virkamiehiä ja päättäjiä hoitamaan hommansa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "virkamiehiä ja päättäjiä hoitamaan hommansa"

Transkriptio

1 50 R a i s i o s s a j a K a a r i n a s s a a s e n n e k o h d a l l a a n s. 4 Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisu kuntien yritysilmastosta. Jorma Paturi vaatii virkamiehiä ja päättäjiä hoitamaan hommansa s. 18 s. 12 Kotka vahvistuu uusilla visioilla %-osuus yrityksistä ,1 Koululaiset tutustumaan yrityksiin! s. 14 7,4 3,5 3,0 2,9 0,3 0,1 Vaasassa hankinnat työllistävät paikallisia s. 16 KuntaRANKINGIN TOP 25 s. 5

2 Sisällysluettelo PÄÄKIRJOITUS: MIKKO PUKKINEN, EK Suomi tarvitsee nyt yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan RAISIO JA KAARINA Varsinais-Suomen menestyjät palvelevat asenteella KERAVALLA vastaan yhteyd KOKKOLA Tutkimus ja kehitys tukevat tulevaisuutta Kuntien ja yritysten yhteistyössä kehitettävää Yhteydenpito 10 edistää yritysilmastoa 12 KOLUMNI: Pentti Mäkinen, EK KOTKA Hyvä yritysilmasto syntyy avoimella yhteistyöllä TAMPERE JA KANGASALA Pirkanma 12 Rakennemuuto Kotka nou Urakoista Koulu tutustuu tietoja jo yritysmaailmaan etukäteen ESPOO VAASA Hoitakaa Pää Mistä yritysilmasto kertoo? Kuntien yritysilmasto kertoo sekä yrittäjien suhtautumisesta oman paikkakuntansa elinkeinopolitiikkaan että kunnan talouden tilasta. Tutkimuksen kyselyosassa yritysjohto arvioi kunnan yritysilmastoa, sijaintia ja elinkeinopolitiikkaa. Yritysjohtajille esitetyt väitteet liittyvät yleiseen yritysilmastoon, kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyyteen, yritystoiminnan kannusteisiin sekä palveluihin ja palvelurakenteisiin. Yritysilmastoindeksiin mukaan laskettuja kuntakohtaisia tunnuslukuja ovat toimintakulut, veroprosentti, työllisyysaste, yrittäjyysaste ja yritysten lukumäärä suhteessa asukasmäärään. Lukuja päivitettiin lokakuussa 2010, mikä on muuttanut jonkin verran alkuperäisiä sijoituksia. Kyse ei ole tieteellisestä totuudesta, vaan kuntatalouden tilanteeseen yhdistetyistä yrittäjien mielipiteistä. Kunta- talouden tunnusluvuilla on tuloksissa kyselyä suurempi paino. Miten tutkimus tehtiin? EK:n ensimmäinen Kuntien yritysilmasto -kysely toteutettiin kesä-elokuussa Yritysten johdolle lähetettyä verkkopohjaista kyselyä täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Kaikkiaan kyselyyn saatiin vastaus yrityksestä. Kuntataloutta koskevat luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Kysely lähetettiin sataan suurimpaan kuntaan ja mukaan tuloksiin otettiin 50 kuntaa, joista saatiin kattava otos eriikäisiä ja -kokoisia yrityksiä eri toimialoilta. Yhdestä kunnasta piti saada vastaus vähintään kahdeksasta yrityksestä, jotta pääsi vertailuun mukaan. Eniten vastauksia saatiin palvelualalta (46 %), seuraavina tulivat teollisuusyritykset (26 %), kauppa (18 %) ja rakentaminen (10 %). Vastaajista 70 prosenttia edusti alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Kokonaisindeksin enimmäispistemäärä on 100. Paras yritysilmasto on kunnassa, joka pääsee loppupisteissä lähimmäksi sataa. Tavoitteena menestyvät yritykset Kuntien yritysilmasto -tutkimuksen tavoitteena on herättää keskustelua kuntien elinkeinopolitiikasta ja ohjata keskustelua kuntien omaan tahtoon, kykyyn ja mahdollisuuksiin luoda yrittäjyydelle hyvä toimintaympäristö. Tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia lisätä yrittäjien ja kuntien välistä vuoropuhelua elinkeinopolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa. Se antaa uutta tietoa yritysten suhtautumisesta kuntien valmiuksiin edistää palvelurakenteiden uudistamista EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

3 50 Pääkirjoitus JA TUUSULASSA OSATAAN otto ja 6 enpito alla pelataan kahdella kentällä skaupunki see siivilleen 25 - Jorma Paturi: hommanne, virkamiehet. ttäkää, päättäjät! Suomi tarvitsee nyt yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan Suomen talous on alkanut toipua nopeasta pudotuksesta toipumisvauhtia vaan on vaikea ennustaa. Kaikissa vaihtoehdoissa paluu talouskriisiä edeltäneelle tasolle kestää useita vuosia. Taakkana on lisäksi valtion ja kuntien velkaantuminen, joka heikentää julkisen talouden tasapainoa. Tässä tilanteessa Suomen on tähdättävä talouspolitiikkaan, jonka ykköstavoitteena on talouskasvun luominen. Nykyistenkin palvelujen ylläpitäminen edellyttää lähivuosina reipasta talouskasvua. Suomessa on nyt yrityksiä enemmän kuin koskaan. Tähän myönteiseen kehitykseen on syytä olla tyytyväinen. Uudet työpaikat syntyvät tulevaisuudessa nimenomaan yrityksiin. Tarvitsemmekin lisää sellaisia yrityksiä, jotka ovat valmiita kasvamaan, kehittymään ja luomaan uutta työtä. Tarvitsemme yrittäjyyspolitiikkaa, joka kannustaa riskinottoon ja kasvuun. Yrittäjyyteen kannustava veropolitiikka on siinä erinomainen instrumentti. Myös kuntien menestys on riippuvainen yrittäjyydestä. Yritykset luovat työpaikkoja ja niistä syntyy verotuloja. Aktiivisella yrittäjyyspolitiikalla on mahdollista luoda kuntiin todellinen menestyksen kierre Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisu kuntien yritysilmastosta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10) Helsinki Puh Julkaisu internetissä: Toimituskunta: Hannele Mayer-Pirttijärvi, EK Jouko Marttila, Aleksin Kaiku Kaisa Hakala, KH Communications Kuvat: Pekka Kiirala, Piia Arnould, Marjut Hentunen, istock, Plugi Graafinen suunnittelu ja taitto Satu Hänninen, Markkinointiosakeyhtiö i2 Paino: Kehitys Oy, Pori. Painos kpl, marraskuu 2010 EK:n tutkimus osoittaa, että paikallinen yritysilmasto koetaan sitä paremmaksi, mitä paremmin vastaajat tuntevat oman kuntansa elinkeinopolitiikan. Kunnan oma aktiivisuus yritysten suuntaan vaikuttaa keskeisesti siihen, kuinka hyvä mielikuva kunnan elinkeinopolitiikasta yrittäjien keskuudessa vallitsee. Aktiivisuus ja aloitteellisuus kannattaa. Yritysten ääntä on syytä kuunnella. Lähivuosina työmarkkinoille tulevan väestön määrä vähenee. Työvoiman saatavuudesta tulee aiempaa merkittävämpi asia myös yritysten sijaintipaikkaan vaikuttavana tekijänä. Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa tämän tutkimuksen myötä selvittää niitä tekijöitä, joista syntyvät menestyvän paikallisen elinkeinopolitiikan ainekset. Tämä työ jatkuu, ja tavoitteena on tehdä 2010-luvusta Suomeen todellinen yrittäjyyden vuosikymmen. Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 3

4 kaarina 2. 18,00 Työllisyysaste % 72,4 Yrittäjyysaste % 11,4 Asukasmäärä Kaarinan Hovirinnan rannassa tuulee. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Ranne kehuu virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Jokainen toimii kuin yritysasiamies. Varsinais-Suomen menestyjät palvelevat Raisiota ja Kaarinaa yhdistää paitsi yhteinen naapuri Turku myös hyvin hoidettu yhteydenpito yrittäjiin. Virkamiehet on koulittu palvelemaan sutjakasti. asenteella Meillä on valmiudet nopeaan päätöksentekoon, yritysten asioita ei jätetä pöydälle, toteaa Raision tekninen johtaja Olavi Tuomi, joka vastaa kaupungin elinkeinopolitiikasta, työkseen kaiken aikaa, mutta vielä vahvemmin nyt kaupunginjohtajavaihdoksen aikana. Kaarinassakin asenne on kohdallaan seudullisesti ja paikallisesti järjestetyssä yrityskehittämisessä, luottamushenkilöillä, virkamiehillä ja yrittäjillä itsellään. RAISIO * 1. 17,50 Työllisyysaste % 72,2 Yrittäjyysaste % 8,6 Asukasmäärä Kunta ei varsinaisesti tue yrittäjiä, mutta luo heille mahdollisuuksia menestyä, Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Ranne selvittää. Täällä on hyviä luottamushenkilöitä, jotka kykenevät nopeisiin päätöksiin. Kaikki ymmärtävät, että paikkakunnan hyvinvointi on riippuvainen menestyvistä yrityksistä. Ja meillä on nälkäisiä virkamiehiä. He toimivat hoksottimet auki, ovat omaaloitteisia ja valppaita. Eivätkä pistä kaikessa hanttiin. Raisiolla kriittinen massa Raisiota halkovien väylien varrella on kauppaa kaupan vieressä. Liikekeskus Myllyssä niitä on jopa pinottain. Raisioon on keskittynyt tilaa vievän tavaran kauppaa. Tekninen johtaja Olavi Tuomi myöntääkin, että Raisiossa on joillakin alueilla saavutettu se kriittinen massa, joka itsessään houkuttelee alueelle lisää yrittäjiä. Saman alan toimijat ovat oivaltaneet, että kilpailijoiden kannattaa olla lähekkäin. Asiakkaiden kiertely helpottuu ja aina joku hyötyy. Olavi Tuomen työhuoneen seinä on vuorattu yleiskaavakartalla, jonne tehdään erivärisillä irrallisilla papereilla lisäyksiä ja muutoksia. - Kaavaa todella myös muutetaan. Jos rakennusoikeus loppuu, vaikka lisää tarvitaan, pyritään laajennus järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Liikennejärjestelyt elävät mukana ja yritysten asiakaspysäköintiä varmistetaan parkkikiekkopaikoilla. Edellisen kaupunginjohtajan rooli yritysyhteyksissä Raisiossa on ollut merkittävä. Millaisen roolin uusi ottaa, jää nähtäväksi. Raisio on mukana Turun seudun kehittämiskeskuksessa ja yritysneuvontaa hoitaa seudullisesti Potkuri. Kaarina on sopivan kokoinen Turkuun mennessä saattaa vahingossa ajaa Kaarinan ohi. Matalaa ja avaraa 4 50 EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta *) Tiedot ovat Tilastokeskukselta saatuja tilasto tietoja (vuosilta ), jotka perustuvat tuoreimpaan vuoden 2010 alueluokitukseen.

5 Paikkakunnat paremmuusjärjestyksessä aluetta erehtyy pitämään rauhaisana esikaupunkialueena, vaikka Kaarinassa toimii liki yritystä tuoden hyvinvointia kaupunkiin. Lisää yrityksiä saapuu ja syntyy kiitettävästi. Kauppakeskuksessa toimi van kaupunginviraston neljännessä kerroksessa kaupunginjohtaja Harri Virta kiittelee myös virkamiestensä asennetta yrittäjäystävälliseksi niin rakennustarkastuksissa kuin ympäristövalvonnassakin. Kiitosta saa myös paikallisten yrittäjäjärjestöjen aktiivisuus. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti Turun seudun kehittämiskeskuksen kautta, mutta paikallisesti omassa Kaarinan Kehityksessä. Sen hallituksessa on kolme yrittäjäjärjestöjen edustajaa. Elinkeinopolitiikasta vastaavan kaupunginjohtajan puhe vilisee paikkakunnalla toimivien yritysten nimiä. Kaarina on ihanteellisen kokoinen kunta yhteydenpidon ja päätöksenteon notkeuden suhteen. Ehtii tavata ja tehdä. Parhaillaan Kaarinassa pohditaan kunnan palvelustrategiaa virkamiesten, yrittäjäjärjestöjen, poliitikkojen sekä työmarkkinajärjestöjen kesken. Hyvinvointijohtaja Antti Parpon mukaan palvelustrategiaa viedään hiljakseen siihen suuntaan, että palveluja ostetaan myös ulkoa. Isoin uusi asia on seudullisen palvelusetelin kehittäminen, jossa vetovastuu on Kaarinalla. Mikäli Sitran rahoitus toteutuu, palveluseteli on tarjolla jo ensi vuoden alusta. Hyvä yritysilmasto kulkee käsi kädessä vahvan kuntatalouden kanssa. Kunnan sijainti tikapuilla kertoo yritysilmastosta. Mitä ylempi askelma, sitä parempi ilmasto. Yritysilmastoindeksi koostuu yritysjohtajille lähetetyn kyselyn ja kuntatalouden tunnuslukujen yhdistelmästä. Yhteispisteiden perusteella on syntynyt kuntien rankinglista. Tarkemmat tiedot tutkimuksen synnystä ja sisällöstä löytyvät EK:n verkkosivuilta osoitteesta: 25 VahviNTA Raisio 81 Kaarina 78 Kerava 76 Tuusula 74 Hyvinkää 72 max 100 Kaavaa muutetaan tarvittaessa, sanoo Raision tekninen johtaja Olavi Tuomi. Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ehtii tavata yrittäjiä. Hyvinvointijohtaja Antti Parpo valmistelee yrittäjien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa Kaarinan palvelustrategiaa. Kangasala 70 Lohja 69 Lieto 65 Vantaa 64 Kirkkonummi 64 Kokkola 63 Kehyskunnissa paras yritysilmasto Seinäjoki 63 Tampere 62 Suomen paras yritysilmasto on suurten talousalueiden kehyskunnissa Raisiossa, Kaarinassa, Keravalla ja Tuusulassa. Elinkeinoelämän keskusliiton ensimmäinen Kuntien yritysilmasto -tutkimus laittoi kunnat paremmuusjärjestykseen niiden elinkeinopolitiikan ja talouden tunnuslukujen perusteella. Huonoimmat pisteet 50 kunnan vertailussa sai Kotka. Suurimmista kaupungeista Vantaa oli sijalla yhdeksän, Tampere kolmastoista, Espoo neljästoista ja Helsinki sijalla 17. Jos tutkimuksessa olisi otettu huomioon vain elinkeinopolitiikan onnistumista mittaava kysely, voittajaksi olisi selviytynyt Kokkola. Sen loppupisteitä heikensivät heikot kuntatalouden luvut, ja lopputulokseksi jäi kymmenes sija. Kaarina sai hyvän elinkeinopolitiikan ohella pisteitä erityisesti aloittaneiden yritysten lukumäärästä. Raisio sai parhaan kokonaisarvosanan toteuttamastaan elinkeinopolitiikasta. Tuusulan kokonaissijoitus koheni huomattavasti hyvän kuntatalouden ansiosta. Kaikkein tyytyväisimpiä kotipaikkansa yritysilmastoon ovat suuret teollisuusyritykset. Eniten elinkeinopoliittista ymmärrystä kaipaavat pienet kasvuhakuiset yritykset, jotka kokevat jäävänsä kunnanisien huomiossa isompien varjoon. Selvityksen mukaan kunnat ottavat yritysten tarpeet kohtuullisesti huomioon päätöksenteossaan, mutta päätösten todelliset yritysvaikutukset jäävät liian usein selvittämättä. Eniten korjattavaa löytyy julkisten hankintojen sujuvuudesta ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisesta. Espoo 62 Äänekoski 61 Riihimäki 61 Helsinki 60 Salo 57 Kankaanpää 57 Pori 57 Jyväskylä 56 Nastola 55 Hämeenlinna 54 *) tiedot päivitetty lokakuussa 2010 Janakkala 53 EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta Sastamala

6 KeravaLLA ja TuusulaSSA OSATAAN vastaanotto ja yhteydenpito Kun kaupungin päättäjät ja yritykset tuntevat toisiaan ja pitävät säännöllistä yhteyttä, saadaan aikaan kaikkia hyödyntäviä päätöksiä. Keski-Uudellamaalla yrityksiä kuunnellaan. Keravalle ja Tuusulaan on helppo tulla, tulipa sitten maitse tai lentäen. Eikä satamatkaan kaukana ole. Kaupungit sijaitsevat keskellä ruuhkaisinta Suomea ja siksi molempiin on keskittynyt paljon yrityksiä, joille logistiikka on oleellista. Molemmat kaupungit ovat tehneet yrityksen saapumisen paikkakunnalle mahdollisimman helpoksi. Yhteydenpito jatkuu asettumisen jälkeenkin. Oma vastaanottaja ja aamiaistapaamisia Ei todellakaan ole vahinko, että Kerava menestyy yritysilmastotutkimuksessa, sanoo kaupunginjohtaja Petri Härkönen. Sen eteen on tehty töitä parikymmentä vuotta. On käytetty järkeä ja aivoja ja parannettu yhteydenpitoa koko ajan. Härkönen on ollut Keravan johdossa vasta pari kuukautta, mutta hän tuntee paikkakunnan elinkeinopolitiikkaa, olihan hän tekemässä sitä 2000-luvun alussa kaupungin kehitysjohtajana ja kaupunginjohtajan varamiehenä. Sen jälkeen hän on ollut kunnanjohtajana Vihdissä ja johtotehtävissä yksityissektorilla luvun alkupuolella aloitimme monia käytäntöjä yhteistyössä yritysten kanssa. Kun uusi yritys on tulossa Keravalle, se saa kaupungilta oman vastuuhenkilön, joka hoitaa yrityksen asiat läpi hallintokoneiston. Härkönen kiittelee virkamiesten asenteen lisäksi myös poliittisia päätöksentekijöitä. Reagointi on nopeaa ja joustavaa. Myös yritysjohtajat ovat aktiivisia ja haluavat antaa oman panoksensa tiedonkulkuun. Aamuiset brunssitapaamiset kaupunginjohdon ja yritysten kesken on otettu käyt- Miten yritysilmastoindeksi tehtiin? Yritysilmastoindeksi mittaa kunnan yritysilmaston laatua, sijaintipaikan sopivuutta sekä elinkeinopolitiikan toimivuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta. Yritysilmastoa mittaavat tulokset saadaan yhdistämällä yritysjohtajille suunnattu kysely ja kuntatalouden tunnusluvut yhdeksi indeksiksi. Uuden indeksin avulla kuntien yritysilmaston kehittymistä voidaan seurata vuosittain. Yritysilmastosta esitettiin väittämiä neljästä eri teemasta: yleinen yritysilmasto, päätöksenteon yrityslähtöisyys, yritystoiminnan kannusteet sekä palvelut ja palvelurakenteet. Yritysilmastoarvion lisäksi yritysjohtajilta pyydettiin arvosanaa kunnan harjoittamalle elinkeinopolitiikalle ja sijaintipaikan sopivuudelle. Indeksiin otetut kuntatalouden tunnusluvut ovat yrittäjyysaste (yrittäjien osuus työikäisestä väestöstä), yritykset per asukas, aloittaneiden yritysten osuus yrityskannasta, kunnan toimintakulut per asukas, tuloveroprosentti ja työllisyysaste. Indeksissä kunnat laitettiin ensin järjestykseen kyselytutkimuksen kolmen vastauskokonaisuuden keskiarvon perusteella. Sen jälkeen kunnat pisteytettiin jokaisen kuuden tunnusluvun perusteella. Yrittäjyyttä ja yritystoimintaa kuvaavia tunnuslukuja painotettiin muita enemmän ja lopullisessa indeksissä kuntatalouden luvut vaikuttivat lopputulokseen 2/3 painolla. KERAVA 3. 18,00 Työllisyysaste % 73,2 Yrittäjyysaste % 8,9 Asukasmäärä EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

7 Paikkakunnat paremmuusjärjestyksessä töön muuallakin. Myös muilla foorumeilla esitellään tahtotiloja puolin ja toisin. Kaupungin johto on erittäin aktiivinen vierailija yrityksissä. Näin elinkeinoelämän tarpeet tulevat huomioiduksi päätöksenteossa. Keravalle on keskittynyt paljon varsinaisia logistiikkayrityksiä sekä yrityksiä, joille logistiikka on tärkeää. Toinen keskittymä on rakentumassa elintarviketeollisuuden ympärille. Lisäksi Härkönen kehaisee Keravan elävää keskustaa hyvine palveluineen. Ympäristönäkökulma on tärkeä tiheästi asutussa ja yritysaktiivisessa kaupungissa. Kerava jakaakin vuosittain ympäristöpalkinnon yritykselle, joka kehittää toimintaansa ympäristön huomioon ottaen. Räätälöintiä ja Kehä nelonen Tuusulan virallista elinkeinopolitiikkaa puidaan kunnan ja yrittäjäjärjestöjen yhteisessä elinkeinoneuvottelukunnassa. Se antaa lausuntoja ja linjaa, mutta vaihtaa myös tietoja yritysmaailman ja kunnan tapahtumista. Tuusula on mukana myös Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksessa. Käytännön elinkeinopolitiikka on maanläheisempää ja se liittyy mm. tontteihin, kaavoihin, rakentamiseen ja liikenteeseen. Liiketilojen ja tonttien suhteen yritämme räätälöidä asioita yritysten tarpeiden mukaan, kunnanjohtaja kertoo. Joskus se on melkoista vääntöä, mutta yleensä tulos on molempien tarpeiden mukainen. Hyvät yhteydet liikkua ja keskustella. Kun yritys ottaa yhteyttä ajatuksella, että heidän ideansa voitaisiin toteuttaa Tuusulassa, meiltä istuu heidän kanssaan neuvottelemaan kunnanjohtaja, kuntakehitysjohtaja, kaavajohtaja sekä tekninen johtaja, listaa kunnanjohtaja Hannu Joensivu uusien yritysten vastaanottokomiteaa. Näin saadaan yritykselle monia vastauksia saman tien. Kunnanjohtaja kehaisee kuntansa yrityksiä, onhan siellä Oulun jälkeen maan kannattavinta yritystoimintaa. Tuusulasta löytyy monenlaista rakentamiseen liittyvää liiketoimintaa sekä tietysti logistiikkafirmoja. Tulevaisuuden suuri hanke on lentokentän kylkeen tuleva yrityspuisto Focus. Liikenne on yksi kestokeskusteluaiheista yritysten kanssa. Tierakentamisen määrärahat ovat viime vuosina menneet joko pääkaupunkiseudulle tai maakuntiin, Tuusula on jäänyt väliin, Joensivu harmittelee. Pienempien paikallisten tiehankkeiden lisäksi Tuusula puhuu vahvasti Kehä nelosen puolesta. Sitä tarvitsee laajempikin alue. Vuosaaren sataman liikenne varsinkin ja muukin itä-länsisuunnan liikenne. Uusi väylä toisi Tuusulan kunnalle lisää mainioita liike- ja teollisuuspaikkoja. Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu kuuluu uusien yritysten vastaanottokomiteaan. TUUSULA 4. 18,00 Työllisyysaste % 74,5 Yrittäjyysaste % 11,6 Asukasmäärä EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 7

8 Lillemor Sarin, Sarins Boats Ltd. esittelee Minor Offshoren tuotantotiloja Jarmo Nissille. Kokkolan kehitysjohtajan Jarmo Nissin taustalla rahtialus on lastattavana All Weather Terminalissa. Kaupungin kirjasto avaa reitit tutkimuksen pariin. Tutkimus ja kehitys tukevat tulevaisuutta Kokkola ei pääse kehumaan talousluvuillaan, mutta yrittäjäuskoa ja kotiseutuylpeyttä löytyy. Kannattaa aina sanoa kokkolalaiselle, että on kaupungissa ensimmäistä kertaa. Koska silloin hän ottaa sinua käsipuolesta kiinni ja lähtee kuljettamaan. Vanhan kaupungin korttelit, Vanha raatihuone, Keski- Pohjanmaan kamariorkesteri, osavuotiset kävelykadut, Sakari Oramo, Anu Komsi, teatterin serkusjohto, ostoskeskukset, Ykspihlaja, Vanha Satama, syväsatama, AWT (all weather terminal), sataman teollisuusalue, rantaan nouseva asuntomessualue Kuulet hieman eri painotuksilla, mutta aina kotiseutuylpeydellä kerrottuja tarinoita. Kaupungin talous on tiukalla, mutta uskoa ja yrittäjyyttä riittää. Yritysilmastotutkimuksessa Kokkola sai yrittäjien arvioissa täydet pisteet, mutta kaupungin tunnusluvut tiputtivat sijoituksen kymmenenneksi. Ensimmäiseksi tulosta pääsee selittämään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Nurmi, yrittäjä itsekin: - Kokkolalaiset yrittäjät ovat sellaisia, etteivät niitä pienet vastoinkäymiset hetkauta. On otettu oppia eteläpohjalaisilta EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

9 Paikkakunnat paremmuusjärjestyksessä Vastuuta päätöksenteossa ja yritystoiminnassa Suorasanainen Nurmi yrittää tuoda kaupungin asioiden, varsinkin talousasioiden hoitoon yritysmaailman otetta. Että budjetti on tehty pidettäväksi ja kustannustehokkuuteen pyritään uusia toimintamalleja hakemalla, kaupungin työntekijöiden eneneville sairauspoissaoloille on löydettävä syy jne. Hallituksen puheenjohtajana hän tuntee olevansa näistä asioista vastuussa. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa Nurmi pitää ihan ok:na. Kunta hoitaa perusasiat niin kuin pitääkin. Kaavoitus- ja tonttiasiat ovat kunnossa. Nurmen mukaan kaupunki pitää ainakin 80 prosenttia lupaamistaan asioista. Vaikka kuinka yrittäisi, kääntää Nurmi huomion yrittäjiin itseensä: - Kun kaupunki hoitaa perusasiat, yrittäjän on hoidettava oma osuutensa. Että hoitaa yritystään hyvin, ei elä yli varojensa ja täyttää velvoitteensa. - Mutta totta se on, täällä on aika valoisa olo tulevaisuuden suhteen. Pekka Nurmi pitää tärkeänä yritystoiminnan sekä työvoiman kannalta sitä, että terveyden- ja lastenhoito, koulut sekä muut peruspalvelut ovat kunnossa. Ihan toinen asia sitten onkin, pitääkö kaupungin itse tuottaa kaikki tarjoamansa palvelut. Nurmi haluaisi Kokkolaan Steiner-koulun, se olisi yksi vetovoimatekijä perheiden valitessa kotikaupunkiaan. Kauppa pitää keskustan elävänä Kierrokset urheilijataustaisen vauhdikkaan Nurmen sekä syväsydämisen matkailupomo Kaija Jestoin kanssa Kokkolassa ovat hyvä vetäisy tähän rantaseutuun. Asioiden ääreen palataan kehitysjohtaja Jarmo Nissin kanssa. Heti alkuun hän muistuttaa, kenet Kolumbus tapasi ensimmäiseksi tullessaan Amerikkaan. Kokkolalaisen nahkakauppiaan. - Meillä on vahva kaupanteonperinne, Nissi toteaa ja viittaa tiiviin ydinkeskustan kauppakeskuksiin. Kokkolassa on ollut isoja paikallisia rakennusliikkeitä, jotka ovat tuottaneet ja rakentaneet tiloja ja hankkineet niihin yrittäjiä. Kaupungin puolelta kaavoitus on tukenut tätä kehitystä. Keskusta on pysynyt elävänä. Muutenkin tonttipolitiikassa ja maanrakennuksessa kaupungin on oltava joustava. Tosin joskus kiihkeinä vuosina piti pohtia tarkemmin. - Tonttitarjonnassa on oltava valinnanvar aa, vaikka keskitämmekin samankaltaisia toimintoja tietyille alueille. Tarjolla on vaihtoehtoja ja byrokratiasta ei tule estettä. Päätöksenteko reagoi nopeasti, kunhan poliitikoille on kunnon perusteet. Malttia tutkia ja kehittää Nissin mukaan Kokkolalla on ollut malttia vaurastua. 90-luvun lamassa yritykset eivät saaneet suoraa yritystukea, vaan silloin satsattiin koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Tuolloin opittiin toimintamalleja, joita käytetään edelleen. Kokkolanseudun Kehitys Oy sekä Teknologiakeskus Ketek Oy ovat yrittäjille hyviä kumppaneita tuotekehityksessä, johon yksittäisellä yrityksellä ei yksin olisi varaa. - Elinkeinotoimintaan on Kokkolassa todella panostettu, mikä heijastuu osaltaan tällä hetkellä kaupungin taloudessa. Mutta menestyvän yritystoiminnan myötä yhteisövero kasvaa. Tällä hetkellä tutkitaan ja selvitetään, miten läheltä löytynyttä litium-esiintymää voidaan hyödyntää paikallisesti niin, ettei raakaainetta viedä muualle vaan jalostetaan mahdollisimman pitkälle paikan päällä ,75 Työllisyysaste % 66,0 Yrittäjyysaste % 10,5 Asukasmäärä Yhteydenpito edistää yritysilmastoa Valtaosa kyselytutkimukseen vastanneista yritysjohtajista tunsi mielestään hyvin kotikuntansa elinkeinopolitiikan. Yritysilmasto koetaan sitä paremmaksi, mitä paremmin vastaajat tuntevat oman kotikuntansa elinkeinopolitiikan. Oman kuntansa elinkeinopolitiikan ja päättäjät hyvin tuntevat antoivat kyselyssä asteikolla yhdestä viiteen keskiarvoksi tasan kolme. Erittäin huonosti kunnan elinkeinopolitiikan tuntevien arvosana oli vain 2,17. Suuret pieniä tyytyväisempiä Suuret yritykset ovat pieniä tyytyväisempiä kotikuntansa elinkeinopolitiikkaan. Parhaan arvosanan paikkakuntansa elinkeinopolitiikalle antoivat yli 250 henkeä työllistävät yritykset. Kaikki alle 50 henkeä työllistävät yritykset antoivat pisteitä alle keskiarvon. Yritysilmasto erilainen eri toimialoilla Teollisuusyritykset kokevat yritysilmaston muita aloja myönteisemmin. Rakentamisessa yritysilmastoväittämien keskiarvo oli toimialoista selvästi matalin ja teollisuudessa korkein. Suhdanteiden vaikutusta ilmastoon kysely ei suoraan mittaa. Hyvä sijainti korvaa huonon politiikan Yrityksen kannalta ihanteellinen sijaintipaikka ei välttämättä takaa hyviä kokonaispisteitä kunnan elinkeinopolitiikalle. Huonosta yritysilmastosta huolimatta yritys voi menestyä, jos se sijaitsee sopivien kulkuyhteyksien äärellä tai sillä on riittävästi työvoimaa tarjolla. KOKKOLA EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 9

10 TAMPERE ,00 Työllisyysaste % 65,1 Yrittäjyysaste % 5,9 Asukasmäärä Tredea hoitaa Pirkanmaan seudulla elinkeinopalveluja ja kehittämistä. Yrityspalvelupäällikkö Raimo Vähämaa helpottaa uusien yritysten sijoittumista seudulle. Pirkanmaalla pelata Pirkanmaalla elinkeinopolitiikkaa hoidetaan globaalin suurella ja virtaviivaisella kouralla seudullisesti ja monella herkällä kädellä paikallisesti. Vastikään perustettu seudullinen kehittämisyhtiö Tredea tuottaa palvelut kahdeksalle kuntatilaajalle. Tredean yrityspalvelupäällikkö Raimo Vähämaa suhtautuu hieman epäillen yritysilmastotutkimukseen. - Yleensä suuret kaupungit eivät niissä menesty. Tampere kipusi 13. sijalle ja muista suurista edellä oli vain Vantaa. Vähämaalla on perusteluja: - Pienillä paikkakunnilla kunnan elinkeinoasiamiehet tunnetaan henkilökohtaisesti. Näin suurissa kaupungeissa jäämme pakosta kaukaisemmiksi. Suurilla paikkakunnilla tonttipolitiikka on tiukempi. Kaupunkikuvan takia yrittäjä ei aina saa toivomaansa peltihallia haluamaansa paikkaan ja se suututtaa. Vetovoimaa on riittänyt Suurista kaupunkiseuduista viimeisenä Tampere perusti seudullisen elinkeinokehitysyhtiö Tredean reilu vuosi sitten. Ei ollut aiemmin tarvinnut, alueen vetovoima oli tuonut investointivirtoja ovista ja ikkunoista. Yrityksiä on muuttanut seudulle niin kotimaasta kuin muualtakin. - On oltu tarpeeksi lännessä ja tarpeeksi etelässä, Vähämaa esittelee suotuisaa sijaintia. Mutta tosissaan globaaliin kisaan uusista yrityksistä kahdeksan kuntaa päätti lähteä yhteisvoimin. Kansainvälisiä yrityksiä houkutellaan yhdessä sekä kotoutetaan alueelle virtaviivaisen räätälöidysti yhden luukun periaatteella. Järkevästi yhteisesti organisoituja ovat yritysten elinkaaren eri vaiheisiin liittyvät palvelut: synnytykset, kasvunedistys, naittaminen sekä omistajan vaihto. Naimatahoina yrityksille tarjotaan niin innovaatioputkea kuin pääomasijoittajia. Kuntarajoilla seudullisuus punnitaan Muualla perustajakuntien elinkeinohenkilöstö on yleensä siirtynyt uuden yhtiön leipiin, mutta ei Pirkanmaalla. Jokaiseen kuntaan jäi elinkeinojohtaja pitämään yhteyttä paikalliseen yrittäjärajapintaan. Seudullinen ja paikallinen yrityspalvelu toimivat sulavasti sisäkkäin. - He toimivat kunnissa tilaajina ja me tuotamme heille palveluja, kiteyttää Vähämaa. Lisäksi paikalliset elinkeinopomot tuovat paikalliseen päätöksentekoon yrityselämän näkökulmaa. - Katsovat, että kaavoituksessa ja muussa maankäytössä pysyvät yrityselämän tarpeet mukana. Tosin kuntarajat ne tökkivät tiukan paikan tullen täälläkin, vaikka kuinka seudullisesti yhdessä tehtäisiin. Tahtoo se piuhan veto jäädä oman kunnan rajalle, vaikka tarve jatkuisi naapuritontilla, mutta naapurikunnan puolella. Miettimisiä kyselemään Kangasala ylsi tutkimuksessa seitsemän sijaa isoa naapuriaan Tamperetta edelle. - Tottakai, toteaa kesäpäiväisen Kangasalan elinkeinopomo Lasse Silván. - Täällä ollaan inhimillisesti iholla, omaäänisesti oman kunnan yrittäjien keskellä. Pienet yritykset eivät hevillä EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

11 Paikkakunnat paremmuusjärjestyksessä Kangasalan elinkeinojohtaja Lasse Silván kuuntelee tarkalla korvalla oman kunnan yrityksiä. Vehoniemen näköalatornista näkyy Tampereelle saakka. an kahdella kentällä lähde miettimisiään Tampereelle kertomaan, eivät tule edes tänne. On käveltävä paikan päälle kyselemään. Erilaisten teemojen ympärillä pyörivillä yritysvierailuilla pääsee kiinni siihen, mikä on juuri nyt mietinnässä. Mutta ei Silván seudullista elinkeinopolitiikkaa väheksy, hoitaahan Tredea asioita suuremmalla kauhalla, sellaisella, jolle kenelläkään yksin ei ole varaa. Lähiasiat hoidetaan lähellä Kunnan ja yrityselämän yhteisestä toiminnasta riittää konkreettisia esimerkkejä. Kun keskustan vanha liiketalo päätettiin rakentaa uudelleen kulttuurikeskukseksi, elinkeinopomo piti huolta, että tilaan tulee myös liiketilaa. Kangasalan keskustan yrittäjät valittivat, että Tampereelle bussilla töihin menijät jättivät autonsa päiväksi parkkiin paikallisten kauppojen eteen. Päivällä kaupoissa asioivat joutuivat viemään autonsa kauemmas. Yhteistuumin luotiin uusi pysäköinti-infra ja kunnallinen pysäköintivalvonta sitä ylläpitämään. Kun torikauppiaiden autoille saatiin vielä toriajaksi paikat, lähes kaikki ovat tyytyväisiä. Kilpailu pitää palvelut kunnossa Kangasalan vastuulle on jäänyt seudun itäpuolisen elinkeinovoimaisuuden vahvistaminen. Uusia yrityksiä ollaan valmiita ottamaan. Kallion teollisuusalue Kuntien ja yritysten yhteistyössä kehitettävää on tehty rakennuksia vaille valmiiksi, joten tulijalta jäävät kalliit maanrakennusinvestoinnit pois. - Jaa, että kilpailua seudun kuntien kesken? Silván ihmettelee kysymystä. Totta kai on. Sehän pitää meidät kunnissa pirteinä palvelujen tarjoamisen suhteen. Haastattelupäivänäkin Silvánilla menee iltatöiksi. Paikallisen yrittäjäjärjestön hallituksen kokouksessa hän kertoo, mitä kaikkea kunnanvirastossa on suunnitteilla. Ja kerää eväitä päätöksentekoon saman tien. KANGASALA 6. 19,50 Työllisyysaste % 71,8 Yrittäjyysaste % 13,9 Asukasmäärä Kuntien yritysilmastoon vaikuttaa merkittävästi, kuinka hyvin kunnat ja yritykset ymmärtävät toistensa toimintaa ja tavoitteita. Kunnille tärkeät työnantajat pidetään yleensä melko hyvin perillä kuntapäättäjien pyrkimyksistä ja suuret yritykset saavat viestinsä perille, mutta pienemmät yritykset jäävät helposti yhteistyön ulkopuolelle. Kuntien yrittäjyystuntemus on parantunut, mutta kunnilla on edelleen vaikeuksia arvioida elinkeinopolitiikan vaikuttavuutta ja ennakoida tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia. Yksi yritysilmaston kannalta keskeinen tekijä on osaavan työvoiman saatavuus. Jos ammattiosaajista on puutetta, yritykset kokevat helposti yritysilmaston heikoksi. Aloittavien yrityksien tarpeet on tiedostettu, mutta rahoitusjärjestelyihin yritykset saavat hyvin harvoin mitään tukea kunnalta. Yritysilmastotutkimuksen avoimista palautteista käy selvästi ilmi, että julkiset hankinnat ja palvelurakenteiden muutokset ovat monessa kunnassa vasta harjoitteluvaiheessa. Hankintoja ei osata tai haluta kilpailuttaa kunnolla, eikä yksityisiä palveluntuottajia hyödynnetä riittävästi. EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 11

12 K o l u m n I PK-johtaja Pentti Mäkinen, EK Hyvä yritysilmasto syntyy avoimella yhteistyöllä Yritysilmastovertailussa huonosti menestyneiden kuntien kannattaa miettiä, miten ne voisivat toimia paremmin yritysten hyväksi. Kunnan elinkeinopolitiikka saattaa sinänsä olla kunnossa, mutta muut kunnat vain täyttävät tehtävänsä taitavammin. Menestyvät yritykset luovat perustan kuntalaisten hyvinvoinnille. Lisäksi tarvitaan monipuolisia palveluja. Nämä tekijät yhdessä synnyttävät myönteisen, yrityksiä kuntaan houkuttelevan kierteen. Arviot yritysilmastosta perustuvat yritysten omakohtaisiin kokemuksiin. Kuntien hyvätkään tarkoitukset eivät tuota tulosta, jos yritykset eivät niitä oivalla. Mainoslauseiden on vastattava todellisuutta. Uusia toimitiloja tai uutta tonttia tarvitsevalle yritykselle pitää pystyä vastaamaan nopeasti. Investointia suunnitteleva yritys ei voi jäädä odottelemaan päätöksiä pitkiksi ajoiksi. Pahimmassa tapauksessa hanke kariutuu tai naapurikunta nappaa sen itselleen. Rakennemuutoskaupunki Kuntien on kerrottava yrityksille esimerkiksi liikenne- tai rakennushankkeistaan hyvissä ajoin, jotta mahdollisten haittojen minimoinnista voidaan sopia. Tällainen ns. yritysvaikutusten arviointi unohtuu valitettavan usein kokonaan. Vähäiseltäkin näyttävä seikka saattaa mullistaa yrittäjän arjen. Hyvää yritysilmastoa ei voi rakentaa tukien varaan. Ne vääristävät kilpailua ja käyvät kalliiksi veronmaksajille. Laadukkaat palvelut, osaava työvoima sekä turvallinen ja viihtyisä elinympäristö vetävät puoleensa. Yritykset ja niiden työntekijät arvostavat yhä enemmän terveydenhuoltoa, koulutusta, liikennepalveluja ja päivähoitoa. Kunta voi tukea yrityksiä monella tapaa: neuvoa yrittäjiksi aikovia, tarjota palveluja kansainvälistymiseen, helpottaa sijoittumista kuntaan tai jo siellä toimivan yrityksen laajentumista, lisätä vetovoimaa yritysten ja kunnan yhteismarkkinoinnilla Avoin ja luottamuksellinen yhteistyökulttuuri synnyttää suotuisan yritysilmaston. Henry Lindelöf visioi Kotkalle uutta tulevaisuutta vahvassa yhteisymmärryksessä päättäjien ja virkamiesten kanssa. Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf on juuri oikea vauhtiveikko visioimaan yritysilmastotutkimuksen viimeiselle sijalle jääneen Kotkan tulevaisuutta. Hän ymmärtää, että suurteollisuudesta ikiaikansa palkkansa saanut kotkalainen saattaa pitää nyt edistettäviä hankkeita huuhaana. Ankaran rakennemuutoksen koettelema kaupunki tarvitsee ankaraa tahtotilaa uuteen menestykseen sekä huimia suunnitelmia. Suunnitelmia ei kuitenkaan ole rakennettu tyhjän päälle. - Kotkan tietävät kaikki. Meillä on meri, Junnu Vainio, vahvaa kulttuuria ja teollisuuttakin, yhä, Lindelöf kertaa kaupungin vahvaa imagoa. Vankasta kulttuuripohjasta kertoo esimerkiksi se, että kaupungissa toimii peräti viisi puhallinorkesteria. Tulevaisuus tulee idästä Varsinainen mahdollisuus kaupungille on paitsi sijainti meren rannalla myös keskeinen paikka Helsingin ja Pietarin välisellä kehityskäytävällä. Paperiteollisuuden ulosliputuksessa Kotka luottaa logistiseen sijaintiinsa EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

13 Paikkakunnat paremmuusjärjestyksessä KOTKA ,50 Työllisyysaste % 63,0 Yrittäjyysaste % 6,9 Asukasmäärä Lahti 50 Järvenpää 49 Oulu 48 Jämsä 47 Porvoo 46 Ulvila 46 Mikkeli 45 *) tiedot päivitetty lokakuussa 2010 Vaasa 45 Turku 43 Kotka nousee siivilleen Iisalmi 39 Rauma 39 Kajaani 43 Lappeenranta 38 Kotkasta hävisi tuhansia työpaikkoja muutaman vuoden aikana. Suurteollisuuspaikkakunnan elvyttäjiä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, mutta tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan suurta uskallusta myös kaupungilta. Me olemme paalupaikka ja sitä työstämme. Suuri tapaus tulee olemaan Haminan ja Kotkan satamien yhdistäminen samaan yhtiöön. Tällä hetkellä kaupunkiin perustetaan 400 uutta yritystä vuodessa ja niistä joka kymmenes on venäläinen ja liittyy sataman bisneksiin. Kotka kääntyy vahvasti Pietariin päin. - Me olemme Pietarin portti länteen. Venäjältä Saksaan rakennettavaa kaasuputkeakin lasketaan mereen Kotkan satamasta, Lindelöf hehkuttaa. Kantasatamasta kulttuurisatama Linkkejä Pietariin on monella alalla. Pietarin yliopiston kanssa on vireillä elinkeinoelämään ja tutkimukseen liittyviä hankkeita. Pietarin maineikkaan Venäläisen taiteen museon kanssa on tehty vuosia kestävä yhteistyösopimus, jonka tuloksena museo tuo näyttelyn merikeskus Wellamoon. -Vanhasta Kantasatamasta syntyy Kulttuurisatama, johon keskittyvät venäläinen liiketoiminta sekä jopa sata luovien alojen yritystä. Kyseessä on noin 20 hehtaarin ja parinsadan miljoonan kumppanuushanke ravintoloineen, kylpylöineen ja tapahtuma-areenoineen. Meri yltää aivan Kotkan keskustaan ja se on hyödynnettävä. Jo tähänastinen keskustan kehittäminen on huomioitu, Kotka sai vuonna 2009 Elävä keskusta -palkinnon. Katukotkalaista huimaa Kotka on palkansaajien kaupunki, johon olisi nyt juurrutettava yrittäjähenkeä. Yrittäjyyskasvatus on aloitettu kouluissa. Kaupunginjohtaja kehuu poliittisia päättäjiä siitä, että uusille suurille suunnitelmille on löytynyt perusluottamus ja hyvä eteenpäin vievä yhteishenki. Kehuja saa myös kaupungin kehittämisyhtiö Cursor ja johtajansa Hannu Karavirta. Peruspalveluista on toki pidettävä huolta, mutta elinkeinoelämä on saatava jaloilleen niitä maksamaan. Kaupungin johdolta vaaditaan uusia ratkaisumahdollisuuksia ja Lindelöfiltä niitä löytyy. Vaikka katukotkalaista huimaa. HeikoinTA Nokia 38 Imatra 37 Joensuu 36 Raahe 36 Hamina 35 Kemi 33 Kuopio 33 Kouvola 32 Rovaniemi 31 Forssa 31 Pietarsaari 30 Kotka 18 Kuntien ja yritysten yhteydenpito parantaa yritysilmastoa. Kunnan sijainti tikapuilla kertoo yritysilmastosta. Mitä ylempi askelma, sitä parempi ilmasto. Yritys ilmastoindeksi koostuu yritysjohtajille lähetetyn kyselyn ja kuntatalouden tunnuslukujen yhdistelmästä. Yhteispisteiden perusteella on syntynyt kuntien rankinglista. Tarkemmat tiedot tutkimuksen synnystä ja sisällöstä löytyvät EK:n verkkosivuilta osoitteesta: EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 13

14 Espoolaisen Leppävaaran koulun ja ABB:n yhteistyöllä on molempia palveleva tavoite: esitellä oppilaille, että tekniikan alalla on mielenkiintoisia työpaikkoja ja monenlaisia uratarinoita. Siis houkutella alalle ja töihin. Koulu tutustuu yritys Yritysyhteistyön kohde ovat oppilaat, mutta tässä jutussa on aloitettava opettajista. Vaikka opettajat yleensä tietävät paljon, heille saattaa jäädä elinkeinoelämän osalta pimentoja, toteaa opinto-ohjaaja Annikki Halme. Esimerkiksi nykyaikaisen teollisuusyrityksen toiminnasta ei ehkä ole selkeää käsitystä. Jotta yläkoulun oppilaat saisivat tulevaa uravalintaansa varten monipuolista tietoa, Leppävaaran koulusta ABB:lle työelämään tutustumiseen lähtivät ensin opettajat. Tämä tapahtui keväällä 2010, mutta muuten yritystoimintaan perehtymistä Leppävaaran koululla on ollut eri muodoissa 1990-luvulta lähtien. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Mervi Maijala on laveasti työelämäyhteistyöaktiivi. Palvelualat, kauppa ja ravintolat ovat tulleet tutuiksi, mutta teollisuus ja teknologia olivat jääneet vähemmälle. Minä halusin yhteistyökumppaniksi teknologiayrityksen, Maijala sanoo. Taloudellisen tiedotustoimiston koulucoachin Mikko Hakalan kautta löytyi ABB Pitäjänmäeltä. Tehdasvierailu avaa silmiä ABB on vuosikausia tehnyt oppilaitosyhteistyötä, mutta lähinnä teknisen alan oppilaitosten kanssa. Yläkoulun kanssa yhteistyömuodot löytyivät kuitenkin sulavasti. Ensimmäiseksi Leppävaaran koululta lähti pari opettajaa ope-tet:iin ABB:lle. Keväällä ysiluokilla oli teemapäivät, jolloin he tutustuivat ABB:hen ensin nettisivujen kautta ja sitten vierailulla. Yritysvierailulla he kuulivat perustietojen lisäksi erilaisia uratarinoita sekä pääsivät tutustumaan itse tehtaaseen. Se oli monelle tärkeä kokemus; Opo Annikki Halme ESPOO ,50 Työllisyysaste % 73,4 Yrittäjyysaste % 5,8 Asukasmäärä EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

15 TEEMANA koulu-yritysyhteistyö maailmaan Historian ope Mervi Maijala nähdä nykyaikaista siistiä ja puhdasta tehdastyötä, Annikki Halme sanoo. Tänä lukuvuonna Leppävaarasta matkaa ABB:lle myös seiskaluokkia, jotka pääsevät fysiikan työpajaan. Fysiikan työpajassa voi käytännössä testata erilaisia sähköilmiöitä, kuten Ohmin lakia. Kaikki koulun opettajat tulevat vierailemaan ABB:lla, Mervi Maijala lupaa. Jo aiemmin koko opettajakunta on käyttänyt VESO-päiviään (virkaehtosopimuksessa määriteltyä työaikana tapahtuvaa toimintaa) tutustumalla erilaisiin yrityksiin. Näin saammeerilaisista työpaikoista näkemystä, jota tietysti voimme käyttää varsinaisessa opetustyössä ja pohtiessamme oppilaiden kanssa heidän urasuunnitelmiaan, Maijala toteaa. Uratarinat herättämään kiinnostusta Leppävaaran koulun kontaktihenkilö ABB:llä on diplomi-insinööri Heidi Pääkkönen. Tehdasvierailut ja fysiikan työpajakäynnit ovat olennainen osa oppilaitosyhteistyötä, onhan kyse työnantajamarkkinoinnista. Tarvitsemme tulevaisuudessa hyviä työntekijöitä ja teknologiaalaa on tehtävä tutuksi jo yläkoulussa. Uratarinat sekä eri ammatteihin liittyvien tehtävien esittelyt on koottu herättämään kiinnostusta alalle. Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan Espoon kaupungilla ei ole erillistä ohjeistusta koulujen yrittäjyyskasvatuksesta, vaan se sisältyy opetussuunnitelman aihekokonaisuuteen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Kaikki espoolaiset koulut noudattavat kansallista opetussuunnitelmaa, jonka tarkempi toteutus on määritelty koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Yrittäjyyskasvatuksen ja yritysyhteistyön toteutustavat ja painotukset ovat kuitenkin yksittäisten opettajien ja rehtorien ratkaisujen varassa, sanoo Espoon sivistystoimen kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, joka itse on väitellyt aiheesta. Hän uskoo, että espoolaiset kodit ymmärtävät hyvin yrittäjyyskasvatuksen tarpeen tulevaisuuden työelämän taitojen ja elämänhallintataitojen kartuttajana. Hän pitää tämän vuoksi tärkeänä, että yrittäjyyskasvatukseen kannustetaan ja että asia on riittävästi esillä myös koko koulutoimen tasolla. Espoo oli mukana pääkaupunkiseudun Yrityskylä-hankkeessa ja hahmottelee YES-keskushanketta paikallisten yrittäjäjärjestöjen sekä kauppakamarin kanssa. - Konkreettisinta olisi saada projektihenkilö, joka jalkautuisi yrittäjyysteeman kanssa koulujen avuksi. EK:n jäsenyritysten yhteistyö perusopetuksen kanssa, % Oppilaita TET-jaksolla Oppilasvierailut Opettajavierailut Opetus oppilaitoksessa *) Kumppanuus Opettajia työelämäjaksolla Yhteiset projektit 0,3 0,1 3,5 3,0 2,9 7,4 33, %-osuus yrityksistä *) Kummitoiminta, kumppanuussopimukset, stipendit, materiaalija laitehankinnat sekä muu taloudellinen tuki Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2008 Nuoret haluavat tulla työelämän iholle Yksi suomalaisen perusopetuksen tärkeä tehtävä on herättää jokainen oppilas kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan. Siinä auttavat mm. omakohtainen tuntuma työelämään, hyvät esimerkit ja monipuoliset oppimiskokemukset. Opinto-ohjaajien rinnalla koko kouluyhteisön tulisi tukea nuorten tulevaisuuden valintoja. EK:n yritysilmastoselvityksessä yritysjohtajat toivoivat kunnilta aktiivisempaa roolia koulujen ja yritysten yhteistyön tiivistäjinä. Oppilaita voidaan tuoda työelämän iholle monin keinoin: TET-jaksoilla, työpaikkavierailuilla, yrittäjien koulussa pitämillä oppitunneilla, kummiluokkatoiminnalla, kumppanuussopimuksilla, yhteisprojekteilla Työelämään tutustumisen TET-jaksot ovat tällä hetkellä yleisin yhteistyön muoto. Muut odottavat vielä lähtökuopissaan. EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 15

16 Urakoista tietoja jo etukäteen Vaasan katutoimen ja paikallisten maanrakennusyrittäjien yhteistyötä siivittävät selkeät laatuvaatimukset ja kriteerit, luottamus, avoimuus ja vankka ammattitaito. Niitä on opeteltu puolin ja toisin. Monissa maanrakennusyrityksissä varaudutaan syksyisin lomautuksiin. Maanrakennuspalvelut Risberg Oy:ssä eikä monessa muussakaan Vaasan alueen maanrakennusfirmassa siihen ole tarvetta. Kaupungin urakka pitää yrityksen perusporukan töissä. Kaupungilla on mahdollisuus yksityisiä paremmin ajoittaa töitänsä talviaikaan. Se tuo meille peruskuormituksen talvikaudeksi, kiittelee toimitusjohtaja Ari Mäkelä MRP Risberg Oy:stä. Paikallistenkin kynnet pystyvät Vaasan katutoimi ja paikalliset urakoitsijat kokoontuvat pari kertaa vuodessa keskustelemaan. Tilaisuudessa kaupunki kertoo, millaisia hankkeita siellä on parin vuoden sisällä suunnitteilla. Ajatuksia vaihdetaan puolin ja toisin. Urakoitsijat osaavat varautua ja pitää työntekijä- ja konekantansa valmiina. Maakunnan alueella on vajaa kymmenen yritystä, jotka yleensä osallistuvat kaupungin katutoimen tarjouskisaan. Oleellista on myös se, millaisia kokonaisuuksia kaupungin tarjouspyynnöissä tulee laskentaan. Kaupunki pyrkii pilkkomaan urakoita sellaisiksi, että nii- 50 kuntaa

17 TEEMANA kuntien hankinnat MRP Risberg Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkelä oppi kaupungin hommissa, ettei kaikki kokoustaminen ole turhaa vaan tärkeää tiedon siirtämistä. Katutoimenjohtaja Markku Litmanen oppi yksityisellä puolella ainakin sen, ettei yritys ole pankki. Laskuja ei enää makuuteta virkamiesten pöydillä. hin paikallistenkin urakoitsijoiden kynnet pystyvät, Ari Mäkelä kertoo. Esimerkkinä hän osoittaa seinällä olevaa asuntoalueen karttaa. Esimerkiksi tämä voitaisiin jakaa kolmeen osaan ja pyytää kullekin osalle oma tarjous. Silloin paikalliset urakoitsijat voivat toimia omalla alueellaan pääurakoitsijoina. Mäkelä antaa kaupungille kiitosta myös siitä, että kaupunki yleensä ottaa urakoita hanskaansa koordinoimalla kaiken alueelle tehtävän maanrakennustyön. Samassa tarjouspyynnössä ovat mukana sekä puhelin- ja sähkökaapelit että vesi- ja viemäriputket. Tarjouspyynnöissä selkeät kriteerit Vaasan katutoimen johtaja Markku Litmanen vahvistaa, että vuoropuheluista yrittäjien kanssa on hyötyä molemmille osapuolille. Kun kaupungin infra-alan rakennus- ja kunnossapitoprojekteja on tiedossa jo etukäteen, yrittäjät voivat kehittää toimintaansa ja investoida sen mukaan. Yrittäjien kanssa on käyty läpi kaupungin hankintatapoja ja varsinkin urakoitsijoilta vaadittavia laadullisia tekijöitä. Kun ne täyttyvät, pääsee aina kisaan mukaan tarjoamaan, Litmanen toteaa. Pelkkiä koneenkuljettajia emme tarvitse, urakoihin on pystyttävä tarjoamaan myös työnjohtokokemusta ja pätevyyttä. Litmanen ei kritisoi uutta hankintalakia. Se ohjaa vain tapaa hoitaa kilpailutus. Oleellista on se, mitä tarjouksessa vaaditaan. Asiat sovitaan ennen laskentaa, näin voimme kohdella tarjoajia tasapuolisesti. Tarjouskisan päätyttyä tehdään päätös. Vaihdossa oppii Markku Litmanen on siitä harvinainen kaupungin virkamies, että hän käväisi 29 virkamiesvuoden jälkeen töissä yksityisellä puolella. Salibandykaveri kysäisi, tulisiko Litmanen vetämään hänen firmaansa yhdeksi vuodeksi. Sattumalta paikka oli sama, jolla Ari Mäkelä nyt istuu MPR Risberg Oy:ssä. Mäkelä oli siirtynyt tuolloin taas kaupungille vetämään asuntomessuprojektia. Markku Litmanen oli niin turhautunut kaupungin tilaaja-tuottajakokeilun kokousrumbaan, että oli valmis vaihtoon. Erittäin hyödyllinen kokemus, Litmanen kiittelee, vaikka palasi kaupungille takaisin ja aloitti nykyisessä työssään. Yksi merkittävimpiä oppeja oli, että yritys ei ole pankki. Siitä lähtien olen korostanut virkamiehillemme, että kun urakassa sovitut asiat on tehty, rahan on liikuttava välittömästi. Firmat eivät kestä sitä, että kaupunki makuuttaa laskuja pöydän kulmalla. Myös kustannustaju laajeni. Litmanen sanoo oppineensa ymmärtämään, mistä urakoitsijoiden kustannukset syntyvät. Oli myös hienoa nähdä, että kun yritykseen luotetaan, se saa töitä. Hinta ei aina ollut tärkein kriteeri. Entä mitä Ari Mäkelä oppi kaupungin hommissa? Kaiken byrokratian keskellä oli Kuntien hankinnoissa pyörii miljardipotti Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät Suomessa vuosittain hankintoja arviolta 31 miljardilla eurolla. Kuntien osuus kokonaispotista oli noin 15 miljardia euroa vuonna Suuria menoeriä kunnille ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut sekä rakennushankkeet. Julkisten hankintojen tarkkoja euromääriä ja jakautumista aloittain ei tiedetä, koska mikään taho ei tiettävästi tilastoi niitä. Tilastoinnille olisi tarvetta. Koska hankinnoissa joka tapauksessa pyörii valtavat summat rahaa, ei ole lainkaan yhdentekevää, mitä ja miten kunnat ostavat. EK kannustaa kuntia vahvistamaan osto-osaamistaan ja suosimaan innovatiivisia ratkaisuja. Hankinnoissa juututaan liian helposti vanhoihin käytäntöihin ja uomiin. VAASA ,00 Työllisyysaste % 68,9 Yrittäjyysaste % 4,5 Asukasmäärä myönnettävä, että kokouksissa istumisista on hyötyä ja tieto kulkee, Ari Mäkelä kehaisee. Ja voisimmehan me täällä yksityispuolellakin dokumentoida näitä töitä paremmin. EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 17

18 Hoitakaa hommanne, virkamiehet. P ä ä t t ä k ä ä, päättäjät Yrittäjän kunnalta kaipaamat asiat ovat pieniä mutta tärkeitä, sanoo yrittäjä, Meka Pro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Paturi. Samalla hän miettii, onko Oululla elinkeinopolitiikkaa ollenkaan. EEi Jorma Paturi paljoa kaipaa. Suojatietä teollisuusalueelle saattelemaan työntekijät turvallisesti kävelytien puolelle, pikkuisen isompaa liittymää tontilta kadulle, että rekat mahtuvat siitä kääntymään tarvitsematta ajaa nurmikon kautta. Ja vaikka soittoa etukäteen, ennen kuin kaupungin linjastojen kaivajat tulevat ja aukaisevat kadun tehtaan sisäänkäynnin kohdalta. Että kaupungin elinkeinovirkamiesten vastausvalikoimaan mahtuisi muitakin sanoja kuin ei. Metallipaja ICT-kaupungissa Jorma Paturi kutsuu yritystään metallipajaksi. Kaapelihyllyjä valmistava, noin 20 miljoonan euron vuosiliikevaihtoa pyörittävä ja 60 henkeä työllistävä perheyritys on malliesimerkki innovatiivisesta ja kasvuhakuisesta perusteollisuusyrityksestä, joka on vauhdilla kansainvälistymässä. Tuotannosta 30 prosenttia menee vientiin. Uusi tuotantolaitos on aloittamassa Pietarissa. Oulun kaltaisessa ICT-imagoaan vaalivassa kaupungissa Meka Pron tapaiset omia tuotteita valmistavat yritykset ovat kuitenkin näkymättömiä. Oulu on tosi hieno paikka toimia, mutta täällä on ICT-krapula. Kaupungin strategiat painottavat innovointia ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja keskiössä on teknologiateollisuus. Kaupungin listaamista työpaikkaluvuista Paturi ei löydä perusteollisuutta, ellei kaapelihyllyjen tekoa lasketa teknologiateollisuuden alihankinnaksi. Mitä kuuluu? Yritykset kyllä pärjäävät ilman kaupungin apuja, mutta odotus on, että kaupunki pitää toimintainfran kunnossa myös perusteollisuudelle. Kadut, tiet, liittymät ja suojatiet. Paturi teki vuonna 2008 lautakunta-aloitteen suojatiestä, jota pitkin työntekijät pääsevät turvallisesti tien yli kävelytielle. Kahteen vuoteen ei kuulunut mitään, mutta kun hän soitti ja tiedusteli asiaa, vastaus oli: ei. Olisihan se kiva, jos kaupungin paristasadasta elinkeinotoimen virkamiehestä joku kävisi joskus kysymässä, mitä kuuluu. Voisihan kaupunki esitellä myös omia hankkeitaan, jotta voisi keskustella, olisiko niissä yhteistyömahdollisuuksia. Paturin mielestä poliittisia päättäjiä vaivaa uskalluksen puute ja päättämättömyys. Esimerkiksi Kallioparkista pitäisi saada nopea päätös, koska se laukaisisi nopeasti uusia rakennusprojekteja ja muuta liiketoiminta-aktiivisuutta sekä pitäisi keskustan elävänä. Kaupungin ylin johto ymmärtää yrittäjien näkökulmaa. Kaupungin keskijohdosta alaspäin virkamiehet eivät halua olla yhteistyöhaluisia tai ottaa tehtäviä hoidettavakseen. Ei siinä voi puhua elinkeinopolitiikasta, se on vain huonoa viranhoitoa EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

19 TEEMANA yrittäjäkonkari Jorma Paturin mielestä Oulussa kärsitään ICT-krapulaa, kehittämisen keskiössä on teknologiateollisuus. Muitakaan aloja ei silti saa unohtaa. OULU ,00 Työllisyysaste % 62,6 Yrittäjyysaste % 5,1 Asukasmäärä EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 19

20 Menestyvien yritysten Suomi EK:n tavoitteena on luoda suomalaiselle yritysja elinkeinotoiminnalle entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö. Menestyvä yritystoiminta on suomalaisen hyvinvoinnin perusta. EK edistää yrittäjyyttä, markkinataloutta, terveitä liiketoiminnan muotoja ja kansainvälistymistä. Se valvoo elinkeinoelämän yleisiä etuja kotimaassa, Euroopan unionissa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Sillä on noin jäsenyritystä, joista peräti 96 prosenttia on PK-yrityksiä. Jäsenyritykset työllistävät yhteensä noin työntekijää. EK:n aluetoimistot Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa sekä niiden yhteyteen perustetut 15 aluejohtokuntaa varmistavat, että vuorovaikutus paikallisen yritystoiminnan keskeisistä tarpeista välittyy EK:n toiminnan sisältöihin.

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Kymen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Hämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Hämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Hämeen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pirkanmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Pori Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nokia. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti Nokia Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lempäälä. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti Lempäälä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Harjavalta. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti Harjavalta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaarina. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti Kaarina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Salo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Turku. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti Turku Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koski Tl. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti Koski Tl Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Uudenmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kangasala. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti Kangasala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Varsinais-Suomen Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Somero. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti Somero Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mynämäki. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti Mynämäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Savon Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Valkeakoski. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti Valkeakoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Lapin Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti Hämeenkyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti Mänttä-Vilppula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Huittinen. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti Huittinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Satakunnan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Seinäjoki. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kauhava. Kuntaraportti

Kauhava. Kuntaraportti Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Isokyrö. Kuntaraportti

Isokyrö. Kuntaraportti Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Enontekiö. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti Enontekiö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Iisalmi. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Kemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylitornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti Ylitornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot