimaiseksi ja velkojat ovat jo kyselleet rahojensa perään mm. perintätoimiston kautta. Kun lasku jää maksamatta se alkaa kasvaa korkoa, mikä voi moninkertaistaa maksajalle koituvat kulut. Jokaisella laskulla on omat kulunsa, eli jos maksamattomia laskuja on useita, myös korot alkavat kertyä jokaisesta laskusta erikseen. Tällöin velka kokonaisuudessaan voi kasvaa mahdottomaksi, vaikka alun perin olisikin ollut kysymys vain kohtuullisista summista. Talousneuvonnassa selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa talouden tulot ja menot, kartoitetaan velkatilanne ja mietitään yhdessä miten tulot saataisiin riittämään menoihin. Neuvonnassa on mahdollista laatia joissakin tapauksissa vapaaehtoinen takaisinmaksusuunnitelma, jossa selvitetään, missä tahdissa henkilön on mahdollista lyhentää velkaansa, sekä neuvotellaan velkojien kanssa takaisinmaksusuunnitelmista. Jos asiakkaan tilanteeseen ei löydy vastausta aiemmin mainituista keinoista on mahdollista tukeutua myös velkajärjestelyyn. Päätöksen velkajärjestelystä tekee käräjäoikeus ja se vaatii asiakkaalta vakiintuneet olosuhteet. Näillä tarkoitetaan yleensä joko osallistumista työelämään, kaksi vuotta kestänyttä työttömyyttä tai perusteluja siitä, miksi henkilö ei tule työllistymään. Oman tilanteen lisäksi myös puolison tilanne vaikuttaa. Velkaneuvoja Veera Kallio kuitenkin muistuttaa, että kaikki tilanteet ovat yksilöllisiä ja että aina kannattaa ottaa yhteyttä. Velkajärjestely kestää yleensä 3 5 vuotta ja sen tarkoituksena 8

9 on järjestellä koko velkatilanne. Velkajärjestely voi kestää pidempään, jos tarkoituksena on säilyttää omistusasunto. Yksi velkaneuvonnan keinoista on myös Takuu-Säätiön takaus. Kyseessä on lähtökohtaisesti järjestely, jota voi hakea vain kerran elämässä. Takaus on järjestelyluoton takauksen hakeminen ja sitä varten on oltava kuukausittainen maksuvara. Maksuaika on enintään kahdeksan vuotta minkä aikana kaikki velat yhdistetään, maksetaan pois järjestelylainalla ja tätä yhtä lainaa lyhennetään pankkiin kuukausittain, kunnes kaikki velka on maksettu. Tämä järjestely on velkojien suosiossa, koska he saavat järjestelyllä perittyä velkansa. Takauksessa asiakkaalle jätetään 528 euroa kuukausittain ruokaan, lehtiin, vaatteisiin ja muihin arjen välttämättömiin kuluihin. Menoista vähennetään myös esimerkiksi kuukausittaiset asumisenkulut, lääkekulut ja muut pakolliset menot. Perheellisellä huomioidaan myös puolison tulot ja lasten menot. Muut tulot menevät velkojen lyhennykseen. Ulosotto ei ole aina mahdollista velkojen maksamiseksi, jos asiakas on kovin pienituloinen. Vaikka laskut menisivätkin perinnän kautta ulosottoon, ei ulosotto silti koske normaaliin perusturvaan kuuluvaa omaisuutta. Terhi Kanerva vertaistoiminnan ohjaaja Turussa velkaneuvonnalla on oma palvelupisteensä osoitteessa Linnankatu 55 L 3. krs. Lisäksi velkaneuvoja on tavattavissa Skanssin Monitorissa klo aina perjantai-iltapäivisin. Turun velkaneuvonta palvelee Turun ja lähikuntien asukkaita. Kun asiakas on ilmoittautunut uudeksi asiakkaaksi ja palauttanut pyydetyt selvitykset, varaa velkaneuvoja asiakkaalle tarvittaessa tapaamisajan. Velkaneuvonnan asiakkaaksi pääsee ottamalla yhteyttä palvelupisteen puhelinpäivystykseen arkisin klo sekä torstaisin klo p

10 Ajatuksia hulluuden historiasta Kirja Hulluuden historiasta alkaa räjähtävän humoristisella kuvauksella siitä, kun todella hyvässä asemassa oleva fyysikko Richard Feynman oli kutsunnoissa. Hänet luokiteltiin armeijakelvottomaksi, koska hän täytti niin sanotut "hulluuden määritelmät". Feynman kertoi humoristisesti tilanteesta kavereilleenkin, jolloin ihmiset suhtautuivat asiaan kahdella tavalla: hänen työkaverinsa olivat pakahtua nauruun, mutta toisia asia ei naurattanut. Olisihan hän voinut joutua hullujen huoneelle tai vastaavaa. Feynman olisi voinut joutua työelämässä huonoonkin jamaan tämän diagnoosin saatuaan, mutta hänellä oli jo niin kova saavutettu maine puolellaan, ettei sellaiseen tilanteeseen olisi voinut enää päätyä. Petteri Pietikäinen avaa tällä lyhyellä kuvauksella kirjansa "Hulluuden historia". Omaa elämänkokemustani, jonka perusteella voin arvostella "Hulluuden historiaa", voisi luonnehti aika lyhyeksi. Olen ollut kaksi vuotta mielisairas, elänyt omaa hullun elämääni, kuullut meidän hullujen tarinoita hulluudestaan ja lukenut kaksi kirjaa hulluudesta. Kirjat ovat Marko Hamilon toimittama Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa: Suomalaisen psykokulttuurin kritiikki ja nyt kirja-arvostelussa oleva Pietikäisen teos. En siis näe itseäni rutinoituneena kokemusasiantuntijana hulluudesta, mutta pyrin arvostelussani parhaimpaani. Mikä hullu, mikä historia? Kirjaa voi arvostella hyvin monista eri näkökulmista. Aloitan siitä, että kirjalle on ollut tarve. Sitä ennen on suomennettu vain Edward Shorterin teos Psykiatrian historia, josta puuttuu tietenkin viimevuosien ja Suomen kehitys. Mennäänpä hieman sanoilla vääntelyyn ja kääntelyyn eli siihen, mitä otsikko "Hulluuden historia" kertoo. Aloitan järjestyksessä sanasta hullu. On varmaan hieman epäselvää, käytetäänkö sanaa nykyään enemmän haukkumasanana kuin kuvaamaan oikeasti mielisairasta, mielenterveysongelmaista tai mielenterveyskuntoutujaa. Hulluista puhuminen voidaan tietystä näkökulmasta tuntea melkein kotoisena, turvallisena tai hellänä. Ainakin olen huomannut ITUssa ollessani, että kukaan ei ota sitä ainakaan liian loukkaavasti ja siinä saattaa olla kotoinen mukava tuntu. Pietikäinen tutkijana kuvaa käyttämänsä käsitteen määrittelyn näin: "Hullu on erilainen, poikkeava, omituinen joku, jonka kanssa kommunikointi on jotenkin nyrjähtänyttä. Vaikka hulluuden kriteerit ovat eri aikoina vaihdelleet, hulluksi on yleensä todettu ihminen, jonka käytös poikkeaa normaalina pidetystä keskivertokäyttäytymisestä." Käyttämällä sanaa hullu Pietikäinen on varmaankin koettanut tuoda esille kirjan tavan kertoa historiaa. Pietikäinen kirjoittaa kirjassaan paljon potilaiden kokemuksista, joita löytyy kirjeistä, päiväkirjoista, muistiinpanoista, haastatteluista ja joskus jopa elämäkerroista. ITUn hulluille tässä kirjassa on paljon omakohtaisesti koettua historiaa, joten uskon teoksen olevan ainakin jonkin verran suosittu. Kuitenkin kirja painottuu eniten Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, vaikka esimerkiksi Suomessa ja Neuvostoliitossakin käydään. Historia on toinen sana kirjan otsikossa. Pietikäinen on kirjoittanut kirjassaan, että siinä mennään esihistoriasta 1960-luvulle. Täytyy siis mainita, ettei kirja ole tarkoitettu olemaan lähihistorian hulluudesta kertova. Kuitenkin Pietikäinen välillä kirjassaan hipaisee nykyaikaakin. Petteri Pietikäisen omasta historiasta on kerrottu, että hän on ollut hullujen historiasta kiinnostunut monin tavoin 20 vuotta. Tämän myötä kirja on Pietikäisen monien vuosien työn tulos. Kirjan teemat ravistelevat Kirjan sisältö ja kolme perusteemaa ovat: 1. Hulluuden suhteellisuus ja historiallisuus, 2. hulluuden lääketieteellisen hallinnan muotoutuminen sekä 3. potilas ja hänen tarinansa. Ensimmäinen perusteema kuvailee hyvin, kuinka hulluutta on kuvattu historiallisesti hyvin eri tavoin. Diagnoositkin ovat vaihtuneet vuosien tai vuosisatojen saatossa, on ollut muotioikkuja, eri kansanluokille erilaisia diagnooseja ja niin edelleen. 10

11 Voit kysyä Hulluuden historiaa lainaksi ITUn kokoelmista Toiseen teemaan kuuluu lääketieteellinen hallinta. Pietikäinen kuvaa hyvin, kuinka psykiatrinen hallinta on laajentunut käsittämään suurempia ihmismassoja ja yhteiskunnan eri aloja. Hiukan nostattaa karvojakin kerronta psykiatristen diagnoosien antamisesta ja mitä helpoimmin tapahtuvasta pillerien popsimisesta, josta lääkejätit ottavat jättivoitot. Kolmas perusteema koskee hullujen omia näkökulmia hulluuteensa. Tämä saattaa olla kirjan tärkein perusteema itulaisille. Siksi suosittelen ihmisiä lukemaan kirjaa tämän kolmannen perusteeman kautta. Voihan sitä vaikka ottaa kirjan ja lukea juuri vain ne kohdat. Kirjassa saatetaan mennä kovallekin kritiikin tasolle, jolloin herkkähipiäisimmät psykiatrit älähtävät siitä. Se ei kuitenkaan haittaa, jos kirja aiheuttaa positiivista keskustelua inhimillisestä kohtelusta hulluja kohtaan. Kirjassa ei löydetä ainakaan hulluuteen viisauden siementä, vaikka kirja on valaiseva, mielenkiintoinen ja rakentava. Kirjan ilmaisutapa on populaarinen eli kaikille sopivaa kerrontaa. Tämä ei ole siis mikään tiedekirja, vaan normaalia tietokirjallisuutta. Pietikäinen on onnistunut kirjan kerronnassa hyvin. Se kulkee letkeästi, eikä välillä hullujen huumoriakaan säästellä. Hän ei töksäyttele missään kohdassa ainakaan liiaksi, vaikka kovaa kritiikkiä tuleekin esimerkiksi hullujen hoitoa kohtaan ja sitä taloudellista järjestelmää kohtaan, mikä on sen takana. En mene tässä kirja-arvostelussani kuvailemaan kirjan erilaisia yksityiskohtaisia asioita, vaan suosittelen kiinnostuneita googlaamaan tarkemmin aiheesta. Netin kirja-arvostelujen joukosta erottuu todella hieno Leena Rossin kirja-arvostelu, joka toimii erittäin hienona referaattina myös itulaiselle, joka ei jaksa lukea koko kirjaa tai empii vielä sen lukemista. Lopetan kirja-arvosteluni Petteri Pietikäisen sanoihin: "Hulluuden määrittelyt ja kriteerit vaihtelevat ajallisesti ja paikallisesti, mutta juuri normaaliuden rajojen rikkomista tutkimalla voidaan valaista ihmisluonnon arvoitusta." Jukka Seppälä 11

12 Simo Takarautio hopeapokaalihaastattelussa Kisamenestysjuhlien kakut ja kaffet on juuri nautittu kohtaamispaikassa. Mukana oli mukavasti ITUlaisia ja tunnelma korkealla. Toiminnanjohtaja piti mieltä lämmittävän puheen. Simo oli MTKL:n valtakunnallisten yleisurheilukisojen menestynein ITUlainen. Jokavuotiset kisat käytiin tänä vuonna Asikkalan Vääksyssä, Lahden lähellä. Simo, miltä nyt tuntuu? Jännitys ja paine ovat nyt poissa, kun onnistuin kisoissa. Vaikka kuulantyönnön kohdalla omat tavoitteeni olivat korkeammallakin. Miten menestyit kolmiottelun eri lajeissa? Molemmissa muissa lajeissa kuin kuulassa tein omat ennätykseni. 60 metrin juoksussa aikani oli 9,0 sekuntia. Tulin siinä toiseksi. Pituutta hyppäsin 3,90 metriä, jolla irtosi kolmas sija. Aiemmat ennätykseni olivat 9,58 sekuntia. ja 3,65 metriä. Kuulaa työnsin 8,30 metriä, jolla jäin pistesijoille kisoissa kuulassa tulokseni oli 9,36 m. Millainen oli taso? Nykyään kilpailen 50-vuotiaitten sarjassa. Siinä oli monta hyvää kilpailijaa. Odotin heidän lyövän minut kisassa. Myös muissa sarjoissa tulostaso oli korkea. Mitkä ovat tässä vaiheessa omat tähtäimesi ensi vuodeksi? Aikomukseni on ottaa osaa myös ensi vuoden kisoihin, jos terveyteni sen sallii. Mitä kisat antoivat sinulle? Ainakin itseluottamusta ja onnistumisen kokemuksia. Ylitinkin omat tavoitteeni kahdessa lajissa. Mitalisijaa lähdin hakemaan, joten olen tyytyväinen. Menestyksen lisäksi, mitä muuta kisoista jäi käteen? Hyvät järjestelyt. Mukavan oheisohjelman lisäksi oli mahdollisuus valmistautua kilpailuihin. Kävimme saunassa ja uimassa edellisenä iltana. Kiitos mahtaville joukkuekavereille, Petrille, Mikalle ja Jarkolle! Simo pokaaleineen ITUn mitalikahveilla Kisojen henki oli yleisesti kannustava yli joukkuerajojen. Itse sain lisää kannustusta tämänkeväisen liikuntavastaavien kurssin kurssikavereilta. Kisojen loppupuheen pitäjän sanoin: Jokainen kilpailee itseään vastaan, ei voittaakseen toinen toisensa. Olet yksi ITUn liikuntaryhmien vetäjistä. Onko sinulla ryhmäterveisiä ITUlaisille? Olen varavetäjä yleisurheilu- ja kuntosaliryhmässä. Kaikenkuntoiset ja -ikäiset ovat tervetulleita, vaikka vain kokeilemaankin. Ryhmässä voi käydä aina kun itse haluaa, vaikkei tähtäisi kilpailuihin. Kisajoukkueeseen otetaan mielellään myös uusia jäseniä. Nina Nieminen 12

13 Jäsenkysely 2013 JÄSENKYSELY 2013 HYVÄ JÄSEN! Tällä kyselyllä selvitämme, keitä jäsenemme ovat, mitä he ITUlta odottavat ja kuinka tyytyväisiä he ovat. Kaikki palaute on ITUlle tärkeää, jotta osaisimme paremmin vastata jäsenten odotuksiin. Kyselyn vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Kyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan niiden valmistuttua Ituja-lehdessä, mutta yksittäiset vastaukset eivät käy ilmi tuloksista. Kyselyyn voit vastata nimettömänä. Voit postittaa tämän kyselyn ITUun ilmaiseksi. Vastaanottaja maksaa postimaksun. Irrota keskiaukeama lehdestä ja taita ja niittaa se ohjeen mukaan. Kyselyitä on saatavana myös ITUsta ja voit palauttaa kyselyn tuomalla sen toimistolle. Jos vastauksesi on perillä viimeistään , osallistut kahden Wiklundin lahjakortin arvontaan. Arvostamme myös myöhemmin annettua palautetta. Taita katkoviivan kohdalta tämä puoliylöspäin Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS Nido tai teippaa tästä 13

14 Jäsenkysely 2013 Taustatietoja 1a. Ikä: vuotta. 1c. Olen ollut ITUn jäsen (noin) vuotta 1b. Sukupuoli: nainen mies muu/ei vastausta ITUn toiminta 2a. Miten paljon olet osallistunut seuraaviin ITUn toimintoihin viimeisen vuoden aikana (4 = viikoittain, 3 = kuukausittain, 2 = harvemmin, 1 = en koskaan) osallistunut vertaistukiryhmiin osallistunut harrasteryhmiin osallistunut liikuntaryhmiin osallistunut työtoimintaan käynyt Kohtaamispaikassa osallistunut yhdistyksen juhliin käynyt retkillä b. Arvioi numeroilla 1-4 seuraavien toimintojen laatu ITUssa (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) olen osallistunut vertaistukiryhmät harrasteryhmät liikuntaryhmät työtoiminta leirit ja retket c. Ole hyvä ja arvioi numeroin 1-4 seuraavien asioiden tila ITUssa. (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) Kohtaamispaikan viihtyvyys Ruoan maittavuus Ruoan terveellisyys Leirien ja retkien määrään Leirien ja retkien laatuun Leirien ja retkien hintaan Työntekijöiltä saamani apu ITUn jäsenten tasa-arvoisuus ITUn demokraattisuus ITUn toiminta kokonaisuutena d. Arvioi ITUn kuinka hyvin, ITUn toiminta on edistänyt seuraavia asioita omassa elämässäsi (4 = erinomaisesti, 3 = hyvin, 2 = tyydyttävästi, 1 = heikosti) Psyykkiseen hyvinvointi Arjen mielekkyys Yksinäisyyden väheneminen Fyysinen hyvinvointi Liikunnan harrastaminen

15 Jäsenkysely 2013 Kiitos kun olet jaksanut vastata tähän asti. Siitä hyvästä 10 pistettä ja papukaijamerkki! Jatkathan vielä loppuun asti! Tiedotus on minulle tärkeä tiedotuskanava 3a. Arvioit seuraavien tiedotuskanavien taso (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) Ituja-lehti internetsivut Facebook-sivu ilmoitustaulut info- ja työtoimintakokous jäsenillat b. Arvioit tiedotuksen taso seuraavista asioista (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) vertaistukiryhmistä harrasteryhmistä liikunnasta työtoiminnasta retkistä ja leireistä Viimeinen sivu 15

16 Jäsenkysely ITUJA 4/ Toiminnan kehittäminen 4a. Mitä uutta toimintaa kaipaisit ITUun ja miten se pitäisi mielestäsi toteuttaa? 4b. Millaista toimintaa haluaisit itse vetää tai ohjata ITUssa? 4c. Miten muuten haluaisit parantaa ITUn toimintaa? Lahjakorttien arvonta Täyttämällä tietosi osallistut kahden 20 euron lahjakortin arvontaan. Arvonta suoritetaan ITUn joululuhlassa , joten ehdit vielä käyttää lahjakortin vaikka joululahjojen ostamiseen! Nimi: Osoite: Puhelinnumero: 16

17 Kurssi järjestään perjantaisin klo Paikkana Happy House, Ursininkatu 11 Tunnit ohjaa Sarita Viitamäki Ilmoittautumiset: ITUn toimistoon ma pe Joogaa kohti kesää Joogatunnilla edetään rauhallisesti oman hengityksen tahdissa. Liikkeen ja hengityksen yhdistämisen avulla jooga voimistaa kehoa ja mieltä, sekä parantaa keskittymiskykyä. Tunnin tavoitteena on kehon harjoittaminen rauhassa sekä mielen hiljentäminen harjoituksen avulla. Tunnin sisältö haastaa tasapainoa ja sisältää sekä seisaallaan että makuullaan tehtäviä asanoita. Tunnit sopivat niin aloittelijoille, kuin aiemmin joogaa harrastaneille. Mukavat joustavat jumppavaatteet, vesipullo ja oma joogamatto mukaan, jos sellainen sinulta löytyy. Ilmoitathan ohjaajalle ennen tunnin alkua, jos sinulla on todettu kohonnut verenpaine tai olet raskaana. Myös muista fyysisistä rajoitteista voit halutessasi kertoa, niin ohjaaja osaa ottaa ne huomioon tunnin aikana. Mukaan joogaamaan mahtuu 8 ensimmäisenä ilmoittautunutta itulaista. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee maksaa 8 euron ilmoittautumismaksu. Ilmoittautuminen on sitova eikä maksuja palauteta muuta kuin todistettavista terveydellisistä syistä. Tervetuloa nauttimaan rauhaisan liikunnan ilosta! Joulunaika ja vuodenvaihde ITUssa Joulunaikaan ITUssakin laskeudutaan viettämään rauhallisia pyhiä. Kaikki ryhmät ovat joulutauolla Ryhmät aloittavat viikoittaiset kokoontumiset jälkeen. Toimisto on suljettu Jouluviikolla kohtaamispaikka on joka päivä auki Lounasta on tarjolla maanantaina ja perjantaina, minkä lisäksi jouluaattona tarjotaan kohtaamispaikassa joulupuuroa. 17

18 Olime Tallinnas ITUJA 4/2013 ITUn järjestämälle Tallinnanmatkalle lähdettiin syyskuun alussa 3.9. Rettinginrinteestä bussi ja 38 itulaista starttasivat kohti Helsinkiä, josta Viking XPRS lähti Tallinnaan illalla. Mennessä laivalla bistrobuffetillallinen sisältyi matkaan. Yövyimme laivalla ja aamulla herätys oli "kukonlaulun aikaan", sillä astuimme ulos laivasta jo seitsemältä. Koko matkan mukanamme ollut bussi kuljetti meidät Ravintola Kochi Aidadiin, jossa nautimme runsaan aamiaisen ja paikan tunnelmasta lampaanataljapenkkeineen. Aamuyhdeksältä alkoi opastettu bussikiertoajelu Tallinnassa. Näimme Tallinnan ympäristöä ja neuvostoaikana rakennettuja lähiöitä. Katsomassa Tallinnan jokakesäistä lillefestivaalia eli kukkafestivaalia. KUMU-taidemuseossa meillä oli myös opastus. Museo yllätti valtavalla koollaan. Museokaupassa saattoi tehdä tuliaisostoksia. Matkallla Kumuun kuljimme halki ihastuttavan puiston, jonka lammessa uiskenteli harvinainen musta joutsenpariskunta. Eesti Kunstimuuseumin eli Viron taidemuseon, KUMU, puhuvat päät Iltapäivällä matkalaisilla oli muutama tunti omaa aikaa tehdä ostoksia ja tutustua Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Sää oli lämmin ja aurinko paistoi! Illalla kuudelta laiva lähti Helsinkiin ja Turussa olimme myöhään keskiviikkoiltana yhdentoista jälkeen. Matka sujui ja onnistui hyvin ja oli mukava kuulla, että voimme tehdä vielä uusiakin ulkomaanmatkoja ITUn porukalla. Riitta K. Kadriorgin puisto, Kadrioru park Mikan näkökulma Lähdimme tilausajobussilla ITUn edestä ja illalla Helsingistä Viking Express laivalla yli Suomenlahden. Meitä oli iso porukka ja saimme kaikki olla kahden hengen hyteissä kaverin kanssa. Illalla oli iltaruokailu ja aamulla menimme autolla Tallinnaan joka oli matkamme pääkohde. Kävimme museossa ja kiersimme kaupungilla, mihin oli varattu yli kaksi tuntia aikaa. Oppaanamme oli Anne Linden. Omalle ruokailullekin oli varattu aikaa. Paluumatkalla tein mukavan ostoksen laivalla ja sain kymmenen sukkaparia kympillä. Matka oli onnistunut Mika Kalevi Kopra 18

19 ITUJA 4/2013 Läkaren försvarar sin patient Medicinsk hälsovård är vård då läkaren försvarar sin egen patient in i det sista. I synnerhet i fråga om sociala konflikter. I mentalvården är det patientens eget lidande som är sjukdom. I fall det främsta lidandet orsakas av elak behandling orsakad av de "friska", är det frågan om de "friskas" galenskap. Själv trivs jag som psykiskt otypisk. Mika Reinikainen, medlem Uutta potkua kuntoutumiseen Oman hyvän elämän eväitä etsimässä Mielenterveyden keskusliitto järjestää yhteistyössä Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n kanssa kurssin pitkään sairastaneille Turun seudun mielenterveyskuntoutujille, jotka kaipaavat uusia näkökulmia ja kokemuksia omaan elämäänsä. Kurssi sopii sinulle hyvin jos huomaat jämähtäneesi totuttuihin rutiineihin ja kaipaat pieniä, uusia haasteita ja uusien ihmisten tapaamista. Saatat olla vaiheessa, jossa keskittymiskyky ei vielä riitä pidempikestoisiin kurssipäiviin ja kauempana järjestettäville kursseille lähteminen tuntuu liian suurelta haasteelta. Kurssin tarkoituksena on tarjota eväitä omien toiveiden ja tarpeiden hahmottamiseen, lisätä rohkeutta kohdata uusia tilanteita sekä huomata ja ottaa käyttöön omia vahvuuksia vertaisuuden ja kokemuksellisen tiedon avulla. Kurssipäivinä kuunnellaan lyhyitä alustuksia, keskustellaan, kuunnellaan toisten ajatuksia sekä hahmotellaan omia haaveita ja tavoitteita tulevaisuudelle. Kurssi järjestetään yhteistyössä Mielenterveysyhdistys ITU ry:n kanssa yhdistyksen tiloissa, osoitteessa: Hämeenkatu 28, Turku Kurssin ajankohta on kello Kurssiohjaajina toimivat kuntoutusneuvoja, vertaistoiminnan ohjaaja sekä vertaisohjaaja. Kurssi on osallistujille maksuton ja sisältää päivän päätteeksi lounaan. Kurssille otetaan mukaan enintään 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu mennessä ilmoittautumislomakkeella, jonka saat ITUn aulapäivystäjältä. Lähetä lomake osoitteeseen: Pirjo Metsäranta Mielenterveyden keskusliitto Tietopalvelu Propelli Läntinen Pitkäkatu Turku 19

20 Taidelma: yhteisötaiteen tie ITUn kohtaamispaikkaan Lokakuussa tehtiin ITUssa historiaa yhteisötaiteen muodossa. Turun ammattikorkeakoulun kaksi opiskelijaryhmää yhdistivät voimansa ITUn jäsenten kanssa. Kuvataiteen ja toimintaterapian opiskelijat opettaja Susana Nevadon johdolla tulivat paikalle. Osa mukaan lähteneistä ITUn jäsenistä osallistui jo alkutilaisuuteen. Ensin opiskelijat esittelivät aiempia yhteisötaideprojekteja ja saman tien alettiin yhdessä ideoida meille sopivaa teoskokonaisuutta. Me ITUlaiset toimme omia ideoitamme alusta asti aivoriiheen, ja yhteistyö starttasi kannustavassa ja vapaassa ilmapiirissä. Saimme sovittua päämääristä ja raameista innostuksen ja sallivuuden hengessä. Henkinen teema työprosessissa oli keskeneräisyys. Se johtikin siihen, että jokainen sai tilaa toteuttaa itseään ilman liikoja deadline- tai yhdenmukaisuuspaineita. Prosessi imaisi mukaansa kuusi ITUlaista yhteisötaiteen pioneeria, ja monin verroin useampi käytti tilaisuutta tulla tutustumaan avoimien ovien työpajaamme ITUn toimiston puolella. Olimme varsinainen vetonaula! Yksi päämääristämme oli myös näkyä fyysisesti ulkona. Osa teoksista ja kokonaisuuden osista suunniteltiin rakennetavaksi ja ripustettavaksi ulos. Kadulta alkaen ne johdattaisivat Kohtaamispaikkaan. Välillä hankittiin materiaaleja. Opiskelijat ja Anu ansaitsevat tästä erityiskiitoksen. Varsinaiselle teosten työstölle oli varattu kaksi päivää. Itse olisin kaivannut vielä ainakin yhden päivän, ehkä kaksikin. Eipä jäänyt aikaa liikoihin epäröinteihin ja voimia vaativiin suuritöisiin intoiluihin- muttei kenties kaikille meistä jäänyt tarpeeksi aikaa lepoon saati hedelmällisiin kokeiluihinkaan. Mitään muuta en sitten jäänytkään kaipaamaan. Itse jouduin kohtaamaan silmieni edenneen vajaakuntoisuuden kivut ja haasteet. Parikin kertaa itketti, kun sattui enkä pystynyt tarkentamaan katsetta. Olen aina kokenut itseni kuvataiteen tekijäksi. Pitkään aikaan en ollut lähtenytkään rynkyttämään silmieni viime aikoina yhä pienemmälle asettamia rajoja. Siis kokemus oli henkisestikin rankka. Joilla- 20

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Ajankohta 2014

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Ajankohta 2014 1 Kuopion vertaisohjaajien kouluttaja koulutusten palautteet Kouluttaja: Mirja Heikkilä Ajankohta 2014 2 Avita Kaveria hanke YHTEENVETO 1. Millä paikkakunnalla osallistuit Avita Kaveria peruskoulutukseen?

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 6/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 6/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 6/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN

TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN Lastentalo Kuusipiha Lastentalo on valmistunut vuonna 2006. Se sijaitsee Frosteruksen koulun läheisyydessä, Kärsämäen keskustassa. Päiväkodin piha-alueeseen kuuluu aidattu

Lisätiedot

espanjalainen kikherne -chorizokeitto

espanjalainen kikherne -chorizokeitto espanjalainen kikherne -chorizokeitto aineet 40 ml oliiviöljyä 150 g chorizomakkaraa, hienonnettuna 175 g sipulia, hienonnettuna 50 g lehtiselleriä, hienonnettuna 100 g tuoretta pinaattia, pestynä ja hienonnettuna

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot