Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka"

Transkriptio

1 Santtu von Bruun, Torsti Kirvelä Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka Acta nro 212

2 Santtu von Bruun Torsti Kirvelä Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka Ennakointihankkeen loppuraportti HELSINKI 2009

3 TEKIJÄT Santtu von Bruun Torsti Kirvelä 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Painopaikka: Kuntatalon paino, Helsinki Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

4 3 Esipuhe Työpaikkojen, työikäisen väestön, koulutusmahdollisuuksien ja yleensäkin elinvoiman keskittyminen suurille kaupunkiseuduille tulee jatkumaan. Globaalit muutostekijät, ihmisten hakeutuminen koulutus- ja työmahdollisuuksien ääreen, elämäntapojen muutokset ja myös ilmastonmuutos puoltavat tämänsuuntaista kehitystä. Näin kertoo meille käsissäsi oleva Santtu von Bruunin ja Torsti Kirvelän laatima raportti. Kaupungistuminen Suomessa tapahtui historiallista tekijöistä johtuen myöhemmin kuin muualla Euroopassa. Niinpä myös kaupunkipolitiikkamme on ohutta. Sen vahvistamista eittämättä tarvitaan. Raportissa panelistit esittävät, että kaupunki toiminnallisena ja talousalueena sekä hallinnollisena rakenteena tulisi yhdistää. Onkin helppo yhtyä näkemykseen, että aikaa myöten hallinnolliset rakenteet tulevat mukautumaan työssäkäyntialuepohjaisiin vetovoimakokonaisuuksiin. Kunta- ja palvelurakennehankkeen tavoitteena on myös vahvistaa kaupunkiseutuja. Työssä tarvitaan nykyistä toimivampia kaupunkien ja valtion välisiä neuvottelu- ja sopimusyhteyksiä. Näin voidaan myös varmistaa, että eri osapuolet toimivat samojen tavoitteiden mukaisesti. Raportti tarjoaa meille uusia näkemyksiä kaupunkipolitiikan kehittämiseksi. Sitä tarvitaan Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi yhä kovemmassa maailmanlaajuisessa kamppailussa. Haluan esittää lämpimät kiitokseni hankkeen osarahoittajille ja yhteistyökumppaneille sekä kaikille tähän tutkimukseen osallistuneille. Risto Parjanne toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

5 4 ACTA

6 5 Sisältö Esipuhe 3 Tiivistelmä 7 Resumé 10 Summary 13 1 Johdanto 16 2 Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen Menetelmä ja hankkeen rakenne Hankkeen eteneminen syksy kevät syksy kevät Tarkasteltavat kaupunkiseudut ja asiantuntijapaneeli Ennakointihankkeen osapuolet ja organisointi Analysointi ja tulokset 21 3 Suurten kaupunkiseutujen tulevaisuus ja siihen vaikuttavat muutosilmiöt Globaalitalous ja talouden uudelleen rakenteistuminen 23 Suurten kaupunkiseutujen merkitys korostuu 24 Kansainvälinen kilpailu kohdistuu yhä enemmän myös osaamisintensiivisille aloille 25 Murrosilmiöitä 26 Protektionistiset kansallisvaltiot 26 Energian hinnan nousu Taantuma nopeuttaa elinkeino- ja aluerakenteen muutosta 27 Kuntien taloudelliset haasteet kasvavat 28 Heikkoja signaaleja suuremmasta muutoksesta Nuoret ja työikäinen väestö keskittyy suurille kaupunkiseuduille Ilmastonmuutos muuttaa suomalaista alue- ja elinkeinorakennetta 32 Kohti ilmastotehokasta yhdyskunta- ja kaupunkiseuturakennetta 33...ja asumista 34 Etätyö ja teknologia 35 Valtio ohjaa maankäyttöä ja rakentamista entistä voimakkaammin Arvot ja elämäntavat moninaistuvat 37 SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

7 6 Suuret kaupungit mahdollistavat hyvin erilaisia elämäntapoja 38 Yksilöllistyminen ja yhteisöjen muutos 39 Merkittävä haaste kunnille ja niiden päätöksenteolle Alueellinen keskittyminen jatkuu Suomikin on yhä enemmän kaupunkien maa 40 Satelliittikaupungit 42 Kehityskäytävät Asuinpaikkavalinnat ja kaupunkimaisen elämäntavan yleistyminen 43 Asuinalueiden polarisaatio ja turvallisuus 44 Kakkosasunnot Palvelutarjonta ja -tuotanto 46 Palveluita karsitaan ja priorisoidaan 47 Paikallinen innovointi ja kehittämistoiminta vastaan valtion normiohjaus 48 Kuluttajavalta ja kuluttajalähtöinen toimintatapa Maahanmuutto kohdistuu vain harvoille kaupunkiseuduille 49 Integraatio vastaan segregaatio Tuloerojen kasvu ja lisääntyvä sosiaalinen segregaatio 51 Keskiluokka kutistuu ja osa työvoimasta ajautuu työmarkkinoiden ulkopuolelle 52 Syntyy uudenlainen marginaali 53 ja saattaa syntyä uudenlainen luokkayhteiskunta Kuntarakenne suurilla kaupunkiseuduilla 55 Kaupunkiseudun kuntien välinen kilpailu 55 Kuntaliitos vai yhteistyö 58 Kehityksen 4 vaihtoehtoista polkua 59 Maakuntien liittojen rooli suurten kaupunkiseutujen kehittämisessä 63 4 Tulevaisuuden alue- ja kaupunkipolitiikka sekä johtopäätöksiä 64 Valtion vaikutusmahdollisuudet 65 Keskittävää vai tasaavaa politiikkaa 65 Keskittymisestä elinvoimaa 67 Suurkaupunkipolitiikalle on suuri tarve 68 5 Suurkaupunkipolitiikan ja kaupunkien kehittämisen painopisteitä _ 71 Kilpailukyky sekä innovaatio- ja osaamiskeskittymien vahvistaminen 71 Yliopistoverkko ja -politiikka 73 Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen 74 Segregaation ehkäiseminen ja sosiaalisen koheesion edistäminen 75 Liikenneinfrastruktuuri ja joukkoliikenne 77 Kuntarakenne ja maankäyttö 79 6 Suurten kaupunkien välinen yhteistyö 81 Lähteet 82 Liitteet Liite 1. Asiantuntijapaneelin valinta 83 Liite 2. Asiantuntijapaneelin jäsenet 85 ACTA

8 7 Tiivistelmä Santtu von Bruun & Torsti Kirvelä (2009): Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka. Ennakointihankkeen loppuraportti. Acta nro 212. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Suomen Kuntaliitto käynnisti marraskuussa 2007 Suurten kaupunkien tulevaisuutta luotaavan ennakointihankkeen yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Urbanismisäätiön kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut ennakoida suurten kaupunkiseutujen kannalta merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, mahdollisia tulevaisuuspolkuja ja kehitysvaihtoehtoja. Hankkeessa on hyödynnetty Delfoi-menetelmää. Se perustuu asiantuntijapaneelin anonyymisti esittämiin arvioihin tarkastelun kohteena olevista aihealueista ja niihin liittyvistä tulevaisuuden kehityskuluista. Esitettyjä arvioita syötetään takaisin asiantuntijapaneelille lisätarkastelua varten. Hankkeen tulokset heijastavat paneelissa olleiden asiantuntijoiden käsityksiä Suomen suurten kaupunkiseutujen tulevaisuudesta ja niihin vaikuttavista muutosvoimista sekä niiden kehittämisestä ja suomalaisesta kaupunkipolitiikasta. Arvioiden mukaan Suomessa ollaan pikemminkin kaupungistumiskehityksen alkupäässä kuin loppupäässä ja suurten kaupunkiseutujen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Erityisesti taloudellinen kehitys perustuu pitkälti suurten kaupunkiseutujen ja niiden keskuskuntien kilpailukykyyn. On todennäköistä, että elinkeinoelämän, työpaikkojen ja työikäisen väestön keskittyminen harvoille elinvoimaisille kasvuseuduille kiihtyy. Näitä ovat erityisesti Helsingin metropolialue ja suurimmat kaupunkiseudut. Suurimpia kaupunkeja ympäröi pienempien kaupunkien ja kuntien muodostama elinvoimainen kehysalue. Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueen ulkopuolelle jää vain harvoja menestyjiä. Monin paikoin syntyy selvästi taantuvia alueita ja kaupunkiseutujakin. Todennäköisesti koko maa ei tule enää olemaan asuttuna. On mahdollista, että osa suuristakin kaupunkiseuduista muuttuu taantuvaksi. Näillä kaupunkiseuduilla on Suomen talouden ja aluerakenteen tasapainon kannalta keskeinen asema. Niiden heikkeneminen johtaisi laajan ympäröivän alueen ja niistä riippuvaisten pienempien kaupunkiseutujen taantumiseen. SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

9 8 Kehityksen taustalla vaikuttaa useita toisiinsa liittyviä muutosvoimia. Merkittävimpinä pidettiin talouden globaalia rakennemuutosta ja sen vaikutuksia paikallistalouteen, työikäisen väestön hakeutumista alueille, jotka tarjoavat hyvät opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet, ilmastonmuutosta ja sen torjuntaa sekä energian hinnan nousua. Nämä vaikuttavat muun muassa ihmisten asuinpaikkavalintoihin, elinkeinoelämän sijoittumispäätöksiin sekä eri alueiden saavutettavuuteen ja logistiseen asemaan. kaupunkimaisen elämäntavan arvioitiin yleistyvän. Arvot ja elämäntavat erilaistuvat. Kaupungit tarjoavat paremmat mahdollisuudet erilaisiin elämäntapoihin liittyviin kulutustottumuksiin sekä mahdollistavat vertaisyhteisöjen syntymisen ja parinmuodostuksen. Esitettyjen arvioiden mukaan kuntien välinen kilpailu on voimakasta lähes kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla. Tämä haittaa kaupunkiseutujen kehitystä ja niillä tehtävää yhteistyötä. Se on myös johtanut yhdyskuntarakenteen hajoamiseen suurilla kaupunkiseuduilla. Keskuskaupunkeihin on myös keskittynyt suhteellisesti enemmän matalan tulotason väestöä ja verokertymä asukasta kohti on yleensä kehyskaupunkeja pienempi. Samalla keskuskaupungin väestössä on runsaasti palveluiden suurkuluttajia. Lähes kaikki panelistit arvioivat tuloerojen ja sosiaalisen segregaation kasvavan Suomessa selvästi. Panelistien esittämien arvioiden mukaan kaupunginosien välinen polarisaatio on Suomessa vielä varsin pientä kansainvälisesti vertaillen, mutta selvästi voimistumassa suurimmilla kaupunkiseuduilla. Suurin osa panelisteista esitti näkemyksen, että kaupunki toiminnallisena ja talousalueena sekä kaupunki hallinnollisena rakenteena pitäisi yhdistää. Kuntaliitokset ovat paras ja käytännössä usein myös ainoa keino ratkaista suurten kaupunkiseutujen maankäyttöön, sisäiseen kilpailuun sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät ongelmat. Lisäksi keskeinen syy, miksi kuntaliitosta pidettiin parempana kuin itsenäisten kuntien välistä yhteistyötä, oli kokonaisuuden hallinnan ja demokraattisen päätöksenteon turvaaminen. Arvioiden mukaan valtion aluepolitiikalla ei kyetä pitämään koko maata, kaikkia kuntia tai edes kaikkia nykyisiä kaupunkiseutuja elinvoimaisina. Suomessa voisi kuitenkin säilyä kohtuullisen vahva kaupunkiverkko, mikäli kaupunkiseudut saavat tuekseen vahvaa valtion politiikkaa, erilaisia toimenpiteitä ja voimavaroja. Erityisesti korostettiin 5 10 suurimman kaupunkiseudun kehittämistarvetta metropolipolitiikan ohella. Näiden varassa voisi säilyä ja syntyä uusia pienempiä menestyviä satelliittiseutuja ja maaseutukuntia, joilla on mahdollisuus saada osuutensa kasvukeskuksen kasvusta. Suurkaupunkipolitiikan sisällön osalta korostui joukko teemoja, joiden arvioitiin olevan keskeisiä suurten kaupunkiseutujen tulevaisuudelle ja jossa niillä on erityisiä haasteita. Näitä olivat 1) kuntarakenne, 2) maankäytön ohjaaminen, 3) liikenneinfrastruktuuri ja joukkoliikenne, 4) kilpailukyky, 5) osaamis- ja innovaatiojärjestelmä sekä yliopistoverkko, 6) työperäisen maahanmuuton edistäminen ja maahanmuuttajien ACTA

10 kotouttaminen. Lisäksi 7) segregaation ehkäiseminen näyttää nousevan ainakin muutamalla suomalaisella kaupunkiseuduilla entistä tärkeämmäksi kysymykseksi. Politiikan toteuttamisessa korostettiin erityisesti suoraa neuvotteluyhteyttä ja sopimusmenettelyä valtion kanssa. Varsin moni panelisti toi myös esiin näkemyksen, että kunta- ja palvelurakenneuudistukselle tarvitaan jatko, jossa tulisi entistä enemmän keskittyä tarkastelemaan suuria kaupunkiseutuja ja niiden haasteita. 9 SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

11 10 Resumé Santtu von Bruun & Torsti Kirvelä (2009): Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka (De stora städernas framtid och framtidens stadspolitik). Prognostiseringsprojektets slutrapport. Acta nr 212. Finlands Kommunförbund. Helsingfors. Finlands Kommunförbund inledde projektet som pejlar framtiden i de stora städerna i samarbete med arbets- och näringsministeriet och Urbanismisäätiö i november Projektets syfte var att förutse omvärldsförändringar som är av betydelse för de stora stadsregionerna, möjliga framtidsvägar och utvecklingsalternativ. Delfi-metoden har tillämpats i projektet. Metoden bygger på en expertpanels anonyma bedömningar av de ämnesområden som är föremål för undersökningen och av den utveckling som kommer att ske kring dem i framtiden. Bedömningarna ges tillbaka till expertpanelen för ytterligare granskning. Projektets resultat återspeglar bedömarnas, dvs. toppexperters uppfattningar om hur framtiden ter sig för de stora stadsregionerna i Finland och de förändringskrafter som påverkar dem, deras utveckling och stadspolitiken i Finland. I fråga om urbaniseringen befinner sig Finland enligt bedömningarna snarare i början än i slutet av utvecklingen och de stora stadsregionernas betydelse accentueras allt mer i framtiden. Speciellt den ekonomiska utvecklingen bygger i hög utsträckning på konkurrenskraften i de stora stadsregionerna och deras centralorter. Näringslivet, arbetstillfällena och den arbetsföra befolkningen kommer sannolikt i allt snabbare takt att koncentreras till några få livskraftiga tillväxtregioner, i synnerhet till Helsingfors metropolområde och de största stadsregionerna. De största städerna omringas av ett livskraftigt kransområde av mindre städer och kommuner. Det kommer att finnas endast ett fåtal vinnare utanför de stora stadsregionernas influensområde. På många håll kommer det att uppstå områden och också stadsregioner som klart stagnerar. Det är sannolikt att hela landet inte längre kommer att vara bebott. Det är möjligt att också en del av de stora stadsregionerna upplever en tillbakagång. Dessa stadsregioner spelar en viktig roll med tanke på balansen i Finlands ekonomi och regionstruktur. Om de försvagas leder det till stagnation för ett stort omkringliggande område och för de mindre stadsregionerna som är beroende av de större. Bakom utvecklingen ligger ofta flera förändringskrafter som har samband med varandra. De följande hör till de viktigaste: ACTA

12 Enligt bedömningarna är konkurrensen mellan kommunerna hård i nästan alla större stadsregioner. Detta inverkar menligt på stadsregionernas utveckling och deras samarbete, och har också lett till sönderfall av samhällsstrukturen i stora stadsregioner. Relativt sett har också låginkomsttagare i större utsträckning än väntat sökt sig till centralorterna och skatteutfallet per invånare är därför i regel lägre än i kransstäderna. Samtidigt finns det rikligt med storförbrukare av tjänster bland centralortens invånare. Nästan alla paneldeltagare bedömde att inkomstskillnaderna och den sociala segregationen ökar. Enligt paneldeltagarna är polariseringen mellan olika stadsdelar ännu mycket obetydlig i Finland i internationell jämförelse, men den håller på att öka klart i de stora stadsregionerna. De flesta paneldeltagare ansåg att man borde sammankoppla staden som verksamhets- och ekonomiområde och staden som administrativ struktur. Kommunsammanslagning är det bästa, och i praktiken ofta också det enda sättet att lösa problem som anknyter till markanvändning, intern konkurrens och tjänsteproduktion i stadsregionerna. En central orsak till att en kommunsammanslagning ansågs vara en bättre lösning än samarbete mellan själständiga kommuner är att kontrollen över helheten och det demokratiska beslutsfattandet tryggas. Enligt bedömningarna kan inte livskraften i hela landet, alla kommuner eller ens alla nuvarande stadsregioner bevaras med statens regionalpolitik. Ett rimligt starkt stadsnät kunde emellertid bevaras i Finland om staten ger stadsregionerna sitt starka stöd genom olika åtgärder och resurser. Utöver metropolområdet betonades särskilt behovet av utveckling av de 5 10 största stadsregionerna. Nya, mindre satellitområden som klarar sig bra och som är beroende av stadsregionerna kunde bevaras och uppstå och dessa har möjlighet att få sin andel av tillväxtcentrumets tillväxt. I fråga om storstadspolitikens innehåll framhävdes ett antal teman som bedömdes vara viktiga för de stora stadsregionernas framtid och också innebära särskilda utmaningar för dem. Dessa teman var 1) kommunstruktur, 2) styrning av markanvändningen, 3) trafikinfrastruktur och kollektivtrafik, 4) konkurrenskraft, 5) kompetensoch innovationssystem och ett universitetsnät, 6) främjande av arbetskraftsinvandring och integration av invandrare. Därtill tycks 7) förebyggandet av segregation bli en allt 11 Ekonomins globala strukturomvandling och dess verkningar på den lokala ekonomin. Den arbetsföra befolkningen söker sig till regioner som erbjuder goda studieoch sysselsättningsmöjligheter. Klimatförändringar och förebyggandet av dem samt stigande energipriser. Dessa faktorer inverkar bland annat på människors val av boningsort, näringslivets val av etableringsort och på tillgängligheten och logistiksituationen i olika regioner. Den urbana livsstilen bedömdes vinna terräng. Värderingar och levnadssätt utvecklas i olika riktningar. Städerna erbjuder bättre möjligheter till konsumtionsvanor förknippade med olika livsstilar samt möjliggör tillkomsten av samhällen för likatänkande och parbildning. SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

13 12 viktigare fråga åtminstone i en del av de finländska stadsregionerna. I genomförandet av politiken betonades särskilt direkt förhandlingskontakt och avtalsförfarande med staten. Ganska många paneldeltagare förde också fram åsikten att kommun- och servicestrukturreformen behöver en fortsättning, där man allt mer ska fokusera på de stora stadsregionerna och deras utmaningar. ACTA

14 13 Summary Santtu von Bruun & Torsti Kirvelä (2009): Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka [The future of large cities and future urban policy]. The final report of the forecast project. Acta Publications No The Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki. In November 2007, the Association of Finnish Local and Regional Authorities launched a forecast project together with the Finnish Ministry of Employment and the Economy and the Urbanismisäätiö foundation to look into the future prospects of large cities. The project objective was to forecast significant changes that are taking place in the operating environments of large urban areas, and these areas potential future paths and development options. The project applies the Delphi Method, which is based on forecasts that expert panellists give anonymously on subjects under examination and future development paths related to them. A facilitator then provides a summary of the forecasts, which is submitted to the experts for revision. The project outcomes reflect the perceptions of the expert panellists on the future of large urban areas in Finland and their driving forces; and on the development of these areas and Finnish urban policy. According to their estimates, Finland is only in the early stages of urbanisation, and the importance of large urban areas will be increasingly highlighted in the future. Economic development, in particular, relies to a great extent on the competitiveness of large urban areas and their central municipalities. It is likely that trade and industry, jobs and the working-age population will increasingly concentrate in the few viable growth regions. These include first and foremost the Helsinki metropolitan area and the largest urban areas. The largest cities are surrounded by viable small towns and municipalities. Most regions outside the large urban areas will find it difficult to succeed. Across the country, some regions, even urban areas, will suffer stagnation. It is likely that, as a consequence, the entire country will no longer be populated. It is possible that some of the larger urban areas will also go into decline. These urban areas play a key role in balancing the Finnish economy and regional structure. Their decline would lead to a stagnation of large areas surrounding them, as well as to that of some smaller urban areas dependent on them. The reasons behind this development can be traced to several interconnected factors. The panellists named the following as the most important driving forces SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

15 14 behind the change: Global structural economic change and its impact on local economies. Tendency of the working-age population to move to areas with good opportunities for studying and employment. Climate change and the measures to tackle it; an increase in energy prices. They have an influence on where people choose to live, the location of businesses and industry, and the accessibility and logistics position of different regions. It was estimated that urban-like life style would become more common. People s values and life styles become more diversified. Cities offer better opportunities for consumption patterns related to different life styles and for forming peer groups and seeking a partner. The panellists estimated that the competition between municipalities is intense in nearly all urban areas. This hampers their development and cooperation efforts. This has led to the sprawl of the large urban areas. Also, proportionally more citizens with a lower level of income have concentrated in urban centres, where the income tax intake per resident is thus usually less than in the surrounding towns. At the same time, many urban centre residents are large-scale users of services. Almost all of the panellists estimated that there will be a clear increase in income disparities and social segregation in Finland. They made estimates that, by international comparison, the polarisation between city districts is very limited in Finland, but clearly becoming more common in the largest urban areas. Most of the panellists were of the opinion that it would make sense to integrate the city as an operational and economic area and the city as an administrative structure. Municipal mergers are the best and, in practice, often the only way for large urban areas to solve problems related to the land use, internal competition and service provision. The main reason why panellists favoured a merger rather than cooperation between independent municipalities was to ensure a good overall view of the situation and democratic decision-making. It was estimated that the viability of the entire country, of all local authorities or even of all current urban areas cannot be ensured by the national regional policy. It would, however, be possible to retain a relatively strong network of cities in Finland if urban areas were supported by strong national policies, measures and resources. It was emphasised that there is a need to develop not only the metropolitan area but also another 5 to 10 of the largest urban areas. This would help maintain and create new successful, smaller satellite regions and rural municipalities that would benefit from the development of the growth centres. As to the policy content regarding large cities, a set of themes emerged which were estimated to be central to the future of large urban areas and pose challenges to the cities. They were 1) local government structure, 2) land use control, 3) transport infrastructure and public transport, 4) competitiveness, 5) competence and innovations systems and university network, 6) promotion of work-related immigration and integration of immigrants. Also 7) the prevention of segregation seems to emerge as ACTA

16 an increasingly important issue in at least some Finnish urban areas. In policy implementation, the role of direct negotiations and a mutual agreement procedure with the central government were emphasised. Relatively many of the panellists also expressed the view that the project to restructure local government and services need to be continued so that more focus can be given to large urban areas and the challenges associated with them. 15 SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

17 16 1 Johdanto Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kasvaa koko ajan. Niiden merkitys globaalissa taloudessa on jatkuvasti korostunut. Yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupunkiseuduilla ja ne ovat myös paikkoja, joissa uudet ilmiöt, elämäntavat ja toimintamallit nousevat ensimmäisinä esiin. Suomikin on yhä enemmän kaupunkien maa. Tämän vuoksi Suomen Kuntaliitto käynnisti marraskuussa tämän hankkeen vuonna 2007 yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Urbanismisäätiön kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut ennakoida suurten kaupunkiseutujen kannalta merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, mahdollisia tulevaisuuspolkuja ja kehitysvaihtoehtoja. Tarkasteltava aikahorisontti asetettiin vuoteen Tässä raportissa esitellään hankkeen keskeisiä tuloksia. Tulokset heijastavat vastaajina olleiden huippuasiantuntijoiden käsityksiä Suomen suurten kaupunkiseutujen tulevaisuudesta, niiden kehittämisestä ja suomalaisesta kaupunkipolitiikasta. Kaupunkipolitiikalla on Suomessa lyhyt historia. Suomalaiseen politiikkakenttään se ilmaantuu vasta luvun puolivälissä. Suomessa on harjoitettu pitkään aluepolitiikkaa, mutta se on ollut sisällöltään ensisijaisesti taantuvien alueiden tukemista, koheesiopolitiikkaa. Kaupunkiseutuihin ja niiden kilpailukykyyn ei juurikaan kiinnitetty huomiota ennen 1994 käynnistynyttä osaamiskeskusohjelmaa, jota vahvoja keskittymiä korostavana voidaan pitää merkittävänä kaupunkipolitiikan murroksena. Kaupunkien kehittämistyöryhmä aloitti toimintansa vuonna Sen tehtävänä oli määritellä kaupunkien kehittämispolitiikan sisältöjä. Työryhmän toimeksiannon taustalla oli paljolti 90-luvun lama ja sen seurauksena syntynyt korkea työttömyys ja tarve uudenlaiselle kehittämispolitiikalle. Keskeinen merkitys oli myös tuoreella EU-jäsenyydellä, jonka siivittämänä kaupunkipoliittinen keskustelu Suomessa hyvin pitkälle käynnistyi. Tämä työryhmä korosti keskuskaupunkien merkitystä laajemman vaikutusalueen kehityksen moottoreina. Mutta tuloksena oli tylyimpien arvioiden mukaan vielä lähinnä paljon puhetta ja paperia ja vain vähän toimintaa. Toisaalta kaupunkipolitiikka oli asiana Suomessa uusi. On ymmärrettävää, että vaati aikaa ennen kuin sille alkoi muotoutua paikallisiin oloihin sopiva sisältö. Varsinkin kun EU:n kaupunkipolitiikan painopisteenä on ollut kaupunkiseutujen sisäisen segregaation torjunta ja Suomessa taas haasteena oli ennen kaikkea elinkeinorakenteen muutos. Varsinainen kaupunkipolitiikka, joka huomioi kaupunkien erityispiirteet, on kehittynyt vasta 2000-luvulla. Sen tavoitteena on ollut kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistäminen ja monikeskuksisen kaupunkiverkon vahvistaminen. Kaupunkipolitiikan ACTA

18 eriyttäminen vastaamaan erityyppisten kaupunkiseutujen tarpeita sisältyi jo vuonna 2004 hyväksyttyyn alueiden kehittämisen tavoitepäätökseen. Siinä esitetään muun muassa valmisteltavaksi erityinen suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus. Käytännössä ongelmana on kuitenkin edelleen ollut aluepolitiikan ja koheesiopolitiikan sekoittuminen kaupunkipolitiikkaan sekä todellisen poliittisen tahdon puute. Kansallinen kaupunkipolitiikka hakee edelleen muotoaan. Vuoden 2007 hallitusohjelmaan kirjattu metropolipolitiikka ja tämän hankkeen kuluessa keväällä 2009 tehty valtioneuvoston kaupunkipolitiikan periaatepäätös ovat merkittäviä askeleita kohti todellista ja vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa. Periaatepäätöksessä määriteltiin muun muassa Suomen suuret kaupunkiseudut, joita ovat (metropolialueen lisäksi) Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä Lahti, Kuopio. Niiden konkretisoituminen vaikuttavaksi politiikaksi ja toimenpiteiksi on kuitenkin vasta aluillaan. Tämän ennakointihankkeen ja sen tuloksien tavoitteena on osaltaan auttaa hahmottamaan kaupunkipolitiikan sisältöjä ja painopisteitä. Hankkeen tulokset ovat joiltain osin pessimistisiä ja uhkaavia tai ainakin niihin sisältyy merkittäviä haasteita. Onkin hyvä muistaa, että häviäjiä ja ongelmia on helpompi ennustaa kuin voittajia ja uusia mahdollisuuksia. Uudet markkinat, elinkeinoelämän alat, elämäntavat ja niihin liittyvät mahdollisuudet ovat vasta syntymässä. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu, voidaan (ainakin jossain määrin) vaikuttaa nykyhetkessä tehtävillä toimenpiteillä, paikallisella kehittämisellä ja kansallisella politiikalla. 17 SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

19 18 2 Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen 2.1 Menetelmä ja hankkeen rakenne Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka -ennakointihankkeessa hyödynnetään Delfoi-menetelmää. Menetelmässä kerätään, työstetään ja analysoidaan asiantuntijapaneelin anonyymisti esittämiä tulevaisuusarvioita halutusta asiasta tai ilmiöstä 1 (katso myös liite 1: Paneelin valinta). Delfoi perustuu perättäisiin kysely- tai haastattelukierroksiin, joiden kuluessa saatua informaatiota syötetään takaisin asiantuntijoille lisätarkastelua varten. Tässä ennakointihankkeessa keskeisen tiedonkeruun perustan muodostavat kaksi haastattelukierrosta sekä yksi puolistrukturoitu kysely. Menetelmällä pyritään tuomaan esille arvioita merkittävistä muutosilmiöistä, tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista sekä niiden taustalla olevista argumenteista ja uskomuksista. Tavoitteena ei ole tilastollinen edustavuus, yhtenäinen tulevaisuuskuva tai kehityspolkuja koskeva konsensus. 2 Anonyymiydellä pyritään siihen, että vastaajien ei tarvitse varoa esittämästä näkemyksiä tai kannanottoja, joita esimerkiksi työnantaja tai poliittinen taustaryhmä ei hyväksyisi. 3 Keskeisiksi arvioitujen kehityssuuntien lisäksi on haastatteluissa pyritty löytämään sellaisia näkökulmia, jotka 1) poikkeavat enemmistön esittämistä arvioista, 2) sisältävät mahdollisen heikon signaalin tulevaisuuden kehityksestä tai 3) ennakoivat jonkin vallitsevan trendin murrosta. 2.2 Hankkeen eteneminen Hankekokonaisuus koostui karkeasti ottaen viidestä eri vaiheesta. Ensimmäiset kolme vaihetta olivat esiselvitys, paneelin ja tarkasteltavien kaupunkiseutujen valinta sekä haastattelurungon valmisteleminen. Neljäs ja työmäärältään suurin vaihe oli aineiston kerääminen kolmella delfoikierroksella. Viides vaihe koostui aineiston analysoinnista ja raportoinnista, josta tosin osa tehtiin jo delfoikierrosten välillä. 1 Gordon, T. J. (2005) ja Linstone & Turoff, M. (2002) 2 Kuusi, O. (1999) 3 Kuusi, O. (1999) ACTA

20 syksy Syksyllä 2007 tehtiin taustamateriaalin ja aiempien samaa aihealuetta tarkastelleiden tutkimusten kartoitus sekä tehtiin muutamia asiantuntijahaastatteluita. Kartoituksessa käytiin lävitse Suomessa noin kymmenen edellisen vuoden kuluessa julkaistut ennakointi- ja tulevaisuusraportit sekä valtion kaupunkipoliittiset linjaukset. Yhteensä kartoitukseen sisältyi runsaat kaksisataa erityyppistä julkaisua, joista tarkemmin käytiin lävitse runsaat viisikymmentä kappaletta. Kartoituksen ja haastatteluiden avulla pyrittiin rajaamaan tarkasteltavat kaupunkiseudut sekä hahmottamaan kaupunkien kannalta keskeisiä teemoja ja sitä, minkälaista asiantuntemusta Delfoi-paneeliin pitäisi sisältyä. Tarkastelun kohteeksi valittiin 8 suurta kaupunkiseutua (ks. tarkasteltavat kaupunkiseudut ja asiantuntijapaneeli). Yhteensä Delfoi-paneeliin kutsuttiin 55 henkilöä. Määrä oli tutkimusekonomisesti turhankin suuri, mutta pienempi paneeli olisi merkinnyt joidenkin kaupunkiseutujen pudottamista tarkastelun ulkopuolelle kevät Alkukeväästä 2008 toteutettiin ensimmäinen haastattelukierros. Tavoitteena oli antaa paneelistien tuoda esille omasta mielestään keskeisiä aiheita, ilman tiukasti ennalta määrättyjä teemoja. Haastatteluiden kesto oli keskimäärin 2 tuntia, joskin pisin venyi melkein viiteen tuntiin. Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen tehtiin välianalyysi ja sen pohjalta toisen haastattelukierroksen haastattelurunko. Loppukeväästä 2008 toteutettiin toinen haastattelukierros. Näissä haastatteluissa pyrittiin syventämään ensimmäisellä kierroksella esiin nousseita teemoja, hakemaan murrosilmiöitä sekä asettamaan vastakkain panelistien esittämiä erilaisia näkemyksiä ja argumentteja. Haastatteluiden kesto oli noin 2 tuntia. Molemmilla kierroksilla tehdyt haastattelut perustuivat väljiin haastattelurunkoihin, joita muokattiin aina kulloisenkin haastateltavan osaamisalueiden mukaan. Toisella kierroksella haastattelurunkoa muokattiin myös kyseisen panelistin ensimmäisellä kierroksella esittämien tulevaisuusarvioiden perusteella syksy Syksyllä 2008 käynnistyi ensimmäinen varsinainen analyysivaihe. Litteroituna aineistoa on runsaat 2000 sivua kevät Alkukeväästä 2009 julkaistiin hankkeen väliraportti. Sen tarkoituksena oli saattaa hankkeen keskeisiä tuloksia mahdollisimman nopeasti hyödynnettäväksi kaupunkien strategisessa suunnittelussa sekä valtion kaupunkipolitiikan muotoilussa. Erityisesti valtioneuvoston kaupunkipoliittisen periaatepäätöksen valmisteluaikataulu perusteli tuloksien nopeaa esiintuomista. SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.9.2016 5.9.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 16.9.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital ICAPOLI Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Tekes Round Table 27.3.2014 Prof. Pirjo Ståhle Näkökulmia aineettomaan talouteen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ?

PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ? DYNA AMINEN JYVÄSKYL Ä PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ? H A N N U T E R V O K U N TAT I L A I S U U S 1 8. 1. 2 0 1 7 J O K A I S E N J Y V Ä S K Y L Ä M I S T Ä 1 E L I N V O I M A A S E U T U K U N TA A N? ESITYKSEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Osaamisen ennakoinnin viitekehys Osaamisen ennakoinnin viitekehys Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Paasitorni 10.2.2011 Prof. Pirjo Ståhle, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden 11.2.2011 Pirjo

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto

Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto Kaupunkiseutujen kisa kovenee, onko Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto Seinäjoen kaupunkiseudun tulevaisuusfoorumi Seinäjoki 1.6.2010 Tutkimusjohtaja, dos. Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Konserniohjausyksikkö ERDF and

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

tyhjät tilat Avaimia elävämpään kaupunkiin?

tyhjät tilat Avaimia elävämpään kaupunkiin? tyhjät tilat Avaimia elävämpään kaupunkiin? Ideapaja 2.10.2013 Hella Hernberg, ympäristöministeriö / Design Exchange Programme #TYHJATTILAT #VACANTSPACE www.facebook.com/tyhjattilat Tavoite: parantaa edellytyksiä

Lisätiedot