PIEKSÄMÄEN KEHITYSKUVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIEKSÄMÄEN KEHITYSKUVA"

Transkriptio

1 PIEKSÄMÄEN KEHITYSKUVA Pieksämäen kaupunki Espoossa AIRIX Ympäristö Oy Vitikka 1 H ESPOO Puhelin Telefax Toimistot: Kaarina, Tampere, Espoo ja Oulu

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT KEHITTÄMISELLE Väestö ja asuminen Työpaikat ja työllisyys MIKÄ ON KEHITYSKUVA? KEHITYSKUVAN MUODOSTAMISPROSESSI PIEKSÄMÄEN VISIO JA KEHITTÄMISTAVOITTEET KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen vertailu PIEKSÄMÄEN KEHITYSKUVA STRATEGIA KEHITYSKUVAN TOTEUTTAMISEKSI...28

3 1. JOHDANTO Pieksämäki on kehittyvä eteläsavolainen kaupunki, jossa viime vuosina on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Nykyinen Pieksämäen kaupunki perustettiin vuoden 2007 alussa. Se muodostui v lopulla lakkautetusta Pieksämäen kaupungista ja Pieksänmaan kunnasta. Pieksänmaan kunta puolestaan syntyi vuoden 2004 alussa kuntaliitoksen tuloksena Pieksämäen maalaiskunnasta sekä Jäppilän ja Virtasalmen kunnista. Uuden Pieksämäen kaupungin väkiluku oli vuoden 2008 alussa hieman alle asukasta ja väestöennuste on hieman laskeva. Pieksämäen kaupunkiin on suuntautumassa merkittäviä kaupallisia investointeja Ideaparkin sijoittumispäätöksen myötä. Kaupunkiin on syntymässä seurausvaikutuksineen jopa uutta kaupan alan työpaikkaa. Uudet työpaikat viime vuosina ovat syntyneet Call Center palveluihin sekä palkanlaskenta yritykseen sekä olemassa olevien laajentumisten kautta lähinnä metalli-, muovi- sekä pesulayrityksiin. Uusia työpaikkoja parin vuoden aikana on syntynyt n v jälkeen työpaikkoja on hävinnyt 2500 ja asukasluku on vähentynyt noin 3600 henkeä, joten kaupungin infrastruktuuri on valmiina useammalle tuhannelle uudelle asukkaalle. Keskustassa ja sen lähialueilla on myös kaavamuutoksilla mahdollista tiivistää asumista sekä luoda yritys-, tuotanto- ja palvelutoimintoja lisää keskustaan. Uusia, monipuolisia 3

4 asuinmahdollisuuksia on löydettävissä helposti keskustasta, vesistöjen ääriltä ja hyvin kulkuyhteyksien varrelta valtateiden läheisyydestä. Pieksämäellä on tarvetta suunnitella tulevaa maankäyttöä ottaen huomioon tapahtuneen kehityksen, odotettavissa olevat investoinnit ja uuden, aikaisemmista kuntarajoista vapaan aluerakenteen. Luontevin keino ohjata tulevaa maankäyttöä on laatia elinkeinoelämän kehitystarpeet, väestö- ja työpaikkakehityksen, tulevan palveluverkon, liikenneverkon kehittämistarpeet ja ihmisten tulevan hyvinvoinnin huomioon ottava maankäytön kehityskuva. Kehityskuva on yhteinen näkemys tulevasta aluerakenteesta ja se ohjaa tulevaa kaavoitusta ja muuta maankäyttöä. Maankäytön kehityskuvan laatimista on ohjannut työryhmä, jossa ovat olleet edustettuina Pieksämäen apulaiskaupunginjohtaja Juha Nousiainen, kaupungin tekninen johtaja Tapani Mähönen ja Pieksämäen kaupunginarkkitehti Leena Muoniovaara. Pieksämäen maankäytön kehityskuvan laatimisesta on konsulttina vastannut AIRIX Ympäristö Oy, josta työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö, FM Kimmo Vähäjylkkä, suunnittelija FM Johanna Lehto, projektipäällikkö DI Jouko Riipinen ja kehitysjohtaja DI Tapio Toropainen. 4

5 2. LÄHTÖKOHDAT KEHITTÄMISELLE Nykytilan analyysi on laadittu niin, että mennyttä kehitystä, nykytilannetta ja tulevaa kehitystä on tässä strategiaosiossa arvioitu lähinnä väestökehityksen, väestön ikärakenteen, muuttoliikkeen sekä työpaikka- ja työllisyyskehityksen näkökulmista. Laadittua aineistoa on hyödynnetty kehityskuvavaihtoehtoja laadittaessa Väestö ja asuminen Pieksämäellä asuu henkilöä ( ). Pieksämäki on muuttotappioaluetta vuonna 2006 nettomuutto oli yhteensä -154 henkilöä. Muuttajat ovat pääosin opiskelemaan tai työelämään siirtyviä. Ongelma on alueellinen, sillä koko Etelä-Savon maakunta kärsii muuttotappiosta. Ikääntyneisiin painottunut väestö alueella vähenee luonnollisen väestömuutoksen myötä lähes samaa tahtia lähtömuuton kanssa. (Etelä-Savon liitto/tilastokeskus 2008). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö vähenisi seuraavan 15 vuoden aikana hieman vajaalla 2000 henkilöllä. Samanaikaisesti tapahtuu melko voimakasta ikärakenteen heikkenemistä, sillä vanhusten suhteellinen osuus kasvaa huomattavasti ja erityisesti työikäisten osuus vähenee. Tämä tarkoittaa huoltosuhteen (elättäjien ja elätettävien välinen suhdeluku) dramaattista heikkenemistä. Pieksämäelle tarvittaisiin erityisesti työikäisiä tulomuuttajia (lapsiperheitä). Toisaalta alueen nuoret tulisi saada jäämään kotiseudulleen. Pieksämäen väestöennuste ikäryhmittäin

6 Kaupungin elinkeinopoliittiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet muuttoliikkeeseen, joka on ollut tämän vuoden ajan positiivinen: kaupunkiin on muuttanut enemmän asukkaita kuin täältä pois. Kuolleisuus on selkeästi syntyvyyttä suurempi vaikuttaen asukaslukua vähentävästi. Kaikissa selvityksissä muuton tärkeimmäksi perusteeksi on todettu työpaikka. Lisäksi muutto- ja pendelöintitutkimusten mukaan alueen imagolla ja muilla elämisen laatutekijöillä on todella suuri painoarvo asuinpaikkaa valittaessa. Tärkeimpiä perusteita vakituisen- tai vapaa-ajan asuinpaikan valinnalle ovat mm. luonnonläheisyys, ympäristön laatu, asuinympäristön turvallisuus sekä vesistön läheisyys ja muut asuinympäristön viihtyisyyttä parantavat seikat. Suosituin asumismuoto on itse omistettu omakotitalo, mutta ikärakenteen muuttuessa tarve esim. keskustassa sijaitseville palveluasunnoille kasvaa. Investointipäätösten myötä Pieksämäen imago on parantunut selvästi, mikä näkyy mm. kiinteistöjen hintojen nousussa ja vilkastuneessa asuntokaupassa. Pieksämäki tarjoaa hyvät asuinmahdollisuudet ja palvelut lapsiperheille, sillä valtakunnallisessa haastattelututkimuksessa Pieksämäki sijoittui Suomen 415 kunnan joukossa sijalle 84 (TNS-Gallup, lokakuu 2008). Kestävintä on väestönkasvu kaavoitetuille alueille, jolloin yhdyskuntarakenne pysyy tiiviinä ja tehokkaana. Haluttujen asuinmahdollisuuksien tarjoamiseksi liikenneyhteyksien ja kunnallistekniikan tulee olla kunnossa. Asumisvaihtoehtoja tulee olla erilaisia ja erilaisiin elämäntilanteisiin soveltuvia Työpaikat ja työllisyys Pieksämäen elinkeinorakenne on painottunut julkishallintoon, jalostukseen sekä kauppaan, majoitukseen ja liikenteeseen. Alkutuotannon osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut rajusti ja samaan aikaan yhteiskunnallisten palveluiden osuus kasvanut. Rahoitus- ja liike-elämän palvelut sekä teollisuus ovat kasvaneet jonkin verran. 6

7 Pieksämäen kaupungin ja työvoimatoimiston sekä Etelä-Savon TE-keskuksen työvoimaosaston helmikuussa tekemän arvion mukaan työpaikat lisääntyvät työpaikasta (v.2005) vuoteen 2010 mennessä reiluun työpaikkaan, erityisesti kaupan ja majoituksen palveluissa sekä rakentamisessa. Maa- ja metsätalouden ja rahoitusalan työpaikkojen ennustetaan vähenevän. Työpaikkojen lisäys edellyttää Ideaparkin toteutumista.. Ideaparkin ja muiden kaupan investointien vaikutus työpaikkoihin olisi siis arvion mukaan jopa uutta kaupan alan työpaikkaa (nettolisäys). Vaikka kaupan ala työllistää usein pääosin naisia, miehille olisi työllisyysmahdollisuuksia rakentamisen lisäksi mm. alueen metalli- ja muussa teollisuudessa, jossa tällä hetkellä on ainakin joillakin sektoreilla työvoimapula. Työttömyysaste Pieksämäellä oli elokuun 2008 lopussa 8,3 % eli hieman alempi kuin Etelä- Savon maakunnan 8,6 % ja koko maan keskiarvo 7,2 % (TE-keskus, katsaus ). Lähes puolet työttömistä on yli 50-vuotiaita ja kolmasosa työttömistä on luokiteltu vajaakuntoisiksi. Elinkeinostrategian mukaan v mennessä tavoitteena on luoda 2000 uutta työpaikkaa, josta kaupungin toimenpitein Merkittävimmät lisäykset tulevat metalliteollisuudessa, kaupan alalla sekä matkailussa. Tavoite jakautuu toimialoittain seuraavasti: 1) julkisen hallinnon ja yritysten tukipalvelut 400 työpaikkaa (mm. palkanlaskenta, taloushallinto, puhelinpalvelut) 2) metalliteollisuus (erityisesti rautatiesektori) 300 työpaikkaa 3) kauppa 600 työpaikkaa 4) sosiaaliala 200 työpaikkaa 5) matkailu 300 työpaikkaa (matkailuteollisuuden syntyminen) 6) maaseutuelinkeinot 50 työpaikkaa 7) muut työpaikat 150 työpaikkaa (mm. uusien yritysten sijoittuminen Pieksämäelle) Työpaikkojen lisääntyminen tarkoittaa, että rekrytointitarve on merkittävä. Lisääntyvät työpaikat lisäävät myös pendelöintiä, kun työvoimaa liikkuu päivittäin lähiseuduilta (Varkauden alue, Suonenjoki, Mikkelin seutu, Jyväskylän suunta). Aluerakenteessa työpaikkojen määrän kasvu työpaikalla tarkoittaisi kaupallisten palvelujen alueen rakentamista, uusien yritys- ja työpaikka-alueiden rakentamista valtateiden varsille sekä uuden kaupallisten palvelujen alueen ja nykyisen keskustan välisen alueen rakentumista yritys- ja työpaikka-alueena. Pieksämäen sijainti on erittäin hyvä kaupallisten palvelujen kehittymistä ajatellen, sillä Itä- Suomen kaupallisten palvelujen tarjonnassa on erikoiskaupan osalta puutteita. Palveluja haetaan mm. Jyväskylästä ja pääkaupunkiseudulta. Pieksämäellä asuvat hakevat erikoiskaupan palveluja tällä hetkellä mm. Kuopiosta, Mikkelistä ja Jyväskylästä. Pieksämäen asema kaupallisten palvelujen keskuksena on merkittävä myös matkailun näkökulmasta, sillä Etelä-Savossa, jossa erityisesti kesämatkailijoiden ja mökkiläisten määrä on suuri, puuttuu ostosmatkailukeskus. 7

8 3. MIKÄ ON KEHITYSKUVA? Alueiden käytön ja alueiden kehittämisen tueksi on viime vuosina alettu laatia yhä useammin strategiapainotteisia maankäytön kehityskuvia. Maankäytön kehityskuva on yleispiirteinen kuvaus alueen tulevasta maankäytöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Siinä määritellään maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen tavoitteet sekä tavoitteellinen aluerakenne. Useimmiten kehityskuva esitetään havainnollisena tekstin ja kuvien (karttojen) yhdistelmänä. Kehityskuva on kaavaa täydentävä ja sen pohjaksi laadittava strateginen asiakirja, joka laaditaan vapaamuotoisena prosessina, jossa keskeistä on toimijoiden välinen vuorovaikutus. Kehityskuvassa otetaan huomioon mm. väestön ja työpaikkojen kehitys, odotettavissa olevat investoinnit ja kehityshankkeet sekä yleiseen yhteiskuntakehitykseen vaikuttavat trendit. Kehityskuva laaditaan yleensä vaihtoehtojen (rakennemallien) kautta ja kehityskuvaksi valitaan optimaalisin vaihtoehto tai niiden yhdistelmä. Valitussa kehityskuvassa korostuvat alueen erityispiirteet ja alueelle soveltuvat teemat. Kunnan kehityskuva sijoittuu maankäytön suunnittelun hierarkiassa maakuntakaavan ja yleiskaavan välimaastoon. 8

9 Kehityskuvaa toteutetaan kaavoituksen ohella kunnan kehittämisstrategiassa ja sen toimenpideohjelmassa, joka sidotaan mm. kuntatalouteen budjetoinnin kautta. Kehityskuvan toteutumisen ja strategiaprosessin onnistumisen kannalta keskeisiä ns. kriittisiä menestystekijöitä Pieksämäellä ovat mm: - positiivinen väestökehitys - monipuolinen elinkeinorakenne (sisältää uusien työpaikkojen syntymisen) - laadukas asuminen (joka houkuttelee uusia asukkaita ja saa nuoret jäämään kotiseudulleen) - kattavat palvelut (jotka vaikuttavat ihmisten viihtymiseen) Erityisesti näissä tavoitteissa ja alueen menestystekijöiden toteutumisessa on onnistuttava, mikäli Pieksämäen halutaan menestyvän. Uudet työpaikat 9

10 4. KEHITYSKUVAN MUODOSTAMISPROSESSI Pieksämäen kehityskuva on muodostettu hyvin tiiviin ja vuorovaikutteisen prosessin tuloksena Ennen varsinaisen kehityskuvatyön käynnistymistä laadittiin keväällä 2008 Pieksämäen keskustan eteläosien kehittämissuunnitelma, liikennettä ja kauppaa koskevia selvityksiä sekä kaavoituksen vaatimia perusselvityksiä. Pieksämäen yritysten, järjestöjen, viranomaistahojen ja kaupungin edustajia kuultiin haastattelukierroksella. Kehityskuvatyö käynnistyi olemassa olevan lähtötiedon keruulla ja sen analysoinnilla. Työryhmän ideaseminaarissa määriteltiin kehittämisen raamit ja edellytykset, jonka jälkeen laadittiin vaihtoehtoisia kehityskuvaluonnoksia. Syyskuussa 2008 toteutettiin Pieksämäellä kehityskuvaa koskeva seminaari, johon kutsuttiin laajasti eri toimijatahoja Pieksämäeltä ja muualta Etelä-Savosta. Workshop-työskentelynä määriteltiin Pieksämäen kehittämisen tavoitteet ja vertailtiin vaikutuksia. Vaihtoehtojen vertailun pohjalta laadittiin luonnos Pieksämäen kehityskuvaksi. Kehityskuvan toteutumisen vaikutuksia arvioitiin monipuolisesti mm. ympäristön, liikkumisen, yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja ihmisten elinolojen näkökulmista. Kehityskuva, joka sisältää raportin ja karttaesityksen, menee lautakuntakäsittelyn jälkeen Pieksämäen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi marraskuussa

11 Kehityskuvan muodostamisprosessiin on osallistunut suuri joukko toimijoita, joista keskeisimpiä ovat: - Pieksämäen kaupunki tilaajan ja koordinoijan roolissa - Alueen asukkaat - Pieksämäen yrittäjät ja työnantajat - Etelä-Savon Kauppakamari ja sen Pieksämäen osasto - Kaupungin päättäjät - Viranomaistahot,mm.Etelä-Savon ympäristökeskus ja Etelä-Savon liitto - Järjestöt 5. PIEKSÄMÄEN VISIO JA KEHITTÄMISTAVOITTEET Pieksämäen kehittämisen visio lähdettiin muodostamaan hahmottelemalla vaihtoehtoisia tulevaisuuden kulkuja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Globaaleja, Pieksämäenkin tulevaisuuteen suoraan tai välillisesti vaikuttavia megatrendejä ovat mm: - Kiina-Intia -ilmiö (tuotannollisten työpaikkojen karkaaminen) - Väestön voimakas ikääntyminen - Ilmastonmuutos - Teknologinen kehitys (biopolttoaineet ym.) ja innovaatiot - Väestökato ja nuorten poismuutto - Kansainväliset muuttovirrat (esim. Venäjältä) ja monikulttuurisuus - Turvattomuuden ja pahoinvoinnin lisääntyminen - Työvoiman saatavuus avaintoimialoilla - Toimintojen keskittyminen ja kaupungistuminen Näitä megatrendejä voidaan arvioida tulevaisuuden uhkina tai mahdollisuuksina. Lisäksi on hyvä pohtia kuinka pysyviä muutokset voivat olla ja missä määrin paikallisesti voidaan hyödyntää tulevaisuuden mahdollisuuksia ja toisaalta torjua uhkia. Kehityskuvaan olennaisemmin vaikuttavat kuitenkin paikallisen tason muutostekijät, joiden yhteisvaikutus kertoo alueen menestyksestä tai tappiosta: 11

12 Pieksämäen kehittämisen visio muodostettiin vaihtoehtoisten ja kuviteltujen tulevaisuuden kehityskulkujen eli skenaarioiden kautta. Kehityskuvassa ideoitiin seuraavat, teemoihin sidotut tulevaisuuden skenaariot: 12

13 Näitä neljää tulevaisuudenkulkua arvioitaessa havaittiin, että kaikissa vaihtoehdoissa on elementtejä, jotka tukevat Pieksämäen myönteistä kehitystä. Pieksämäelle tavoitellaan mittavaa kaupan palvelukeskittymää, joka työllistäisi alueen asukkaita ja houkuttelisi tulomuuttajia. Matkailussa ja uudessa idänkaupassa nähdään suuri potentiaali, joka tulisi hyödyntää. Paikkakunnan leipä on tällä hetkellä pitkälti metalli- ja muussa teollisuudessa, jonka 13

14 uudistaminen ja tulevaisuuden turvaaminen on tärkeää. Unohtaa ei saa myöskään elävää maaseutua, sen tarjoamia työpaikkoja ja loma-asutuksen merkitystä. Pieksämäen kehittymisen vision tulee sisältää kaikki nämä keskeiset elementit. Aluerakenteeseen liittyvä visio voidaan kirjoittaa muotoon: Pieksämäki on monipuolisista palveluista ja teollisesta tuotannosta elävä kansainvälistyvä paikkakunta, joka tarjoaa luonnonläheiset ja monipuoliset asuinmahdollisuudet Kehityskuvalle ei ole määritelty tarkkaa tavoitevuotta, koska kehitys tulee tapahtumaan vaiheittain, mutta tarkasteluja tehdään pääasiassa aikajänteellä Työssä määritellyt kehittämistavoitteet koskevat pääasiassa näitä vuosia. Pieksämäen kaupungin laatimat strategiset kehittämistavoitteet on määritelty vuodelle 2016: 1. Tasapainoisen kehittämisen mahdollistava talous 2. Työpaikkoja lisäävä elinkeinopolitiikka Vuoteen 2010 mennessä on luotu 500 uutta työpaikkaa, joista kaupungin toimenpitein 250. V mennessä tavoitteena on luoda uutta työpaikkaa, josta kaupungin toimenpitein Kaupungin järjestämä palvelutuotanto tehokasta ja kilpailukykyistä. 4. Kaupungin kaupalliset palvelut ovat niin kilpailukykyisiä ja vetovoimaisia, että niitä hankitaan myös oman alueen ulkopuolelta. 5. Alueellisesti ja rakenteeltaan tasapainoinen väestö. Pieksämäen väestötavoitteeksi on määritelty nykyisen väestömäärän säilyminen lähivuosina. On kuitenkin selvää, että jos kaavaillut kaupan investoinnit ja muu työvoiman hankinta onnistuu, tulee myös väkiluku kasvamaan nykyisestä vähintään asukkaalla (työntekijöiden lisäksi muuttaa perheitä, mutta osa uusista työntekijöistä pendelöi lähialueilta). Kehityskuvatyössä ei ole lähdetty asettamaan tarkkoja lukumääräisiä tavoitteita, vaan on pohdittu ja arvioitu sitä, mitkä kehittämistavoitteet ja tulevaisuuden toimenpiteet ovat tärkeitä. Arviointi on tehty kaksivaiheisena: ensin työryhmässä ja sen jälkeen kehityskuvaseminaarissa. Kehitysväittämien arviointi on tehty subjektiivisesti ja liukuvana niin, ettei arvioinnissa ole käytetty tarkkoja lukuarvoja. Esitetyt kehittämisen painopistealueet ja kehittämistavoitteet ovat jossakin määrin vastakkaisia, mutta myös toisiaan täydentäviä: 14

15 Tärkeimpinä, kehitettävinä asioina arviointiin osallistuneet pitivät logististen yhteyksien kehittämistä (nopeat junayhteydet, kaupungin sisäiset yhteydet), monipuolisten asuinmahdollisuuksien luomista (keskusta-asuminen, uudet omakotialueet, vanhat kuntakeskukset), palvelujen turvaamista keskustoissa sekä matkailun kehittämistä. Myös uusien työpaikkojen syntyminen teollisuus- ja palveluyrityksiin sekä kaupan pariin on tärkeää. Nämä kehittämistavoitteet on otettava huomioon maankäytön kehityskuvassa ja tulevissa kaavaratkaisuissa. 15

16 6. KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT Vision ja valittujen skenaarioiden pohjalta laadittiin kolme periaatteellista maankäytön kehityskuvavaihtoehtoa siitä, miten Pieksämäen tulevaa aluerakennetta ja toimintoja tulisi kehittää. Kehityskuvavaihtoehdoissa on esitetty periaatetasolla vain nykytilanteesta muuttuvat alueet ja painotettu kehittämistoimenpiteitä. Tarkasteltavat toiminnot (maankäyttömuodot) ovat keskusta- ja hallintopalvelut, asuminen, liikenne, virkistys, palvelut ja loma-asuminen. Vaihtoehdot on laadittu niin, että ne ovat selvästi toisistaan poikkeavia, mutta eivät toisensa poissulkevia. Lopulliseen strategiaan voidaan valita useamman mallin kompromissi. Oheiset kehityskuvavaihtoehdot eroavat toisistaan kehittämisen pääperiaatteen, toimintojen sijoittumisen ja pääasiallisten liikenneyhteyksien osalta. Vaihtoehtojen vertailun pohjaksi on otettu nykytilanne, ns. 0-vaihtoehto. Pieksämäen nykyiseen aluerakenteeseen vaikuttavat olennaisesti tapahtuneet kuntaliitokset ja toiminnallisesti eheämmän rakenteen syntyminen. Vanha maalaiskunnan keskusta Naarajärvi ja Pieksämäen kaupunkikeskusta ovat käytännössä kasvaneet jo yhteen. Tuotannollista toimintaa on erityisesti Naarajärven ympärillä. Pieksämäen nykyinen keskustarakenne ei ole optimaalinen, sillä esimerkiksi valtateiden tarjoamia logistisia mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty. Vanhoissa kuntakeskuksissa on hyvä peruspalveluvarustus. 16

17 Vaihtoehdossa 1. lähes kaikki kehittämistoimenpiteet suunnataan Pieksämäen keskustaan tavoitteena tiivistää ja eheyttää nykyistä keskustarakennetta. Keskeisin tiivistettävä ja täydennysrakennettava alue on kolmio, jonka kärkinä ovat nykyinen keskusta, Naarajärvi ja uusi kaupallisten palvelujen alue. Tätä eheytyvää aluetta rajaavat luontevasti Pieksäjärvi ja Vangasjärvi, valtatie 23 ja kantatie 72. Alueen sisälle syntyy uusia yritys- ja tuotantotoiminnan alueita (Savon radan länsipuolelle) ja radan itäpuolelle uusi hallinto- ja yrityspalvelujen vyöhyke. Nokkalan alueelle muodostuu uutta asumista. Pieksämäen kaupunkikeskusta kehittyy pikkukaupungin idyllisenä ja elävänä kaupunkikeskustana, josta on hyvät yhteydet uudelle kaupallisten palvelujen alueelle. Keskustan kaupallisia palveluja kehitetään ja sinne syntyy uusia matkailun kehittymistä tukevia palveluja. Naarajärveltä muodostuu kantatien 72 suuntaisesti yhtenäinen työpaikka-alueiden vyöhyke. Logistisia yhteyksiä, valtateitä ja rautatietä kehitetään voimakkaasti. Keskustan välittömässä läheisyydessä ja sen sisällä on kattava virkistysalueiden ja -yhteyksien verkko, joka johtaa vesistöjen äärelle. 17

18 Vaihtoehdossa 2. kaupungin väestönkasvu luo paineita kaavoittaa uusia asuinalueita. Vaihtoehdon nimen mukaisesti uusia asuinalueita muodostetaan houkutteleville paikoille järvien rannoille. Uusien asuntoalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat nauhamaiset virkistysvyöhykkeet. Vaihtoehdossa 2. keskusta tiivistyy ja eheytyy voimakkaasti kuten vaihtoehdossa 1, mutta uusia tuotannollisen toiminnan ja yritystoiminnan alueita syntyy pääliikenneväylien varteen. Erityisen voimakkaasti kehittyy poikittainen Jyväskylä-Pieksämäki-Varkaus -yhteys. Vaihtoehto 3 on kylien kehitystä painottava vaihtoehto, jossa siinäkin on lähtökohtana keskustarakenteen tiivistyminen ja eheytyminen. Kehittämisen kohteina ovat erityisesti vanhat kuntakeskukset Jäppilä ja Virtasalmi, jonne syntyy monipuolinen palveluvarustus, uutta asumista ja jossain määrin myös työpaikkoja. Nenonpelto kasvaa vähitellen yhteen Pieksämäen kaupunkirakenteeseen. Kehityspotentiaalia on myös mm. Montolan, Vehmaskylän, Siikamäen, Haapakosken ja Venetmäen kylissä, joista jokaiseen muodostuu omaleimainen kyläprofiili. Kylien palvelujen kehittymistä tukee kasvava vapaa-ajan asuminen sekä matkailun kehittymismahdollisuudet, jotka ovat parhaimmat vesistöjen äärillä. Kyliä kehittävä, toiminnallisesti hajautunut vaihtoehto edellyttää merkittävää panostusta myös alempiasteiseen tieverkkoon. 18

19 6.1. Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen vertailu suoritettiin esittelyjen pohjalta kehityskuvaseminaarissa Seminaarissa olivat edustettuina Pieksämäen kaupungin lisäksi mm. alueen yrittäjien, Etelä- Savon maakuntaliiton, Etelä-Savon ympäristökeskuksen edustajat. Pieksämäen kehityskuvavaihtoehtoja vertailtiin ja arvioitiin seminaarissa eri näkökulmista, jotka muodostettiin seuraavasti: 1) alue- ja yhdyskuntarakenne 2) asuminen ja asuinympäristöt 3) elinkeinot, työpaikat ja palvelut 4) liikenne, energia ja yhdyskuntatalous 5) luonto- ja ympäristöarvot; virkistys ja vapaa-aika Työryhmätyöskentelyssä pyrittiin hahmottamaan eri kehityskuva vaihtoehtojen vaikutuksia ja niiden olennaisia eroja. Vaihtoehtojen vaikutuksia verrattiin tarvittaessa kolmella aluetasolla: vaikutukset Pieksämäen kaupungin alueella, vaikutukset seudulla ja lähikunnissa sekä maakuntatason vaikutukset. 19

20 Ryhmien arviointitulokset olivat seuraavat: Alue- ja yhdyskuntarakenne-ryhmä Eri vaihtoehtojen vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen: - asutuksen, väestön ja työpaikkojen määrä ja sijoittuminen o ASUTUS: Eheytyvän keskustan mallilla osin yhdistettynä Kehittyvät kylät malliin olisi myönteisimmät vaikutukset. Mukaan otettaisiin valikoiden osa Järvimallin kylistä ns. kehittyvinä palvelukylinä o TYÖPAIKAT: Järvimallin mukaisesti, eli logististen väylien suunnassa laajenevat työpaikka- ja yritysalueet - palvelujen sekä virkistysalueiden määrä ja sijoittuminen o VIRKISTYS: Järvimallin mukainen ratkaisu ei ole hyvä. - rakenteen toimivuus, eheys/hajanaisuus, olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen o Parhaiten toimii yhdistelmä, jossa mukana Eheytyvä keskusta sekä valikoiden Kehittyvät kylät. Uusien työpaikkojen sijoituksessa hyödynnetään Järvimallin ratkaisuja. Vaikutusten kolme aluetasoa - Vaikutukset Pieksämäen kaupungin alueella o Vaihtoehtojen 1-3 vaikutukset käsiteltiin edellä. o 0-vaihtoehdon toteutumisella kielteisiä vaikutuksia: kaupungin hidas hiipuminen, jonka seurauksena mm. olemassa oleva infrastruktuuri tulee vajaasti hyödynnetyksi. - Vaikutukset seudulla ja lähikunnissa o Kehityskuvavaihtoehtojen 1-3 alue- ja yhdyskuntarakenteellisilla vaikutuksilla ei ole keskinäistä eroa seudun ja lähikuntien aluetasolla o 0-vaihtoehdon toteutumisella kielteisiä vaikutuksia myös koko seudun ja lähikuntien kannalta: hidas hiipuminen, jonka seurauksena mm. olemassa olevan infrastruktuurin vajaa hyödyntäminen - Maakuntatason vaikutukset o Kehityskuvavaihtoehtojen 1-3 alue- ja yhdyskuntarakenteellisilla vaikutuksilla ei ole keskinäistä eroa maakuntatasolla o 0-vaihtoehdon toteutumisella kielteisiä vaikutuksia myös koko seudun ja lähikuntien kannalta: osaltaan vahvistaisi maakunnan kielteistä kehitystä, jossa mm. olemassa olevaa infrastruktuuria jää vajaasti hyödynnetyksi. Elinkeinot, työpaikat ja palvelut - ryhmän tuloksia Eri vaihtoehtojen vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin - Vaihtoehtojen toimivuus järjestyksessä: 1. Eheytyvän keskustan malli 2. Järvimalli 3. Kehittyvät kylät malli 4. Nollavaihtoehto o Eheytyvän keskustan malli tukee parhaiten kaupungin elinkeinostrategiaa - Palvelujen monipuolisuus o Eheytyvän keskustan malli on paras palvelujen monipuolisuuden kannalta - Kaupallisten palvelujen saavutettavuus o Eheytyvän keskustan malli on paras oman paikkakunnan palveluiden saavutettavuuden kannalta. Jos palveluita hajautetaan, voidaan erityispalveluita joutua hakemaan muista kaupungeista. - Julkisen sektorin palvelujen kehittäminen 20

21 - Palvelujen kehittäminen ja järjestäminen on kohtuuhintaista eheytyvän keskustan mallissa Vaikutusten kolme aluetasoa - Vaikutukset Pieksämäen kaupungin alueella o Eheytyvän keskustan malli hyödyntää valmista infrastruktuuria ja olemassa olevaa rakennetta - Vaikutukset seudulla ja lähikunnissa o Kaikkiin malleihin paitsi nollavaihtoehtoon sisältyvä Pieksämäen palveluiden voimakas kehittäminen heijastaa myönteisiä vaikutuksia naapurikuntiin; osa työntekijöistä tulee muista kunnista, mm. Varkaudesta, Joroisilta ja Kangasniemeltä. - Maakuntatason vaikutukset o Pieksämäen palveluiden voimakas kehittäminen mahdollistaa Eteläsavolaisen matkailuteollisuuden ; ostosmatkailu täydentää maakunnan muuta matkailutarjontaa Liikenne, energia- ja yhdyskuntatalous ryhmän tuloksia - Yksityisauton käyttö o Eheytyvän keskustan mallin toteutukseen liittyy vähiten yksityisautolla liikkumista o Kehittyvät kylät malli perustuu eniten yksityisauton käyttöön - Julkisen liikenteen toimivuus, investoinnit ja käyttökulut o Järvimalli mahdollistaa kohtuullisesti bussiliikenteen toimivuuden; Eheytyvän keskustan malli toimivin o Koko alueella (kaikki mallit) julkisen liikenteen järjestämisessä ongelmana on väestömäärän vähäisyys o Eheytyvän keskustan malli tukee parhaiten raideliikenteen kehittämistä - Kevyt liikenne; kävely ja pyöräily o Kevyen liikenteen kannalta eheytyvän keskustan malli on toimivin - Liikenneturvallisuus o Eheytyvän keskustan malliin liittyvänä riskitekijänä nähtiin liikennemäärien kasvu tiiviillä alueilla - Tieverkon investoinnit ja käyttökustannukset o Eheytyvän keskustan malli on sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan edullisin - Muun infrastruktuurin rakentaminen, käyttö ja kunnossapito o Eheytyvän keskustan malli on sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan edullisin - Palvelujen toteuttamisen ja ylläpidon kustannukset o Eheytyvän keskustan malli on edullisin - Mallien kokonaisvaikutukset energian käyttöön o Eheytyvän keskustan malli on energian käytön suhteen paras Vaikutusten kolme aluetasoa o Eheytyvän keskustan malli turvaa palvelut ja niiden kehittämisen kunta- ja seututasolla; maakuntatason vaikutuksia ei kirjattu 21

22 Luonto- ja ympäristöarvot; virkistys- ja vapaa-aika ryhmän tuloksia - Pieksämäen identiteetti ja imago o Eheytyvän keskustan malli luo Tiiviin pikkukaupungin identiteettiä o Järvimallin identiteetti: Väljä kaupunki rannalla o Kehittyvät kylät mallin identiteetti: Monikeskuksinen pitäjä o Nolla-vaihtoehdon identiteetti: Uinuva pikkukaupunki - Luonto - ja ympäristöarvot o Eheytyvän keskusta- ja järvimalleihin liittyvä keskittäminen säästää ympäristöä o Kehittyvät kylät - mallin ja nollavaihtoehdon seurauksena ihmisen jälki luonnossa lisääntyy - Vesi, ilman laatu ja ilmasto o Eheytyvän keskusta- ja järvimallit nähtiin vesien, ilman laadun ja ilmaston kannalta myönteisinä o Kehittyvät kylät - malli ja nollavaihtoehto nähtiin vaikutuksiltaan kielteisempinä - Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus: luonnontilaisten alueiden koko ja yhtenäisyys o Kaikissa malleissa vaikutukset ovat paikallisia - Luonnonvarat: esim. käytön määrä ja kestävyys o Malleilla ei nähty olennaisia eroja - Kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuudet o Mitä hajautetumpi malli, sitä kalliimpi - Kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö o Eheytyvän keskustan malli uhkaa eniten kaupunkikeskustan rakennetun kulttuuriympäristön arvoja o Kehittyvät kylät - mallin ja nollavaihtoehdon vaikutuksena Pieksämäen maalaismaisema ei pusikoidu - Virkistysalueiden määrä ja sijainti Malleilla ei nähty olennaisia eroja 22

23 7. PIEKSÄMÄEN KEHITYSKUVA Ehdotus Pieksämäen kehityskuvaksi syntyi kehityskuvaseminaarin loppukeskusteluissa ja yhteenvedossa, jossa todettiin jokaisen vaihtoehdon hyvät puolet. Pieksämäen tulevan kehityksen ja aluerakenteen toimivuuden kannalta erityisen tärkeää on muodostaa uusi eheä, tiivis, toimiva ja viihtyisä keskusta, joka yhdistää toiminnallisesti nykyisen kaupunkikeskustan, uuden kaupallisten palvelujen alueen ja Naarajärven. Asumisen, yritystoiminnan, kaupan ja tuotannollisen toiminnan alueita kehitetään ensimmäisessä vaiheessa tämän uuden keskustan sisällä. Keskustelujen lopputuloksena Pieksämäen maankäytön kehityskuvaksi valikoitui kaikkien kolmen mallin yhdistelmä, jossa kehityskuva toteutetaan vaiheittain seuraavasti: I vaihe: II vaihe: uuden tiiviin ja eheän keskustan kehittäminen uudet asuinympäristöt järvien ympäristössä ja uudet yritys- ja tuotantotoiminnan alueet valtateiden varressa ( Järvi-malli ) sekä kyläympäristöjen kehittäminen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alueina Kehityskuvassa on keskitytty esittämään muuttuvia alueita ja kohteita erilaisin kehittämismerkinnöin. Tärkeimmät kehittämistoimenpiteet vaiheittain ovat seuraavat (merkinnät viittaavat raportissa ja sen liitteenä olevaan karttaan): Pieksämäen kehittämisen I-vaihe ( ) - Pieksämäelle sijoittuu merkittävästi uusia kaupallisia palveluja - Tuotannollinen teollisuustoiminta lisääntyy keskustan tuntumassa - Uuden kaupallisten palvelujen alueen ja nykyisen keskustan välinen alue täyttyy yritys- ja työpaikka-alueista sekä asumisesta - kaupallisen ja teollisen toiminnan lisääntyminen houkuttelee uusia asukkaita - keskustaa kehitetään aktiivisesti, ja kaupungin visuaalinen ilme sekä pikkukaupunkimaisuus säilytetään KEHITETTÄVÄ ASUMISEN ALUE - Pieksämäen kaupunkikeskustaan tiivistetään asumista: uudet asukkaat ohjataan pääosin tälle alueelle - uusia asukkaita houkutellaan sekä kotimaasta että ulkomailta: ulkomaiselle työvoimalle varataan riittävästi asuntoja ja palvelujen tuotannossa varaudutaan tuottamaan palvelut monikielisinä - kyliin ei suunnata erityisiä kehittämistoimenpiteitä - asutuksen ohjauksen keinoja ovat osayleis- ja asemakaavat keskustassa - keskusta-asumista tiivistetään ja rakennetta muutetaan eheämmäksi - keskustassa suositaan tiivistä ja matalaa rakennetta - asumisessa panostetaan viihtyisyyteen - järvien ja vesistöjen rannat ovat luontaisia vetovoima-alueita, joille suunnitellaan monentyyppisiä asumisen alueita - järvien rannat luovat luontaisia puitteita myös asukkaiden lähivirkistykselle 23

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma maankäytön rakennemalli 2030 1 Johdanto Yleiskaavallisen ohjelman tarkoituksena on luoda Salon kaupungin maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat tarkemman suunnittelun

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE OSAYLEISKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Hakija/ Aloite Asemakaava: Rytökallio: Pikkumuolaan kaupunginosan asemakaavatonta aluetta. Forssan kaupunki/yksityiset maanomistajat

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti johtaja Mikko Nurminen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle Nykyinen strategia

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS Rakenneyleiskaava 2016 VALITTU RAKENNEMALLI Uuden Äänekosken tuleva aluerakenne rakenneyleiskaava 2016 on muodostettu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vertailun

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot