BILLNÄSIN RUUKIN HISTORIA. Petteri Harjula

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BILLNÄSIN RUUKIN HISTORIA. Petteri Harjula"

Transkriptio

1 BILLNÄSIN RUUKIN HISTORIA Petteri Harjula

2 Billstenin aika Carl Billsten oman aikansa monialayrittäjä Vuonna 1641 alun perin tukholmalainen (mutta silloin jo Turussa asuva) Carl Billsten ( ) sai oikeudet Mustionjoen silloin vielä kahlitsemattoman kosken rannalle rakentamalleen rautaruukille. Billsten oli rakentanut masuunin ja kaksi kankirautavasaraa kosken partaalle, lähelle Suomen historiallisesti tärkeintä valtaväylää, Kuninkaantietä, joka kulki Turusta Viipuriin. Joidenkin tietojen mukaan Billsten itse nimesi paikan Billnäsiksi, toisten lähteiden mukaan paikka nimettiin hänen mukaansa. Billstenistä Billnäsin nimi kuitenkin on peräisin. Nimen merkitys sen sijaan on vaikeammin tulkittavissa. Ruotsinkielen bill tarkoittaa auranvannetta ja näs on niemi. Billnäsiä tuskin kuitenkaan kannattaa suomentaa Auranvanteen niemeksi (eikä sen paremmin Billin niemeksikään, kuten Suomen rautaruukit kirjassa erheellisesti esitetään). Billstenin suku oli tullut Ruotsiin Saksasta ja Carlin isän nimi oli Conrad Bildstein ja Billsten on siis väännetty ruotsinkieliseen alkuperäisestä nimestä. Saksankielessä bildstein viittaa erääseen mineraalilajiin (suomeksi pagodiitti), mutta todennäköisemmin nimi periytyy saman nimisestä kylästä nykyisen Itävallan alpeilla. Sivumennen todettuna Billsten on mahdollisesti suomalainen väännös Bildsteinista, nimittäin netistä löytyvissä ruotsalaisissa kirkonkirjoissa Carl Billsten ja hänen samanniminen poikansa esiintyvät molemmat sukunimellä Bildstein. Carl sai hyvän koulutuksen. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa. Opintojen päätteeksi hän teki pitkän opintomatkan manner-eurooppaan ja opiskeli mm. Rostockissa ja useissa Saksan kaupungeissa. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Carl sai hyvät lähtökohdat ja oli poikkeuksellisen paljon maailmaa nähnyt ennen myöhempää uraansa ruukinpatruunana. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli lyhyen aikaa kamarikollegion (silloisen Ruotsin valtakunnanhallinnon ehkä tärkein ministeriö verrattavissa nykyajan valtiovarainministeriöön) palveluksessa ennen kuin muutti 1630-luvun alussa Ruotsin itäisen osan ( Österlandet, siis Suomi) pääkaupunkiin Turkuun, joka tuntui tarjoavan enemmän mahdollisuuksia yritteliäälle nuorelle miehelle kuin pöhöttynyt Tukholma. Noita mahdollisuuksia pohdittaessa on hyvä muistaa sen aikainen poliittinen tilanne ja Ruotsin rooli siinä. Ruotsia ja siinä sivussa Suomeakin hallitsi Billstenin nuoruusvuosien ajan (vuosina ), Pohjoisen Leijona, Kustaa II Aadolf - valloittajakuningas, jonka ovela diplomatia ja valloitukset tekivät Ruotsista suurvallan. Apuna olivat toki myös suomalaiset hakkapeliitat, jotka vuodattivat vertaan Kustaan kanssa Puolassa ja Lützenissa (Leipzigin ja Narvan vuoro tuli myöhemmin). Sodankäynti ja valtakunnan laajentaminen olivat kallista puuhaa ja Ruotsin valtio oli tuolloin kroonisessa rahapulassa. Uusia rahalähteitä

3 piti löytää ja nopeasti. Toisaalta myös laajeneville rajoille vietävää rautaa tarvittiin jatkuvasti lisää. Niihin aikoihin, kun sotilaiden vaatetuskin oli pääosin tehty raudasta. Ruotsissa oli raudan raaka-ainetta, rautamalmia hyvin saatavilla ja alustavat etsinnät Suomessakin olivat antaneet positiivisia merkkejä sen olemassaolosta (tosin myöhemmin nämä merkit osoittautuivat liian lupaaviksi). Suuri kotimainen kysyntä ja tuotantoon tarvittavan kivi- tai puuhiilen sekä halvan vesienergian saatavuus auttoivat Ruotsia nousemaan seuraavan sadan vuoden aikana sekä maailman suurimmaksi raudan tuottajaksi että sen suurimmaksi viejäksi. Mutta ei mennä asioiden edelle. Turkuun saapui 1630 jo paljon maailmaa nähnyt, sivistynyt nuori mies, Carl Billsten. Turku oli tuolloin paitsi Suomen suurin kaupunki, myös merkittävä kauppa- ja hallintokeskus. Suomen ensimmäinen hovioikeus oli perustettu sinne 1623 ja lääninhallitus oli toiminut siellä vuodesta Turku oli myös Suomesta länteen päin suuntautuvan kaupan keskus ja tärkein satama. Kustaa Vaasan 1550 Tallinnan vanhan Hansa-kaupungin kilpailijaksi Vantaanjoen suulle pakolla perustama Helsinki oli jäänyt mitättömäksi pikkukyläksi, jolla oli epäkäytännöllinen satama. Turussa sen sijaa vilisi ulkomaalaisia kauppamiehiä erityisesti protestanttisista maista, kuten Saksasta, Hollannista ja Skotlannista ja asukkaitakin oli jo melkein (vertailun vuoksi, Tukholmassa asui 1600-luvun alussa ihmistä). Kuten aiemmin todettiin, Ruotsin valtio tarvitsi rahaa ja pian. Rahaa kerättiin erilaisten verojen ja tullimaksujen muodossa. Verotettavaa riitti kyllä, mutta veronkantajia ei. Toiminnan tehostamiseksi valtio vuokrasi veronkanto- ja tullausoikeuksia yksityisille yrittäjille, jotka maksoivat verotusoikeudestaan valtiolle sovitun summan vuosittain ja pitivät loput keräämistään rahoista itse. Tämä hyvin lukratiivinen liiketoiminta lienee ollut nuoren Billstenin, entisen mm. veronkeruusta vastaavan Kamarikollegion virkamiehen, mielessä hänen siirtyessään Turkuun. Siellä Billsten nimittäin harjoitti seuraavat kymmenen vuotta juuri tätä toimintaa. Hän perusti yhtiökumppaninsa, Petter Thorwösten kanssa Turkuun saksalaistullin, joka mahdollisti tavaroiden viennin suoraan Turusta Saksaan. Tulojen lisääntyessä Billsten perusti suuren meritullin ja sai suolalisenssin (ilmeisesti lisenssin suolan tuonnille). Valitettavasti 1936 Billstenin tuottoisa liiketoiminta kuivui kokoon. Ruotsin veropolitiikka muuttui. Pohjolan Leijona oli kuollut neljä vuotta aiemmin ja valtaistuimelle oli noussut hänen vasta seitsemänvuotias tyttärensä, kuningatar Kristiina. Todellinen hallitsija oli kuitenkin Kustaa II Adolfin läheinen neuvonantaja, yhtenä aikansa nerokkaimmista valtiomiehinä pidetty Axel Oxenstierna, joka toimi sijaishallitsijana aina Kristiinan täysi-ikäisyyteen asti vuoteen Verotuksen uudistus ja käytännön toiminnan ottaminen virkamiesten haltuun oli juuri Oxenstiernan käsialaa. Jälkipolvi muistaa Oxenstiernan Brömsebron ja Westfalenin rauhansopimusten (1648) arkkitehtina. Ne sinetöivät Ruotsin suurvalta-aseman. Gotlanti, Öölanti

4 ja nykyinen Etelä-Ruotsi (eli Skåne) siirtyivät Tanskalta Ruotsille, Saksasta tulivat muun ohella Pommerin ja Stettinin hiippakunnat. Lisäksi Viron ja Inkerinmaan kuuluminen Ruotsiin vahvistettiin. Oxenstierna lähetti poikansa Westfalenin rauhanneuvotteluihin. Pojan epäröidessä osaamistaan neuvotteluissa kokeneiden valtiomiesten keskellä, Oxenstierna totesi hänelle kirjoittamassaan kirjeessä: An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur ( Et tiedä, poikani, miten vähäisellä järjellä maailmaa hallitaan ). Se lienee tunnetuin ruotsalaisperäinen lentävä lause maailmassa. Billstenin menetettyä tullitulot, hän kokeili kaupankäyntiä Turussa. Se ei tuottanut kovin hyvin, johtuen mahdollisesti siitä, että Billsten ei kuulunut alun perin turkulaisporvaristoon vaan oli ulkopuolinen. Spekulointi turkulaisten (jo silloin esiintyneellä) sisäsiittoisuudella voi pitää paikkansa, mutta voi olla niinkin, että Billstenin aiempi rooli publikaanina (veronkerääjänä) ei ollut kaikkien potentiaalisten kauppakumppanien mieleen. Ennen siirtymistään metallialalle, Billsten ehti kokeilla gryndaustakin. Hän rakensi Aurajoen rantaan, Tuomiokirkon vastapäätä (suunnilleen nykyisen kaupunginkirjaston paikkeille) kivitalon, jonka hän ensin vuokrasi ja sitten möi Turun hovioikeudelle. Viimeistään 1639 Billsten ryhtyi rakentamaan ruukkiaan Mustionjoen kosken rantaan. Kolme vuotta aiemmin oli alkanut 30-vuotisen sodan viimeinen vaihe, kun Ranska oli lähtenyt Ruotsin liittolaisena mukaan tappeluun Kardinaali Richeliun johdolla, joka oli Oxenstiernan hyvä kaveri. Raudalle oli kysyntää. Billsten siis rakensi kahden vuoden aikana masuunin ja kaksi kankirautavasaraa. Energia vasaroihin saatiin koskesta, jossa oli lyhyellä matkalla putousta kuusi (6) metriä. Hiiltä poltettiin puusta, jota saatiin lähimetsistä. 25 kesäkuuta 1641 Billsten sai ruukinoikeutensa ja sen myötä kuuden vuoden verovapauden, oikeuden puunottoon lähimetsistä, rajoitetun oikeuden käydä kauppaa (eli käytännössä myydä ruokaa ja vaatteita ruukin työläisille) sekä oikeuden saada malmia Ojamon kaivoksesta. Billsten oli toinen Länsi-Uudenmaan ruukkiyrittäjistä ensimmäisenä ehti turkulainen kauppias Jacob Wolle, joka oli vuonna 1632 saanut oikeudet Antskogin ruukkiin ja vuokrannut samana vuonna vanhemman, uudelleenaktivoidun (ja kruunun toimesta aikanaan perustetun) Mustion ruukin. Wollea Billstenin markkinoille tulo otti ankarasti päähän. Hän oli aikanaan ollut (ja oli vielä siihen aikaan) Turun rikkaimpia porvareita, joka oli käynyt ulkomaankauppaakin Billsten oli hänen näkökulmastaan epäilemättä nuori nousukas. Vaikka Billsten oli valmis tyytymään pienempään määrään Ojamon malmia kuin mitä Wollelle oli annettu lupa louhia, sekin oli Wollelle liikaa. Konflikti kärjistyi sellaiselle asteelle, että Wolle pisti omat miehensä polttamaan Billstenin kaivosrakennelmat maan tasalle. Kilpailukeinot rauta-alalla olivat ilmeisesti kovempia noihin aikoihin. Tilanne kuitenkin rauhoittui ajan mittaan ja lopulta kävi niin, että Wolle ei pystynyt maksamaan

5 velkaa, jonka oli ottanut oman ruukkinsa laajentamiseen ja niin vuonna 1647 sekä Mustion että Antskogin ruukit siirtyivät Wollen velkojalle Petter Thorwöstelle samalle miehelle, jonka kanssa Billsten oli aikanaan aloitellut tullibisnestä. Pienet oli piirit silloinkin. Kauppamiehestä ruukinpatruunaksi Billstenillä oli aluksi ruukkiyhtiössään myös kumppani, Turun hovioikeuden asessori Johan Henrik Axelhjelm. Kun Ruotsin teollisuustoimintaa (lähinnä siis ruukkeja ja raudantuotantoa) hallitsevan vuorikollegion (aikansa kauppa- ja teollisuusministeriö) toiminta ulotettiin myös Suomeen, nappasivat Billsten ja Axelhjelm johtavien virkamiesten eli vuorimestarien paikat itselleen. Alun perin Suomi jaettiin kahteen vuorikäräjäpiiriin itäiseen ja läntiseen. Myöhemmin kolmeen. Uudenmaan, Hämeen sekä Turun- ja Porin läänit muodostivat ensimmäisen piirin, toisen Vaasan ja Oulun läänit sekä kolmannen Viipurin, Kuopion ja Mikkelin läänit. Vuorimestari tarkasti ruukkien toiminnan ja toimi vuorikäräjien puheenjohtajana kussakin ruukissa kerran vuodessa. Käräjät käsittelivät oikeudellisia, hallinnollisia ja tuotannollisia kysymyksiä. Ruukit edustivat aikansa huipputeknologiaa raudantuotannossa ja tuo teknologia oli ruotsalaista alkuperää. Ruotsista ja Suomesta löytyi rautamalmia laajoilta alueilta ja raudantuotanto ja sen kauppa olivat tärkeä osa kansantaloutta. Ruukkien myötä Ruotsi (ja siinä samassa Suomikin) otti teollistumisen ensiaskeleita.

6 Billsten ja etenkin Billnäs kohtasivat myös vastoinkäymisiä. Ojamon kaivos tyrehtyi jo 1640-luvulla ja malmia oli etsittävä muualta. Suomesta sitä ei vain löytynyt. Lopulta sitä tuotiin Ruotsin saaristosta asti. Raaka-ainepula haittasi tuotantoa eikä kauppakaan käynyt niin hyvin kuin olisi voinut enää 40-luvun jälkipuoliskolla, kun 30-vuotinen sota läheni loppuaan. Tästä välittämättä Billsten haki ja sai oikeudet toisen ruukin perustamiseen Fagervikiin Tukholmassa hänet tunnettiin toisena Suomen ensimmäisistä vuorimestareista ja yritteliäänä miehenä, joka oli ensimmäisenä omasta aloitteestaan perustanut Suomeen ruukin. Billstenin monipuolisesta yritteliäisyydestä ja yrittäjyydestä kertoo sekin, että hän perusti (ilmeisesti) Fagervikiin yhden koko Itämeren alueen ensimmäisistä hollantilaista hienosahaustekniikkaa hyödyntävän sahan ja kuljetti itse tuottamansa raudan myytäväksi Tallinnaan ja Tukholmaan. Ahvenanmaalla Föglön saaren rantakalliossa on kaiverrus, joka kertoo Carl Billstenin ja hänen laivanväkensä pysähtyneen siellä lokakuussa Billstenillä oli myös erikoikeus harjoittaa vähittäiskauppaa, joka myös saavutti alueella kohtuullisen merkittävät mittasuhteet. Vaikka hänellä oli erillislupa kaupan harjoittamiseen, hänen piti kuitenkin hankkiutua porvariksi johonkin rannikkoseudun kaupunkiin (vain porvarit saivat käydä kauppaa). Billsten valitsi Tammisaaren. Fagervikin ruukki menestyi jatkossa paremmin ja Billnäs jäi sen varjoon. Billsten (kuten myös Thorwöste samoihin aikoihin) myös monipuolisti konserninsa tuotantoa, mikä oli harvinaista ruotsalaisten ruukinpatruunojen joukossa. Useimmat keskittyivät vain raudanvalmistukseen. Billsten perusti Fagervikiin ja 1660-lukujen taitteessa pajan, joka valmisti mm. aseita, tykinkuulia ja muita rautatuotteita. Fagervikin menestyksen myötä toinen Billnäsin kankirautavasaroista siirrettiin sinne ja Billnäsin masuunikin hylättiin 1650-luvulla. Joen patoamisesta aiheutuneisiin tulviin kyllästyneet karjaalaiset ottivat oikeuden omiin käsiinsä ja tuhosivat Billnäsin ruukin Kymmenen vuotta meni, mutta sitten alkoi jälleenrakennustyö Billnäsissä ja uusi kanki- ja nippuvasara saatiin valmiiksi Tällöin tuotannollinen toiminta oli kuitenkin jo selvästi keskittynyt Fagervikiin.

7 Carl Billsten vanhempi kuoli 68 vuoden kypsässä iässä vuonna Hän oli rakentanut itselleen yhden kartanon Billnäsiin ja myöhemmin toisen Fagervikiin. Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että juuri Billsten ei Wolle, sen enempää kuin Thorwöstekään - oli Suomen ensimmäinen todellinen ruukinpatruuna. Turkuun tullessaan hän oli sivistynyt ja maailmaa nähnyt mies, mutta käytännön asioissa kokematon ja kaupungissa tuntematon. Kuollessaan hän oli noussut korkeimmalle tasolle, mitä Suomessa tuohon aikaan oli aatelissäätyyn kuulumattomalle mahdollista. Sitä osoittaa muun ohella se, että hänet haudattiin valtakunnan itäisen osan arvokkaimpaan paikkaan, Turun tuomiokirkkoon. Carl Billstenin poika Carl Billsten nuorempi jatkoi isänsä työtä. Hänen ehkä merkittävin panoksensa ruukkiimperiumin kehitykseen oli Skogbyn ruukin perustaminen Hankoniemeen Carl Billsten nuorempi asui Fagervikin kartanossa ja hoiti sieltä käsin ruukkejansa. Nuoremman Carlin tuoni korjasi jo vuonna 1692 ja ruukit siirtyivät aluksi hänen pojilleen, mutta heidänkin kuoltuaan hänen tyttärelleen Margarete Charlotta Billstenille ja tämän miehelle Robert Helledaylle. Hisingerien aika Ruukki nousee tuhkasta Nuorempi Carl ei ehkä ollut teollisuusmiehenä isänsä veroinen, mutta tuottoisa omalla alallaan. Hän oli kahdesti naimisissa ja sai ensimmäisestä liitosta kolme ja jälkimmäisestä peräti kahdeksan lasta. Kaikki kolme suvulle kuulunutta ruukkia kärsivät pahoja vaurioita Isonvihan (Suuren Pohjan Sodan toinen nimitys) aikana, eikä Carl Billsten nuoremman perikunnalla, johtuen ehkä sen laajasta koosta ollut varaa pitää niitä. Rauhanteon jälkeen 1723 kaikki kolme ruukkia myytiin tukholmalaiselle kapteeni Johan Wilhelm Hisingille. Kaupan rahoitti Johanin veli Michael, jolla oli kauppa Tukholmassa - ja lisäksi ruukki Taalintehtaalla (sekä myöhemmin vuodesta 1731 myös Björkbodassa, Kemiössä sekin).

8 Nuoremman Carl Billstenin jälkeläisten aika ruukkien johdossa oli ehkä niiden historian vaikein. Tämä johtui siitä, että Ruotsi oli vuodesta 1700 aina vuoteen 1721 jatkuvasti sodassa (siinä Suuressa Pohjan Sodassa siis). Toisin kuin aiemmin taistelut eivät riehuneet kaukana Keski-Euroopassa vaan Suomessa, Baltiassa ja Pohjois-Euroopassa. Ruukit kärsivät paitsi vihollisen vahingonteosta myös siitä, että tuotteita oli vaikea saada markkinoille. Lisäksi sota toi mukanaan muutakin kurjuutta: 1711 Etelä-Suomessa riehui rutto, joka tappoi niin merkittävän osan ruukkien työntekijöistä, että tuotannollinen toiminta piti keskeyttää joksikin aikaa. Suuren Pohjan Sodan rauhanteossa Ruotsi sai Tanskalta joitakin aiemmissa taisteluissa menettämiään alueita takaisin (rahallista korvausta vastaan, huom!), mutta menetti lopullisesti Baltian ja Inkerinmaan sekä Suomesta Käkisalmen ja Viipurin läänit. Ruotsin kuninkaana oli tuolloin Kaarle XII. On totta, että sodan alkuaikoina hän voitti monia taisteluita, mutta valitettavasti viimeinen on sodassa yleensä se merkityksellisin. Kaarle XII:een päättyi Ruotsin suurvalta-aika. Kun Kaarle kuoli 1718 ja valtaistuimelle nousi hänen siskonsa Ulriika Eleonoora. Ulriika hallitsi vain kaksi vuotta ja sai sen jälkeen luvan luopua kruunusta miehensä Fredrikin hyväksi, josta tuli yksi Euroopan ja koko silloisen maailman vähiten valtaa omaavista monarkeista nimellä Fredrik I. Pääosa vallasta ei enää ollut kuninkaalla vaan hänen apunaan olevilla valtiopäivillä, Riksdag. Ruotsissa alkoi Vapauden aika. Muistettakoon, että Amerikka oli tuolloin vielä siirtomaata eikä Ranskassa kukaan osannut edes nähdä unta vallankumouksesta. Vuorineuvos Johan Hisinger Vapauden tuulien puhaltaessa Hisingin veljekset ryhtyivät korjaamaan ja kehittämään ruukkejaan. Johan Wilhelm Hising kuitenkin kuoli jo 1751 ja hänenkin kolme ruukkiaan siirtyivät veljelle Michaelille. Michaelin kuoltua ruukit jaettiin uudestaan tämän pojan ja tyttären kesken. Poika, nimeltään epäilemättä setänsä mukaan Johan, peri Billstenin vanhat ruukit eli Billnäsin, Fagervikin ja Skogsbyn. Johan asui Fagervikissa, mutta rakensi paljon uutta myös Billnäsissä. Juuri hänen nimikirjaimensa J.H löytyvät Ison Pajan seinästä. Johanillakin kävi sen verran huono tuuri, että ruukin vanhin osa paloi vuonna Kaikki tuotanto- ja asuintilat rakennettiin kuitenkin nopeasti uudelleen ja Johanin aikana ruukin alue sai pitkälti nykyisen ilmeensä. Johanin ajalta ovat peräisin Vasarasepäntien punamullatut työväenasunnot ja jotkut muutkin vielä jäljellä olevat rakennukset. Hänen aikanaan rakennettiin joen etelärannalle mylly ja vasarapaja. Nykyinen Fagervikin kartano on myös Johanin rakentama. Johan Hising aateloitiin 1770 ja hän otti käyttöön nimen Hisinger. Syytä aatelointiin en ole pystynyt löytämään. Ehkä siihen aikaan riitti se, että oli ruukinpatruuna Johan Hisinger sai Vuorineuvoksen (Bergsråd) arvonimen. Ruotsi-Suomessa Vuorineuvos oli toiseksi korkein arvoasema Vuorikollegiossa heti

9 kollegion puheenjohtajan tai presidentin jälkeen. Arvonimi perustettiin 1713 ja alun perin vuorineuvoksia saattoi valtakunnassa olla vain kaksi kerrallaan. Vuonna 1756 määrää nostettiin kuuteen, mutta kymmenen vuotta myöhemmin se laskettiin taas kahteen. Johan Hisinger oli toinen noista kahdesta. Johan pyrki parantamaan ruukintyöläisten lasten asemaa aloittamalla Billnäsissä kansakouluopetuksen Ilmeisesti koulu ei alussa toiminut jatkuvasti, mutta oli kuitenkin yksi ensimmäisiä Suomessa. Lisäksi Johan oli innokas puutarhaharrastaja. Hän rakennutti sekä Fagervikiin että Billnäsiin kasvihuoneita, joissa kasvatettiin jopa appelsiineja ja viinirypäleitä. Johanin ajalta löytyy myös maininta Billnäsissä sijainneesta ruukin omasta panimosta. Fagervik oli myös yksi ensimmäiseksi väitetyistä paikoista Suomessa, jossa kasvatettiin perunaa (toinen on esimerkiksi samoihin aikoihin rakenteilla ollut Sveaborg eli Suomenlinna). Se lienee tullut Billnäsiinkin hyvin varhaisessa vaiheessa. Billnäsissä vieläkin sijaitseva puutarhakoulu on tavallaan perua Johan Hisingerin botaniikkaharrastuksesta. Johanin vaiheista lukiessa saa sellaisen mielikuvan, että hänen ja hänen poikansa Michaelinkin sekä pojanpoikansa Johan Fridolf Mikaelin aikana ruukin elämä soljui eteenpäin tasaista tahtia. Kauppa sujui kiitos ilmeisesti sen, että Eurooppa oli teollistumassa ja rautaa ja terästä tarvittiin. Ruotsi oli alan johtavia maita. Selvästi aikaa riitti esimerkiksi puutarhanhoitoon liiketoiminnan kehittämisen sijasta. Fridolf Leopold Hisinger uudistaja ja viimeinen todellinen patruuna Johanin pojanpojalla, kamariherra Johan Fridolf Mikael Hisingerillä ( ) oli hänen kuollessaan kolme poikaa elossa ja ruukit jaettiin heidän kesken. Vuoteen 1883 asti siis Billnäsin, Fagervikin ja Skogsbyn ruukit kuuluivat samaan yhtiöön. Nuorin pojista (ja muistakin kahdeksasta lapsesta) Fridolf Leopold Hisinger ( ) peri Billnäsin. Alun perin Kamariherra Hisingerin oli tarkoitus antaa kaikki ruukit vanhimmalle pojalleen ja ohjata muut sotilasuralle. Fridolfkin pantiin Haminan kadettikouluun vuonna Hän opiskeli siellä vuoteen 1862, mutta ei suorittanut loppututkintoa, koska sotilasura Venäjällä ei oikein houkuttanut nuorta Fridolfia. Lieneekö taustalla vaikuttanut juuri ennen hänen kadettiuraansa käyty Krimin sota ( ), jossa Venäjä tosin laajasti ottaen menestyi, mutta jonka suomalaisessa sivunäytöksessä Oolannin sodassa venäläiset ottivat huolellisesti turpaan englantilais-ranskalaiselta laivastolta, joka kävi 1854 tekemässä tuhojaan niin Ahvenanmaalla, Pohjanlahdella kuin Suomenlahdellakin. Niin tai näin 1862 Fridolf lähti Ruotsiin Värmlantiin Filipstadin vuorikouluun. Välillä hän hankki käytännön kokemusta Östanån ruukissa Ruotsissa, jatkoi sitten 1866 opintojaan Saksassa, Fribergin vuoriakatemiassa, josta hän jatkoi Venäjälle, ruhtinas Demidovin valtaville raudantuotantolaitoksille Etelä-Uraliin. Sivumennen todettuna rauta- ja aseteollisuudella rikastuneita Demidoveja pidettiin Venäjän rikkaimpana sukuna

10 Romanovien jälkeen. Fridolf ehti olla Venäjällä vain vuoden ennen kuin sairastui ja joutui palaamaan länteen. Koko 1870-luvun Fridolf kierteli Eurooppaa opintojaan jatkaen ja itseään parannellen. Matkat ulottuivat Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan, Ranskaan, Italiaan ja aina Algeriaan asti. Oltuaan kaksi vuosikymmentä ulkomailla hän palasi 1882 Suomeen ja seuraavana vuonna hänestä tulikin Billnäsin ruukinpatruuna. Fridolf jätti syntymäkotinsa Fagervikissa ja rakensi itselleen kodin Billnäsiin. F.L. Hisingerin alun perin rakennuttama puinen päärakennus paloi irtaimistoineen 1915 ja sen tilalle nousi Lars Sonckin suunnittelema, italialaisesta renessanssista vaikutteita ottanut Villa Billnäs luvun loppu oli suomalaiselle ruukkiteollisuudelle ankeaa aikaa. Päätuote oli edelleen vasarapajojen tuottama kankirauta, jota tullivapauden suojassa vietiin Venäjälle, mutta ei juuri minnekään muualle. Tuotantokustannukset olivat liian vanhanaikaisista tuotantotavoista johtuen liian korkeat, että Suomi olisi pystynyt kilpailemaan muilla markkinoilla. Venäjä oli itsekin ruvennut teollistumaan Krimin sodan jälkimainingeissa ja valtakunnan hallinnossa oli monia, jotka eivät katsoneet hyvällä sitä, että suomalaiset saattoivat kaupata tuotteitaan Venäjälle ilman tullia. Vuonna 1886 Venäjä asetti kankiraudalle suojatullin, jonka myötä suomalaiset ruukit ajautuivat ongelmiin. Billnäsissä oli 1700-luvulta lähtien jalostettu osa kankiraudasta takomotuotteiksi (takeiksi), mutta niiden tuotanto oli vuosien varrella kutistunut olemattoman pieneksi. Fridolf päätti uudistaa tuotannon kertaheitolla. Billnäsissä otettiin käyttöön samat amerikkalaiset manufaktuurimetodit, joilla Wedevågin oli onnistunut modernisoimaan tuotantonsa vuosikymmentä aiemmin. Perinteinen kankirautapaja jatkoi toimintaansa muun tuotannon rinnalla aina vuoteen Se ehti toimia lyhyin keskeytyksin 265 vuotta. Fridolfin uudistusten myötä takeiden tuotanto nousi vuoden 1885 pohjalukemista 15-kertaiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua takomotuotanto oli jälleen 15-kertaistunut noin tonniin vuodessa. Tuotanto kaksinkertaistui joka viisivuotiskaudella. Tuotteiden laatu ja hinta olivat kilpailukykyisiä kaikilla markkinoilla. Billnäsin keskeisimpiä takomotuotteita olivat lapiot, hakut, vasarat, kirveet ja muut työkalut. Amerikkalainen tuotantomalli merkitsi sitä, että metalliosat valettiin kokonaisina ja työntekijät erikoistuivat tiettyihin työvaiheisiin.

11 Vastaavaa työkalutuotantoa ei maassa juuri ollut, joten kysyntää riitti. Legendaaristen kirveiden ja lapioiden osalta Billnäs sai monopoliaseman Venäjän keisarillisen armeijan varustajana. Saman lapiomallin myöhemmän version otti myös itsenäistyneen Suomen armeija käyttöönsä sillä kaivettiin juoksuhaudat Talvi- ja Jatkosodassa. Sittemmin siitä kehitetty, Fiskarsin valmistama malli on myös ollut NATO:n hyväksi havaitsema. Billnäsin kirves on vielä kuuluisampi sitä ja sen pohjalta kehitettyjä kirvesmalleja pidetään edelleen parhaina, mitä tästä maasta löytyy. Billnäsin tuotteet keräsivät huomiota myös Suomen ja Venäjän rajojen ulkopuolella ja voittivat monia kansainvälisiä palkintoja vuosina Hisinger itse oli Pariisin vuoden 1889 maailmannäyttelyssä oman alansa palkintoraadissa. Ranskalaisten kunnioituksesta kertovat hänen saamansa huomionosoitukset Chevalier de Merité Agricole ja Officier de l Instruction publique. Pariisin 1889 maailmannäyttely on jäänyt erityisesti mieleen siitä, että hillittömän tappelun jälkeen sen ajaksi Pariisiin rakennettu maamerkki seisoo siellä edelleen kyse on luonnollisesti Eiffel-tornista. Suomella meni vuoden 1889 Maailmannäyttelyssä muutenkin mukavasti. Suomi sai hieman varkain ensimmäistä kertaa oman paviljongin. Taustalla oli se, että näyttely juhlisti Ranskan vallankumouksen satavuotisjuhlaa ja mm. Venäjän keisari kieltäytyi osallistumasta viralliseen osioon. Kun valvontaa ei ollut, suomalaiset teollisuusmiehet näkivät tilaisuutensa tulleen. Eksoottinen Suomi ja sen kulttuuri pärjäsivät tosin vielä teollisuuttakin paremmin. Suomen Matkailijayhdistyksen suuri mainostaulu voitti Näyttelyn pääpalkinnon, Grand Prix n. Albert Edelfelt sai korkeimman mahdollisen kunniamitalin Pasteurin muotokuvasta ja lisäksi hänestä tuli Ranskan Kunnialegioonan upseeri. Nuoremman aloittelevan suomalaistaiteilijan Akseli Gallen-Kallelan Aino-taulu voitti toisen luokan mitalin ja kuvanveistäjä Kaarlo Haltia sai hänkin kunniamaininnan.

12 Tuotannon kasvu ja monipuolistuminen Billnäsissä 1800-luvun lopulla oli seurausta Hisingerin monista investoinneista. Hän rakennutti 1887 uuden hienotaepajan ja seuraavana vuonna modernin takomon, jonka koneiden voimanlähteenä oli vesirattaiden sijaan turbiini. Uutta sekin. Billnäsissä taottujen työvälineiden puuosien valmistamisen turvaamiseksi Hisinger rakennutti 1891 sahan. Sen yhteydessä oli myös sorvaamo, jossa tuotettiin työkalujen, mm. legendaaristen kirveiden, varsia. Osa Billnäsin tehdasalueesta paloi 1895 (taas), mutta se ei Hisingeriä lannistanut. Vuosisadan viimeisinä vuosina hän rakennutti lähes joka vuosi jonkin uuden verstaan. Uusi tuotantoalan laajennus oli vuorossa 1896, jolloin Hisinger perusti laajan puusepänverstaan. Siinä alettiin 1909 valmistaa konttorihuonekaluja, jotka saivat Suomessa suuren suosion. Merkki oli Billnäs. Huonekalujen raaka-aineena oli pääosin puolalainen tammi. Hisingerin aikana perinteiset vesirattaat väistyivät Billnäsin voimataloudesta. Vielä 1893 ruukilla oli 13 vesiratasta. Ruukin neljä turbiinia tuottivat samaan aikaan lähes yhtä paljon voimaa kuin vesirattaat. Viimeinenkin vesiratas katosi 1908 ja Billnäsissä siirryttiin kokonaan vesiturbiineihin. Samoihin aikoihin ruukille saatiin myös oma vesivoimala. Sähkö löysi tiensä Billnäsiin, sekä tehdassaleihin että asuinhuoneisiin. Samalla, kun uusien verstaiden luku kasvoi, myös ammattityöväen määrä Billnäsissä nousi vuodesta 1883 kymmenkertaiseksi tultaessa 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulle. Uutta ammattiväkeä Hisinger pestasi Suomen ohella ulkomailta aivan kuten Billstenkin oli aikanaan tehnyt. Enimmillään ulkomaisten osuus oli vuosisadan vaihteessa, jolloin se nousi noin 25 prosenttiin. Hisinger oli maailmaa nähnyt mies, hän ei siirtolaisia pelännyt. Billnäsin väkiluku nousi Hisingerin aikana pitkälle yli tuhannen hengen. Isiltään oppimin ruukinpatruunan metodein Hisinger piti huolta väestään. Jo 1884 Hisinger perusti Billnäsiin vakituisen kansakoulun, jota varten valmistui uusi koulurakennus Muutamaa vuotta myöhemmin Billnäsiin rakennettiin yhteiset kokoontumistilat, joiden yhteydessä oli kirjasto ja lukusali sekä rukoushuone. Vapaakirkollinen seurakunta oli tullut Billnäsiin jo 1889, kun Hisingerin taloudenhoitaja oli kutsunut metodistipastorin kylään saarnaamaan. Hisinger suhtautui liikkeeseen myönteisesti ja ollessaan 1905

13 Ranskassa hoitamassa terveyttään lähetti Cannesista luonnoksen seurakuntataloa varten, ehdotti nimeksi Templet ja lupasi markkaa rakennuskuluihin. Rakennus vihittiin saman vuonna, sähköistettiin 1919 ja sai Hisingeriltä uudet urut Hisinger tuki myös paikallista työväenliikettä, mutta sen sosialistista siipeä hän ei ymmärtänyt. Billnäsin suomenkielinen työväenyhdistys perustettiin 1905 ja ruotsinkielinen vuotta myöhemmin. Vuonna 1907 aloittivat toimintansa puu- ja metalliammattiosastot. Hisinger kielsi osallistumisen niiden toimintaan erottamisen uhalla, mikä piti jäsenmäärän pienenä Talvisotaan asti. Jäsenkatoa koettiin myös vuonna 1918, jonka jälkiseurauksena puolet ammattiosastojen aktiivijäsenistä oli kuollut tai vankileireillä. Fridolfin aikana patruunaomistus alkoi käydä vanhanaikaiseksi ja hän ymmärsi siihen liittyvät riskit. Jo vuonna 1898 ruukista tuli osakeyhtiö nimellä Billnäs Bruks Aktiebolag. Osakeyhtiössä Hisinger säilytti luonnollisesti itsellään selvän osake-enemmistön ja määräysvallan. Billnäsin tuotantolaitokset ja lukuisia ruukkiyhtymään kuuluneita maatiloja Hisinger myi osakeyhtiölle säilyttäen itsellään Villa Billnäsin lähiympäristöineen sekä suuren osan ruukille kuulunutta maaomaisuutta. Hisinger valittiin yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi, mutta jo toukokuussa 1903 hän joutui terveydellisistä syistä johtuen luopumaan tästä tehtävästä. Vuonna 1920 yhtiön osake-enemmistö siirtyi Fiskars Oy:lle, jolloin Billnäsistä tuli käytännössä sen tytäryhtiö, vaikka toiminta jatkuikin näennäisesti itsenäisenä. Tuotantoa uudistettiin ja siirrettiin uusiin tiloihin. Fiskars otti tehtaat kokonaan haltuunsa Vapaaherra, paroni Fridolf Leopold Hisinger oli sukunsa viimeinen miespuolinen edustaja eikä koskaan avioitunut. Ehkä siksi hän ehti elämässään niin paljon. Yhteiskunnallisessa elämässäkin hän oli kerran mukana osallistuessaan aatelissäädyn edustajana Suomen valtiopäiville Sukunsa perinteitä kunnioittaen hän perusti Billnäsiin puutarhakoulun, joka toimii (ilmeisesti) vieläkin. Hän kirjoitti myös kaksi kirjaa: toisen matkoistaan Euroopassa Afrikassa 1914 ja toisen sukunsa historiasta F.L. Hisingerille myönnettiin Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäinen vuorineuvoksen titteli. Se oli varmasti ansaittu, sillä Billnäsin ruukki oli uudistumisen kautta selvinnyt läpi vuosisadan vaihteen vaikeiden aikojen. Hisingerin muiden veljesten ruukit olivat joutuneet luopumaan raudanjalostuksesta jo 1900-luvun alussa, jolloin Billnäsissä oli työntekijöitä vielä yli tuhat. Vaikka Fiskarsin toiminta ruukinsairaaloineen ja kouluineen muistutti vielä sodan jälkeenkin osin perinteistä patruuna-aikaa se päättyi käytännössä Hisingerin myydessä osakeenemmistönsä Palkkajohtajat korvasivat patruunan.

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008

Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008 Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008 Kansalaisen karttapaikka, internet-palvelu Keskikoordinaatti pääkaivoskuilulle: 6684224/ 3335197

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman Rahapoliittinen kädenvääntö Borgström Snellman Borgström versus Snellman Henrik Borgström nuoremman ja J. V. Snellmanin rahapoliittinen kädenvääntö Suhteellisen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Venäjä. on toista maata. vuonna Gummeruksen kustantamina. Moskova noir -trilogian kolmannen osan on määrä ilmestyä vuoden

Venäjä. on toista maata. vuonna Gummeruksen kustantamina. Moskova noir -trilogian kolmannen osan on määrä ilmestyä vuoden RIITTA SAARINEN Venäjä on toista maata Ruotsalainen kirjailija Paul Leander-Engström työskenteli 1980 1990-luvulla Venäjällä, kun muutoksen tuulet puhalsivat maassa. Niistä kokemuksista hän on ammentanut

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 11.12.2006

OTK, ON täydennystentti 11.12.2006 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos FINANSSIOIKEUS Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 11.12.2006 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1(6) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2011 Versio 1.0H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 2(6) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT... 3 1.1

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI SISÄLTÖ Viipurin evankelisluterilainen tuomiokirkko Ravintola Espilä Kauppatori ALKUSANAT SISÄLTÖ JOHDANTO KIRJE VIIPURISTA SYYSKUSSA 1939 SAAPUMINEN VIIPURIIN Rautatieasema Linja-autoasema Viipurin linna

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1 UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 SYVÄLLE SALATTU IMMORTALS NORDISK FILM TOUKOKUUN-KESÄKUUN 2012 UUTUUDET 1 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 Yli 190 000 elokuvakatsojaa! Tervetuloa

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot