Asiantuntijaseminaarit käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiantuntijaseminaarit käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista"

Transkriptio

1 Työ r a p o r t t i Asiantuntijaseminaarit käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista Kimmo Kivinen Juha-Pekka Turunen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI. FINLAND Tel Fax

2 Työ r a p o r t t i Asiantuntijaseminaarit käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista Kimmo Kivinen Juha-Pekka Turunen Helmikuu 1999

3 Työ r a p o r t t i Asiantuntijaseminaarit käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista Kimmo Kivinen..Juha-Pekka Turunen Diskurssi Oy Helmikuu 1999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 EXPERT SEMINARS ON ENVIRONMENTAL IMPACT ASSESSMENT OF THE FINAL DISPOSAL FACILITY OF SPENT NUCLEAR FUEL ABSTRACT Posiva Oy has during conducted the Environmental lmpact Assessment (EIA) procedure for the final disposal facility of spent nuclear fuel in Finland. At the programming stage (scoping) of the procedure, the citizens and all interested parties had their say about the contents of EIA. Also about the program document everyone could express their opinion. The Ministry of Trade and lndustry co-ordinates the EIA-procedure. The Ministry said at its official statement on June 1998 among others, that Posiva should discuss the methods available for Social lmpact Assessment (SIA) during public participation. After the statement Posiva arranged a four seminar series to discuss the EIA principles and methods for the disposal facility of spent nuclear fuel. The seminars aimed at giving opportunities to specialists and authorities to discuss important matters within the EIA driven by Posiva. Posiva co-ordinated the discussions and informed the parties about timely things. The first seminar handled the EIA procedure of the final disposal of spent nuclear fuel. The second seminar concentrated on transportation of spent nuclear fuel to the optionai disposal sites. Transport safety, risk analysis, fears and optionai transportation routes were discussed. The third seminar focused especially on SIA methods. The audience consisted mainly of researchers. The fourth and last seminar handled SIA from the viewpoint participating authorities. Especially economic impacts and public image of the communities and fears of the inhabitants were handled as well as the methods that were used for the assessments. Posiva decided to focus the SIA on matters that were considered significant by the inhabitants of the communities at the optionai sites. lnformation about possible impacts and their significance was gathered by interviewing the interested groups, by discussing at the open public meetings and by gathering written comments. Keywords: final disposal of spent nuclear fuel, environmental impact assessment, social impact assessment, transportation of spent nuclear fuel

5 ASIANTUNTIJASEMINAARIT KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA TIIVISTELMÄ Posiva suorittaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksesta (YVA)-Iain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vuosina Arvioinnista on laadittu ohjelma, johon kansalaiset ja viranomaiset sekä muut sijoituspaikkakuntien osapuolet ovat voineet vaikuttaa jo laadintavaiheessa. Kauppaja teollisuusministeriö (KTM) on antanut ohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon kesäkuussa KTM:n lausunnossa Pasivan edellytettiin mm. Käynnistävän keskustelun sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmistä. "Hankkeesta vastaavan tulisi käsitellä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa (SVA) käytettäviä menetelmiä YVA -menettelyyn liittyvässä tiedotuksessa ja vuorovaikutuksessa... " Posiva järjesti syksyllä 1998 neljän seminaarin sarjan, joissa käsiteltiin YVA:n periaatteita ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen suunnittelussa. Seminaarisarjalla tarjottiin asiantuntijoille ja viranomaisille mahdollisuus osallistua Pasivan järjestämään ympäristövaikutusten arviointiin. Keskustelussa asiantuntijat ja viranomaiset ovat saaneet tuoda esille tärkeinä pitämiään asioita arvioinnista. Samalla Posiva on pyrkinyt edistämään asiantuntijoiden ja viranomaisten keskustelua sekä informoimaan heitä ajankohtaisista hankkeeseen liittyvistä asioista. Ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Toisessa seminaarissa käsiteltiin ydinjätteiden kuljetuksia loppusijoituspaikkakunnalle. Kuljetusseminaarissa tarkasteltiin kuljetusten turvallisuutta, riskianalyysiä ja kuljetuksiin liittyviä pelkoja, sekä kuljetusvaihtoehtoja. Tilaisuus oli tarkoitettu ydinjätteen kuljetuksista vastaaville ja ydinjätealalla työskenteleville sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kolmannessa seminaarissa käsiteltiin erityisesti sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmiä. Seminaari oli suunnattu alan tutkijoille. Neljäs ja viimeinen seminaari koski myös sosiaalisten vaikutusten arviointia ja se oli tarkoitettu loppusijoituslaitoksen sosiaalisten vaikutusten arviointiin osallistuville viranomaisille. Loppusijoituksen SVA seminaareissa käsiteltiin sosioekonomisiin vaikutuksiin, imagoon ja pelkoihin liittyviä tutkimuksia ja niiden menetelmiä. Pasivan lähtökohtana oli selvittää vertailupaikkakunnilla tärkeinä pidettäviä asioita. Niitä kartoitettiin mm. haastattelemalla eri intressiryhmiä, keskustelemalla kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa ja keräämällä kirjallista palautetta. Tämän pohjalta ovat nousseet esille aihealueet, joista Posiva on teettänyt lisätutkimuksia. Näiden tutkimusten menetelmistä seminaarisarjassa kuultiin alustuksia ja käytiin keskustelua. Avainsanat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, ympäristövaikutusten arviointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi, käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus

6 1 SISÄLL VSLUETTELO Tiivistel mä Abstract 1 JOHDANTO Tausta Tilaisuuksien tavoite Tilaisuuksien osallistujat Raportin sisältö HANKE JA SEN YVA 2.1 Hankkeen historiaa Pesivan YVA 2.3 Ongelmia Pesivan SV A:ssa KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KULJETUS LOPPUSIJOITUS- PAIKKAAN Kuljetusten turvallisuus - käytetty ydinpolttoaine yksi ryhmä vaarallisia aineita Ydinainekuljetusten turvallisuusvaatimukset Keski-Euroopan kontaminoituneista kuljetuksista Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten riskianalyysi Riskianalyysin tavoitteet Kuljetusjärjestelyjen kuvaus Tutkimusmenetelmien yleiskuvaus Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään Miksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään -tieteen näkökulmasta Miksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään - kansalaisten näkökulma Yleistä kuljetuksista Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille Lähtökohdat Reittivalintojen perusteet Yhteenveto ja johtopäätökset

7 2 4 LOPPUSIJOITUKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Loppusijoitushanke Vaihtoehtoisten sijoituskuntien nykytila ja tulevaisuuden suunnitelmat Hankkeen vaikutukset yritystoimintaan ja työllisyyteen Hankkeen vaikutukset väestökehitykseen Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Hankkeen vaikutukset kiinteistöjen arvoon Hankkeen vaikutukset kunnallistalouteen Hankkeen vaikutukset aluetalouteen LOPPUSIJOITUSHANKKEEN KUNNALLISTALOUDELLISET VAIKUTUSMEKANISMIT KIINTEISTÖJEN ARVOT Tutkimuksen sisältö ja päätavoitteet Tutkimusmenetelmät 26 Tutkimuksen tuloksia LOPPUSIJOITUKSEN IMAGOVAIKUTUKSET Tutkimus Tuloksia KUNTAIMAGOT LOPPUSIJOITUKSEEN LIITTYVÄT PELOT, RISTIRIIDAT JA HUOLENAIHEET Lähestymistapoja ydinjätteeseen yhteiskuntatieteissä Lähestymistapoja SVA:iin Ydinjäte SVA:n ongelmia Etiikka Kysymyksiä käytetyn ydinpolttoaineen sosiaalisten vaikutusten yhteiskuntatieteelliseen arviointiin Mitä vielä voisi tehdä tämän hankkeen yhteydessä? JULKISHALLINNOLLINEN YDINJÄTETUTKIMUS (JYT) SEMINAARIEN TARKASTELUA JÄRJESTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

8 3 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Posiva suorittaa YVA-Iain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Arvioinnista on laadittu ohjelma, johon kansalaiset ja kaikki kiinnostuneet tahot ovat voineet tutustua ja esittää mielipiteensä maalis-huhtikuussa Kauppa- ja teollisuusministeriö {KTM) on antanut ohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon kesäkuussa Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) on tärkeää vuorovaikutus eri osapuolten välillä. YVA-ohjelmaa laadittaessa keskeisessä asemassa ovat olleet vaihtoehtoisten sijoituspaikkakuntien asukkaat, jotka ovat esittäneet näkemyksiään arvioitavista asioista. Kuntalaisten lisäksi mukaan ovat tulleet eri alojen asiantuntijat. Posiva on järjestänyt neljä seminaaria, joissa on käsitelty ydinjätteen loppusijoituslaitoksen YVA:n periaatteita. Ensimmäisessä seminaarissa ( ) käsiteltiin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointia. Tämä tilaisuus oli tarkoitettu lähinnä viranomaisille. Toisessa seminaarissa ( ) käsiteltiin ydinjätteiden kuljetuksia loppusijoituspaikkakunnalle. Tilaisuus oli tarkoitettu ydinjätteen kuljetuksista vastaaville ja ydinjätealalla työskenteleville sekä muille kiinnostuneille. Kolmannessa seminaarissa ( ) käsiteltiin erityisesti sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmiä. Seminaari oli suunnattu alan tutkijoille. Neljäs ja viimeinen seminaari ( ) oli myös sosiaalisten vaikutusten arvioinnista (SVA) ja se oli tarkoitettu loppusijoituslaitoksen sosiaalisten vaikutusten arviointiin osallistuville viranomaisille. 1.2 Tilaisuuksien tavoite KTM:n lausunnossa, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen YVA:sta, pyydettiin keskustelua siitä, mikä on alan näkemys sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmistä. "Hankkeesta vastaavan tulisi käsitellä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käytettäviä menetelmiä YVA -menettelyyn liittyvässä tiedotuksessa ja vuorovaikutuksessa... " Seminaarisarjalla on annettu asiantuntijoille ja viranomaisille mahdollisuus osallistua rakentavan keskustelun kautta Pasivan järjestämään ympäristövaikutusten arviointiin. Keskustelussa he ovat saaneet tuoda esille tärkeinä pitämiään asioita arvioinnista. Samalla Posiva on pyrkinyt koordinoimaan asiantuntijoiden ja viranomaisten keskustelua sekä informoimaan asiantuntijoita ja viranomaisia ajankohtaisista asioista.

9 4 1.3 Tilaisuuksien osallistujat järjestetyssä ensimmäisessä tilaisuudessa oli mukana edustajia Eurajoen kunnasta, Kuhmon ja Loviisan kaupungista, Kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Säteilyturvakeskuksesta, Ympäristöministeriöstä, Imatran Voima Oy:stä ja L T Konsultit Oy:stä järjestettyyn ydinjätekuljetuksia käsitelleeseen tilaisuuteen oli kutsuttu kuljetuksista vastaavia tahoja ja ydinjätealalla työskenteleviä sekä muita kuljetuksista kiinnostuneita. Paikalla oli edustajia Ratahallintokeskuksesta, Valtionrautateiltä, Tielaitokselta, Liikkuvasta poliisista, Suojelupoliisista, Suomen kuorma-autoliitosta, Merenkulkulaitokselta, VTT Energiasta, Kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Säteilyturvakeskuksesta, Liikenneministeriöstä, Kainuun ympäristökeskuksesta, Lounais Suomen ympäristökeskuksesta, IVO-yhtiöistä, L T-Konsulteista ja ANSERI-konsultit Oy:stä SVA tilaisuuteen oli kutsuttu sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kotimaisia tutkijoita, asiantuntijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita tahoja. Edustettuina olivat yksittäisten tutkijoiden lisäksi Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Stakes, JYT yhteistyöryhmä, JYT johtoryhmä, Kuluttajatutkimuskeskus, Imatran Voima Oy, Corporate lmage Oy, Diskurssi Oy, Kaupunkitutkimus S. Laakso, Maakanta Oy ja Yritystaito Oy SVA tilaisuuteen oli kutsuttu loppusijoituslaitosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin osallistuvia viranomaisia ja muita asiantuntijatahoja. Edustettuina olivat Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kuluttajatutkimuskeskus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Oulun lääninhallitus, Tielaitos, Turun yliopiston Sosiologian laitos, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, Äänekosken kaupunki, Imatran Voima Oy, Corporate lmage Oy, Diskurssi Oy, Kaupunkitutkimus S. Laakso, Maakanta Oy ja Yritystaito Oy. 1.4 Raportin sisältö Tämä raportti sisältää, ensimmäistä seminaaria lukuun ottamatta, seminaareissa esitetyt alustukset ja SVA seminaarien osalta myös alustuksista käydyn keskustelun. Luvussa 2 käsitellään Pasivan YVA -hanketta Pasivan edustajien Juhani Viran ja Jaana Avolahden pitämien alustusten pohjalta. Luvussa 3 esitetään kuljetusseminaarin alustukset. Tämän seminaarin keskustelua ei ole kirjattu. Kappaleesta 4 eteenpäin esitetään kahden SVA seminaarin alustukset keskusteluineen. Alustukset ja keskustelut on yhdistetty molemmista seminaareista, koska alustukset olivat osittain samoja. Kustakin aiheesta käyty keskustelu on sijoitettu alustuksen loppuun riippumatta siitä, missä vaiheessa seminaaria keskustelu käytiin. Alustuksia ja puheenvuoroja ei ole kirjattu sanatarkasti. Puheenvuorot ilmaistaan ' ' -merkillä ja kursivoinnilla. Pasivan edustajien puheenvuoroissa mainitaan henkilö nimeltä puheenvuoron lopussa.

10 5 2 HANKE JA SEN YVA 2. 1 Hankkeen historiaa Juhani Vira. Posiva: Jo ydinvoimateollisuuden alkuaikoina (1950-luvulla) jätteiden syntymisestä oltiin tietoisia ja jätehuoltoratkaisuihin liittyvien ympäristövaikutusten selvittämistä on pidetty tärkeänä (J.G. Growther: Nuclear energy in industry, George Newnes Ltd, 1956). Ensin ajatuksena oli antaa käytetyn polttoaineen jäähtyä ja haudata se sitten maahan tai mereen. Suomessakin lähtökohtana oli alusta alkaen jätteiden hautaaminen kallioon (Y JT:n ydinjäteselvitys vuodelta 1978). Asiaan liittyviä yhteiskunnallisia aspekteja käsiteltiin tuolloin lähinnä toiminnan harjoittajan näkökulmasta. Sijaintipaikan valintakriteerinä oli esimerkiksi alueen harva asutus. Eristämisperiaate on omaksuttu myöhemmin. Sen mukaan käytetty ydinpolttoaine pakataan tiiviisiin säiliöihin, joista ei pääse ympäristöön merkittäviä tai havaittavia päästöjä. Riskianalyysi syntyi yhdysvaltalaisen ydinvoimaloiden riskiselvityksissä käytetyn WASH mallin pohjalta. Siinä tehdään skenaarioita mahdollisista kehityksistä ja pyritään muodostamaan riskitasosta kvantitatiivinen arvo. Riskianalyysi levisi varsinkin Yhdysvalloissa useille aloille. Sitä vaadittiin käytettäväksi hankkeissa, jotka voisivat aiheuttaa ympäristö- tai terveysvaaroja. Radikaaleimmissa vaatimuksissa esitettiin, että riskien minimointi tulisi ottaa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Riskianalyysin luotettavuutta kuitenkin epäiltiin. Asiantuntijoiden arvioita kyseenalaistettiin, samoin kuin koko lähestymistapaa. Ydinvoimasektori vastasi haasteeseen valistuksella. Ajateltiin, että riskianalyysin tulokset ja johtopäätökset hyväksyttäisiin paremmin, kun ihmiset ymmärtäisivät sen taustat ja perusteet. Tiedotus ja valistus onkin lisännyt kansalaisten luottamusta, mutta ei ainakaan toistaiseksi ole vielä vakuuttanut läheskään kaikkia. Vaatimus paikallisten ihmisten paremmista osallistumismahdollisuuksista päätöksentekoon onkin voimistunut. Näyttää yhä selvemmin siltä, että riskianalyytikoiden tarjoama riskikäsite ei vastaa kansalaisten kokemusta siitä uhasta, minkä esimerkiksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen koetaan tuovan. Kokonainen riskiselvityksen haara (risk perception studies) onkin pyrkinyt selvittämään, miten kansalaiset riskin kokevat. Näitä selvityksiä on käytetty myös valistustyössä. Suomessa vuonna 1988 voimaan tullut ydinenergialaki on lisännyt yleisen mielipiteen merkitystä ydinvoimaa koskevassa päätöksenteossa. Lain myötä päätösvaltaa siirtyi aikaisempaa enemmän kuntiin. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeessa onkin pyritty valistamisen sijaan vuorovaikutteiseen keskusteluun. Keskustelua on myös laajennettu pelkästä riskikeskustelusta hankkeen yhteiskunnallisen merkityksen pohtimiseen.

11 6 Samaan aikaan esimerkiksi Yhdysvalloissa keskustelu on siirtynyt riskianalyyseistä riskien hallintaan (risk management). Kysymys ei ole enää jokin tietynsuuruisen riskin hyväksymisestä, vaan tietyn toimintatavan hyväksyttävyydestä ja kansalaisten mahdollisuudesta (myöhemminkin) vaikuttaa toimintatapaan. Tällöin keskusteltavaksi tulee enemmänkin toiminta eikä riskiarvio. Tämän näkemyksen mukaan esimerkiksi pidettäessä kiinni nykyiseen ydinenergialainsäädäntöömme sisältyvästä demokratiakäsityksestä, vähintään yhtä merkittävä kuin riskianalyytikoiden riskiarvio on kansalaisten käsitys riskistä (konstruoitu riski). 2.2 Pasivan YVA Jaana Avo/ahti. Posiva: Asiantuntijoiden ja kansalaisten riskikäsitykset eroavat toisistaan. Ympäristövaikutusten arvioinnissa riskejä ja ympäristövaikutuksia ei voida määritellä pelkästään asiantuntijoiden välisessä vuoropuhelussa, koska riskit eivät ole aina objektiivisesti mitattavissa ja analysoitavissa. Riski ei ole pelkästään seurausta luonnon ja sosiaalisen ympäristön prosesseista, vaan jokainen tulkitsee tietoa omasta näkökulmastaan. Riskit ovat moniulotteisia uskomusten, asenteiden, arvostusten, tunteiden ja arvojen kokonaisuuksia. Tämän takia käsitys riskistä ja vaikutuksista muodostuu sosiaalisten konfliktien ja neuvottelujen perusteella. Riskianalyysiin sisällytetään sekä tieteellisesti perusteltua ainesta että arvoja. Ympäristövaikutusten arviointi on keino, jonka avulla oletettuja riskejä voidaan käsitellä. Siihen tarvitaan osapuolten välistä järjestelmällistä vuorovaikutusta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutusten arvioinnissa YVA:n prosessimaisuus painottuu. Arvioinnin sisältö muodostuu ja täsmentyy prosessin edetessä, samoin asioiden painotus muuttuu. Esimerkiksi kaikkia vaihtoehtojen vaikutuksia ei arvioida, vaan keskitytään olennaisiin ja tärkeisiin. Rajauksia ja painotuksia tehtäessä on tärkeää, että prosessiin osallistuu laajasti asiantuntijoita ja kansalaisia. Asiantuntijat eri aloilta synnyttävät arvion hankkeen tieteellisestä ja teknisestä soveltuvuudesta ja kansalaiset arvioivat hankkeen yhteiskunnallisen soveltuvuuden. Lopputuloksena syntyy yhtenäinen esitys hankkeen vaikutuksista, joka ei ole konsensus, vaan sisältää ristiriitaisiakin arvioita. Sosiaaliset vaikutukset voidaan määritellä vaikutuksiksi elämäntapaan, hyvinvointiin, elinoloihin ja/tai viihtyvyyteen. Sosiaaliset vaikutukset voivat tarkoittaa eri näkökulmista eri asioita. Arvioitavien sosiaalisten vaikutusten rajaamisen lähtökohtana käytetyn ydinpolttoaineen SVA:ssa on ollut loppusijoituspaikkakuntien asukkaiden näkemykset mahdollisista vaikutuksista. Näkemyksiä mahdollisista vaikutuksista saatiin haastattelemalla eri intressiryhmiä, yleisötilaisuuksien keskusteluista ja keräämällä kirjallista palautetta. Joitakin esimerkiksi Sairisen SVA -määritelmän kohtia on jäänyt arvioinnista pois, koska mahdollisten sijoituspaikkakuntien asukkaat eivät tuoneet niitä esille, esimer-

12 7 kiksi vaikutuksia paikkakunnan instituutioihin. Suuren merkityksen saivat esimerkiksi sosioekonomiset ja imagokysymykset Seuraavassa on lueteltu Pasivan teettämät ja tekeillä olevat selvitykset sosiaalisten vaikutusten arvioinnista: Aluekuvaukset (Suunnittelukeskus Oy) Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen sosiaalinen ulottuvuus, väliraportti (YTK/TKK) Vuorovaikutus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arviointiohjelman laadintavaiheen tilaisuudet. (Diskurssi Oy) Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen sosiaaliset vaikutukset kuntalaisten näkökulmasta, haastattelututkimus (YTK/TKK) Kuntalaispalaute ympäristövaikutusten arvioinnissa. Kirjallinen palaute, pienryhmät ja lehtikirjoittelu (Imatran Voima Oy 1 Ympäristönsuojeluyksikkö) Taloudellisten vaikutusten arviointi (Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi) Taloudellisten vaikutusten arviointi (Yritystaito Oy) Kiinteistöjen arvot Eurajoella, Kuhmossa, Loviisassa ja Äänekoskella (Maakanta Oy) Kuhmolaisten yritysten perustietaselvitys (Kuhmon yrittäjät ry) - Ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen mahdolliset vaikutukset kuluttajien valintoihin ja loppusijoituspaikkakunnan tuotteiden menekkiin markkinoilla (Kuluttajatutkimuskeskus) Kuntaimagotutkimus (Corporate lmage Oy) Matkailijoiden suhtautuminen loppusijoitukseen (YTK/TKK) Sosiaalisten vaikutusten yhteiskuntatieteellinen arviointi (Turun yliopisto, Sosiologian laitos) 2.3 Ongelmia Pasivan SVA:ssa Sosiaalisten vaikutusten arviointi on pulmallista. Esimerkiksi kyselyissä on törmätty metodiseen ongelmaan. Ihmiset pyrkivät vastaamaan kyselyihin loogisesti, yleisesti hyväksyttävästi ja välttämään ristiriitoja vastaustensa kesken. Mutta keskusteluissa huomataan, että ihmisten on hyvin vaikeata ilmaista monia asioita. (Vira) Kyselyn avulla selvitettiin esimerkiksi matkailijoiden suhtautumista loppusijoitukseen. Kyselyn tuloksiin pitää tehdä kuitenkin lukuisia varauksia, esimerkiksi "miten ihmiset todellisuudessa toimivat 20 vuoden päästä". Tämän takia kysely ei voi olla ainut tapa selvittää asioita. (Avolahti) Yksi ongelma on myös asukkaiden passiivisuus ja väsymys. Esimerkiksi kyselyjä lähetettiin kaikkiaan ja vastauksia saatiin 700. Lisäksi lähetettiin lehdyköitä ja järjestettiin tilaisuuksia. Näiden lisäksi on Julkishallinnollinen ydinjätetutkimusohjelma (JYT) tehnyt paikkakunnilla haastatteluita ja kyselyitä. Paikkakuntalaisten innostus aihetta kohtaan alkoi hiipua. (Vira)

13 8 KYSYMYKSIÄ JA KOMMENTTEJA: Nykyään tehdään niin paljon kvantitatiivista tutkimusta, pyrkien taulukoimaan asioita, mutta laadullinen tutkimus pystyisi vastaamaan paremmin. Pitäisi pyrkiä yhdistämään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta. Posiva teetti kyselyn matkailijoille: "Tulisitko paikkakunnalle jos täällä olisi ydinjätteitä: en, ehkä, kyllä, en tiedä ". Vajaa tuhat vastasi. Matkailijoiden mielestä hanke vaikeuttaa matkailua. Mutta kyselyn asettelussa on aina ongelmia ja tuloksiin liittyy joitakin varauksia. (Avolahti) Monipuolistakaa vaan metodistisia välineitä, mutta kyllä kyselylläkin on käyttöä. Kyllä ihmiset osaavat itse ajatella asioita. Ydinjätteiden loppusijoituksen SVA on vaikeata, koska sosiaaliset vaikutukset tulevat muuttumaan koko ajan. Pitkä aikaperspektiivi (esimerkiksi 50 vuotta) on ongelmallinen sekä teknisten, taloudellisten että sosiaalisten ennusteiden laatimisessa. (Vira) Tällä hetkellä ei kovin tarkkaan tiedetä, mitä SVA:IIa tarkoitetaan. Miten se pitäisi määritellä tutkijoiden mielestä? Stakes määrittelee SVA:n lain pohjalta eli asukkaita kuunnellaan todella prosessin eri vaiheissa, varsinkin alkuvaiheessa ja eri ryhmät, tasot ja tahot otetaan mukaan. Asioista myös tiedotetaan. Pitää huomata, että YVA:n aikataulu ei sovi SVA:iin. SVA alkaa ennen YV A:a ja jatkuu pidemmälle. Mitä Pasivan SVA:IIa tarkoitetaan? Jos pitäisi tyypitellä Pasivan SVA näkemys, niin se olisi demokraattinen. Muita mahdollisia vaihtoehtoja voisi olla asiantuntijavetoinen tai tasapuolisuusvetoinen SVA. Imatran Voima Oy:n SVA raportti valmistuu kohta. Heidän kokemusten mukaan SVA pitäisi aloittaa aiemmin, mutta YVA:n tilaaja usein haluaa nopeamman prosessin. Hekin kokivat ongelmana liian passiiviset ihmiset, koska osallistamista pitää järjestää niin usein. IVO lähetti kyselyä ja sai 25 vastausta. Tilaisuuksissa oltiin myös kyllästyneitä jatkuvaan osallistumiseen: "Joko te taas vaivaatte meitä tällä ydinasialla?" Vielä on tekemättä ydinenergialain mukaiset kuulemiset, eli sitten vasta väsymistä tulee. Asetammeko liian suuria vaatimuksia SVA:IIe, osallistuminen on hankalaa ja sitä ei ole vielä riittävän paljon tutkittu. Tilaisuuksissa istuminen ei vielä siirrä valtaa. Tärkeämpää kuin osallistujamäärä on keskustelun taso, ihmisiä saattaa turhauttaa kun todellisia päätöksiä ei päästä tekemään, koska hanke on niin pitkä. YVA:ssa on ongelmakohtia jotka eivät hankkeesta vastaavan ponnisteluilla korjaannu. Tilaisuuksissa käy samat ihmiset, muodostuuko niistä tietty tilaisuuksien valtael iitti.

14 9 3 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KULJETUS LOPPUSIJOITUSPAIKKAAN 3. 1 Kuljetusten turvallisuus - käytetty ydinpolttoaine yksi ryhmä vaarallisia aineita Tero Varjoranta. Säteilyturvakeskus (STUK) Vaarallisten aineiden kuljettamiselle on olemassa erityiset määräykset. Aineet on jaettu yhdeksään ryhmään (räjähdys-, palo-, säteilyvaarallisia, myrkyllisiä, syövyttäviä jne). Radioaktiivisten aineiden osuus vaarallisten aineiden kuljetuksista on n. 2 %. Maailmassa kuljetetaan vuosittain miljoonaa yksikköä ja Suomessa vuosittain yksikköä radioaktiivista ainesta. Niistä ydinvoimaloiden tuoreen polttoaineen osuus on 1-2 %, Suomessa tehdään alle 20 kuljetusta/vuosi. Ydinvoimaloiden käytettyä polttoainetta on kuljetettu vuosikymmeniä maanteitse, rautateitse ja meritse. Ydinjätteitä on kuljetettu useista Euroopan maista. Ne päätyivät etupäässä Ranskaan ja Englantiin. Japanista on tehty noin 100 kuljetusta erikoislaivoilla. Suomesta käytettyä ydinpolttoainetta on kuljetettu Venäjälle vuosina Ruotsissa käytettyä ydinpolttoainetta on kuljetettu voimaloista vuodesta 1985 lähtien keskusvarastoon laivalla noin 15 kertaa vuodessa. Maailmalla ei ole sattunut yhtään terveyttä uhannutta onnettomuutta kuljetuksissa. Ydinjätekuljetusten turvallisuusmääräykset ovat yhtenäiset eri maissa. Ne pohjautuvat IAEA standardiin. Suomessa on kattolaki vaarallisten aineiden kuljetuksista. Kattolakia tarkennetaan kuljetusmuotokohtaisissa asetuksissa. Tieliikenteessä sovelletaan yleiseurooppalaista maantiekuljetussopimusta (ADR), jota liikenneministeriön päätös tarkentaa edelleen. Rautatieliikenteessä on olemassa kansainvälisen rautatiesopimuksen liitteen määräykset (RIO), jota myös liikenneministeriön päätös tarkentaa. Meriliikenteessä on kansainvälinen sopimus (IMDG-koodi). Lentoliikenteessä on samoin kansainväliset sopimukset; ICAO-maiden välinen sopimus ja!alalentoyhtiöiden välinen sopimus. Näiden lisäksi STUK on antanut ohjeet "Ydinaineiden ja ydinjätteiden kollit ja pakkaukset" ja "Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetukset". Turvallisuus tulee varmistaa ensisijaisesti pakkauksella. Kuljetuksien peruskollit ovat lp-, A- ja 8-tyyppiä. Suojauskyky tulee olla kuljetettavan aineen ominaisuuksien mukainen. Käytetyn polttoaineen kuljetukset tehdään 8-tyypin pakkauksella. Pakkauksen on taattava säteilysuojaus, alikriittisyys ja jälkilämmön poistuminen. Pakkauksen on myös kestettävä vakavan onnettomuuden rasitukset, kuten törmäykset, tulipalot ja uppoamiset. Pakkauksen kestävyys todetaan testein, jossa kappale pudotetaan 9 metrin korkeudesta peräänantamattomalle alustalle, metrin korkeudesta metallitapin päälle, poltetaan 30 min:a 800 C:n lämpötilassa, upotetaan 15 metrin syvyyteen 8 tunniksi ja 200 metrin syvyyteen tunniksi. Testirasitukset kohdistetaan pakkauksen heikoimpaan kohtaan. Tällaiset testirasitukset ovat suurempia kuin esimerkiksi 150 km/h kulkevan veturin törmäys kiskoilla olevaan pakkaukseen.

15 Ydinainekuljetusten turvallisuusvaatimukset Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksille vaaditaan ydinenergialain asetuksen (56-60 ) mukainen kuljetuslupa. STUK myöntää luvan, joka on kuitenkin hyvin yleisluontoinen. Pelkän luvan perusteella matka ei vielä voi alkaa. Luvan lisäksi tarvitaan: Pakkauksen hyväksymistodistus eli STUK:n tyyppihyväksyntä. Jos pakkaus on ulkomainen STUK saattaa ulkomaisen viranomaisen todistuksen voimaan. Tähän vaaditaan alkuperäinen todistus, suunnitteluaineisto ja testit tuloksineen. Suomessa valmistetuille pakkauksille STUK antaa oman hyväksymistodistuksen. Kuljetussuunnitelma, joka sisältää yleistiedot, reitit, välineet, vaihtoehdot, pysähdykset, valmiussuunnitelman onnettomuuksien varalle ja turvasuunnitelman ilkivallan, terrorismin yms. varalle. Lisäksi selvitetään henkilökunta ja sen pätevyys sekä turvallisuusohjeisto (mittaukset, pakkaukset, kalusto, laitteiston käsittely, käyttö ja tarkastukset jne.). Kuljetuksen hyväksymistodistus, joka sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot kyseisestä kuljetuksesta, tietoja ydinaineesta (palamat, aktiivisuudet, jälkilämmöt jne.), tietoja pakkauksesta sarjanumeroineen sekä reitit, vaihtoehdot, ajankohdat ja hyväksytyn kuljetussuunnitelman. Edellisten lisäksi tarvitaan kuljetukselle ydinvastuuvakuutus, STUK:n hyväksymä kuljetuksen vastuullinen johtaja ja varmistus siitä, että lupiin ja hyväksymisiin mahdollisesti kirjatut ehdot ovat toteutettu. Kuljetusten aikana STUK:n edustaja on kuljetuksissa mukana ja valvoo yhteistyössä poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa niitä. Säädökset ja yleismaailmalliset menettelyt ovat omalta osaltaan taanneet turvalliset kuljetukset. Säädöksiä kiristetään aina tarvittaessa Keski-Euroopan kontaminoituneista kuljetuksista Vuonna 1998 kohua herättäneet kontaminoituneet kuljetukset tapahtuivat Saksasta Ranskaan. Jälleenkäsittelyyn kuljetettiin noin 50 kuljetusta vuosittain rautateitse. Puhtaan kuljetuksen raja on 4 Bq/cm 2. Vuonna tapauksessa ja vuonna 1998 kahdessa tapauksessa raja ylittyi. Aktiivisuus oli Bq/cm 2. Suurin "hotspot" oli Bq/cm 2. Tämä vastaa kehon sisällä noin 20 % vuotuisesta taustasäteilyn annoksesta (BMU). Kuljetuksissa oli sattunut pieniä ylityksiä jo vuodesta 1985, mutta ne salattiin viranomaisilta. Kontaminaatio ei kuitenkaan aiheuttanut haittaa ympäristölle eikä ihmisille. Kontaminaation syitä tutkitaan. Vaihtoehtoisia syitä voivat olla allasvesi, huokosista (valurauta, maalityyppi) tärinän ja jälkilämmön ajamana tapahtuva kontaminaatio tai kaluston pakkauksen pinnoille aiheuttama kontaminaatio. Tällä hetkellä kuljetukset on pysäytetty ja varastotilan loppuminen voi pysäyttää reaktoreita.

16 11 Saksasta Englantiin on viety jälleenkäsittelyyn parikymmentä kuljetusta vuodessa. Kolmen vuoden aikana on ollut kuusi pientä aktiivirajan ylitystä ( Bq/cm 2 ). Toistaiseksi viranomaiset eivät ole rajoittaneet kuljetuksia. Sveitsistä Ranskaan on kuljetettu viimeisen kahden vuoden aikana noin 50 kuljetusta jälleenkäsittelyyn. Seitsemässä kuljetuksessa aktiiviraja on ylittynyt, enimmillään 1400 Bq/cm 2. Kontaminaatiota on tapahtunut rautatiekuljetuksissa kolmesta laitoksesta, mutta ei maantiekuljetuksissa. Kuljetukset on pysäytetty, mutta asteittaista paluuta odotetaan. Ranskassa on ollut pieniä ylityksiä jo vuodesta Viranomaiset ovat todenneet, että pakkaukset eivät ole vuotaneet. Koska ylitykset salattiin viranomaisilta, aiheutui luottamusongelmia. Kaikki kuljetukset pysäytettiin. 3.2 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten riskianalyysi Seppo Vuori. VTT Energia Riskianalyysin tavoitteet Posiva Oy:n VTT Energialla tilaama tutkimus selvittää käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksista aiheutuvia terveydellisiä riskejä sekä normaalikuljetusten että poikkeuksellisten tapahtumien (häiriö- ja onnettomuustilanteet) yhteydessä. Tutkimuksella luodaan yleiskuvaa eri kuljetusmuotojen ja kuljetusreittien vaikutuksesta riskeihin. Tutkimuksessa arvioidaan riskien merkittävyyttä sekä vertaillaan radioaktiivisista aineista ja muista syistä aiheutuvia riskejä keskenään. Lisäksi tarkastellaan mahdollisia haittojen lievennystoimia häiriö- ja poikkeustilanteiden yhteydessä Kuljetusjärjestelyjen kuvaus Ku ljetussä il iöt: - CASTOR-TVO (48-nippua; paino täytettynä n. 100 tonnia) - CASTOR-WER (84 nippua; paino täytettynä 140 tonnia) Kuljetusmuodot - maantiekuljetus - rautatiekuljetus - merikuljetus -näiden yhdistelmät Kuljetusreitit - Olkiluoto <=> Loviisa - Olkiluoto ~ Äänekoski - Olkiluoto ~ Kuhmo -Loviisa ~ Äänekoski -Loviisa ~ Kuhmo

17 Tutkimusmenetelmien yleiskuvaus Terveysriskien tarkastelussa otetaan huomioon sekä haittavaikutusten suuruus, että niiden todennäköisyys. Kokonaisriski määritellään näiden tulona ja summana eri tilanteiden yli: R = 1: Q P (H) H H = aiheutuvan haitan suuruus. (Esimerkiksi: säteilyannos tarkastellussa tilanteessa) Q = tarkastellun tilanteen todennäköisyys ( 1 /vuosi) P(H) = haitan todennäköisyys (myöhäisvaikutuksia/säteilyannos) R =aiheutuva kokonaisriski (myöhäisvaikutuksia/vuosi) Potentiaalista säteilyaltistusta arvioidaan määrittelemällä säteilyaltistus normaalikuljetuksista sekä säteilyaltistus häiriöistä ja kuljetusonnettomuuksista. Arvioinnissa tarkastellaan kuljetusmääriä, radiologisia ominaisuuksia, kuljetustapoja ja -olosuhteita, asukastiheyksiä, kuljetusjärjestelyjä, onnettomuustyyppejä ja niiden esiintymistiheyksiä, kuljetusastian vaurioitumismalleja, radioaktiivisten aineiden lähdetermin arviointia, leviämis-, laskeuma- ja annoslaskentamalleja. Onnettomuuksien todennäköisyyden arviointi Kuljetussäiliöiden sekä polttoaineen vaurioituminen ja mahdolliset päästöt edellyttävät joko liikenneonnettomuutta (suistuminen ja/tai törmäys) tai säiliön ja polttoaineen vaurioitumista (iskut ja ulkoiset tekijät). Liikenneonnettomuuksien frekvenssien arvioinnissa rautatiekuljetuksissa käytetään VR:n tilastoaineistoa ottaen huomioon reittien erityispiirteet. Maantiekuljetuksissa lähtökohtana ovat Liikennevakuutusyhdistyksen tilastot. Laivakuljetuksien osalta käytetään kansainvälisten tutkimusten tulosten pohjalta valittuja arvoja. Kuljetussäiliön vaurioitumista ja mahdollisia päästöjä voivat aiheuttaa törmäykset (toiseen ajoneuvoen tai esteeseen), iskut (esim. metallitangon iskeytyminen säiliöön), tulipalot (törmääminen palavia nesteitä kuljettavaan ajoneuvoon), uppoaminen (kuljetussäiliön joutuminen veden alle kuljetussäiliön suistuttua tai aluksen upottua) tai muut ulkoiset tekijät (terrorismi, ilmastolliset tekijät kuten salamaniskut). Normaalikuljetusten ja onnettomuustilanteiden aiheuttaman säteilyaltistuksen laskentamenetelmät Kuljetussäiliön ollessa liikkeessä tai pysähtyneenä, altistuu reitin varrella oleva väestö ja kuljetushenkilökunta ehjän säiliön ja erillisten säteilysuojien läpi tunkevalle ulkoiselle säteilylle. Vaurioitumistilanteissa arvioidaan ilmakehään vapautuvien päästöjen leviämistä ja eri altistusreittien kautta aiheutuvia säteilyannoksia (ulkoinen säteily, hengitysannos sekä sisäinen altistus elintarvikkeiden nautinnan kautta).

18 13 Laskentamalleina käytetään yhdysvaltalaisessa Sandia-laboratoriossa kehitettyä RADTRAN-mallia sekä VTT:n kehittämää ARANO-ohjelmaa. Toimenpiteet häiriö- ja poikkeustilanteissa Harvinaisia poikkeustilanteita lukuun ottamatta säilä suojaa vaurioituneenakin tehokkaasti ulkoiselta säteilyltä. Suojaavana vastatoimenpiteenä on pysyttely riittävän etäällä. Pitkäkestoisempien päästätilanteiden osalta säteilyaltistusta voidaan rajoittaa suojautumalla sisätiloihin. Vakavammissa tilanteissa on mittauksin varmistettava, onko onnettomuuspaikan lähistöllä tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä tarpeellista rajoittaa ja onko tarpeen puhdistaa saastunut maa-alue. 3.3 Miksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään Jaana Avolahti. Posiva Oy Miksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään- tieteen näkökulmasta 80-luvulla ja erityisesti 90-luvulla vuorovaikutus asiantuntijoiden ja kansalaisten välillä vaikeutui, koska käsitteet ymmärrettiin eri tavalla. Esimerkiksi käsite turvallisuus merkitsee asiantuntijoille kaiken toiminnan ehdotonta ja tärkeintä edellytystä {= koski se sitten ydinvoiman tuotantoa, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta tai polttoaineen kuljetuksia). Kansalaisille taas turvallisuus on suurin huolenaihe. Käsite-erojen takia tarvitaan sekä vuorovaikutusta että uusia osapuolia vuorovaikutukseen. Käytännössä teknisen tutkimuksen rinnalle on nostettu uudenlaista tieteellistä tutkimusta: yhteiskuntatieteet, käyttäytymistieteet (erit. psykologia) ja viestintä. Näiden tehtävänä on selvittää, miksi näkemykset ovat erilaisia ja miten näkemyksiä voitaisiin lähentää toisiinsa eli miten pelkoja voidaan lieventää. Tutkimustuloksia voidaan jäsennellä ja tarkastella eri tavoin. Seuraavassa joitakin esimerkkejä tuloksista: Selitys näkemysten erilaisuudesta ja vuorovaikutuksen esteistä Näkemykset ovat erilaisia, koska asiantuntijat perustavat näkemyksensä tekniseen tietoon, mutta kansalaisten näkemys perustuu sosio-psykologisiin tekijöihin. Kansalaiset käyttäytyvät uskomusten, arvojen ja asenteiden perusteella ja jättävät huomioimatta todisteet, jotka ovat vastakkaisia omien näkemysten kanssa. Asiantuntijat taas olettavat yleisön ymmärtävän, sen sijaan, että itse yrittäisivät ymmärtää yleisöä. Asiantuntijat perustavat arvioinnin todennäköisyyksiin, mikä laitantaa ihmiset, jotka haluavat tietää tarkalleen mitä tapahtuu. Asiantuntijat ovat antaneet takavuosina viivästyneitä vastauksia kriisitilanteissa, jolloin "tietokuilu" täyttyy nopeasti juoruilla. Lisäksi asiantuntijat käyttävät teknistä kieltä, jota kansalaisten on vaikea ymmärtää (ihmiset tunnistavat mieluummin sellaiset, jotka käyttävät tuttua kieltä, tuttuja käsitteitä ja arvoja). Vaikuttavana tahona on myös media, joka elää draamalla ja sensaatiolla. Media usein liioittelee ja yksinkertaistaa asioita.

19 14 Riskikäyttäytymiseen liittyviä teoreettisia malleja Tieteellisten innovaatioiden vastaanottoa selitetään yleisesti käytössä olevalla amerikkalaisella mallilla. Mallin ajatuksen voisi kiteyttää kahden muuttujan avulla: tekniikan hallitseminen ja tuttuus/tunteminen. Ydinteknologia kaikkine oheistoimintoineen yhdessä geeniteknologian kanssa sijoittuu ylhäiseen yksinäisyyteen sellaiseen paikkaan, jonka kansalaiset mieltävät itselleen tuntemattomaksi ja ei kontrolloitavissa olevaksi. Tätä mallia on käytetty myös suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa, vaikka amerikkalainen ydinteknologia on aivan eri suuruusluokkaa kuin suomalainen. Kansalaisten pelkojen kohdistuminen kuljetuksissa Käytetty ydinpolttoaine mielletään vaaralliseksi ja vaikeaksi käsitellä. Onnettomuuksien mahdolliset seuraukset huolestuttavat. Riskit eivät ole verrattavissa tunnettuihin riskeihin ja riskienarvioinnin malleihin on vaikea luottaa. Pelkojen lieventämisen ratkaisuehdotuksia Ratkaisuehdotukset muistuttavat YVA-prosessia ja sen perusperiaatteita. Avainasemassa on vuorovaikutus eri osapuolten välillä, mitä kehitetään poistamalla vuorovaikutuksen esteitä. Perinteisen ajattelun rinnalle omaksutaan uusi ajattelu, jossa hylätään ainoana totuutena seuraavat ajatukset: asiantuntijoilla on ainoa vääristymätön tieto riskistä riski on pelkästään seurausta luonnon ja sosiaalisen ympäristön prosesseista riskiä voidaan objektiivisesti mitata ja analysoida Uuden ajattelun mukaan hyväksytään, että: - jokainen tulkitsee tietoa omasta näkökulmastaan (kiinnostuksen ja kokemuksen perusteella) käsitys riskistä muodostuu sosiaalisesti neuvottelujen ja konfliktien kautta riski ei ole aina mitattavissa riskianalyysiin sisällytetään sekä tiedettä (tieteellinen arvio), että arvoja (eettiset yms) riskit ovat moniulotteisia: uskomukset, asenteet, arvostukset, tunteet, arvot päätöksentekoon vaikuttavat useat näkökulmat Miksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään- kansalaisten näkökulma YVA-ohjelma on laadittu vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Vuorovaikutuksessa ja ohjelman laadinnassa keskeinen ajatus on ollut kartoittaa kansalaisten mielestä keskeiset asiat. Kansalaisten näkemyksiä on kerätty haastatteluin, pienryhmäkeskusteluin ja yleisötilaisuuksissa, sekä läpikäymällä olemassa olevaa lehtikirjoittelua, saatua palautetta sekä aikaisempia tutkimuksia. Aineiston perusteella ydinjätteen kuljetuksia koskevat pelot liittyvät mm: 1. kuljetusten turvallisuuteen normaalioloissa

20 15 - kuten lisäävätkö vuotavat polttoainesauvat säteilyä 2. kuljetusten turvallisuuteen yhteiskunnan kriisitilanteissa - kuten sodan vaikutus onnettomuusriskeihin 3. yllättävien ja äkillisten häiriöiden mahdollisuuteen - esim. sabotaasin, mielenosoitusten tai muun vastaavan häirinnän vaikutukset onnettomuusriskeihin 4. inhimillisen erehdyksen aiheuttamiin onnettomuusriskeihin 5. säteilyriskejä aiheuttaviin onnettomuuksiin - esim. kuljetuskanttien kestävyys Pelot ovat yhteisiä kaikilla paikkakunnilla riippumatta siitä, onko kyse voimalaitospaikkakunnasta (Eurajoki, Loviisa) vai ei (Kuhmo tai Äänekoski). Aineiston perusteella on myös sellaisia kansalaisia, jotka eivät ole huolestuneita tai eivät pelkää kuljetuksia. Heidän perustelunsa on, että maanteillä näkee kuljetettavan kaiken aikaa myös muita vaarallisia aineita, joista ydinjäte on vain osa. Lisäksi he näkevät, että ydinjätteen kuljettamisesta ja sujuvuudesta on kokemuksia. Kansalaisten oma arvio pelon syistä voitaneen kiteyttää seuraavasti: 1. Käytettävissä ja saatavissa oleva tieto ei saavuta kuntalaisia. Joko kiinnostus puuttuu tai tieto ei vastaa tarpeita (esim. käytäntöihin liittyvä tieto puuttuu tai tieto heikoista kohdista puuttuu). Vasta sitten kansalaiset voivat arvioida kuinka vaarallisen asian kanssa ollaan tekemisissä. Tieto voi olla myös puolueellista, yksipuolista ja asenteellista (ainoat tiedon tuottajat ovat voimayhtiöitä ja vastustajia) tai vaikeasti ymmärrettävää. 2. Ihmiset voivat olla epätietoisia kuljetusten turvallisuuden takaamisesta. 3. Säteilyyn liittyvät pelot: "Voiko kuljetuksissa tapahtua onnettomuus, jossa radioaktiivista aineita vapautuisi yhtäkkiä ympäristöön?" 4. On olemassa ristiriitaisia tietoja. (Voimayhtiöt sanovat että riskejä ei ole, yhteiskuntatieteilijät sanovat, että riskejä on -+ minkä suuruisia riskejä on siis olemassa?) 5. Avoin keskustelu riskeistä ja uhkakuvista puuttuu. Kansalaisten pelkoja voi lieventää antamalla tietoa, joka vastaa kansalaisten tarpeita. Tiedon pitää olla puolueetonta. Tietoa tulisi saada tiedeyhteisöiltä, tutkimuslaitoksilta, luonnonsuojelijoilta ja tiedotusvälineiltä. Tiedon pitää olla myös käytännönläheistä. Tietoa pitää saada ajoneuvosta, kuljetustavoista, siitä kuljetetaanko pääteillä vai syrjäteillä, päivällä vai yöllä, millaiset ovat kuljetusastiat ja -pakkaukset ja kuinka pakkausten kestävyys on varmistettu. Tieto pitää saada heikoista kohdista, jotta voidaan arvioida, miten vaarallisen asian kanssa ollaan tekemisissä. Tarvitaan tietoa kuljetusonnettomuuden seurauksista ja onnettomuuksiin varautumisesta ja kuljetusten turvallisuuden takaamisesta. Lisäksi tiedon pitää olla ymmärrettävää. Yhteenvetona voidaan sanoa, että YVA:n tarkoitus on esittää keinoja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Tulevaisuus näyttää onnistutaanko kuljetuksiin liittyvien pelkojen lieventämisessä kuuntelemalla, ymmärtämällä, keskustelemalla ja antamalla sitä tietoa, jota kysytään.

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät Helsinki 7.-8.10.2015 Aiheita STUKin uusi opas turvajärjestelyistä http://www.julkari.fi/handle/10024/126376

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Helsinki 10. 11.12.2015 Aiheita Vastuista: lähetys, vastaanotto, koulutus STUKin uusi opas turvajärjestelyistä

Lisätiedot

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 41 LÄHIVAIKUTUSALUE VESISTÖVAIKUTUSALUE LOUHOS LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE 250 0 500 1000 m Kuva 7. Peura-ahon lähivaikutusalueen, valuma-alueen

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 2.12.2016 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Monitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut

Monitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut Monitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus Pohjoiset suurhankkeet ja ympäristövaikutusten arviointi -symposium, Oulu, 27.11.2013 Monitavoitearviointi

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan

Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan 3/2013 Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI T&K Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa Liikent eenhallinnan t avoit t eena on parant aa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

LAUSUNTO YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN LAAJENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

LAUSUNTO YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN LAAJENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Päiväys Datum Dnro Dnr 23.7.2008 LOS-2008-J-54-53 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite / Hänvisning Lausuntopyyntönne 27.5.2008, Dnro 820/815/2008 Asia / Ärende LAUSUNTO YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka

Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka Anu Puttonen vs. tarkastusinsinööri 1 Valvontavastuut Pelastuslaitos Poliisi Tukes Raja Luokan 2 ja 3 ilotulitteet (kuluttajailotulitteet) Yksityishenkilön järjestämä

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut Jorma Leskinen 13.11.2013 Australialainen maantiejuna: pituus 53,5 m, massa 126 t, kaivosten kuljetuksissa jopa yli 300 t 2 Ruotsin En Trave Till kokeiluauto (ETT)

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat Ylläs Jazz-Blues seminaari 1.2.2013 Marika Kunnari Lapin yliopisto, DILACOMI-hanke Kysymyksenasettelun taustalla:

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Asia tulee käsitellä 15 Lausunto kaupunginhallitukselle Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta HEL 2013-014782

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk 17.2.2016 Minkä vuoksi Suomen omat määritelmät poistettaisiin Hallituksen vastaus komission perusteltuun lausuntoon

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO POSELY/387/2016 22.3.2016 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Rautateiden verkkoselostus 2018

Rautateiden verkkoselostus 2018 Verkkoselostus 1 (5) Haminan terminaali Rautateiden verkkoselostus 2018 Neste Oyj, Haminan terminaali Verkkoselostus 2 (5) Sisällys 1 Yleistä... 3 1.1 Oikeudellinen merkitys... 3 1.2 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI

ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI 26.08.2016 MIKÄ ON ERIKOISKULJETUS, LYHYESTI KULJETUS JOKA YLITTÄÄ LAINSALLIMAT MASSA JA TIELAISSA SALLITUT KULJETUSMITAT: PITUUS, LEVEYS JA KORKEUS. EDELLYTTÄÄ

Lisätiedot

KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASUKASKYSELY KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tämä kysely liittyy Kiikalan kunnan Saarenkylän harjualueen eli ns. Härjänvatsan alueen maa-ainesoton ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

Inarin kunta, Piiskuntie 2, Ivalo puh (016) , faksi (016)

Inarin kunta, Piiskuntie 2, Ivalo puh (016) , faksi (016) Miksi ja miten Paatsjoentie pysäytettiin Seminaari 8.10.2011 Skogfoss/Svanvik Reijo Timperi kunnanjohtaja Tieyhteyden tausta Tieyhteys katkesi Petsamon menetykseen Heti sodan jälkeen yritettiin tieyhteyttä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

A7-0276/185

A7-0276/185 2.10.2013 A7-0276/185 Tarkistus 185 Lorenzo Fontana EFD-ryhmän puolesta Mietintö A7-0276/2013 Linda McAvan Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti COM(2012)0788

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot