Seudullinen työllisyysstrategiatyö - Kokemuksia LEMPI Uusimaa -hankkeesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seudullinen työllisyysstrategiatyö - Kokemuksia LEMPI Uusimaa -hankkeesta"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto Seudullinen työllisyysstrategiatyö - Kokemuksia LEMPI Uusimaa -hankkeesta EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet

2 Uudenmaan liiton julkaisuja C Seudullinen työllisyysstrategiatyö - Kokemuksia LEMPI Uusimaa -hankkeesta Kirjoittajat: Ulla Korhonen, projektikoordinaattori, Uudenmaan liitto Pekka Linnapuomi, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto Erja Lindberg, seutukoordinaattori, Keskinen Uusimaa Liisa Lindsberg-Mattsson, seutukoordinaattori, pääkaupunkiseutu Jukka Ollila, seutukoordinaattori, Hiiden alue Henrik Huldin, seutukoordinaattori, Raaseporin seutu Tuija Hirvikoski, aluerehtori, Laurea AMK (Hyvinkää) Teija Mattila, seutukoordinaattori, Hyvinkää Uudenmaan liitto 2004

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN X ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) LEMPI Uusimaa -hanke Kannen kuva ja piirros: Arja-Leena Berg Helsinki 2004 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0)

4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto, LEMPI Uusimaa -hanke Nimeke Seudullinen työllisyysstrategiatyö - Kokemuksia LEMPI Uusimaa -hankkeesta Sarjan nimeke Sarjanumero Tiivistelmä Uudenmaan liiton julkaisuja C X (sid.), (PDF) X suomi Julkaisuaika Sivuja Liitteitä ISBN ISSN Kieli, koko teos Yhteenveto Lempi Uusimaa -hanke on Uudenmaan liiton vv hallinnoimana toiminut seudullisia työllisyysstrategioita valmisteleva hankekokonaisuus. Hankkeessa on kehitetty Uudenmaan seutujen työllisyysasioiden ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyötä sekä tuotettu analyysejä, selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia kuntien yhteistyön ja päätöksenteon pohjaksi. Lempi-hankkeen tulokset on koottu julkaisuksi, jonka tarkoitus on toimia työkirjana jatkuvalle työllisyysyhteistyölle sekä paikallis-, seutu- ja aluetasolla. Julkaisussa esitetään hankkeen prosessikuvaus sekä perustietoja seutujen keskeisistä työllisyyteen ja sen edistämiseen vaikuttavista tekijöistä ja linjauksista ja kokemuksia seudullisen yhteistyön kehittämisestä Lempi Uusimaa -hankkeessa. Lempi Uusimaa -hankkeen päärahoittaja on ollut Euroopan komission Artikla 6 innovatiiviset toimet -ohjelma ja muu rahoitus on tullut yhteisesti alueen kunnilta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan TEkeskukselta. Raportin laatija Avainsanat (asiasanat) Huomautuksia Ulla Korhonen, Pekka Linnapuomi, Erja Lindberg, Liisa Lindsberg-Mattsson, Jukka Ollila, Henrik Huldin, Tuija Hirvikoski, Teija Mattila työllisyys, työllisyysstrategia, seudut, elinkeinoelämä Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lempi Uusimaa -hankkeen taustaa... 3 Komission rooli paikallisen työllisyysstrategiatyön jatkuvuuden edistäjänä...3 Aikaisemmat työllisyysstrategiahankkeet...3 Työllisyyspolitiikan työnjako paikallisella ja aluetasolla Lempi-hankkeen strategiatyötä ohjaavat suuntaviivat EU-taso, kansallinen työllisyysstrategia ja alueelliset linjaukset... 5 Euroopan työllisyysstrategia...5 Kansallinen työpolitiikan strategia...6 Työpolitiikan strategian tavoitteet...6 Alueellisen tason kehittämislinjaukset Lempi-hankkeen organisaatio ja toimintakehys... 7 Työmarkkina-analyysit strategiatyön pohjana Lempi-hankkeen seudut Uudenmaan alueen työllisyys...10 Lempi Pääkaupunkiseutu...11 Pääkaupunkiseudun tunnuspiirteitä...11 Pääkaupunkiseudun työllisyysstrateginen visio:...12 Pääkaupunkiseudun väestö- ja elinkeinokehityksen piirteitä...12 Yhteenveto...15 Lempi Keski-Uusimaa...17 Hankkeen organisointi ja toiminta...17 Hankkeen seutujen yhteistyö...17 Tutkimushankkeet...18 Keski-Uudenmaan tilanne...19 Seudullinen työllisyysstrategia...19 Työllisyysstrategian toimintamalli...20 Jatkosuunnitelmia...21 Lempi Hiiden alue (Lohjan seutu)...23 Taustaa...23 Seudulla toteutettu strategiatyö...24 Lempi Uusimaa-hanke Hiiden alueella...24 Lempi Raasepori (Tammisaaren seutu)...28 Kumppanuus - lähtötilanne ja tavoitteet...28 Seudun tila elinkeinot ja työllisyys...28 Tehdyt selvitykset...28 Toimenpide-ehdotukset...30 Projektista koordinoituun prosessiin?...31 Lempi Hyvinkää...32 Ammattikorkeakoulun, teollisten yritysten ja nosto- ja siirtoalan osaamiskeskuksen yhteistyömalli...32 Tausta ja tavoite...32 Yhteistoimintakonseptin perustana oleva prosessi- ja verkostomalli ja sen toimeenpano...32 Hyvinkään työllisyysstrategia vuoteen 2010 ja toimenpideohjelma vuosille Hyvinkää ja sen sitoutuminen alueellisen työllisyyden edistämiseen...39 Hyvinkään työllisyysstrategiset tavoitteet ja kärkitoiminnot sekä hankkeet Työllisyysstrategiatyön valtavirtaistaminen Paikallinen kehittämisyhteistyö työllisyyden edistämisessä, valtavirtaistaminen...41 EU-komission Artikla 6 -hankkeet Suomessa...42 LIITTEET Yhteenveto työmarkkina-analyysin keskeisistä johtopäätöksistä Yhteistyökortti Lempi-työllisyysstrategiatyötä varten Lempi Uusimaa hankkeen tutkimukset ja selvitykset: LEMPI-hankkeen ohjausryhmä ja koordinaattorit EU Komission Artikla 6 seudulliset työllisyysstrategiahankkeet, yhteystiedot...56 Kirjallisuutta, internet-osoitteita:...57

6 1. Johdanto 2 Lempi Uusimaa -hanke on Uudenmaan liiton vv hallinnoimana toiminut seudullisia työllisyysstrategioita valmisteleva hankekokonaisuus. Hankkeessa on kehitetty Uudenmaan seutujen työllisyysasioiden ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyötä sekä tuotettu analyysejä, selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia kuntien yhteistyön ja päätöksenteon pohjaksi. Hankkeessa mukana ollet seudut ovat: Pääkaupunkiseutu, Hiiden alue, Raaseporin seutu ja Keski-Uusimaa. Lisäksi Hyvinkäällä on toiminut pilottiprojektina ammattikorkeakoulun ja osaamiskeskuksen yhteistoimintakonsepti. Hankkeen päärahoittaja on ollut Euroopan komission Artikla 6 innovatiiviset toimet -ohjelma ja muu rahoitus on tullut yhteisesti alueen kunnilta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan TE-keskukselta. EUkomission artikla 6 ohjelma on Euroopan Sosiaalirahaston yhteydessä toimiva rahoitusjärjestelmä, jonka tuella rahoitetaan 85 työllisyysstrategiahanketta EU:n alueella. Suomessa hankkeita toteutetaan kahdeksalla alueella vv Lempi Uusimaa -nimi on lyhennys englanninkielisistä sanoista Local Employment Strategies and Innovations in Uusimaa Region (Seudulliset strategiat ja innovaatiot työllisyyden edistämisessä Uudellamaalla). Työllisyyskysymykset ovat Lempi-hankkeessa käsitetty sekä alueen elinkeinoelämän edistämisenä että työllisyyden parantamisena. Tehtäväkentän laajuus koskettaa koko kunnallista ja alueellista päätöksentekoa niin asumisen, liikenteen, koulutuksen ja maankäytön ratkaisuissa. Osa työllisyyteen vaikuttavista ratkaisuista on kansallisen päätöksenteon tasolla, osaksi ratkaisut voidaan tehdä paikallistasolla mutta seutujen yhteistyön merkitys voimavarojen yhdistämisessä ja seudullisessa erikoistumisessa on erittäin suuri. Lempi-hankkeen tulokset on koottu julkaisuksi, jonka tarkoitus on toimia työkirjana jatkuvalle työllisyysyhteistyölle sekä paikallis-, seutu- ja aluetasolla. Julkaisuun on koottu perustietoja seutujen keskeisistä työllisyyteen ja sen edistämiseen vaikuttavista tekijöistä ja linjauksista sekä kokemuksia seudullisen yhteistyön kehittämisestä Lempi Uusimaa -hankkeessa. Hankkeen aikana valmistui kolme seudullista työllisyysstrategiaa, jotka ilmestyvät omina julkaisuinaan. Ohjaavina tekijöinä seudullisissa ja paikallisissa strategioissa ovat sekä EU-tason työllisyysstrategiat että kansallinen työpolitiikan strategia, joiden perusteella myös seutujen tavoitteet määräytyvät. Maakuntaliiton ja TE-keskuksen linjaukset ovat keskeisiä yleisen aluekehittämisen ohjaajia. Työllisyysstrategiatyö on jatkuva prosessi, joka etenee tulevaisuudessa seudullisten organisaatioiden mm. aluekeskusohjelmien toimesta. Lempi-hankkeessa ovat mukana Keskiseltä Uudeltamaalta Järvenpään ja Keravan kaupungit, Tuusulan kunta ja Keskisen Uudenmaan Kumppanuusyhdistys, Raaseporin alueelta ammattikorkeakoulu Sydväst, Hiiden alueelta Lohjan ja Karkkilan kaupungit ja Nummi-Pusulan kunta ja pääkaupunkiseudulta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Hyvinkään kaupunki on mukana omalla pilottihankkeellaan. Muita Lempi Uusimaa -hankkeen kumppaneita ovat Suomen Kuntaliitto, Uudenmaan TE-keskus ja kolmannelta sektorilta Heli ry. Vastaavia työllisyysstrategiahankkeita on toteutettu Suomessa kahdeksalla alueella. Hankkeet ovat tehneet yhteistyötä strategiatyön kehittämiseksi ja yhteisten linjauksien löytämiseksi myös suhteessa kansalliseen työllisyyspolitiikkaan. Jatkossa strategiahankkeiden linjauksia tullaan hyödyntämään mm. ESR tavoite 3 -ohjelmien rahoituspäätöksissä. Strategiahankkeiden yhteiset

7 kokemukset on koottu työhallinnolle ehdotuksiksi, joita toivotaan hyödynnettävän alueellista ja seudullista työllisyyspolitiikkaa kehitettäessä 3 2. Lempi Uusimaa -hankkeen taustaa Komission rooli paikallisen työllisyysstrategiatyön jatkuvuuden edistäjänä Euroopan Unionilla ei ole päätösvaltaa työllisyysasioissa. Unioni on pyrkinyt alentamaan korkeaa työttömyyttä jäsenmaissaan laatimalla alueelle työllisyysstrategioita. Strategioiden toteuttamista se on edistänyt avoimen koordinaation, vapaaehtoisen yhteistyön avulla. Jäsenmaat laativat Euroopan työllisyysstrategiaa kansallisen tason toimintasuunnitelmat. Komissio on kääntynyt useaan otteeseen myös suoraan jäsenmaiden paikallisten toimijoiden puoleen. Komission tavoitteena on ollut tukea uusien, työllisyysstrategiansa toteutumista edistävien, hyvien paikallisten ohjausjärjestelmien ja käytäntöjen syntymistä. Komission pyrkimyksenä on samalla ollut löytää työllisyyttä edistäviä lähtökohtia sosiaalirahaston ja muiden rakennerahastojen varojen suuntaamiselle. Komissio pyrki ehdotuspyynnöllään Paikalliset työllisyysstrategiat ja innovaatiotoiminta ( ) avulla selvittämään muun muassa mikä on paras mahdollinen alueellista strategiatyötä koordinoiva taho. Komissio osoitti pyynnön Nuts 3-tason alueellisille toimijoille (Suomessa maakuntien liitot ja työvoima- ja elinkeinokeskukset). Lempi Uusimaa -hanke on em. ehdotuspyynnön pohjalta suunniteltu strategiaprosessi, jossa on käytetty hyväksi aikaisemmista Komission rahoittamista ja kansallisen työhallinnon rahoittamia työllisyysstrategia-projekteista saatuja kokemuksia ja malleja. Lempi Uusimaa -hanke on siis osa pidempää prosessia, joka tulee jatkumaan eri tasojen toimijoiden yhteistyönä. Aikaisemmat työllisyysstrategiahankkeet Toimintamallien kehittämiseksi työllisyyden edistämisessä komissio on esittänyt paikallisille toimijoille peräkkäisiä kehittämishankkeiden toteuttamiseen tähtääviä ehdotuspyyntöjä Paikalliset työllisyyssopimukset kumppanuushankkeen ( ) tavoitteena oli selvittää, miten paikalliset toimijat voivat myötävaikuttaa Euroopan työllisyysstrategian toteuttamiseen. Komissio rahoitti tuolloin seitsemää suomalaisprojektia, joista Uudellemaalle sijoittui Lohjan yhteistyöprojekti. Komission järjestämässä kumppanuushankkeen tuloksien raportointitilaisuudessa nostettiin esiin Suomen ja Itävallan projektit. Hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta komissio painotti paikallisten ja alueellisten työllisyysstrategioiden merkitystä ja suositteli Lohjan työllisyysstrategiatyötä ja mallia hyvänä käytäntönä levitettäväksi. Keski-Uudellemaalle laadittiin samanaikaisesti kumppanuusstrategiaa työllisyyden edistämiseksi työhallinnon rahoittamana. Komission seuraava paikallisen työllisyysstrategiatyön edistämiseen tähtäävä Euroopan työllisyysstrategian paikallinen ulottuvuus ( )- ehdotuspyyntö osoitettiin jäsenmaiden kuntien keskusjärjestöille. Suomen Kuntaliitto koordinoi ehdotuspyynnön pohjalta käynnistyneen hankkeen yhteydessä Kemin, Kajaanin, Kokkolan, Turun ja Lohjan seutujen työllisyysstrategiatyötä. Seutujen työllisyysstrategiatyöstä saatujen kokemusten pohjalta Kuntaliitto laati Seutukuntien työllisyysstrategiat työvihkon. Helsingin kaupunki laati saman ehdotuspyynnön pohjalta EuroCities yhteistyössä paikallisen toimintasuunnitelman työllisyyden edistämisessä. Keski-Uusimaa uudisti työllisyysstrategiansa Raising Awareness of the European Employment Strategy and the National Action Plans at Local Level and Promotion Adaption ( ) komission ehdotuspyynnön puitteissa.

8 Työllisyyspolitiikan työnjako paikallisella ja aluetasolla 4 Keskeisiä viranomaisia työllisyyden edistämisessä paikallisella tasolla ovat valtion työvoimatoimistot, joiden tehtäviin kuuluvat muun muassa työnhakija- ja työnantajapalvelut, työnvälitys, ammatinvalinnan ohjaus, työllisyyskoulutus ja työllisyystukiasiat. Työvoimatoimistot kuuluvat valtion paikallisviranomaisina osaltaan valtion tulosohjauksen piiriin ja toteuttavat siten paikallisella tasolla kansallista työllisyysstrategiaa. Uudenmaan liiton alueella toimii yhteensä 16 työvoimatoimistoa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat osa valtion aluehallintoa. Ne toteuttavat osaltaan ESR:n toimintasuunnitelmaa ja kansallista työllisyysstrategiaa ja ohjaavat työvoimatoimistojen toimintaa. TE-keskukset tekevät komission ja kansallisen kehittämisrahoituksen suuntaamista koskevia päätöksiä. Kunnat ovat alueen peruspalveluista vastaavia viranomaisia ja niiden talous on riippuvainen verotuloperustasta. Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyyden edistäminen on siksi kunnille strateginen kysymys. Kunnat ovat merkittävinä julkisina työnantajina valtion työvoimahallinnon liittolaisia työttömien työllistämisessä valtion tukien avulla sekä valtion viranomaisten kanssa yhteistyössä työttömien syrjäytymisen estämisessä. Uudenmaan liiton alueella on 24 kuntaa, joista 20 on ollut mukana Lempi Uusimaa -hankkeessa. Kuntien rooli työllisyyskysymyksissä on ollut muutoksessa, mutta kuntien ja työvoimatoimistojen yhteistyöllä paikallisessa työllisyysstrategiatyössä ei ole ollut vakiintuneita muotoja. Yhteispalvelupistekokeilun ja työvoimapalvelukeskusten perustamisen avulla yhteistyömuotoja on kehitetty käytännön asiakastyössä. Komission paikallisen työllisyyden strategiseen edistämiseen suuntaama tuki on kannustanut kuntia määrittelemään intressinsä työllisyyden edistämisessä ja kehittämään toimintatapoja ja metodeja strategiatyötä varten. Elinkeinojen uusiutumisen ja työllisyyden edistämiseen tähtäävien ohjelmien laatiminen seudullisille työmarkkina-alueille yhteistyössä kuntien ja työvoimatoimistojen, yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden kesken antaa mahdollisuuden laatia ohjelmia seudullisten olosuhteiden ja eri toimijoiden lähtökohtien perusteella. Se antaa mahdollisuuksia voimavarojen yhdistämiseen ja työnjaon kehittämiseen. Seudullisille työmarkkina-alueille laadittujen strategioiden avulla seudullista toimintaa työllisyyden edistämisessä voidaan suunnata niin, että se myötävaikuttaa paremmin Euroopan työllisyysstrategian ja kansallisen työllisyysstrategian toteutumiseen. Seudullisia työllisyysstrategioita voidaan käyttää lähtökohtina työllisyyden edistämiseen tarkoitettujen resurssien kuten ESR-määrärahojen suuntaamisessa. Seudulliset yhteistyöstrategiat antavat myös mahdollisuuden rakentaa kansallista työllisyysstrategiaa ja Euroopan työllisyysstrategiaa bottom up -periaatteella seudullisista olosuhteista lähtien. Kansallinen työhallinto on toteuttanut kansallista työllisyysstrategiaa alueellisten ja paikallisten organisaatioidensa avulla. Viime vuosina työhallinto on siirtänyt päätösvaltaa työllisyyspolitiikan alueellisessa toteuttamisessa alueellisille ja paikallisille organisaatioilleen. Vuosina toteutettiin valtakunnallinen kokeilu paikallisista työllisyyskumppanuuksista. Kokeilun rinnalla toimi sekä EU:n rahoittamina että kansallisella rahoituksella kumppanuushankkeita. Työhallinto ja Kuntaliitto toteuttivat lisäksi vuosina valtakunnallisen Paikallinen kumppanuus-kokeilun.

9 3. Lempi-hankkeen strategiatyötä ohjaavat suuntaviivat EU-taso, kansallinen työllisyysstrategia ja alueelliset linjaukset 5 Euroopan työllisyysstrategia Euroopan työllisyysstrategiassa on kolme päätavoitetta, jotka perustuvat v järjestetyn EU komission Lissabonin kokouksen tavoitteisiin: 1) täystyöllisyys, 2) työn laadun ja tuottavuuden parantaminen, 3) sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen. Kunkin jäsenvaltion tulee pyrkiä tavoitteisiin kansallisella tasolla. 1. Täystyöllisyys käsittää asteittaisen pyrkimisen täystyöllisyyteen siten, että yleinen työllisyysaste kohoaisi 67 prosenttiin vuonna 2005 ja 70 prosenttiin vuonna Lisäksi EU:n tavoite edellyttää, että naisten työllisyysaste kohoaa vähintään 57 prosenttiin vuonna 2005 (60 % vuonna 2010) ja ikääntyvien, yli 55-vuotiaiden työllisyysaste 50 prosenttiin vuonna Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen liittyy siirtymiseen osaamispohjaiseen talouteen ja laadukkaampiin työpaikkoihin. Työn tuottavuutta tulee parantaa, ja tämä onnistuu mm. parantamalla työn laatua. Tavoitteeseen sisältyvät mm. itse työn laatu, ammattitaito, elinikäinen oppiminen, sukupuolten tasa-arvo, työterveys ja -turvallisuus, joustavuus ja työsuhdeturva sekä työorganisaatioiden monimuotoisuus ja syrjimättömyys. Tavoitteena on etsiä tasapainoa työmarkkinoiden joustavuuden ja turvallisuuden välillä. 3. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen tarkoittaa työmarkkinoille osallistumisen helpottamista siten, että edistetään kaikkien työkykyisten naisten ja miesten pääsyä pysyviin ja laadukkaisiin työpaikkoihin, torjutaan syrjintää työmarkkinoilla ja ehkäistään syrjäytymistä työelämästä. Tavoitteen mukaan yhteenkuuluvuutta edistetään myös vähentämällä alueellisia työttömyyseroja, torjumalla työllisyysongelmia EU:n heikoimmin kehittyneillä alueilla ja tukemalla taloudellista ja sosiaalista rakenneuudistusta. Euroopan työllisyysstrategian antamien suuntaviivojen toivotaan toimivan kehikkona myös paikalliselle ja alueelliselle toiminnalle työllisyyden hyväksi. Ns. hallintotapaa ja toteutusta koskevissa strategian tavoitteissa todetaan, että jäsenvaltioiden on taattava työllisyyspolitiikan suuntaviivojen tehokas täytäntöönpano, myös alue- ja paikallistasolla. Alue- ja paikallistason toimijoiden osallistumisesta suuntaviivojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon tulisi strategian mukaan tukea etenkin paikalliskumppanuuksien, tiedonlevityksen ja kuulemisen kautta. Päätavoitteiden lisäksi Lissabonin strategiassa on määritelty kymmenen prioriteettia, jotka täydentävät työllisyysstrategiaa 1. Kohdistetaan työttömiin ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin aktiivisia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä 2. Kannustetaan yrittäjyyttä ja edistetään työpaikkojen luomista 3. Vastataan muutoksiin ja edistetään sopeutumiskykyä työssä 4. Lisätään ja parannetaan investointeja henkilöpääomaan ja elinikäisen oppimisen strategioihin 5. Lisätään työvoiman tarjontaa ja edistetään aktiivista ikääntymistä 6. Sukupuolten tasa-arvo 7. Edistetään työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevin ryhmien integroitumista ja torjutaan syrjintää 8. Tehdään työnteko kannattavaksi työn houkuttelevuutta lisäävin kannustimin 9. Muutetaan pimeä työ ilmoitetuksi työksi 10. Edistetään ammattien ja alojen välistä liikkuvuutta ja parannetaan työnvälitystä Tulevien ja kehitettävien seudullisten ja paikallisten työllisyysstrategioiden (Local Employment Strategy, LES) ja paikallisten työllisyyden toimintasuunnitelmien (Local Action Plan, LAP) toivotaan heijastavan Euroopan työllisyysstrategian uusia linjauksia ja prioriteetteja.

10 6 Suuntaviivat ja seudullisuus Euroopan työllisyysstrategian antamat suuntaviivat seudullisille toimintaohjelmille ja strategioille ovat paikoin melko yksityiskohtaisesti määritellyt. Tästä huolimatta suuntaviivoja ei tule pitää liian sitovina. Seudulliset ja paikalliset erityispiirteet ja niistä nousevat seudun haasteet määräävät ensi kädessä työllisyysstrategian keskeiset elementit. Seudun vahvuudet, mahdollisuudet, uhkat ja kehittämiskohteet huomioonottava seudullinen ja paikallinen strategia tai toimintaohjelma voi ainoastaan saavuttaa riittävän sitoutumisen ja laadun. Euroopan työllisyysstrategia toimii hyvänä kehikkona, joka tukee useita seudullisesti ja paikallisesti nousevia teemoja ja tavoitteita. Useimmat prioriteetit ovatkin yhteneväisiä seutujen kysymysten kanssa, jolloin Euroopan työllisyysstrategiaa on helppo väljästi seurata myös seudullisella tasolla. Kansallinen työpolitiikan strategia Työministeriö on lokakuussa 2003 hyväksynyt Työpolitiikan strategiassa esitetyt strategiset linjaukset ja niistä johdetut toimintalinjaukset työhallinnon toiminnan lähtökohdaksi. Työpolitiikan strategian tavoitteet Työllisyys kasvaa :lla vuoteen 2007 mennessä. Tavoitellaan täystyöllisyyteen johtavaa kehitysuraa, jossa vuonna 2007 työllisyysaste on % ja työttömyysaste 7 6 %, vuonna 2010 työllisyysaste on % ja työttömyysaste 5 3%. Ikääntyneiden (55-64 v.) työllisyysaste on vuonna 2010 vähintään 50 %. Aktivointiaste nousee n. 30 %:iin. Työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee kaikilla TE-keskusalueilla. Alueellisten työmarkkinoiden toimivuus paranee soveltamalla työpolitiikan toimia kullekin työssäkäyntialueelle parhaiten sopivalla tavalla. Strategiset linjaukset ja halutut vaikutukset Alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja torjutaan syrjäytymistä. Rakenteellinen työttömyys alenee :lla. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. Työvoiman saatavuus ei tulevaisuudessa rajoita taloudellista kasvua Suomessa. Nuoret kiinnittyvät työelämään keskimäärin kaksi vuotta nykyistä aikaisemmin vuoteen 2010 mennessä. Työelämästä poistutaan keskimäärin kolme vuotta nykyistä myöhemmin vuoteen 2010 mennessä. Työttömien työnhakijoiden resurssit otetaan käyttöön nykyistä paremmin. Parannetaan työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla. Työn tuottavuus kasvaa ja työssäoloaika pidentyy. Luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuuttopolitiikalle. Työvoiman maahanmuutto vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Maahanmuuttajat kotoutuvat yhteiskuntaan ja työelämään. Yhteiskunnassa vallitsevat hyvät etniset suhteet. Lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. Yrittäjien osuus työllisistä lisääntyy. Työhallinnossa on aloitettu uuden strategian laadinta syksyllä 2004, jossa tullaan linjaamaan alueja paikallistason roolia työllisyysasioiden hoitamisessa. Uusi strategia korostaa kansallisen ja aluetason kumppanuutta ja seudullisten työmarkkinoiden toimivuus nähdään keskeisenä tekijänä työllisyyden kehittämisessä. (Toppila, luentomateriaali )

11 7 Alueellisen tason kehittämislinjaukset Alueellisina toimijoina ja kehittäjinä toimivat työllisyysasioissa Työ- ja elinkeinokeskukset ja maakuntaliitot. Uudenmaan alueella kansallisen työllisyysstrategian toteuttajana sekä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden kehittäjänä toimii Uudenmaan TE-keskus. Kansallista strategiaa tukevia työvoimapolitiikan päätavoitteina Uudellamaalla vuosille ovat: Avoimille työmarkkinoille suuntautuvien palvelujen vahvistaminen Aktiivivaihtoehtojen tarjonnan lisääminen Rakenteellisen työttömyyden alentaminen Palvelujen laadun parantaminen Yleistä aluekehitystä ohjaa maakuntatasolla Uudenmaan liiton laatimat ja poliittisten toimijoiden hyväksymät Maakuntasuunnitelma 2025 sekä maakuntaohjelma ja siihen liittyvä totuttamissuunnitelma vuosille Maakuntasunnitelman pitkän aikavälin suunnitelma sisältää strategiset valinnat, joiden tavoitteena on pohjoisen Euroopan kilpailukykyisin, turvallisin ja viihtyisin metropolialue. Maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet ja toimintalinjat luovat konkreettiset edellytykset kehittämistoimenpiteille. Alueellinen kilpailukyky, hyvinvointi, osaaminen, elinkeinotoiminnan kehitys ja työllisyyden parantaminen ovat keskeisiä painopisteitä. Toteuttamissuunnitelmassa on listattu useita elinkeinojen edistämiseen, osaamisen vahvistamiseen ja seudullisen yhteistyön kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. 4. Lempi-hankkeen organisaatio ja toimintakehys Vuoden 2002 joulukuussa alkaneen Lempi Uusimaa -hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa työllisyysstrategiat neljälle seudulliselle työmarkkina-alueelle Uudellamaalla. Keskeisenä ideana oli koota eri tahot, kuten kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan paikallisen yhteistyön edistämiseksi. Näkökulma työllisyyteen on käsittänyt laajasti sekä työttömyyden hoidon että elinkeinoelämän kehittämisen kysymyksiä. Lempi Uusimaa -hankkeessa on myös kehitetty toimintatapoja seudullisen kumppanuuden hyödyntämiseksi. Hankkeen toteuttajina ovat olleet seutujen työllisyysasioiden keskeisten toimijoiden edustajista muodostetut ohjausryhmät ja seutukoordinaattorit. Koko hankkeella on lisäksi ollut oma ohjausryhmä, jossa kaikki seudut ovat edustettuina. Hankkeen hallinnoinnista ja raportoinnista EU komissiolle on vastannut koko hankkeen koordinaattori Uudenmaan liitossa. (ks. liite 4, Hankkeen ohjausryhmä ja koordinaattorit).

12 Lempi-hanke osana seudun kehittämistä 8 Alueen kumppanuus ja sosiaalinen pääoma alueellinen yhteistyö, päätöksenteko ja rakenteet välittyvät sitoutuminen valintoihin Maakuntaohjelma Aluekeskusohjelma EU:n ja kansallinen työll.strategia (NAP) Uudenmaan liiton ja TE-keskuksen perustehtävät vahvat osaamisalat yritysten toimintaedellytykset Lempin työllisyysstrategiatyö Osaamiskeskusohjelma työvoiman valmiudet hyvinvointipalvelut toimivat verkostot Kuntien strategiat (LAP) Muut toimenpiteet TYÖPAIKKOJA YRITYKSIÄ innovatiivisuus rakenteet ja hyvä ympäristö kumppanuusperusteinen yhteistyö ASUKKAITA Kilpailukykyinen seutu tasa-arvo ja kestävä kehitys seudun asukkaiden osallistuminen BKT Maakunnan tavoitteellinen visio kilpailukykyisen alueen kehittämisestä näkyy myös Lempi Uusimaa -hankkeen toimintaa seutukuntatasolla ohjanneessa suunnassa. Seudullisella ja paikallisella tasolla työllisyysstrategiatyön taustavaikuttajia ovat kansallisen ja Eu-tason strategioiden lisäksi myös osaamis- ja aluekeskusohjelmat sekä kuntien omat jo tehdyt työllisyysstrategiat ja -ohjelmat. Näiden kautta myös strategiatyön tulokset tulevat hyödynnetyiksi hankkeen loppumisen jälkeen. Työllisyyden kehittämisen monien toimijoiden yhteistyö ja kumppanuuden toimintamallit ovat perustekijöitä varsinaisten toimijoiden vahvistamisessa, yritysten toimintaedellytysten parantamisessa ja palveluiden kehittämisessä. Tätä kautta voidaan luoda konkreettisia toimenpiteitä, joiden vaikutus voidaan mitata myös määrällisesti hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kasvuna Lempi Uusimaa -hankkeen seutukunnat ovat olleet hyvin erilaisessa lähtötilanteessa strategiatyöskentelyn alkaessa sekä olemassa olevien yhteistyömallien että työllisyyden tunnuslukujen suhteen. Keskisellä Uudellamaalla aiemmat kumppanuushankkeet ovat antaneet hyvän pohjan seudullisen työllisyysstrategian luomiseen. Samoin joissakin kaupungeissa toteutetut paikalliset työllisyysstrategiaprosessit ovat tuoneet kokemusta työllisyysasioiden yhteistyöstä paikallisesti. Seudullisesti toimiva aluekeskusohjelma on antanut kehikon, jonka sisälle työllisyysasioiden hoitoa on voinut rakentaa hankkeen alusta lähtien. Varsinaiset työllisyysstrategiat toteutuvat Lempi Uusimaa -hankkeen toimesta Keskisellä Uudellamaalla, Hyvinkäällä ja pääkaupunkiseudulla. Muilla seuduilla työskentely on ollut seudullisen kumppanuuden työtapojen kehittämistä ja tiedon tuottamista seutujen myöhemmin toteutettavaa strategiatyötä varten. (ks. seutujen prosessikuvaukset)

13 Työmarkkina-analyysit strategiatyön pohjana 9 Hankkeelle asetettuja tavoitteita lähdettiin toteuttamaan laaja-alaisen elinkeino- ja työmarkkinatilanteen analyysin avulla. Analyysin keskeisinä osina olivat: perustiedot työllisyydestä ja työmarkkinoista seutuihin vaikuttavat nykyiset strategiat analyysit seutujen työmarkkinoista ja työvoimasta analyysi seutujen teollisuus- ja palvelualojen kilpailukyvystä sekä analyysi seutujen kilpailukyvystä osaamisen näkökulmasta (innovaatiokapasiteetti) Analyysiin liitettiin Euroopan työllisyysstrategia suuntaviivoineen ja sitä täydennettiin seutukuntien tarpeiden pohjalta paikallisten asiantuntijoiden toimesta. Strategiatyön yhteydessä arvioitiin miten paikalliset toimijat voivat myötävaikuttaa työllisyysstrategian toteuttamiseen. (Yhteenveto analyyseistä, ks. liite 1) Analyysien johtopäätöksissä on nostettu esille Uudenmaan alueen keskeiset haasteet ja mahdolliset kehityssuunnat. Uudellamaalla on erityisasema koko Suomen talouselämän veturina, mutta suhdanteiden vaikutus näkyy myös selvemmin ja nopeammin. Sijainti ja lyhyet etäisyydet mahdollistavat seuduilla erikoistumisen ja työnjaon koulutuksen, tuotannon ja palvelujen suhteen. Strategiatyöskentelyä kaivattiin analyyseissä erityisesti elinkeinojen vahvuuksia lisäävien ja heikkouksiin pureutuvien toimenpiteiden pohjaksi. Alueella on huomattava myös seutujen erilaisuus. Lisäksi maahanmuuttajien suuri määrä erityisesti pääkaupunkiseudulla on erityispiirre muuhun Suomeen verrattuna. Työmarkkina-analyysin perusteella Uudenmaan alueella oli nähtävissä neljä keskeistä painopistettä seudullisiin työllisyysstrategioihin. Ikääntyminen, yritysten kilpailukyky, osaaminen ja koulutetun työvoiman saatavuus sekä rakennetyöttömyys olivat selkeästi koko alueen yhteisiä suuria kysymyksiä. Analyysit, selvitykset Lempi Uusimaan strategiset painotukset Kumppanuus Jatkuvuus Ikääntyminen Yritysten kilpailukyky Osaaminen ja koulutetun työvoiman saatavuus Rakennetyöttömyys Seudullisuus ja alueellisuus Raaseporin seutu Hiiden seutu Pääkaupunkiseutu Keski- Uusimaa Hyvinkää Lisäksi työskentelyssä haluttiin huomioida kaikissa strategisissa painotuksissa kumppanuus, jatkuvuus sekä seudullisuus ja alueellisuus. Kumppanuudella tarkoitetaan niitä työllisyysasioiden toimijoiden yhteistyön toimintamalleja, joissa sekä yritysmaailma, järjestöt, oppilaitokset ja julkinen sektori ovat edustettuina. Lempi-hankkeessa on jatkokehitetty strategiatyöhön osallistuvien yhteistyökorttia eri toimijatahojen tietotarpeiden tunnistamista varten (ks.liite 2).

14 10 Jatkuvuuden turvaaminen strategiaprosessissa ja hankkeiden kehittämisessä on olennaisen tärkeää. Lempi-hankkeessa on hyödynnetty aikaisempia työllisyysstrategia- ja kumppanuushankkeita. Strategioiden tarkentamiseksi ja päivittämiseksi tulee olla seuduilla selkeä taho, joka huolehtii strategiatyössä aloitetun yhteistyön ja hankkeiden jatkumisesta. Seudullisuus ja alueellisuus ovat koko työskentelyn lähtökohtia. Kehitettävät hankkeet ja strategiat perustuvat tiedolle oman seudun tilanteesta ja tarpeista. Samalla on kuitenkin nähtävä seutu osana aluetta ja mahdollisuudet hyödyntää koko alueen yhteisiä kehittämismahdollisuuksia. Lempi-hankkeen painopistepilarit vastaavat myös sekä EU:n että kansallisen työllisyysstrategian linjauksia. Jokaisella seudulla pilareita painotettiin ja käsiteltiin hieman eri tavalla ja perusanalyysien lisäksi teetettiin lukuisia alakohtaisia ja seudun tilannetta kuvaavia selvityksiä (ks. luettelo ja tiivistelmät selvityksistä, liite 3). Tehtyjen selvitysten pohjalta on työstetty työllisyysstrategioita ja kehitetty hankeideoita projektisuunnitelman mukaisesti (ks. seutujen kuvaukset). 5. Lempi-hankkeen seudut Uudenmaan alueen työllisyys Uusimaa on alue, jota leimaa yhtäaikainen korkea työllisyysaste, voimakas osaamisintensiivisten alojen työllisyyttä luova kasvu ja työvoimapula sekä toisaalta korkealla pysyttelevä rakenteellinen työttömyys. (Ks.Työmarkkina-analyysin yhteenveto, liite 1) Lissabonin strategiassa määritetyt työllisyystavoitteet on Uudellamaalla alueen tasolla saavutettu 1, mutta seutujen ja kuntien välillä on suuriakin eroja. (ks. seutujen kuvaukset) Työllisyyden kehityksessä toimialoittaiset erot olivat varsin suuret. Työvoimapulaan on vaikuttanut toisaalta asuntojen vaikea saatavuus ja suuren kysynnän aiheuttama hintojen ja vuokrien korkeus. Toisaalta koulutuspaikkojen puute on myös vaikuttanut siihen, ettei osaajia ole tarpeen tullessa löytynyt Uudeltamaalta. Myös matalapalkka-aloilla työntekijöiden saatavuus on muodostumassa pullonkaulaksi. (liite 1) Uudellamaalla työministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä oli vuoden 2004 lokakuussa henkeä ja työttömyysaste oli 7,7 %. Pienin työttömyysaste oli Kauniaisissa (4,1) ja suurin Karjaalla (9,1). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttöminä olleita oli henkeä eli noin 30,3 % kaikista työttömistä. Tämä on eräs merkki Uudenmaan rakenteellisesta työttömyydestä, jossa pitkäaikaistyöttömien koulutustaso ja muut valmiudet eivät vastaa uusien tarjolla olevien työpaikkojen vaatimuksia. Määrällisesti alueen kuntien työttömien määrät vaihtelevat suurien kaupunkien tuhansista työttömistä pienten kuntien muutamaan kymmeneen. Työhallintoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Eniten työvoiman tarvetta on terveydenhoito- ja sosiaalialan ja kaupallisen alan töissä sekä yleensä palvelutyössä. (Uudenmaan TE-keskuksen työllisyyskatsaus, lokakuu ) 1 Työllisyysaste: 74,4% Naisten työllisyys: 73,9 % 1 ikääntyvien (yli 55v.) työllisyysaste: 60 % (Uudenmaan työlliset, työvoimatutkimus 3. neljännes vuosi 2004, Tilastokeskus) 2 Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen (http://www.tilastokeskus.fi) työvoimatutkimus perustuu otantaan. Työministeriön työnvälitystilaston pohjana ovat työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tiedot. Kuntakohtaisesti julkaistavat työllisyyskatsaukset löytyvät TE-keskus -alueittain osoitteesta: Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista. Työvoimatutkimuksen käyttötarkoitus on työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkastelu koko kansantalouden tasalla ja toimialoittain. Se on myös EU:n työllisyyspolitiikan ja rakenneindikaattorien perustana kansainvälisissä vertailussa. Työnvälitystilasto soveltuu työhallinnon toimenpiteiden ja työttömien työnhakijoiden alueelliseen tarkasteluun (Työttömyys ja työllisyys tilastoissa - Tilastokeskuksen ja työministeriön tilastojen vertailua. Tilastokeskus, Työmarkkinat 2002:17 (pdf) (http://www.stat.fi/tk/el/tyomarkkinat_2002_17.pdf )

15 Lempi Pääkaupunkiseutu Liisa Lindsberg-Mattsson 11 Lempi Pääkaupunkiseutu -hanke käynnistyi osana maakunnallista Lempi Uusimaa hanketta keväällä 2003 tavoitteena tuottaa työllisyysstrategia pääkaupunkiseudulle. Tavoitteena oli myös määritellä työllisyyttä edistäviä paikallisia avainhankkeita ja luoda edellytyksiä niiden käynnistämiselle, kehittää hyviä kumppanuusmalleja ja organisointitapoja sekä innovaatioita paikallisessa työllisyyden edistämisessä. Lempi Pääkaupunkiseutu -hanke toimi seudullisena ns. metropolialuehankkeena. Keskeisenä ideana oli koota eri tahot, kuten kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan seudullisen yhteistyön edistämiseksi. Näkökulma työllisyyteen on laaja-alainen huomioiden sekä työvoiman kysynnän että tarjonnan Lempi Pääkaupunkiseudun strategiatyössä on hyödynnetty koko Lempi Uusimaa -hankkeessa laadittua laajaa työmarkkina-analyysia, käytetty pohjana pääkaupunkiseudun kaupunkien strategioita sekä tehty erilaisia selvityksiä mm. liittyen yrittäjyyteen ja yritysten työvoimatarpeeseen ja pidetty seminaareja. Näiden lisäksi on käytetty erilaisia asiantuntija ja yhteistyökumppaneita strategiatyön tukena. Tavoitteena strategiatyössä on ollut löytää pääkaupunkiseudun yhteisiä työllisyyden ja elinkeinojen kehittämiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia, jotka edistävät pääkaupunkiseudun eri organisaatioiden yhteistyötä. Työllisyysstrategia on osa laadittavaa elinkeinostrategiaa, jonka avulla pyritään löytämään myös uudenlaisia ratkaisumalleja työpaikkojen luomiseksi sekä työttömyyden vähentämiseksi. Lempi Pääkaupunkiseutu -strategiatyötä on valvonut ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustajat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeista, Helsingin, Espoon ja Vantaan työvoimatoimistoista, Uudenmaan TE-keskuksesta, ja Helsingin kauppakamariista. Lisäksi on tehty yhteistyötä myös Suomen Yrittäjät ry:n, eri työnantaja- ja toimialajärjestöjen sekä oppilaitosten kanssa. Nyt valmistunut työllisyysstrategia nostaa esille pääkaupunkiseudun työllisyyden kehittämisen strategiset painotukset ja työllisyyden kehittämisen keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia. Ehdotukset ovat osin innovatiivisiä kumppanuutta edistäviä. Niiden jatkokehittämiseen tai toteuttamiseen tarvitaan monen osapuolen yhteistyötä sekä taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti toimijoita ja yhteistä pääkaupunkiseudun kehittämisen toimintatapaa ollaan luomassa. Strategiatyössä esitetään kehittämistoimenpiteille vastuutahoiksi nykyiset keskeiset toimijat. Työllisyyden hoitoon ja työttömyyden poistoon eivät riitä yksittäiset paikalliset ja seudulliset toimet vaan tarvitaan myös kansallisia ja EU:n talouskasvua edistäviä toimenpiteitä ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Pääkaupunkiseudun tunnuspiirteitä Pääkaupunkiseutu on talouden ja hallinnon valtakunnallinen keskuspaikka, jonka alueella syntyy kolmannes Suomen kansantuotteesta ja jossa väestön ja työpaikkojen määrä on lisääntynyt ja oletetaan lisääntyvän tulevaisuudessakin. Työmarkkinoiden muutokset ovat olleet viime vuosina voimakkaita ja työmarkkinatilanne poikkeuksellisen haasteellinen. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä on ns. osaamiskuilu. Samanaikaisesti on pulaa osaavasta työvoimasta ja työttömyys pysyy silti korkeana. Vaikeudet työvoiman saatavuudessa saattavat kiihdyttää yritysten investointien siirtymistä runsaan ja halvemman työvoiman maihin. Työn siirtyminen pois Suomesta uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä. Työllisyysstrategiatyö on pitkäkestoista monien osapuolten yhteistyötä, jonka toteuttaminen on yhtä monitahoinen ongelma kuin sen laatiminen. Pääkaupunkiseudun strategiatyö käynnistyi osana Lempi Uusimaa hanketta, jossa laadittiin työmarkkina-analyysi vuonna Vaikka strategiatyössä on lähtökohtana paikalliset ja seudulliset tarpeet, on työllisyysstrategiassa noudatettu myös Euroopan työllisyysstrategian prioriteetteja.

16 12 Työllisyysstrategiatyön laadinnassa pääkaupunkiseudulla on ollut vaikeutena, että pääkaupunkiseudulla ei ole ollut seudullista työpolitiikasta vastaavaa tahoa ja se on mielletty perinteiseksi työministeriön tehtäviin kuuluvaksi toiminnaksi. Työllisyyttä tukevan toiminnan päätavoitteet Uudenmaan TE-keskuksessa ja pääkaupunkiseudun kaupunkien omissa suunnitteluasiakirjoissa ovat varsin saman suuntaisia. Kunnat ovat hoitaneet työllisyyteen liittyvät kysymykset itsenäisesti ja hyvässä yhteistyössä työvoimahallinnon tai muun valtion hallinnon kanssa. Tehostunut yhteistyö ja seudullisuuden kasvaminen näkyy perustettujen työvoiman palvelukeskusten toiminnan käynnistyttyä. Kuitenkin työllisyys ja työmarkkinat koskettavat elinkeinoelämän organisaatioita ja monia muita viranomaistahoja ja sidosryhmiä. Niihin vaikuttavat monet muut tekijät, jotka tulee ottaa huomioon seudullista työllisyysstrategiaa ja siihen liittyvää yhteistyötä luotaessa. Pääkaupunkiseudulla on käynnistynyt laajempi seutuyhteistyön rakentaminen, jonka taustalla ovat pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiset tarpeet. Seudullista yhteistyötä on tehty tietyillä toimialoilla kauemmin ja kaupunkiohjelman myötävaikutuksella yhteistyö on laajentunut perustettujen toimialakohtaisten työryhmien myötä. Työllisyysasioita on käsitelty pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien asettamassa työllisyystoimintaryhmässä, jonka tavoitteena on edistää pääkaupunkiseudun työllisyyttä, työllisyyspolitiikkaa ja edunvalvontaa. Uusia työpaikkoja synnyttävän elinkeinopolitiikan kehittämisestä vastaa PKS:n kaupunginjohtajien asettama elinkeinoryhmä. Keväällä 2004 aloitti toimintansa pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, jonka muodostamisella on kaupunkien tarkoituksena vahvistaa strategisen tason yhteistoimintaansa. Tämän lisäksi on meneillä sisäministeriön toimesta tapahtuvaa pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun sekä maakunnan kehittämiseen liittyvän yhteistyön kehittämistyö. Tapahtumassa olevat muutokset yhteistyön ja sen organisoinnin kehitystyössä ovat näkyneet myös työllisyysstrategiatyössä. Työn tuloksena saataville toimenpide-ehdotuksille esitetään useampaa vastuutahoa jatkokehitystä ja toteutusta varten. Pääkaupunkiseudun työllisyysstrateginen visio: Toimivat, joustavat ja kehittyvät työmarkkinat, joilla on riittävästi osaavaa työvoimaa, työmahdollisuuksia kaikille ja alhainen työttömyysaste Pääkaupunkiseudun väestö- ja elinkeinokehityksen piirteitä Väestö, työvoima ja työllisyys Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa lähes miljoonan asukkaan metropolialue, jonka väestömäärän ennustetaan edelleen kasvavan. Pääkaupunkiseudun ikärakenne on nuorta. mutta nuorten määrän ennustetaan alenevan jonkin verran vuoteen 2010 mennessä. Toisaalta myös ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti. Työvoiman määrä oli vuonna 2002 tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin henkilöä. Työpaikkojen määrä oli vuonna 2002 noin työpaikkaa. Kuluvan vuoden lopussa työpaikkojen määrän arvioidaan olevan työpaikkaa. Tämän perusteella työpaikkojen kokonaismäärä pääkaupunkiseudulla olisi vähentynyt vajaalla 4000 työpaikalla kahdessa vuodessa. Tulevaisuudessa työpaikkojen määrän odotetaan kuitenkin kasvavan keskimäärin 1,5 prosentilla vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana (European Regional Prospects tutkimus/kaupunkitutkimus Oy) Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2002 noin 107 %. Pääkaupunkiseutu on vahva työllistäjä sekä seudun omalle väelle että myös seudun ulkopuolella asuville.

17 Pääkaupunkiseudulla asuvista työllisistä noin 80 % kävi työssä pääkaupunkiseudulla vuonna Muualta Suomesta kävi pääkaupunkiseudulla työssä henkilöä. Pääkaupunkiseudulla asuvista vajaa henkilöä kävi työssä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 13 Työllisestä työvoimasta oli työministeriön työllisyyskatsausten mukaan syyskuun lopussa 2004 työttömänä lähes henkilöä. Kausivaihtelut huomioon ottaen työttömien määrä on vaihdellut välillä. Työttömyysaste oli 8 % työvoimasta. Heistä yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli lähes henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa (lokakuu lokakuu 2004) noin 700 henkilöllä. Voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudun työttömistä yli puolet on ollut toistuvasti työttömänä tai heikosti työmarkkinoille kiinnittyneenä. Kokonaisuudessaan työttömyys on kasvanut pääkaupunkiseudulla noin 800 henkilöllä verrattuna edellisvuoteen. Työvoiman määrä on vähentynyt noin 4000 henkilöllä. Tämä tarkoittaa, että osa työikäisistä on siirtynyt työpaikkojen puuttuessa työvoiman ulkopuolelle joko opiskelemaan tai muutoin väliaikaisesti pois työmarkkinoilta tai muuttanut pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Väestön eläköitymisen myötä työmarkkinoiden käytettävissä oleva työvoima vähenee ja pääkaupunkiseutu ei pysty tuottamaan pääkaupunkiseudun tarvitsemaa työvoimaa tulevaisuudessa. Kehysalueella ja muualla seudun työssäkäyntialueella asuvien määrä ei myöskään riitä kattamaan työvoiman tarvetta tulevaisuudessa, vaan työvoimaa on saatava muualta Suomesta tai jopa maan rajojen ulkopuolelta Pääkaupunkiseudulla ollaan tilanteessa, jossa tietyillä aloilla vallitsee työvoimapulaa mutta samanaikaisesti on kasvava pitkäaikaistyöttömyyden ongelma. Tämä johtuu työmarkkinoiden jäykkyydestä. Toisaalta pääkaupunkiseudulle on ominaista suhdanneherkkyys sekä nousu- että kasvuaikoina. Pääkaupunkiseudun erityispiirteitä ovat: Pääkaupunkiseudun pitkälle erikoistunut toimialarakenne ja nopea kasvu Monipuoliset korkeakoulutuspalvelut ja tutkimuspalvelut Mahdollisuus tutkimus- ja kehitystoimintaan ja kasvuyrittäjyyteen Pääkaupunkiseudun vetovoima metropolialueena Suurkaupunkityöttömyyden ilmiöt Lempi Pääkaupunkiseudun ohjausryhmän hyväksymät työllisyysstrategiset painotuksia ovat: 1. Osaaminen ja koulutetun työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudun avainasia 2. Yritysten kilpailukyvyn edistäminen 3. Pääkaupunkiseudun väestön ikääntyminen 4. Rakennetyöttömyyden alentaminen Edellä mainituista painotuksista nousevat vahvasti esille pääkaupunkiseudun kehittämisessä osaaminen ja koulutetun työvoiman saatavuus sekä yritysten kilpailukyky, joiden kautta voidaan luoda uutta työllisyyttä ja kasvua yrityksille sekä julkishallinnolle. Pääkaupunkiseudun kuntien tulisi luoda edellytyksiä sille, että teollisuuden ja muiden kasvualojen investoinnit ja työllisyys kääntyisivät seudulla uudelleen kasvuun. Työllisyysstrategiassa hyväksyttyjen painotusten mukaan esitetään seuraavia toimenpideehdotuksia työllisyyden kehittämiseen tähtääviksi keinoiksi.

18 1. Osaaminen ja koulutetun työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudun avainasia 14 Pääkaupunkiseudulla on nostettu esille seuraaviin asioihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia: - Alueellisen työvoimatarpeen ennakointi - Ammatillisen koulutustarveselvityksen tarkistaminen - Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen - Täsmäkoulutus ja koulutuksesta työelämään siirtyminen - Akateemisen tason muuntokoulutus - Ammattitaidon jatkuva päivitys työssä oleville työssä pysymisen vahvistamiseksi - Maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman osaaminen Edellä mainittuihin asioihin koskevissa toimenpide-ehdotuksissa halutaan saada eri tahojen tuottamille työvoimatarpeen ennakoinnille yhteinen tietokanta työvoiman rekrytoinnin kehittämiseksi. Tavoitteena on myös rakentaa yritysten kanssa uudenlaisia eri tasojen ammatillisen koulutuksen ns. täsmäkoulutusmalleja täydentämään ja kehittämään nykyisiä koulutusmalleja työmarkkinoiden tarpeisiin mukautuen. Toimenpiteillä halutaan kytkeä yritykset ja oppilaitokset tekemään entistä enemmän aktiivista yhteistyötä jo koulutusvaiheessa sekä tuetaan työvoiman työssä pysymistä ja maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman saantia työmarkkinoilla. 2. Yritysten kilpailukyvyn edistäminen Yritysten kilpailukykyyn vaikuttavat monet tekijät esimerkiksi pääkaupunkiseudun asema ja julkisen hallinnon tarjoamat edellytykset sekä yleinen taloudellinen suhdannekehitys ja kansainväliset markkinat. Yritystoiminnan menestymisen ja alueen kilpailukyvyn kannalta innovaatiot ovat erittäin merkittävä tekijä. Yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa myös yrityksen oma tilanne sekä yrityksen tuote, palvelu tai toimiala. Yhä enemmän siirrytään verkostoituville kansainvälistyville markkinoille. Pääkaupunkiseudun pitkälle erikoistunut toimialarakenne yhdessä nopean kasvun kanssa ovat tuoneet mukaan paljon erityispiirteitä pääkaupunkiseudun työmarkkinoille, mikä näkyy myös yritysten kilpailukyvyssä. Pääkaupunkiseudulla on myös muita yhteisiä edellytyksiä yritysten menestymiselle ja kilpailukyvylle. Siihen vaikuttavat pääkaupunkiseudun asuntotilanne sekä toimivat liikenneyhteydet joukkoliikenne mukaan lukien Tarvitaan yhteistä näkemystä seudun elinkeinopoliittisesta kehittämisestä. Tavoitteena on erillisen elinkeinostrategian laatiminen seudulle. Seuraaviin asioihin on ehdotettu kehittämistoimenpiteitä, jotka otetaan mukaan myös seudullisessa elinkeinostrategiassa. - Pääkaupunkiseudun innovatiivisuuden tehostaminen - Tutkimus- ja kehitystoimintaan panostettava enemmän ja pyrittävä tietopuistojen - kehittämiseen - Kasvuyrityksiin panostaminen - Pääkaupunkiseudulle ominaiset yritysalat ja uudet toimialat - Kannustaminen yrittäjyyteen ja yrittäjyyttä tukeva koulutus - Yritysten neuvontapalvelujen saatavuus ja laatu 3.Pääkaupunkiseudun väestön ikääntyminen Pääkaupunkiseudun väestön ikääntyessä ja siirtyessä eläkkeelle poistuu mukaan pääkaupunkiseudun työmarkkinoilta vuoteen 2010 mennessä noin henkilöä. Verohallituksen tietojen mukaan on pääkaupunkiseudulla noin ikääntyvää yrittäjää. Yhteensä avautuvien työpaikkojen määrä vuoteen 2010 mennessä olisi työmarkkina-analyysin mukaan noin kpl, jota työmarkkinoille tulevat uudet ikäluokat eivät pysty täyttämään. Julkisen hallinnon palveluksessa olevien eläkkeelle siirtyvien määrä on vielä yksityistä sektoria suurempi. On löydettävä uusia keinoja työvoimavajeen täyttämiseksi myös seudullisella tasolla kansallisten eläkejärjestelmiä koskevien muutosten lisäksi. Toisaalta vakava työttömyyttä pitkittävä ongelma on työantajien haluttomuus palkata suhdannevaihtelujen vuoksi työttömäksi joutuneita ikääntyviä uusiin työpaikkoihin.

19 Keskeisintä on nostaa esille seuraavia asioita: 15 - Ikääntyvien koulutustason nostaminen - Ikääntyvien muuntokoulutus avuksi työvoimapulaa poteville aloille - Työnantajien kiinnostuksen herättäminen yli 40 - vuotiaiden työllistämiseksi - Yrittäjien ikääntyminen 4. Rakennetyöttömyyden alentaminen Rakennetyöttömyys on monitahoinen ongelmakokonaisuus, johon ei ole selkeitä ratkaisumalleja. Ainoata vaihtoehtoja lienee löytää ennalta ehkäiseviä keinoja ettei työttömyys pitkity vaan tavoitteena on työllistyminen.pääkaupunkiseudun rakennetyöttömyys on monimuotoista johtuen seudun erilaisesta väestörakenteesta. Kasvava ja kehittyvä pääkaupunkiseutu metropolialueena luo työmahdollisuuksia mutta toisaalta pääkaupunkiseudulle on syntymässä suurkaupunkityöttömyyden ilmiöitä sosiaalisine ja asumisongelmineen, jotka kasautuvat ylisukupolvisiksi ellei voida katkaista syrjäytymiskierrettä. Rakennetyöttömyyden vähentämisestä vastaavat pitkälti työhallinnon ja kaupunkien yhteisesti hallinnoimat työvoiman palvelukeskukset, joita on perustettu pääkaupunkiseudulle. Palvelukeskusten työtä ohjaa kokonaisvaltainen sektorirajat ylittävä työote. Toivottavaa on, että palvelukeskusten verkosto muodostuu mahdollisimman laajasti kattamaan myös koulutus- ja elinkeino- organisaatioiden edustajat. Palvelukeskusten toiminta monipuolistuu ja siihen kytketään myös laaja alihankintaan liittyvä yhteistyöverkosto. Kaupunkien ja valtiovallan on yhteistyössä varmistettava palvelukeskusten toimintaedellytykset. Rakennetyöttömyydessä on nostettu esille seuraavia asioita: Työttömien nuorten työmarkkinavalmiuksien parantaminen Pitkäaikaistyöttömien monimuotoinen valmennusprosessi Sosiaaliset yritykset Sosiaalinen yritys on liikeyritys, jonka palveluksessa olevista työntekijöistä 30 prosenttia on vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Se on kuin mikä tahansa kaupparekisteriin merkitty yritys, joka tavoittelee voittoa ja tuottaa markkinoille tavaroita tai palveluja. Sosiaalinen yritys voi toimia millä tahansa toimialalla. Sosiaalisen yrityksen nimeä voivat käyttää ainoastaan työministeriössä pidettävään sosiaalisten yritysten rekisteriin merkityt yritykset. Sosiaalisten yritysten toimintaa tunnetaan myös heikosti. Tehostetaan tiedotusta sosiaalisten yritysten neuvontapalveluja. Vaikka sosiaalisten yritysten määrät ovat jääneet pieniksi, on sen avulla löydetty yksi keino rakennetyöttömyyttä vähentämään. Toimenpiteenä on esitetty käynnistettäväksi selvityshanke sosiaalisten yritysten perustamismahdollisuuksista ja edellytyksistä pääkaupunkiseudulla. Hankkeen avulla selvitetään myös mitkä ovat esteet sosiaalisten yritysten perustamiselle pääkaupunkiseudulla ja miten kynnystä sosiaalisten yritysten perustamiseksi voitaisiin madaltaa. Yhteenveto Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategian laadinnassa lähdettiin liikkeelle monitahoisesta tavoiteasettelusta, jossa pohjaksi luotiin teoreettinen analyysitarkastelu. Strategiatyötä tukevat erillisselvitykset ja muualla tehdyt selvitykset ja tutkimukset täydensivät perustyötä (ks. liite 3). Toimintatavaksi valittiin työmarkkinakentän eri asiantuntijoiden kuuleminen ja selvitysten painopiste työllisyyden kehittämiseen ja yrittäjyyspainotteisina uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävinä selvityksinä. Strategiatyössä todettiin, että työvoimahallinto ja kunnat vastaavat omien normiensa mukaisesta työllisyyden hoidosta Toivottavaa on, että perustetut työvoiman palvelukeskukset voisivat muodostaa uudenlaisen seudullisen verkoston. Verkosto tiedottaisi toiminnastaan ja laajentaisi yhteistyötä myös muihin seudullisiin elinkeinoalan toimijoihin ja sidosryhmiin. Tämä koskee myös työnantajien tarvitsemia työnhakupalveluja ja niiden kehittämistä koko seudun tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla on vahva vetovoima kehyskuntiin ja muihin alueisiin sekä maakuntiin. Edellä esille nostetuissa asioissa on otettu huomioon ne tekijät, jotka ovat pääkaupunkiseudulle

20 16 ominaisia. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on laaja ja se toimii molempiin suuntiin. Tosin painopiste on pääkaupunkiseudun suuntaan. Ympäröivä seutu käyttää pääkaupunkiseudun tarjoamia koulutuspalveluja sekä hyödyntää muita palveluja. Pääkaupunkiseutu heijastaa positiivista kehitystä myös alueen ulkopuolelle. Pääkaupunkiseutu tulee tarvitsemaan jatkossa työvoimaa myös seudun ulkopuolelta erityisesti kun oman alueen työvoima ei riitä kattamaan työvoimapulasta kärsiviä aloja. Toisaalta ulkopuolelta tuleva osaava koulutettu työvoima täyttää myös alat, johon osaamista löytyisi pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudun työmarkkina-alueen laajentuessa löytyy osaavalle työvoimalle työtä. Tulokset Pääkaupunkiseudun strategiatyön tuloksia ovat erillisselvitykset sekä niistä saadut uudenlaiset tiedot mm. työllisyydestä, yritystenkilpailukyvystä ja työvoimatarpeen lähiajan näkymistä sekä yrittäjyyden edellytyksistä pääkaupunkiseudulla. Selkeä tulos on myös valmistunut työllisyysstrategia, jonka sisältämät työllisyyden kehittämiseen tähtäävät toimenpide-ehdotukset ovat pohjatyö varsinaiselle elinkeino- ja työllisyysstrategiatyölle. Laaditut työllisyyden kehittämiseen tähtäävät toimenpide-ehdotukset ovat pohjatyö varsinaiselle elinkeino- ja työllisyysstrategiatyölle. Näillä toimenpiteillä lisätään ja monipuolistetaan pääkaupunkiseudun yhteistyötä. Toimenpiteiden toteuttamisella toivotaan syntyvän tuloksena uudenlaisia yritysaloja ja uusia yrityksiä, saadaan uusia koulutusmalleja ja joustavuutta nykyisiin ammatillisiin koulutusohjelmiin, koordinoituja yhteisiä tietokantajärjestelmiä työnantajien ja työnhakijoiden tarvitsemista palveluista ja koulutuksista sekä ennakointi- ja muista tiedoista. Esitetyillä toimenpiteillä haetaan välineitä työttömyyden vähentämiseksi ja työvoimapulan poistamiseksi pääkaupunkiseudulla sekä pyritään rakentamaan toimivat työmarkkinat. Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategiassa ei ole otettu huomioon kansallisen päätöksenteon piiriin kuuluvia asioita, sillä ne kuuluvat valtion työllisyysohjelman kautta ja muilla valtion hallinnon toimenpiteillä hoidettaviin asioihin. Työllisyysstrategian laadinnassa on otettu huomioon sekä kansallisen että EU:n työllisyysstrategia ja sen kriteerit poimittaessa keskeisiä haasteita ja kehittämisen kohteita. Työllisyysstrategia on laadittu Lempi -hankkeen ohjausryhmän toimesta ja se on osa tulevaa elinkeinostrategiaa. Kumppanuuden tulisi jatkua siten, että laaditun työn kehitys- ja toteutusvastuu on pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä virkamies- että poliittisella johdolla sekä keväällä perustetulla pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalla. Lisäksi kehitys- ja toteutusvastuu olisi myös kaupunkiohjelman kautta toimivilla työryhmillä, Uudenmaan TE-keskuksella ja työvoimatoimistoilla sekä Uudenmaan liitolla. Työllisyyden kehittäminen on osana normaalia pääkaupunkiseudun yhteisten asioiden käsittelyä ja muuta kehitystyötä. Toisaalta työllisyyden kehittämisessä tarvitaan seudullista kumppanuutta myös muiden toimijoiden kanssa, joita on pääkaupunkiseudulla paljon. Työn jatkuvuuden takaamiseksi olisi keskeistä rakentaa erilaisten kumppaneiden kanssa toimiva yhteistyöverkosto, jossa määritellään edellä mainittujen tahojen lisäksi myös muita elinkeinoelämästä ja eri koulutusorganisaatioiden yhteistyötahoja. Lisäksi tulisi harkita ammatillisen koulutuksen laajan yhteistyöorganisaation perustamista käsittelemään eri asteilla tapahtuvan ammatillisen koulutuksen kehittämistä pääkaupunkiseudulla tukemaan opetushallinnossa tehtävää kehitystyötä. Ks. Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia Lempi Pääkaupunkiseudun selvitykset (liite 3)

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uudenmaan liiton julkaisuja C 48 2004. Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia 2005 2008

Uudenmaan liiton julkaisuja C 48 2004. Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia 2005 2008 Uudenmaan liiton julkaisuja C 48-2004 Uudenmaan liitto Pääkaupunkiseudun työllisyysstrategia 2005-2008 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet Uudenmaan liiton julkaisuja

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot