Kasvun avauksia Ylä-Pirkanmaalle!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun avauksia Ylä-Pirkanmaalle!"

Transkriptio

1 Kasvun avauksia Ylä-Pirkanmaalle! Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelma

2 Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelma Valtioneuvosto nimesi Ylä-Pirkanmaan 5. toukokuuta 2011 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Seutukuntaan kuuluvat Mänttä-Vilppula, Virrat, Juupajoki ja Ruovesi. Päätöksen perusteena ovat Ylä-Pirkanmaan viimeaikaiset työpaikkavähennykset. Alueelta vähenee tämänkeväisten ytneuvottelujen seurauksena yhteensä 335 työpaikkaa. Tämä tulee koskettamaan noin 3 %:a seutukunnan työvoimasta. Metsäliitto-konserniin kuuluva Metsä-Tissue irtisanoo Mäntän tehtailtaan 115 työntekijää kaikkiaan 500 työntekijästä. Ruovedellä sijaitsevan Visuvesi Oy:n ja Visuveden sahan konkurssissa työttömäksi jää noin 150 henkilöä. Työttömyyden lisääntyminen Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosalueella tuo erityiset haasteet kunnille. TEtoimistot ovat jo organisoineet toimintaansa, jotta irtisanomistilanteisiin liittyvät muutosturvatoimet käynnistyisivät nopeasti. Yritystukien, yritysten kehittämisavustusten, toimintaympäristötukien, työllisyysperusteisten investointiavustusten ja Finnveran toimien sekä muiden elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on saada syntymään mahdollisimman ripeästi uusia korvaavia työpaikkoja. Yleinen huoli Suomen työllisyyskehityksen vaarantumisesta ja kuntien taloustilanteen heikentymisestä aiheuttaa alueellemme lisähaastetta. Osakemarkkinoiden parhaillaan heiketessä globaalisti ja Euroopan talousnäkymien synkistyessä entisestään joutuvat yritykset miettimään yhä tarkemmin investointejaan ja henkilöstöratkaisujaan. Talouskehityksen epävarmuus heijastuu voimakkaammin alueellamme juuri metsä- ja metalliteollisuuteen, jotka ovat sidoksissa ulkomaiseen kysyntään. Alueellisten rakenneohjelmien lisäksi tarvitsemme myös kipeästi uusia kansallisia tukitoimia erityisesti pk-yritystemme tueksi. Yritysten neuvonta ja tukitoimet on turvattava maaseutukunnissa jatkossakin! Rakennemuutosalueellamme on mietittävä uusia ideoita kuntien elävinä pitämiseksi. On tärkeätä hahmottaa alueen omia vahvuuksia ja osaamispääomaa näiden perustalle on alettava rakentamaan uutta. Yritysten toimintaedellytysten tukeminen on paras keino tukea alueen työllisyyttä ja elinvoimaisempaa tulevaisuutta. Alueen keskeisten kehittämistoimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista ohjelmalliseen työhön on myös tiivistettävä. Myös Euroopan unionin rakennerahastot ovat tukemassa äkillisen rakennemuutoksen kohtaamia alueita. Rakennerahasto-ohjelmien vuotuisesta rahoituskehyksestä noin viisi prosenttia varataan erikseen osoitettavaksi äkillisen rakennemuutoksen vaikutuksen lieventämiseen tähtääviin hankkeisiin. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös kyseisen alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa neuvotellaan parhaillaan rakennemuutosohjelmaa tukevien hankkeiden käynnistämisestä. Ylä-Pirkanmaalla ryhdyttiin äkillisen rakennemuutosalue -nimityksen jälkeen välittömästi valtioneuvoston edellyttämiin toimiin. Seutukunnalle perustettiin kuntajohtajista, elinkeino- ja aluekehittäjistä sekä asiantuntijoista koottu johtoryhmä, jonka yhteistyön kautta alueelle rakennetaan uusia hankeavauksia ja aktivoidaan aluetta ja sen toimijoita muutostilanteessa. Johtoryhmämme kokoontui touko,- kesä- ja elokuun tapaamisissa valmistelemaan yhteistä rakennemuutosohjelmaa. Tässä ohjelmassa on esitelty Ylä- Pirkanmaan seutukunnan aktivointitoimenpiteet ja keskeiset kehittämishankkeet, joilla pyritään vastaamaan rakennemuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja vahvistamaan seudun ihmisten elämänlaatua ja yritysten menestymismahdollisuuksia. Ruovedellä puheenjohtaja Markku Raiskinmäki ja ohjelmavastaava Antti Korkka Sivu 2 / 23

3 Sisällys Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelma Ylä-Pirkanmaan taustatiedot Seutu- ja kuntatiedot Ylä-Pirkanmaan työllisyystilanne Alueen vahvuudet ja kehittämisen nykyiset painopisteet Rakennemuutosohjelman koordinointi Johtoryhmän kokoonpano Ohjelman toteuttaminen Seuranta Rakennemuutosohjelman toimenpiteet Työvoiman kehittämis- ja koulutustoimenpiteet Rahoitus- ja kehittämistoiminnan aktivointi yrittäjille Hankkeiden ja toimintaympäristön kehittäminen Liikenneinfrastruktuurin kehittämiskohteet Yhteenveto ja toimijavastuut Yhteystiedot Liite 1 Yrityskehittäminen Sivu 3 / 23

4 1. Ylä-Pirkanmaan taustatiedot 1.1. Seutu- ja kuntatiedot Ylä-Pirkanmaa on maaseutumainen ja metsävaltainen pikkukaupunkien ja -kuntien ympäröimä seutualue, joka sijaitsee noin tunnin matkan päässä Tampereelta ja Jyväskylästä. Ylä-Pirkanmaan seutukunta muodostuu neljästä kunnasta: Juupajoki on reilun kahden tuhannen asukkaan maaseutukunta, josta on hyvät työssäkäynti- ja asiointiyhteydet Tampereen keskusseudulle; Mänttä-Vilppula on noin asukkaan taide- ja teollisuuskaupunki Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien rajalla; Ruoveden maaseutukunnassa asuu noin asukasta; Virrat Pirkanmaan pohjoisimpana kuntana on reilun asukkaan monipuolinen maaseutu-, huvila- ja teollisuuskaupunki. Sekä palvelut, teollisuus että alkutuotanto ovat vahvasti edustettuina Ylä-Pirkanmaan seutukunnan elinkeinoissa. Suurin työllistäjä on palveluala, joka työllistää keskimäärin yli puolet yläpirkanmaalaisista. Ylä- Pirkanmaalla on vahvat teolliset juuret ja teollisuus on edelleen erittäin merkittävä työllistäjä. Työpaikoilla mitattuna suurimmat teolliset toimialat ovat puutuoteteollisuus, metalliteollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus. Teollisuus keskittyy etenkin Mäntän, Vilppulan ja Ruoveden alueelle. Seutukunnan alueella sahataan myös n. 10 % koko maan sahatavarasta. Puutavaran ja puutuotteiden osuus Pirkanmaan teollisista työpaikoista on noin 43 %. Muita tärkeitä toimialoja Ylä-Pirkanmaalla ovat metallituotteiden valmistus (koneiden ja laitteiden valmistus), kemiallinen metsäteollisuus, muoviteollisuus (kemianteollisuuden jatkojalostus, painottuu erityisesti Virroille) sekä luonto- ja kulttuurimatkailu. Alkutuotannolla on vahvin asema Juupajoella, Virroilla ja Ruovedellä, joista kaikissa osuus on yli kymmenen prosenttia työpaikoista. Vapaa-ajan asumisen merkitys alueen kulttuurille ja taloudelle on myös huomattava. Alueen neljässä kunnassa on lähes vapaa-ajan asuntoa. Suurimpia vapaa-ajan asumisen kohteita ovat Virrat (2490 vapaa-ajan asuntoa) ja Ruovesi (2453). Ylä-Pirkanmaan seututoiminta pohjautuu kuntien väliseen vakiintuneeseen strategiseen (Seutustrategia 2010) yhteistyöhön sekä alueellisesti rakennettuun ja markkinoituun Ylä-Pirkanmaan identiteettiin (ks. Sivu 4 / 23

5 Kuntien yhteistyöorganisaation Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n tehtävänä on ollut vuodesta 2001 lähtien seutukunnan strategisesta suunnittelusta vastaaminen, aluekehittämisen koordinointi ja kuntien palveluyhteistyön edistäminen. Ylä-Pirkanmaalla tapahtuvan kehittämistyön kulmakivenä on ollut toimiva elinkeinopalvelutoiminnan verkosto sekä kuntajohtajista koostuva seutuhallitus. Seudullisen työvaliokunnan, joka kostuu kuntien elinkeinovastaavista, kautta kunnat ovat olleet tietoisia keskeisistä kehittämishankkeista ja sen kautta on suunnitellusti ohjattu kuntien resursseja käynnistettäville yhteishankkeille. Seudullisen elinkeinoverkoston keskeisinä toimijoina ja yhteistyökumppaneina ovat seutuyhdistyksen kanssa toimineet erityisesti Virtain Yrityspalvelu Oy ja MW-Kehitys Oy Mänttä-Vilppulasta sekä elinkeinovastaavat Ruoveden ja Juupajoen kunnista. Keskeisimmät seudun elinkeinotoiminnan kehittämisrahoittajat ovat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Tekes ja Finnvera. Ylä-Pirkanmaan kunta ja seutukohtaiset tilastotiedot 2011: Juupajoki Mänttä- Vilppula -palvelut 59,2 54,1 (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 6/2011, ELY tiedote Kuntatiedon keskus, Kuntaliitto, kunnat.net palvelun seutukuntatiedot Tilastokeskus 2011.) Seudun väestökehityksen keskeisimpinä haasteina ovat tällä vuosikymmenellä voimakas ikääntyminen sekä nuorten sitouttaminen alueelle. Ylä-Pirkanmaan seutu on tällä hetkellä Pirkanmaan iäkkäintä aluetta. Tämä on tuomassa erityishaasteen kuntataloudelle ja palveluiden kehittämiselle. Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys Sivu 5 / 23 Ruovesi Virrat Ylä- Pirkanmaa Asukasluku Asukasluvun muutos edellisestä -1,0-0,7-1,2 1,3-1,0 vuodesta % Väestöennuste Ikärakenne 0-6 vuotiaat Työvoima -työpaikkaomavaraisuus -työvoima/työlliset -työttömyysaste % Työpaikkarakenne % -maa- ja metsätalous -jalostus -palvelut Elinkeinorakenne % - maa- ja metsätalous - jalostus 6,5 9,5 60,7 12,3 7,4 3,4 87,0 924/831 10,1 16,1 26,0 56,7 11,8 27,8 6,0 7,9 61,6 12,2 8,8 3,6 102, / ,1 4,4 42,0 53,0 3,7 41,7 5,3 7,8 58,8 13,3 11,0 3,8 106, / ,4 12,8 38,7 47,2 13,2 32,7 52,8 5,7 7,4 60,6 12,7 9,8 3,8 90, / ,7 15,5 27,3 55,3 12,4 30,4 55,5 5,8 7,9 60,7 12,6 9,4 3,7 98, / ,00 8,6 35,6 54,7 9,6 32,1 57,4

6 on parhaillaan suunnittelemassa yhteistyössä TEM:n kanssa kansallisia toimia kuntien ikärakenteen muutoshaasteisiin (ks Ylä-Pirkanmaan työllisyystilanne 2011 Kesäkuun 2011 lopussa työllisyystilanne oli Pirkanmaalla edelleen koko maata heikompi. Ylä-Pirkanmaan seutukunnan työttömyysaste oli 10,00 %. Työttömiä työnhakijoita oli kaikissa seutukunnissa vähemmän vuoden takaiseen verrattuna, mutta vähäisintä työttömien työnhakijoiden määrän lasku oli Ylä- Pirkanmaalla (1 %). Kunnittain tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna vain yhdessä kunnassa, Ruovedellä 21 %. Ylä-Pirkanmaan työllisyystilanne on huononemassa nopeasti loppukesän ja syksyn 2011 aikana. Metsä- Tissue Oy:n työpaikkavähennykset ja Visuvesi Oy:n konkurssi vievät yhteensä 267 työpaikkaa. Lisäksi muissa yrityksissä ennakoidaan vähenevän 68 työpaikkaa. Vähennykset ovat yhteensä 335 työpaikkaa, mikä on noin 3 % alueen työllisestä työvoimasta. Vähennykset nostaisivat toteutuessaan kokonaan seudun työttömyysasteen 13,4 prosenttiin. Mänttä-Vilppulassa työttömyysaste olisi 15 prosenttia. Osaavimmat työntekijät tulevat kuitenkin työllistymään nopeasti alueen muihin yrityksiin kesän ja syksyn 2011 aikana. Työryhmän arviona on, että 1/3 työttömistä työnhakijoista tulee työllistymään vuoden 2011 aikana. Ylä-Pirkanmaan työllisyyskatsaus Kunta Työvoima Työttömyysaste Avoimet työpaikat Työttömyyden muutos Juupajoki ,1 % 8-12 % Mänttä-Vilppula ,1 % 35-6 % Ruovesi ,4 % % Virrat ,7 % 18-1 % Ylä-Pirkanmaa ,0 % 95-1 % (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 6/2011, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ) Kunta Yhteensä Naiset Alle 20- vuotiaat Alle 25- vuotiaat Yli 50- vuotiaat Juupajoki Mänttä-Vilppula Ruovesi Virrat Ylä-Pirkanmaa (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 6/2011, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ) Yli vuoden työttömänä olleet Sivu 6 / 23

7 Arviointitaulukko äkillisen rakennemuutoksen työvoimavaikutuksista Kunta Työvoima Työttömyysaste % Työttömät yhteensä Irtisanotut ja työttömyysuhan alaiset Työttömät ja työttömyysuhan alaiset yhteensä Työttömyysprosentti Juupajoki ,4 % ,4 % Mänttä ,9 % ,0 % Vilppula Ruovesi ,4 % ,1 % Virrat ,2 % ,7 % Yhteensä ,6 % ,6 % 1.3. Alueen vahvuudet ja kehittämisen nykyiset painopisteet Ylä-Pirkanmaan aluevahvuuksien arviointi 2011 Aluekehittäminen perustuu alueiden vahvuuksiin ja ominaispiirteisiin. Alueiden menestys nivoutuu kykyyn tunnistaa vahvuudet, kehittämispainotuksien tehokkaaseen kohdistamiseen ja verkostoitumiseen muiden alueiden kanssa (TEM raportteja 22/2011). Työ- ja elinkeinoministeriön alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) puitteissa on tehty Alueiden vahvuudet määrittely, joka on päivitys vuonna 2009 tehtyyn laajempaan alueiden vahvuuksien määrittelyyn. Työn toteuttajina ovat toimineet työ- ja elinkeinoministeriön ja aluetoimijoiden lisäksi maakuntien liitot sekä Synocus Oy. Alueellisessa KOKO-ohjelmassa on painotettu erityisesti vihreän teknologian, bioenergian, jalostettujen puutuotteiden ja elämystalouden uusia mahdollisuuksia (kuvan tähtimerkinnät). Sivu 7 / 23

8 Ylä-Pirkanmaan aluevahvuus arvioinnissa globaalina vahvuutena nähdään edelleen puu ja paperi. Kansainvälisen tahon vahvuuksiksi arvioidaan mm. vihreän teknologian tuotteet ja innovaatiot, metalli-, muovi- ja teknologiateollisuus. Vuodesta 2009 ovat nousseet kulttuuri- ja elämystalous, ympäristöteknologia ja bioenergia, joita onkin pyritty kehittämään ja aktivoimaan seututasoisilla kehittämishankkeilla. Ylä-Pirkanmaan visio ja seutustrategian painopisteet Ylä-Pirkanmaan visiona on olla luonnonläheisen asumisen ja aktiivisen yrittämisen seutukunta, jossa on kilpailukykyistä osaamista, korkeatasoista koulutusta, vahvaa kulttuuria ja hyvät laaja-alaisesti tuotetut palvelut. Seutustrategian painopisteissä on korostettu uusia elinkeinotoiminnan avauksia ja koulutetun työvoiman pysyvyyttä alueella. Esitetyt painopisteet toimivat hyvänä lähtökohtana alueen kasvun uusille avauksille, joita täsmennetään sekä tässä rakennemuutosohjelmassa että syksyllä 2011 toteutettavassa elinkeinostrategiassa. 1. Ylä-Pirkanmaalla on aktiivista yritystoimintaa ja elinkeinopolitiikkaa, jonka eteen eri toimijat tekevät yhteistyötä. Kehitetään ympäristöteknologia-alaa ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttämistä. 2. Ylä-Pirkanmaalla asutaan luonnonläheisesti ja viihtyisästi, sisältäen myös vapaa-ajan asumisen. Maankäyttöön kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja edistetään strategista maankäytön suunnittelua. 3. Kulttuuri ja matkailu nähdään tärkeinä aloina ja niihin panostetaan seutukunnallisesti. Myös kansainvälistä matkailua alueelle pyritään lisäämään. 4. Seudun tulevaisuus rakentuu osaamisen ja koulutetun työvoiman varaan. 5. Ylä-Pirkanmaan kunnat tekevät enemmän seudullista yhteistyötä. Kunnallisia palveluja tuotetaan yhä enemmän kuntien yhteistyönä. Myös muut palveluntuottajat kytketään tiiviimmin mukaan. Sivu 8 / 23

9 2. Rakennemuutosohjelman koordinointi 2.1. Johtoryhmän kokoonpano Äkillisen rakennemuutosaluenimityksen jälkeen Ylä-Pirkanmaalle perustettiin johtoryhmä suunnittelemaan rakennemuutosohjelman toimintaa. Johtoryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Ylä-Pirkanmaan seutuhallituksen puheenjohtaja ja Ruoveden kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki. Rakennemuutosohjelman koordinaation ja valmistelun vastuutahoksi nimettiin Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Johtoryhmän tehtävänä on johtaa, ohjata ja määrittää ohjelmatyön strategisia suuntaviivoja ja tavoitteita. Johtoryhmään nimetyt eri organisaatioiden edustajat vastaavat omien organisaatioidensa osalta rakennemuutostoimenpiteiden suunnittelusta, valmistelusta, toteutuksesta sekä tulosten raportoinnista. Rakennemuutosohjelman johtoryhmäjäsenet: Ruoveden kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki, pj Ruoveden kunnan elinkeinoasiamies Vuokko Mäenpää Ruoveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Ikkala Juupajoen kunnanjohtaja Hannu Koski Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Pirttilahti MW-Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esko Lehtomaa MW-Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Ismo Korhonen MW-Kehitys Oy:n kehitysjohtaja Pasi Mäkinen Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki Virtain Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Fred Motzkin PoKo ry:n toiminnanjohtaja Juha Kolhinen Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Antti Korkka, ohjelmavastaava Ylä-Pirkanmaan seutuvaltuuston puheenjohtaja Jukka Majala Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n hallintosihteeri Senni Jalonen, sihteeri Pirkanmaan ELY-keskuksen aluekehityspäällikkö Kristiina Karppi Pirkanmaan ELY-keskuksen työllisyys- ja yrittäjyysyksikön päällikkö Erkki Lydén Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liiton kehityspäällikkö Heidi Rämö Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Olli Vihanta/Riku Immonen Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston apulaisjohtaja Toini Viinamäki/palvelupäällikkö Minna Salminen Keski-Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Riitta Jakara Lisäksi Ylä-Pirkanmaan seutuhallitus ja työvaliokunta osallistuvat aktiivisesti rakennemuutosohjelman seuranta- ja suunnittelutehtäviin. Ylä-Pirkanmaan seutuhallitus 2011: Ruoveden kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki pj Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki vpj Juupajoen kunnanjohtaja Hannu Koski Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö Sivu 9 / 23

10 Ylä-Pirkanmaan työvaliokunta 2011: MW-Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Ismo Korhonen MW-Kehitys Oy:n kehitysjohtaja Pasi Mäkinen Virtain Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Fred Motzkin Virtain kaupungin maaseutusihteeri Heidi Kuutti-Selkee Ruoveden kunnan elinkeinoasiamies Vuokko Mäenpää Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Antti Korkka Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n hallintosihteeri Senni Jalonen Oppilaitosten koulutustarjonta ja kehittämisnäkemykset on koottu erikseen seuraavilta alueella toimivilta koulutusorganisaatioilta: TAMK (Tampereen ammattikorkeakoulu, maakuntakorkeakoulutoiminta Mäntässä ja Virroilla) Pirko (Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä) SASKY (Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Mäntän seudun koulutuskeskus) Ohjelman toteuttaminen Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelman tavoitteena on olla konkreettinen työkalu kuntien ja aluekehittäjien yhteistyölle ja kehittämisvastuille. Rakennemuutosohjelmalla pyritään ensisijaisesti tukemaan yritystukien ja investointien käynnistymistä Ylä-Pirkanmaan alueella entistä nopeammin, tiedottamaan yrityksiä kehittämistoimijoiden palveluista ja tukimahdollisuuksista sekä analysoimaan työvoimatarpeet ja erityishaasteet rakennemuutosyrityksissä. Ohjelmassa keskitytään samalla uusiin keskeisiin kehittämishankeavauksiin (yritysneuvonta, puutuoteteollisuuden kehittäminen, palveluliiketoiminta, ympäristöteknologia, demografiset haasteet) yhteistyössä Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Mänttä-Vilppulassa ja Ruovedellä parhaillaan tehtävät suorat kuntakohtaiset kehittämisneuvottelut ovat myös ohjelman keskiössä (Tissue-työryhmä, Visuvesityöryhmä). Seudullisen työvaliokunnan tehtävänä on jatkossa toimia ns. ohjelman projektityöryhmänä, ja viedä eteenpäin rakennemuutosohjelmassa esitettyjä konkreettisia toimenpiteitä yhteistyössä Pohjois-Pirkanmaan TEtoimiston, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton, PoKo ry:n, Tekesin, Finnveran sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Rakennemuutosohjelma kytketään lisäksi syksyllä 2011 toteutettavaan seudulliseen elinkeinostrategian valmisteluun, jolla etsitään entistä painokkaampia ja fokusoidumpia elinkeinokehittämisen kärkiä alueelle Seuranta Ohjelman seuranta toteutetaan yhdessä Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton kanssa seurantaindikaattorien kautta. Seurantaindikaattoreita kootaan yhteen seuraavilla jaksoilla: 6/2011, 12/2011, 6/2012 ja 12/2012. Sivu 10 / 23

11 Seurantaindikaattori 6/ /2011 6/ /2012 Väkiluvun muutos Työttömien lkm Työttömyysaste Uudet avoimet työpaikat Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lomautettujen lukumäärä Yt-neuvottelujen piirissä olleiden henkilöiden määrä Työvoimakoulutuksessa olevien lukumäärä Hankkeisiin liittyvät suoritemittarit 6/ /2011 6/ /2012 Myönnettyjen rakennemuutosmäärärahojen käyttö Uudet yritykset Uudet työpaikat Hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä Hankkeisiin osallistuneiden kehitysorganisaatioiden yhteistyö Sivu 11 / 23

12 3. Rakennemuutosohjelman toimenpiteet 3.1. Työvoiman kehittämis- ja koulutustoimenpiteet Työvoiman koulutus- ja rekrytointitarpeet esille Ylä-Pirkanmaalla vuoden 2011 yt-neuvottelut koskevat noin 3 %:a seutukunnan työvoimasta. Pohjois- Pirkanmaan TE-toimiston toimipaikoissa Mäntässä ja Virroilla sekä Ruoveden palvelupisteessä rakennetaan parhaillaan henkilökohtaisia työllistymissuunnitelmia kaikille työttömyyden kohdanneille henkilöille. Erityisesti puuteollisuudesta lomautetuille henkilöille etsitään sijoittumis- ja koulutusmahdollisuuksia työvoimaa tarvitseville toimialoille. Aloittavien yritysten starttirahoja on myös riittävästi varauksessa, jotta kaikille yritystoiminnan aloittaville voidaan esittää mahdollisimman nopeasti aloitusrahoitus Yritys-Suomi -palvelun kautta. Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa aloitetaan marras-joulukuussa 2011 TE-toimiston kautta lähihoitajakoulutus, joilla pyritään terveydenhuoltoalan työvoimatarpeen tyydyttämiseen. Koulutusmahdollisuutena on myös yksilöllisen ammatillisen koulutuksen Kalotti-ohjelma (kouluttajana Pirko), jolla voidaan hankkia yksilöllinen koulutuspaikka yrityksistä. Syyskuussa 2011 aloitetaan lisäksi Ruovedellä, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla ATK-valmiuksia teollisuuden tuotannon ohjaukseen ja ATK-taidot SOTE-aloille -kurssit. TE-toimisto voi hankkia työvoimakoulutusta myös tarpeen mukaan. Alueen yrittäjät ovat toivoneet, että Ylä-Pirkanmaalla järjestettäisiin monialakoulutusta - tämän hetkiset nopeat suhdannevaihtelut vaativat monialaosaamista. Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä Ruoveden ja Virtain yritysten kanssa teollisuuden monialakoulutuksen järjestämisen aloittamisesta. Yritys tai muu työnantaja voi kouluttaa uusia tai nykyisiä työntekijöitään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa nk. yhteishankintakoulutukseen kautta. Tähän koulutukseen kuuluvat RekryKoulutus, (kun yrityksen tarpeisiin ei löydy ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä lähiaikoina valmistu tarvittavia osaajia) TäsmäKoulutus (yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus, soveltuu myös määräaikaisiin lomautustilanteisiin) ja MuutosKoulutus (työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan). Koulutuksia voidaan yhdistää muihin pk-yritysten kehittämispalveluihin. Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto suunnittelevat ja rahoittavat koulutuksen yhdessä. Yritysharava on työmalli, jossa puhelinhaastatteluilla tiedustellaan yrityksistä merkittäviksi huomattuja tarpeita, ja niistä kootaan data-aineisto, joka mahdollistaa yritysten tarpeiden paremman käsittelyn ja muutosten kirjaamisen ajantasaisesti. Pirkanmaa on Suomen toiseksi suurin työmarkkina-alue, ja yritysharavakyselyjen määrä Pirkanmaalla oli siihen asti alueilla tehdyistä haastatteluista suurin koko maassa. Maakunnan ensimmäiset yritysharava-haastattelut tehtiin Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston alueella touko-kesäkuussa Yritysharavan yritystietoja on hyödynnetty mm. erityisryhmien työllistämisen välineenä. Esimerkiksi nuorten työllistämisestä kiinnostuneiden yritysten tiedot on TE-toimistossa voitu siirtää toimipaikan nuorten neuvojalle. Yritystietojen avulla on ollut mahdollista tavoitella nuorille harjoittelu- tai työpaikkoja. Yritysharavatietojen avulla on esimerkiksi löydetty myös kansainvälistymisestä kiinnostuneet yritykset ja järjestetty teemasta tilaisuus. Samoin paikallisten koulutusorganisaatioiden kanssa on tehty yhteistyötä. Yritysten ilmoittamien tarpeiden perusteella TE-toimisto on markkinoinut kumppanien järjestämiä koulutuksia, esimerkiksi markkinoinnin alalta. Sivu 12 / 23

13 Yritysharavan lisäksi työvoiman koulutus- ja rekrytointitarpeiden selvitystyötä tullaan toteuttamaan puutuoteteollisuuden seudullisella kehittämisselvityksellä (PUUKETO 9/2011-3/2012). Seututyönä tehtävän yrityskartoituksen tavoitteena on tukea TE-toimiston ja oppilaitosten teollisuuden monialakoulutuksen aloittamista ja kohdentamista paremmin sekä ohjata liiketoiminnan kehittämispalveluiden ohjaamista yrityksiin (verkostohankkeet kuten ENY, Kumara) sekä aktivoida yrityksiä kehittämisrahoitusten mahdollisuuksiin. Oppilaitosten alueellinen toiminta turvattava Työvoiman kehittämis- ja koulutuspalveluiden keskiössä on jatkossa myös TAMK:n, Pirkon:n ja SASKY:n (MSKK) koulutuspalveluiden pysyvyyden turvaaminen alueella. Oppilaitokset houkuttelevat alueelle nuorta ja osaavaa työvoimaa, jotka on saatava paremmin kohtaamaan yritysten tarpeet. Tampereen keskusseudun ulkopuolella korkeakoulujen (Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto) koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa suunnitellaan ja kanavoidaan korkeakoulujen yhteisellä maakuntakorkeakoulutoiminnalla. Tampereen ammattikorkeakoulun alueellisten toimipisteiden toiminta ja pysyvyys Mänttä-Vilppulassa sekä Virroilla ovat seutukunnalle erittäin tärkeitä. Rakennemuutosohjelman johtoryhmä painottaa, että alueelle suunnattavan koulutuksen tulee jatkossa olla alueen ja sen elinkeinorakenteen kannalta hyödyllistä. Täydennyskoulutusta on myös kehitettävä edelleen osaavan työvoiman turvaamiseksi ja kehittämiseksi alueella. Työvoiman kohtaantumisen ongelma on nähtävissä Ylä-Pirkanmaalla esimerkiksi sairaanhoitajien paikkojen täyttämisessä. Lähihoitajia koulutetaan parhaillaan Virroilla sekä Mänttä-Vilppulassa riittävästi. Tarvitsemme alueelle kuitenkin pikaisesti täydennys- ja muuntokoulutusta lähihoitajista sairaanhoitajiksi. TAMK Mänttä-Vilppula (korkeakoulujen ajankohtaiset tutkintokoulutukset Ylä-Pirkanmaalla ) Sairaanhoitajien (AMK) koulutus on jatkunut Mänttä-Vilppulassa vuodesta Syksyllä 2011 aloitti neljäs ryhmä 24 opiskelijalla, joista 16 lähihoitajaa. Aiemmissakin ryhmissä on lähihoitajakoulutus ollut useimpien pohjana. Seuraava ryhmä on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2013, jolloin hakuaika on kevät Liiketalouden koulutus tradenomin tutkintoon on jatkunut Mänttä-Vilppulassa ammattikorkeakoulun alusta asti, vuodesta Koulutus on toteutettu nuorten koulutuksena. Vetovoima on hiipunut ja viime keväänä haku muutettiin aikuiskoulutukseksi. Seuraava toteutus on suunnitteilla vuodelle Tänä syksynä on haku insinöörin (AMK) aikuiskoulutukseen, aloitus tammikuussa Koulutuksella vastataan Mänttä-Vilppulan, Jämsän ja Keuruun kaupunkien ja kehitysyhtiöiden suunnalta tulleeseen vahvaan tarpeeseen. Koulutuksen uskotaan turvaavan ja kehittävän seudun työvoimaa. Jatkosta ei ole päätöksiä. TAMK Virrat (korkeakoulujen ajankohtaiset tutkintokoulutukset Ylä-Pirkanmaalla ) Liiketalouden koulutus tradenomin tutkintoon on jatkunut Virroilla ammattikorkeakoulun alusta asti, vuodesta Koulutus on toteutettu nuorten koulutuksena. Vetovoima on hiipunut ja syksyllä 2010 koulutus alkoi aikuiskoulutuksena kahdella ryhmällä, toinen opetus- ja kulttuuriministeriön, toinen työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella. Seuraava toteutus on suunnitteilla Alkutuotannon ja muiden maaseutuelinkeinojen ja yritystoiminnan osaamisen kehittämiseksi alkoi TAMK:n Virtain toimipisteessä tammikuussa 2011 agrologin (AMK) aikuiskoulutus Tampereen (TAMK) ja Jyväskylän (JAMK) ammattikorkeakoulujen yhteistyönä, JAMK:n tutkintona. Toinen hakukierros on tänä syksynä ja opiskelu alkaa tammikuussa Koulutuksen tarvetta Pirkanmaalla selvitettiin yhdessä maataloustuottajajärjestön kanssa. Sivu 13 / 23

14 Medianomin koulutusta on järjestetty ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteessä 2000-luvun alkupuolelta asti, nuorten koulutuksena. Vetovoima on ollut hyvä. Koulutus jatkuu edelleen vuosittain. Tampereen teknillinen yliopisto, TTY Mänttä-Vilppulan, Jämsän ja Keuruun alueen työelämän tarpeista noussut insinööristä diplomi-insinööriksi aikuiskoulutus TTY:n toimesta ( ) on käynnissä alueella yhdelle ryhmälle, 17 opiskelijaa. Ensimmäiset koulutettavat ovat valmistumassa. Koulutuksen lähiopetus toteutetaan vaihdellen Mänttä- Vilppulassa, Jämsässä ja Keuruulla. Ei jatkosuunnitelmia toistaiseksi. Koulutuksen lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston tutkimus- ja kehittämistoimintaa on kohdennettu seudullisten kehittämishankkeiden kautta. Keskeisiä yhteistyötoimijoita ovat olleet erityisesti arkkitehtuurin laitos, rakennustekniikan laitos ja materiaaliopin laitos. Ylä-Pirkanmaalla toimivien oppilaitosten nykyinen koulutustarjonta 2011 Koulutusohjelma Organisaatio Mänttä- Virrat Vilppula Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma/ Agrologi AMK TAMK-JAMK X Liiketalouden koulutusohjelma/ Tradenomi AMK TAMK X X Viestinnän koulutusohjelma/ Medianomi AMK TAMK X Hoitotyön koulutusohjelma/ Sairaanhoitaja AMK TAMK X Liiketalouden perustutkinto/ Merkonomi Pirko/SASKY X X Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto/ Lähihoitaja Pirko/SASKY X X Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto/ Datanomi Pirko/SASKY X X Turvallisuusalan perustutkinto/ Turvallisuusvalvoja Pirko X Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto/ Kokki/ Tarjoilija/ Vastaanottovirkailija SASKY X Hiusalan perustutkinto/ Parturi-kampaaja SASKY X Kauneudenhoitoalan perustutkinto/ Kosmetologi SASKY X Kone- ja metallialan perustutkinto/ Koneistaja/ Levyseppähitsaaja SASKY X Puualan perustutkinto/ Puuseppä SASKY X Rakennusalan perustutkinto/ Talonrakentaja SASKY X Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto/ ICT-asentaja SASKY X (www.sasky.fi, Sivu 14 / 23

15 3.2. Rahoitus- ja kehittämistoiminnan aktivointi yrittäjille Yritysneuvonnan tärkeys Ylä-Pirkanmaalla toimii tällä hetkellä kaksi Yritys-Suomi -konseptin mukaista yritysneuvontapistettä Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa. Tarpeen vaatiessa yritysneuvojat ovat tavattavissa myös Ruovedellä ja Juupajoella. Yritys-Suomi palvelupisteissä työskentelevät yritysneuvojat antavat yleisneuvontaa yrityksen eri kehitysvaiheissa, tekevät yhteistyötä TE-toimiston kanssa starttirahaprosessissa ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa yritysrahoitukseen liittyen. Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen hallinnon alla olevat seudulliset yritysneuvojat toimivat aktivaattoreina yrityksiin päin ja linkkinä elinkeino- ja muiden toimijoiden välillä, ja antavat tietoa alueella käynnissä olevista kehittämishankkeista ja muista mahdollisuuksista. Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa toimivat elinkeinoyhtiöt Virtain Yrityspalvelu Oy ja MW-Kehitys Oy sekä Ruoveden kunnan elinkeinoasiamies hoitavat kuntien elinkeinopolitiikkaa, kiinteistöasioita ja yritysneuvontaa. Yritysneuvontatyössä on paneuduttava hyvin asiakkaan tarkoitusperiin ja yrityssuunnitelmiin. Liiketoimintasuunnitelman tekemisen ohjaus on tärkeätä, sillä rahoittajan luokse ei kannata mennä ilman kunnollisia suunnitelmia. Yritysneuvoja toimii linkkinä asiakkaan ja rahoittajaviranomaisen välillä. Paikallisesti avainihmisten tulee osata kertoa mahdollisuuksista niin koulutuksen kuin rahoituksenkin suhteen. Yritysten osaamisen merkitystä on turha vähätellä, sillä yritykselle on erittäin tärkeätä osata huolehtia kilpailukyvystään ja taloudellisesta vakaudesta. Rakennemuutostilanteessa on tärkeätä, että yritysneuvojat kertovat ja tiedottavat kehitys- ja rahoitusmahdollisuuksista yrityksille. Yritys-Suomi -konsepti tuo jokaiselle seutukunnalle, joka on solminut seudullisen sopimuksen (seutuyp) työja elinkeinoministeriön kanssa, oikeuden käyttää Yritys-Suomi brändiä ja muuta materiaalia. Uudet Yritys- Suomi internet-sivut tulevat sisältämään seutukohtaiset sivustot, joille voidaan kerätä kaikki seutukunnalla yritysneuvontaa tarjoavat tahot ja yhteistyökumppanit sekä kehittää erilaisia tuotekortteja parantamaan asiakaslähtöisyyttä tekemällä erilaiset palvelut ja niiden tarjoajat ymmärrettävämmiksi kokonaisuuksiksi. Yhteiset infot yrittäjille Rakennemuutosohjelmaan liittyvät rahoitus- ja infotilaisuudet yrityksille on sovittu järjestettäväksi Ruovedellä, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. Tilaisuudet suunnataan samalla yrityksen perustamista suunnitteleville. Tilaisuudet järjestetään syys-lokakuussa 2011 yhteistyössä kuntien elinkeinovetäjien, seutuyhdistyksen, Tekesin ja Finnveran kanssa. Lisäksi yrityksille järjestetään lokakuussa 2011 Mänttä-Vilppulassa työhyvinvoinnin ja urien koulutusseminaari yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa (TyöTae). Uudet rahoitustilaisuudet ja infot järjestetään keväällä Rakennemuutosohjelmaan liittyen seutukunnalle tullaan suunnittelemaan esite, jossa on lueteltuna erilaisia rahoitus- ja kehitysmahdollisuuksia sekä eri tahojen yhteystietoja. Lisäksi seutusivuille kootaan Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelmaan liittyvä materiaali. Rakennemuutosohjelman liitteeksi on koottu Yrityskehittäminen -liite, jossa ovat lueteltuna eri rahoittajatoimien yritystukimuodot ja muut rahoitusmahdollisuudet. (Ks. liite 1.) Yritysrahoitukset ELY, Tekes, Finnvera, Leader ja alueelliset pienpääomat Pirkanmaan ELY-keskuksessa on monipuolisia rahoitus- ja koulutusmahdollisuuksia yrityksille. Yritystuet ja hankerahoitus ovat tässä tilanteessa hyviä työvälineitä. Varsinainen yritystukien tukiprosenttimäärä yrityksille ei ohjelma-aikana muutu, mutta myöntämisessä on rakennemuutosohjelmaan liittyvää aluepoliittista painotusta. Yritystuen lausuntoja voidaan TE-toimiston ja yritysneuvonnan lisäksi pyytää toimintaryhmä Sivu 15 / 23

16 PoKo ry:ltä (maaseutuohjelman yritystukien osalta). ELY-keskuksen talouspäällikkö- ja toimitusjohtajakurssit ovat myös hyviä mahdollisuuksia verkostoitua ja tavata alueen muita yrittäjiä. Tulevaisuudessa uudella ohjelmakaudella pk-yritysten yritysrahoitus tulee todennäköisesti keskittymään Tekesin ja Finnveran kautta, kun taas maaseutuohjelmalla tuetaan alkavia ja reuna-alueiden yrityksiä. Yritystuet tulevat jatkossa vähenemään, joten niiden käyttöön kannattaa nyt tarttua tehokkaasti. Tekesin kautta saatava rahoitus on valtakunnallista rahaa ja kaikki haettavat hankkeet kilpailevat Suomen rajojen sisällä keskenään. Tekesistä haettavilla hankkeilla halutaan saada aikaan harppausta yritysten liiketoiminnassa, siis tavoitellaan selkeää askelta eteenpäin. Varsinaisia toimiala- tai rahoitusrajauksia haulle ei ole. Tekes ei rahoita yrityksen normaalia toimintaa eikä investointeja, vaan silloin kun yritys lähtee kehittämään jotakin uutta ja ottamaan harppausta eteenpäin. Tekes voi tarjota avustusta ja lainaa. Lainahankkeet ovat riskittömiä, jos hanke epäonnistuu, laina muuttuu avustukseksi eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Pk-yrityksille on prosentin avustus mahdollinen. Valmistelurahoitushankkeet haetaan ELY-keskuksen kautta, ja 70 prosentin tuki on korkein mahdollinen. Valmistelurahoitusta on käytetty esim. Virroilla aktiivisesti. Tekes tulee aktivoimaan oman rahoituksen käyttöä alueella yhteisissä infotilaisuuksissa. Finnveran kautta rahoitetaan alkavia, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Välineinä ovat mm. suhdannelainat, joilla rahoitetaan suhdanteen takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja yritetään välttää turhia konkursseja. Kun rahoitus tai vakausriski nousee yritykselle liian kovaksi, voi Finnvera auttaa eteenpäin. Yrityksien on tärkeää huolehtia koko ajan kilpailukyvystään. Finnveran tavoitteena on, ettei rahoitusosuus nousisi yli 50 prosentin. Rahoitusperiaatteita ja reunaehtoja on kuitenkin mahdollisuus tarkentaa rakennemuutosalueilla. Finnveralla on hyvin monenlaisia rahoitusinstrumentteja aina lainatakauksista lähtien. Investointeihin ja käyttöpääomaan on myös hyviä rahoitusvälineitä olemassa. Paikallisen Leader-toimintaryhmä PoKo ry:n kautta haettava tukirahoitus keskittyy erityisesti kuntakohtaisiin pienempiin kehittämishankkeisiin. PoKo ry:n kautta kehittämishankkeisiin tehdään myös lausuntoja Pirkanmaan ELY-keskukselle, jolloin hankkeita voidaan perustella paremmin paikallisesta näkökulmasta. Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy on Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seutukunnan yritysrahoitustoiminnan alueellinen kehitysyhtiö. Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy:n toimintaa on aktivoitu vuoden 2010 aikana perustamalla Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun alueelle pienpääomarahasto tukemaan ja kehittämään alueen yrityksiä. Pienimuotoisilla sijoituksilla autetaan alkavia ja pääomantarpeessa olevia pk-yrityksiä. Rahastosta voi saada osaamista ja tukea yritystoiminnan eri vaiheisiin aina perustamisvaiheesta varhaiseen kasvuun saakka. Rahasto auttaa tarvittaessa yrityksen ja muiden mahdollisten rahoittajaosapuolten kanssa sijoituksen ehdoista ja kokoaa tarvittavan sijoituskonsortion. Sivu 16 / 23

17 3.3. Hankkeiden ja toimintaympäristön kehittäminen TEM:n teettämän aluevahvuusmäärittelyn (KOKO 2011) mukaan Ylä-Pirkanmaan globaalina vahvuutena nähdään puu ja paperi. Muina vahvuuksina tunnistetaan vihreän teknologian tuotteet ja innovaatiot, metalli-, muovi- ja teknologiateollisuus sekä kulttuuri- ja elämystalous ja ympäristöteknologia ja bioenergia. Seudullisia rakennemuutosta tukevia hankkeita on tällä hetkellä käynnissä neljä. Kolmea ensimmäistä kehittämishanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto maakuntarahoituksen ja rakennerahoituksen kautta. Yrityspalveluita tukevan hankkeen rahoittajana toimii Pirkanmaan ELY-keskus. - KOKO, joka on työ- ja elinkeinoministeriön tukema strategiaohjelma alueella (YP/MKR) - Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke ENY (YP/EAKR) - Kumara-hanke, jossa kehitetään Metsä-Tissuen kuitusaven uusia käyttömahdollisuuksia (MW/EAKR) - Seudulliset yrityspalvelut/tehdään Yhdessä -hanke (YP/EMR) Suunnittelussa olevat hankkeet ja toimenpiteet koskevat alueellisen palveluliiketoiminnan kehittämistä, jalostettujen puutuotteiden kehittämistä, puutuotealan ja metallin koulutuksia, osaavan työvoiman saannin turvaamista, alueen markkinointia yrityksille ja asukkaille sekä majoitus ja hotellipalveluiden kehittämistä. Ylä-Pirkanmaan seudulle tullaan lisäksi toteuttamaan yhteistyössä Keuruun kanssa elinkeinostrategia syksyllä 2011, millä täsmennetään uusia toimenpiteitä ja niiden kohdentamista. Ohessa on esitetty tarkemmin rakennemuutosta tukevat seudulliset hankkeet syksylle Puutuoteteollisuuden ja työvoiman kehittämishanke (haussa) PUUKETO Puutuoteteollisuuden kehittämisselvitys toimintaympäristön muutoksissa Toteutusaika: Toteutuksen vastuuorganisaatio: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Hankemuoto ja rahoittaja: MKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: (70 % MKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Hankkeen keskeisenä tehtävänä on selvittää Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosalueen työvoiman osaamiseen ja työvoiman määrään kohdistuvat tarpeet ja uhat yrityksissä, kohdentaa tehokkaammin koulutus- ja kehittämistoimintaa yrityksiin sekä tiedottaa yrityksiä kehittämisen mahdollisuuksista ja rahoitusmuodoista. Hanke tukee alueen elinkeinostrategian kehittämistä ja kokoaa ajankohtaisen tilannekuvan alueen yrityksistä. Sivu 17 / 23

18 Palveluliiketoiminnan kehittäminen (haussa) LIIKE - Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen Toteutusaika: Toteutuksen vastuuorganisaatio: MW-Kehitys Oy Hankemuoto ja rahoittaja: EAKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: (70 % EAKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Hankkeessa aktivoidaan yritysten toimintaympäristöjen ja palveluyrittäjyyden kehittämistä. Kohteena on palveluliiketoimintayritysten kehittymismahdollisuuksien ja yritysten palvelukeskittymien tukeminen Ylä-Pirkanmaalla mm. aktivoimalla sähköistä liiketoimintaa, käynnistämällä pilottiprojekteja sekä verkostoimalla yrityksiä ja muita toimijoita keskenään. Hankkeessa käytetään yrityshautomo-, living labs- ym. toimenpiteitä. ENY Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke (käynnissä) Toteutusaika: Toteutuksen vastuuorganisaatio: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Hankemuoto ja rahoittaja: EAKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: (70 % EAKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Projektin tavoitteena on kehittää yritysten energia- ja ympäristöliiketoimintaa sekä teknologiatasoa, lisätä innovaatioita ja niiden kaupallistamista sekä luoda mahdollisuudet uuden osaamiseen perustuvan liiketoiminnan syntymiselle alueelle. Projektin määrällisenä tavoitteena on synnyttää alueelle uusia teknologiateollisuuden yrityksiä ja työpaikkoja sekä säilyttää ja turvata nykyisiä työpaikkoja. Projektin keskeisenä toimenpiteenä on myös kehittäjätoimijoiden, yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden verkostomaisen yhteistyön kehittäminen. KUMARA Kuitusaven mahdollisuudet (käynnissä) Toteutusaika: Toteutuksen vastuuorganisaatio: MW-Kehitys Oy Hankemuoto ja rahoittaja: EAKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: (70 % EAKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Kumara-projektilla haetaan mahdollisuuksia ja ratkaisua Metsä Tissuen tuoteprosessin jäännöstuotteena syntyvän kuitusavi-materiaalin käyttämiseksi tuotteiden teollisessa valmistamisessa sekä tuetaan kuitusaven käyttämistä ympäristörakentamisessa. Tavoitteena on uudenlaisten ekologisten teollisten tuotantomahdollisuuksien kehittäminen, joissa käytetään kuitusavea raaka-aineena. Projektissa on tavoitteena muodostaa kuitusaven käyttämistä ja hyödyntämistä tukeva yritysverkosto, jolle kuitusaven käyttäminen luo uusia liiketoiminta- ja menestysmahdollisuuksia. Sivu 18 / 23

19 Tehdään yhdessä yritysneuvontaa Pirkanmaalla (käynnissä) Toteutusaika: Toteutuksen vastuuorganisaatio: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Hankemuoto ja rahoittaja: EMR / Pirkanmaan ELY-keskus Kokonaiskustannusarvio: (70 % EMR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Hankkeen avulla ylläpidetään Pirkanmaan (pl. Tampereen kaupunkiseutu) seudullisia yrityspalvelupisteitä, joissa tarjotaan uusien ja toimivien yrittäjien yleisneuvontaa. Palvelupisteiltä saa rahoitus- ja kehittämisneuvontaa sekä tukea yrityksen eri vaiheisiin. Seudullisten yrityspalvelupisteiden yleisneuvonnan avulla luodaan alueelle uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Hankkeen avulla parannetaan seuturajat ylittävää yhteistyötä ja etenkin maakunnan reuna-alueiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Kuntakohtaiset hankkeet ja alueen markkinointi Virroilla, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa tullaan toteuttamaan kuntakohtaisia hankkeita, jotka koskevat mm. satamien, keskustojen, majoituspalveluiden ja yritysalueiden infrastruktuurin kehittämistä. Toimilla tuetaan yritysten yleisten toimintaedellytysten kehittämistä ja alueen houkuttelevuutta. Pirkanmaan ELYkeskuksella on hyvät infrahankkeiden rahoitusmahdollisuudet. Kunnissa on nyt syksyn 2011 aikana tehostettava suunnitelmia, sillä resursseja voidaan saada erityisesti maaseutuohjelman kautta. Tuen osuus uusille hankkeille voi useissa tapauksissa olla jopa 70 %. Ylä-Pirkanmaan majoitus- ja ohjelmapalvelut eivät tällä hetkellä vastaa riittävästi kansainväliseen kysyntään. Tulevaisuus asettaa Ylä-Pirkanmaalle positiivisia haasteita. Serlachiuksen museon laajennus on toteutumassa ja tämä lisää merkittävästi alueelle matkailua vuodesta 2013 alkaen. Tampere-Pirkkalaan suunnitteilla oleva toinen halpalentoterminaali lisää myös Ylä-Pirkanmaan majoitustarvetta. Matkailijat tulee saada viettämään yksi tai useampi päivä alueella päivävierailuiden sijaan. Mänttä-Vilppulassa on parhaillaan rakenteilla ja suunnittelussa kaksi lomakyläaluetta, jotka osaltaan vastaavat majoituskapasiteetin haasteisiin. Ylä-Pirkanmaan alue on tehnyt usean vuoden yhteistyötä Pirkanmaan matkailutoimijoiden kanssa (Tredea Oy:n matkailuyksikkö GoTampere/Visit Tampere). Mänttä-Vilppulan matkailutoimi on ollut hyvä apu seudun kansainvälisessä markkinoinnissa, mutta kuntien panostus markkinointiin on ollut erittäin vähäistä. Seutukunnan yhteisellä aluemarkkinointiponnistuksella voidaan tehostaa ennen kaikkea yrityspuolen, teollisten tilojen käytön ja investointien houkuttelua. Alueella on myös paljon vapaa-ajan asuntoja ja asukkaita, joissa on hyödyntämätöntä potentiaalia. Alueen markkinoinnin, aluekehittämistoiminnan ja elinkeinokehittämisen uudelleenjärjestelyjä suunnitellaan syksyn 2011 aikana. Tavoitteena on saada perustettua seudullisesti vaikuttavampi ja elinkeinotoimintaa tehokkaammin tukeva kehittämisyhtiö vuoden 2013 alkuun mennessä. Sivu 19 / 23

20 3.4. Liikenneinfrastruktuurin kehittämiskohteet Seutukunnan yleisen saavutettavuuden ja yritysten logistiikan tehostamisessa on huomioitava jatkossakin pääteiden ja rautatieyhteyksien kehittäminen. Maakunnallisissa ja valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa on huomioitava, että 9-tien kunnostamisen lisäksi on edistettävä erityisen aktiivisesti 66-, 58- ja 65-teiden kuntoa. Seudulliseksi kehittämisväyläksi on maakunnallisesti esitetty usein 66-tietä. Läntisen ohitustien valmistuttua on nyt huomioitava myös 58-tien kasvaneet matkustajamäärät - Kurun ja Virtain välinen tieosuus vaatisi välitöntä perusparantamista. Raideliikenne helpottaisi tulevaisuudessa autottomien liikkumista alueelle ja se liittyisi voimakkaasti myös matkailun kehittämiseen koko seudulle. Mänttä-Vilppulan alue on saatava tiiviimmin Tampereen ja edelleen pääkaupunkiseudun yhteyteen. Vilppulan asema-alueen kehittäminen ja matkustajaliikenteen kytkeminen Mäntän keskustaan asti on koko seudun raideliikennekehittämisen keskiössä. Käynnissä olevassa Pirkanmaan lähijunaliikennehankkeessa, jossa ovat mukana Mänttä-Vilppula ja Juupajoki, on tavoitteena viisi vuoroa päivässä suuntaansa (Tre-Vilppula). Uusien vuorojen toteutuminen parantaisi liikkumismahdollisuuksia alueelle monella tapaa. Erityisesti työssäkäynti- ja opiskelumahdollisuudet paranisivat alueelle ja alueelta keskusseudulle päin. Uusia raideliikenteeseen kytkettäviä teollisuuden logistisia kuljetusmahdollisuuksia on myös selvitettävä nykyisillä reiteillä. Käytöstä poistetun Pori-Haapamäki radan logistisia kuljetusmahdollisuuksia tulisi myös selvittää. Ratahankkeen uudelleen toteutuminen avaisi tehokkaan ja ekologisen väylän metsä ja metalliteollisuuden, kaupan sekä kaivannaisteollisuuden kuljetuksille. Seudulle tulisi myös kehittää sellainen matkalippu, jota voidaan käyttää ristiin junassa ja bussissa, jolloin matkustajilla on mahdollisuus parempiin matkustusyhdistelmiin ja aikatauluihin. Haja-asutusalueelle tarvittaisiin yleisesti yhteinen seutulippu. Se kehittäisi liikennettä koko alueella ja lisäisi ekologisempaa liikkuvuutta alueella. Sivu 20 / 23

Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy

Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:lle ja MW-Kehitys Oy:lle annetun toimeksiannon johdosta tehty esitys seudullisesta kehitysyhtiöstä Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy Tavoitteena on luoda seudullinen kehittämisyhtiö,

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Rakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013

Rakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013 Rakennemuutos, Salo 21.3.2013 Tommi Virtanen Yrityssalo Oy Tommi Virtanen ÄKILLINEN RAKENNEMUUTOS Salo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 16.9.2009 2008-2009 Salon seudulta hävisi noin 2 000

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Uutta elinvoimaa yhteistyöllä -hanke (JUORU)

HANKESUUNNITELMA Uutta elinvoimaa yhteistyöllä -hanke (JUORU) HANKESUUNNITELMA Uutta elinvoimaa yhteistyöllä -hanke (JUORU) Hakija MW-Kehitys Oy (Y-tunnus 1815521-1) Mänttä-Vilppulan elinkeino- ja kehitysyhtiö Seppälän puistokatu 15, 35800 Mänttä Vastuuhenkilö: Ismo

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Innovaatiopäivä 7.5.2014

Innovaatiopäivä 7.5.2014 Innovaatiopäivä 7.5.2014 Teakin koulutustarjonta yrityksille 1 Teak Opiskelijamäärä 400 700 opiskelijaa/päivä Yli 100 000 opiskelijatyöpäivää vuosittain Liikevaihto n. 5.5 milj.euroa Toiminta valtakunnallista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot