OSAAMISTA YKSILÖLLISILLÄ POLUILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISTA YKSILÖLLISILLÄ POLUILLA"

Transkriptio

1 AVARTAJAT-HANKE OSAAMISTA YKSILÖLLISILLÄ POLUILLA Opinnollistaminen osana oppilaitos työpaja-yhteistyötä

2

3 AVARTAJAT-HANKE OSAAMISTA YKSILÖLLISILLÄ POLUILLA Opinnollistaminen osana oppilaitos työpaja-yhteistyötä 2013

4 Kirjoittajat e i n o hieta l a h t i (KTM) on työskennellyt vuodesta 1995 erilaisten syrjäytymistä ehkäisevien ESRhankkeiden parissa, vuosina hankkeiden rahoittajien edustajana ja valvojana ja vuodesta 2003 alkaen toteuttanut useita valtakunnallisia kehittämishankkeita, joiden päämääränä on ollut muun muassa lisätä oppilaitosten ja työpajojen välistä yhteistyötä ja edistää toiminnallisen oppimisen vertailtavuutta perinteisen kouluoppimisen kanssa. Työpajojen palvelutarjonnan opinnollistaminen on ollut näissä hankkeissa keskeinen kehittämisen kohde. t u i j a hämäläinen (LitM, tutor, insinööri ) on projektipäällikkönä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Tekemällä oppii -hankkeessa. Hän on toiminut yli 20 vuotta nuorten ohjaamisen ja valmentamisen parissa, yksilövalmentajana neljällä keskisuomalaisella työpajalla sekä ohjaavana kouluttajana työvoimakoulutuksissa. Tuija on työskennellyt myös osuustoiminnan lääninneuvojana. p i r j o ko va n e n (KM) on projektityöntekijä opinnollistamisen toimintamallia kehittävässä ja levittävässä Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeessa (ESR/STM) Valtakunnallisessa Työpajayhdistyksessä. Vuodesta 2006 lähtien hän on ollut ESR-projekteissa luomassa, kehittämässä ja levittämässä opinnollistamisen opetussuunnitelmapohjaista työvalmennuksen, erilaisten oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistamisen ja tuotteistamisen mallia. Pirjo on työskennellyt OPEQUAL -projektissa Työvalmennussäätiö Tekevällä Jyväskylässä ja Monet polut ammattiin -hankkeessa Bovallius -ammattiopistossa Laukaan toimipisteen alaisuudessa. Valtakunnallisesti hän on ollut levittämässä opinnollistamisen hyviä käytäntöjä myös Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön -hankkeen kautta Bovallius -ammattiopiston alaisuudessa. m i r k k a nieminen-hirv e l ä (Yhteisöpedagogi amk, ammatillinen opettaja, urasuunnittelija) on projektityöntekijänä ja yksilövalmentajana opinnollistamisen menetelmiä kehittävässä ESR-rahoitteisessa Avartajat-hankkeessa. Hän on työskennellyt ammatillisen koulutuksen parissa projektiassistenttina UraAVVAIN- ja UraAVVAIN-palvelu-projekteissa. Mirkka on ollut työpajatoiminnassa mukana vuodesta 2004 työpajakuraattorina ja yksilövalmentajana sekä erilaisissa koulutusta ja pajatoimintaa kehittävissä ESR-hankkeissa. Mirkkalla on myös runsaasti kansainvälistä kokemusta muun muassa Japanista alkuopetuksen ja Tanskasta maahanmuuttajien parista. j u k k a ohto n e n (jukkaohtonen.fi) on sosiologi ja terveydenhuollon lisensiaatti. Hän toimii projektipäällikkönä Sosiaalikehitys Oy:n Opit käyttöön -hankkeessa, joka tuottaa opaskirjan kunnille nuorisolain mukaisen monialaisen yhteistyön tueksi. Viimeksi hän on selvittänyt alhaiseen koulutukseen liittyviä taloudellisia tekijöitä ja työskentelee nyt kunnallisten tietojärjestelmien hyväksikäytön ja nuorten kuulemisen parissa. Seuraava hankehaaste koskee väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyvien nuorten tilanteeseen puuttumista. r e e t ta pietikäinen (VTM) on toiminut työpajakentällä kehittämis- ja tutkimustehtävissä sekä lähettävän tahon asiakasrajapinnassa. Työskentelee tällä hetkellä kehityspäällikkönä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Sosiaalisen vahvistamisen

5 kehittämistoiminnassa. Toiminut aiemmin yhdistyksen järjestöpäällikkönä vastaten TPY:n jäsenpalveluista sekä projektipäällikkönä Tekemällä oppii ja Palvelutori-hankkeissa. Reetta on työskennellyt myös Nuotta-valmennuksen valtakunnallisena koordinaattorina, tutkinut nuorille suunnattuja palveluja Nuorisotutkimusverkostossa sekä toiminut nuorten työvoimaneuvojana. pä i v i pa s a n e n työskentelee opiskelijapalvelupäällikkönä Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa. Hän on Avartajat-hankkeen Tredun vastuuhenkilö sekä ohjausryhmän jäsen. Ammatillisessa koulutuksessa Päivillä on työhistoriaa 25 vuodelta opettajana, opinto-ohjaajana sekä hallinnollisena johtajana. Päivi on kehittänyt erityistä tukea tarvitsevien tukitoimintoja ammatillisessa koulutuksessa erilaisten hankkeiden avulla sekä ollut mukana Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen toiminnan aloittamisessa ja sopimuskumppanuuden rakentamisessa. Päivi on mukana myös Pirkanmaan erityisen tuen toimijoiden verkostossa. m a i j a schellhammer-tuominen on projektipäällikkö ESR-rahoitteisessa Silta- Valmennusyhdistys ry:n ja Tampereen seudun ammattiopiston yhdessä toteuttamassa Avartajathankkeessa. Maija on työskennellyt erilaisissa syrjäytymistä ehkäisevissä sekä ammattistarttitoimintaa kehittävissä kansallisissa ja ESR-rahoitteisissa hankkeissa, muun muassa Ammattipolku ja Oksalla ylimmällä. Maija on myös toiminut Ammattistartin opettajana ja ollut mukana kehittämässä ammatillisen erityisopetuksen strategiaa Pirkanmaan ammattiopistossa.

6 Sisältö Johdanto...7 Avartajat-hanke...10 OSA 1 Yleiseurooppalainen näkökulma...14 Nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa...20 Ammatillinen koulutus muutoksessa...25 Työpajat oppimisympäristöinä: työpajoilla tapahtuvasta oppimisesta...32 Yhteistyö oppilaitoksen ja työpajan välillä...41 OSSUt avatut opetussuunnitelmat OSA 2 Opinnollistaminen Avartajat-hankkeessa...55 Opinnollistamisen prosessi työpajalla...58 Näytön kuvaus ja arviointisuunnitelma...68 Opetussuunnitelma...74 Opiskelijan polku...71 Työvalmentajan sanoin Mitä hyötyä on opinnollistamisesta...74 Silta-Valmennusyhdistyksen opinnollistetut työpajat OSA 3 Työpajaympäristössä järjetettävä valmentava ja kuntouttava koulutus ja ammattitaidon karttuminen Yksilö- ja työvalmennus työpajalla suoritettavissa opinnoissa...79 Suoritin Stailauksen tutkinnon osan 10 ov...82 Tutkinnon osan suorittaminen työpajaympäristössä erityisopettajan ajatuksia...84 Kehittämissuuntia yksilöllisillä opintopoluilla...89 Toimittanut Kirjoittajat Kustantaja Taitto Painopaikka Lisätietoja Maija Schellhammer-Tuominen Eino Hietalahti, Tuija Hämäläinen, Pirjo Kovanen Mirkka Nieminen-Hirvelä, Jukka Ohtonen, Päivi Pasanen Reetta Pietikäinen, Maija Schellhammer-Tuominen Silta-Valmennusyhdistys ry Euroopan sosiaalirahaston tuella Roisto Oy / Graafinen suunnittelu Hiilivirta Tammerprint Oy ISBN

7 Johdanto Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnallisena ilmiönä herättää keskustelua sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Nuorisotyöttömyys ja koulutuksen keskeyttäminen nähdään nuorten yhteiskunnallisen ulkopuolisuuden merkittäviksi aiheuttajiksi. Toisen asteen koulutuksen suorittaminen on yksi keskeinen yhteiskuntaan kiinnittymisen väline, koska pelkän peruskoulun suorittaneet nuoret työllistyvät vapaille työmarkkinoille yhä harvemmin. Koko ikäluokan kouluttaminen tuo haasteita toisen asteen koulutuksen monimuotoisuuteen ja yksilöllisten oppimispolkujen mahdollistamiseen. Nykyistä joustavammille ja räätälöidyille kouluttautumismahdollisuuksille on selkeä tarve. Aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmät ovat keskeisessä asemassa työpajoilla ja muissa oppilaitosten ulkopuolisissa ympäristöissä opitun taidon havaitsemiseksi. Opinnollistaminen on yksi tapa tunnistaa erilaisia oppimisympäristöjä ja kuvata muualla opittua opetussuunnitelman kielellä. Pirjo Kovanen määrittelee opinnollistamisen seuraavasti: Opinnollistamisessa on kysymys työpajan tai muun työvaltaisen oppimisympäristön pedagogiikan esiintuomisesta. Opinnollistamisen toimintamallin avulla tehdään näkyväksi tekemällä oppimisen arvoja, tavoitteita, käytäntöjä ja menetelmällisiä valintoja. Sen perustana on sekä yhteiskunnallinen ja koulutuksellinen tasa-arvoisuus ja erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen yksittäisen oppijan eduksi. Toimintamallilla halutaan turvata oppijalle mahdollisimman hyvä yksilöllinen ja ammatillinen kasvu sekä työelämään sijoittuminen. Opinnollistamisen perustarkoituksena on kehittää aiemman osaamisen kartoittamisen, osaamisen suunnitelmallisen kerryttämisen sekä osaamisen dokumentoinnin käytäntöjä yhteismitallisesti ja vertailtavasti ammatillisissa oppilaitoksissa kertyvän osaamisen kanssa. Opinnollistamisessa tunnistetaan, tehdään näkyväksi ja suunnitelmallisesti hyödynnettäväksi oppimisympäristön fyysisistä, ohjauksellisista ja tukitoiminnollisista puitteista kertyvät mahdollisuudet työelämäosaamisten ja työelämävalmiuksia edeltävien elämänhallinnallisten osaamisten kertymiseen. (Pirjo Kovanen, TPY). avartajat-hanke 7

8 Avartajat-hanke on Silta-Valmennusyhdistys ry:n ja Pirkanmaan ammattiopiston ( alkaen Tampereen seudun ammattiopisto Tredu) yhteistyöhanke, jota toteutetaan ajalla Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Avartajat-hankkeessa on tunnistettu Silta-Valmennusyhdistyksen työpajojen oppimisympäristöjä ja verrattu niitä opetussuunnitelmiin. Yhteistyössä Pirkanmaan ammattiopiston kanssa on kehitetty mallia, jonka avulla työpajalla karttunut osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi ammatillista perustutkintoa. Silta-Valmennuksen työpajoilla toteutettavien Pirkanmaan ammattiopiston kahden valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen (Taika ja Työammatti) opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus suorittaa työpajoilla tutkinnon osia osana valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata, miten Pirkanmaan ammattiopiston (nyk. Tredu) ja Silta-Valmennusyhdistyksen kumppanuutta on kehitetty vastaamaan haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten tarpeisiin. Julkaisun tavoitteena on kuvata oppilaitoksen ja työpajan välistä yhteistyötä sekä opinnollistamisen prosessia Avartajat-hankkeessa kertyneiden kokemusten pohjalta. Lisäksi julkaisun tavoitteena on kuvata opinnollistamisen taustaa ja tarkoitusta sekä muualla opitun tunnistamisen ja tunnustamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan vuoden 2013 alusta. Yhteiskuntatakuun myötä jokaiselle alle 25- ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuun mukaisesti jokaiselle peruskoulun päättäneelle on taattava jatko-opintomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten yhteiskuntatakuu- ja koulutustakuukokonaisuudella, Nuorisotakuulla, pyritään turvaamaan, ettei yksikään nuori jäisi koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Nuorisotakuun ajankohtaisuus näkyy selkeästi läpi koko julkaisun. Tämä julkaisu jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa taustoitetaan laajemmin opinnollistamisen taustalla olevaa yhteiskunnallista problematiikkaa ja oppilaitos työpajayhteistyön mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisäämisessä ja oppimisen tukemisessa. Pirjo Kovanen kuvaa artikkelissaan eurooppalaisia linjauksia 8 maija schellhammer-tuominen

9 elinikäiseen oppimiseen ja yksilöllisten oppimispolkujen mahdollistamiseen. Jukka Ohtonen luo katsauksen nuorten tilanteeseen suomalaisessa yhteiskunnassa ja Eino Hietalahti kuvaa koulujärjestelmän haasteita, jotka osaltaan luovat tarpeen kehittää työpajojen ja oppilaitosten yhteistyötä sekä muualla opitun tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmiä. Reeta Pietikäisen ja Tuija Hämäläisen kirjoittamassa artikkelissa käsitellään työpajatoimintaa oppimisympäristöajattelun ja oppimisen näkökulmasta ja kuvataan niiden kautta rakentuvaa työpajapedagogiikkaa. Työpajapedagogiikan määrittelyä työstetään paraikaa TPY:n Tekemällä oppii -hankkeen ( ) määrittelyryhmässä. Päivi Pasanen tarkastelee oppilaitoksen ja työpajan yhteistyön merkityksiä toisiaan täydentävinä oppimisympäristöinä otsikolla Yhteistyö oppilaitoksen ja työpajan välillä. Ensimmäisen osion viimeisessä artikkelissa Pirjo Kovanen perehdyttää lukijat OSSUihin, avattuihin opetussuunnitelmiin ja OSSUjen erilaisiin käyttömahdollisuuksiin. Julkaisun toisessa osassa kuvataan Avartajat-hankkeessa kehitettyä opinnollistamisen prosessia sekä opinnollistetun tutkinnon osan mukaisen osaamisen kartuttamista työpajaympäristössä. Kolmanteen osaan on koottu arjen kokemuksia opinnollistamisesta, työpajan ja oppilaitoksen välisestä yhteistyöstä sekä tutkinnon osan suorittamisesta työpajaympäristössä. Julkaisun lopun pohdintaosioon on koostettu kaikkien julkaisuun kirjoittaneiden ajatuksia oppilaitos työpajayhteistyön tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista otsikolla Kehittämissuuntia yksilöllisillä oppimispoluilla. Julkaisu on ollut yhteinen ponnistus, johon on osallistunut useita opinnollistamisen kanssa työskenteleviä tahoja. Yhteistyö on ollut välttämätöntä opinnollistamisen kokonaisuuden hahmottamiseksi. Kiitos kaikille julkaisuun kirjoittaneille asiantuntijoille! Julkaisuun kirjoittaneiden lisäksi kiitos kuuluu niille, jotka ovat olleet mukana tämän kirjan toteuttamisessa antamalla omaa asiantuntemustaan julkaisun käyttöön. Maija Schellhammer-Tuominen Projektipäällikkö Avartajat-hanke avartajat-hanke 9

10 AVARTAJAT-HANKE Yksilövalmennus ja -ohjaus Opinnollistaminen Työelämäyhteistyö Yhteishaku / toisen asteen opiskelupaikka Lähettävät tahot, verkostot Yksilöllinen elämänhallinnantuki Tutkinnon osien suorittamismahdollisuudet Työpajojen oppimisympäristöanalyysi Kasvatuksellinen ohjausote, tuki työpaikoilla työelämä Työelämään valmentautumisjaksot

11 Avartajat-hanke A va rta j at-hanke on Silta-Valmennusyhdistys ry:n ja Tampereen seudun ammattiopiston yhteistyöhanke, jota toteutetaan ajalla Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Avartajat-hankkeen tavoitteena on 1) työttömien, vailla ammatillista koulutusta olevien sekä ammatilliset opinnot keskeyttämässä olevien nuorten ohjaaminen koulutukseen, työelämään tai muuhun aktiivitoimintaan, 2) ammatillisen koulutuksen ja joustavien opintopolkujen kehittäminen opinnollistamalla työpajojen työtehtäviä vastaamaan ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimuksia, 3) opetussuunnitelmien osien sekä työpajan työtehtävien ja ammattitehtävien vastaavuuden parantaminen työelämään valmentautumisen ja työhön sijoittumisen parantamiseksi sekä 4) oppilaitoksen ja työpajan yhteistyön mallintaminen opetuksen järjestämiseksi ja koulutuskumppanuuden kehittämiseksi. Avartajat-hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on vuotiaat nuoret, jotka ovat ohjautuneet Silta-Valmennusyhdistyksen palveluihin tai joilla on riski keskeyttää ammatilliset opinnot Pirkanmaan ammattiopistossa. Koulutuskokeilun tai tutustumisen kautta näille nuorille on tarjottu mahdollisuus päästä Silta- Valmennuksen työpajoilla järjestettävään Tampereen seudun ammattiopiston valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen Taikaan tai Työammattiin. Taika-koulutus on käsi- ja taideteollisen alan valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta ja se sijaitsee Silta- Valmennusyhdistyksen Silta-Taito-pajan yhteydessä. Työammatti on puolestaan tekniikan alaan painottuvaa valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta, jota toteutetaan Silta-Metalli-pajalla. Koulutukset perustuvat vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelmaan, johon on yhdistetty työpajatoiminnan ja työvalmennuksen hyviä käytäntöjä sekä työvaltaisia ja työyhteisöissä tapahtuvia oppimismenetelmiä. Osana valmentavaa avartajat-hanke 11

12 ja kuntouttavaa koulutusta opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus suorittaa työpajoilla opinnollistettuja ammatillisia tutkinnon osia henkilökohtaisten suunnitelmien mukaan. Avartajat-hankkeen keskeistä toimintaa on ollut tehostettu yksilöllinen tuki valmentavan ja kuntouttavan opetuksen aikana, jonka avulla haastavassa elämäntilanteessa olevia nuoria on saatu sitoutumaan koulutukseen henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan. Yksilöllisen tuen pääpaino on ollut elämänhallinnan vahvistamisessa, osallisuuden lisäämisessä sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien vahvistamisessa. Yksilötyön lisäksi opiskelijoille on tarjottu ryhmämuotoisia teemapäiviä elämänhallinta-, opiskelu- ja työelämätaitoihin liittyen. Avartajat-hankkeen kokemuksia on pilotoitu myös muiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyössä esimerkiksi Kiipulan ammattiopiston ja Silta-Valmennuksen yhteistyössä järjestämässä Takova-koulutuksessa sekä Silta-Koutsi työ- ja koulutusvalmennukseen osallistuneiden Tampereen ammattiopiston opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on levittää oppilaitos työpaja-yhteistyöstä saatuja hyviä kokemuksia myös koskemaan muita Pirkanmaalaisia oppilaitoksia ja työpajoja. Opinnollistamisen kautta Silta-Valmennuksen työpajojen toimintaa on voitu tietoisesti kehittää vastaamaan paremmin valtakunnallisia ammatillisten opetussuunnitelmien perusteita ja työelämän tarpeita. Opinnollistamisen prosessin kuvaaminen hankkeen aikana on nähty tärkeäksi, jotta opinnollistamistyötä voitaisiin jatkossa käyttää osana työpajojen toiminnan edelleen kehittämistä ja jatkuvaa parantamista. Työpajoja opinnollistamalla ja luomalla osaamistodistuksia työpajoille, on saatu käyttöön uudenlainen tapa jäsentää työpajalla karttunutta osaamista. Työpajalla työtoiminnassa olevalle asiakkaalle voidaan jakson päätteeksi antaa osaamistodistus, jota hän voi hyödyntää työnhaussa tai siirtyessään ammatilliseen koulutukseen. 12 maija schellhammer-tuominen

13 OSA 1 Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää kuntien, valtion ja kolmannen sektorin toimijoilta uudenlaista lähestymistapaa ja uudenlaisia työvälineitä tavoitteiden täyttämiseksi. Tarvitaan entistä paremmin onnistuneita koulutusalavalintoja sekä aiempaa tehokkaampaa opiskelijoiden ohjausta ja neuvontaa koulutuksen keskeyttämisten vähentämiseksi, jotta vaihtoehtoisiin järjestelmin ohjautuvien nuorten määrää saadaan pienennettyä. Perinteisten etenemisreittien tueksi on rakennettava vaihtoehtoisten polkujen reitistöjä luomalla tiivis monialainen yhteistyö oppilaitosten, työpajojen, sosiaalityön ja yritysten välille. eino hietalahti

14 Yleiseurooppalainen näkökulma pirjo kovanen u r o o pa s s a käsitellään kuumeisesti yhteisiä haasteita: nuorten korkeaa työttömyysastetta ja kou- E lunkäynnin keskeyttävien nuorten liian korkeaa määrää. Matalan koulutustason omaavilla on suuri riski syrjäytyä globaalin kilpailun lisääntyessä, työpaikan saannin vaikeutuessa ja heikosti koulutettujen suhteellisen ansiotason laskiessa. Elinikäisen oppimisen kasvava tarve on EU:n tasolla tuonut tarpeen kehittää yhteistyössä koulutuksen laatua, nykyistä joustavampia koulutuksen tarjontatapoja, räätälöityjä mahdollisuuksia ammatilliseen kouluttautumiseen sekä arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmiä. Eurooppalaisessa yhteisessä strategisessa kehitystyössä epävirallisen ja arkioppimisen kautta saavutetun osaamisen virallinen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja sen järjestelmällisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen kehittäminen sai tuulta alleen 1990-luvun lopulta lähtien. Yhteiskunnallisten nopeiden muutosten ja mullistusten myötä elinikäisen oppimisen strateginen edistäminen ja siihen liittyen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen entistä järjestelmällisempi kehittäminen tuli ilmeiseksi ja yhteiseksi tavoitteeksi. Vuonna 2000 hyväksytyssä EU:n kehittämissuunnitelmassa, Lissabonin strategiassa, päämääränä oli kehittää EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue. Tavoitteen saavuttamisen nähtiin edellyttävän osaamisen, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden nostamista. Tästä ponnahduslaudan saivat koulutuksen kehittämisohjelmat (Koulutus 2010, Koulutus 2020), joissa on korostettu ammatillisen koulutuksen ja oppimisympäristöjen 14 pirjo kovanen

15 esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämistä sekä osaamisen tunnustamismenettelyjen tehokkuuden, laadunvarmistuksen, virallistamisen, avoimuuden sekä eurooppalaisen yhtenäisyyden luomista. Tavoitteiden saavuttamisen tueksi on kehitetty yhteisiä eurooppalaisia kehitysprosesseja ja käytännön työkaluja. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) perustettiin elinikäisen oppimisen edistämiseksi. EQF muodostuu kahdeksasta osaamisen kuvaamisen tasosta, joilla määritellään oppimistuloksien asteittaista lisääntymistä tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Osaaminen kuvataan tutkintojärjestelmästä tai osaamisen hankintatavasta riippumattomasti. EQF auttaa tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamisessa, siirrossa ja käytössä eri koulutusjärjestelmissä sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Eri yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä korkeakoulutuksen tutkinnot Euroopassa määritellään kansallisten järjestelmien (NQF) kautta sopivalle EQF-tasolle. EQF-tasosta on maininta nykyisissä tutkintotodistuksissa. Sitä koskevan suosituksen tavoitteena on ollut edistää koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista, yhteyksien luomista koulutuksen ja työelämän välille sekä siltojen rakentamista virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen välille, mikä johtaa myös kokemuksen kautta hankittujen oppimistulosten validointiin. Kansallisella tasolla (NQF) osaaminen on Suomessa määritelty Eurooppalaisen viitekehyksen (EQF) mukaisesti kahdeksalle eri tasolle. Esimerkiksi ammatillisia perustutkintoja vastaava osaaminen on tasolla 4, mikä karkeasti arvioiden vastaa useimmiten sitä tietojen, taitojen ja pätevyyksien vähimmäisvaatimustasoa, millä suomalaisessa työelämässä työllistytään avoimille työmarkkinoille palkkaperusteiseen työhön. EQF:n käytön tueksi on luotu ECVET-eurooppalainen ammatillisen koulutuksen oppimistulosten siirto- ja kerryttämisjärjestelmä. EQF toimii ECVET-järjestelmän kehyksenä, jolla oppimistulokset kuvataan osaamiskokonaisuuden mukaisina tieto-, taito- ja pätevyysyksikköinä. Yksiköt ovat dokumentoitavissa, kerättävissä ja siirrettävissä eri maiden ja eri järjestelmien välillä. ECVET edistää tutkintojen edellyttämän osaamisen läpinäkyvyyttä tarjoamalla täydentävää numeerista tietoa tutkinnoista ja niiden osista ja jokaista osaa voidaan kuvata opintopisteillä. Eurooppa strategiassa älykkään ja osallistavan kasvun tavoitteiden saavuttamisessa koulunkäynnin keskeyttämisen avartajat-hanke 15

16 vähentäminen nähdään olennaisen tärkeänä. Keskeyttämisen vähentämisellä vaikutetaan suurimpiin työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijöihin. Suomen osalta tavoitteena on vähentää koulupudokkaiden määrää alle kahdeksaan prosenttiin. Euroopan unionin neuvostossa on todettu keskeyttämisen ehkäisyssä tärkeäksi tunnistaa ja tuntea riskiryhmät ja toteuttaa kokonaisvaltaisia ja poikkialaisia strategioita keskeyttämiseen johtavien tekijöiden käsittelemiseksi. Keskeyttämisen syyt nähdään yksilöllisiksi. Tärkeinä huomioitavina tekijöinä ovat kuitenkin perhetausta ja laajemmat sosioekonomiset olosuhteet. Niiden vaikutuksia vahvistaa tai lieventää koulutusjärjestelmän rakenne, tarjottavat opiskelumahdollisuudet ja oppimisympäristö. Koulunkäynnin keskeyttäneiden palaamista koulutukseen voidaan tukea Euroopan neuvoston suosituksen mukaisesti tarjoamalla joustavia väyliä ja mahdollisuuksia suorittaa puuttuvat tutkinnot. Keskeyttämistä vähennetään tarjoamalla toisen mahdollisuuden koulutusohjelmia, luomalla keskeyttäjien tarpeisiin vastaavia oppimisympäristöjä sekä joustavia väyliä koulutukseen paluuta varten. Aiempien opintojen, mukaan lukien epävirallisen ja arkioppimisen kautta saatujen taitojen tunnustaminen ja validointi parantavat nuorten itseluottamusta ja itsetuntoa ja helpottavat paluuta koulutuksen piiriin. Osaamisen tunnustaminen motivoi myös opintojen jatkamisessa, auttaa kykyjen kartoittamisessa ja edesauttaa parempien uravalintojen tekemistä. Lisäksi vaikeuksissa oleville nuorille annettava kohdennettu henkilökohtainen tuki edesauttaa opintojen jatkamista. Opinnollistaminen ja pajaopinnot vastaavat hyvin yleiseurooppalaisiin haasteisiin. Kuvio 1 havainnollistaa opinnollistamisen asemaa yhteiseurooppalaisessa ja kansallisessa kehitystyössä. Opinnollistamisen kautta kehitetään erilaisille oppijoille esteettömiä ja saavutettavia osaamisen kasvun ympäristöjä, joissa tunnistettu ja kerrytetty osaaminen on läpinäkyvää ja vertailtavaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Opinnollistaminen tuo opetuksen, kuntoutuksen ja valmennuksen laadunhallinnan yhteisen eurooppalaisen elinikäisen oppimisen edistämisen strategian ja oppimistulosten kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden piiriin, sillä opinnollistaminen perustuu kansallisten ammatillisten tutkinnon perusteiden kuvaamiin tiedollisiin, taidollisiin ja pätevyyskriteereihin. Elinikäisen oppimisen ja arkioppimisen yhteisiä eurooppalaisia tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteita, 16 pirjo kovanen

17 Eurooppa strategia Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Kansallinen uudisohjelma Elinikäisen oppimisen edistäminen Joustavat opintopolut OPINNOL- LISTAMINEN Nuorten yhteiskuntatakuu Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen NQF, FINECVET EQF, ECVET Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen KUVIO 1. Opinnollistamisen sijoittuminen EUtason ja kansallisen kehitystyön ulottuvuuksilla.

18 EQF ja ECVET sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevat keskeiset linjaukset toteutuvat hyvin vaihtoehtoisten opinpolkujen kehittämisessä opinnollistamisen myötä. Tällöin opinnollistamisen kautta myös epävirallinen ja arkioppiminen sekä erilaiset avoimet, houkuttelevat ja saatavilla olevat oppimisympäristöt tulevat oppimistuloksien perusteella vertailtavaksi niin kansallisella kuin eurooppalaisen yhteistyönkin tasoilla. Opinnollistamisen tueksi kehitetyillä työkaluilla ja toimenpiteillä aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottuu ja edesautetaan yhteisen kielen saavuttamista työpajojen, ammatillisten oppilaitosten, työelämän ja muiden sidosryhmien välille. Kuviossa 2 on kuva yhdestä opinnollistamisessa käytettävästä työkalusta, englanninkielisestä OSSUsta avatusta opetussuunnitelmasta, jota käytetään osaamisen ja oppimisympäristöjen tunnistamisen ja kehittämisen tukena. Opinnollistamisen innovaatiokehityksessä Suomella on vietävää myös EU:n tason yhteistyöhön. Kehitystyötä onkin tuettu ja tuetaan edelleen EU:n strategisten linjausten mukaisesti Euroopan sosiaalirahaston suuntaamalla rahoituksella. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA: Euroopan Neuvoston koulutuksen sosiaalisista ulottuvuuksista annetut päätelmät Euroopan unionin virallinen lehti Euroopan unionin neuvoston suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista, Euroopan unionin virallinen lehti ammatilliset_perustutkinnot 18 pirjo kovanen

19 KUVIO 2. Kone- ja metallialan englanninkielinen OSSU avattu opetussuunnitelmatyökalu.

20 Nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa jukka ohtonen S u o m e s s a on miljoona nuorta ja lähes viidennes (18 %) koko väestöstä on vuotiaita. Suomalaiset nuoret kuuluvat maailman hyväosaisimpien ihmisten joukkoon. He ovat terveitä, käyvät koulua ja opiskelevat, harrastavat, elävät vapaata, sosiaalista elämää vailla merkittäviä ulkoisia uhkia, valmistuvat ammattiin ja perustavat perheen. Suomalaisilta nuorilta edellytetään ja he tekevät itsenäisiä päätöksiä, johon heitä tuetaan kaikille yhteisessä, perheen asuinpaikasta, varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumattomassa peruskoulussa ja lukiossa. Kaiken hyvinvoinnin keskellä suomalaiset nuoret kuitenkin joutuvat tahtomattaan osallistumaan yhteen koko ihmiskunnan suurimmista murroksista, kun teknologinen tyyli muuttuu. Suomessa 1870-luvulla läpimurtonsa tehnyt, tehdasteollisuuteen ja massatuotantoon perustunut sekä ennen kokemattomaan materiaaliseen hyvinvointiin, kasvuun ja vaurauteen johtanut aikakausi on väistynyt. Tilalle on noussut tietoon ja tietotekniikkaan nojautuva, jatkuvaa muutosta, osaamista ja reagointinopeutta korostava joustavan tuotannon aikakausi. Pitkien aaltojen teoreetikot, kuten venezuelalainen sosiologi Carlota Perez, puhuvat teknologisen tyylin murroksesta, joita koko ihmiskunnan historiassa tunnetaan ainoastaan kolme: 1. maanviljelyksen synty muinaisessa lähi-idässä, ns. hedelmällisen puolikuun alueella noin vuotta sitten, 2. tehdasteollisuuden ja massatuotannon nousu, joka alkoi Britanniasta ja levisi 1800-luvun kuluessa lähes kaikkialle sekä 3. tietotekniikan aikakausi, jonka keskeisiin manifestaatioihin kuuluu Intellin mikroprosessorin markkinoille tulo vuonna Nämä muutokset ovat jokainen omalla tavallaan vaikuttaneet koko ihmiskunnan elinehtoihin. 20 jukka ohtonen

21 Teollisuuden nousu muutti materiaalisen toimeentulon perustan sekä käsityksen ajasta ja tehokkuudesta. Useita sukupolvia luonnon ja kasvukausien varsin sallivassa rytmissä eläneille agraarisen yhteiskunnan ihmisille oli ylivoimaista hyväksyä esimerkiksi kemian teollisuudessa arkipäiväisenä asiana ilmenevä viidennen desimaalin merkitys. Tehdasteollisuus edellytti uudenlaista ajattelua ja osaamista sekä uusien merkitysten tunnistamista ja hyväksymistä sekä uudella tavoin organisoituneen ihmisen kehittymistä. Sama tapahtuu nyt, kun massatuotanto vaihtuu joustavaksi tuotannoksi. Tehdasteollisuudelle tyypilliset tehokkuuskäsitykset ja arjen mallit ja rutiinit menettävät merkitystään ja tilalle kehittyvät uudet tavat toimia ja tehdä työtä. Tietoyhteiskunnan ja joustavan tuotannon tehokkuuskäsitys on toinen kuin tehdasteollisuudessa ja massatuotannossa. Suuruuden ekonomian tilalle on noussut uudenlaiset vaatimukset, kuten osuvuus, muutos- ja reagointinopeus. Tuotteen ja palvelun tulee mukautua mahdollisimman tarkoin käyttäjänsä tarpeisiin. Tehokkuutta on mahdollisimman herkkä ja nopea reagointi kysynnän muutoksiin, jolloin vaihtelun karsinnan sijaan haasteena on vaihtelun ja jatkuvan muutoksen hyväksyntä. Teknologisen tyylin muutosta ilmentää myös asiakaslähtöisyyden vaatimuksen nousu. Tällöin kyseessä ei ole pelkkä asiakkaan kuuleminen, vaan kokonaan uudenlainen toimintakonsepti, ajattelu- ja toimintatapa, jossa sekä tuottajan että asiakkaan asiantuntemus ovat yhtä lailla käytössä. Työ on muuttunut lihasvoimaa vaativasta fyysisestä ja mekaanisesta toiminnasta tietoon ja osaamiseen perustuvaksi, omaehtoiseksi ja itsenäiseksi työskentelyksi. Massatuotannon ylivertainen voima tuottaa hyvinvointia on alkanut hiipua. Lähes yhtäjaksoisesta materiaalisesta kasvusta huolimatta reaalinen hyvinvointi ei ole Suomessa lisääntynyt enää yli 20 vuoteen. Massatuotannon yhteiskunnalle sovelias bruttokansantuote talouden ja hyvinvoinnin mittarina on saanut kasvavaa kritiikkiä osakseen ja sen rinnalle on kehitetty uusia kehitystä kuvaavia mittareita. Keskeisin näistä on aidon kehityksen indeksi (Genue Progress Indicator, GPI), jossa talouden ohella huomioidaan myös ja sosiaalisia ja ekologisia tekijöitä. Suomessa BKT ja GPI kehittyivät samansuuntaisesti 1980-luvun loppuun saakka. Sen jälkeen tapahtui käänne, jossa huolimatta BKT:n kasvusta, GPI kääntyi pitkäkestoiseen laskuun, joka on jatkunut näihin päiviin saakka siten, että nyt olemme samalla tasolla kuin 1960-luvulla. (Hoffrén J. Kestävän hyvinvoinnin mittaamisen vaihtoehdot. Hyvinvointikasaus 1/2011. Tilastokeskus.) avartajat-hanke 21

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät 19.10.2016 Maija Schellhammer-Tuominen Tavoitteena tavallinen elämä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

VASTUUTA Tervetuloa!

VASTUUTA Tervetuloa! VASTUUTA 2020 Tervetuloa! Miksi kannattaa opinnollistaa työtoimintoja? Kehittää pajan/järjestön omaa työtoimintaa ammatillisempaan suuntaan, kun sitä verrataan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi TIETOISKU KANSAINVÄLISEEN LIIKKUVUUTEEN Opiskelijan työssäoppimisjakso ulkomailla ja ECVET 3.9.2014, Kerava Opetusneuvos Hanna Autere Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen JOBIn postia JOBIn tavoitteet: 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin sekä toimintamallin kehittäminen 2) ECVETin

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lämpimästi tervetuloa! Opinnollistamisen koulutus

Lämpimästi tervetuloa! Opinnollistamisen koulutus Lämpimästi tervetuloa! Opinnollistamisen koulutus 3. 16.5.2016 Kisälli Harjulanmäki Sotainvalidien Veljesliitto Uudenmaan piiri ry Apuomena ry Taidoilla töihin hanke Karkkilan Kaupunki Ruukinpaja Ruukinpaja/Yhteiskoulu

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta Koulutustakuun mahdollisuudet Terttu Kiviranta 26.9.2013 Nuorisotakuu Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään Koulutustakuu 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä NAO-seminaari 30.9.2015, Turku Aineisto Kysely lähetettiin kaikkiaan 224 TPY:n jäsenorganisaatiolle

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot