Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.itsenaisyyspuolue.fi"

Transkriptio

1 Nro 8/2008 Hinta 2,5 e äänenkannattaja Kunnallisvaaleista kohti eduskuntavaaleja s. 2 Sotilaspolitiikka EU:n perustuslain keskeinen osa s. 3 Itsenäisyyspuolue päätti osallistua eurovaaleihin s. 4 Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikka ei tuo uutta s. 5 Poikkinainen s. 5 Kysymyksiä ja vastauksia Itsenäisyyspuolueesta s. 6 Tämän viestin ja vaihtoehdon EU-politiikalle Itsenäisyyspuolue kertoo myös kesän 2009 eurovaaleissa. Ari Ojapelto: Finassikriisin ennustamisesta s. 7 Tampereelle 6.12.! Suurimpiin kriiseihin voi vastata vain itsenäinen Suomi Perustava kysymys on, keiden ehdoilla ja keiden hyväksi yhteiskunnallista kehitystä ohjataan. Nyt EU-alueen ja samalla Suomen lainsäädäntöä ohjaavat suurten yritysten etuja ajavat lobbarit. Käytännössä kansanvallan on korvannut taloudellisen eliitin ohjaama harvainvalta. Tilanne on kestämätön. Globalisaation ja vapaiden pääomaliikkeiden nimiin vannonut harvainvalta on saanut aikaan ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin alasajon lisäksi ennennäkemättömän talouskriisin. Se on johtamassa inhimillisen hädän pahenemiseen entisestään. EU tukee ja estää jäsenmaiden itsenäisen talouspolitiikan Euroopan unioni julkistaa 200 miljardin suuruisen elvytyspaketin Paketin tarkoituksena on antaa hallituksille vapaammat kädet valtion budjettien kautta tehtävään elvytykseen sekä verohelpotuksiin. Tukipaketista 170 miljardia euroa tulee EUmaiden hallituksilta ja loput EU:n rahoittamana. EU:n "rahoittamat" varat kerätään nekin jäsenmaista. Paketista levinneiden ennakkotietojen mukaan hallitusten finanssikurin vaatimuksia höllennettäisiin väliaikaisesti enin- tään vuoteen 2011 saakka. Lisäksi hallituksilta kaivataan aloitteita, jotka mahdollistaisivat tuen tarjoamisen muun muassa köyhille ja pitkäaikaistyöttömille sekä myös pienille ja keskisuurille yrityksille. EU:n "tuki" merkitsee siis sitä, että jäsenmaat keräävät rahat veronmaksajilta ja jakavat ne EU:n määräämällä tavalla EU:n nimissä. Lisäksi jatketaan verohelpotuksia, jotka ovat merkinneet eriarvoisuuden kasvua ja peruspalveluiden alasajoa. Nykyisen uusliberalistisen konkurssipolitiikan tilalle tarvitaan uutta talousja yhteiskuntapolitiikkaa, joka asettaa työn sekä sen tekijät ja heidän etunsa suurten pääomien ja niiden omistajien etujen edelle. Kestävään yhteiskuntakehitykseen sekä ihmisen ja ympäristön tasapainoon johtavat ratkaisut ovat mahdollisia. Mutta ne eivät voi syntyä nykyisen, harvainvallan etuja toteuttavan politiikan keinoin. Tie muutokseen avautuu vain demokratian, kansanvallan avulla. Jotta demokratia voi kansakunnan keskuudessa toteutua, tämän on voitava päättää vapaasti ja itsenäisesti omista asioistaan. Suomen kansan pääsy ulos nykyisestä yhä pahenevasta ahdingosta edellyttää irtipääsyä maamme ja kansamme itsenäisyyden tuhonneista EU-kahleista. Miksi tarvitaan Itsenäisyyspuolue? Ettekö voisi liittyä perussuomalaisiin, joka sekin vastustaa EU-jäsenyyttä? Kireää on - Pitää olla ainakin yksi puolue, joka varmasti haluaa Suomen ulos EU:sta ja vastustaa Nato-jäsenyyttä. Itsenäisyyspuolueella on toki monia muitakin tavoitteita, kuten eriarvoisuuden vähentäminen ja tasapainon löytäminen ihmisen ja ympäristön välillä. Perussuomalaisiin emme liity. Syitä on monia, mutta kaksi riittäköön tässä. Perussuomalaiset ratsastavat EU-kriittisyydellä, mutta eivät ole eduskunnassa toimineet sen puolesta, jotta laiton EU-jäsenyys purettaisiin. Ps:n puheenjohtaja vastusti Nato-jäsenyyttä presidentinvaaleissa 2006, kannatti Nato-jäsenyyttä keväällä 2008 ja vastustaa Nato-jäsenyyttä syksyllä Itsenäisyyspuolue vastustaa varmasti Nato-jäsenyyttä myös seuraavien tärkeiden eduskuntavaalien jälkeen, jolloin nykyiset valtapuolueet aikovat ilmeisesti viedä Suomen Natoon. Lisää kysymyksiä ja vastauksia Itsenäisyyspuolueesta ja EU:sta sivulla 6 Kouluilla ei ole varaa antaa lapsille lähellä tuotettua ruokaa edes joulun kunniaksi.

2 2 Vapaa Suomi 8/2008 Kansa jakautuu ja osa viisastuu Kunnallisvaaleista eurovaalien kautta eduskuntavaaleihin Kunnallisvaalit on käyty. Kaikille ehdokkaille ja muuten vaalityössä mukana olleille kuuluu suuri kiitos. tavoitteet ovat taas enemmän tunnettuja ainakin niissä kunnissa, joissa olimme mukana. Kunnallisvaalien tulos oli Itsenäisyyspuolueelle 2 valtuutettua Alajärvellä Antti Pesonen ja Pyhäjoella Jaakko Jukkola - ja 0,1 prosenttia koko maan äänistä. Kokonaisäänimäärä kasvoi edellisistä kunnallisvaaleista, mutta jäi silti vaatimattomaksi. Tämä oli odotettavissa, kun ehdokkaita oli vain pienessä osassa kuntia. Kunnallisvaalituloksen perusteella Itsenäisyyspuolue on pienpuolue. Tilanne näyttää toiselta, kun katsotaan, mitä maassa tapahtuu ja mitä tekevät vallassa olevat puolueet. Valtapuolueet lisäävät eriarvoisuutta ja köyhyyttä, siirtävät valtaa yhä enemmän Suomesta EU:lle ja vievät Suomea sotilasliittoon EU:n ja Naton kautta. Näin tapahtuu, vaikka kaikissa kolmessa asi- yhteystiedot 3 linja 7 B 33, Helsinki puh , fax , info(at)ipu.fi Puheenjohtaja Antti Pesonen, puh , fax Nikinsaarentie 31, Alajärvi, antti.pesonen(at) ipu.fi assa suuri enemmistö suomalaisista haluaa päinvastaista. Tässä Itsenäisyyspuolue ei ole pienpuolue, vaan suomalaisten enemmistön asialla. Äänestäjien asia on ratkaista, haluavatko he tukea omia tavoitteitaan vastaan toimivia valtapuolueita vai tarttua muutoksen m a h d o l l i s u u t e e n. Keskusta ja sdp saivat kunnallisvaaleissa muistutuksen kuolevaisuudestaan. Kaikkia äänestäjiä ei voi pettää kaiken aikaa. Kun riittävän moni äänestäjä muuttaa käyttäytymistään, voi suurista puolueista tulla pieniä ja pienistä suuria. Perussuomalaisten vaalivoiton yhtenä syynä oli monien äänestäjien valmius muutokseen. Perussuomalaisilla on taitava puheenjohtaja ja puolue on eduskuntapuolueista ainoa, joka edes näyttää vastustavan nykyistä EUjohtoista politiikkaa. Toinen asia on, mitä annettavaa puolueella lopulta on. Tähänastinen ei vakuuta. Jos puolueen EU-politiikan linja kuuluu EU hajoaa omaan näppäryyteen sä, on se vain hidastamassa tarvittavaa todellista muutos- Varapuheenjohtajat Jaakko Jukkola, puh.ja fax , (Oulu), jaakko.jukkola(at)kotinet. com Lea Launokari p Mauri Nygård p ta. Suomella ei ole varaa jäädä odottamaan EU:n hajoamista, sillä siihen saattaa kulua kymmeniä vuosia. Itsenäisyyspuolueella on edessään kova haaste. Päätavoite on vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Sitä ennen on syytä onnistua kolmessa asiassa. On rakennettava toimiva yhteyshenkilöiden ja paikallisosastojen verkosto. On hankittava rahoitusta näkyvälle toiminnalle. On myös hankittava valtakunnallista julkisuutta puolueelle ja sen tavoitteille. Tämä kaikki on mahdollista saavuttaa määrätietoisella työllä. Nykyisen talouskriisin ja muiden kasvavien kriisien maailmassa ei tarvitse muuttaa peruslinjaansa. Olemme jo aiemmin vaatineet keinottelun lopettamista, suurempaa omavaraisuutta ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntapolitiikkaa. Kesäkuussa 2009 pidettävät eurovaalit joihin Itsenäisyyspuolue osallistuu ovat mahdollisuus tuoda esille sekä puolue, että sen viesti suomalaisille: Itsenäisyys ja kansanvalta tilalle. Pääsihteeri Risto Kangas com Muut alueelliset yhteyshenkilöt EU-vallan Pirkanmaa Mirjaleena Isoaho ramhie(at)gmail.com Varsinais-Suomi Teppo Honkasalo p com On jälkiselittelyjen ja kiitosten aika. Siispä kiitos kaikille teille, jotka ymmärsitte, että kuntien tiukan talouden aikana tärkeintä on antaa valtaa käyttäneille muistutus kuolevaisuudesta. Kiitos, jotka äänestitte Itsenäisyyspuoluetta tai Perussuomalaisia! Valtaa viime vuosina käyttäneet (Kok, Sdp, Kepu, Vihr, RKP) kokivat yhteensä lähes kolmen prosenttiyksikön menetyksen. Sen pitäisi jo säikäyttää miettimään kuntien valtionosuuksiakin uudelta pohjalta. Odotetusti eniten julkisuudessa ollut Perussuomalaiset sai suurimman osan protestiäänistä. Onnittelut teille, vaikka henkilökohtaisesti pidänkin puoluettanne vain toiseksi parhaana. En voi täysin luottaa puheenjohtajaanne, joka henkilökohtaisesti on ilmoittanut kannattavansa Natojäsenyyttä ja sitten puolueen puheenjohtajana on kohta sitä vastustanut. Ei hän ole myöskään toiminut käytännössä maamme erottamiseksi EU-jäsenyydestä. Ei osallistunut mielenosoituksiin, tms. Valtamediakaan ei näytä häntä enää pelkäävän. Satakunta Katri Aalto p , katriaalto(at)gmail. com Helsinki-Uusimaa Mikko Lahtiluoma Häme Simo Jansson p simo.jansson(at)phnet.fi Keski-Suomi Jouko Liimatainen Kymi Aarno Kaikko p Etelä-Savo Margareta Paulat-Palmroth maggie_palmroth(at) yahoo.com Se, että kiihkokapitalismia kannattava Kokoomus ja sen puisto-osasto Vihreät menestyivät hyvin, oli myös jo noin 25 vuotta sitten kirjoitetun käsikirjoituksen mukaista. Kun maahan luodaan tietoisesti rikkaitten yläluokka, niin totta kai yläluokkaan samaistuvat äänestävät omaa puoluettaan. Kyllähän siinä myös moni pienipalkkainen toimistohenkilö kuvittelee kuuluvansa rikkaitten viiteryhmään, mutta annetaan heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät. Vielä pahemmin hakoteillä ovat olleet Keskustan ja demarien äänestäjät. Molempien puolueiden johto kun on ollut käytännössä kiihkokapitalismin asialla. Näiden puolueitten isäntien mielestä maassa pitää ajaa alas sekä julkinen sektori että maatalous, ja EU antaa siinä hyvää taustatukea. Äänestäjät sen sijaan ovat kuvitelleet näistä (tulevista pienpuolueista) aivan jotain muuta, ja hyviä ihmisiähän niihin paikallisella tasolla kuuluukin. Paikallistasolla hyviä ihmisiä kuuluu myös vapaa- Pohjois-Karjala Risto Boxberg risto.boxberg(at)helsinkilainen.com Pohjois-Savo Väinö Kuivalainen vaino.kuivalainen(at) hunajatupa.fi Lappi Teuvo Hämäläinen p inet.fi Pankkiyhteys Okopankki Sampo Vapaa Suomi-lehti julkaisija: Itsenäisyyspuolue Päätoimittaja: Antti muurareihin, mikä järjestö ei mielestäni kuitenkaan ole edistämässä kansanvaltaa, enkä voi kehua vapamuurarijohtoista Senioripuoluetta. Mielestäni se on perustettu hajottamaan protestiääniä. Samaa tavoitellaan sillä, että äärioikeistoryhmät ovat saaneet ympäri maan sivukaupalla lehtitilaa. Paljolti demarien johdolla luotu yksityistämispolitiikka saattaa nyt kokea takapakkia, tai sitten ei. Jos yksityistämistä hillitään, niin olisihan se huvittavaa, kuten entinen Nokian johtaja Kaarlo Isokallio totesi, että demarien yksityistämispolitiikkaa joutuisi purkamaan valtiovarainministerinä Kokoomuksen puoluejohtaja. Mauri Nygård varapj, fil.lis. Kokkola Pesonen Painopaikka: Satakunnan painotuote Oy. ISSN Vapaa Suomi -lehden levikin ja jakelun lisäämiseksi Itsenäisyyspuolue kutsuu kaikkia jäseniään ja kannattajiaan jakelutalkoisiin. Tilaa haluamasi määrä 100 kappaleen lehtinippuja jaettavaksesi. Yhden lehtinipun hinta on 6.00 euroa + lähetyksen postimaksu. Tilaukset puh , fax , info(at)ipu.fi tai os. Vapaa Suomi -lehti, Nikinsaarentie 31, Alajärvi

3 Vapaa Suomi 8/ Sotilaspolitiikka keskeinen elementti Lissabonin sopimuksessa? rauhansopi- Mikä mus? Poliitikot väittävät kovaan ääneen, että EU ja varsinkin nyt Lissabonin sopimus on rauhansopimus. Tämä väite on yksi niistä täydellisistä harhoista joita meille kansalaisille syötetään päivästä toiseen. Miten voidaan sellaista sopimusta, jossa sanotaan että: Jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan. Perustetaan puolutusvoimavarojen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hankinnasta vastaava virasto (Euroopan puolustusvirasto) (I-41 artikla kappale 3.) sanoa rauhansopimukseksi? Monisatasivuisessa sopimuksessa ei vaadita minkäänlaista rauhan- tai väkivallattoman toiminnan koulutusta puhumat- takaan asteittaisesta aseriisunnasta. Minun mielestäni rauhantyö lähtee siitä, että vältetään kaikenlaisia asevoimia, pyritään aseistariisuntaan ja erityisesti kiinnitetään huomiota ja annetaan varoja rauhankasvatukseen. Opetetaan rauhankasvatusta niin kotona, päiväkodeissa, kouluissa, opistoissa ja myös korkeakouluissa ja läpi koko ihmisen elämän. EU vie yhteiseen sotilaspolitiikkaan Rauhaa ei rakenneta nyt kyseessä olevalla perustuslakisopimuksella, Lissabonin sopimuksella, joka avoimesti määrittää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely. Tämä asteittainen määrittely johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää. Euroopan unionissa tulee olemaan velvollisuus lojaalisuuteen. Jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksetta unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuuden ja keskinäisen yhteisvastuun hengessä ja unionin tällä alalla antamia säännöksiä noudattaen. On ainutlaatuista, että perustuslaissa määritellään sotilaalliset vaatimukset. Lojaalisuus muita valtioita kohtaan on selvä lainaus Naton sopimuksesta. maail- EU-joukot malle EU:lla on jo vuosia ollut yhteinen sotilaallinen yhteistyö. Kehitys, joka alkoi Maastrichtin sopimuksesta, on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin. Jäsenvaltioiden muodostamien monikansallisten EUjoukkojen käyttötarkoituksia ovat mm. taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa rauhaan pakottaminen mukaan lukien, ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen (artikla III-210). Tämä antaa EU:lle laajan mandaatin, jopa osallistumisen sisällissotaan jonkun osapuolen puolella. Mikähän tässä on ollut EU:n tarkoitus? Hallita maailmaa sotilaallisin keinoin! Valtiot eriarvoisia, Ei Natolle. Lissabonin sopimuksen artiklassa 40 kappaleessa 6 sanotaan: jäsenvaltiot, jotka täyttävät korkeammat sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorit- Kunnallisvaalien polunraivaajat ansaitsevat kiitoksen! taakseen vaativimpia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa rakenneyhteistyön. Ministerineuvosto tekee rakenneyhteistyötä koskevat eurooppapäätökset, kaikki valtiot eivät osallistu rakenneyhteistyöhön. Miten toimivat ne valtiot, jotka eivät osallistu rakenneyhteistyöhön? Tämä on erittäin ongelmallista niille EU-maille, jotka ovat virallisesti liittoutumattomia Suomi, Irlanti, Itävalta ja Ruotsi. Lissabonin sopimus sisältää useita julki lausuttuja säännöksiä yhteistyöstä Naton kanssa. Artiklassa I-40, kapaleessa 7 sanotaan: Keskinäistä puolustusta koskevaa läheisempää yhteistyötä toteuttaessaan siihen osallistuvat jäsenvaltiot toimivat läheisessä yhteistyössä Pohjois- Atlantin liiton kanssa. Se pelko, mikä esim. meillä suomalaisilla on Naton suhteen, on täysin aiheellinen. Jo tämä artikla osoittaa sen, että Natoon kuulumattomat EU:n jäsenvaltiot ovat jo tosiasiassa kevyesti Naton jäseniä. Suomen ei olisi koskaan pitänyt ratifioida tätä sotilaspoliittista Lissabonin sopimusta. (kuva: Tapio Vanhatalo) Lea Launokari varapuheenjohtaja Kiitän kaikkia kunnallisvaaleissa nimissä ehdolla olleita ehdokkaita. Monilla paikkakunnilla lopputulos läpimenon mahdollisuuden suhteen oli jo etukäteen laskien lähes mahdoton. Se ei kuitenkaan aina ollut edes ehdokkaan oma tavoite. Kiitoksia ehdokkaille jotka näkivät puolueen esille tuomisen oman ehdokkuutensa arvoiseksi asiaksi. Te toitte puoluettamme esille. Nyt paikkakunnalla aina joku muistaa ja sinut. Se on asia, jolla voi olla suuri merkitys tästä eteenpäin. Oli myös paikkakuntia joilla olisi odottanut suurempaa kannatusta. Paikallista työtä on tehty ja asiaa viety toreille ja koteihin. Te olisitte paikkanne ansainneet, ehkä tie aukeaa jo seuraavalla kerralla. Tehty työ ei katoa minnekään, IPU muistetaan puolueena paikkakunnallanne teidän ansioistanne. Seuraavalla kerralla onnistumisia tulee paljon enemmän. Sitä varten tehdään pohjaa yhdessä seuraavat neljä vuotta. Vaaleissa saavutettu esilläolo näkyy jo nyt! Puolueena saimme 20% enemmän kannatusta kuin neljä vuotta sitten pidetyissä kunnallisvaaleissa. Koko kunnallisvaalien ajan jäsenten tekemä työ, lehtien jako ja IPU:n näkyminen lehtien palstoilla ja jopa televisiossa on ohjannut puolueen nettisivujen pariin uusia tutustujia ja tätä kautta puolueen jäsenmäärä ja lehden tilaajien määrä on kasvanut. Nyt läpimenneillä ehdokkaillamme pidämme itseämme esillä entistä paremmin. Tämä lupaa hyvää tulevaisuudelle. Luotan Antin ja Jaakon vastaavan haasteeseen todella hyvin, vilpittömät kiitokset osallistumisesta ja samalla onnittelut heille valintansa johdosta. Jäsenemme tekivät joka tapauksessa sen, minkä kuntavaaleissa voivat. He toivat puoluetta esille. Seuraavalla kerralla kuntavaaleissa meitä on varmaan ehdolla on paljon suurempi joukko. Siinä vaiheessa paljon lähempänä tavoitettaan olevan puolueen ehdokkaana. Kiitoksia ehdokkaille jotka näkivät puolueen esille tuomisen oman ehdokkuutensa arvoiseksi asiaksi. Te toitte puoluettamme esille. Nyt paikkakunnalla aina joku muistaa ja sinut. Se on asia, jolla voi olla suuri merkitys tästä eteenpäin. Tavoitteet saavutetaan vain osallistumalla ja tekemällä. Eduskuntaan aiomme edustajiamme seuraavissa vaaleissa saada. Sanomamme on realistinen ja suurimmalle osalle suomalaisia parempaa lupaava. Siksi se onkin helppo viedä eteenpäin. Kohti tulevia haasteita EU-vaalit ja eduskuntavaalit Työ itsenäisyyden palauttamisen puolesta jatkuu, eikä tuossa työssä auta säästellä voimavaroja, rohkeutta eikä nykyisin sovellettavien lakien mahdollistamia keinoja. Vaaleissa äänestysinto ja kannatus lähtevät tulevaisuudessakin puolueen jäsenten ja organisaation toimivuudesta ja hengestä. Tuolla toiminnalla ja hengellä sanoma on saatava kaikkien tietoisuuteen ja tarttumaan äänestämiseksi asti. Risto Kangas puoluesihteeri

4 4 Vapaa Suomi 8/2008 Itsenäisyyspuolue osallistuu kesän 2009 eurovaaleihin ylimääräisessä puoluekokouksessa Tampereella käytiin perusteellinen keskustelu siitä, pitääkö puolueen osallistua - niissä voimme kertoa suomalaisille, että IPU on olemassa ja että se haluaa Suomen ulos EU:sta. - muuten luomme itse sen tilanteen, että äänestäjät pitävät vaaleihin osallistuvia muita eduskunnan ulkopuolisia puolueita kesäkuussa 2009 pidettäviin EU-parlamentin vaaleihin. Va a l e i h i n osallistumista kannattavissa puheissa korostui mm. se, että Mitä voimme voittaa osallistumalla? Itsenäisyyspuolue ja sen vaatimus Suomen saamisesta ulos EU:sta on tehtävä tunnetuksi ennen seuraavia eduskuntavaaleja ja eurovaaleja voidaan käyttää siinä hyväksi. Eurovaaleihin osallistumista vastustavissa puheenvuoroissa tuotiin esille mm. se, että "Ei pidä mennä mukaan sellaiseen, jota kannattaa osallistua eurovaaleihin, koska vastustetaan". Päätös asiasta syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestyksessä noin 2/3 kannatti osallistumista eurovaaleihin. Puheenjohtaja Antti Pesonen perusteli myönteistä kantaansa eurovaaleihin osallistumiselle seuraavasti: ja perussuomalaisia, ainoina Eu-kriittisinä tai Eu-jäsenyyttä vastustavina puolueina Suomessa. - se on hyvää valmistautumista eduskuntavaaleihin. - kunnallisvaaleja parempi menestys on varmaa ja hyvä menestys on mahdollinen - se parantaa mahdollisuuksia eduskuntavaaleissa. - eurovaaleissa on mahdollista saada aikaan protestiäänien vyöry, sillä kynnys äänestää toisin kuin yleensä ja Eu-politiikkaa vastaan on pieni. - nykyisen europarlamentin ns. Eu-kriitikot eivät ole ehdokkaina. - emme häviä mitään osallistumalla, mutta pois jäämällä häviämme. - muuten menemme eduskuntavaaleihin kunnallisvaalien tuloksella. - saamme ainakin jonkin verran tärkeää valtakunnallista julkisuutta. - paikallisosastojen perustamistyö on yhdistettävissä vaalikampanjaan. Mitä voimme hävitä osallistumalla? - Emme ainakaan uskottavuutta. Nyt IPUa ei juuri tunneta. - Emme muuta linjaa emmekä tavoitteita. Saamme niitä esille, jos osallistumme vaaleihin. - Rahaa? Meidän on joka tapauksessa hankittava rahoitusta toimintaamme. Vaalien yhteydessä varojenkeräykselle on hyvät perusteet ja voimme yhdistää vaalikampanjan ja paikallisosastoverkoston rakentamisen. Kysymyksiä? Jos emme osallistu, miten hankimme sen julkisuuden, jonka saisimme ilmaiseksi osallistumalla?? Haluatko, että europarlamentissa istuu Eu-jäsenyyden vastustajia vai kannattajia? kuva: Jari Mertala?Jos siellä istuisi yksikin Eu-jäsenyyden vastustaja Suomesta, olisi työ kotimaassa helpompaa.?jos osallistuminen merkitsee laittomuuteen osallistumista, eikö sellaista ole myös euron käyttö ja Eu:n määräysten alaisen Pyöräarvonnassa yllätysvoittaja Vapaa Suomi -lehdessä 6/2008 oli kysely siitä, pitäisikö osallistua eurovaaleihin. Vastanneista n. 75 prosenttia kannatti osallistumista. - Varmasti saamme Itsenäisyyspuoluetta ja sen tavoitteita esille. - Varmasti tavoitamme uusia kannattajia ja jäseniä. - Saamme joka tapauksessa nykyistä paremman lähtökohdan eduskuntavaaleihin. - On mahdollisuus, että joku ehdokkaamme valitaan. Se tarkoittaisi merkittävää rahoitusta Eu:sta irtautumisen puolesta tehtävään työhön, suurta näkyvyyttä ja lähes varmaa suurmenestystä eduskuntavaaleissa. K y s e l y y n osallistuneiden kesken arvottiin polkupyörä. Pyörän voitti Lea Launokari Kirkkonummelta. Voittaja ilmoitti lahjoittavansa palkinnon takaisin Itsenäisyyspuolueelle käytettäväksi seuraavan arvonnan palkintona. Itsenäisyyspuolue kiittää! Itsenäisyyspuolue tarvitsee taloudellista tukea Itsenäisyyspuolue toimii yksinomaan kannattajiensa tuen varassa. Nyt Itsenäisyyspuolue tarvitsee taloudellista tukea. Tue toimintaamme sopivaksi katsomallasi summalla ja jos mahdollista, tee se joka kuukausi. Tärkeä työmme vaatii myös varoja. Kiitos kaikille lahjoittajille, jotka ovat tehneet mahdolliseksi toiminnan. Uhrauksenne tuottaa tuloksia. tukitili on

5 Vapaa Suomi 8/ Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia vanhan toistoa Hallitus on julkistanut ilmasto- ja energiastrategiansa. Asian käsittely siirtyy nyt eduskuntaan. Kuten oli odotettavissa strategia on tehty suurteollisuuden ja suurten voimayhtiöiden ehdoilla. Hallituksen myönteinen kanta atomivoimaan merkitsee myös vihreätä valoa uraaninlouhinnalle Suomessa Strategiaan on kirjattu lisäydinvoiman tarve, mikä osoittaa, että hallitus ei välitä millään tavalla Suomen eikä EU-maiden kansalaisten mielipiteistä. Taloustutkimuksen Ylelle toukokuussa toteuttaman kyselyn mukaan vain kolmannes suomalaisista kannattaa ydinvoiman lisärakentamista, ja Eurobarometrin tammikuussa 2007 julkaiseman mielipidemittauksen mukaan vain yksi viidestä eurooppalaisesta tukee ydinvoiman käyttöä. Lisäydinvoiman tarvetta puolustellaan sähkön kulutuksen kasvulla. Tämä paljastaa Suomen hallituksen täysin vanhakantaisen ajattelutavan sekä kyvyttömyyden tehdä energiapolitiikkaa jo tarjolla olevan energiatehokkuusteknologian, puhumattakaan kehitteillä olevan energiatehokkuusteknologian ehdoilla. Maaliskuussa pidettiin Itävallassa Maailman kestävän energian konferenssi (World Sustainable Energy Days), johon osallistui noin 800 energia-alan edustajaa eri puolilta maailmaa. Yksi puhuja oli EU-komission Paolo Bertoldi, joka esitti, että EU:ssa on mahdollista vuoteen 2015 mennessä säästää noin 1/3, eli 446 TWh sähköä kotitalouksissa ja palvelusektorilla. Jos huomioidaan, että myös teollisuudessa olisi mahdollista säästää 1/3 sähköstä, päästään 700 TWh:in kokonaissäästöön vuoteen 2015 mennessä. Tämä vastaa 120 ydinvoimareaktoria. Esimerkkinä mainittakoon, että Ruotsin sähkönkulutus on alentunut 6 TWh:illa vuodesta Tähän on lisättävä kaikki uusiutuvien energialähteiden mahdollisuudet ja niiden tuottamat uudet työpaikat erityisesti maaseudulla. Näiden status tulee huomattavasti nousemaan, kun Bonnissa tammikuussa 2009 perustetaan uusiutuvien energioiden maailmanlaajuinen järjestö Irena (International Renewable Energy Agency). Sen perustamista ajaa Saksan hallitus, joka on ottanut tehtäväkseen kutsua kaikki YK:n jäsenmaat Irenan jäseniksi. Ellei eduskunta saa aikaan merkittäviä tulevaisuuden energiayhteiskuntaan johtavia muutoksia Suomen hallituksen tekemään ilmasto- ja energiastrategiaan, maamme maine merkittävänä teknologian edelläkävijänä kärsii pahan takaiskun. Suomen maine on jo kolhiintunut pahasti Olkiluoto 3:n teknisten ja taloudellisten ongelmien takia merkittävä talouslehti Financial Times otsikoi OL 3:n tilannetta Suomen (ydinvoiman) elvytyssymbolista tulee ongelmien, myöhästymisten ja kustannusten ylittämisen esimerkkitapaus. Samantyyppisiä kirjoituksia on ollut paljon ulkomaisissa lehdissä viime aikoina. Hallituksen kanta atomivoimaan merkitsee myös vihreätä valoa uraaninlouhinnalle Suomessa. Ministeri Mauri Pekkarinen on toistuvasti korostanut, että jos Suomi käyttää atomivoimaa, sen tarvitsema polttoaine on myös louhittava Suomesta. Kaikilla paikkakunnilla, jotka ovat kansainvälisten uraaninlouhintayritysten kiinnostuksen kohteena, asukkaat vastustavat louhintaa. Hallituksen ydinvoimamyönteisyys on myös aiheuttanut ulkomailla spekulaatioita, voitaisiinko Olkiluodossa rakenteilla oleva korkea-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoituslaitos asettaa myös muiden EU-maiden käyttöön. Tämäkin asia on otettava huomioon, kun Suomen eduskunta lyö lukkoon energialinjauksen, joka ministeri Pekkarisen mukaan ulottuu vuoteen 2050 saakka. Ulla Klötzer Naiset atomivoimaa vastaan, Espoo Anna-Liisa Mattsoff Edelleen ei ydinvoimaa -kansanliike, Helsinki Kukaan ei synny mitättömäksi. Se on hankittu ominaisuus. Ihmiset yleensä kasvavat tehtävänsä mukana, mutta yhtä hyvin he voivat sen mukana kutistua. Tästä kaikesta antaa loistavan esimerkin nykyinen hallituksemme, jonka edeltäjien samantasoisuutta ei voi käyttää lieventävänä asianhaarana vaan perusteena maansurun julistamiseen. Eikö vieläkään. Taasko. Kansalaiset pakotetaan seuraamaan mitättömyyksien paraatia vuodesta toiseen. Hallitsijam- Mitättömyyksien paraati me on leivottu taikinasta, jonka tärkeimmät ainekset ovat palstamillimetreistä voimaa ammentava egomania, valikoiva sokeus ja kuurous todellisuuden suhteen, auktoriteettiusko, siihen kuuluva oman ajattelutoiminnan puuttuminen ja täydellinen ulkoaohjautuvuus. Nämä hallitsijoidemme perimmäiset arvot tulevat esiin päivittäin, lukemattomin eri tavoin, kirkkaasti ja kuuluvasti. Niiden ulkopuolelle jäävät seikat selvitetään retoriikalla tai vaikenemisella. Kaikki tämä peri-inhimillinen toiminta ei sinänsä ansaitsisi erityisempää huomiota, ellei juuri näiden ihmisten käsiin olisi uskottu se vähäinen mahdollisuus, joka meillä on tulevaisuuteen vaikuttamisen suhteen. Tilanne on kammottava, eikä siitä saa vaieta. Energiantuotannon ongelmiin hallituksemme vastaa suunnittelemalla uuden ydinvoimaonnettomuuden aloittamista, vaikka edellinenkin on Eurajoella kesken. Demokratian kriisiin hallitus vastaa kantamalla huolta siitä, että Lissabonin sopimuksen kaatanut Irlannin kansanäänestys mitätöitäisiin. Talouskriisin edessä ensin kielletään sen olemassaolo, sitten kielletään sen koskevan Suomea, minkä jälkeen nostetaan kädet ryhdikkäästi ylös. Sama taktiikka on käytössä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen loppumisen suhteen. Asevarustelua hillitään vänkäämällä maatamme sotilasliittoon. Tästä kaikesta soimaan jäävä kauhistuttava tyhjyyden kohina peitetään toistelemalla sellaisia sanoja kuin valttämättömyys, toivo, arvot, unelmat, tekeminen, eurooppalaisuus, turvallisuus, globalisaatio, talouskasvu, kilpailukyky. Fanfaarit soivat kun eläkkeitä luvataan nostaa inflaatiovauhtia vähemmän, hiilidioksidipäästöjä vähennetään polttamalla turvetta ja palmuöljyä samalla kun köyhyyttä vähennetään kutsumalla sitä köyhien omaksi syyksi. Mitättömien hallitsijoiden yläpuolelta - tai piilosta verhon takaa - löytyy aina niitä päteviä ja lahjakkaita, jotka käyttävät lahjojaan piittaamattomasti omien lyhytaikaisten etujensa ajamiseen. Heitä on syytä varoa. Mitättömyyksistä tarvitsee vain hankkiutua eroon. Poikkinaisen pakinakirjaa Järki ja tunteet saa osoitteesta tai kirjakaupasta poikkinainen.com

6 6 Vapaa Suomi 8/2008 Finanssikriisin ennustamisesta 7 Finanssikriisin alussa television A-Talk ohjelmaan oli kutsuttu haastateltavaksi alan arvostettu asiantuntija, investointipankkiiri Björn Wahlroos. Hän tunnusti ohjelmassa, ettei vielä viikkoa aikaisemmin hänkään olisi arvannut tulevaa kehitystä. Kummallista, ettei Wahlroos eikä kukaan lukuisten tutkimuslaitosten talousprofessoreista ole aikaisemmin varoittanut rahoitusmaailmassa jo pitkään jatkuneesta virtuaalitaloudesta. Varoitin siitä jo kaksi vuotta sitten julkaistussa kirjassani Ahneuden aika (VS-Kustannus 2006) Kannattaisi lukaista sieltä ainakin seuraavat Sillä voitaisiin hillitä nopeita pääomaliikkeitä, joiden tuotto-odotukset ovat joskus muutaman tunnin mittaisia. Tällainen yhden prosentin transaktiovero toisi keskuspankeil- kohdat: "Pörssiromahdusta odotellessa" ja "Hyytyvätkö USA:n markkinat?". Edellisten lisäksi kannattaa lukea myös luvut: "Finanssimaailma on irtautunut reaalimaailmasta", "Pääomille ei enää löydy järkeviä investointikohteita", "Pörssidiilerit ovat vastuuttomia puoskareita" ja "Onko uhkapeli poliitikkojen erityisessä suojeluksessa?". Lopuksi voisi vielä tutkailla taloustieteilijöiden osaamista, ennustamiskykyä ja moraalia lukemalla luvut "Polttakaa taloustieteilijöiden oppikirjat", Missä on taloustieteilijöiden moraali?, "Onko taloustiede tiedettä vai uskontoa? ja "Tulevaisuuden ennustaminen ei ole mahdotonta. Talouden huippuammattilaisille on ilmeisen vaikeaa huomata virtuaalimaailman ja reaalimaailman eroa. Pankkien välisillä virtuaalisilla Härkämarkkinoita kuvaava veistos New Yorkissa. Käsitettä härkämarkkina on käytetty pitkään jatkuneesta talouden nousukaudesta, joka ylittää historiallisen keskiarvon. Vastaavasti käsitettä karhumarkkina käytetään pitkään jatkuneesta laskukaudesta. velut) oli miljardia dollaria vuonna Niitä vertaamalla saa karkean käsityksen tämän pankkien välisen uhkapelin suuruudesta. Finanssikupla on syntynyt investointipankkiirien ahneuden tuloksena. Lainatessaan rahaa toinen toisiltaan, he ovat innovoineet eli leiponeet johdannaismarkkinoilla erilaisia osakepaketteja lainojen vakuudeksi. Ne voivat aluksi sisältää sekä hyviä että huonoja velkapapereita (esim. subrime-luotot). Seuraava pankki leipoo seuraavan arvopaperin ja lisää taas huonoja velkapapereita. Kun tätä innovointia eli edelleenmyyntiä jatketaan kertaa, viimeisillä ostajilla ei ole mitään käsitystä pakettien sisällöstä ja arvosta. Nyt kun vakuuksien arvo on romahtanut, optioilla ja bonuksilla rikastuneet pankinjohtajat huutavat veronmaksajia apuun. Kaikki tämä eli investointipankkien johdannaismarkkinolla liikkuu professori Vesa Puttosen mukaan yhteensä n miljardin euron jättimäinen kupla, jonka todellisesta arvosta ei tiedä kukaan. Europarlamentaarikko Esko Seppänen on puolestaan arvioinut näiden vedonlyöntimarkkinoiden suuruuden jopa miljardiksi dollariksi. Mikä tahansa luku onkaan oikea, se kertoo ongelman suuruusluokan. Kun näitä summia vertaa reaalimaailmaan, ymmärtää kuplan jättimäisyyden. Esimerkiksi koko maailman BKT:n arvo (kaikki maailmassa tuotetut tavarat ja palpörssikeinottelu ja johdannaismarkkinat ovat saaneet rauhassa muhia poliitikkojen ja uusliberalististen taloustieteilijöiden suosiollisella myötävaikutuksella. Kaikki on tapahtunut ns. vapaiden markkinoiden ja vapauden ideologian nimissä. Pankinjohtaja Wahlroosin mukaan nämä heilahtelut ovat normaaleja korjausliikkeitä ja koska innovatiivisessa prosessissa luodaan uutta, ei ole käsikirjaa, joka kertoisi, milloin on edetty liian pitkälle. Wahlroos ei ole myöskään paheksunut rikkaiden ja pankinjohtajien privatisoimia ja innovoimia veroparatiiseja. Niihin on piilotettu verottajan ja säätelyn ulkopuolelle miljardia dollaria. Se onkin ymmärrettävää, sillä Wahlroos on todennut viime vuoden kirkkopäivillä, että hän haluaisi privatisoida myös omantunnon. Nyt alkaa uhkapelin toinen vaihe. Poliitikot eivät ole antaneet pankkien mennä konkurssiin ja markkinatalouden luovan tuhon tapahtua, vaan ovat menneet kilvan pelastamaan pankkien osakkeenomistajia rökäletappioilta. Vanhasen johdolla Suomen tukipaketissa valtio on varannut veronmaksajien rahoja 50 miljardia euroa takauk sia (suurempi kuin valtion budjetti tai valtion velka) ja neljä miljardia suoralle pankkituelle. Katainenkaan ei paheksu lähes kuntien valtiontukiaisten (5 mrd ) suuruisen rahasumman kaatamista vanhojen ja täysin mätien pankkirakenteiden päälle. Suomen pankeissa oli vuoden 2007 lopulla 93 miljardia euroa. Pankkien muodostamassa Talletussuojarahastossa on tällä hetkellä varoja noin 520 miljoonaa euroa, eli teoreettisesta korvaussummasta se pystyisi vastaamaan noin yhden prosentin verran. Suomalaispankit vielä urhoollisesti väittävät, etteivät he nykytilanteessa tarvitse valtion miljardeja. Velkojen arvonalennusten kirjaamista taseisiin yritetään viivyttää ja prosessi vie useamman vuoden, joten kaikkein pahimmassa tapauksessa uudesta pankkitukipaketista voi koitua maksettavaksi euroa jokaiselle suomalaiselle. Kauheinta tässä finanssikriisissä on, että millään valtiolla ei ole kassassa tarvittavia jättisummia, vaan ne joutuvat menemään hattu kourassa anomaan rahaa lainaksi samoilta pankeilta, joita he ovat pelastamassa! Maailmalta kerätty finanssikriisin pelastuspakettien yhteissumma on jättimäiset miljardia, mutta se ei riitä alkuunkaan pelastamaan finanssikuplaa, joka on mahdollisesti 1-5 kertaa koko maailman bruttokansantuote. Sillä vain siirretään kuplan puhkeamista vähän tuonnemmas. Tällä pelastusoperaatiolla on toinenkin moraalinen ongelma. Nyt pankinjohtajat ja finanssikeinottelijat tietävät, että viimekädessä voitot voi privatisoida ja riskit ja tappiot voi sosialisoida veronmaksajien maksettaviksi. Nyt pankinjohtajat voivat iloisesti jatkaa Hedgefundien, termiinien, swappien ja warranttiensa innovointia. Siellä keinotellaan jopa velkarahalla. Pörssissä joka päivä n miljardia dollaria vaihtaa omistajaa. Siitä vain 5-10 prosenttia tarvitaan maailmanlaajuisiin investointeihin ja kauppaan. Loput ovat uhkapeliä, jossa osakkeet vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden viikon välein. Maailmalla rikkaille on kasautunut liikaa rahaa, jolle ei enää löydy tuotannollista investointikohdetta. Teollisuusmaiden automatisoitunut tuotanto ja teknologian mahdollistama työpaikkojen siirto halpatyömaihin sekä internet-pohjaiset itsepalvelujärjestelmät syövät markkinoilta työpaikat ja ostovoiman. Siksi maailman BKT:n kasvu on hyytynyt nollasummamarkkinoiksi. Vielä 60-luvulla koko maailman vuotuinen BKT:n kasvu oli n. neljä prosenttia. 70-luvulla, maailmankaupan vapautuessa vain kaksi prosenttia. 80-luvulla se supistui puoleentoista prosenttiin ja 90-luvulla kasvu oli enää vain yksi prosentti luvulla se on painunut alle prosentin. Kokoomuslaiset poliitikot perustelivat aikoinaan, että pääomien vapauttaminen luo jatkuvaa kasvua ja hyvinvointia. Kaiken kukkuraksi teollisuusmaissa palkkojen osuus pysähtyneen BKT:n kasvun sisällä on dramaattisesti pienentynyt pääoma- ja yritystulojen hyväksi. Esimerkiksi Suomessa palkkojen osuus BKT:stä on pudonnut 55 prosentista runsaaseen 40 prosenttiin. Ostokykyisistä kuluttajista on huutava pula. Nyt finanssihuijarit vielä pahentavat tilannetta. EU:n johtajatkin alkavat olla peloissaan. Jopa oikeistolaiset vapaan kilpailun kannattajat Nicolas Sarkozy ja Gordon Brown ovat ehdottaneet finanssimaailman villille ja vastuuttomalle menolle aivan samoja lääkkeitä kuin allekirjoittanut kirjassaan Ahneuden aika. Vaikka meillä on ollut investointipankkiiri Sauli Niinistö Euroopan investointipankin (EIB) varapääjohtajana pankkimaailman ytimessä, ei hänenkään ammattitaitonsa riittänyt varoittamaan tulevasta finanssikriisistä. Hän on keskittynyt pitämään valtion budjettia kurissa, mutta finanssimaailman kurinpidon hän on unohtanut kokonaan. Ei Katainen, ei Vanhanen eikä Stubb ole ehdottanut EU:n kokouksissa, että veroparatiisit pitäisi saada kuriin ja pääoman siirtelylle tulisi laittaa varainsiirtovero eli ns. Tobinin-vero. - - Wahlroos on todennut viime vuoden kirkkopäivillä, että hän haluaisi privatisoida myös omantunnon. le johdannaiskaupassa jopa miljardia euroa kahdeksassa vuodessa. Siinä olisi jo puskuri pankkikonkursseihin. Miksi Wahlroos, ekonomistit ja sadat tutkimuslaitosten talousprofessorit eivät ajoissa varoita poliitikkoja odotettavissa olevista talouskuplista? Siitähän heille maksetaan. Ei auta, että Etlan johtaja Sixten Korkman alkaa korjata ennusteitaan, kun sokea Kreettakin näkee, että lama on jo päällä. Jälkiviisaita taloustieteilijöitä Suomi on pullollaan. Omantuntonsa privatisoinut Wahlroos tuskin innostuisi näistä Sarkozyn ja Brownin puuhailemista sosialisointitoimista. Mutta kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin perustaja John Maynard Keynes ei aikoinaan innostunut markkinavoimien kahlehtimattomuudesta: Kapitalismi on häkellyttävä uskomus, jonka mukaan pahimmat ihmisistä tekevät pahimmanlaatuisia asioita kaikkien yhteiseksi hyväksi. Ari Ojapelto tietokirjailija Tampere

7 Vapaa Suomi 8/ Kysymyksiä ja vastauksia Itsenäisyyspuolueesta ja EU:sta Mikä tämä Itsenäisyyspuolue on? - Se on puolue, joka haluaa, että Suomen itsenäisyys palautetaan irrottamalla Suomi EU:n jäsenyydestä. IPU haluaa Suomesta oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Lisäksi IPU haluaa, että Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu puolueettomuuteen ja pysymiseen Naton ulkopuolella. Muut tavoitteet löytyvät ohjelmista. Eikö Suomi siis ole itsenäinen? Mitä se itsenäisyys sitten oikein on? - EU-Suomi ei ole itsenäinen. Valtiollinen itsenäisyys tarkoittaa sitä, että maalla on ainakin oma, muista valtioista riippumaton lainsäädäntövalta ja oma ulkopolitiikka. Oma raha ei vielä tee valtiota itsenäiseksi, mutta ilman omaa rahaa valtio ei ole itsenäinen. mukaan Suomi on liitetty EU:hun laittomasti. Miten niin? - Suomen EU-jäsenyydestä päätti eduskunta 2/3 enemmistöllä Tuolla päätöksellä siirrettiin EU:lle lainsäädäntövaltaa, joka Suomen perustuslain mukaan kuuluu eduskunnalle. Samoin siirrettiin EU:lle Suomen kansalle kuuluvaa ylintä päätösvaltaa. Eduskunnan päätös oli Suomen perustuslain vastainen, koska Suomen perustuslain muuttaminen yhdessä eduskunnassa (siis ilman, että vaaleja pidetään välillä) vaatii 5/6 enemmistön. Suomen perustuslakia ei tuolloin muutettu, vaan se sivuutettiin erilaisin selityksin. Voidaan myös kysyä, miten voidaan siirtää eduskunnalle kuuluvaa valtaa pois maasta 2/3 enemmistöllä, kun eduskunnan päätösvallan siirto esim. lääninhallituksille vaatisi 5/6 enemmistön. Nykyisenkin Suomen perustuslain mukaan Suomi on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu Suomen kansalle. Todellisuudessa EUjäsenyys on vienyt Suomen itsenäisyyden ja ylin valta on siirretty EU:lle kaikissa niissä asioissa, jotka EU ottaa päätettäväkseen. Kun tarkkoja ollaan, ei Suomen itsenäisyydestä voida laillisesti luopua edes 5/6 enemmistöllä, kun perustuslakimme määräys valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle ymmärretään niin, että kansa tarkoittaa myös tulevia suomalaisia sukupolvia. Lisäksi markka vaihdettiin euroksi ilman, että siitä on eduskunnan säätämää lakia. Kun eduskunta yksinkertaisella (!) enemmistöllä päätti markan lakkauttamisesta v. 1998, oli Suomen perustuslakiin kirjoitettu: Suomen rahayksikkö on markka. Päätös olisi vaatinut 5/6 enemmistön ollakseen laillinen. Suomessa oli kuitenkin kansanäänestys EU-jäsenyydestä Eikö se tehnyt asian selväksi? - Neuvoa-antava kansanäänestys, jossa äänestäjistä 56,9 prosenttia kannatti ja 43,1 prosenttia vastusti EU-jäsenyyttä, ei oikeuttanut eduskuntaa tekemään Suomen perustuslain vastaista päätöstä. Kansanäänestystä edelsi kampanja ja keskustelu, jossa EU-jäsenyyttä kannattanut puoli sai sekä enemmän rahaa että enemmän julkisuutta näkemyksilleen. Jäsenyyden väitettiin mm. lisäävän Suomen itsenäisyyttä ja hy- vinvointia, tuovan sijoituksia ja työpaikkoja. Väitettiin myös, että oma raha säilyy. Peloteltiin, että EU:n ulkopuolella Suomi jää yksin ja muuttuu Albanian kaltaiseksi yms. Valtapuolueet ja niiden johto eivät kertoneet, mitä EU-jäsenyys todellisuudessa merkitsee. EU-jäsenyyttä vastustaneet kertoivat sen, mutta heitä syytettiin pelottelusta. Todellisuudessa on käynyt, kuten EU-jäsenyyden vastustajat sanoivat: Suomi on menettänyt itsenäisyytensä ja oman rahansa, hyvinvointiyhteiskuntaa on romutettu ja eriarvoisuus on kasvanut voimakkaasti, pääomia on viety Suomesta paljon enemmän kuin tuotu, maataloutta ajetaan alas ja samalla suomalaiset joutuvat maksamaan yhä enemmän Keski-Euroopan maatalouden tukemiseen, Suomi on sidottu EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja liittovaltiokehitykseen, joka on Suomelle vaarallista. EU-jäsenyyden toteuttaminen perustui siis petokseen. Siihen ovat syyllisiä ne poliitikot, jotka ajoivat Suomea EU-jäsenyyteen ja tekivät asiasta päätökset. Eikö Suomen olisi kuitenkin käynyt huonosti ilman EU-jäsenyyttä? - Ei olisi. Euroopan talousaluesopimus tarjoa samat edut teollisuudelle ja kaupalle kuin EUsopimus, mutta ei vie Eta-maiden itsenäisyyttä. Sveitsi on solminut erillissopimuksia EU:n kanssa ja on menestynyt paljon paremmin kuin EU-maat. Oma päätösvalta ei estä typeryyksien tekemistä, kuten Islannin esimerkistä siellä olevasta talouskriisistä - nähdään. Silti ilman omaa päätösvaltaa Suomi on avuton kansainvälisissä kriiseissä ja joutuu ennen pitkää maksajaksi muiden virheisiin. Miksi perustuslain rikkomuksia ei ole viety oikeuteen? Suomessa ei ole perustuslakituomioisotuinta, vaan ylin perustuslain tulkitsija on eduskunnan perustuslakivaliokunta (!). Pukki on siis kaalimaan vartijana. Kun on tehty oikeusviranomaisille kanteluita ja tutkintapyyntöjä niistä perustuslain rikkomuksista, joita eduskunta ja hallitus ovat tehneet, vastauksena on, että asia kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Perustuslakituomioistuimen tarve on ilmei- nen, mutta nykyiset valtapuolueet eivät halua sitä perustaa, koska niiden parista monet joutuisivat tuon tuomioistuimen asiakkaiksi. Näyttää siltä, että ensin tarvitaan merkittäviä p o l i i t t i s i a voimasuhteiden muutoksia edusk u n n a s s a, jotta esittämä perustuslakituomioistuin voidaan perustaa. Onko EU:sta mahdollista erota ja tuleeko se kalliiksi? - Kyllä on mahdollista erota. Se voi tapahtua eduskunnan enemmistöpäätöksellä tai kansanäänestyksellä. EU:sta eroaminen ei maksa mitään, vaan päinvastoin tuo meille rahaa, kun lopetamme jäsenmaksut EU:lle. Suomi maksaa nyt EU:lle vuosittain satoja miljoonia euroja enemmän kuin siltä saa. Eikö Suomessa ole jo liikaa puolueita? Mihin Itsenäisyyspuoluetta tarvitaan? - Puolueita on määrällisesti tarpeeksi, mutta laatu on toinen asia. Eduskunnassa melkein kaikki puolueet ovat EU-jäsenyyden kannalla. Kesällä 2008 eduskuntapuolueista kaikkien muiden paitsi perussuomalaisten johto äänesti EU:n perustuslain hyväksymisen puolesta. Miksi tarvitaan Itsenäisyyspuolue? Ettekö voisi liittyä perussuomalaisiin, joka sekin vastustaa EU-jäsenyyttä? - Pitää olla ainakin yksi puolue, joka varmasti haluaa Suomen ulos EU:sta ja vastustaa Natojäsenyyttä. IPU:lla on toki monia muitakin tavoitteita, kuten eriarvoisuuden vähentäminen ja tasapainon löytäminen ihmisen ja ympäristön välillä. Perussuomalaisiin emme liity. Syitä on monia, mutta kaksi riittäköön tässä. Perussuomalaiset ratsastavat EU-kriittisyydellä, mutta eivät ole eduskunnassa toimineet sen puolesta, jotta laiton EU-jäsenyys purettaisiin. Ps:n puheenjohtaja vastusti Nato-jäsenyyttä presidentinvaaleissa 2006, kannatti Nato-jäsenyyttä keväällä 2008 ja vastustaa Nato-jäsenyyttä syksyllä Itsenäisyyspuolue vastustaa varmasti Natojäsenyyttä myös seuraavien tärkeiden eduskuntavaalien jälkeen, jolloin nykyiset valtapuolueet aikovat ilmeisesti viedä Suomen Natoon. Keiden puolesta Itsenäisyyspuolue haluaa toimia? - Suomalaisten ja Suomen tulevaisuuden puolesta. IPU kannattaa kansainvälistä yhteistyötä, jota tarvitaan yhä enemmän monien kriisien ja ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyötä voi kuitenkin tehdä vain sellainen maa, joka päättää omista asioistaan.

8 8 Vapaa Suomi 8/2008 Tilaa laatulukemista vaikka lahjaksi Kirjakaupoista tai kustantajalta tai p "Suomi on luopunut itsenäisyydestään - siis omasta päätösvallastaan - Euroopan unionin hyväksi kaikissa tärkeimmissä asioissa... Suomi on alistanut jokapäiväiset ulkoasiansa EU:n johtovaltaan. Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä on Unionin jäsenmaiden politiikka yhtenäistetty. Suomesta on jälleen tullut mitätön shakkipelin sotamies, joka uhrataan kun tarvitaan... Nykyinen johtajasukupolvi maan kaikissa valtapuolueissa on perin juurin Eu-korruptoitunut. Uusi johto ja uusi eliitti ovat välttämättömiä, jos Suomi aikoo jäädä kansakuntana henkiin." Ahneuden aika viiltää auki julkisen keskustelun kulissit. Tämä yli 650-sivuinen teos on perusteellinen ja laaja selvitys viime vuosikymmenien yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta kehityksestä, sen syistä ja seurauksista. Ari Ojapelto luo tarkkanäköisen ja hätkähdyttävän vision menneisyydestä tähän hetkeen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Sillä vaihtoehtoja on ollut ja tulee olemaan, vaikka talouden ja politiikan eliitti muuta väittääkin. Ahneuden aika on painava puheenvuoro, kutsu ja lähdeteos uudenlaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. EU-Absurdistanin osavaltio Suomi on paikka, jossa Martti Tiuri syö matala-aktiivisia ydinjätteitä aamiaismurojen seassa, maan johtava päivälehti määrittelee itsenäisyyden lisääntyväksi epäitsenäisyydeksi, rikkaita kannustetaan antamalla heille lisää rahaa ja köyhiä ottamalla entisetkin pois. Maan suurinta äänenvaimentajaa kutsutaan Keskustapuolueeksi, Nato on parempaa kuin Viagra ja vihreä on puolestaan sairaaloisen vallankipeyden tunnusväri. Menoa seuraa korkeuksistaan vaakunaeläimeksi ylennetty Ruokolahden leijona. Poikkinaisen pakinakokoelma Järki ja tunteet on häijynhauska ja suorapuheinen, mutta myös surumielisen tarkkanäköinen teos. Poikkinainen kurkottaa myös tulevaisuuteen ennustamalla Suomea Natoon vievän pyörityksen askelkuviot. Tapahtumia ja kokouksia i Kohti Uutta Itsenäisyyttä - Juhla EU:sta irtautumiselle ja Suomen itsenäisyyden palauttamiselle Tampereella Sampolassa os. Sammonkatu 2. lauantaina klo Tilaisuudessa esiintyy mm. näyttelijä ja laulaja Ritva Oksanen. Liity Sinäkin jäseneksi ja/tai tilaa Vapaa Suomi -lehti Haluan liittyä jäseneksi (jäsenmaksu 30 euroa - perheenjäseniltä jäsenmak-su 10 euroa, sisältää lehden) Tilaan Vapaa Suomi-lehden vuoden 2009 loppuun hintaan 20 euroa Vapaa pääsy. Tule ja tuo kaverisikin! Pankkiyhteys: Okopankki Helsingin piirin kuukausikokous joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo Pitäjänmäen kirkon kokoushuoneessa, Pitäjänkatu 4 / Turkismiehenkuja 4. Satakunnan piirin kuukausikokous Tikkulan Järjestää Itsenäisyyspuolue ABC:llä Porissa maanantaina klo alkaen. Etelä-Pohjanmaan piirin kuukausikokous Seinäjoen kaupungintalolla tiistaina klo Nimi Arvo tai ammatti Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköpostiosoite Matkapuhelin Leikkaa lomake irti ja lähetä se täytettynä osoitteeseen: *Vapaa Suomi, 3 linja 7 B 33, Helsinki; fax Kun maksat tilausmaksun, merkitse viestikenttään osoitteesi, jotta lehti löytäisi perille! Tärkeää: Pankkisiirron viestikenttään täytyy merkitä, onko kyseessä jäsenmaksu, lehtimaksu vai lahjoitus! Muista ilmoittaa kun osoitteesi muuttuu!

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Karmaisevia talouden tunnuslukuja, jotka ovat seurausta Kepun, Kokoomuksen ja SDP:n hallituskausien politiikasta. Suomen viennin hartioita on levennettävä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena yksi täysi, kolme

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina liitteenä olevasta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina liitteenä olevasta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat. :N Aika: 30.3.2012 klo 14.00 Paikka: Läsnä: Helsingin Messukeskus, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina liitteenä olevasta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat. Läsnä olivat lisäksi

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta Eduskuntavaalit Europarlamenttivaalit Presidentinvaalit Kunnallisvaalit Vuosi: Vuosi: 2009 Vuosi: Vuosi: 1. Ehdokkaan tiedot 1.1 Ehdokkaan täydellinen nimi 1.2 Arvo,

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0 10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2507 Eduskuntavaalien 2007 ehdokaskysely Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Orion Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012

Orion Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012 Orion Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot