Mouhijärvi-Hämeenkyrö, Mouhijärvi-Nokia ja Mouhijärvi-Vammala kuntaliitosvaihtoehtojen esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mouhijärvi-Hämeenkyrö, Mouhijärvi-Nokia ja Mouhijärvi-Vammala kuntaliitosvaihtoehtojen esiselvitys"

Transkriptio

1 Mouhijärvi-Hämeenkyrö, Mouhijärvi-Nokia ja Mouhijärvi-Vammala kuntaliitosvaihtoehtojen esiselvitys 1. vaiheen raportti kesäkuu 2007 Kuulumme FCG konserniin

2 2 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO KUNTIEN YHDISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS KUNTARAKENNEMUUTOS OSANA KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSTA NYKYISTEN KUNTIEN JA VIRTUAALIKUNTIEN KUNTIEN VÄESTÖ- JA PALVELUTARVE-ENNUSTEET Mouhijärvi Hämeenkyrö Nokia Vammala Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Nokia Mouhijärvi-Vammala PALVELUT JA ASIAKKAAT KUNTIEN NYKYINEN PALVELUYHTEISTYÖ Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Nokia Mouhijärvi-Vammala PALVELUKOKONAISUUDET Perusterveydenhuolto Sivistystoimi Päivähoito Vanhustenhuolto HENKILÖSTÖ JA TALOUS HENKILÖSTÖRESURSSIT TALOUS Kuntien menokehitys ja teoreettinen veropaine Yhteenvetoa taloudesta YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ HAJA-ASUTUSALUEIDEN KEHITTÄMINEN ASUNTOALUEIDEN KEHITTÄMINEN ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET SELVITYKSEN 1. VAIHEESTA...56 LIITE 1. Kuntien väestökehitys LIITE 2. Luottamushenkilöjakaumat LIITE 3. Kuntien vastaukset Mouhijärven esittämiin kysymyksiin Erillisenä sähköisenä liitteenä toimitettu Efeko Oy:n palvelu- ja rekrytointitarpeen ennakointiaineistot kokonaisuudessaan

3 3 1. JOHDANTO Mouhijärvi, Nokia, Hämeenkyrö ja Vammala ovat tehneet päätöksen kuntaliitoksen esiselvityksen tekemisestä. Mouhijärven kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan hakea sisäasiainministeriöltä kuntien yhdistymiseen liittyvää esiselvitysavustusta. Selvitystyön konsulttina toimii Efeko Oy. Efekosta toimeksiannosta vastaavat johtaja Jarmo Asikainen ja konsultti Markus Pauni. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa kaikki osapuolet ovat mukana ja siinä selvitetään nopealla aikataululla neuvotteluosapuolten reunaehdot ja tahtotilat kuntaliitokseen sekä toteuttamismuotoon. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan kuntien taloutta yksin ja yhdessä sekä talouden tulevaisuuden näkymiä mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen. Tarkasteltavat kuntaliitosvaihtoehdot ovat johtoryhmän tarkennetun toimeksiannon mukaisesti Mouhijärven ja Hämeenkyrön välinen liitos, Mouhijärven ja Nokian välinen liitos sekä Mouhijärven ja Vammalan välinen liitos. Vammalan osalta valmisteilla on Lounais-Pirkanmaalle perustettava kaupunki, jonka valmistelussa ovat mukana Vammalan ohella Punkalaidun ja Äetsä. Vaikka em. valmistelu on huomioitava merkittävänä seikkana kuntaliitosvaihtoehtoja pohdittaessa, tässä selvityksessä Vammalan kaupunkia käsitellään pääosin yksin ilman vaihtoehtoa Lounais-Pirkanmaan kaupungista alkuperäisen konsultin toimeksiannon mukaisesti. Vammalan vastauksesta käy kuitenkin ilmi kolmen kunnan yhteinen tahto. Vammalan vastaukseen liittyy myös muistio Rautaveden kaupungin valmistelutyöstä. Esiselvityksen toisessa vaiheessa alkaa yhdistymissuunnitelman ja yhdistymissopimuksen yksityiskohtaisempi valmistelu. Tässä vaiheessa kunnat, jotka ovat mukana, perustavat yhteisen ohjausryhmän ohjaamaan ja valvomaan selvityksen toteutumista. Tämän lisäksi perustetaan yhteisiä palvelu-/ toimialueiden asiantuntijaryhmiä tarpeen mukaan. Selvityksen lähtökohtana on nykytila-analyysi kuntien taloustilanteesta, työssäkäynnistä sekä palvelujen järjestämistavasta. Nykytilan perustalta arvioidaan mitä puolia mahdollinen kuntaliitosvaihtoehto toisi mukanaan. Tällöin keskeisiä arviointitekijöitä ovat palvelujen saatavuus ja kustannustehokkuus, elinkeinojen kehittäminen ja elinvoimaisuus, yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri, kuntalaisten vaikuttaminen ja poliittinen johtaminen, kuntatalouden resurssit ja henkilöstövoimavarat. Tarkastelua hahmotetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista, jotka ovat palvelut ja asiakkaat, henkilöstö ja talous, demokratia ja johtaminen, yhdyskunta ja ympäristö sekä elinkeinot ja työllisyys. Kunnanjohtajista ja johtavista viranhaltijoista koostuvan johtoryhmän päätöksen mukaisesti selvityksen 1. vaiheen lopputuloksena on dokumentti, joka antaa eväitä kumppanuussuuntien löytymiseen, josta edetään prosessin 2. vaiheeseen. 2. KUNTIEN YHDISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kansalaisille palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta, kohtuullisin

4 4 kustannuksin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palvelutarjontamuotojen ja -prosessien kehittämistä, uusien teknologisten työvälineiden käyttöönottoa sekä osaamisen vahvistamista. Kunnan perustehtävä ja vastuu kuntalaiselle on huolehtia kuntayhteisön hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä muuttuvissakin oloissa. Tämä edellyttää tulevaisuuden haasteiden ennakointia, jonka vaatimuksena on muutos - myös vallitsevien rakenteiden osalta. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen on jatkuva haaste kuntasektorilla. Uudistamisella on turvattava kuntien ja seutujen elinvoimaisuus eri puolella Suomea sekä menestyminen kilpailussa työpaikoista ja väestöstä. Tämä edellyttää kunnilta ja niiden palveluyhteistyöltä entistä tehokkaampia ja taloudellisempia palvelujen tuottamistapoja. Rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen tarve on lähtöisin kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Muutokset ovat laaja-alaisia aina globalisaatiosta väestörakenteessa tapahtuviin muutoksiin sekä näiden paikallisia seurauksia palvelujen turvaamisen ja tuottavuuden, kuntien talouskehityksen eriytymisen, kunta-alan työvoiman saannin vaikeutumisen ja kustannuskehityksen kannalta. Toimintaympäristön muutokset mahdollistavat kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen ulkoisen pakon lisäksi myös aidosti uuden strategisen suunnan etsimisen. Tämä vahvistaa kuntien vastuulla olevien palvelujen rakenteellista ja taloudellista perustaa sekä turvaa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tulevaisuudessa. Kuntien ja alueiden kehittämis- ja kehittymisedellytyksiin on vaikuttanut voimakkaasti kuntien toimintaympäristön globalisoituminen. Yritykset voivat yhä vapaammin liikkua ja organisoida tuotantoa, jakelua ja markkinointia entistä laajemmille maantieteellisille alueille. Tämä aiheuttaa useille seuduille kovia muutospaineita, kun perinteisten teollisten työpaikkojen vähenemistä tulisi voida kompensoida uusille toimialoille syntyvillä työpaikoilla tai kehittämällä vakiintuneiden toimialojen jalostusastetta ja lokaaleja arvoketjuja. Tällöin erityinen huomio kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä kasvuyrityksiin ja -toimialoihin, koska isot yritykset siirtävät tuotantoaan Suomesta muille alueille. Kuntatalous on riippuvainen toimintaympäristön muutoksesta. Kunnan omien verotulojen osuus menojen rahoittamisessa kasvaa ja elinkeinopolitiikan rooli korostuu. Uusia haasteita kuntataloudelle asettavat ikärakenteen muutoksesta johtuva huoltosuhteen heikkeneminen, työikäisen työvoiman määrän kääntyminen laskuun, talouskasvun hidastuminen ja tuottavuuden nostamisen vaikeus kuntien ydinpalveluissa Kuntarakennemuutos osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä Kuntajakolakia on muutettu. Uudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta edistämällä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. (Kuntajakolaki 1 Kuntajako)

5 5 Lähtökohtana on, että kuntajaon muutoksen yhteydessä kehitetään palvelujen tuotantorakenteita ja kuntien yhdistymisellä vaikutetaan palvelurakenteeseen sekä alueen elinolosuhteiden parantamiseen. Kuntajakolain kolmannen pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: 1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille; 2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; 3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Kuntien yhdistyminen on strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä on turvata yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuus ja toimintakyky. Tarve rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiselle nousee toimintaympäristön muutoksesta, jotka ovat laaja-alaisia muutoksia aina globalisaatiosta väestörakenteessa tapahtuviin muutoksiin. Näillä seikoilla on merkittäviä paikallisia seurauksia palvelujen turvaamisen ja tuottavuuden, kuntien talouskehityksen eriytymisen, kunta-alan työvoiman saannin vaikeutumisen ja kustannuskehityksen kannalta. Näin ollen itsehallintonsa perusteella kunta vastaa asukkaille tarjottavien palveluiden lisäksi myös yhdyskunnan kehittymisestä, elinkeinojen edellytysten luomisesta, ympäristön viihtyvyydestä ja niin edelleen. Efeko ja Kuntaliitto ovat laatineet mallin elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan arvioinnin näkökulmien ja kriteerien tarkastelulle, jonka tarkoituksena on kannustaa kuntia strategiseen muutokseen. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistamiseen tähtäävä puitelakiehdotus tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä sekä eheää kuntarakennetta. Tällöin tarkastelussa on huomioitava esimerkiksi millaisella väestöpohjalla, taloudellisilla voimavaroilla, ammatillisen ja poliittisen johtamisen järjestelmillä, henkilöstövoimavaroilla kunnat pystyvät turvaamaan uuden kunnan elinvoimaisuuden ja toimintakykyisyyden. Kunnan vastuulla olevat asiat voidaankin jakaa seuraavaan viiteen keskeiseen näkökulmaan: 1. Palvelut ja asiakkaat 2. Henkilöstö ja talous 3. Yhdyskunta ja ympäristö 4. Elinkeinot ja työllisyys 5. Demokratia ja johtaminen Demokratia ja johtaminen Elinkeinot ja työllisyys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Palvelut ja asiakkaat Henkilöst stö ja talous Yhdyskunta ja ympärist ristö KUVA: Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmat

6 6 Nämä itsehallinnollisuuden näkökulmat ja kriteerit mahdollistavat myös kuntarakenteen toimivuuden kokonaisvaltaisen ja monipuolisen arvioinnin sekä kuntien ja seutujen työn tukemisen, jota ne tekevät yhteistyön syventämiseksi ja toimintakykynsä turvaamiseksi. Myös tässä esiselvityksessä käytetään näitä näkökulmia ja kriteereitä arvioitaessa yhdistymisen vaikutuksia. Kuntien yhdistymistä selvitettäessä keskeisessä asemassa ovat lisäksi sopimukset uuden kunnan strategisista tavoitteista sekä hallinto- ja palvelurakenteista, muutoksen johtaminen, kuntalaisten osallisuuden turvaaminen ja henkilöstön asema muutoksessa. Nämä asiat konkretisoituvat kuntien mahdollisesti käymien yhdistymisneuvottelujen myötä jatkossa. 2.3 Nykyisten kuntien ja virtuaalikuntien kuntien väestö- ja palvelutarveennusteet Selvityksen piirissä olevista kumppanivaihtoehdoista on muodostettu Efekon ennakointimallilla kolme virtuaalikuntaa, joiden kautta voidaan tarkastella väestö-, talousja rekrytointitarve-ennusteita mahdollisen uuden kunnan osalta. Seuraavassa on esitetty virtuaalikuntien väestömäärät, josta havaitaan, että Mouhijärvi-Hämeenkyrövirtuaalikunta ei itsessään täyttäisi perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen osalta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen noin väestöpohjan vaateita. Mouhijärvi tosin kuuluu tätä nykyä Sastamalan yhteistoimintaalueeseen, Hämeenkyrö järjestää tällä hetkellä perusterveydenhuollon omana toimintanaan. Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Nokia Mouhijärvi-Vammala Taulukko: Virtuaalikuntien väestömäärät 2007 Suurimmat tulevaisuuden haasteet koetaan kunnissa, joissa vanhusväestön osuus koko väestöstä kasvaa voimakkaasti ja työikäisten määrä vähenee samalla merkittävästi. Toisin sanoen näissä kunnissa potentiaalisia verotuloja tuovan väestön määrä pienenee suhteessa kaikkein eniten kunnallisia peruspalveluja tarvitsevan väestön määrään. Seuraavassa on esitetty nykyisten kuntien väestö- ja palvelutarve-ennusteet sekä näiden jälkeen virtuaalikuntien vastaava tarkastelu. 1 Lounais-Pirkanmaalle mahdollisesti perustettavan Vammalan, Äetsän, Punkalaitumen ja Mouhijärven muodostaman kaupungin väestömäärä olisi n

7 Mouhijärvi Mouhijärven väestömäärän ennustetaan kasvavan tasaisesti verrattuna vuoden 2005 tasoon ( %; %). Kunnan väestömäärän ennustetaan olevan vuonna 2025 n asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä Mouhijärvellä kasvaa lähivuosina hieman, mutta kasvu taittuu vuoteen 2015 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon ( %; %). Vanhusten (yli 75 v) määrä pysyy samana vuoteen 2015 tultaessa. Tosin aivan lähivuosien aikana vanhusten määrässä on luvassa pieni piikki. Varsinainen vanhusväestön lukumäärän kasvun ennakoidaan alkavan vasta vuoden 2020 jälkeen, ja vuonna 2025 vanhuksia on jo 34 % enemmän verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Vanhusten lukumäärän kasvusta johtuva palvelutarpeen kasvu realisoituu vuoden 2015 jälkeen. Vanhusten määrä kasvu on Mouhijärvellä huomattavasti maltillisempaa kuin Lounais-Pirkanmaan seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai selvityksen piirissä olevissa muissa kunnissa. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä kasvaa (2015 6%; %), joka tarkoittaa palvelutarpeessa n. 20 oppilaan lisäystä vuonna 2015 verrattuna 2005 tasoon. Myös lukioikäisten (16-18 v.) määrässä on luvassa pientä kasvua ( %; %).

8 8 Pienten lasten (1-6 v.) määrä kasvaa lähivuosina, mutta kasvu taittuu päätyen vuonna 2025 samalle tasolle kuin v ( %; %). Lähivuosien aikana tämä tarkoittaisi n. 10 päivähoitopaikan lisäystä Mouhijärvellä. Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että jokaisen palvelukokonaisuuden tarpeessa on luvassa lievää lisäystä tulevaisuudessa.

9 Hämeenkyrö Hämeenkyrön väestömäärän ennustetaan kasvavan tasaisesti verrattuna vuoden 2005 tasoon ( %; %). Kunnan väestömäärän ennustetaan olevan vuonna 2025 n asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä Hämeenkyrössä kasvaa lähivuosina hieman verrattuna vuoden 2005 tasoon, mutta kasvu taittuu vuoden 2010 jälkeen (2015-1%; %). Vanhusten (yli 75 v) määrän kasvu ( %; %) noudattelee pitkälti Luoteis-Pirkanmaan seutukunnan keskimääräistä kehitystä. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä kasvaa lievästi (2015 2%; %), joka tarkoittaa palvelutarpeessa n. 30 oppilaan lisäystä vuonna 2015 verrattuna 2005 tasoon. Myös lukioikäisten (16-18 v.) määrässä on luvassa ensin pientä kasvua, joka taittuu vuoteen 2015 mennessä, jonka jälkeen määrän ennustetaan jälleen kasvavan verrattuna 2005 tasoon (2015-2%; %). Pienten lasten (1-6 v.) määrässä on odotettavissa maltillista kasvua ( %; %). Vuoteen 2015 mennessä tämä tarkoittaisi n. 20 päivähoitopaikan lisäystä Hämeenkyrössä. Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että jokaisen palvelukokonaisuuden tarpeessa on luvassa lisäystä tulevaisuudessa.

10 10

11 Nokia Nokian väestömäärän ennustetaan kasvavan verraten voimakkaasti verrattuna vuoden 2005 tasoon ( %; %). Kaupungin väestömäärän ennustetaan olevan vuonna 2025 n asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrässä on Nokialla verraten voimakas nousutrendi ( %; %). Kasvu on voimakkaampaa kuin Tampereen seutukunnassa tai Pirkanmaan maakunnassa keskimäärin. Vanhusten (yli 75 v) määrä kasvaa Nokialla vuoteen 2015 tultaessa 26 %:lla. Vuonna 2025 vanhuksia ennustetaan olevan jo 105 % enemmän verrattuna 2005 tasoon. Vanhusten määrän voimakas kasvu edellyttää merkittäviä panostuksia vanhusten palvelujen lisäämiseen sekä aiheuttaa lisäkustannuksia perus- ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä kasvaa voimakkaasti ( %; %), joka tarkoittaa palvelutarpeessa n. 600 oppilaan lisäystä vuonna 2015 verrattuna 2005 tasoon. Myös lukioikäisten (16-18 v.)määrässä on luvassa kasvua ( %; %). Pienten lasten (1-6 v.) määrä kasvaa voimakkaasti lähivuosina, mutta kasvu hidastuu vuoden 2015 jälkeen ( %; %). Päivähoitopaikkoina ko. kasvu tarkoittaa n. 370 paikan lisäystä vuoteen 2015 mennessä Nokialla.

12 12 Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että Nokialla kaikkien palvelukokonaisuuksien osalta palvelutarpeet lisääntyvät tasaisesti, paitsi vanhusten hoito, jonka palvelutarpeet kasvavat erittäin voimakkaasti. Tämä merkitsee paineita henkilöstön rekrytoinnin osalta ja voimakkaita investointeja palvelutarjonnan ja verkon ylläpitämiseksi.

13 Vammala Vammalan väestömäärän ennustetaan kasvavan lievästi verrattuna vuoden 2005 tasoon ( %; %). Kaupungin väestömäärän ennustetaan olevan vuonna 2025 n asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä laskee verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen noudatellen Lounais-Pirkanmaan keskimääräistä kehitystä (2015-5%; %). Vanhusten (yli 75 v) määrä kasvaa Vammalassa vuoteen 2015 tultaessa 15 %:lla. Vuonna 2025 vanhuksia ennustetaan olevan 60 % enemmän verrattuna 2005 tasoon. Vanhusten määrän kasvu edellyttää panostuksia vanhusten palvelujen lisäämiseen sekä aiheuttaa lisäkustannuksia perus- ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä laskee (2015-7%; %), joka tarkoittaa palvelutarpeessa n. 100 oppilaan vähenemistä vuoteen 2015 tultaessa verrattuna 2005 tasoon. Myös lukioikäisten (16-18 v.) määrässä on luvassa laskua (2015-5%; %). Pienten lasten (1-6 v.) määrä laskee voimakkaasti lähivuosina, mutta lasku kääntyy lieväksi kasvuksi päätyen vuoteen 2025 tultaessa 5 prosenttia pienemmäksi kuin v (2015-7%; %). Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että Vammalassa vuoteen 2015 mennessä palvelutarpeet

14 14 kasvavat vanhusten hoidossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Palvelutarpeet pienenevät hieman päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä peruskoulussa ja lukiossa.

15 Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Hämeenkyrö-virtuaalikunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan koko Pirkanmaan keskiarvoa vastaavasti ( %; %). Kunnan väestömäärä olisi tällä hetkellä reilut ja ennusteen mukaan vuonna 2025 n asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä noudattelisi myös koko Pirkanmaan keskimääräistä kehitystä noussen muutamalla prosentilla vuoden 2005 tilanteeseen nähden ( %; %). Vanhusten (yli 75 v) määrä kasvaisi Mouhijärvi-Hämeenkyrössä vuoteen 2015 tultaessa 15 %:lla. Vuonna 2025 vanhuksia ennustetaan olevan 62 % enemmän verrattuna 2005 tasoon. Henkilömääräisesti tarkastellen vanhusten määrä olisi tällä hetkellä reilut noussen vuoteen 2025 mennessä henkilöön. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä nousisi ennusteen mukaan lievästi tulevaisuudessa ( %; %), joka tarkoittaa palvelutarpeessa noin 200 oppilaan lisäystä vuoteen 2015 tultaessa verrattuna 2005 tasoon (n ). Myös lukioikäisten (16-18 v.) määrässä olisi luvassa lievää nousua ( ; %). Pienten lasten (1-6 v.) määrä nousisi myös tulevaisuudessa ( %; %). Palvelutarpeessa tämä tarkoittaisi n. 40 päivähoitopaikan lisäystä vuoteen 2015 mennessä verrattuna 2005 tasoon (465).

16 16 Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että Mouhijärvi-Hämeenkyrössä vuoteen 2015 mennessä palvelutarpeet kasvavat eniten vanhusten hoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Myös muissa palvelukokonaisuuksissa palvelutarpeiden ennakoidaan kasvavan.

17 Mouhijärvi-Nokia Mouhijärvi-Nokia-virtuaalikunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan melkoisen voimakkaasti ( %; %). Kunnan väestömäärä olisi tällä hetkellä lähes ja ennusteen mukaan vuonna 2025 n asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä kasvaisi verraten voimakkaasti ( %; %). Vanhusten (yli 75 v) määrä kasvaisi Mouhijärvi-Nokiassa vuoteen 2015 tultaessa 24 %:lla. Vuonna 2025 vanhuksia ennustetaan olevan 99 % enemmän verrattuna 2005 tasoon. Henkilömääräisesti tarkastellen vanhusten määrä olisi tällä hetkellä n noussen vuoteen 2025 mennessä henkilöön. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä nousisi ennusteen mukaan voimakkaasti tulevaisuudessa ( %; %), joka tarkoittaa palvelutarpeessa lähes 700 oppilaan lisäystä vuoteen 2015 tultaessa verrattuna 2005 tasoon (n. 3664). Myös lukioikäisten (16-18 v.) määrässä olisi luvassa verraten voimakasta nousua ( ; %). Pienten lasten (1-6 v.) määrä nousisi myös voimakkaasti tulevaisuudessa ( %; %). Palvelutarpeessa tämä tarkoittaisi lähes 400 päivähoitopaikan lisäystä vuoteen 2015 mennessä verrattuna 2005 tasoon (1473).

18 18 Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että Mouhijärvi-Hämeenkyrössä vuoteen 2015 mennessä palvelutarpeet kasvavat kaikissa palvelukokonaisuuksissa melkoisen voimakkaasti, eniten vanhusten hoidossa.

19 Mouhijärvi-Vammala Mouhijärvi-Vammala-virtuaalikunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan lievästi ( %; %), mutta vähemmän kuin Pirkanmaan maakunnassa keskimäärin. Kunnan väestömäärä olisi tällä hetkellä lähes asukasta ja ennusteen mukaan vuonna 2025 n asukasta. Liitteessä 1. olevasta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että työikäisten (17-64 v.) määrä pysyisi samana seuraavien kolmen vuoden aikana, mutta laskisi tulevaisuudessa vuoden 2005 tasosta (2015-3%; %). Vanhusten (yli 75 v) määrä kasvaisi Mouhijärvi-Vammalassa vuoteen 2015 tultaessa 15 %:lla. Vuonna 2025 vanhuksia ennustetaan olevan 59 % enemmän verrattuna 2005 tasoon. Henkilömääräisesti tarkastellen vanhusten määrä olisi tällä hetkellä reilut noussen vuoteen 2025 mennessä n henkilöön. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä laskisi ennusteen mukaan lievästi tulevaisuudessa, mutta määrän ennustetaan kääntyvän nousuun vuoden 2020 jälkeen (2015-3%; %), joka tarkoittaa palvelutarpeessa noin 70 oppilaan vähenemistä vuoteen 2015 tultaessa verrattuna 2005 tasoon (n ). Lukioikäisten (16-18 v.) määrässä olisi luvassa lievä laskutrendi (2015-2%; %). Pienten lasten (1-6 v.) määrä laskisi lähimmän kolmen vuoden aikana, mutta kääntyisi nousuun tämän jälkeen päätyen lähes samalle tasolla vuonna 2025 kuin v (2015-3%; %). Palvelutarpeessa tämä ei tarkoittaisi suurta muutosta.

20 20 Palvelutarpeiden muutosta voidaan strategisella tasolla tarkastella seuraavan kuvion kautta, josta havaitaan, että Mouhijärvi-Vammalassa vuoteen 2015 mennessä palvelutarpeet kasvavat vanhusten hoidossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, mutta laskisivat päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä perusopetuksessa ja lukiossa. 3. PALVELUT JA ASIAKKAAT Palvelujen ja asiakkaiden näkökulma voidaanko voimavarat kuntaliitoksen kautta yhdistämällä nykyistä kuntarakennetta paremmin ja keiden välillä mahdollistaa: Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Lähipalvelujen turvaaminen Asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintatavat Palvelujen laatu Vetovoimapalvelujen kattavuus (kulttuuri-, liikunta-, luonto- ym.) Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Tietojärjestelmien yhteensopivuus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valtakunnallisena tavoitteena on hyvinvointipalvelujen saatavuuden ja laadullisen kehittämisen turvaaminen. Kuntajakolain mukaan kun-

21 21 tarakennetta on mahdollista muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille ja parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita. On kuitenkin huomioitava, ettei kuntien yhdistyminen itsenäisesti tarkasteltuna vaikuta palvelutarjontaan eikä -kysyntään. Kuntalaisille tarjottaviin palveluihin ja palvelujen kysyntään vaikuttaa erityisesti talouden, elinkeinorakenteen, väestön määrän ja ikärakenteen sekä muiden ulkoisten ja sisäisten tekijöiden kehitys. Esimerkiksi lasten lukumäärän kehitys oppilaaksihakeutumisalueella vaikuttaa ensisijaisesti kouluverkon kehitykseen. Oletuksena kuitenkin on, että mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen yli nykyisten kuntarajojen paranevat, kun yhteinen päätöksenteko koskee nykyistä laajempaa aluetta. Tulevaisuudessa mahdollisesti merkittävimmin palvelutarpeen muutoksiin ja palvelujen järjestämiseen vaikuttavat alueella tapahtuvat väestömuutokset. Palvelutarpeeseen vaikuttaa erityisesti vanhusten määrän voimakas kasvu ja lisääntyvä tarve erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluihin, kuten edellisessä luvussa on todettu. Palvelujen osalta julkisten palvelujen turvaaminen kuntalaisille tulee olla kuntien ensisijaisena tavoitteena. Nykykehityksen valossa etenkin pienet kunnat kohtaavat vaikeuksia lain edellyttämien palvelujen järjestämisessä itsenäisesti tai edes muutaman kunnan yhteistyössä. Palvelujärjestelmää suunniteltaessa on tärkeää määrittää, mitä kunnan palveluvalikoimassa on painotettava lakisääteisissä palveluissa (palvelujen tarve ja kysyntä) sekä mitä vapaaehtoiset palvelut pitävät sisällään. Toiseksi on mietittävä, mitä palveluita tuotetaan itse ja mitkä palvelut hankitaan ostopalveluna sekä mistä mahdollisesti luovutaan ja pyritään ohjaamaan kysyntä yksityisille palveluntarjoajille. Uudessa kunnassa palvelurakenteen kokonaiskehittäminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen tulee olla keskeisellä sijalla. Tämä tarkoittaa palvelujen tarjoamista ja turvaamista mahdollisen uuden kunnan eri alueilla eli hajautettujen lähipalvelujen tasapuolista tarjoamista kuntalaisille. Lähipalvelukäsitteellä tarkoitetaan muun muassa kotipalveluja, päivähoitoa ja esiopetusta, perusopetusta, kirjastoa sekä liikunta- ja nuorisopalveluja. Palvelut eivät välttämättä tarvitse kiinteää palvelupistettä, vaan palveluja voidaan tarjota joustavasti siellä missä asiakkaat ovat (vanhusten kotipalvelut ja palveluasunnot sekä kotisairaanhoito). Tämä merkitsee usein myös asiantuntijoiden liikkumista asiakkaiden luokse. Sen sijaan hallinto ja monet tukipalvelut on keskitettävä yhdistyneessä kunnassa, jotta vanhat kunnat eivät jää elämään. Toiseksi, palvelujen järjestämisen periaatteella tavoitellaan taloudellisuutta. Toiminnan taloudellisuuden lisäksi kunnan taloudelliset edellytykset toimia on oltava kunnossa. Taloudellisiin ja toimintaympäristön tuomiin haasteisiin voidaan vastata parhaiten toimintoja järkeistämällä, yhteistä osaamista kokoamalla ja päällekkäisyyksiä purkamalla. Keskeisinä tavoitteina tulee olla myös laadukas toiminta, hyvä johtaminen sekä kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen. Vähäkysyntäisissä tai harvoin tarvittavaa erikoisosaamista vaativissa palveluissa asiointipaikat saattavat joissakin tapauksissa muuttua. Tämä tulee ottaa huomioon esimerkiksi asiointiliikenteessä ja palvelujen liikuteltavuutena. Yhdistyneen kunnan osalta voidaan tarkastella myös seuraavia palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä tavoitteita: - mahdollisuus henkilöstön joustavampaan käyttöön ja sijaistamiseen - henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen - resurssien kohdistaminen hallinnosta palvelutyöhön - palvelujen parantaminen erikoistumisen avulla

22 22 - toimitilojen kokonaisvaltainen hyödyntäminen ja siten uusien investointien välttäminen - hankintojen (esim. palvelut, ohjelmistot, kalustot) toteuttaminen järkevämmin ja keskitetymmin kuin erillisinä kuntina - palvelujen turvaamiseksi uusien tuottamistapojen käyttöönotto ja myös mahdollisuus ostopalvelujen laajentamiseen ja palvelujen ulkoistamiseen - teknologian nykyistä parempi hyväksikäyttö lähipalveluissa - sähköisen asioinnin lisääminen hallintopalveluissa Kuntarakenteen muuttuessa kuntalainen saattaa joutua joissakin tapauksissa hakemaan palvelunsa fyysisesti kauempaa. Erityisesti palvelujen järjestämiselle haasteita asettavat kyseessä olevassa kuntaliitoshankkeessa mahdollisesti muodostuvan uuden kunnan hajaantunut yhdyskuntarakenne ja usea kuntakeskusta. Palveluita, eikä täysin edes hallintoa, voi keskittää yhteen keskustaan. Tavoitteena oleva järkevä hajakeskitys edellyttää huolellista suunnitelmaa palvelujen järjestämisestä. Palveluja on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena ja palvelun saatavuus (esim. päivystysajat) ja laatu on huomioitava. Lisäksi tarkastellessa palveluja ja arvioitaessa kuntien yhdistymisen vaikutuksia palvelutarjontaan on pohdittava, miten kunnat järjestäisivät palvelut tulevaisuudessa joko itsenäisinä tai yhtenä kuntana. Näin ollen nykyisen palvelutarjonnan vertailu yhdistyneen kunnan vertailuun tulevaisuudessa ei anna todenmukaista kuvaa. Palvelujen arviointia sekä vertailua itsenäisen ja yhdistyneen kunnan välillä vaikeuttavat seuraavat tekijät: - kuntien talous pakottaa tekemään ratkaisuja, esim. palvelutarjonnan supistaminen - kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat. - uudelle yhdistyneelle kunnalle on syytä jättää vastuu ja harkinta palvelujen järjestämisestä ja järjestämistavoista (nykyiset kunnat eivät sido palvelurakennetta liian yksityiskohtaisesti esim. yhdistymissopimuksessa) - palvelujen järjestämistä ohjaaviin säädöksiin voi tulla muutoksia - palvelujen järjestämistavat ja teknologia tulevat kehittymään 3.1 kuntien nykyinen palveluyhteistyö Seuraavaan on koottu luettelo Mouhijärven kunnan ja potentiaalisten kuntaliitoskumppanien nykyisestä palveluyhteistyöstä. Ylivoimaisesti merkittävintä palveluyhteistyö on Mouhijärven ja Vammalan välillä - erityisesti Sastamalan yhteistoiminta-alueen järjestämät palvelut ovat merkittävässä osassa Mouhijärvi-Hämeenkyrö Länsi-Pirkanmaan koulutusky:n osakkuus oppisopimustoimisto Viime syksynä ja alkuvuodesta 2007 oli suunnitteilla teknisen toimen yhteistyötä Mouhijärven ja Hämeenkyrön välillä, mutta yhteistyön suunnittelu keskeytettiin, kun kuntaliitosselvitys päätettiin tehdä. lomituspalvelut (Mouhijärvi isäntäkuntana) Maaseututoimen laajempaa yhteistyötä on myös yritetty käynnistää (Nokia, Vammala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Ylöjärvi, Äetsä, Punkalaidun), mutta tämä on toistaiseksi jäissä.

23 Mouhijärvi-Nokia Lomituspalvelut (Mouhijärvi isäntäkuntana) Mouhijärvi-Vammala Lomituspalvelut (Mouhijärvi isäntäkuntana), Sastamalan Perusturvaky (terveydenhuolto, vanhustenhuolto), Sastamalan Tukipalvelu Oy (atk, kirjanpito- ja palkanlaskenta), Sastamalan Opisto (kansalaisopisto), Vammalan Seudun Yrityspalvelu Oy työvoimapalvelut (työvoimatoimisto ja työvoimapalvelukeskus Työteekki.) oppisopimustoimisto 3.2. Palvelukokonaisuudet Mouhijärven kunta lähestyi esiselvitysprosessin 1. vaiheessa potentiaalisia kuntaliitoskumppaneita kysymyssarjalla, jossa kartoitettiin periaatteita tiettyjen palvelukokonaisuuksien tulevaisuuden hallinnoinnin osalta. Seuraavassa on esitetty yhteenveto kuntien vastauksista liittyen palvelukokonaisuuksiin. Kuntien vastaukset Mouhijärven esittämiin kysymyksiin ovat kokonaisuudessaan liitteessä Perusterveydenhuolto Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Nokia Mouhijärven terveysasema olisi Hämeenkyrön kunnan näkemyksen mukaisesti osa Hämeenkyrön terveystointa. Terveysasema voisi jatkaa toimintaansa tarvittavassa mitassa palvellen alueen asukkaita. Niille nykyisille hämeenkyröläisille, jotka asuvat Mouhijärven terveysaseman läheisyydessä, se on uusi vaihtoehto. Hämeenkyrön, Nokian ja Pirkkalan välillä on käynnistymässä neuvottelut perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen palvelujen järjestämiseksi Paras-hankkeen vaateiden mukaisesti. Palvelujen läheisyysperiaatteen perustein Mouhijärven terveysaseman vastaanottopalvelut on perusteltua säilyttää mahdollisessa liitosvaiheessa entisen tasoisina. Nokian kaupunki on aloittamassa Hämeenkyrön ja Pirkkalan kuntien kanssa selvitystyötä Paras-hankkeen tavoitteiden mukaisesti perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien palveluiden järjestämisestä isäntäkuntamallilla. Selvitystyö aloitetaan kesällä Mahdollisen uuden järjestelmän käynnistymisen tavoiteaika on Selvityksessä on tavoitteena mahdollisemman tehokas ja laadullisesti hyvä perusterveydenhuollon palvelurakenne koko alueella. Selvitys siis kohdistuisi mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen myös nykyisen Mouhijärven kunnan palvelurakenteeseen. Selvityksen tuloksia ei voida tässä vaiheessa arvioida.

24 24 Mouhijärvi-Vammala Mouhijärvi on ollut mukana perustamassa vuoden 2005 alussa toimintansa aloittanutta Sastamalan perusturvakuntayhtymää. Perustettava uusi Lounais-Pirkanmaan kaupunki olisi Saspen jäsenkunta ja samanlainen palvelujen tuottaminen jatkuisi Mouhijärvellä. Perusterveydenhuollon palvelut jatkuisivat lähipalveluina. Niitä ovat Mouhijärven uudella terveysasemalla mm. lääkäreiden vastaanotto, hammaslääkäreiden vastaanotto, neuvola, kotihoito ja eläinlääkäripalvelut. Myös Mouhijärven hoito-osasto jatkaisi toimintaansa. Lähipalvelut järjestettäisiin riittävän kattavina kokonaisuuksina Sivistystoimi Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Nokia Mouhijärvi-Vammala Esi- ja perusopetus Hämeenkyrö määrittelee itsensä kyläkouluystävälliseksi kunnaksi, joka kohtelee kaikki koulujaan samalla periaatteella erityisopetuksessa ja oppilashuollon palveluissa voitaisiin saavuttaa parempia tuloksia yhteisessä kunnassa 5-9 luokkien opetus ja lukio 5-9 luokkien palvelut säilyisivät nykyisellään lukion palvelut turvattaisiin yhteistyöllä, verkko-opetuksella ja yhteisillä kurssitarjottimilla jo olemassa olevat kuljetuspalvelut ammatti-instituutti Iisakkiin mahdollistaisivat monipuolisen yhteistyön toisen asteen koulutuksessa myös kansalaisopiston hyväksikäyttö harvinaisten kielten opetuksessa on mahdollista Peruskoulun alemman asteen opetus kuuluu läheisyysperiaatteella annettaviin palveluihin. Peruskoulun ylemmän asteen opetuksen järjestämisrakenne on arvioinnin kohteena lähivuosina Nokialla, mikäli väestökasvu jatkuu nykyisellään. Arviointi tulisi tehdä mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen kokonaisuutena kaupungin alueellinen väestörakenne huomioiden. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan Suomen lukioverkkoa on supistettava. Näillä lähtökohdilla ei olisi mahdollista eikä tarkoituksenmukaista ylläpitää kahta n asukkaan kaupungin alueella toimivaa lukiolaitosta. Mikäli Mouhijärven Uotsolan koulurakennusta ei olisi tarkoituksenmukaista peruskorjata, voitaisiin korvaavat koulutilat rakentaa laajentamalla yhteiskoulun koulurakennusta. Vammalan kaupunki on valmis käynnistämään koulunkäyntiä koskevat muutokset jo heti ja tekemään sen mukaiset päätökset viimeistään kuluvan vuoden elokuun alussa (mm. pääosalle Suodenniemen koulun oppilaista tarjotaan koulupaikaksi vuosiluokkien 7 9 osalta Mouhijärven yhteiskoulu). Häijään peruskorjatussa koulussa järjestettäisiin edelleen vuosiluokkien 1 4 perusopetusta ja esiopetusta. Myös tarvittavia päivähoitopalveluja tarjotaan koulun alueella tai läheisyydessä. Perusopetuksessa ja esiopetuksessa voitaisiin soveltuvin osin käyttää yhteisiä tiloja ja toteuttaa ratkaisuja yli nykyisten kuntarajojen.

25 25 Tarkoitus on, että 1 9 luokan yhtenäistä perusopetusta kehitetään muillakin perustettavan kaupungin osa-alueilla. Laajentuneen kaupungin lukiokoulutus järjestettäisiin verkostokoulutuksen periaatteella siten, että lukiokoulutusta tarjotaan mm. Mouhijärvellä ja muillakin osa-alueilla opiskelijamäärien edellyttämällä tavalla. Jos Mouhijärvi tulisi mukaan perustettavaan uuteen Lounais-Pirkanmaan kaupunkiin, syntyisi mahdollisuus uudenlaiseen jäsenyyteen Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymässä Mouhijärven nykyisen jäsenyyden myötä. Lukiokoulutuksen keskeisenä kehittämiskohteena tulevat olemaan monimuotoopetuksen, ns. ammattilukiotoiminnan ja avoimen korkeakouluopetuksen kehittäminen yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien ja Sastamalan Opiston kanssa Päivähoito Mouhijärvi-Hämeenkyrö Hämeenkyrö on vuosina perustanut yli 200 uutta päivähoitopaikkaa. Kunnassa pystyttäisiin vastaamaan myös Mouhijärven alueen päivähoitotarpeisiin. Päivähoidon kehittämistä Mouhijärven alueella jatkettaisiin päivitettävien suunnitelmien pohjalta. Päivähoidon tilatarpeet hoidettaisiin. Kotihoidossa oleville lapsille järjestettäisiin kerhotoimintaa. Kunnassa huolehdittaisiin myös erityislasten tarpeista. Kiertävä erityislastentarhanopettaja, allergisille lapsille oma ryhmäperhepäiväkoti jne. olisivat myös Mouhijärven alueen lasten käytössä. Mouhijärvi-Nokia Myös nykyisen Nokian kaupungin alueella päivähoidon kysyntä aiheuttaa säännöllisiä ja suuria investointitarpeita. Niihin vastataan lain vaatimusten mukaisesti ja taloudelliset reunaehdot huomioiden sitä mukaan kuin kysyntä edellyttää. Alueellisesti päätöksenteon pohjana ovat kaupungin eri osa-alueiden väestöennusteet päivähoitoikäisten osalta. Mouhijärvi-Vammala Päivähoitopalvelut turvattaisiin lain ja asetuksen mukaisesti kaikille Mouhijärvellä asuville lapsille. Tässä otetaan huomioon lapsen asuinpaikka, vanhempien työmatkojen suuntautuminen ja lapsen päivittäinen hoitoaika. Mouhijärvellä asuville lapsiperheille uuden Lounais-Pirkanmaan kaupungin perustaminen toisi lisäpalveluita mm. erityislastentarhanopettajan palvelut. Vanhemmilla olisi mahdollisuus tuoda lapsensa päivähoitoon kaupungin keskustaan päiväkodin pienryhmään, joka on tarkoitettu mm. erityislapsille tai vaikeasta allergiasta kärsiville lapsille.

26 26 Uotsolan päiväkodin rakentamishanke on Mouhijärven kunnan taloussuunnitelmassa. Vammala pitää hanketta hyvänä, koska se kehittää päivähoitopalvelujen rakennetta taloudellisempaan suuntaan. Vammala on toteuttamassa vastaavanlaista ratkaisua. Häijään alueen päivähoitoyksiköt voisivat sijaintinsa vuoksi palvella perustettavaa uutta kaupunkia ottaen huomioon vanhempien asuinpaikka ja työmatkan suuntautuminen. Mouhijärven ja Vammalan päivähoitohenkilöstö on yhteisesti koulutettu päivähoidon laatujärjestelmän luomiseen vuodesta 2004 alkaen. Se on antanut hyvän ja molempia osapuolia hyödyntävän toimivan yhteistyön päivähoidon johdon ja eri ammattiryhmien välille. Mouhijärvi ja Vammala ovat mukana Pirkanmaan ja Satakunnan 29 kunnan perhepäivähoidon kehittämisessä, Pirtsakka hankkeessa Vanhustenhuolto Mouhijärvi-Hämeenkyrö Mouhijärvi-Nokia Mouhijärvi-Vammala Molemmilla kunnilla olevat aiemmat ikäohjelmat päivitetään. Sen pohjana on Mouhijärven ja Hämeenkyrön laatimat aikaisemmat suunnitelmat. Tähän suunnitelmaan perustuen huolehdittaisiin siitä, että palvelut jakaantuvat tarpeen mukaan kunnan alueella. Kunnassa hyödynnettäisiin niitä vahvuuksia joita on jo nyt runsaasti osaamisen ja innovaatioiden alueella vanhustenhuollossa. Tavoitteena on toimiva, taloudellinen ja avohuoltopainotteinen vanhustenhuollon kokonaisuus. Kuten aiemmin on todettu, Nokian kaupunki on aloittamassa Hämeenkyrön ja Pirkkalan kuntien kanssa selvitystyötä Paras-hankkeen tavoitteiden mukaisesti perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien palveluiden, kuten vanhuspalveluiden järjestämisestä isäntäkuntamallilla. Selvitystyö aloitetaan kesällä Mahdollisen uuden järjestelmän käynnistymisen tavoiteaika on Selvityksessä on tavoitteena mahdollisen tehokas ja laadullisesti hyvä vanhushuollon palvelurakenne koko alueella. Selvitys siis kohdistuisi mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen myös nykyisen Mouhijärven kunnan palvelurakenteeseen. Selvityksen tuloksia ei voida tässä vaiheessa arvioida. Väestön ikääntyminen tuo erityisiä haasteita Saspen vanhuspalveluiden järjestämiselle. Vuonna 2006 Kotona kokonainen elämä - hankkeen osana laadittiin Seudullinen ikäihmispoliittinen strategia Saspen jäsenkuntiin ja kehitettiin mm. kotihoitoa. Jokainen jäsenkunta teki oman kehittämisohjelmansa Seudulliseen ikäihmispoliittiseen strategiaan. Mouhijärven kehittämisohjelmassa tavoitteena on, että 90% yli 75-vuotiaista asuu kotona ja palveluja kehitetään mm. päivätoiminnan ja omaishoidon tuen avulla. Mouhijärven hoivaosaston toiminnalla on merkitystä oman alueen vanhuksille ja jatkohoitopaikkana myös muiden kuntien vanhuksille erikoissairaanhoidon jälkeen.

27 27 Vanhustenhuollon lisääntyvään palvelutarpeeseen vastataan sekä nykyisiä Saspen toimintamuotoja kehittämällä että yksityisten palveluiden käyttöä lisäämällä. Myös Mouhijärven alueella on ollut kiinnostusta hoivayrittäjyyden lisäämiseen. Mouhijärven hoito-osaston tilakapasiteetti on välttämätön alueen vanhuspalvelujen turvaamiseksi ja tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Saspe tuottaisi edelleen vanhustenhuollon palvelut Mouhijärven alueelle. 4. HENKILÖSTÖ JA TALOUS 4.1 Henkilöstöresurssit Henkilöstöresurssien näkökulma voidaanko voimavarat kuntaliitoksen kautta yhdistämällä nykyistä kuntarakennetta paremmin mahdollistaa ja keiden välillä: Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön sijaistaminen Henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen (kumppanit ja saman alan osaajien määrä) Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi Henkilöstön jaksaminen Työn parempi laatu samalla rahalla Henkilöstön eläköitymisen kautta joidenkin päällekkäisten virkojen täyttämättä jättäminen ja kustannussäästöt Organisaatioiden yhdistymisessä henkilöstön asema ja osallistuminen on usein ratkaiseva tekijä muutoksen onnistumiselle. Onnistunut fuusioprosessi edellyttää henkilöstön aktiivista ja innovatiivista osallistumista sekä myönteistä suhtautumista muutokseen. Kuntien luottamus- ja viranhaltijajohdon onkin mahdollistettava henkilökunnan osallistuminen. Aktiivinen tiedottaminen sekä kirjallista aineistoa tuottamalla että tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia pitämällä ovat minimivaatimuksena. Lähtökohtina on oltava myös henkilöstön oman muutoshalukkuuden ja -toiveiden tukeminen esimerkiksi koulutusta järjestämällä ja henkilöstön toiveita kuuntelemalla koskien uuteen organisaatioon sijoittumista. Kuntien yhdistyessä peruskuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä on kohdeltava samanvertaisesti. Johdon on syytä huomioida, että osalle henkilöstöä organisaatiofuusio on verrattavissa työpaikan vaihtamisen kaltaiseen kokemukseen, joten muutosvastarinta on ymmärrettävää. HTT, professori Jari Stenvall Lapin yliopistosta on Henkilöstövoimavarat kuntaliitoksissa tutkimuksessaan tehnyt seuraavia huomioita henkilöstöpolitiikasta kuntien yhdistyessä: - kuntafuusiot on toteutettu usein ilman selkeää henkilöstöstrategiaa - henkilöstön perehdytykseen ja muutosvalmennukseen kaivataan lisäpanostusta - avoimuus ja voimavarojen oikeudenmukainen jakaminen nousevat esiin erityisesti henkilöstön sijoittelussa, johtajavalinnoissa ja palkkauksessa - henkilöstölle uusien työtehtävien selkiytyminen on keskeisintä muutosprosessista selviytymisessä - muutosprosessi jatkuu vielä pitkään yhdistymisen tapahduttua - johtavien viranhaltijoiden asema turvataan nopeammin kuin henkilöstön, toimistohenkilöstön aseman määrittely jää usein liian myöhäiseksi

28 28 - organisaatioiden väliset henkilöstön siirrot ennen liitosta on koettu hyviksi ratkaisuiksi. Kunnat ovat pääasiassa palvelutuotanto-organisaatioita, joten henkilöstö on kuntien tärkein voimavara. Yhdistymistilanteessa henkilöstön ja toimintojen osalta onkin syytä tehdä perusteellinen resurssi- ja osaamiskartoitus. Tätä resurssi- ja osaamiskartoitusta on hyödynnettävä ja tehtävä uudelle kunnalle ennakoiva henkilöstösuunnitelma / - ohjelma, jossa lähtökohtana on: - nykyisten päällekkäisyyksien poistaminen - henkilöstön määrän mitoitus uuden kunnan tarpeiden mukaan - uusissa rekrytoinneissa koko palvelujen yhteistoiminta-alueen sekä vaihtoehtoisten tuotantomallien tarkastelu - uudistuvat ja uudistavat toimintaperiaatteet lähtökohtina uudelle kunnalle - henkilöstön ja esimiesten koulutustarpeiden kartoitus ja koulutukseen hakeutumisen tukeminen ja ohjaaminen - erikoistumisen, vertaistuen ja sijaistamisen mahdollistuminen - työnantajalla oikeus määritellä työpaikkojen fyysinen sijainti ja henkilöstön sijoittuminen organisaatiossa. Kunnille ja kuntayhtymille on kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen keskinäisten neuvottelujen tuloksena annettu ohjeistus henkilökunnan aseman järjestämisestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Ohjeistus koskee muun muassa uuteen kuntaan siirtyvän henkilöstön työehtojen turvaamista, virkojen perustamista, kuntayhtymien purkautumista, henkilöstöstrategian laadintaa, palkkausjärjestelmän yhteensovittamista, työaikajärjestelyjä, henkilöstön edustusta ja paikallisia sopimuksia. Muistio on kokonaisuudessaan internetissä osoitteessa Työelämä Paras-hanke ja henkilöstöasiat. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa on säädetty, että laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Tällöin työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Ko. kielto on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Kielto koskee uudelleenjärjestelyiden kohteena olevissa palveluissa uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan. Eläköitymisennusteet osoittavat, että henkilöstön saatavuus on suurempi haaste kuin ylimääräinen henkilöstö. Seuraavassa on esitetty selvityksen kohteena olevien virtuaalikuntien henkilöstön rekrytointitarve-ennuste vuosittain 2. Rekrytointiennustemalli ei huomioi kuntayhtymiä, esim. Saspe. 2 Henkilöstötarpeen ennakointi perustuu palvelua käyttävän väestön ennustettuun muutokseen (Tilastokeskus toukokuu 2007). Henkilöstömäärät perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen tietoihin tilanteesta. Mukana ovat myös määräaikaisessa työsuhteessa tuolloin olleet henkilöt. Malli ei ota kantaa lähtötilanteessa mahdollisesti olleeseen henkilöstön ali-/ylimitoitukseen. Eläkepoistumaennusteet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen tietoihin (2005).

29 29 Mouhijärvi-Hämeenkyrö 50 Koko henkilöstö* Eläkkeelle siirtyminen, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarve Kunnan koko henkilöstömäärä oli Henkilöä/ vuosi Rekrytointitarve Eläkkeelle siirtyvät Tarpeen muutos Henkilöstötarve on laskettu väestötekijöiden perusteella, eläköitymisennuste KEVA *KuEL ja VEL vakuutetut. Mouhijärvi-Nokia 140 Koko henkilöstö* Eläkkeelle siirtyminen, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarve Kunnan koko henkilöstömäärä oli Henkilöä/ vuosi Rekrytointitarve Eläkkeelle siirtyvät Tarpeen muutos Henkilöstötarve on laskettu väestötekijöiden perusteella, eläköitymisennuste KEVA *KuEL ja VEL vakuutetut.

30 30 Mouhijärvi-Vammala 45 Koko henkilöstö* Eläkkeelle siirtyminen, henkilöstötarpeen muutos ja rekrytointitarve Kunnan koko henkilöstömäärä oli Henkilöä/ vuosi Rekrytointitarve Eläkkeelle siirtyvät Tarpeen muutos Henkilöstötarve on laskettu väestötekijöiden perusteella, eläköitymisennuste KEVA *KuEL ja VEL vakuutetut. Rekrytointitarve on suurin Mouhijärvi-Nokia-virtuaalikunnassa, joka johtuu erityisesti kunnan muita suuremmasta koosta sekä palvelutarpeiden lisääntymisestä muita voimakkaammin ja joka sektorilla. Yksi kuntien yhdistymisen peruste on myös uuden ja kehittyvän kaupungin/kunnan työpaikkojen houkuttelevuus erikoisosaajia rekrytoitaessa. Näin voidaan tulevaisuudessa paremmin vastata yhä kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Jorma Palola ja Juhani Turkkila toteavat kirjassa Katsaus kuntien toimintaympäristön muutokseen 2006, että kunnat joutuvat palkkaamaan runsaasti uutta henkilöstöä ja kilpailemaan pienenevistä ikäluokista muiden sektoreiden kanssa ja kunta-alan palkkausjärjestelmiä on uudistettu kannustavammiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Eläkepoistuma lisää haasteita työvoiman rekrytoinnissa, mutta se myös avaa mahdollisuuksia toimintojen rationalisointiin ja henkilöstön rakenteen muuttamiseen. Henkilöstökehityksen ja palveluiden uudistamisen myötä kuntien työnantajatoimintoihin sekä muutosjohtamiseen kohdistuu erityisiä osaamisvaatimuksia. Henkilöstövoimavarojen strategista johtamista kehitetään osana kunnan johtamistoimintoja. Erityisesti huomiota kiinnitetään työkyvyn ylläpitämiseen ja ammatillisen osaamisen uudistumiseen kunnallisen henkilöstön ikääntymisen myötä.

31 Talous Kuntatalouden näkökulma voidaanko voimavarat kuntaliitoksen kautta yhdistämällä nykyistä kuntarakennetta paremmin mahdollistaa ja keiden välillä: Talousresurssien riittävyys Palvelujen kustannustehokkuus Toimintojen yksikkökustannusten pitäminen kohtuullisina tai alentamaan niitä Kilpailukykyinen veroprosentti Veropohja (verotettavat tulot/ asukas; yhteisövero-osuus/as) Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Omavaraisuus ja lainat Kiinteistöjen ja toimitilojen tehokas käyttö Uus- ja korjausinvestointien tarpeeseen vastaaminen Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Keskeinen edellytys kuntien hyvinvointipalvelujen kestävälle ja riittävälle rahoitukselle on kunnan ja koko seudun vakaa ja kestävä talouskasvu sekä työllisyysasteen ja tuottavuuden kasvu. Elinkeinopoliittiset panostukset, kestävällä pohjalla oleva palvelutarjonta sekä vakaa ja uskottava kuntatalous ovat tässä kohtaa merkittävässä roolissa. Tähän vastaamiseksi rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä ja niissä onnistumisen myötä alueesta voi kasvaa taloudellisesti entistä vahvempi ja vaikutusvaltaisempi toimija. Tähän liittyen onkin merkittävää pohtia sitä, olisiko palvelurakenteissa joka tapauksessa tehtävien välttämättömien muutosten ohella tehtävä kuntarakennemuutoksia, jotta haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla Kuntien menokehitys ja teoreettinen veropaine Hallintoon ja palveluihin kohdistuvat rakenteelliset muutokset eivät voi olla vain kosmeettisia, koska tarve tuottavuuden merkittävään nostamiseen on aito. Merkittävä tekijä tulevaisuudessa on kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämismahdollisuudet ja verotulojen saamisen edellytykset. Peruspalvelujen nettokustannusosuuden ja tuloverojen välistä suhdetta tulevaisuudessa voidaankin pitää itsellisen kuntatalouden osoittimena strategisesti tarkasteltuna. Seuraavissa kuvioissa on esitetty selvityksen piirissä olevien kuntien sekä laskennallisten virtuaalikuntien tuloveron kehittymisennusteet ja eniten resursseja tarvitsevien peruspalvelujen nettomenojen muutoksia. Tarkastelu kuvaa tilannetta, jossa palvelurakenteissa ja -prosesseissa ei tapahtuisi muutoksia eikä tuottavuuden kasvua. Menojen lähtötietona on talous- ja toimintatilasto Palvelujen menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 vuosikasvuun, joka on pitkällisen ajan trendi. Viime vuosien kustannusten kasvu on kuitenkin ollut monin paikoin tätäkin voimakkaampaa. Lisäksi kuntien veroprosenttia ja menojen kehitystä vuosille tarkastellaan edellä esitettävien tuloslaskelmat ja veropaineet -taulukkojen avulla, jossa ennustemalli laskee veroprosentin, jolla kunta voi vastata palvelujen rahoitukseen yhtä suurella suhteellisella summalla kuin nykyisin.

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 24.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylän selvitysalue yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylän selvitysalue yhdessä Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylän selvitysalue yhdessä 16.8.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea:

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Valtuustojen seminaari 1.2.2012 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy Kunnan perustehtävä ja sen toteuttamisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Mouhijärven, Punkalaitumen, Vammalan ja Äetsän muodostaman Sastamalan kaupungin perustamisselvitys

Mouhijärven, Punkalaitumen, Vammalan ja Äetsän muodostaman Sastamalan kaupungin perustamisselvitys Mouhijärven, Punkalaitumen, Vammalan ja Äetsän muodostaman Sastamalan kaupungin perustamisselvitys Konsultin taustaraportti 15.11.2007 Markus Pauni, FCG Efeko Oy 2 Sisällys: 1 JOHDANTO... 3 2 UUDEN KAUPUNGIN

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa

Lisätiedot

Lohjan lukioverkko Page 1

Lohjan lukioverkko Page 1 Lohjan lukioverkko 28.4.2015 Page 1 Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Lohjan lukioverkko 28.4.2015 28.4.2015 Page 2 Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Tikkakosken kuntalaistilaisuus 8.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Uusi kunta on mahdollisuus Erityisselvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Kuntaliitoksen johtoryhmän 16.1.2012 käsittelyä varten Käsitelty

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Henkilöstö strategisena voimavarana

Henkilöstö strategisena voimavarana Henkilöstö strategisena voimavarana - henkilöstösuunnitelmat toiminnan tuloksellisuuden tukena Terttu Malo Kirkon koulutuskeskus Henkilöstö strategisena voimavarana - lähtökohta Toimintaympäristöjen muutokset

Lisätiedot

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot