KAMU -kaveria ei jätetä projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAMU -kaveria ei jätetä projektin loppuraportti"

Transkriptio

1 1 KAMU -kaveria ei jätetä projektin loppuraportti Kansalaisaktiivisuuteen kannustaminen paperiteollisuuden massairtisanomisten ympäristössä Parik-säätiö [toim. Mirja Willberg & Hannu Vanhalakka]

2 2 SISÄLTÖ ESIPUHE 1. VOIKKAA IRTISA OMISTE VAIKUTUKSET YKSILÖ- JA YHTEISÖTASOLLA /Sanna Putila, Tutkija, Tampereen yliopisto 4 2. PAPERILIITTO VALMIS PO ISTUKSII ALA TULEVAISUUDE TURVAAMISEKSI/Jouko Ahonen, Paperiliitto VOIKKAA IRTISA OMISTE TYÖLLISYYSPOLIITTISET VAIKUTUKSET /Timo Valtonen, Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto, Työnantajapalvelut, KAMU-hankkeen ohjausryhmän jäsen PROJEKTI TULOKSET, PÄÄTELMÄT JA YHTEE VETO /Mirja Willberg, Hannu Vanhalakka, Arto Havo, Parik-säätiö 25 LIITTEET Liite 1. Parik-säätiön asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Liite 2. Parik-säätiön laatupolitiikka Liite 3. Parik-säätiön henkilöstöpolitiikka Liite 4. Toimintaympäristön muutokset Liite 5. KAMU-projektin esite Liite 6. Parik Viesti maaliskuu 2008: Voikkaan paperitehtaalta työttömiksi jääneille eväitä työllistymiseen Kamusta. Liite 7. Työmarkkinoiden kehityskuva. Heikki Rinne. TEM Helsinki.

3 3 ESIPUHE Tämä loppuraportti on laadittu Parik-säätiön KAMU-projektissa vuonna KAMU-projekti kaveria ei jätetä on vuosina Kuusankoskella toteutettu alueellinen kokeiluprojekti, jonka on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys. Projektin toteutti Parik-säätiö. KAMU-projektin tavoitteena oli luoda toimintamalli sosiaalisesti ja valtakunnallisesti vaikeaan murrosvaiheeseen, jossa paikallinen suurtyönantaja (UPM-Kymmene) irtisanoi satoja työntekijöitä. Projekti testasi "Elämänhallinnan tukiryhmä" -työotetta kaikkein heikoimmassa asemassa olevielle irtisanotuille henkilöille, joiden todennäköisyys jatkotyöllistymiselle on vähäinen. Projektin tavoitteena oli, että projekti mallintaa vertaistuki- ja kansalaisaktiiviverkostotoimintaan kannustavaa toimintamallia massairtisanomisten ympäristössä sekä tuottaa soveltavaa tietoa yli 50-vuotiaiden irtisanottujen työllistymisproblematiikasta ja innovatiivisten toimintamallien kehittämismahdollisuuksista. Kymi-yhtiön tehtaat on työllistänyt Kuusankoskella ja Voikkaalla parhaillaan yli 4000 henkeä. Tehtaiden työntekijöiden määrä väheni tasaisesti 2000-luvun alkuvuosien aikana, mutta varsinainen massairtisanominen toteutui talvella 2006, kun UPM lakkautti Voikkaan paperitehtaan ja irtisanoi lähes 600 henkeä. Erilaisten eläke- ja muiden järjestelyjen piiriin pääsi noin 100 työntekijää. Kuusankosken Kymin tehtailla irtisanottiin vajaa 40 työntekijää, mutta muilla järjestelyillä henkilöstöä vähennettiin lisäksi yli 300. Kaikkiaan vuosina Kuusankosken alueella loppui 1000 paperiteollisuuden työpaikkaa. KAMU-projektin loppuraportti koostuu yhteiskunta-, ammattiyhdistys- ja työllisyyspolitiikan sekä sosiaalisen työllistämisen näkökulmista laadituista artikkeleista ja kommenttiosuuksista. Yhteiskuntapolitiikan osuus perustuu valtiotieteen maisteri Sanna Putilan pro gradu tutkielmaan (2009) Turun yliopistossa Paperitehtaan irtisanottujen vanhempien työntekijöiden käsityksistä Voikkaalla sekä professori Harri Melinin Teollisuusyhteisö murroksessa - tutkimusryhmän (Melin, Mamia, Kytömäki & Putila, ilmestyy) kyselytutkimuksen tuloksiin. Ammattiyhdistyspolitiikan kommenttiosuus perustuu paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahosen kommentteihin. Työllisyyspolitiikan kommenttiosuudesta on vastannut työvoimaneuvoja Timo Valtonen, Kouvolan työ- ja elinkeinotoimiston työnantajapalveluista. Valtonen on myös KAMUhankkeen ohjausryhmän jäsen. Raportin lopussa nostetaan esille sosiaalisen työllistämisen näkökulmasta KAMU-projektin tuloksia sekä esitetään raportin päätelmät ja yhteenveto.

4 4 1. VOIKKAA IRTISA OMISTE VAIKUTUKSET YKSILÖ- JA YHTEISÖTA- SOLLA/Sanna Putila, tutkija Voikkaan sydän pysähtyy 5 Paperiteollisuuden rakennemuutos 6 Paikalliset haasteet ja niihin vastaaminen 7 Irtisanottujen työtilanne ja uusien töiden piirteitä 8 Irtisanotut eriarvoisessa asemassa 12 Eläkejärjestelyjen aiheuttama ristiriita 14 Erityishuomio vanhempiin työntekijöihin 15 Yhteenvetoa 17 Lähteet

5 5 Voikkaan sydän pysähtyy UPM-Kymmene julkisti maaliskuussa 2006 tiedon, että Kuusankoskella Voikkaan taajamassa sijaitseva Voikkaan tehdas aiotaan sulkea. Tapahtuma oli valtava shokki koko kaupungille, ja yleisessä järkytyksessä maalailtiin tuhoa Voikkaan kylälle ja Kuusankosken kaupungille. Kouvolan Sanomien otsikot luonnehtivat Voikkaan elävän vuotta nolla ja Voikkaan sydämen pysähtyneen. Voikkaalla saattoikin puhua historian lopusta, sillä kylän historia oli yhtä kuin paperitehtaan 110-vuotinen historia luvun vuosina Suomessa oli jo nähty joukkoirtisanomisia, mutta Voikkaan tehtaan lopetus oli paperiteollisuuden historian suurin yksittäinen irtisanominen (Melin 2008). Voikkaan tehdas oli tiedetty jo kauan huonosti tuottavaksi, ja UPM oli lanseerannut koko yhtiön laajuisia kovia säästötavoitteita (Virta 2008). Voikkaan työntekijät olivat saaneet vuoden 2004 aikana tiedon, että tehdas mahdollisesti suljetaan, ja tehtaan pelastamiseksi oli laadittu säästöohjelma. Voikkaan tehtaan pääluottamusmiehen Kari Haaraojan mukaan tehtaalla oli kuviteltu, että säästöt joihin kuului myös irtisanomisia purisivat, ja tehdas saisi jatkaa. Lopettamispäätös kuitenkin tuli, säästöohjelman ollessa edelleen käynnissä. Irtisanomiset tulivat voimaan kesällä 2006 ja paperikoneet eivät käynnistyneet enää syksyllä. Voikkaan tehtaan lopettamisen jälkeisissä tappiomielialoissa arvioitiin yleisesti, että työttömyysluvut Kuusankoskella kohoaisivat hyvin korkeiksi. Jälkeenpäin voi onneksi todeta, että tilanne ei kääntynyt pahimpien skenaarioiden mukaiseksi. Seuraavissa kappaleissa luodaan katsaus siihen, millaista voikkaalaisten työllistyminen on ollut, sekä siihen, millaisia haasteita jälkihoitoon on liittynyt. Esitetyt tulokset perustuvat Harri Melinin tutkimusryhmän (Melin, Mamia, Kytömäki & Putila, ilmestyy) tuloksiin sekä pro gradu -tutkielmaani (Putila 2009). Melinin tutkimuksen yhteydessä Voikkaalla toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi 310 Voikkaalta irtisanottua henkilöä (vastausprosentti 54 prosenttia). Tulevassa käydään läpi kyselyssä esiin tulleita seikkoja, sekä pohditaan erityisiä työllistymiseen liittyneitä ongelmakohtia.

6 6 Paperiteollisuuden rakennemuutos UPM-Kymmene niin kuin muutkin suomalaiset paperiyhtiöt ovat tällä hetkellä suuren rakennemuutoksen keskellä. Tämä muutos alkoi aikana, jolloin Suomen talous yleisesti oli voimakkaassa nousussa. Tilastokeskuksen työlliset toimialoittain -tilaston (2008) mukaan Suomeen syntyi vuosien 2006 ja 2008 välillä työpaikkaa lisää. Suurin lisäys työpaikoissa oli palveluissa ja etenkin teollisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metalli- tai sähköalan ammattitutkinnon suorittaneelle työvoimalle on kysyntää, samoin kuin toimihenkilöille. Metsäteollisuudesta taas on vähennetty vuosina ainakin 3000 työpaikkaa, joka on noin viitisen prosenttia alan työvoimasta (Teollisuuden alue- ja toimialatilasto, 2008). Todellisuudessa paperiteollisuudesta vähennettyjen henkilöiden lukumäärä tulee olemaan lähivuosina vielä suurempi, koska vuoden 2008 ja 2009 aikana ilmoitetut irtisanomiset ei vielä näy tilastoissa. Voikkaan jälkeen lopettamispäätös tai ainakin irtisanomiset ovat kohdanneet lukuisia muita paperitehtaita. Lopetettu on muun muassa Stora Enson tehtaat Haminassa ja Kemijärvellä, lopettamispäätökset on tehty UPM:n tehtaista Kajaanissa, Valkeakoskella sekä Stora Enson tehtaista Kemissä, Imatralla, Varkaudessa ja Kotkassa. Monilla muillakin paperitehtailla on ollut lomautuksia. Vahvan nousun kehyksessä paperiteollisuuden irtisanomiset tuntuivat erityisen rajuilta, kun taas tämänhetkisen taantuman keskellä irtisanomisista ja lomautuksista on tullut jokapäiväisiä uutisia. Talouskriisin vaikutukset jätetään tässä kuitenkin käsittelemättä, koska Voikkaan tilanne oli pitkälti stabiloitunut ennen talouskriisin alkua. Paperitehtaiden lopetukset heijastelevat yleisemmin nykyistä globalisaatiokehitystä ja Voikkaan tehtaan lopetuskin on osa tätä kulkua. Lovio (2006) kuvaa UPM:n strategian perustuneen konsolidointiin, jolloin tavoitteena on ollut mahdollisimman suuren markkinaosuuden saavuttaminen toiminnan ydinalueella. Tähän tavoitteeseen on liittynyt myös toiminnan keskittämistä, jonka myötä kaikkien samalla sektorilla toimineiden tehtaiden toimintaa ei ole jatkettu (ks. lisää rakennemuutoksen logiikasta esim. Fothergill & Guy, 1990). Muiden suomalaisten metsäyhtiöiden lailla UPM on viime vuosina pyrkinyt pitämään kannattavuuttaan yllä tehostamalla, supistamalla sekä suuntaamalla toimintaa voimakkaasti Suomen ulkopuolelle. Markkinat ovat kasvaneet Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, missä on ollut myös uusia raaka-aineen hyödyntämismahdollisuuksia metsäteollisuudelle. UPM:n ulkomaisen henkilöstön osuus oli 37 prosenttia vuonna 2000, kun se vuonna 2005 oli jo lähes puolet yhtiön työntekijöistä. Ulkomaille palkattiin samana ajanjaksona 2164 uutta henkilöä, kun suomesta työpaikkoja vähennettiin (Lovio 2006.)

7 7 Paikalliset haasteet ja niihin vastaaminen Lovio, Jääskeläinen, Laurila ja Lilja (2006) kuvaavat, miten 1980-luvulla alkanut yritysten kansainvälistyminen on laajentanut suomalaisten yhtiöiden toimintakenttää. Yritykset pyrkivät pitämään pääomansa mahdollisimman liikkuvina, ja yksiköitä siirrellään esimerkiksi sen mukaan, missä markkinat kulloinkin ovat tai missä tuotantokustannukset jäävät alhaisimmiksi. Tämä kehitys vaikuttaa moneen vanhaan teollisuuspaikkakuntaan niin Suomessa kuin muissakin vanhoissa EU-maissa. Pääosin vaikutukset ovat olleet negatiivisia, ennen kaikkea yksiköiden lopetusten ja lisääntyneen epävarmuuden vuoksi. Toisaalta suomalaiset teollisuuspaikkakunnat ovat ajoittain olleet voittajankin asemassa, esimerkiksi jos tuotekehittelytoimintaa on lisätty Suomeen hyvän teknologisen osaamisen tason takia. Vaikutuksia on kuitenkin hankala arvioida, koska globaalissa toimintaympäristössä lukemattoman monet asiat saattavat vaikuttaa yritysten ratkaisuihin. (Mt.) Kuusankoskella asuvista ammatissa toimivista henkilöistä 34 prosenttia on työssä teollisuudessa, 8 prosenttia kuljetuksessa ja energiahuollossa (Kuusankosken internetsivut 2007). Koko maassa teollisuudessa ammatissa toimivan väestön osuus on 19 prosenttia (Tilastokeskuksen työlliset toimialoittain -tilasto). Kymenlaaksossa jalostuksen eli teollisuuden osuus tuotannosta on noin 5 prosenttia suurempi kuin muussa Suomessa (Kymenlaakson liiton internetsivut). UPM-Kymmene oli Kuusankoskella Voikkaan tehtaan lopettamisenkin jälkeen toiseksi suurin työnantaja 1100 työpaikalla, heti kaupungin jälkeen. Kaupungin palveluksessa työskenteli 1149 henkilöä (Kuusankosken kaupungin internetsivut 2007). Kyseessä on siis hyvin teollisuusvaltainen alue, ja ennen kaikkea paperiteollisuusvaltainen. Edellä kuvatut paperiteollisuuden rakennemuutoksen aiheuttamat haasteet siis todella tuntuvat Kuusankoskella. Oman lisänsä Voikkaan lopettamisen jälkeiseen tilanteeseen toi se, että entiset työntekijät olivat erittäin haluttomia muuttamaan pois kotiseudultaan työn perään. Tehtaan ja työvoimatoimiston yhteisen seurannan mukaan vain 10 ihmistä kaikista irtisanotuista oli keväällä 2007 muuttanut pysyvästi pois. (Valtonen 2007). Käytännössä irtisanottujen oli luotettava paikallisten työmarkkinoiden vetoon. Voikkaan tehtaan jälkeisessä tilanteessa työllistymishaasteisiin pystyttiin kuitenkin vastaamaan hyvin. Kuusankosken työvoimatoimiston tilastoissa ei näkynyt tammikuussa 2007 kuin prosentin heilahdus työllisten määrässä (Melin 2008; työttömyysasteen muutoksista lisää esimerkiksi Beatty & Fothergill 1996). Tärkeimpänä syynä oli, että paperiteollisuuden poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta Kymenlaakson työmarkkinat vetivät lopettamisen ajankohtana hyvin: vuonna 2007 koko Suomen työttömyysaste oli 6,9 prosenttia, Kymenlaaksossa 7,0 prosenttia

8 8 (Tilastokeskus 2008). Voikkaan taajama ei tehtaan lopettamisen jälkeen hiljennyt. Poismuuttaneita oli hyvin vähän, joten esimerkiksi asuntojen hinnat romahtaneet. Haastattelimme Voikkaan keskustan liikeyritysten pitäjiä vuonna 2007, ja heistä kaikki olivat sitä mieltä, ettei liiketoiminnassa ole tehtaan lopettamisen jälkeen tapahtunut mitään muutoksia. Suuria muutoksia ei odotettu myöskään tulevaisuudelta. Myös UPM ja Kuusankosken kunta panostivat tehtaan lopettamisen jälkihoitoon. Voikkaa oli ensimmäisiä tapauksia, joissa sovellettiin vuonna 2005 voimaan tullutta muutosturvalakia (485/2005). Lain hengessä Kuusankosken työvoimatoimisto perusti oman toimipisteen Voikkaan tehtaalle, ja koulutuksen järjestämiseen irtisanotuille kiinnitettiin erityistä huomiota. Tehtaan entisistä tiloista vuokrattiin toimitiloja perustettaville yrityksille. Kuusankoski sai valtion kriisialuetukea ja uusia yrityksiä pyrittiin monin keinoin houkuttelemaan tehtaan tiloihin. Muun muassa sähköalan yhtiö Empower ja kuljetusalan liike VR-Cargo toivat toimipisteen Voikkaalle. Näihin yrityksiin pyrittiin ensisijaisesti palkkamaan irtisanottuja. Myös KAMU-projekti on hyvä esimerkki tuesta, jota alueelle saatiin. Julkisuudessa Voikkaan tehtaan jälkihoitoa pidettiin onnistuneena malliesimerkkinä uuden muutosturvalain toimivuudesta. Irtisanottujen työtilanne ja uusien töiden piirteitä Voikkaan jälkihoito oli onnistunutta, mutta voi tuskin sanoa, että Voikkaan lopettaminen olisi sujunut täysin ongelmitta. Ennen kaikkea tapahtuman seurauksia kantoivat irtisanotut työntekijät. Voikkaalla toteutettu kysely antaa yksityiskohtaisemman kuvan työllistymisestä ja paljastaa siihen liittyneitä ongelmia. Alla olevassa taulukossa on esitetty työvoimatoimiston työttömyysluvut syksyltä Kyselytutkimuksen avulla muodostunut aineisto vastasi keskeisiltä osiltaan työvoimatoimiston reaaliseurantaa. Lisäksi vertailu myöhempiin lukuihin osoitti työllisyystilanteen vakiintuneen uomiinsa jo kyselyhetkellä syksyllä 2007.

9 9 Taulukko 1: Työmarkkinatilanteet noin vuosi irtisanomisen jälkeen Työvoimatoimiston rekisteri lokakuu 2007 Työttömänä ,3 % Koulutuksessa 70 11,9 % Työssä, edelleen työnhakijana Ei enää työnhakijoina (eläkkeellä tai työssä) Työssä tai eläkkeellä yhteensä ,0 % ,8 % ,8 % Yhteensä % Kaikkiaan noin 63 prosenttia työnhakijaksi ilmoittautuneista entisistä työntekijöistä oli työllistynyt vuoteen 2007 mennessä. Lisäksi on huomattava, että noin sata tehtaalta irtisanottua ei missään vaiheessa edes ilmoittautunut työnhakijaksi, vaan työllistyi saman tien muualle. Työttömänä oli kyselyhetkellä 25 prosenttia työnhakijaksi ilmoittautuneista. Uuteen työhön liittyi kuitenkin monia kielteisiä piirteitä verrattuna töihin Voikkaan tehtaalla. Näin on useallakin indikaattorilla mitattuna, näistä indikaattoreista ehkä tärkeimpänä työsuhteen laatu. Uudelleen työllistyneistä vakituinen työsuhde oli vain 41 prosentilla. Kaikista kyselyyn vastanneista vakituisen työsuhteen saaneiden osuus oli näin ollen 21 prosenttia. Tilanteesta Voikkaan tehtaalla, jossa käytännössä kaikki työntekijät työskentelivät vakituisessa työsuhteessa, siirryttiin tilanteeseen, jossa vain reilu viidennes oli vakituisessa työsuhteessa. Vaikka vakituinen työsuhde ei ole yhtä vallitseva normi kuin ennen, ovat työntekijät usean tutkimuksen valossa edelleen hyvin perinteisiä ja turvallisuushakuisia (Alasoini 2006; Ylöstalo 2007). Toisaalta sekin, että viidenneksellä oli vakituinen työsuhde, on kohtuullisen hyvä tulos. Monet tutkimukseen haastattelemistamme ihmisistä ja kyselyyn vastanneista epäilivät, työllistyisikö kukaan tehtaan lopettamisen jälkeen pysyvästi. Suhteutettuna ainakin alkuaikojen pelkoihin tilanteessa Voikkaalla on hyvääkin. Pessimistiset näkemykset työllistymisestä saattavat kuitenkin heijastella työsuhteiden muuttumisesta huonommaksi muilta ehdoiltaan. Vakituinen työsuhde ei ole tärkeydestään huolimatta ainoa mittari mielekkäälle työlle uudessa työssä viihtymisellä ei ole aineistossamme tilastollista yhteyttä työsuhteen laatuun. Tämäkin osaltaan viittaisi siihen, että uuden työn mielekkyys koostuu monista tekijöistä, joita ovat esimerkiksi työn luonne ja sisältö, sopiva kuormittavuus

10 10 sekä hyvä työilmapiiri. (ks. esim. Antila 2006; Ylöstalo 2006.) Mainitseminen arvoista lienee sekin, että 70 prosentilla uuden työn ansiotaso oli aikaisempaa pienempi. Palkka ei kuitenkaan nouse muiden tekijöiden yläpuolelle missään kohtaa aineistojamme. Osaltaan tätä voi selittää se, että paperityöntekijöiden hyvät palkat ovat usein esillä suomalaisessa keskustelussa, ja paperityöntekijät ovat tottuneet välttelemään aihetta. Uudelleen työllistyminen vaati irtisanotuilta konkreettisia kompromisseja. Työmatka pidentyi Voikkaalla työskentelyyn verrattuna 61 prosentilla uudelleen työllistyneistä. Näillä henkilöillä työmatka pidentyi keskimääriin 44 kilometriä. Monet ilmoittivat työmatkansa pituuden myös vaihtelevan rajusti, uuden työn ollessa keikkaluontoista ja vaativan matkustamista. Uudessa työssään jonkin verran huonommin viihtyviä oli kolmannes uudelleen työllistyneistä. Tämä tulos ei liene kovinkaan yllättävä rajun irtisanomisen ja pidetyn työyhteisön lakkauttamisen jälkeen. Erittäin paljon huonommin nykyisissä töissään viihtyviäkin oli kuitenkin 12 prosenttia ja yhteensä siis liki puolet uudelleen työllistyneistä koki viihtyvyytensä työssä huonontuneen. Tämä tulos on syytä ottaa vakavasti, kun pohditaan, mitä irtisanominen on merkinnyt ihmisille. Vaikka selviää irtisanomistilanteesta parhaimmalla mahdollisella tavalla eli työllistyy uudestaan, työn mielekkyys ja työn reunaehdot huonontuivat ainakin Voikkaalla työskennelleille. Toisaalta työssään paremmin nykyään viihtyvien osuus on kohtalainen, 27 prosenttia. Tätäkään ei ole syytä unohtaa, monelle tehtaan lopettaminen on tarjonnut aivan uuden mahdollisuuden pohtia työuraansa ja mitä siinä vielä haluaisi tehdä. Avautuneet vaihtoehdot ovat saattaneet parantaa työelämän laatua. Koulutus oli tärkeimmistä väylistä, joka oli tarjonnut ihmisille mahdollisuuksia miettiä uudestaan elämänsä suuntaa. Monille koulutukseen lähteneille tehtaan lopettaminen antoi pontta toteuttaa pitkäaikaisen haaveen ja opiskella uuden ammatin (Kytömäki 2008).

11 11 Taulukko 2: Uusien töiden piirteitä % Työsuhteen laatu Vakituinen 44 % 65 Toistaiseksi jatkuva 19 % 28 Määräaikainen 30 % 45 Työllistää itse itsensä 7 % 10 Puuttuva tieto 0 % 1 Yhteensä Uusi ansiotaso Merkittävästi parempi 0 % 1 Jonkin veran parempi 8 % 12 Pysynyt ennallaan 15 % 23 Jonkin verran huonompi 48 % 70 Merkittävästi huonompi 28 % 41 Puuttuva tieto 1 % 2 Yhteensä ykyinen työviihtyvyys Huomattavasti parempi 10 % 16 Jonkin veran parempi 17 % 25 Ei parempi eikä huonompi 25 % 37 Jonkin verran huonompi 33 % 49 Huomattavasti huonompi 13 % 19 Puuttuva tieto 2 % 3 Yhteensä 100 % 149 Työmatka pidentynyt Kyllä 64 % 149 Ei 36 % 53 Puutuva tieto 0 % 1 Yhteensä 100 % 149 Taulukossa on mukana ainoastaan ne, jotka kyselyssä ilmoittivat työllistyneensä uudelleen ( =149) Kyselyyn avovastauksena kirjoitetut katkelmat kuvaavat sekä tyytymättömyyttä nykytilanteeseen että avautuneita uusia mahdollisuuksia. Tyytymättömyyttä nykyiseen työtilanteeseen kuvattiin muun muassa seuraavasti: Kaikkein eniten tässä tilanteessa harmittaa tällä hetkellä lomien ja vapaapäivien puutetta, viimeisen vuoden aikana voinut pitää 2 vapaapäivää norm. viikonloppujen lisäksi, kun niitä ei vaan ole kertynyt. UPM kusipäät poltti kaiken perkele!

12 12 Harmittaa tilastot jossa kerrotaan kuin moni on työllistynyt jne. Koska totuus on että moni on koittanut jotai ja palannut taas työttömäksi ja näitä ei sitte enää lasketa työttömiksi, en usko että monikaan on nyt syksyn loputtua työelämässä/koulutuksessa. Ensi kesänä vielä luvattu kesätyö mutta mitä sitte? Huolestuttaa! Ja vituttaaaa!! Minulla on kaksi ammattitutkintoa joilla ei ole enää mitään arvoa ja suhteita ei ole työpaikkoihin. Ammattitaitoa kyllä löytyy, mutta ei vakituisia töitä. Ilman vakituista työtä on vain elettävä päivä kerrallaan Osan voikkaalaisten kohdalla voi kuitenkin puhua myös henkilökohtaisesta menestystarinasta. Irtisanominen on mahdollistanut sen työuran toteuttamisen, mistä pitkään on haaveillut. On ollut esimerkiksi mahdollisuus kouluttautua kokonaan uudelle uralle (ks. lisää Kytömäki 2008). Työhön liittyviä uusia tekijöitä ei nähty pelkästään työn huonontumiseksi, vaan niihin katsottiin sisältyvän myös uusia mahdollisuuksia: Eteen tullut tilanne pakotti tekemään valintoja. Elämää löytyi muualtakin kuin tehtaalta. Positiivisesti asennoituen elämä on mahdollisuuksia täynnä. Teen uutta uraa, uudessa erilaisessa ympäristössä. Minut on otettu hienosti vastaan ja opin koko ajan uutta. Päiväni ovat todella erilaisia kuin tehtaalla. Työaikani on säännöllinen, nukun yöni kotona, viikonloput perheen parissa jne. Minulla menee hyvin. ykyinen työ on motivoivaa ja mielenkiintoista, koska päivät ja työpaikat on erilaisia. Ennen oli ainoastaan Voikkaa työpaikkana, nyt ei tiedä mihin tehtaaseen saa komennuksen. Irtisanotut eriarvoisessa asemassa Kulloisetkin suhdanteet ovat yksi suurimmista irtisanomisten jälkeisiin tapahtumiin vaikuttavista tekijöistä. Suhdanteet ja työvoiman kysyntään liittyvät tekijät heijastuvat selvästi voikkaalaistenkin työllistymiseen. Kyselytutkimuksemme mukaan on selvää, että juuri tietyn ammattitaidon kysyntä sekä ikä olivat voimakkaimmin työllistymiseen vaikuttavat tekijät (Melin ym., ilmestyy). Tehtaalla työskennelleet sähköasentajat ja insinöörit suorastaan vedettiin uusiin työpaikkoihin, mutta paperityöntekijöiden uudelleen työllistyminen oli paljon heikompaa. Voikkaan paperitehtaan entiset työntekijät näyttävät olevan vahvasti jakautuneet kahteen ryhmään, irtisanomisen jälkeisessä tilanteessa voittajiin ja häviäjiin. Riippuen ammattiasemastaan ja iästään he ovat olleet hyvin eriarvoisessa asemassa työnhaussa. Tähän jakolinjaan vaikuttavat tekijät ovat pitkälti olleet työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. 47-vuotias paperityöntekijä ja 47-vuotias sähköasentaja ovat yhtä lailla oman alansa ammattilaisia, mutta nykyi-

13 13 sissä suhdanteissa sähköasentajan tutkinto on työllistymistilanteessa huomattavasti suurempi valtti kuin paperialan tutkinto. Taulukko 2: Työllistyminen ammattiaseman mukaan Työssä Työttömänä, Yhteensä N koulutuksessa tai eläkkeellä Paperityöntekijät 40 % 60 % 100 % 163 Asentajat ja korjauspuoli 69 % 31 % 100 % 58 Muut tukitoimet 33 % 67 % 100 % 27 Tekniset toimihenkilöt 63 % 37 % 100 % 30 Muut toimihenkilöt 63 % 37 % 100 % 24 Tieto ammatista puuttuu 25 % 75 % 100 % 8 Ammatit yhteensä 51 % 49 % 100 % 310 Toinen suurin työllistymiseen vaikuttava tekijä on ollut ikä. Yli 50-vuotiaat olivat löytäneet työtä merkittävästi huonommin kuin nuoret työntekijät. Myös monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on dokumentoitu iän suuri vaikutus työllistymiseen (Rantala & Romppainen 2004; Vaahtio 2002). Iällä on monenlaista haittaavaa vaikutusta: vanhemmat työntekijät ovat olleet haluttomia kouluttautumaan uudestaan, eivätkä työnantajat myöskään hevillä palkkaa vanhempaa työvoimaa. Etenkin vanhempi henkilöstö on ollut myös äärimmäisen sitoutunutta työpaikkaansa, ja irtisanomistilanteessa katseen siirtäminen uusille urille on saattanut olla tästä syystä vaikeampaa. Seuraavasta taulukosta näkyy, miten dramaattinen iän vaikutus työllistymiseen on ollut. Vanhimman edelleen työikäisen ryhmän ja nuorimman ryhmän erotus työllisten määrässä on peräti 67 prosenttiyksikköä.

14 14 Taulukko 3: Iän vaikutus työllistymiseen Syntymävuosi Työssä Työttömänä, eläkkeellä, Yhteensä N koulutuksessa % 85 % 100 % % 50 % 100 % % 34 % 100 % % 28 % 100 % 43 Kaikki 52 % 48 % 100 % 308 Puuttuva ikätieto 2 Eläkejärjestelyjen aiheuttama ristiriita Valtionhallinto on julkilausunut tavoitteen, jonka mukaan yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta tulisi kasvattaa 50 prosenttiin ja keskimääräistä eläkkeelle jäämisen ikää myöhentää (Työllisyystyöryhmän loppuraportti 2003; Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma 2004; Työvoima 2025). Esimerkiksi työministeriön Työvoima raportissa (2007) todetaan, että ikääntyvissä työttömissä on suurin reservi hyödyntämätöntä työvoimaa. Yhteiskunnan tasolla on siis selvä tavoite pidentää työntekijöiden työssäoloaikaa, jotta voitaisiin vastata lisääntyvään työvoiman kysyntään ikäluokkien pienetessä. Keväällä 2006 Voikkaan YT-neuvotteluissa sovittiin tukitoimista iäkkäämmille työntekijöille. Heidän työllistymismahdollisuuksiaan pidettiin hyvin heikkona tehtaan lopettamisen jälkeen. Nämä tukitoimet olivat lomitusjärjestelyitä ja jälkihoitotyötä, joiden kautta vuosina syntyneet tehtaan työntekijät saatiin työttömyyseläkkeen piiriin. Putkiratkaisu tarkoitti, että 1951 ja 1952 syntyneillä oli mahdollisuus päästä UPM:n Kuusankosken ja Lappeenrannan tehtaille lomittamaan kahtena tulevana kesänä. Tämä lupaus perustui UPM:n kahden vuoden takaisinottovelvollisuuteen. Vuonna 1950 syntyneet saivat jäädä Voikkaan tehtaan jälkihoitoryhmään vuoden 2007 loppuun asti. (Valtonen 2007.) Työttömyysturvalain (1290/2002) säädöksien mukaan vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneelle työttömälle työnhakijalle maksetaan päivärahaa kunnes hän täyttää 65 vuotta (ns. lisäpäivät) siinä tapauksessa, että hän täyttää 59 vuotta ennen kuin hänelle on maksettu yöttömyyspäivärahaa 500 päivää. Lisäksi edellytetään, että hänellä on työssäoloaikaa 5 vuotta viimeisten 20 vuoden aikana. (Työttömyysturvalaki 9.) Vuonna 1951 ja 1952 syntyneillä lomituksista kertyi tarvittavat 34 työviikkoa 24 kuukauden ajalta, mikä on ansiosidonnaisen päivärahan edellyttämä työssäoloaika syntyneet jälkihoitoryhmäläiset taas olivat tehtaalla töissä, kunnes täyttivät 57 vuotta. Näin kyseisellä kolmella ikäluokalla on

15 15 tarvittava määrä työttömyyspäivärahaa jäljellä 59-vuotiaaksi asti ja mahdollisuus jäädä työttömyyseläkeputkeen. (ks. Työttömyysturvalaki 3.) Ensimmäisen irtisanomisen jälkeisen kesän koittaessa myös vuonna 1953 syntyneet vielä työttömänä olevat otettiin tehtaille lomittamaan. Osa tämän ikäisistäkin jäi siis käytännössä työskentelemään kesät lomituksissa ja odottelemaan eläkeputkea. Voikkaalla vuonna 1952 tai ennen sitä syntyneitä työntekijöitä oli 22 prosenttia tehtaan kaikista työntekijöistä, 151 henkilöä (Valtonen 2007). Lomitusjärjestelyillä tarjottiin turvallisuutta vanhemmille työntekijöille, joiden työllisyystilanne olisi ilman näitä toimenpiteitä saattanut olla toivoton. Samalla luotiin tilanne, joka on räikeässä ristiriidassa yleisten työurien pidentämistavoitteiden kanssa käytännössä nämä järjestelyt siirsivät kaikki yli 54-vuotiaat irtisanotut työttömyyseläkeputkeen. Työttömyyseläkeputken yleinen käyttö on yksi työurien pidentämistä eniten haittaava käytäntö. Yhtä suurta merkitystä on vain varhaiseläkeikärajoilla (Rantala & Romppainen 2004). Työttömyyden kautta eläkkeelle jäi esimerkiksi vuonna 2002 jopa neljäsosa kaikista eläkkeelle siirtyneistä, joten putkessa ei ole kyse mitenkään harvinaisesta käytännöstä (Forma, Tuominen & Väänänen-Tomppo 2004). Vanhempien työntekijöiden työttömyyttä on hyvin vaikea katkaista, ja yli 50-vuotiaista työttömäksi jääneistä vain muutama prosentti siirtyy takaisin työelämään (Rantala & Romppainen 2004). Tämä ongelma tunnistetaan myös valtionhallinnossa, ja työttömyysputken käytöstä pyritään vähitellen kokonaan eroon työttömyyseläkkeen ikärajaa myöhennettiin kahdella vuodella vuoden 2005 eläkeuudistuksessa (esim. Työvoima ). Jos käytännössä toimitaan kuten Voikkaalla, on selvää, ettei pidempien työurien tavoitetta saavuteta. Voikkaa on tärkeä esimerkki tilanteesta, jossa työpoliittiset linjaukset eivät vastaa ihmisten todellisia vaihtoehtoja. Erityishuomio vanhempiin työntekijöihin Konkreettisten, YT-neuvotteluissa sovittujen toimenpiteiden ja lainsäädännöllisten tekijöiden lisäksi vanhempien henkilöiden työllistymiseen liittyy muitakin ongelmia. Näitä asenteellisia tekijöitä voi selventää työn psykologisen sopimuksen käsitteellä. Työn psykologisella sopimuksella tarkoitetaan sitä, minkälaisia palkkioita työntekijä katsoo olevansa oikeutettu saamaan vastapainoksi työpanoksestaan. Nämä tekijät voivat liittyä konkreettisiin asioihin (transaktionaaliset tekijät) kuten palkkaan ja työaikaan, mutta saattavat olla henkilökohtaisempia, esimerkiksi työnantajan edustajien käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä (relaationaaliset tekijät). Transaktionaaliset tekijät ovat kohtuullisen selvästi äänen lausuttuja. Relationaaliset tekijät ovat usein han-

16 16 kalammin selitettävissä, sillä niihin liittyvät odotukset synnyttävät usein vahvan tunnelatauksen. Nämä odotukset voivat koskea esimerkiksi sitä, miten organisaation tulisi pitää työntekijästään huolta. (Alasoini 2006; Schalk & Roe 2007.) Niin sanottuun vanhaan työn psykologiseen sopimukseen on kuulunut sitoutuminen työhön, josta vastapainona on saanut pysyvän työpaikan. Monet tutkijat argumentoivat Alasoinin mukaan, että tämä sopimus on muuttumassa. Uuteen psykologiseen työsopimukseen kuuluu työsuhteiden lyhyempi jänne, mutta samalla myös suuremmat mahdollisuudet vaihteluun ja kehittymiseen työuralla. (Alasoini 2006.) Voikkaan tehtaalaisten psykologinen sopimus kiinnittyy paperitehtaiden historiaan. Sitoutuminen ja identifioituminen niin tehtaaseen kuin asuinpaikkakuntaan oli äärimmäisen vahvaa. Esimerkkinä tästä on, että alueella puhuttiin paljon etenkin irtisanomisten yhteydessä Voikkaan hengestä tai Voikkaa -ilmiöstä. Tällä tarkoitettiin irtisanomisen myötä vahvistunutta mutta myös sitä ennen vallinnutta yhteishenkeä tehtaalla. Kyseessä on ikään kuin paikallinen identiteetti. Eri ihmiset näkivät Voikkaan hengen merkityksen hyvin eri tavoilla, ja mielipiteet ilmiön todellisuudesta saati positiivisuudesta vaihtelivat. Pelkästään Voikkaan hengen kaltaisen käsitteen olemassaolo kuvastaa kuitenkin hyvin paikallista yhtenäistä kulttuuria. Voikkaalaisten, etenkin vanhempien, työsopimuksen erityispiirteitä olivat työn ja asuinpaikan kiinnittyminen yhteen. Tärkeää oli sitoutuminen työpaikkaan, ja odotus, että työpaikka sitoutuu työntekijöihinsä. Tehdas oli turvannut vakaasti toimentulon, ja vastineeksi työhön ja yhteisiin tavoitteisiin, kuten säästöohjelmiin, oli sitouduttu. Voikkaalla työskennelleet ihmiset olivat saaneet olla koko ikänsä samassa työpaikassa, jossa työntekijän asiat hoidettiin huolella. Työpaikkaan suhtauduttiin uskollisesti. Voikkaalla työskennelleiden vanhempien työntekijöiden psykologinen sopimus on kuin malliesimerkki niin sanotusta työn vanhasta psykologisesta sopimuksesta, jossa työhön sitoutumisesta on palkkana työn pysyvyys. Tehtaan lopettamisen myötä syntyneisiin olosuhteisiin olisi taas sopinut paremmin liikkuvuutta ja kehittymistä korostava työn uusi psykologinen sopimus. Työtä olisi pitänyt lähteä etsimään kauempaakin, ja uralle olisi esimerkiksi koulutuksen kautta pitänyt hakea uusia mahdollisuuksia. On selvää, että jos työelämän olosuhteet eivät ole harmoniassa siihen kohdistuvien asenteiden kanssa, työelämästä tulee vähemmän mielekästä. Voikkaan tehtaan lopettaminen on eittämättä ollut tehtaan työntekijöiden psykologista sopimusta vastaan suuntautuva tekijä, malliesimerkki tilanteesta, joiden pelon Alasoini (2006) kuvaa vähentävän työn mielekkyyttä. Vanhempien työntekijöiden koko elämäntyö oli tehtaassa, ja käsityksiin työstä oli vaikeaa sovittaa muunlaista työuraa kuin ura tehtaalla. Koistinen (1999) toteaa, että pitkän työuran tehneet miehet kokevat työnsä menettämisen yleensä raskaimmin.

17 17 Ristiriita oman työn psykologisen sopimuksen ja olosuhteiden välillä on yksi vanhempien työntekijöiden työllistymiseen voimakkaasti vaikuttava asia. Psykologisen sopimuksen rikkoutuminen Voikkaalla oli niin raju asia, että sitä voidaan verrata mihin muuhun tahansa elämän merkittävään kriisiin. Pudotus paikkakunnan suurimman ja turvatuimman työnantajan työntekijästä työttömäksi oli iso, eikä sitä osattu odottaa. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että rikkomukset työn psykologista sopimusta vastaan aiheuttavat vahvoja reaktioita, jotka vaikeuttavat suuntautumista tulevaan (De Cuyper & De Witte 2006; Pugh, Skarlicki & Passel 2003; Schalk & Roe 2007). Tärkeimpiä työssä pysymistä edistäviä tekijöitä ovat elämänhallinnan tunne ja kokemus vaikutusmahdollisuuksista omaan elämäänsä (Rytkönen ym. 2007; Forma ym. 2004; Takala 2004). Yhteenvetoa Verrattuna kauhuskenaarioihin keväällä 2006 tilanne Voikkaalla ei ole ollenkaan niin paha kuin pelättiin. Voikkaan lopettamista seurannut prosessi on monella tavalla myös menestystarina irtisanomiskertomusten joukossa. Uusiin töihin päässeiden työllistyminen näyttäisi käyneen vaivattomasti, monet ovat välttäneet työttömyyden kokonaan tehtaan lopettamisen jälkeen. Myös uusista töistä on löytynyt mielekkäitä uusia uria, joiden myötä työelämästä on mahdollista nauttia enemmän kuin Voikkaan tehtaalla työskennellessä. Työpaikan menetys on kuitenkin aina henkilökohtainen tragedia, josta selviytyminen on pitkä prosessi. Myös Häikiö, Ojala ja Siponen (2007) havaitsivat Perloksen irtisanomisia koskeneessa tutkimuksessaan saman ilmiön: julkisesti menestystarinana pidetty irtisanomistapaus tuntui henkilökohtaisella tasolla suurena ja negatiivisena elämänmuutoksena. Massairtisanomiset ovat aina järkyttäviä ja hätkähdyttäviä tapahtumia, mutta suuren irtisanomisen seurauksena irtisanotut saattavat saada enemmän tukea kuin yksittäisesti irtisanotut. Sama ilmiö näkyy Voikkaallakin. Irtisanottujen tukemiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja tuloksiakin syntyi. Myös vanhempien työntekijöiden psykologiseen selviytymiseen tapahtumasta on KAMU-projektin myötä kiinnitetty huomiota. Voi vain toivoa, että laman myötä lukuisat työpaikkansa menettävät saisivat vastaavaa tukea.

18 18 Lähteet: Kirjallisuus: Alasoini, T. (2006): Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Tykes, raportteja No. 45. Helsinki Antila, J. (2006): Työn mielekkyydestä ja mielettömyydestä. Työministeriön työpoliittinen tutkimus no 305. Hakapaino Oy, Helsinki. Beatty, C. & Fothergill, S. (1996): Labour market adjustment in areas of chronic industrial decline. The Case of the UK Coalfields. Regional studies, Volume 30;7. s De Cuyper, N. & De Witte, H. (2006): The impact of job security and contract type on attitudes, well-being and behavioral raports: A psychological contract perspective. Journal of occupational and organizational psychology 2006 Vol 79 Forma, P., Tuominen, E. & Väänänen-Tomppo, I. (2004): Tyossä jatkamisen haasteet yksityisellä ja julkisella sektorilla. Teoksessa Tuominen, E. (toim.) : Eläkeuudistus ja ikääntyvien työssä jatkamisaikeet. Eläketurvakeskuksen raportteja 37. Hakapaino Oy, Helsinki Fothergill, S. & Guy, N. (1990): Retreat from the regions: corporate change and the closure of factories. Regional policy and development; 1. Jessica Kingsley publishers, London. Häikiö, L., Ojala, S. & Sipola, K. (2007): Perloksen yhteistoimintaneuvottelut yhteiskuntavastuun neuvottelukenttänä: voiko vastuuta ostaa? Työelämän tutkimus 2/ Koistinen, P. (1999): Työpolitiikan perusteet. WSOY, Helsinki Kytömäki, T. (2008): Valintoja ja uusia alkuja. Paperitehtaalta irtisanottujen työntekijöiden kerrontaa ammatinvaihtamisesta. Julkaisematon pro gradu -työ, Tampereen yliopisto. Lovio R. (2006): Sijainti seuraa strategiaa. Kokonaiskuva suomalaisten monikansallisten yrtiysten globaalien karttojen muutoksista ETLA, Keskustelunaloitteita no Lovio, R., Jääskeläinen, J., Laurila, J., & Lilja, K. (2006): Globalisaatio Suomen vanhojen teollisuuspaikkakuntien kehityksen muovaajana. Tapaustutkimus Varkauden kaupungista. ETLA Keskustelunaloitteita no Melin H (2008): Mitä Voikkaa opetti? Työministeriön työpoliittinen aikakausikirja 4/2008. Työministeriö, Helsinki. Melin, Mamia, Kytömäki & Putila (ilmestyy): Tapaus Voikkaa. Tutkimusraportti Teollisuusyhteisö-murroksessa -tutkimusprojektista. Pugh, D., Skarlicki, D. & Passel, B. (2003): After the fall: Layoff victims trust and cynicism in re-employment. Journal of occupational and organizational Psychology 2003 vol

19 19 Putila, S. (2009): Pois tehtaan suojista. Voikkaan paperitehtaan lopettaminen vanhempien työntekijöiden käsityksissä. Julkaisematon pro gradu -työ. Turun yliopisto. Rantala, J. & Romppainen, A. (2004): Ikääntyvien työmarkkinoilla pysyminen. Eläketurvakeskuksen raportteja 35. Hakapaino Oy, Helsinki. Rytkönen, H., Hyttinen, M., Suolanen, S., Hänninen, K. & Juntunen, J. (2007): Työelämän tervaskannot. Mikä saa jaksamaan fyysisesti raskaassa työssä? Eteran tutkimuksia 6/2007, raportti työsuojelurahastolle. Schalk, R. & Roe, R (2007): Towards a dynamic model of the psychological contract. Journal for the theory of social behaviour Vol. 37 no Takala, M. (2004): Onko osa-aikatyöstä ratkaisuksi työssä jaksamiselle? Teoksessa Tuominen, E. (toim.): Eläkeuudistus ja ikääntyvien työssä jatkamisaikeet. Eläketurvakeskuksen raportteja 37. Hakapaino Oy, Helsinki Työvoima 2025: Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoinnin perustana työikäisen väestön vähentyessä. (2007) Työvoima 2025-ryhmä. Työministeriön työpoliittinen tutkimus 325. Hakapaino, Helsinki. Vaahtio, E-L. (2002): Rekrytointi, ikä ja ageismi. Työministeriön työpoliittinen tutkimus no 244. Hakapaino Oy, Helsinki. Valtonen, T.(2007): Tapaus Voikkaa. Muutosturvan toimivuus työvoimatoimiston palvelupisteen toiminnasta. Julkaisematon opinnäytetyö. Virta, R. (2008): Työväen taistelua, edunvalvontaa ja yhdessäoloa. Paperiliiton Voikkaan osaston toiminnan 100 vuotta. Kuusankoski. Ylöstalo, P (2007): Keskustelua suomalaisen työelämän luonteesta ja sen muuttumisesta. Eläketurvakeskuksen keskustelunaloitteita 2007:4. Ylöstalo, P (2006): Työolobarometri lokakuu Työministeriön työpoliittinen tutkimussarja no Työministeriö, Helsinki. Asiakirjat: Työministeriö: EU:n työllistymissuuntaviivojen mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma Työhallinnon julkaisuja 341. Työministeriö Työllisyystyöryhmän loppuraportti (2003). Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2003. Suomen laki, työttömyysturvalaki (1290/2002) luku 5 3 / Luku 6 9 Viitattu Finlex -tietokannasta Suomen laki, Valtion eläkelaki (1296/2006) Pykälä 10.

20 20 Viitattu Finlex-tietokannasta a%5d=el%c3%a4ke Muut: Valtonen Timo (2007): Voikkaan työllisyystilanne. Vastaanottaja Harri Melin. Lähetetty Yksityinen sähköpostiviesti. Tilastokeskuksen toimialatilasto, työlliset toimialoittain tarkistettu %2D2007&path=../Database/StatFin/tym/tyti/&lang=3&multilang=fi Tilastokeskuksen työvoimatilasto, työllisyys, työttömyys ja työvoima maakunnittain. Tarkistettu tt%f6myys+ja+ty%f6voima+maakunnittain+1990%2d2007&path=../database/statfin/tym/tyti /&lang=3&multilang=fi Tilastokeskuksen teollisuus toimialoittain tilasto. Tarkistettu Kuusankosken internetsivut, tarkistettu Kymenlaakson liiton internetsivut, tarkistettu

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.6. klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa jälleen hyvin kuussa Työttömyys pysytteli kuitenkin edelleen selvästi vuoden takaista

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 ULOS KARUSELLISTA KOHTI TOIMIVAMPIA VÄLITYÖMARKKINOITA 1.4.2009 Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Kainuun työttömyys jyrkässä kasvussa

Kainuun työttömyys jyrkässä kasvussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.11. klo 9.00 Kainuun työttömyys jyrkässä kasvussa Työttömyys on paisunut jo yli neljänneksen vuoden takaisesta Kainuun työllisyystilanne

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN TILANNEKATSAUS JA TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMINEN

ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN TILANNEKATSAUS JA TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMINEN ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN TILANNEKATSAUS JA TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMINEN AKYn totsuneuvottelut 3.12.2008 Johtaja Anssi Paasivirta Työ- ja elinkeinoministeriö Äkillisen rakennemuutoksen alueet vuonna 2008

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.8.2015 Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 21.8. klo 9.00 Työttömyys pysytteli likipitäen vuoden takaisella tasolla Työttömyysjaksot pitkittyvät työttömyyseläkeputki on

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012 2011 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2012 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä -5,7-6,4-6,7-5,7-5,7-4,5-4,3-4,5-4,0-3,9-2,9-2,6-0,6 1,1 2,5 2,9 3,0 3,2 4,0 NÄKYMIÄ

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.5. klo 9.00 Työttömyys jumiutui kuussa lähes vuoden takaiselle tasolle Työttömyys väheni Kajaanin seudulla, mutta kasvoi samanaikaisesti

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot