virkamiehiä ja päättäjiä hoitamaan hommansa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "virkamiehiä ja päättäjiä hoitamaan hommansa"

Transkriptio

1 50 R a i s i o s s a j a K a a r i n a s s a a s e n n e k o h d a l l a a n s. 4 Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisu kuntien yritysilmastosta. Jorma Paturi vaatii virkamiehiä ja päättäjiä hoitamaan hommansa s. 18 s. 12 Kotka vahvistuu uusilla visioilla %-osuus yrityksistä ,1 Koululaiset tutustumaan yrityksiin! s. 14 7,4 3,5 3,0 2,9 0,3 0,1 Vaasassa hankinnat työllistävät paikallisia s. 16 KuntaRANKINGIN TOP 25 s. 5

2 Sisällysluettelo PÄÄKIRJOITUS: MIKKO PUKKINEN, EK Suomi tarvitsee nyt yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan RAISIO JA KAARINA Varsinais-Suomen menestyjät palvelevat asenteella KERAVALLA vastaan yhteyd KOKKOLA Tutkimus ja kehitys tukevat tulevaisuutta Kuntien ja yritysten yhteistyössä kehitettävää Yhteydenpito 10 edistää yritysilmastoa 12 KOLUMNI: Pentti Mäkinen, EK KOTKA Hyvä yritysilmasto syntyy avoimella yhteistyöllä TAMPERE JA KANGASALA Pirkanma 12 Rakennemuuto Kotka nou Urakoista Koulu tutustuu tietoja jo yritysmaailmaan etukäteen ESPOO VAASA Hoitakaa Pää Mistä yritysilmasto kertoo? Kuntien yritysilmasto kertoo sekä yrittäjien suhtautumisesta oman paikkakuntansa elinkeinopolitiikkaan että kunnan talouden tilasta. Tutkimuksen kyselyosassa yritysjohto arvioi kunnan yritysilmastoa, sijaintia ja elinkeinopolitiikkaa. Yritysjohtajille esitetyt väitteet liittyvät yleiseen yritysilmastoon, kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyyteen, yritystoiminnan kannusteisiin sekä palveluihin ja palvelurakenteisiin. Yritysilmastoindeksiin mukaan laskettuja kuntakohtaisia tunnuslukuja ovat toimintakulut, veroprosentti, työllisyysaste, yrittäjyysaste ja yritysten lukumäärä suhteessa asukasmäärään. Lukuja päivitettiin lokakuussa 2010, mikä on muuttanut jonkin verran alkuperäisiä sijoituksia. Kyse ei ole tieteellisestä totuudesta, vaan kuntatalouden tilanteeseen yhdistetyistä yrittäjien mielipiteistä. Kunta- talouden tunnusluvuilla on tuloksissa kyselyä suurempi paino. Miten tutkimus tehtiin? EK:n ensimmäinen Kuntien yritysilmasto -kysely toteutettiin kesä-elokuussa Yritysten johdolle lähetettyä verkkopohjaista kyselyä täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Kaikkiaan kyselyyn saatiin vastaus yrityksestä. Kuntataloutta koskevat luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Kysely lähetettiin sataan suurimpaan kuntaan ja mukaan tuloksiin otettiin 50 kuntaa, joista saatiin kattava otos eriikäisiä ja -kokoisia yrityksiä eri toimialoilta. Yhdestä kunnasta piti saada vastaus vähintään kahdeksasta yrityksestä, jotta pääsi vertailuun mukaan. Eniten vastauksia saatiin palvelualalta (46 %), seuraavina tulivat teollisuusyritykset (26 %), kauppa (18 %) ja rakentaminen (10 %). Vastaajista 70 prosenttia edusti alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Kokonaisindeksin enimmäispistemäärä on 100. Paras yritysilmasto on kunnassa, joka pääsee loppupisteissä lähimmäksi sataa. Tavoitteena menestyvät yritykset Kuntien yritysilmasto -tutkimuksen tavoitteena on herättää keskustelua kuntien elinkeinopolitiikasta ja ohjata keskustelua kuntien omaan tahtoon, kykyyn ja mahdollisuuksiin luoda yrittäjyydelle hyvä toimintaympäristö. Tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia lisätä yrittäjien ja kuntien välistä vuoropuhelua elinkeinopolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa. Se antaa uutta tietoa yritysten suhtautumisesta kuntien valmiuksiin edistää palvelurakenteiden uudistamista EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

3 50 Pääkirjoitus JA TUUSULASSA OSATAAN otto ja 6 enpito alla pelataan kahdella kentällä skaupunki see siivilleen 25 - Jorma Paturi: hommanne, virkamiehet. ttäkää, päättäjät! Suomi tarvitsee nyt yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan Suomen talous on alkanut toipua nopeasta pudotuksesta toipumisvauhtia vaan on vaikea ennustaa. Kaikissa vaihtoehdoissa paluu talouskriisiä edeltäneelle tasolle kestää useita vuosia. Taakkana on lisäksi valtion ja kuntien velkaantuminen, joka heikentää julkisen talouden tasapainoa. Tässä tilanteessa Suomen on tähdättävä talouspolitiikkaan, jonka ykköstavoitteena on talouskasvun luominen. Nykyistenkin palvelujen ylläpitäminen edellyttää lähivuosina reipasta talouskasvua. Suomessa on nyt yrityksiä enemmän kuin koskaan. Tähän myönteiseen kehitykseen on syytä olla tyytyväinen. Uudet työpaikat syntyvät tulevaisuudessa nimenomaan yrityksiin. Tarvitsemmekin lisää sellaisia yrityksiä, jotka ovat valmiita kasvamaan, kehittymään ja luomaan uutta työtä. Tarvitsemme yrittäjyyspolitiikkaa, joka kannustaa riskinottoon ja kasvuun. Yrittäjyyteen kannustava veropolitiikka on siinä erinomainen instrumentti. Myös kuntien menestys on riippuvainen yrittäjyydestä. Yritykset luovat työpaikkoja ja niistä syntyy verotuloja. Aktiivisella yrittäjyyspolitiikalla on mahdollista luoda kuntiin todellinen menestyksen kierre Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisu kuntien yritysilmastosta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10) Helsinki Puh Julkaisu internetissä: Toimituskunta: Hannele Mayer-Pirttijärvi, EK Jouko Marttila, Aleksin Kaiku Kaisa Hakala, KH Communications Kuvat: Pekka Kiirala, Piia Arnould, Marjut Hentunen, istock, Plugi Graafinen suunnittelu ja taitto Satu Hänninen, Markkinointiosakeyhtiö i2 Paino: Kehitys Oy, Pori. Painos kpl, marraskuu 2010 EK:n tutkimus osoittaa, että paikallinen yritysilmasto koetaan sitä paremmaksi, mitä paremmin vastaajat tuntevat oman kuntansa elinkeinopolitiikan. Kunnan oma aktiivisuus yritysten suuntaan vaikuttaa keskeisesti siihen, kuinka hyvä mielikuva kunnan elinkeinopolitiikasta yrittäjien keskuudessa vallitsee. Aktiivisuus ja aloitteellisuus kannattaa. Yritysten ääntä on syytä kuunnella. Lähivuosina työmarkkinoille tulevan väestön määrä vähenee. Työvoiman saatavuudesta tulee aiempaa merkittävämpi asia myös yritysten sijaintipaikkaan vaikuttavana tekijänä. Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa tämän tutkimuksen myötä selvittää niitä tekijöitä, joista syntyvät menestyvän paikallisen elinkeinopolitiikan ainekset. Tämä työ jatkuu, ja tavoitteena on tehdä 2010-luvusta Suomeen todellinen yrittäjyyden vuosikymmen. Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 3

4 kaarina 2. 18,00 Työllisyysaste % 72,4 Yrittäjyysaste % 11,4 Asukasmäärä Kaarinan Hovirinnan rannassa tuulee. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Ranne kehuu virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Jokainen toimii kuin yritysasiamies. Varsinais-Suomen menestyjät palvelevat Raisiota ja Kaarinaa yhdistää paitsi yhteinen naapuri Turku myös hyvin hoidettu yhteydenpito yrittäjiin. Virkamiehet on koulittu palvelemaan sutjakasti. asenteella Meillä on valmiudet nopeaan päätöksentekoon, yritysten asioita ei jätetä pöydälle, toteaa Raision tekninen johtaja Olavi Tuomi, joka vastaa kaupungin elinkeinopolitiikasta, työkseen kaiken aikaa, mutta vielä vahvemmin nyt kaupunginjohtajavaihdoksen aikana. Kaarinassakin asenne on kohdallaan seudullisesti ja paikallisesti järjestetyssä yrityskehittämisessä, luottamushenkilöillä, virkamiehillä ja yrittäjillä itsellään. RAISIO * 1. 17,50 Työllisyysaste % 72,2 Yrittäjyysaste % 8,6 Asukasmäärä Kunta ei varsinaisesti tue yrittäjiä, mutta luo heille mahdollisuuksia menestyä, Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Ranne selvittää. Täällä on hyviä luottamushenkilöitä, jotka kykenevät nopeisiin päätöksiin. Kaikki ymmärtävät, että paikkakunnan hyvinvointi on riippuvainen menestyvistä yrityksistä. Ja meillä on nälkäisiä virkamiehiä. He toimivat hoksottimet auki, ovat omaaloitteisia ja valppaita. Eivätkä pistä kaikessa hanttiin. Raisiolla kriittinen massa Raisiota halkovien väylien varrella on kauppaa kaupan vieressä. Liikekeskus Myllyssä niitä on jopa pinottain. Raisioon on keskittynyt tilaa vievän tavaran kauppaa. Tekninen johtaja Olavi Tuomi myöntääkin, että Raisiossa on joillakin alueilla saavutettu se kriittinen massa, joka itsessään houkuttelee alueelle lisää yrittäjiä. Saman alan toimijat ovat oivaltaneet, että kilpailijoiden kannattaa olla lähekkäin. Asiakkaiden kiertely helpottuu ja aina joku hyötyy. Olavi Tuomen työhuoneen seinä on vuorattu yleiskaavakartalla, jonne tehdään erivärisillä irrallisilla papereilla lisäyksiä ja muutoksia. - Kaavaa todella myös muutetaan. Jos rakennusoikeus loppuu, vaikka lisää tarvitaan, pyritään laajennus järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Liikennejärjestelyt elävät mukana ja yritysten asiakaspysäköintiä varmistetaan parkkikiekkopaikoilla. Edellisen kaupunginjohtajan rooli yritysyhteyksissä Raisiossa on ollut merkittävä. Millaisen roolin uusi ottaa, jää nähtäväksi. Raisio on mukana Turun seudun kehittämiskeskuksessa ja yritysneuvontaa hoitaa seudullisesti Potkuri. Kaarina on sopivan kokoinen Turkuun mennessä saattaa vahingossa ajaa Kaarinan ohi. Matalaa ja avaraa 4 50 EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta *) Tiedot ovat Tilastokeskukselta saatuja tilasto tietoja (vuosilta ), jotka perustuvat tuoreimpaan vuoden 2010 alueluokitukseen.

5 Paikkakunnat paremmuusjärjestyksessä aluetta erehtyy pitämään rauhaisana esikaupunkialueena, vaikka Kaarinassa toimii liki yritystä tuoden hyvinvointia kaupunkiin. Lisää yrityksiä saapuu ja syntyy kiitettävästi. Kauppakeskuksessa toimi van kaupunginviraston neljännessä kerroksessa kaupunginjohtaja Harri Virta kiittelee myös virkamiestensä asennetta yrittäjäystävälliseksi niin rakennustarkastuksissa kuin ympäristövalvonnassakin. Kiitosta saa myös paikallisten yrittäjäjärjestöjen aktiivisuus. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti Turun seudun kehittämiskeskuksen kautta, mutta paikallisesti omassa Kaarinan Kehityksessä. Sen hallituksessa on kolme yrittäjäjärjestöjen edustajaa. Elinkeinopolitiikasta vastaavan kaupunginjohtajan puhe vilisee paikkakunnalla toimivien yritysten nimiä. Kaarina on ihanteellisen kokoinen kunta yhteydenpidon ja päätöksenteon notkeuden suhteen. Ehtii tavata ja tehdä. Parhaillaan Kaarinassa pohditaan kunnan palvelustrategiaa virkamiesten, yrittäjäjärjestöjen, poliitikkojen sekä työmarkkinajärjestöjen kesken. Hyvinvointijohtaja Antti Parpon mukaan palvelustrategiaa viedään hiljakseen siihen suuntaan, että palveluja ostetaan myös ulkoa. Isoin uusi asia on seudullisen palvelusetelin kehittäminen, jossa vetovastuu on Kaarinalla. Mikäli Sitran rahoitus toteutuu, palveluseteli on tarjolla jo ensi vuoden alusta. Hyvä yritysilmasto kulkee käsi kädessä vahvan kuntatalouden kanssa. Kunnan sijainti tikapuilla kertoo yritysilmastosta. Mitä ylempi askelma, sitä parempi ilmasto. Yritysilmastoindeksi koostuu yritysjohtajille lähetetyn kyselyn ja kuntatalouden tunnuslukujen yhdistelmästä. Yhteispisteiden perusteella on syntynyt kuntien rankinglista. Tarkemmat tiedot tutkimuksen synnystä ja sisällöstä löytyvät EK:n verkkosivuilta osoitteesta: 25 VahviNTA Raisio 81 Kaarina 78 Kerava 76 Tuusula 74 Hyvinkää 72 max 100 Kaavaa muutetaan tarvittaessa, sanoo Raision tekninen johtaja Olavi Tuomi. Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ehtii tavata yrittäjiä. Hyvinvointijohtaja Antti Parpo valmistelee yrittäjien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa Kaarinan palvelustrategiaa. Kangasala 70 Lohja 69 Lieto 65 Vantaa 64 Kirkkonummi 64 Kokkola 63 Kehyskunnissa paras yritysilmasto Seinäjoki 63 Tampere 62 Suomen paras yritysilmasto on suurten talousalueiden kehyskunnissa Raisiossa, Kaarinassa, Keravalla ja Tuusulassa. Elinkeinoelämän keskusliiton ensimmäinen Kuntien yritysilmasto -tutkimus laittoi kunnat paremmuusjärjestykseen niiden elinkeinopolitiikan ja talouden tunnuslukujen perusteella. Huonoimmat pisteet 50 kunnan vertailussa sai Kotka. Suurimmista kaupungeista Vantaa oli sijalla yhdeksän, Tampere kolmastoista, Espoo neljästoista ja Helsinki sijalla 17. Jos tutkimuksessa olisi otettu huomioon vain elinkeinopolitiikan onnistumista mittaava kysely, voittajaksi olisi selviytynyt Kokkola. Sen loppupisteitä heikensivät heikot kuntatalouden luvut, ja lopputulokseksi jäi kymmenes sija. Kaarina sai hyvän elinkeinopolitiikan ohella pisteitä erityisesti aloittaneiden yritysten lukumäärästä. Raisio sai parhaan kokonaisarvosanan toteuttamastaan elinkeinopolitiikasta. Tuusulan kokonaissijoitus koheni huomattavasti hyvän kuntatalouden ansiosta. Kaikkein tyytyväisimpiä kotipaikkansa yritysilmastoon ovat suuret teollisuusyritykset. Eniten elinkeinopoliittista ymmärrystä kaipaavat pienet kasvuhakuiset yritykset, jotka kokevat jäävänsä kunnanisien huomiossa isompien varjoon. Selvityksen mukaan kunnat ottavat yritysten tarpeet kohtuullisesti huomioon päätöksenteossaan, mutta päätösten todelliset yritysvaikutukset jäävät liian usein selvittämättä. Eniten korjattavaa löytyy julkisten hankintojen sujuvuudesta ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisesta. Espoo 62 Äänekoski 61 Riihimäki 61 Helsinki 60 Salo 57 Kankaanpää 57 Pori 57 Jyväskylä 56 Nastola 55 Hämeenlinna 54 *) tiedot päivitetty lokakuussa 2010 Janakkala 53 EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta Sastamala

6 KeravaLLA ja TuusulaSSA OSATAAN vastaanotto ja yhteydenpito Kun kaupungin päättäjät ja yritykset tuntevat toisiaan ja pitävät säännöllistä yhteyttä, saadaan aikaan kaikkia hyödyntäviä päätöksiä. Keski-Uudellamaalla yrityksiä kuunnellaan. Keravalle ja Tuusulaan on helppo tulla, tulipa sitten maitse tai lentäen. Eikä satamatkaan kaukana ole. Kaupungit sijaitsevat keskellä ruuhkaisinta Suomea ja siksi molempiin on keskittynyt paljon yrityksiä, joille logistiikka on oleellista. Molemmat kaupungit ovat tehneet yrityksen saapumisen paikkakunnalle mahdollisimman helpoksi. Yhteydenpito jatkuu asettumisen jälkeenkin. Oma vastaanottaja ja aamiaistapaamisia Ei todellakaan ole vahinko, että Kerava menestyy yritysilmastotutkimuksessa, sanoo kaupunginjohtaja Petri Härkönen. Sen eteen on tehty töitä parikymmentä vuotta. On käytetty järkeä ja aivoja ja parannettu yhteydenpitoa koko ajan. Härkönen on ollut Keravan johdossa vasta pari kuukautta, mutta hän tuntee paikkakunnan elinkeinopolitiikkaa, olihan hän tekemässä sitä 2000-luvun alussa kaupungin kehitysjohtajana ja kaupunginjohtajan varamiehenä. Sen jälkeen hän on ollut kunnanjohtajana Vihdissä ja johtotehtävissä yksityissektorilla luvun alkupuolella aloitimme monia käytäntöjä yhteistyössä yritysten kanssa. Kun uusi yritys on tulossa Keravalle, se saa kaupungilta oman vastuuhenkilön, joka hoitaa yrityksen asiat läpi hallintokoneiston. Härkönen kiittelee virkamiesten asenteen lisäksi myös poliittisia päätöksentekijöitä. Reagointi on nopeaa ja joustavaa. Myös yritysjohtajat ovat aktiivisia ja haluavat antaa oman panoksensa tiedonkulkuun. Aamuiset brunssitapaamiset kaupunginjohdon ja yritysten kesken on otettu käyt- Miten yritysilmastoindeksi tehtiin? Yritysilmastoindeksi mittaa kunnan yritysilmaston laatua, sijaintipaikan sopivuutta sekä elinkeinopolitiikan toimivuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta. Yritysilmastoa mittaavat tulokset saadaan yhdistämällä yritysjohtajille suunnattu kysely ja kuntatalouden tunnusluvut yhdeksi indeksiksi. Uuden indeksin avulla kuntien yritysilmaston kehittymistä voidaan seurata vuosittain. Yritysilmastosta esitettiin väittämiä neljästä eri teemasta: yleinen yritysilmasto, päätöksenteon yrityslähtöisyys, yritystoiminnan kannusteet sekä palvelut ja palvelurakenteet. Yritysilmastoarvion lisäksi yritysjohtajilta pyydettiin arvosanaa kunnan harjoittamalle elinkeinopolitiikalle ja sijaintipaikan sopivuudelle. Indeksiin otetut kuntatalouden tunnusluvut ovat yrittäjyysaste (yrittäjien osuus työikäisestä väestöstä), yritykset per asukas, aloittaneiden yritysten osuus yrityskannasta, kunnan toimintakulut per asukas, tuloveroprosentti ja työllisyysaste. Indeksissä kunnat laitettiin ensin järjestykseen kyselytutkimuksen kolmen vastauskokonaisuuden keskiarvon perusteella. Sen jälkeen kunnat pisteytettiin jokaisen kuuden tunnusluvun perusteella. Yrittäjyyttä ja yritystoimintaa kuvaavia tunnuslukuja painotettiin muita enemmän ja lopullisessa indeksissä kuntatalouden luvut vaikuttivat lopputulokseen 2/3 painolla. KERAVA 3. 18,00 Työllisyysaste % 73,2 Yrittäjyysaste % 8,9 Asukasmäärä EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

7 Paikkakunnat paremmuusjärjestyksessä töön muuallakin. Myös muilla foorumeilla esitellään tahtotiloja puolin ja toisin. Kaupungin johto on erittäin aktiivinen vierailija yrityksissä. Näin elinkeinoelämän tarpeet tulevat huomioiduksi päätöksenteossa. Keravalle on keskittynyt paljon varsinaisia logistiikkayrityksiä sekä yrityksiä, joille logistiikka on tärkeää. Toinen keskittymä on rakentumassa elintarviketeollisuuden ympärille. Lisäksi Härkönen kehaisee Keravan elävää keskustaa hyvine palveluineen. Ympäristönäkökulma on tärkeä tiheästi asutussa ja yritysaktiivisessa kaupungissa. Kerava jakaakin vuosittain ympäristöpalkinnon yritykselle, joka kehittää toimintaansa ympäristön huomioon ottaen. Räätälöintiä ja Kehä nelonen Tuusulan virallista elinkeinopolitiikkaa puidaan kunnan ja yrittäjäjärjestöjen yhteisessä elinkeinoneuvottelukunnassa. Se antaa lausuntoja ja linjaa, mutta vaihtaa myös tietoja yritysmaailman ja kunnan tapahtumista. Tuusula on mukana myös Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksessa. Käytännön elinkeinopolitiikka on maanläheisempää ja se liittyy mm. tontteihin, kaavoihin, rakentamiseen ja liikenteeseen. Liiketilojen ja tonttien suhteen yritämme räätälöidä asioita yritysten tarpeiden mukaan, kunnanjohtaja kertoo. Joskus se on melkoista vääntöä, mutta yleensä tulos on molempien tarpeiden mukainen. Hyvät yhteydet liikkua ja keskustella. Kun yritys ottaa yhteyttä ajatuksella, että heidän ideansa voitaisiin toteuttaa Tuusulassa, meiltä istuu heidän kanssaan neuvottelemaan kunnanjohtaja, kuntakehitysjohtaja, kaavajohtaja sekä tekninen johtaja, listaa kunnanjohtaja Hannu Joensivu uusien yritysten vastaanottokomiteaa. Näin saadaan yritykselle monia vastauksia saman tien. Kunnanjohtaja kehaisee kuntansa yrityksiä, onhan siellä Oulun jälkeen maan kannattavinta yritystoimintaa. Tuusulasta löytyy monenlaista rakentamiseen liittyvää liiketoimintaa sekä tietysti logistiikkafirmoja. Tulevaisuuden suuri hanke on lentokentän kylkeen tuleva yrityspuisto Focus. Liikenne on yksi kestokeskusteluaiheista yritysten kanssa. Tierakentamisen määrärahat ovat viime vuosina menneet joko pääkaupunkiseudulle tai maakuntiin, Tuusula on jäänyt väliin, Joensivu harmittelee. Pienempien paikallisten tiehankkeiden lisäksi Tuusula puhuu vahvasti Kehä nelosen puolesta. Sitä tarvitsee laajempikin alue. Vuosaaren sataman liikenne varsinkin ja muukin itä-länsisuunnan liikenne. Uusi väylä toisi Tuusulan kunnalle lisää mainioita liike- ja teollisuuspaikkoja. Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu kuuluu uusien yritysten vastaanottokomiteaan. TUUSULA 4. 18,00 Työllisyysaste % 74,5 Yrittäjyysaste % 11,6 Asukasmäärä EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 7

8 Lillemor Sarin, Sarins Boats Ltd. esittelee Minor Offshoren tuotantotiloja Jarmo Nissille. Kokkolan kehitysjohtajan Jarmo Nissin taustalla rahtialus on lastattavana All Weather Terminalissa. Kaupungin kirjasto avaa reitit tutkimuksen pariin. Tutkimus ja kehitys tukevat tulevaisuutta Kokkola ei pääse kehumaan talousluvuillaan, mutta yrittäjäuskoa ja kotiseutuylpeyttä löytyy. Kannattaa aina sanoa kokkolalaiselle, että on kaupungissa ensimmäistä kertaa. Koska silloin hän ottaa sinua käsipuolesta kiinni ja lähtee kuljettamaan. Vanhan kaupungin korttelit, Vanha raatihuone, Keski- Pohjanmaan kamariorkesteri, osavuotiset kävelykadut, Sakari Oramo, Anu Komsi, teatterin serkusjohto, ostoskeskukset, Ykspihlaja, Vanha Satama, syväsatama, AWT (all weather terminal), sataman teollisuusalue, rantaan nouseva asuntomessualue Kuulet hieman eri painotuksilla, mutta aina kotiseutuylpeydellä kerrottuja tarinoita. Kaupungin talous on tiukalla, mutta uskoa ja yrittäjyyttä riittää. Yritysilmastotutkimuksessa Kokkola sai yrittäjien arvioissa täydet pisteet, mutta kaupungin tunnusluvut tiputtivat sijoituksen kymmenenneksi. Ensimmäiseksi tulosta pääsee selittämään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Nurmi, yrittäjä itsekin: - Kokkolalaiset yrittäjät ovat sellaisia, etteivät niitä pienet vastoinkäymiset hetkauta. On otettu oppia eteläpohjalaisilta EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

9 Paikkakunnat paremmuusjärjestyksessä Vastuuta päätöksenteossa ja yritystoiminnassa Suorasanainen Nurmi yrittää tuoda kaupungin asioiden, varsinkin talousasioiden hoitoon yritysmaailman otetta. Että budjetti on tehty pidettäväksi ja kustannustehokkuuteen pyritään uusia toimintamalleja hakemalla, kaupungin työntekijöiden eneneville sairauspoissaoloille on löydettävä syy jne. Hallituksen puheenjohtajana hän tuntee olevansa näistä asioista vastuussa. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa Nurmi pitää ihan ok:na. Kunta hoitaa perusasiat niin kuin pitääkin. Kaavoitus- ja tonttiasiat ovat kunnossa. Nurmen mukaan kaupunki pitää ainakin 80 prosenttia lupaamistaan asioista. Vaikka kuinka yrittäisi, kääntää Nurmi huomion yrittäjiin itseensä: - Kun kaupunki hoitaa perusasiat, yrittäjän on hoidettava oma osuutensa. Että hoitaa yritystään hyvin, ei elä yli varojensa ja täyttää velvoitteensa. - Mutta totta se on, täällä on aika valoisa olo tulevaisuuden suhteen. Pekka Nurmi pitää tärkeänä yritystoiminnan sekä työvoiman kannalta sitä, että terveyden- ja lastenhoito, koulut sekä muut peruspalvelut ovat kunnossa. Ihan toinen asia sitten onkin, pitääkö kaupungin itse tuottaa kaikki tarjoamansa palvelut. Nurmi haluaisi Kokkolaan Steiner-koulun, se olisi yksi vetovoimatekijä perheiden valitessa kotikaupunkiaan. Kauppa pitää keskustan elävänä Kierrokset urheilijataustaisen vauhdikkaan Nurmen sekä syväsydämisen matkailupomo Kaija Jestoin kanssa Kokkolassa ovat hyvä vetäisy tähän rantaseutuun. Asioiden ääreen palataan kehitysjohtaja Jarmo Nissin kanssa. Heti alkuun hän muistuttaa, kenet Kolumbus tapasi ensimmäiseksi tullessaan Amerikkaan. Kokkolalaisen nahkakauppiaan. - Meillä on vahva kaupanteonperinne, Nissi toteaa ja viittaa tiiviin ydinkeskustan kauppakeskuksiin. Kokkolassa on ollut isoja paikallisia rakennusliikkeitä, jotka ovat tuottaneet ja rakentaneet tiloja ja hankkineet niihin yrittäjiä. Kaupungin puolelta kaavoitus on tukenut tätä kehitystä. Keskusta on pysynyt elävänä. Muutenkin tonttipolitiikassa ja maanrakennuksessa kaupungin on oltava joustava. Tosin joskus kiihkeinä vuosina piti pohtia tarkemmin. - Tonttitarjonnassa on oltava valinnanvar aa, vaikka keskitämmekin samankaltaisia toimintoja tietyille alueille. Tarjolla on vaihtoehtoja ja byrokratiasta ei tule estettä. Päätöksenteko reagoi nopeasti, kunhan poliitikoille on kunnon perusteet. Malttia tutkia ja kehittää Nissin mukaan Kokkolalla on ollut malttia vaurastua. 90-luvun lamassa yritykset eivät saaneet suoraa yritystukea, vaan silloin satsattiin koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Tuolloin opittiin toimintamalleja, joita käytetään edelleen. Kokkolanseudun Kehitys Oy sekä Teknologiakeskus Ketek Oy ovat yrittäjille hyviä kumppaneita tuotekehityksessä, johon yksittäisellä yrityksellä ei yksin olisi varaa. - Elinkeinotoimintaan on Kokkolassa todella panostettu, mikä heijastuu osaltaan tällä hetkellä kaupungin taloudessa. Mutta menestyvän yritystoiminnan myötä yhteisövero kasvaa. Tällä hetkellä tutkitaan ja selvitetään, miten läheltä löytynyttä litium-esiintymää voidaan hyödyntää paikallisesti niin, ettei raakaainetta viedä muualle vaan jalostetaan mahdollisimman pitkälle paikan päällä ,75 Työllisyysaste % 66,0 Yrittäjyysaste % 10,5 Asukasmäärä Yhteydenpito edistää yritysilmastoa Valtaosa kyselytutkimukseen vastanneista yritysjohtajista tunsi mielestään hyvin kotikuntansa elinkeinopolitiikan. Yritysilmasto koetaan sitä paremmaksi, mitä paremmin vastaajat tuntevat oman kotikuntansa elinkeinopolitiikan. Oman kuntansa elinkeinopolitiikan ja päättäjät hyvin tuntevat antoivat kyselyssä asteikolla yhdestä viiteen keskiarvoksi tasan kolme. Erittäin huonosti kunnan elinkeinopolitiikan tuntevien arvosana oli vain 2,17. Suuret pieniä tyytyväisempiä Suuret yritykset ovat pieniä tyytyväisempiä kotikuntansa elinkeinopolitiikkaan. Parhaan arvosanan paikkakuntansa elinkeinopolitiikalle antoivat yli 250 henkeä työllistävät yritykset. Kaikki alle 50 henkeä työllistävät yritykset antoivat pisteitä alle keskiarvon. Yritysilmasto erilainen eri toimialoilla Teollisuusyritykset kokevat yritysilmaston muita aloja myönteisemmin. Rakentamisessa yritysilmastoväittämien keskiarvo oli toimialoista selvästi matalin ja teollisuudessa korkein. Suhdanteiden vaikutusta ilmastoon kysely ei suoraan mittaa. Hyvä sijainti korvaa huonon politiikan Yrityksen kannalta ihanteellinen sijaintipaikka ei välttämättä takaa hyviä kokonaispisteitä kunnan elinkeinopolitiikalle. Huonosta yritysilmastosta huolimatta yritys voi menestyä, jos se sijaitsee sopivien kulkuyhteyksien äärellä tai sillä on riittävästi työvoimaa tarjolla. KOKKOLA EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 9

10 TAMPERE ,00 Työllisyysaste % 65,1 Yrittäjyysaste % 5,9 Asukasmäärä Tredea hoitaa Pirkanmaan seudulla elinkeinopalveluja ja kehittämistä. Yrityspalvelupäällikkö Raimo Vähämaa helpottaa uusien yritysten sijoittumista seudulle. Pirkanmaalla pelata Pirkanmaalla elinkeinopolitiikkaa hoidetaan globaalin suurella ja virtaviivaisella kouralla seudullisesti ja monella herkällä kädellä paikallisesti. Vastikään perustettu seudullinen kehittämisyhtiö Tredea tuottaa palvelut kahdeksalle kuntatilaajalle. Tredean yrityspalvelupäällikkö Raimo Vähämaa suhtautuu hieman epäillen yritysilmastotutkimukseen. - Yleensä suuret kaupungit eivät niissä menesty. Tampere kipusi 13. sijalle ja muista suurista edellä oli vain Vantaa. Vähämaalla on perusteluja: - Pienillä paikkakunnilla kunnan elinkeinoasiamiehet tunnetaan henkilökohtaisesti. Näin suurissa kaupungeissa jäämme pakosta kaukaisemmiksi. Suurilla paikkakunnilla tonttipolitiikka on tiukempi. Kaupunkikuvan takia yrittäjä ei aina saa toivomaansa peltihallia haluamaansa paikkaan ja se suututtaa. Vetovoimaa on riittänyt Suurista kaupunkiseuduista viimeisenä Tampere perusti seudullisen elinkeinokehitysyhtiö Tredean reilu vuosi sitten. Ei ollut aiemmin tarvinnut, alueen vetovoima oli tuonut investointivirtoja ovista ja ikkunoista. Yrityksiä on muuttanut seudulle niin kotimaasta kuin muualtakin. - On oltu tarpeeksi lännessä ja tarpeeksi etelässä, Vähämaa esittelee suotuisaa sijaintia. Mutta tosissaan globaaliin kisaan uusista yrityksistä kahdeksan kuntaa päätti lähteä yhteisvoimin. Kansainvälisiä yrityksiä houkutellaan yhdessä sekä kotoutetaan alueelle virtaviivaisen räätälöidysti yhden luukun periaatteella. Järkevästi yhteisesti organisoituja ovat yritysten elinkaaren eri vaiheisiin liittyvät palvelut: synnytykset, kasvunedistys, naittaminen sekä omistajan vaihto. Naimatahoina yrityksille tarjotaan niin innovaatioputkea kuin pääomasijoittajia. Kuntarajoilla seudullisuus punnitaan Muualla perustajakuntien elinkeinohenkilöstö on yleensä siirtynyt uuden yhtiön leipiin, mutta ei Pirkanmaalla. Jokaiseen kuntaan jäi elinkeinojohtaja pitämään yhteyttä paikalliseen yrittäjärajapintaan. Seudullinen ja paikallinen yrityspalvelu toimivat sulavasti sisäkkäin. - He toimivat kunnissa tilaajina ja me tuotamme heille palveluja, kiteyttää Vähämaa. Lisäksi paikalliset elinkeinopomot tuovat paikalliseen päätöksentekoon yrityselämän näkökulmaa. - Katsovat, että kaavoituksessa ja muussa maankäytössä pysyvät yrityselämän tarpeet mukana. Tosin kuntarajat ne tökkivät tiukan paikan tullen täälläkin, vaikka kuinka seudullisesti yhdessä tehtäisiin. Tahtoo se piuhan veto jäädä oman kunnan rajalle, vaikka tarve jatkuisi naapuritontilla, mutta naapurikunnan puolella. Miettimisiä kyselemään Kangasala ylsi tutkimuksessa seitsemän sijaa isoa naapuriaan Tamperetta edelle. - Tottakai, toteaa kesäpäiväisen Kangasalan elinkeinopomo Lasse Silván. - Täällä ollaan inhimillisesti iholla, omaäänisesti oman kunnan yrittäjien keskellä. Pienet yritykset eivät hevillä EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

11 Paikkakunnat paremmuusjärjestyksessä Kangasalan elinkeinojohtaja Lasse Silván kuuntelee tarkalla korvalla oman kunnan yrityksiä. Vehoniemen näköalatornista näkyy Tampereelle saakka. an kahdella kentällä lähde miettimisiään Tampereelle kertomaan, eivät tule edes tänne. On käveltävä paikan päälle kyselemään. Erilaisten teemojen ympärillä pyörivillä yritysvierailuilla pääsee kiinni siihen, mikä on juuri nyt mietinnässä. Mutta ei Silván seudullista elinkeinopolitiikkaa väheksy, hoitaahan Tredea asioita suuremmalla kauhalla, sellaisella, jolle kenelläkään yksin ei ole varaa. Lähiasiat hoidetaan lähellä Kunnan ja yrityselämän yhteisestä toiminnasta riittää konkreettisia esimerkkejä. Kun keskustan vanha liiketalo päätettiin rakentaa uudelleen kulttuurikeskukseksi, elinkeinopomo piti huolta, että tilaan tulee myös liiketilaa. Kangasalan keskustan yrittäjät valittivat, että Tampereelle bussilla töihin menijät jättivät autonsa päiväksi parkkiin paikallisten kauppojen eteen. Päivällä kaupoissa asioivat joutuivat viemään autonsa kauemmas. Yhteistuumin luotiin uusi pysäköinti-infra ja kunnallinen pysäköintivalvonta sitä ylläpitämään. Kun torikauppiaiden autoille saatiin vielä toriajaksi paikat, lähes kaikki ovat tyytyväisiä. Kilpailu pitää palvelut kunnossa Kangasalan vastuulle on jäänyt seudun itäpuolisen elinkeinovoimaisuuden vahvistaminen. Uusia yrityksiä ollaan valmiita ottamaan. Kallion teollisuusalue Kuntien ja yritysten yhteistyössä kehitettävää on tehty rakennuksia vaille valmiiksi, joten tulijalta jäävät kalliit maanrakennusinvestoinnit pois. - Jaa, että kilpailua seudun kuntien kesken? Silván ihmettelee kysymystä. Totta kai on. Sehän pitää meidät kunnissa pirteinä palvelujen tarjoamisen suhteen. Haastattelupäivänäkin Silvánilla menee iltatöiksi. Paikallisen yrittäjäjärjestön hallituksen kokouksessa hän kertoo, mitä kaikkea kunnanvirastossa on suunnitteilla. Ja kerää eväitä päätöksentekoon saman tien. KANGASALA 6. 19,50 Työllisyysaste % 71,8 Yrittäjyysaste % 13,9 Asukasmäärä Kuntien yritysilmastoon vaikuttaa merkittävästi, kuinka hyvin kunnat ja yritykset ymmärtävät toistensa toimintaa ja tavoitteita. Kunnille tärkeät työnantajat pidetään yleensä melko hyvin perillä kuntapäättäjien pyrkimyksistä ja suuret yritykset saavat viestinsä perille, mutta pienemmät yritykset jäävät helposti yhteistyön ulkopuolelle. Kuntien yrittäjyystuntemus on parantunut, mutta kunnilla on edelleen vaikeuksia arvioida elinkeinopolitiikan vaikuttavuutta ja ennakoida tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia. Yksi yritysilmaston kannalta keskeinen tekijä on osaavan työvoiman saatavuus. Jos ammattiosaajista on puutetta, yritykset kokevat helposti yritysilmaston heikoksi. Aloittavien yrityksien tarpeet on tiedostettu, mutta rahoitusjärjestelyihin yritykset saavat hyvin harvoin mitään tukea kunnalta. Yritysilmastotutkimuksen avoimista palautteista käy selvästi ilmi, että julkiset hankinnat ja palvelurakenteiden muutokset ovat monessa kunnassa vasta harjoitteluvaiheessa. Hankintoja ei osata tai haluta kilpailuttaa kunnolla, eikä yksityisiä palveluntuottajia hyödynnetä riittävästi. EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 11

12 K o l u m n I PK-johtaja Pentti Mäkinen, EK Hyvä yritysilmasto syntyy avoimella yhteistyöllä Yritysilmastovertailussa huonosti menestyneiden kuntien kannattaa miettiä, miten ne voisivat toimia paremmin yritysten hyväksi. Kunnan elinkeinopolitiikka saattaa sinänsä olla kunnossa, mutta muut kunnat vain täyttävät tehtävänsä taitavammin. Menestyvät yritykset luovat perustan kuntalaisten hyvinvoinnille. Lisäksi tarvitaan monipuolisia palveluja. Nämä tekijät yhdessä synnyttävät myönteisen, yrityksiä kuntaan houkuttelevan kierteen. Arviot yritysilmastosta perustuvat yritysten omakohtaisiin kokemuksiin. Kuntien hyvätkään tarkoitukset eivät tuota tulosta, jos yritykset eivät niitä oivalla. Mainoslauseiden on vastattava todellisuutta. Uusia toimitiloja tai uutta tonttia tarvitsevalle yritykselle pitää pystyä vastaamaan nopeasti. Investointia suunnitteleva yritys ei voi jäädä odottelemaan päätöksiä pitkiksi ajoiksi. Pahimmassa tapauksessa hanke kariutuu tai naapurikunta nappaa sen itselleen. Rakennemuutoskaupunki Kuntien on kerrottava yrityksille esimerkiksi liikenne- tai rakennushankkeistaan hyvissä ajoin, jotta mahdollisten haittojen minimoinnista voidaan sopia. Tällainen ns. yritysvaikutusten arviointi unohtuu valitettavan usein kokonaan. Vähäiseltäkin näyttävä seikka saattaa mullistaa yrittäjän arjen. Hyvää yritysilmastoa ei voi rakentaa tukien varaan. Ne vääristävät kilpailua ja käyvät kalliiksi veronmaksajille. Laadukkaat palvelut, osaava työvoima sekä turvallinen ja viihtyisä elinympäristö vetävät puoleensa. Yritykset ja niiden työntekijät arvostavat yhä enemmän terveydenhuoltoa, koulutusta, liikennepalveluja ja päivähoitoa. Kunta voi tukea yrityksiä monella tapaa: neuvoa yrittäjiksi aikovia, tarjota palveluja kansainvälistymiseen, helpottaa sijoittumista kuntaan tai jo siellä toimivan yrityksen laajentumista, lisätä vetovoimaa yritysten ja kunnan yhteismarkkinoinnilla Avoin ja luottamuksellinen yhteistyökulttuuri synnyttää suotuisan yritysilmaston. Henry Lindelöf visioi Kotkalle uutta tulevaisuutta vahvassa yhteisymmärryksessä päättäjien ja virkamiesten kanssa. Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf on juuri oikea vauhtiveikko visioimaan yritysilmastotutkimuksen viimeiselle sijalle jääneen Kotkan tulevaisuutta. Hän ymmärtää, että suurteollisuudesta ikiaikansa palkkansa saanut kotkalainen saattaa pitää nyt edistettäviä hankkeita huuhaana. Ankaran rakennemuutoksen koettelema kaupunki tarvitsee ankaraa tahtotilaa uuteen menestykseen sekä huimia suunnitelmia. Suunnitelmia ei kuitenkaan ole rakennettu tyhjän päälle. - Kotkan tietävät kaikki. Meillä on meri, Junnu Vainio, vahvaa kulttuuria ja teollisuuttakin, yhä, Lindelöf kertaa kaupungin vahvaa imagoa. Vankasta kulttuuripohjasta kertoo esimerkiksi se, että kaupungissa toimii peräti viisi puhallinorkesteria. Tulevaisuus tulee idästä Varsinainen mahdollisuus kaupungille on paitsi sijainti meren rannalla myös keskeinen paikka Helsingin ja Pietarin välisellä kehityskäytävällä. Paperiteollisuuden ulosliputuksessa Kotka luottaa logistiseen sijaintiinsa EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

13 Paikkakunnat paremmuusjärjestyksessä KOTKA ,50 Työllisyysaste % 63,0 Yrittäjyysaste % 6,9 Asukasmäärä Lahti 50 Järvenpää 49 Oulu 48 Jämsä 47 Porvoo 46 Ulvila 46 Mikkeli 45 *) tiedot päivitetty lokakuussa 2010 Vaasa 45 Turku 43 Kotka nousee siivilleen Iisalmi 39 Rauma 39 Kajaani 43 Lappeenranta 38 Kotkasta hävisi tuhansia työpaikkoja muutaman vuoden aikana. Suurteollisuuspaikkakunnan elvyttäjiä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, mutta tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan suurta uskallusta myös kaupungilta. Me olemme paalupaikka ja sitä työstämme. Suuri tapaus tulee olemaan Haminan ja Kotkan satamien yhdistäminen samaan yhtiöön. Tällä hetkellä kaupunkiin perustetaan 400 uutta yritystä vuodessa ja niistä joka kymmenes on venäläinen ja liittyy sataman bisneksiin. Kotka kääntyy vahvasti Pietariin päin. - Me olemme Pietarin portti länteen. Venäjältä Saksaan rakennettavaa kaasuputkeakin lasketaan mereen Kotkan satamasta, Lindelöf hehkuttaa. Kantasatamasta kulttuurisatama Linkkejä Pietariin on monella alalla. Pietarin yliopiston kanssa on vireillä elinkeinoelämään ja tutkimukseen liittyviä hankkeita. Pietarin maineikkaan Venäläisen taiteen museon kanssa on tehty vuosia kestävä yhteistyösopimus, jonka tuloksena museo tuo näyttelyn merikeskus Wellamoon. -Vanhasta Kantasatamasta syntyy Kulttuurisatama, johon keskittyvät venäläinen liiketoiminta sekä jopa sata luovien alojen yritystä. Kyseessä on noin 20 hehtaarin ja parinsadan miljoonan kumppanuushanke ravintoloineen, kylpylöineen ja tapahtuma-areenoineen. Meri yltää aivan Kotkan keskustaan ja se on hyödynnettävä. Jo tähänastinen keskustan kehittäminen on huomioitu, Kotka sai vuonna 2009 Elävä keskusta -palkinnon. Katukotkalaista huimaa Kotka on palkansaajien kaupunki, johon olisi nyt juurrutettava yrittäjähenkeä. Yrittäjyyskasvatus on aloitettu kouluissa. Kaupunginjohtaja kehuu poliittisia päättäjiä siitä, että uusille suurille suunnitelmille on löytynyt perusluottamus ja hyvä eteenpäin vievä yhteishenki. Kehuja saa myös kaupungin kehittämisyhtiö Cursor ja johtajansa Hannu Karavirta. Peruspalveluista on toki pidettävä huolta, mutta elinkeinoelämä on saatava jaloilleen niitä maksamaan. Kaupungin johdolta vaaditaan uusia ratkaisumahdollisuuksia ja Lindelöfiltä niitä löytyy. Vaikka katukotkalaista huimaa. HeikoinTA Nokia 38 Imatra 37 Joensuu 36 Raahe 36 Hamina 35 Kemi 33 Kuopio 33 Kouvola 32 Rovaniemi 31 Forssa 31 Pietarsaari 30 Kotka 18 Kuntien ja yritysten yhteydenpito parantaa yritysilmastoa. Kunnan sijainti tikapuilla kertoo yritysilmastosta. Mitä ylempi askelma, sitä parempi ilmasto. Yritys ilmastoindeksi koostuu yritysjohtajille lähetetyn kyselyn ja kuntatalouden tunnuslukujen yhdistelmästä. Yhteispisteiden perusteella on syntynyt kuntien rankinglista. Tarkemmat tiedot tutkimuksen synnystä ja sisällöstä löytyvät EK:n verkkosivuilta osoitteesta: EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 13

14 Espoolaisen Leppävaaran koulun ja ABB:n yhteistyöllä on molempia palveleva tavoite: esitellä oppilaille, että tekniikan alalla on mielenkiintoisia työpaikkoja ja monenlaisia uratarinoita. Siis houkutella alalle ja töihin. Koulu tutustuu yritys Yritysyhteistyön kohde ovat oppilaat, mutta tässä jutussa on aloitettava opettajista. Vaikka opettajat yleensä tietävät paljon, heille saattaa jäädä elinkeinoelämän osalta pimentoja, toteaa opinto-ohjaaja Annikki Halme. Esimerkiksi nykyaikaisen teollisuusyrityksen toiminnasta ei ehkä ole selkeää käsitystä. Jotta yläkoulun oppilaat saisivat tulevaa uravalintaansa varten monipuolista tietoa, Leppävaaran koulusta ABB:lle työelämään tutustumiseen lähtivät ensin opettajat. Tämä tapahtui keväällä 2010, mutta muuten yritystoimintaan perehtymistä Leppävaaran koululla on ollut eri muodoissa 1990-luvulta lähtien. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Mervi Maijala on laveasti työelämäyhteistyöaktiivi. Palvelualat, kauppa ja ravintolat ovat tulleet tutuiksi, mutta teollisuus ja teknologia olivat jääneet vähemmälle. Minä halusin yhteistyökumppaniksi teknologiayrityksen, Maijala sanoo. Taloudellisen tiedotustoimiston koulucoachin Mikko Hakalan kautta löytyi ABB Pitäjänmäeltä. Tehdasvierailu avaa silmiä ABB on vuosikausia tehnyt oppilaitosyhteistyötä, mutta lähinnä teknisen alan oppilaitosten kanssa. Yläkoulun kanssa yhteistyömuodot löytyivät kuitenkin sulavasti. Ensimmäiseksi Leppävaaran koululta lähti pari opettajaa ope-tet:iin ABB:lle. Keväällä ysiluokilla oli teemapäivät, jolloin he tutustuivat ABB:hen ensin nettisivujen kautta ja sitten vierailulla. Yritysvierailulla he kuulivat perustietojen lisäksi erilaisia uratarinoita sekä pääsivät tutustumaan itse tehtaaseen. Se oli monelle tärkeä kokemus; Opo Annikki Halme ESPOO ,50 Työllisyysaste % 73,4 Yrittäjyysaste % 5,8 Asukasmäärä EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

15 TEEMANA koulu-yritysyhteistyö maailmaan Historian ope Mervi Maijala nähdä nykyaikaista siistiä ja puhdasta tehdastyötä, Annikki Halme sanoo. Tänä lukuvuonna Leppävaarasta matkaa ABB:lle myös seiskaluokkia, jotka pääsevät fysiikan työpajaan. Fysiikan työpajassa voi käytännössä testata erilaisia sähköilmiöitä, kuten Ohmin lakia. Kaikki koulun opettajat tulevat vierailemaan ABB:lla, Mervi Maijala lupaa. Jo aiemmin koko opettajakunta on käyttänyt VESO-päiviään (virkaehtosopimuksessa määriteltyä työaikana tapahtuvaa toimintaa) tutustumalla erilaisiin yrityksiin. Näin saammeerilaisista työpaikoista näkemystä, jota tietysti voimme käyttää varsinaisessa opetustyössä ja pohtiessamme oppilaiden kanssa heidän urasuunnitelmiaan, Maijala toteaa. Uratarinat herättämään kiinnostusta Leppävaaran koulun kontaktihenkilö ABB:llä on diplomi-insinööri Heidi Pääkkönen. Tehdasvierailut ja fysiikan työpajakäynnit ovat olennainen osa oppilaitosyhteistyötä, onhan kyse työnantajamarkkinoinnista. Tarvitsemme tulevaisuudessa hyviä työntekijöitä ja teknologiaalaa on tehtävä tutuksi jo yläkoulussa. Uratarinat sekä eri ammatteihin liittyvien tehtävien esittelyt on koottu herättämään kiinnostusta alalle. Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan Espoon kaupungilla ei ole erillistä ohjeistusta koulujen yrittäjyyskasvatuksesta, vaan se sisältyy opetussuunnitelman aihekokonaisuuteen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Kaikki espoolaiset koulut noudattavat kansallista opetussuunnitelmaa, jonka tarkempi toteutus on määritelty koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Yrittäjyyskasvatuksen ja yritysyhteistyön toteutustavat ja painotukset ovat kuitenkin yksittäisten opettajien ja rehtorien ratkaisujen varassa, sanoo Espoon sivistystoimen kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, joka itse on väitellyt aiheesta. Hän uskoo, että espoolaiset kodit ymmärtävät hyvin yrittäjyyskasvatuksen tarpeen tulevaisuuden työelämän taitojen ja elämänhallintataitojen kartuttajana. Hän pitää tämän vuoksi tärkeänä, että yrittäjyyskasvatukseen kannustetaan ja että asia on riittävästi esillä myös koko koulutoimen tasolla. Espoo oli mukana pääkaupunkiseudun Yrityskylä-hankkeessa ja hahmottelee YES-keskushanketta paikallisten yrittäjäjärjestöjen sekä kauppakamarin kanssa. - Konkreettisinta olisi saada projektihenkilö, joka jalkautuisi yrittäjyysteeman kanssa koulujen avuksi. EK:n jäsenyritysten yhteistyö perusopetuksen kanssa, % Oppilaita TET-jaksolla Oppilasvierailut Opettajavierailut Opetus oppilaitoksessa *) Kumppanuus Opettajia työelämäjaksolla Yhteiset projektit 0,3 0,1 3,5 3,0 2,9 7,4 33, %-osuus yrityksistä *) Kummitoiminta, kumppanuussopimukset, stipendit, materiaalija laitehankinnat sekä muu taloudellinen tuki Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2008 Nuoret haluavat tulla työelämän iholle Yksi suomalaisen perusopetuksen tärkeä tehtävä on herättää jokainen oppilas kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan. Siinä auttavat mm. omakohtainen tuntuma työelämään, hyvät esimerkit ja monipuoliset oppimiskokemukset. Opinto-ohjaajien rinnalla koko kouluyhteisön tulisi tukea nuorten tulevaisuuden valintoja. EK:n yritysilmastoselvityksessä yritysjohtajat toivoivat kunnilta aktiivisempaa roolia koulujen ja yritysten yhteistyön tiivistäjinä. Oppilaita voidaan tuoda työelämän iholle monin keinoin: TET-jaksoilla, työpaikkavierailuilla, yrittäjien koulussa pitämillä oppitunneilla, kummiluokkatoiminnalla, kumppanuussopimuksilla, yhteisprojekteilla Työelämään tutustumisen TET-jaksot ovat tällä hetkellä yleisin yhteistyön muoto. Muut odottavat vielä lähtökuopissaan. EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 15

16 Urakoista tietoja jo etukäteen Vaasan katutoimen ja paikallisten maanrakennusyrittäjien yhteistyötä siivittävät selkeät laatuvaatimukset ja kriteerit, luottamus, avoimuus ja vankka ammattitaito. Niitä on opeteltu puolin ja toisin. Monissa maanrakennusyrityksissä varaudutaan syksyisin lomautuksiin. Maanrakennuspalvelut Risberg Oy:ssä eikä monessa muussakaan Vaasan alueen maanrakennusfirmassa siihen ole tarvetta. Kaupungin urakka pitää yrityksen perusporukan töissä. Kaupungilla on mahdollisuus yksityisiä paremmin ajoittaa töitänsä talviaikaan. Se tuo meille peruskuormituksen talvikaudeksi, kiittelee toimitusjohtaja Ari Mäkelä MRP Risberg Oy:stä. Paikallistenkin kynnet pystyvät Vaasan katutoimi ja paikalliset urakoitsijat kokoontuvat pari kertaa vuodessa keskustelemaan. Tilaisuudessa kaupunki kertoo, millaisia hankkeita siellä on parin vuoden sisällä suunnitteilla. Ajatuksia vaihdetaan puolin ja toisin. Urakoitsijat osaavat varautua ja pitää työntekijä- ja konekantansa valmiina. Maakunnan alueella on vajaa kymmenen yritystä, jotka yleensä osallistuvat kaupungin katutoimen tarjouskisaan. Oleellista on myös se, millaisia kokonaisuuksia kaupungin tarjouspyynnöissä tulee laskentaan. Kaupunki pyrkii pilkkomaan urakoita sellaisiksi, että nii- 50 kuntaa

17 TEEMANA kuntien hankinnat MRP Risberg Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkelä oppi kaupungin hommissa, ettei kaikki kokoustaminen ole turhaa vaan tärkeää tiedon siirtämistä. Katutoimenjohtaja Markku Litmanen oppi yksityisellä puolella ainakin sen, ettei yritys ole pankki. Laskuja ei enää makuuteta virkamiesten pöydillä. hin paikallistenkin urakoitsijoiden kynnet pystyvät, Ari Mäkelä kertoo. Esimerkkinä hän osoittaa seinällä olevaa asuntoalueen karttaa. Esimerkiksi tämä voitaisiin jakaa kolmeen osaan ja pyytää kullekin osalle oma tarjous. Silloin paikalliset urakoitsijat voivat toimia omalla alueellaan pääurakoitsijoina. Mäkelä antaa kaupungille kiitosta myös siitä, että kaupunki yleensä ottaa urakoita hanskaansa koordinoimalla kaiken alueelle tehtävän maanrakennustyön. Samassa tarjouspyynnössä ovat mukana sekä puhelin- ja sähkökaapelit että vesi- ja viemäriputket. Tarjouspyynnöissä selkeät kriteerit Vaasan katutoimen johtaja Markku Litmanen vahvistaa, että vuoropuheluista yrittäjien kanssa on hyötyä molemmille osapuolille. Kun kaupungin infra-alan rakennus- ja kunnossapitoprojekteja on tiedossa jo etukäteen, yrittäjät voivat kehittää toimintaansa ja investoida sen mukaan. Yrittäjien kanssa on käyty läpi kaupungin hankintatapoja ja varsinkin urakoitsijoilta vaadittavia laadullisia tekijöitä. Kun ne täyttyvät, pääsee aina kisaan mukaan tarjoamaan, Litmanen toteaa. Pelkkiä koneenkuljettajia emme tarvitse, urakoihin on pystyttävä tarjoamaan myös työnjohtokokemusta ja pätevyyttä. Litmanen ei kritisoi uutta hankintalakia. Se ohjaa vain tapaa hoitaa kilpailutus. Oleellista on se, mitä tarjouksessa vaaditaan. Asiat sovitaan ennen laskentaa, näin voimme kohdella tarjoajia tasapuolisesti. Tarjouskisan päätyttyä tehdään päätös. Vaihdossa oppii Markku Litmanen on siitä harvinainen kaupungin virkamies, että hän käväisi 29 virkamiesvuoden jälkeen töissä yksityisellä puolella. Salibandykaveri kysäisi, tulisiko Litmanen vetämään hänen firmaansa yhdeksi vuodeksi. Sattumalta paikka oli sama, jolla Ari Mäkelä nyt istuu MPR Risberg Oy:ssä. Mäkelä oli siirtynyt tuolloin taas kaupungille vetämään asuntomessuprojektia. Markku Litmanen oli niin turhautunut kaupungin tilaaja-tuottajakokeilun kokousrumbaan, että oli valmis vaihtoon. Erittäin hyödyllinen kokemus, Litmanen kiittelee, vaikka palasi kaupungille takaisin ja aloitti nykyisessä työssään. Yksi merkittävimpiä oppeja oli, että yritys ei ole pankki. Siitä lähtien olen korostanut virkamiehillemme, että kun urakassa sovitut asiat on tehty, rahan on liikuttava välittömästi. Firmat eivät kestä sitä, että kaupunki makuuttaa laskuja pöydän kulmalla. Myös kustannustaju laajeni. Litmanen sanoo oppineensa ymmärtämään, mistä urakoitsijoiden kustannukset syntyvät. Oli myös hienoa nähdä, että kun yritykseen luotetaan, se saa töitä. Hinta ei aina ollut tärkein kriteeri. Entä mitä Ari Mäkelä oppi kaupungin hommissa? Kaiken byrokratian keskellä oli Kuntien hankinnoissa pyörii miljardipotti Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät Suomessa vuosittain hankintoja arviolta 31 miljardilla eurolla. Kuntien osuus kokonaispotista oli noin 15 miljardia euroa vuonna Suuria menoeriä kunnille ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut sekä rakennushankkeet. Julkisten hankintojen tarkkoja euromääriä ja jakautumista aloittain ei tiedetä, koska mikään taho ei tiettävästi tilastoi niitä. Tilastoinnille olisi tarvetta. Koska hankinnoissa joka tapauksessa pyörii valtavat summat rahaa, ei ole lainkaan yhdentekevää, mitä ja miten kunnat ostavat. EK kannustaa kuntia vahvistamaan osto-osaamistaan ja suosimaan innovatiivisia ratkaisuja. Hankinnoissa juututaan liian helposti vanhoihin käytäntöihin ja uomiin. VAASA ,00 Työllisyysaste % 68,9 Yrittäjyysaste % 4,5 Asukasmäärä myönnettävä, että kokouksissa istumisista on hyötyä ja tieto kulkee, Ari Mäkelä kehaisee. Ja voisimmehan me täällä yksityispuolellakin dokumentoida näitä töitä paremmin. EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 17

18 Hoitakaa hommanne, virkamiehet. P ä ä t t ä k ä ä, päättäjät Yrittäjän kunnalta kaipaamat asiat ovat pieniä mutta tärkeitä, sanoo yrittäjä, Meka Pro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Paturi. Samalla hän miettii, onko Oululla elinkeinopolitiikkaa ollenkaan. EEi Jorma Paturi paljoa kaipaa. Suojatietä teollisuusalueelle saattelemaan työntekijät turvallisesti kävelytien puolelle, pikkuisen isompaa liittymää tontilta kadulle, että rekat mahtuvat siitä kääntymään tarvitsematta ajaa nurmikon kautta. Ja vaikka soittoa etukäteen, ennen kuin kaupungin linjastojen kaivajat tulevat ja aukaisevat kadun tehtaan sisäänkäynnin kohdalta. Että kaupungin elinkeinovirkamiesten vastausvalikoimaan mahtuisi muitakin sanoja kuin ei. Metallipaja ICT-kaupungissa Jorma Paturi kutsuu yritystään metallipajaksi. Kaapelihyllyjä valmistava, noin 20 miljoonan euron vuosiliikevaihtoa pyörittävä ja 60 henkeä työllistävä perheyritys on malliesimerkki innovatiivisesta ja kasvuhakuisesta perusteollisuusyrityksestä, joka on vauhdilla kansainvälistymässä. Tuotannosta 30 prosenttia menee vientiin. Uusi tuotantolaitos on aloittamassa Pietarissa. Oulun kaltaisessa ICT-imagoaan vaalivassa kaupungissa Meka Pron tapaiset omia tuotteita valmistavat yritykset ovat kuitenkin näkymättömiä. Oulu on tosi hieno paikka toimia, mutta täällä on ICT-krapula. Kaupungin strategiat painottavat innovointia ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja keskiössä on teknologiateollisuus. Kaupungin listaamista työpaikkaluvuista Paturi ei löydä perusteollisuutta, ellei kaapelihyllyjen tekoa lasketa teknologiateollisuuden alihankinnaksi. Mitä kuuluu? Yritykset kyllä pärjäävät ilman kaupungin apuja, mutta odotus on, että kaupunki pitää toimintainfran kunnossa myös perusteollisuudelle. Kadut, tiet, liittymät ja suojatiet. Paturi teki vuonna 2008 lautakunta-aloitteen suojatiestä, jota pitkin työntekijät pääsevät turvallisesti tien yli kävelytielle. Kahteen vuoteen ei kuulunut mitään, mutta kun hän soitti ja tiedusteli asiaa, vastaus oli: ei. Olisihan se kiva, jos kaupungin paristasadasta elinkeinotoimen virkamiehestä joku kävisi joskus kysymässä, mitä kuuluu. Voisihan kaupunki esitellä myös omia hankkeitaan, jotta voisi keskustella, olisiko niissä yhteistyömahdollisuuksia. Paturin mielestä poliittisia päättäjiä vaivaa uskalluksen puute ja päättämättömyys. Esimerkiksi Kallioparkista pitäisi saada nopea päätös, koska se laukaisisi nopeasti uusia rakennusprojekteja ja muuta liiketoiminta-aktiivisuutta sekä pitäisi keskustan elävänä. Kaupungin ylin johto ymmärtää yrittäjien näkökulmaa. Kaupungin keskijohdosta alaspäin virkamiehet eivät halua olla yhteistyöhaluisia tai ottaa tehtäviä hoidettavakseen. Ei siinä voi puhua elinkeinopolitiikasta, se on vain huonoa viranhoitoa EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta

19 TEEMANA yrittäjäkonkari Jorma Paturin mielestä Oulussa kärsitään ICT-krapulaa, kehittämisen keskiössä on teknologiateollisuus. Muitakaan aloja ei silti saa unohtaa. OULU ,00 Työllisyysaste % 62,6 Yrittäjyysaste % 5,1 Asukasmäärä EKn julkaisu kuntien yritysilmastosta 50 19

20 Menestyvien yritysten Suomi EK:n tavoitteena on luoda suomalaiselle yritysja elinkeinotoiminnalle entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö. Menestyvä yritystoiminta on suomalaisen hyvinvoinnin perusta. EK edistää yrittäjyyttä, markkinataloutta, terveitä liiketoiminnan muotoja ja kansainvälistymistä. Se valvoo elinkeinoelämän yleisiä etuja kotimaassa, Euroopan unionissa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Sillä on noin jäsenyritystä, joista peräti 96 prosenttia on PK-yrityksiä. Jäsenyritykset työllistävät yhteensä noin työntekijää. EK:n aluetoimistot Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa sekä niiden yhteyteen perustetut 15 aluejohtokuntaa varmistavat, että vuorovaikutus paikallisen yritystoiminnan keskeisistä tarpeista välittyy EK:n toiminnan sisältöihin.

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

Virrat. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti Virrat Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Tampere. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti Tampere Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Tervetuloa Kasvu Open verkostoon Rauman seutu! Kasvu Open on alueellisen ja

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Urjala. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti Urjala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ruovesi. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti Ruovesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntatalouden näkymät elinkeinoelämän näkökulmasta. Aluepäällikkö Jarmo Immonen 12.9.2011

Kuntatalouden näkymät elinkeinoelämän näkökulmasta. Aluepäällikkö Jarmo Immonen 12.9.2011 Kuntatalouden näkymät elinkeinoelämän näkökulmasta Aluepäällikkö Jarmo Immonen 12.9.2011 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 27 jäsenliittoa

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2010. Kyselytutkimuksen tulokset 33 kunnassa

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2010. Kyselytutkimuksen tulokset 33 kunnassa YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 00 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa 00 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Heikki Miettinen Yhdyskuntatekniset palv 00 Johdanto Selvityksen taustaa

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE. Mediatilaisuus 16.3.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE. Mediatilaisuus 16.3.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Anttila Oy:n myynti 4K INVESTILLE Mediatilaisuus Pääjohtaja Mikko Helander Anttila Oy:n osakekanta on myyty 4K INVESTILLE Kauppaan kuuluu: 23 Anttila-tavarataloa Suomessa 8 Kodin1-sisustustavarataloa Suomessa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet 2 YHTEISTYÖSOPIMUS: allekirjoitettu 9.3.2015 PIRKKALAN KUNNAN JA PIRKKALAN YRITTÄJIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tällä sopimuksella Pirkkalan kunta ja Pirkkalan Yrittäjät

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite Hyvinkää Yrityksesi oikea osoite Tule yrittäjyyden ykkösketjuun Millaisia odotuksia asetat yrittämiselle? Tule tekemään tulosta Hyvinkäälle! Meillä ranteesta ja rakenteesta löytyy ruista: erinomainen liikenteellinen

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Forssa. Kuntaraportti

Forssa. Kuntaraportti Forssa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot