K i i p u l a s ä ä t i ö Vu o s i ker t o m u s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K i i p u l a s ä ä t i ö Vu o s i ker t o m u s 2 0 1 0"

Transkriptio

1 Kiipulasäätiö Vuosikertomus 2010

2 Kiipulasäätiö Perustamisvuosi: 1945 Päätoimipaikka: Janakkala Vuosivaihto: n. 28,7 milj. euroa Henkilöstö: 396 2

3 Kiipulasäätiö...2 Sisältö...3 Talouden taantumasta kasvuun...4 Työntäyteinen juhlavuosi Henkilöstövoimavarat...8 Koulutus...9 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen...9 Ammatillinen erityisopetus...11 Perustutkintokoulutus...12 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus...13 Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminta...14 Ammatillinen aikuiskoulutus...15 Työvoimakoulutus...16 Ammatillinen lisäkoulutus...16 Ammatilliset kuntoutuskurssit...16 Työelämäpalvelut...17 Kuntoutus...18 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen...18 Kuntoutuspalvelut...19 Urasuuntapalvelut...20 Puutarha...22 Talous...23 Kehitys toimialoittain...23 Rahoitus ja investoinnit...24 Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja vuoden 2011 näkymät...25 Toimialojen näkymät, asetetut tavoitteet ja rahoitus...25 Organisaatio...26 Valtuuskunta...26 Hallitus...26 Tilintarkastajat...27 Sisäinen tarkastaja...27 Ammattiopiston johtokunta...27 Kiipulasäätiön johtoryhmä...27 Huomionosoitukset...27 Itsensä kokoiseen ammattiin - kehitysvammatyötä 120 vuotta...28 Julkaisut ja artikkelit...30 Tuloslaskelma...31 Tase...32 Tilinpäätöksen liitetiedot...34 Tilintarkastuskertomus...38 Kiipulan kuntoutuskeskus 40 v Sisältö 3

4 Talouden taantumasta kasvuun Maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin jälkeen vuosi 2010 käynnistyi epävarmoissa merkeissä. Pahimmat uhkakuvat talouskriisin vaikutuksista eivät onneksi kuitenkaan toteutuneet. Suomen talous ja työllisyys kääntyivät vuoden 2010 aikana selvään kasvuun ja työttömien määrä väheni. Valtiovallan käynnistämät elvytystoimet piristivät kotimarkkinoita ja lievensivät työttömyyden kasvua. Lisäpanostuksia suunnattiin myös koulutukseen. Laman aikana eniten työpaikkoja menetettiin teollisuudessa. Uudet työpaikat taas ovat pääasiassa syntyneet palvelutuotantoon ja rakentamiseen. Näin myös talouden rakenteet muuttuvat, kun uusia työpaikkoja syntyy uudenlaiseen teollisuus- ja palvelutuotantoon. Aikuis- ja työvoimakoulutuksella on tärkeä merkitys huolehtia henkilöstön osaamisen uudistamisesta rakennemuutoksessa. Toimintavuoden aikana keskustelu työurien pidentämisestä jatkui vilkkaana. Erityisesti eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen nähtiin keskeisenä tekijänä julkisen sektorin talouden tasapainottamisessa pidemmällä aikavälillä, mutta esille nostettiin myös tarve nopeuttaa koulutukseen ja työelämään siirtymistä. Alkuvuodesta valmistuneet työryhmien ehdotukset etenivät jatkovalmisteluun. Työhyvinvointi, työterveyshuolto ja kuntoutus ovat avainasemassa pyrittäessä vähentämään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Opinto-ohjaus, valintajärjestelmien kehittäminen ja koulutuksen aikaiset työelämäyhteydet puolestaan nopeuttavat koulutukseen ja työelämään siirtymistä. Työikäisen väestön määrän vähetessä kaikkien työpanosta tarvitaan työmarkkinoilla. Vuoden 2010 aikana tulivat voimaan myös aikuiskoulutuksen uudistetut etuudet sekä työssä olevien että työttömien osalta. Opintovapaan ajalta maksettavaa aikuiskoulutustukea selkiytettiin, tuen tasoa nostettiin ja tukea maksetaan nyt myös osa-aikaiseen, työn ohessa tapahtuvaan opiskeluun. Työttömille tuli mahdollisuus hakea omaehtoiseen koulutukseen työttömyysturvan tasoisella etuudella. Nämä muutokset otettiin innolla vastaan, sillä sekä opintovapaan aikaisessa aikuiskoulutuksessa että työttömien omaehtoisessa koulutuksessa olevien määrät kasvoivat vuoden aikana merkittävästi. Yksi vaihe Kiipulasäätiön historiassa päättyi, kun Kelan hallitus teki päätöksen vetäytyä ns. yhteistoimintasäätiöiden hallinnosta ja esitti muutosta tältä osin myös Kiipulasäätiön sääntöihin. Kela on ollut mukana Kiipulasäätiön taustayhteisönä vuodesta 1955, jolloin silloisen Kultatähkän Kiipulasäätiön uudet säännöt vahvistettiin. Säätiön hallintoelimiin tuli tuolloin myös tarvittavaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja hallinnon asiantuntemusta. Kelan mukaantulo säätiöön varmisti taloudellisesti vaikeina aikoina, että suunnitelmat Kiipulan invalidien ammatillisten koulujen perustamisesta voitiin toteuttaa. Oppilaitoksista ensimmäinen, Kiipulan yksivuotinen konttorityökoulu, aloitti toimintansa syksyllä Ammatillisten koulujen perustaminen edellytti 4

5 tuolloin merkittäviä perustamisinvestointeja, jotka voitiin rahoittaa Kelan ja silloisen Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen (nykyisin Filha ry) tuella. Kelalla on ollut niin ikään merkittävä rooli kuntoutustoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Kuntoutus-, kilpailu- ja rahoituslainsäädännön uudistuessa Kelan rooli on muuttunut riippumattomaksi palvelujen tilaajaksi ja asiakkaiden sosiaaliturvan rahoittajaksi. Merkittävänä kuntoutuspalvelujen tilaajana ja asiakkaiden kuntoutusetuuksien maksajana Kela on nykypäivänä kiinteästi mukana Kiipulan kuntoutujien ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arjessa. Pitkän ja rakentavan hallinnollisen yhteistyön tuloksena Kiipulasäätiöstä on tullut monipuolinen ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottaja. Kiipulasäätiön sääntömuutos valmisteltiin hallituksessa toimintavuoden aikana ja siitä päätettiin Perttulan vanhassa päärakennuksessa pidetyssä valtuuskunnan syyskokouksessa Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti säätiön muutetut säännöt Uusien sääntöjen mukaan valtuuskunnan syyskokous valitsee valtuuskunnan jäsenet kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Valtuuskunnan jäsenten tulee edustaa säätiön toimintaan liittyvää asiantuntemusta mm. koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, talous- ja työelämän sekä julkishallinnon alueilta. Epävarmat talouden näkymät heijastuivat myös Kiipulan toimintaan ja tulokseen. Vuoteen 2010 lähdettiin kuitenkin optimistisissa merkeissä mm. siksi, että Kiipula oli menestynyt tarjouskilpailuissa uusista Kelan rahoittamista avomuotoisen ammatillisen kuntoutuksen kursseista, joissa Kiipulan monipuolista koulutus- ja kuntoutusosaamista päästään hyödyntämään laajasti. Odotuksissa jouduttiin kuitenkin osittain pettymään, sillä toiminta ei laajuudeltaan yltänyt asetettuihin tavoitteisiin. Laitoskuntoutuksen suorite- ja talouskehitys parani edellisvuoteen verrattuna merkittävästi, vaikka taloudellinen tulos jäi vielä lievästi alijäämäiseksi. Puutarhalla jäätiin huomattavasti asetetuista tavoitteista. Sen sijaan ammatillinen erityisopetus ylitti vuodelle 2010 asetetut tulostavoitteet ja myönnetyt koulutuspaikat olivat 100-prosenttisessa käytössä. Vuosi 2010 oli merkittävä juhlavuosi Kiipulasäätiön historiassa. Kehitysvammatyön aloittamisesta Perttulassa tuli kuluneeksi 120 vuotta, Kiipulasäätiön perustamisesta 65 vuotta, kuntoutuskeskus täytti 40 vuotta ja ammattiopisto 10 vuotta. Työn merkeissä vietetystä juhlavuodesta on hyvä suunnata katse tulevaisuuteen. Sinne yhtenäinen Kiipula tähtää entistä vahvempana ja osaavampana, uudistuneena ja monipuolisena toimijana. Markku Koponen hallituksen puheenjohtaja 5

6 Työntäyteinen juhlavuosi 2010 Kiipulasäätiöllä on takana reilut kaksi työntäyteistä kasvun ja kehittämisen vuotta. Merkkivuosien juhlistamiseen oli aihetta ja tunnelmaa kohotettiin erilaisissa tilaisuuksissa niin asiakkaiden, henkilökunnan kuin juhlavieraidenkin parissa. Kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari ja kehitysvammatyön 120-vuotisjuhla saivat erittäin myönteistä palautetta ja näkyvyyttä. Henkilökunnan juhlan yhteydessä kesäkuussa päätettiin Kiipulan ammattiopiston ja Perttulan erityisammattikoulun yhdistymishankkeen Emmiinan varsinainen toiminta. Yhdistymishanke onnistui erinomaisesti, mihin vaikuttivat merkittävältä osalta henkilöstön ja johdon vahva sitoutuminen ja aktiivisuus. Emmiina-hankkeen yhteydessä työstetyt Kiipulan toimintaa ohjaavat arvot ovat saaneet arjessa erinomaista vastakaikua. Toimintojen vakiinnuttamista ja uusia strategisia avauksia Vuonna 2009 muotoutunutta Kiipulan ammatillisen erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja kuntoutuksen muodostamaa ainutlaatuista palvelukokonaisuutta hiottiin osana strategista kehittämistä. Palvelukokonaisuutta tehtiin aktiivisesti tunnetuksi eri asiakaspiireille ja tilaajatahoille Etelä-Suomen alueella. Strategisessa mielessä Kiipulan ammatillisen kuntoutuksen palvelut vastaavat nykypäivän kipeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joihin lukeutuvat muun muassa syrjäytymisen ehkäisy, työurien pidentäminen, erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden sosiaalisen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen sekä työllistymisen esteiden voittaminen. Vuonna 2010 toteutettiin useita toimitilahankkeita synergiaetujen ja asiakaspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ennen kaikkea kaupunkitoimipaikkojen avomuotoisissa ammatillisen kuntoutuksen palveluissa. Kiipulan toiminta on vakiintumassa kymmenelle Etelä-Suomen paikkakunnalle, joille on myös saatu asianmukaiset luvat palvelujen järjestämiseen. Kilpailukyky, uudistuminen ja sisäinen yhtenäisyys Ulkoisen toimintaympäristön muuttuessa on välttämätöntä kehittää toimintatapoja ja reagointiherkkyyttä, uudistaa organisaatiota ja parantaa näin kustannustehokkuutta. Vuonna 2010 painopisteenä oli kehittää Yhtenäinen Kiipula -periaatteella toiminnallisten prosessien ja tukiprosessien yhteistyötä ja hankkia synergiaetuja kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Hallinnon ja prosessituen keskitetysti tuottamilla palveluilla ja ajantasaisella informaatiolla on ollut tässä työssä entistä tärkeämpi merkitys. Ammatillisen erityisopetuksen osalta vuosi oli onnistunut niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Aikuiskoulutuksessa Kelan rahoittamien uusien avomuotoisten ammatillisten kuntoutuskurssien täyttöaste samoin kuin toiminnan volyymi kokonaisuudessaan jäivät oleellisesti asetetuista tavoitteista, mikä johti toiminnan tappiollisuuteen. Avomuotoisissa kuntoutuspalveluissa on kuitenkin runsaasti potentiaalia, joten asiakashankintaa ja palvelujen organisointia on systemaattisesti tehostettava. Kuntoutuskeskuksen toiminnan tehostaminen ja johtamisvastuiden selkiyttäminen nähtiin välttämättömänä useita vuosia jatkuneen negatiivisen tuloskehityksen katkaisemiseksi ja toiminnan volyymin nostamiseksi. Toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa onnistuttiin olosuhteet huomioon ottaen varsin hyvin, vaikka taloudellinen tulos jäi vielä lievästi negatiiviseksi. Ammatillisessa laitos- ja avokuntoutuksessa sekä urasuuntapalveluissa Kiipula on joka tapauksessa vahvistanut asemiaan merkittävänä palveluntuottajana. Taloudellinen lama, energiakustannusten kohoaminen ja osittain vuodelta 2009 peräisin olevat tuotantohäiriöt vaikuttivat Kiipulan puutarhan kaupalliseen toimintaan. Puutarhan tulos jäi selvästi tappiolliseksi. Tulevaisuutta ajatellen kehittämistoimia kohdennetaan viljelytoimintaan, oppilaitosyhteistyöhön ja energiatehokkuuteen, joka on myös Kiipulasäätiön yhteinen kehittämiskohde tulevina vuosina. Syksyllä 2010 säätiö solmi energiatehokkuussopimuksen energiakustannusten pienentämiseksi vuoteen Kehittämishankkeet ja viestintä tukena kohti edelläkävijyyttä Kiipulan visiona on Edelläkävijä työelämävalmiuksien tukemisessa. Vision toteuttaminen edellyttää aktiivista yhteiskunnan 6

7 huomioivaa kehittämisotetta, vaikuttamista ja kumppanuuksien luomista. Vuosi 2010 oli merkittävä kehittämishankkeiden osalta hanketoiminnan budjetin ollessa noin 0,9 milj. euroa. Hanketoiminnan yhteydessä ja rinnalla on kehitetty myös kansainvälistä toimintaa kansainvälistymisstrategian mukaisesti. Vuoden 2010 aikana tehostettiin ulkoista ja sisäistä viestintää uudistamalla Kiipulan kotisivut, joiden rinnalle rakennettiin ammattiopiston opiskelijoille suunnattu opiskelijainfo käyttöönottovalmiuteen. Sisäisen intranetin uudistaminen käynnistettiin ja saatiin pilottivaiheeseen. Myönteisen julkisuuskuvan ylläpitämiseksi noudatettiin avointa ja läpinäkyvää viestintää Kiipulan toiminnasta. Juhlavuoden tapahtumilla ja ensi kertaa järjestetyllä KiipFIT-liikunta- ja hyvinvointitapahtumalla oli myönteinen vaikutus julkisuuskuvaan. Vuonna 2010 käynnistettiin laajan sidosryhmätutkimuksen valmistelu ja sisäinen asiakkuuksien hallinnan kehittämisprojekti. Luottavaisena kohti uusia haasteita Kokonaisuutena toimintavuosi 2010 oli onnistunut ja uusia uria avaava niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. Kiipula on tällä hetkellä asemoitunut hyvin palvelutarjontansa, mittasuhteidensa ja vahvalla pohjalla olevan taloutensa puolesta, vaikka ulkoisia haasteita on näköpiirissä. Kuntoutuksen toimialalla on eletty pitkää murroskautta ja haasteet jatkuvat, ellei kuntoutusjärjestelmää saada uudistetuksi. Merkkejä kuntoutuksen kokonaisuudistuksen välttämättömyydestä ja vastuunjaon selkiyttämistarpeesta on ilmassa. Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt saavat tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja pääsevät omaa tilannettaan edesauttavaan kuntoutukseen ennen kuin se on myöhäistä. Myös erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ammatilliseen koulutukseen ja valmennukseen on oltava riittävästi taloudellisia resursseja. Toimintavuoden osalta haluan kiittää lämpimästi kaikkia kiipulalaisia ahkerasta ja tavoitteellisesta työstä sekä erinomaisesta yhteishengestä. Esitän parhaimmat kiitokset myös säätiön hallintoelimille viisaista strategisista päätöksistä ja kannustuksesta. Tunnustuksen ansaitsee myös kasvanut yhteistyökumppanien joukko, joka on edistänyt monien merkittävien hankkeiden läpivientiä. Tästä on hyvä jatkaa. Juhani Törmä toimitusjohtaja 7

8 Henkilöstövoimavarat Olemme saaneet aikaan yksilön ja yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä tuloksia ja vaikutuksia. Henkilöstö on rohkeasti ja sinnikkäästi oppinut ja kehittänyt työtään. Työtä on tehty yhdessä ja osaamista yhdistäen. Tavoitteiden asettamisessa on muistettu kohtuullisuus ja onnistumisista on iloittu. Olemme välittäneet toisistamme ja olleet ihmisiksi. (Toimintavuoden 2010 kuvaus Kiipulan arvoja mukaillen.) Henkilöstön määrä kasvoi lähes 30 henkilötyövuodella (7,5 %) edellisvuoteen verrattuna. Toimintavuoden lopussa voimassa olevia palvelussuhteita oli 469 ja työssäolevan henkilöstön määrä oli 438. Henkilötyövuosia kertyi 396. Tämä oli viisitoista henkilötyövuotta suunniteltua vähemmän, mikä johtui aikuiskoulutuksen henkilöstösuunnittelun tarkentumisesta toteutuneen toiminnan tarpeisiin. Henkilöstöstä 60 % työskenteli ensisijaisesti Kiipulan päätoimipaikassa, 18 % Perttulan toimipaikassa ja 22 % muissa toimipaikoissa. Yhtenäistä Kiipulaa vahvistettiin koko henkilöstöä kokoavilla tilaisuuksilla. Pienempien työpaikkojen työyhteisöä yhdistäviä toimintatapoja, mm. kokous- ja tiedotuskäytäntöjä sekä toimipaikkavastaavien roolia, kehitettiin. Osaamisen ja työhyvinvoinnin hallinnassa tärkeällä sijalla oli koko Kiipulan ja sen eri toimialojen työhyvinvointisuunnitelmien rakentaminen alkaneeksi kaksivuotiskaudeksi. Yhdistäväksi teemaksi valittiin omasta kunnosta huolehtiminen ja tähän liittyen toteutettiin mm. Kimpassa kuntoon -hanke fyysistä työtä tekeville ja treeniryhmä KiipFIT-tapahtumaan valmentautuville. Juhlavuoden kunniaksi henkilöstöä muistettiin urheiluasulla. Koko henkilöstöä kokoavissa tilaisuuksissa oli teemoina juhlavuosiin liittyvä historia sekä arvot ja työhyvinvoinnin avaimet. Henkilöstön osaamisesta pidettiin huolta mm. ulkoisen täydennyskoulutuksen, sisäisen koulutuksen, opintojen tukemisen, hanketoimintaan osallistumisen ja työnohjauksen avulla. Tärkeällä sijalla oli esimiesten koulutus, jossa paneuduttiin ihmisten johtamisen ja varhaisen tuen kysymyksiin. Useat esimiehet aloittivat myös johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisen. Toimintavuoden kuluessa toiminta ja yhteistyö alueellisissa verkostoissa lisääntyi myös henkilöstön kehittämisessä. Kaikkiaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostettiin 7,8 päivää henkilötyövuotta kohden, mikä jäi vain hieman asetetusta kahdeksan päivän tavoitteesta. Kehityskeskustelujen kattavuudessa onnistuttiin kohtuullisesti, mutta asetettua 90 prosentin tavoitetta ei saavutettu. Erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja puutarhan esimiehet kävivät henkilöstönsä kanssa henkilökohtaiset kehityskeskustelut erittäin kattavasti. Myös osaamiskartoituksen rakentamisessa edistyttiin. Työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseen pyrittiin toteuttamalla kaikki Kiipulan toimipaikat käsittävä vaarojen ja riskien arviointi, jonka tulosten pohjalta työyhteisöt tekivät parantamistoimia ja aloitteita. Työterveyshuollon ja työsuojelutoiminnan yhteisiä työpaikkakäyntejä tehtiin kolmeen toimipaikkaan. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä väheni entisestään eikä 40 prosentilla henkilöstöstä ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Tunnusluku Henkilöstömäärä (htv) Palkat ja palkkiot (milj. euroa) 14,7 13,1 9,6 Kehityskeskustelujen kattavuus, % Osaamisen kehittäminen, pv/htv 7,8 8,3 6 Sairauspoissaolot, % työpäivistä 3,2 3,2* 3,0* *) sisältää vain palkalliset sairauspäivät 8

9 Koulutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Ammattiopiston toimintavuotta sävytti edelleen vuoden 2009 alussa tapahtunut oppilaitosten yhdistyminen ja Kiipulan organisaatiouudistus. Kiipulan ja Perttulan yhdistymistä rakentava Emmiina-hanke päätettiin keväällä, mutta yhdistämis- ja yhtenäistämistoimet jatkuivat edelleen arjen toiminnoissa. Ammattiopistossa suuri ponnistus oli myös uusien ammatillisten avomuotoisten kuntoutuskurssien käynnistäminen kuudella paikkakunnalla. Opetusministeriön ammattiopistostrategian mukaisesti on tiivistetty yhteistyötä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Toimintavuoden aikana solmitut kumppanuussopimukset ovat toimineet hyvänä pohjana yhteistyön tekemiselle eri sektoreilla. Perustehtävän, opiskelijan polun toteuttamisessa moniammatillista yhteistyötä ja ohjausta kehitettiin selkiyttämällä toimintaohjeita, toimenkuvia ja työnjakoa. Tiimityöskentelyä ja yhteistoiminnallista työotetta on vahvistettu edelleen levittämällä yhdistyneiden oppilaitosten parhaita käytäntöjä mm. yhteisissä kehittämispäivissä ja -hankkeissa. Ammattiopiston johtoryhmätyöskentelyn ja johtamisen kehittämistä on tuettu koulutuksella ja työnohjauksella. Hyvinvointialojen koulutus koottiin erityisopetuksen ja aikuiskoulutuksen yhteiseksi työryhmäksi. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen on panostettu aikaisempien vuosien tapaan. Hyvänä lähtökohtana henkilöstön kehittämiselle olivat keväällä kattavasti (98 %) toteutetut kehityskeskustelut, joiden kirjaamisessa otettiin käyttöön henkilöstöhallinto-ohjelma. Pätevöitymiskoulutuksissa olevien opettajien opintoihin liittyviä kehittämishankkeita ohjattiin keskitetysti. Henkilöstötarpeiden suunnittelua on tehty yhteistyössä Kiipulasäätiön henkilöstöhallinnon ja kuntoutuskeskuksen kanssa. Henkilöstön työssäjaksamista on tuettu työhyvinvoinnin suunnitelman mukaisesti. Toimintavuosi oli uuden oppilaitoksen toinen toimintavuosi ja toisaalta monipuolinen juhlavuosi: 120 vuotta tuli kuluneeksi siitä, kun Perttulassa käynnistettiin kehitysvammaisten koulutustoiminta, 55 vuotta koulutustoiminnan käynnistämisestä Kiipulassa ja 10 vuotta Kiipulan ammattiopiston perustamisesta. Syksyllä erityisoppilaitosten hallintopäivien yhteydessä pidetyn juhlaseminaarin lisäksi järjestettiin avointen ovien päivänä opiskelijoille konsertti, jossa pääesiintyjänä oli rap-artisti Signmark. Opiskelijoiden tarinoista ja taideteoksista koostuva juhlavuoden julkaisu Pitkän päivän punon sai hyvän vastaanoton. Järjestämislupaan elokuussa saatujen lisäpaikkojen myötä perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärä läheni 600 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksessa ei päästy tavoiteltuun opiskelijatyöpäivien määrään: Avomuotoisten ammatillisten kuntoutuskurssien käynnistäminen ja kurssien täyttyminen oli odotettua vaikeampaa. Henkilökunnan määrä kasvoi jonkin verran projektitoiminnan kasvun ja Kelan ammatillisten kuntoutuskurssien käynnistymisen myötä. Laajentuneessa oppilaitoksessa laatu on pyritty varmistamaan kuvaamalla toimintatavat yhdenmukaisiksi. Toimintatapoja on kuvattu sekä opetussuunnitelmissa että erillisissä toimintaohjeissa. Toimintavuonna saatiin päätökseen koko henkilöstöä laajasti osallistanut opetussuunnitelmien uudistustyö. Kesän kynnyksellä valmistui ja hyväksyttiin oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman B-osa, jossa määritellään keskeiset toimintatavat. Samassa yhteydessä hyväksyttiin perustutkintoihin ja valmentaviin koulutuksiin 9

10 koulutusalakohtaiset toteutussuunnitelmat (C-osa). Syksyllä opetussuunnitelmakokonaisuutta täydennettiin yhteisellä A-osalla, joka on luonteeltaan strateginen. Koulutustarjonnan kokonaisuudesta on valmisteltu pitkän aikavälin suunnitelmaa kattamaan sekä aikuiskoulutuksen että erityisopetuksen tarjonnat. Työ on vielä kesken ja sitä jatketaan toimintavuonna Opiskelun tukipalveluiden palvelukokonaisuuden sisäistä ja prosessien kanssa tehtävää yhteistyötä kehitettiin järjestelmällisesti ja työntekijöiden asiantuntijuutta on käytetty laajasti moniammatillisessa työskentelyssä. Opetushallituksen rahoittamalla Koko Koulu Kasvattaa -hankkeella ja Co-Building of Good Guidance LEONARDO-hankkeella tuettiin moniammatillisen yhteistyön ja 24 tunnin HOJKS-ajattelun (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) kehittämistä ja maastouttamista. Suunnittelu asumispalvelujen organisoimiseksi vastaamaan opiskelijoiden erilaisia tarpeita käynnistettiin syksyllä. Opiskelijahallinto-ohjelma Primuksen käyttö on laajennettu koko oppilaitokseen ja ohjelmaa on kehitetty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on jatkaa kehittämistyötä siten, että opiskelijahallinto-ohjelmasta tulee jatkossa myös verkkopohjainen opiskelijoiden ja kotien työkalu. Toimintavuonna vahvistettiin ammattiopiston kumppanuuksia tekemällä kaksi merkittävää kumppanuussopimusta: Toinen seitsemän Väli-Suomen ammatillisen oppilaitoksen kesken elokuussa ja toinen erityisoppilaitosten kesken lokakuussa. Molemmissa verkostoissa on johtoryhmien lisäksi useita teemakohtaisia alaryhmiä, joiden toiminta oli vilkasta. Erityisoppilaitosten osalta ryhmät ovat toimineet jo useita vuosia, mutta kumppanuuden virallistamisen myötä toiminta sai uutta virettä. Keskeisimpinä hankkeina erityisoppilaitosten verkostossa ovat olleet kansainväliset hankkeet, yhteiset ammatillisen erityisopetuksen nettisivut, vertaisarvioinnit ja yhteisen kehittämis- ja palvelukeskusstrategian laatiminen. Seutukunnallista yhteistyötä jatkettiin erityisesti peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihetyössä. Koulutuskeskus Tavastian ja Kiipulan kuntoutuskeskuksen kanssa käynnistettiin Kelan rahoittama yhteistyöhanke, jossa kehitetään toimintatapoja tukea mielenterveysongelmista kärsiviä opiskelijoita ammatillisissa opinnoissa. Aikuiskoulutuksen yhteistyötä jatkettiin Kiipulan strategisten painopisteiden ja vahvojen alueiden mukaisissa hankkeissa. Kansainvälisessä toiminnassa oli meneillään useita hankkeita, joita toteutettiin mm. edellä mainittujen verkostojen kanssa. Kansainväliseen toimintaan on kyetty kannustamaan jonkin verran aikaisempaa laajempi toimijajoukko. Maailmanvaihdon kautta toteutettua vapaaehtoistyöntekijäperinnettä jatkettiin: Keväällä Kiipulassa oli vapaaehtoistyöntekijät Puolasta ja Itävallasta ja syksyllä aloitti indonesialainen vapaaehtoistyöntekijä. Kaupunkitoimipaikkoja on vahvistettu vastaamaan erityisesti kasvavan ammatillisen kuntoutuksen tarpeita. Painopisteinä toimintavuonna olivat Lahden, Tampereen ja Kouvolan toimipaikat, joissa kaikissa hankittiin uusia tai lisätiloja. Hämeenlinnassa ei kyetty löytämään tavoiteltua kokonaisvaltaista tilaratkaisua aikuiskoulutuksen ja hyvinvointialojen koulutusten tarpeisiin, vaan laajentuneen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tilat järjestettiin Perttulan toimipaikkaan. Toimipaikkojen Tunnusluku Ammatillinen erityisopetus opiskelijamäärä hakijamäärä/valitut 1,79 1,9 1,34 negatiiviset keskeytykset % 1,5 2,0 2,0 erityisen tuen tarve % 99,6 99,0 97,0 opiskelijoista Ammatillinen aikuiskoulutus koulutuksen volyymi otp* asiakasmäärä 2 410* palvelujen uudistumisaste % yhteishankintakoulutuksia 1 3 *Aikuiskoulutuksen lukuihin on sisällytetty työelämäpalvelut, jotka vuosina on tilastoitu erikseen. 10

11 välistä yhteydenpitoa varten käynnistettiin videoneuvottelulaitteiden kokeilu. Ammatillinen erityisopetus Erityisopetuksen kehittämisessä hyödynnettiin niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin hankkeita sekä erilaisten arviointien tuloksia. Henkilöstön työelämäjaksoihin ja työpaikkaohjaajien kouluttamiseen keskittyvässä Kumppanit työssä -hankkeessa peruskoulutettiin 47 työpaikkaohjaajaa. Työelämäjaksoja toteutui 21. Ammatillisten erityisoppilaitosten yhteisessä kansainvälisessä Dream College -hankkeessa keskityttiin oppimisympäristöjen esteettömyyden kehittämiseen. Toisessa yhteistyöverkoston hankkeessa vertailtiin eurooppalaisia opetussuunnitelmia ja selvitettiin yksilöllisten opinpolkujen toteutumista. Sulautuva erityisopetus -hankkeessa kehitettiin verkko-oppimista. Erityisoppilaitosten pedagoginen työryhmä on keskittynyt opetussuunnitelma-asioihin. Pedagogisten linjausten ja käytänteiden jakaminen on koettu tarpeelliseksi. On perustettu oppilaitosten yhteisiä kehittämistyöryhmiä, joista esimerkkinä ovat Primustyöryhmä, opiskelijoiden hyvinvointipalvelujen työryhmä ja selko-ops (opetussuunnitelman selkeäkielinen versio) -työryhmä. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ATTO) opettajille on tulossa yhteinen koulutustilaisuus. Erityisoppilaitosten viestintätyöryhmä vahvisti oppilaitosten yhteistä näkyvyyttä julkaisemalla oppilaitosten yhteiset internetsivut, Yhteistyöryhmien toiminnan tukemiseksi otettiin käyttöön sähköinen työskentelyfoorumi. Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärät Kansallisen arviointineuvoston opiskelijahuollon toimintaan liittyneen arvioinnin tulokset antoivat hyvät eväät työstää opiskelun tukipalveluiden kehittämissuunnitelmaa ja käynnistää kehittämistoimet. Erityisoppilaitokset pilotoivat kevätlukukaudella ulkoisen arvioinnin toteuttamista eurooppalaisen vertaisarvioinnin viitekehyksen mukaisesti oppilaitosten laatutyöryhmän johdolla. Arvioitavana alueena oli sosiaalisen toimintaympäristön saavutettavuus, monimuotoisuus ja esteettömyys. Arvioinnista saatujen hyvien kokemusten perusteella toimintatapaa päätettiin jatkaa tulevina vuosina. Laatutyöryhmän toisena keskeisenä toiminnan sisältönä oli yhteisillä kriteereillä määritellyn mittariston kehittäminen opiskelijoiden sijoittumisen seurantaan, opintojen läpäisemiseen ja elämänlaadun paranemiseen Tekniikka ja liikenne Luonnonvara- ja ympäristöala Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Muu Liiketalous koulutus ja tietojenkäsittely Valmentava koulutus Kulttuuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekniikka ja liikenne Liiketalous ja tietojenkäsittely Luonnonvara- ja ympäristöala Valmentava koulutus Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Kulttuuriala Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Yhteensä

12 Perustutkintokoulutus Syksyllä otettiin käyttöön uudistetut opetus- ja toteutussuunnitelmat. Niiden toimeenpano vaikutti osaltaan siihen, että monilla aloilla tiimirakenteita tarkasteltiin uudelleen. Opetuksen suunnitteluun on panostettu entistä enemmän. Opintojen toteutuksessa on pyritty joustavuuteen ja yksilöllisten opintopolkujen löytämiseen. Perustutkintokoulutuksia toteutettiin opiskelija- ja työelämälähtöisesti. Opintonsa päättäneet opiskelijat suorittivat opinnoistaan keskimäärin noin 30 opintoviikkoa työssäoppimalla. Oppilaitoksessa tapahtuvaa opiskelua on entistä enemmän työvaltaistettu. Kiipulan oppimisympäristöjen henkilöstö on myös osallistunut aktiivisesti opiskelijoiden ohjaamiseen. Valinnaisten opintojen tarjonnassa on hyödynnetty intensiiviviikkojen lisäksi ilta-aikaa ja perjantaiiltapäiviä. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijapaikkamäärää lisättiin suuren kysynnän ja alan hyvän työllisyystilanteen perusteella. Lahdessa käynnistettiin perustutkintokoulutus liiketalouden alalla. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa siten, että valtaosa opinnoista suoritetaan työpaikalla opettajan, työhönvalmentajan ja työpaikkaohjaajien opastuksella. Ryhmämuotoisen työammattikoulutuksen tavoitteena on ensisijassa myymälätyöntekijän valmiuksien hankkiminen ja työllistyminen. Oppilaitoksesta osallistui Oulussa järjestettyihin Taitaja-kisoihin puutarhatalouden, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä cateringalan opiskelijoita. Perustutkintokoulutusta järjestettiin vuonna 2010 seuraavasti: Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisalan perustutkinto (Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma), artesaani Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (Käytön tuen koulutusohjelma), datanomi Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto (Metsätalouden koulutusohjelma), metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Puutarhatalouden perustutkinto (Kukka- ja puutarhakaupan, Puutarhatuotannon, Viheralan -koulutusohjelmat), puutarhuri Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Hotelli-, ravintola ja catering-alan perustutkinto (Kokin koulutusohjelma), kokki Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (Puhdistuspalvelujen koulutusohjelma), toimitilahuoltaja Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (Vanhustyön, Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen -koulutusohjelmat), lähihoitaja Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto (Autotekniikan koulutusohjelma), ajoneuvoasentaja Logistiikan perustutkinto (Varastopalvelujen koulutusohjelma), varastonhoitaja Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (Kiinteistönhoidon koulutusohjelma), kiinteistönhoitaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto (Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma), elektroniikka-asentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto (Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma), ICT-asentaja Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto (Asiakaspalvelun ja myynnin, Talous- ja toimistopalvelujen -koulutusohjelmat), merkonomi Perttulan toimipaikka Kiipulan toimipaikka Perttulan toimipaikka Kiipulan ja Vantaan toimipaikat Perttulan toimipaikka Perttulan toimipaikka Perttulan/ Hämeenlinnan toimipaikka Perttulan toimipaikka Kiipulan ja Perttulan toimipaikat Kiipulan, Perttulan ja Vantaan toimipaikat Kiipulan toimipaikka Kiipulan toimipaikka Kiipulan ja Lahden toimipaikat 12

13 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava I, AVA) järjestettiin seuraavasti: Valmentava I / AVA Valmentava I / AVA (Strukturoitu opetus) Valmentava I / AVA (Liiketalouden valmentava) Valmentava I / AVA (Luonnonvara-alan valmentava) Valmentava I / AVA (Tekniikan alan valmentava) Valmentava I / AVA (Sosiaali- ja terveysalan valmentava) Kiipulan, Lahden, Perttulan, Riihimäen ja Tampereen toimipaikat, Hämeenlinnan vankila Kiipulan toimipaikka Kiipulan ja Perttulan toimipaikat Perttulan toimipaikka Kiipulan toimipaikka Perttulan toimipaikka Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava II / TYVA) järjestettiin seuraavasti: Valmentava II / TYVA Valmentava II / TYVA Valmentava II / TYVA (kevätlukukausi 2010) Valmentava II / TYVA (Taidepainotteinen) Valmentava II / TYVA Valmentava II / TYVA (Ryhmät vaikeimmin vammaisille ja strukturoitua opetusta tarvitseville) Valmentava II / TYVA (Ryhmät vaikeimmin vammaisille ja strukturoitua opetusta tarvitseville) Valmentava II / TYVA (Vaikeimmin vammaisille) Forssan toimipaikka Perttulan toimipaikka Hämeenlinnan toimipaikka Perttulan toimipaikka Kouvolan toimipaikka Kouvolan toimipaikka Lahden toimipaikka Tampereen toimipaikka Toimintavuoden aikana käynnistettiin valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opetussuunnitelmien uudistamistyö. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Opetussuunnitelmatyö eteni vaiheittain, jossa ensimmäiseen vaiheeseen osallistui koko valmentavan koulutuksen henkilöstö. Tämän jälkeen työ eteni työryhmänjohtajien ja tiimivastaavien ohjauksella tiimeissä ja työryhmissä. Yhteisten toimintatapojen kehittämiseksi valmentavan koulutuksen koko henkilöstö osallistui opetussuunnitelmatyön loppuvaiheeseen. Uuden opetussuunnitelman perusteet parantavat alakohtaisesti painottuvan valmentavan koulutuksen toteutusmahdollisuuksia ja opiskelijan työelämään siirtymistä koulutuksen jälkeen. Opiskelijoiden siirtymistä koulutuksen aikana ryhmästä toiseen kehitettiin ja kevätlukukaudella päädyttiin sisäisten siirtojen käyttöönottoon virallisen hakeutumisen sijaan. Valmentavan koulutuksen kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Valmentavan koulutuksen kehittämistoiminnan painopisteenä toimintavuonna oli pedagogisen osaamisen ja ohjausosaamisen vahvistaminen, tiimien toiminnan kehittäminen, moniammatillisen 13

14 yhteistyön lisääminen sekä yhteistyön lisääminen perustutkintokoulutuksen kanssa. Tämän lisäksi Kiipulan oppimis- ja toimintaympäristöjä kehitettiin edelleen yhdessä muiden toimijoiden kanssa vastaamaan erityisopetuksen tarpeita. Edellisten teemojen lisäksi kehittämiskohteena oli arviointimenetelmien yhdenmukaistaminen. Tätä työtä varten perustettiin työryhmä, joka aloitti työnsä syyslukukauden aikana. Yhteistyössä muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa aloitettiin valmentavan koulutuksen toteutusta tukevan materiaalin laatiminen ja koostaminen. Erityisesti sisäoppilaitosmuotoisena järjestetyssä valmentavassa koulutuksessa painopisteenä ja kehittämisalueena oli opinnollistaa asuntoloissa tapahtuva itsenäistymistaitojen harjoittelu. Tämä tapahtui kehittämällä ohjaustyötä ja toimintaan liittyviä järjestelmiä ja vahvistamalla opetushenkilöstön tiivistä keskinäistä yhteistyötä. Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminta Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutehtävän (KEPA) aseman selkiyttämiseksi ja näkyvyyden lisäämiseksi toiminta sijoitettiin organisaatiossa hallinnollisesti erityisopetuksen prosessiin. Kehittämis- ja palvelutehtävän optimaalinen toteutuminen edellyttää myös jatkossa laajaa, koko ammattiopiston kattavaa osaamisen kehittämistä ja hyödyntämistä. Aktiivisen kehittämis- ja palvelukeskustoimijoiden ryhmän laajentamiseksi henkilöstön kehityskeskusteluissa pyrittiin kartoittamaan osaamista ja halukkuutta tähän toimintaan. Toiminnassa jo mukana olevien aktiivisten henkilöiden osaamista tuettiin ja vahvistettiin. Toimintakauden keskeinen hanke oli muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa toteutettava kansallinen ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminnan kehittämishanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda yhteinen kehittämisja palvelukeskusstrategia ja vahvistaa toiminnan alueellista kattavuutta ja laatua. Kiipulan asemaa Hämeenlinnan seudun toimijana vahvistettiin lisäämällä oppilaitosten välistä yhteistyötä. Samalla laajennettiin yhteistyötä koulutuksen järjestämisluvan mukaisilla paikkakunnilla olevien muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Pirkanmaalla oltiin aktiivisesti mukana erityisopetuksen koordinaatiokeskushankkeessa. Toimintavuonna määriteltiin Kiipulan kehittämis- ja palvelukeskustoiminnan kärkituotteet. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen, erityisopiskelijan tukeminen, erityispedagogiset menetelmät, opetuksen työvaltaistaminen, ammattiosaamisen näytöt ja erityisopiskelijan siirtyminen työelämään olivat keskeisiä teemoja, joita eri organisaatioissa käytiin kouluttamassa. Kaksi vuotta kestänyt Ammatillisen koulutuksen pedagoginen kehittäminen -koulutushanke päättyi kevätlukukaudella. 14

15 Ammatillinen aikuiskoulutus Vuosi 2010 oli aikuiskoulutuksessa monella tavalla haasteellinen. Työvoimakoulutuksessa kilpailu koulutuksen järjestäjien kesken kiristyi entisestään. Tämän seurauksena koulutusten hintataso jäi niin alhaiseksi, että aikuiskoulutus ei niille asettamillaan hinnoilla ollut enää kilpailukykyinen. Toisaalta alemmalla hintatasolla ei koulutusten toteuttaminen olisi enää ollut taloudellisesti järkevää. Kelan kanssa yhteistyössä toteutettava ammatillinen kuntoutuskurssitoiminta uudistui vuodelle Avomuotoiset kuntoutuskurssit eivät määrältään toteutuneet tavoitteeksi asetetulla tavalla. Kurssien käynnistäminen täysillä ryhmillä osoittautui ennakoitua vaikeammaksi erityisesti pitkäaikaistyöttömille suunnattujen kurssien osalta. Ilmiö ei koskenut pelkästään Kiipulan kurssitarjontaa, sillä samoista ongelmista kärsivät myös muut kuntoutuskurssien järjestäjät. Aikuiskoulutuksessa jäätiin huomattavasti toimintavuodelle asetetuista määrällisistä ja taloudellisista tavoitteista, mikä oli seurausta työvoimapoliittisen koulutuksen epäedullisesta hintakehityksestä ja uusissa palveluissa ilmenneistä käynnistämisvaikeuksista. Vuonna 2010 aikuiskoulutuksessa toteutui yhteensä suoritepäivää. Palvelutarjonnan uudistaminen edellytti henkilöstön määrän lisäämistä ja toimitilojen laajentamista. Yhteistyötä tiivistettiin Kiipulan sisällä. Uusia kumppanuuksia solmittiin ja entisiä vahvistettiin sekä työelämän että muiden oppilaitosten kanssa. Koulutustarjonnan kehittämisen tavoitteena oli entistä kattavampi koulutuspalvelujen kokonaisuus. Toimintaa varten hankittiin myös uusia tiloja, koneita ja laitteita. Aikuiskoulutuksen kouluttajien osaamisen lisäämiseen panostettiin erityisesti näyttötutkintomestarikoulutuksella ja tukemalla pedagogista pätevöitymiskoulutusta. Työyhteisön yhteisöllisyyden kokemista parannettiin järjestämällä yhteisiä koulutuspäiviä erityisopetuksen kanssa. Sujuvan ja esteettömän asiakaspalvelun vahvistamiseksi aikuiskoulutuksen tieto-, ohjaus- ja neuvontapalveluja kehitettiin entistä monikanavaisempaan suuntaan mm. verkkopalveluilla ja verkostoitumalla niiden tuottamisessa muiden aikuiskoulutusorganisaatioiden kanssa Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät Työvoimapoliittinen koulutus Muu koulutus ESR (ml. työvoimapoliittinen) Ammatillinen Muu koulutus lisäkoulutus Ammatilliset kuntoutuskurssit Työelämäpalvelut Työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta kehitettiin KoutsiHäme -hankkeen avulla. Erityisesti hankkeeseen läheisesti liittyvässä Tekemällä ammattiin -koulutuksessa tiivistettiin yhteistyötä yritysten, muiden koulutusorganisaatioiden ja työhallinnon kanssa. Kehittämisen kohteena oli opiskelijan ja työnantajan tarpeista lähtevä työpaikalla tapahtuva koulutus. Toimintavuoden aikana käynnistyi myös uusi, samojen teemojen parissa kehittämistyötä tekevä ESR-hanke, Tekemällä oppii, jossa opinnollistetaan avovankilassa rangaistustaan suorittavien vankien työtoimintaa Koulutuksia Opiskelijoita Opiskelijatyöpäiviä Työelämäpalveluiden koulutukset (opiskelijamäärät ja -päivät) on tilastoitu v Työelämäpalvelut-prosessissa. Muina vuosina nämä koulutukset on tilastoitu ammatillisen aikuiskoulutuksen prosessissa. 15

16 Työvoimakoulutus Koulutusta järjestettiin kysyntälähtöisesti aikuiskoulutuksen vahvoilla osaamisalueilla tekniikan alalla, ohjaavassa koulutuksessa sekä liiketaloudessa ja muilla palvelualoilla. Lisäksi koulutustarjonnassa panostettiin hyvinvointipalveluihin suunnattuihin koulutuksiin. Tarjonnassa huomioitiin erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien ja työvoimapulasta kärsivien alojen tarpeita. Koulutuksia tuotettiin entistä enemmän yhteistyössä erityisopetuksen prosessin ja kuntoutuksen toimialan kanssa. Lisäksi yhteistyötä ja vuorovaikutusta työpaikkojen kanssa lisättiin järjestämällä entistä enemmän tutkintojen näyttösuorituksia ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista aidoissa työtehtävissä. Työvoimakoulutuksessa toteutui suoritepäivää vuonna Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisen lisäkoulutuksen avulla aikuiskoulutus tarjosi toiminta-alueensa työikäiselle aikuisväestölle mahdollisuuden osaamisen lisäämiseen tai ammatin vaihtoon. Koulutusta järjestettiin ohjaavaa koulutusta lukuun ottamatta kaikissa aikuiskoulutuksen työryhmissä. Valtakunnallinen aikuiskoulutustuen uudistus lisäsi päiväkoulutuksena järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen suosiota ja kysyntää. Opetusministeriö otti lisäkoulutuksessa käyttöön ns. tuloksellisuusrahoitusjärjestelmän, jossa palkitaan koulutuksen järjestäjää suoritettujen tutkintojen perusteella. Järjestelmällä oli lievästi positiivinen vaikutus Kiipulan rahoitukseen. Lisäkoulutusta suunnattiin erityisen tuen tarpeessa olevien ryhmien kanssa työskenteleville aloittamalla kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistava koulutus. Lisäkoulutuksessa toteutui suoritepäivää vuonna Ammatilliset kuntoutuskurssit Aikuiskoulutuksen lähes kymmenen vuotta järjestämät ammatilliset kuntoutuskurssit, ns. OTE-kuntoutukset päättyivät toimintavuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kurssit vietiin loppuun Hämeenlinnassa, Lahdessa, Tampereella ja Vantaalla. Vaativan tarjouskilpailun tuloksena aikuiskoulutus sai toteutettavakseen Kelan uuden standardin mukaisia, ammatillisena kuntoutuksena järjestettäviä kursseja. Kurssit ovat aikuisille ja nuorille suunnattuja, kohderyhmästä riippuen erimittaisia ja -sisältöisiä ammatillisia kuntoutuskursseja sekä pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskursseja. Kela ilmoitti hankkivansa näitä kursseja toimintavuoden aikana yhteensä 43 kappaletta. Vanhojen kurssipaikkakuntien lisäksi kursseja järjestettiin myös Riihimäellä ja Espoossa. Uusien palveluiden käynnistäminen oli suuri ponnistus koko henkilöstölle ja käynnistämisvuonna luotiin pohja tulevien vuosien toiminnalle. Kurssitoiminnan vieminen arjen käytännöiksi oli suuri kehittämisprojektin kaltainen hanke. Avomuotoisten kuntoutuspalvelujen käynnistäminen toimii hyvänä esimerkkinä Kiipulan strategian painottamasta prosessien välisestä yhteistyöstä. Ensimmäiset kurssit käynnistyivät tammi-helmikuun vaihteessa v Kurssien kysyntä ja eri kurssityyppien vetovoimaisuus vaihtelivat suuresti paikkakunnittain. Lisäksi 16

17 todettiin asiakasohjauksessa olevan vielä paljon kehitettävää oikeiden ja kurssista parhaiten hyötyvien asiakkaiden saamiseksi kyseisten palvelujen piiriin. OTE- ja avomuotoisilla kuntoutuskursseilla toteutui suoritepäivää vuonna Työelämäpalvelut Kiipulan työelämäpalvelut ovat tarjonneet yrityksille ja työyhteisöille kumppanuusperiaatteella palveluja, joilla on vahvistettu ja tuettu yritysten ja työyhteisöjen ammatillista osaamista, työhyvinvoinnin kehittämistä ja liiketoiminnan kehitystä. Työelämäpalveluilla toteutetaan opetusministeriön Kiipulalle myöntämää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Vuoden 2010 alussa työelämäpalvelut siirtyivät aiempaa vahvemmin ammattiopiston aikuiskoulutuksen prosessiin. Työelämäpalvelut on kuitenkin edelleen palvelukokonaisuus, jota tarjotaan yrityksille ja työyhteisöille kiipulalaisena ammatillisen ja työhyvinvoinnin osaamisen kokonaisuutena. Työelämäpalveluja ovat tuottaneet asiakkaille koulutuksen ja kuntoutuksen toimijat yhdessä ja erikseen. Asiakkaat ovat tulleet ensisijaisesti pk-sektorilta ja julkishallinnosta. Palvelujen tuottamisessa on saavutettu kustannustehokkuutta kehittämällä tarjousprosessia, Kiipulan prosessien saumatonta yhteistyötä ja tehokasta henkilöstöresurssien käyttöä. Palvelutarjonta on painottunut henkilöstökoulutuksiin ja työyhteisövalmennuksiin sekä erilaisiin työelämähankkeisiin. Osaamisen kartoitukset ja niiden perusteella tehdyt suunnitelmat ja kehittämistoimet, johdon ja työntekijöiden koulutukset, työyhteisövalmennukset, työnohjaukset, konsultoinnit ja koutsaukset ovat olleet toimintavuoden perustuotteita. Näiden lisäksi on toteutettu hankekumppanuuksia, joilla on voitu yhdessä asiakasyritysten kanssa kehittää yritysten toimivuutta, laatua ja työhyvinvointia. Yhteishankintakoulutuksia toteutui toimintavuonna yksi, pitkäkestoinen TäsmäKoulutus. Toimintavuonna työelämäpalveluissa olivat meneillään seuraavat Opetushallituksen rahoittamat työelämän kehittämishankkeet (TYKE): Tuottava-hankkeessa kehitettiin pilottiorganisaatioiden kanssa asiakkaan prosesseihin sopeutettuja palveluja. Hanke päättyi vuoden 2010 lopussa. Mukava2-hankkeessa kehitettiin ja tuotettiin työyhteisöille ja yrityksille yhdessä heidän kanssaan välineitä työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi sekä keskityttiin organisaatioiden työhyvinvointistrategioiden laatimiseen. Hanke päättyi vuoden 2010 lopussa. MONIKULTTUURISTUVA TYÖELÄMÄ -hankkeen tavoitteena on ollut tukea paikallisten maahanmuuttajien työelämään integroitumista ja lisäkouluttautumista työelämän tarpeisiin. Hanke jatkuu vuonna ENO Ennakoiva ohjaus työelämässä -hankkeessa kehitettiin yritysten tarpeisiin ohjaamisen koulutustuotteita ja välineitä ammatillisen osaamisen tarpeiden tunnistamiseksi. Hanke jatkuu vuonna TUOTE - tuotekehitysosaamista työelämään -hankkeessa kehitettiin oman organisaation tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamista. Hanke jatkuu vuonna Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on antanut Kiipulalle mahdollisuuden Opetushallituksen rahoittamien hankkeiden avulla kehittää ja kokeilla yhdessä työelämän kanssa uusia toimintoja, tuotteita ja toimintamalleja. 17

18 Kuntoutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Kiipulan kuntoutuskeskus tuottaa ensisijaisesti työikäisille tarkoitettuja ja työelämäsuuntautuneita kuntoutuskursseja sekä arvioivia ja ohjaavia urasuuntapalveluja. Suurimpana palvelujen tilaajana on Kela. Muita palvelujen tilaajia ovat Valtiokonttori (veteraanikuntoutus), kansanterveys- ja potilasjärjestöt (RAY:n rahoittamat sopeutumisvalmennuskurssit) ja yritykset (kuntoremonttikurssit). Urasuuntapalvelujen pääasiallisia tilaajia ovat Kela, työhallinto ja työeläkevakuuttajat. Kuntoutuksen vastuualueelle asetettu suoritetavoitteiden kokonaismäärä ylittyi 200 vuorokaudella. Yhteensä kertyi asiakasvuorokautta. Vaikka tuotot kasvoivat budjetoidusta 7,5 %, kuluissa tapahtui ylitystä 9,5 % ja tästä syystä kuntoutuksen vastuualue jäi toimintavuonna miinukselle euroa. Syynä kustannusten ylitykseen olivat mm. volyymin kasvusta johtuvat kustannukset ja henkilöstökustannusten ylitys budjettiin verrattuna. Jatkossa kiinnitetään entistä tarkempaa huomiota erilaisten muuttuvien kulujen huomioimiseen budjetoinnin yhteydessä ja entistä tarkempaan kuukausittaiseen kuluseurantaan. Toimintavuoden tavoitteena oli kehittää valmiuksia laitoskuntoutusta täydentäviin toimintatapoihin. Kehitystyössä hyödynnettiin PUNK- ja TYÖLÄS-hankkeissa saatuja kokemuksia ja sykevälivariaation mittaamiseen perustuvaa FirstBeat-menetelmää. PUNK-hankkeessa kehitetään välineitä työhyvinvointityöhön pientyöpaikoille ja TYÖLÄS-hankkeessa on työlähtöisen työotteen koulutusta ja valmennusta. Toimintavuoden aikana syntyivät seuraavat tuotteet: kunto- ja terveysliikunnan testaus- ja ohjauspalvelut (yhteisöasiakkaille ja ryhmille) työntekijöiden kuntoremontti- ja voimavarakurssit (yrityksille) esimiesten ja avainhenkilöiden voimavarat ja jaksaminen (yrityksille ja työyhteisöille) Avomuotoisten palvelujen kehittäminen oli myös toimintavuoden painopistealueena. Avomuotoisia palveluja kasvatettiin panostamalla kaupunkitoimipaikkojen työhönvalmennuksen tarjontaan. Työhönvalmennuksen toteutukseen osallistui urasuuntapalvelujen työntekijöiden lisäksi Kiipulan ammattiopiston aikuiskoulutuksen työntekijöitä. Vuoden 2011 alusta avomuotoisten urasuuntapalvelujen tarjonta laajenee kaupunkitoimipaikkoihin, sillä vuoden 2010 Kelan ja Hämeen ELY-keskuksen tarjouskilpailuissa jätetyt tarjoukset menestyivät hyvin. Avomuotoisia ammatillisia kuntoutuspalveluja tarjoaviin kaupunkitoimipaikkoihin haettiin terveydenhuollon toimintayksikön järjestämisluvat, joita hallinnoi Kiipulan kuntoutuskeskus. Luvat ovat voimassa Vantaan, Riihimäen, Hämeenlinnan, Lahden ja Tampereen toimipaikoissa sekä Kiipulan päätoimipaikassa. Kiipulan kuntoutuskeskuksen organisaatio ja johtosääntö tarkistettiin. Tarkistuksella haettiin selkeyttä johtamisjärjestelmään ja esimiesten tehtäviin. Uutena toimintamuotona kuntoutuspalvelujen prosessiin liitettiin kokous- ja majoitustoiminnot. Majoitustilojen ja tarvittavien kokoustilojen varaus haluttiin keskittää ja hoitaa jatkossa koordinoidusti. Kokous- ja majoitustoimintojen tavoitteena on lisätä tilojen käyttöä hiljaisina 18

19 aikoina (viikonloput ja lomakaudet). Toiminnan reunaehtona on, että se tukee säätiön perustoimintaa ja siinä hyödynnetään olemassa olevaa osaamista ja asiantuntijuutta. KiipFIT-liikunta- ja hyvinvointitapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Tapahtuman järjestäjinä olivat Janakkalan Jana, Kiipulasäätiö ja Janakkalan kunta. Tapahtuma sijoittui Kiipulan ympäristöön ja maastoihin. Osallistujia oli yli 400 kuntoilijaa. Osallistujien määrä jakautui suurin piirtein puoliksi maastopuolimaratonille ja Kunto- ja Terveys10:lle. Tapahtuma onnistui erittäin hyvin ja se järjestetään jälleen tulevana kesänä. Toukokuussa 2010 järjestettiin kuntoutuksen toimialan itsearviointi, johon osallistui kuntoutuskeskuksen henkilöstö ja edustajia muista Kiipulan prosesseista. Itsearvioinnin tuloksena löytyi viisi kehittämiskohdetta: johtaminen, markkinointi, yhteistyön lisäämiseen tähtäävät koulutukset, tarjousprosessi ja tuotekehitys. Toimintavuonna Kiipulan kuntoutuskeskus täytti 40 vuotta. Juhlavuoden kohokohtia olivat kuntoutuskeskuksen henkilöstön kesäretki Hankoon kesäkuussa ja syyskuussa Kiipulan asiakasyhteisöille ja yhteistyökumppaneille järjestetty juhlaseminaari Kuntoutus on valmennusta muutokseen. TULES-kuntoutuksen osuus vastaavasti laski tuotettujen palvelujen osuudesta 5 %. Kuntoutuspalvelujen kokonaisuudesta sen osuus oli 15 %. Laskevaan kehitykseen vaikutti se, että kursseja käynnistyi vajaina tai niitä jouduttiin perumaan kokonaan hakemusten puutteen vuoksi. Perinteisten yleisten TULES-kurssien ja niskaoireisten kurssien rinnalla toteutettiin neljä TULES-oireisten painonhallintakurssia sekä kaksi elämänhallintakurssia. Kelan sydänkuntoutuksen määrä kuntoutuspalvelujen kokonaisuudesta oli vajaa 1 %, joka muodostui yksittäisistä Kelan läppävikaa sairastavien kuntoutuskursseista. Sydänkuntoutusta toteutettiin myös yhteistyössä Pirkanmaan Sydänpiirin ja Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. Geriatrisen kuntoutuksen määrä laski edelleen odotetusti. Palveluja tuotettiin sotainvalidien ja veteraanien kuntoutuksena ja Lotta Svärd Säätiön rahoittamana kuntoutuksena. Työhyvinvointi- ja asiantuntijapalvelujen tuottaminen suoraan yrityksille kasvoi toimintavuoden aikana huomattavasti. Tarjottuja palveluja olivat sisällöltään räätälöidyt työhyvinvointipäivät ja erilaiset testauspalvelut. Iholiiton, Allergia- ja astmaliiton Kuntoutuspalvelut Kelalle tuotettujen ASLAK-kuntoutuskurssien lukumäärä kasvoi toimintavuotena 6 %. Muutos oli osittain seurausta kuntoutuskentässä tapahtuneista muutoksista. Kursseja siirtyi laitoksista, joiden kuntoutuspalvelujen tuottaminen loppui kokonaan. ASLAK-kuntoutus muodosti 64 % kaikista kuntoutuspalveluista. Uusia ASLAK-ryhmiä aloitti 51 kappaletta. Tunnusluku volyymi kuntoutuspäivät asiakasmäärä ammatillinen kuntoutus työelämässä oleville % suoritemäärästä lääkinnällinen kuntoutus ja sopeutumisvalmennus % suoritemäärästä geriatrinen kuntoutus % suoritemäärästä

20 sekä Mielenterveysseuran sopeutumisvalmennuskursseja järjestettiin Kiipulassa yhteistyössä niin perhekursseina kuin aikuisille suunnattuina kursseina. Kelan työhönkuntoutuksen TEOSTA-hanke jatkui toimintavuonna pienellä volyymilla, koska asiakkaiden rekrytointi oli vaikeaa. Hankkeessa kehitetään epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien kuntoutusta. Pientyöpaikkojen työhyvinvointityöhön liittyvä PUNK-kehittämishanke jatkui yhteistoiminnassa Kuntoutussäätiön kanssa. Hankkeessa syntynyttä osaamista ja työmenetelmiä on voitu siirtää myös muiden kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen. Toimintavuoden aikana valmisteltu Kelan mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke käynnistyy v Hankkeen kohderyhmänä ovat toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Urasuuntapalvelut Urasuuntapalvelujen kysyntä ja tuotanto jatkoivat kasvuaan vuoden 2010 aikana. Toimintavuodelle asetettu kokonaissuoritetavoite saavutettiin, samoin tuottotavoite, vaikka lopullisesta taloudellisesta tavoitteesta hieman jäätiinkin kulupuolen noustua ennakoitua suuremmaksi. Urasuuntapalveluissa arvioivien palvelujen (esim. kuntoutustutkimus, terveydentilan ja työkunnon tutkimus) osuus jäi asetetusta tavoitteesta. Näitä palveluja toteutettiin pääasiassa Kiipulan päätoimipaikassa. Koulutuskokeilujen osalta vuosi sujui odotetusti ja suoritemäärät vastasivat tavoitetta. Koulutuskokeiluja järjestettiin uusia yhtenäisiä toimintaohjeita noudattaen Kiipulan ja Perttulan toimipaikoissa. Koulutuskokeilun ja kuntoutustutkimuksen elementtejä yhdistämällä kehitettiin erityisesti nuorille tarkoitettua kuntoutustutkimuspalvelua. Ohjaavien palvelujen (työhönvalmennus) kysynnän kasvu puolestaan ylitti odotukset. Käytännössä tämä merkitsi urasuuntapalvelujen tuotannon painopisteen siirtymistä entistä vahvemmin Kiipulan kaupunkitoimipaikkoihin: Vantaalle, Tampereelle, Lahteen, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Urasuuntapalvelujen tarjonnan ulottaminen mahdollisimman lähelle asiakkaita ja heidän elinpiiriään on ollut oikeansuuntainen ratkaisu. Laajentumisen edellytyksenä on ollut tiivis yhteistyö ammattiopiston ohjaavan koulutuksen kanssa. Tätä yhteistyötä syvennettiin ja tehostettiin toimintavuoden aikana muun muassa käynnistämällä vuoden alussa ammatillisen avokuntoutuksen ohjausryhmän työskentely. Erityisesti työeläkevakuuttajien osuus palvelujen tilaajatahona vahvistui toimintavuoden aikana. Työeläkevakuutuksen ja liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutuja-asiakkaille suunnatut 20

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kirsi Ek Projektipäällikkö

Kirsi Ek Projektipäällikkö Kirsi Ek Projektipäällikkö Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Kiipulan historiaa Wilhelmiina, Kustaa ja Alma Kiipula Kiipulan toiminnan kehitysvaiheet 1936 Miina Kiipulan kuolema ja testamentin voimaantulo

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

25.9.2015. Keudan ammattiopisto

25.9.2015. Keudan ammattiopisto Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)

Lisätiedot

Kiipulan. ammattiopisto. Työvaltaisesti itsensä kokoiseen ammattiin

Kiipulan. ammattiopisto. Työvaltaisesti itsensä kokoiseen ammattiin Kiipulan ammattiopisto Työvaltaisesti itsensä kokoiseen ammattiin Mikä Kiipula? Kiipulan ammattiopisto on valtakunnallinen ammatillinen erityisoppilaitos. Se järjestää koulutusta ja kuntoutusta erityistä

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Kiipulan. ammattiopisto. Työvaltaisesti itsensä kokoiseen ammattiin

Kiipulan. ammattiopisto. Työvaltaisesti itsensä kokoiseen ammattiin Kiipulan ammattiopisto Työvaltaisesti itsensä kokoiseen ammattiin Mikä Kiipula? Kiipulan ammattiopisto on valtakunnallinen ammatillinen erityisoppilaitos. Se järjestää koulutusta ja kuntoutusta erityistä

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus

Ammatillinen erityisopetus Ammatillinen erityisopetus Hakuaika syksyllä 2017 alkavaan koulutukseen on 15.3. 5.4.2017! Tutustu koulutuksiimme tarkemmin kotisivuillamme www.kiipula.fi! Mikä Kiipula? Kiipulan ammattiopisto on valtakunnallinen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Kiipulan. ammattiopisto 2016. Työvaltaisesti itsensä kokoiseen ammattiin

Kiipulan. ammattiopisto 2016. Työvaltaisesti itsensä kokoiseen ammattiin Kiipulan ammattiopisto 2016 Työvaltaisesti itsensä kokoiseen ammattiin Mikä Kiipula? Kiipulan ammattiopisto on valtakunnallinen ammatillinen erityisoppilaitos. Se järjestää koulutusta ja kuntoutusta erityistä

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vuosikertomus. Kiipulasäätiö

Vuosikertomus. Kiipulasäätiö Vuosikertomus 2009 Kiipulasäätiö Kiipulasäätiö Perustamisvuosi: 1945 Päätoimipaikka: Janakkala Säätiön taustayhteisöt: Kansaneläkelaitos Filha ry. Janakkalan kunta Vuosivaihto: n. 26,3 milj. euroa Henkilöstö:

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu

Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu 27.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Työpaikalla järjestettävä koulutus Oppisopimuskoulutus Koulutussopimukseen perustuva koulutus

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

BOVALLIUS-AMMATTIOPISTO HAKIJAN OPAS

BOVALLIUS-AMMATTIOPISTO HAKIJAN OPAS BOVALLIUS-AMMATTIOPISTO HAKIJAN OPAS 2BOVALLIUS-AMMATTIOPISTO, HAKIJAN OPAS 2016 2017 Sisällysluettelo Tervetuloa Bovallius-ammattiopistoon!... 3 Opiskelemaan syksyllä 2016?... 4 Yksilöllistä oppimista

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan

Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan Opetushallitus 3.12.2009 1 Erityisopetuksen lähtökohtia/ valmentava koulutus 1980 Vammaisten ammatillisen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset piirteet OPS-infot 23.11.2009 2009 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammattikoulutuksen kehittäminen L 630/98 3 Vammaisille ill opiskelijoille

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Verkoston puheenvuorot

Verkoston puheenvuorot Verkoston puheenvuorot 15.11.2012 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä Taustalla ammatillisilla erityisoppilaitoksilla on lakisääteinen erityisopetuksen ohjaus-, tuki- ja kehittämistehtävä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot