Eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole vajaa eikä varastoa, ja silti Jumala ruokkii ne. Luuk. 12:24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole vajaa eikä varastoa, ja silti Jumala ruokkii ne. Luuk. 12:24"

Transkriptio

1 Naantalin seurakuntalehti 2/ Virsi on hengitystä, rukousta ja ruisleipää Lue lisää s. 4-5 Eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole vajaa eikä varastoa, ja silti Jumala ruokkii ne. Luuk. 12:24 Raamiksii, miniksii, skaboi ja leikkei Lue lisää rippikoulusta s. 6-7 Näyttelijä, somistaja, jumpanvetäjä, esirukoilija mikä näistä haluaisit olla? Lue lisää vapaaehtoistyöstä s. 8

2 Pääk irjoitus Haasteita Naantalin seurakuntalaisilla on myönteinen kuva omasta seurakunnastaan. Tämä tuore tutkimustieto on linjassa siihen, mitä yleensä Suomessa ajatellaan kirkosta. Naantalissa se on helppo ymmärtää, seurakunta on sopivan kokoinen, riittävän suuri eikä kuitenkaan liian suuri. Seurakunta kykenee vastaamaan pääosin niihin haasteisiin, joita seurakuntalaiset sille asettavat. Historiakin selittää osaltaan seurakunnan asemaa naantalilaisten mielissä. Onhan kaupunki alun perin rakennettu luostarikirkon ympärille. Jännitettä myönteisten mielikuvien rinnalle tuo se, että seurakunta edustaa muuttuvassa yhteiskunnassa pysyvyyttä. Vanhoillisuus on väistämätön seuraus kirkon perustehtävästä, joka on pysynyt samana koko sen olomassaolon ajan. Kuitenkin kirkon, myös Naantalin seurakunnan pitää seurata aikaansa ja kehittyä ympäröivän maailman muuttuessa. Seurakunta ei saa muuttua ja kuitenkin sen pitää muuttua. Perustehtävä, evankeliumin julistaminen pysyy. Sitä ei voi muuttaa tai seurakunta lakkaa olemasta. Sen sijaan rakenteita voidaan muuttaa, kunhan ei hävitetä niitä asioita, joista tavallinen ihminen tunnistaa seurakunnan. Vanhaa kirkkorakennusta tai siellä pidettävää jumalanpalvelusta ei saa uudistaa tunnistamattomaksi. Noin kymmenen vuotta sitten Suomessa uudistettiin jumalanpalvelusta, jolloin koeteltiin perusteita. Aluksi näytti siltä, että seurakuntalaiset vieraantuivat yhteisestä jumalanpalveluksesta ja kävijämäärät laskivat huolestuttavasti. Sittemmin uudistus osoittautui oikean suuntaiseksi ja seurakuntalaisten jumalanpalveluksiin osallistuminen on palannut aiemmalle tasolle. Hetkittäin ihan tavallisessa messussa on aistittavissa juhlan tuntua, kun saa kokea kymmenien ihmisten keskellä yhteenkuuluvuutta toisten kanssa. Kirkossa on tilaa vielä paljon isommalle joukolle ihmisiä. Seurakunnan on etsittävä keinoja jumalanpalveluksen kynnyksen madaltamiseksi ja osallistumisen helpottamiseksi. Niinpä olemme Naantalissa suunnitelleet pääjumalanpalveluksen aloitusajan siirtämistä. Aloitus siirrettäisiin totutusta kello kymmenestä kello yhteentoista. Muutos ei näytä suurelta, mutta silti se edellyttää kirkkovaltuuston päätöstä sekä tuomiokapitulin hyväksymistä. Uusi käytäntö on tarkoitus saattaa voimaan tämän vuoden adventista alkaen. Kevään aikana aiomme kysyä seurakuntalaisten mielipidettä asiasta. Aika näyttää mitä aiottu uudistus tuo seurakunnan elämään ja seurakuntalaisille. Luottamushenk ilöltä Kulttuuria ja seurakuntatyötä Olen useissa elämänvaiheissa osallistunut yhteisten asioiden hoitoon erilaisissa yhteyksissä jo kouluneuvostosta ja tukioppilastoiminnasta alkaen. Lapsuusaikanani olin paljon kotipaikkakuntani seurakunnan tapahtumissa mukana äitini myötä, hän nimittäin lauloi kirkkokuorossa. Musiikkiharrastus tarttui minuunkin ja toi minut myös Naantalin musiikkiopistoon laulunoppiin, josta Reijo Aholan vinkistä minut pyydettiin vetämään Naantalin Musiikkiyhdistystä. Sitä kautta olen puolestani mennyt mukaan muuhunkin kulttuuritoimintaan esimerkiksi Naantalin kulttuuristrategian kehittämiseen ja sitä kautta mm. Naantalin Kulttuuritaloyhdistykseen. Jossain vaiheessa huomasin, että vaikka toiminkin aktiivisesti kulttuuripiireissä, jäin silti paitsi tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia, joten päätin lähteä politiikkaan. Olin viime kunnallisvaaleissa ensi kertaa ehdokkaana ja vaikka en mennytkään läpi, pääsin kuitenkin kulttuurilautakuntaan, jossa olen toiminut varapuheenjohtajana yhden kauden. Kiitos mm. Maija Karinkannan, ryhdyin harkitsemaan myös seurakunnan luottamustoimia kulttuuripiirien edustajana ja päädyinkin kirkkovaltuustoon viimeisenä läpimenijänä. Olen kulttuuripiirien kautta Ajankohtaista Hakapellon peruskorjaus valmistuu kesäksi Hakapellon hautausmaan peruskorjauksen viimeistelytyöt kuten aidat, käytävien kiveykset ja alueen valaistus valmistuvat huhti-toukokuun aikana. Kaikki on valmista ennen kesää, kertoo talousjohtaja Jorma Koivula. ollut yhteistyössä seurakunnan eri toimijoiden kanssa, ja todennut yhteistyön olevan sekä hedelmällistä että hyödyllistä. Olemme mm. järjestäneet tilaisuuksia, joissa ihmisten on helppo kokoontua musiikin merkeissä kirkkoon tai seurakuntakeskukseen ja samalla kuulla myös hengellistä sanomaa. Esimerkkinä viime kevään hengellisten laulujen toivekonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Toisaalta olen myös tuonut seurakuntalaisten ajatuksia ja ehdotuksia toiminnasta suoraan eri työalojen työntekijöille. Tämä onkin mielestäni luottamushenkilöiden merkitys: tuoda virkamiehille tavallisen seurakuntalaisen terveisiä, mielipiteitä ja tarpeita ja auttaa siten painottamaan seurakunnan työtä käytännönläheisellä tavalla. Tilintarkastajana olen puolestani saanut olla mukana ohjaamassa seurakunnan kehittämistyötä. Itse yrityksissä kehittämistyötä tekevänä tiedän, että työtä riittää ja se on myös jatkuvaa, mutta mielestäni jo nyt tehty työ ansaitsee kiitoksen ja hatunnoston. Tilintarkastajienkin on helpompi arvioida ja tarkastaa hallintoa, kun se on hyvin suunniteltua, vaikka eihän meidän helpolla tarvitse päästäkään! Leena Salo Suurimman muodonmuutoksen on kokenut kappelin ja hautausmaan sisääntulotie antaen mahdollisuuden entistä parempaan lähestymiseen koko hautausmaalle ja erityisesti siunauskappeliin. Sisääntulotien päätteeksi on rakennettu pieni odotuskatos Henkilötietoja: - 49-vuotias kirkkovaltuutettu (Ruusuryhmä) - Seurakunnan tilintarkastaja - Kotoisin Torniosta - Kauppatieteiden maisteri, tutkimusjohtaja - Perhe: aviomies, opiskelijapoika ja kissa ja paikoitusaluetta on parannettu. Lisäksi on rakennettu uusi uurnahauta-alue, johon liittyy muistolehto, sirotusalue sekä hiljentymispaikka uurnanlaskun aloittamishetkeä varten. Siunauskappelin edusta on kunnostettu ja sen edustalle tulee siunaustilaisuuksien rikastuttamiseksi arkkukivi, jolle arkku voidaan laskea omaisten jäähyväishetkeä varten. Sisäänkäynnin läheisyyteen on rakennettu uusi muistelupaikka. Hakapellon hautausmaan peruskorjauksen on suunnitellut arkkitehti Bey Heng. Pääurakoitsijana on ollut Maisemaurakointi Mäkinen Oy. Rakennuskustannukset ovat yhteensä noin euroa. Uusia arkkuhautapaikkoja ei tässä yhteydessä rakennettu. Sen sijaan uurnahautausmaalla on nyt 511 uurnahautaa, joissa kussakin 4 uurnasijaa, ja lisäksi erillinen sirottelualue, Koivula luettelee. Lääninrovasti Pertti Ruotsalo vihkii uudistuneen hautausmaan 30.8., jonka jälkeen kesän aikana siunattujen vainajien uurnat voidaan laskea vihittyyn maahan. Margit Virkkala Kappelin edustalla uusi uurnahautausmaa, oikealla muistelu- ja hiljentymispaikka. Perustettu vuonna Jyrki Rautiainen Naantalin kirkkoherra Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie Naantali Puh: Faksi ISSN: Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh , Toimitussihteeri: Hanne Tuulos Puh , Toimituskunta: Margit Virkkala Pirkko Hallanoro Maija Karinkanta Hanne Tuulos Levikki: 7300 kpl Kustantaja: Kotimaa-yhtiöt Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2008 Kannen kuva: Hanne Tuulos Seuraava Vesper ilmestyy

3 Tuplajuhlien vuosi 2008 Kuluva vuosi 2008 on monella tapaa mielenkiintoinen. On karkausvuosi, joka tuottaa yhden työpäivän lisää. Toukokuun ensimmäisenä joutuu miettimään viettääkö vappua vai helatorstaita. Äitejä juhlitaan helluntaina. Edellisen kerran helatorstaita vietettiin vapunpäivänä vuonna Tämän vuoden jälkeen näin tapahtuu vuonna Kaikkein aikaisimmaksi helatorstai on sijoittunut vuonna 1761, jolloin sitä vietettiin jo vapunaattona. Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 päätettiin, että pääsiäistä vietetään kevätpäivän tasauksen eli jälkeisenä ensimmäisenä täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Se saattaa vaihdella välisenä aikana. Tänä vuonna pääsiäinen oli harvinaisen aikaisin eli Helatorstain ja helluntain ajankohdat ovat riippuvaisia pääsiäisen ajankohdasta. Helatorstai Helluntai Juhannus Helatorstaina muistetaan Kristuksen taivaaseen astumista. Sitä vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Raamatun mukaan Jeesus näyttäytyi ylösnousemuksensa jälkeen maan päällä 40 päivän aikana. Taivaaseen astuminen kertoo Kristuksen jumaluudesta: Kristus on kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona, samaa olemusta kuin Isä. Hän astui työnsä täytettyään takaisin taivaan kirkkauteen. Sanassa ja sakramenteissa hän on kuitenkin yhä läsnä seurakuntansa keskellä. Kristittyjen tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan. Helatorstain sisältö ja ajankohta on saatu Apostolien teoista (Ap. t. 1:6-14). Helatorstai on yksi suurista kirkollisista pyhistä. Tämän vuoksi helatorstain jumalanpalveluksessa alttarilla on kuusi kynttilää. Muita suuria, valoisia pyhäpäiviä ovat ensimmäinen adventtisunnuntai, joulupäivä, pääsiäispäivä ja helluntai. Helatorstain liturginen väri on valkoinen. Helatorstai kuuluu pääsiäisaikaan. Pääsiäisestä alkava 50-päiväinen pääsiäisaika päättyy helluntaihin, johon helatorstai valmistaa. Juhlan suomalainen nimi helatorstai tulee ruotsin kielestä ja tarkoittaa pyhää torstaita (helig torsdag). Helatorstaita on vietetty kristikunnassa erillisenä juhlana 300-luvulta lähtien. Vuosina helatorstain nimenä oli Kristuksen taivaaseenastumispäivä ja sitä vietettiin viisi päivää nykyistä aikaisemmin, lauantaipäivänä. Vuodesta 1992 helatorstaita on taas juhlittu perinteisellä, oikealla paikallaan. Helluntai on yksi kristikunnan vanhimpia juhlia. Sitä on vietetty jo 200-luvulta lähtien pääsiäisajan päätösjuhlana. Helluntaina muistellaan Pyhän Hengen vuodattamista ja kristillisen seurakunnan perustamista. Päivä luetaan sanomansa kannalta kirkkovuoden tärkeimpiin juhlapäiviin. Tänä vuonna helluntaipäivää vietetään 11. toukokuuta. Apostolien teoissa kerrotaan, että Jeesuksen opetuslapset saivat ensimmäisenä helluntaina Pyhän Hengen lahjan ja suuri joukko ihmisiä kastettiin kristilliseen seurakuntaan. Alkuseurakunnan lukumäärä kasvoi tuolloin noin kolmellatuhannella hengellä. Helluntaikertomusten mukaan kaikki Jerusalemissa olleet ihmiset saivat kuulla pelastussanoman omalla kielellään. Tapahtuman myötä kristinusko astui suljettujen ovien takaa julkisuuteen. Usko ei enää ollut vain yksityisten ihmisten asia, vaan kosketti koko yhteisöä, joka sai luottaa Jeesuksen lupaukseen Pyhän Hengen läsnäolosta. Helluntai on pääsiäisajan viimeinen juhla. Siitä lähtien nimetään kirkkovuoden loppujakson sunnuntait helluntain mukaan. Tämä nimeämistapa korostaa Kristuksen ylösnousemusta kristillisen uskon ytimenä ja pääsiäistä kirkkovuoden keskuksena. Lisäksi näin ilmaistaan, että aika ensimmäisestä helluntaista viimeiseen tuomioon on Pyhän Hengen aikaa. Helluntain jälkeisten sunnuntaiden keskeisiä aiheita ovat Jeesuksen opetukset, elämä kristittynä Pyhän Hengen johdatuksessa ja kirkon todistus uskostaan. Tätä ilmentää myös liturgisena värinä käytettävä vihreä, elämän, kasvun ja toivon väri. Suomessa helluntai käsitti vielä 1700-luvulla neljä perättäistä pyhää. Kansanperinteessä helluntai näkyi mm. Ritvalan helkajuhlissa, helluntaivalkeiden polttamisessa ja sananparsissa. Nykyään helluntai on Suomessa yksipäiväinen, mutta useimmissa muissa kristillisissä kirkoissa kaksipäiväinen. Suomessa helluntaimaanantai poistettiin vuonna Juhannusta eli Johannes Kastajan syntymäpäivää juhlitaan erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Kesäpäivän seisauksen lähelle ajoittuva ajankohta, vuoden valoisin aika ja kesän vehreys on tehnyt juhannuksesta yhden vuoden suosituimmista juhlista. Muualla maailmassa tällä kirkollisella päivällä ei ole kansanjuhlan luonnetta. Tänä vuonna juhannusta vietetään 21. kesäkuuta. Johannes Kastajan syntymäpäivää on vietetty kirkossa jo 400-luvulta lähtien. Suomessa ja Ruotsissa siirryttiin kuitenkin vuonna 1955 käytäntöön, jonka mukaan juhannusta vietetään 20. ja välisenä lauantaina. Juhannuksen ajoitus perustuu Raamattuun, jonka mukaan Johannes Kastaja syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Juhannus on vanha ääntämismuoto Johanneksesta, joka tarkoittaa Jumala on armollinen. Lisänimi Kastaja juontaa hänen toimintansa keskeisestä osasta. Johannes Kastaja oli Jeesuksen edelläkävijä, joka valmisti tietä Jeesuksen julistukselle ja opetukselle. Johannes kastoi myös Jeesuksen. Myöhemmin Johannes teloitettiin, koska hän oli arvostellut julistuksessaan kuningas Herodeksen elämäntyyliä. Kirkko on viettänyt vanhastaan myös Johannes Kastajan mestauspäivää (29.8.). Juhannuspäivänä kirkoissa pidetään jumalanpalvelus ja lauletaan suvivirsi. Alttarikukkina on luonnonkukkia. Päivän liturginen väri on valkoinen, ilon ja toivon väri. Kirkoissa on myös juhannuskoivuja kesäisen juhlan merkkinä. Juhannus on myös Suomen lipun päivä. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna Liput nostetaan salkoon juhannusaattoiltana kello 18. Liput saavat olla salossa yön ja lasketaan vasta juhannuspäivän iltana kello 21. Margit Virkkala Lähteet: Almanakkatoimisto, evl.fi 3

4 Miika Hartikainen: Virret ovat hengitystä, rukousta ja ruisleipää Virsikirja kätkee sisäänsä uskomattoman laajan tunneskaalan. Sen tekstit ja sävelmät puhuvat väkevästi rakkaudesta ja toivosta, surusta ja tuskasta, ilosta ja ahdistuksesta, pelastuksesta, syntymästä ja kuolemasta. Kirjasta löytyy vuosisataista perinnettä ja uusia sävelkulkuja, kansan syvien rivien tuntoja sekä kansainvälisiä vaikutteita. Luterilaiseen jumalanpalvelukseen seurakunnan yhdessä veisaamat virret kuuluvat olennaisesti ja erottamattomasti. Virsien veisaaminen sekä yhdessä että yksin on ehkä ennen kaikkea rukousta. Jaakko Heinimäki kirjoittaa eräässä kolumnissaan: Minuun vetoaa ajatus, että oikea rukous ei olekaan oikeaoppisten sanojen löytämistä vaan tutustumista siihen salaiseen rukoukseen, joka minussa jo asuu. Omaa rukoustani ovat lähinnä virret. Uskon, että ihmisen sisällä asuva salainen rukous voi olla myös musiikkia. Tämä selittäisi sen, miksi musiikki voi joskus puhutella tavattoman voimakkaasti. Virsi voi olla yhtä aikaa rukousta, kiitosta, sananjulistusta, uskontunnustusta ja yhteislaulua, toteaa Naantalin seurakunnan kanttori Miika Hartikainen. Virrestä virtaa voimaa Hyvässä virressä on vahva melodia ja sanat, joiden sisältö ei tyhjene hetkessä. Sanojen voimakkaat kielikuvat ruokkivat mielikuvitusta, herättävät tunteita ja rakentavat hengellisesti. Virrestä voi saada ja saa voimaa, toteaa Miika Hartikainen painokkaasti, aiheesta selvästi innostuen. Adventtina vuonna 1987 käyttöön otettu kuudes suomalainen virsikirja herätti aluksi närää, kun joidenkin vanhojen tuttujen ja rakkaiden virsien sanoja oli muotoiltu uudelleen. Myös sävelmät joutuivat remonttiin, kun niitä pyrittiin palauttamaan alkuperäisempään asuun. Toisaalta virsikirjauudistus toi jumalanpalveluskäyttöön valtavasti hyviä ja suosittuja uusia virsiä kuten Maa on niin kaunis (30), Kuule Isä Taivaan (501), Päivä vain ja hetki kerrallansa 338) tai Kosketa minua henki (125), Miika muistuttaa. Yhtenä parhaista uusista virsistä voisin mainita virren 600, Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Mikä muu virsi voisi paremmin lohduttaa ja nostaa katseen tulevaisuuteen, kun World Trade Centerin tornit sortuvat tai tsunami hyökyy ihmisjoukon ylitse, tai kun omassa elämässä tapahtuu joku merkittävä muutos? Miika Hartikainen kyselee. Miika laulaa usein virsiä myös mielessään. Henkilökohtaisia mielivirsiäni ovat virret 121, 626 ja 48. Niihin palaan ajatuksissani usein ja ne ovat ruokkineet minua pitkään, hän toteaa. Esiäitien ja esi-isien jalanjäljissä Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja julkaistiin jo 1580-luvulla. Sen nimi oli Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirja, ja sen julkaisemisesta vastasi Turun katedraalikoulun rehtori Jaakko Finno. Kirjan 101 virrestä suurin osa oli ruotsalaisia käännösvirsiä. Tästä kirjasta löytyivät kuitenkin vain tekstit, ei sävelmiä. Koraalikirjojen alkutaival oli takkuinen ja kirjava. Osasyynä jatkuvaan koraalikirjakirjoitteluun oli myös se, ettei kansa suostunut laulamaan virttä muulla kuin sillä sävelmällä, jolla se oli sen missäkin pitäjässä oppinut. Näin ollen virsilaulun yhtenäistyminen pysyi haaveena pitkälle 1800-luvulle asti, kirjoittaa Liisa Lipas suomalaisen virren historiaa käsittelevässä artikkelissaan. Virsi oli ja on siis myös oleellinen osa suomalaista kansanmusiikkia. Suomalaiset virsitoisinnot kulkevat eteenpäin verkkaisen hengityksen tahdissa. Niihin eläytyessään voi tuntea vahvasti olevansa osa esiäitien ja esiisien ketjua. Ne ovat sitä ruisleipää, joka on pitänyt ja pitää meidät hengissä ja hengessä erityisesti koettelemusten keskellä. Ja miten vahvana raikuvat myös ilo ja kiitos, kun Luojaa ylistetään luomistöistään, jakamastaan lohdutuksesta ja pelastuksesta, kiitetään häntä sadosta tai uudesta alkavasta päivästä. Hyytyykö kanttori johonkin virteen, jota veisataan yhä uudestaan ja uudestaan? En kyllä muista hyytyneeni. Virsissä on erilaisia kerrostumia, jotka aukeavat ja koskettavat erityisesti ja yllättävästikin erilaisissa elämäntilanteissa. Voisiko esimerkiksi suositun hautajaisvirren Oi Herra, jos mä matkamies maan jotenkin tyhjentää? Miika Hartikainen pohtii. Niinpä. Sama huuto nousee jostakin sielun pohjalta yhä uudelleen ja uudelleen yhtä totena ja vesittymättömänä: Mua auta, Herra, mä toivon vaan, vaikkei ois toivoa ollenkaan. En päästä sua ennen kuin mua käyt siunaamaan. Emilia Hirvi 4 Virsi on erityisesti yhteislauluksi tarkoitettu runomittainen hengellinen laulu. Virsien juuret ovat vanhan testamentin psalmeissa ja varhaiskristillisissä hymneissä. Luterilaisen käsityksen mukaan virsi julistaa Jumalan sanaa sekä toimii rukouksen ja ylistyksen välineenä. Virsien määrä messussa vaihtelee, koska virsien sijasta voidaan osittain käyttää muutakin musiikkia. Yleensä messussa lauletaan kuusi virttä. Alkuvirren tehtävänä on johdatella seurakunta pyhäpäivän aiheeseen ja keskeiseen sisältöön. Evankeliumikirjasta löytyy suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Kiitosvirtenä käytetään Pyhää kolminaisuutta ylistäviä virsiä. Päivän virsi eli graduaalivirsi on jumalanpalveluksen päävirsi, jota ei voi korvata muulla musiikilla. Se sijoittuu Raamatun toisen lukukappaleen ja evankeliumitekstin väliin. Päivän virsi liittyy aina kyseisen päivän Raamatunkohtiin. Päivän virsi ilmaisee, että myös seurakunnalla on tehtävä Jumalan sanan julistajana. Uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Tämä virsi on luonteeltaan ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Ehtoollisvirret ja yhteyttä korostavat virret sopivat ehtoollisenvieton yhteyteen. Toisaalta tässä kohdin käytetään usein myös muuta musiikkia. Ehtoollisen kiitosrukous voidaan toteuttaa yhteisesti laulettuna virtenä, jolloin siitä käytetään nimitystä ylistysvirsi. Jumalanpalveluksen päätösmusiikkikin voi olla lyhyt virsi.

5 Virrestä voimaa ja siunausta Kanttori Hilkka Leinonen ohjaa ja vastaanottaa virsimerkkisuorituksia Naantalin seurakuntakeskuksen Kohtaamispaikalla. Iltarauhaa vesperistä Luonto valmistautuu jo kovalla tohinalla kevääseen. Mustarastas on aloittanut konserttinsa korkean puun latvassa ja tintit katselevat päät keikkuen pesäpönttöjään. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana minun ei ole tarvinnut miettiä missä viettää kesäiltansa: joka ilta matka kohti Naantalin kirkon tornia ja sieltä kellojen lyötyä kahdeksan Vesper-soitto kohti Kultarantaa, kaupunkia ja merta. Tämä perinne alkoi vuonna 1924 lehtori Julius Finnbergin toimesta. Hän ihastui 1920-luvun alussa Saksassa Hallen kaupungissa noudatettuun tapaan soittaa virren sävelmällä hiljaisuus kaupunkiin. Siitä saakka tämä hieno perinne on jatkunut täällä Naantalissa. Soittajat ovat olleet taustoiltaan ja soittotaidoiltaan hyvinkin erilaisia. On ollut kamreeria, kansakoulunopettajaa, lentäjää, luonnontieteilijää, paljon koululaisia sekä myöskin useita ammattimuusikoita kuten esimerkiksi trumpetinsoiton maailmanmestaruuden voittanut Lauri Ojala. Minulla on ollut kunnia olla hänen oppilaanaan Sibelius-Akatemiasssa. Virret ovat vuosien mittaan olleet samoja kolmea poikkeusta lukuun ottamatta. Pehr Evind Svinhufvud, Ukko-Pekka, valittiin 1931 Suomen tasavallan presidentiksi. Tultuaan kesäasunnolle Kultarantaan hän esitti toivomuksen kolmesta virrestä: maanantaisin Suvivirsi, tiistaisin Soi kunniaksi Luojan sekä lauantaisin Sun haltuus rakas Isäni. Siitä lähtien samat virret ovat soineet Naantalin kesäillassa, jokaisella viikonpäivällä on omansa. Sen jälkeen Kultarannasta ei ole palautetta tullut, vaikka olen neljälle presidentille soittanut. Poikkeuksena kukkakimppu, jonka presidentti Tarja Halonen lähetti kirkontorniin viime elokuun ensimmäisenä iltana. Vietimme siellä silloin pientä kolmekymmenvuotisjuhlaa. Sana vesper on latinaa ja tarkoittaa iltaa. Vesper-soiton tarkoitus on julistaa kaupunkiin iltarauha. Aikanaan siihen liittyi myös Leilalla on sinikantinen vihko, jossa on tällä hetkellä 480 virren osaamismerkintä. En laula pelkästään merkin takia, vaan virressä on voimaa, muistuttaa Leila. Kun laulaa aamulla virren, saa hyvän olon ja siunauksen tunteen koko päiväksi. Virsimerkin suorittaminen ei ole iästä kiinni Hilkka Leinosen virsimerkki-innostus alkoi Pohjois-Savossa. Ollessani Vieremällä kanttorina Iisalmen seurakunnan kanttori Matti Pulkkinen pohti, mitä voisi tehdä virsilaulun hyväksi ja järjesti virsimaratonin. Samalla sai alkunsa virsimerkkien suorittaminen, muistelee Hilkka, joka on kiertänyt kouluissa usean seurakunnan alueella vuodesta 1979 ja ottanut vastaan liki puolitoistatuhatta merkkisuoritusta. Merkin suorittajan tulee laulaa koko virsi. Riittää, että laulaa ryhmässä ja opettaja tarkkailee. Virsimerkkien suorittaminen voi alkaa jo päiväkodissa. Hilkka muistelee, että hänen ohjauksessaan nuorin on ollut nelivuotias ja vanhin 99-vuoden ikäinen. Kerran myös eräs rippikouluryhmä Kiskon seurakunnassa suoritti 50 virttä vaativan merkin 10 tunnin harjoituksella. Hilkan mukaan seurakunnan tilaisuuksiin aktiivisesti osallistuva saattaa osata jopa 200 virttä. Jos haluaa suorittaa koko virsikirjan osaamista vaativan virsitaitomerkin, täytyy vaikeimpia virsiä harjoitella. Näitä harjoituksia Hilkka pitää Kohtaamispaikalla noin kerran kuukaudessa. Tällä hetkellä vaativin virsitaitomerkki on Hilkka Leinosella ja kahdella naantalilaisella. Seuraavat virsimerkit ja virsitaitomerkit luovutetaan toukokuussa Kohtaamispaikalla. MV kaupungin trumputtaja, joka kierteli kaduilla ja rannassa hännystakissaan ja korkeassa hatussaan rumpua lyöden ja kehottaen asukkaita lopettamaan päivän työt. Tavat ovat vuosikymmenten myötä kovasti muuttuneet. Vielä 70- ja 80-luvulla ihmiset pysähtyivät ja kuuntelivat vähintään yhden säkeistön. Nykyisin harvan pää edes kääntyy tornia kohden. Poikkeuksena tietysti ne ihmiset, jotka tulevat varta vasten kuunteleman vesperiä. Kaksi kesää sitten tein nollatutkimuksen äänistä Vesper-soiton aikana. Ainoastaan kahtena päivänä kesäkuun aikana ei ollut mitään häiriötekijöitä. Näitä ääniä olivat moottoripyörät ja mopot (liikennemerkeistä huolimatta), Kailon teatterin äänet, kaivinkoneet, katusoittajat, yleisön kovaääninen keskustelu musiikkijuhlien väliajan aikana ym. ym. Kirkko ja sen ympäristö ei ole enää rauhan ja hiljentymisen paikka. Tuntuu kuin meillä olisi aina kiire johonkin emmekä osaa enää rauhoittua. Tämä ei koske pelkästään Vesperin kuuntelua. Turkulainen Leila Aarnio innostui virsistä toden teolla pari vuotta sitten. Sysäyksen Leilan virsiharrastukseen ja virsimerkin suorittamiseen antoi Rymättylän eläkkeellä oleva kanttori Hilkka Leinonen. Nykyisin ääneen laulettu virsi kuuluu Leilan jokaiseen päivään ja rinnassa komeilee kultainen virsimerkki sadan virren osaamisesta. Päivän ensimmäisen virren laulan radion aamuhartauden yhteydessä. Lisäksi käyn joka viikko kaksi kertaa Naantalissa ja osallistun jumalanpalvelukseen tai arkiehtoolliselle sekä Kohtaamispaikan tilaisuuksiin, jonne usein kiirehdin suoraan Ruonan gospeljumpasta. Nämä tilaisuudet saavat Leilalta kiitosta siitä että lauletaan kokonaisia virsiä, mikä on virsimerkin kannalta välttämätöntä. Puheliaana ihmisenä tunnettu Leila on myös hiljaisuuden ystävä ja on osallistunut moniin retriitteihin. Hiljaisuuden kaipuu toi Leilan aikanaan Naantalin entiseen luostarikirkkoon, jonka holvien suojassa hän kokee parhaiten virsien ja hiljaisuuden puhuttelevan. Istun kesäisin myös rannassa ja luen säännöllisesti Vesper-lehteä, josta saan tietoa tilaisuuksista. MV Pronssinen Aikuiset Kouluikäiset Alle kouluikäiset Hopeinen Aikuiset Lapset ja nuoret Kultainen Aikuiset Lapset ja nuoret VIRSIMERKIT 20 virttä 10 virttä 7 virttä 50 virttä 25 virttä 100 virttä 55 virttä VIRSITAITOMERKIT Pronssinen Lapset ja nuoret Hopeinen Kaikki Kultainen Kaikki 100 virttä 200 virttä kaikki virret Kolumni Perinteet ovat arvokkaita, vaalitaan niitä. Jari Virta Kapteeniluutnanti evp, Vesper-soittaja 5

6 Rippikoulu Elämän koulu R ippikoulu, ripari, on jälleen ajankohtainen monelle nuorelle. Ripari käydään yleensä sinä vuonna, jolloin nuori täyttää 15 vuotta. Tänäkin vuonna heitä on Naantalissa lähes kaksisataa! Naantalin seurakunnan rippikoulut pyörähtivät käyntiin jo syksyllä yhteisellä messulla Naantalin kirkossa ja ennakkotunnit jatkuvat kesän riparilaisilla koko kevään ajan. Rippikoulu ei ole vain leiri vaan puoli vuotta kestävä kokonaisuus, jonka yksi osa viikon mittainen leirijakso on. Hiihtolomalla Soiniemen valtasi joukko leiriläisiä, isosia ja ohjaajia, joten yksi leiri on jo onnellisesti takana päin ja vuoden ensimmäiset riparilaiset on konfirmoitu. Hiihtolomariparin lisäksi kesällä järjestetään kuusi leiriä Soiniemessä, yksi päivärippikoulu sekä purjehdusrippikoulu. Rippikoulu antaa nuorelle aikaa ja turvallisen ympäristön pohtia, kysellä ja etsiä vastauksia elämän ja uskon suuriin ja pieniin kysymyksiin. Millainen on Jumala? Kuka minä olen? Mitä usko on? Miksi seurakunta on tärkeä? Rippikoulu perustuu Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn ja on näin osa kirkon kasteopetusta. Riparin ja konfirmaation jälkeen voi käydä itsenäisesti ehtoollisella ja toimia kummina ja äänestää seurakuntavaaleissa 16 vuotta täytettyään. Lisäksi on oikeutettu kirkolliseen avioliiton vihkimiseen ja voi myös asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Mutta miten rippikoulussa sitten opitaan? Voiko uskoa itse asiassa opettaa? Näitä kysymyksiä pohtii melkein jokainen rippikoulunopettaja, kun lähtö leirille lähenee. Miten opettaa Pyhää nuorille? Kirkkohallituksen rippikoulusuunnitelma, Elämä-Usko-Rukous, on lähtökohtana riparin sisällön suunnittelulle. Toteutustapoja sitten onkin varmasti yhtä monta kuin opettajaakin. Nykyään rippikoulussa on vallalla konstruktivistinen oppimiskäsitys, jossa oppija on itse aktiivinen ja muokkaa tietoa itse. Opetustilanteet halutaan järjestää nuoria lähelle, jolloin opittuja asioita on mahdollisuus soveltaa elämässä rippikoulun jälkeen. Perinteisiä luentooppitunteja varmasti tänäkin vuonna rippikoululaiset saavat kuunnella, mutta mukaan mahtuu myös laulua, leikkiä ja pienryhmää, sekä mahdollisesti elokuvaa, toimintakokemusmenetelmiä, rastiratoja, rukoushelmiä, draamaa jne. Ja kaikki opetustavat tukevat tavoitetta oppia elämästä, uskosta ja rukouksesta! Näin yhdessä tekemällä ja kokemalla asiat jäävät paremmin mieleen. Toivon mukaan rippikoulussa opitut ja koetut asiat antavat eväitä koko elämään! Aino ja Marja Rippikoulut Naantalin seurakunnassa kesällä 2008 Soiniemi I (MARJA S. ja JOHANNA) Konfirmaatio klo 13 Soiniemi II (LEENA ja AINO) Konfirmaatio klo 10 Soiniemi III (MARJA S. ja JAAKKO) Konfirmaatio 6.7. klo 13 Purjehdusrippikoulu Soiniemessä ja purjehtimassa (MARJA R. ja AINO) Konfirmaatio 6.7. klo 10 Soiniemi IV (JYRKI ja TIMO) Konfirmaatio klo 13 Päivärippikoulu ja (ENSKA) Konfirmaatio klo 10 Soiniemi V (ENSKA ja JOHANNA) Konfirmaatio 3.8. klo 10 Soiniemi VI (MARJA R. ja TIMO) Konfirmaatio klo 13 6

7 Isot vastaa Sain haastatteluun kaksi ripariisosta. He olivat samalla leirillä kanssani. Leirimme oli pieni. Vain 9 leiriläistä, 3 isoa ja 4 aikuista ohjaajaa. Kaikilla tuntui olevan hyvä leiri. Mutta mitä siellä todella tapahtui. Isot saavat kertoa vähän itsestään ja isosena olemisesta. Mä ooon Lotta Vartiainen, kuustoistvuotta. Oon ollu isona kahdella leirillä. Miksi ryhdyin isoksi? Noku tää on niin vaikee kysymys. Ja kuitenkii se oli niin itsestään selvää mennä mukaan isoskolutukseen. Oma leiri oli mahtava kokemus. Se oli 5-leiri Soiniemessä Olin kuullu ennakkoon riparista. Mua pelotti ensin. Ei sieltä tuntenu ketään, ei ollu koskaan ennen ollu tällasella leirillä. Mutta leiri oli tosi hyvä, sain uusia kavereita. Lotta Jenni Heiskanen 16 v. Olen toista vuotta isosena. Oma leiri oli purjehdus ja sitten olin vielä isosena purjehduksella. Ja nyt 08 hiihtisleirillä. Mua oman riparin isot houkutteli koulutukseen. Toiset vaan sano ettei mentäs. Mutta minä vaan ilmaannnuin paikalle. Ja kannatti, todellakin. Jenni Mitä isot tekee? Lotta: Me nukuttiin, leikittiin, syötiin, vedettiin raamisryhmää, johdettiin ryhmätoimii, valmisteltiin vuorollamme miniksii, iltaohjelmii, skaboi, leikkejä... Jenni: Riparin jälkeen käydään iskossa, nuortenillassa, autellaan milloin missäkin. Hyvä ison tuntomerkkejä: Öm, en osaa sanoa, tulee aluksi kummankin suusta. Sitten alkaa jotakin totuuden pilkahduksia tulla esiin. Hyvä iso pystyy ottamaan vastuun omasta pikkuryhmästä, ei suosi vain muutamia, ottaa kaikki tasapuolisesti huo- mioon. Iso on valmis heittäytymään outoon rooliin iltaohjelmassa. Ei mikään iso pomo vaan luotettava kaveri. Kyllä iso vastaa, kun siihen luotetaan. Onko uskolla mitään merkitystä, onko sanomalla osaa ison elämässä??? Mulla ittellä ei ollu mitään uskoon tulooo leirillä, koulutuksessa tutustu uusiin ihmisiin. Mutta sitten leirillä. Myönteisyys sanomalle on itsestään selvyys, vaikkei tunne ett on uskossa, leirillä myös itse tulee mietittyyn uskonasioita, esim. hartautta valmistaessa, muitten hartauksia kuunnellessa. Muuttiko leiri jumalasuhdettasi? Muutti. Ei tienny ennen riparii mitään juttuja. Sai uutta tietoo. Mutta aina oppii jotain lisää. Paras muisto riparilta: Jokaisella leirillä on hyviä kokoemuksia. Purjehdus oli jännää. Joka ripari on niin erilainen, kokemukset on erilaisii. Kaikki leirit voi olla hyviä omalla tavallaan. Fiskarsin leiri viime kesänä oli niin kuin yhtä suurta porukkaa, oli outo paikka. Siellä me pelattiin kaikki, tai tehtiin jotain muuta mut tehtiin yhdessä. Hiihtis oli pieni porukka, kaikki oppi tuntemaan toisensa. Sitten molemmat tuumaa että poikien kanssa on jotenkin helpompaa. Kun pojat tappelee, ne huitasee ehkä kerran vaan. Thäts it. Tytöt saattaa pitää pitkään pientä vihaa, ei sitä kestä kukaan. Mitä haluaisit muuttaa? Olispa enemmän yhdessä leikkimistä. Sais olla enemmän pikkusten kanssa. Mutta eihän se ripari aivan pelkkää leikkimistä oo. Mikä on vaikeinta isoshommissa? Lotta: Välillä tulee liian suuria kysymyksiä. Silloin pyydän kysymään ohjaajilta. Toivottavasti ne sitten osaa vastata. Jenni: Ystävystymisestä leiriläisten kanssa voi tulla ongelmia. Auktoriteettiasetelma menee hajalle. Pojat voi luulla olevansa kauheen hyvää pataa ison kanssa. Ja tosi tilanteessa, jossa pitäis komentaa, kukaan ei tottele. Jenni kuvasi tai hänen kamerallaan kuvattiin leirillä paljon. Osa kuvista koristaa sivun reunoja. Haastattelun kokosi Timo, mutta haastattelemassa olivat myös Marja ja Aino. Sanakirja RIPARI SUOMI RIPARI (Eli sanoja, joita riparilaisen ja muidenkin on hyvä tuntea ) PIKKUNEN: Sinä (tai siis sinä, jos käyt riparin vuonna 2008!) ISONEN (myös Iso): Edellisvuonna tai aiiiiiiiiikoja sitten rippikoulun käynyt leirin johtoportaan täysivaltainen jäsen, raamiksen vetäjä, iltaohjelmien itseoikeutettu hauskuuttaja ja leikittäjä. Pikkusen Iso kaveri. RAAMIS: Raamatturyhmä, jonka vetäjänä toimii Isonen (kts. edellinen.) MINIS: Aamutuimaan uninen mieli virkoaa kummasti riparin aamuhartaudessa eli minijumalanpalveluksessa eli miniksessä. KESÄTEOLOGI: Alaa (nuorisotyö/teologia) opiskeleva kesätyöntekijä. Kesätyöntekijät pitävät yleensä parhaimmat oppitunnit vakiporukan kuivakkojen tuntien lomassa. SOIKKARI: Legendaarinen Soiniemen leirikeskus. NAKKI: Ota selvää, jos uskallat! (PÄIVÄN) SKABA: Riparilla pienryhmien väliset leikkimieliset (?) kisat. Paras voittakoon! KUIVIS: Sketsi, joka naurattaa sinua vasta, kun olet TOSI ISO tai TOSI WANHA. DIPOLI: Täältä kaikki (hyvä/paha) saa yleensä alkunsa Nuorisotoimisto seurakuntakeskuksen alakerrassa. Tulee tutuksi rippikoulun aikana. Tervetuloa muutenkin! KONFIS: Eli konfirmaatio. Konfis on rippikoulun päätösjuhla. Saat silloin käydä itsenäisesti ehtoollisella, tunnustaa kristillisen uskon, johon sinut on kastettu sekä kuulla rukousta ja Raamatun sanaa. Konfirmaation jälkeen ei kun odotellaan rippilahjoja! ISKO: Kaksivuotinen koulutus sinulle, joka haluat kasvaa Pikkusesta Isoksi tai ehkä jopa Wanhaksi 7

8 Opetuslapsi Johannes (Erkki Kleemola) nostaa ehtoollisleipäkoria kirkon pääsiäisvaelluksella. Näyttelijä, kahvinkeittäjä, kuljettaja, tiskaaja, somistaja, keskustelija, vierellä kulkija, pyhäkoulunopettaja, kirpputorityöntekijä, jumpanvetäjä, säestäjä, askarteluohjaaja, pienryhmän vetäjä, esirukoilija Vapaaehtoisille toimijoille on tarvetta ja tilaa seurakunnassa Jos kaipaat tärkeää ja mielekästä tekemistä, jos sinulta liikenee aikaa lähimmäiselle, käväisepä juttelemassa seurakunnan työntekijän kanssa. Vapaaehtoistoiminnan kirjo on Naantalissakin mitä moninaisin. Sinua tarvitaan tähän kirjavaan joukkoon! Tässä hommassa päämottona on, että kaikille löytyy varmasti tekemistä. Kaikki eivät tietenkään sovi joka hommaan, mutta yhdessä miettimällä jokaiselle aivan varmasti löytyy oma paikka, toteaa Mari Syrjäkoski-Vuollet, jonka tehtävänä on koordinoida Naantalin seurakunnan diakoniatyön vapaaehtoistoimintaa. Seurakunnan syvin olemus on yhteisöllisyys. Seurakunta on Jumalan käytössä oleva yhteisö, jossa Hän toimii. Hän rakastaa meitä toisten ihmisten välityksellä. Diakonia on siis oikeastaan jokaisen seurakunnan jäsenen itsestään selvä tehtävä, elämäntapa. Meidät on luotu palvelemaan toinen toistamme ja seurakunnan vapaaehtoistoiminta on olennainen osa tätä palvelutehtävää, miettii diakonissa Annukka Vilenius-Anttila. Oikeastaan ajattelen niin, että jos seurakunta todella toimisi yhteisönä niin kuin sen on tarkoitettu toimivan, ei meitä diakonian viranhaltijoita tarvittaisi ollenkaan. 8 Toivoisin näkeväni kehityksen seurakuntadiakoniasta kohti diakoniaseurakuntaa! Mutta siihen on kyllä vielä matkaa, Annukka jatkaa. Niin, kyllä realiteetti kai on se, että vapaaehtoisten samoin kuin palkattujen tekemä työ ei toimi itsestään ilman tukea. Vapaaehtoiset tarvitsevat rinnalleen palkattuja työntekijöitä, jotka huolehtivat, että vapaaehtoiset saavat toimintaansa ohjausta ja koulutusta. Myös työnohjaukselliset keskustelut ja vapaaehtoistyöntekijöiden virkistyksestä huolehtiminen on mielestäni tärkeää taustatyötä, josta palkattuna työntekijänä vastaan, ajattelee Mari. Diakoniatyössä vapaaehtoisten rooli on kullanarvoinen, mitä useampi meitä on tekemässä tätä työtä, sitä laajemmalle apumme ylettyy. Tämä työ on sellaista pienen ihmisen asialla olemista, Mari lisää. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on yksi hieno mahdollisuus elää todeksi seurakuntayhteyttä ja palvella muita, Annukka rohkaisee. Kahvila ja kirppari kutsuvat Erityisen suuri tarve vapaaehtoisista on tällä hetkellä seurakuntakeskuksen Kohtaamispaikalla. Sekä Susanne Aalto kuningas Faaraona lasten peilitapahtumassa. Äiti Teresan peittopiiriläiset lähettävät vuosittain lämmikettä Intian köyhille. kahvioon että kirpputorille tarvittaisiin väkeä erityisesti kesätiistaisin. - Tarkoituksena on pitää kohtaamispaikka auki läpi kesän joka tiistai kello Tarvitsemme kahvinkeittäjiä, siistijöitä, asiakkaiden kanssa keskustelevia lähimmäisiä sekä kirpputoritavaroiden lajittelijoita ja myyjiä. Hommiin voi tulla vaikka vain yhtenä tai kahtena tiistaina, Mari Syrjäkoski-Vuollet kannustaa. Lähimmäispalvelijat käyvät tervehtimässä yksinäisiä, lukemassa lehtiä vanhuksille sekä ovat ulkoiluseurana tai tukena kauppaostoksilla. Vapaaehtoinen käy yleensä tapaamassa aina samaa ystävää. Tähän työhön perehdytetään kursseilla ja tekijöille on jatkuvasti tarvetta. Oman elämän asiat pitäisi olla suunnilleen tasapainossa, että pystyy tukemaan henkilökohtaisesti toista ihmistä. Täytyy myös ymmärtää vaitiolovelvoitteet ja sitoutua työhön. Toivon kaikkien lähimmäispalvelusta kiinnostuneiden ottavan yhteyttä minuun, jotta voimme tarvittaessa järjestää kurs- sin syksyllä, Mari toteaa. Erilaisten ryhmien ja pienpiirien vetäjille on kysyntää jatkuvasti. Samoin tarvitaan vapaaehtoisia esiintyjiä, säestäjiä ja muita ohjelmansuorittajia. Kulissien tekoa ja pyhäkouluja lapsille Seurakunnan lapsityössä tarvitaan vapaaehtoisia erityisen paljon suurina juhlapyhinä ja perhetapahtumien aikaan. Syksyllä meillä oli Kuka peilistä kurkistaa -tapahtuma ja mukana touhusi noin sata vapaaehtoista muun muassa näyttelijöinä ja kulissien rakentajina, kanttiinissa tai kuljettamassa tavaroita, iloitsee Tuulikki Palonen-Poikkeus. Seurakunnan lapsityö järjestää joka vuosi Naantalin kirkossa joulu- ja pääsiäisvaelluksia, joissa lapsiryhmät tapaavat eläviä Raamatun henkilöitä. Näyttelijöinä toimivat vapaaehtoiset. Kristillinen perinne siirtyy näin elämyksellisesti ja lapsentajuisesti sukupolvelta toiselle. Vaelluk- silla vierailee vuosittain satoja lapsia, Tuulikki juttelee. Pyhäkoulunopettajia tarvitaan jatkuvasti. He pitävät sunnuntaipyhäkoulua vuorollaan Nuhjalan seurakuntakodilla. Pyhäkoulu kestää aina tunnin ja siellä lauletaan, askarrellaan ja kuullaan Raamatun kertomus. Pientä tarjoiluakin on, Tuulikki kertoo. Pyhäkoulunopettajille seurakunta tilaa Pyhäkoulu-lehden ja järjestää kokouksia noin kerran kuukaudessa. Halutessaan he saavat osallistua seurakunnan kustantamana johonkin koulutuspäivään tai viikonloppuun kerran vuodessa. Pyhäkoulunopettajat ja pyhäkoululaiset osallistuvat porukalla joka vuosi myös rovastikuntaretkelle johonkin lähiseurakuntaan ja viettävät näin Lasten Kirkkojuhlaa. Myös missio ja lähetystyö tarvitsevat vapaaehtoisensa Naantalin seurakunnan Missio-tapahtuma syksyllä 2008 toivottaa kaikki vapaaehtoiset tervetulleiksi mukaan. Tarvetta on esimerkiksi keskustelijoille, somistajille, vierellä kulkijoille, rakentajille ja lasten tapahtumissa avustaville, Ensio Ruskovuo listaa. Mission tavoitteena on kutsua ihmisiä viihtymään yhdessä ja kuulemaan evankeliumia, jakamaan yhteistä ihmisyyttä, laulamaan, juttelemaan ja ihmettelemään uskon salaisuuksia. Kaikki, jotka haluavat olla mukana tätä tärkeää missiota eteenpäin viemässä, ottakaa rohkeasti yhteyttä Enskaan. Lähetystyön tukemiseksi voi kehittää vaikka mitä vapaaehtoistoimintaa, vain mielikuvitus on rajana, sanoo puolestaan Hanne Tuulos. Lähetyksen myyjäisiin ja arpajaisiin voi tehdä tai kerätä myyntituotteita tai arpajaisvoittoja. Lähettien perheitä ja erityisesti lapsia voi muistaa postikorteilla ja pienillä paketeilla. Jotkut ovat keränneet postimerkkejäkin huutokaupattavaksi lähetyksen hyväksi. Yksi tärkeä vapaaehtoistehtävä meillä kaikilla kristityillä on ja siinä voimme palvella missä ja milloin vain. Voimme aina kantaa esirukouksin ihmisiä Jumalan syliin, Hanne muistuttaa. Emilia Hirvi

9 Ratkaisu seurakuntarakenteesta mahdollisesti vasta elokuussa Tuomiokapituli on valmistellut viime kuukausina kirkkohallitukselle annettavaa lausuntoa, jossa on kapitulin kannanotto Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän seurakuntien rakennemuutokseen. Lausuntoa käsiteltiin tuomiokapitulin istunnossa viime keskiviikkona Joskus kun on erimielisiä seurakunnilta saatuja lausuntoja niin tällainen voi mennä jatkovalmisteluun. Muussa tapauksessa lähetämme sen heti kirkkohallitukseen sekä tiedoksi seurakuntiin. Lausunnosta ei voi valittaa, kun se on valmistelua, kertoo tuomiokapitulin lainoppinut asessori Matleena Engblom. Kirkkohallituksen käsittelypäivää Engblom ei osaa sanoa, jonkinlaista ruuhkautumaa siellä on. Aion kysyä jossain vaiheessa kirkkoneuvos Mikko Tähkäseltä, mutta kyllä seurakunnatkin voivat kysyä sen jälkeen kun on saatu kapitulin lausunto aikaiseksi. Nyt tehdään aika kiireellä näitä hallinnollisia päätöksiä. Meillä kapitulissa on mielessä, että seurakunnat voivat tarvita myös käytännön tukea siihen, että asioita pystytään suunnittelemaan yhteistyössä. Katsotaan mitä saadaan aikaan. Kiireellisyysjärjestyksessä kuitenkin tuo lausunto on juuri nyt ykkösenä, Matleena Engblom pohtii. Kirkkoherra Jyrki Rautiainen arvelee, että kirkkohallituksen ratkaisu saadaan mahdollisesti vasta elokuussa. Eri työalojen suunnitteluryhmät voivat siitä huolimatta työskennellä, mutta asioita tulee suunnitella kahden mahdollisen hallintomallin mukaan. Margit Virkkala Vierellä kulkija -kurssin palautetta Osaanko olla hyvä lähimmäinen sellainen arkipäivän sielunhoitaja? Sellainen, jonka kanssa jutellessa tuntee, että toinen selvästi välittää ja kuuntelee. Ja jonka kanssa voisi jakaa vaikeitakin asioita. Tällaiseen lähimmäisyyteen opeteltiin helmi-maaliskuussa Vierellä kulkija -kurssilla. Jari Vilppola: Yksi eikä varmaan vähäisin kurssin annista oli lämmin ja ystävällinen tunnelma, joka välittyi ihmisistä. Se loi yhteenkuuluvuuden tunteen jopa tällaiselle meikäläisellekin pakanalle, joka on itsekin sen oman uskonsa kanssa aivan hakusessa. Kurssille osallistui runsaat 40 lähimmäisyydestä kiinnostunutta. Asiaa oli paljon ja luennoitsijat innostuneita, kuitenkin ihmisläheisellä ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Uskon että jokaiselle oli sopivasti sekä käytännön tietoa että sitä pehmeämpää henkistä puolta. Ihan niin paljon kun vaan itse pystyi käsittelemään ja omaksumaan. Sieltä jokaisen omasta sisimmästähän tämä auttamisen halu ja lähimmäisenrakkaus kuitenkin kumpuaa. Jarmo Saksi: Ymmärrän, että sielunhoidossa on kysymys lähimmäisen rakkaudesta. Ei olla sivustakatsojia, vaan mukana Jumalan kumppaneina. Hän vaikuttaa tekemisen ja auttamisen tavat, ajan ja paikan. Lähimmäisenä olemme myös esirukoilijoita, teemme välittäjän työtä. Meidän rukouksemme ei pelasta, mutta jollakin tavalla se vaikuttaa toisen sydämen avautumiseen Kristuksen rakkaudelle. Vakioratkaisua tai mallia sielunhoitotyöhön ei ole, mutta voimme aina luottaa siihen, että kun Jumala laittaa meidät palvelupaikalle niin hän antaa myös mahdollisuudet. Kotikirkkomme entisen alttaritaulun teksti Nöyrälle armo on hyvä ohje sielunhoitotyössä. Tätä nöyryyttä ja armoa rukoilen kaikissa tilanteissa, Jumala huolehtii muusta. Vain Jumala voi liikuttaa vuoria, mutta usko ja rukous liikuttavat Jumalaa. Jumala loi ihmisen ja antoi itsensä käyttövoimaksi sekä antoi Raamatun ihmisen käyttöohje- ja käsikirjaksi. Tästä on hyvä jatkaa sielunhoitotyössä ja muutenkin. Marita Lehtonen: Kurssi oli todella antoisa. Pidin kovasti Seppo Niemeläisen vauhdikkaasta tavasta suhtautua Raamattuun, Jumalaan ja lähimmäisiin. Tyyli vaikutti ensin hyvinkin erikoiselta, mutta sitten se olikin aivan aitoa ja ihanaa. Ensio Ruskovuo on aina rakastettava puhuja ja opettaja kaikki tulee suoraan sydämestä ja menee suoraan sydämeen. Oman seurakuntamme diakoniatyöntekijät ovat aina yhtä yllättävän osaavia. Itse kurssi oli hyvinkin opettavainen. Se antoi uutta uskoa ja luottamusta kohdata uusia ja erilaisia ihmisiä. Uskaltaa kohdata heidät heidän vaikeuksissaan ja löytää toivottavasti ne oikeat sanat ja tunteet, joita kulloinkin tarvitaan. Löydettiin myös Raamatun kohdista niitä apuja, joita ei välttämättä itse osaa etsiä. Ja vaikka etsisikin, niin juuri tilanteeseen sopivan löytäminen on aina vaikeaa. Sakari Ylikleemola: Kurssi oli hyvä ja monipuolinen. Ehkä itse kaipasin vielä jotain lisää, ehkä vielä tukevampaa tietopakettia. Ongelmaisen ihmisen kohtaaminen on aina vaikeaa ja hänen auttamisensa on vielä vaikeampaa. Avun pyytäminen ja antaminen on myös vaikeaa, koska usein ei edes tiedä mistä on kysymys ja oma psyyke täytyy olla kunnossa ennen kuin voi auttaa muita. Tällaisia kursseja olisi hyvä järjestää lisää ja muitakin vastaavan tapaisia, koska ihmisten paha olo on koko ajan vaan lisääntymässä. Elämme tällä hetkellä rikkinäisessä ja kovassa maailmassa, jossa kaikki pyhät arvot kyseenalaistetaan. Meillä kristityillä on tarve tarjota omaa vaihtoehtoamme. Kristinuskon sisältö ei ole hokkuspokkusta eikä mikään kupla, joka hajoaa aikaa myöten. Musiikinopiskelijoiden konserttisarjasta ammattimuusikoiden musiikkijuhlaksi Velkuan kaunis puukirkko soi tänäkin kesänä Kun hyväntuulinen hauskanpito, ammattinsa osaavat muusikot, loistava musiikki ja idyllinen saaristokirkko yhdistyvät, on lopputuloksena musiikkijuhlat joissa myös yleisö viihtyy. Velkua Soi -tapahtuma sai alkunsa vuonna 2002, kun nuorta kesävelkualaista sellistiä Samuli Hyväristä pyydettiin järjestämään kirkkokonsertti Velkuapäivien yhteyteen. Hyvän vastaanoton innoittamana tapahtuma on jäänyt elämään ja kehittynyt monipäiväiseksi pienimuotoiseksi musiikkifestivaaliksi. Tänä vuonna konserttisarjasta nautitaan Velkuan kirkossa jo seitsemännen kerran, Samuli myhäilee. Velkua Soi:n taiteellinen johtaja Samuli Hyvärinen on Velkuan mökkiläisiä neljännessä polvessa. Isoisoisä pastori Tauno Ervo osti mökin Palvasta 1940-luvulla. Samulin mummu puolestaan toimi nuorena kesäkanttorina Velkuan kirkossa, kun urkuja vielä poljettiin. Samulille itselleen Velkua on rakas kesäpaikka, sellonsoitto intohimo, laulaminen suuri unelma ja sellonsoiton opettaminen mielenkiintoinen ammatti. Tekemisen puutetta ei siis nuorella miehellä ole. Tämänvuotisesta esiintyjäkaartista suurelle yleisölle tunnetuin nimi taitaa olla Samulin laulunopettaja huippubaritoni Jaakko Kortekangas. Hän laulaa Velkua Soi:n päätöskonsertissa Velkuan Pyhän Henrikin kirkossa perjantaina 4.7. kello 19 säestäjänään pianisti Auri Kurkikangas. Tapahtuman avauskonsertissa sunnuntaina kello 15 kuullaan venäläisiä sellosonaatteja mm. Shostakovitsilta ja Rachmanovilta. Velkua Soi jatkaa vuosi kerrallaan niin kauan kuin muusikoista on hauskaa tulla tänne esiintymään. Pääsymaksua konserteista ei peritä, ohjelman voi ostaa jos haluaa tukea festivaaliamme. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita!, Samuli hymyilee. 9

10 S e u r a k u n n a s s a t a p a h t u u Naantalit HUHTIKUU Su klo 10 Messu kirkossa, Ensio Ruskovuo, Marja Saantola, Kari Vuola, Puolalan Lukion Kamarikuoro Aula, joht. Anni Susi. Ke klo 12 Arkiehtoollinen Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen. Su klo 10 Messu kirkossa, Marja Ruuska, Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen, Kirkkokuoro, lisäksi soitinyhtye. Ke klo 12 Arkiehtoollinen Leena Flander, Kari Vuola. TOUKOKUU To 1.5. klo 10 Messu kirkossa, Ensio Ruskovuo, Kari Vuola. La 3.5. klo Hautausmaiden kevättalkoot. Su 4.5. klo 10 Perhemessu kirkossa, Leena Flander, Marja Saantola. Su 4.5. klo 20 Taizé-iltahetki kirkossa. Hiljaisuuden lauluja, Raamatun sanaa ja kynttilän valoa. Ke 7.5. klo 12 Arkiehtoollinen Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen. Su klo 10 Messu kirkossa, Jyrki Rautiainen, Leena Flander, Miika Hartikainen. Ke klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakuntakeskuksen kappelissa, Marja Saantola, Kari Vuola. Su klo 10 Messu kirkossa, Marja Saantola, Jyrki Rautiainen, Koraalikuoro, joht. Kari Vuola. Kaatuneitten muistopäivän seppeleenlasku. Ke klo 12 Arkiehtoollinen Marja Ruuska, Miika Hartikainen. Su klo 10 Messu kirkossa, Marja Ruuska, Kari Vuola, nuorten lauluryhmä. Trollhättanin suomenkielinen kirkkokuoro (Ruotsi), joht. Silvia Ahonen. Messun alussa isosten tehtävään siunaaminen. Ke klo 12 Arkiehtoollinen Jyrki Rautiainen, Kari Vuola. KESÄKUU Su 1.6. klo 10 Messu kirkossa, Ensio Ruskovuo, Marja Saantola. Ke 4.6. klo 12 Arkiehtoollinen Jyrki Rautiainen. Su 8.6. klo 10 Messu kirkossa, Marja Ruuska, Jyrki Rautiainen. Ke klo 12 Arkiehtoollinen Marja Saantola. Su klo 10 Musiikkijuhlien messu kirkossa. Saarna rovasti Hannu Nyman, liturgia kirkkoherra Jyrki Rautiainen, CCA-kuoro, joht. Anni Susi, Miika Hartikainen, kanttori, Kari Vuola, urut. Su klo 13 Konfirmaatiomessu kirkossa. Ke klo 12 Arkiehtoollinen Marja Ruuska. Pe klo 18 Juhannusaaton juhla Soiniemessä. La klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa, kansanlaulukirkko,marja Saantola. Su klo 10 Messu kirkossa, Jyrki Rautiainen, Marja Ruuska. Ke klo 12 Arkiehtoollinen Jyrki Rautiainen. Su klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa, Soiniemi II, Leena Flander, Jyrki Rautiainen. Pappi on tavattavissa jokaisen jumalanpalveluksen jälkeen sielunhoitoajan sopimista varten. Velkua HUHTIKUU Su klo 13 Messu Velkuan kirkossa, Ensio Ruskovuo, Reini Koivusalo, pienryhmä Aamuruskon siivin mukana. Messu toteutetaan tuhkamessun pohjalta. TOUKOKUU Ma klo 17 Ehtoollishartaus Kummelissa, Leena Flander, Reini Koivusalo. Su klo 13 Messu Velkuan kirkossa, Marja Saantola, Reini Koivusalo. KESÄKUU Su 8.6. klo 18 Iltakirkko Velkuan kirkossa. Su klo 18 Iltakirkko Velkuan kirkossa. La klo 18 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa. Su klo 15 Velkua Soi -konsertti Velkuan kirkossa. Su klo 18 Iltakirkko Velkuan kirkossa. Teersalosta lossi lähtee kohti kirkkosaarta tasatunnein ja puolitunnein. Kirkkosaaresta vastaavasti takaisin Teersaloon vartin vaille ja vartin yli. Merimasku Sunnuntaisin sanajumalanpalvelus Merimaskun kirkossa klo Palvelupäivä seurakuntakodilla klo Kultaiseniän kerho srk-kodilla klo 13. Vieraana Markku Lehto Äitilapsikerhon retki Zoolandiaan Palvelupäivä srk-kodilla klo Naantalin Musiikkijuhlien kesäkonsertti Bachia viululle ja sellolle Merimaskun kirkossa klo Naantalin Musiikkijuhlien harppukonsertti Merimaskun kirkossa klo Konfirmaatiojuhlajumalanpalvelus Merimaskun kirkossa klo 10. Musiikkia Urkumatinea sunnuntaina klo kirkossa. Bach, Salonen, Buxtehude, Guilmant. Henri Sarametsä ja Ari Hirvonen, urut. Ohjelma 5. Kuoromatinea su klo kirkossa. Trollhättanin suomenkielinen kirkkokuoro (Ruotsi), joht. Silvia ahonen. Vapaa pääsy. Musiikkijuhlien messu Naantalin kirkossa klo 10 Rovasti Hannu Nyman, saarna, kirkkoherra Jyrki Rautiainen, liturgia, CCA-kuoro, joht. Anni Susi, Miika Hartikainen, kanttori, Kari Vuola, urut Konsertti torstaina 3.7. klo kirkossa, Riikka Viljakainen, urut, ohjelma 5. Konsertti torstaina klo kirkossa, Olli Pyylampi, urut, Ohjelma 5. Konsertti torstaina klo kirkossa Teppo Lampela, kontratenori, Ensemble Recordanza: Sunniva Fagerlund, nokkahuilut, Louna Hosia, barokkisello, Petteri Pitko, cembalo. Ohjelma 5. Konsertti torstaina klo Kristian Olesen (Tanska), urut. Ohjelma 5. Konsertti torstaina klo Jukka Rautasalo, gamba ja sello, Marjukka Päivärinne, fortepiano, Kari Vuola, urut. Ohjelma tyshenkinen illanvietto grillaten ja yhdessä viihtyen. Mukana Helena Leino, Ensio Ruskovuo ja Hanne Tuulos. Paluu lähetysjuhlan jälkeen. Kirkkokuljetukset: Reitti: Karvetinkatu Teräskatu- Vanha Vantontie- Maskuntie- Isotalontie- Nuhjalantie Soinis- tentie-taimontie-kurkelankatu- Aurinkotie-Venevalkamantie- Teljentie- Lukkarinkatu (iso parkkipaikka)-piispantie-aurinkosäätiön palvelutalon kulmalla-myllynkiventie-luostarinkatu-kirkko. Paluukuljetus Raamattupiiri Aurinkosäätiön palvelutalon kabinetissa pe klo Vetäjänä pastori Ensio Ruskovuo. Kaikki tervetulleita! Israel-työn 60-vuotisjuhla klo 19 Seurakuntakeskuksessa. Järj. Israel-työ ry/esa Keuru Avoinna ma to klo 10 14, kesällä tiistaisin klo Kahviossa pannu kuumana. Kirpputorilta -pikkurahalla löytöjä! Viikko-ohjelma: Hyvää huomenta naantalilaiset -hartaustilaisuus Tiistaisin klo läpi koko kesän. Äiti-Teresan peittotalkoot Keskiviikkoisin klo toukokuun loppuun saakka Huom! Äiti-Teresan peittojen tekemiseen tarvitaan lisää villalankoja. Kohtaamispaikka Voimia hiljaisuudesta Taizé-iltahetki Naantalin kirkossa 4.5. klo Rukousta, Raamatun sanaa, kynttilän valoa ja hiljaisuuden lauluja. Voit tuoda lahjoituslangat Kohtaamispaikalle tai diakoniatoimistoon. Rummikup-pelin pelaamista Keskiviikkoisin klo toukokuun loppuun saakka Yhteislaulua Hilkan johdolla 8.5. klo 12 Avoin runopiiri Kerran kuukaudessa torstai sin klo 14, ryhmähuone ja Arvaa ellet tiedä kuka on kuka -kilpailu on ratkennut! Helmikuun Vesper-lehdessä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi julistettu kilpailu seurakuntamme kahdeksan työntekijän valokuvista on ratkennut. Kysymys kuka on kuka eli lapsuuden aikaisista valokuvista tunnistaminen osoittautuikin aika visaiseksi. Niin ovat vuodet tehneet tehtäväänsä. Vain kolmannes vastauksista osui aivan oikein. Arpa ratkaisi heidän keskensä palkinnon voittajan. Yhteisvastuun tuotepaketin saa Annikki Lyytinen. Paljon onnea! Ja paljon kiitoksia kaikille kilpailuun osallistuneille! Oikeat numero kirjainparit olivat: 1H, 2B, 3E, 4G, 5A, 6F, 7C, 8D AV-A Lähetyksen piirit pyörivät parittomilla viikoilla viikolle 19 saakka: Merikirkkopiiri tiistaisin klo Lähetyspiiri torstaisin klo Lähetyksen toimintaa Inkeripiiri Tiistai ja klo 14 (huom aika) Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet Liikuntavammaisten ryhmä Tiistai ja klo 14 Tied. Minna Pykälämaa Vammaisten lasten vanhempien ryhmä Tied. Annukka Vilenius-Anttila Potero Veteraanien keskusteluryhmä Parillisten viikkojen torstaisin klo toukokuun loppuun Gospel-jumppa kaiken ikäisille Lähetysjuhla Velkualla Lähtö linja-autolla seurakuntakeskuksen edestä Naantalista klo Messu klo 18. Messun jälkeen lähe- Ryhmätoimintaa Seurakuntakeskuksessa saakka Tied. Annukka Vilenius-Anttila Omaishoitajaryhmä Kaikki omaistaan tai läheistään hoitavat tervetuloa! Torstaina klo 13. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet Päihdenuorten läheisten ryhmä Tied. Anita Mäkilä Ystäväpiiri Velkuan Kummelissa kerran kuukaudessa keskiviikkoisin klo 13 Tied. Annukka Vilenius-Anttila Joka keskiviikko klo seurakuntakeskuksessa saakka. Vetäjänä fysioterapeutti Sari Linneri. Tervetuloa hikoilemaan reippaan hengellisen musiikin tahdissa! Lastenhoito jumpan aikana päiväkerhotiloissa. Tiedustelut: seurakuntapastori Marja Saantola, p ,

11 Leirejä, retkiä, juhlia Seurakuntaretki Auraan ja Varsinais-Suomen maaseudulle to Ilmoittautumiset mennessä diakoniatoimistoon Minnalle ( ) tai Marille ( ). Äitienpäiväjuhla klo 12 Naantalin seurakuntakeskuksessa yhdessä Vanhusten tuen kanssa. Ohjelmaa ja kahvitarjoilu. Huom. tällöin myös kirkkokuljetus, jolloin jumalanpalveluksesta pääsee juhlaan. Lämpimästi tervetuloa! Vanhemman väen leiripäivä Soiniemessä klo Ilmoittautumiset mennessä diakoniatoimistoon Minnalle ( ) tai Annukalle ( ). Rovastikunnallinen liikuntavammaisten retki Tiedustelut Minnalta ( ). Veteraanien leiripäivä Soiniemessä klo Ilmoittautumis- ja kuljetustiedot tuonnempana. LAPSILLE JA PERHEILLE Lastenhoitoparkkiin voi varata ajan 10 kk 5-vuotiaalle lapselle kerran viikossa tapahtuvaan toimintoon kolmen tunnin ajaksi/vko, srk-keskus kahdentunnin ajaksi/vko/nuhjalan seurakuntakoti Avoimet perhekerhot Nuhjalan seurakuntakodilla maanantaisin klo ja seurakuntakeskuksessa perjantaisin klo Avoimissa perhekerhoissa on yhteistä ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Lapsiparkki -seurakuntakeskuksessa maanantaisin klo Hinta 2 euroa / kerta / perhe. Varaukset edellisellä viikolla p Nuhjalan seurakuntakodilla torstaisin klo 9 11 varaukset p Laululeikkikerhot perhepäivähoitajille lapsineen - maanantaisin Ruonan kerhohuoneella klo perjantaisin Nuhjalan srk-kodilla tervetuloa! Vauvakerho ensimmäisen lapsen saaneille vanhemmille ja vauvoille maanantaisin klo seurakuntakeskuksen lasten tiloissa Pyhäkouluihin toivotetaan tervetulleiksi kaikki 3 12-vuotiaat sunnuntaisin Nuhjalan srk-kodissa klo Ja tämä on se uskallus, joka meillä on Häneen, että jos me jotakin anomme Hänen tahtonsa mukaan, niin Hän kuulee meitä. ( 1 Joh. 5:14) Rukoilemme joka viikko naantalilaisten ja velkualaisten sekä yhdentyvän seurakuntamme puolesta. Leikkaa kalenteri talteen, kiinnitä se vaikka jääkaapin oveen. Rukousaiheet löytyvät myös seurakunnan nettisivuilta osoitteesta: rukouskalenteri. Vko 17 ( ) Rukoilemme sotiemme veteraanien puolesta ja kiitämme itsenäisestä Suomesta. Vko 18 ( ) Rukoilemme työn uuvuttamien ihmisten puolesta ja niiden puolesta, joilla ei ole työtä. Vko 19 ( ) Kiitämme äideistä ja rukoilemme heidän puolestaan. Vko 20 ( ) Rukoilemme oman kirkkomme ykseyden ja eri kirkkokuntien kristittyjen välisen yhteyden puolesta. Vko 21 ( ) Rukoilemme kesän rippileireillä työskentelevien isosten puolesta Vko 22 ( ) Rukoilemme koululaisten kesäloman puolesta, erityisesti niiden puolesta, jotka viettävät kesäkuun yksin kotona vanhempien ollessa vielä töissä. Rukouskalenteri Vko 23 ( ) Rukoilemme maailman rauhan puolesta. Vko 24 ( ) Rukoilemme Sanan Suvipäivien tapahtumiin osallistuvien ihmisten puolesta, erityisesti Naantalissa järjestettävän aviopari-illan puolesta. Vko 25 ( ) Kiitämme kesästä ja lämmöstä ja Jumalan kauniista luomakunnasta. Auta meitä elämään luontoa varjellen ja kunnioittaen. Vko 26 ( ) Rukoilemme voimaa pyytää anteeksi ja antaa anteeksi. Vko 27 ( ) Pyydämme että saisimme hetkiä Jumalan läsnäolossa, jotta meillä olisi voimia palvella ja tukea muita. Vko 28 ( ) Pyydämme, että nykypäivän oppien ja ideologioiden keskellä näkisimme Jumalan totuuden. Vko 29 ( ) Pyydämme kestävyyttä, uskollisuutta ja voimia saamiemme tehtävien hoitamiseen. Vko 30 ( ) Rukoilemme etsivien ihmisten puolesta. Anna evankeliumin sanoman aueta heille ja johdata heidän elämäänsä ihmisiä, jotka osaavat rohkaista ja auttaa heitä eteenpäin. Vko 31 ( ) Pyydämme, että oppisimme näkemään omat heikkoutemme, jotta pystyisimme hyväksymään heikkoudet myös kanssaihmisissämme. Vko 32 ( ) Rukoilemme sairaiden puolesta. Jeesus, kosketa heitä ja ole heitä lähellä! Vko 33 ( ) Pyydämme siunausta ja varjelusta kouluaan aloittaville lapsille ja nuorille, erityisesti pienille ekaluokkalaisille. Vko 34 ( ) Rukoilemme, että oppisimme näkemään aihetta iloon elämän pienissä asioissa ja oppisimme olemaan kiitollisia kaikesta, mitä olemme saaneet. Vko 35 ( ) Rukoilemme maahanmuuttajien puolesta. Opeta meitä pitämään huolta heistä. Vko 36 ( ) Rukoilemme alkavan toimintavuoden puolesta. Pyydämme, että moni löytäisi paikkansa seurakunnassa. Vko 37 ( ) Pyydämme vapautusta ja voimia erilaisista riippuvuuksista kärsiville. Vko 38 ( ) Pyydämme, että osaisimme rakastaa lähimmäisiämme. Arkipyhäkoulu joka toinen viikko samaan aikaan äitien raamattupiirin kanssa keskiviikkoisin klo 19 (13.2., 27.2., 12.3., 26.3., 9.4., 23.4., 7.5.) Lastenhoitoparkit 10 kk 3v kesäkuussa ma ke ja klo seurakuntakeskuksessa. 2 /perhe/kerta Puuhakerhot 4 7vuotiaille kesäkuussa ma ke ja klo seurakuntakeskuksessa. 2 /lapsi/kerta Reppukerho koulualokkaille ja pienille koululaisille elokuussa klo 8 16 seurakuntakeskuksessa. 17 /kerta Kesäkerho pienille koululaisille kesäkuussa auki päivittäin Nuhjalan seurakuntakodilla. 17 /viikko Koko perheen retket kesäkuussa Korkeasaareen 5.6. ja lähialueen maatilamatkailukohteeseen Hinta selviää myöhemmin. Kouluun lähtevien lasten siunaaminen 11.8.klo Naantalin kirkossa Kerhoihin voi ilmoittautua soittamalla Kerhopisteisiin: Keskusta p Nuhjala p , tai , tai Retkelle Tarja Lehto/Jaana Härmä p tai netissä: lapset perheet/ilmoittautuminen Lisätietoja: Lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen- Poikkeus puh , lastenohjaajat Seurakuntakeskuksessa p , Nuhjalassa p. / Ruonassa p , ja Kesän toimintaa Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa keskiviikkoisin klo 12. Heinä elokuussa Naantalin kirkossa. Tule virkistymään Pyhän Ehtoollisen äärelle ja ammentamaan voimia arkeen! Tarvitsin ruokaa ja sain Tänään aamulla laskin, että kun maksan kaikki laskuni, lääkkeeni ja viimeisen erän pesukoneen osamaksusta, rahaa ruokaan ei enää jää. Ystäviltä en enää voi lainata ja luottoa en pankistakaan enää saa. Mitä syön viikonloppuna? Sukulaisetkin ovat kaukana enkä halua heitä ihmettelemään rahapulaani. Pitääkö lähteä roskiksia tönkimään. Lehdessä seurakuntauutisissa näkyi olevan ruokakassin jakopäivä ja joku tuttavakin taisi asiasta joskus mainita. Mitähän se tarkoittaa? Soitin heti diakoniatoimistoon. Selitin tilanteeni ja minua kehotettiin tulemaan jo tänään, oikein ajan kanssa. Maanantaina on kuulemma sen verran ruuhkaa että kun tulen ensimmäistä kertaa, on hyvä keskustella tilanteestani ja tutkivat vielä tiliotteeni ja toimeentulotukipäätökseni. EU-elintarvikeapu on diakoniatyöntekijän mukaan tarkoitettu vähävaraisille ja sitähän minä olen, ainakin tämän kuukauden. Allekirjoitin lomakkeen, jolla todistin saaneeni tavarat, ovat tarkkoja tuolla EU:ssa. Sain kaksi muovikassillista ruokapakkauksia. Niissä oli kaurahiutaleita, vehnäjauhoja, sämpyläjauhoja, makaroneja, maitojauhetta, näkkileipää, hapankorppua ja keksejä. Myös säilykkeitä ja muusijauhetta sekä pesuainetta kassissa oli. Tuotteet voivat vaihdella, minulle kerrottiin. Yleisinä jakopäivinä olisin saanut vielä kahvitkin. Silloin olisin saanut diakoniatyöntekijältä lapun, ja marssinut hakemaan eri huoneesta kassit. Kassit täysinäisinä lähdin kotiin, ja sain kaappiin elintarvikkeita joista voin hyvällä mielikuvituksella tehdä gourmetaterioita ja samalla sain purettua mieltäni painavia asioita keskustelussa. (Fiktiivinen tarina) Andreas -rukousillat mission puolesta joka maanantai klo 18 seurakuntakeskuksen kappelissa. *** Euroopan unioni tukee sosiaalista avustustoimintaa luovuttamalla interventiovarastostaan elintarvikkeita avustusjärjestöille. Järjestöt jakavat elintarvikkeet edelleen vähävaraisimmille henkilöille. Ruoka-apua voivat hakea kaikki, riippumatta siitä kuuluuko seurakuntaan vai ei. Suomessa 140 seurakuntaa on mukana EU-elintarvikkeiden jakamisessa. Naantalin seurakunta hankkii säilykkeet, pesuaineet ja erilaisia kuivia elintarvikkeita lahjoitus- ja budjettivaroistaan. K-kauppa Ellen antaa tuoretta leipää jakopäivinä. Tällä hetkellä ruokakasseja jaetaan noin 60 kuukaudessa, kesäaikaan vähemmän. Ruoka-avun tarve on monilla paikkakunnilla lisääntynyt mutta Naantalin tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut, johtuen osaksi siitä että Naantalin kaupungissa tehdään hyvää sosiaalityötä eikä tilanne ole päässyt pahenemaan. Jakopäivät ovat: maanantaisin 21.4, 5.5,19.5, 2.6, 7.7, 4.8. klo Ota rohkeasti yhteyttä diakoniatyöntekijöihin. Kiitokset Tuulentuvan porukalle ja muille vapaaehtoisille jotka ovat auttamassa kuorman purkamisessa ja jakelussa. Anita Mäkilä Diakoni 11

12 Naantalin seurakunta Naantalin seurakunta Osoite: Seurakuntakeskus, Piispantie 2, Naantali Kirkkoherra Jyrki Rautiainen p , Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-13 (muuna aikana sopimuksen mukaan) Toimistosihteeri Auli Arvelin p (30.6. saakka) Toimistosihteeri Päivi Kummila p Pappien yhteystiedot: Ensio Ruskovuo p Marja Saantola p Leena Flander p Marja Ruuska p Naantalin seurakunnan missiota on valmisteltu ja suunniteltu jo viime keväästä lähtien. Vaikka missio toteutetaan kaikessa laajuudessaan vasta ensi syksynä, siihen on jo nyt tarvittu paljon valmistelutyötä ja yhteistä suunnittelua. Jokainen työala keskuudessaan on miettinyt omaa mahdollista panostaan. Jotta tapahtuma koituisi koko seudun ja kaupungin parhaaksi, jokaista kutsutaan mukaan jännittävälle löytöretkelle ja ilosanoman äärelle, niin aikuisia, nuoria, perheitä kuin lapsia. Seurakunnan työntekijöitä ja vastuunkantajia on haastettu kasvuun ja koulutukseen. Kevään aikana on opeteltu yhdessä kohtaamista ja rinnalla kulkemista. Se on toteutunut hengellisenä matkakumppanuutena Vierellä kulkijana - kurssilla. Siinä on saanut oppia, kuinka kohdata lähimmäinen Raamatun valossa ja Vapahtajan jalanjäljissä. Paikkani seurakunnassa On koettu tärkeäksi rohkaista vastuunkantajia ja seurakunnan vapaaehtoisia oman kutsumuksensa ja lahjojensa löytämiseen. Tähän etsitään eväitä ja työkaluja syksyllä alkavalla Paikkani seurakunnassa - kurssilla. Myös mission aikana ja sen edetessä pidetään yllä yhdessä kasvamisen ja varustamisen näkyä. Tässä voivat seurakunnan eri työalat ja työmuodot tukea toinen toisiaan. 12 Yhdessä kohti missiota usko huvikses! Missio on koko Jumalan seurakunnan yhteinen yritys viedä Kristuksen koko evankeliumi alueen koko väestölle, Pyhän Hengen voimalla, rakkaudella ja luovuudella. Näin kuvaa missiota tunnettu evankelista Kalevi Lehtinen. Missio on ihmisen kokoinen matka ja kohtaamisessa on aina kyse yhdestä ihmisestä, johon suuri Jumala etsii yhteyttä. Se on myös löytöretki elämän syvien kysymysten äärelle Ihmisiä kutsutaan Usko huvikses! -teemalla etsimään ja löytämään rakkauden lähteelle. Kanssasi kahden Yhteyden siltoja on rakennettu myös Raisiossa pidettäville Sanan Suvipäiville, joka on suuri valtakunnallinen Kansan Raamattuseuran kesäjuhla, joka tänä vuonna järjestetään yhdessä Raision seurakunnan kanssa. Juhlille odotetaan tuhansia osallistujia eri puolilta Suomea. Naantalin seurakunta on mukana järjestämällä Kanssasi kahden -tilaisuuden Naantalin kylpylässä. Andreas-rukousillat Naantalissa on järjestetty säännöllisesti syksystä alkaen Andreas-rukousiltoja missiotapahtuman puolesta. Missio ei ole yksi ainoa kertaluontoinen tapahtuma, vaan tapahtumasarja, joka jatkuu lokakuun päätapahtuman jälkeen joka kuukausi aina keväälle 2009 saakka. Musiikkia ja evankeliumia Talven aikana tulemme saamaan missio-iltoihin mielenkiintoisia artistivieraita ja puhujia niin lapsille kuin aikuisillekin. Oman talon musiikkiryhmien lisäksi tällä hetkellä listalla ovat mukana mm. Bass n Helen, Jippii-kuoro, Johanna Kurkela, Pieni Suuri Seikkailu ja Juha Tapio. Tilaisuuksissa on mukana oman seurakunnan ja Kansan Raamattuseuran työntekijöitä. Näin evankeliumin ilosanomaa pidetään esillä monipuolisesti. Aira Orava Taloustoimisto ma-pe klo 9-13 Talousjohtaja Jorma Koivula p , Palkat, hauta-asiat Heli Ylikleemola p Kirjanpito, Merja Läksy p Toimistotyöntekijä Jukka Nurmi p Projektisihteeri Veijo Liimatainen, p Kanttorit Kari Vuola p Miika Hartikainen p Diakoniatoimisto Päivystys ma ja ke klo 9-11 (muuna aikana sopimuksen mukaan) Minna Pykälämaa, p Mari Syrjäkoski-Vuollet, p Anita Mäkilä p Annukka Vilenius-Anttila p Nuorisotoimisto (DiPoli) Aino Ranta p Johanna Erkkilä p Timo Havukainen p Lapsityöntoimisto (srk-keskus) p Lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen- Poikkeus p Päiväkerhot Srk-keskus Jaana Härmä, Tarja Lehto p Päiväkerhot Nuhjala p Tellervo Lehtonen, Kirsti Koskenoja p Leena Koskinen, Sisko Vainio p Kiinteistöt Kiinteistönhoitaja Pekka Airas p Naantalin kirkko Seurakuntamestari Ritva Mannelin p Seurakuntamestari Liisa Suominen p Hautausmaanhoitaja Pekka Suominen p Velkuan kirkko Seurakuntamestari Ilkka Puonti p Seurakuntakeskus, keittiö Emäntä Anni Nieminen p Soiniemen leirikeskus p Tiedotustoimisto Tiedottaja Margit Virkkala p , Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos p , i

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 HAUHON SEURAKUNTA SYKSY 2015 JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 13.9. Hauho-päivän messu, liturgia ja saarna Tapani Vanhanen, kanttori Taina Kujanen. Mukana Hauhon kirkkokuoro ja vieraita

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari RIPPIKOULUPASSI Rippikoulupassi on sitä varten, että tutustut seurakunnan toimintaan. Siihen keräät merkinnät: 5 jumalanpalveluksesta 5

Lisätiedot

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11. Päiväohjelma 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.40 2x oppitunti (kaksoistunti tai 13.40-14.20/14.25-15)

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 talvileiri, laskettelu la 12.12. klo 18 päiväripari Tästä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 Naarila 3, Kesä-Angelat, Juvankoski, Vaellus, Purjehdus

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 Puistolan kirkko Tapulin seurakuntakoti PUISTOLAN KIRKKO Messut sunnuntaisin klo 10 17.1. 2.su.lopp. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Esko M. Laine, Sofia Tuomenvirta,

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00-9.30 Harjoitukset 10.00 Oppitunnit 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00-9.30 Harjoitukset 10.00 Oppitunnit 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12. Päiväohjelma 8.00-9.30 Harjoitukset 10.00 Oppitunnit 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.00 Minijumis 13.40 Oppitunnit 16.00 Välipala (huom. omat eväät!) 18.25 Kokoontuminen luokkaan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta

Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta HYVÄN TEKIJÖITÄ KAIVATAAN - pienikin teko on tärkeä! Mitä sinä voisit tehdä? Iltapäiväkerho toimia mummona tai vaarina Pyhän Annan lastenkirkolla Pyhän Annan lastenkirkon

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Kaavi JOULUNAIKA 2015

Kaavi JOULUNAIKA 2015 Kaavi JOULUNAIKA 2015 Kaavin alueseurakunnan toimintaesite Enkelit ensin paimenille lauloi, sielusta sieluhun kaiku soi: Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi. Virsi 30: 3. Bernhard

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 17.47 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet, läsnä Gärdström Keijo pj. 31, poistui

Lisätiedot

Riistaveden alueseurakunta

Riistaveden alueseurakunta Riistaveden alueseurakunta Kesä 2016 Toukokuu Su 1.5, klo 10, Rukouskirkko, Kirkko. Marjaana Mäkinen ja Riikka Tuura. To 5.5, klo 10, Helatorstain Messu, Kirkko. Viitakko 2-rippikoulun kirkkokäynti, Pystykahvit.

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 JUMALANPALVELUKSET Su 30.11.2014 klo 10 Adventin messu Lammin kirkossa klo 18 Adventtihartaus Evolla Pitkäniemenjärven Tuulenpesällä (opastus Evokeskukselta)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri ja uutisia kotisivuillamme: www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki

Tapahtumakalenteri ja uutisia kotisivuillamme: www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki 1 Sisällysluettelo Suvivirsi...3 Seurakunta verkossa.4 Tervetuloa kirkkoon jumalanpalvelukset.5 Retkiä, seuraa, soppaa.6 Konsertteja.8 Lasten kesäkurssit ja retki..12 Apua ja tukea elämään...12 Anna palautetta

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Messu Viitasaaren kirkossa

Messu Viitasaaren kirkossa Messu Viitasaaren kirkossa 1 Pappilantie 6 44500 Viitasaari Puh. 014 333 4900 Tästä vihkosesta voit seurata jumalanpalveluksen kulkua. Keskellä näkyvät eri osien sisällöt, marginaalissa kerrotaan, mitä

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Koulukukko 3 / 2015 2016

Koulukukko 3 / 2015 2016 Kouluyhteistyö Kallaveden seurakunta Marjukka Borgman marjukka.borgman@evl.fi p. 040 4848 357 Koulukukko 3 / 2015 2016 3.5.2016 Kohti kesää Toukokuu pyörähti käyntiin ja opettajanhuoneen aamukammassa on

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksy 2016 PERHEMESSUT 7.8. Hyvinkään kirkossa klo 18.00 (Tulevien 1 lk. siunaus) 4.9. Hyvinkään kirkossa klo 10.00 (Koululaisten iltakerhonohjaajien siunaaminen)

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

HARTOLAN SEURAKUNTA Kuorisääntö, hyväksytty kirkkoneuvostossa 29.11.2007

HARTOLAN SEURAKUNTA Kuorisääntö, hyväksytty kirkkoneuvostossa 29.11.2007 HARTOLAN SEURAKUNTA Kuorisääntö, hyväksytty kirkkoneuvostossa 29.11.2007 1. Yleistä 2. Kellojen soitto 3. Kynttilät ja kukat 4. Jumalanpalvelukset 5. Muuta 1. Yleistä Hartolan kirkon kuorisäännössä määrätään

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Mitä Jumala voi tehdä. yhden papin kautta. kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön?

Mitä Jumala voi tehdä. yhden papin kautta. kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön? Mitä Jumala voi tehdä yhden papin kautta kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön? Tätä kaikkea on Kohtaamispaikka Johtoryhmä Näky-ryhmä Iltamessu Solut Alfa-tiimi Rukoustiimi

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat RUKOUHETKI EURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖTÄ POITETTAEA 1. Alkuvirsi Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 38: 1-3, 176: 1-3, 181: 1-3, 194, 317. Virren sijasta voi olla muuta musiikkia. 2. Johdanto Alkusiunaus

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Herra, kenen luo me menisimme?

Herra, kenen luo me menisimme? Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Olette menettänyt läheisenne. Otamme osaa suruunne. Läheisen kuolema hämmentää ja tuo myös monia käytännön kysymyksiä. Toivomme

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kouvolan seurakunta Lapset ja perheet

Kouvolan seurakunta Lapset ja perheet Kouvolan seurakunta Lapset ja perheet Kevät 2016 Sisällysluettelo Lapsityönjohtajan tervehdys 3 Perhekerhot 4 Avoinkerho Musaperhekerho Päiväkerho 5 Musiikkitoimintaa 6 Musapäiväkerho Lapsikuoro Koululaisten

Lisätiedot

Kuukausitiedote huhtikuu 2013. Turuntie 12

Kuukausitiedote huhtikuu 2013. Turuntie 12 Kuukausitiedote huhtikuu 2013 Turuntie 12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

L.Rastas. Kesä syksy 2015. Lähetyspäivä, seurakuntaretki, Kesällä syksy jo hiipii Takasivu ensiksi ja paljon muuta!

L.Rastas. Kesä syksy 2015. Lähetyspäivä, seurakuntaretki, Kesällä syksy jo hiipii Takasivu ensiksi ja paljon muuta! L.Rastas Kesä syksy 2015 Lähetyspäivä, seurakuntaretki, Kesällä syksy jo hiipii Takasivu ensiksi ja paljon muuta! Ruotsin kirkon suomenkielinen työ Lextorpin kirkko Viikkotoiminta Su 12.15 Kuoroharjoitukset

Lisätiedot

Tuhkakeskiviikon messu

Tuhkakeskiviikon messu Tuhkakeskiviikon messu Tuhkakeskiviikon jumalanpalvelus voidaan viettää myös sanajumalanpalveluksena. Tällöin voidaan jättää tuhkakeskiviikon messun kohta 5 (Herra, armahda) pois. Ehtoollisosa jätetään

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit KIRKKOVUOSI Opettajalle TAVOITE Oppilas saa käsityksen, mitä kirkkovuosi tarkoittaa ja miten se eroaa kalenterivuodesta.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

28.9. Samassa veneessä Tunteet ja tarpeet tunnetko mut? 26.10. Aaallokko paattia keinuttaa Parisuhdetta kuormittavat

28.9. Samassa veneessä Tunteet ja tarpeet tunnetko mut? 26.10. Aaallokko paattia keinuttaa Parisuhdetta kuormittavat NAVIGOINTIA PARISUHTEESSA 28.9. Samassa veneessä Tunteet ja tarpeet tunnetko mut? 26.10. Aaallokko paattia keinuttaa Parisuhdetta kuormittavat ulkoiset tekijät 23.11. Love Boat Seksuaalisuus parisuhteessa

Lisätiedot

Katekismus rukouksen apuvälineenä

Katekismus rukouksen apuvälineenä Katekismus rukouksen apuvälineenä On sanottu, että kaikista maailman katekismuksista Lutherin Vähä Katekismus on ainoa, jota voi rukoilla. Rukouksen näkökulma on katekismuksessa aivan keskeinen. Keskiajalla

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot