Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka"

Transkriptio

1 Santtu von Bruun, Torsti Kirvelä Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka Acta nro 212

2 Santtu von Bruun Torsti Kirvelä Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka Ennakointihankkeen loppuraportti HELSINKI 2009

3 TEKIJÄT Santtu von Bruun Torsti Kirvelä 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Painopaikka: Kuntatalon paino, Helsinki Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

4 3 Esipuhe Työpaikkojen, työikäisen väestön, koulutusmahdollisuuksien ja yleensäkin elinvoiman keskittyminen suurille kaupunkiseuduille tulee jatkumaan. Globaalit muutostekijät, ihmisten hakeutuminen koulutus- ja työmahdollisuuksien ääreen, elämäntapojen muutokset ja myös ilmastonmuutos puoltavat tämänsuuntaista kehitystä. Näin kertoo meille käsissäsi oleva Santtu von Bruunin ja Torsti Kirvelän laatima raportti. Kaupungistuminen Suomessa tapahtui historiallista tekijöistä johtuen myöhemmin kuin muualla Euroopassa. Niinpä myös kaupunkipolitiikkamme on ohutta. Sen vahvistamista eittämättä tarvitaan. Raportissa panelistit esittävät, että kaupunki toiminnallisena ja talousalueena sekä hallinnollisena rakenteena tulisi yhdistää. Onkin helppo yhtyä näkemykseen, että aikaa myöten hallinnolliset rakenteet tulevat mukautumaan työssäkäyntialuepohjaisiin vetovoimakokonaisuuksiin. Kunta- ja palvelurakennehankkeen tavoitteena on myös vahvistaa kaupunkiseutuja. Työssä tarvitaan nykyistä toimivampia kaupunkien ja valtion välisiä neuvottelu- ja sopimusyhteyksiä. Näin voidaan myös varmistaa, että eri osapuolet toimivat samojen tavoitteiden mukaisesti. Raportti tarjoaa meille uusia näkemyksiä kaupunkipolitiikan kehittämiseksi. Sitä tarvitaan Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi yhä kovemmassa maailmanlaajuisessa kamppailussa. Haluan esittää lämpimät kiitokseni hankkeen osarahoittajille ja yhteistyökumppaneille sekä kaikille tähän tutkimukseen osallistuneille. Risto Parjanne toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

5 4 ACTA

6 5 Sisältö Esipuhe 3 Tiivistelmä 7 Resumé 10 Summary 13 1 Johdanto 16 2 Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen Menetelmä ja hankkeen rakenne Hankkeen eteneminen syksy kevät syksy kevät Tarkasteltavat kaupunkiseudut ja asiantuntijapaneeli Ennakointihankkeen osapuolet ja organisointi Analysointi ja tulokset 21 3 Suurten kaupunkiseutujen tulevaisuus ja siihen vaikuttavat muutosilmiöt Globaalitalous ja talouden uudelleen rakenteistuminen 23 Suurten kaupunkiseutujen merkitys korostuu 24 Kansainvälinen kilpailu kohdistuu yhä enemmän myös osaamisintensiivisille aloille 25 Murrosilmiöitä 26 Protektionistiset kansallisvaltiot 26 Energian hinnan nousu Taantuma nopeuttaa elinkeino- ja aluerakenteen muutosta 27 Kuntien taloudelliset haasteet kasvavat 28 Heikkoja signaaleja suuremmasta muutoksesta Nuoret ja työikäinen väestö keskittyy suurille kaupunkiseuduille Ilmastonmuutos muuttaa suomalaista alue- ja elinkeinorakennetta 32 Kohti ilmastotehokasta yhdyskunta- ja kaupunkiseuturakennetta 33...ja asumista 34 Etätyö ja teknologia 35 Valtio ohjaa maankäyttöä ja rakentamista entistä voimakkaammin Arvot ja elämäntavat moninaistuvat 37 SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

7 6 Suuret kaupungit mahdollistavat hyvin erilaisia elämäntapoja 38 Yksilöllistyminen ja yhteisöjen muutos 39 Merkittävä haaste kunnille ja niiden päätöksenteolle Alueellinen keskittyminen jatkuu Suomikin on yhä enemmän kaupunkien maa 40 Satelliittikaupungit 42 Kehityskäytävät Asuinpaikkavalinnat ja kaupunkimaisen elämäntavan yleistyminen 43 Asuinalueiden polarisaatio ja turvallisuus 44 Kakkosasunnot Palvelutarjonta ja -tuotanto 46 Palveluita karsitaan ja priorisoidaan 47 Paikallinen innovointi ja kehittämistoiminta vastaan valtion normiohjaus 48 Kuluttajavalta ja kuluttajalähtöinen toimintatapa Maahanmuutto kohdistuu vain harvoille kaupunkiseuduille 49 Integraatio vastaan segregaatio Tuloerojen kasvu ja lisääntyvä sosiaalinen segregaatio 51 Keskiluokka kutistuu ja osa työvoimasta ajautuu työmarkkinoiden ulkopuolelle 52 Syntyy uudenlainen marginaali 53 ja saattaa syntyä uudenlainen luokkayhteiskunta Kuntarakenne suurilla kaupunkiseuduilla 55 Kaupunkiseudun kuntien välinen kilpailu 55 Kuntaliitos vai yhteistyö 58 Kehityksen 4 vaihtoehtoista polkua 59 Maakuntien liittojen rooli suurten kaupunkiseutujen kehittämisessä 63 4 Tulevaisuuden alue- ja kaupunkipolitiikka sekä johtopäätöksiä 64 Valtion vaikutusmahdollisuudet 65 Keskittävää vai tasaavaa politiikkaa 65 Keskittymisestä elinvoimaa 67 Suurkaupunkipolitiikalle on suuri tarve 68 5 Suurkaupunkipolitiikan ja kaupunkien kehittämisen painopisteitä _ 71 Kilpailukyky sekä innovaatio- ja osaamiskeskittymien vahvistaminen 71 Yliopistoverkko ja -politiikka 73 Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen 74 Segregaation ehkäiseminen ja sosiaalisen koheesion edistäminen 75 Liikenneinfrastruktuuri ja joukkoliikenne 77 Kuntarakenne ja maankäyttö 79 6 Suurten kaupunkien välinen yhteistyö 81 Lähteet 82 Liitteet Liite 1. Asiantuntijapaneelin valinta 83 Liite 2. Asiantuntijapaneelin jäsenet 85 ACTA

8 7 Tiivistelmä Santtu von Bruun & Torsti Kirvelä (2009): Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka. Ennakointihankkeen loppuraportti. Acta nro 212. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Suomen Kuntaliitto käynnisti marraskuussa 2007 Suurten kaupunkien tulevaisuutta luotaavan ennakointihankkeen yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Urbanismisäätiön kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut ennakoida suurten kaupunkiseutujen kannalta merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, mahdollisia tulevaisuuspolkuja ja kehitysvaihtoehtoja. Hankkeessa on hyödynnetty Delfoi-menetelmää. Se perustuu asiantuntijapaneelin anonyymisti esittämiin arvioihin tarkastelun kohteena olevista aihealueista ja niihin liittyvistä tulevaisuuden kehityskuluista. Esitettyjä arvioita syötetään takaisin asiantuntijapaneelille lisätarkastelua varten. Hankkeen tulokset heijastavat paneelissa olleiden asiantuntijoiden käsityksiä Suomen suurten kaupunkiseutujen tulevaisuudesta ja niihin vaikuttavista muutosvoimista sekä niiden kehittämisestä ja suomalaisesta kaupunkipolitiikasta. Arvioiden mukaan Suomessa ollaan pikemminkin kaupungistumiskehityksen alkupäässä kuin loppupäässä ja suurten kaupunkiseutujen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Erityisesti taloudellinen kehitys perustuu pitkälti suurten kaupunkiseutujen ja niiden keskuskuntien kilpailukykyyn. On todennäköistä, että elinkeinoelämän, työpaikkojen ja työikäisen väestön keskittyminen harvoille elinvoimaisille kasvuseuduille kiihtyy. Näitä ovat erityisesti Helsingin metropolialue ja suurimmat kaupunkiseudut. Suurimpia kaupunkeja ympäröi pienempien kaupunkien ja kuntien muodostama elinvoimainen kehysalue. Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueen ulkopuolelle jää vain harvoja menestyjiä. Monin paikoin syntyy selvästi taantuvia alueita ja kaupunkiseutujakin. Todennäköisesti koko maa ei tule enää olemaan asuttuna. On mahdollista, että osa suuristakin kaupunkiseuduista muuttuu taantuvaksi. Näillä kaupunkiseuduilla on Suomen talouden ja aluerakenteen tasapainon kannalta keskeinen asema. Niiden heikkeneminen johtaisi laajan ympäröivän alueen ja niistä riippuvaisten pienempien kaupunkiseutujen taantumiseen. SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

9 8 Kehityksen taustalla vaikuttaa useita toisiinsa liittyviä muutosvoimia. Merkittävimpinä pidettiin talouden globaalia rakennemuutosta ja sen vaikutuksia paikallistalouteen, työikäisen väestön hakeutumista alueille, jotka tarjoavat hyvät opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet, ilmastonmuutosta ja sen torjuntaa sekä energian hinnan nousua. Nämä vaikuttavat muun muassa ihmisten asuinpaikkavalintoihin, elinkeinoelämän sijoittumispäätöksiin sekä eri alueiden saavutettavuuteen ja logistiseen asemaan. kaupunkimaisen elämäntavan arvioitiin yleistyvän. Arvot ja elämäntavat erilaistuvat. Kaupungit tarjoavat paremmat mahdollisuudet erilaisiin elämäntapoihin liittyviin kulutustottumuksiin sekä mahdollistavat vertaisyhteisöjen syntymisen ja parinmuodostuksen. Esitettyjen arvioiden mukaan kuntien välinen kilpailu on voimakasta lähes kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla. Tämä haittaa kaupunkiseutujen kehitystä ja niillä tehtävää yhteistyötä. Se on myös johtanut yhdyskuntarakenteen hajoamiseen suurilla kaupunkiseuduilla. Keskuskaupunkeihin on myös keskittynyt suhteellisesti enemmän matalan tulotason väestöä ja verokertymä asukasta kohti on yleensä kehyskaupunkeja pienempi. Samalla keskuskaupungin väestössä on runsaasti palveluiden suurkuluttajia. Lähes kaikki panelistit arvioivat tuloerojen ja sosiaalisen segregaation kasvavan Suomessa selvästi. Panelistien esittämien arvioiden mukaan kaupunginosien välinen polarisaatio on Suomessa vielä varsin pientä kansainvälisesti vertaillen, mutta selvästi voimistumassa suurimmilla kaupunkiseuduilla. Suurin osa panelisteista esitti näkemyksen, että kaupunki toiminnallisena ja talousalueena sekä kaupunki hallinnollisena rakenteena pitäisi yhdistää. Kuntaliitokset ovat paras ja käytännössä usein myös ainoa keino ratkaista suurten kaupunkiseutujen maankäyttöön, sisäiseen kilpailuun sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät ongelmat. Lisäksi keskeinen syy, miksi kuntaliitosta pidettiin parempana kuin itsenäisten kuntien välistä yhteistyötä, oli kokonaisuuden hallinnan ja demokraattisen päätöksenteon turvaaminen. Arvioiden mukaan valtion aluepolitiikalla ei kyetä pitämään koko maata, kaikkia kuntia tai edes kaikkia nykyisiä kaupunkiseutuja elinvoimaisina. Suomessa voisi kuitenkin säilyä kohtuullisen vahva kaupunkiverkko, mikäli kaupunkiseudut saavat tuekseen vahvaa valtion politiikkaa, erilaisia toimenpiteitä ja voimavaroja. Erityisesti korostettiin 5 10 suurimman kaupunkiseudun kehittämistarvetta metropolipolitiikan ohella. Näiden varassa voisi säilyä ja syntyä uusia pienempiä menestyviä satelliittiseutuja ja maaseutukuntia, joilla on mahdollisuus saada osuutensa kasvukeskuksen kasvusta. Suurkaupunkipolitiikan sisällön osalta korostui joukko teemoja, joiden arvioitiin olevan keskeisiä suurten kaupunkiseutujen tulevaisuudelle ja jossa niillä on erityisiä haasteita. Näitä olivat 1) kuntarakenne, 2) maankäytön ohjaaminen, 3) liikenneinfrastruktuuri ja joukkoliikenne, 4) kilpailukyky, 5) osaamis- ja innovaatiojärjestelmä sekä yliopistoverkko, 6) työperäisen maahanmuuton edistäminen ja maahanmuuttajien ACTA

10 kotouttaminen. Lisäksi 7) segregaation ehkäiseminen näyttää nousevan ainakin muutamalla suomalaisella kaupunkiseuduilla entistä tärkeämmäksi kysymykseksi. Politiikan toteuttamisessa korostettiin erityisesti suoraa neuvotteluyhteyttä ja sopimusmenettelyä valtion kanssa. Varsin moni panelisti toi myös esiin näkemyksen, että kunta- ja palvelurakenneuudistukselle tarvitaan jatko, jossa tulisi entistä enemmän keskittyä tarkastelemaan suuria kaupunkiseutuja ja niiden haasteita. 9 SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

11 10 Resumé Santtu von Bruun & Torsti Kirvelä (2009): Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka (De stora städernas framtid och framtidens stadspolitik). Prognostiseringsprojektets slutrapport. Acta nr 212. Finlands Kommunförbund. Helsingfors. Finlands Kommunförbund inledde projektet som pejlar framtiden i de stora städerna i samarbete med arbets- och näringsministeriet och Urbanismisäätiö i november Projektets syfte var att förutse omvärldsförändringar som är av betydelse för de stora stadsregionerna, möjliga framtidsvägar och utvecklingsalternativ. Delfi-metoden har tillämpats i projektet. Metoden bygger på en expertpanels anonyma bedömningar av de ämnesområden som är föremål för undersökningen och av den utveckling som kommer att ske kring dem i framtiden. Bedömningarna ges tillbaka till expertpanelen för ytterligare granskning. Projektets resultat återspeglar bedömarnas, dvs. toppexperters uppfattningar om hur framtiden ter sig för de stora stadsregionerna i Finland och de förändringskrafter som påverkar dem, deras utveckling och stadspolitiken i Finland. I fråga om urbaniseringen befinner sig Finland enligt bedömningarna snarare i början än i slutet av utvecklingen och de stora stadsregionernas betydelse accentueras allt mer i framtiden. Speciellt den ekonomiska utvecklingen bygger i hög utsträckning på konkurrenskraften i de stora stadsregionerna och deras centralorter. Näringslivet, arbetstillfällena och den arbetsföra befolkningen kommer sannolikt i allt snabbare takt att koncentreras till några få livskraftiga tillväxtregioner, i synnerhet till Helsingfors metropolområde och de största stadsregionerna. De största städerna omringas av ett livskraftigt kransområde av mindre städer och kommuner. Det kommer att finnas endast ett fåtal vinnare utanför de stora stadsregionernas influensområde. På många håll kommer det att uppstå områden och också stadsregioner som klart stagnerar. Det är sannolikt att hela landet inte längre kommer att vara bebott. Det är möjligt att också en del av de stora stadsregionerna upplever en tillbakagång. Dessa stadsregioner spelar en viktig roll med tanke på balansen i Finlands ekonomi och regionstruktur. Om de försvagas leder det till stagnation för ett stort omkringliggande område och för de mindre stadsregionerna som är beroende av de större. Bakom utvecklingen ligger ofta flera förändringskrafter som har samband med varandra. De följande hör till de viktigaste: ACTA

12 Enligt bedömningarna är konkurrensen mellan kommunerna hård i nästan alla större stadsregioner. Detta inverkar menligt på stadsregionernas utveckling och deras samarbete, och har också lett till sönderfall av samhällsstrukturen i stora stadsregioner. Relativt sett har också låginkomsttagare i större utsträckning än väntat sökt sig till centralorterna och skatteutfallet per invånare är därför i regel lägre än i kransstäderna. Samtidigt finns det rikligt med storförbrukare av tjänster bland centralortens invånare. Nästan alla paneldeltagare bedömde att inkomstskillnaderna och den sociala segregationen ökar. Enligt paneldeltagarna är polariseringen mellan olika stadsdelar ännu mycket obetydlig i Finland i internationell jämförelse, men den håller på att öka klart i de stora stadsregionerna. De flesta paneldeltagare ansåg att man borde sammankoppla staden som verksamhets- och ekonomiområde och staden som administrativ struktur. Kommunsammanslagning är det bästa, och i praktiken ofta också det enda sättet att lösa problem som anknyter till markanvändning, intern konkurrens och tjänsteproduktion i stadsregionerna. En central orsak till att en kommunsammanslagning ansågs vara en bättre lösning än samarbete mellan själständiga kommuner är att kontrollen över helheten och det demokratiska beslutsfattandet tryggas. Enligt bedömningarna kan inte livskraften i hela landet, alla kommuner eller ens alla nuvarande stadsregioner bevaras med statens regionalpolitik. Ett rimligt starkt stadsnät kunde emellertid bevaras i Finland om staten ger stadsregionerna sitt starka stöd genom olika åtgärder och resurser. Utöver metropolområdet betonades särskilt behovet av utveckling av de 5 10 största stadsregionerna. Nya, mindre satellitområden som klarar sig bra och som är beroende av stadsregionerna kunde bevaras och uppstå och dessa har möjlighet att få sin andel av tillväxtcentrumets tillväxt. I fråga om storstadspolitikens innehåll framhävdes ett antal teman som bedömdes vara viktiga för de stora stadsregionernas framtid och också innebära särskilda utmaningar för dem. Dessa teman var 1) kommunstruktur, 2) styrning av markanvändningen, 3) trafikinfrastruktur och kollektivtrafik, 4) konkurrenskraft, 5) kompetensoch innovationssystem och ett universitetsnät, 6) främjande av arbetskraftsinvandring och integration av invandrare. Därtill tycks 7) förebyggandet av segregation bli en allt 11 Ekonomins globala strukturomvandling och dess verkningar på den lokala ekonomin. Den arbetsföra befolkningen söker sig till regioner som erbjuder goda studieoch sysselsättningsmöjligheter. Klimatförändringar och förebyggandet av dem samt stigande energipriser. Dessa faktorer inverkar bland annat på människors val av boningsort, näringslivets val av etableringsort och på tillgängligheten och logistiksituationen i olika regioner. Den urbana livsstilen bedömdes vinna terräng. Värderingar och levnadssätt utvecklas i olika riktningar. Städerna erbjuder bättre möjligheter till konsumtionsvanor förknippade med olika livsstilar samt möjliggör tillkomsten av samhällen för likatänkande och parbildning. SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

13 12 viktigare fråga åtminstone i en del av de finländska stadsregionerna. I genomförandet av politiken betonades särskilt direkt förhandlingskontakt och avtalsförfarande med staten. Ganska många paneldeltagare förde också fram åsikten att kommun- och servicestrukturreformen behöver en fortsättning, där man allt mer ska fokusera på de stora stadsregionerna och deras utmaningar. ACTA

14 13 Summary Santtu von Bruun & Torsti Kirvelä (2009): Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka [The future of large cities and future urban policy]. The final report of the forecast project. Acta Publications No The Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki. In November 2007, the Association of Finnish Local and Regional Authorities launched a forecast project together with the Finnish Ministry of Employment and the Economy and the Urbanismisäätiö foundation to look into the future prospects of large cities. The project objective was to forecast significant changes that are taking place in the operating environments of large urban areas, and these areas potential future paths and development options. The project applies the Delphi Method, which is based on forecasts that expert panellists give anonymously on subjects under examination and future development paths related to them. A facilitator then provides a summary of the forecasts, which is submitted to the experts for revision. The project outcomes reflect the perceptions of the expert panellists on the future of large urban areas in Finland and their driving forces; and on the development of these areas and Finnish urban policy. According to their estimates, Finland is only in the early stages of urbanisation, and the importance of large urban areas will be increasingly highlighted in the future. Economic development, in particular, relies to a great extent on the competitiveness of large urban areas and their central municipalities. It is likely that trade and industry, jobs and the working-age population will increasingly concentrate in the few viable growth regions. These include first and foremost the Helsinki metropolitan area and the largest urban areas. The largest cities are surrounded by viable small towns and municipalities. Most regions outside the large urban areas will find it difficult to succeed. Across the country, some regions, even urban areas, will suffer stagnation. It is likely that, as a consequence, the entire country will no longer be populated. It is possible that some of the larger urban areas will also go into decline. These urban areas play a key role in balancing the Finnish economy and regional structure. Their decline would lead to a stagnation of large areas surrounding them, as well as to that of some smaller urban areas dependent on them. The reasons behind this development can be traced to several interconnected factors. The panellists named the following as the most important driving forces SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

15 14 behind the change: Global structural economic change and its impact on local economies. Tendency of the working-age population to move to areas with good opportunities for studying and employment. Climate change and the measures to tackle it; an increase in energy prices. They have an influence on where people choose to live, the location of businesses and industry, and the accessibility and logistics position of different regions. It was estimated that urban-like life style would become more common. People s values and life styles become more diversified. Cities offer better opportunities for consumption patterns related to different life styles and for forming peer groups and seeking a partner. The panellists estimated that the competition between municipalities is intense in nearly all urban areas. This hampers their development and cooperation efforts. This has led to the sprawl of the large urban areas. Also, proportionally more citizens with a lower level of income have concentrated in urban centres, where the income tax intake per resident is thus usually less than in the surrounding towns. At the same time, many urban centre residents are large-scale users of services. Almost all of the panellists estimated that there will be a clear increase in income disparities and social segregation in Finland. They made estimates that, by international comparison, the polarisation between city districts is very limited in Finland, but clearly becoming more common in the largest urban areas. Most of the panellists were of the opinion that it would make sense to integrate the city as an operational and economic area and the city as an administrative structure. Municipal mergers are the best and, in practice, often the only way for large urban areas to solve problems related to the land use, internal competition and service provision. The main reason why panellists favoured a merger rather than cooperation between independent municipalities was to ensure a good overall view of the situation and democratic decision-making. It was estimated that the viability of the entire country, of all local authorities or even of all current urban areas cannot be ensured by the national regional policy. It would, however, be possible to retain a relatively strong network of cities in Finland if urban areas were supported by strong national policies, measures and resources. It was emphasised that there is a need to develop not only the metropolitan area but also another 5 to 10 of the largest urban areas. This would help maintain and create new successful, smaller satellite regions and rural municipalities that would benefit from the development of the growth centres. As to the policy content regarding large cities, a set of themes emerged which were estimated to be central to the future of large urban areas and pose challenges to the cities. They were 1) local government structure, 2) land use control, 3) transport infrastructure and public transport, 4) competitiveness, 5) competence and innovations systems and university network, 6) promotion of work-related immigration and integration of immigrants. Also 7) the prevention of segregation seems to emerge as ACTA

16 an increasingly important issue in at least some Finnish urban areas. In policy implementation, the role of direct negotiations and a mutual agreement procedure with the central government were emphasised. Relatively many of the panellists also expressed the view that the project to restructure local government and services need to be continued so that more focus can be given to large urban areas and the challenges associated with them. 15 SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

17 16 1 Johdanto Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kasvaa koko ajan. Niiden merkitys globaalissa taloudessa on jatkuvasti korostunut. Yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupunkiseuduilla ja ne ovat myös paikkoja, joissa uudet ilmiöt, elämäntavat ja toimintamallit nousevat ensimmäisinä esiin. Suomikin on yhä enemmän kaupunkien maa. Tämän vuoksi Suomen Kuntaliitto käynnisti marraskuussa tämän hankkeen vuonna 2007 yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Urbanismisäätiön kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut ennakoida suurten kaupunkiseutujen kannalta merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, mahdollisia tulevaisuuspolkuja ja kehitysvaihtoehtoja. Tarkasteltava aikahorisontti asetettiin vuoteen Tässä raportissa esitellään hankkeen keskeisiä tuloksia. Tulokset heijastavat vastaajina olleiden huippuasiantuntijoiden käsityksiä Suomen suurten kaupunkiseutujen tulevaisuudesta, niiden kehittämisestä ja suomalaisesta kaupunkipolitiikasta. Kaupunkipolitiikalla on Suomessa lyhyt historia. Suomalaiseen politiikkakenttään se ilmaantuu vasta luvun puolivälissä. Suomessa on harjoitettu pitkään aluepolitiikkaa, mutta se on ollut sisällöltään ensisijaisesti taantuvien alueiden tukemista, koheesiopolitiikkaa. Kaupunkiseutuihin ja niiden kilpailukykyyn ei juurikaan kiinnitetty huomiota ennen 1994 käynnistynyttä osaamiskeskusohjelmaa, jota vahvoja keskittymiä korostavana voidaan pitää merkittävänä kaupunkipolitiikan murroksena. Kaupunkien kehittämistyöryhmä aloitti toimintansa vuonna Sen tehtävänä oli määritellä kaupunkien kehittämispolitiikan sisältöjä. Työryhmän toimeksiannon taustalla oli paljolti 90-luvun lama ja sen seurauksena syntynyt korkea työttömyys ja tarve uudenlaiselle kehittämispolitiikalle. Keskeinen merkitys oli myös tuoreella EU-jäsenyydellä, jonka siivittämänä kaupunkipoliittinen keskustelu Suomessa hyvin pitkälle käynnistyi. Tämä työryhmä korosti keskuskaupunkien merkitystä laajemman vaikutusalueen kehityksen moottoreina. Mutta tuloksena oli tylyimpien arvioiden mukaan vielä lähinnä paljon puhetta ja paperia ja vain vähän toimintaa. Toisaalta kaupunkipolitiikka oli asiana Suomessa uusi. On ymmärrettävää, että vaati aikaa ennen kuin sille alkoi muotoutua paikallisiin oloihin sopiva sisältö. Varsinkin kun EU:n kaupunkipolitiikan painopisteenä on ollut kaupunkiseutujen sisäisen segregaation torjunta ja Suomessa taas haasteena oli ennen kaikkea elinkeinorakenteen muutos. Varsinainen kaupunkipolitiikka, joka huomioi kaupunkien erityispiirteet, on kehittynyt vasta 2000-luvulla. Sen tavoitteena on ollut kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistäminen ja monikeskuksisen kaupunkiverkon vahvistaminen. Kaupunkipolitiikan ACTA

18 eriyttäminen vastaamaan erityyppisten kaupunkiseutujen tarpeita sisältyi jo vuonna 2004 hyväksyttyyn alueiden kehittämisen tavoitepäätökseen. Siinä esitetään muun muassa valmisteltavaksi erityinen suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus. Käytännössä ongelmana on kuitenkin edelleen ollut aluepolitiikan ja koheesiopolitiikan sekoittuminen kaupunkipolitiikkaan sekä todellisen poliittisen tahdon puute. Kansallinen kaupunkipolitiikka hakee edelleen muotoaan. Vuoden 2007 hallitusohjelmaan kirjattu metropolipolitiikka ja tämän hankkeen kuluessa keväällä 2009 tehty valtioneuvoston kaupunkipolitiikan periaatepäätös ovat merkittäviä askeleita kohti todellista ja vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa. Periaatepäätöksessä määriteltiin muun muassa Suomen suuret kaupunkiseudut, joita ovat (metropolialueen lisäksi) Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä Lahti, Kuopio. Niiden konkretisoituminen vaikuttavaksi politiikaksi ja toimenpiteiksi on kuitenkin vasta aluillaan. Tämän ennakointihankkeen ja sen tuloksien tavoitteena on osaltaan auttaa hahmottamaan kaupunkipolitiikan sisältöjä ja painopisteitä. Hankkeen tulokset ovat joiltain osin pessimistisiä ja uhkaavia tai ainakin niihin sisältyy merkittäviä haasteita. Onkin hyvä muistaa, että häviäjiä ja ongelmia on helpompi ennustaa kuin voittajia ja uusia mahdollisuuksia. Uudet markkinat, elinkeinoelämän alat, elämäntavat ja niihin liittyvät mahdollisuudet ovat vasta syntymässä. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu, voidaan (ainakin jossain määrin) vaikuttaa nykyhetkessä tehtävillä toimenpiteillä, paikallisella kehittämisellä ja kansallisella politiikalla. 17 SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

19 18 2 Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen 2.1 Menetelmä ja hankkeen rakenne Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka -ennakointihankkeessa hyödynnetään Delfoi-menetelmää. Menetelmässä kerätään, työstetään ja analysoidaan asiantuntijapaneelin anonyymisti esittämiä tulevaisuusarvioita halutusta asiasta tai ilmiöstä 1 (katso myös liite 1: Paneelin valinta). Delfoi perustuu perättäisiin kysely- tai haastattelukierroksiin, joiden kuluessa saatua informaatiota syötetään takaisin asiantuntijoille lisätarkastelua varten. Tässä ennakointihankkeessa keskeisen tiedonkeruun perustan muodostavat kaksi haastattelukierrosta sekä yksi puolistrukturoitu kysely. Menetelmällä pyritään tuomaan esille arvioita merkittävistä muutosilmiöistä, tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista sekä niiden taustalla olevista argumenteista ja uskomuksista. Tavoitteena ei ole tilastollinen edustavuus, yhtenäinen tulevaisuuskuva tai kehityspolkuja koskeva konsensus. 2 Anonyymiydellä pyritään siihen, että vastaajien ei tarvitse varoa esittämästä näkemyksiä tai kannanottoja, joita esimerkiksi työnantaja tai poliittinen taustaryhmä ei hyväksyisi. 3 Keskeisiksi arvioitujen kehityssuuntien lisäksi on haastatteluissa pyritty löytämään sellaisia näkökulmia, jotka 1) poikkeavat enemmistön esittämistä arvioista, 2) sisältävät mahdollisen heikon signaalin tulevaisuuden kehityksestä tai 3) ennakoivat jonkin vallitsevan trendin murrosta. 2.2 Hankkeen eteneminen Hankekokonaisuus koostui karkeasti ottaen viidestä eri vaiheesta. Ensimmäiset kolme vaihetta olivat esiselvitys, paneelin ja tarkasteltavien kaupunkiseutujen valinta sekä haastattelurungon valmisteleminen. Neljäs ja työmäärältään suurin vaihe oli aineiston kerääminen kolmella delfoikierroksella. Viides vaihe koostui aineiston analysoinnista ja raportoinnista, josta tosin osa tehtiin jo delfoikierrosten välillä. 1 Gordon, T. J. (2005) ja Linstone & Turoff, M. (2002) 2 Kuusi, O. (1999) 3 Kuusi, O. (1999) ACTA

20 syksy Syksyllä 2007 tehtiin taustamateriaalin ja aiempien samaa aihealuetta tarkastelleiden tutkimusten kartoitus sekä tehtiin muutamia asiantuntijahaastatteluita. Kartoituksessa käytiin lävitse Suomessa noin kymmenen edellisen vuoden kuluessa julkaistut ennakointi- ja tulevaisuusraportit sekä valtion kaupunkipoliittiset linjaukset. Yhteensä kartoitukseen sisältyi runsaat kaksisataa erityyppistä julkaisua, joista tarkemmin käytiin lävitse runsaat viisikymmentä kappaletta. Kartoituksen ja haastatteluiden avulla pyrittiin rajaamaan tarkasteltavat kaupunkiseudut sekä hahmottamaan kaupunkien kannalta keskeisiä teemoja ja sitä, minkälaista asiantuntemusta Delfoi-paneeliin pitäisi sisältyä. Tarkastelun kohteeksi valittiin 8 suurta kaupunkiseutua (ks. tarkasteltavat kaupunkiseudut ja asiantuntijapaneeli). Yhteensä Delfoi-paneeliin kutsuttiin 55 henkilöä. Määrä oli tutkimusekonomisesti turhankin suuri, mutta pienempi paneeli olisi merkinnyt joidenkin kaupunkiseutujen pudottamista tarkastelun ulkopuolelle kevät Alkukeväästä 2008 toteutettiin ensimmäinen haastattelukierros. Tavoitteena oli antaa paneelistien tuoda esille omasta mielestään keskeisiä aiheita, ilman tiukasti ennalta määrättyjä teemoja. Haastatteluiden kesto oli keskimäärin 2 tuntia, joskin pisin venyi melkein viiteen tuntiin. Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen tehtiin välianalyysi ja sen pohjalta toisen haastattelukierroksen haastattelurunko. Loppukeväästä 2008 toteutettiin toinen haastattelukierros. Näissä haastatteluissa pyrittiin syventämään ensimmäisellä kierroksella esiin nousseita teemoja, hakemaan murrosilmiöitä sekä asettamaan vastakkain panelistien esittämiä erilaisia näkemyksiä ja argumentteja. Haastatteluiden kesto oli noin 2 tuntia. Molemmilla kierroksilla tehdyt haastattelut perustuivat väljiin haastattelurunkoihin, joita muokattiin aina kulloisenkin haastateltavan osaamisalueiden mukaan. Toisella kierroksella haastattelurunkoa muokattiin myös kyseisen panelistin ensimmäisellä kierroksella esittämien tulevaisuusarvioiden perusteella syksy Syksyllä 2008 käynnistyi ensimmäinen varsinainen analyysivaihe. Litteroituna aineistoa on runsaat 2000 sivua kevät Alkukeväästä 2009 julkaistiin hankkeen väliraportti. Sen tarkoituksena oli saattaa hankkeen keskeisiä tuloksia mahdollisimman nopeasti hyödynnettäväksi kaupunkien strategisessa suunnittelussa sekä valtion kaupunkipolitiikan muotoilussa. Erityisesti valtioneuvoston kaupunkipoliittisen periaatepäätöksen valmisteluaikataulu perusteli tuloksien nopeaa esiintuomista. SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

Suurten kaupunkiseutujen tulevaisuus. Santtu von Bruun

Suurten kaupunkiseutujen tulevaisuus. Santtu von Bruun Suurten kaupunkiseutujen tulevaisuus Santtu von Bruun Häviäjiä ja ongelmia on helpompi ennustaa kuin voittajia ja uusia mahdollisuuksia. Uudet markkinat, elinkeinoelämän alat ja elämäntavat ovat vasta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka. Santtu von Bruun. Ennakointihankkeen väliraportti 13.1.2009

Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka. Santtu von Bruun. Ennakointihankkeen väliraportti 13.1.2009 Santtu von Bruun Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka Ennakointihankkeen väliraportti 13.1.2009 Helsinki 2009 ISBN 978-952-213-435-6 TEKIJÄ Santtu von Bruun 1. painos ISBN

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kuntapalvelujen tuottaminen tulevaisuudessa? Santtu von Bruun

Kuntapalvelujen tuottaminen tulevaisuudessa? Santtu von Bruun Kuntapalvelujen tuottaminen tulevaisuudessa? Santtu von Bruun Ennustaminen on hyvin vaikeata erityisesti tulevaisuuden ennustaminen - Nils Bohr Tulevaisuuden hahmottamisen vaikeus Lukuisat tahot ovat epäonnistuneet

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 A polycentric and networking spatial structure. The development of Finland s spatial structure is based on a polycentric

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Porin seutu, 11.2.2014 Promenadikeskus, Pori

Kuntauudistus seututilaisuus. Porin seutu, 11.2.2014 Promenadikeskus, Pori Kuntauudistus seututilaisuus Porin seutu, Promenadikeskus, Pori Tilaisuuden avaus Porin seutu, Ohjelma 10.00 10.05 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö 10.05

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto

Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto Kaupunkiseutujen kisa kovenee, onko Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto Seinäjoen kaupunkiseudun tulevaisuusfoorumi Seinäjoki 1.6.2010 Tutkimusjohtaja, dos. Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutti

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015 Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015 Filosofiaa: miten yhdyskuntarakenne vaikuttaa elinvoimaan? Toiminnot: työpaikat, asuminen, palvelut Maasta, luonnosta

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot