Mahdollinen korkeakouluyhteisö

Transkriptio

1 1 Hannu Katajamäki, Essi Artima, Marjut Hannelin, Juha Kinnunen, Heikki K. Lyytinen, Aimo Oikari & Marja-Liisa Tenhunen Mahdollinen korkeakouluyhteisö Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 8:2002

2 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto Pikseri Julkaisupalvelut Helsinki 2002

3 3 Esipuhe Marraskuussa 2000 Lahden kaupunki pyysi Korkeakoulujen arviointineuvostoa ottamaan ohjelmaansa Lahden korkeakoulutoimintojen arvioinnin. Esityksessään Lahden kaupunki totesi: Lahden korkeakoulutoimintaa kehitettäessä olisi ensiarvoisen tärkeää saada arvio yliopisto- ja ammattikorkeakouluyksiköiden tähänastisesta toiminnasta ja vaikutuksista sekä ehdotuksia tuleviksi kehityslinjauksiksi. Koska korkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus on korkeakoulupoliittisesti ajankohtainen asia, esitys sopi arviointineuvoston suunnitelmiin hyvin. Lahdessa on ollut korkeakoulutoimintaa 20 vuoden ajan. Siellä toimivat Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos, Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö, Lahden ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikkö. Toteutettu arviointi poikkeaa lähestymistavaltaan Korkeakoulujen arviointineuvoston aikaisemmista korkeakoulujen alueelliseen rooliin liittyvistä arvioinneista, joissa vaikuttavuutta on tarkasteltu lähinnä yksittäisten korkeakoulujen näkökulmasta. Tässä hankkeessa lähtökohtana oli Lahden seutu, ja korkeakouluyksiköitä arvioitaessa tarkasteltiin myös niiden keskinäistä yhteistyötä ja roolia Lahden seudun kehittämisessä. Raportissa arviointiryhmä hahmottelee Lahteen uudenlaista korkeakouluyhteisöä, jonka muodostaisivat kaikki kuusi siellä toimivaa korkeakouluyksikköä. Kiitämme arviointiryhmää asiantuntevasta työstä ja uskomme, että arviointi antaa odotettuja aineksia Lahden korkeakoulutoimintojen kehittämiseen. Käsityksemme mukaan tämä arviointi avaa tietä muillekin samankaltaisille arvioinneille. Helsingissä Kauko Hämäläinen pääsihteeri Anna-Maija Liuhanen suunnittelija

4 4 Sisällys 1 Arvioinnin tausta, toteuttajat ja tavoitteet 5 2 Arvioinnin käytännön toteuttaminen 7 3 Korkeakouluyksiköiden historia, nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö Lahden ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikkö 22 4 Lahden korkeakoulupoliittinen asetelman kokonaisarviointi Tilanneanalyysi Lahden erityiset kysymykset Lahden korkeakouluyhteisön kehittymisen kipukohdat 28 5 Lahden korkeakouluyhteisön muotoutumisen periaatteet Lähtökohdat Kaksi pilaria Korkeakoulukeskuksen idea 31 6 Toimenpidesuositukset 33 Lähdeviitteet 35 Liitteet 1: Alueen kehittäjäorganisaatiot ja -ohjelmat 36 2: Arviointiryhmän käyttämä tausta-aineisto 38 3: Arviointihaastattelujen aikataulu : Arviointihaastattelujen aikataulu : Kyselylomake korkeakouluyksiköiden henkilökunnalle ja opiskelijoille 41 6: Kyselylomake sidosryhmille 42 7: Bolognan julistus 43

5 1 Arvioinnin tausta, toteuttajat ja tavoitteet 5 Suomessa on joukko paikkakuntia, joissa toimii useita yliopistojen sivutoimipisteitä ja itsenäinen ammattikorkeakoulu. Tällaisia paikkakuntia ovat esimerkiksi Mikkeli, Kajaani, Kokkola, Pori, Seinäjoki ja Lahti. Niiden tilanne on toistaiseksi jäänyt vaille laajempaa pohdintaa. Valtakunnallinen korkeakoulupolitiikka ei vaivihkaan syntyneitä akateemisia yhteisöjä tunnista, eikä niitä siten virallisesti ole olemassa. On korkea aika pysähtyä arvioimaan, mistä näissä vakiintuneen suunnittelun ulkopuolisissa korkeakoulumiljöissä on kysymys, ja millä tavoin niiden piilevä potentiaali saataisiin palvelemaan nykyistä tehokkaammin paikallisia, maakunnallisia ja kansallisia kehittämispyrkimyksiä. Arviointi kohdentuu Lahteen. Siellä on kolmen yliopiston sivupisteet, itsenäinen ammattikorkeakoulu ja yhden valtakunnallisena verkkona toimivan ammattikorkeakoulun solmukohta. Aloite arvioinnista tuli Lahden kaupungilta; oli syntynyt tarve hahmottaa Lahden korkeakoulupoliittista mallia, miettiä yhdessä tulevaa strategiaa. Tässä pohdinnassa katsottiin tarvittavan ulkopuolisen arvioinnin näkökulmaa. Korkeakoulujen arviointineuvosto kiinnostui asiasta ja Lahti otettiin työlistalle. Korkeakoulujen arviointineuvosto nimesi Lahden korkeakouluyksiköiden arviointiryhmän Sen kokoonpano on seuraava: Tutkimusjohtaja Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto, Levón-instituutti (puheenjohtaja) Toimitusjohtaja Marjut Hannelin, Teknologiakeskus Kareltek Oy Professori Juha Kinnunen, Kuopion yliopisto Lääninsivistysneuvos Heikki K. Lyytinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Professori Aimo Oikari, Jyväskylän yliopisto Rehtori Marja-Liisa Tenhunen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Ryhmän sihteerinä on toiminut VTM Essi Artima Lahden yliopistokeskuksesta. Arviointiryhmän asettamiskirjeessä Korkeakoulujen arviointineuvosto hahmotti ryhmän tehtävän seuraavasti: Hankkeen tavoitteena on arvioida korkeakoulujen vaikuttavuutta Lahdessa ja sen lähialueella sekä tuottaa korkeakouluille ja niiden toiminta-alueelle toiminnan kehittämistä palvelevaa tietoa Arviointi on kolmivaiheinen: 1) korkeakouluyksiköiden itsearviointi (kunkin oma ja lisäksi yhteinen), 2) ulkopuolisen arviointiryhmän suorittama arviointi, joka perustuu itsearviointiraportteihin ja arviointivierailuihin, ja 3) arviointiryhmän raportti.

6 6 Raportin ensimmäisenä osana esitetään korkeakouluyksiköiden erilliset arvioinnit. Niiden perusteella edetään Lahden korkeakoulupoliittisen kokonaisasetelman arviointiin. Viimeisenä vaiheena hahmotetaan korkeakouluyksiköiden, emoyliopistojen ja alueellisten sidosryhmien yhteistä tavoitetta. Tätä hahmotelmaa arviointiryhmä kutsuu Lahden korkeakouluyhteisöksi. Raportin päätöksenä on joitakin toimenpidesuosituksia Lahden korkeakouluyhteisön saavuttamiseksi.

7 2 Arvioinnin käytännön toteuttaminen 7 Arvioinnissa on etsitty tasapainoa yhtäältä kokonaisuuden arvioinnin ja eri yksiköiden laadun arvioinnin välille sekä toisaalta tähänastisten saavutusten ja tulevien mahdollisuuksien arvioinnin välille. Arvioinnin pääkysymykset ovat: Korkeakouluyksiköiden toiminta suhteessa alueellisiin tavoitteisiin ja toimintaan. Korkeakouluyksiköiden tulevaisuuden tavoitteet suhteessa alueellisiin kehittämisstrategioihin. Toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Korkeakoulujen keskinäinen yhteistyö. Yliopistoyksiköiden suhde emoyliopistoihin. Arvioinnissa on noudatettu seuraavaa aikataulua: Lahden kaupunki teki hanketta koskevan aloitteen Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA:n) päätös projektin käynnistämisestä Johtoryhmän kokoonpano (KKA:n päätös) Johtoryhmän ensimmäinen kokous Johtoryhmä hyväksyi projektisuunnitelman ja aikataulun KKA nimitti ulkoisen arviointiryhmän Projektin johto- sekä arviointiryhmä kuulivat projektikoordinaattorin tilannekatsauksen Itsearviointiraportit ja sidosryhmien lausunnot arviointiryhmälle Arviointiryhmä kokoontui suunnittelemaan arviointivierailuja Sidosryhmien lausunnot itsearviointiraporteista arviointiryhmälle Itsearviointiraportteja täydentävä aineisto arviointiryhmälle arviointivierailu Lahdessa arviointivierailu Lahdessa Loppuraportin kirjoittaminen Arviointiryhmä käsitteli raporttiluonnosta Projektin johtoryhmä kuuli arvioinnin tuloksia Raportin taitto ja painatus alkavat Raportti tulee painosta Päätösseminaari

8 8 Itsearvioinnit ja sidosryhmien kommentit Arvioitavat korkeakouluyksiköt laativat itsearviointiraporttinsa vuoden 2001 kesän ja syksyn aikana. Arviointiprojektia varten jokainen korkeakouluyksikkö nimesi vastuuhenkilön, joka vastasi yksikön itsearviointiraportin kokoamisesta. Itsearviointien kriteereinä käytettiin Juha Kinnusen raportissa Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi (Kinnunen 2001) esitettyjä arvioinnin kohteita ja kriteerejä, joista arvioitavat korkeakouluyksiköt valitsivat mielestään parhaiten Lahden korkeakoulutoiminnan vaikuttavuuden arviointiin sopivat kohdat. Korkeakouluyksiköiden valitsemat arvioinnin kohteet ja kriteerit esitellään seuraavassa: 1. Korkeakouluyksikön sidosryhmien ja niiden merkittävyyden määrittely Koulutuksessa Tutkimuksessa ja kehitystyössä Yhteiskunnallisessa palvelutehtävässä alueen kehittäjänä 2. Korkeakouluyksikön alueellisen merkittävyyden määrittely Erityisesti työllistämisvaikutus ja rahavirtojen ohjaaminen alueelle 3. Alueellinen toimintamalli Korkeakouluyksikön edustajien osallistuminen alueellisten strategioiden ja toimintarakenteiden suunnitteluun ja arviointiin Osallistuminen aluetta koskevaan päätöksentekoon 4. Korkeakouluyksikön sisäisen kehittämistoiminnan tavoitteiden selkeys ja organisointi, teknologiansiirron tuki opetuksessa ja tutkimuksessa Lifelong learning -järjestelyt ja koulutusyhteistyö työelämän kanssa Tutkimusyhteistyöhön osallistuvien tutkijoiden ja opettajien määrä 5. Inhimillisen pääoman kehittäminen Työssä oleville tarjottujen kurssien määrä ja käytännön järjestelyt Korkeakouluyksikön reagointi elinkeinoelämästä tuleviin uusiin työllistymismahdollisuuksiin/-vaateisiin 6. Liiketoiminnan kehittäminen Koulutus-, tutkimus- ja kehitystyöhön osallistuvien yritysten lukumäärä 7. Korkeakouluyksikön hyvinvointivastuu Osallistuminen hyvinvoinnin edistämisohjelmiin 8. Korkeakouluyksikön sitoutuminen kestävään kehitykseen Ympäristöä säästävien menetelmien tutkimus ja teknologian kehittäminen Osallistuminen alueellisen kestävän kehityksen politiikan muotoiluun 9. Alueen innovatiivisuuden ja synenergian indikaattorit Alueen koulutustaso Uudet yritykset/väestö

9 9 10. Aluekehitystoimenpiteet Alueellisen kehittämispolitiikan innovatiivisuus/tutkimuspainotteisuus Osaamiskeskustoiminnan onnistuneisuus Korkeakouluyksikön sitoutuminen aluekehitystoimintaan 11. Alueellisen kulttuurin kehittäminen Korkeakouluyksikön strategiset suunnitelmat alueen kulttuurin kehittämiseksi Alueellisen identiteetin vahvuus Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arvioinnissa on korostunut sidosryhmänäkökulma. Yhteensä 11 sidosryhmän edustajalta pyydettiin lausunnot alueella toimivien korkeakoulujen vaikuttavuudesta heidän kannaltaan sekä siitä, mitä he odottavat korkekouluyksiköiltä. Kukin korkeakouluyksikkö valitsi itse lausunnonantajat tärkeimpien yhteistyökumppaniensa joukosta. Itsearviointiraporttien valmistuttua sidosryhmien edustajia pyydettiin vielä kommentoimaan niitä oman organisaationsa sekä koko Päijät-Hämeen näkökulmasta. Ulkoinen arviointi Arviointiryhmä on Lahden korkeakouluyksiköiden laatimien itsearviointiraporttien ja sidosyhmälausuntojen lisäksi hyödyntänyt erilaista kirjallista aineistoa (liite 2). Aineiston perusteella arviointiryhmä valitsi haastateltavansa sekä teemat, joihin liittyen valmisteltiin haastattelukysymykset sekä haastattelujen ohessa täytettävät kyselylomakkeet, jotka suunniteltiin erikseen korkeakouluyksiköiden henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä sidosryhmiä varten. Haastatteluaikataulut esitetään liitteissä 3 ja 4 sekä kyselylomakkeet liitteissä 5 ja 6. Arviointihaastattelujen tarkoituksena oli syventää ja todentaa itsearviointiraporttien, sidosryhmälausuntojen ja arviointiryhmän keräämän dokumenttiaineiston antamaa kuvaa korkeakouluyksiköiden toiminnasta ja vaikuttavuudesta Lahdessa. Haastateltavat arviointiryhmä valitsi siten, että edustettuina oli henkilöitä, joilla yhdessä oli laajalti erilaisia näkökulmia alueen korkeakouluyksiköiden toimintaan. Näin haastattelujen avulla saatiin kattavampaa tietoa korkeakoulujen toiminnan vaikutuksista sekä toimintaan kohdistuvista odotuksista. Lisäksi haastattelujen tarkoituksena oli selvittää eri tahojen sitoutuneisuutta korkeakoulutoiminnan kehittämiseen. Arviointiryhmä ei vieraillut arvioitavissa yksiköissä, vaan kaikki haastateltavat kutsuttiin kuultaviksi samaan paikkaan. Helmikuussa 2002, arviointiryhmän toisella vierailukerralla Lahdessa, järjestettiin arvioinnissa mukana olleille tahoille yhteinen keskustelutilaisuus, jossa pyrittiin vahvistamaan haastattelujen perusteella syntyneitä johtopäätöksiä. Koko arviointiryhmä oli mukana kaikissa haastatteluissa. Haastattelukierrosten jälkeen laadittu työmuistioaineisto ja kyselylomakkeet toimitettiin arviointiryhmän jäsenille, minkä jälkeen kukin jäsen kirjoitti lausunnon. Siihen sisältyi tilanneanalyysi, periaatteet Lahden korkeakouluyhteisön

10 10 kehittämiselle sekä kehittämissuositukset eri toimijatahoille valtionhallinnosta aina Lahden korkeakouluyksiköiden tasolla päätettävissä oleviin asioihin. Näistä laadittiin yhteenveto, jonka jälkeen arviointiryhmä kokoontui suunnittelemaan varsinaista arviointiraporttia. Tämän jälkeen myös projektin johtoryhmälle kerrottiin arvioinnin keskeiset tulokset. Arviointiryhmä on pyrkinyt vastaamaan niihin teemoihin, joita korkeakouluyksiköt esittivät itsearviointiraporteissaan. Arviointiprosessin aikana on myös noussut esiin uusia kysymyksiä, joita arviointiryhmä on pitänyt tärkeänä kirjata raporttiin.

11 3 Korkeakouluyksiköiden historia, nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia Helsingin yliopisto aloitti yliopistollisen toiminnan Lahdessa käynnistämällä avoimen korkeakouluopetuksen sekä akateemisten täydennyskoulutuksen 1970-luvun lopulla. Tämän toiminnan seurauksena perustettiin vuonna 1980 Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia (vuoteen 2000 Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus). Se on tällä hetkellä Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen suurin toimintayksikkö ja päätoimintapaikkansa Lahden lisäksi se toimii Helsingissä ja Imatralla. Lahdessa Palmenia työllistää 66 henkilöä. Palmenian tutkimus- ja kehittämistoiminta alkoi 1980-luvun alussa, jolloin yksikön hankkeet keskittyivät erityisesti maaseudun ja pienyritystoiminnan kehittämiseen. Erityisesti 1990-luvun alkupuolella Palmenian tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteenä oli ympäristöala. Palmenia järjesti viime vuosikymmenellä myös laajamittaista työllisyyskoulutusta. Palmenian rooli työllistymistä edistävän koulutuksen antajana on liittynyt nimenomaan akateemisille työttömille suunnattuihin pitkiin koulutusohjelmiin. Akateemisen työttömyyden vähentymisen seurauksena määrärahat ovat niukentuneet ja tämän toimintamuodon osuus Palmenian koko toiminnasta on pienentynyt. Tällä hetkellä Palmenian päätoimintamuodot ovat avoin yliopisto-opetus, täydennyskoulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, julkaisutoiminta sekä kongressitoiminta. Lahdessa avoimen yliopiston opetus tapahtuu yhteistyössä alueen kansalais-, työväen- ja kansanopistojen kanssa useissa Helsingin yliopiston tiedekuntien oppiaineissa. Vuonna 1985 Palmenia käynnisti osana avointa yliopisto-opetusta ikäihmisten yliopiston, joka järjestää yliopistotasoista opetusta seniorikansalaisille. Lahden yksikön tarjoama ammatillinen täydennyskoulutus on keskittynyt opetus- ja kasvatusalan, sosiaalialan sekä viestinnän ammattilaisille. Tutkintotavoitteiseen muuntokoulutukseen Palmenia on lähdössä mukaan yhteistyössä Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen kanssa toteutettavalla verkkoviestinnän muuntokoulutushankkeella. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Palmenian Lahden yksikön hankkeet painottuvat tällä hetkellä hyvinvointiin ja sosiaalisiin ongelmiin, tietoverkkojen hyödyntämiseen, organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen sekä matkailuun ja kulttuuriin.

12 12 Palmenian Lahden yksikön merkittävä tulolähde ovat EU-hankkeet. Valtion budjettirahoitus sekä ministeriöiden rahoitus ovat toinen suuri rahoituskokonaisuus. Kolmas suuri tulolähde on liiketaloudellinen maksupalvelutoiminta. Alueellinen vaikuttavuus Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenialla on edelleen merkittävä rooli avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen tarjoajana. Se laajentaa alueen yliopistollisia osaamisaloja humanistisiin ja kasvatustieteellisiin aineisiin ja sen yleissivistävää tehtävää pidetään arvossa. Palmenia on ollut myös aktiivisesti edistämässä Lahden tunnettavuutta kongressi- ja kokousmatkailukaupunkina. Palmenian asema Lahden yliopistotoiminnan edelläkävijänä on sen imagovahvuus. Tämä vahvuus säilyy, jos kehittämistarpeisiin vastataan määrätietoisesti ja yhteys alueeseen pidetään toimivana. Palmenian kosketus mm. yrityskenttään on viime vuosina heikentynyt. Tämä asia on tiedostettu myös Palmenian itsearviointiraportissa. Palmenian osaamisalat eivät suoranaisesti palvele teknologiapainotteisia yrityksiä, mutta niillä on välillisesti osaamistasoa nostava vaikutus. Vaikka Palmenian toiminta aluekehityksen kannalta ei tukeudu osaamisintensiiviseen yritystoimintaan, se antaa osaltaan tukea ja osaamista alueen hyvinvointiklusteriin. Viimeisin osoitus Palmenian sosiaalialan osaamisesta on sen rooli Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen suunnittelun koordinoijana. Hankkeeseen antaa panoksensa myös Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselle perustettu sosiaaligerontologian professuuri. Koska vanhusten osuus on Lahden seudulla keskimääräistä suurempi, seuraa tästä tutkimuksellisestikin kiinnostavia sosiaalialan asetelmia. Palmenian osallistuminen maakunnan alueellisten kehittämissuunnitelmien laatimiseen luo sille hyvät mahdollisuudet monipuolisen verkostotiedon ja aluetuntemuksen hyödyntämiseen. Alueen korkeakoulukenttä on muuttunut paljon vuosien saatossa, ja toimijoiden määrä on kasvanut. Palmenian olisi löydettävä paikkansa uudessa toimintaympäristössä erilaisten yhteistyömallien kautta. Roolin selkiinnyttäminen saattaa vaatia myös joidenkin toimintojen karsimista. Palmenian toiminnot ovat kehittyneet viime vuosina huomattavasti Päijät-Hämeen ulkopuolella ja tämän vuoksi työnjakoa Palmenian eri paikkakunnilla sijaitsevien toimipisteiden kesken tulisi myös arvioida. Kehittämissuositukset Alueen haasteisiin vastaaminen vaatii elinkeino- ja työelämän osaamistarpeiden tuntemista. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian haasteena on työelämäyhteistyön monipuolistaminen ja sitominen osaamisintensiiviseen yritystoimintaan. Arviointiryhmä näkee, että Palmenian tulisi pyrkiä kehittämään elinkeino- ja työelämäyhteistyötä yhdessä muiden yliopistoyk-

13 13 siköiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettavilla aikaisempaa laajemmilla elinkeino- ja työelämää kehittävillä hankkeilla. Palmenian toiminta vaikuttaa osin hajanaiselta, mihin osaltaan vaikuttaa yksikön toimiminen vapailla koulutusmarkkinoilla. Toimintaa ei ohjaa niinkään aluekehitysfokus, vaan selviytyminen kiihtyvästä kilpailusta koulutusmarkkinoilla. Palmenian olisi aiheellista määrittää strategiset painopistealueensa, jotta keskuksessa olevaa monipuolista asiantuntemusta ja eri osaamisalojen tarjoamia synergiaetuja pystyttäisiin parhaiten hyödyntämään. Myös keskuksen aluekehitystehtävä tulisi ottaa selvemmin mukaan strategiaprosessiin samanlaisena perustehtävänä kuin koulutus ja tutkimus. Tähän liittyy myös täydennyskoulutuksen selkeä strateginen linjaus. Mahdollisuuksien mukaan tulee ottaa nykyistä korostetummin huomioon Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelman painopistealueet muotoilu, laatu ja ympäristö. Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia on järjestänyt täydennyskoulutuksena sosiaalialan ammattilaisille laajoja koulutuskokonaisuuksia. Arviointiryhmän mielestä Palmenian tulisi selvittää mahdollisuudet aloittaa uusi sosiaalialan koulutusohjelma, jossa hyödynnettäisiin eri yliopistoyksiköiden osaamista. Koulutusohjelmassa opinnot tulisi olla mahdollista suorittaa maisterin tutkintoon asti Lahdessa. Alueelle saataisiin lisää yliopistotasoisia aloituspaikkoja, ja yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikön sekä Lahden ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan laitoksen koulutuksen kanssa muodostuisi Lahteen kaikkien koulutustasojen tarjonta sosiaalialalla. 3.2 Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus perustettiin vuonna 1986 nimellä Teknillisen korkeakoulun Lahden toimisto ja se toimi Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutusyksikön yhteydessä. Vuonna 1989 keskuksesta tuli Teknillisen korkeakoulun erillislaitos ja sen nimi muutettiin Teknillisen korkeakoulun Lahden toimintakeskukseksi. Nykyään Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus toimii osana Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastoa. Vuodesta 1999 lähtien Lahden keskuksessa on ollut toimintoja myös tietotekniikan osastolta. Viime vuosien aikana Lahden keskuksen toiminta on laajentunut huomattavasti ja syksyllä 2001 keskuksen palveluksessa työskenteli yhteensä 82 henkilöä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen osaamisalueita ovat aluetalous, digitaalinen sisältötuotanto, laatu- ja ympäristöjohtaminen, strateginen johtaminen ja teollisuuden tietotekniikka. Keskuksessa on neljä professuuria: laatujohtaminen ja laatujärjestelmät, teollisuuden kehittäminen ja johtaminen, teollisuuden tietotekniikka sekä ympäristö- ja laatujohtaminen. Lahden keskuksen toimintamuodot ovat tutkimus, koulutus ja kehittäminen. Lahden keskuksessa tehdään opinnäytetutkimuksia ja palvelututkimuksia keskuksen kaikilla osaamisaloilla. Keskuksen kehittämistoiminta suuntautuu

14 14 yrityksiin sekä alueen kehittämiseen. Kehittämispalveluja ovat soveltavat tutkimukset ja selvitykset, innovaatioiden hallintajärjestelmä, laatujohtaminen ja laatujärjestelmät, ympäristöjohtaminen ja ympäristöstrategiat, osaamisen johtaminen ja hallinta sekä tietotekniset sovellutukset ja tietoturvallisuus. Lahden keskuksen koulutustarjonnan enemmistönä ovat täydennyskoulutusohjelmat. Lisäksi keskus tarjoaa täydennys- ja jatkokoulutuksena diplomiinsinööri-, lisensiaatti- ja tohtoritutkintoihin johtavaa koulutusta siten, että kaikki opiskelu voi tapahtua Lahdessa. Lahden keskuksessa on mahdollista osallistua myös Teknillisen korkeakoulun avoimen yliopiston opetukseen. Lahden keskus ei saa toimintaansa suoraa valtion rahoitusta lukuun ottamatta tietotekniikan diplomi-insinöörikoulutusta. Keskuksen vuotuisen perusrahoituksen antajana Lahden kaupunki on merkittävä lähde. Muuten keskuksen toiminta perustuu projektirahoitukseen. Alueellinen vaikuttavuus Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus on nopeasti kasvanut yksikkö, jolla on selkeä ja vahva profiili. Lahden keskuksen aluekehitystoiminta on aktiivista ja alueelle monipuolisesti verkostoitunutta. Keskuksella on hyvät yhteydet yrityksiin ja aluekehitysorganisaatioihin. Niin keskuksen tutkijat kuin opetushenkilökunta ovat monipuolisesti mukana kehittämässä aluetta. Kehittämistoiminta on osa keskuksen strategiaa, johon on otettu kiinteästi mukaan aluekehitystavoitteet. Mukanaolo keskeisten yritysten kehittämishankkeissa on luonut Teknillisen korkeakoulun Lahden keskukselle toiminnallisesti vakiintuneen aseman. Keskuksen alueellinen vaikuttavuus on erityisen näkyvää juuri yrityskentässä. Vaikka Lahden keskuksen pääasiallisena tehtävänä on teknis-taloudellisen tiedon tuottaminen ja välittäminen, keskuksessa on kannettu vastuuta myös hyvinvointipalvelujen tuottamisesta. Keskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa on viime vuosina kohdistettu hyvinvointiteknologian kehittämiseen. Alueellisen osaamisen kannalta merkittävää on Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen osittain Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikön kanssa toteuttama tutkintotavoitteinen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutusohjelman suoritettuaan opiskelija voi hakea diplomi-insinöörin tutkinnon suoritusoikeutta Teknillisessä korkeakoulussa tai Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa ja lukea hyväkseen suorittamiaan opintoja. Työnjako koulutuksen toteutuksessa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikön ja Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen välillä vaikuttaa arviointiryhmän mielestä luontevalta. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus vaikuttaa täydennyskoulutusten kautta suoraan elinkeinoelämään. Täydennyskoulutusta ohjaavat kuitenkin liiketaloudelliset realiteetit, jolloin joudutaan toimimaan markkinoiden ehdoilla ja siten usein lyhytjänteisesti. Keskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta edellyttäisi pysyvää rahoitusta, jotta omaehtoinen tutkimus olisi mahdollista. Tätä kautta Lahden keskuksen mahdollisuudet vaikuttaa alueen kehitykseen parani-

15 15 sivat entisestään. Vasta perusopetuksen käynnistäminen tietyillä kiintiöillä varmentaisi teknillisen korkeakouluopetuksen pysyvyyden Lahden alueella ja synnyttäisi vakiintuneita yhteistyöasetelmia yritysten kanssa. Maisteriohjelmien toteutus olisi niinikään aluekehitystä tukeva vaihtoehto. Lahden keskus on ottanut aktiivisen roolin alueellisten strategioiden suunnitelussa ja innovaatioympäristön kehittämisessä. Alueen yhtenäinen strategiasuunnittelu on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Arviointiryhmä näkee, että Lahden keskuksen kehittämä alueellinen innovaatiojärjestelmä on kiinnostava ja lupauksia antava suunniteltaessa yhtenäistä osaamisympäristöä. Pitkäjänteinen tutkimustoiminta, sen laajentaminen, syventäminen ja verkottaminen emoyliopistosta Lahden seudulle on innovaatioiden syntymisen, uusien tuotteiden, menetelmien ja yritysten syntymisen ehto. Emoyliopiston suhtautuminen Lahden keskuksen toiminnan jatkumiseen nykyisin toimintaedellytyksin on myönteistä. Teknillisen korkeakoulun oman panostuksen vahvistamiseen Lahdessa suhtaudutaan kuitenkin jossakin määrin varauksellisesti. Hyvistä tuloksista huolimatta Lahden keskus ei ole saanut ansaitsemaansa arvostusta Otaniemessä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen strategiassa Mahdollisuus 2006 on määritetty tulevaisuutta realistisesti. Nykyisen EU:n rakennerahastokauden jälkeen Lahden keskuksen toiminaedellytykset ovat kuitenkin kiinni rahoituksesta. Keskuksen toiminta tulisi saattaa budjettirahoituksen piiriin ennen EU-ohjelmakauden päättymistä vuonna 2006, jotta projektitoiminnalla hankittu kokemus ja alueen tuntemus saataisiin Päijät-Hämeen alueen kannalta parhaiten hyödynnettyä. Kehittämissuositukset Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen koulutustarjonnassa Lahden korkeakoulu- ja kehittämistoiminnan strategiset painopistealat muotoilu, laatu ja ympäristö esiintyvät rajallisesti. Arviointiryhmän mielestä Lahden keskuksen tulisi entistä selvemmin ottaa nämä alat, erityisesti muotoilu, mukaan toiminnan painopistealoihin ja viedä strategiansa loppuun saakka aidon toiminnan synnyttämiseksi. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen ja Lahden ammattikorkeakoulun työnjako vaatii osin selkiyttämistä. Arviointiryhmä näkee, että yksiköiden tulisi pyrkiä synergiaetujen tehokkaampaan hyödyntämiseen aluekehitystä vahvistavan yhteistyön organisoinnilla. Arviointiryhmälle jäi vaikutelma, että Lahden keskuksen professorikunnan asiantuntemusta ei ole pystytty hyödyntämään samassa määrin aluekehitysvaikutuksen tuottamisessa kuin muun henkilöstön. Vapaa-aikana tapahtuva keskustelu ja osallistuminen on myös osa korkeakouluhenkilöstön aluekehitystyötä. Keskuksen professorit asuvat pääasiassa Lahden seudun ulkopuolella. Akateemisen keskustelun ja ilmapiirin vahvistamiseksi tulisi Lahden keskuksessa edistää professorien ja heidän perheidensä asettumista Lahteen kehittämällä keskuksen henkilöstön toimintaedellytyksiä ja urasuunnittelua.

16 Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuuluva ympäristöekologian laitos aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Laitoksen perustamisidea syntyi Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen (nykyinen Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia) ympäristöyksikön toiminnasta. Ympäristöekologian laitos on ainut yliopistollista perusopetusta antava yksikkö Lahdessa. Laitoksella on kolme professuuria: vesistöekologia, maaperäekologia sekä ympäristöbiotekniikka. Ympäristöekologian laitos työllistää vakituisen henkilökunnan (9) lisäksi tutkijaa vuosittain ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Laitoksen tutkimuksen pääpaino on vesistö- ja maaperäekologian, ekotoksikologian ja ympäristökemian alueilla. Ympäristöekologian laitoksella annettava perus- ja jatkotutkinto-opetus on pyritty suunnittelemaan ajatellen tämänhetkistä ympäristöalan asiantuntijatarvetta yhteiskunnan eri aloilla. Ympäristöalalla kehitys on johtanut biotekniikan sovellutusten hyödyntämiseen mm. erilaisissa puhdistusprosesseissa ja ekosysteemien kunnostushankkeissa. Tämä on otettu huomioon myös ympäristöekologian laitoksen suunnitelmissa, ja laitoksen koulutusohjelmaa laajennetaan vuoden 2002 aikana ympäristöbiotekniikkaan. Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitokselle valitaan valtakunnallisessa biologian yhteisvalinnassa vuosittain 15 uutta opiskelijaa. Laitoksella on tällä hetkellä noin 75 opiskelijaa. Syksyllä 2002 ympäristöekologian laitoksen sisäänotto lisääntyy 10:llä uudella opiskelijalla. Aikuiskoulutusta laitos on kehittänyt yhteistyössä Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian kanssa. Lahden kaupungin taloudellinen tuki on luonut edellytykset ympäristöekologian laitoksen toiminnalle. Kaupungin määrärahan lisäksi laitos on onnistunut saamaan kilpailtua ulkopuolista tutkimusrahoitusta. Laitoksen rahoituksesta noin kymmenesosa tulee Helsingin yliopiston budjettirahoituksesta. Alueellinen vaikuttavuus Ympäristötieteiden merkitys aluekehityksen kannalta on voimistumassa. Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos välittää Lahden alueelle kestävän kehityksen näkökulmaa. Laitos on profiloitunut vesistö- ja maaperäekologian tutkimukseen, jotka ovat tärkeitä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä osaamisaloja. Myös alueen teollisuuden on entistä enemmän otettava toiminnassaan huomioon ympäristönäkökohdat. Ympäristöekologian laitoksesta on ehtinyt valmistua vasta muutamia opiskelijoita, joten valmistuneiden sijoittumisesta työelämään ei ole ollut saatavissa kattavia tietoja. Ympäristöekologian laitoksen itsearviointiraportissa todetaan, että mahdollisena uhkana on valmistuneiden huonot työllistymismahdollisuu-

17 17 det alueella. Jos koulutetut henkilöt työllistyvät muualle, ympäristöekologian laitoksen alueellinen vaikuttavuus jää tältä osin vähäiseksi. Arviointiryhmä toteaa, että opiskelijoiden työnsaantimahdollisuuksien kannalta olisi mielekästä laajentaa laitoksen koulutustarjontaa. Vaikka laitoksen tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja-alaiset tiedot vesistö- ja maaperäekologiasta, voisi opiskelumahdollisuuksia esimerkiksi ympäristö- ja laatujohtamisen alalla kehittää yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Tällä tavoin opiskelijoille kehittyisi nykyistä monipuolisempia yhteyksiä alueen yrityksiin. Perustutkimus nähdään yliopistoissa tulevaisuuden voimavarana ja parhaimmillaan se synnyttää uusia tuotteistettavia innovaatioita myös elinkeinoelämän tarpeisiin. Ekologiaan liittyvä tutkimustieto on usein luonteeltaan sellaista, että se palvelee käytännössä enemmän julkishallinnollista päätöksentekoa kuin yksityistä liike-elämää. Ympäristöliiketoiminnan kehittäminen on yksi ympäristöekologian laitoksen tavoitteista, ja tähän mennessä muutama tutkimuslähtöinen pienyritys on syntynyt. Ympäristöalan merkitys korostuu myös Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelmassa. Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on liiketoiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen siten, että Päijät-Häme on vuonna 2006 yksi pohjoisen Euroopan johtavia muotoilun, laadun ja ympäristöosaamisen keskittymiä, joka tunnetaan erityisesti osaamisensa soveltamisesta liiketoimintaa synnyttävällä ja edistävällä tavalla. Ohjelman toteuttaminen merkitsee ympäristöekologian laitoksen erityisosaamisen, ekologian, saattamista alueen hyväksi koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Elinkeinoelämälle tämä merkitsee kestävää tuotekehitystä ja ympäristöä säästäviä teknologioita. Ympäristöekologian laitos on pieni, minkä takia sen joustavuus reagoida yritysyhteistyön kautta alueen kehittämistarpeisiin on todellinen mahdollisuus. Tämä koskee myös yhteistyötä muun lahtelaisen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksen kanssa ympäristöalan osaamisen edistämiseksi. Kehittämissuositukset Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen tulisi lisätä aluekehitystä vahvistavaa yhteistyötä Hämeen ympäristökeskuksen, alueen yritysten ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Arviointiryhmä katsoo, että ympäristöekologian laitoksen kriittistä kokoa tulee ympäristöbiotekniikan opetuksen aloittamisen jälkeenkin vielä kasvattaa. Kasvu tulee suunnata alalle, jossa on näköpiirissä markkinakelpoisia tuotteita ja joka maksimaalisesti voisi hyödyntää jo olemassa olevan akateemisen perustutkimuksen vesistö- ja maaperäekologian, ekotoksikologian ja kemiallisen ympäristöanalytiikan osaamispääomaa. Ottaen huomioon vesiasioiden yhä kasvavan globaalin merkityksen ja markkinat sekä kansallisen kilpailutilanteen, alaksi sopisi hyvin harjujen ja pohjavesien geohydrologia ympäristösovellutuksineen. Ala luontuu Päijät-Hämeeseen sekä luonnonmaantieteellisen läheisyyden että valmiiden kulttuurihistoriallisten juurien vuoksi.

18 18 Markkinakelpoinen ympäristötuotteistaminen tulee sitoa talousajatteluun myös koulutuksessa, jonka luonteva kehittämissuunta ympäristöasiantuntijoiden sektorilla on ympäristötaloustiede. Ympäristötaloustieteen vahvistaminen täydentäisi luontevasti muiden yliopistoyksiköiden kauppatieteiden ja tuotantotalouden osaamiskeskittymää Lahdessa. 3.4 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö on nuorin ja pienin yliopistollinen yksikkö Lahden korkeakouluyhteisössä. Yksikön pysyvän toiminnan käynnisti Lahden kaupungilta vuonna 1996 saatu tuotantotalouden professuuri. Lahden kaupunki jatkoi panostustaan yksikön toimintaan lahjoittamalla liiketalouden professuurin alkaen. Vuonna 2002 Lahden yksikössä työskentelee yhdeksän henkilöä. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toiminta painottuu Lahdessa viidelle osa-alueelle: koulutus, tutkimus, kehitys, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun osaamisen välittäminen Lahden alueelle ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun edustaminen Lahden alueella. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu tarjoaa Lahdessa tutkintoihin sisällytettävissä olevaa perusopetusta ja täydennyskoulutusta, avointa yliopistoopetusta, räätälöityä yrityskoulutusta sekä erillisiä koulutuspaketteja. Koulutustarjonta keskittyy pääasiassa tuotantotalouden ja kauppatieteiden alan koulutukseen. Tutkimusta Lahden yksikössä on tehty toiminnan käynnistymisestä lähtien. Yksikön tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueena on yrityksen liiketoiminta ja sen kehittäminen. Alussa yksikön tutkimus keskittyi selvittämään päijäthämäläisten pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten tuottavuuden kehittämisen esteitä ja kustannuslaskentaa. Myöhemmin tutkimuskenttää on laajennettu yritysten suorituskyvyn mittaamiseen ja analysointiin sekä johtamiseen, työtyytyväisyyteen ja julkisen rahoituksen tehokkuuteen liittyviin kysymyksiin. Kehittämistyössä yksikössä olevaa osaamista on hyödynnetty mm. rakentamalla metalliteollisuuden pienille ja keskisuurille yrityksille soveltuvaa suorituskyvyn analysointijärjestelmää. Alueellinen vaikuttavuus Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikön itsearviointiraportti osoittaa, että yksikkö kykenee ottamaan etäisyyttä toimintaansa ja arvioimaan sitä kriittisesti. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on kokenut aluekehittäjä. Myös Lahden yksikön vahvuutena on selkeä aluekehitystietoisuus ja näkemys siitä, miten aluekehitysvaikuttavuutta voidaan lisätä. Lahden yksikön rooli tuotantotalouden ja kauppatieteiden täydennys- ja muuntokoulutuksen toteuttajana on merkittävä. Yksikön tarjoama kauppatie-

19 19 teiden yliopistotason osaaminen täydentää alueen muiden korkeakouluyksiköiden koulutustarjontaa. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun järjestämät kauppatieteiden täydennyskoulutusohjelmat antavat mahdollisuuden esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulusta ja Lahden kauppaoppilaitoksesta valmistuneille jatkaa opintojaan kotiseudullaan. Liiketoimintaosaamisen kehittämiselle ja vahvistamiselle löytyy alueelta kysyntää. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoimiseksi on perustettu Lahden yksikössä LIITU Liiketoiminnan tutkimusyksikkö. Sen tehtävänä on palvella aluetta tuottamalla ja kokoamalla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaosaamista sekä kehittämällä ja kouluttamalla päijäthämäläisiä yrityksiä ja organisaatioita. Kehittämissuositukset Arviointiryhmä suosittaa, että Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö lisää yhteistyötä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa liiketoimintaosaamisen alueella. Tämä tavoite sisältää henkilöstön osaamistason nostamisen sekä laajojen elinkeino- ja työelämää kehittävien yhteisten hankkeiden käynnistämisen. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikön kauppatieteiden yliopistotason osaamisen tuomaa lisäarvoa tulisi erityisesti hyödyntää Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden jatkotutkinnon suunnittelussa ja toteutuksessa. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun oman aluekehityskokemuksen siirtäminen Lahden seudulle edellyttää pitkäjänteisen strategian laatimista korkeakoulun läsnäololle alueella. Arviointiryhmä näkee, että Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun suhtautuminen Lahden yksikön kehittämiseen vaatisi uudelleenarviointia myös muusta näkökulmasta kuin opiskelijoiden rekrytointialueen kannalta. Näin myös Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun aluekehitystehtävä saisi nykyistä suuremman painoarvon. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikön yhteydet ympäröivään alueeseen vaikuttavat nykyresursseilla hyvin aktiivisilta ja yksikön sekä keskeisten aluevaikuttajien välinen yhteistyö on toimivaa. Yksikön haasteena on kuitenkin tulevaisuudessa nykyistä laajemman tunnettavuuden saavuttaminen ja tätä kautta yritysyhteistyön vahvistaminen. 3.5 Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulun toiminta käynnistyi noin kymmenen vuotta sitten ja sen toiminta vakinaistettiin Lahden ammattikorkeakoulu on verkostoitunut korkeakoulu, joka tarjoaa edustamiensa koulutusalojen korkeimpaan ammatilliseen osaamiseen johtavaa koulutusta. Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen koulutuskonsernin liikelaitoksena. Päijät-Hämeen koulutuskonserni on 14 kunnan omistama maakunnallinen koulutuksen ylläpitäjä ja kehittäjä. Koulutuskonserni johtaa ja koordinoi jäsen-

20 20 kuntiensa puolesta ammattikorkeakoulutusta, ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä suojatyötoimintaa. Koulutuskonserniin kuuluu Lahden ammattikorkeakoulun lisäksi toinen suuri liikelaitos Koulutuskeskus Salpaus, joka vastaa maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen antamisesta. Lahden ammattikorkeakoulua koskevat päätökset tehdään ammattikorkeakoulun johtokunnassa. Ammattikorkeakoulun käytännön johtamisesta vastaa rehtori ja hänen johdollaan toimiva johtoryhmä. Lahden ammattikorkeakoulun opetuksesta vastaavat kymmenen laitosta, joissa työskentelee yhteensä 411 henkilöä. Eri alojen ammattikorkeakoulututkintoon tähtääviä opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulussa on noin Heistä noin 900 opiskelee aikuiskoulutuksen opinto-ohjelmissa tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja erikoistumisopinnoissa. Lisäksi avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 400 opiskelijaa ja täydennyskoulutuksessa yli tuhat henkilöä vuosittain. Vuoden 2002 alussa opetusministeriö myönsi Lahden ammattikorkeakoulun pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmalle jatkotutkinnon kokeiluluvan. Lahden ammattikorkeakoulun strategiaan kuuluu tehdä tutkimusta siellä missä opetustakin annetaan: laitoksilla tiiviissä yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulussa on vasta käynnistynyt uusi TK-Center-hanke, jonka tarkoituksena on tukea eri laitosten tutkimustoimintaa. Alueellinen vaikuttavuus Lahden ammattikorkeakoulu on henkilöstö- ja opiskelijamäärältään alueen suurin korkeakouluyksikkö. Sille on ominaista monipuolinen yhteistyöhakuisuus, mikä onkin edellytys aluevaikuttavuudelle. Ammattikorkeakoululla on hyvät yhteydet alueen yrityksiin ja seudullisiin kehittäjäorganisaatioihin. Ammattikorkeakoululla on ollut keskeinen asema mm. Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelman suunnittelussa. Suhde yliopistoyksiköihin on rakentavan myönteinen ilman kilpailullisia jännitteitä. Ammattikorkeakoulu on selvästi toiminut alueen korkeakoulutusta kokoavana voimana. Vahvimmat yhteistyötulokset ovat Lahden ammattikorkeakoulun lyhyen historian vuoksi kuitenkin vielä edessä. Lahden ammattikorkeakoulun suuri koko ja monialaisuus ovat sen vahvuuksia aluekehityksen kannalta. Itsearviointiraportissa esitetyt keskeiset aluevaikutusindikaattorit osoittavat Lahden ammattikorkeakoulun aluevaikutuksen merkittävyyden. Projektien runsaus ja heterogeenisuus viestivät kuitenkin siitä, että ne olisivat syntyneet vailla tavoitteellista aluestrategiaa ja ilman toimintaympäristön aluekehityslähtöisten tarpeiden analysointia. Lahden ammattikorkeakoululla on selkeä koulutuksellinen merkitys, jota korostaa yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen puuttuminen alueelta. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli puolet (66 %) on kotoisin Päijät-Hämeestä. Toiseksi eniten opiskelijoita tulee Uudeltamaalta. Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet kaiken kaikkiaan hyvin. Alueellisen vaikuttavuuden kannalta keskeistä on se, miten valmistuneet sijoittuvat maantieteellisesti. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoista hieman yli puolet on