METSÄTEHON OPAS. Ojitusalueiden puunkorjuu
|
|
- Siiri Sipilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄTEHON OPAS Ojitusalueiden puunkorjuu
2
3 OJITUSALUEIDEN PUUNKORJUU Alkusanat 2 1 Ojituksen puuntuotannollinen merkitys 3 2 Yhteistoiminta 6 3 Kulku- ja kuljetusyhteydet Metsätiet Teiden tarve Tiestön suunnittelu ja toteutus Piennartasanteet Rummut Muut rakenteet 11 4 Puunkorjuu Lähtökohdat ja tavoitteet Korjuun suunnittelu ja toteutus 14 1
4 Alkusanat Tämä opas muistuttakoon metsänomistajia ja metsäalalla toimivia ojitusalueilla olevista huomattavista hakkuumahdollisuuksista ja siitä, että niiden turvaaminen edellyttää riittäviä hoitoja korjuutoimia. Oppaassa keskitytään asioihin, jotka on erityisesti otettava huomioon ojitusalueiden puunkorjuussa. Ojitusja vesiensuojeluasiat eivät sisälly oppaaseen, koska niitä käsitellään Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion koulutuskansiossa Ojitettujen soiden puuntuotanto ja ympäristönhoito. Opas on suunnattu ojitusalueiden puunkorjuun ja kunnostusojituksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaville henkilöille ja erityisesti yksityismetsänomistajille sekä muille, joilla ei ole ajan tasalla olevia puunkorjuuohjeita. Opas ei korvaa eri organisaatioiden omia ohjeita. Toivomme oppaan parantavan ojitusalueiden puunkorjuun edellytyksiä ja lisäävän yhteistyötä ojitusaluemetsissä toimivien tahojen kesken. 2
5 1 Ojituksen puuntuotannollinen merkitys Ojitusalueiden vuotuisten hakkuumahdollisuuksien arvioidaan olevan noin 9 milj. m 3 vuonna Se on noin 13 % vuotuisista kokonaishakkuumahdollisuuksista. Vuotuisesta puuston kasvusta 20 % on ojitusalueilla /1/. Metsäkeskukset 1 Rannikko 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kymi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohkois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi % % % % % % % % % % Soiden osuus metsätalousmaasta, % Soista ojitettu, % /2/, /3/. 3
6 Metsiemme puuston kokonaistilavuudeksi arvioidaan noin 1900 milj. m 3 /1/. Turvemaiden ojituksilla maamme puustopääomaa on pystytty lisäämään merkittävästi. Puustopääoman kokonaislisäys ajanjaksolla on ollut noin 200 milj. m 3 /4/. Vastaisuudessa edessä on ojitusalueiden vakiinnuttaminen tuottaviksi puuntuotantoalueiksi. Se on metsä- ja puutaloudellisesti tärkeää, sillä tulevaisuudessa merkittävä osa maamme puusadosta korjataan ojitusaluemetsistä. Ojitusalueilla on jo nyt runsaasti puunkorjuun tarvetta. Ojitusalueiden puunkorjuu tulee tehdä ajallaan, jotta ojitukseen sijoitetut varat eivät mene hukkaan. Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta 15 Asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta 7. Yhteiskunnan panostus turvemaiden ojittamiseen ja metsäteiden rakentamiseen on ollut merkittävä menneinä vuosikymmeninä. Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) mahdollistaa edelleen tuen saamisen kunnostusojitukseen sekä metsäteiden suunnitteluun, rakentamiseen ja perusparannukseen. Tuen saajalla on 15 vuoden hoito- ja kunnossapitovelvoite. Ojitus parantaa turvemaapuustojen kasvuedellytyksiä. Maaperän vesitalous saatetaan ojituksella lähelle metsänkasvatuksen ja uudistamisen vaatimaa optimitilaa. Valtaosa ojituksista on nykyään kunnostusojituksia. Uudisojitus on käytännössä lopetettu. 4
7 Uudisojituksella tarkoitetaan aikaisemmin ojittamattoman luonnontilaisen suon tai soistuneen kankaan kuivattamista ojittamalla. Uudistushakkuiden jälkeen tarvittava uudistusalojen vesitalouden järjestely maanpinnan käsittelyn yhteydessä tai uudistusalaan sisältyvien pienialaisten kohteiden kuivattaminen yksittäisillä ojilla ei ole uudisojitusta. Kunnostusojituksella tarkoitetaan kaikkia aikaisemmin ojitetun suon vesitalouden hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Se sisältää vanhojen ojien perkauksen uusien täydennysojien kaivun. Ojitushanke sisältää tapauskohtaisesti tarvittavat vesiensuojelutoimet, kuten kaivukatkot lietekuopat laskeutusaltaat pintavalutuskentät vesistöjen suojavyöhykkeet. 5
8 2 Yhteistoiminta Ojitukselle ja puunkorjuulle järkevän hankkeen aikaansaaminen edellyttää tavallisesti usean tilan yhteistoimintaa. Ojituksen ja puunkorjuun niveltäminen edellyttää, että metsänomistajat, metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys ja puunostajat toimivat yhdessä. Korkeat korjuukustannukset ovat ojitusalueiden puunkorjuun suurin ongelma. Korjuun taloutta parannetaan keskittämällä puukauppa. Tavoitteena on, että ojitusalueilta hakattava puu myydään samanaikaisesti tai yhdessä. Vaikka kaupat olisivat jakautuneet usean ostajan kesken, voidaan ojitusalueiden puunkorjuu hoitaa silti rationaalisina yhteishankkeina. Puunkorjuun ja puukaupan yhteistyön tulisi sujua seuraavasti: Kunnostusojitus- ja tiehankkeet toteutetaan kokonaisuuden kannalta sopivan kokoisina yhteishankkeina. Alkukokouksessa hanke esitellään ja samalla sovitaan hankkeen toteuttamisesta sekä valitaan hankkeelle asiamiehet. Asiamiehet keräävät metsänhoitoyhdistyksen henkilöstön avustuksella metsänomistajilta kaksi valtakirjaa: ojitusasiakirjojen allekirjoittamisvaltakirjan ja puun myynnin valtakirjan. Asiamies pyytää tämän jälkeen puunostajilta tarjoukset, ja kaupat tehdään pysty- tai hankintakauppoina. 6
9 3 Kulku- ja kuljetusyhteydet 3.1 Metsätiet Teiden tarve Kun ojitusalueelle suunnitellaan puunkorjuuta, on aina ensimmäiseksi selvitettävä olemassa olevat kulkuyhteydet ja uusien rakentamistarve. Metsätien tarpeen ja sijainnin arviointi perustuu kunkin kunnan tieverkon yleissuunnitelmaan, metsäkeskuksittain laadittuun metsätiestön kehittämissuunnitelmaan ja metsäsuunnitelmaan. Metsätiehanke on käynnistettävä mahdollisimman ajoissa, ettei tiestön rakentaminen viivästyttäisi puunkorjuuta ja ojitusta. Pyrkimys ympärivuotiseen puunkorjuuseen on lisännyt metsäteiden rakentamista ja vähentänyt talviteiden käyttöä. Kestävän metsätalouden rahoituslaki mahdollistaa metsäteiden rakentamisen lisäksi myös metsäteiden perusparannuksen, jos hankkeen valmistumisesta on kulunut yli 20 vuotta ja tien asianmukaisesta hoidosta ja kunnossapidosta on huolehdittu. Määräajasta voidaan poiketa vain erityisestä syystä, esimerkiksi jos perusparannus on tieverkon kehittämisen kannalta perusteltua. Kattava ja hyväkuntoinen metsätieverkko on taloudellisen puunkorjuun edellytys. 7
10 3.1.2 Tiestön suunnittelu ja toteutus Ojitusalueiden tieverkko on osa kokonaistieverkkoa. Kuntakohtaisen tieverkon yleissuunnitteluun osallistuvat myös metsätalouden ulkopuoliset sidosryhmät. Yleissuunnitelmaa on aika ajoin tarpeen tarkistaa puunkorjuun ja kuljetuksen kehittymisen sekä muun tiestön kehittymisen vuoksi. Yksityiskohtaisessa hankesuunnittelussa tärkeintä on tieverkon tiheys. Se on suhteutettava kestävään vuotuiseen hakkuumäärään. Puuntuotannolle edullisimmilla alueilla metsäkuljetusmatkan keskimääräisenä tavoitepituutena on 200 metriä. Metsätiehankkeen ohjeellinen tietiheys. 8 Metsätien rakentaminen on kulkuyhteyksien parantamisen ensimmäinen vaihe, jonka yhteydessä on otettava huomioon tulevat toimenpiteet (hakkuut, kunnostusojitus), jotta eri työvaiheet niveltyisivät oikein toisiinsa. Tienrakennuksen yhteydessä korjataan puut tielinjalta, kaivetaan tien sivuojat ja aloitetaan laskuojien kaivu. Muita toimia ei sen yhteyteen aina voida eikä ole tarkoituksenmukaistakaan liittää.
11 Tien reuna-alueet muotoillaan siten, että koko tienvarsi soveltuu pääosin puutavaran varastointiin. Erillisiä puutavaran varastoalueita ei enää tehdä. Metsätien rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristönsuojelullisiin näkökohtiin ja tiealueen maisemointiin. 3.2 Piennartasanteet Piennartasanteet suunnitellaan ojituksen suunnittelun yhteydessä niin, että ne täydentävät metsäteiden väliin jäävien alueiden kulkuyhteyksiä ja ottavat huomioon olemassa olevan ja tulevan metsätiestön. Piennartasanteet suunnitellaan paikkoihin, joissa niitä voidaan olettaa käytettävän enemmän kuin tavallisia ajouria. Tällaisia paikkoja ovat mm. ojan vierus, joka johtaa suon takana olevalle kankaalle tai niskaoja, jonka viereen rakennettuna piennartasanne toimii laajemman alueen kokooja-ajourana. Piennartasanteita käytetään yleisesti talviteiden pohjana. Myös entiset, tarpeelliset ja käyttökelpoiset talviteiden pohjat on pyrittävä säilyttämään ojitussuunnitelmassa. Tien reuna-alueet muotoillaan siten, että ne sopivat puutavaran varastointiin. 9
12 Piennartasanteet täydentävät metsäteiden väliin jäävien alueiden kulkuyhteyksiä. 3.3 Rummut Rummun rakentaminen tulee kyseeseen silloin, kun metsätie tai muu säännöllisesti käytössä oleva kulkuväylä tehdään vesien luontaisten kulku-uomien (pienet joet, purot, norot tai luonnontilaisen kaltaisiksi palautuneet uomat) yli olemassa olevien tai kunnostusojituksen yhteydessä kaivettavien valta-, lasku-, niska- tai kokoojaojien yli. Turv le rakennetut rummut tukkeutuvat helposti. Rumpujen määrä minimoidaan suunnittelemalla tiestö ja kulkuväylät mahdollisuuksien mukaan ojaverkoston suuntaisiksi. 10 Rumpu pysyy paremmin kunnossa, kun vedet johdetaan rumpuihin tien varteen kaivettujen laskeutusaltaiden kautta tai kokoojaojan ja tien väliin jätetyn pintavalutuskentän kautta. Samalla vähennetään puunkorjuun ja kunnostusojituksen vesistövaikutuksia.
13 Pysyviksi tarkoitetut rummut on rakennettava aina ennen puunkorjuuta. Painuneet tai muutoin tukkeutuneet rummut kunnostetaan puunkorjuun päätyttyä tai kunnostusojituksen yhteydessä. 3.4 Muut rakenteet Ajoluiska voi ohutturpeisilla ja kovapohjaisilla mailla olla rummun vaihtoehto. Rumpua moninkertaisesti halvempana sitä voidaan käyttää myös sarkaojissa silloin kun on tarvetta. Paksuturpeisilla mailla ajoluiskan käyttö metsäkuljetuksessa rajoittuu talviaikaan. Jos ajoluiskaa tai rumpua ei tehdä, ojamaita ei tule jättää ojien viereen sellaisissa kohdissa, joissa on ollut tai joihin myöhemmin tulee ojan ylittävä ajoura. Niskaojien lähellä ja vedenjakajapaikoissa ojan kaivamatta jättäminen parantaa kulkuyhteyksiä ja vähentää ojien syöpymistä. Kaivukatkon pituuden tulee olla metriä. Vesien pois johtaminen ei kuitenkaan saa vaarantua. Kaivukatkot helpottavat koneiden liikkumista ojitusalueella. Ne myös vähentävät ojien syöpymisriskiä ja ovat vesiensuojelun kannalta suositeltavia. 11
14 Vesien selkeyttämistä varten tarvittavat laskeutusaltaat on merkittävä selvästi maastoon, jotta ne voidaan ottaa huomioon puunkorjuussa. Laskeutusaltaiden kaivua ja mahdollista myöhempää tyhjennystä varten altaat on sijoitettava hyvien kulkuyhteyksien lähelle ja altaalle on suunniteltava vapaa kulkuyhteys. Tyhjennysmaiden takia puusto poistetaan kaksi kertaa altaan kokoiselta alalta. Pintavalutuskentät on otettava huomioon kulkuyhteyksiä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Niiden yli ei saa vesiensuojelullisista syistä ajaa. Kentät merkitään kartalle ja maastoon, jotta ne voidaan ottaa huomioon puunkorjuussa. 4 Puunkorjuu 4.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Ojitusalueiden puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa toiminnan kokonaisvaltaisuus ja pitkäjänteisyys tulevat korostuneesti esille. Puunkorjuu on saatava käyntiin mahdollisimman pian ojitussuunnitelman teon jälkeen. Hakkuu on toteutettava siten, ettei ojitusaluetta tarvitse hakata ainakaan lähimpään 10 vuoteen. Vähänkin tarpeelliset hakkuut ja metsänhoitotyöt on tehtävä kunnostusojituksen yhteydessä. Pelkkä ojalinjojen avaaminen ei riitä. Ojien väliset alueet käydään aina läpi ja käsitellään niiden kehitystilan edellyttämällä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä harvennushakkuuta ja pienpuuston raivausta. 12 Valtaosa ojitusalueiden hakkuista on ensiharvennusluonteisia. Suopuustot ovat yleensä epätasaisia, puulajeja on useita, puusto on epätasaisesti jakautunutta ja erikokoista. Tästä syystä suometsien harvennuksiin soveltuvat paremmin runkolukuun perustuvat harvennussuositukset kuin pohjapinta-alaan perus-
15 tuvat mallit. Hakkuun jälkeen puusto voi jäädä prosenttia harvennusmalleissa esitettyä suositusta alhaisemmaksi. Harvennuksen voimakkuutta harkittaessa on syytä ottaa huomioon myös se, että puunkorjuun taloudellisuuden vuoksi harvennuskertoja tulisi vähentää /5/. Kasvatushakkuun tavoitteena on puulajisekoitus, jossa niukkaravinteisilla turv la mänty on yleensä pääpuulaji. Mitä viljavammasta turvemaasta on kyse, sitä suurempi voi olla kuusen ja koivun osuus. Aiemmin puu korjattiin turv ta talvella roudan aikaan. Kuusikoissa se on edelleenkin suositeltavin tapa. Näin ehkäistään juuristovaurioiden syntymistä. Mäntyvaltaisissa metsiköissä korjuu on mahdollista sulan maan aikaankin. Hyvän kuivatustilan omaavilla kohteilla voi olla myös kesällä erinomaiset korjuu- ja kuljetusolosuhteet. Puunkorjuun suunnittelijalla on oltava käytettävissään aina kunnostusojitussuunnitelma. Ojitusalueiden puunkorjuun ongelmia upottava maaperä pieni rungon koko pienempi hakkuukertymä kuin kivennäismailla pieni järeän puun kertymä harvennushakkuiden suuri osuus ajourien ja ojastojen yhteensovittaminen pitkä metsäkuljetusmatka ojittajien, puunkorjaajien ja metsänomistajien puutteellinen yhteistyö 13
16 4.2 Korjuun suunnittelu ja toteutus Suunnittelussa on pyrittävä siihen, että hakkuu voidaan tehdä edullisimpia menetelmiä käyttäen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtaosa korjuusta tehdään koneellisesti. Korjuun suunnittelussa arvioidaan aina toimenpiteiden taloudellisuutta. Hakkuut kohdennetaan ojituksen jälkeen elpyneille, kasvuun lähteneille kohteille. Heikon kasvupotentiaalin omaavat kohteet jätetään hakkuiden ulkopuolelle. Mikäli puuston heikko kasvu johtuu puutteellisesta kuivatuksesta, tehdään kohteella tarpeelliset hakkuut sekä pienpuuston raivaus, ja alue kunnostusojitetaan. Metsälaki 10. Tärkeät elinympäristöt ja muut arvokkaat luontokohteet on otettava huomioon hakkuun suunnittelussa, ja niistä on muistettava ilmoittaa puunkorjuusta vastaaville. Säästettävät luontokohteet ja korjuukelvottomat kohteet rajataan aina käsittelyiden ulkopuolelle. 14 Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt esim. pienten lampien välittömät lähiympäristöt jätetään puunkorjuun ulkopuolelle tai käsitellään niiden ominaispiirteet säilyttäen.
17 Mäntyvaltaisilla kohteilla puunkorjuu on mahdollista sulan maan aikaankin. Pintavalutuskentät rajataan vesiensuojelullisista syistä puunkorjuun ulkopuolelle. Niiden yli ei saa edes ajaa, sillä koneiden aiheuttamat painaumat saattavat muuttua vettä johtaviksi kanaviksi. Maaston kantavuus vaikuttaa korjuukaluston valintaan ojitusalueilla. Isot hakkuukoneet ovat yleensä liian raskaita, eivätkä taloudelliset seikatkaan puolla niiden käyttöä ojitusaluemetsien pieniläpimittaisen puun korjuussa. Pienet ja keskiraskaat hakkuukoneet soveltuvat ojitusalueille raskaita hakkuukoneita paremmin. Koneiden maastokelpoisuutta voidaan parantaa tavallista leveämmillä renkailla tai teloilla. Toteutusvaiheessa koneiden kantavuutta voidaan parantaa tekemällä hakkuu siten, että hakkuutähteet jäävät ajouralle. Maaston kantavuus ei ole hakkuuvaiheessa niin suuri ongelma kuin kuljetusvaiheessa. 15
18 Ojitusalueilla on usein runsaasti lehtipuuvesakkoa, joka heikentää näkyvyyttä. Ennakkoraivaus on tällaisilla kohteilla laadukkaan koneellisen korjuun edellytys. Ajouraverkon suunnittelu on tärkein ojitusalueiden puunkorjuuta edeltävä vaihe. Käytännön ajourasuunnittelun tekee yleensä hakkuun suorittaja. Suositeltava ajouraverkko perustuu 20 metrin ajouraväleihin ja noin 4 metriä leveisiin ajouriin. Ojalinjat hakataan 5 metriä leveiksi. 16 Käytännön ajouraväli on monin paikoin, vaihtelevista ojaväleistä ja manuaalisen hakkuun aikaisista menetelmistä johtuen, suurempi kuin 20 metriä. Tällaisilla kohteilla metsäkuljetus suoritetaan avattavia ojalinjoja tai olemassaolevia ajouria pitkin ja
19 Hakkuutähteet uralla parantavat maaston kantavuutta. hakkuu tehdään ajourien lisäksi varsinaisten urien välissä ns. hakkuu-urilta. Hakkuu-urat ovat enintään kolme metriä leveitä. Pienet hakkuukoneet tarvitsevat hakkuu-uran jo 20 metrin ajouravälillä. Hakkuu-uran käyttö mahdollistaa jopa 35 metrin ajouravälin käytön. 17
20 Hyvin toteutettuna hakkuu-ura on lähes huomaamaton. 18 Ajouraverkon rungon muodostavat perkaus- ja täydennysojalinjat, koska niiltä puusto on joka tapauksessa poistettava. Ajoura voidaan tehdä joko ojan päälle tai viereen. Hakkuutähteet on poistettava ojista välittömästi korjuun jälkeen, jollei kohdetta kunnostusojiteta. Hakkuutähteiden joutumista ojiin on luonnollisesti vältettävä jo korjuun yhteydessä. Jos ojan päällä tai vieressä ei voi ajaa, tehdään ajourat ojalinjojen väliin.
21 Suunniteltava alue Onko ojalinjahakkuu? Suoritetaanko kasvatushakkuuta? Haittaavatko ojat liikkumista? Ojitetaanko? Onko uusien ojien väli uraväli tai sen kerrannainen? Perataanko vanhat ojat? Voidaanko ajaa ojan päällä? Onko ojilla kuivatusvaikutusta? Toimitaan kuten kangasmaan avohakkuissa ojat tarvittaessa huomioonottaen. edellytä ajourien erillistä suunnittelua. Ajourat suunnitellaan ojaverkosta riippumatta. Ajourat sijoitetaan ojan suuntaisesti siirtäen ojien päälle tulevat urat ojan sivulle. Urat sijoitetaan halutuin välein ojalinjoista riippumatta. Käytetään ojalinjoja ajourina ja tehdään lisäuria tarvittaessa. Ajourat sijoitetaan ojien suuntaisesti siirtäen ojien päälle tulevat urat ojan sivulle. Urat sijoitetaan halutuin välein ojalinjoista riippumatta. Käytetään ojia ajourina ja tehdään lisäuria tarvittaessa. Onko sarkaleveys ajouraväli tai sen kerrannainen? Päätösmalli ajourien sijoittelutavan määrittämistä varten /6/. 19
22 Suunniteltava alue Suoritetaanko kasvatushakkuuta? Onko ojalinjahakkuu? Toimitaan kuten kangasmaan avohakkuissa ojat tarvittaessa huomioonottaen. Ojitetaanko? Haittaavatko ojat liikkumista? Onko ojilla kuivatusvaikutusta? edellytä ajourien erillistä suunnittelua. Ajourat suunnitellaan ojaverkosta riippumatta. Perataanko vanhat ojat? Onko uusien ojien väli uraväli tai sen kerrannainen? Ajourat sijoitetaan ojan suuntaisesti siirtäen ojien päälle tulevat urat ojan sivulle. Urat sijoitetaan halutuin välein ojalinjoista riippumatta. Voidaanko ajaa ojan päällä? Onko sarkaleveys ajouraväli tai sen kerrannainen? Käytetään ojalinjoja ajourina ja tehdään lisäuria tarvittaessa. Ajourat sijoitetaan ojien suuntaisesti siirtäen ojien päälle tulevat urat ojan sivulle. Urat sijoitetaan halutuin välein ojalinjoista riippumatta. Käytetään ojia ajourina ja tehdään lisäuria tarvittaessa. Esimerkki päätösmallin soveltamisesta ja ajo-/ hakkuu-urien sijoittelusta, kun ojitusalueella suoritetaan kasvatushakkuu ja vanhat ojat kunnostetaan. Kohteen sarkaleveys on 35 metriä ja ojien päällä saa ajaa. 20 Ojien ylityksiä on ajourien suunnittelussa pyrittävä välttämään ja ajourista on tehtävä lyhyitä. Myös yhdysurien käyttöä pehmeillä paikoilla tulee välttää. Ylimääräiset yhdysurat lisäävät juuristo- ja runkovaurioiden riskiä sekä vähentävät kasvullisen metsämaan pinta-alaa.
23 Uratyypit ja ajouraverkosto. 21
24 Kokoojaurien käyttöä vältetään sulanmaan aikana. Sen vuoksi pyritään nauhamaiseen varastointiin metsätien varteen. Yleensä metsätien varteen varastoinnissa toimitaan siten, että ajetaan metsätielle ja puretaan kuorma ojan päälle tai pientareelle. Tarvittaessa puustoa poistetaan ojan vierestä. Varastoinnin yhteydessä varotaan vaurioittamasta tierunkoa ja pidetään tie hakkuutähteistä vapaana. Ellei voida toimia edellä esitetyn mukaisesti, valitaan erilliset varastopaikat ja niistä hakataan tieojan viereen kaistat, joilta kuorma puretaan ojan pientareelle. Jos puutavaran pituus on vähintään 4 metriä, voidaan puutavara varastoida ojan päälle Vaihtoehtoisia varastointitapoja. Varastointi metsätien varteen ja kuorman purku tieltä (1) tai kuorman purku metsän puolelta (2). Varastointi kääntymispiston varteen (3).
25 2 3 23
26 lähdeluettelo /1/ Nuutinen, T., Hirvelä H., Härkönen, K., Kilpeläinen, H., Salminen, O. & Siitonen, M Teoksessa: Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet: /2/ Metsätilastollinen vuosikirja Metsäntutkimuslaitos. /3/ Etelä-Pohjanmaa metsävarat hakkuumahdollisuudet Metsätieteen aikakausikirja, Folia Forestalia 2b. Metsäntutkimuslaitos. Suomen Metsätieteellinen Seura. /4/ Tomppo, E Peatland forests of Finland in Proceeding of the International Peat Symposium, The Spirit of Peatlands. Turveteollisuusliitto. Jyväskylä /5/ Luonnonläheinen metsänhoito, metsänhoitosuositukset Metsäkeskus Tapion julkaisu 6. /6/ Högnäs, T Puunkorjuu turvemaalla. Metsähallituksen aikaisemman kokeilutoiminnan tuloksia. Metsähallitus, metsätalouden kehittämisyksikkö. Tiedote 2. 24
27
28 ISBN Metsäteho Oy PL 194 (Unioninkatu 17) HELSINKI Puh. (09) Fax (09)
METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus
METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5
LisätiedotPuunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotSuometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu
Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin
LisätiedotTukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotVesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa
LisätiedotOjitusalueiden hoito
Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot
LisätiedotSuometsien puunkorjuu
Suometsien puunkorjuu Suomen metsäkeskus 2014 1. Taustaa Etelä-Pohjanmaan metsätalouden maan ala, joka käsittää metsä- kitu- ja joutomaan on noin miljoona hehtaaria. Tästä määrästä noin kaksi viidesosaa
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotOJITUSALUEIDEN PUUNKORJUUN JA METSANPARANNUSTOIDEN YHTEENS OVITTAMINEN
OJITUSALUEIDEN PUUNKORJUUN JA METSANPARANNUSTOIDEN YHTEENS OVITTAMINEN METSÄTEHO SISÄLLYS 1 JOHDANTO....................................... 2 METSÄNPARANNUSLAINSÄÄDÄNTÖ JA OJITUSALUEIDEN PUUNKORJUU..........
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
Lisätiedotvuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotHeikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana
Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana Toimintamallit Metsäkoneen varustaminen heikosti kantavalle maalle Konetyön sopeuttaminen heikosti kantavalle maalle Asiantuntija arviointi Asiantuntijaryhmä:
LisätiedotMetsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa
Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotTASO-hankkeen. aloitusseminaari
TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2
LisätiedotSUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON
SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus
LisätiedotEnergiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.
1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotToiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy
Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotSuometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall
Suometsän hoito Hämeenlinna 04.05.2017 Miriam Stenvall Suometsän hoito Kartoitetaan kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen puuston tilaa (mm. hoito- ja hakkuutyöt), kasvupaikan ravinnetilannetta,
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotSuometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi
Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
LisätiedotKevytrakenteisen metsätien rakentaminen
Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen Tässä infokortissa esitellään Keski-Suomen Saarijärveltä malli siitä, kuinka voidaan rakentaa kevytrakenteinen metsätie edullisesti. Kahden maanomistajan yhteinen
LisätiedotMetsänhoito- ja perusparannustöiden
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotSuometsän hoito. Kemera-koulutus
Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä
LisätiedotKunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy
Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000
LisätiedotMillaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
LisätiedotHakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotHuuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa
Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen 26.3.2009 27.3.2009 1 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin
LisätiedotKansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus
Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
LisätiedotMetsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus
Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus Kemera-koulutus Määrittely Tien liityttävä saumattomasti metsätalouden ympärivuotisen kuljetuksen mahdollistavaan tieverkostoon, mutta liikennettä voidaan
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
LisätiedotEnsiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoitustuet
Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotLaatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola
Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen Marjo Ahola 3.6.2019 Vesiensuojelun laatuloikka -hankepari Hankkeet: Vesiensuojelun laatuloikka - menetelmäkehitys Etelä-Savossa
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotPIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011
PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN
LisätiedotVirtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-
Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset
LisätiedotHankkeen ensisijaiset tavoitteet
Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Etsiä kustannustehokkaita vaihtoehtoisia toimintamalleja suometsänhoidon, erityisesti kunnostusojituksen operaatioiden toteutukseen Lisätä ojitettujen suometsien kunnostusojituksia
LisätiedotSuunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.
NUOTTIOJAN VESIENHOITOHANKE, HINKUANJOKI, HAAPAJÄRVI TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (8) 1 Taustaa Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotSuometsien hoidon organisointimallit. Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo
Suometsien hoidon organisointimallit Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista 1.12.2009 Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 44/01
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 44/01 Pvm Dnro 15.5.2001 1803/633/2001 Voimassaoloaika 16.5.2001- toistaiseksi Kumoaa MMM:n määräykset nro 51/99, Dnro 1561/633/99 Valtuussäännökset Laki kestävän
LisätiedotPuukaupan sanastoa (1)
PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista
Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotHeikkotuottoiset ojitusalueet
Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotVuoden 1994 metsänhoito- ja
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden
LisätiedotSuomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotMetsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat
Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi Metsäojat Metsänomistajien talouskoulu Lahti 22.2.2018 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme lauri.laaksonen@mhy.fi 2 Metsänomistajan kannalta olennaisia asioita
LisätiedotEhdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotPuukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät
LisätiedotMetsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke
Yksityistien vuosittainen kunnossapito Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke Yksityistien vuosittainen kunnossapito Vuosittainen kunnossapito on tieosakkaiden avaintehtävä. Kunnossapitotöiden
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotLiitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotVesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen
Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu 14.11.2012 Antti Leinonen 1 Vesiensuojelusuositusten painopisteitä Vesiensuojelun
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotMetsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala
Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotMetsätalouden kannustejärjestelmä suometsien ilmastokestävän hoidon näkökulmasta Marja Hilska-Aaltonen/MMM
Metsätalouden kannustejärjestelmä suometsien ilmastokestävän hoidon näkökulmasta 7.6.2019 Marja Hilska-Aaltonen/MMM 1 Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä käytöstä (v. 2012)
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotPohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
Lisätiedot