SUHANGON KAIVOSHANKKEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEESSA ESITE- TYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET

Transkriptio

1 LLH LIITE 7 1/7 SUHANGON KAIVOSHANKKEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEESSA ESITE- TYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET VASTINEET Ehdotusvaiheen kuuleminen Lausunto (kunnat) Ranuan kunta Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginhallitus on antanut luonnosvaiheessa lausunnon (KH ). Lausunnossa on kiinnitetty huomiota kaavamääräyksiin ja erityisesti aluetaloudellisten- ja rakenteellisten vaikutusten arviointiin. Rovaniemen kaupunki on ohjausryhmän kokouksessa painottanut aluerakenteellisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. Lisäksi kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että kaavan selvitykset pohjautuvat hanketta koskeviin ympäristövaikutusten arviointeihin. Yhteysviranomaisen lausunto ei ole kuitenkaan ollut tiedossa luonnosvaiheessa. Yhteysviranomainen antanee lausuntonsa maaliskuussa Rovaniemen kaupunki piti tilannetta ongelmallisena, mikäli yhteysviranomaisen lausunnosta johtuen kaavaan tulisi tehdä tarkistuksia. Vaihemaakuntakaavaehdotusta on kehitetty ja selostusta on täydennetty. Kaavakartalla on edelleen tulkinnallisuutta, koska kartalla on lihavoituna esitetty vaihemaakuntakaavan suhde Rovaniemen maakuntakaavaan ja Länsi-Lapin maakuntakaavaan. Liiton antaman selvityksen ja kaavakartalla olevan ohjeen mukaan lihavoitu teksti on merkinnän kuvaus, joka ei siis ole määräys. Selkeyden vuoksi ko. teksti voitaisiin osoittaa kursiivilla kuten kaavamääräykset kartalla muutoin osoitetaan. Rovaniemen kaupunki olisi pitänyt kaavan arvioinnin kannalta hyvänä asiana, että yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksista olisi ollut myös lausunnon antajien käytössä. Kaavaselostuksen s. 12 kerrostaan, että yhteysviranomainen antaa lausuntonsa viimeistään Kaavaehdotuksen lausuntoaika on , joten yhteysviranomaisen lausunto olisi ollut mahdollista saada lausuntoaineiston liitteeksi lausuntoaikaa hieman tarkistamalla. Kaavaselostuksen s. 49 todetaan, että EK-alueen sisään sijoittuu Joenpolvivitikon yksityinen suojelualue. Alueella esiintyy luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittama äärimmäisen uhanalainen laji pohjanhyytelöjäkälä, josta ei kuitenkaan ole tehty luonnonsuojelulain mukaista rajauspäätöstä. Rovaniemen kaupunki pitää tärkeänä, että vastaavasti myös muissa maakuntakaavoissa voidaan osoittaa vastaavassa tilanteessa olevia yksityisiä suojelualueita muuksi kuin suojelualueeksi (tässä kaivosalueeksi EK). Kaavaselostuksen samalla sivulla todetaan, että luonnonsuojelulain 27 :n 1 momentin mukaan yksityisen suojelualueen lakkauttaminen ja rauhoitussäännösten lieventäminen on mahdollista ELY-keskuksen myöntämällä päätöksellä. Vastine Kaivoshankkeen YVA:n yhteysviranomainen ELY on antanut lausuntonsa YVA:sta Samalla ELY antoi lausunnon kaivoshankkeeseen liittyvästä Simojen Natura-alueen arvioinnista. YVA:n arviointien todettiin olevan riittäviä, mutta niissä on myös puutteita, joita tulee tarkentaa hankkeen jatkosuunnittelussa ja hanketta koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksissa. Natura-arviointia tuli täydentää kaivoksen sulkemisen jälkeisten vaikutusten osalta. ELY pyysi myös raportoimaan millä tavalla on varmistettu, ettei louhosten kuivatusvesistä ja muista prosessivesistä aiheudu päästöjä Simojokeen. Muilta osin Natura-arvioinnin todettiin olevan riittävä. Natura-arvioinnin täydennys on jätetty ELY:lle Selkeyden vuoksi kaavakartan yhteydessä olevat maakuntakaavojen kumoamista määrittelevät osiot on siirretty maakuntakaavan määritelmän yhteyteen. YVA:n ja Natura-arvionnin lausuntojen sekä Natura-arvioinnin täydennyksen perusteella on kaavaselostusta täydennetty ja osittain kirjattu täydennystarpeita jatkosuunnittelulle liittyen mm. arkeologisiin inventointeihin, Yli-Portimojärven rantakaavan sijoittumiseen, vesistövaikutuksiin, sivukiviin, rikastushiekkaan ja hydrometallurgisiin sakkoihin. EK-aluetta koskevaa määräystä on täydennetty lisäämällä sulkuihin: Alueen kaivostoimintojen suunnittelussa (kaivoksen koko elinkaari huomioiden) on erityisesti vesistövaikutusten hallintaan liittyen otettava huomioon sään ääri-ilmiöt varautumalla mm. runsaisiin sateisiin ja tulvatilanteisiin. Merkitään tiedoksi. Pääsääntöisesti maakuntakaavassa ei osoiteta yksityisiä luonnonsuojelualueita, harkitaan tapauskohtaisesti.

2 2/7 Kaavaselostuksen sivulla ja kuvataan vaikutukset aluerakenteeseen. Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin täydentää kaavaselostuksen arviointiosuutta vaikutusten suuruuden ja jakautumisen osalta hankkeen YVA:iin sekä Rovaniemen vaihemaakunta-kaavan arviointeihin perustuen. Kaavaselostuksen s 64 kerrotaan, että Rovaniemellä olisi kaavoituksessa varauduttu kaivostoiminnan tarpeisiin. Rovaniemen kaupungin toimintaympäristön tilastojen mukaisesti väestö kasvaa syntyvyyden ja maahanmuuton vaikutuksesta tällä hetkellä. Kuten kaavaselostuksessa s. 64 osoitetaan, on Rovaniemen väestönkasvu suurempaa kuin vaihemaakuntakaavassa arvioitiin. Vuonna 2025 pelkästä väestönkasvusta johtuen tarvittaisiin 1000 asuntoa enemmän vuonna 2025 kuin vaihemaakuntakaava arvioi. Kaavaselostuksen mukaan Suhangon kaivoksen suorasta työllistämisvaikutuksesta (800 henkeä) huolimatta vaihemaakuntakaavan taajamatoimintojen alueet riittävät. Rovaniemen kaupunki esittää, että selostusta tarkistetaan tältä osin. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat 1400 noin työpaikkaa. Rovaniemen kaupunki tulkitsee, että maakuntakaavoittaja arvioi työpaikkavaikutuksen kohdentuvan pääsääntöisesti Rovaniemelle. Kaavaselostuksessa ei ole arvioitu työpaikkalisäyksestä aiheutuvaa asuntokuntien määrän kasvua/ muutoksia asuntokuntakoossa. Rovaniemellä esim. pientaloalueiden merkittävimmät laajenemissuunnat ovat Pöykkölässä ja Vennivaarassa, joissa molemmissa on menossa maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta tarkentava asemakaavoitus. Esim. Pöykkölän alueella maakuntakaavan taajamatoimintojen aluerajaus on laadittavalle asemakaavalle suppea ja n. 100 tontin asemakaava täyttää maakuntakaavan aluevarauksen. Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa (selostus s. 39) on lisäksi arvioitu että 60 % asunnoista olisi kerrostaloissa. Rovaniemen vaihemaakuntakaavaselostuksen s. 43 on osoitettu, että kerrostalot sijoittuvat keskustaan, 3. kaupunginosaan, Rantavitikan-Viirinkankaan alueelle, Pirttilammen Lampelan alueelle sekä entiselle rajavartioston alueelle. Rovaniemen kaupunginvaltuuston hyväksymässä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa osoitetaan yksityiskohtaisesti näille alueille laadittavilla asemakaavoilla tuotettava tonttivaranto. Suhangon vaihemaakuntakaavaselostus ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavaselostus ovat keskenään ristiriitaisia asukasmäärän kasvua, asuntojakauman muutosta ja asuntokuntakokoa koskevissa arvioissaan. Rovaniemen kaupungin kaavoituksessa ei ole tällä hetkellä varauduttu sellaiseen kaivostoiminnasta aiheutuvaan kaavoitustarpeeseen, jonka aiheuttaa n uuden työpaikan tarve. Rovaniemen kaupunki esittää, että Lapin liitto tarkistaa väestöennusteet Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa siten, että merkittävien hankkeiden aluerakenteelliset vaikutukset huomioidaan. Lisäksi Rovaniemen kaupunki esittää, että kuntien omat ohjelmat otetaan arvioinnissa huomioon. Rovaniemen kaupunginvaltuuston hyväksymä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma liitteineen antaa tähän työhön hyvän pohjan. Tervolan kunta Tervolan kunnanhallitus on kokouksessaan käsitellyt lausuntopyyntöänne. Tervolan kunta toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomauttamista Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Kemin kaupunki Lapin liitto on pyytänyt kaupungin lausuntoa Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Kaupunginhallitus on antanut lausunnon ko. kaavan luonnoksesta. Lisäksi Ympäristöjaosto on antanut lausunnon YVA:sta Kaupungilla ei ole lisättävää jo annettuihin lausuntoihin. Kaavaselostuksessa todetaan, että huolimatta ko. lisäyksestä ennusteeseen sekä kaivoksen uusien suunnitelmien, joiden mukaan suora työllistävyysarvio on n. 800 henkilöä, riittävät Rovaniemen vaihemaakuntakaavan A-alueiden varaukset, vaihtoehtoiset reservialueet huomioon ottaen, kattamaan Rovaniemelle kohdistuvan lisääntyvän asuntotarpeen. Lisäksi on huomattava, ettei Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa ole osoitettu alueiden mitoitusta, vaan kaavaselostuksessa on ainoastaan todettu, millaiseen asuntojen vähimmäismäärään kaavan toteuttamisessa tulisi varautua ja otettu ohjeellisesti kantaa siihen, millaisia asukasmääriä aluevaraukset mahdollistavat. Kun vielä otetaan huomioon maakuntakaavan yleispiirteisyys alueidenkäytön periaatteita ohjaavana suunnitelmana, voidaan todeta, että aluevarauksia on mahdollista tulkita ja toteuttaa monin eri tavoin. Tällöin voi myös alueiden laajuus ja tehokkuus tarpeiden mukaan vaihdella huomattavastikin kuntakaavoituksen yhteydessä. Tältä osin on kaavaselostusta täydennetty. Lausunto otetaan tarpeen mukaan huomioon Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laadinnassa. Merkitään tiedoksi ja otetaan tarpeen mukaan huomioon Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laadinnassa.

3 3/7 Lausunto (viranomaiset ja niihin rinnastettavat) Vastine Fingrid Oyj Geologian tutkimuskeskus Maakuntakaavoituksessa on käytetty hyväksi aiemmin tehtyjä teknisiä suunnitelmia ja YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja. Niistä GTK on antanut lausuntonsa Suhangon vaihemaakuntakaava koskee kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen alueilla. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta kaivoshankkeella ja sinne rakennettavalla uudella tiellä ja 220kV:n voimajohdolla on pääosin positiivinen vaikutus alueen elinkeinoelämälle. Pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen kohdalla voimajohtolinja saattaa aiheuttaa rajoituksia nykyiselle maankäytölle, mutta niitä ei voida kokonaisuuden kannalta pitää suurina. Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Niihin Geologian tutkimuslaitoksella ei ole huomautettavaa. Lapin aluehallintovirasto Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaivoshanke saattaa kaavaselostuksen (s. 54) mukaan aiheuttaa terveydensuojelulain 1 :n tarkoittamaa terveyshaittaa melun ja tärinän muodossa Palovaaran kylän läheisissä asuinkiinteistöissä asuville. Lisäksi sosiaaliset vaikutukset ovat merkittäviä. Lapin aluehallintovirasto katsoo, että vaihemaakuntakaavassa on riittävässä määrin huomioitu sen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. Lapin aluehallintavirastolla ei ole huomautettavaa vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Lapin ELY-keskus Lapin ELY-keskus on antanut Suhangon vaihemaakuntakaavan luonnoksesta lausunnon Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen Lapin ELY-keskus on antanut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun YVA-lain ja -asetuksen tarkoittaman yhteysviranomaisen lausunnon Suhangon kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Kaivoshankkeen laajennus edellyttää myös 220 kv:n voimajohdon rakentamista Petäjäskoskelta kaivosalueelle. Sen ympäristövaikutuksia on selvitetty erillisellä YVA-menettelyllä, josta Lapin ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Molempien hankkeiden YVA-selostukset on todettu riittäviksi, mutta arviointiselostuksissa on todettu olevan myös puutteita, joita tulee tarkentaa hankkeen jatkosuunnittelussa ja hanketta koskevissa ympäristöja vesitalouslupahakemuksissa. Suhangon kaivoksen laajennuksen YVA-selostuksessa on todettu lisäselvitystarvetta mm. sivukivien ja rikastushiekkojen sekä hydrometallurgisten sakkojen ominaisuuksista ja niiden vaihteluista. Lisäksi vesistövaikutuksia ja veden laatuun liittyviä asioita tulee selvittää YVAselostuksessa esitettyä tarkemmin. Lisäselvitykset edellyttävät joiltain osin alueen hydrologian parempaa selvittämistä ja tarvittaessa vesistömallinnusta tai muita lisäselvityksiä. 220 kv:n Petäjäskoski-Konttijärvi voimajohtohankkeen linjausvaihtoehtojen jatkosuunnittelussa tulee huomioida Metsähallituksen YVAselostuksesta antama lausunto, jossa on esitetty uusi linjausvaihtoehto. Linjausvaihtoehto kiertää Metsähallituksen päätöksellä suojellun Tuiskukivalon suojelukohteen. Tämä tulee ottaa huomioon vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa tai jatkossa tapahtuvassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. YVA:n ja Natura-arvionnin lausuntojen sekä Natura-arvioinnin täydennyksen perusteella on kaavaselostusta täydennetty ja osittain kirjattu täydennystarpeita jatkosuunnittelulle liittyen mm. arkeologisiin inventointeihin, Yli-Portimojärven rantakaavan sijoittumiseen, vesistövaikutuksiin, sivukiviin, rikastushiekkaan ja hydrometallurgisiin sakkoihin. Vaihemaakuntakaavan voimajohtolinjauksessa on jo huomioitu Tuiskukivalon kierto ja se on myös huomioitu kaavan vaikutusten arvioinnissa.

4 4/7 Vaihemaakuntakaavan suunnittelussa tulee varmistua siitä, että yhteysviranomaisen lausunnoissa todetut täydennystarpeet ja puutteet tulee maakuntakaavan tarkkuustasoon nähden riittävällä tavalla huomioon otetuiksi. Natura-arviointi Suhangon kaivoshankkeen vaikutuksista on tehty luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi. Arviointi koskee Simojoen Naturaaluetta. ELY-keskus on todennut annetussa lausunnossaan, että Natura-arviointia on täydennettävä kaivoksen sulkemisesta johtuvien vaikutusten osalta. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Naturaverkostoon. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään (MRL 197 ). Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa tai jatkossa tapahtuvassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa pitää varmistua siitä, ettei hankkeen toteuttaminen aiheuta merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Simojoen Natura-alueelle. Edellä mainittujen näkökohtien huomioon ottaminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistaa erityisillä kaavamääräyksillä. Tieliikenne Kaivosalueelle kantatieltä 78 menevä maantieyhteys on merkittävästi parannettavan yhdystien merkinnällä, joka mahdollistaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tien parantamisessa. Kaivosalueen laajenemisen vuoksi alueen rajalle päättyvä yhdystie on tässä ehdotuksessa huomattavasti lyhyempi kuin aikaisemmassa maakuntakaavassa. Aikaisemmin määritetylle suppeammalle kaivosalueelle johtavasta maantiestä on lainvoimainen suunnitelma, joten tie voidaan rakentaa vanhan määrityksen mukaisen kaivosalueen rajalle jos siihen on tarvetta. Tiesuunnitelma kuitenkin raukeaa vuoden 2017 lopussa. Ellei tien rakentamista ole siihen mennessä aloitettu, myöhemmin tehtävä uusi tiesuunnitelma voidaan laatia vain tässä ehdotuksessa näkyvän lyhyemmän tien mukaisena. Ehdotukseen on merkitty myös yhdystien yhteystarve kaivosalueelle lännestä. Yhteystarvemerkintä ei vielä mahdollista maantien suunnittelua, mutta yhdystie voi tarvittaessa toteutua yksityistienä. Jos liikenne yksityistiellä lisääntyy huomattavaksi, yksityistie voidaan ottaa myöhemmin maantieksi. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Konttikivalon suojelumetsä on merkitty kaavaan maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityisiä suojeluarvoja (MY). Kaavamääräyksessä määrätään, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaisesti alueella olevat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, joihin ei saa kohdistaa momentissa mainittua toimenpidettä ilman luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaista menettelyä. Määräykseen tulisi lisätä myös IV(b) lajit, koska alueella esiintyy muun muassa neidonkenkä. Kaivosalueen kaavamerkinnässä todetaan, että alueen kaivostoimintojen suunnittelussa on erityisesti vesistövaikutusten hallintaan liittyen otettava huomioon sään ääri-ilmiöt varautumalla mm. runsaisiin sateisiin ja tulvatilanteisiin. Määräyksessä olisi hyvä tuoda esille sään ääriilmiöihin varautuminen myös kaivoksen aloittamisen ja lopettamisen suunnittelussa. Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta on pyydetty kannanotot Elinkeino ja Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueilta. Lausunnon laatimiseen ovat Kaava-asiakirjoja on täydennetty vastineessa kuvatuilla tavoilla. Natura-arvioinnin täydennys on jätetty ELY:lle Seuraavaa EK-aluetta koskevaa määräystä on täydennetty lisäämällä sulkuihin: Alueen kaivostoimintojen suunnittelussa (kaivoksen koko elinkaari huomioiden) on erityisesti vesistövaikutusten hallintaan liittyen otettava huomioon sään ääri-ilmiöt varautumalla mm. runsaisiin sateisiin ja tulvatilanteisiin. EK-aluetta koskien on annettu määräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettava, ettei merkittävästi heikennetä Simojoen Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura verkostoon. Määräystä on täydennetty lisäämällä teknisin ratkaisuin. EK-aluetta koskien on lisätty määräys: Alue on tarkoitettu yleiskaavoitettavaksi. Alueen toimintojen sijoittuminen on ratkaistava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaavaselostusta on täydennetty. Tien rakentamista ei ole aloitettu. EK-alueen sisään on lisätty merkittävästi parannettavan yhdystien ohjeellinen merkintä. Merkitään tiedoksi. Kommentti on aiheellinen. Vastaava määräys on lisätty myös liitteen IV(b) lajeja koskien ja selostusta on täydennetty tältä osin. Alueen kaivostoimintojen suunnitteluun sisältyy myös aloittamisen ja lopetuksen suunnittelu. Seuraavaa kaavamääräystä on kuitenkin täydennetty lisäämällä suluissa: Alueen kaivostoimintojen suunnittelussa (kaivoksen koko elinkaari huomioiden) on erityisesti vesistövaikutusten hallintaan liittyen otettava huomioon sään ääri-ilmiöt varautumalla mm. runsaisiin sateisiin ja tulvatilanteisiin.

5 osallistuneet Jani Hiltunen, Pekka Herva, Liisa Viitala, Tiina Kämäräinen ja Anu Rautiala Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Jorma Leskinen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta. Johtaja Timo Jokelainen Alueidenkäyttöyksikön päällikkö Kaija Pekkala Lapin maakuntamuseo Lapin maakuntamuseo yhtyy Museoviraston esittämiin (mm. Lapin ELYkeskukselle jätetyt lausunnot) näkökohtiin koskien arkeologista kulttuuriperintöä Suhangon kaivoshankkeen vaikutusalueella. Vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksen selostuksessa ( ) on sivuilla 36 ja 66 tuotu esiin uusimman inventoinnin (kesä 2013) tuloksia. Etenkin Konttijärven kaakkoispuolella oleva kohde (Mj. rek ) on suunnitellun kaivostoiminnan uhkaama. Myös Tervolan ja Rovaniemen suuntaan ajateltujen uusien tai jo olemassa olevien /parannettavien tie- ja sähkölinjojen vaikutuspiirissä olevat kiinteät muinaisjäännökset tulee linjavaihtoehtojen selvittyä tarkastaa maastossa. Liikennevirasto Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavassa käsitellään kaivoshankkeen vaatimia muutoksia voimassa oleviin maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Vahvistuessaan kaava kumoaa alueeltaan Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavassa esitetään merkinnällä " Yhdystie, merkittävästi parannettava " kantatie 78:n ja kaivosalueen välinen osuus nykyisestä Palovaaran paikallistiestä (19758). Merkintä perustuu Liikenneviraston ja kaivoksen avaamista valmistelevan yrityksen väliseen aiesopimukseen vuodelta Tieyhteyden rakentamista varten on voimassaoleva tiesuunnitelma, joka on lainvoimainen 2017 loppuun. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa esitetään yhdystien yhteystarve kaivosalueelta länteen valtatielle nro 4. Yhdystien tarve tulee tutkittavaksi, kun kaivostoiminnan tuottamasta materiaalikuljetusten määrästä, muodosta ja kustannuksista on tarkempaa tietoa vaihtoehtojen tarkastelua varten. Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Mervi Karhula, Osaston johtaja Seppo Serola, Maankäytön asiantuntija Museovirasto Lapin liitto on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Museovirasto on käsitellyt asian erityisistunnossaan Museovirasto viittaa vaihemaakuntakaavan luonnoksesta sekä hankkeen YVA-selostuksesta antamiinsa lausuntoihin. Kaavan yleismääräyksen mukaisesti maakuntakaavan toteuttamisessa tulee luontoarvojen ohella ottaa huomioon maisema- ja kulttuuriympäristöarvot, mukaan luettuina muinaisjäännökset. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa kaivoksen todetaan aiheuttavan merkittäviä paikallisia ja alueellisia maisemavaikutuksia. Vaikutukset voivat laajemmissa vaihtoehdoissa VE2 ja 2+ ulottua Portimojärven itäpuolelle saakka. Hankkeeseen liittyvällä Tervolaan suuntautuvalla voimalinjalla ei arvioida aiheuttavan merkittäviä maisemallisia haittoja. Hankealueella tai sen vaikutusalueella ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joten Museovirastolla ei ole ollut huomautettavaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eikä maakuntakaavaluonnoksesta maiseman- tai rakennussuojelun osalta. Vaikutusten arviointi, arkeologiset kohteet mukaan luettuina, perustuu pääosin kaivoshankkeen YVA-selostukseen. Kaivosalueen EKaluevaraukselle sijoittuvia muinaisjäännöksiä ei osoiteta kaavassa, mutta kaavaselostuksessa on todettu, että hankealueen luoteisosasta tunnetaan kuusi muinaisjäännöskohdetta. Ne sijoittuvat Tervolan kunnan puoleiselle pienelle kaava-alueen osalle. Toteutusvaihtoehdoilla (VE1, 2 ja 2+) todetaan olevan vaikutusta vain yhteen kohteeseen (Konttijärvi, kohdetunnus 5/7 Lausunto merkitään tiedoksi. Ks. myös museoviraston vastine. Lausunto merkitään tiedoksi. YVA:n selvitysalue oli luoteiskulmasta laajempi kuin kaavassa osoitettu kaivosalueen varaus. Kuudesta mainitusta kohteesta kolme sijoittuu kaavan EK-aluevarauksen sisään ja kolme sen ulkopuolelle. Kaavaselostusta on täsmennetty tältä osin.

6 6/ ). Tieto muinaisjäännöksistä Suhangon alueella on 2000-luvulla tarkentunut vaiheittain alueella suoritettujen tarkastusten tuloksena, viimeksi itse kaivosalueen sekä sen sähkönsiirron linjausten YVA -menettelyjen yhteydessä. Museovirasto on aiemmin arvioinut, että arkeologisten selvitysten täydennys kaivosalueella voi yhä olla tarpeen. YVA-menettelyssä selvitetty inventointialue on olennaisesti suppeampi kuin kaivoksen toteutusvaihtoehtojen kattama alue kaavan EK -aluevarauksella. Museoviraston johtopäätös on, että arkeologisia selvityksiä on tarpeen täydentää vielä inventoimattomalla kaivosalueella. Kaavassa olevaa kulttuuriympäristöä koskevaa yleismääräystä on täydennettävä siten, että EK -alueen suunnittelumääräyksiin lisätään, että alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarve ja suojelu. Kaavaselostuksen mukaan sähkönsiirtolinjojen itäinen vaihtoehtolinjaus poikkeaa YVA-menettelyssä tutkitusta, jonka arviointiselostuksesta lausuessaan Museovirasto esitti edelleen olevan paikallisia arkeologisia täydennystarpeita. Myös läntisen Tervolan suunnan yhteystietarpeen (yt) toteuttamisella voi olla vaikutuksia nykyisen tien vaiheilla sijaitseviin tunnettuihin muinaisjäännöksiin ja selvitysten myötä mahdollisesti ennestään tuntemattomiin arkeologisiin kohteisiin. Kaavaselostusta on kaivoshankkeen edellyttämien lupien ja päätösten osalta täydennetty Lapin maakuntamuseon kaavaluonnoksesta antaman lausunnon pohjalta koskien muinaismuistolain (295/63) 11. Pääjohtaja Juhani Kostet Intendentti Kaarlo Katiskoski Paliskuntain yhdistys Gold Fields Arctic Platinum Oy suunnittelee Suhangon kaivosta. Alueelle ollaan laatimassa vaihemaakuntakaavaa, jossa käsitellään vain kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Kaivos sijoittuu Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueelle. Vaihemaakuntakaava kumoaa valmistuessaan Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Kaivosalueella sijaitsevat Narkauksen ja Isosydänmaan paliskunnat. Kummankin paliskunnan suurimmat sallitut eloporomäärät ovat poroa. Paliskunnissa oli poronhoitovuonna yhteensä 148 poron omistajaa. Poronhoidon huomioiminen kaavoituksessa Poronhoitolaki (PHL) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon poronhoitoalueella tapahtuvassa kaavoituksessa. Poronhoidon kannattavuuden edellytys on vapaa laidunnusoikeus. Se on tarkoitettu ja tunnustettu pysyväksi oikeudeksi ja turvattu lain tasoisella säädöksellä. Se tarkoittaa porolle oikeutta ottaa ravintonsa vapaasti luonnosta (PHL 3 ). Poronhoitolaissa (53 ) säädetään myös että suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. Maakuntakaavan osalta on järjestetty kaksi neuvottelua asianosaisten paliskuntien kanssa. Lisäksi paliskunnilta on pyydetty lausunnot kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta. Poronhoitolain ja muun lainsäädännön lisäksi poroelinkeinoa turvataan myös valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Niissä todetaan, että Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Tätä alueidenkäyttötavoitetta turvataan kaavoilla, ennen muuta maakuntakaavoilla. MRL 24 mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa alueidenkäyttötavoitteet huomioon ja edistää niiden toteutumista. Poronhoito Suhangon vaihemaakuntakaavassa Kaivoshankkeella tulee kaiken kaikkiaan olemaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia porojen laidunnukseen, laidunten käytettävyyteen sekä Narkauksen ja Isosydänmaan paliskuntien poronhoitoon. Suhangon kaivos ai- Kaavaehdotukseen sisältyvä yleismääräys edellyttää kulttuuriympäristöarvojen, ml. muinaismuistojen huomioon ottamista koko kaavaalueella. Selostukseen on lisätty kuvausta selvitys- ja suojelutarpeista. Selostukseen on lisätty maininnat täydennystarpeista linjauksen osalta sekä yhdystietarpeen mahdollisista vaikutuksista..

7 heuttaisi paliskunnille ainakin seuraavia vaikutuksia: 1) vaikutus porolaitumiin (menetys ja muutos), 2) vaikutus porojen laiduntamiseen, 3) vaikutus poronhoitotoimintaan 4) vaikutus porotalouden kannattavuuteen, 5) vaikutus poronhoitokulttuuriin, 6) vaikutus turvallisuuteen (onnettomuudet liikenteessä ja kaivosalueella, niin porot kuin poronhoitajat). Lisäksi voi aiheutua ennalta arvaamattomia vaikutuksia. Laajemmin vaikutuksia ja niiden lieventämistä käsitellään YVA-selostuksesta ja kaivospiiristä annetuissa lausunnoissa. Poronhoito otetaan vaihemaakuntakaavassa huomioon kaivosalueen EKmerkintää koskevalla määräyksellä: Kaivosalueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja toteuttamisen ajoituksessa on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Kaavaselostuksessa (s. 49) avataan määräystä siten, että selitetään louhimisen vaiheistamisen suunnittelua: Täten toimintoja voidaan ja tulee suunnitella siten, että poronhoito EK-alueella häiriintyisi mahdollisimman vähän rakentamistöiden aikaan ja kulloinkin toiminnassa olevien kaivostoimintojen alueen ulkopuolella. Kaavaselostukseen on lisätty sivulle 55 (Porotalouteen kohdistuvat vaikutukset) edellisessä Paliskuntain yhdistyksen lausunnossa esitetysti, että poronhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi tarkemmassa suunnittelussa tulee myös suunnitella haittojen minimointiin pyrkiviä teknisiä ratkaisuja, kuten porojen ja poronhoitajien työskentelyn turvaamiseen tähtääviä aita- ja muita ratkaisuja sekä esteetöntä kulkemista (linjausten sijoittamiset, mahdolliset maanalaiset putkilinjat, hihnakuljettimien nostot ilmaan jne.). Näitä ratkaisuja tulee suunnitella yhteistyössä paliskuntien kanssa. Nämä lauseet tulisi kirjata kaavamääräyksen selitteen kohdalle (s.49), sillä ne avaavat toimintaedellytysten turvaamista kaivosalueella ja sen lähialueilla kuten kaavamääräyksessä määrätään. Kaava-alueelle on lisätty merkintä Paliskunnan raja, jolla osoitetaan paliskuntien välinen raja. Paliskunnan raja on vahvistetussa Länsi-Lapin maakuntakaavassa ja tulee merkittäväksi tulevaisuudessa myös Rovaniemen ja Itä-Lapin alueen maakuntakaavassa. On hyvä, että se merkitään myös tähän Suhangon alueen vaihemaakuntakaavaan, sillä silloin kaavat tulevat olemaan keskenään yhteneväiset. Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunta Vaihemaakuntakaavaan on merkitty merkittävästi parannettava yhdystie välillä Kantatie 78 Suhanko. Kantatie 78 risteysalueen kunnostustöissä sekä parannettaessa yhdystietä on otettava huomioon tiealueella oleva Puolustusvoimien valokaapeli. Puolustusvoimien kaapeli loppuu ennen kaivostoimintoaluetta. Tarkempia tietoja asiasta saa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta. Rajavartiolaitos, Lapin rajavartiosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tutkimuslaitos on vaihemaakuntakaavaehdotuksesta samaa mieltä kuin Lapin liitolle vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (RKTL 622/401/2013, ). Kaavaluonnos oli silloisen näkemyksen mukaan laadittu pääpiirteissään huolellisesti ja perusteellisesti, eikä tutkimuslaitoksella ollut siitä huomautettavaa lukuun ottamatta tarvetta tuoda selvemmin esille kaivostoiminnasta koituvia uhkia ja seuraamuksia Ruonajoen latvan purotaimenkannalle ja Konttijoen taimenelle. Niiden osalta vaihemaakuntakaavaehdotusta ei ole muutettu, samaten Simojoen lohijokistatuksen merkitys ja erityinen suojelutarve on edelleen jäänyt vähälle huomiolle. Tutkimuslaitoksen näkemyksen mukaan nämä seikat eivät kuitenkaan välttämättä vaikuta ehdotuksen käyttökelpoisuuteen. Tutkimuslaitoksella ei ole vaihemaakuntakaavaehdotuksesta muuta huomautettavaa. Säteilyturvakeskus STUK on antanut Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavasta Lapin liitolle lausunnon 48/0210/2013 (pvm ). Lausunnossa todetut asiat on huomioitu päivätyssä vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa. 7/7 Kaavamääräyksen selitteen yhteyteen kaavaselostuksessa on lisätty lause: Poronhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi on syytä yhdessä paliskuntien kanssa suunnitella haittojen minimointiin pyrkiviä teknisiä ratkaisuja sekä mahdollisimman esteetöntä kulkemista. Lausunto merkitään tiedoksi. Vaikutuksia kalastoon on arvioitu hankkeen YVA-menettelyn ja Natura-arvioinnin yhteydessä ja otettu riittävällä tavalla huomioon kaavaasiakirjoissa. Vesistövaikutuksiin liittyvää kaavamääräystä on täsmennetty koskemaan kaivostoiminnan koko elinkaarta.