Mahdollinen korkeakouluyhteisö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mahdollinen korkeakouluyhteisö"

Transkriptio

1 1 Hannu Katajamäki, Essi Artima, Marjut Hannelin, Juha Kinnunen, Heikki K. Lyytinen, Aimo Oikari & Marja-Liisa Tenhunen Mahdollinen korkeakouluyhteisö Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 8:2002

2 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto Pikseri Julkaisupalvelut Helsinki 2002

3 3 Esipuhe Marraskuussa 2000 Lahden kaupunki pyysi Korkeakoulujen arviointineuvostoa ottamaan ohjelmaansa Lahden korkeakoulutoimintojen arvioinnin. Esityksessään Lahden kaupunki totesi: Lahden korkeakoulutoimintaa kehitettäessä olisi ensiarvoisen tärkeää saada arvio yliopisto- ja ammattikorkeakouluyksiköiden tähänastisesta toiminnasta ja vaikutuksista sekä ehdotuksia tuleviksi kehityslinjauksiksi. Koska korkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus on korkeakoulupoliittisesti ajankohtainen asia, esitys sopi arviointineuvoston suunnitelmiin hyvin. Lahdessa on ollut korkeakoulutoimintaa 20 vuoden ajan. Siellä toimivat Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos, Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö, Lahden ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikkö. Toteutettu arviointi poikkeaa lähestymistavaltaan Korkeakoulujen arviointineuvoston aikaisemmista korkeakoulujen alueelliseen rooliin liittyvistä arvioinneista, joissa vaikuttavuutta on tarkasteltu lähinnä yksittäisten korkeakoulujen näkökulmasta. Tässä hankkeessa lähtökohtana oli Lahden seutu, ja korkeakouluyksiköitä arvioitaessa tarkasteltiin myös niiden keskinäistä yhteistyötä ja roolia Lahden seudun kehittämisessä. Raportissa arviointiryhmä hahmottelee Lahteen uudenlaista korkeakouluyhteisöä, jonka muodostaisivat kaikki kuusi siellä toimivaa korkeakouluyksikköä. Kiitämme arviointiryhmää asiantuntevasta työstä ja uskomme, että arviointi antaa odotettuja aineksia Lahden korkeakoulutoimintojen kehittämiseen. Käsityksemme mukaan tämä arviointi avaa tietä muillekin samankaltaisille arvioinneille. Helsingissä Kauko Hämäläinen pääsihteeri Anna-Maija Liuhanen suunnittelija

4 4 Sisällys 1 Arvioinnin tausta, toteuttajat ja tavoitteet 5 2 Arvioinnin käytännön toteuttaminen 7 3 Korkeakouluyksiköiden historia, nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö Lahden ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikkö 22 4 Lahden korkeakoulupoliittinen asetelman kokonaisarviointi Tilanneanalyysi Lahden erityiset kysymykset Lahden korkeakouluyhteisön kehittymisen kipukohdat 28 5 Lahden korkeakouluyhteisön muotoutumisen periaatteet Lähtökohdat Kaksi pilaria Korkeakoulukeskuksen idea 31 6 Toimenpidesuositukset 33 Lähdeviitteet 35 Liitteet 1: Alueen kehittäjäorganisaatiot ja -ohjelmat 36 2: Arviointiryhmän käyttämä tausta-aineisto 38 3: Arviointihaastattelujen aikataulu : Arviointihaastattelujen aikataulu : Kyselylomake korkeakouluyksiköiden henkilökunnalle ja opiskelijoille 41 6: Kyselylomake sidosryhmille 42 7: Bolognan julistus 43

5 1 Arvioinnin tausta, toteuttajat ja tavoitteet 5 Suomessa on joukko paikkakuntia, joissa toimii useita yliopistojen sivutoimipisteitä ja itsenäinen ammattikorkeakoulu. Tällaisia paikkakuntia ovat esimerkiksi Mikkeli, Kajaani, Kokkola, Pori, Seinäjoki ja Lahti. Niiden tilanne on toistaiseksi jäänyt vaille laajempaa pohdintaa. Valtakunnallinen korkeakoulupolitiikka ei vaivihkaan syntyneitä akateemisia yhteisöjä tunnista, eikä niitä siten virallisesti ole olemassa. On korkea aika pysähtyä arvioimaan, mistä näissä vakiintuneen suunnittelun ulkopuolisissa korkeakoulumiljöissä on kysymys, ja millä tavoin niiden piilevä potentiaali saataisiin palvelemaan nykyistä tehokkaammin paikallisia, maakunnallisia ja kansallisia kehittämispyrkimyksiä. Arviointi kohdentuu Lahteen. Siellä on kolmen yliopiston sivupisteet, itsenäinen ammattikorkeakoulu ja yhden valtakunnallisena verkkona toimivan ammattikorkeakoulun solmukohta. Aloite arvioinnista tuli Lahden kaupungilta; oli syntynyt tarve hahmottaa Lahden korkeakoulupoliittista mallia, miettiä yhdessä tulevaa strategiaa. Tässä pohdinnassa katsottiin tarvittavan ulkopuolisen arvioinnin näkökulmaa. Korkeakoulujen arviointineuvosto kiinnostui asiasta ja Lahti otettiin työlistalle. Korkeakoulujen arviointineuvosto nimesi Lahden korkeakouluyksiköiden arviointiryhmän Sen kokoonpano on seuraava: Tutkimusjohtaja Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto, Levón-instituutti (puheenjohtaja) Toimitusjohtaja Marjut Hannelin, Teknologiakeskus Kareltek Oy Professori Juha Kinnunen, Kuopion yliopisto Lääninsivistysneuvos Heikki K. Lyytinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Professori Aimo Oikari, Jyväskylän yliopisto Rehtori Marja-Liisa Tenhunen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Ryhmän sihteerinä on toiminut VTM Essi Artima Lahden yliopistokeskuksesta. Arviointiryhmän asettamiskirjeessä Korkeakoulujen arviointineuvosto hahmotti ryhmän tehtävän seuraavasti: Hankkeen tavoitteena on arvioida korkeakoulujen vaikuttavuutta Lahdessa ja sen lähialueella sekä tuottaa korkeakouluille ja niiden toiminta-alueelle toiminnan kehittämistä palvelevaa tietoa Arviointi on kolmivaiheinen: 1) korkeakouluyksiköiden itsearviointi (kunkin oma ja lisäksi yhteinen), 2) ulkopuolisen arviointiryhmän suorittama arviointi, joka perustuu itsearviointiraportteihin ja arviointivierailuihin, ja 3) arviointiryhmän raportti.

6 6 Raportin ensimmäisenä osana esitetään korkeakouluyksiköiden erilliset arvioinnit. Niiden perusteella edetään Lahden korkeakoulupoliittisen kokonaisasetelman arviointiin. Viimeisenä vaiheena hahmotetaan korkeakouluyksiköiden, emoyliopistojen ja alueellisten sidosryhmien yhteistä tavoitetta. Tätä hahmotelmaa arviointiryhmä kutsuu Lahden korkeakouluyhteisöksi. Raportin päätöksenä on joitakin toimenpidesuosituksia Lahden korkeakouluyhteisön saavuttamiseksi.

7 2 Arvioinnin käytännön toteuttaminen 7 Arvioinnissa on etsitty tasapainoa yhtäältä kokonaisuuden arvioinnin ja eri yksiköiden laadun arvioinnin välille sekä toisaalta tähänastisten saavutusten ja tulevien mahdollisuuksien arvioinnin välille. Arvioinnin pääkysymykset ovat: Korkeakouluyksiköiden toiminta suhteessa alueellisiin tavoitteisiin ja toimintaan. Korkeakouluyksiköiden tulevaisuuden tavoitteet suhteessa alueellisiin kehittämisstrategioihin. Toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Korkeakoulujen keskinäinen yhteistyö. Yliopistoyksiköiden suhde emoyliopistoihin. Arvioinnissa on noudatettu seuraavaa aikataulua: Lahden kaupunki teki hanketta koskevan aloitteen Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA:n) päätös projektin käynnistämisestä Johtoryhmän kokoonpano (KKA:n päätös) Johtoryhmän ensimmäinen kokous Johtoryhmä hyväksyi projektisuunnitelman ja aikataulun KKA nimitti ulkoisen arviointiryhmän Projektin johto- sekä arviointiryhmä kuulivat projektikoordinaattorin tilannekatsauksen Itsearviointiraportit ja sidosryhmien lausunnot arviointiryhmälle Arviointiryhmä kokoontui suunnittelemaan arviointivierailuja Sidosryhmien lausunnot itsearviointiraporteista arviointiryhmälle Itsearviointiraportteja täydentävä aineisto arviointiryhmälle arviointivierailu Lahdessa arviointivierailu Lahdessa Loppuraportin kirjoittaminen Arviointiryhmä käsitteli raporttiluonnosta Projektin johtoryhmä kuuli arvioinnin tuloksia Raportin taitto ja painatus alkavat Raportti tulee painosta Päätösseminaari

8 8 Itsearvioinnit ja sidosryhmien kommentit Arvioitavat korkeakouluyksiköt laativat itsearviointiraporttinsa vuoden 2001 kesän ja syksyn aikana. Arviointiprojektia varten jokainen korkeakouluyksikkö nimesi vastuuhenkilön, joka vastasi yksikön itsearviointiraportin kokoamisesta. Itsearviointien kriteereinä käytettiin Juha Kinnusen raportissa Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi (Kinnunen 2001) esitettyjä arvioinnin kohteita ja kriteerejä, joista arvioitavat korkeakouluyksiköt valitsivat mielestään parhaiten Lahden korkeakoulutoiminnan vaikuttavuuden arviointiin sopivat kohdat. Korkeakouluyksiköiden valitsemat arvioinnin kohteet ja kriteerit esitellään seuraavassa: 1. Korkeakouluyksikön sidosryhmien ja niiden merkittävyyden määrittely Koulutuksessa Tutkimuksessa ja kehitystyössä Yhteiskunnallisessa palvelutehtävässä alueen kehittäjänä 2. Korkeakouluyksikön alueellisen merkittävyyden määrittely Erityisesti työllistämisvaikutus ja rahavirtojen ohjaaminen alueelle 3. Alueellinen toimintamalli Korkeakouluyksikön edustajien osallistuminen alueellisten strategioiden ja toimintarakenteiden suunnitteluun ja arviointiin Osallistuminen aluetta koskevaan päätöksentekoon 4. Korkeakouluyksikön sisäisen kehittämistoiminnan tavoitteiden selkeys ja organisointi, teknologiansiirron tuki opetuksessa ja tutkimuksessa Lifelong learning -järjestelyt ja koulutusyhteistyö työelämän kanssa Tutkimusyhteistyöhön osallistuvien tutkijoiden ja opettajien määrä 5. Inhimillisen pääoman kehittäminen Työssä oleville tarjottujen kurssien määrä ja käytännön järjestelyt Korkeakouluyksikön reagointi elinkeinoelämästä tuleviin uusiin työllistymismahdollisuuksiin/-vaateisiin 6. Liiketoiminnan kehittäminen Koulutus-, tutkimus- ja kehitystyöhön osallistuvien yritysten lukumäärä 7. Korkeakouluyksikön hyvinvointivastuu Osallistuminen hyvinvoinnin edistämisohjelmiin 8. Korkeakouluyksikön sitoutuminen kestävään kehitykseen Ympäristöä säästävien menetelmien tutkimus ja teknologian kehittäminen Osallistuminen alueellisen kestävän kehityksen politiikan muotoiluun 9. Alueen innovatiivisuuden ja synenergian indikaattorit Alueen koulutustaso Uudet yritykset/väestö

9 9 10. Aluekehitystoimenpiteet Alueellisen kehittämispolitiikan innovatiivisuus/tutkimuspainotteisuus Osaamiskeskustoiminnan onnistuneisuus Korkeakouluyksikön sitoutuminen aluekehitystoimintaan 11. Alueellisen kulttuurin kehittäminen Korkeakouluyksikön strategiset suunnitelmat alueen kulttuurin kehittämiseksi Alueellisen identiteetin vahvuus Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arvioinnissa on korostunut sidosryhmänäkökulma. Yhteensä 11 sidosryhmän edustajalta pyydettiin lausunnot alueella toimivien korkeakoulujen vaikuttavuudesta heidän kannaltaan sekä siitä, mitä he odottavat korkekouluyksiköiltä. Kukin korkeakouluyksikkö valitsi itse lausunnonantajat tärkeimpien yhteistyökumppaniensa joukosta. Itsearviointiraporttien valmistuttua sidosryhmien edustajia pyydettiin vielä kommentoimaan niitä oman organisaationsa sekä koko Päijät-Hämeen näkökulmasta. Ulkoinen arviointi Arviointiryhmä on Lahden korkeakouluyksiköiden laatimien itsearviointiraporttien ja sidosyhmälausuntojen lisäksi hyödyntänyt erilaista kirjallista aineistoa (liite 2). Aineiston perusteella arviointiryhmä valitsi haastateltavansa sekä teemat, joihin liittyen valmisteltiin haastattelukysymykset sekä haastattelujen ohessa täytettävät kyselylomakkeet, jotka suunniteltiin erikseen korkeakouluyksiköiden henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä sidosryhmiä varten. Haastatteluaikataulut esitetään liitteissä 3 ja 4 sekä kyselylomakkeet liitteissä 5 ja 6. Arviointihaastattelujen tarkoituksena oli syventää ja todentaa itsearviointiraporttien, sidosryhmälausuntojen ja arviointiryhmän keräämän dokumenttiaineiston antamaa kuvaa korkeakouluyksiköiden toiminnasta ja vaikuttavuudesta Lahdessa. Haastateltavat arviointiryhmä valitsi siten, että edustettuina oli henkilöitä, joilla yhdessä oli laajalti erilaisia näkökulmia alueen korkeakouluyksiköiden toimintaan. Näin haastattelujen avulla saatiin kattavampaa tietoa korkeakoulujen toiminnan vaikutuksista sekä toimintaan kohdistuvista odotuksista. Lisäksi haastattelujen tarkoituksena oli selvittää eri tahojen sitoutuneisuutta korkeakoulutoiminnan kehittämiseen. Arviointiryhmä ei vieraillut arvioitavissa yksiköissä, vaan kaikki haastateltavat kutsuttiin kuultaviksi samaan paikkaan. Helmikuussa 2002, arviointiryhmän toisella vierailukerralla Lahdessa, järjestettiin arvioinnissa mukana olleille tahoille yhteinen keskustelutilaisuus, jossa pyrittiin vahvistamaan haastattelujen perusteella syntyneitä johtopäätöksiä. Koko arviointiryhmä oli mukana kaikissa haastatteluissa. Haastattelukierrosten jälkeen laadittu työmuistioaineisto ja kyselylomakkeet toimitettiin arviointiryhmän jäsenille, minkä jälkeen kukin jäsen kirjoitti lausunnon. Siihen sisältyi tilanneanalyysi, periaatteet Lahden korkeakouluyhteisön

10 10 kehittämiselle sekä kehittämissuositukset eri toimijatahoille valtionhallinnosta aina Lahden korkeakouluyksiköiden tasolla päätettävissä oleviin asioihin. Näistä laadittiin yhteenveto, jonka jälkeen arviointiryhmä kokoontui suunnittelemaan varsinaista arviointiraporttia. Tämän jälkeen myös projektin johtoryhmälle kerrottiin arvioinnin keskeiset tulokset. Arviointiryhmä on pyrkinyt vastaamaan niihin teemoihin, joita korkeakouluyksiköt esittivät itsearviointiraporteissaan. Arviointiprosessin aikana on myös noussut esiin uusia kysymyksiä, joita arviointiryhmä on pitänyt tärkeänä kirjata raporttiin.

11 3 Korkeakouluyksiköiden historia, nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia Helsingin yliopisto aloitti yliopistollisen toiminnan Lahdessa käynnistämällä avoimen korkeakouluopetuksen sekä akateemisten täydennyskoulutuksen 1970-luvun lopulla. Tämän toiminnan seurauksena perustettiin vuonna 1980 Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia (vuoteen 2000 Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus). Se on tällä hetkellä Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen suurin toimintayksikkö ja päätoimintapaikkansa Lahden lisäksi se toimii Helsingissä ja Imatralla. Lahdessa Palmenia työllistää 66 henkilöä. Palmenian tutkimus- ja kehittämistoiminta alkoi 1980-luvun alussa, jolloin yksikön hankkeet keskittyivät erityisesti maaseudun ja pienyritystoiminnan kehittämiseen. Erityisesti 1990-luvun alkupuolella Palmenian tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteenä oli ympäristöala. Palmenia järjesti viime vuosikymmenellä myös laajamittaista työllisyyskoulutusta. Palmenian rooli työllistymistä edistävän koulutuksen antajana on liittynyt nimenomaan akateemisille työttömille suunnattuihin pitkiin koulutusohjelmiin. Akateemisen työttömyyden vähentymisen seurauksena määrärahat ovat niukentuneet ja tämän toimintamuodon osuus Palmenian koko toiminnasta on pienentynyt. Tällä hetkellä Palmenian päätoimintamuodot ovat avoin yliopisto-opetus, täydennyskoulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, julkaisutoiminta sekä kongressitoiminta. Lahdessa avoimen yliopiston opetus tapahtuu yhteistyössä alueen kansalais-, työväen- ja kansanopistojen kanssa useissa Helsingin yliopiston tiedekuntien oppiaineissa. Vuonna 1985 Palmenia käynnisti osana avointa yliopisto-opetusta ikäihmisten yliopiston, joka järjestää yliopistotasoista opetusta seniorikansalaisille. Lahden yksikön tarjoama ammatillinen täydennyskoulutus on keskittynyt opetus- ja kasvatusalan, sosiaalialan sekä viestinnän ammattilaisille. Tutkintotavoitteiseen muuntokoulutukseen Palmenia on lähdössä mukaan yhteistyössä Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen kanssa toteutettavalla verkkoviestinnän muuntokoulutushankkeella. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Palmenian Lahden yksikön hankkeet painottuvat tällä hetkellä hyvinvointiin ja sosiaalisiin ongelmiin, tietoverkkojen hyödyntämiseen, organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen sekä matkailuun ja kulttuuriin.

12 12 Palmenian Lahden yksikön merkittävä tulolähde ovat EU-hankkeet. Valtion budjettirahoitus sekä ministeriöiden rahoitus ovat toinen suuri rahoituskokonaisuus. Kolmas suuri tulolähde on liiketaloudellinen maksupalvelutoiminta. Alueellinen vaikuttavuus Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenialla on edelleen merkittävä rooli avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen tarjoajana. Se laajentaa alueen yliopistollisia osaamisaloja humanistisiin ja kasvatustieteellisiin aineisiin ja sen yleissivistävää tehtävää pidetään arvossa. Palmenia on ollut myös aktiivisesti edistämässä Lahden tunnettavuutta kongressi- ja kokousmatkailukaupunkina. Palmenian asema Lahden yliopistotoiminnan edelläkävijänä on sen imagovahvuus. Tämä vahvuus säilyy, jos kehittämistarpeisiin vastataan määrätietoisesti ja yhteys alueeseen pidetään toimivana. Palmenian kosketus mm. yrityskenttään on viime vuosina heikentynyt. Tämä asia on tiedostettu myös Palmenian itsearviointiraportissa. Palmenian osaamisalat eivät suoranaisesti palvele teknologiapainotteisia yrityksiä, mutta niillä on välillisesti osaamistasoa nostava vaikutus. Vaikka Palmenian toiminta aluekehityksen kannalta ei tukeudu osaamisintensiiviseen yritystoimintaan, se antaa osaltaan tukea ja osaamista alueen hyvinvointiklusteriin. Viimeisin osoitus Palmenian sosiaalialan osaamisesta on sen rooli Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen suunnittelun koordinoijana. Hankkeeseen antaa panoksensa myös Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselle perustettu sosiaaligerontologian professuuri. Koska vanhusten osuus on Lahden seudulla keskimääräistä suurempi, seuraa tästä tutkimuksellisestikin kiinnostavia sosiaalialan asetelmia. Palmenian osallistuminen maakunnan alueellisten kehittämissuunnitelmien laatimiseen luo sille hyvät mahdollisuudet monipuolisen verkostotiedon ja aluetuntemuksen hyödyntämiseen. Alueen korkeakoulukenttä on muuttunut paljon vuosien saatossa, ja toimijoiden määrä on kasvanut. Palmenian olisi löydettävä paikkansa uudessa toimintaympäristössä erilaisten yhteistyömallien kautta. Roolin selkiinnyttäminen saattaa vaatia myös joidenkin toimintojen karsimista. Palmenian toiminnot ovat kehittyneet viime vuosina huomattavasti Päijät-Hämeen ulkopuolella ja tämän vuoksi työnjakoa Palmenian eri paikkakunnilla sijaitsevien toimipisteiden kesken tulisi myös arvioida. Kehittämissuositukset Alueen haasteisiin vastaaminen vaatii elinkeino- ja työelämän osaamistarpeiden tuntemista. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian haasteena on työelämäyhteistyön monipuolistaminen ja sitominen osaamisintensiiviseen yritystoimintaan. Arviointiryhmä näkee, että Palmenian tulisi pyrkiä kehittämään elinkeino- ja työelämäyhteistyötä yhdessä muiden yliopistoyk-

13 13 siköiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettavilla aikaisempaa laajemmilla elinkeino- ja työelämää kehittävillä hankkeilla. Palmenian toiminta vaikuttaa osin hajanaiselta, mihin osaltaan vaikuttaa yksikön toimiminen vapailla koulutusmarkkinoilla. Toimintaa ei ohjaa niinkään aluekehitysfokus, vaan selviytyminen kiihtyvästä kilpailusta koulutusmarkkinoilla. Palmenian olisi aiheellista määrittää strategiset painopistealueensa, jotta keskuksessa olevaa monipuolista asiantuntemusta ja eri osaamisalojen tarjoamia synergiaetuja pystyttäisiin parhaiten hyödyntämään. Myös keskuksen aluekehitystehtävä tulisi ottaa selvemmin mukaan strategiaprosessiin samanlaisena perustehtävänä kuin koulutus ja tutkimus. Tähän liittyy myös täydennyskoulutuksen selkeä strateginen linjaus. Mahdollisuuksien mukaan tulee ottaa nykyistä korostetummin huomioon Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelman painopistealueet muotoilu, laatu ja ympäristö. Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia on järjestänyt täydennyskoulutuksena sosiaalialan ammattilaisille laajoja koulutuskokonaisuuksia. Arviointiryhmän mielestä Palmenian tulisi selvittää mahdollisuudet aloittaa uusi sosiaalialan koulutusohjelma, jossa hyödynnettäisiin eri yliopistoyksiköiden osaamista. Koulutusohjelmassa opinnot tulisi olla mahdollista suorittaa maisterin tutkintoon asti Lahdessa. Alueelle saataisiin lisää yliopistotasoisia aloituspaikkoja, ja yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikön sekä Lahden ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan laitoksen koulutuksen kanssa muodostuisi Lahteen kaikkien koulutustasojen tarjonta sosiaalialalla. 3.2 Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus perustettiin vuonna 1986 nimellä Teknillisen korkeakoulun Lahden toimisto ja se toimi Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutusyksikön yhteydessä. Vuonna 1989 keskuksesta tuli Teknillisen korkeakoulun erillislaitos ja sen nimi muutettiin Teknillisen korkeakoulun Lahden toimintakeskukseksi. Nykyään Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus toimii osana Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastoa. Vuodesta 1999 lähtien Lahden keskuksessa on ollut toimintoja myös tietotekniikan osastolta. Viime vuosien aikana Lahden keskuksen toiminta on laajentunut huomattavasti ja syksyllä 2001 keskuksen palveluksessa työskenteli yhteensä 82 henkilöä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen osaamisalueita ovat aluetalous, digitaalinen sisältötuotanto, laatu- ja ympäristöjohtaminen, strateginen johtaminen ja teollisuuden tietotekniikka. Keskuksessa on neljä professuuria: laatujohtaminen ja laatujärjestelmät, teollisuuden kehittäminen ja johtaminen, teollisuuden tietotekniikka sekä ympäristö- ja laatujohtaminen. Lahden keskuksen toimintamuodot ovat tutkimus, koulutus ja kehittäminen. Lahden keskuksessa tehdään opinnäytetutkimuksia ja palvelututkimuksia keskuksen kaikilla osaamisaloilla. Keskuksen kehittämistoiminta suuntautuu

14 14 yrityksiin sekä alueen kehittämiseen. Kehittämispalveluja ovat soveltavat tutkimukset ja selvitykset, innovaatioiden hallintajärjestelmä, laatujohtaminen ja laatujärjestelmät, ympäristöjohtaminen ja ympäristöstrategiat, osaamisen johtaminen ja hallinta sekä tietotekniset sovellutukset ja tietoturvallisuus. Lahden keskuksen koulutustarjonnan enemmistönä ovat täydennyskoulutusohjelmat. Lisäksi keskus tarjoaa täydennys- ja jatkokoulutuksena diplomiinsinööri-, lisensiaatti- ja tohtoritutkintoihin johtavaa koulutusta siten, että kaikki opiskelu voi tapahtua Lahdessa. Lahden keskuksessa on mahdollista osallistua myös Teknillisen korkeakoulun avoimen yliopiston opetukseen. Lahden keskus ei saa toimintaansa suoraa valtion rahoitusta lukuun ottamatta tietotekniikan diplomi-insinöörikoulutusta. Keskuksen vuotuisen perusrahoituksen antajana Lahden kaupunki on merkittävä lähde. Muuten keskuksen toiminta perustuu projektirahoitukseen. Alueellinen vaikuttavuus Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus on nopeasti kasvanut yksikkö, jolla on selkeä ja vahva profiili. Lahden keskuksen aluekehitystoiminta on aktiivista ja alueelle monipuolisesti verkostoitunutta. Keskuksella on hyvät yhteydet yrityksiin ja aluekehitysorganisaatioihin. Niin keskuksen tutkijat kuin opetushenkilökunta ovat monipuolisesti mukana kehittämässä aluetta. Kehittämistoiminta on osa keskuksen strategiaa, johon on otettu kiinteästi mukaan aluekehitystavoitteet. Mukanaolo keskeisten yritysten kehittämishankkeissa on luonut Teknillisen korkeakoulun Lahden keskukselle toiminnallisesti vakiintuneen aseman. Keskuksen alueellinen vaikuttavuus on erityisen näkyvää juuri yrityskentässä. Vaikka Lahden keskuksen pääasiallisena tehtävänä on teknis-taloudellisen tiedon tuottaminen ja välittäminen, keskuksessa on kannettu vastuuta myös hyvinvointipalvelujen tuottamisesta. Keskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa on viime vuosina kohdistettu hyvinvointiteknologian kehittämiseen. Alueellisen osaamisen kannalta merkittävää on Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen osittain Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikön kanssa toteuttama tutkintotavoitteinen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutusohjelman suoritettuaan opiskelija voi hakea diplomi-insinöörin tutkinnon suoritusoikeutta Teknillisessä korkeakoulussa tai Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa ja lukea hyväkseen suorittamiaan opintoja. Työnjako koulutuksen toteutuksessa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikön ja Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen välillä vaikuttaa arviointiryhmän mielestä luontevalta. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus vaikuttaa täydennyskoulutusten kautta suoraan elinkeinoelämään. Täydennyskoulutusta ohjaavat kuitenkin liiketaloudelliset realiteetit, jolloin joudutaan toimimaan markkinoiden ehdoilla ja siten usein lyhytjänteisesti. Keskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta edellyttäisi pysyvää rahoitusta, jotta omaehtoinen tutkimus olisi mahdollista. Tätä kautta Lahden keskuksen mahdollisuudet vaikuttaa alueen kehitykseen parani-

15 15 sivat entisestään. Vasta perusopetuksen käynnistäminen tietyillä kiintiöillä varmentaisi teknillisen korkeakouluopetuksen pysyvyyden Lahden alueella ja synnyttäisi vakiintuneita yhteistyöasetelmia yritysten kanssa. Maisteriohjelmien toteutus olisi niinikään aluekehitystä tukeva vaihtoehto. Lahden keskus on ottanut aktiivisen roolin alueellisten strategioiden suunnitelussa ja innovaatioympäristön kehittämisessä. Alueen yhtenäinen strategiasuunnittelu on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Arviointiryhmä näkee, että Lahden keskuksen kehittämä alueellinen innovaatiojärjestelmä on kiinnostava ja lupauksia antava suunniteltaessa yhtenäistä osaamisympäristöä. Pitkäjänteinen tutkimustoiminta, sen laajentaminen, syventäminen ja verkottaminen emoyliopistosta Lahden seudulle on innovaatioiden syntymisen, uusien tuotteiden, menetelmien ja yritysten syntymisen ehto. Emoyliopiston suhtautuminen Lahden keskuksen toiminnan jatkumiseen nykyisin toimintaedellytyksin on myönteistä. Teknillisen korkeakoulun oman panostuksen vahvistamiseen Lahdessa suhtaudutaan kuitenkin jossakin määrin varauksellisesti. Hyvistä tuloksista huolimatta Lahden keskus ei ole saanut ansaitsemaansa arvostusta Otaniemessä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen strategiassa Mahdollisuus 2006 on määritetty tulevaisuutta realistisesti. Nykyisen EU:n rakennerahastokauden jälkeen Lahden keskuksen toiminaedellytykset ovat kuitenkin kiinni rahoituksesta. Keskuksen toiminta tulisi saattaa budjettirahoituksen piiriin ennen EU-ohjelmakauden päättymistä vuonna 2006, jotta projektitoiminnalla hankittu kokemus ja alueen tuntemus saataisiin Päijät-Hämeen alueen kannalta parhaiten hyödynnettyä. Kehittämissuositukset Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen koulutustarjonnassa Lahden korkeakoulu- ja kehittämistoiminnan strategiset painopistealat muotoilu, laatu ja ympäristö esiintyvät rajallisesti. Arviointiryhmän mielestä Lahden keskuksen tulisi entistä selvemmin ottaa nämä alat, erityisesti muotoilu, mukaan toiminnan painopistealoihin ja viedä strategiansa loppuun saakka aidon toiminnan synnyttämiseksi. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen ja Lahden ammattikorkeakoulun työnjako vaatii osin selkiyttämistä. Arviointiryhmä näkee, että yksiköiden tulisi pyrkiä synergiaetujen tehokkaampaan hyödyntämiseen aluekehitystä vahvistavan yhteistyön organisoinnilla. Arviointiryhmälle jäi vaikutelma, että Lahden keskuksen professorikunnan asiantuntemusta ei ole pystytty hyödyntämään samassa määrin aluekehitysvaikutuksen tuottamisessa kuin muun henkilöstön. Vapaa-aikana tapahtuva keskustelu ja osallistuminen on myös osa korkeakouluhenkilöstön aluekehitystyötä. Keskuksen professorit asuvat pääasiassa Lahden seudun ulkopuolella. Akateemisen keskustelun ja ilmapiirin vahvistamiseksi tulisi Lahden keskuksessa edistää professorien ja heidän perheidensä asettumista Lahteen kehittämällä keskuksen henkilöstön toimintaedellytyksiä ja urasuunnittelua.

16 Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuuluva ympäristöekologian laitos aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Laitoksen perustamisidea syntyi Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen (nykyinen Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia) ympäristöyksikön toiminnasta. Ympäristöekologian laitos on ainut yliopistollista perusopetusta antava yksikkö Lahdessa. Laitoksella on kolme professuuria: vesistöekologia, maaperäekologia sekä ympäristöbiotekniikka. Ympäristöekologian laitos työllistää vakituisen henkilökunnan (9) lisäksi tutkijaa vuosittain ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Laitoksen tutkimuksen pääpaino on vesistö- ja maaperäekologian, ekotoksikologian ja ympäristökemian alueilla. Ympäristöekologian laitoksella annettava perus- ja jatkotutkinto-opetus on pyritty suunnittelemaan ajatellen tämänhetkistä ympäristöalan asiantuntijatarvetta yhteiskunnan eri aloilla. Ympäristöalalla kehitys on johtanut biotekniikan sovellutusten hyödyntämiseen mm. erilaisissa puhdistusprosesseissa ja ekosysteemien kunnostushankkeissa. Tämä on otettu huomioon myös ympäristöekologian laitoksen suunnitelmissa, ja laitoksen koulutusohjelmaa laajennetaan vuoden 2002 aikana ympäristöbiotekniikkaan. Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitokselle valitaan valtakunnallisessa biologian yhteisvalinnassa vuosittain 15 uutta opiskelijaa. Laitoksella on tällä hetkellä noin 75 opiskelijaa. Syksyllä 2002 ympäristöekologian laitoksen sisäänotto lisääntyy 10:llä uudella opiskelijalla. Aikuiskoulutusta laitos on kehittänyt yhteistyössä Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian kanssa. Lahden kaupungin taloudellinen tuki on luonut edellytykset ympäristöekologian laitoksen toiminnalle. Kaupungin määrärahan lisäksi laitos on onnistunut saamaan kilpailtua ulkopuolista tutkimusrahoitusta. Laitoksen rahoituksesta noin kymmenesosa tulee Helsingin yliopiston budjettirahoituksesta. Alueellinen vaikuttavuus Ympäristötieteiden merkitys aluekehityksen kannalta on voimistumassa. Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos välittää Lahden alueelle kestävän kehityksen näkökulmaa. Laitos on profiloitunut vesistö- ja maaperäekologian tutkimukseen, jotka ovat tärkeitä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä osaamisaloja. Myös alueen teollisuuden on entistä enemmän otettava toiminnassaan huomioon ympäristönäkökohdat. Ympäristöekologian laitoksesta on ehtinyt valmistua vasta muutamia opiskelijoita, joten valmistuneiden sijoittumisesta työelämään ei ole ollut saatavissa kattavia tietoja. Ympäristöekologian laitoksen itsearviointiraportissa todetaan, että mahdollisena uhkana on valmistuneiden huonot työllistymismahdollisuu-

17 17 det alueella. Jos koulutetut henkilöt työllistyvät muualle, ympäristöekologian laitoksen alueellinen vaikuttavuus jää tältä osin vähäiseksi. Arviointiryhmä toteaa, että opiskelijoiden työnsaantimahdollisuuksien kannalta olisi mielekästä laajentaa laitoksen koulutustarjontaa. Vaikka laitoksen tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja-alaiset tiedot vesistö- ja maaperäekologiasta, voisi opiskelumahdollisuuksia esimerkiksi ympäristö- ja laatujohtamisen alalla kehittää yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Tällä tavoin opiskelijoille kehittyisi nykyistä monipuolisempia yhteyksiä alueen yrityksiin. Perustutkimus nähdään yliopistoissa tulevaisuuden voimavarana ja parhaimmillaan se synnyttää uusia tuotteistettavia innovaatioita myös elinkeinoelämän tarpeisiin. Ekologiaan liittyvä tutkimustieto on usein luonteeltaan sellaista, että se palvelee käytännössä enemmän julkishallinnollista päätöksentekoa kuin yksityistä liike-elämää. Ympäristöliiketoiminnan kehittäminen on yksi ympäristöekologian laitoksen tavoitteista, ja tähän mennessä muutama tutkimuslähtöinen pienyritys on syntynyt. Ympäristöalan merkitys korostuu myös Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelmassa. Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on liiketoiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen siten, että Päijät-Häme on vuonna 2006 yksi pohjoisen Euroopan johtavia muotoilun, laadun ja ympäristöosaamisen keskittymiä, joka tunnetaan erityisesti osaamisensa soveltamisesta liiketoimintaa synnyttävällä ja edistävällä tavalla. Ohjelman toteuttaminen merkitsee ympäristöekologian laitoksen erityisosaamisen, ekologian, saattamista alueen hyväksi koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Elinkeinoelämälle tämä merkitsee kestävää tuotekehitystä ja ympäristöä säästäviä teknologioita. Ympäristöekologian laitos on pieni, minkä takia sen joustavuus reagoida yritysyhteistyön kautta alueen kehittämistarpeisiin on todellinen mahdollisuus. Tämä koskee myös yhteistyötä muun lahtelaisen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksen kanssa ympäristöalan osaamisen edistämiseksi. Kehittämissuositukset Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen tulisi lisätä aluekehitystä vahvistavaa yhteistyötä Hämeen ympäristökeskuksen, alueen yritysten ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Arviointiryhmä katsoo, että ympäristöekologian laitoksen kriittistä kokoa tulee ympäristöbiotekniikan opetuksen aloittamisen jälkeenkin vielä kasvattaa. Kasvu tulee suunnata alalle, jossa on näköpiirissä markkinakelpoisia tuotteita ja joka maksimaalisesti voisi hyödyntää jo olemassa olevan akateemisen perustutkimuksen vesistö- ja maaperäekologian, ekotoksikologian ja kemiallisen ympäristöanalytiikan osaamispääomaa. Ottaen huomioon vesiasioiden yhä kasvavan globaalin merkityksen ja markkinat sekä kansallisen kilpailutilanteen, alaksi sopisi hyvin harjujen ja pohjavesien geohydrologia ympäristösovellutuksineen. Ala luontuu Päijät-Hämeeseen sekä luonnonmaantieteellisen läheisyyden että valmiiden kulttuurihistoriallisten juurien vuoksi.

18 18 Markkinakelpoinen ympäristötuotteistaminen tulee sitoa talousajatteluun myös koulutuksessa, jonka luonteva kehittämissuunta ympäristöasiantuntijoiden sektorilla on ympäristötaloustiede. Ympäristötaloustieteen vahvistaminen täydentäisi luontevasti muiden yliopistoyksiköiden kauppatieteiden ja tuotantotalouden osaamiskeskittymää Lahdessa. 3.4 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö on nuorin ja pienin yliopistollinen yksikkö Lahden korkeakouluyhteisössä. Yksikön pysyvän toiminnan käynnisti Lahden kaupungilta vuonna 1996 saatu tuotantotalouden professuuri. Lahden kaupunki jatkoi panostustaan yksikön toimintaan lahjoittamalla liiketalouden professuurin alkaen. Vuonna 2002 Lahden yksikössä työskentelee yhdeksän henkilöä. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toiminta painottuu Lahdessa viidelle osa-alueelle: koulutus, tutkimus, kehitys, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun osaamisen välittäminen Lahden alueelle ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun edustaminen Lahden alueella. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu tarjoaa Lahdessa tutkintoihin sisällytettävissä olevaa perusopetusta ja täydennyskoulutusta, avointa yliopistoopetusta, räätälöityä yrityskoulutusta sekä erillisiä koulutuspaketteja. Koulutustarjonta keskittyy pääasiassa tuotantotalouden ja kauppatieteiden alan koulutukseen. Tutkimusta Lahden yksikössä on tehty toiminnan käynnistymisestä lähtien. Yksikön tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueena on yrityksen liiketoiminta ja sen kehittäminen. Alussa yksikön tutkimus keskittyi selvittämään päijäthämäläisten pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten tuottavuuden kehittämisen esteitä ja kustannuslaskentaa. Myöhemmin tutkimuskenttää on laajennettu yritysten suorituskyvyn mittaamiseen ja analysointiin sekä johtamiseen, työtyytyväisyyteen ja julkisen rahoituksen tehokkuuteen liittyviin kysymyksiin. Kehittämistyössä yksikössä olevaa osaamista on hyödynnetty mm. rakentamalla metalliteollisuuden pienille ja keskisuurille yrityksille soveltuvaa suorituskyvyn analysointijärjestelmää. Alueellinen vaikuttavuus Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikön itsearviointiraportti osoittaa, että yksikkö kykenee ottamaan etäisyyttä toimintaansa ja arvioimaan sitä kriittisesti. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on kokenut aluekehittäjä. Myös Lahden yksikön vahvuutena on selkeä aluekehitystietoisuus ja näkemys siitä, miten aluekehitysvaikuttavuutta voidaan lisätä. Lahden yksikön rooli tuotantotalouden ja kauppatieteiden täydennys- ja muuntokoulutuksen toteuttajana on merkittävä. Yksikön tarjoama kauppatie-

19 19 teiden yliopistotason osaaminen täydentää alueen muiden korkeakouluyksiköiden koulutustarjontaa. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun järjestämät kauppatieteiden täydennyskoulutusohjelmat antavat mahdollisuuden esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulusta ja Lahden kauppaoppilaitoksesta valmistuneille jatkaa opintojaan kotiseudullaan. Liiketoimintaosaamisen kehittämiselle ja vahvistamiselle löytyy alueelta kysyntää. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoimiseksi on perustettu Lahden yksikössä LIITU Liiketoiminnan tutkimusyksikkö. Sen tehtävänä on palvella aluetta tuottamalla ja kokoamalla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaosaamista sekä kehittämällä ja kouluttamalla päijäthämäläisiä yrityksiä ja organisaatioita. Kehittämissuositukset Arviointiryhmä suosittaa, että Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö lisää yhteistyötä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa liiketoimintaosaamisen alueella. Tämä tavoite sisältää henkilöstön osaamistason nostamisen sekä laajojen elinkeino- ja työelämää kehittävien yhteisten hankkeiden käynnistämisen. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikön kauppatieteiden yliopistotason osaamisen tuomaa lisäarvoa tulisi erityisesti hyödyntää Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden jatkotutkinnon suunnittelussa ja toteutuksessa. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun oman aluekehityskokemuksen siirtäminen Lahden seudulle edellyttää pitkäjänteisen strategian laatimista korkeakoulun läsnäololle alueella. Arviointiryhmä näkee, että Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun suhtautuminen Lahden yksikön kehittämiseen vaatisi uudelleenarviointia myös muusta näkökulmasta kuin opiskelijoiden rekrytointialueen kannalta. Näin myös Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun aluekehitystehtävä saisi nykyistä suuremman painoarvon. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikön yhteydet ympäröivään alueeseen vaikuttavat nykyresursseilla hyvin aktiivisilta ja yksikön sekä keskeisten aluevaikuttajien välinen yhteistyö on toimivaa. Yksikön haasteena on kuitenkin tulevaisuudessa nykyistä laajemman tunnettavuuden saavuttaminen ja tätä kautta yritysyhteistyön vahvistaminen. 3.5 Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulun toiminta käynnistyi noin kymmenen vuotta sitten ja sen toiminta vakinaistettiin Lahden ammattikorkeakoulu on verkostoitunut korkeakoulu, joka tarjoaa edustamiensa koulutusalojen korkeimpaan ammatilliseen osaamiseen johtavaa koulutusta. Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen koulutuskonsernin liikelaitoksena. Päijät-Hämeen koulutuskonserni on 14 kunnan omistama maakunnallinen koulutuksen ylläpitäjä ja kehittäjä. Koulutuskonserni johtaa ja koordinoi jäsen-

20 20 kuntiensa puolesta ammattikorkeakoulutusta, ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä suojatyötoimintaa. Koulutuskonserniin kuuluu Lahden ammattikorkeakoulun lisäksi toinen suuri liikelaitos Koulutuskeskus Salpaus, joka vastaa maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen antamisesta. Lahden ammattikorkeakoulua koskevat päätökset tehdään ammattikorkeakoulun johtokunnassa. Ammattikorkeakoulun käytännön johtamisesta vastaa rehtori ja hänen johdollaan toimiva johtoryhmä. Lahden ammattikorkeakoulun opetuksesta vastaavat kymmenen laitosta, joissa työskentelee yhteensä 411 henkilöä. Eri alojen ammattikorkeakoulututkintoon tähtääviä opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulussa on noin Heistä noin 900 opiskelee aikuiskoulutuksen opinto-ohjelmissa tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja erikoistumisopinnoissa. Lisäksi avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 400 opiskelijaa ja täydennyskoulutuksessa yli tuhat henkilöä vuosittain. Vuoden 2002 alussa opetusministeriö myönsi Lahden ammattikorkeakoulun pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmalle jatkotutkinnon kokeiluluvan. Lahden ammattikorkeakoulun strategiaan kuuluu tehdä tutkimusta siellä missä opetustakin annetaan: laitoksilla tiiviissä yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulussa on vasta käynnistynyt uusi TK-Center-hanke, jonka tarkoituksena on tukea eri laitosten tutkimustoimintaa. Alueellinen vaikuttavuus Lahden ammattikorkeakoulu on henkilöstö- ja opiskelijamäärältään alueen suurin korkeakouluyksikkö. Sille on ominaista monipuolinen yhteistyöhakuisuus, mikä onkin edellytys aluevaikuttavuudelle. Ammattikorkeakoululla on hyvät yhteydet alueen yrityksiin ja seudullisiin kehittäjäorganisaatioihin. Ammattikorkeakoululla on ollut keskeinen asema mm. Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelman suunnittelussa. Suhde yliopistoyksiköihin on rakentavan myönteinen ilman kilpailullisia jännitteitä. Ammattikorkeakoulu on selvästi toiminut alueen korkeakoulutusta kokoavana voimana. Vahvimmat yhteistyötulokset ovat Lahden ammattikorkeakoulun lyhyen historian vuoksi kuitenkin vielä edessä. Lahden ammattikorkeakoulun suuri koko ja monialaisuus ovat sen vahvuuksia aluekehityksen kannalta. Itsearviointiraportissa esitetyt keskeiset aluevaikutusindikaattorit osoittavat Lahden ammattikorkeakoulun aluevaikutuksen merkittävyyden. Projektien runsaus ja heterogeenisuus viestivät kuitenkin siitä, että ne olisivat syntyneet vailla tavoitteellista aluestrategiaa ja ilman toimintaympäristön aluekehityslähtöisten tarpeiden analysointia. Lahden ammattikorkeakoululla on selkeä koulutuksellinen merkitys, jota korostaa yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen puuttuminen alueelta. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli puolet (66 %) on kotoisin Päijät-Hämeestä. Toiseksi eniten opiskelijoita tulee Uudeltamaalta. Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet kaiken kaikkiaan hyvin. Alueellisen vaikuttavuuden kannalta keskeistä on se, miten valmistuneet sijoittuvat maantieteellisesti. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoista hieman yli puolet on

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN Tutkinnonuudistusseminaari 8.6.2004 Leena Leskinen 1 AVOIMET YLIOPISTOT AVOIMEN YLIOPISTON FOORUM 2 AVOIMEN YLIOPISTON STRATEGIA

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Avoimen yliopiston foorumi 4.4.2003 2 1 JOHDANTO Opetusministeriö määritteli vuonna 1993 avoimen yliopiston koulutuksellista tasa-arvoa edistämään luoduksi opintojärjestelmäksi,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012 SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012 Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Vaasan yliopisto Kokkolan kaupunki Kokkolan seutukunta Pietarsaaren kaupunki Keski-Pohjanmaan liitto Kaustisen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot