Kasvun avauksia Ylä-Pirkanmaalle!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun avauksia Ylä-Pirkanmaalle!"

Transkriptio

1 Kasvun avauksia Ylä-Pirkanmaalle! Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelma

2 Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelma Valtioneuvosto nimesi Ylä-Pirkanmaan 5. toukokuuta 2011 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Seutukuntaan kuuluvat Mänttä-Vilppula, Virrat, Juupajoki ja Ruovesi. Päätöksen perusteena ovat Ylä-Pirkanmaan viimeaikaiset työpaikkavähennykset. Alueelta vähenee tämänkeväisten ytneuvottelujen seurauksena yhteensä 335 työpaikkaa. Tämä tulee koskettamaan noin 3 %:a seutukunnan työvoimasta. Metsäliitto-konserniin kuuluva Metsä-Tissue irtisanoo Mäntän tehtailtaan 115 työntekijää kaikkiaan 500 työntekijästä. Ruovedellä sijaitsevan Visuvesi Oy:n ja Visuveden sahan konkurssissa työttömäksi jää noin 150 henkilöä. Työttömyyden lisääntyminen Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosalueella tuo erityiset haasteet kunnille. TEtoimistot ovat jo organisoineet toimintaansa, jotta irtisanomistilanteisiin liittyvät muutosturvatoimet käynnistyisivät nopeasti. Yritystukien, yritysten kehittämisavustusten, toimintaympäristötukien, työllisyysperusteisten investointiavustusten ja Finnveran toimien sekä muiden elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on saada syntymään mahdollisimman ripeästi uusia korvaavia työpaikkoja. Yleinen huoli Suomen työllisyyskehityksen vaarantumisesta ja kuntien taloustilanteen heikentymisestä aiheuttaa alueellemme lisähaastetta. Osakemarkkinoiden parhaillaan heiketessä globaalisti ja Euroopan talousnäkymien synkistyessä entisestään joutuvat yritykset miettimään yhä tarkemmin investointejaan ja henkilöstöratkaisujaan. Talouskehityksen epävarmuus heijastuu voimakkaammin alueellamme juuri metsä- ja metalliteollisuuteen, jotka ovat sidoksissa ulkomaiseen kysyntään. Alueellisten rakenneohjelmien lisäksi tarvitsemme myös kipeästi uusia kansallisia tukitoimia erityisesti pk-yritystemme tueksi. Yritysten neuvonta ja tukitoimet on turvattava maaseutukunnissa jatkossakin! Rakennemuutosalueellamme on mietittävä uusia ideoita kuntien elävinä pitämiseksi. On tärkeätä hahmottaa alueen omia vahvuuksia ja osaamispääomaa näiden perustalle on alettava rakentamaan uutta. Yritysten toimintaedellytysten tukeminen on paras keino tukea alueen työllisyyttä ja elinvoimaisempaa tulevaisuutta. Alueen keskeisten kehittämistoimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista ohjelmalliseen työhön on myös tiivistettävä. Myös Euroopan unionin rakennerahastot ovat tukemassa äkillisen rakennemuutoksen kohtaamia alueita. Rakennerahasto-ohjelmien vuotuisesta rahoituskehyksestä noin viisi prosenttia varataan erikseen osoitettavaksi äkillisen rakennemuutoksen vaikutuksen lieventämiseen tähtääviin hankkeisiin. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös kyseisen alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa neuvotellaan parhaillaan rakennemuutosohjelmaa tukevien hankkeiden käynnistämisestä. Ylä-Pirkanmaalla ryhdyttiin äkillisen rakennemuutosalue -nimityksen jälkeen välittömästi valtioneuvoston edellyttämiin toimiin. Seutukunnalle perustettiin kuntajohtajista, elinkeino- ja aluekehittäjistä sekä asiantuntijoista koottu johtoryhmä, jonka yhteistyön kautta alueelle rakennetaan uusia hankeavauksia ja aktivoidaan aluetta ja sen toimijoita muutostilanteessa. Johtoryhmämme kokoontui touko,- kesä- ja elokuun tapaamisissa valmistelemaan yhteistä rakennemuutosohjelmaa. Tässä ohjelmassa on esitelty Ylä- Pirkanmaan seutukunnan aktivointitoimenpiteet ja keskeiset kehittämishankkeet, joilla pyritään vastaamaan rakennemuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja vahvistamaan seudun ihmisten elämänlaatua ja yritysten menestymismahdollisuuksia. Ruovedellä puheenjohtaja Markku Raiskinmäki ja ohjelmavastaava Antti Korkka Sivu 2 / 23

3 Sisällys Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelma Ylä-Pirkanmaan taustatiedot Seutu- ja kuntatiedot Ylä-Pirkanmaan työllisyystilanne Alueen vahvuudet ja kehittämisen nykyiset painopisteet Rakennemuutosohjelman koordinointi Johtoryhmän kokoonpano Ohjelman toteuttaminen Seuranta Rakennemuutosohjelman toimenpiteet Työvoiman kehittämis- ja koulutustoimenpiteet Rahoitus- ja kehittämistoiminnan aktivointi yrittäjille Hankkeiden ja toimintaympäristön kehittäminen Liikenneinfrastruktuurin kehittämiskohteet Yhteenveto ja toimijavastuut Yhteystiedot Liite 1 Yrityskehittäminen Sivu 3 / 23

4 1. Ylä-Pirkanmaan taustatiedot 1.1. Seutu- ja kuntatiedot Ylä-Pirkanmaa on maaseutumainen ja metsävaltainen pikkukaupunkien ja -kuntien ympäröimä seutualue, joka sijaitsee noin tunnin matkan päässä Tampereelta ja Jyväskylästä. Ylä-Pirkanmaan seutukunta muodostuu neljästä kunnasta: Juupajoki on reilun kahden tuhannen asukkaan maaseutukunta, josta on hyvät työssäkäynti- ja asiointiyhteydet Tampereen keskusseudulle; Mänttä-Vilppula on noin asukkaan taide- ja teollisuuskaupunki Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien rajalla; Ruoveden maaseutukunnassa asuu noin asukasta; Virrat Pirkanmaan pohjoisimpana kuntana on reilun asukkaan monipuolinen maaseutu-, huvila- ja teollisuuskaupunki. Sekä palvelut, teollisuus että alkutuotanto ovat vahvasti edustettuina Ylä-Pirkanmaan seutukunnan elinkeinoissa. Suurin työllistäjä on palveluala, joka työllistää keskimäärin yli puolet yläpirkanmaalaisista. Ylä- Pirkanmaalla on vahvat teolliset juuret ja teollisuus on edelleen erittäin merkittävä työllistäjä. Työpaikoilla mitattuna suurimmat teolliset toimialat ovat puutuoteteollisuus, metalliteollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus. Teollisuus keskittyy etenkin Mäntän, Vilppulan ja Ruoveden alueelle. Seutukunnan alueella sahataan myös n. 10 % koko maan sahatavarasta. Puutavaran ja puutuotteiden osuus Pirkanmaan teollisista työpaikoista on noin 43 %. Muita tärkeitä toimialoja Ylä-Pirkanmaalla ovat metallituotteiden valmistus (koneiden ja laitteiden valmistus), kemiallinen metsäteollisuus, muoviteollisuus (kemianteollisuuden jatkojalostus, painottuu erityisesti Virroille) sekä luonto- ja kulttuurimatkailu. Alkutuotannolla on vahvin asema Juupajoella, Virroilla ja Ruovedellä, joista kaikissa osuus on yli kymmenen prosenttia työpaikoista. Vapaa-ajan asumisen merkitys alueen kulttuurille ja taloudelle on myös huomattava. Alueen neljässä kunnassa on lähes vapaa-ajan asuntoa. Suurimpia vapaa-ajan asumisen kohteita ovat Virrat (2490 vapaa-ajan asuntoa) ja Ruovesi (2453). Ylä-Pirkanmaan seututoiminta pohjautuu kuntien väliseen vakiintuneeseen strategiseen (Seutustrategia 2010) yhteistyöhön sekä alueellisesti rakennettuun ja markkinoituun Ylä-Pirkanmaan identiteettiin (ks. Sivu 4 / 23

5 Kuntien yhteistyöorganisaation Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n tehtävänä on ollut vuodesta 2001 lähtien seutukunnan strategisesta suunnittelusta vastaaminen, aluekehittämisen koordinointi ja kuntien palveluyhteistyön edistäminen. Ylä-Pirkanmaalla tapahtuvan kehittämistyön kulmakivenä on ollut toimiva elinkeinopalvelutoiminnan verkosto sekä kuntajohtajista koostuva seutuhallitus. Seudullisen työvaliokunnan, joka kostuu kuntien elinkeinovastaavista, kautta kunnat ovat olleet tietoisia keskeisistä kehittämishankkeista ja sen kautta on suunnitellusti ohjattu kuntien resursseja käynnistettäville yhteishankkeille. Seudullisen elinkeinoverkoston keskeisinä toimijoina ja yhteistyökumppaneina ovat seutuyhdistyksen kanssa toimineet erityisesti Virtain Yrityspalvelu Oy ja MW-Kehitys Oy Mänttä-Vilppulasta sekä elinkeinovastaavat Ruoveden ja Juupajoen kunnista. Keskeisimmät seudun elinkeinotoiminnan kehittämisrahoittajat ovat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Tekes ja Finnvera. Ylä-Pirkanmaan kunta ja seutukohtaiset tilastotiedot 2011: Juupajoki Mänttä- Vilppula -palvelut 59,2 54,1 (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 6/2011, ELY tiedote Kuntatiedon keskus, Kuntaliitto, kunnat.net palvelun seutukuntatiedot Tilastokeskus 2011.) Seudun väestökehityksen keskeisimpinä haasteina ovat tällä vuosikymmenellä voimakas ikääntyminen sekä nuorten sitouttaminen alueelle. Ylä-Pirkanmaan seutu on tällä hetkellä Pirkanmaan iäkkäintä aluetta. Tämä on tuomassa erityishaasteen kuntataloudelle ja palveluiden kehittämiselle. Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys Sivu 5 / 23 Ruovesi Virrat Ylä- Pirkanmaa Asukasluku Asukasluvun muutos edellisestä -1,0-0,7-1,2 1,3-1,0 vuodesta % Väestöennuste Ikärakenne 0-6 vuotiaat Työvoima -työpaikkaomavaraisuus -työvoima/työlliset -työttömyysaste % Työpaikkarakenne % -maa- ja metsätalous -jalostus -palvelut Elinkeinorakenne % - maa- ja metsätalous - jalostus 6,5 9,5 60,7 12,3 7,4 3,4 87,0 924/831 10,1 16,1 26,0 56,7 11,8 27,8 6,0 7,9 61,6 12,2 8,8 3,6 102, / ,1 4,4 42,0 53,0 3,7 41,7 5,3 7,8 58,8 13,3 11,0 3,8 106, / ,4 12,8 38,7 47,2 13,2 32,7 52,8 5,7 7,4 60,6 12,7 9,8 3,8 90, / ,7 15,5 27,3 55,3 12,4 30,4 55,5 5,8 7,9 60,7 12,6 9,4 3,7 98, / ,00 8,6 35,6 54,7 9,6 32,1 57,4

6 on parhaillaan suunnittelemassa yhteistyössä TEM:n kanssa kansallisia toimia kuntien ikärakenteen muutoshaasteisiin (ks Ylä-Pirkanmaan työllisyystilanne 2011 Kesäkuun 2011 lopussa työllisyystilanne oli Pirkanmaalla edelleen koko maata heikompi. Ylä-Pirkanmaan seutukunnan työttömyysaste oli 10,00 %. Työttömiä työnhakijoita oli kaikissa seutukunnissa vähemmän vuoden takaiseen verrattuna, mutta vähäisintä työttömien työnhakijoiden määrän lasku oli Ylä- Pirkanmaalla (1 %). Kunnittain tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna vain yhdessä kunnassa, Ruovedellä 21 %. Ylä-Pirkanmaan työllisyystilanne on huononemassa nopeasti loppukesän ja syksyn 2011 aikana. Metsä- Tissue Oy:n työpaikkavähennykset ja Visuvesi Oy:n konkurssi vievät yhteensä 267 työpaikkaa. Lisäksi muissa yrityksissä ennakoidaan vähenevän 68 työpaikkaa. Vähennykset ovat yhteensä 335 työpaikkaa, mikä on noin 3 % alueen työllisestä työvoimasta. Vähennykset nostaisivat toteutuessaan kokonaan seudun työttömyysasteen 13,4 prosenttiin. Mänttä-Vilppulassa työttömyysaste olisi 15 prosenttia. Osaavimmat työntekijät tulevat kuitenkin työllistymään nopeasti alueen muihin yrityksiin kesän ja syksyn 2011 aikana. Työryhmän arviona on, että 1/3 työttömistä työnhakijoista tulee työllistymään vuoden 2011 aikana. Ylä-Pirkanmaan työllisyyskatsaus Kunta Työvoima Työttömyysaste Avoimet työpaikat Työttömyyden muutos Juupajoki ,1 % 8-12 % Mänttä-Vilppula ,1 % 35-6 % Ruovesi ,4 % % Virrat ,7 % 18-1 % Ylä-Pirkanmaa ,0 % 95-1 % (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 6/2011, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ) Kunta Yhteensä Naiset Alle 20- vuotiaat Alle 25- vuotiaat Yli 50- vuotiaat Juupajoki Mänttä-Vilppula Ruovesi Virrat Ylä-Pirkanmaa (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 6/2011, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ) Yli vuoden työttömänä olleet Sivu 6 / 23

7 Arviointitaulukko äkillisen rakennemuutoksen työvoimavaikutuksista Kunta Työvoima Työttömyysaste % Työttömät yhteensä Irtisanotut ja työttömyysuhan alaiset Työttömät ja työttömyysuhan alaiset yhteensä Työttömyysprosentti Juupajoki ,4 % ,4 % Mänttä ,9 % ,0 % Vilppula Ruovesi ,4 % ,1 % Virrat ,2 % ,7 % Yhteensä ,6 % ,6 % 1.3. Alueen vahvuudet ja kehittämisen nykyiset painopisteet Ylä-Pirkanmaan aluevahvuuksien arviointi 2011 Aluekehittäminen perustuu alueiden vahvuuksiin ja ominaispiirteisiin. Alueiden menestys nivoutuu kykyyn tunnistaa vahvuudet, kehittämispainotuksien tehokkaaseen kohdistamiseen ja verkostoitumiseen muiden alueiden kanssa (TEM raportteja 22/2011). Työ- ja elinkeinoministeriön alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) puitteissa on tehty Alueiden vahvuudet määrittely, joka on päivitys vuonna 2009 tehtyyn laajempaan alueiden vahvuuksien määrittelyyn. Työn toteuttajina ovat toimineet työ- ja elinkeinoministeriön ja aluetoimijoiden lisäksi maakuntien liitot sekä Synocus Oy. Alueellisessa KOKO-ohjelmassa on painotettu erityisesti vihreän teknologian, bioenergian, jalostettujen puutuotteiden ja elämystalouden uusia mahdollisuuksia (kuvan tähtimerkinnät). Sivu 7 / 23

8 Ylä-Pirkanmaan aluevahvuus arvioinnissa globaalina vahvuutena nähdään edelleen puu ja paperi. Kansainvälisen tahon vahvuuksiksi arvioidaan mm. vihreän teknologian tuotteet ja innovaatiot, metalli-, muovi- ja teknologiateollisuus. Vuodesta 2009 ovat nousseet kulttuuri- ja elämystalous, ympäristöteknologia ja bioenergia, joita onkin pyritty kehittämään ja aktivoimaan seututasoisilla kehittämishankkeilla. Ylä-Pirkanmaan visio ja seutustrategian painopisteet Ylä-Pirkanmaan visiona on olla luonnonläheisen asumisen ja aktiivisen yrittämisen seutukunta, jossa on kilpailukykyistä osaamista, korkeatasoista koulutusta, vahvaa kulttuuria ja hyvät laaja-alaisesti tuotetut palvelut. Seutustrategian painopisteissä on korostettu uusia elinkeinotoiminnan avauksia ja koulutetun työvoiman pysyvyyttä alueella. Esitetyt painopisteet toimivat hyvänä lähtökohtana alueen kasvun uusille avauksille, joita täsmennetään sekä tässä rakennemuutosohjelmassa että syksyllä 2011 toteutettavassa elinkeinostrategiassa. 1. Ylä-Pirkanmaalla on aktiivista yritystoimintaa ja elinkeinopolitiikkaa, jonka eteen eri toimijat tekevät yhteistyötä. Kehitetään ympäristöteknologia-alaa ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttämistä. 2. Ylä-Pirkanmaalla asutaan luonnonläheisesti ja viihtyisästi, sisältäen myös vapaa-ajan asumisen. Maankäyttöön kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja edistetään strategista maankäytön suunnittelua. 3. Kulttuuri ja matkailu nähdään tärkeinä aloina ja niihin panostetaan seutukunnallisesti. Myös kansainvälistä matkailua alueelle pyritään lisäämään. 4. Seudun tulevaisuus rakentuu osaamisen ja koulutetun työvoiman varaan. 5. Ylä-Pirkanmaan kunnat tekevät enemmän seudullista yhteistyötä. Kunnallisia palveluja tuotetaan yhä enemmän kuntien yhteistyönä. Myös muut palveluntuottajat kytketään tiiviimmin mukaan. Sivu 8 / 23

9 2. Rakennemuutosohjelman koordinointi 2.1. Johtoryhmän kokoonpano Äkillisen rakennemuutosaluenimityksen jälkeen Ylä-Pirkanmaalle perustettiin johtoryhmä suunnittelemaan rakennemuutosohjelman toimintaa. Johtoryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Ylä-Pirkanmaan seutuhallituksen puheenjohtaja ja Ruoveden kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki. Rakennemuutosohjelman koordinaation ja valmistelun vastuutahoksi nimettiin Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Johtoryhmän tehtävänä on johtaa, ohjata ja määrittää ohjelmatyön strategisia suuntaviivoja ja tavoitteita. Johtoryhmään nimetyt eri organisaatioiden edustajat vastaavat omien organisaatioidensa osalta rakennemuutostoimenpiteiden suunnittelusta, valmistelusta, toteutuksesta sekä tulosten raportoinnista. Rakennemuutosohjelman johtoryhmäjäsenet: Ruoveden kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki, pj Ruoveden kunnan elinkeinoasiamies Vuokko Mäenpää Ruoveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Ikkala Juupajoen kunnanjohtaja Hannu Koski Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Pirttilahti MW-Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esko Lehtomaa MW-Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Ismo Korhonen MW-Kehitys Oy:n kehitysjohtaja Pasi Mäkinen Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki Virtain Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Fred Motzkin PoKo ry:n toiminnanjohtaja Juha Kolhinen Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Antti Korkka, ohjelmavastaava Ylä-Pirkanmaan seutuvaltuuston puheenjohtaja Jukka Majala Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n hallintosihteeri Senni Jalonen, sihteeri Pirkanmaan ELY-keskuksen aluekehityspäällikkö Kristiina Karppi Pirkanmaan ELY-keskuksen työllisyys- ja yrittäjyysyksikön päällikkö Erkki Lydén Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liiton kehityspäällikkö Heidi Rämö Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Olli Vihanta/Riku Immonen Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston apulaisjohtaja Toini Viinamäki/palvelupäällikkö Minna Salminen Keski-Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Riitta Jakara Lisäksi Ylä-Pirkanmaan seutuhallitus ja työvaliokunta osallistuvat aktiivisesti rakennemuutosohjelman seuranta- ja suunnittelutehtäviin. Ylä-Pirkanmaan seutuhallitus 2011: Ruoveden kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki pj Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki vpj Juupajoen kunnanjohtaja Hannu Koski Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö Sivu 9 / 23

10 Ylä-Pirkanmaan työvaliokunta 2011: MW-Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Ismo Korhonen MW-Kehitys Oy:n kehitysjohtaja Pasi Mäkinen Virtain Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Fred Motzkin Virtain kaupungin maaseutusihteeri Heidi Kuutti-Selkee Ruoveden kunnan elinkeinoasiamies Vuokko Mäenpää Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Antti Korkka Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n hallintosihteeri Senni Jalonen Oppilaitosten koulutustarjonta ja kehittämisnäkemykset on koottu erikseen seuraavilta alueella toimivilta koulutusorganisaatioilta: TAMK (Tampereen ammattikorkeakoulu, maakuntakorkeakoulutoiminta Mäntässä ja Virroilla) Pirko (Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä) SASKY (Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Mäntän seudun koulutuskeskus) Ohjelman toteuttaminen Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelman tavoitteena on olla konkreettinen työkalu kuntien ja aluekehittäjien yhteistyölle ja kehittämisvastuille. Rakennemuutosohjelmalla pyritään ensisijaisesti tukemaan yritystukien ja investointien käynnistymistä Ylä-Pirkanmaan alueella entistä nopeammin, tiedottamaan yrityksiä kehittämistoimijoiden palveluista ja tukimahdollisuuksista sekä analysoimaan työvoimatarpeet ja erityishaasteet rakennemuutosyrityksissä. Ohjelmassa keskitytään samalla uusiin keskeisiin kehittämishankeavauksiin (yritysneuvonta, puutuoteteollisuuden kehittäminen, palveluliiketoiminta, ympäristöteknologia, demografiset haasteet) yhteistyössä Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Mänttä-Vilppulassa ja Ruovedellä parhaillaan tehtävät suorat kuntakohtaiset kehittämisneuvottelut ovat myös ohjelman keskiössä (Tissue-työryhmä, Visuvesityöryhmä). Seudullisen työvaliokunnan tehtävänä on jatkossa toimia ns. ohjelman projektityöryhmänä, ja viedä eteenpäin rakennemuutosohjelmassa esitettyjä konkreettisia toimenpiteitä yhteistyössä Pohjois-Pirkanmaan TEtoimiston, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton, PoKo ry:n, Tekesin, Finnveran sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Rakennemuutosohjelma kytketään lisäksi syksyllä 2011 toteutettavaan seudulliseen elinkeinostrategian valmisteluun, jolla etsitään entistä painokkaampia ja fokusoidumpia elinkeinokehittämisen kärkiä alueelle Seuranta Ohjelman seuranta toteutetaan yhdessä Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton kanssa seurantaindikaattorien kautta. Seurantaindikaattoreita kootaan yhteen seuraavilla jaksoilla: 6/2011, 12/2011, 6/2012 ja 12/2012. Sivu 10 / 23

11 Seurantaindikaattori 6/ /2011 6/ /2012 Väkiluvun muutos Työttömien lkm Työttömyysaste Uudet avoimet työpaikat Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lomautettujen lukumäärä Yt-neuvottelujen piirissä olleiden henkilöiden määrä Työvoimakoulutuksessa olevien lukumäärä Hankkeisiin liittyvät suoritemittarit 6/ /2011 6/ /2012 Myönnettyjen rakennemuutosmäärärahojen käyttö Uudet yritykset Uudet työpaikat Hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä Hankkeisiin osallistuneiden kehitysorganisaatioiden yhteistyö Sivu 11 / 23

12 3. Rakennemuutosohjelman toimenpiteet 3.1. Työvoiman kehittämis- ja koulutustoimenpiteet Työvoiman koulutus- ja rekrytointitarpeet esille Ylä-Pirkanmaalla vuoden 2011 yt-neuvottelut koskevat noin 3 %:a seutukunnan työvoimasta. Pohjois- Pirkanmaan TE-toimiston toimipaikoissa Mäntässä ja Virroilla sekä Ruoveden palvelupisteessä rakennetaan parhaillaan henkilökohtaisia työllistymissuunnitelmia kaikille työttömyyden kohdanneille henkilöille. Erityisesti puuteollisuudesta lomautetuille henkilöille etsitään sijoittumis- ja koulutusmahdollisuuksia työvoimaa tarvitseville toimialoille. Aloittavien yritysten starttirahoja on myös riittävästi varauksessa, jotta kaikille yritystoiminnan aloittaville voidaan esittää mahdollisimman nopeasti aloitusrahoitus Yritys-Suomi -palvelun kautta. Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa aloitetaan marras-joulukuussa 2011 TE-toimiston kautta lähihoitajakoulutus, joilla pyritään terveydenhuoltoalan työvoimatarpeen tyydyttämiseen. Koulutusmahdollisuutena on myös yksilöllisen ammatillisen koulutuksen Kalotti-ohjelma (kouluttajana Pirko), jolla voidaan hankkia yksilöllinen koulutuspaikka yrityksistä. Syyskuussa 2011 aloitetaan lisäksi Ruovedellä, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla ATK-valmiuksia teollisuuden tuotannon ohjaukseen ja ATK-taidot SOTE-aloille -kurssit. TE-toimisto voi hankkia työvoimakoulutusta myös tarpeen mukaan. Alueen yrittäjät ovat toivoneet, että Ylä-Pirkanmaalla järjestettäisiin monialakoulutusta - tämän hetkiset nopeat suhdannevaihtelut vaativat monialaosaamista. Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä Ruoveden ja Virtain yritysten kanssa teollisuuden monialakoulutuksen järjestämisen aloittamisesta. Yritys tai muu työnantaja voi kouluttaa uusia tai nykyisiä työntekijöitään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa nk. yhteishankintakoulutukseen kautta. Tähän koulutukseen kuuluvat RekryKoulutus, (kun yrityksen tarpeisiin ei löydy ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä lähiaikoina valmistu tarvittavia osaajia) TäsmäKoulutus (yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus, soveltuu myös määräaikaisiin lomautustilanteisiin) ja MuutosKoulutus (työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan). Koulutuksia voidaan yhdistää muihin pk-yritysten kehittämispalveluihin. Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto suunnittelevat ja rahoittavat koulutuksen yhdessä. Yritysharava on työmalli, jossa puhelinhaastatteluilla tiedustellaan yrityksistä merkittäviksi huomattuja tarpeita, ja niistä kootaan data-aineisto, joka mahdollistaa yritysten tarpeiden paremman käsittelyn ja muutosten kirjaamisen ajantasaisesti. Pirkanmaa on Suomen toiseksi suurin työmarkkina-alue, ja yritysharavakyselyjen määrä Pirkanmaalla oli siihen asti alueilla tehdyistä haastatteluista suurin koko maassa. Maakunnan ensimmäiset yritysharava-haastattelut tehtiin Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston alueella touko-kesäkuussa Yritysharavan yritystietoja on hyödynnetty mm. erityisryhmien työllistämisen välineenä. Esimerkiksi nuorten työllistämisestä kiinnostuneiden yritysten tiedot on TE-toimistossa voitu siirtää toimipaikan nuorten neuvojalle. Yritystietojen avulla on ollut mahdollista tavoitella nuorille harjoittelu- tai työpaikkoja. Yritysharavatietojen avulla on esimerkiksi löydetty myös kansainvälistymisestä kiinnostuneet yritykset ja järjestetty teemasta tilaisuus. Samoin paikallisten koulutusorganisaatioiden kanssa on tehty yhteistyötä. Yritysten ilmoittamien tarpeiden perusteella TE-toimisto on markkinoinut kumppanien järjestämiä koulutuksia, esimerkiksi markkinoinnin alalta. Sivu 12 / 23

13 Yritysharavan lisäksi työvoiman koulutus- ja rekrytointitarpeiden selvitystyötä tullaan toteuttamaan puutuoteteollisuuden seudullisella kehittämisselvityksellä (PUUKETO 9/2011-3/2012). Seututyönä tehtävän yrityskartoituksen tavoitteena on tukea TE-toimiston ja oppilaitosten teollisuuden monialakoulutuksen aloittamista ja kohdentamista paremmin sekä ohjata liiketoiminnan kehittämispalveluiden ohjaamista yrityksiin (verkostohankkeet kuten ENY, Kumara) sekä aktivoida yrityksiä kehittämisrahoitusten mahdollisuuksiin. Oppilaitosten alueellinen toiminta turvattava Työvoiman kehittämis- ja koulutuspalveluiden keskiössä on jatkossa myös TAMK:n, Pirkon:n ja SASKY:n (MSKK) koulutuspalveluiden pysyvyyden turvaaminen alueella. Oppilaitokset houkuttelevat alueelle nuorta ja osaavaa työvoimaa, jotka on saatava paremmin kohtaamaan yritysten tarpeet. Tampereen keskusseudun ulkopuolella korkeakoulujen (Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto) koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa suunnitellaan ja kanavoidaan korkeakoulujen yhteisellä maakuntakorkeakoulutoiminnalla. Tampereen ammattikorkeakoulun alueellisten toimipisteiden toiminta ja pysyvyys Mänttä-Vilppulassa sekä Virroilla ovat seutukunnalle erittäin tärkeitä. Rakennemuutosohjelman johtoryhmä painottaa, että alueelle suunnattavan koulutuksen tulee jatkossa olla alueen ja sen elinkeinorakenteen kannalta hyödyllistä. Täydennyskoulutusta on myös kehitettävä edelleen osaavan työvoiman turvaamiseksi ja kehittämiseksi alueella. Työvoiman kohtaantumisen ongelma on nähtävissä Ylä-Pirkanmaalla esimerkiksi sairaanhoitajien paikkojen täyttämisessä. Lähihoitajia koulutetaan parhaillaan Virroilla sekä Mänttä-Vilppulassa riittävästi. Tarvitsemme alueelle kuitenkin pikaisesti täydennys- ja muuntokoulutusta lähihoitajista sairaanhoitajiksi. TAMK Mänttä-Vilppula (korkeakoulujen ajankohtaiset tutkintokoulutukset Ylä-Pirkanmaalla ) Sairaanhoitajien (AMK) koulutus on jatkunut Mänttä-Vilppulassa vuodesta Syksyllä 2011 aloitti neljäs ryhmä 24 opiskelijalla, joista 16 lähihoitajaa. Aiemmissakin ryhmissä on lähihoitajakoulutus ollut useimpien pohjana. Seuraava ryhmä on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2013, jolloin hakuaika on kevät Liiketalouden koulutus tradenomin tutkintoon on jatkunut Mänttä-Vilppulassa ammattikorkeakoulun alusta asti, vuodesta Koulutus on toteutettu nuorten koulutuksena. Vetovoima on hiipunut ja viime keväänä haku muutettiin aikuiskoulutukseksi. Seuraava toteutus on suunnitteilla vuodelle Tänä syksynä on haku insinöörin (AMK) aikuiskoulutukseen, aloitus tammikuussa Koulutuksella vastataan Mänttä-Vilppulan, Jämsän ja Keuruun kaupunkien ja kehitysyhtiöiden suunnalta tulleeseen vahvaan tarpeeseen. Koulutuksen uskotaan turvaavan ja kehittävän seudun työvoimaa. Jatkosta ei ole päätöksiä. TAMK Virrat (korkeakoulujen ajankohtaiset tutkintokoulutukset Ylä-Pirkanmaalla ) Liiketalouden koulutus tradenomin tutkintoon on jatkunut Virroilla ammattikorkeakoulun alusta asti, vuodesta Koulutus on toteutettu nuorten koulutuksena. Vetovoima on hiipunut ja syksyllä 2010 koulutus alkoi aikuiskoulutuksena kahdella ryhmällä, toinen opetus- ja kulttuuriministeriön, toinen työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella. Seuraava toteutus on suunnitteilla Alkutuotannon ja muiden maaseutuelinkeinojen ja yritystoiminnan osaamisen kehittämiseksi alkoi TAMK:n Virtain toimipisteessä tammikuussa 2011 agrologin (AMK) aikuiskoulutus Tampereen (TAMK) ja Jyväskylän (JAMK) ammattikorkeakoulujen yhteistyönä, JAMK:n tutkintona. Toinen hakukierros on tänä syksynä ja opiskelu alkaa tammikuussa Koulutuksen tarvetta Pirkanmaalla selvitettiin yhdessä maataloustuottajajärjestön kanssa. Sivu 13 / 23

14 Medianomin koulutusta on järjestetty ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteessä 2000-luvun alkupuolelta asti, nuorten koulutuksena. Vetovoima on ollut hyvä. Koulutus jatkuu edelleen vuosittain. Tampereen teknillinen yliopisto, TTY Mänttä-Vilppulan, Jämsän ja Keuruun alueen työelämän tarpeista noussut insinööristä diplomi-insinööriksi aikuiskoulutus TTY:n toimesta ( ) on käynnissä alueella yhdelle ryhmälle, 17 opiskelijaa. Ensimmäiset koulutettavat ovat valmistumassa. Koulutuksen lähiopetus toteutetaan vaihdellen Mänttä- Vilppulassa, Jämsässä ja Keuruulla. Ei jatkosuunnitelmia toistaiseksi. Koulutuksen lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston tutkimus- ja kehittämistoimintaa on kohdennettu seudullisten kehittämishankkeiden kautta. Keskeisiä yhteistyötoimijoita ovat olleet erityisesti arkkitehtuurin laitos, rakennustekniikan laitos ja materiaaliopin laitos. Ylä-Pirkanmaalla toimivien oppilaitosten nykyinen koulutustarjonta 2011 Koulutusohjelma Organisaatio Mänttä- Virrat Vilppula Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma/ Agrologi AMK TAMK-JAMK X Liiketalouden koulutusohjelma/ Tradenomi AMK TAMK X X Viestinnän koulutusohjelma/ Medianomi AMK TAMK X Hoitotyön koulutusohjelma/ Sairaanhoitaja AMK TAMK X Liiketalouden perustutkinto/ Merkonomi Pirko/SASKY X X Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto/ Lähihoitaja Pirko/SASKY X X Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto/ Datanomi Pirko/SASKY X X Turvallisuusalan perustutkinto/ Turvallisuusvalvoja Pirko X Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto/ Kokki/ Tarjoilija/ Vastaanottovirkailija SASKY X Hiusalan perustutkinto/ Parturi-kampaaja SASKY X Kauneudenhoitoalan perustutkinto/ Kosmetologi SASKY X Kone- ja metallialan perustutkinto/ Koneistaja/ Levyseppähitsaaja SASKY X Puualan perustutkinto/ Puuseppä SASKY X Rakennusalan perustutkinto/ Talonrakentaja SASKY X Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto/ ICT-asentaja SASKY X (www.sasky.fi, Sivu 14 / 23

15 3.2. Rahoitus- ja kehittämistoiminnan aktivointi yrittäjille Yritysneuvonnan tärkeys Ylä-Pirkanmaalla toimii tällä hetkellä kaksi Yritys-Suomi -konseptin mukaista yritysneuvontapistettä Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa. Tarpeen vaatiessa yritysneuvojat ovat tavattavissa myös Ruovedellä ja Juupajoella. Yritys-Suomi palvelupisteissä työskentelevät yritysneuvojat antavat yleisneuvontaa yrityksen eri kehitysvaiheissa, tekevät yhteistyötä TE-toimiston kanssa starttirahaprosessissa ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa yritysrahoitukseen liittyen. Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen hallinnon alla olevat seudulliset yritysneuvojat toimivat aktivaattoreina yrityksiin päin ja linkkinä elinkeino- ja muiden toimijoiden välillä, ja antavat tietoa alueella käynnissä olevista kehittämishankkeista ja muista mahdollisuuksista. Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa toimivat elinkeinoyhtiöt Virtain Yrityspalvelu Oy ja MW-Kehitys Oy sekä Ruoveden kunnan elinkeinoasiamies hoitavat kuntien elinkeinopolitiikkaa, kiinteistöasioita ja yritysneuvontaa. Yritysneuvontatyössä on paneuduttava hyvin asiakkaan tarkoitusperiin ja yrityssuunnitelmiin. Liiketoimintasuunnitelman tekemisen ohjaus on tärkeätä, sillä rahoittajan luokse ei kannata mennä ilman kunnollisia suunnitelmia. Yritysneuvoja toimii linkkinä asiakkaan ja rahoittajaviranomaisen välillä. Paikallisesti avainihmisten tulee osata kertoa mahdollisuuksista niin koulutuksen kuin rahoituksenkin suhteen. Yritysten osaamisen merkitystä on turha vähätellä, sillä yritykselle on erittäin tärkeätä osata huolehtia kilpailukyvystään ja taloudellisesta vakaudesta. Rakennemuutostilanteessa on tärkeätä, että yritysneuvojat kertovat ja tiedottavat kehitys- ja rahoitusmahdollisuuksista yrityksille. Yritys-Suomi -konsepti tuo jokaiselle seutukunnalle, joka on solminut seudullisen sopimuksen (seutuyp) työja elinkeinoministeriön kanssa, oikeuden käyttää Yritys-Suomi brändiä ja muuta materiaalia. Uudet Yritys- Suomi internet-sivut tulevat sisältämään seutukohtaiset sivustot, joille voidaan kerätä kaikki seutukunnalla yritysneuvontaa tarjoavat tahot ja yhteistyökumppanit sekä kehittää erilaisia tuotekortteja parantamaan asiakaslähtöisyyttä tekemällä erilaiset palvelut ja niiden tarjoajat ymmärrettävämmiksi kokonaisuuksiksi. Yhteiset infot yrittäjille Rakennemuutosohjelmaan liittyvät rahoitus- ja infotilaisuudet yrityksille on sovittu järjestettäväksi Ruovedellä, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. Tilaisuudet suunnataan samalla yrityksen perustamista suunnitteleville. Tilaisuudet järjestetään syys-lokakuussa 2011 yhteistyössä kuntien elinkeinovetäjien, seutuyhdistyksen, Tekesin ja Finnveran kanssa. Lisäksi yrityksille järjestetään lokakuussa 2011 Mänttä-Vilppulassa työhyvinvoinnin ja urien koulutusseminaari yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa (TyöTae). Uudet rahoitustilaisuudet ja infot järjestetään keväällä Rakennemuutosohjelmaan liittyen seutukunnalle tullaan suunnittelemaan esite, jossa on lueteltuna erilaisia rahoitus- ja kehitysmahdollisuuksia sekä eri tahojen yhteystietoja. Lisäksi seutusivuille kootaan Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelmaan liittyvä materiaali. Rakennemuutosohjelman liitteeksi on koottu Yrityskehittäminen -liite, jossa ovat lueteltuna eri rahoittajatoimien yritystukimuodot ja muut rahoitusmahdollisuudet. (Ks. liite 1.) Yritysrahoitukset ELY, Tekes, Finnvera, Leader ja alueelliset pienpääomat Pirkanmaan ELY-keskuksessa on monipuolisia rahoitus- ja koulutusmahdollisuuksia yrityksille. Yritystuet ja hankerahoitus ovat tässä tilanteessa hyviä työvälineitä. Varsinainen yritystukien tukiprosenttimäärä yrityksille ei ohjelma-aikana muutu, mutta myöntämisessä on rakennemuutosohjelmaan liittyvää aluepoliittista painotusta. Yritystuen lausuntoja voidaan TE-toimiston ja yritysneuvonnan lisäksi pyytää toimintaryhmä Sivu 15 / 23

16 PoKo ry:ltä (maaseutuohjelman yritystukien osalta). ELY-keskuksen talouspäällikkö- ja toimitusjohtajakurssit ovat myös hyviä mahdollisuuksia verkostoitua ja tavata alueen muita yrittäjiä. Tulevaisuudessa uudella ohjelmakaudella pk-yritysten yritysrahoitus tulee todennäköisesti keskittymään Tekesin ja Finnveran kautta, kun taas maaseutuohjelmalla tuetaan alkavia ja reuna-alueiden yrityksiä. Yritystuet tulevat jatkossa vähenemään, joten niiden käyttöön kannattaa nyt tarttua tehokkaasti. Tekesin kautta saatava rahoitus on valtakunnallista rahaa ja kaikki haettavat hankkeet kilpailevat Suomen rajojen sisällä keskenään. Tekesistä haettavilla hankkeilla halutaan saada aikaan harppausta yritysten liiketoiminnassa, siis tavoitellaan selkeää askelta eteenpäin. Varsinaisia toimiala- tai rahoitusrajauksia haulle ei ole. Tekes ei rahoita yrityksen normaalia toimintaa eikä investointeja, vaan silloin kun yritys lähtee kehittämään jotakin uutta ja ottamaan harppausta eteenpäin. Tekes voi tarjota avustusta ja lainaa. Lainahankkeet ovat riskittömiä, jos hanke epäonnistuu, laina muuttuu avustukseksi eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Pk-yrityksille on prosentin avustus mahdollinen. Valmistelurahoitushankkeet haetaan ELY-keskuksen kautta, ja 70 prosentin tuki on korkein mahdollinen. Valmistelurahoitusta on käytetty esim. Virroilla aktiivisesti. Tekes tulee aktivoimaan oman rahoituksen käyttöä alueella yhteisissä infotilaisuuksissa. Finnveran kautta rahoitetaan alkavia, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Välineinä ovat mm. suhdannelainat, joilla rahoitetaan suhdanteen takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja yritetään välttää turhia konkursseja. Kun rahoitus tai vakausriski nousee yritykselle liian kovaksi, voi Finnvera auttaa eteenpäin. Yrityksien on tärkeää huolehtia koko ajan kilpailukyvystään. Finnveran tavoitteena on, ettei rahoitusosuus nousisi yli 50 prosentin. Rahoitusperiaatteita ja reunaehtoja on kuitenkin mahdollisuus tarkentaa rakennemuutosalueilla. Finnveralla on hyvin monenlaisia rahoitusinstrumentteja aina lainatakauksista lähtien. Investointeihin ja käyttöpääomaan on myös hyviä rahoitusvälineitä olemassa. Paikallisen Leader-toimintaryhmä PoKo ry:n kautta haettava tukirahoitus keskittyy erityisesti kuntakohtaisiin pienempiin kehittämishankkeisiin. PoKo ry:n kautta kehittämishankkeisiin tehdään myös lausuntoja Pirkanmaan ELY-keskukselle, jolloin hankkeita voidaan perustella paremmin paikallisesta näkökulmasta. Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy on Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seutukunnan yritysrahoitustoiminnan alueellinen kehitysyhtiö. Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy:n toimintaa on aktivoitu vuoden 2010 aikana perustamalla Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun alueelle pienpääomarahasto tukemaan ja kehittämään alueen yrityksiä. Pienimuotoisilla sijoituksilla autetaan alkavia ja pääomantarpeessa olevia pk-yrityksiä. Rahastosta voi saada osaamista ja tukea yritystoiminnan eri vaiheisiin aina perustamisvaiheesta varhaiseen kasvuun saakka. Rahasto auttaa tarvittaessa yrityksen ja muiden mahdollisten rahoittajaosapuolten kanssa sijoituksen ehdoista ja kokoaa tarvittavan sijoituskonsortion. Sivu 16 / 23

17 3.3. Hankkeiden ja toimintaympäristön kehittäminen TEM:n teettämän aluevahvuusmäärittelyn (KOKO 2011) mukaan Ylä-Pirkanmaan globaalina vahvuutena nähdään puu ja paperi. Muina vahvuuksina tunnistetaan vihreän teknologian tuotteet ja innovaatiot, metalli-, muovi- ja teknologiateollisuus sekä kulttuuri- ja elämystalous ja ympäristöteknologia ja bioenergia. Seudullisia rakennemuutosta tukevia hankkeita on tällä hetkellä käynnissä neljä. Kolmea ensimmäistä kehittämishanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto maakuntarahoituksen ja rakennerahoituksen kautta. Yrityspalveluita tukevan hankkeen rahoittajana toimii Pirkanmaan ELY-keskus. - KOKO, joka on työ- ja elinkeinoministeriön tukema strategiaohjelma alueella (YP/MKR) - Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke ENY (YP/EAKR) - Kumara-hanke, jossa kehitetään Metsä-Tissuen kuitusaven uusia käyttömahdollisuuksia (MW/EAKR) - Seudulliset yrityspalvelut/tehdään Yhdessä -hanke (YP/EMR) Suunnittelussa olevat hankkeet ja toimenpiteet koskevat alueellisen palveluliiketoiminnan kehittämistä, jalostettujen puutuotteiden kehittämistä, puutuotealan ja metallin koulutuksia, osaavan työvoiman saannin turvaamista, alueen markkinointia yrityksille ja asukkaille sekä majoitus ja hotellipalveluiden kehittämistä. Ylä-Pirkanmaan seudulle tullaan lisäksi toteuttamaan yhteistyössä Keuruun kanssa elinkeinostrategia syksyllä 2011, millä täsmennetään uusia toimenpiteitä ja niiden kohdentamista. Ohessa on esitetty tarkemmin rakennemuutosta tukevat seudulliset hankkeet syksylle Puutuoteteollisuuden ja työvoiman kehittämishanke (haussa) PUUKETO Puutuoteteollisuuden kehittämisselvitys toimintaympäristön muutoksissa Toteutusaika: Toteutuksen vastuuorganisaatio: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Hankemuoto ja rahoittaja: MKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: (70 % MKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Hankkeen keskeisenä tehtävänä on selvittää Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosalueen työvoiman osaamiseen ja työvoiman määrään kohdistuvat tarpeet ja uhat yrityksissä, kohdentaa tehokkaammin koulutus- ja kehittämistoimintaa yrityksiin sekä tiedottaa yrityksiä kehittämisen mahdollisuuksista ja rahoitusmuodoista. Hanke tukee alueen elinkeinostrategian kehittämistä ja kokoaa ajankohtaisen tilannekuvan alueen yrityksistä. Sivu 17 / 23

18 Palveluliiketoiminnan kehittäminen (haussa) LIIKE - Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen Toteutusaika: Toteutuksen vastuuorganisaatio: MW-Kehitys Oy Hankemuoto ja rahoittaja: EAKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: (70 % EAKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Hankkeessa aktivoidaan yritysten toimintaympäristöjen ja palveluyrittäjyyden kehittämistä. Kohteena on palveluliiketoimintayritysten kehittymismahdollisuuksien ja yritysten palvelukeskittymien tukeminen Ylä-Pirkanmaalla mm. aktivoimalla sähköistä liiketoimintaa, käynnistämällä pilottiprojekteja sekä verkostoimalla yrityksiä ja muita toimijoita keskenään. Hankkeessa käytetään yrityshautomo-, living labs- ym. toimenpiteitä. ENY Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke (käynnissä) Toteutusaika: Toteutuksen vastuuorganisaatio: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Hankemuoto ja rahoittaja: EAKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: (70 % EAKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Projektin tavoitteena on kehittää yritysten energia- ja ympäristöliiketoimintaa sekä teknologiatasoa, lisätä innovaatioita ja niiden kaupallistamista sekä luoda mahdollisuudet uuden osaamiseen perustuvan liiketoiminnan syntymiselle alueelle. Projektin määrällisenä tavoitteena on synnyttää alueelle uusia teknologiateollisuuden yrityksiä ja työpaikkoja sekä säilyttää ja turvata nykyisiä työpaikkoja. Projektin keskeisenä toimenpiteenä on myös kehittäjätoimijoiden, yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden verkostomaisen yhteistyön kehittäminen. KUMARA Kuitusaven mahdollisuudet (käynnissä) Toteutusaika: Toteutuksen vastuuorganisaatio: MW-Kehitys Oy Hankemuoto ja rahoittaja: EAKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: (70 % EAKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Kumara-projektilla haetaan mahdollisuuksia ja ratkaisua Metsä Tissuen tuoteprosessin jäännöstuotteena syntyvän kuitusavi-materiaalin käyttämiseksi tuotteiden teollisessa valmistamisessa sekä tuetaan kuitusaven käyttämistä ympäristörakentamisessa. Tavoitteena on uudenlaisten ekologisten teollisten tuotantomahdollisuuksien kehittäminen, joissa käytetään kuitusavea raaka-aineena. Projektissa on tavoitteena muodostaa kuitusaven käyttämistä ja hyödyntämistä tukeva yritysverkosto, jolle kuitusaven käyttäminen luo uusia liiketoiminta- ja menestysmahdollisuuksia. Sivu 18 / 23

19 Tehdään yhdessä yritysneuvontaa Pirkanmaalla (käynnissä) Toteutusaika: Toteutuksen vastuuorganisaatio: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Hankemuoto ja rahoittaja: EMR / Pirkanmaan ELY-keskus Kokonaiskustannusarvio: (70 % EMR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Hankkeen avulla ylläpidetään Pirkanmaan (pl. Tampereen kaupunkiseutu) seudullisia yrityspalvelupisteitä, joissa tarjotaan uusien ja toimivien yrittäjien yleisneuvontaa. Palvelupisteiltä saa rahoitus- ja kehittämisneuvontaa sekä tukea yrityksen eri vaiheisiin. Seudullisten yrityspalvelupisteiden yleisneuvonnan avulla luodaan alueelle uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Hankkeen avulla parannetaan seuturajat ylittävää yhteistyötä ja etenkin maakunnan reuna-alueiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Kuntakohtaiset hankkeet ja alueen markkinointi Virroilla, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa tullaan toteuttamaan kuntakohtaisia hankkeita, jotka koskevat mm. satamien, keskustojen, majoituspalveluiden ja yritysalueiden infrastruktuurin kehittämistä. Toimilla tuetaan yritysten yleisten toimintaedellytysten kehittämistä ja alueen houkuttelevuutta. Pirkanmaan ELYkeskuksella on hyvät infrahankkeiden rahoitusmahdollisuudet. Kunnissa on nyt syksyn 2011 aikana tehostettava suunnitelmia, sillä resursseja voidaan saada erityisesti maaseutuohjelman kautta. Tuen osuus uusille hankkeille voi useissa tapauksissa olla jopa 70 %. Ylä-Pirkanmaan majoitus- ja ohjelmapalvelut eivät tällä hetkellä vastaa riittävästi kansainväliseen kysyntään. Tulevaisuus asettaa Ylä-Pirkanmaalle positiivisia haasteita. Serlachiuksen museon laajennus on toteutumassa ja tämä lisää merkittävästi alueelle matkailua vuodesta 2013 alkaen. Tampere-Pirkkalaan suunnitteilla oleva toinen halpalentoterminaali lisää myös Ylä-Pirkanmaan majoitustarvetta. Matkailijat tulee saada viettämään yksi tai useampi päivä alueella päivävierailuiden sijaan. Mänttä-Vilppulassa on parhaillaan rakenteilla ja suunnittelussa kaksi lomakyläaluetta, jotka osaltaan vastaavat majoituskapasiteetin haasteisiin. Ylä-Pirkanmaan alue on tehnyt usean vuoden yhteistyötä Pirkanmaan matkailutoimijoiden kanssa (Tredea Oy:n matkailuyksikkö GoTampere/Visit Tampere). Mänttä-Vilppulan matkailutoimi on ollut hyvä apu seudun kansainvälisessä markkinoinnissa, mutta kuntien panostus markkinointiin on ollut erittäin vähäistä. Seutukunnan yhteisellä aluemarkkinointiponnistuksella voidaan tehostaa ennen kaikkea yrityspuolen, teollisten tilojen käytön ja investointien houkuttelua. Alueella on myös paljon vapaa-ajan asuntoja ja asukkaita, joissa on hyödyntämätöntä potentiaalia. Alueen markkinoinnin, aluekehittämistoiminnan ja elinkeinokehittämisen uudelleenjärjestelyjä suunnitellaan syksyn 2011 aikana. Tavoitteena on saada perustettua seudullisesti vaikuttavampi ja elinkeinotoimintaa tehokkaammin tukeva kehittämisyhtiö vuoden 2013 alkuun mennessä. Sivu 19 / 23

20 3.4. Liikenneinfrastruktuurin kehittämiskohteet Seutukunnan yleisen saavutettavuuden ja yritysten logistiikan tehostamisessa on huomioitava jatkossakin pääteiden ja rautatieyhteyksien kehittäminen. Maakunnallisissa ja valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa on huomioitava, että 9-tien kunnostamisen lisäksi on edistettävä erityisen aktiivisesti 66-, 58- ja 65-teiden kuntoa. Seudulliseksi kehittämisväyläksi on maakunnallisesti esitetty usein 66-tietä. Läntisen ohitustien valmistuttua on nyt huomioitava myös 58-tien kasvaneet matkustajamäärät - Kurun ja Virtain välinen tieosuus vaatisi välitöntä perusparantamista. Raideliikenne helpottaisi tulevaisuudessa autottomien liikkumista alueelle ja se liittyisi voimakkaasti myös matkailun kehittämiseen koko seudulle. Mänttä-Vilppulan alue on saatava tiiviimmin Tampereen ja edelleen pääkaupunkiseudun yhteyteen. Vilppulan asema-alueen kehittäminen ja matkustajaliikenteen kytkeminen Mäntän keskustaan asti on koko seudun raideliikennekehittämisen keskiössä. Käynnissä olevassa Pirkanmaan lähijunaliikennehankkeessa, jossa ovat mukana Mänttä-Vilppula ja Juupajoki, on tavoitteena viisi vuoroa päivässä suuntaansa (Tre-Vilppula). Uusien vuorojen toteutuminen parantaisi liikkumismahdollisuuksia alueelle monella tapaa. Erityisesti työssäkäynti- ja opiskelumahdollisuudet paranisivat alueelle ja alueelta keskusseudulle päin. Uusia raideliikenteeseen kytkettäviä teollisuuden logistisia kuljetusmahdollisuuksia on myös selvitettävä nykyisillä reiteillä. Käytöstä poistetun Pori-Haapamäki radan logistisia kuljetusmahdollisuuksia tulisi myös selvittää. Ratahankkeen uudelleen toteutuminen avaisi tehokkaan ja ekologisen väylän metsä ja metalliteollisuuden, kaupan sekä kaivannaisteollisuuden kuljetuksille. Seudulle tulisi myös kehittää sellainen matkalippu, jota voidaan käyttää ristiin junassa ja bussissa, jolloin matkustajilla on mahdollisuus parempiin matkustusyhdistelmiin ja aikatauluihin. Haja-asutusalueelle tarvittaisiin yleisesti yhteinen seutulippu. Se kehittäisi liikennettä koko alueella ja lisäisi ekologisempaa liikkuvuutta alueella. Sivu 20 / 23

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen 14.10.2016 Ohjauksen ajankohtaisfoorumi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen -yksikkö Työvoimapalveluasiantuntija Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Yritysten rahoitus- ja kehittämispäivä Kuusamossa 26.4.2016 Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Kari Skyttä 26.4.2016 Myönnetty rahoitus v. 2015

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.10.2014 Syyskuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Innovaatioassistentti - korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin Joensuu, 2.12.2010 Kirsi Mononen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Sisältö

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot