Maakunnan kehittämisennäkökulmia MITEN VARSINAIS-SUOMI MAKAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakunnan kehittämisennäkökulmia MITEN VARSINAIS-SUOMI MAKAA"

Transkriptio

1 Maakunnan kehittämisennäkökulmia vuonna 2009 MITEN VARSINAIS-SUOMI MAKAA

2 MITEN VARSINAIS-SUOMI MAKAA Maakunnan kehittämisen näkökulma vuonna 2009 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku p. (02) fax. (02) ISBN Miten Varsinais-Suomi makaa

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 SAMMANDRAG 6 1. ALUKSI 8 2. MAAKUNNAN TILA Maakunnan viimeaikainen kehitys taloudessa, työllisyydessä ja väestökehityksessä Elinkeinoelämän odotukset vuoden päähän paljon heikommat Työttömien määrä kasvaa lähes pystysuoraan, erityisesti nuorilla ja miehillä Väestönkehitys tasaantuu MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMINEN Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä MAAKUNTAOHJELMAN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISTILANNE 20 TL 1 Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Jatkotyötä vaativat toimenpiteet: 20 TL 2 Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen 21 TL 3 Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus 23 TL 4 Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi 24 TL 5 Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä 26 Miten Varsinais-Suomi makaa 3

4 TIIVISTELMÄ Taantuma on toistaiseksi pyyhkäissyt yli Varsinais-Suomen muuta maata helläkätisemmin, eikä se ole iskenyt kaikkialle maakuntaan yhtä voimakkaana. Parhaiten on selvinnyt Vakka-Suomi ja huolestuttavin tilanne on Salon ja Loimaan seutukunnissa. Työttömyyden kasvu on näkynyt etenkin miesten työttömyyden kasvuna, koska esim. rakennusala sekä kone- ja metallisteollisuus ovat edelleenkin hyvin miesvaltaisia aloja. Huolestuttavin piirre työttömyyden kehityksessä on ollut nuorisotyöttömyyden raju kasvu. Väestökehitys on tasaantunut, sillä kuntien väestönkasvu- sekä vähenemisprosentit ovat aiempia vuosia pienempiä. Muutto Turun seudun kehyskuntiin on pienentymässä, kun taas Turun kaupungin väkiluku kasvaa. Valtakunnallisessa osaamiskeskusohjelmassa Turku Science Parkilla on valtakunnallinen vetovastuu Meri- sekä HealthBio -klustereissa. Lisäksi maakunnasta ollaan mukana matkailu- ja elämystuotanto, elintarvike-, metsä- sekä JokaPaikan tietotekniikkaklustereissa. Turun Uusi yliopisto aloittaa , jolloin myös päättyy Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio. Uuden yliopistolain mukainen rahoituksen kerääminen on jo aloitettu. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on edelleen kasvanut. Koulutuksen järjestäjistä Turun Aikuiskoulutuskeskus ja Paimion Aikuiskoulutuskeskus yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Maakunnan oma aikuiskoulutusstrategia valmistuu kesällä Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeessa on tavoitteena käynnistää hanketta. Sopimukset ensimmäisten toimijoiden kanssa tehdään keväällä 2009 ja koko ohjelma julkistetaan Varsinais-Suomen kulttuuristrategia on päivitetty tammssa Varsinais-Suomen elinkeinostrategia valmistuu keväällä Maakunnan markkinoinnissa on tehty suunnitelma yhteismarkkinoinnin toteutuksesta. Siitä käydään vielä neuvotteluja Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin kesken. Tammssa 2009 julkaistiin Annual markkinointijulkaisu kolmella kielellä. Maakunnan matkailusta vastaavan organisaatio Turku Touring tullaan yhtiöittämään vuoden 2010 alussa. Kuntien jäsenmaksuista luovutaan ja kaikki palvelut hinnoitellaan erikseen. Suurimmat saariston matkailuyritykset ovat onnistuneet laajentamaan toimintansa ympärivuotiseksi liikematkailun avulla. Kansainvälisessä yhteistyössä on mm. Puolan Pommerin kanssa päivitetty marrassa 2008 vireillä olevia yhteistyöhankkeita sekä allekirjoitettu yhteinen työsuunnitelma vuosille Pohjoismaisen ministerineuvoston saaristoyhteistyö jatkuu hallinnollisista ja taloudellisista epävarmuustekijöistä huolimatta. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman lähivuosien käytännön edistämistä koskeva aiesopimus allekirjoitettiin huhtn 2009 lopussa. E18-moottoritien Muurla-Lahnajärvi -osuus avattiin liikenteelle marrassa 2008 ja Lahnajärvi- Lohja -osuus tammn 2009 lopussa. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen toteutussuunnittelu on käynnissä. Valtatie 9 kehittämisen edistämiseen perustettiin Pro Ysitie -yhdistys tammssa Miten Varsinais-Suomi makaa

5 Turun lentoaseman henkilöliikenteessä operaattorit kilpailevat markkinaosuuksista. Rahtiliikenteessä TNT Suomi Oy keskitti syysta 2008 alkaen Suomen lentonsa Turkuun, minne toimitetaan kaikki Suomeen tuotavat pikalähetykset. DHL Express käynnisti syyssa 2008 päivittäiset rahtilennot Turun ja Leipzigin välillä. Ratahallintokeskus on käynnistänyt Espoo-Lohja-Salo-ratalinjauksen alustavan yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Paikallisjunaliikenteen osalta on menossa selvitys liikenteen toteuttamisesta kolmella ratasuunnalla Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Maakuntaohjelman vuoden 2009 teeman Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen toteuttamiseksi on allekirjoitettu aiesopimus ja esikuntayksikkönä toimii VALONIA. Työhön sisältyy mm. maakunnallisen ilmastostrategian laatiminen. Vuoden 2009 alussa Varsinais-Suomen kuntarakenne muuttui varsin radikaalisti, kun kuntien määrä supistui 53:sta 28:aan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisten sosiaali- ja terveystoimen asukkaan ja ammatillisen koulutuksen asukkaan yhteistoiminta-alueiden muodostaminen on vieläkin kesken. Ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys on saatu järjestettyä Loimaan, Salon, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Myös Turun seutukunnassa on suunnitteilla seutukunnan käsittävä päivystys. Pro Saaristomeri ohjelmaa toteuttavista hankkeista merkittävimpiä on vuoden 2008 alussa käynnistynyt Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle kohdistuva maatalouden vesiensuojelun tehostamista koskeva TEHO yhteistyöhanke. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen tulee pääsääntöisesti valmistumaan vuonna Turun seudun tekopohjavesihankkeen rakennustyöt ovat käynnissä ja nykyisen arvion mukaan hanke valmistuu vuonna Yhdyskuntien jätevesien käsittelyyn liittyen Turun Kakolan puhdistamo on valmis. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Turun seudun uuden jätteenpolttolaitoksen toteuttamisaikataulu ja sijoituspaikka ovat vielä ratkaisematta. Miten Varsinais-Suomi makaa 5

6 SAMMANDRAG Recessionen har tills vidare svept mer varsamt över Egentliga Finland än det övriga landet, och den har inte slagit till överallt i landskapet lika kraftigt. Bäst har Vakka-Suomi klarat sig och mest oroväckande är situationen i Salo och Loimaa regionkommuner. Den ökade arbetslösheten har kommit mest till synes som en tilltagande arbetslöshet i synnerhet för männen, eftersom t.ex. byggssektorn samt maskin- och metallindustrin alltjämt är mycket mansdominerade branscher. Det mest oroväckande draget har varit arbetslöshetens våldsamma tillväxt bland ungdomar. Befolkningsutvecklingen har jämnat ut sig, ty procenttalen för ökningen och minskningen av kommunernas befolkning är mindre än tidigare år. Flyttningen till Åboregionens kranskommuner håller på att avta, medan åter Åbo stads invånarantal ökar. I det riksomfattande kompetenscentralprogrammet har Turku Science Park ansvaret på riksplanet för ledningen inom Marin- samt HealthBIO-klustren. Vidare är man från landskapet med i klustret för turism- och upplevelseproduktion, livsmedels-, skogs- samt datateknik överallt-klustren. Åbo Nya universitet inleder verksamheten , då även konsortiet för Åbo universitet och Åbo handelshögskola upphör. Insamlandet av finansiering enligt den nya universitetslagen har redan inletts. Attraktionen hos yrkesutbildningen har alltjämt ökat. Bland utbildningsarrangörerna gick Turun Aikuiskoulutuskeskus (Åbo Vuxenutbildningscentral) och Paimion Aikuiskoulutuskeskus (Pemar Vuxenutbildningscentral) samman i början av år Landskapets egen vuxenutbildningsstrategi blir färdig på sommaren Inom projektet Åbo Europas kulturhuvudstad är målet att starta projekt. Avtalen med de första aktörerna ingås på våren 2009 och hela programmet offentliggörs Egentliga Finlands kulturstrategi har uppdaterats i januari Egentliga Finlands näringsstrategi färdigställs på våren En plan för att genomföra en samfälld marknadsföring har utarbetats inom marknadsföringen av landskapet. Om den förs ännu förhandlingar mellan Egentliga Finlands förbund och Åbo stad. I januari 2009 gavs marknadsföringspublikationen Annual ut på tre språk. Organisationen Turku Touring som svarar för landskapets turism kommer att bolagiseras i början av år Man avstår från kommunernas medlemsavgifter och alla tjänster prissätts skilt för sig. De största av skärgårdens turismföretag har lyckats utvidga sin verksamhet med hjälp av affärsturismen till en året om-verksamhet. Inom det internationella samarbetet har de aktuella samarbetsprojekten bl.a. med Pommern i Polen uppdaterats i november 2008 och en gemensam arbetsplan för åren har undertecknats. Nordiska ministerrådets skärgårdssamarbete fortsätter trots administrativa och ekonomiska osäkerhetsfaktorer. Intentionsavtalet om främjandet av Egentliga Finlands trafiksystemplan i praktiken de närmaste åren undertecknades i slutet av april Avsnittet Muurla-Lahnajärvi av E18 motorvägen öppnades för trafik i november 2008 och avsnittet Lahnajärvi-Lojo i slutet av januari Planeringen för att genomföra förbindleseprojektet för riksväg 8 Åbo-Björneborg pågår. För att främja utvecklingen av riksväg 9 grundades föreningen Pro Ysitie i januari Miten Varsinais-Suomi makaa

7 Operatörerna inom persontrafiken för Åbo flygstation konkurrerar om marknadsandelarna. Inom frakttrafiken centraliserade TNT Suomi Oy fr.o.m. september 2008 sina finlandsflygningar till Åbo, dit alla expressförsändelser som förs till Finland levereras. DHL Express inledde i september 2008 dagliga fraktflyg mellan Åbo och Leipzig. Banförvaltningscentralen har inlett den preliminära utredningsplaneringen och miljökonsekvensbedömningen av bansträckningen Esbo-Lojo-Salo. Vad lokaltågtrafiken anbelangar, så pågår en utredning om att genomföra trafiken i tre banriktningar från Åbo till Salo, Loimaa och Nystad. För temat i landskapsprogrammet år 2009 om att dämpa klimatförändringen och anpassa sig till den har ett intentionsavtal undertecknats och VALONIA verkar som stabsenhet. I arbetet ingår bl.a. att göra upp en klimatstrategi för landskapet. I början av år 2009 förändrades kommunstrukturen för Egentliga Finland ganska radikalt, då antalet kommuner minskade från 53 till 28. Bildandet av samarbetsområdena för social- och hälsovårdsväsendet med invånare och för yrkesutbildningen med invånare i enlighet med kommun- och servicestrukturreformen är ännu på hälft. Socialjouren dygnet runt har kunnat ordnas i regionkommunerna Loimaa, Salo, Åboland och Vakka-Suomi. Även i Åbo regionkommun planeras en jour som omfattar regionkommunen. Ett av de mest betydande projekten som genomför Pro Skärgårdshavet-programmet är det TEHO-samarbetsprogram som startades i början av år 2008 med inriktning på området för Egentliga Finland och Satakunta för att intensifiera lantbrukets vattenskydd. Genomförandet av naturskyddsprogrammen kommer i huvudsak att bli färdigt år Byggnadsarbetena på projektet för konstgjort grundvatten för Åboregionen pågår och enligt uppskattningen i dag blir projektet färdigt år I anslutning till behandlingen av samhällenas avloppsvatten är Kakola-reningsverket i Åbo färdigt. Avfallsplanen för Södra och Västra Finland blir färdig före utgången av år Tidtabellen och förläggningsplatsen för det nya avfallsförbränningsverket för Åboregionen är ännu olösta. Miten Varsinais-Suomi makaa 7

8 1. ALUKSI Varsinais-Suomen maakuntaohjelma sisältää viisi toimintalinjaa, jotka liittyvät osaamiseen, elinkeinoelämään, maakunnan asemaan, hyvinvointiin ja ympäristöön. Maakunnan kehittämisen pidemmän tähtäyksen suuntaviivat on tuotu esiin Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa Maakuntaohjelmaa toteutetaan yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa. Keskeisessä asemassa ovat maakunnan yhteistyöryhmässä edustettuina olevat tahot. Rahoitus koostuu valtion budjettirahoituksesta, kuntien ja yksityisen sektorin panostuksesta sekä eri ohjelmien kautta tulevasta hankerahoituksesta. Ohjelman seurantaa varten on jokaiselle ohjelman toimenpiteelle Varsinais-Suomen liitosta määrätty yhdyshenkilö, jonka tehtävänä on toimenpiteen etenemisen seuraaminen ja tarvittaessa myös hankkeen edistäminen. Seurannasta on myös erillinen raportti Miten maakunta makaa, Varsinais-Suomen maakuntaohjelman seuranta toimenpiteittäin vuonna 2009, jossa on käyty läpi jokaisen toimenpiteen toteutumistilanne. Ohjelman seurantaa on käyty läpi keväällä 2009 maakunnan yhteistyöryhmässä. 2. MAAKUNNAN TILA 2.1 Maakunnan viimeaikainen kehitys taloudessa, työllisyydessä ja väestökehityksessä Vuosi 2008 merkitsi Varsinais-Suomelle neljä vuotta kestäneen nousukauden loppua. Edellisen kerran nousukausi päättyi vuoteen Kummassakin tilanteessa nousukauden päättymisen ja taantuman alun syyt löytyvät maan rajojen ulkopuolelta: ensimmäisellä kerralla Aasian maista (globalisaatio) ja nyt Yhdysvalloista (rahoituskriisi). Muuta yhteistä nimittäjää onkin vaikeampi löytää. Se, mitä maailmalla tapahtuu, heijastuu ennen pitkää Varsinais-Suomeenkin. Edellinen taantuma kosketti lähinnä elektroniikan tuotantoa sekä sähköisiä palveluita, nyt taantuma koskettaa lähes jokaista toimialaa. Kansainvälisen rahoituskriisin takia maakunnan vientivetoisen teollisuuden tilauskannat ovat lyhentyneet, kun uusia tilauksia ei ole saatu entiseen malliin. Tahdin hiljentyminen näkyy kuljetus-, elektroniikka sekä metallialoilla mutta kaikista voimakkaimmin aina niin suhdanneherkällä rakennusalalla. Maakunnasta löytyy onneksi myös tasapainottavia aloja kuten lääke- ja diagnostiikka- sekä elintarviketeollisuus, joiden lähiajan näkyvät ovat vielä edelleen hyvät. Odotukset myös kaupan alan kasvulle ovat edelleen melko hyvät, mutta näin on perintätoimistojenkin kohdalla. Kaikki uudet työpaikat eivät enteile hyvää. 2.2 Elinkeinoelämän odotukset vuoden päähän paljon heikommat Taantuma on pyyhkäissyt yli Varsinais-Suomen muuta maata helläkätisemmin, toistaiseksi. Seutukuntien taloustilannetta on analysoitu enemmän TEM:n maalissa julkaisemassa Alueelliset talousnäkymät keväällä katsauksessa. Sen mukaan taantuma ei ole iskenyt kaikkialle maakuntaa yhtä voimakkaana: Vakka-Suomi on tässä mittelössä voittaja. Alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ei ole heikentynyt vuoden takaisesta eikä tulevan vuoden odotukset ole niin synkät kuin muilla seuduilla. Salossa ja Loimaalla tilanne on huolestuttavin. Seutukuntien elinkeinoelämän tilanteen voisi katsauksen perusteella tiivistää seuraavasti: 8 Miten Varsinais-Suomi makaa

9 Vakka-Suomen teollisuus on pystynyt uudistumaan, erikoistumaan ja asiakaspohjaa on laajennettu. Suhdanneherkkyys on vähentynyt. Rakentamisessa on kesään saakka jatkuvia kaupan alan investointeja, jotka muualla maakunnassa ovat jo päättymässä. Alueen elintarvike- ja kemianteollisuus ovat myös vähemmän herkkiä taantumalle. Alueen lasiteollisuus on lisännyt palvelutoiminnan osuutta, mikä vähentää suhdanneherkkyyttä. Autoteollisuudessa on ollut lomautuksia, mutta uutta hybridi- ja sähkökulkuneuvotuotantoa investoineen on käynnistymässä jo kuluvan vuoden aikana. Turunmaalla elinkeinoelämän ja yritystoiminnan odotukset vuoden päähän ovat heikommat nykytilaan verrattuna. Alueen merkittävään rakennustuotteiden valmistukseen rakennusalan laskusuhdanne (myös Venäjällä) vaikuttaa nopeasti. Lyhyellä aikajänteellä matkailun odotetaan supistuvan, mutta pidemmällä aikajänteellä kasvavan kotimaisen kysynnän ansiosta. Turun seutua uhkaa vientilama. Optiot laivatilauksista uhkaavat jäädä toteutumatta. Lomautukset ovat alkaneet laivanrakennuksen teräsrakentamisessa ja uhkaavat laajeta syksyyn mennessä. Myös talo- ja toimitilarakentaminen on vähentymässä. Kaupanalan suurinvestoinnit ovat jo valmistuneet ja maa- sekä merikuljetukset ovat vähentyneet. Tuleva kesäkausi tulee olemaan vaikeaa erityisesti viennistä ja rakennusalasta riippuvaisilla yrityksillä. Lääke ja diagnostiikka- sekä elintarvikealalla on kuitenkin vielä edessään valoisat näkymät. Loimaan seudun kärkitoimialoja ovat koneiden ja laitteiden, rakennusmateriaalien, sahatavaroiden ja metallituotteiden valmistus. Odotukset vuoden päähän ovat paljon heikommat nykytilaan verrattuna, mutta hieman paremmat kuin Salon ja Turun seuduilla. Pk-yritysvaltaisuus on suojannut suuremmilta suhdannevaihteluilta, koska yrityksillä on hajautettu asiakaspohja ja ne toimivat lähempänä loppuasiakasta. Osalla yrityksistä on edelleen vankka tilauskanta, mutta rakennusalan suhdannetilanne näkyy myös täällä. Salon seudun tilanne on viime vuoteen verrattuna heikentynyt rajusti ja elinkeinoelämän ja yritystoiminnan odotukset vuoden päähän ovat paljon heikommat. Alueella on paljon alihankintatyötä tekevää teollisuutta. Pelkän alihankinnan varassa olevien yritysten riskit ovat suuret, jos päähankkijat vetävät toimintoja takaisin itselleen. Metalliteollisuuden asiakkaat ovat enemmälti rakennus-, metsä- ja laivanrakennusaloilla. Matkapuhelinalalla alkavat lomautukset, mutta pieniä merkkejä kysynnän elpymisestä on jo saatu. Muu elektroniikkateollisuus on leikannut toimintoja ja vähentänyt henkilöstöä. kuussa 2009 julkaistun EK:n suhdannebarometrin mukaan odotukset Lounais-Suomessa ovat edelleen samansuuntaiset kuin miten TEM asian näkee. Suhdanteen käännöstä ei ole vielä nähtävissä, vaikkakin teollisuuden ja rakentamisen odotukset eivät ole enää niin synkkiä kuin kolme kuukautta aiemmin. 2.3 Työttömien määrä kasvaa lähes pystysuoraan, erityisesti nuorilla ja miehillä Maakunnan työttömien lukumäärä ei ole lähtenyt niin nopealla vauhdilla nousuun kuin esimerkiksi koko maassa tai vertailumaakunta Pirkanmaalla. Syynä tähän on mm. puskurin roolissa oleva ulkomaisen vuokratyövoiman käyttö, josta luovutaan ensimmäisenä taloustilanteen heikentyessä. Rajuimmin työttömien määrä on noussut Salon seudulla. Turun seudulla työttömien määrä on lähtenyt heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta hitaammin nousuun. Syitä tähän ovat mm. ulkomainen puskurityövoima, muita seutuja monipuolisempi elinkeinorakenne sekä valtion työpaikkojen keskittyminen alueelle. TEM työnvälitystilastojen työttömien lukumäärä on kuitenkin todellista tilannetta korkeampi, sillä ryhmälomautukset eivät näy työnvälitystilastoissa. Tällä hetkellä työttömyyskäyrien kehitys muistuttaa vaarallisen paljon 90-luvun alun kehitystä. Työttömyyden kasvulle on kovat paineet, sillä jos suhdanne ei muutu paremmaksi, lomautukset realisoituvat myöhemmin irtisanomisiksi. Miten Varsinais-Suomi makaa 9

10 Kaikilla aloilla ei kuitenkaan ole vielä ylitarjontaa työvoimasta. Tuoreimman Varsinais-Suomen ammattibarometrin mukaan pulaa on edelleen sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisista sekä ravintola-alan ihmisistä. Korkeasti koulutetuista ja perinteisten käsityöammattien harjoittajista on sen sijaan ylitarjontaa Tampere Turku Pori Salo Loimaa Vakka-Suomi Turunmaa Tamm Kesä äkuu Marras Huht t Helm Heinä äkuu Joulu ukuu Loka akuu Maalis Elo Tamm Kesä äkuu Marras Huht t Helm Heinä äkuu Joulu ukuu Loka akuu Maalis Elo Tamm Kesä äkuu Marras Huht t Helm Heinä äkuu Joulu ukuu Loka akuu Maalis Elo Tamm Kesä äkuu Marras Huht t Helm Heinä äkuu Joulu ukuu Työttömien lukumäärän kehitys Tampereen, Turun ja Porin seuduilla, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto Työttömien lukumäärän kehitys Varsinais-Suomen seuduilla, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto Taantuma näkyy erityisesti miesten työttömyyden jyrkkänä kasvuna, kuten taantumissa/lamoissa on aina tapana. Nousukaudella vastaavasti miesten työttömyys laskee nopeammin kuin naisten. Rakennusala, kone- ja metalliteollisuus ovat edelleen hyvin miesvaltaisia aloja. Naiset työskentelevät usein vähemmän suhdanneherkillä aloilla julkisella sektorilla (sosiaali- ja terveys, opetussektori). Naisten työttömyys lähtee nousuun viiveellä. Naisten työttömyys kuitenkin nousee harvemmin miesten työttömyyttä korkeammalle, sillä naiset siirtyvät heikon työllisyystilanteen edessä pois työvoimasta (perhesyyt, opiskelu). Vakka-Suomi on siinä mielessä harvinaislaatuinen alue, että siellä naisten työttömyys (lukumäärä) on ollut miesten työttömyyttä suurempi jo lähes 10 vuotta. Vasta nyt miesten työttömyys on noussut naisten työttömyyttä korkeammalle tasolle sitten 90-luvun alun laman Varsinais-Suomi Miehet Varsinais-Suomi Naiset Satakunta Miehet Satakunta Naiset Pirkanmaa Miehet Pirkanmaa Naiset Työttömien lukumäärän kehitys naisilla ja miehillä Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto 10 Miten Varsinais-Suomi makaa

11 Miehet Naiset Miehet Naiset Työttömien lukumäärän kehitys naisilla ja miehillä Salon seudulla, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto Työttömien lukumäärän kehitys naisilla ja miehillä Vakka-Suomessa, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto Huolestuttavin piirre työttömyyden kehityksessä on nuorisotyöttömyyden raju kasvu, erityisesti Salon seudulla. Viime lamasta kärsivät erityisesti 60-luvulla syntyneet. Nyt saman ovat kokemassa 80-luvulla syntyneet Tampere Turku Pori Salo Loimaa Vakka-Suomi Turunmaa Nuorisotyöttömien (alle 25-vuotiaat) lukumäärän kehitys Tampereen, Turun ja Porin seuduilla, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto Nuorisotyöttömien (alle 25-vuotiaat) lukumäärän kehitys Varsinais-Suomen seuduilla, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto 2.4 Väestönkehitys tasaantuu Väestökehitys tasaantuu eli kuntien väestönkasvu- sekä vähenemisprosentit ovat nyt aiempia vuosia pienempinä. Muutto Turun seudun kehyskuntiin on hiljentymässä, kun taas samaan aikaan Turun väkiluku kasvaa. Ilmiö on samansuuntainen myös muillakin Suomen kasvukeskusalueilla. Vakka-Suomi pääsi miltei nollatilanteeseen vuoden vaihteessa. Sekä uuden kuntarakenteen omaavat Salon seutu että Turunmaa ovat hyvin kahtiajakoisia: Toinen kunnista kasvaa ja toinen vähenee. Loimaan seudun väestökehitys on kääntynyt negatiiviseksi alkuvuonna. Maakuntatasolla muuttovoitto kasvoi vuonna Muuttovoiton kasvu johtui lähinnä siitä, että alueelta muutettiin ulkomaille aiempaa vähemmän. Maan sisäinen muuttoliike on pysähtynyt. Miten Varsinais-Suomi makaa 11

12 Alue Vuodet Muutos % Muutos Aura ,1 0,8 2,0 1,4 2,2 3,0 Koski Tl ,3 0,6 1,0 0,7 0,7 0,6 Loimaa ,6 0,4 0,5 0,3 0,4 0,0 Marttila ,3 0,3 1,8 0,4 1,6 0,8 Oripää ,5 2,3 2,3 0,2 0,6 0,2 Pöytyä ,2 0,1 0,7 0,2 0,4 0,0 Tarvasjoki ,2 0,1 0,5 0,4 1,0 0,4 Loimaan seutu yhteensä ,3 0,0 0,0 0,1 0,0 0, Muutos Salo ,4 0,6 0,7 0,8 0,8 0,4 Somero ,2 0,3 0,4 0,9 0,8 0,0 Salon seutu yhteensä ,3 0,4 0,6 0,5 0,6 0, Muutos Kaarina ,4 1,4 1,6 1,7 2,0 2,0 Lieto ,0 1,1 1,3 2,1 0,7 1,5 Masku ,9 3,2 3,6 2,0 2,3 1,8 Mynämäki ,0 0,1 0,3 0,6 0,2 0,5 Naantali ,5 1,5 0,7 1,1 1,3 0,7 Nousiainen ,6 1,0 2,8 2,6 2,1 2,1 Paimio ,8 1,4 0,1 1,3 0,7 0,2 Raisio ,1 0,3 0,5 0,7 0,9 0,7 Rusko ,0 0,6 0,3 1,0 1,0 2,0 Sauvo ,2 2,6 1,2 0,6 1,2 0,3 Turku ,2 0,2 0,0 0,3 0,0 0,1 Turun seutu yhteensä ,6 0,6 0,5 0,7 0,5 0, Muutos Kemiönsaari ,0 1,1 0,6 0,5 0,4 0,5 Länsi Turunmaa ,5 0,2 0,0 0,5 0,1 0,0 Turunmaa yhteensä ,0 0,2 0,2 0,1 0,1 0, Muutos Kustavi ,0 1,0 1,2 1,9 1,2 1,3 Laitila ,6 0,2 0,5 0,5 0,0 0,1 Pyhäranta ,0 1,0 0,4 0,2 1,5 1,1 Taivassalo ,7 1,3 1,0 0,3 1,1 0,2 Uusikaupunki ,4 0,3 0,8 0,9 0,4 0,9 Vehmaa ,9 0,1 0,8 0,2 0,7 0,9 Vakka Suomi yhteensä ,4 0,2 0,7 0,6 0,3 0,7 Varsinais Suomi yhteensä ,38 0,42 0,32 0,48 0,41 0,29 Varsinais-Suomen kuntien väestömuutokset vuosina Vuosien muutos on laskettu vastaavien vuosien maalin arvoista. Lähde: Väestörekisterikeskus, Tilastokeskus 12 Miten Varsinais-Suomi makaa

13 Varsinais-Suomi numeroina Väestö - Befolkning Väkiluku - Folkmängd Ruotsinkielisiä - Svenskspråkiga Vieraskielisiä - Främmandespråkiga Ulkomaalaisia - Utlänningar Syntyneet - Födda Syntyneiden enemmyys - Födelseöverskott Maassamuutto (netto) - Omflyttning (netto) Maahanmuutto (netto) - Inflyttning (netto) Kokonaisnettomuutto - Total nettoflyttning Työllisyys ja toimeentulo Sysselsättning och utkomst Työttömyysaste - Arbetslöshetsgrad (%) työvoimatutkimus - arbetskraftundersökning 8,4 7,7 8,4 8,3 7,0 6,5 6,2 5,7 Työttömyysaste - Arbetslöshetsgrad (%) työssäkäyntitilasto 10,9 10,4 10,9 10,4 9,0 7,9 6,9 * Työttömyysaste - Arbetslöshetsgrad (%) työministeriö - arbetsministeriet 10,3 10,3 10,1 10,3 9,2 7,9 6,9 6,5 Työttömiä, työvoimatutkimus Arbetslösa, arbetskraftundersökning Työttömiä, työssäkäyntitilasto Arbetslösa arbetskraftundersökning * Työttömiä työnhakijoita, työministeriö (ml. lomautetut) Arbetslösa arbetsökande,arbetsministeriet (inkl. permitterade) * Pitkäaikaistyöttömiä - Långtidsarbetslösa * Alle 25-vuotiaita - Under 25-åriga arbetslösa * Alle 20-vuotiaita - Under 20-åriga arbetslösa Työllisyysaste - Sysselsättningsgrad (%) (työvoimatutkimus) 69,5 70,2 69,5 67,9 70,8 72,3 72,3 72,8 Työllisyysaste - Sysselsättningsgrad (%) (työssäkäyntitilasto) 66,1 66,0 65,4 66,1 66,9 67,5 68,3 * Taloudellinen huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset), työssäkäyntitilasto Ekonomisk försörjnings kvot 1,27 1,27 1,29 1,27 1,23 1,22 1,19 * Työllisiä - Sysselsätta, työvoimatutk. - arbetskraftsundersökn Työllisiä - Sysselsätta, työssäkäyntitilasto * Yritystoiminta ja elinkeinoelämä Företagverksamhet och näringsliv Työpaikkoja - Arbetsplatser * * * Alkutuotanto - Primärproduktion (A,B) * * * Teollisuus - Tillverkning (C,D) * * * Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) * Rakentaminen - Byggverksamhet (F) * * * Kauppa, majoitus- ja ravit. toiminta Handel, hotell- och restaurangverksamhet (G-H) * * * Kuljetus - Transport (I) * * * Muut - Andra * * Yrittäjiä ja yksityisen sektorin työpaikat Företagare och arbetsplatser inom den privata sektorn * * Maatiloja - Jordbrukslägenheter * Yrityskanta * Toimipaikkoja - Verksamhetställe * BKT/asukas markkinahintaan BNP/inv. till löpande priser, * * BKT/asukas markkinahintaan, koko maa=100 BNP/inv. till löpande priser,, hela landet=100 90,8 99,3 95,4 96,6 95,0 95,1 * * Miten Varsinais-Suomi makaa 13

14 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMINEN 3.1 Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Valtakunnallisessa osaamiskeskusohjelmassa 13 valtakunnallista klusteria, joissa on yhteensä 52 toimijaa. Turku Science Parkilla on valtakunnallinen vetovastuu Meri- sekä HealthBio -klustereissa. Lisäksi maakunnasta ollaan mukana matkailuja elämystuotanto, elintarvike-, metsä- sekä JokaPaikan tietotekniikkaklustereissa. Osaamiskeskustoiminnan maakunnallistamiseen liittyen on yritetty koota ohjelmaan vaadittava alueellinen kuntaraha maakunnan liiton budjetin kautta, mutta tämä ei onnistunut. Kokonaisuudessaan klustereiden painopisteet toimivat globaalisti hyvin eri tavalla, joten valikoima on toisiaan tasapainottava. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio päättyy , jolloin aloittaa Turun Uusi yliopisto. Yliopistojen rahoitusmalli muuttuu uuden yliopistolain myötä. Tähän liittyen Turun yliopistossa on jo käynnistetty rahankeräys, jonka tavoitteena on koota itse kahden seuraavan vuoden aikana 20 miljoonaa euroa, jolloin saadaan valtiolta 50 miljoonaa euroa. Hammaslääkäriopiskelijoiden sisäänotto Turussa on päätetty lisätä kahdestakymmenestä viidestä neljäänkymmeneen. Raportti koulutustarpeiden ennakoinnista valmistui alkuvuodesta Raportti sisältää toimialojen ja ammattirakenteen kehitysarviot sekä laskemat tulevasta koulutustarpeesta koulutusasteittain ja opinaloittain. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on edelleen kasvanut. Koulutuksen järjestäjistä Turun Aikuiskoulutuskeskus ja Paimion Aikuiskoulutuskeskus yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Yrittäjäkoulutusta on lisätty kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen rooli osaavan työvoiman saannissa kasvaa. Maakunnassa on valmistelu omaa aikuiskoulutusstrategiaa, joka valmistuu kesällä Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen avoimeen hankehakuun tuli yli tuhat ehdotusta. Tavoitteena on käynnistää hanketta. Sopimukset ensimmäisten toimijoiden kanssa tehdään keväällä 2009 ja koko ohjelma julkistetaan Yksityisen rahoituksen kerääminen tulee olemaan haasteellista. Yhteistyö Tallinnan kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa toimii hyvin. Varsinais-Suomen kulttuuristrategian päivitys on valmistunut tammssa Kulttuuriverkosto on yksin ja yhdessä kulttuuripääkaupunkisäätiön kanssa jatkanut kulttuurialan yrittäjien neuvontaa ja koulutusta. Luovien alojen kehittämistä varten on perustettu yhteistoimintaorganisaatio Luovikko. Luovien alojen yrityshautomotoiminta on etenemässä. Maakuntaohjelmaan sisältyi myös esitykset joidenkin keskusten perustamisesta. Näiden osalta voidaan todeta, että Itä- Aasian tutkimuskeskus Centre for East Asian Studies toimii Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen yhteydessä. Keskus koordinoi koko maan ylipistojen Aasian tutkimusta. Piikkiöön suunnitellusta AgriHortiPoli kehittämis- ja tiedepuistosta on toteutunut yksi osa; Tuorlan planetaario avattiin yksityisen rahoituksen turvin lokakuussa Turkuun esitetyt kansallinen ihmisoikeusinstituutti sekä pohjoismainen tutkimus- ja innovaatiokeskus Nordforsk eivät tule toteutumaan. 3.2 Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen Maakunnan elinkeinopolitiikan yhtenäistämistä on kaivattu jo pitkään. Varsinais-Suomen elinkeinostrategian valmistelu aloitettiin vuoden 2008 alussa ja strategia valmistuu vuoden 2009 keväällä. Strategiatyössä tarkemman tarkastelun kohteena on ollut kahdeksan toimialaa: metalli ja materiaalit, ICT, rakentaminen ja kiinteistöt, hyvinvointipalvelut, läääkediagnostiikka-bio, luonnonvara-ala, matkailu ja kulttuuri sekä logistiikka. Strategian valmistelua on ohjannut maakunnan yhteistyöryhmän elinkeinojaosto. 14 Miten Varsinais-Suomi makaa

15 Yksityiset sijoittajat, Finnvera Oyj:n tytäryhtiö Veraventure Oy ja Osuuspankit ovat perustaneet osakeyhtiömuotoisen pääomarahaston länsisuomalaisten pk-yritysten tarpeisiin. Rahasto on nimeltään Länsi-Suomen pääomarahasto Oy ja sitä hallinnoi Aboa Venture Management Oy. Rahaston pääoma on alkuun 8 milj. euroa ja se on tarkoitus kasvattaa myöhemmin 12 milj. euroon. Maakunnan markkinointiin liittyen pidettiin marrassa 2008 seminaari Turun ja Varsinais-Suomen päättäjille. Seminaarissa esiteltiin toimenpideohjelma vuosille Alkuvuodesta 2009 Varsinais-Suomen liitto kilpailutti maakunnan yhteismarkkinoinnin toteuttamisen ja kilpailutuksen perusteella saatiin yksi tarjous mainostoimisto Placelta. Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki käyvät vielä jatkoneuvotteluja yhteismarkkinoinnin toteuttamisesta keskeisenä kysymyksenä on rahoituksen kerääminen julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta. Tammssa 2009 julkaistiin Annual markkinointijulkaisu kolmella kielellä. Maakunnan hyvinvointiklusteri-analyysin tekeminen aloitettiin syksyllä Hanke on käynnistynyt työpajoilla ja analyysin on määrä olla valmis vuoden 2009 loppuun mennessä. Bio- ja elintarvikestrategioiden toteuttaminen jatkuu osittain osaamiskeskusohjelman puitteissa. Uudella osaamiskeskusohjelmakaudella yhteistyö alueen veturiyritysten ja korkeakoulujen kanssa on selvästi parantunut. TEKESin Sapuska -ohjelman kautta selvitetään elintarvikealan kehittämismahdollisuuksia pilottialueena on Varsinais-Suomi. Maakunnan matkailusta vastaavan organisaatio Turku Touring tullaan yhtiöittämään vuoden 2010 alussa. Kuntien jäsenmaksuista luovutaan ja kaikki palvelut hinnoitellaan erikseen. Varsinais-Suomen liitto laatii vuoden 2009 aikana katsauksen maakunnan matkailun kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Matkailukauden pidentämiseksi saaristossa suurimmat saariston matkailuyritykset ovat onnistuneet laajentamaan toimintansa ympärivuotiseksi liikematkailun avulla. Myös saariston Rengastien saaminen ympärivuotiseksi tulee osaltaan tukemaan matkailukauden pidentämistä. Korpoströmin uusi hotellitila on valmistunut pääsiäiseksi Yhteistyön lisäämiseksi Ahvenanmaan kanssa on tehty avauksia mm. polkupyöräreitteihin ja Rengastiehen liittyen. Maaseudun kehittämisessä ns. Leader toimintatapa on vakiintunut normaaliksi pienimuotoiseksi ja verkottuneeksi paikallistason toimintatavaksi. Uuden EU:n maaseutuohjelman toteuttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä ohjelmakauden maaseutuohjelman varoista saatiin Varsinais-Suomessa käytettyä vain reilut 80 %. 3.3 Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus Turussa toimivan Itämerikeskuksen Centrum Balticum säätiön perustajajäseniä ovat Turun, Uudenkaupungin, Rauman, Porin ja Vaasan kaupungit, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopiston säätiö, Turun Kauppakorkeakoulun säätiö ja Åbo Akademi. Säätiön alaisuudessa toimii myös Saaristomeren suojelurahasto. Centrum Balticumin toiminta-ajatuksena on toimia tutkimuksen ja päätöksenteon välissä olevana valtakunnallisena think tankinä. Varsinais-Suomessa toimii kansainvälistymisfoorumi, jonka työskentelyn yhteydessä on laadittu Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisen edistämisen ohjelma. Yksi ohjelman teemoista on Varsinais-Suomen kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi ja vetovoimaisemmaksi toimintaympäristöksi ja maakuntaan sijoittumisen edistäminen. Kansainvälisessä yhteistyössä on mm. Puolan Pommerin kanssa päivitetty marrassa 2008 vireillä olevia yhteistyöhankkeita sekä allekirjoitettu yhteinen työsuunnitelma vuosille Pohjoismaisen ministerineuvoston saaristoyhteistyö jatkuu hallinnollisista ja taloudellisista epävarmuustekijöistä huolimatta. Central Baltic ohjelma Interreg IV A ohjelma Miten Varsinais-Suomi makaa 15

16 antaa Varsinais-Suomelle lisää mahdollisuuksia mm. ympäristöalan yhteistyöhankkeisiin Tukholman ja Mälarin laakson, Ahvenanmaan sekä Viron ja Latvian alueiden kanssa. Keväällä 2009 on alkanut Itämeren kaupunkien liiton (UBC) koordinoima NEW BRIDGES hanke, jossa Varsinais-Suomen liitto on mukana yhdessä Turun kaupungin ja 11 muun Itämeren alueen toimijan kanssa. Hankkeen avulla edistetään maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen hallintaa paikallis- ja aluetasoilla. Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Varsinais-Suomen liikennestrategia 2030, hyväksyttiin vuoden 2007 loppupuolella. Liikennejärjestelmän lähivuosien käytännön edistämistä koskeva aiesopimus allekirjoitettiin huhtn 2009 lopussa. Aiesopimus sisältää vuosina toteutettavaksi, aloitettavaksi tai muuten edistettäväksi sovitut toimenpiteet ja tehtävät. Pitkään odotetun E18 moottoritien Muurla-Lahnajärvi osuus avattiin liikenteelle marrassa 2008 ja Lahnajärvi-Lohja osuus tammn lopussa Avaamista viivästyttivät tunnelien turvallisuus- ja liikenteenohjausjärjestelmissä esiintyneet puutteet. Valtatien 8 yhteysvälihanketta Turku-Pori ei onnistuttu saamaan liikennepoliittisessa selonteossa tämän hallituksen aikana aloitettavien hankkeiden hankekoriin. Hankkeen toteutussuunnittelu on kuitenkin käynnissä tiepiirin keskushallinnosta saamalla erillisrahoituksella. Pro Ysitie -yhdistys perustettiin tammssa 2009 edistämään valtatien 9 kehittämistä. Tien kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa (60 milj. ) ensisijaisia ovat liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet. Välitön toteutusvalmius on mm. Lieto- Aura keskikaiteellinen ohituskaistatie -hankkeella. Vuoden 2009 ensimmäisen lisätalousarvion liikenteen elvytysohjelma sisälsi Turku-Lieto riista-aidan rakentamisen (0,5 milj. ). Kantatie 40:n osalta Naantalin satamayhteys (Vanton eritasoliittymä) sekä Tuulissuon eritasoliittymä on avattu liikenteelle. Kausela-Kirismäki yleissuunnitelman laadinta käynnistyy huhtssa 2009 ja suunnitelma saanee hyväksymispäätöksen Turun lentoaseman kiinnostavuutta henkilöliikenteen asemana voidaan pitää hyvänä, koska operaattorit kilpailevat markkinaosuuksistaan. Oy Wingo XPRS Ab aloitti säännölliset lennot reitillä Turku-Tampere-Oulu vuoden 2008 alussa ja lennätti ensimmäisen toimintavuotensa aikana reitillä noin matkustajaa. Unkarilainen halpalentoyhtiö Wizz Air lentää kahdesti viikossa reitillä Turku-Gdansk. Rahtiliikenteessä pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy otti käyttöön uuden rahtiterminaalin lentokentän kupeessa, LogiCityn alueella, helmssa TNT keskitti syyskusta 2008 alkaen Suomen lentonsa Turkuun, minne toimitetaan kaikki Suomeen tuotavat pikakuljetuslähetykset. TNT ilmoitti helmssa 2009 siirtävänsä Venäjän läpikulkuliikenteen käsittelyn Turkuun ja avaavansa samalla uuden lentoreitin Turku-Tallinna. DHL Express käynnisti syyssa 2008 päivittäiset rahtilennot Turun ja Leipzigin välillä. Raideliikenteen osalta ratahallintokeskus on käynnistänyt Espoo-Lohja-Salo ratalinjauksen alustavan yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Nopean junaliikenteen tarve on todettu vahvistetuissa Salon seudun ja Uudenmaan maakuntakaavoissa. Rantaradalla käynnistyi joulukuussa 2008 (Kirkkonummi-Karjaa) junaliikenteen täsmällisyyttä parantavat työt. Hankkeen toteutusaikataulu on Turku-Toijala rataosuuden käyttö on äärimmillään, mistä johtuen rataosan välityskykyä on parannettava. Rataosuuden yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen valmistui vuonna Paikallisjunaliikenteen osalta on menossa selvitys liikenteen toteuttamisesta kolmella ratasuunnalla Turusta Saloon, Loimaalle ja Uu- 16 Miten Varsinais-Suomi makaa

17 teenkaupunkiin. Junalauttaliikenne on viime vuosina vähentynyt koko ajan. Tällä hetkellä ainoa junalautta on Tukholmaan liikennöivä Tallink-Siljan Sea Wind. Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne työ on käynnissä ja valmistuu huhtssa Selvityksen jälkeen Turun kaupungin on tarkoitus tehdä päätös valittavasta pitkän tähtäimen joukkoliikennejärjestelmästä (runkobusseihin tai pikaraitiotiehen perustuen). Turun matkakeskushanke ei ilmeisesti toteudu toivotussa aikataulussa. Suurista odotuksista huolimatta merten moottoritie -ohjelma koko EU:n tasolla ei ole edennyt odotetusti. Varsinais-Suomen liitto on yhdessä Turun ja Naantalin satamien kanssa osallistunut aktiivisesti Varsinais-Suomen merten moottoritie -hankkeen (MoS) kehittelyyn. Valmistelussa on ollut useita eri käänteitä, mm. saksalaiset partnerit vaihtuivat useamman kerran valmistelun aikana. Valmistelun suurista vaikeuksista johtuen hankkeista on luovuttu eivätkä Varsinais-Suomen satamat ole tällä hetkellä mukana yhdessäkään merten moottoritie -hankkeessa tai hankevalmistelussa. Maakuntaohjelman toteuttamisen vuoden 2009 teemana on Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Teeman toteuttamiseksi on allekirjoitettu aiesopimus ja esikuntayksikkönä toimii VALONIA. Työhön sisältyy mm. maakunnallisen ilmastostrategian laatiminen, johon nivotaan yhteen suunnitelmissa oleva energiapoliittinen ohjelma. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavatyön yhteydessä on selvitetty tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaava-ehdotuksessa on esitettynä tuulivoimatuotannon alueet kohdemerkinnällä; Korppoon Gyltööseen sekä Uudenkaupungin Hangon saaren alueelle, Pyhämaalle, Kirstaan, Iso-Haidukseen sekä Pyhärannan Rihtniemeen. Lisäksi merelle Pyhärannan alueelle Rihtniemen edustalle on merkitty strategisena merkintänä suurempi tuulivoiman selvitysalue. Alue todettiin Länsituuli - West Wind -tuulivoima selvityksessä tuulioloiltaan erinomaiseksi ja alueelle voisi sijoittaa yhteensä useita kymmeniä tuulivoimalayksikköjä. Biokaasulaitokset ovat toiminnassa Salossa, Turussa ja Vehmaalla. Maakaasun toimittamisesta Lounais-Suomeen ei ole tehty päätöstä. Turku Science Parkin valmistelema maakunnallinen tietoyhteiskuntastrategia valmistuu syksyllä Varsinais-Suomi on mukana osana Etelä-Suomen liittouman aluetta liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä laajakaistayhteyksien toteuttamiseksi ns. kaupallisesti kannattamattomilla alueilla. Valtion hallinnon toimintojen alueellistaminen on kohdistunut heikosti Varsinais-Suomeen. Merivoimien esikunnan siirtyminen Turkuun etenee päätetyllä tavalla. Verohallinnon ja rikosten täytäntöönpanoa koskevan hallinnon kohdalla on päätetty eräiden toimintojen siirtämisestä Turkuun. Ulosoton valtakunnalliseksi keskukseksi muodostetaan valtakunnanvoudin virasto. Vuoteen 2015 mennessä 22 tämän pienen keskushallituksen virkaa siirtyy Turkuun. Alueellistaminen ei ole kohdistunut muiden seutukuntien keskuskaupunkeihin. 3.4 Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi Vuoden 2009 alusta Varsinais-Suomen kuntarakenne muuttui varsin radikaalisti, kuntamäärä 53 supistui 28:ksi. Uudet kunnat ovat: o o o o o o Salo (mukana Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi, Särkisalo) Kemiönsaari (Kemiö, Dragsfjärd, Västanfjärd) Länsi-Turunmaa (Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari, Iniö) Kaarina (Kaarina, Piikkiö) Naantali (Naantali, Merimasku, Rymättylä, Velkua) Masku (mukana Masku, Lemu, Askainen) Miten Varsinais-Suomi makaa 17

18 o o o Rusko (mukana Rusko ja Vahto) Pöytyä (Pöytyä, Yläne) Loimaa (Mellilä, Alastaro, Loimaa). Muutoksia kuntarakenteeseen ei tullut: Turku, Raisio, Lieto, Aura, Tarvasjoki, Mynämäki, Nousiainen, Vehmaa, Taivassalo, Kustavi, Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Paimio, Sauvo, Marttila, Koski Tl, Oripää, Somero. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisten sosiaali- ja terveystoimen asukkaan ja ammatillisen koulutuksen asukkaan yhteistoiminta-alueiden muodostaminen on vieläkin kesken. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksyttiin syksyllä Ohjelman toimenpiteiden seurannan ja koordinoinnin vastuu on asetettu maahanmuuttoasiain toimikunnalle, joka perustettiin keväällä Toimikunta on priorisoinut ohjelman toimenpiteet vuosille ja lähtenyt edistämään toimenpiteiden toteutumista erityisesti Turun kaupunkiseudulla. Tärkeimmät toimenpiteet/hankkeet ovat kuitenkin vielä toteutumatta/käynnistämättä (suomenkielen opetuksen turvaaminen sekä ohjaus- ja palveluneuvonnan kehittäminen). Turun yliopiston Turun lapsi ja nuorisokeskus toimii alueellisena lapsi- ja nuorisotutkimuksen yhteistyöfoorumina tekemällä yhteistyötä ja tuottamalla tutkimustietoa alueellisten toimijoiden, kuten kuntien, kehittämisorganisaatioiden, järjestöjen ja palvelutuottajien hyödynnettäväksi. Keskuksen jäsenkorkeakouluja ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun kauppakorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Sydvästin yksiköt. Hanketta koordinoi Turun yliopisto. Tutkimuskeskuksella on meneillään useita projekteja erilaisten rahoitusten turvin. Laajin niistä on poikkitieteellinen Hyvän kasvun avaimet hanke, jossa seurataan 3500 lapsen ja nuoren kehitystä raskaudesta aikuisuuteen. Sosiaalialan osaamiskeskukset eivät ole pystyneet vakiinnuttamaan asemaansa odotetulla tavalla. Merkittävimpänä syynä on valtion alhainen perusrahoitus, eikä Sosiaali- ja terveysministeriö tue keskuksia määrätietoisesti. Sosiaalialan osaamista on hajotettu eri pisteisiin. Maahan on perustettu suuri määrä erilaisia aloittaisia kehittämisyksiköitä, jotka hajottavat alan osaamista eri paikkoihin. Vuoden 2008 alusta lähtien on toteutettu kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa KASTEtta. Ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen järjestäminen on Varsinais-Suomessa ollut hankalaa osittain maakunnan pienkuntavaltaisuudesta johtuen. Nyt päivystys on saatu järjestettyä Loimaan, Salon, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Myös Turun seutukunnassa on suunnitteilla seutukunnan käsittävä päivystys. Tällä hetkellä Turun kanssa sopimuksen on tehnyt Naantali. Turussa ja Salossa ovat toimineet työvoiman palvelukeskukset, joissa on yhdistetty työvoimatoimiston (vuoden 2009 alusta työ- ja elinkeinotoimisto), kuntien ja Kelan palveluita. Valtakunnallinen yhteispalvelun laajentamishanke on järjestänyt alueelliset tilaisuudet valtion- ja kuntahallinnon sekä Kelan edustajille keväällä Hankkeen tavoitteena on turvata julkisen hallinnon asiakaspalvelujen saatavuus eri hallinnonalojen palveluverkkouudistuksissa yhteispalvelun avulla. Nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen kokonaisuudessaan ei ole onnistunut. Työpajat toimivat pääasiassa kuntien rahoituksella, mutta rahoitusta tulee myös kansallisesta kehittämisrahasta (OPM) sekä Euroopan sosiaalirahaston kautta. Viime aikoina Suomeen on nimetty useita uusia äkillisen rakennemuutoksen alueita. Tässä valossa Varsinais-Suomen tilanne on ollut hyvä, sillä Vakka-Suomen seutukunnan rakennemuutosaluemääritys päättyi vuoden 2008 lopussa, eikä vuoden 2009 alkuvaiheessa Varsinais-Suomessa ole valtioneuvoston määrittelemiä äkillisen rakennemuutoksen alueita. 18 Miten Varsinais-Suomi makaa

19 3.5 Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä Pro Saaristomeri ohjelman toteuttamista on pitkäjänteisesti ja sitkeästi jatkettu maakunnassa. Ohjelmaa toteuttavista hankkeista merkittävimpiä on vuoden 2008 alussa käynnistynyt Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle kohdistuva maatalouden vesiensuojelun tehostamista koskeva TEHO yhteistyöhanke. Ohjelman koordinaatiotyö jatkuu edelleen hankerahoituksen turvin. EU:n vesipoliittisen puitedirektiivin mukainen vesienhoitosuunnitelma valmistuu vuoden 2009 aikana. Suunnittelua on ohjannut Varsinais-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä, jossa on osallisena 33 eri vesiensuojelun kannalta vaikuttavaa tahoa. Vuonna 1971 aloitettu luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen tulee pääsääntöisesti valmistumaan vuonna Toteutettavaa on kuitenkin vielä sen verran jäljellä, että loppujen alueiden toteuttaminen siirtynee seuraaviin vuosiin. Valtioneuvoston teki periaatepäätöksen maalissa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO -ohjelma) METSO -ohjelmassa suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja sitä toteutetaan pysyvin ja määräaikaisin keinoin. Lounais-Suomen ympäristöstrategian 2020 ja Lounais-Suomen ympäristöohjelman ensimmäinen seurantaraportti valmistui joulukuussa Strategia ja ympäristöohjelma ovat lähteneet toteutumaan kohtalaisesti, joiltakin osin hyvin. Toimenpiteiden käynnistyminen ja niiden vaikutusten näkyminen tapahtuu viiveellä. Turun seudun tekopohjavesihankkeen ympäristöluvista tehdyt valitukset kumottiin Vaasan hallinto-oikeudessa maalissa Korkein hallinto-oikeus päätti maalissa 2008, että Vaasan hallinto-oikeuden Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihankkeen ympäristölupaa koskeva päätös jää erinäisin ehdoin voimaan. Rakennustyöt ovat käynnissä ja nykyisen arvion mukaan hanke valmistuu vuonna Yhdyskuntien jätevesien käsittelyyn liittyen Turun Kakolan puhdistamo on valmis. Siirtoviemärit Raisio-Turku sekä Paimio- Piikkiö-Kaarina ovat rakenteilla. Laitilan ja Uudenkaupungin välinen siirtoviemäri on saatu valmiiksi. Valtakunnallinen jätesuunnitelma valmistui vuonna Sen pohjalta laaditaan myös Varsinais-Suomea koskeva alueellinen Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma, joka valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Turun seudun uuden jätteenpolttolaitoksen toteuttamisaikataulu ja sijoituspaikka ovat vielä ratkaisematta. Nykyisen laitoksen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2010 asti ja sille on haettu jatkoaikaa vuoteen 2018 saakka. Varsinais-Suomen rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema -inventointeja on tehty Turun seudun kehyskunnissa sekä Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Työ on noteerattu valtakunnallisella tasolla ainutlaatuiseksi. Myös kunnista saatu palaute on ollut innostunutta ja aineistoille on löydetty useita käyttömahdollisuuksia. Työn tuloksia ja paikkatietoaineistoja on viety Lounaispaikan karttapalveluun. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on yksi maakuntakaavoituksen keskeisistä tavoitteista. Turun seudulla on sovittu suunnittelun yhteistyön kehittämisestä ja kaupunkiseudun rakennemallin laatimisesta. Syntyneet kuntaliitossopimukset eivät vaikuta Turun seudun yhdyskuntarakenteen hajautumisongelmaan, mutta kehitystä on odotettavissa Salon seudulla. Miten Varsinais-Suomi makaa 19

20 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISTILANNE Jokaisen yksittäisen toimenpiteen toteutumisastetta on pyritty arvioimaan seuraavalla asteikolla: xxxxx xxxx xxx xx x Toteutunut Edennyt hyvin Edennyt kohtalaisesti Edennyt heikosti Ei ole aloitettu TL 1 Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Jatkotyötä vaativat toimenpiteet: Toteutunut xxxxx Varmistetaan osaamiskeskuksen resurssit ja varaudutaan useampiportaiseen osaamiskeskusjärjestelmään ja tuetaan nykyisten osaamisalojen työn jatkuvuus nykyisen osaamiskeskusohjelman päättyessä sekä Turku Science Parkin jatkuvuus yritystoiminnan kehittäjänä ja edistäjänä valituilla korkean teknologian toimialoilla. Perustetaan Aasian tutkimuksen, tieteen ja koulutuksen keskus Turkuun. Määritellään kulttuuripolitiikan maakunnalliset ja seutukunnittaiset strategiset painopisteet. Tehdään Turusta EU:n kulttuuripääkaupunki v Mukaan hankkeeseen otetaan kaikki seutukunnat. Rakennetaan yhteistyötä Viron kulttuuripääkaupungin kanssa. Edennyt hyvin xxxx Turvataan maakunnan korkeakoulujen opetus- ja tutkimusresurssit. Erityisesti tulee turvata alueen korkeakouluopetuksen painopistealueiden: bioalojen, matematiikan, prosessikemian, lääke- ja hammaslääketieteen, farmasian, sosiaali- ja terveysalan, ICT- ja meri- ja metalliteollisuuden, kulttuurialan sekä laaja-alaisen humanistisen koulutuksen resurssit ja riittävät aloituspaikat. Suunnitellaan työelämälähtöisiä, kansainvälisesti kiinnostavia maisteriohjelmia painopistealoille tai niiden kehittymistä tukeville aloille sekä työelämän kehitystä tukevia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Samalla tuetaan korkeakoulujen kansainvälisiä kumppanuushankkeita ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä luodaan ohjelma, jolla edesautetaan kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja tutkimusryhmien sijoittumista korkeakouluihin ja tutkimusyksiköihin. Tehdään kokonaistarkastelu väestörakenteen muutoksista ja ammatillisen koulutuksen tarpeista sekä työnjaosta eri oppilaitosten välillä. Siihen liittyen muodostetaan koulutuksesta vastaava yhteistyöelin ja turvataan sille tarvittavat resurssit. Edennyt kohtalaisesti xxx Käynnistetään maakunnan elinkeinorakennetta tukevia kehityshankkeita (esim. Meritech -keskus) sekä jatketaan nykyisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden kehittämistyötä. 20 Miten Varsinais-Suomi makaa

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä

T I I V I S T E L M Ä VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2005-2008 T I I V I S T E L M Ä MAAKUNTAOHJELMA ON MAAKUNNAN TYÖKIRJA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Koostuu viidestä omaleimaisesta seutukunnasta, joita ovat Loimaan,

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu hidastumassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Maakunnan tila. Landskapets tillstånd 2/2005. Turku. Turku lähivuosina. Salo. Rauma. Kotikunta

Maakunnan tila. Landskapets tillstånd 2/2005. Turku. Turku lähivuosina. Salo. Rauma. Kotikunta Maakunnan tila Landskapets tillstånd 2/2005 Turku Turku lähivuosina Salo Rauma Kotikunta SISÄLTÖ INNEHÅLL Katsauksen sisällöstä 2 Tiivistelmä 3 Väestönkehitys 3 Työssäkäyntialueet 8 Om utsiktens innehåll

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 2.4. 201 klo 9.00 Työttömyyden kasvu kiihtyy yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa

Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa Erik Häggman ja Juha Pusila 2012 Sisältö 1. Kohderyhmä... 4 1.1. Nuorten määrät (2011)...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

EU:n ohjelmakausi 2007 2013. Tietoa Varsinais-Suomen kannalta keskeisistä EU-ohjelmista

EU:n ohjelmakausi 2007 2013. Tietoa Varsinais-Suomen kannalta keskeisistä EU-ohjelmista EU:n ohjelmakausi 2007 2013 Tietoa Varsinais-Suomen kannalta keskeisistä EU-ohjelmista Aluksi Maakunnan toimintapolitiikka on kiteytetty maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Sitä toteutetaan kansallisilla

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Ruralia-instituutti, Seinäjoki Siirtolaisuusinstituutti Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen VAINION LIIKENNE LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen Aikataulu- ja reittimuutokset 3.6.2013 alkaen: Länsi-Uusimaa: 07.15 M-S 280 Helsinki Taalintehdas Kasnäs. Ajetaan vain

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun POSTITOIMILUPAHAKBMUS Valtioneuvosto hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun Vai'sinais-Suomeen seuraavien kuntien alueelle. Aura, Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot