OSAAMISTA YKSILÖLLISILLÄ POLUILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISTA YKSILÖLLISILLÄ POLUILLA"

Transkriptio

1 AVARTAJAT-HANKE OSAAMISTA YKSILÖLLISILLÄ POLUILLA Opinnollistaminen osana oppilaitos työpaja-yhteistyötä

2

3 AVARTAJAT-HANKE OSAAMISTA YKSILÖLLISILLÄ POLUILLA Opinnollistaminen osana oppilaitos työpaja-yhteistyötä 2013

4 Kirjoittajat e i n o hieta l a h t i (KTM) on työskennellyt vuodesta 1995 erilaisten syrjäytymistä ehkäisevien ESRhankkeiden parissa, vuosina hankkeiden rahoittajien edustajana ja valvojana ja vuodesta 2003 alkaen toteuttanut useita valtakunnallisia kehittämishankkeita, joiden päämääränä on ollut muun muassa lisätä oppilaitosten ja työpajojen välistä yhteistyötä ja edistää toiminnallisen oppimisen vertailtavuutta perinteisen kouluoppimisen kanssa. Työpajojen palvelutarjonnan opinnollistaminen on ollut näissä hankkeissa keskeinen kehittämisen kohde. t u i j a hämäläinen (LitM, tutor, insinööri ) on projektipäällikkönä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Tekemällä oppii -hankkeessa. Hän on toiminut yli 20 vuotta nuorten ohjaamisen ja valmentamisen parissa, yksilövalmentajana neljällä keskisuomalaisella työpajalla sekä ohjaavana kouluttajana työvoimakoulutuksissa. Tuija on työskennellyt myös osuustoiminnan lääninneuvojana. p i r j o ko va n e n (KM) on projektityöntekijä opinnollistamisen toimintamallia kehittävässä ja levittävässä Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeessa (ESR/STM) Valtakunnallisessa Työpajayhdistyksessä. Vuodesta 2006 lähtien hän on ollut ESR-projekteissa luomassa, kehittämässä ja levittämässä opinnollistamisen opetussuunnitelmapohjaista työvalmennuksen, erilaisten oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistamisen ja tuotteistamisen mallia. Pirjo on työskennellyt OPEQUAL -projektissa Työvalmennussäätiö Tekevällä Jyväskylässä ja Monet polut ammattiin -hankkeessa Bovallius -ammattiopistossa Laukaan toimipisteen alaisuudessa. Valtakunnallisesti hän on ollut levittämässä opinnollistamisen hyviä käytäntöjä myös Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön -hankkeen kautta Bovallius -ammattiopiston alaisuudessa. m i r k k a nieminen-hirv e l ä (Yhteisöpedagogi amk, ammatillinen opettaja, urasuunnittelija) on projektityöntekijänä ja yksilövalmentajana opinnollistamisen menetelmiä kehittävässä ESR-rahoitteisessa Avartajat-hankkeessa. Hän on työskennellyt ammatillisen koulutuksen parissa projektiassistenttina UraAVVAIN- ja UraAVVAIN-palvelu-projekteissa. Mirkka on ollut työpajatoiminnassa mukana vuodesta 2004 työpajakuraattorina ja yksilövalmentajana sekä erilaisissa koulutusta ja pajatoimintaa kehittävissä ESR-hankkeissa. Mirkkalla on myös runsaasti kansainvälistä kokemusta muun muassa Japanista alkuopetuksen ja Tanskasta maahanmuuttajien parista. j u k k a ohto n e n (jukkaohtonen.fi) on sosiologi ja terveydenhuollon lisensiaatti. Hän toimii projektipäällikkönä Sosiaalikehitys Oy:n Opit käyttöön -hankkeessa, joka tuottaa opaskirjan kunnille nuorisolain mukaisen monialaisen yhteistyön tueksi. Viimeksi hän on selvittänyt alhaiseen koulutukseen liittyviä taloudellisia tekijöitä ja työskentelee nyt kunnallisten tietojärjestelmien hyväksikäytön ja nuorten kuulemisen parissa. Seuraava hankehaaste koskee väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyvien nuorten tilanteeseen puuttumista. r e e t ta pietikäinen (VTM) on toiminut työpajakentällä kehittämis- ja tutkimustehtävissä sekä lähettävän tahon asiakasrajapinnassa. Työskentelee tällä hetkellä kehityspäällikkönä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Sosiaalisen vahvistamisen

5 kehittämistoiminnassa. Toiminut aiemmin yhdistyksen järjestöpäällikkönä vastaten TPY:n jäsenpalveluista sekä projektipäällikkönä Tekemällä oppii ja Palvelutori-hankkeissa. Reetta on työskennellyt myös Nuotta-valmennuksen valtakunnallisena koordinaattorina, tutkinut nuorille suunnattuja palveluja Nuorisotutkimusverkostossa sekä toiminut nuorten työvoimaneuvojana. pä i v i pa s a n e n työskentelee opiskelijapalvelupäällikkönä Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa. Hän on Avartajat-hankkeen Tredun vastuuhenkilö sekä ohjausryhmän jäsen. Ammatillisessa koulutuksessa Päivillä on työhistoriaa 25 vuodelta opettajana, opinto-ohjaajana sekä hallinnollisena johtajana. Päivi on kehittänyt erityistä tukea tarvitsevien tukitoimintoja ammatillisessa koulutuksessa erilaisten hankkeiden avulla sekä ollut mukana Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen toiminnan aloittamisessa ja sopimuskumppanuuden rakentamisessa. Päivi on mukana myös Pirkanmaan erityisen tuen toimijoiden verkostossa. m a i j a schellhammer-tuominen on projektipäällikkö ESR-rahoitteisessa Silta- Valmennusyhdistys ry:n ja Tampereen seudun ammattiopiston yhdessä toteuttamassa Avartajathankkeessa. Maija on työskennellyt erilaisissa syrjäytymistä ehkäisevissä sekä ammattistarttitoimintaa kehittävissä kansallisissa ja ESR-rahoitteisissa hankkeissa, muun muassa Ammattipolku ja Oksalla ylimmällä. Maija on myös toiminut Ammattistartin opettajana ja ollut mukana kehittämässä ammatillisen erityisopetuksen strategiaa Pirkanmaan ammattiopistossa.

6 Sisältö Johdanto...7 Avartajat-hanke...10 OSA 1 Yleiseurooppalainen näkökulma...14 Nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa...20 Ammatillinen koulutus muutoksessa...25 Työpajat oppimisympäristöinä: työpajoilla tapahtuvasta oppimisesta...32 Yhteistyö oppilaitoksen ja työpajan välillä...41 OSSUt avatut opetussuunnitelmat OSA 2 Opinnollistaminen Avartajat-hankkeessa...55 Opinnollistamisen prosessi työpajalla...58 Näytön kuvaus ja arviointisuunnitelma...68 Opetussuunnitelma...74 Opiskelijan polku...71 Työvalmentajan sanoin Mitä hyötyä on opinnollistamisesta...74 Silta-Valmennusyhdistyksen opinnollistetut työpajat OSA 3 Työpajaympäristössä järjetettävä valmentava ja kuntouttava koulutus ja ammattitaidon karttuminen Yksilö- ja työvalmennus työpajalla suoritettavissa opinnoissa...79 Suoritin Stailauksen tutkinnon osan 10 ov...82 Tutkinnon osan suorittaminen työpajaympäristössä erityisopettajan ajatuksia...84 Kehittämissuuntia yksilöllisillä opintopoluilla...89 Toimittanut Kirjoittajat Kustantaja Taitto Painopaikka Lisätietoja Maija Schellhammer-Tuominen Eino Hietalahti, Tuija Hämäläinen, Pirjo Kovanen Mirkka Nieminen-Hirvelä, Jukka Ohtonen, Päivi Pasanen Reetta Pietikäinen, Maija Schellhammer-Tuominen Silta-Valmennusyhdistys ry Euroopan sosiaalirahaston tuella Roisto Oy / Graafinen suunnittelu Hiilivirta Tammerprint Oy ISBN

7 Johdanto Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnallisena ilmiönä herättää keskustelua sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Nuorisotyöttömyys ja koulutuksen keskeyttäminen nähdään nuorten yhteiskunnallisen ulkopuolisuuden merkittäviksi aiheuttajiksi. Toisen asteen koulutuksen suorittaminen on yksi keskeinen yhteiskuntaan kiinnittymisen väline, koska pelkän peruskoulun suorittaneet nuoret työllistyvät vapaille työmarkkinoille yhä harvemmin. Koko ikäluokan kouluttaminen tuo haasteita toisen asteen koulutuksen monimuotoisuuteen ja yksilöllisten oppimispolkujen mahdollistamiseen. Nykyistä joustavammille ja räätälöidyille kouluttautumismahdollisuuksille on selkeä tarve. Aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmät ovat keskeisessä asemassa työpajoilla ja muissa oppilaitosten ulkopuolisissa ympäristöissä opitun taidon havaitsemiseksi. Opinnollistaminen on yksi tapa tunnistaa erilaisia oppimisympäristöjä ja kuvata muualla opittua opetussuunnitelman kielellä. Pirjo Kovanen määrittelee opinnollistamisen seuraavasti: Opinnollistamisessa on kysymys työpajan tai muun työvaltaisen oppimisympäristön pedagogiikan esiintuomisesta. Opinnollistamisen toimintamallin avulla tehdään näkyväksi tekemällä oppimisen arvoja, tavoitteita, käytäntöjä ja menetelmällisiä valintoja. Sen perustana on sekä yhteiskunnallinen ja koulutuksellinen tasa-arvoisuus ja erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen yksittäisen oppijan eduksi. Toimintamallilla halutaan turvata oppijalle mahdollisimman hyvä yksilöllinen ja ammatillinen kasvu sekä työelämään sijoittuminen. Opinnollistamisen perustarkoituksena on kehittää aiemman osaamisen kartoittamisen, osaamisen suunnitelmallisen kerryttämisen sekä osaamisen dokumentoinnin käytäntöjä yhteismitallisesti ja vertailtavasti ammatillisissa oppilaitoksissa kertyvän osaamisen kanssa. Opinnollistamisessa tunnistetaan, tehdään näkyväksi ja suunnitelmallisesti hyödynnettäväksi oppimisympäristön fyysisistä, ohjauksellisista ja tukitoiminnollisista puitteista kertyvät mahdollisuudet työelämäosaamisten ja työelämävalmiuksia edeltävien elämänhallinnallisten osaamisten kertymiseen. (Pirjo Kovanen, TPY). avartajat-hanke 7

8 Avartajat-hanke on Silta-Valmennusyhdistys ry:n ja Pirkanmaan ammattiopiston ( alkaen Tampereen seudun ammattiopisto Tredu) yhteistyöhanke, jota toteutetaan ajalla Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Avartajat-hankkeessa on tunnistettu Silta-Valmennusyhdistyksen työpajojen oppimisympäristöjä ja verrattu niitä opetussuunnitelmiin. Yhteistyössä Pirkanmaan ammattiopiston kanssa on kehitetty mallia, jonka avulla työpajalla karttunut osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi ammatillista perustutkintoa. Silta-Valmennuksen työpajoilla toteutettavien Pirkanmaan ammattiopiston kahden valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen (Taika ja Työammatti) opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus suorittaa työpajoilla tutkinnon osia osana valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata, miten Pirkanmaan ammattiopiston (nyk. Tredu) ja Silta-Valmennusyhdistyksen kumppanuutta on kehitetty vastaamaan haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten tarpeisiin. Julkaisun tavoitteena on kuvata oppilaitoksen ja työpajan välistä yhteistyötä sekä opinnollistamisen prosessia Avartajat-hankkeessa kertyneiden kokemusten pohjalta. Lisäksi julkaisun tavoitteena on kuvata opinnollistamisen taustaa ja tarkoitusta sekä muualla opitun tunnistamisen ja tunnustamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan vuoden 2013 alusta. Yhteiskuntatakuun myötä jokaiselle alle 25- ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuun mukaisesti jokaiselle peruskoulun päättäneelle on taattava jatko-opintomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten yhteiskuntatakuu- ja koulutustakuukokonaisuudella, Nuorisotakuulla, pyritään turvaamaan, ettei yksikään nuori jäisi koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Nuorisotakuun ajankohtaisuus näkyy selkeästi läpi koko julkaisun. Tämä julkaisu jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa taustoitetaan laajemmin opinnollistamisen taustalla olevaa yhteiskunnallista problematiikkaa ja oppilaitos työpajayhteistyön mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisäämisessä ja oppimisen tukemisessa. Pirjo Kovanen kuvaa artikkelissaan eurooppalaisia linjauksia 8 maija schellhammer-tuominen

9 elinikäiseen oppimiseen ja yksilöllisten oppimispolkujen mahdollistamiseen. Jukka Ohtonen luo katsauksen nuorten tilanteeseen suomalaisessa yhteiskunnassa ja Eino Hietalahti kuvaa koulujärjestelmän haasteita, jotka osaltaan luovat tarpeen kehittää työpajojen ja oppilaitosten yhteistyötä sekä muualla opitun tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmiä. Reeta Pietikäisen ja Tuija Hämäläisen kirjoittamassa artikkelissa käsitellään työpajatoimintaa oppimisympäristöajattelun ja oppimisen näkökulmasta ja kuvataan niiden kautta rakentuvaa työpajapedagogiikkaa. Työpajapedagogiikan määrittelyä työstetään paraikaa TPY:n Tekemällä oppii -hankkeen ( ) määrittelyryhmässä. Päivi Pasanen tarkastelee oppilaitoksen ja työpajan yhteistyön merkityksiä toisiaan täydentävinä oppimisympäristöinä otsikolla Yhteistyö oppilaitoksen ja työpajan välillä. Ensimmäisen osion viimeisessä artikkelissa Pirjo Kovanen perehdyttää lukijat OSSUihin, avattuihin opetussuunnitelmiin ja OSSUjen erilaisiin käyttömahdollisuuksiin. Julkaisun toisessa osassa kuvataan Avartajat-hankkeessa kehitettyä opinnollistamisen prosessia sekä opinnollistetun tutkinnon osan mukaisen osaamisen kartuttamista työpajaympäristössä. Kolmanteen osaan on koottu arjen kokemuksia opinnollistamisesta, työpajan ja oppilaitoksen välisestä yhteistyöstä sekä tutkinnon osan suorittamisesta työpajaympäristössä. Julkaisun lopun pohdintaosioon on koostettu kaikkien julkaisuun kirjoittaneiden ajatuksia oppilaitos työpajayhteistyön tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista otsikolla Kehittämissuuntia yksilöllisillä oppimispoluilla. Julkaisu on ollut yhteinen ponnistus, johon on osallistunut useita opinnollistamisen kanssa työskenteleviä tahoja. Yhteistyö on ollut välttämätöntä opinnollistamisen kokonaisuuden hahmottamiseksi. Kiitos kaikille julkaisuun kirjoittaneille asiantuntijoille! Julkaisuun kirjoittaneiden lisäksi kiitos kuuluu niille, jotka ovat olleet mukana tämän kirjan toteuttamisessa antamalla omaa asiantuntemustaan julkaisun käyttöön. Maija Schellhammer-Tuominen Projektipäällikkö Avartajat-hanke avartajat-hanke 9

10 AVARTAJAT-HANKE Yksilövalmennus ja -ohjaus Opinnollistaminen Työelämäyhteistyö Yhteishaku / toisen asteen opiskelupaikka Lähettävät tahot, verkostot Yksilöllinen elämänhallinnantuki Tutkinnon osien suorittamismahdollisuudet Työpajojen oppimisympäristöanalyysi Kasvatuksellinen ohjausote, tuki työpaikoilla työelämä Työelämään valmentautumisjaksot

11 Avartajat-hanke A va rta j at-hanke on Silta-Valmennusyhdistys ry:n ja Tampereen seudun ammattiopiston yhteistyöhanke, jota toteutetaan ajalla Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Avartajat-hankkeen tavoitteena on 1) työttömien, vailla ammatillista koulutusta olevien sekä ammatilliset opinnot keskeyttämässä olevien nuorten ohjaaminen koulutukseen, työelämään tai muuhun aktiivitoimintaan, 2) ammatillisen koulutuksen ja joustavien opintopolkujen kehittäminen opinnollistamalla työpajojen työtehtäviä vastaamaan ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimuksia, 3) opetussuunnitelmien osien sekä työpajan työtehtävien ja ammattitehtävien vastaavuuden parantaminen työelämään valmentautumisen ja työhön sijoittumisen parantamiseksi sekä 4) oppilaitoksen ja työpajan yhteistyön mallintaminen opetuksen järjestämiseksi ja koulutuskumppanuuden kehittämiseksi. Avartajat-hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on vuotiaat nuoret, jotka ovat ohjautuneet Silta-Valmennusyhdistyksen palveluihin tai joilla on riski keskeyttää ammatilliset opinnot Pirkanmaan ammattiopistossa. Koulutuskokeilun tai tutustumisen kautta näille nuorille on tarjottu mahdollisuus päästä Silta- Valmennuksen työpajoilla järjestettävään Tampereen seudun ammattiopiston valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen Taikaan tai Työammattiin. Taika-koulutus on käsi- ja taideteollisen alan valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta ja se sijaitsee Silta- Valmennusyhdistyksen Silta-Taito-pajan yhteydessä. Työammatti on puolestaan tekniikan alaan painottuvaa valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta, jota toteutetaan Silta-Metalli-pajalla. Koulutukset perustuvat vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelmaan, johon on yhdistetty työpajatoiminnan ja työvalmennuksen hyviä käytäntöjä sekä työvaltaisia ja työyhteisöissä tapahtuvia oppimismenetelmiä. Osana valmentavaa avartajat-hanke 11

12 ja kuntouttavaa koulutusta opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus suorittaa työpajoilla opinnollistettuja ammatillisia tutkinnon osia henkilökohtaisten suunnitelmien mukaan. Avartajat-hankkeen keskeistä toimintaa on ollut tehostettu yksilöllinen tuki valmentavan ja kuntouttavan opetuksen aikana, jonka avulla haastavassa elämäntilanteessa olevia nuoria on saatu sitoutumaan koulutukseen henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan. Yksilöllisen tuen pääpaino on ollut elämänhallinnan vahvistamisessa, osallisuuden lisäämisessä sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien vahvistamisessa. Yksilötyön lisäksi opiskelijoille on tarjottu ryhmämuotoisia teemapäiviä elämänhallinta-, opiskelu- ja työelämätaitoihin liittyen. Avartajat-hankkeen kokemuksia on pilotoitu myös muiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyössä esimerkiksi Kiipulan ammattiopiston ja Silta-Valmennuksen yhteistyössä järjestämässä Takova-koulutuksessa sekä Silta-Koutsi työ- ja koulutusvalmennukseen osallistuneiden Tampereen ammattiopiston opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on levittää oppilaitos työpaja-yhteistyöstä saatuja hyviä kokemuksia myös koskemaan muita Pirkanmaalaisia oppilaitoksia ja työpajoja. Opinnollistamisen kautta Silta-Valmennuksen työpajojen toimintaa on voitu tietoisesti kehittää vastaamaan paremmin valtakunnallisia ammatillisten opetussuunnitelmien perusteita ja työelämän tarpeita. Opinnollistamisen prosessin kuvaaminen hankkeen aikana on nähty tärkeäksi, jotta opinnollistamistyötä voitaisiin jatkossa käyttää osana työpajojen toiminnan edelleen kehittämistä ja jatkuvaa parantamista. Työpajoja opinnollistamalla ja luomalla osaamistodistuksia työpajoille, on saatu käyttöön uudenlainen tapa jäsentää työpajalla karttunutta osaamista. Työpajalla työtoiminnassa olevalle asiakkaalle voidaan jakson päätteeksi antaa osaamistodistus, jota hän voi hyödyntää työnhaussa tai siirtyessään ammatilliseen koulutukseen. 12 maija schellhammer-tuominen

13 OSA 1 Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää kuntien, valtion ja kolmannen sektorin toimijoilta uudenlaista lähestymistapaa ja uudenlaisia työvälineitä tavoitteiden täyttämiseksi. Tarvitaan entistä paremmin onnistuneita koulutusalavalintoja sekä aiempaa tehokkaampaa opiskelijoiden ohjausta ja neuvontaa koulutuksen keskeyttämisten vähentämiseksi, jotta vaihtoehtoisiin järjestelmin ohjautuvien nuorten määrää saadaan pienennettyä. Perinteisten etenemisreittien tueksi on rakennettava vaihtoehtoisten polkujen reitistöjä luomalla tiivis monialainen yhteistyö oppilaitosten, työpajojen, sosiaalityön ja yritysten välille. eino hietalahti

14 Yleiseurooppalainen näkökulma pirjo kovanen u r o o pa s s a käsitellään kuumeisesti yhteisiä haasteita: nuorten korkeaa työttömyysastetta ja kou- E lunkäynnin keskeyttävien nuorten liian korkeaa määrää. Matalan koulutustason omaavilla on suuri riski syrjäytyä globaalin kilpailun lisääntyessä, työpaikan saannin vaikeutuessa ja heikosti koulutettujen suhteellisen ansiotason laskiessa. Elinikäisen oppimisen kasvava tarve on EU:n tasolla tuonut tarpeen kehittää yhteistyössä koulutuksen laatua, nykyistä joustavampia koulutuksen tarjontatapoja, räätälöityjä mahdollisuuksia ammatilliseen kouluttautumiseen sekä arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmiä. Eurooppalaisessa yhteisessä strategisessa kehitystyössä epävirallisen ja arkioppimisen kautta saavutetun osaamisen virallinen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja sen järjestelmällisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen kehittäminen sai tuulta alleen 1990-luvun lopulta lähtien. Yhteiskunnallisten nopeiden muutosten ja mullistusten myötä elinikäisen oppimisen strateginen edistäminen ja siihen liittyen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen entistä järjestelmällisempi kehittäminen tuli ilmeiseksi ja yhteiseksi tavoitteeksi. Vuonna 2000 hyväksytyssä EU:n kehittämissuunnitelmassa, Lissabonin strategiassa, päämääränä oli kehittää EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue. Tavoitteen saavuttamisen nähtiin edellyttävän osaamisen, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden nostamista. Tästä ponnahduslaudan saivat koulutuksen kehittämisohjelmat (Koulutus 2010, Koulutus 2020), joissa on korostettu ammatillisen koulutuksen ja oppimisympäristöjen 14 pirjo kovanen

15 esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämistä sekä osaamisen tunnustamismenettelyjen tehokkuuden, laadunvarmistuksen, virallistamisen, avoimuuden sekä eurooppalaisen yhtenäisyyden luomista. Tavoitteiden saavuttamisen tueksi on kehitetty yhteisiä eurooppalaisia kehitysprosesseja ja käytännön työkaluja. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) perustettiin elinikäisen oppimisen edistämiseksi. EQF muodostuu kahdeksasta osaamisen kuvaamisen tasosta, joilla määritellään oppimistuloksien asteittaista lisääntymistä tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Osaaminen kuvataan tutkintojärjestelmästä tai osaamisen hankintatavasta riippumattomasti. EQF auttaa tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamisessa, siirrossa ja käytössä eri koulutusjärjestelmissä sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Eri yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä korkeakoulutuksen tutkinnot Euroopassa määritellään kansallisten järjestelmien (NQF) kautta sopivalle EQF-tasolle. EQF-tasosta on maininta nykyisissä tutkintotodistuksissa. Sitä koskevan suosituksen tavoitteena on ollut edistää koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista, yhteyksien luomista koulutuksen ja työelämän välille sekä siltojen rakentamista virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen välille, mikä johtaa myös kokemuksen kautta hankittujen oppimistulosten validointiin. Kansallisella tasolla (NQF) osaaminen on Suomessa määritelty Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF) mukaisesti kahdeksalle eri tasolle. Esimerkiksi ammatillisia perustutkintoja vastaava osaaminen on tasolla 4, mikä karkeasti arvioiden vastaa useimmiten sitä tietojen, taitojen ja pätevyyksien vähimmäisvaatimustasoa, millä suomalaisessa työelämässä työllistytään avoimille työmarkkinoille palkkaperusteiseen työhön. EQF:n käytön tueksi on luotu ECVET-eurooppalainen ammatillisen koulutuksen oppimistulosten siirto- ja kerryttämisjärjestelmä. EQF toimii ECVET-järjestelmän kehyksenä, jolla oppimistulokset kuvataan osaamiskokonaisuuden mukaisina tieto-, taito- ja pätevyysyksikköinä. Yksiköt ovat dokumentoitavissa, kerättävissä ja siirrettävissä eri maiden ja eri järjestelmien välillä. ECVET edistää tutkintojen edellyttämän osaamisen läpinäkyvyyttä tarjoamalla täydentävää numeerista tietoa tutkinnoista ja niiden osista ja jokaista osaa voidaan kuvata opintopisteillä. Eurooppa strategiassa älykkään ja osallistavan kasvun tavoitteiden saavuttamisessa koulunkäynnin keskeyttämisen avartajat-hanke 15

16 vähentäminen nähdään olennaisen tärkeänä. Keskeyttämisen vähentämisellä vaikutetaan suurimpiin työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijöihin. Suomen osalta tavoitteena on vähentää koulupudokkaiden määrää alle kahdeksaan prosenttiin. Euroopan unionin neuvostossa on todettu keskeyttämisen ehkäisyssä tärkeäksi tunnistaa ja tuntea riskiryhmät ja toteuttaa kokonaisvaltaisia ja poikkialaisia strategioita keskeyttämiseen johtavien tekijöiden käsittelemiseksi. Keskeyttämisen syyt nähdään yksilöllisiksi. Tärkeinä huomioitavina tekijöinä ovat kuitenkin perhetausta ja laajemmat sosioekonomiset olosuhteet. Niiden vaikutuksia vahvistaa tai lieventää koulutusjärjestelmän rakenne, tarjottavat opiskelumahdollisuudet ja oppimisympäristö. Koulunkäynnin keskeyttäneiden palaamista koulutukseen voidaan tukea Euroopan neuvoston suosituksen mukaisesti tarjoamalla joustavia väyliä ja mahdollisuuksia suorittaa puuttuvat tutkinnot. Keskeyttämistä vähennetään tarjoamalla toisen mahdollisuuden koulutusohjelmia, luomalla keskeyttäjien tarpeisiin vastaavia oppimisympäristöjä sekä joustavia väyliä koulutukseen paluuta varten. Aiempien opintojen, mukaan lukien epävirallisen ja arkioppimisen kautta saatujen taitojen tunnustaminen ja validointi parantavat nuorten itseluottamusta ja itsetuntoa ja helpottavat paluuta koulutuksen piiriin. Osaamisen tunnustaminen motivoi myös opintojen jatkamisessa, auttaa kykyjen kartoittamisessa ja edesauttaa parempien uravalintojen tekemistä. Lisäksi vaikeuksissa oleville nuorille annettava kohdennettu henkilökohtainen tuki edesauttaa opintojen jatkamista. Opinnollistaminen ja pajaopinnot vastaavat hyvin yleiseurooppalaisiin haasteisiin. Kuvio 1 havainnollistaa opinnollistamisen asemaa yhteiseurooppalaisessa ja kansallisessa kehitystyössä. Opinnollistamisen kautta kehitetään erilaisille oppijoille esteettömiä ja saavutettavia osaamisen kasvun ympäristöjä, joissa tunnistettu ja kerrytetty osaaminen on läpinäkyvää ja vertailtavaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Opinnollistaminen tuo opetuksen, kuntoutuksen ja valmennuksen laadunhallinnan yhteisen eurooppalaisen elinikäisen oppimisen edistämisen strategian ja oppimistulosten kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden piiriin, sillä opinnollistaminen perustuu kansallisten ammatillisten tutkinnon perusteiden kuvaamiin tiedollisiin, taidollisiin ja pätevyyskriteereihin. Elinikäisen oppimisen ja arkioppimisen yhteisiä eurooppalaisia tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteita, 16 pirjo kovanen

17 Eurooppa strategia Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Kansallinen uudisohjelma Elinikäisen oppimisen edistäminen Joustavat opintopolut OPINNOL- LISTAMINEN Nuorten yhteiskuntatakuu Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen NQF, FINECVET EQF, ECVET Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen KUVIO 1. Opinnollistamisen sijoittuminen EUtason ja kansallisen kehitystyön ulottuvuuksilla.

18 EQF ja ECVET sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevat keskeiset linjaukset toteutuvat hyvin vaihtoehtoisten opinpolkujen kehittämisessä opinnollistamisen myötä. Tällöin opinnollistamisen kautta myös epävirallinen ja arkioppiminen sekä erilaiset avoimet, houkuttelevat ja saatavilla olevat oppimisympäristöt tulevat oppimistuloksien perusteella vertailtavaksi niin kansallisella kuin eurooppalaisen yhteistyönkin tasoilla. Opinnollistamisen tueksi kehitetyillä työkaluilla ja toimenpiteillä aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottuu ja edesautetaan yhteisen kielen saavuttamista työpajojen, ammatillisten oppilaitosten, työelämän ja muiden sidosryhmien välille. Kuviossa 2 on kuva yhdestä opinnollistamisessa käytettävästä työkalusta, englanninkielisestä OSSUsta avatusta opetussuunnitelmasta, jota käytetään osaamisen ja oppimisympäristöjen tunnistamisen ja kehittämisen tukena. Opinnollistamisen innovaatiokehityksessä Suomella on vietävää myös EU:n tason yhteistyöhön. Kehitystyötä onkin tuettu ja tuetaan edelleen EU:n strategisten linjausten mukaisesti Euroopan sosiaalirahaston suuntaamalla rahoituksella. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA: Euroopan Neuvoston koulutuksen sosiaalisista ulottuvuuksista annetut päätelmät Euroopan unionin virallinen lehti Euroopan unionin neuvoston suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista, Euroopan unionin virallinen lehti ammatilliset_perustutkinnot 18 pirjo kovanen

19 KUVIO 2. Kone- ja metallialan englanninkielinen OSSU avattu opetussuunnitelmatyökalu.

20 Nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa jukka ohtonen S u o m e s s a on miljoona nuorta ja lähes viidennes (18 %) koko väestöstä on vuotiaita. Suomalaiset nuoret kuuluvat maailman hyväosaisimpien ihmisten joukkoon. He ovat terveitä, käyvät koulua ja opiskelevat, harrastavat, elävät vapaata, sosiaalista elämää vailla merkittäviä ulkoisia uhkia, valmistuvat ammattiin ja perustavat perheen. Suomalaisilta nuorilta edellytetään ja he tekevät itsenäisiä päätöksiä, johon heitä tuetaan kaikille yhteisessä, perheen asuinpaikasta, varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumattomassa peruskoulussa ja lukiossa. Kaiken hyvinvoinnin keskellä suomalaiset nuoret kuitenkin joutuvat tahtomattaan osallistumaan yhteen koko ihmiskunnan suurimmista murroksista, kun teknologinen tyyli muuttuu. Suomessa 1870-luvulla läpimurtonsa tehnyt, tehdasteollisuuteen ja massatuotantoon perustunut sekä ennen kokemattomaan materiaaliseen hyvinvointiin, kasvuun ja vaurauteen johtanut aikakausi on väistynyt. Tilalle on noussut tietoon ja tietotekniikkaan nojautuva, jatkuvaa muutosta, osaamista ja reagointinopeutta korostava joustavan tuotannon aikakausi. Pitkien aaltojen teoreetikot, kuten venezuelalainen sosiologi Carlota Perez, puhuvat teknologisen tyylin murroksesta, joita koko ihmiskunnan historiassa tunnetaan ainoastaan kolme: 1. maanviljelyksen synty muinaisessa lähi-idässä, ns. hedelmällisen puolikuun alueella noin vuotta sitten, 2. tehdasteollisuuden ja massatuotannon nousu, joka alkoi Britanniasta ja levisi 1800-luvun kuluessa lähes kaikkialle sekä 3. tietotekniikan aikakausi, jonka keskeisiin manifestaatioihin kuuluu Intellin mikroprosessorin markkinoille tulo vuonna Nämä muutokset ovat jokainen omalla tavallaan vaikuttaneet koko ihmiskunnan elinehtoihin. 20 jukka ohtonen

21 Teollisuuden nousu muutti materiaalisen toimeentulon perustan sekä käsityksen ajasta ja tehokkuudesta. Useita sukupolvia luonnon ja kasvukausien varsin sallivassa rytmissä eläneille agraarisen yhteiskunnan ihmisille oli ylivoimaista hyväksyä esimerkiksi kemian teollisuudessa arkipäiväisenä asiana ilmenevä viidennen desimaalin merkitys. Tehdasteollisuus edellytti uudenlaista ajattelua ja osaamista sekä uusien merkitysten tunnistamista ja hyväksymistä sekä uudella tavoin organisoituneen ihmisen kehittymistä. Sama tapahtuu nyt, kun massatuotanto vaihtuu joustavaksi tuotannoksi. Tehdasteollisuudelle tyypilliset tehokkuuskäsitykset ja arjen mallit ja rutiinit menettävät merkitystään ja tilalle kehittyvät uudet tavat toimia ja tehdä työtä. Tietoyhteiskunnan ja joustavan tuotannon tehokkuuskäsitys on toinen kuin tehdasteollisuudessa ja massatuotannossa. Suuruuden ekonomian tilalle on noussut uudenlaiset vaatimukset, kuten osuvuus, muutos- ja reagointinopeus. Tuotteen ja palvelun tulee mukautua mahdollisimman tarkoin käyttäjänsä tarpeisiin. Tehokkuutta on mahdollisimman herkkä ja nopea reagointi kysynnän muutoksiin, jolloin vaihtelun karsinnan sijaan haasteena on vaihtelun ja jatkuvan muutoksen hyväksyntä. Teknologisen tyylin muutosta ilmentää myös asiakaslähtöisyyden vaatimuksen nousu. Tällöin kyseessä ei ole pelkkä asiakkaan kuuleminen, vaan kokonaan uudenlainen toimintakonsepti, ajattelu- ja toimintatapa, jossa sekä tuottajan että asiakkaan asiantuntemus ovat yhtä lailla käytössä. Työ on muuttunut lihasvoimaa vaativasta fyysisestä ja mekaanisesta toiminnasta tietoon ja osaamiseen perustuvaksi, omaehtoiseksi ja itsenäiseksi työskentelyksi. Massatuotannon ylivertainen voima tuottaa hyvinvointia on alkanut hiipua. Lähes yhtäjaksoisesta materiaalisesta kasvusta huolimatta reaalinen hyvinvointi ei ole Suomessa lisääntynyt enää yli 20 vuoteen. Massatuotannon yhteiskunnalle sovelias bruttokansantuote talouden ja hyvinvoinnin mittarina on saanut kasvavaa kritiikkiä osakseen ja sen rinnalle on kehitetty uusia kehitystä kuvaavia mittareita. Keskeisin näistä on aidon kehityksen indeksi (Genue Progress Indicator, GPI), jossa talouden ohella huomioidaan myös ja sosiaalisia ja ekologisia tekijöitä. Suomessa BKT ja GPI kehittyivät samansuuntaisesti 1980-luvun loppuun saakka. Sen jälkeen tapahtui käänne, jossa huolimatta BKT:n kasvusta, GPI kääntyi pitkäkestoiseen laskuun, joka on jatkunut näihin päiviin saakka siten, että nyt olemme samalla tasolla kuin 1960-luvulla. (Hoffrén J. Kestävän hyvinvoinnin mittaamisen vaihtoehdot. Hyvinvointikasaus 1/2011. Tilastokeskus.) avartajat-hanke 21

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi Tornio Ecvet Expert Virpi Spangar Oulun seudun ammattiopisto Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

Sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut

Sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut Sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut Koulutuspalvelut Työpajapalvelut Nuorten palvelut Kuntoutuspalvelut Hankkeet Työ- ja koulutuskokeilu TE-toimiston toimenpiteet Koho-palvelut Kuntoutus-Silta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 23.4.2014

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 23.4.2014 Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 23.4.2014 Opinnollistamisesta ja yhteistyöstä Eino Hietalahti, projektipäällikkö Bovallius-ammattiopisto Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Opinnollistaminen ja työhyvinvointi osana työpajan kehittämistä

Opinnollistaminen ja työhyvinvointi osana työpajan kehittämistä Opinnollistaminen ja työhyvinvointi osana työpajan kehittämistä Pieksämäki 14.5.2013 Pia-Leena Salo, TtM, sh Bovallius-ammattiopisto 1 Sisältö Ammattiosaamista välityömarkkinoilta (AMOSV) Opinnollistaminen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä 7.2.2012 Tulevaisuuden Päivi Kortesniemi tekijät Tavastiasta 1 Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä Opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi Järjestelmäasiantuntija

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Tavoitteena tavallinen elämä

Tavoitteena tavallinen elämä Tavoitteena tavallinen elämä ARVOT IHMISEN KUNNIOITTAMINEN VASTUULLISUUS SISU YHDESSÄ ONNISTUMINEN Silta-Valmennusyhdistys auttaa ja valmentaa ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot