K i i p u l a s ä ä t i ö Vu o s i ker t o m u s

Transkriptio

1 Kiipulasäätiö Vuosikertomus 2010

2 Kiipulasäätiö Perustamisvuosi: 1945 Päätoimipaikka: Janakkala Vuosivaihto: n. 28,7 milj. euroa Henkilöstö: 396 2

3 Kiipulasäätiö...2 Sisältö...3 Talouden taantumasta kasvuun...4 Työntäyteinen juhlavuosi Henkilöstövoimavarat...8 Koulutus...9 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen...9 Ammatillinen erityisopetus...11 Perustutkintokoulutus...12 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus...13 Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminta...14 Ammatillinen aikuiskoulutus...15 Työvoimakoulutus...16 Ammatillinen lisäkoulutus...16 Ammatilliset kuntoutuskurssit...16 Työelämäpalvelut...17 Kuntoutus...18 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen...18 Kuntoutuspalvelut...19 Urasuuntapalvelut...20 Puutarha...22 Talous...23 Kehitys toimialoittain...23 Rahoitus ja investoinnit...24 Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja vuoden 2011 näkymät...25 Toimialojen näkymät, asetetut tavoitteet ja rahoitus...25 Organisaatio...26 Valtuuskunta...26 Hallitus...26 Tilintarkastajat...27 Sisäinen tarkastaja...27 Ammattiopiston johtokunta...27 Kiipulasäätiön johtoryhmä...27 Huomionosoitukset...27 Itsensä kokoiseen ammattiin - kehitysvammatyötä 120 vuotta...28 Julkaisut ja artikkelit...30 Tuloslaskelma...31 Tase...32 Tilinpäätöksen liitetiedot...34 Tilintarkastuskertomus...38 Kiipulan kuntoutuskeskus 40 v Sisältö 3

4 Talouden taantumasta kasvuun Maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin jälkeen vuosi 2010 käynnistyi epävarmoissa merkeissä. Pahimmat uhkakuvat talouskriisin vaikutuksista eivät onneksi kuitenkaan toteutuneet. Suomen talous ja työllisyys kääntyivät vuoden 2010 aikana selvään kasvuun ja työttömien määrä väheni. Valtiovallan käynnistämät elvytystoimet piristivät kotimarkkinoita ja lievensivät työttömyyden kasvua. Lisäpanostuksia suunnattiin myös koulutukseen. Laman aikana eniten työpaikkoja menetettiin teollisuudessa. Uudet työpaikat taas ovat pääasiassa syntyneet palvelutuotantoon ja rakentamiseen. Näin myös talouden rakenteet muuttuvat, kun uusia työpaikkoja syntyy uudenlaiseen teollisuus- ja palvelutuotantoon. Aikuis- ja työvoimakoulutuksella on tärkeä merkitys huolehtia henkilöstön osaamisen uudistamisesta rakennemuutoksessa. Toimintavuoden aikana keskustelu työurien pidentämisestä jatkui vilkkaana. Erityisesti eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen nähtiin keskeisenä tekijänä julkisen sektorin talouden tasapainottamisessa pidemmällä aikavälillä, mutta esille nostettiin myös tarve nopeuttaa koulutukseen ja työelämään siirtymistä. Alkuvuodesta valmistuneet työryhmien ehdotukset etenivät jatkovalmisteluun. Työhyvinvointi, työterveyshuolto ja kuntoutus ovat avainasemassa pyrittäessä vähentämään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Opinto-ohjaus, valintajärjestelmien kehittäminen ja koulutuksen aikaiset työelämäyhteydet puolestaan nopeuttavat koulutukseen ja työelämään siirtymistä. Työikäisen väestön määrän vähetessä kaikkien työpanosta tarvitaan työmarkkinoilla. Vuoden 2010 aikana tulivat voimaan myös aikuiskoulutuksen uudistetut etuudet sekä työssä olevien että työttömien osalta. Opintovapaan ajalta maksettavaa aikuiskoulutustukea selkiytettiin, tuen tasoa nostettiin ja tukea maksetaan nyt myös osa-aikaiseen, työn ohessa tapahtuvaan opiskeluun. Työttömille tuli mahdollisuus hakea omaehtoiseen koulutukseen työttömyysturvan tasoisella etuudella. Nämä muutokset otettiin innolla vastaan, sillä sekä opintovapaan aikaisessa aikuiskoulutuksessa että työttömien omaehtoisessa koulutuksessa olevien määrät kasvoivat vuoden aikana merkittävästi. Yksi vaihe Kiipulasäätiön historiassa päättyi, kun Kelan hallitus teki päätöksen vetäytyä ns. yhteistoimintasäätiöiden hallinnosta ja esitti muutosta tältä osin myös Kiipulasäätiön sääntöihin. Kela on ollut mukana Kiipulasäätiön taustayhteisönä vuodesta 1955, jolloin silloisen Kultatähkän Kiipulasäätiön uudet säännöt vahvistettiin. Säätiön hallintoelimiin tuli tuolloin myös tarvittavaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja hallinnon asiantuntemusta. Kelan mukaantulo säätiöön varmisti taloudellisesti vaikeina aikoina, että suunnitelmat Kiipulan invalidien ammatillisten koulujen perustamisesta voitiin toteuttaa. Oppilaitoksista ensimmäinen, Kiipulan yksivuotinen konttorityökoulu, aloitti toimintansa syksyllä Ammatillisten koulujen perustaminen edellytti 4

5 tuolloin merkittäviä perustamisinvestointeja, jotka voitiin rahoittaa Kelan ja silloisen Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen (nykyisin Filha ry) tuella. Kelalla on ollut niin ikään merkittävä rooli kuntoutustoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Kuntoutus-, kilpailu- ja rahoituslainsäädännön uudistuessa Kelan rooli on muuttunut riippumattomaksi palvelujen tilaajaksi ja asiakkaiden sosiaaliturvan rahoittajaksi. Merkittävänä kuntoutuspalvelujen tilaajana ja asiakkaiden kuntoutusetuuksien maksajana Kela on nykypäivänä kiinteästi mukana Kiipulan kuntoutujien ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arjessa. Pitkän ja rakentavan hallinnollisen yhteistyön tuloksena Kiipulasäätiöstä on tullut monipuolinen ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottaja. Kiipulasäätiön sääntömuutos valmisteltiin hallituksessa toimintavuoden aikana ja siitä päätettiin Perttulan vanhassa päärakennuksessa pidetyssä valtuuskunnan syyskokouksessa Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti säätiön muutetut säännöt Uusien sääntöjen mukaan valtuuskunnan syyskokous valitsee valtuuskunnan jäsenet kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Valtuuskunnan jäsenten tulee edustaa säätiön toimintaan liittyvää asiantuntemusta mm. koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, talous- ja työelämän sekä julkishallinnon alueilta. Epävarmat talouden näkymät heijastuivat myös Kiipulan toimintaan ja tulokseen. Vuoteen 2010 lähdettiin kuitenkin optimistisissa merkeissä mm. siksi, että Kiipula oli menestynyt tarjouskilpailuissa uusista Kelan rahoittamista avomuotoisen ammatillisen kuntoutuksen kursseista, joissa Kiipulan monipuolista koulutus- ja kuntoutusosaamista päästään hyödyntämään laajasti. Odotuksissa jouduttiin kuitenkin osittain pettymään, sillä toiminta ei laajuudeltaan yltänyt asetettuihin tavoitteisiin. Laitoskuntoutuksen suorite- ja talouskehitys parani edellisvuoteen verrattuna merkittävästi, vaikka taloudellinen tulos jäi vielä lievästi alijäämäiseksi. Puutarhalla jäätiin huomattavasti asetetuista tavoitteista. Sen sijaan ammatillinen erityisopetus ylitti vuodelle 2010 asetetut tulostavoitteet ja myönnetyt koulutuspaikat olivat 100-prosenttisessa käytössä. Vuosi 2010 oli merkittävä juhlavuosi Kiipulasäätiön historiassa. Kehitysvammatyön aloittamisesta Perttulassa tuli kuluneeksi 120 vuotta, Kiipulasäätiön perustamisesta 65 vuotta, kuntoutuskeskus täytti 40 vuotta ja ammattiopisto 10 vuotta. Työn merkeissä vietetystä juhlavuodesta on hyvä suunnata katse tulevaisuuteen. Sinne yhtenäinen Kiipula tähtää entistä vahvempana ja osaavampana, uudistuneena ja monipuolisena toimijana. Markku Koponen hallituksen puheenjohtaja 5

6 Työntäyteinen juhlavuosi 2010 Kiipulasäätiöllä on takana reilut kaksi työntäyteistä kasvun ja kehittämisen vuotta. Merkkivuosien juhlistamiseen oli aihetta ja tunnelmaa kohotettiin erilaisissa tilaisuuksissa niin asiakkaiden, henkilökunnan kuin juhlavieraidenkin parissa. Kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari ja kehitysvammatyön 120-vuotisjuhla saivat erittäin myönteistä palautetta ja näkyvyyttä. Henkilökunnan juhlan yhteydessä kesäkuussa päätettiin Kiipulan ammattiopiston ja Perttulan erityisammattikoulun yhdistymishankkeen Emmiinan varsinainen toiminta. Yhdistymishanke onnistui erinomaisesti, mihin vaikuttivat merkittävältä osalta henkilöstön ja johdon vahva sitoutuminen ja aktiivisuus. Emmiina-hankkeen yhteydessä työstetyt Kiipulan toimintaa ohjaavat arvot ovat saaneet arjessa erinomaista vastakaikua. Toimintojen vakiinnuttamista ja uusia strategisia avauksia Vuonna 2009 muotoutunutta Kiipulan ammatillisen erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja kuntoutuksen muodostamaa ainutlaatuista palvelukokonaisuutta hiottiin osana strategista kehittämistä. Palvelukokonaisuutta tehtiin aktiivisesti tunnetuksi eri asiakaspiireille ja tilaajatahoille Etelä-Suomen alueella. Strategisessa mielessä Kiipulan ammatillisen kuntoutuksen palvelut vastaavat nykypäivän kipeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joihin lukeutuvat muun muassa syrjäytymisen ehkäisy, työurien pidentäminen, erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden sosiaalisen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen sekä työllistymisen esteiden voittaminen. Vuonna 2010 toteutettiin useita toimitilahankkeita synergiaetujen ja asiakaspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ennen kaikkea kaupunkitoimipaikkojen avomuotoisissa ammatillisen kuntoutuksen palveluissa. Kiipulan toiminta on vakiintumassa kymmenelle Etelä-Suomen paikkakunnalle, joille on myös saatu asianmukaiset luvat palvelujen järjestämiseen. Kilpailukyky, uudistuminen ja sisäinen yhtenäisyys Ulkoisen toimintaympäristön muuttuessa on välttämätöntä kehittää toimintatapoja ja reagointiherkkyyttä, uudistaa organisaatiota ja parantaa näin kustannustehokkuutta. Vuonna 2010 painopisteenä oli kehittää Yhtenäinen Kiipula -periaatteella toiminnallisten prosessien ja tukiprosessien yhteistyötä ja hankkia synergiaetuja kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Hallinnon ja prosessituen keskitetysti tuottamilla palveluilla ja ajantasaisella informaatiolla on ollut tässä työssä entistä tärkeämpi merkitys. Ammatillisen erityisopetuksen osalta vuosi oli onnistunut niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Aikuiskoulutuksessa Kelan rahoittamien uusien avomuotoisten ammatillisten kuntoutuskurssien täyttöaste samoin kuin toiminnan volyymi kokonaisuudessaan jäivät oleellisesti asetetuista tavoitteista, mikä johti toiminnan tappiollisuuteen. Avomuotoisissa kuntoutuspalveluissa on kuitenkin runsaasti potentiaalia, joten asiakashankintaa ja palvelujen organisointia on systemaattisesti tehostettava. Kuntoutuskeskuksen toiminnan tehostaminen ja johtamisvastuiden selkiyttäminen nähtiin välttämättömänä useita vuosia jatkuneen negatiivisen tuloskehityksen katkaisemiseksi ja toiminnan volyymin nostamiseksi. Toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa onnistuttiin olosuhteet huomioon ottaen varsin hyvin, vaikka taloudellinen tulos jäi vielä lievästi negatiiviseksi. Ammatillisessa laitos- ja avokuntoutuksessa sekä urasuuntapalveluissa Kiipula on joka tapauksessa vahvistanut asemiaan merkittävänä palveluntuottajana. Taloudellinen lama, energiakustannusten kohoaminen ja osittain vuodelta 2009 peräisin olevat tuotantohäiriöt vaikuttivat Kiipulan puutarhan kaupalliseen toimintaan. Puutarhan tulos jäi selvästi tappiolliseksi. Tulevaisuutta ajatellen kehittämistoimia kohdennetaan viljelytoimintaan, oppilaitosyhteistyöhön ja energiatehokkuuteen, joka on myös Kiipulasäätiön yhteinen kehittämiskohde tulevina vuosina. Syksyllä 2010 säätiö solmi energiatehokkuussopimuksen energiakustannusten pienentämiseksi vuoteen Kehittämishankkeet ja viestintä tukena kohti edelläkävijyyttä Kiipulan visiona on Edelläkävijä työelämävalmiuksien tukemisessa. Vision toteuttaminen edellyttää aktiivista yhteiskunnan 6

7 huomioivaa kehittämisotetta, vaikuttamista ja kumppanuuksien luomista. Vuosi 2010 oli merkittävä kehittämishankkeiden osalta hanketoiminnan budjetin ollessa noin 0,9 milj. euroa. Hanketoiminnan yhteydessä ja rinnalla on kehitetty myös kansainvälistä toimintaa kansainvälistymisstrategian mukaisesti. Vuoden 2010 aikana tehostettiin ulkoista ja sisäistä viestintää uudistamalla Kiipulan kotisivut, joiden rinnalle rakennettiin ammattiopiston opiskelijoille suunnattu opiskelijainfo käyttöönottovalmiuteen. Sisäisen intranetin uudistaminen käynnistettiin ja saatiin pilottivaiheeseen. Myönteisen julkisuuskuvan ylläpitämiseksi noudatettiin avointa ja läpinäkyvää viestintää Kiipulan toiminnasta. Juhlavuoden tapahtumilla ja ensi kertaa järjestetyllä KiipFIT-liikunta- ja hyvinvointitapahtumalla oli myönteinen vaikutus julkisuuskuvaan. Vuonna 2010 käynnistettiin laajan sidosryhmätutkimuksen valmistelu ja sisäinen asiakkuuksien hallinnan kehittämisprojekti. Luottavaisena kohti uusia haasteita Kokonaisuutena toimintavuosi 2010 oli onnistunut ja uusia uria avaava niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. Kiipula on tällä hetkellä asemoitunut hyvin palvelutarjontansa, mittasuhteidensa ja vahvalla pohjalla olevan taloutensa puolesta, vaikka ulkoisia haasteita on näköpiirissä. Kuntoutuksen toimialalla on eletty pitkää murroskautta ja haasteet jatkuvat, ellei kuntoutusjärjestelmää saada uudistetuksi. Merkkejä kuntoutuksen kokonaisuudistuksen välttämättömyydestä ja vastuunjaon selkiyttämistarpeesta on ilmassa. Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt saavat tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja pääsevät omaa tilannettaan edesauttavaan kuntoutukseen ennen kuin se on myöhäistä. Myös erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ammatilliseen koulutukseen ja valmennukseen on oltava riittävästi taloudellisia resursseja. Toimintavuoden osalta haluan kiittää lämpimästi kaikkia kiipulalaisia ahkerasta ja tavoitteellisesta työstä sekä erinomaisesta yhteishengestä. Esitän parhaimmat kiitokset myös säätiön hallintoelimille viisaista strategisista päätöksistä ja kannustuksesta. Tunnustuksen ansaitsee myös kasvanut yhteistyökumppanien joukko, joka on edistänyt monien merkittävien hankkeiden läpivientiä. Tästä on hyvä jatkaa. Juhani Törmä toimitusjohtaja 7

8 Henkilöstövoimavarat Olemme saaneet aikaan yksilön ja yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä tuloksia ja vaikutuksia. Henkilöstö on rohkeasti ja sinnikkäästi oppinut ja kehittänyt työtään. Työtä on tehty yhdessä ja osaamista yhdistäen. Tavoitteiden asettamisessa on muistettu kohtuullisuus ja onnistumisista on iloittu. Olemme välittäneet toisistamme ja olleet ihmisiksi. (Toimintavuoden 2010 kuvaus Kiipulan arvoja mukaillen.) Henkilöstön määrä kasvoi lähes 30 henkilötyövuodella (7,5 %) edellisvuoteen verrattuna. Toimintavuoden lopussa voimassa olevia palvelussuhteita oli 469 ja työssäolevan henkilöstön määrä oli 438. Henkilötyövuosia kertyi 396. Tämä oli viisitoista henkilötyövuotta suunniteltua vähemmän, mikä johtui aikuiskoulutuksen henkilöstösuunnittelun tarkentumisesta toteutuneen toiminnan tarpeisiin. Henkilöstöstä 60 % työskenteli ensisijaisesti Kiipulan päätoimipaikassa, 18 % Perttulan toimipaikassa ja 22 % muissa toimipaikoissa. Yhtenäistä Kiipulaa vahvistettiin koko henkilöstöä kokoavilla tilaisuuksilla. Pienempien työpaikkojen työyhteisöä yhdistäviä toimintatapoja, mm. kokous- ja tiedotuskäytäntöjä sekä toimipaikkavastaavien roolia, kehitettiin. Osaamisen ja työhyvinvoinnin hallinnassa tärkeällä sijalla oli koko Kiipulan ja sen eri toimialojen työhyvinvointisuunnitelmien rakentaminen alkaneeksi kaksivuotiskaudeksi. Yhdistäväksi teemaksi valittiin omasta kunnosta huolehtiminen ja tähän liittyen toteutettiin mm. Kimpassa kuntoon -hanke fyysistä työtä tekeville ja treeniryhmä KiipFIT-tapahtumaan valmentautuville. Juhlavuoden kunniaksi henkilöstöä muistettiin urheiluasulla. Koko henkilöstöä kokoavissa tilaisuuksissa oli teemoina juhlavuosiin liittyvä historia sekä arvot ja työhyvinvoinnin avaimet. Henkilöstön osaamisesta pidettiin huolta mm. ulkoisen täydennyskoulutuksen, sisäisen koulutuksen, opintojen tukemisen, hanketoimintaan osallistumisen ja työnohjauksen avulla. Tärkeällä sijalla oli esimiesten koulutus, jossa paneuduttiin ihmisten johtamisen ja varhaisen tuen kysymyksiin. Useat esimiehet aloittivat myös johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisen. Toimintavuoden kuluessa toiminta ja yhteistyö alueellisissa verkostoissa lisääntyi myös henkilöstön kehittämisessä. Kaikkiaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostettiin 7,8 päivää henkilötyövuotta kohden, mikä jäi vain hieman asetetusta kahdeksan päivän tavoitteesta. Kehityskeskustelujen kattavuudessa onnistuttiin kohtuullisesti, mutta asetettua 90 prosentin tavoitetta ei saavutettu. Erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja puutarhan esimiehet kävivät henkilöstönsä kanssa henkilökohtaiset kehityskeskustelut erittäin kattavasti. Myös osaamiskartoituksen rakentamisessa edistyttiin. Työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseen pyrittiin toteuttamalla kaikki Kiipulan toimipaikat käsittävä vaarojen ja riskien arviointi, jonka tulosten pohjalta työyhteisöt tekivät parantamistoimia ja aloitteita. Työterveyshuollon ja työsuojelutoiminnan yhteisiä työpaikkakäyntejä tehtiin kolmeen toimipaikkaan. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä väheni entisestään eikä 40 prosentilla henkilöstöstä ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Tunnusluku Henkilöstömäärä (htv) Palkat ja palkkiot (milj. euroa) 14,7 13,1 9,6 Kehityskeskustelujen kattavuus, % Osaamisen kehittäminen, pv/htv 7,8 8,3 6 Sairauspoissaolot, % työpäivistä 3,2 3,2* 3,0* *) sisältää vain palkalliset sairauspäivät 8

9 Koulutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Ammattiopiston toimintavuotta sävytti edelleen vuoden 2009 alussa tapahtunut oppilaitosten yhdistyminen ja Kiipulan organisaatiouudistus. Kiipulan ja Perttulan yhdistymistä rakentava Emmiina-hanke päätettiin keväällä, mutta yhdistämis- ja yhtenäistämistoimet jatkuivat edelleen arjen toiminnoissa. Ammattiopistossa suuri ponnistus oli myös uusien ammatillisten avomuotoisten kuntoutuskurssien käynnistäminen kuudella paikkakunnalla. Opetusministeriön ammattiopistostrategian mukaisesti on tiivistetty yhteistyötä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Toimintavuoden aikana solmitut kumppanuussopimukset ovat toimineet hyvänä pohjana yhteistyön tekemiselle eri sektoreilla. Perustehtävän, opiskelijan polun toteuttamisessa moniammatillista yhteistyötä ja ohjausta kehitettiin selkiyttämällä toimintaohjeita, toimenkuvia ja työnjakoa. Tiimityöskentelyä ja yhteistoiminnallista työotetta on vahvistettu edelleen levittämällä yhdistyneiden oppilaitosten parhaita käytäntöjä mm. yhteisissä kehittämispäivissä ja -hankkeissa. Ammattiopiston johtoryhmätyöskentelyn ja johtamisen kehittämistä on tuettu koulutuksella ja työnohjauksella. Hyvinvointialojen koulutus koottiin erityisopetuksen ja aikuiskoulutuksen yhteiseksi työryhmäksi. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen on panostettu aikaisempien vuosien tapaan. Hyvänä lähtökohtana henkilöstön kehittämiselle olivat keväällä kattavasti (98 %) toteutetut kehityskeskustelut, joiden kirjaamisessa otettiin käyttöön henkilöstöhallinto-ohjelma. Pätevöitymiskoulutuksissa olevien opettajien opintoihin liittyviä kehittämishankkeita ohjattiin keskitetysti. Henkilöstötarpeiden suunnittelua on tehty yhteistyössä Kiipulasäätiön henkilöstöhallinnon ja kuntoutuskeskuksen kanssa. Henkilöstön työssäjaksamista on tuettu työhyvinvoinnin suunnitelman mukaisesti. Toimintavuosi oli uuden oppilaitoksen toinen toimintavuosi ja toisaalta monipuolinen juhlavuosi: 120 vuotta tuli kuluneeksi siitä, kun Perttulassa käynnistettiin kehitysvammaisten koulutustoiminta, 55 vuotta koulutustoiminnan käynnistämisestä Kiipulassa ja 10 vuotta Kiipulan ammattiopiston perustamisesta. Syksyllä erityisoppilaitosten hallintopäivien yhteydessä pidetyn juhlaseminaarin lisäksi järjestettiin avointen ovien päivänä opiskelijoille konsertti, jossa pääesiintyjänä oli rap-artisti Signmark. Opiskelijoiden tarinoista ja taideteoksista koostuva juhlavuoden julkaisu Pitkän päivän punon sai hyvän vastaanoton. Järjestämislupaan elokuussa saatujen lisäpaikkojen myötä perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärä läheni 600 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksessa ei päästy tavoiteltuun opiskelijatyöpäivien määrään: Avomuotoisten ammatillisten kuntoutuskurssien käynnistäminen ja kurssien täyttyminen oli odotettua vaikeampaa. Henkilökunnan määrä kasvoi jonkin verran projektitoiminnan kasvun ja Kelan ammatillisten kuntoutuskurssien käynnistymisen myötä. Laajentuneessa oppilaitoksessa laatu on pyritty varmistamaan kuvaamalla toimintatavat yhdenmukaisiksi. Toimintatapoja on kuvattu sekä opetussuunnitelmissa että erillisissä toimintaohjeissa. Toimintavuonna saatiin päätökseen koko henkilöstöä laajasti osallistanut opetussuunnitelmien uudistustyö. Kesän kynnyksellä valmistui ja hyväksyttiin oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman B-osa, jossa määritellään keskeiset toimintatavat. Samassa yhteydessä hyväksyttiin perustutkintoihin ja valmentaviin koulutuksiin 9

10 koulutusalakohtaiset toteutussuunnitelmat (C-osa). Syksyllä opetussuunnitelmakokonaisuutta täydennettiin yhteisellä A-osalla, joka on luonteeltaan strateginen. Koulutustarjonnan kokonaisuudesta on valmisteltu pitkän aikavälin suunnitelmaa kattamaan sekä aikuiskoulutuksen että erityisopetuksen tarjonnat. Työ on vielä kesken ja sitä jatketaan toimintavuonna Opiskelun tukipalveluiden palvelukokonaisuuden sisäistä ja prosessien kanssa tehtävää yhteistyötä kehitettiin järjestelmällisesti ja työntekijöiden asiantuntijuutta on käytetty laajasti moniammatillisessa työskentelyssä. Opetushallituksen rahoittamalla Koko Koulu Kasvattaa -hankkeella ja Co-Building of Good Guidance LEONARDO-hankkeella tuettiin moniammatillisen yhteistyön ja 24 tunnin HOJKS-ajattelun (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) kehittämistä ja maastouttamista. Suunnittelu asumispalvelujen organisoimiseksi vastaamaan opiskelijoiden erilaisia tarpeita käynnistettiin syksyllä. Opiskelijahallinto-ohjelma Primuksen käyttö on laajennettu koko oppilaitokseen ja ohjelmaa on kehitetty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on jatkaa kehittämistyötä siten, että opiskelijahallinto-ohjelmasta tulee jatkossa myös verkkopohjainen opiskelijoiden ja kotien työkalu. Toimintavuonna vahvistettiin ammattiopiston kumppanuuksia tekemällä kaksi merkittävää kumppanuussopimusta: Toinen seitsemän Väli-Suomen ammatillisen oppilaitoksen kesken elokuussa ja toinen erityisoppilaitosten kesken lokakuussa. Molemmissa verkostoissa on johtoryhmien lisäksi useita teemakohtaisia alaryhmiä, joiden toiminta oli vilkasta. Erityisoppilaitosten osalta ryhmät ovat toimineet jo useita vuosia, mutta kumppanuuden virallistamisen myötä toiminta sai uutta virettä. Keskeisimpinä hankkeina erityisoppilaitosten verkostossa ovat olleet kansainväliset hankkeet, yhteiset ammatillisen erityisopetuksen nettisivut, vertaisarvioinnit ja yhteisen kehittämis- ja palvelukeskusstrategian laatiminen. Seutukunnallista yhteistyötä jatkettiin erityisesti peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihetyössä. Koulutuskeskus Tavastian ja Kiipulan kuntoutuskeskuksen kanssa käynnistettiin Kelan rahoittama yhteistyöhanke, jossa kehitetään toimintatapoja tukea mielenterveysongelmista kärsiviä opiskelijoita ammatillisissa opinnoissa. Aikuiskoulutuksen yhteistyötä jatkettiin Kiipulan strategisten painopisteiden ja vahvojen alueiden mukaisissa hankkeissa. Kansainvälisessä toiminnassa oli meneillään useita hankkeita, joita toteutettiin mm. edellä mainittujen verkostojen kanssa. Kansainväliseen toimintaan on kyetty kannustamaan jonkin verran aikaisempaa laajempi toimijajoukko. Maailmanvaihdon kautta toteutettua vapaaehtoistyöntekijäperinnettä jatkettiin: Keväällä Kiipulassa oli vapaaehtoistyöntekijät Puolasta ja Itävallasta ja syksyllä aloitti indonesialainen vapaaehtoistyöntekijä. Kaupunkitoimipaikkoja on vahvistettu vastaamaan erityisesti kasvavan ammatillisen kuntoutuksen tarpeita. Painopisteinä toimintavuonna olivat Lahden, Tampereen ja Kouvolan toimipaikat, joissa kaikissa hankittiin uusia tai lisätiloja. Hämeenlinnassa ei kyetty löytämään tavoiteltua kokonaisvaltaista tilaratkaisua aikuiskoulutuksen ja hyvinvointialojen koulutusten tarpeisiin, vaan laajentuneen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tilat järjestettiin Perttulan toimipaikkaan. Toimipaikkojen Tunnusluku Ammatillinen erityisopetus opiskelijamäärä hakijamäärä/valitut 1,79 1,9 1,34 negatiiviset keskeytykset % 1,5 2,0 2,0 erityisen tuen tarve % 99,6 99,0 97,0 opiskelijoista Ammatillinen aikuiskoulutus koulutuksen volyymi otp* asiakasmäärä 2 410* palvelujen uudistumisaste % yhteishankintakoulutuksia 1 3 *Aikuiskoulutuksen lukuihin on sisällytetty työelämäpalvelut, jotka vuosina on tilastoitu erikseen. 10

11 välistä yhteydenpitoa varten käynnistettiin videoneuvottelulaitteiden kokeilu. Ammatillinen erityisopetus Erityisopetuksen kehittämisessä hyödynnettiin niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin hankkeita sekä erilaisten arviointien tuloksia. Henkilöstön työelämäjaksoihin ja työpaikkaohjaajien kouluttamiseen keskittyvässä Kumppanit työssä -hankkeessa peruskoulutettiin 47 työpaikkaohjaajaa. Työelämäjaksoja toteutui 21. Ammatillisten erityisoppilaitosten yhteisessä kansainvälisessä Dream College -hankkeessa keskityttiin oppimisympäristöjen esteettömyyden kehittämiseen. Toisessa yhteistyöverkoston hankkeessa vertailtiin eurooppalaisia opetussuunnitelmia ja selvitettiin yksilöllisten opinpolkujen toteutumista. Sulautuva erityisopetus -hankkeessa kehitettiin verkko-oppimista. Erityisoppilaitosten pedagoginen työryhmä on keskittynyt opetussuunnitelma-asioihin. Pedagogisten linjausten ja käytänteiden jakaminen on koettu tarpeelliseksi. On perustettu oppilaitosten yhteisiä kehittämistyöryhmiä, joista esimerkkinä ovat Primustyöryhmä, opiskelijoiden hyvinvointipalvelujen työryhmä ja selko-ops (opetussuunnitelman selkeäkielinen versio) -työryhmä. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ATTO) opettajille on tulossa yhteinen koulutustilaisuus. Erityisoppilaitosten viestintätyöryhmä vahvisti oppilaitosten yhteistä näkyvyyttä julkaisemalla oppilaitosten yhteiset internetsivut, Yhteistyöryhmien toiminnan tukemiseksi otettiin käyttöön sähköinen työskentelyfoorumi. Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärät Kansallisen arviointineuvoston opiskelijahuollon toimintaan liittyneen arvioinnin tulokset antoivat hyvät eväät työstää opiskelun tukipalveluiden kehittämissuunnitelmaa ja käynnistää kehittämistoimet. Erityisoppilaitokset pilotoivat kevätlukukaudella ulkoisen arvioinnin toteuttamista eurooppalaisen vertaisarvioinnin viitekehyksen mukaisesti oppilaitosten laatutyöryhmän johdolla. Arvioitavana alueena oli sosiaalisen toimintaympäristön saavutettavuus, monimuotoisuus ja esteettömyys. Arvioinnista saatujen hyvien kokemusten perusteella toimintatapaa päätettiin jatkaa tulevina vuosina. Laatutyöryhmän toisena keskeisenä toiminnan sisältönä oli yhteisillä kriteereillä määritellyn mittariston kehittäminen opiskelijoiden sijoittumisen seurantaan, opintojen läpäisemiseen ja elämänlaadun paranemiseen Tekniikka ja liikenne Luonnonvara- ja ympäristöala Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Muu Liiketalous koulutus ja tietojenkäsittely Valmentava koulutus Kulttuuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekniikka ja liikenne Liiketalous ja tietojenkäsittely Luonnonvara- ja ympäristöala Valmentava koulutus Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Kulttuuriala Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Yhteensä

12 Perustutkintokoulutus Syksyllä otettiin käyttöön uudistetut opetus- ja toteutussuunnitelmat. Niiden toimeenpano vaikutti osaltaan siihen, että monilla aloilla tiimirakenteita tarkasteltiin uudelleen. Opetuksen suunnitteluun on panostettu entistä enemmän. Opintojen toteutuksessa on pyritty joustavuuteen ja yksilöllisten opintopolkujen löytämiseen. Perustutkintokoulutuksia toteutettiin opiskelija- ja työelämälähtöisesti. Opintonsa päättäneet opiskelijat suorittivat opinnoistaan keskimäärin noin 30 opintoviikkoa työssäoppimalla. Oppilaitoksessa tapahtuvaa opiskelua on entistä enemmän työvaltaistettu. Kiipulan oppimisympäristöjen henkilöstö on myös osallistunut aktiivisesti opiskelijoiden ohjaamiseen. Valinnaisten opintojen tarjonnassa on hyödynnetty intensiiviviikkojen lisäksi ilta-aikaa ja perjantaiiltapäiviä. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijapaikkamäärää lisättiin suuren kysynnän ja alan hyvän työllisyystilanteen perusteella. Lahdessa käynnistettiin perustutkintokoulutus liiketalouden alalla. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa siten, että valtaosa opinnoista suoritetaan työpaikalla opettajan, työhönvalmentajan ja työpaikkaohjaajien opastuksella. Ryhmämuotoisen työammattikoulutuksen tavoitteena on ensisijassa myymälätyöntekijän valmiuksien hankkiminen ja työllistyminen. Oppilaitoksesta osallistui Oulussa järjestettyihin Taitaja-kisoihin puutarhatalouden, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä cateringalan opiskelijoita. Perustutkintokoulutusta järjestettiin vuonna 2010 seuraavasti: Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisalan perustutkinto (Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma), artesaani Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (Käytön tuen koulutusohjelma), datanomi Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto (Metsätalouden koulutusohjelma), metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Puutarhatalouden perustutkinto (Kukka- ja puutarhakaupan, Puutarhatuotannon, Viheralan -koulutusohjelmat), puutarhuri Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Hotelli-, ravintola ja catering-alan perustutkinto (Kokin koulutusohjelma), kokki Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (Puhdistuspalvelujen koulutusohjelma), toimitilahuoltaja Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (Vanhustyön, Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen -koulutusohjelmat), lähihoitaja Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto (Autotekniikan koulutusohjelma), ajoneuvoasentaja Logistiikan perustutkinto (Varastopalvelujen koulutusohjelma), varastonhoitaja Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (Kiinteistönhoidon koulutusohjelma), kiinteistönhoitaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto (Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma), elektroniikka-asentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto (Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma), ICT-asentaja Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto (Asiakaspalvelun ja myynnin, Talous- ja toimistopalvelujen -koulutusohjelmat), merkonomi Perttulan toimipaikka Kiipulan toimipaikka Perttulan toimipaikka Kiipulan ja Vantaan toimipaikat Perttulan toimipaikka Perttulan toimipaikka Perttulan/ Hämeenlinnan toimipaikka Perttulan toimipaikka Kiipulan ja Perttulan toimipaikat Kiipulan, Perttulan ja Vantaan toimipaikat Kiipulan toimipaikka Kiipulan toimipaikka Kiipulan ja Lahden toimipaikat 12

13 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava I, AVA) järjestettiin seuraavasti: Valmentava I / AVA Valmentava I / AVA (Strukturoitu opetus) Valmentava I / AVA (Liiketalouden valmentava) Valmentava I / AVA (Luonnonvara-alan valmentava) Valmentava I / AVA (Tekniikan alan valmentava) Valmentava I / AVA (Sosiaali- ja terveysalan valmentava) Kiipulan, Lahden, Perttulan, Riihimäen ja Tampereen toimipaikat, Hämeenlinnan vankila Kiipulan toimipaikka Kiipulan ja Perttulan toimipaikat Perttulan toimipaikka Kiipulan toimipaikka Perttulan toimipaikka Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava II / TYVA) järjestettiin seuraavasti: Valmentava II / TYVA Valmentava II / TYVA Valmentava II / TYVA (kevätlukukausi 2010) Valmentava II / TYVA (Taidepainotteinen) Valmentava II / TYVA Valmentava II / TYVA (Ryhmät vaikeimmin vammaisille ja strukturoitua opetusta tarvitseville) Valmentava II / TYVA (Ryhmät vaikeimmin vammaisille ja strukturoitua opetusta tarvitseville) Valmentava II / TYVA (Vaikeimmin vammaisille) Forssan toimipaikka Perttulan toimipaikka Hämeenlinnan toimipaikka Perttulan toimipaikka Kouvolan toimipaikka Kouvolan toimipaikka Lahden toimipaikka Tampereen toimipaikka Toimintavuoden aikana käynnistettiin valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opetussuunnitelmien uudistamistyö. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Opetussuunnitelmatyö eteni vaiheittain, jossa ensimmäiseen vaiheeseen osallistui koko valmentavan koulutuksen henkilöstö. Tämän jälkeen työ eteni työryhmänjohtajien ja tiimivastaavien ohjauksella tiimeissä ja työryhmissä. Yhteisten toimintatapojen kehittämiseksi valmentavan koulutuksen koko henkilöstö osallistui opetussuunnitelmatyön loppuvaiheeseen. Uuden opetussuunnitelman perusteet parantavat alakohtaisesti painottuvan valmentavan koulutuksen toteutusmahdollisuuksia ja opiskelijan työelämään siirtymistä koulutuksen jälkeen. Opiskelijoiden siirtymistä koulutuksen aikana ryhmästä toiseen kehitettiin ja kevätlukukaudella päädyttiin sisäisten siirtojen käyttöönottoon virallisen hakeutumisen sijaan. Valmentavan koulutuksen kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Valmentavan koulutuksen kehittämistoiminnan painopisteenä toimintavuonna oli pedagogisen osaamisen ja ohjausosaamisen vahvistaminen, tiimien toiminnan kehittäminen, moniammatillisen 13

14 yhteistyön lisääminen sekä yhteistyön lisääminen perustutkintokoulutuksen kanssa. Tämän lisäksi Kiipulan oppimis- ja toimintaympäristöjä kehitettiin edelleen yhdessä muiden toimijoiden kanssa vastaamaan erityisopetuksen tarpeita. Edellisten teemojen lisäksi kehittämiskohteena oli arviointimenetelmien yhdenmukaistaminen. Tätä työtä varten perustettiin työryhmä, joka aloitti työnsä syyslukukauden aikana. Yhteistyössä muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa aloitettiin valmentavan koulutuksen toteutusta tukevan materiaalin laatiminen ja koostaminen. Erityisesti sisäoppilaitosmuotoisena järjestetyssä valmentavassa koulutuksessa painopisteenä ja kehittämisalueena oli opinnollistaa asuntoloissa tapahtuva itsenäistymistaitojen harjoittelu. Tämä tapahtui kehittämällä ohjaustyötä ja toimintaan liittyviä järjestelmiä ja vahvistamalla opetushenkilöstön tiivistä keskinäistä yhteistyötä. Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminta Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutehtävän (KEPA) aseman selkiyttämiseksi ja näkyvyyden lisäämiseksi toiminta sijoitettiin organisaatiossa hallinnollisesti erityisopetuksen prosessiin. Kehittämis- ja palvelutehtävän optimaalinen toteutuminen edellyttää myös jatkossa laajaa, koko ammattiopiston kattavaa osaamisen kehittämistä ja hyödyntämistä. Aktiivisen kehittämis- ja palvelukeskustoimijoiden ryhmän laajentamiseksi henkilöstön kehityskeskusteluissa pyrittiin kartoittamaan osaamista ja halukkuutta tähän toimintaan. Toiminnassa jo mukana olevien aktiivisten henkilöiden osaamista tuettiin ja vahvistettiin. Toimintakauden keskeinen hanke oli muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa toteutettava kansallinen ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminnan kehittämishanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda yhteinen kehittämisja palvelukeskusstrategia ja vahvistaa toiminnan alueellista kattavuutta ja laatua. Kiipulan asemaa Hämeenlinnan seudun toimijana vahvistettiin lisäämällä oppilaitosten välistä yhteistyötä. Samalla laajennettiin yhteistyötä koulutuksen järjestämisluvan mukaisilla paikkakunnilla olevien muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Pirkanmaalla oltiin aktiivisesti mukana erityisopetuksen koordinaatiokeskushankkeessa. Toimintavuonna määriteltiin Kiipulan kehittämis- ja palvelukeskustoiminnan kärkituotteet. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen, erityisopiskelijan tukeminen, erityispedagogiset menetelmät, opetuksen työvaltaistaminen, ammattiosaamisen näytöt ja erityisopiskelijan siirtyminen työelämään olivat keskeisiä teemoja, joita eri organisaatioissa käytiin kouluttamassa. Kaksi vuotta kestänyt Ammatillisen koulutuksen pedagoginen kehittäminen -koulutushanke päättyi kevätlukukaudella. 14

15 Ammatillinen aikuiskoulutus Vuosi 2010 oli aikuiskoulutuksessa monella tavalla haasteellinen. Työvoimakoulutuksessa kilpailu koulutuksen järjestäjien kesken kiristyi entisestään. Tämän seurauksena koulutusten hintataso jäi niin alhaiseksi, että aikuiskoulutus ei niille asettamillaan hinnoilla ollut enää kilpailukykyinen. Toisaalta alemmalla hintatasolla ei koulutusten toteuttaminen olisi enää ollut taloudellisesti järkevää. Kelan kanssa yhteistyössä toteutettava ammatillinen kuntoutuskurssitoiminta uudistui vuodelle Avomuotoiset kuntoutuskurssit eivät määrältään toteutuneet tavoitteeksi asetetulla tavalla. Kurssien käynnistäminen täysillä ryhmillä osoittautui ennakoitua vaikeammaksi erityisesti pitkäaikaistyöttömille suunnattujen kurssien osalta. Ilmiö ei koskenut pelkästään Kiipulan kurssitarjontaa, sillä samoista ongelmista kärsivät myös muut kuntoutuskurssien järjestäjät. Aikuiskoulutuksessa jäätiin huomattavasti toimintavuodelle asetetuista määrällisistä ja taloudellisista tavoitteista, mikä oli seurausta työvoimapoliittisen koulutuksen epäedullisesta hintakehityksestä ja uusissa palveluissa ilmenneistä käynnistämisvaikeuksista. Vuonna 2010 aikuiskoulutuksessa toteutui yhteensä suoritepäivää. Palvelutarjonnan uudistaminen edellytti henkilöstön määrän lisäämistä ja toimitilojen laajentamista. Yhteistyötä tiivistettiin Kiipulan sisällä. Uusia kumppanuuksia solmittiin ja entisiä vahvistettiin sekä työelämän että muiden oppilaitosten kanssa. Koulutustarjonnan kehittämisen tavoitteena oli entistä kattavampi koulutuspalvelujen kokonaisuus. Toimintaa varten hankittiin myös uusia tiloja, koneita ja laitteita. Aikuiskoulutuksen kouluttajien osaamisen lisäämiseen panostettiin erityisesti näyttötutkintomestarikoulutuksella ja tukemalla pedagogista pätevöitymiskoulutusta. Työyhteisön yhteisöllisyyden kokemista parannettiin järjestämällä yhteisiä koulutuspäiviä erityisopetuksen kanssa. Sujuvan ja esteettömän asiakaspalvelun vahvistamiseksi aikuiskoulutuksen tieto-, ohjaus- ja neuvontapalveluja kehitettiin entistä monikanavaisempaan suuntaan mm. verkkopalveluilla ja verkostoitumalla niiden tuottamisessa muiden aikuiskoulutusorganisaatioiden kanssa Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät Työvoimapoliittinen koulutus Muu koulutus ESR (ml. työvoimapoliittinen) Ammatillinen Muu koulutus lisäkoulutus Ammatilliset kuntoutuskurssit Työelämäpalvelut Työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta kehitettiin KoutsiHäme -hankkeen avulla. Erityisesti hankkeeseen läheisesti liittyvässä Tekemällä ammattiin -koulutuksessa tiivistettiin yhteistyötä yritysten, muiden koulutusorganisaatioiden ja työhallinnon kanssa. Kehittämisen kohteena oli opiskelijan ja työnantajan tarpeista lähtevä työpaikalla tapahtuva koulutus. Toimintavuoden aikana käynnistyi myös uusi, samojen teemojen parissa kehittämistyötä tekevä ESR-hanke, Tekemällä oppii, jossa opinnollistetaan avovankilassa rangaistustaan suorittavien vankien työtoimintaa Koulutuksia Opiskelijoita Opiskelijatyöpäiviä Työelämäpalveluiden koulutukset (opiskelijamäärät ja -päivät) on tilastoitu v Työelämäpalvelut-prosessissa. Muina vuosina nämä koulutukset on tilastoitu ammatillisen aikuiskoulutuksen prosessissa. 15

16 Työvoimakoulutus Koulutusta järjestettiin kysyntälähtöisesti aikuiskoulutuksen vahvoilla osaamisalueilla tekniikan alalla, ohjaavassa koulutuksessa sekä liiketaloudessa ja muilla palvelualoilla. Lisäksi koulutustarjonnassa panostettiin hyvinvointipalveluihin suunnattuihin koulutuksiin. Tarjonnassa huomioitiin erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien ja työvoimapulasta kärsivien alojen tarpeita. Koulutuksia tuotettiin entistä enemmän yhteistyössä erityisopetuksen prosessin ja kuntoutuksen toimialan kanssa. Lisäksi yhteistyötä ja vuorovaikutusta työpaikkojen kanssa lisättiin järjestämällä entistä enemmän tutkintojen näyttösuorituksia ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista aidoissa työtehtävissä. Työvoimakoulutuksessa toteutui suoritepäivää vuonna Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisen lisäkoulutuksen avulla aikuiskoulutus tarjosi toiminta-alueensa työikäiselle aikuisväestölle mahdollisuuden osaamisen lisäämiseen tai ammatin vaihtoon. Koulutusta järjestettiin ohjaavaa koulutusta lukuun ottamatta kaikissa aikuiskoulutuksen työryhmissä. Valtakunnallinen aikuiskoulutustuen uudistus lisäsi päiväkoulutuksena järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen suosiota ja kysyntää. Opetusministeriö otti lisäkoulutuksessa käyttöön ns. tuloksellisuusrahoitusjärjestelmän, jossa palkitaan koulutuksen järjestäjää suoritettujen tutkintojen perusteella. Järjestelmällä oli lievästi positiivinen vaikutus Kiipulan rahoitukseen. Lisäkoulutusta suunnattiin erityisen tuen tarpeessa olevien ryhmien kanssa työskenteleville aloittamalla kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistava koulutus. Lisäkoulutuksessa toteutui suoritepäivää vuonna Ammatilliset kuntoutuskurssit Aikuiskoulutuksen lähes kymmenen vuotta järjestämät ammatilliset kuntoutuskurssit, ns. OTE-kuntoutukset päättyivät toimintavuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kurssit vietiin loppuun Hämeenlinnassa, Lahdessa, Tampereella ja Vantaalla. Vaativan tarjouskilpailun tuloksena aikuiskoulutus sai toteutettavakseen Kelan uuden standardin mukaisia, ammatillisena kuntoutuksena järjestettäviä kursseja. Kurssit ovat aikuisille ja nuorille suunnattuja, kohderyhmästä riippuen erimittaisia ja -sisältöisiä ammatillisia kuntoutuskursseja sekä pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskursseja. Kela ilmoitti hankkivansa näitä kursseja toimintavuoden aikana yhteensä 43 kappaletta. Vanhojen kurssipaikkakuntien lisäksi kursseja järjestettiin myös Riihimäellä ja Espoossa. Uusien palveluiden käynnistäminen oli suuri ponnistus koko henkilöstölle ja käynnistämisvuonna luotiin pohja tulevien vuosien toiminnalle. Kurssitoiminnan vieminen arjen käytännöiksi oli suuri kehittämisprojektin kaltainen hanke. Avomuotoisten kuntoutuspalvelujen käynnistäminen toimii hyvänä esimerkkinä Kiipulan strategian painottamasta prosessien välisestä yhteistyöstä. Ensimmäiset kurssit käynnistyivät tammi-helmikuun vaihteessa v Kurssien kysyntä ja eri kurssityyppien vetovoimaisuus vaihtelivat suuresti paikkakunnittain. Lisäksi 16

17 todettiin asiakasohjauksessa olevan vielä paljon kehitettävää oikeiden ja kurssista parhaiten hyötyvien asiakkaiden saamiseksi kyseisten palvelujen piiriin. OTE- ja avomuotoisilla kuntoutuskursseilla toteutui suoritepäivää vuonna Työelämäpalvelut Kiipulan työelämäpalvelut ovat tarjonneet yrityksille ja työyhteisöille kumppanuusperiaatteella palveluja, joilla on vahvistettu ja tuettu yritysten ja työyhteisöjen ammatillista osaamista, työhyvinvoinnin kehittämistä ja liiketoiminnan kehitystä. Työelämäpalveluilla toteutetaan opetusministeriön Kiipulalle myöntämää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Vuoden 2010 alussa työelämäpalvelut siirtyivät aiempaa vahvemmin ammattiopiston aikuiskoulutuksen prosessiin. Työelämäpalvelut on kuitenkin edelleen palvelukokonaisuus, jota tarjotaan yrityksille ja työyhteisöille kiipulalaisena ammatillisen ja työhyvinvoinnin osaamisen kokonaisuutena. Työelämäpalveluja ovat tuottaneet asiakkaille koulutuksen ja kuntoutuksen toimijat yhdessä ja erikseen. Asiakkaat ovat tulleet ensisijaisesti pk-sektorilta ja julkishallinnosta. Palvelujen tuottamisessa on saavutettu kustannustehokkuutta kehittämällä tarjousprosessia, Kiipulan prosessien saumatonta yhteistyötä ja tehokasta henkilöstöresurssien käyttöä. Palvelutarjonta on painottunut henkilöstökoulutuksiin ja työyhteisövalmennuksiin sekä erilaisiin työelämähankkeisiin. Osaamisen kartoitukset ja niiden perusteella tehdyt suunnitelmat ja kehittämistoimet, johdon ja työntekijöiden koulutukset, työyhteisövalmennukset, työnohjaukset, konsultoinnit ja koutsaukset ovat olleet toimintavuoden perustuotteita. Näiden lisäksi on toteutettu hankekumppanuuksia, joilla on voitu yhdessä asiakasyritysten kanssa kehittää yritysten toimivuutta, laatua ja työhyvinvointia. Yhteishankintakoulutuksia toteutui toimintavuonna yksi, pitkäkestoinen TäsmäKoulutus. Toimintavuonna työelämäpalveluissa olivat meneillään seuraavat Opetushallituksen rahoittamat työelämän kehittämishankkeet (TYKE): Tuottava-hankkeessa kehitettiin pilottiorganisaatioiden kanssa asiakkaan prosesseihin sopeutettuja palveluja. Hanke päättyi vuoden 2010 lopussa. Mukava2-hankkeessa kehitettiin ja tuotettiin työyhteisöille ja yrityksille yhdessä heidän kanssaan välineitä työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi sekä keskityttiin organisaatioiden työhyvinvointistrategioiden laatimiseen. Hanke päättyi vuoden 2010 lopussa. MONIKULTTUURISTUVA TYÖELÄMÄ -hankkeen tavoitteena on ollut tukea paikallisten maahanmuuttajien työelämään integroitumista ja lisäkouluttautumista työelämän tarpeisiin. Hanke jatkuu vuonna ENO Ennakoiva ohjaus työelämässä -hankkeessa kehitettiin yritysten tarpeisiin ohjaamisen koulutustuotteita ja välineitä ammatillisen osaamisen tarpeiden tunnistamiseksi. Hanke jatkuu vuonna TUOTE - tuotekehitysosaamista työelämään -hankkeessa kehitettiin oman organisaation tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamista. Hanke jatkuu vuonna Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on antanut Kiipulalle mahdollisuuden Opetushallituksen rahoittamien hankkeiden avulla kehittää ja kokeilla yhdessä työelämän kanssa uusia toimintoja, tuotteita ja toimintamalleja. 17

18 Kuntoutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Kiipulan kuntoutuskeskus tuottaa ensisijaisesti työikäisille tarkoitettuja ja työelämäsuuntautuneita kuntoutuskursseja sekä arvioivia ja ohjaavia urasuuntapalveluja. Suurimpana palvelujen tilaajana on Kela. Muita palvelujen tilaajia ovat Valtiokonttori (veteraanikuntoutus), kansanterveys- ja potilasjärjestöt (RAY:n rahoittamat sopeutumisvalmennuskurssit) ja yritykset (kuntoremonttikurssit). Urasuuntapalvelujen pääasiallisia tilaajia ovat Kela, työhallinto ja työeläkevakuuttajat. Kuntoutuksen vastuualueelle asetettu suoritetavoitteiden kokonaismäärä ylittyi 200 vuorokaudella. Yhteensä kertyi asiakasvuorokautta. Vaikka tuotot kasvoivat budjetoidusta 7,5 %, kuluissa tapahtui ylitystä 9,5 % ja tästä syystä kuntoutuksen vastuualue jäi toimintavuonna miinukselle euroa. Syynä kustannusten ylitykseen olivat mm. volyymin kasvusta johtuvat kustannukset ja henkilöstökustannusten ylitys budjettiin verrattuna. Jatkossa kiinnitetään entistä tarkempaa huomiota erilaisten muuttuvien kulujen huomioimiseen budjetoinnin yhteydessä ja entistä tarkempaan kuukausittaiseen kuluseurantaan. Toimintavuoden tavoitteena oli kehittää valmiuksia laitoskuntoutusta täydentäviin toimintatapoihin. Kehitystyössä hyödynnettiin PUNK- ja TYÖLÄS-hankkeissa saatuja kokemuksia ja sykevälivariaation mittaamiseen perustuvaa FirstBeat-menetelmää. PUNK-hankkeessa kehitetään välineitä työhyvinvointityöhön pientyöpaikoille ja TYÖLÄS-hankkeessa on työlähtöisen työotteen koulutusta ja valmennusta. Toimintavuoden aikana syntyivät seuraavat tuotteet: kunto- ja terveysliikunnan testaus- ja ohjauspalvelut (yhteisöasiakkaille ja ryhmille) työntekijöiden kuntoremontti- ja voimavarakurssit (yrityksille) esimiesten ja avainhenkilöiden voimavarat ja jaksaminen (yrityksille ja työyhteisöille) Avomuotoisten palvelujen kehittäminen oli myös toimintavuoden painopistealueena. Avomuotoisia palveluja kasvatettiin panostamalla kaupunkitoimipaikkojen työhönvalmennuksen tarjontaan. Työhönvalmennuksen toteutukseen osallistui urasuuntapalvelujen työntekijöiden lisäksi Kiipulan ammattiopiston aikuiskoulutuksen työntekijöitä. Vuoden 2011 alusta avomuotoisten urasuuntapalvelujen tarjonta laajenee kaupunkitoimipaikkoihin, sillä vuoden 2010 Kelan ja Hämeen ELY-keskuksen tarjouskilpailuissa jätetyt tarjoukset menestyivät hyvin. Avomuotoisia ammatillisia kuntoutuspalveluja tarjoaviin kaupunkitoimipaikkoihin haettiin terveydenhuollon toimintayksikön järjestämisluvat, joita hallinnoi Kiipulan kuntoutuskeskus. Luvat ovat voimassa Vantaan, Riihimäen, Hämeenlinnan, Lahden ja Tampereen toimipaikoissa sekä Kiipulan päätoimipaikassa. Kiipulan kuntoutuskeskuksen organisaatio ja johtosääntö tarkistettiin. Tarkistuksella haettiin selkeyttä johtamisjärjestelmään ja esimiesten tehtäviin. Uutena toimintamuotona kuntoutuspalvelujen prosessiin liitettiin kokous- ja majoitustoiminnot. Majoitustilojen ja tarvittavien kokoustilojen varaus haluttiin keskittää ja hoitaa jatkossa koordinoidusti. Kokous- ja majoitustoimintojen tavoitteena on lisätä tilojen käyttöä hiljaisina 18

19 aikoina (viikonloput ja lomakaudet). Toiminnan reunaehtona on, että se tukee säätiön perustoimintaa ja siinä hyödynnetään olemassa olevaa osaamista ja asiantuntijuutta. KiipFIT-liikunta- ja hyvinvointitapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Tapahtuman järjestäjinä olivat Janakkalan Jana, Kiipulasäätiö ja Janakkalan kunta. Tapahtuma sijoittui Kiipulan ympäristöön ja maastoihin. Osallistujia oli yli 400 kuntoilijaa. Osallistujien määrä jakautui suurin piirtein puoliksi maastopuolimaratonille ja Kunto- ja Terveys10:lle. Tapahtuma onnistui erittäin hyvin ja se järjestetään jälleen tulevana kesänä. Toukokuussa 2010 järjestettiin kuntoutuksen toimialan itsearviointi, johon osallistui kuntoutuskeskuksen henkilöstö ja edustajia muista Kiipulan prosesseista. Itsearvioinnin tuloksena löytyi viisi kehittämiskohdetta: johtaminen, markkinointi, yhteistyön lisäämiseen tähtäävät koulutukset, tarjousprosessi ja tuotekehitys. Toimintavuonna Kiipulan kuntoutuskeskus täytti 40 vuotta. Juhlavuoden kohokohtia olivat kuntoutuskeskuksen henkilöstön kesäretki Hankoon kesäkuussa ja syyskuussa Kiipulan asiakasyhteisöille ja yhteistyökumppaneille järjestetty juhlaseminaari Kuntoutus on valmennusta muutokseen. TULES-kuntoutuksen osuus vastaavasti laski tuotettujen palvelujen osuudesta 5 %. Kuntoutuspalvelujen kokonaisuudesta sen osuus oli 15 %. Laskevaan kehitykseen vaikutti se, että kursseja käynnistyi vajaina tai niitä jouduttiin perumaan kokonaan hakemusten puutteen vuoksi. Perinteisten yleisten TULES-kurssien ja niskaoireisten kurssien rinnalla toteutettiin neljä TULES-oireisten painonhallintakurssia sekä kaksi elämänhallintakurssia. Kelan sydänkuntoutuksen määrä kuntoutuspalvelujen kokonaisuudesta oli vajaa 1 %, joka muodostui yksittäisistä Kelan läppävikaa sairastavien kuntoutuskursseista. Sydänkuntoutusta toteutettiin myös yhteistyössä Pirkanmaan Sydänpiirin ja Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. Geriatrisen kuntoutuksen määrä laski edelleen odotetusti. Palveluja tuotettiin sotainvalidien ja veteraanien kuntoutuksena ja Lotta Svärd Säätiön rahoittamana kuntoutuksena. Työhyvinvointi- ja asiantuntijapalvelujen tuottaminen suoraan yrityksille kasvoi toimintavuoden aikana huomattavasti. Tarjottuja palveluja olivat sisällöltään räätälöidyt työhyvinvointipäivät ja erilaiset testauspalvelut. Iholiiton, Allergia- ja astmaliiton Kuntoutuspalvelut Kelalle tuotettujen ASLAK-kuntoutuskurssien lukumäärä kasvoi toimintavuotena 6 %. Muutos oli osittain seurausta kuntoutuskentässä tapahtuneista muutoksista. Kursseja siirtyi laitoksista, joiden kuntoutuspalvelujen tuottaminen loppui kokonaan. ASLAK-kuntoutus muodosti 64 % kaikista kuntoutuspalveluista. Uusia ASLAK-ryhmiä aloitti 51 kappaletta. Tunnusluku volyymi kuntoutuspäivät asiakasmäärä ammatillinen kuntoutus työelämässä oleville % suoritemäärästä lääkinnällinen kuntoutus ja sopeutumisvalmennus % suoritemäärästä geriatrinen kuntoutus % suoritemäärästä

20 sekä Mielenterveysseuran sopeutumisvalmennuskursseja järjestettiin Kiipulassa yhteistyössä niin perhekursseina kuin aikuisille suunnattuina kursseina. Kelan työhönkuntoutuksen TEOSTA-hanke jatkui toimintavuonna pienellä volyymilla, koska asiakkaiden rekrytointi oli vaikeaa. Hankkeessa kehitetään epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien kuntoutusta. Pientyöpaikkojen työhyvinvointityöhön liittyvä PUNK-kehittämishanke jatkui yhteistoiminnassa Kuntoutussäätiön kanssa. Hankkeessa syntynyttä osaamista ja työmenetelmiä on voitu siirtää myös muiden kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen. Toimintavuoden aikana valmisteltu Kelan mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke käynnistyy v Hankkeen kohderyhmänä ovat toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Urasuuntapalvelut Urasuuntapalvelujen kysyntä ja tuotanto jatkoivat kasvuaan vuoden 2010 aikana. Toimintavuodelle asetettu kokonaissuoritetavoite saavutettiin, samoin tuottotavoite, vaikka lopullisesta taloudellisesta tavoitteesta hieman jäätiinkin kulupuolen noustua ennakoitua suuremmaksi. Urasuuntapalveluissa arvioivien palvelujen (esim. kuntoutustutkimus, terveydentilan ja työkunnon tutkimus) osuus jäi asetetusta tavoitteesta. Näitä palveluja toteutettiin pääasiassa Kiipulan päätoimipaikassa. Koulutuskokeilujen osalta vuosi sujui odotetusti ja suoritemäärät vastasivat tavoitetta. Koulutuskokeiluja järjestettiin uusia yhtenäisiä toimintaohjeita noudattaen Kiipulan ja Perttulan toimipaikoissa. Koulutuskokeilun ja kuntoutustutkimuksen elementtejä yhdistämällä kehitettiin erityisesti nuorille tarkoitettua kuntoutustutkimuspalvelua. Ohjaavien palvelujen (työhönvalmennus) kysynnän kasvu puolestaan ylitti odotukset. Käytännössä tämä merkitsi urasuuntapalvelujen tuotannon painopisteen siirtymistä entistä vahvemmin Kiipulan kaupunkitoimipaikkoihin: Vantaalle, Tampereelle, Lahteen, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Urasuuntapalvelujen tarjonnan ulottaminen mahdollisimman lähelle asiakkaita ja heidän elinpiiriään on ollut oikeansuuntainen ratkaisu. Laajentumisen edellytyksenä on ollut tiivis yhteistyö ammattiopiston ohjaavan koulutuksen kanssa. Tätä yhteistyötä syvennettiin ja tehostettiin toimintavuoden aikana muun muassa käynnistämällä vuoden alussa ammatillisen avokuntoutuksen ohjausryhmän työskentely. Erityisesti työeläkevakuuttajien osuus palvelujen tilaajatahona vahvistui toimintavuoden aikana. Työeläkevakuutuksen ja liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutuja-asiakkaille suunnatut 20