KOKODEMO. Ikärakenne haastaa muuttumaan. Uudenlaista asumista ja yrittäjyyttä. Ihmisen mittainen työura. Torille poimimaan palveluita

Transkriptio

1 DEMO-verkosto KOKODEMO Ikärakenne haastaa muuttumaan Uudenlaista asumista ja yrittäjyyttä Ihmisen mittainen työura Torille poimimaan palveluita 7 Omatoimi-talossa eletään yksilöinä yhteisössä Ikääntyvien yhteisötalo parantaa elämänlaatua ja vähentää hoitopalveluiden tarvetta. 10 Kehityskuvatyöllä kirkkaampi kaupunkikuva Kasvun sijaan pikkukaupungeissa tavoitellaan laatua. 21 Yrittäjyyskasvatuksella puhtia nuorten työllistymiseen Koulutus vastaa rakennemuutokseen.

2 yhteisössä Ikääntyvien yhteisötalo parantaa elämänlaatua ja vähentää hoitopalveluiden tarvetta. Demo-verkosto Kasvun sijaan pikkukaupungeissa työllistymiseen tavoitellaan laatua. Koulutus vastaa rakennemuutokseen. Pääkirjoitus Ikävoimaa alueille ja yrityksille Teollisen elinkeinorakenteen muutospaineet, julkisen sektorin talousongelmat ja ikärakenteen muutos haastavat nykyiset toimintamallimme. Suurten ikäluokkien eläköitymistä on ennakoitu ja tutkittu pitkään, mutta se on nähty usein vain eläkeiän tai kuntatalouden kysymyksenä. Ikääntyvästä ja aktiivisesta väestönosasta on tulossa yhä tärkeämpi voimavara: ikääntyminen on hyvinvointiyhteiskuntamme saavutus. Palveluita ja yhdyskuntarakennetta on aika kehittää sen mukaisesti. Alueiden erilaisuuden ja moninaisten palvelutarpeiden takia ikääntymishaasteeseen ei ole suoria ratkaisuja. Työvoimatarve muuttaa aluerakenteita ja kilpailu työntekijöistä asettaa yritykset ja kunnat uuteen tilanteeseen. Yrityksille ikääntymisestä tulee kilpailukykytekijä, kuntapalveluissa vaativien asiantuntijatöiden kuten erikoislääkärien tarve lisääntyy. Ikääntymisen haasteisiin vastataan nyt uusilla yhteisöllisen asumisen ja palveluasumisen malleilla sekä tutkimalla vaihtoehtoja turvallisen kotiasumisen jatkamiseksi. Nuoria sitoutetaan alueille ja yritysten työkyky- ja työhyvinvointiohjelmille luodaan uusia suunnitteluvälineitä. Kuntatalouden ja -palveluiden kehittämiseksi kunnille ja aluekehittäjille tarjotaan ennakointimalleja ja koulutustapahtumia. Lisäksi ikääntyvien työuria aktivoidaan seniorina yrittäjäksi urapoluilla. DEMO-verkosto tuo alueille kehittämisen iloa ja ikävoimaa. Haasteiden äärellä näemme suuria mahdollisuuksia ja asennetta uusille arvoille. Voisimmeko olla seuraavan sukupolven senioriyrittäjyyden mallimaa? Olisiko aika uudistaa ikä- ja seniorikäsitteemme ja keskittyä myös enemmän nuorten ja keski-ikäisten hyvinvointiin? Ohjelmajohtaja Antti Korkka DEMO-verkosto Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Antti Korkka (vas.) ja Janne Antikainen rakentavat vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa. Sprinttimatka muutoksen ytimeen Suomen ikärakenne on jo pitkään tiedetty Euroopan haasteellisimmaksi. Silti ikärakenteen muutoksen mukanaan tuomat kysymykset ovat jääneet usein vaille konkreettisia vastauksia ja toimia. Kansalliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) kuuluva DEMO-verkosto keskittyy ikärakenteeltaan haasteellisiin alueisiin. Verkoston vahvuus on konkretiassa etsimme yhdessä todellisia, aitoja ratkaisuja, joita alueiden, yritysten ja organisaatioiden sisällä on tehty ja tulisi tehdä väestön tai henkilöstön ikäpyramidin muuttaessa voimakkaasti muotoaan. Jo koeteltujen mallien tunnetuksi tekemisen lisäksi verkostossa voidaan luoda uusiakin toimintatapoja. DEMO-toimintaa leimaa vahvasti alueellisuus, joten yhden mallin politiikkaa ei keskenään hyvin erilaisten alueiden tarpeisiin voida luoda. Keskustelu DEMO-verkostossa on laventunut ilahduttavasti koskemaan niin kaupunkeja kuin maaseutuakin, ikääntyneiden tarvitsemien palveluiden rakentamista, mutta myös työssäkäyvän väestön jaksamista sekä osaamisen ja erityisesti hiljaisen tiedon siirtymistä organisaatioissa. DEMO-verkosto onkin kuin kolmen vuoden sprinttimatka, jonka aikana lähinnä testataan, miten ikärakennemuutosteemaa tulisi yhteiskunnallisesti ja alueellisesti lähestyä. Kolmen DEMO-vuoden aikana pitäisi löytää ne toimijat, jotka jatkavat teeman kanssa hankkeen päätyttyä. Keskustelua tulisi puolestaan viedä voimakkaammin toiminnan instrumenteista eli yksittäisistä hankkeista ja rahastoista toimintamalleihin ja itse asiaan eli ikääntymiseen ja sen yhteiskunnallisiin ja inhimillisiin haasteisiin sekä suuriin mahdollisuuksiin, joita ikääntymiseen myös liittyy. Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen Alueiden kehittämisyksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Henrik Rissanen kiertää maakunnissa kouluttamassa toimijoita tulevaisuuden työvoimatarpeen ja kunnallistalouden näköalojen arvioimiseksi kehitetyn Hemaasu-mallin käyttöön. Malli työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeuttamiseksi Ennakoinnilla kohti yhteistä päämäärää Suurten ikäluokkien aiheuttama muutos työelämässä ja syrjäisten seutujen vuosikymmeniä jatkuneet muuttotappiot ovat lisänneet ennakointia kaikissa valtion ja kuntien organisaatioissa. Muutosten seurausten hahmottamiseksi Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Henrik Rissanen on luonut Hemaasu-mallin. Hemaasu-malli antaa maakunnille, seutukunnille ja kunnille välineet ennakoida vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia siten, että maakuntasuunnitelmat ovat loogisessa suhteessa esimerkiksi erilaisiin väestötavoite- ja väestöennustevaihtoehtoihin. Malli sai alkunsa halusta saada entistä parempi käsitys aluetalouksien tulevasta kehityksestä. - Tavoitteenani oli laatia käyttökelpoinen työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeutusmalli maakuntasuunnittelijoille ja ennakoinnista kiinnostuneille, Rissanen kertoo. - Valtakunnalliset keskiarvot Ennakointi eli tulevaisuuden luotaus ja suunnittelu antaa päätöksenteolle vahvan pohjan. Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liitosta näkee ennakoinnin prosessina, jossa varaudutaan tulevaisuuteen ja tutkitaan mahdollisuuksia. Tärkeintä ennakoinnissa on yhteisen tulkinnan hakeminen. - Ennakointityön tuloksena mukana oleville syntyy yhteinen näkemys siitä, mitkä muutostekijät vaikuttavat tulevaisuuteen ja mihin suuntaan ollaan menossa. Ennakoinnin tavoite on, että eri toimijat pyrkivät samaan tavoitteeseen, sanoo Alasentie. Tulevaisuuden luotaaminen parantaa päätöksenteon laatua. Se myös auttaa hahmottamaan vaikeita ongelmia. - Usein aluekehitykseen liittyvät asiat ovat monisäikeisiä eikä ole selkeitä syy-seuraussuhteita. Ennakoinnilla voidaan löytää tulokulmia, jotka helpottavat asian avaamista, Alasentie toteaa. Verkoston toiminta on ennakointia DEMO-verkostossa ennakoinnin ja tekemisen väli on lyhyt. Verkosto paitsi etsii uusia ratkaisuja, myös tuottaa ennakointitietoa. Hankkeiden kautta syntyy näkemys siitä, miten jokin malli toimii ja voiko sitä käyttää muuallakin. Ratkaisujen yleistettävyys on Alasentien mielestä tärkeää. - DEMO-verkoston tulee korostaa toiminnan valtakunnallista puolta. Verkoston pitää tuoda esiin, millaisia muutoksia tarvitaan esimerkiksi lainsäädäntöön, jotta hankkeista saadut kokemukset voitaisiin hyödyntää, Alasentie painottaa. hämärtävät helposti päättäjien ajattelua alueiden tilasta. Alueelliset vaihtelut ovat suuria ja työpaikkapoistumat yllättävät usein. Hemaasu-mallilla erilaisten vaihtoehtojen laadinta todenmukaisen tulevaisuudenkuvan löytämiseksi on yksinkertaista. Kunnallistalouden kehitysnäkymät kiinnostavat kuntia Mallin uusimmissa versioissa voidaan ennakoida kuntien kunnallistalouden kestokykyä. Malli ennakoi toimialojen palkkasummien ja eläketulojen perusteella verotulokertymän ja tuloveroasteet. Mikäli kunnat eivät pysty huomattavasti hidastamaan menojen kasvuvauhtia, tuloveroasteet uhkaavat kohota 15 vuoden kuluessa prosenttiin kunnan verotulopohjasta ja palveluiden järjestämistavasta riippuen. Tähän mennessä yli 20 kaupunkia ja kuntaa on tilannut mallin. Jukka Alasentien mukaan ennakoinnin haasteena on nähdä, mitkä tren- deistä ovat pitkäaikaisia ja toteutuvat suurella todennäköisyydellä, mitkä puolestaan lyhytikäisempiä, päivän tai vuoden asioita. KOKODEMO KOKODEMO 7 Omatoimi-talossa eletään yksilöinä Ikärakenne haastaa muuttumaan Uudenlaista asumista ja yrittäjyyttä Ihmisen mittainen työura Torille poimimaan palveluita 10 Kehityskuvatyöllä kirkkaampi kaupunkikuva 21 Yrittäjyyskasvatuksella puhtia nuorten DEMO-verkoston tiedotuslehti 1/2011 Julkaisija: DEMO-verkosto, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Internet: Päätoimittaja: Antti Korkka Toimituspäällikkö: Tiina Konttajärvi Kannen kuva: Pekka Pekkala YLÄ-PIRKANMAA Toimitus ja taitto: Viestintätoimisto Tulus Oy, toimitussihteeri Maija-Liisa Veteläsuo, toimittajat Merja Haverinen, Liisa Oksanen, Reetta Salonen, ulkoasun suunnittelu ja taitto Saila Kurtti Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere Sisältö 2 3 Pääkirjoitus Malli työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeuttamiseksi Ennakoinnilla kohti yhteistä päämäärää 4 11 Asumisen uudet haasteet ja haaveet Maaseutu tarjoaa tilaa ja toimivaa arkea Omatoimi-talossa eletään yksilöinä yhteisössä Kehityskuvatyöllä kirkkaampi kaupunkikuva Nuorten ja ikäihmisten ääni kuuluville Kuntien yhteinen paikkatietojärjestelmä suunnittelun avuksi Seutukaupunkiverkosto puolustaa pikkukaupunkien asemaa Kunnilla näytön paikka Saaristolaisille palvelut saapuvat sähköisesti tai laivalla Toimistobussissa tehdään töitä jo työmatkalla Enemmän hyviä vaikutuksia Tulethan pian takaisin Maaseutuajattelun kuperkeikka Suomi senioriyrittäjyyden viestinviejänä Kipinä yrittäjyyteen voi syttyä eläkkeen kynnyksellä Yrittäminen avaa tärkeitä ovia Yrittäjyyskasvatuksella puhtia nuorten työllistymiseen Arvokasta arkea ikäihmisille Terveyttä ja toimintakykyä läpi elämän Haasteena kasvava kuntakeskus Palvelua kuntarajojen yli Turvallisesti kotona Tavoitteena ihmisen mittainen työ Sitra ja Kuntaliitto kehittävät johtamista Senioriohjelma pidentää työuria Irtisanomiset ja lomautukset vaihtuivat koulutuksiin ja lomiin Pääomarahasto kehittää alueellista elinkeinoelämää Nuoret työskentelevät nuorten hyväksi 31 DEMO-verkoston toimijat 2 IKÄRAKENNE HAASTAA MUUTTUMAAN IKÄRAKENNE HAASTAA MUUTTUMAAN 3

3 Asuminen Ympäristöneuvos Harry Berg ympäristöministeriöstä näkisi mielellään perinteisen kirkonkylän säilyvän ja elpyvän. - Jos loma-asutus keskittyisi nykyistä voimakkaammin kyliin ja kirkonkyliin, se hyödyttäisi kuntien yksityisiä elinkeinonharjoittajiakin enemmän. Asumisen uudet haasteet ja haaveet Tavoitteena toimivia yhdyskuntia Suomessa on meneillään kaksi toisistaan eroavaa kehityskulkua; koko maan aluerakenne ja asutus keskittyvät etelään ja länteen kaupunkiseuduille, mutta kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne sitä vastoin hajautuu. Julkisessa keskustelussa asiat menevät joskus sekaisin. - Joku voi puhua asumisen keskittymisestä, toinen hajautumisesta ja molemmat ovat ihan oikeassa, puhuvat vain eri asiasta, ympäristöneuvos Harry Berg hymähtää. Bergin mukaan yhdyskuntarakennetta voidaan kaavoituksen keinoin kehittää kasvualueilla, sekä maalla että kaupungissa. - Merkittävää on, kasvaako vai hiipuuko alue, ei se, sijaitseeko alue maalla vai kaupungissa. Kasvualue tarvitsee aina enemmän suunnittelua. Kustannus- ja ympäristökysymyksiä Yhdyskuntasuunnittelun kannalta on haastavaa, jos aluetta on alettu rakentaa erityisluvilla ja kaavoittamatta. Alueen tiivistäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on silloin varsin työlästä. - On aina edullisempaa rakentaa jo olemassa olevaa taajamaa tai siinä kiinni olevaa aluetta. Kalleinta on antaa alueiden kasvaa suunnittelemattomasti. Suunnittelematon lieverakentaminen on niin vakava kysymys, että tällä hetkellä selvitetään, tarvitaanko lieverakentamiseen ihan omanlaistaan ohjeistusta, Harry Berg toteaa. Toinen kunnille päänvaivaa aiheuttava kehitystrendi on vapaa-ajan asuntojen rakentaminen nauhoina rannoille kauas kylistä. - Suomessa rakennetaan yli mökkiä vuodessa. Kuntien näkökulmasta ongelmat alkavat, jos mökit halutaan myöhemmin muuttaa ympärivuotisiksi asunnoiksi. Päätökset ovat kuntien käsissä, mutta niissä pelätään, että asumiseen ja elämiseen liittyvien palveluiden järjestäminen kauas kylistä tulee kalliiksi. Myös ympäristökysymykset ovat tapetilla. Ympäristöministeriön teettämien tutkimusten mukaan yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa merkittävästi erityisesti kaupunkialueiden kasvihuonepäästöjen määrään. Kaupungistuneita asumishaaveita Omakotitalo järven tai meren rannalla, kaupungin palveluiden lähituntumassa, isolla puutarhamaisella tontilla. Suomalaisten asumisen unelmat ovat pitkään olleet jopa yksitoikkoisia. Uudenlaiset ajatukset ovat kuitenkin alkaneet nostaa päätään. - Arjen realismi on tuonut omakotiunelmien rinnalle yhä enemmän kaupunkimaisia ihanneasumismuotoja. Luulenkin, että nykysuomalaisella voi olla samanaikaisesti sekä vahva kaupunkilainen että maalainen identiteetti. Minulla ainakin on, Harry Berg naurahtaa. Yhteisöllisyyden puolesta, juurettomuutta vastaan - Varsinaisen haja-asutetun maaseudun ja suurten kaupunkien välille mahtuu niin taajama-alueita kuin oikeita pikkukaupunkejakin, jotka voisivat oikein kehitettyinä olla varsin houkutteleva vaihtoehto monelle, kertoo Ari Hynynen, joka on Pikkukaupunkien virikekirja-nimisessä selvityksessä tarkastellut Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuksen professori Ari Hynynen työskentelee Seinäjoen yliopistokeskuksessa, jossa Tampereen teknillisellä yliopistolla on tutkimustoimintaa mm. arkkitehtuurin, metallirakenteiden ja virtuaaliteknologian aloilla. Markku Hedman toimii asuntosuunnittelun professorina Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. pikkukaupunkeihin liittyviä tutkimustarpeita ja miettinyt, miten suomalaiset pikkukaupungit voisivat säilyä elinvoimaisina. - Pikkukaupungissa asuminen voi kuitenkin olla hankalaa esimerkiksi joukkoliikenteen niukkuuden ja palvelujen tavoittamattomuuden takia, Hynynen jatkaa. - Meillä ei oikeastaan ole lainkaan kehitetty rakentamismallia pikkukaupungille. Pienet kaupungit on rakennettu isoista mallia ottamalla, useat 60- ja 70-luvuilla. Ajateltiin kai, että maaltapako saataisiin pysäytettyä pieniin kaupunkeihin, jos ne olisivat mahdollisimman paljon suurten kaupunkien kaltaisia, Markku Hedman valottaa. Kehittäminen ei aina vaadi kasvua Kaupunkien strategioissa ollaan yleensä hyvin kasvuhakuisia. Onko kasvu ainoa oikea tapa kehittyä? - Jos kaikkien paikkakuntien kasvutavoitteet toteutuisivat, väkilukumme pitäisi moninkertaistua. Kasvaminen ei siis ole realistinen mahdollisuus kaikille. Voisi olla kannattavaa hyväksyä pikkukaupunkimaisuus ja kääntää katse kasvamisen pakosta laadulliseen kehittämiseen, Markku Hedman pohtii. Ari Hynysen mielestä pitkäjänteinen kehittäminen lähtee kaupungin ominaislaadun löytämisestä. - Osalla kaupungeista on jo historiallista syvyyttä ja sitä kautta identiteetti. Mutta yhtä hyvin kaupungin identiteettiä voidaan tietoisesti rakentaa nykyhetken ominaisuuksien pohjalta, Hynynen jatkaa. Kehittyminen edellyttää myös systemaattista kaupunkisuunnittelua, joka mielletään Hedmanin ja Hynysen mielestä harmillisen usein jonkinlaiseksi koristeluksi ja ylimääräiseksi kuluksi kuntamenoissa. - Arkkitehtuuri ei ole päälle liimattua tilataidetta, se on ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistävää, pitkäjänteistä ammattityötä. Koska paikkakunnat joka tapauksessa kaavoittavat ja suunnittelevat, ei harkittu ja tarkoituksenmukainen lopputulos ole sen isompi kulu kuin huolimattomasti tehty. Oikeastaan päinvastoin, kiteyttää Hynynen. Lisää valinnanvaraa asumiseen Molempien professoreiden mielestä kaikenkokoisissa kaupungeissa tarvitaan tulevaisuudessa aiempaa monipuolisempia asumismuotoja. - Ikärakenteen ja perhekokojen muutokset tekevät vanhat asumisen mallit toimimattomiksi. Suomessa on järkyttävän yksipuolinen rakentamisen kulttuuri, meille pitäisi saada kehitettyä uudenlaisia asumismuotoja, jotka sopivat erilaisiin elämän- vaiheisiin nykyistä paremmin. Esimerkiksi modernia yhteisöasumista tulisi kehittää, pohtii Hedman. Yhteisöasumisen mallit puuttuvat Suomesta kuitenkin kokonaan. Asumismuotoa on kehitetty toistaiseksi vain erityisryhmien tarpeisiin, kuten vanhuksille ja vammaisille. Ruotsissa sitä vastoin on olemassa jo traditio yhteisölliseen asumiseen. - Ei yhteisöasumisen tarvitse olla sukua ideologisille kommuuneille. Asumisrat- kaisuja voitaisiin kehittää niin, että ne mahdollistavat eriasteisia osallistumisen muotoja kuitenkaan siihen pakottamatta, Markku Hedman esittää. Yhteisöasumisen kukoistamiseksi on Hedmanin mukaan kuitenkin paljon kulttuurisia raja-aitoja kaadettavana ja käytännön kysymyksiä vastattavana. - Yksi suuri kysymys liittyy nykyiseen asuntotuotannon malliin. Yhteisöllisen asumisen rakentamisen kun pitäisi olla liiketaloudellisestikin kannattavaa, myöntää Hedman, jonka vetämänä on pian lähdössä käyntiin yhteisöasumisen tutkimushanke. Toimijoita aktivoidaan parhaillaan DEMO-verkostoalueiden kunnista. TTY:n arkkitehtiopiskelijat ovat tutkineet asuntosuunnittelun ammattikurssillaan erilaisia arkkitehtonisia tapoja luoda ja edesauttaa yhteisöllisyyttä kerrostalossa. Ida Väänänen suunnitteli Tampereen Tammelassa sijaitsevalle tontille urbaaniin ympäristöön sopivan, Siksak-nimisen talon. 4 ASUMINEN JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU ASUMINEN JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU 5 Kuva: Ida Väänänen

4 Maaseutu tarjoaa tilaa ja toimivaa arkea Omatoimi-talossa eletään yksilöinä yhteisössä Kuva: Pöytyän kunta Varsinaissuomalainen Pöytyän kunta edustaa mukavaa maaseutumaista elämäntapaa lähellä Turkua. Lähes 8500 asukkaan kunta pitää visusti kiinni peruspalveluidensa toimivuudesta ja maaseudun rauhasta, mutta tähtää tasaiseen ja suunnitelmalliseen kasvuun. maaseudun hiljeneminen on ollut huolenaiheena jo vuosikymmeniä. Kuitenkin Suomen suurten kaupunkien liepeillä kasvaa varsin vireitä maaseutukuntia, joiden vetovoima perustuu yhtäältä tilaan ja rauhaan ja toisaalta toimiviksi koettuihin peruspalveluihin. Varsinais-Suomessa sijaitsevaan Pöytyään ovat viiden viime vuoden aikana yhdistyneet Karinainen ja Yläne, minkä lisäksi kunta saa muuttovoittoa Turun suunnalta melko tasaisesti. - Pöytyän väestömäärän kasvu on nyt hieman alle prosentin luokkaa vuodessa. Emme haluaisikaan yltiöpäistä kasvua, sillä nopeat ja suuret investoinnit luovat helposti paineita myös monipuolisen palvelutarjonnan karsimiseen, muistuttaa Pöytyän kehitysjohtaja Mika Joki. Pöytyän ikärakenne noudattelee Joen mukaan keskimäärin Suomen ikärakennetta, mutta Karinaisten lapsiperheet ja Yläneen ikäihmiset haastavat kunnan palvelut omilla erityistarpeillaan. - Työikäisten kuntalaisten ja yritysten määrää pitäisi tietysti saada kasvatettua, jotta saisimme veronmaksajia kuntaan. Yhdyskuntasuunnittelussa tätä tavoitetta edistetään kaavoittamalla kaikkiin kolmeen taajamaan runsaasti monipuolisia omakoti-, rivitalo- ja yritystontteja, joista jokainen voisi löytää itselleen sopivan, Joki kertoo. Houkuttelevia profiileja Joki uskoo myös, että kunnan kolme taajama-aluetta profiloituvat vuosien mittaan. Pöytyän Riihikoskesta kaavaillaan asumisen keskusta, johon voidaan toteuttaa esimerkiksi senioriasuntotyyppisiä asumismuotoja. Kyrö linkittyy voimakkaammin yritystoimintaan ja Yläne puolestaan luontoon ja vapaa-aikaan. - Kaikista kolmesta taajamasta tulevat myös tulevaisuudessa löytymään palvelut, vaikka kuntien yhdistymisen yhtenä tavoitteena on tietysti järkeistää palvelutuotannon ratkaisuja. Turun läheisyys vaikuttaa osaltaan siihen, että esimerkiksi erikoiskauppoja Pöytyälle tuskin kovin nopeasti aletaan perustaa. Pöytyän tämänhetkisiksi houkuttimiksi Mika Joki listaa rauhallisen maaseutuympäristön, runsaan ja monipuolisen tonttitarjonnan, edullisen ja helpon asumisen, koulutarjonnan sekä kunnan kokoon nähden keskimääräistä paremmat peruspalveluratkaisut. Eikä Turun läheisyyden merkitystäkään sovi aliarvioida. - Pöytyältä pendelöidään Turkuun töihin, ja mahdollinen lähiraideliikenne lisännee aikanaan työmatkaliikennettä Turun suuntaan. Monipuolisuus tarkoittaa mahdollisuuksia Osa Suomen kunnista kasvattaa väkilukuaan iäkkäämmillä paluumuuttajilla. Jopa trendiksi kutsuttua ilmiötä ei ole Pöytyällä vielä havaittu suuremmin. - Osa ihmisistä haluaa viettää eläkepäiviään poissa kaupungin kiireestä, ja vaihtaa työelämästä jättäydyttyään maisemaa. Meillä Pöytyällä vuodet vaihtelevat paluumuuton suhteen huomattavasti, joinain vuosina kuntaan muuttaneiden ikäihmisten määrä on suurempi kuin toisina. Ennustaminen on kovin vaikeaa. Merkittävämpää on kuitenkin se, että pöytyäläiset haluavat ikääntyä oman kunnan tutuissa maisemissa, Joki tuumii. Vaikka Pöytyän väkimäärästä noin 20 % on yli 65-vuotiaita, kehitysjohtaja uskoo kunnan kehittävän ikäihmisille suunnattujen palveluiden rinnalla myös lapsiperheiden ja työikäisten tarvitsemia palveluita. - Kyllä monipuolisuus on avainasemassa viihtyisän kunnan luomisessa. Monipuolinen ikä- ja elinkeinorakenne antavat mahdollisuuksia kehittää toimivaa ja turvallista asuinympäristöä, joka joustaa tulevaisuuden muutoksissa, summaa Mika Joki. Kuva: Pekka Pekkala Kuva: Pekka Pekkala Saarijärvelle suunnitellaan Omatoimi-taloa, jossa ikääntyvät voivat asua yhteisöllisesti. Yhteisötaloa vie eteenpäin Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys. Omatoimi-talo on tarkoitettu yli 55-vuotiaille vielä toimintakykyisille ihmisille. Yhteisön vireyttä aiotaan pitää yllä järjestämällä talossa muun muassa kansalaisopiston kursseja. omatoimi-talosta asunnon voivat hankkia ikääntyvät henkilöt tai pariskunnat, jotka pärjäävät omillaan mutta kaipaavat yhteisöllistä asumista. Taloon tulee 30 asuntoa yksiöistä kolmioihin. Asukkaat asuvat omassa rauhassaan, mutta osallistuvat yhteistoimintaan kuten ruoanlaittoon sekä sisätilojen siivoukseen. - Ihmiset pärjäävät tällä asumismuodolla pidempään omillaan. Se on taloudellisestikin iso asia. Lisäksi vanhusten yksinäisyys vähenee, toteaa Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Pesonen. Tulevat asukkaat päättävät itse, mitä tiloja vielä suunnitteluvaiheessa olevaan taloon rakennetaan. Taloon on päätetty tehdä laitoskeittiö ja ruokala, joka toimii samalla monitoimitilana. Asuntoihin ei tule huoneistokohtaisia saunoja, vaan rakennukseen tehdään yhteiskäytössä oleva saunaosasto. Asumisoikeusasunnot useampien ulottuvilla Omatoimi-talosta on haluttu tehdä asumisoikeusmuotoinen, jolloin asuntoon ei tarvitse sijoittaa kuin 15 prosenttia asunnon hinnasta. Ikääntyvien yhteisöasuminen Loppurahoitus taloon aiotaan hankkia pitkäaikaisena lainana, johon haetaan korkotukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta ARAlta, mutta rakentaminen on mahdollista toteuttaa myös niin sanottuna kovan rahan talona ilman korkotukea. Valtion korkotuen saaminen edellyttää, että ARA hyväksyy yhden talon asumisoikeusyhdistyksen. - Asialle ei ole laillista estettä, mutta käytännössä asumisoikeusyhdistyksiä on hyväksytty vain silloin, kun kyse on useamman talon taloyhtiöstä. Asumisoikeusasunnot yleensä myös sijaitsevat kasvupaikkakunnilla, Pesonen kertoo. Kotoisaa asumista puutalossa Rakennuksesta on järjestetty arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Pekka Pekkala Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta. Kantavana ideana on rakentaa talo puusta. - Vanhempi väki pitää puuta lapsuudesta tuttuna ja kodikkaana rakennusmateriaalina. Puu on ekologisesti hyvä vaihtoehto. Lisäksi haluamme olla mukana kehittämässä puukerrostalorakentamista, listaa Reijo Pesonen. Nyt yhdistys odottaa, että Saarijärven kunta vahvistaisi Pekka Pekkalan työn perusteella valmistellun asemakaavan, minkä jälkeen rakennusta päästään virallisesti suunnittelemaan. Talon uskotaan valmistuvan vuosien vaihteessa. Jokaisella asukkaalla/pariskunnalla on oma asunto, mutta talossa on myös yhteistoimintatilat. Asukkaat osallistuvat talon yhteistoiminnan, asuntojen ja yhteistilojen suunnitteluun. Sisätilojen siivous ja ateriat tehdään yhdessä toisten asukkaiden kanssa. Asukkailla on mahdollisuus ostaa palveluja. Vastaavanlainen asukasyhteisö toimii jo Helsingissä, jossa Loppukiri-yhteisötalossa on asuttu vuodesta 2006 lähtien. 6 ASUMINEN JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU ASUMINEN JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU 7

5 Kehityskuvatyöllä kirkkaampi kaupunkikuva Nuorten ja ikäihmisten ääni kuuluville Kuva: Mänttä-Vilppulan kaupunki Kuntaliitokset ovat sumentaneet monien pikkukaupunkien kaupunkikuvaa, kun asuminen ja palvelut rakentuvat yhden tiiviin keskuksen sijaan useaan eri paikkaan. Myös väestön ikääntyminen ja pula osaavasta työvoimasta ovat vaatineet kaupunkeja kehittymään. Mänttä-Vilppulassa haasteisiin vastataan suunnitelmallisella kehityskuvatyöllä, jolla luodaan raamit alueen kaavoittamiselle ja maankäytön kehittämiselle. elinkeinoelämän ja virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi sekä asumis- ja keskusta-alueiden kehittämiseksi Mänttä- Vilppulassa on käynnissä kehityskuvatyö. Kehityskuvatyössä luodaan edellytykset uusille investoinneille, työpaikoille ja yrittäjille sekä tulomuuttajille ja matkailulle. Tavoitteena on rakentaa vetovoimainen ja viihtyisä kaupunki, jossa yhdistyvät riittävät palvelut, houkuttelevat työ- ja harrastusmahdollisuudet sekä maaseutumainen asuminen. - Kehityskuvatyö on johdonmukainen suunnittelutapa, joka syventää kuntastrategiaa ja sitouttaa siihen. Työ on kokonaisuus, johon yhdistyvät niin maankäytön kuin palveluidenkin kehittäminen, Mänttä-Vilppulan kaupunginarkkitehti Sirkka Sortti selventää. Suunnittelussa huomioitava asukkaiden ja toimijoiden tarpeet Sortti kertoo, että Mänttä-Vilppulan kehityskuvatyössä on laadittu tulevaa maankäyttöä havainnollistavia rakennemalleja, jotka kuvaavat maankäyttöä erityisesti keskustojen läheisyydessä, mutta joissa otetaan kantaa myös hajarakentamiseen. Rakennemallien suunnittelussa on otettu huomioon ennen kaikkea kuntalaisten ja toimijoiden tarpeet. - Pikkukaupunkien voimavarat ovat niiden paikallisissa resursseissa itse kaupungissa, sen historiassa ja asukkaissa, Sortti kiteyttää. - Tämän takia haluamme kuulla kuntalaisten mielipiteitä ja saada heiltä ideoita muun muassa asumisen, elinkeinoelämän, keskustojen ja kylien kehittämiseen. Kasvun sijaan pikkukaupungeissa kannattaa tavoitella laadullista kehittymistä Arto Pirttilahti ja Sirkka Sortti muistuttavat, että kaupunkisuunnittelun on lähdettävä ihmisistä ja heidän viihtyvyydestään. Pikkukaupunkien vetovoimaisuus lähtee persoonallisuudesta Maaseutumaisissa kaupungeissa sekoittuvat vahva kulttuuriperintö, modernit palvelut sekä nykyaikainen asuminen keskellä kaupunkia luonnon helmassa. Rakennesuunnittelussa kaupungin pieni koko kannattaakin nähdä vahvuutena. - Suuren määrällisen kasvun sijaan pikkukaupungeissa kannattaa tavoitella laadullista kehittymistä. Luonnonläheisyys, paikan juuret, lyhyet etäisyydet ja ekologinen liikkuminen ovat esimerkkejä voimavaroista, joihin pienissä kaupungeissa kannattaa tukeutua, Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arto Pirttilahti kiteyttää. Mänttä-Vilppulassa on otettu kuntalaiset tiiviisti mukaan kaupungin kehityskuvatyöhön. Asukkaiden tarpeita ja toiveita seudun hyvinvointipalveluista ja maankäytöstä kartoitetaan Social Planning -prosessilla. Tavoitteena on luoda pohja kuntalaisten ja päättäjien väliselle avoimelle keskustelulle. mänttä-vilppulan KehitYsKohteita, vahvuuksia ja heikkouksia kartoitetaan yhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi. Etenkin nuoret ja ikäihmiset halutaan nyt aktivoida mukaan. Ikäihmisten osallistamiseksi kaupunki on järjestänyt työpajoja, joissa ikäihmiset ovat päässeet keskustelemaan alueen kehittämistarpeista ja ideoimaan ratkaisutoimenpiteitä. - Ikäihmisten aktivoiminen on helppoa, eikä se vaadi suuria resursseja. Kun heille järjestää tilaisuuden, niin he kyllä tulevat paikalle ja kannustavat vielä ystävänsäkin mukaan. He jakavat mielellään ajatuksiaan, haluavat osallistua ja ennen kaikkea heillä on paljon konkreettisia kehittämistarpeita, kertoo yhteisökehityskonsultti Jonas Büchel. - Nuorten aktivoiminen on sen sijaan haastavampaa, Büchel jatkaa. - Nuoret eivät tule itse kertomaan tarpeistaan, vaan heidän luokseen täytyy mennä. Tämän takia lähetimmekin joukon Tampereen ammattikorkeakoulun Mänttä-Vilppulan toimipisteen opiskelijoita Mäntän, Vilppulan ja Kolhon kouluihin. Kun nuoret keskustelivat toisten nuorten kanssa, saimme selville asioita, joiden avulla seudun viihtyisyyttä nuorten silmissä voisi parantaa. Aktiivista keskustelua myös jatkossa Edellä kuvatut toimenpiteet ovat yksi osa Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen ja Mänttä-Vilppulan kaupungin käynnistämää Valoa Kaupunkiin -hanketta, jossa luodaan perustaa positiiviselle yhteisökehittämiselle. Hanke mahdollistaa kuntalaisille riippumattoman ja avoimen osallistumiskanavan. Büchel muistuttaa, että nyt Mänttä- Vilppulassa tehty työ on vasta alkua. Keskustelu on herätetty mutta sitä pitää aktiivisesti ylläpitää. Ratkaisuja ei löydetä muutamassa kuukaudessa, vaan kyseessä on vuosien prosessi, jonka tuloksena voidaan saavuttaa kokonaisvaltaisesti toimivampi elinympäristö. - Kunnan kaikkien sosiaaliryhmien tarpeiden ja ongelmien kuuleminen sekä yhteinen työstäminen on tärkeää kunnan kehittämisessä, Jonas Büchel kiteyttää. Keskustelussa ovat mukana myös Enni Uitto (vas.) ja Maiju Kurppa. Kaupunki haluaa ottaa asukkaiden tarpeet huomioon Kuntalaisten ajatusten ja mielipiteiden kuuleminen on Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviön mielestä tärkeää. - Kuntaliitoksen kautta Mäntän kaupungin kiinteä ja kompakti rakenne on muuttunut, sillä kaupunki on jo pinta-alaltaan kymmenkertaistunut. Tämä luo runsaasti muun muassa maankäytöllisiä haasteita: miten asutus, palvelut ja yritystoiminta pitäisi sijoittaa, jotta kaupunkirakenteemme olisi toimiva ja viihtyisä. Yhteisökehittämisen kautta saamme tietoja kuntalaisten tarpeista ja pyrimme ottamaan ne huomioon Mänttä- Vilppulan kehityskuvatyössä. Sosiaalinen suunnittelu ja osallistuminen Mänttä-Vilppula on ottanut kaupunkikeskustansa suunnittelussa käyttöön uuden kokonaisvaltaisen osallistumismenettelyn, Social Planningin. Paikallishallinnon ja asukasyhteisöjen välisen tutkimus- ja suunnitteluprosessin tavoitteena on lisätä yhteisöjen hyvinvointia kartoittamalla yhteisöjen tarpeita ja toiveita sekä vastaamalla niihin. Prosessi kattaa suunnittelun niin hyvinvointipalveluiden kuin fyysisen infrastruktuurinkin osalta. Tavoitteena on rakentaa avoin yhteys paikallishallinnon, virkamiesten, eri suunnittelijoiden ja asukkaiden välille. 8 ASUMINEN JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU ASUMINEN JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU 9

6 Kuntien yhteinen paikkatietojärjestelmä suunnittelun avuksi Paikkatietojen monipuolinen hyödyntäminen yhdyskuntasuunnittelussa vaatii osaamista ja resursseja, joita pienillä kunnilla ei aina ole. Ylä-Pirkanmaan kuntien yhteinen internetpohjainen paikkatietojärjestelmä tuottaa palveluja seudun kunnille ja asukkaille. Nyt kuntalaiset voivat antaa palautetta esimerkiksi oman asuinympäristönsä kohennusta vaativista alueista. YLÄ-PirKanmaan Kunnat ovat rakentaneet yhteisen paikkatietopalvelun maankäytön suunnitteluun, elinkeinopolitiikkaan ja yhdyskuntarakenteen kestävään kehittämiseen. Paikkatietojärjestelmä mahdollistaa palveluntarjonnan useille eri hallintokunnille. - Paikkatietoja hyödynnetään kunnissa usein vain kapealla sektorilla, eikä eri toimijoiden tuottamia aineistoja välttämättä voida hyödyntää yhdessä. Kun yksittäisen kunnan tai koko seudun paikkatiedot saadaan kootuksi yhteen, pystytään luomaan myös työvälineitä, joiden avulla voidaan tehdä analyysejä ja tuottaa erilaisia näkymiä tulevaisuudesta, kertoo Virtain kaupungin ympäristöosaston päällikkö Marko Saastamoinen. Ylä-Pirkanmaalle on pystytetty ESRIn ArcGIS Server -ratkaisu, jonka avulla paikkatietopalveluja voidaan tuottaa seudun kaikille kunnille ja kuntaorganisaation eri alueille. - Paikkatietopalvelu toimii selainpohjaisesti, joten tietojen ylläpitäminen onnistuu keneltä tahansa ja missä tahansa. Esimerkiksi kaupungin arkkitehdit voivat nyt päivittää paikkatiedot jo paikanpäällä. Paikkatiedot ja -työvälineet ovat kaikkien kuntien ja kuntaorganisaatioiden käytössä, mutta ratkaisun avulla pystytään tuottamaan paikkatietopalveluja myös kuntalaisille internetin kautta, Saastamoinen kuvailee. Kuntien välisen paikkatietoyhteistyön tiivistyminen järjestelmäasteelle vei aikaa kolmisen vuotta. - Yhteistyön toimintatapoja oli alusta asti aktiivisesti tukemassa oma maakuntaliittomme Pirkanmaalta ja kuntien tahtotila yhteistyöhön on ollut erityisen hyvä. Yhteistyössä on vuoden 2011 alusta mukana viisi kuntaa kolmelta eri seudulta: Virrat, Ruovesi, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Pälkäne. Paikkatietoyhteistyö on ehdottomasti seutuyhteistyön onnistuneimpia muotoja, kiteyttää Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen ohjelmajohtaja Antti Korkka. Helppo palautekanava kuntalaisille Mänttä-Vilppulassa on otettu käyttöön selainpohjainen palautekanava, joka parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa maankäytön suunnitteluun. - Käyttäjä voi osoittaa käyttöliittymässä Marko Saastamoinen kertoo, että yhteistyöverkosto on mahdollistanut yhteisen kuntalisenssin hankkimisen ja paikkatietojärjestelmän tehokkaan käytön Ylä- Pirkanmaan kunnissa. Paikkatietojärjestelmä tukee yhdyskuntasuunnittelua ja palveluiden kohdentamista Paikkatietojärjestelmän avulla voidaan kerätä, ylläpitää, tallentaa, käsitellä ja jakaa paikkatietoja hallitusti ja kontrolloidusti. Paikkatietojärjestelmässä kokonaisuus muodostuu henkilöistä ja osaamisesta, aineistoista ja palveluista sekä tietojärjestelmistä. Järjestelmästä saatavien paikkatietoanalyysien avulla voidaan tutkia kohteiden tai ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita ja saada selville tietoa, jota voi muuten olla vaikea havaita. Järjestelmän kautta pystytään toteuttamaan palvelut kustannustehokkaasti kuntalaisille ilman välitoimijoita. Järjestelmästä voidaan tuottaa tilannekuvia suoraan päätöksenteon tueksi esimerkiksi yhdyskuntarakenteesta tai väestön sijoittumisesta. kartalta erilaisia alueita tai kohteita ja kirjoittaa niihin liittyvää palautetta. Palauteaiheita ovat muun muassa vaaralliset paikat, epämiellyttävät kulkureitit, kohennusta vaativat alueet tai kohteet ja ehdotukset uusiksi kevyen liikenteen reiteiksi tai virkistysreiteiksi. Palautteet tallentuvat paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat helposti kuntaorganisaatioiden käytettävissä ja analysoitavissa, Marko Saastamoinen selventää. Seutukaupunkiverkosto puolustaa pikkukaupunkien asemaa Ikaalinen on tyypillinen suomalainen pikkukaupunki. Väestö on vanhenemaan päin ja lähin suuri kaupunki imee nuorison opiskelemaan ja asumaan. Valtionhallinnon palvelut keskitetään maakuntakeskuksiin ja näivettyminen vaikuttaa väistämättömältä. Vai onko tilanne todella näin synkkä? - ikaalinen on pienestä muuttovoitosta huolimatta väestöä menettävä paikkakunta, myöntää Ikaalisten kaupunginjohtaja Tero Nissinen. - Vastaavanlainen pieni kasvu on ykköstavoitteemme, mikä auttaisi hallitsemaan ikärakennettakin. Toinen haaste on se, miten saamme pitää koulutuspalvelut täällä. Tiedämme, että niitä muutetaan tulevaisuudessa, ja meillä on sillä puolella valitettavasti enemmän hävittävää kuin voitettavaa, Nissinen kuvailee. Sideaine maakuntakeskuksen ja maaseudun välillä Ikaalinen on osa seutukaupunkiverkostoa, johon kuuluu nelisenkymmentä keskisuurta kaupunkia. Seutukaupungit ovat Kuntaliiton määritelmän mukaan kaupunkeja, jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntiensa keskuksia. Verkoston keskeinen tehtävä on ennakoiva edunvalvonta. - Emme ole räksyttäjiä, vaan rakentavia yhteistyön tekijöitä, Nissinen naurahtaa. - Seutukaupungit ovat näkemyksemme mukaan sideaine isojen keskusten ja Kuva: Ikaalisten kylpyläkaupunki Oy Emme ole räksyttäjiä, vaan rakentavia yhteistyön tekijöitä. maaseudun välillä. Kaikkia palveluja ei tarvitse lähteä hakemaan maakuntakeskuksesta. Ikaalisissa elinvoimaa ylläpitävät Tampereen ammattikorkeakoulun yksikkö ja kaksi ammatillista oppilaitosta, joissa opiskelee reilu tuhat opiskelijaa. Näiden koulujen ja opiskelijoiden pitäminen Ikaalisissa olisi elintärkeää. - Koulutus- ja elinkeinoratkaisujen pitäisi jatkossakin olla sen kaltaisia, etteivät ne tyhjentäisi palveluja maakuntakeskuksiin. Erilaiset palveluiden tuottavuusohjelmat kohtelevat pienempiä keskuksia aika heikosti, Nissinen toteaa. Kohtalonyhteys Tampereen kanssa Tampereen läheisyys vaikuttaa Ikaalisiin monin eri tavoin. Tampereelta tulee Ikaalisiin opiskelijoita, mutta toisaalta paikallisia nuoria muuttaa paljon pois. Lisäksi Tampereella on paljon sanomista siihen, miten Ikaalisten koulutus kehittyy. Ikaalinen toivoo opiskelijoiden jäävän kaupunkiin asumaan sekä houkuttelee lapsiperheitä ja koettaa siksi olla valmiina tonttivarannossa. Mikäli Seutukaupungeissa yhteistyön voimaa Ikaalisten kaupunginjohtaja Tero Nissisen mukaan seutukaupungit turvaavat maaseudun palveluja, kunhan säilyvät elinvoimaisina kaupunkeina välissä. Hämeenkyrön ohitustie valmistuu lähivuosina, lyhenee matka-aika Tampereelle viitisen minuuttia. - Olemme sen jälkeen reilun puolen tunnin pendelöintimatkan päässä Länsi- Tampereesta, mikä voi olla ratkaisevaa. Puolen tunnin matkan sisällä maan hinta laskee ja tonttien kiinnostavuus nousee selvästi, kertoo Nissinen. - Ikaalisilla on Tampereeseen kaksijakoinen suhde, mutta haluamme kyllä tarkastella asioita kumppanuuden hengessä. Ajan mittaan uskomme kaupunkien läheisyyden tuovan paljonkin, Nissinen sanoo. Seutukaupunkiverkosto on yhteenliittymä, joka esittää aktiivisesti aloitteita ja poliittisia avauksia. Verkoston perustehtävänä on seutukaupunkien ennakoiva edunvalvonta. Verkoston tavoitteena on luoda uusia ja vahvistaa nykyisiä yhteysverkostoja maakuntakeskusten, seutukaupunkien ja maaseutumaisten kuntien välillä. Verkostoon kuuluu 36 jäsenkaupunkia, joiden vaikutusalueella asuu yhteensä miljoona suomalaista. 10 ASUMINEN JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU ASUMINEN JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU 11

7 Liikkuvat palvelut Kunnilla näytön paikka Ikärakennemuutos pakottaa kunnat tarkastelemaan kriittisesti palvelustrategiaansa. Niukkenevat työvoimaresurssit, taloudelliset paineet ja hoitopalvelujen kasvava tarve haastavat etsimään ratkaisuja hallinnon raja-aitoja ylittämällä sekä entistä useammin myös yksityisiin palvelutuottajiin tukeutumalla. - Kunnissa mietitään suuria kysymyksiä ikääntyvän väestön osalta, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Huovinen. - Kun työmarkkinoilla olevan väestön osuus pienenee, se näkyy kuntataloudessa selvästi. Resurssikysymysten lisäksi strategista suunnittelua vaikeuttaa epävarmuus siitä, kuinka paljon palvelutarve tosiasiassa kasvaa. Huovinen muistuttaa, että tilastojen mukaan ihminen tarvitsee eniten erilaisia intensiivisiä hoiva- ja terveyspalveluja kahden viimeisen elinvuotensa aikana. Ikäihminenkin voi siis elää vuosikymmeniä hyvin omatoimisesti ja ilman yhteiskunnan tuottamia palveluja. - Palvelutarve ei kasva välttämättä lainkaan samassa suhteessa kuin ikääntyvän väestön osuus. Nykyvanhukset ovat huomattavankin terveitä ja toimintakykyisiä. Lääkkeeksi lähilogistiikkaa? Kun palvelujen järjestämistä mietitään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, näkökulman täytyy olla laaja. - Suunnitelmissa joudutaan ylittämään perinteisiä hallinnon alarajoja. Palvelurakenteita ja esimerkiksi tilaratkaisuja on mietittävä niin, että ne hyödyttävät tarvittaessa paitsi ikääntyviä, myös muita, Huovinen pohtii. Kun keskitytään turvaamaan ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään, Kuva: Matti Sulanto Kuntien tulisi tehdä strategisia tahdonilmauksia yhteistyön lisäämisestä yksityisten tuottajien kanssa, ehdottaa Jarkko Huovinen. tarvitaan yhä joustavampia ratkaisuja erilaisten kotipalvelujen tuottamiseen. Jarkko Huovisen mukaan uusia vastauksia tarvitaan erityisesti haja-asutusalueiden palveluihin. - On järjetöntä, että esimerkiksi kodinhoitajan työaika menee autossa istumiseen. Harvaan asutuilla alueilla lähilogistiikkapalveluiden ja palvelutoimijoiden työnkuvien kehittämisellä onkin suuria mahdollisuuksia. Kunnat tarvitsevat palvelujen järjestämisessä yhä useammin yksityisyritysten tai yhdistysten toimintaa. Huovisen mielestä kuntien olisi tehtävä rohkeasti strategisia tahdonilmauksia halusta tukeutua yksityisiin tuottajiin. - Yrittäjältä vaatii paljon suunnitella palvelukonsepti, tehdä investointeja ja laa- tia usein varsin yksityiskohtainen ja kaikki pyydetyt asiakokonaisuudet kattava tarjous palvelukokonaisuudesta. Tarjouskilpailun voittaminenkaan ei yleensä takaa asiakassuhteen jatkumista kuin muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Kilpailutuksia edeltävä yritysten ja kuntahankkijoiden avoin vuoropuhelu tulevista hankintatarpeista ja yritysten osaamisesta antavat eväitä hankintaprosessissa onnistumiselle. Kuntien palveluhankinnoilla on vaikutusta myös kaupalliseen palvelutarjontaan. Kuntapalveluja tuottavat yritykset voivat tarjota samoja palveluja myös itse maksaville asiakkaille. Näin voidaan laajentaa paikallista palvelutarjontaa alueella, jolla ei pelkästään yksityiseen kysyntään pohjautuen olisi kannattavan toiminnan edellytyksiä. Kuvat: Poliisi Palveluja kotiovelle maalla ja kaupungissa - LÄhiLoGistiiKKaPaLVeLut ovat suomalaisille vanhastaan tuttuja jo kauppa- ja kirjastoautoista. Uusiakin innovaatioita on kentälle saatu, esimerkiksi Netti-Nysse ja poliisin lupapalveluauto. Nyt oleellista olisi luoda toimivia ratkaisuja, jotka yhdistäisivät niin kaupunkiseudulla kuin haja-asutusalueella asuvien erilaisia palvelutarpeita, kertoo erityisasiantuntija Tanja Rantanen Kuntaliitosta. Yhteispalvelun laajentamishankkeen osana tehty lähilogistiikkayrittäjyysprojektin selvitysraportti pureutui vuonna 2009 ajankohtaiseen teemaan analysoimalla lähilogistiikkamalleja, määrittelemällä uuden mallin sekä arvioimalla sen liiketoiminnallista kannattavuutta. - Raportin johtopäätöksissä todettiin, että lähilogistiikkatoiminta on mahdollista vain, jos löydetään taloudellisesti kannattavia ratkaisuja. Hankerahoilla toimintaa ei voida pyörittää. Jatkuvuuden kannalta olisi myös eduksi, jos malli voitaisiin liittää jo olemassa olevaan rakenteeseen. Innovatiivisuus kunniaan Tanja Rantasen mukaan uusia malleja pitäisi kehitellä ja tutkia ennakkoluulottomasti. Yleispätevän mallin löytyminen on epätodennäköistä, ja ratkaisuista pitäisikin tehdä aina alueen erityispiirteet huomioivia. - Päällekkäisiä tavara- ja palvelukuljetuksia on tällä hetkellä paljon, ja on todennäköistä, että niiden organisoiminen logistisesti yhteen tuottaa säästöjä. On myös palveluita, joiden saavutettavuutta ei ole mahdollista taata kaikilla alueilla muuten Poliisin lupapalveluauto on ehtinyt tulla tutuksi Keski-Suomessa. Ajanvarauksella toimiva palvelu kattaa kaikki lupa-asiat passihakemuksista aseen näyttöön. kuin logistisia ratkaisuja kehittämällä. Lähilogistiikan nykytilaa ja mahdollisuuksia selvittänyt työryhmä määritteli osana työtään lähilogistiikkakonseptin siihen sisältyvine palveluineen. Konseptiin sisältyviä palveluita ovat esimerkiksi ruokapalvelukuljetukset, kirjaston laina-aineiston palautus, käsikauppalääkkeet lääkekaapista, uusittavien reseptien vastaanotto, tavaroiden kuljetus sekä postipalvelut. - Mallissa palveluita tarjottaisiin periaatteella, jonka mukaan aina auton kiertäessä sieltä olisivat saatavilla tietyt ns. vakiopalvelut ja erikseen varattavat ns. asiointipalvelut olisivat saatavilla harvemmin ja vain tiettyinä aikoina, Tanja Rantanen kuvaa. Myös mallin liiketoiminnan kannattavuutta arvioitiin selvityksessä. - Selvityksessä laskettiin keskikokoisen kunnan hintoja ja tulokset ovat tietysti suuntaa-antavia. Kuitenkin kävi ilmi, että lähilogistiikkapalveluita olisi mahdollista järjestää yrittäjävetoisesti, mikä toisi toimintaan joustavuutta kunnan tarjoamaan palveluun verrattuna. Yksinkertaisilla malleilla alkuun Vaikka syksyllä 2009 valtiovarainministeriöön luovutettu lähilogistiikkaselvitys ei toistaiseksi ole poikinut varsinaisia pilottihankkeita, on lähilogistiikkakokeiluita meneillään eri puolilla Suomea. Esimerkkinä Rantanen mainitsee Espoon Suurpellon, ensimmäisen aluerakennuskohteen, jossa ollaan ottamassa käyttöön useiden osapuolten yhteistyönä kehittämä, jo pilotoitukin palvelumalli. Suurpellon alueen talot on jo rakennettaessa varustettu tuotteiden vastaanottotiloilla eli palvelueteisillä, jotka sisustetaan lukittavilla kaapeilla. Ruokaostokset, pesulasta tulevat vaatteet, kirjastosta tilatut kirjat ja apteekista tilatut tuotteet toimitetaan kaappeihin, eikä tilaajan tarvitse olla vastaanottamassa tilauksiaan. Mallilla halutaan vähentää alueen liikennettä ja helpottaa asukkaiden arkea. Haasteita logististen ratkaisujen hiomisessa toki riittää. Toisaalta myös mahdollisuudet voivat olla suuret. - Yhteinen tahto lähilogistiikan kehittämiseksi on selvästi jo olemassa, toteuttamiseksi Logistisia ratkaisuja kannattaa kehittää seudullisesti eikä rajata toimintaa vain yhden kunnan alueelle, toteaa Tanja Rantanen Kuntaliitosta. tarvitaan yhteistä sopimista ja tarpeeksi joustavien ja helppojen mallien luomista. Uskon, että vaikka toimivassa ratkaisussa on useita yksityiskohtia ratkottavana, lähilogistiikassa on myös paljon mahdollisuuksia, joita emme välttämättä osaa vielä edes ajatella, Rantanen summaa. 12 LIIKKUVAT PALVELUT, PALVELULOGISTIIKKA JA TEKNOLOGIA LIIKKUVAT PALVELUT, PALVELULOGISTIIKKA JA TEKNOLOGIA 13

8 Saaristolaisille palvelut saapuvat sähköisesti tai laivalla Matti Matero Stormbit Oy:stä ja Mikko Kälkäjä Pudasjärven kaupungin elinkeinopalveluista kokoustavat toimistobussissa. Toimistobussissa tehdään töitä jo työmatkalla Turun saariston pienten saarten asukkailla on palveluiden pariin pitkä matka, yleensä vene- tai lossiyhteyden päässä. Luonto asettaa omat rajansa kululle. LÄnsi-turunmaaLLa KYsYmYs palvelujen saavutettavuudesta on erityisen polttava. U:n muotoisen kaupungin kauimmaisesta kolkasta Iniöstä matka kuntakeskukseen Paraisille kestää kolme tuntia. Muun muassa seudun ainoa lukio on Paraisilla. Kaupungin väestö myös ikääntyy nopeasti, jolloin yhä ajankohtaisemmaksi käy kysymys: Jos ihmisten on hankalaa mennä palvelujen luo, miten saada palvelut ihmisten luo? Länsi-Turunmaan apulaiskaupunginjohtaja Mikael Grannas kertoo, että kaupunki panostaa palveluissa tietotekniikan apuun. - Trendinä on ehealth ja etäopetus, joihin panostamme voimakkaammin. Iniöllä osa opetuksesta hoidetaan etänä, ja kaupunki on mukana myös Virtu-hankkeessa, jossa virtuaalisilla teknologioilla tuodaan palvelut saaristolaisten ulottuville, Grannas selostaa. Tavoitteena on tuoda etäpalvelut tietotekniikan avulla kotiin saakka. Kaupunki haluaa olla etäpalvelujen kehittämisessä vetävässä roolissa ja ottaa käyttöön ratkai- suja, joita voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa. Kirjastoveneestä laivalääkäriin Palvelut kulkevat kuntalaisten luo myös perinteisempiä reittejä pitkin. Åselholmin saarella on vain kymmenisen asukasta ja saari sijaitsee Länsi-Turunmaan reunamilla Ahvenanmaan rajalla. Saaren asukkaat voivat silti asioida kirjastossa päivittäin, sillä Länsi-Turunmaan pääkirjaston kirjat kulkevat tilauksesta asukkaiden luokse Ms Jurmo II -lautalla. Nykyisin kirjasto on pikkusaarten ainoa säännöllinen yhteisaluksilla toimiva kunnallinen palvelu. Länsi-Turunmaalla on pohdittu, mitä uusia palveluja saarien välinen laiva- tai lossiliikenne voisi mahdollistaa. - Yksi vaihtoehto on avata yhteysaluksilla terveyskeskusvastaanotto, jolloin alus pysähtyisi saarella vaikkapa tunnin ajan, ja asukkaat voisivat käydä lääkärin tai hoitajan juttusilla tuona aikana, kaavailee Grannas. Myös hammashoito olisi mahdollista tuoda kuntalaisten luo bussilla, joka pääsisi Länsi-Turunmaan kaupunki perustettu kuntaliitoksena muodostajina Parainen, Nauvo, Houtskari, Iniö ja Korppoo kuntakeskus Paraisilla asukasta, noin saarta ja luotoa väestö pirstaloitunut pikkusaarille noin sadassa saaressa asutusta vuoden ympäri väestöstä 27 prosenttia yli 65-vuotiaita liikennöimään lauttayhteyksien avulla. Asukkaat saavat kesäisin terveydenhoitopalveluja pikkusaarille saakka saaristossa kiertävän SPR:n Caritas-veneen sekä Saaristolääkärit Oy:n aluksen mukana. Kuva: Marianne Mäntylehto työmatka on mitä otollisinta aikaa työnteolle, sillä monet viettävät autossa päivittäin jopa tunteja. Toimistobussi tarjoaa mahdollisuuden joustavaan työskentelyyn jo työmat- Kun matka hyödynnetään osana työaikaa, lyhenee työpäivän pituus olennaisesti. Samalla myös työssäkäyntialue laajenee merkittävästi. Oulun ja Pudasjärven välillä kulkevassa toimistobussissa työskennellään tehokkaasti. Laajakaistayhteyksillä, työpöydillä ja neuvottelutilalla varusteltu linja-auto mahdollistaa täysipainoisen työnteon jo matkalla työpaikalle. Toimistobussi säästää aikaa, rahaa ja ympäristöä. kalla: osa päivästä tehdään etätöitä bussissa, osa työskennellään varsinaisella työpaikalla. - Jos työmatkaan kuluu yksityisautolla yli tunti yhteen suuntaan, käyvät päivät usein turhan pitkiksi ja raskaiksi. Kun matka hyödynnetään osana työaikaa, lyhenee työpäivän pituus olennaisesti. Samalla myös työssäkäyntialue laajenee merkittävästi. Tämä lisää etenkin pienillä paikkakunnilla sijaitsevien yrityksien mahdollisuuksia saada osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä, summaa Pudasjärven kaupungin TyöVarmahankkeen projektityöntekijä Jari Jussila. Toimistomaista työskentelyä linja-autossa Aukottomasti koko matkan ajan toimivalla laajakaistayhteydellä varustetussa bussissa työskentely sujuu kuin toimistossa. Työnteon helpottamiseksi pilottibussiin on rakennettu työpöydät ja ergonomiaa lisäävät sylitasot. Lisäksi bussin takaosasta löytyy liukuovilla eroteltu pieni kabinetti, joka mahdollistaa myös neuvottelut matkan aikana. Haasteena aikataulutus ja reittisuunnitelmat Toimistobussilla matkustaminen on yksityisautoilua edullisempaa ja ympäristöystävällisempää. Kyyti maksaa normaalin bussilipun hinnan. Tietoliikenneyhteyksistä ja työpisteiden käytöstä ei peritä erillistä maksua. - Palvelu on otettu mielenkiinnolla vastaan ja se on löytänyt oman paikkansa. Haasteenamme on vielä sitouttaa ihmisiä valitsemaan toimistobussi henkilöauton sijasta. Tämän takia aikataulut ja reitit täytyy suunnitella siten, ettei kokonaismatka-aika eroa juurikaan yksityisautoilun matkaajasta. Aikataulujen mukaan matkustaminen on monelle kynnys, joka on vaikea ylittää, Jussila pohtii. Veneessä kulkeva kirjasto tuo lukemista kesäisin niin saariston vakituisille asukkaille kuin lukuisille kesäasukkaillekin. Toimistobussi palvelee asiakkaitaan vakituisesti Kuvat: Länsi-Turunmaan kaupunginkirjasto Turunmaa koostuu kahdesta saaristokunnasta: Länsi-Turunmaan kaupungista ja Kemiön kunnasta. Kuntien yhteinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma parantaa kaikkien asukkaiden mahdollisuuksia saavuttaa korkeatasoinen kunnallinen peruspalvelu asuinpaikasta riippumatta. Suomen ensimmäinen toimistobussi aloitti liikennöinnin Oulun ja Pudasjärven välillä vuoden 2009 lopulla. Toimistobussi on osa Pudasjärvellä käynnissä olevaa laajempaa ESR-rahoitteista TyöVarma-hanketta. Neljän kuukauden pilottijakson jälkeen toimistobussi on vakinaistanut paikkansa Oulun ja Pudasjärven välisessä liikenteessä ja palvelua tarjoaa nyt kaksi linja-autoyhtiötä. Päivittäin molempiin suuntiin kulkee neljä linjaa. Myös lisävuoroja suunnitellaan. Varustuksena kaikissa autoissa on tietoliikenneyhteys ulos ja WLANverkko bussin sisällä. Lisäksi joissakin autoissa on ergonomisia sylitasoja ja pöytäpaikkoja. 14 LIIKKUVAT PALVELUT, PALVELULOGISTIIKKA JA TEKNOLOGIA LIIKKUVAT PALVELUT, PALVELULOGISTIIKKA JA TEKNOLOGIA 15 Kuva: Marianne Mäntylehto

9 Vaikutusten arviointi Enemmän hyviä vaikutuksia Yhteiskunnallinen päätöksenteko on haastavaa. Hyväkin päätös tuottaa usein myös tarkoittamattomia vaikutuksia, joiden välittömät ja etenkin välilliset seuraukset voivat yllättää. Päätöksenteon tueksi tarvitaan ammattimaisesti tehtyjä arvioita päätöksen vaikutuksista. - PÄÄtÖsten ja erilaisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi tähtää juuri tarkoittamattomien vaikutusten minimointiin. Olipa kyseessä kuinka positiivinen päätös tahansa, sillä todennäköisesti on jostain näkökulmasta myös kielteisiä vaikutuksia. Vaikutusten systemaattisella arvioimisella halutaan löytää ratkaisuja, jotka maksimoivat hyvän ja minimoivat huonon, tiivistää professori Hilkka Vihinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Vihisen mukaan ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on Suomessa toistaiseksi enemmän vapaaehtoista kuin lakisääteistä, mutta sen hyödyllisyys on jo havaittu. - Vaikutusten arviointi on joillakin yhteiskunnan sektoreilla arkipäivää. Esimerkiksi ympäristövaikutuksia arvioidaan jo lain määräyksestä, samoin sukupuolten tasa-arvovaikutusten selvittäminen on varsin systemaattista. Hiljattain on luotu välineitä esimerkiksi maaseutuvaikutusten arviointiin. Tulethan pian takaisin Vapaaehtoistyö rikastuttaa elämää, mutta saattaa näyttää myös yhteiskunnan nurjan puolen. Eero Hertsi ja Piritta Lavi käyvät kerran viikossa Keiturinpuiston vanhainkodilla Virroilla juttelemassa ja ulkoilemassa vanhusten kanssa. Hertsi on tehnyt vapaaehtoistyötä vanhainkodilla vuodesta 1994 lähtien. Hän toteaa, että vapaaehtoistyön tarve on kasvanut. - Vanhainkodilla on nykyisin paljon huonokuntoisempaa väkeä kuin ennen väestön ikääntymisen ja tilanahtauden vuoksi. Vapaaehtoistyötä tarvitaan entistä enemmän, eikä lisääntyneeseen tarpeeseen löydy riittävästi tekijöitä, Hertsi sanoo. - Hoitajat eivät ehdi tehdä kuin välttämättömän perustyön, Lavi myötäilee. Yhteisöllisyyskin tuntuu olevan vähenemään päin. - Ennen pidettiin huolta kaikista vanhuksista ja naapureista. Vähäosaisemmille vietiin leipää, maitoa ja muita elintarvikkeita ja autettiin muutenkin kaikissa arjen asioissa. Nykyisin ahneus on tullut elämänasenteisiin, eikä vaikeuksissa olevia lähimmäisiä huomioida, Hertsi toteaa. - On vaikeaa ottaa vanhusta kotiin, jos ei ole tottunut hoitamaan. Entä jos jotain sattuu? Lavi huomauttaa. Vapaaehtoistyö on molemmista kuitenkin hyvin palkitsevaa. Hertsi toteaa, ettei ole lähtenyt kertaakaan vanhankodilta pahoilla mielin. - Ihmisistä näkee, kuinka paljon he nauttivat, kun joku tulee juttelemaan. Usein vanhukset toivovat lähtiessäni Tulethan pian takaisin, Lavi kertoo. Verkosto herättää keskustelemaan Kun arvioidaan vaikutuksia ikääntyvään väestöön, näkökulma on yksilössä. Arvioinnissa testataan erilaisten, yhteiskunnan kannalta mahdollisten ratkaisujen vaikutuksia ikääntyvään ihmiseen sekä välittömästi että välillisesti. - Kun vaikutuksia arvioidaan, käydään läpi toisilleen vaihtoehtoisia, mahdollisina pidettäviä päätös- tai ratkaisumalleja. Vaikutusten arviointia ei kannata käynnistää ideapilvivaiheessa. Valtion ja kuntien mahdollisuudet ovat kuitenkin tosimaailmassa rajalliset, Vihinen muistuttaa. Hilkka Vihinen pitää tärkeänä näkökulman laajuutta. - Väestön ikärakenteen muutos ei ole pelkästään hoito- ja hoivapalveluiden järjestelykysymys, eikä vaikutusten arviointi Eero Hertsi ja Piritta Lavi käyvät säännöllisesti vanhainkodilla pitämässä seuraa vanhuksille. Lavi kertoo, että vapaaehtoistyöntekijät ovat enimmäkseen eläkeläisiä. - Nuoremmilla muut asiat tulevat ensin, eikä aikaa ole, Lavi sanoo. Kuva: Matti Sulanto Suomi on pian aivan uudenlaisessa tilanteessa ikärakenteensa puolesta, ja suuria hallinnollisia päätöksiä on tehtävä ikääntyvän väestön näkökulma entistä vahvemmin huomioiden. Vaikutusten systemaattisella arvioinnilla voidaan maksimoida päätösten hyvät seuraukset, toteaa Hilkka Vihinen. saisi jäädä vain palvelurakenneuudistuksen jatkeeksi. Ikääntyviä koskevien vaikutusten arvioinnissa tulisi pyrkiä sellaiseen formaattiin, jonka läpi voitaisiin ajaa monentyyppisiä ratkaisuvaihtoehtoja useilla yhteiskunnan ulottuvuuksilla. Työelämän kehittämistä koskevat päätökset, maaseutupoliittiset kysymykset, kuntien velvollisuuksia koskevat ratkaisut - kaikki liittyvät suurelta osin myös ikääntyvän väestön arkeen, hän pohtii. DEMO-verkoston tehtävänä Vihinen näkee ennen kaikkea yhteiskunnallisen keskustelun herättämisen. - Verkoston puitteissa ei ole mahdollista tehdä tyhjentävää vaikuttavuustutkimusta, mutta voimme tuoda esiin näkökulmia ja kysymyksiä sekä etsiä malleja haasteiden ratkomiseen. Olisi erinomaista, jos DEMOverkostoon liittyneillä alueilla olisi intoa ja mahdollisuuksia lähteä kehittämään ja pilotoimaan mallia ikääntymisen vaikutusten arvioimiseksi. Maaseutuajattelun kuperkeikka Sitran vuoden 2010 alussa käynnistämä Maamerkit-ohjelma etsii suomalaiselle maaseudulle merkityksiä ja mahdollisuuksia. - maaseudulla on valtavasti merkityksiä, jo maaseudun määritteleminen yksiselitteisesti on haastavaa. Suomalainen maaseutu on käännekohdassa, tarvitsemme ihan uudenlaista toimintaa, jotta saamme hahmotettua ja hyödynnettyä valtavan potentiaalin, jota maaseudulla on, selvittää ohjelman johtaja Eeva Hellström. Maamerkit-ohjelman lähtökohta on erilainen kuin monien muiden kehitysohjelmien. - Emme lähde ratkomaan tiettyä ongelmaa, vaan keskitymme löytämään tapoja hyödyntää maaseudun mahdollisuuksia. Ja myös muiden kuin maaseudun asukkaiden näkökulmasta. Sen vuoksi puhumme maaseutuajattelun kuperkeikasta, jatkaa hyvinvointiteeman johtava asiantuntija Lea Konttinen. Kohdennettuja teemoja Maamerkit-ohjelma Sitran viisivuotinen ohjelma, käynnissä tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi, kehittää ja kokeilee uusia liiketoimintamalleja, vauhdittaa keskustelua maaseutukysymyksistä lisätietoa: Ohjelman pääteemoiksi ovat ensimmäisen vuoden aikana valikoituneet suomalaisten maaseutusuhteen määrittelyn ja hyvinvoinnin lisäksi lähiruoka, biotalouden lähiratkaisut ja ekotehokkuus. - Myös monipaikkaisuus on kasvavana ilmiönä noussut merkittäväksi teemaksi. Se linkittyy niin palveluiden kuin työelämänkin kehittämiseen, ja haastaa keskustelemaan myös kuntalaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, Hellström kertoo. Ohjelman kaikkia, tarkasti fokusoituja teemoja käsitellään kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja liiketoiminnan mahdollisuuksien näkökulmista. - Ikääntyvän väestön kysymykset tulevat luontevana osana teemoihimme, mutta toimintamalleja ei pitäisi lähteä kehittämään vain yhden väestöryhmän kysyntään. Haluamme myös nähdä ikäihmiset arvokkaana voimavarana uudenlaisissa malleissa, toteaa Lea Konttinen (kuvassa). Maamerkit-ohjelmassa on jo käynnissä kymmeniä hankkeita. Lähiruokateemaa käsitellään esimerkiksi logistiikkakokeilun muodossa, hyvinvoinnin lisäämiseen tähdätään tuotteistamalla luonnonvarojen aineettomia arvoja, kuten maisemaa tai hiljaisuutta, ja green care -konseptien kehittämistä edistetään verkottamalla toimijoita. Kuva: Matti Sulanto 16 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 17

10 Palvelumallit ja yrittäjyys - Mielestäni sen, mitä Suomessa teemme täytyy olla jollain tavalla uutta ja innovatiivista niin, että se voisi olla mallina muille, Paula Kyrö toteaa. Suomi senioriyrittäjyyden viestinviejänä Ikäihmisten yrittäjyyden edistäminen on luonteva osa sekä suomalaista yrittäjyyskasvatusta että EU:n yrittäjyyslinjausta. Seniorina yrittäjäksi -hanke on kansainvälisesti uraauurtava. eu on nostanut yrittäjyyden yhdeksi tärkeimmistä keinoista Euroopan kilpailukyvyn kehittämiseksi. Euroopassa, mutta myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa, yrittäjyys kytketään aktiiviseen kansalaisuuteen. Suomessa yrittäjyyskasvatus on tuotu suomalaiseen koulutusjärjestelmään 2000-luvulla. - Suomi oli ensimmäinen Euroopan maa, joka otti yrittäjyyden koulutukseen läpäisyperiaatteella. Yrittäjyys kattaa koko koulutusjärjestelmämme. Se oli iso kansallinen päätös, kertoo yrittäjyyskasvatuksen professori Paula Kyrö Aalto-yliopistosta. Yrittäjyyteen siis kasvaa Suomessa uusia sukupolvia jatkuvasti. Mutta olisiko yrittäjyydestä yhdeksi ratkaisuksi ikärakennemuutokseen? Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu tulee tutkimaan yhdessä DEMOverkoston kanssa pian alkavassa Seniorina yrittäjäksi -hankkeessa sitä, miten ikäihmisiä kannustettaisiin yrittäjyyteen. - Senioreilla on pitkä työkokemus, paljon osaamista ja taitoa monelta alueelta sekä kokemusta siitä, mitä työnteko on. Siinä elämänvaiheessa myös talous alkaa olla tasapainossa. Heillä on oikeastaan ihanteelliset edellytykset yrittäjiksi, summaa Kyrö. Pitkän uran jälkeen ikäihminen on joka tapauksessa ison muutoksen edessä eläkeiän lähestyessä. Monella ikääntyvällä onkin runsaasti suunnitelmia kolmannen iän varalle. Eläkkeelle jäädään entistä hyväkuntoisimpina, mikä laajentaa mahdollisuuksia. - On todella mielenkiintoista tutkia, onko olemassa ratkaisuja, joiden avulla ikäihmiset ottaisivat huomioon mahdollisuuden antaa panoksensa työmarkkinoille. Tai ylipäätään yhteiskunnan hyvinvointiin, yrittäjyyshän voi nykyään tarkoittaa myös sosiaalista yrittäjyyttä, sanoo Kyrö. Benchmarkkaus ei enää mallista oppimista Senioriyrittäjyyshankkeessa tullaan käyttämään hyväksi Kyrön tutkimuksissaan hahmottelemaa tuoretta tapaa ymmärtää benchmarkkaus eli esikuva- tai vertailuanalyysi. - Benchmarkkausta on käytetty paljon siten, että pyrimme tutkimaan hyviä, onnistuneita käytäntöjä ja sitä, miten voisimme niistä oppia sekä miten voisimme niitä soveltaa. Vuosien varrella tätä ajatusmallia kohtaan on noussut aika paljon kritiikkiä. Erityisesti muutostilanteissa innovaatiot harvoin syntyvät siitä, että tutkitaan, millaisia ratkaisuja on jo olemassa, toteaa Kyrö. Networking benchmarking eli verkostoitunut benchmarkkaus pyrkii kehittämään uusia toimintamalleja yhteistyön avulla. Malli on kehitetty erityisesti julkiselle sektorille, missä kyse ei ole kilpailusta vaan siitä, miten löydettäisiin parhaat ratkaisut ja toimintamallit. - Networking benchmarking sopii erityisen hyvin senioriyrittäjyyteen. Pyrimme Demo-verkoston kanssa löytämään uusia ratkaisuja ja katsomaan, miten niitä voitaisiin kehittää, kertoo Kyrö. - Tuntuu hullulta, että kuvittelemme suorituskykymme ja ideoidemme uusiutuvan tutkimalla mitä muut ovat jo tehneet, sen sijaan että loisimme uusia parempia käytäntöjä. Siinä on ristiriita, Kyrö huudahtaa. Suomi viemässä mallia kansainväliselle areenalle Hankkeesta tulee kansainvälisesti uraauurtava, sillä ikäihmisten yrittäjyyttä ei ole tutkittu aiemmin. Ikääntymistä itsessään ja sen vaikutusta työelämään on tutkittu, mutta senioriyrittäjyys ei ole ollut tutkimuksen kohteena. - On mukava toimia alueella, joka on aivan uusi. Se on positiivinen tapa lähteä tutkimaan asiaa, iloitsee Kyrö. Senioreilla on pitkä työkokemus, paljon osaamista ja taitoa monelta alueelta sekä kokemusta siitä, mitä työnteko on. Senioriyrittäjyysmalli tullaan esittelemään kansainvälisissä konferensseissa, joissa saadun palautteen avulla mallia voidaan kehittää edelleen. - Samalla tiedotamme mallista, jotta ne, joita asia kiinnostaa, voivat viedä asiaa eteenpäin omissa maissaan. Meillä on vankka uskomus siihen, että Suomen koulutuksen ja tutkimuksen taso on niin hyvä, että voimme viedä mallia muuallekin. Yliopistojen, julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö Senioriyrittäjyyshanke soveltuu Aalto-yliopiston käytäntöön sidottuun tutkimusmalliin. Tässä eksploratiivisessa, uutta kartoittavassa, tutkimuksessa kehitetään käytänteitä, joita samalla tutkitaan. Tarkastelemalla, miksi hankkeet joko onnistuvat tai eivät, voidaan kehittää parempia ratkaisuja. Kyseessä on kansainvälisesti uusi tutkimuksen muoto. Laajemmin taustalla on niin sanottu triple helix -toimintamalli, jolla tarkoitetaan yliopistojen, julkisen sektorin sekä yritysten välistä yhteistyötä. Vuorovaikutuksella pyritään löytämään hyviä yhteisiä käytänteitä ja toimintamalleja. - Ajattelu- ja työtavan murros on ollut pitkään meneillään. Tähän asti olemme saaneet harjoitella, mutta nyt pitäisi olla jo tositoimissa, toteaa Kyrö. Kipinä yrittäjyyteen voi syttyä eläkkeen kynnyksellä - Kanadalainen tv-ohjelma vuotiaista työssäkäyvistä sai minut pohtimaan, josko eläkeajatukset voisivat tuoda useammallekin idean työuran jatkamisesta yrittäjänä. Nyt vaihtoehtoina on joko jatkaa samaa työtä kuin eläkeiän kynnyksellä tai jäädä eläkkeelle ja tehdä vaikkapa vapaaehtoistyötä, jos työhaluja vielä löytyy. Ja niitä muuten löytyy, jopa puolella yli 64-vuotiaista, kertoo Haaga- Helia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisyksikön liiketoimintaosaamisen yliopettaja Aarni Moisala. Moisala siirtyy vuoden vaihteessa tutkijavapaalle Aalto-yliopistoon tekemään väitöskirjaa yrittäjyysintentioista sekä selvittämään senioriyrittäjyyden näkymiä ja mahdollisuuksia Suomessa. Vuoteen 2030 mennessä työelämästä jää pois yhteensä noin palkansaajaa. Heidän joukossaan on suuri määrä sellaisia yli 63-vuotiaita, joiden työkyky on varsin hyvä. - Mikäli edes prosentti eläkkeelle jäävistä valitsisi yrittäjyyden jossain muodossa, syntyisi siitä arviolta henkilötyövuoden bruttolisäys työvoiman määrään, Moisala laskee. Polkuja seniorina yrittämiseen Yrittäjyys lähtee Aarni Moisalan mukaan aina ideasta, jota yrittäjä haluaa lähteä toteuttamaan. - Yrittäjyysidea voi kummuta suoraan työurasta, ihminen haluaa jatkaa tekemäänsä työtä, mutta eri muodossa. Erilaiset asiantuntijat esimerkiksi voivat hyvin hyödyntää osaamistaan valmentajina tai mentoreina. Jollakulla kipinä yrittäjyyteen voi syntyä harrastusten, yhteiskunnallisen tai sosiaalisen yrittäjyyden kautta. Olennaista on, että elämän aikana ihmiselle on kertynyt valtavasti tietoa ja osaamista, joiden hyödyntäminen olisi kaikkien etu. Moisalan vetämä, pian starttaava Seniorina yrittäjäksi -hanke koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisessä selvitetään seniorina yrittäjäksi ryhtymisen yleisiä toimintaedellytyksiä suomalaisen lainsäädännön ja kansainvälisten yrittäjyyskokeilujen valossa. Toinen osa käsittelee eläkkeelle jäämisen kynnyksellä olevien yrittäjyysaikomuspotentiaalia. Kolmannessa vaiheessa suunnitellaan pilottikokeilua varten kehittämistyöpajoja eli käydään käytännössä läpi, miten alueet voisivat tarjota yrittäjyysvaihtoehtoa eläkkeelle jääville. - Tavoitteena on vuoden 2012 aikana luoda ihan käytännön malli, jonka avulla alueet voisivat kehittää ideaalipolkuja senioreille, joilla on halua ryhtyä yrittäjiksi. Olen itse yrittäjätaustainen, ja haluan tutkimuksesta irti jotain todella konkreettista ja käytännönläheistä, Moisala naurahtaa. -Seniorina yrittäjäksi siirtyminen on toistaiseksi hyvin tutkimatonta aluetta. Suurten ikäluokkien eläköityessä on sekä yksilön tasolla että yhteiskunnallisesti tärkeää tehdä näkyviksi kaikki vaihtoehdot ja mahdollisuudet, joita seniorilla voisi olla. Työ antaa iästä riippumatta sisältöä, Aarni Moisala muistuttaa. 18 KUNTIEN TUOTTAMAT PALVELUMALLIT JA YRITTÄJYYS KUNTIEN TUOTTAMAT PALVELUMALLIT JA YRITTÄJYYS 19 Kuva: Matti Sulanto

11 Yrittäminen avaa tärkeitä ovia Urjalassa yläkoululaiset ja lukiolaiset saavat yrittäjyysoppia huomaamattomasti osana muita opintojaan. Edes opettajat eivät ehkä aina huomaa opettavansa yrittäjyyteen selvästi liittyviä asioita. - YrittÄjYYsKasVatuKsen Voi liittää kaikkiin oppiaineisiin, myös muihin kuin niihin ilmiselviin matematiikkaan ja äidinkieleen, rohkaisee Seija Kylä-Markula, jonka vastuulla on Urjalan yläkoulussa ja lukiossa uskonnon, psykologian ja filosofian opetus. Kylä-Markulan oppitunneilla saatetaan vaikkapa etsiä henkilökohtaisia vahvuuksia ja brändätä itseä tai tutustua monikulttuuriseen yhteiskuntaan tapaamalla paikallinen maahanmuuttajayrittäjä. Opinnoissa käytetään avoimelle Moodlealustalle toteutettua yrittäjyysmateriaalia, joka tarjoaa oppilaille näppärän työkalun omien ideoiden työstämiseen. Asenneilmapiirin muokkaaminen on tärkeää Historiaa ja yhteiskuntaoppia opettava Jarmo Lehtinen tietää, että yrittäjyysmyönteistä asennekasvatusta tarvittaisiin paitsi nuorille, myös vähän vanhemmalle polvelle. - Jotta olemme päässeet pisteeseen, jossa yrittäjyyttä ja yrittämisen merkitystä käsitellään laajasti läpi oppiaineiden ja koko lukion ajan, on pitänyt pölyttää aikuisväestönkin käsityksiä yrittäjyydestä. Olemme yhä yllättävän konservatiivisia erilaisten elämäntapojen ja elinkeinojen suhteen. Yrittäjyys on kuitenkin nykyään hyvin monimuotoista. Lisäksi yrittämisessä tärkeät taidot pätevät myös tavallisessa palkkatyössä, Lehtinen muistuttaa. Opettajien tutustuttaminen yrittäjyyteen onkin olennainen osa yrittäjyskasvatustoimintaa. Urjalan koulusta liki 30 opettajaa kävi esimerkiksi taksvärkkipäivänä tutustumassa paikallisiin yrityksiin. Sekä Kylä-Markula että Lehtinen kiittelevät myös Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:stä (VASKE) saamaansa tukea. - Teemme VASKEn kanssa hyvin tiivistä yhteistyötä ja VASKE hoitaa paljon meille esimerkiksi yrityskontakteja. Se on ajankäytöllisestikin iso apu. Sekä Kylä-Markulan että Lehtisen mielestä nuoret tarvitsevat edelleen kannustusta. - Nuoria täytyy rohkaista löytämään omat vahvuutensa ja lahjansa. Ja saada heidät huomaamaan, että maailma on mahdollisuuksia täynnä, Lehtinen pohtii. Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n kolmatta kertaa myöntämän yrittäjyysopintojen stipendin saivat joulukuussa 2010 Urjalan Väinö Linnan lukiosta Inka Touru (edessä) ja Kalle Niemi (takana oik.). Palkitsemiskriteereinä olivat muun muassa oman yrittäjyyskansion innovatiivisuus, uuttera kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan ja joukkuehenki. Kuvassa myös ylpeää opettajakuntaa: rehtori Jarno Hautamäki (vas.), Seija Kylä-Markula ja Jarmo Lehtinen. Yrittäjyyskasvatuksella puhtia nuorten työllistymiseen Viime vuoden toukokuussa Kotkan Höyrypanimolla kävi kuhina, kun 60 yrittäjää ja saman verran opettajia oli kokoontunut Ope-yrittäjätreffeille. Tapahtumassa opettajat ja yrittäjät löivät viisaat päänsä yhteen ja suunnittelivat yhdessä uusia koulu-yritys-yhteistyötapoja. ope-yrittäjätreffit oli Kotkan ja Haminan seudun YES-keskuksen järjestämä ja sillä tavoiteltiin opettajien ja yrittäjien uudenlaisia kohtaamisen muotoja. Tapahtuma on yksi esimerkki YES-keskusten tarjoamasta konkreettisesta yrittäjyyskasvatuksesta. - Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti opettajat, mutta myös yrittäjät sekä oppilaat ja opiskelijat ja näiden vanhemmatkin kuuluvat toimintamme piiriin, kertoo Kotkan ja Haminan seudun YES-keskuksen aluepäällikkö Maarit Koverola. Vastaus muuttotappioon Kotkan ja Haminan seudun YES-keskushanke käynnistyi elokuussa Tavoitteena on luoda yrittäjyysmyönteisempi ilmapiiri ja Yrittäjyys kuuluu kaikkiin oppiaineisiin. lisätä yrittäjyyttä Kotkan-Haminan seudulla. Taustalla on halu saada alueelta koulutuksen perässä muuttanutta nuorisoa takaisin. Kotkan ja Haminan seudulla satama ja tehdasteollisuus ovat perinteisesti olleet suurimmat työllistäjät. Kun tehtaat sulkevat ovensa, työnantajien määrä vähenee. - Takaisin muuttavien nuorten työllistämistä silmällä pitäen on tärkeää, että nuorilla on yrittäjämäistä asennetta ja työotetta, Koverola sanoo. Omat haasteensa toimintaan on tuonut kuntien niukka talous, jonka vuoksi opettajien osallistuminen koulutuksiin on rajoitettua. Koverolan mukaan opettajat olisivat innokkaita osallistumaan, mutta muun muassa sijaiskielto asettaa omat rajoituksensa. - Tuntimäärä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen on tietysti rajallinen, mutta opettajat voisivat lyödä resurssit yhteen toisten opettajien kanssa, Koverola toivoo. Uudenlainen tapa oppia Yrittäjyyskasvatus on uudenlainen tapa oppia asioita. Nuoret voivat opettaa nuoria ja oppimisympäristö voi olla muualla kuin koulussa. Mukana olevat opettajat kehuvat tapaa opettajille antoisaksi ja uutta tuovaksi. Kouluissa kuitenkin ajatellaan jonkin verran edelleen, että yrittäjyyskasvatus kuuluu opinto-ohjaajille tai historian ja yhteiskuntaopin piiriin. - Tämä on vanhanaikainen näkemys, yrittäjyys kuuluu kaikkiin oppiaineisiin muun muassa valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaan, Koverola korostaa. Kasvu yrittäjyyteen -hanke kehittää kouluissa tapahtuvaa yrittäjyyskasvatusta. antaa opettajille välineitä rakentaa nuorille kiinnostavia ja palkitsevia opinpolkuja yrittäjyyteen yläkoulusta aina ammattikorkeakouluun saakka. kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelmaan. käynnistyi ja päättyy hanketta johtaa Valkeakosken Seudun Kehitys Oy. lisätietoja: Työkaluja opettajille - Päätavoitteemme on, että kaikki oppilaat saavat osansa yrittäjyyskasvatuksesta. Haluamme saada aikaan konkreettista oppimateriaalia, koulukohtaisia opetussuunnitelmia ja yrittäjyyskasvatuksen toimintamallien kuvauksia. Koulut voivat hankkeessa myös oppia toisiltaan hyviksi todettuja toimintamalleja. Verkottamalla oppilaitoksia ja yrityksiä haluamme puolestaan edistää koulumaailman ja yrityskentän välistä yhteistyötä, kertoo projektipäällikkö Katriina Huvi Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:stä. Yhteen yhteiseen malliin ei yrittäjyyskasvatusta kehitettäessä haluta päätyä, sillä erilaiset oppilaitokset hyötyvät eniten juuri omaan tarpeeseen luodusta toimintamallista. - Ja vaikka kouluihin luodaan toimintasuunnitelma yrittäjyyskasvatuksen tuomisesta vahvemmin opetussuunnitelmaan, opettajat voivat kehittää juuri omaan oppiaineeseensa sopivia käytännön menetelmiä, Huvi valottaa. Kasvu yrittäjyyteen on tuottanut yläkouluihin ja lukioihin muun muassa Aineopintojen yrityspalat -nimisen kansion. Kansio sisältää tiettyihin aihepiireihin liittyviä poimintoja, joiden aineistoa voi suoraan kopioida joko itsenäisinä kokonaisuuksina tai monen oppiaineen yhteistyönä eri oppiaineiden tunneille niin opettajan kuin oppilaidenkin käyttöön. Lukioissa, ammattiopistoissa ja ammattikorkeakoulussa voidaan hyödyntää myös hankkeen piirissä kehitettyä Kenkäbisnes-lautapeliä, jonka avulla yritystoiminnan kokonaisuuden hahmottaminen on hauskaa ja helppoa. - Koulukohtaiset yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmat ovat lähes valmiita, samoin noin 60 toimintamallia yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi. Mallit kuvataan yrittäjyyskasvatuksen reseptikirjassa, joka julkaistaan syksyllä Verkkosivuiltamme löytyy kuitenkin jo nyt varsin tuhti paketti työvälineitä ja tietoa yrittäjyyskasvatuksen tueksi, iloitsee Huvi. YES-keskukset Suomessa toimii 10 alueellista YES-keskusta. Keskuksia koordinoi valtakunnallinen YES ry. Keskusten tehtävät ovat koulutus, koulu-yritys-yhteistyö, opetuksen sisällön kehittäminen, materiaalin ja toimintamallien kokoaminen sekä Nuori Yrittäjyys ry:n aluetoimistona toimiminen. Toimintaa rahoittavat YES-keskusalueiden kunnat pääosin seudullisten kehittämiskeskusten kautta sekä OPH/ ELY-keskukset Vipuvoimaa EU:sta -ohjelman kautta. Kotkan Ope-yrittäjätreffeillä opettajat tutustuivat luovien alojen yrittäjien toimintaan näiden pystyttämissä työpajoissa. 20 KUNTIEN TUOTTAMAT PALVELUMALLIT JA YRITTÄJYYS KUNTIEN TUOTTAMAT PALVELUMALLIT JA YRITTÄJYYS 21

12 Arvokasta arkea ikäihmisille Etusijalla kohtaaminen tampereen KauPunKi on linjannut strategiseksi tavoitteekseen, että 91 % kaupungin yli 75-vuotiaista asuisi omassa kodissaan. Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen mukaan tavoite saavutetaan näillä hetkillä. - Ikäihmisistä puhuttaessa on muistettava, että kyse on hyvin heterogeenisestä ihmisryhmästä, tulevaisuudessa vielä nykyistäkin enemmän. Niin sanottuja ikäihmisten palveluja voivat tarvita muutkin kuin kronologisesti iäkkäät. Esimerkiksi erilaiset muistihäiriöt voivat tuoda jo nuoremmankin vanhuspalvelujen piiriin. Siksi toimintakyky on parempi palvelutarpeen määrittäjä kuin varsinainen ikä, Ikonen selvittää. tamperelainen Kotitori-PaLVeLuKonsePti on jo ehtinyt tulla tunnetuksi ympäri Suomen oivana esimerkkinä tavasta järjestää ikäihmisille suunnattuja palveluita uudella tavalla. Kotitorin tavoitteena on edistää kotona asumisen mahdollisuuksia ja johtoajatuksena on tarjota mahdollisimman suuri määrä ikäihmisten palveluista ja neuvonnasta yhden luukun periaatteella. - Kun ihminen tai hänen läheisensä havaitsevat, että arjen sujumiseksi tarvittaisiin jonkinlaista apua tai tukea, on suuri helpotus, kun olemassa olevista vaihtoehdoista ja niiden hinnoista saa tietoa yhdestä ja samasta paikasta, kiteyttää Tampereen ikäihmisten palvelujen tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta. Juuri toimintakyvyn ylläpitäminen onkin tähtäimessä kaupungin palvelutarjonnassa. - Mahdollisimman pitkä kotona asuminen ylläpitää toimintakykyä ja on monen joskus melko pienenkin palvelun tai apukeinon summa. Tampereella on esimerkiksi erityisen esteettömyyskampanjan aikana jälkiasennettu kerrostaloihin hissejä niin valtion kuin kaupunginkin tukemana, kehitetty kuntoutusta ja päiväkeskustoimintaa, etsitty keinoja huolehtia omaishoitajien jaksamisesta ja apuvälineiden saatavuudesta, listaa Ikonen. Tarve laitoshoitopaikkoihin ei katoa, vaikka erilaisten ryhmäkotimuotoisten hoitopaikkojen, toimivan kotisairaanhoidon tai yhteisöasumisen mallit rohkaisevia ovatkin. - Fakta on, että Tampereella tarvitaan vuosittain lisää noin sata ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Pohjoismaiden suurin vanhainkoti Koukkuniemi on joskus julkisuudessa huonossa valossa, mutta siellä on valtavasti palkittua osaamista, josta täytyy pitää kiinni. On tilanteita, Torille poimimaan palveluita Vuonna 2006 Tampereen kaupungin ja Tekesin FinnWell-ohjelman rahoittamana hankkeena alkaneella konseptilla on ollut alusta asti kaksi kärkeä: kuntalaisille suun- nattu asiakaspalvelu sekä elinkeinopoliittisena tavoitteena tukea paikallista yrittäjyyttä. - Kotitori ei tuota palveluita itse, vaan toimii palvelujen välittämisen integraattorina ja tii esimerkiksi palvelutarpeen kartoittamisesta, neuvonnasta ja hallinnollisista rutiineista niin asiakkaiden eli ikäihmisten kuin yksityisten huoleh- palvelutuottajienkin joissa turvallinen ja virikkeellinen vanhainkotiympäristö on ikäihmiselle paras vaihtoehto tai vanhuksen oma toive. Ikosen mielestä koko vanhustyö tulisi saada niin joustavaksi, että se mahdollistaa yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia. Tähän kaupunki ei pysty yksin. - Yhdistykset tekevät paljon arvokasta työtä. Myös pienet palveluyritykset tulevat tulevaisuudessa olemaan yhä merkittävämmässä roolissa toimivien palveluratkaisujen toteuttamisessa. Kun ikäihmisten palveluiden kokonaisuutta rakennetaan ulkoisten palveluntarjoajien kautta, saadaan kentälle paitsi osaavia tuottajia, myös elinkeinopoliittisesti hyvä malli. Anna-Kaisa Ikosen mukaan keskustelussa on taloudellisten kysymysten rinnalla pidettävä hyvän elämän merkitystä. - Kotona asuminen on yleensä edullisempi vaihtoehto kuin suoranainen laitoshoito, mutta kyllä tässä puhutaan myös asioista, joita ei voi rahassa mitata. Ikäihmisten palveluja ei pitäisi vain suorittaa, hyvässä palvelussa ollaan läsnä inhimillisesti. Ihmisen kohtaaminen on arvokkainta. - Ikäihmisten palvelutarjontaan tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja valinnanvaraa. Palvelurakenteet pitäisi muodostaa niin, että myös muut tarvitsijat vaikkapa lapsiperheet tai vammaiset voisivat käyttää samoja, monipuolisesti tuotettuja palveluita, tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta (vas.) ja apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen pohtivat. suuntaan, Päivärinta kertoo. Kotitorista on alusta asti haluttu tehdä matalan kynnyksen paikka, jossa tässä ja nyt -kysymykset saavat selvän vastauksen. Koti- torille voi soittaa, lähettää sähköpos- tia tai tulla paikan päälle käymään joko ajanvarauksella tai ilman. - Kehitämme neuvontaa ja ohjausta edelleen, ja Kotitorista kaavaillaan kanavaa hyvinvointipalveluiden neuvontaan. V a n h u s a s i a m i e s t e n vastuulle jäävät sitten yleisen neuvonnan piiriin kuuluvat asiat. Kuva: Pekka Mäkinen Terveyttä ja toimintakykyä läpi elämän Kuopio haluaa tarjota asukkailleen tasa-arvoisen, aktiivisen ja onnellisen elämän. Tämä tarkoittaa hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämistä sekä asukkaiden toimintakyvyn parantamista. Toimintamalleja ja palveluita rakennetaan Terve Kuopio ja Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmien avulla. Tavoitteena on luoda esteetön ympäristö, jossa palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa. Petri Kervola muistuttaa, että kehitystyö on jatkuva prosessi, joka edellyttää kuntaorganisaatioilta toimintatapojen uudelleenmäärittelyjä. KuoPio tarjoaa ikääntyville asukkailleen runsaasti palveluita ja mahdollisuuksia monimuotoiseen asumiseen terveellisessä elinympäristössä. - Esteettömät julkiset tilat, liikuntarajoitteisille soveltuva julkinen liikenne, senioreiden oma kuntosaliverkosto ja monipuoliset kulttuuripalvelut ovat vain muutamia esimerkkejä ikäihmisille tarjoamistamme palveluista. Haluamme mahdollistaa asumisen kodinomaisessa ympäristössä myös toimintakyvyn heiketessä. Silloin saatavilla on kohdennettua tukea ja hoitoa, Terve Kuopio -ohjelmapäällikkönä työskennellyt Petri Kervola summaa. Ikäihmisten palvelut painottuvat Kuopiossa ennen kaikkea ennaltaehkäisevään toimintaan. Tällöin voidaan havaita toimintakyvyn heikkenemisen riskitekijät ja puuttua niihin hyvissä ajoin. Asukkaiden tarpeet huomioon Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmassa kaupungin asukkaat ja heidän tarpeensa otetaan huomioon jo palveluita kehittäessä. - Olemme lisänneet ikäihmisten osallistamista ja vaikuttamismahdollisuuksia muun muassa järjestämällä työpajoja, seminaareja ja avoimia internethaastatteluja. Kuopio- Kuopio osaava ja kansainvälinen hyvinvointikeskus Leväsen palvelukoti Kuopiossa tarjoaa lämminhenkistä asumista kodinomaisessa ympäristössä. lainen ikäihminen on aktiivisesti mukana päätöksenteossa sekä palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa, Kervola kertoo. Suuria tuloksia pienillä resursseilla Kuopion ikäohjelmaa ei ole tehty vain sosiaalitoimen alaisuudessa, vaan se koskee kaupungin kaikkia toimi- ja palvelualueita, joista jokaisella on tärkeä merkitys ikäystävällisen kaupungin luomisessa. - Kuopio toimii hyvänä esimerkkinä suomalaisten terveyden edistämisessä. Terve Kuopio -ohjelmassa on tehty paljon käytännön toimia ja saatu merkittäviä tuloksia pienillä resursseilla. Kaupungissa on meneillään iso muutosprojekti eli palvelualueuudistus. Haluammekin juurruttaa Terve Kuopion osaksi kaupunkimme perustoimintoja, kertoo Kuopion alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjelmapäällikkö Tero Piippo. Terve Kuopio -ohjelman tavoitteena on tehdä Kuopion seudusta hyvinvointiosaamisen kehitysympäristö vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteena on luoda uusia ennaltaehkäiseviä toimintamalleja hyvinvointipalveluille ja tukea asukkaiden toimintakykyä ylläpitävää elämäntapaa. Ikäystävällinen Kuopio on Kuopion kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille Ohjelmassa määritellään kaupungin ja sen asukkaiden yhteisen tahtotilan mukaiset linjaukset ja toimenpiteet, joilla voidaan tukea ja vahvistaa ikäihmisten hyvinvointia. Kuopio on mukana myös Maailman terveysjärjestö WHO:n Terve Kaupunki / Healthy Cities -verkostossa ja kansallisessa Terve Kunta -verkostossa. Kuva: Pekka Mäkinen 22 KUNTIEN TUOTTAMAT PALVELUMALLIT JA YRITTÄJYYS KUNTIEN TUOTTAMAT PALVELUMALLIT JA YRITTÄJYYS 23

13 Haasteena kasvava kuntakeskus Palveluja kuntarajojen yli Pälkäneellä kuntakeskus kasvaa, mutta haja-asutusalueet hiipuvat. Miten kunta pärjää keskuksen väestönlisäyksen kanssa ja samalla pitää haja-asutusalueet elinvoimaisina? VaLtatie 12:n Varressa ja puolen tunnin matkan päässä Tampereelta sijaitseva Pälkäne on kasvava kunta. Pälkäneelle muuttovoittoa tulee lapsiperheistä, joiden vanhemmat käyvät töissä lähikunnissa. Väestö kasvaa erityisesti kuntakeskuksessa, mikä luo paineita palvelujen järjestämiseen. - Aika-ajoin olemme tiukalla velvoitteiden täyttämisessä, jouduimme esimerkiksi lisäämään nopeassa tahdissa ryhmäperhepäiväkodin vuodelle 2011, kertoo Pälkäneen kunnanjohtaja Esko Arasalo. Arasalon mukaan palveluiden rakenne on kuitenkin kunnossa. Päivähoidon palvelut ovat Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksen jälkeen parantuneet. Kuntakeskukseen on lyhyen ajan sisällä saatu myös uusi kirjasto sekä tekojääkaukalo. Kouluista ja laajakaistasta elinvoimaa kyliin Pälkäne on säilyttänyt kyläkouluverkostonsa, vaikka lapsiluku kylissä on vähenevä. Pälkäneellä on paljon kouluja jäljellä; 7000 asukkaan kunnassa on seitsemän koulua, jotka ovat toistaiseksi turvassa, sillä Pälkäneen valtuusto päätti olla kajoamatta niihin tällä vaalikaudella. - Kyläkouluista on käyty paljon keskustelua. On tärkeää, että meillä on eläviä kyliä, mutta vaakakupin toisella puolella on kunnallistalous, joka pakottaa tarkastelemaan rakenteita, Arasalo huokaa. Kunta on tehnyt myös ison päätöksen turvata laajakaistayhteydet kattavasti koko kunnassa. Päätös ei ollut helppo, sillä alue on laaja ja isoja asutuskeskuksia melko vähän. - Turvasimme kaikille kuntalaisille mahdollisuuden päästä laajakaistan ääreen. Tulevina vuosina tämä tulee olemaan merkittävä tekijä, joka mahdollistaa myös etäsairaanhoitopalvelut, Arasalo toteaa. Vapaa-ajan asukkaat voimavarana Pälkäneellä on yli 4000 mökkiä, ja kunta on vapaa-ajan asukkaiden määrässä valtakunnallisesti kymmenen isoimman joukossa. Arasalon mukaan kunnassa on vapaa-ajan asukkaiden takia parempi palvelutuotanto Järjestöistä uutta puhtia maaseudun palveluihin Haja-asutusalueiden hyvinvointipalveluiden järjestäminen on monessa kunnassa polttava ongelma. Kaakkois-Suomessa asiaa on lähdetty selvittämään Maahyve-hankeella. Maaseudun hyvinvoinnin tarpeiden ja resurssien esiselvityksen toteuttaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy. - Hankkeessa selvitetään, mitä mahdollisuuksia monialayrittäjyys tarjoaisi maaseudulla. Perinteiset maaseutuelinkeinot monipuolistuvat parhaillaan ja hyvinvointipalvelut voisivat olla maaseutuyrittäjien lisäelinkeino, kehittämispäällikkö Anja Härkönen Socomista Kouvolasta kertoo. Yhteistyöhalua on, keinot puuttuneet kuin monessa muussa saman kokoluokan kunnassa. Mökkiasukkaat vireyttävät kuntaa myös henkisesti. - Vapaa-ajan asukkaiden joukossa on aktiivihenkilöitä, jotka saattavat olla kylätoiminnassa mukana tai kesäaikaan VPK:ssa. Kesäasukkaat tuovat monella tavalla rikkautta sosiaaliseen elämään, myhäilee Arasalo. Maaseutukunnat voivat olla vetovoimaisia. Kun asiat saadaan hoidettua, positiivinen ote näkyy ja hyvä kello kuuluu kauas, Esko Arasalo sanoo. Kolmannen sektorin eli yhdistysten ja osuuskuntien kartoittaminen ja tavoittaminen osoittautui hankkeen aikana arvioitua hankalammaksi. Kyläjärjestöt kuten Kymenlaakson Kylät ry sekä Etelä-Karjalan Kylät ry tulivat tässä arvokkaaksi avuksi. - Samalla havahduimme siihen, että erityisesti pieniä järjestöjä on paljon. Jossakin kylässä voi olla monta järjestöä, mutta todellisuudessa toimijoita on vähän, koska yksi ihminen saattaa olla monessa mukana, toteaa Härkönen. Kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välisen yhteistyön järjestäminen on tullut hankkeessa keskeiseksi. Kunnat näkevät kolmannen sektorin mahdollisuudet, mutta ne eivät ole osanneet ottaa tarjontaa tehokkaasti käyttöön eivätkä tiedä miten lähteä liikkeelle. Myös kolmas sektori on kiinnostunut yhteistyöstä. - Selvityshankkeen jälkeen lähdemme konkreettisesti käynnistämään monitoimijamalleja maaseudulla. Tarkoituksena on tehdä kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöstä jatkuvaa ja tuloksellista, summaa Härkönen. Puumalalainen eläkeläisrouva kotiutuu sairaalasta. Hän tarvitsee kotisairaanhoidon palvelua, johon Puumalan kunta tarjoaa hänelle palveluseteliä. Seudullisen setelin avulla rouva voi ostaa tarvitsemansa palvelun vaikkapa mäntyharjulaiselta palveluntuottajalta. seudullinen PaLVeLuseteLi tuo palvelut joustavasti asukkaiden ulottuville. Palveluliiketoiminnan kehitysjohtaja Päivi Karhunen Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:stä kertoo, että palveluseteli on maksuväline, jolla kunta maksaa tietyn osuuden kunnan asiakkaalle myöntämästä palvelusta. - Palvelusetelin taustalla on väestön ikääntyminen ja kasvava palvelutarve. Kunnat eivät välttämättä pysty vastaamaan tarpeeseen ja palveluita on järkevää hankkia yksityiseltä sektorilta, Karhunen taustoittaa. Lähtöajatuksena oli, että setelin on oltava seudullinen, sillä pienimmissä kunnissa palveluntuottajien määrä on vähäinen. Toisena lähtökohtana oli, että maksuliikenteen tulee olla ulkoistettu, jolloin maksujen käsittely ei rasita kuntien laskutusta. Mikkelin seudun palvelusetelijärjestelmän hoitaa Smartum Oy. Palveluseteli pitkäaikaisen yhteistyön tulos Mikkelin seudun KOKOn ohjelmajohtaja Sune Lehkonen kertoo, että alueen palveluseteli on osa pidempiaikaista jatkumoa. - Kuntapalveluiden kehittäminen on saatu Mikkelin seudulla vauhtiin vuonna 2001 alkaneen aluekeskusohjelman aikana. Aluekeskusohjelman aikana on syntynyt vahva yhteistyöpohja, jonka avulla palveluja on ollut hyvä lähteä kehittämään, Lehkonen kertoo. Aluekeskusohjelma ja elinkeinoyhtiö Miset tekivät palvelusetelistä aloitteen ja huolehtivat asian valmistelusta. Kokeiluun lähteminen meni kitkatta läpi seudun päättävissä elimissä. Vain yksi seudun kunnista halusi jättäytyä ulkopuolelle. - Palveluseteli tasapainottaa julkisten palveluiden kysyntää, lisää asiakkaiden vaihtoehtoja ja toimii samalla yritystoiminnan synnyttäjänä ja kehittäjänä. Se on koettu hyvin positiiviseksi asiaksi, Lehkonen summaa. maksuliikenteen Sähköinen järjestelmä on joustava ja turvallinen - Kunnat ovat juuri siirtyneet tai ovat parhaillaan siirtymässä sähköiseen palveluseteliin, joka ei kuitenkaan vaadi yrityksiltä investointeja teknologiaan. Palveluntuottaja käy verkkopankissa laskuttamassa palvelun, Karhunen kertoo. Asiakkaan tiedot säilyvät ajantasaisina sähköisessä muodossa. Vanhojen, paperisten setelien ollessa käytössä oli mahdollista, että asiakas hukkasi tai jätti setelin käyttämättä, jolloin kunta menetti seteliin sijoittamansa rahan. Nyt asiakas saa myönnetystä palvelusetelistä itselleen tulosteen ja jos se sattuu Mikkelin seudun palveluseteli mukana 23 yritystä vakituisessa käytössä vuoden 2010 alusta lähtien lähtökohtina seudullisuus ja maksuliikenteen ulkoistaminen käyttökohteina tilapäinen kotihoito, omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät, tukipalvelut toimii sähköisessä ympäristössä mahdollistaa piilevän arvonlisäveron verovähennyksen hukkumaan, hänelle voidaan tulostaa uusi, päivitetty seteli. - Palvelusetelillä halutaan lisätä myös asiakkaan valinnanvapautta ja mahdollisuutta saada palvelua joustavasti. Setelistä voi tietysti myös kieltäytyä halutessaan mutta tähän mennessä kukaan ei tiettävästi ole sitä tehnyt, sanoo Karhunen. Palvelusetelijärjestelmässä on tällä hetkellä mukana 23 yritystä enimmäkseen kotisairaanhoidon ja kotipalvelun piiristä. Suunnitelmissa on laajentaa käyttöä muun muassa terveyspalveluihin sekä palveluasumiseen. Palveluita on järkevää hankkia yksityiseltä sektorilta. Kuva: Eemeli Peltonen / Vastavalo.fi 24 KUNTIEN TUOTTAMAT PALVELUMALLIT JA YRITTÄJYYS KUNTIEN TUOTTAMAT PALVELUMALLIT JA YRITTÄJYYS 25

14 Työura Tavoitteena ihmisen mittainen työ Turvallisesti kotona Kristiinankaupungissa kokeillaan vanhustenhoitomallia, jolla halutaan lisätä ikäihmisten turvallisuuden tunnetta omassa kodissaan. Tavoitteena on, että vanhukset voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. KansaLListen suositusten mukaan ikäihmisten tulisi saada asua kotonaan pidempään. Vanhusten kotona asumista halutaan tukea ja kotihoitoon panostaa entistä enemmän. Sitä varten resursseja täytyy järjestellä uudelleen ja hoitotyöhön tulee löytää uusia ratkaisuja. Kristiinankaupunki etsii tähän tuoretta lähestymistapaa Trygghet i hemmet (Turvallisuus kotona) -hankkeella. - Turvallisuus kotona -hankkeen päämääränä on, että vanhuksilla olisi sekä mahdollisuus että tahto asua kotona ja että he tuntisivat olonsa kotona turvalliseksi, projektipäällikkö Inga-Lene af Hällström kertoo. - Projekti on vaativa, koska turvattomuutta aiheuttavat tekijät ovat kullekin hyvin erilaisia. Ja vaikka turvattomuuden syy tiedettäisiinkin, siihen voi olla vaikea tarttua, af Hällström toteaa. Kehitteillä malli ympärivuorokautisen hoidon takaamiseksi Kansalaisten tarvitsemat palvelut tulisi turvata asuinpaikasta huolimatta. Kristiinankaupunki haluaakin kehittää ympärivuorokautisen hoidon mallin, joka toimii myös kaupungin lukuisissa elinvoimaisissa, mutta kuntakeskuksesta kaukana sijaitsevissa kylissä. - Koska yhä useammat ikääntyvät asuvat kotona, on tärkeää, että kunta pystyy tarjoamaan hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan, sanoo af Hällström. Hankkeessa etsitään ratkaisuja myös palvelutarjonnan parempaan koordinointiin, jolloin palveluista tulee helpommin saavutettavia. - Tärkeitä keinoja ovat kotikäynnit ja seniorineuvonta. Kattavassa ja koordinoidussa järjestelmässä on helpompi antaa asiakkaille oikeaa apua oikeaan aikaan, af Hällström selostaa. Geronteknologia eli erityisesti ikääntyvien tarpeita varten kehitetty teknologia voi tarjota täydentäviä keinoja vanhusten hoitoon. Kristiinankaupungin hankkeessa arvioidaan geronteknologian hyödyllisyyttä muun muassa testaamalla ranneketta, joka toimii tavallisena turvarannekkeena, mutta mittaa samalla myös vanhuksen aktiivisuustasoa. - Jos aktiviteettitaso muuttuu radikaalisti tai jos vanhus on pitkään passiivinen, hälytys menee päälle. Tutkimme myös, miten kotona asuviin vanhuksiin voitaisiin olla virtuaaliyhteydessä, af Hällström kertoo. Ikärakenteen muuttuessa ikäjohtamisen merkitys korostuu. Nyt kun asiasta on puhuttu kymmenen vuotta, olisi tekojen aika, sanoo professori Juhani Ilmarinen, ja vaatii sekä työnantajilta että työntekijöiltä asennemuutosta. ikäihmisten työssä jaksaminen vaatii panostuksia niin julkiselta hallinnolta kuin yrityksiltäkin. Valtionhallinnon tehtävänä on selvittää millaista tukea ja rakenteellisia muutoksia tarvitaan työssäkäyntikyvyn turvaamiseksi. Muun muassa työaikalainsäädännöllä säännellään työkuormaa. - Työntekijällä tulisi olla mahdollisuus osaaikaisuuteen ilman että yksilönturva heikentyy. Osaaikaeläkejärjestelmämme on tärkeä, samoin kuin muut joustot kuten perhe- ja opintovapaat, sanoo professori Juhani Ilmarinen. Juhani Ilmarisella on takanaan lähes 40 vuoden työkokemus Työterveyslaitokselta, jossa hän on tutkinut ikääntymistä ja työtä. Vuonna 2008 Ilmarinen sai ensimmäisenä Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön ja Sitran myöntämän Työelämäpalkinnon. Hänellä on selkeä näkemys siitä, kuinka työkykyä edistetään. Sitra käynnisti vuoden 2010 alussa Julkishallinnon johtamisjohtamisohjelman. Ohjelma keskittyy julkisen sektorin kehittämiseen neljästä eri näkökulmasta, jotka ovat asiakkaiden osallistuminen palvelukehitykseen, uudet toimintamallit, sisäinen uudistuminen sekä eri näkökulmat yhdistävä johtajuuden kehittäminen. - Ohjelman kaiken toiminnan läpäisee tavoite rakentaa uutta suomalaista johtamisajattelua, kertoo johtava asiantuntija Sari Heinonen- Lindqvist Sitrasta. Yksi Julkishallinnon johtamisohjelmaan Valtionhallinnon toimien lisäksi yritysten tulisi luoda kokonaisvaltainen työkykyohjelma koko henkilöstöä varten. Ilmarinen näkee etenkin johtamisessa paljon haasteita. On virhe kasvattaa työn vaatimuksia jatkuvasti ihmisten terveyden kustannuksella. - Useimmiten työkyvyn ylläpitämisen onnistumisessa kyse on johtamisesta: organisoinnista, työnkuvista ja järjestelyistä. Esimies on tästä vastuussa. Jos työkyky halutaan saada tasapainoon siten, että työn vaatimukset ja ihmisen voimavarat tukevat toisiaan, tulee esimiehen ja työntekijän vaikuttaa asioihin yhdessä, Ilmarinen sanoo. Perheyhtiöissä välitetään enemmän Yritysmuoto vaikuttaa jonkin verran siihen, kuinka työkyky ja ikääntyminen otetaan yrityksessä huomioon. Perheyrityksissä ja pörssiyhtiöissä on eroja. - Perheyhtiöt ovat lähempänä yksilöä, niissä vaikuttaa usein perustajan ja perheen henki. Perheyhtiöissä työntekijät usein kokevat, että heistä välitetään. Yritys on kuin iso perhe. Sen sijaan pörssiyhtiöt menevät markkinoiden mukana ja emotionaalinen side työntekijän ja yrityksen välillä on olematon, Ilmarinen sanoo. - Esimerkiksi viimeisimmän laman aikana Sitra ja Kuntaliitto kehittävät johtamista hyväksytyistä hankkeista on Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO) verkostohanke, jota luotsaavat eteenpäin Kuntaliitto ja Audiator Kehittämispalvelut Oy. Tavoitteena on kehittää kuntajohtamista entistä vuorovaikutteisempaan suuntaan. - Viime kädessä koko julkinen hallinto on olemassa kansalaista varten ja kansalaisen tarpeista sitä on myös uudistettava, Heinonen-Lindqvist toteaa. USO-hankkeessa on mukana 31 kuntaa eri puolilla Suomea. Yhden haasteen luo se, vanhempia työntekijöitä laitettiin työttömyysputkeen kauniista puheista huolimatta. Tämä voi tapahtua sekä perhe- että pörssiyhtiöissä, mutta pörssiyhtiöissä se on henkisesti helpompaa. Joustoilla pidempää työikää Suurin muutos on Ilmarisen mukaan edessä. Noin 40 prosenttia yrityksistä soveltaa ikäjohtamista, eli parantamisen varaa olisi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on puhuttu paljon johtamisen ja asenteiden muutoksesta. Ikääntyvien työllisyysaste on jo parantunut, osittain eläkeuudistuksen, osittain asenteiden parantumisen takia. Nyt 55-vuotiaista 55 prosenttia on töissä ja Suomi on saavuttanut EU:n komission asettaman tavoitteen ikääntyvien työssäkäymisasteessa. - Se ei kuitenkaan riitä, vaan ikääntyvien työllisyysaste tulisi nostaa vielä korkeammaksi. Islannissa prosentti on 80 ja Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kaikissa prosenttia. - Suomalaisen luterilaisen työmoraalin ongelmana on, että kaikki tai ei mitään. Erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa tehdään paljon osa-aikatöitä. Suomessa on siihen nähden vähän joustoja. Työnantajille pitäisi saada asennemuutos, joka tukee työkuorman vähentämistä iän myötä, vaatii Ilmarinen. että mukana olevat kunnat saattavat olla hyvin erilaisia keskenään. - Kuntien kehittämismahdollisuudet vaihtelevat paljonkin. Siksi kehitystyössä pitää pystyä lähtemään kunnan todellisuudesta eikä tuoda muutoksia ylhäältäpäin, kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta korostaa. - Hankkeen aikana on tullut esille kunnissa vallitseva innostus ja potentiaali sekä se, miten paljon kunnissa jo tehdään. Se on ollut upeata nähdä, Majoinen sanoo. Kuva: Matti Sulanto Yritysten tulisi päästä irti puuttumattomuuden konseptista ja ottaa työntekijöistä vastuu. Myös työntekijöiden tulee ottaa vastuu omien voimavarojensa ylläpitämisestä, Juhani Ilmarinen sanoo. Julkishallinnon johtamisohjelma: julkishallinnonjohtamisohjelma.htm Uusi johtajuus -sivusto: Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -hanke: path=1;29;348;31540;148166; TYÖN JA TYÖURAN JOUSTAVUUS TYÖN JA TYÖURAN JOUSTAVUUS 27

15 Kuva: Saarioinen Oy - olemme antaneet yli 55-vuotiaille mahdollisuuden tehdä kevennettyä työtä ilman, että heidän palkkaryhmänsä laskee. He voivat halutessaan pysyä samassa tehtävässä, eikä heidän tarvitse olla mukana työnkierrossa. Lisäksi heillä on mahdollisuus tehdä kaksivuorotyötä normaalin kolmen vuoron sijaan. Myös lomarahoja tai palvelusvuosipalkkioita voidaan vaihtaa vapaiksi, kiteyttää Ruoka-Saarioinen Oy:n Sahalahden tehtaanjohtaja Ritva Tuohimaa muutamia senioriohjelman etuja. Oman työyhteisön näköinen ohjelma Ruoka-Saarioisella punnittiin 2000-luvun alussa useita eri vaihtoehtoja päivittäisen työn keventämiseksi. Malli senioriohjelmaan löytyi Abloylta ja Orakselta. Malleja ei kuitenkaan lähdetty suoraan kopioimaan, vaan senioriohjelma haluttiin muokata oman Senioriohjelma pidentää työuria Ikääntyneiden työurien pidentämiseksi, sairauspoissaolojen vähentämiseksi sekä työssäviihtymisen ja -jaksamisen parantamiseksi Ruoka-Saarioinen Oy:n Sahalahden tehtaalla on otettu käyttöön senioriohjelma. Ohjelmalla saavutetut hyödyt ovat osoittautuneet merkittäviksi. työyhteisön näköiseksi - Työ elintarviketehtaassa on fyysistä, joten oli tärkeää luoda senioriohjelma meidän olosuhteidemme ja henkilöstömme mukaan. Kun ohjelma suunnitellaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa, siitä saadaan käytännössä toimiva kokonaisuus, Tuohimaa kertoo. Senioriohjelma on otettu hyvin vastaan koko työyhteisössä. Ohjelmaan onkin kirjattu, että työyhteisön tulee kunnioittaa ohjelmaa. Senioriohjelman rahalliset panostukset ovat olleet pieniä saavutettuun hyötyyn nähden. Esimiestyötä ohjelma toki vaatii, mutta tulokset osoittavat, että se on kannattanut. - Työssäviihtyvyys on parantunut merkittävästi, sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja työurat ovat pidentyneet. Voin ehdottomasti suositella vastaavanlaista ohjelmaa myös muille työpaikoille, Tuohimaa kehuu. Ritva Tuohimaa kertoo senioriohjelman pidentäneen Ruoka-Saarioisen henkilöstön työuria. Irtisanomiset ja lomautukset vaihtuivat koulutuksiin ja lomiin Iisalmelainen Normet Oy halusi taloudellisen taantuman aikaan välttää irtisanomiset ja lomautukset kaikin mahdollisin keinoin. Yt-neuvotteluissa ratkaisuksi löydettiin kouluttautuminen, johon ajalliset resurssit nyt riittivät. Myös muun muassa liukumat ja lomarahat vaihdettiin vapaapäiviksi. - emme halunneet tyytyä helpoimpaan ratkaisuun, sillä tiesimme, että on muitakin keinoja selvitä, Normet Oy:n pääluottamusmies Timo Haverinen kiteyttää. - Kun maailmalta alkoi kuulua uutisia laskusuhdanteesta, aloitimme ennakoivat yhteistoimintaprosessit, joiden avulla löysimme yhteisen tahtotilan: ketään ei lomauteta eikä irtisanota. Yt-neuvottelujen tuloksena päätettiin, että tuotannon hiljainen aika käytetään henkilöstön kehittämiseen. Koska Normetilla oli jo valmis koulutus- ja kehittämissuunnitelma, oli se nyt helppo panna täytäntöön. - Käytimme ylimääräistä aikaa muun muassa parempien työtapojen kehittämiseen. Lisäksi konkreettista koulutusta järjestettiin jokaiselle työntekijälle noin viisi päivää, eli yhteensä noin 6000 tuntia. Koulutus toteutettiin pitkälti omin voimin, mutta käytimme myös työvoimahallinnon järjestämää täsmäkoulutusta, henkilöstöjohtaja Annu Tuominen kertoo. Koulutuksen lisäksi Normetissa sovittiin muun muassa liukumien, pitämättömien vuosilomien, lomarahojen ja tulospalkkioiden muuntamisesta lomaksi. Myös lomalauantait siirrettiin osaksi viikkovapaita. Ratkaisun löytäminen oli Normetille tärkeää, sillä yritys halusi pitää kiinni osaavasta henkilöstöstään kaikin mahdollisin keinoin. - Haluamme pitää henkilöstömme tyytyväisinä ja motivoituneina, joten vaikeiden aikojen yli oli päästävä ilman irtisanomisia ja lomautuksia. Työnantajan ja -tekijöiden välinen luottamus on meille avainasia, Tuominen painottaa. Muutokset tapahtuivat nopeasti Normetin joustotoimenpiteet starttasivat nopeasti, mikä vaati yritykseltä uskallusta. Toimenpiteissä edettiin kuitenkin askel askeleelta ja tilanteita seurattiin ja suunnitelmia päivitettiin kuukausittain. - Vaikeinta muutoksessa oli henkinen asennoituminen, Haverinen toteaa. - Vielä vuonna 2008 olimme tekemässä lisäinvestointeja ja töitä riitti melkein enemmän kuin ehdittiin tehdä. Tilanteet muuttuivat nope- asti ja jo marraskuussa 2009 mietimme, että miten selviämme vuoden loppuun asti. Venymistä tarvittiin runsaasti puolin ja toisin, mutta kun tahtotila oli tarpeeksi voimakas, päästiin yhteisiin tavoitteisiin. - Tällä hetkellä haasteenamme on saada resurssit riittämään. Yt-prosessi on jatkuva, mutta meillä se ei tarkoita sitä, että olisimme tuotannollistaloudellisessa neuvotteluprosessissa, vaan meillä työnantajat ja työntekijöiden edustajat kokoontuvat ajankohtaisten asioiden ääreen keskustelemaan, Tuominen kiteyttää. Kuva: Saarioinen Oy Työelämäpalkinnon saanut senioriohjelma Senioriohjelma otettiin käyttöön Ruoka-Saarioisen Sahalahden tehtaalla vuonna Sittemmin ohjelma on levinnyt osittain myös muualle Saarioinen-konserniin. Sahalahdessa ohjelman piirissä on noin sata yli 55-vuotiasta työntekijää. Ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista ja jokaisen kanssa sovitaan yksilöllisesti työtehtäviin tarvittavista muutoksista. Työpaikan ikärakenteesta yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut senioriohjelman aikana 3,5 prosentista 6,3 prosenttiin. Keskimääräinen eläköitymisikä on noussut 61,5 vuoteen. Ruoka-Saarioisen senioriohjelma palkittiin vuoden 2010 työelämäpalkinnolla. Yritykset tarvitsevat tukea ikärakennemuutoksen kynnyksellä Ikärakennemuutoksen vaikutuksia selvittänyt tutkimus osoittaa, että työurien joustot nähdään yrityksen kilpailukyvyn kannalta tärkeinä kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla DEMO-verkoston alueilla. Kuitenkin yritysten omat resurssit muutostilanteessa ovat vähäiset. - Osasimme odottaa tällaisia tuloksia, mutta ongelmien suuruus yllätti. Esimerkiksi henkilöstön sitouttamisen tärkeys sai arvon 4,4 asteikolla yhdestä viiteen. Nykyinen onnistuminen puolestaan sai arvokseen vain 2,5, eli tulosten välinen kuilu oli jopa 1,9. Näin suuret erot tärkeyden ja onnistumisen välillä ovat todella poikkeuksellisia, toteaa Innolink Researchin tutkimusjohtaja Pekka Vuorela. Työurien joustojen merkitys on tiedostettu yrityksissä, mutta käytännön toimenpiteisiin kaivataan tukea yhteiskunnalta. - Ehdottomasti eniten yhteiskunnan odotetaan investoivan uusiin joustaviin palkkamalleihin ja työtehtävien uudelleen organisointiin, Vuorela kiteyttää. Ikärakennemuutoksen vaikutuksia DEMO-verkostoalueiden yrityksissä selvitettiin Innolink Research Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa vuoden 2010 lopulla. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 1500 yritystä. Tutkimusta laajennetaan vuoden 2011 alussa koskemaan myös suuryrityksiä. - Tavoitteenamme on selvittää, onko suurillakaan yrityksillä resursseja ja osaamista ratkaista ikärakennemuutoksen haasteet, Vuorela toteaa. 28 TYÖN JA TYÖURAN JOUSTAVUUS TYÖN JA TYÖURAN JOUSTAVUUS 29

16 Pääomarahasto kehittää alueellista elinkeinoelämää Elinkeinoelämän vireyttämiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi on Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seudun kuntien perustama Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy luonut uuden alueellisen kehittämis- ja ylläpitorahaston. Tarve rahastolle lähti liikkeelle elinkeinoelämän muuttuneista tarpeista. - Alueellisella pääomasijoittamisella halutaan tukea uusien yritysten syntymistä ja mahdollistaa jo toimivien yritysten lisärekrytoinnit, Otto Härkönen kiteyttää. - elinkeinoelämän rakennemuutokset ja taloudellinen taantuma ovat koetelleet useita yrityksiä ja syöneet niiden omaa pääomaa. Lisäksi työttömyys on lisääntynyt, mikä on saanut monet harkitsemaan oman yrityksen perustamista. Pääomarahastomme saikin alkunsa halusta tukea ja auttaa tällaisia alueellisia yrityksiä vaikeiden aikojen yli, Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n toimitusjohtaja Esa Lintula kertoo. - Rahaston avulla pystymme muun muassa tarjoamaan turvan, joka pienentää kynnystä uuden yrityksen perustamiseen. Rahoitusvaihtoehto vähentää uuden yrittäjän oman pääoman tarvetta, jolloin hänen ei tarvitse esimerkiksi pantata asuntoaan yrityksen vakuudeksi. Jos uusi yrittäjä sijoittaa alkupääomaksi esimerkiksi euroa, voimme me tukea yritystä seuraavalla :lla. Tämä summa ei vielä riitä yrityksen perustamiseen, mutta toimii vipurahana, jonka jälkeen esimerkiksi pankkilainan tai Finnveran rahoituksen saaminen on mahdollista, MW-kehitys Oy:n toimitusjohtaja Otto Härkönen kuvailee. Rahastossa mukana kuntia ja yksityissijoittajia Länsi-Suomen Kasvukolmion uudessa pääomarahastossa ovat mukana Mänttä- Vilppula ja Keuruu, mutta myös muissa kunnissa harkitaan osallistumista. Rahaston palveluita tarjotaankin nimenomaan rahastoon mukaan lähteneiden kuntien yrityksille. - Palvelussa on kyse elinkeinoelämän vireyttämisestä ja uusien työpaikkojen synnyttämisestä. Uudet työpaikat lisäävät verotuloja ja sijoitus palautuu jo pelkästään tätä kautta nopeasti takaisin kunnalle puhumattakaan kunnan yrityselämän saamista hyödyistä ja mahdollistetuista henkilötyövuosista, Lintula kiteyttää. Kuntasijoittajien lisäksi Kasvukolmion rahastoon otetaan mukaan myös yksityisiä myötäsijoittajia, joilla on halua investoida alueelle. Mukaan voi lähteä esimerkiksi yrityksen sparraajana tai pelkkänä taloudellisena tukijana. Taustalla monipuolista pääomasijoituskokemusta Keväällä 2010 alkunsa saanut Länsi- Suomen Kasvukolmion uusi kehittämis- ja ylläpitorahasto on mukaelma useista vanhoista toimintamalleista. - Olemme rehdisti evaluoineet aiempaa kokemustamme erilaisista malleista ja muokanneet niistä alueellemme soveltuvan nopean ja selkeän ratkaisun, Härkönen summaa. - Uusi rahastomme eroaa toimintaperiaatteiltaan huomattavasti valtakunnallisista rahastoista. Pääomat ovat pienemmät, sijoituspolitiikka on inhimillisempää ja tuoton maksimoinnin sijaan pyrimme saamaan alueellista hyötyä. Kaiken kaikkiaan Kasvukolmion kehittämis- ja ylläpitorahasto on joustava ja helppo ratkaisu, Lintula jatkaa. Nuoret työskentelevät nuorten hyväksi Kuva: Esko Soini Esa Lintula kertoo, että Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy:n uusi kehittämis- ja ylläpitorahasto on herättänyt yrityksissä paljon mielenkiintoa, vaikkei sen varsinaista markkinointia ole vielä edes aloitettu. Elinkeinoelämän kehitysyhtiöt paikallisten yritysten tukena Taloudellisen avun lisäksi Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seudun yrityksille on tarjolla monipuolista tukea yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kehittämisyhtiöt Keulink Oy ja MW-Kehitys Oy auttavat kuntien yrityksiä kasvamaan ja kehittymään - Kaupungit rakentavat voimakkaasti toimintaympäristöään ja elinkeinoelämän kehittämiseen investoidaan runsaasti. Me teemme tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, joten pystymme toimimaan suunnannäyttäjinä ja osoittamaan kunnalle yrityselämän olemassa olevat tarpeet. Olemme muun muassa käyneet 2000-luvun alussa läpi kaikki Keuruun suurimmat työnantajat ja analysoineet rakennemuutoksen vaikutukset yritysten toimintaan. Tämä on mahdollistanut muun muassa uuden henkilöstön kouluttamisen yritysten tarpeisiin, Lintula kertoo. DEMO-verkosto edistää alueiden tuloksellista yhteistyötä Suomi ikääntyy Euroopan maista nopeimmin. Työ- ja elinkeinoministeriön tukema DEMOverkosto vahvistaa demografisesti haasteellisten alueiden yhteistyötä, selvittää palveluiden kehittämistarpeita ja luo alueille uudenlaisia työn, yrittäjyyden ja asumisen muotoja. Verkoston kansallisen asiantuntijatyön kautta nostetaan keskusteluun poliittisia ja lainsäädännöllisiä haasteita sekä kansainvälisiä uusia kehittämis- ja toimintatapoja. Verkoston toimintaa tehdään yhteistyössä TEM:n aluekehitysyksikön, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n ja Pirkanmaan liiton kanssa. Verkostossa on mukana 17 aluetta ja yli 20 asiantuntijaorganisaatiota. Verkostoalueet Åboland-Turunmaa 10. Loimaan seutukunta 14. Kotkan-Haminan seutu 15. Kouvolan seutu 20. Etelä-Pirkanmaa 21. Lounais-Pirkanmaa 22. Tampereen kaupunkiseutu 23. Luoteis-Pirkanmaa 24. Ylä-Pirkanmaa, Keuruu & Kaakkois-Pirkanmaa 26. Keski-Suomen maaseutualueet 27. Mikkelin seutu 30. Sydösterbotten-Suupohjan rannikkoseutu 36. Kaustisen seutu 38. Kuopion alue 39. Ylä-Savo 41. Pielisen Karjala 46. Oulunkaari Pikkukaupunkien vetovoimaisuutta kehitetään Pielisen Karjalassa käynnistyvässä Young People for Young People -hankkeessa. Nuoria aktivoidaan kolmannen sektorin toimintaan siten, että he siirtyisivät töihin nuorten palveluita tai harrastuksia tuottaviin järjestöihin. Lisäksi suunnitellaan, miten nuorten johtamat järjestöt voisivat tuottaa osan kunnallisista palveluista. Hankkeessa toteutetaan myös nuorten ideoimia tapahtumia, joissa kunnan työllistymis-, asumis- ja palvelumahdollisuuksia markkinoidaan Siilinjärven Suininlahden koulun luokkalaiset viihtyivät Hyvärilän nuorisokeskuksessa muun muassa Paint Ballia pelaten. alueelta pois muuttaneille nuorille. - Tavoitteena on lisätä kunnan houkuttelevuutta nuorten asuin- ja työpaikkana. Hankkeen kullekin alueelle palkataan vuotiaat koordinaattorit, jotka ovat vastuussa toimintamallien suunnittelusta ja toteutuksesta. Kun kehittämispolut ovat nuorten luomia, ovat ne myös heidän itsensä näköisiä, kertoo Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n hanketoiminnan ohjelmapäällikkö Jani Karjalainen. Tukea hyvään elämään Valtakunnalliset nuorisokeskukset tukevat kuntia nuorten peruspalveluiden toteuttamisessa. Mahdollisuus korostuu etenkin silloin, kun kunnan tai seudun omat palveluresurssit ovat heikentyneet väestönkadon tai alueelle suuntautuvan muuttoliikkeen takia. - Nuorisokeskukset kannustavat löytämään merkittäviä kokemuksia, uusia harrastuksia ja ystävyyssuhteita. Kunnan ja nuorisokeskuksen yhteistyöllä voidaan tukea monipuolisesti lasten ja nuorten hyvää elämää. Näin voidaan lisätä myös kunnan vetovoimaisuutta ja sitouttaa nuoria paikkakunnalle, Karjalainen toteaa. Verkoston ohjausryhmätoimijat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Culminatum Innovation Oy Cursor Oy Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Itä-Suomen yliopisto JIC Oy Jyväskylän yliopisto Kuntaliitto Kuopion kaupunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Pirkanmaan liitto Pohjois-Savon liitto SAK Sitra Tampereen kaupunki Tampereen teknillinen yliopisto Työ- ja elinkeinoministeriö Viisari ry Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry (verkostokoordinaattori) Ympäristöministeriö Åbo Akademi 30 TYÖN JA TYÖURAN JOUSTAVUUS TYÖN JA TYÖURAN JOUSTAVUUS 31

17 Suuri joukkokohtaus Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää yhteistyössä kansallisten KOKO-verkostojen ja alueellisten kumppaneiden kanssa aluekehittäjille ja päättäjille suunnatun kohtaamisen Hämeenlinnassa. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaisinta tietoa aluekehityksen tilasta ja kehittämisestä, herättää keskustelua aluekehittämisestä ja -politiikasta sekä kokoaa yhteen alueiden kehittymisen vaikuttavimpia toimijoita. JoukKOKOhtaus on areena KOKO:n kansallisten verkostojen esiinmarssille. Tervetuloa mukaan koko päätöksentekokoneistolla! DEMO-verkoston ohjelmasessio klo Yrityksille ikävoimaa kokemuksesta! professori Juhani Ilmarinen Ilmoittautumiset ja ohjelmatiedot: Verkostomaisessa työtavassa on oleellista uuden tiedon ja erilaisten asiantuntijoiden tasavertainen vuorovaikutus. Uusi kipunoi juuri eri tiedonalojen hankauskohdissa. On hyvä, että asiantuntijaryhmäkin muotoutuu verkoston muutoksen mukana. - Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Kuva: Matti Sulanto DEMO-verkoston toimijoita vasemmalta oikealle: Janne Antikainen, Sanna Antman, Antti Korkka, Jarkko Huovinen, Henrik Rissanen, Lea Konttinen, Reijo Kahelin, Juhani Ilmarinen ja Torsti Hyyryläinen (edessä).