HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

Transkriptio

1 HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: Seitsemisen - Helvetinjärven matkailualueen yritystoimintaympäristön kehittämishanke (SYTYKE) Hankkeen toteutusaika: Toteuttaja: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy/TAMK/Tutkimus- ja kehityspalvelut Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Erkki Kelloniemi Puhelin: Fax: Sähköposti: erkki.kelloniemi@tamk.fi Raportointijakso: HANKKEEN HENKILÖSTÖ HANKKEEN AIKANA: Henkilö: Erkki Kelloniemi Tehtävänimike ja vastuualue projektissa: Projektipäällikkö; organisoi hankkeen toteutusta, vastaa raportoinnista, kustannusseurannasta sekä tavoitteiden ja aikataulun mukaisesta etenemisestä Katja Kivikangas Projektisihteeri; tehtäväalueeseen kuuluvat erityisesti selvitystöiden toteutus ja muut hankesuunnitelman käytännön toimenpiteistä nousevat tehtävät (mm. hankkeen tilaisuuksien organisointi ja raportointiin osallistuminen) HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN 1) KOKOONPANO HANKKEEN AIKANA (täytetään loppuraportoinnin yhteydessä): Puheenjohtaja, jäsenet ja sihteeri Ala-Uotila Esa, puheenjohtaja Anttila Ari-Pekka Asunta Martti Heinisuo Martti Isolähteenmäki Timo Kangasniemi Mia, yhteyshenkilö Keto-Tokoi Petri Kivikangas Katja, sihteeri Koskela Jouni Kranni Katri Nissinen Tero Peltola-Orpana Päivi Peltonen Tuula Organisaatio Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Kiinteistötoimisto Martti Asunta Ikaalisten Kylpylä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy Pirkanmaan liitto Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkanmaan liitto Vilmankämmen Instituutti Ikaalisten kaupunki Peltolan luomutila Metsähallitus 1

2 Pirttilahti Arto Saikkonen Kari Tanhua Heidi Tyllilä Liisa, varapuheenjohtaja Vehnämaa Marja Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry GoTampere Oy PoKo ry Hiking Travel, Hit Ky Pirkan Kylät ry 1) Mikäli hankkeen toteutusta varten perustettiin ohjausryhmän lisäksi muita hankkeen toteutukseen osallistuneita ryhmiä, laitetaan ryhmien kokoonpano ja tarkoitus liitteeksi loppuraporttiin HANKKEEN TÄRKEIMMÄT YHTEISTYÖTAHOT: Pirkanmaan liitto, Ikaalisten kaupunki, Ylöjärven kaupunki, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry, Metsähallitus, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy, Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy, Ruoveden Elinkeinopalvelut, Virtain kaupunki, Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry, Naturpolis Oy, Tredea Oy/GoTampere, Terveyttä Metsästä -hanke (Metla), Neloskierrehanke (TAMK), Ylöjärven Uutiset, Kurun Lehti, Virtain Kylien Kehittämisyhdistys ry, Käy Kylässä -hanke, Ikaalisten Nouseva Voima ry, MEKin Outdoors Finland - koordinointihanke, Hiking Travel Hit Ky/Ylöjärven Yrittäjät ry, Vihreä Sydän -yritysverkosto, Pirkan Kylät ry, Demola-projekti, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät ry, Pirkanmaan maastoreittipooli ry, PoKo ry, Pomoottori ry, Vesuri-ryhmä ry, Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys ry, Luoteis-Pirkanmaan seutukunta, Pirkanmaan maakuntakorkeakoulu 2

3 HANKKEEN KESKEISET TAVOITTEET (VRT. HANKESUUNNITELMA) JA ARVIO NIIDEN SAAVUTTA- MISESTA: SYTYKE-hanke jatkaa Seitsemisen Helvetinjärven alueen luontomatkailusuunnitelman (Metsähallitus 2008) pohjalta alueen systemaattista kehittämistoimintaa. Hankkeen tavoitteena on edistää luontomatkailusuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on: 1) Luoda aluekokonaisuudesta kestävän luontomatkailun malliesimerkki ja edistää aluekokonaisuuden avulla kestävän matkailun toteuttamista maakunnan matkailussa. 2) Perustaa pysyvä yhteistyöryhmä luontomatkailusuunnitelmahankkeen kehittämistyön jatkamiseksi. 3) Edistää aluekokonaisuuden luontomatkailuyrittäjien välistä verkostoitumista, muodostaa ympärivuotisesti toimivia palveluketjuja ja hyödyntää Tampereen vetovoimaa. 4) Kehittää palveluista kestävään matkailuun profiloituneita ja laadukkaita, luontoon ja paikalliseen kulttuuriperintöön ja aitoihin elämyksiin perustuvia. 5) Tehdä aluekokonaisuudesta helposti saavutettava ja asiakkuuksista pysyviä. 6) Lisätä kävijöiden viipymää ja palveluiden käyttöä alueella. 7) Varmistaa kestävän luontomatkailun periaatteiden toteutuminen alueella ja edistää Metsähallituksen ja yrittäjien yhteistyösopimuksien syntymistä. ARVIO KESKEISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA SYTYKE-hanke on saanut alulle positiivisen kehityskulun, jossa luontomatkailualueen yrittäjien verkostoituminen sekä Metsähallituksen ja yritysten yhteistyösopimukset ovat lisääntyneet. Lisäksi Seitsemisen Helvetinjärven alueelle on asettunut nuoria, kansainvälisiä ja hyvin kouluttautuneita uusia yrittäjiä, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa. Tätä kautta asiakkaille voidaan tarjota aiempaa paremmin luontoon, paikalliseen kulttuuriperintöön ja aitoihin elämyksiin perustuvia matkailutuotteita ja -palveluja. Kestävän matkailun toteuttamista maakunnan matkailussa tullaan jatkossa edistämään valmistelussa olevassa Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismalli -hankkeessa. Hankkeen kirjoittamisesta on vastannut Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka ottaa myös koordinointivastuun. Partnereina hankkeessa ovat Tampereen ammattikorkeakoulun lisäksi Vaasan ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Pysyvän yhteistyöryhmän tehtävään SYTYKE-hanke esittää Tampereen ammattikorkeakoulun alaisuuteen perustettavaa Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskusta. SYTYKE-hankkeen voidaan arvioida saavuttaneen tavoitteensa hyvin ja osin jopa ylittäneen ne. Esimerkiksi alkuperäistä ajatusta pysyvän yhteistyöryhmän roolista on hankkeen aikana viety pidemmälle. Vihreä Sydän -brändinimen käyttöönottaminen Ylöjärven yritysverkostossa oli edistysaskel, jonka toteutumiseen harva uskoin hankkeen alkaessa. Huonoon maineeseen ajautunut Vihreä Sydän -nimi alkoi sykkiä uudelleen yhteistyönä Metsähallituksen kanssa toteutetulla benchmarking-matkalla Oulanka-Ruka-Kuusamon aluelle. SYTYKE-hankkeen ansioksi voidaan ainakin osittain ottaa myös se, että osa kesällä 2009 Demolaprojektissa työskennelleistä opiskelijoista pestattiin talvella TAMKin Neloskierre-hankkeeseen. Yhteistyössä GoTampereen ja yrittäjien kanssa syntyi aloitettu viikko-ohjelma, josta on luvassa tulevalle talvikaudelle uusi versio. 3

4 HANKKEEN TAUSTA JA VALMISTELUT: Seitsemisen Helvetinjärven matkailualueen yritystoimintaympäristön kehittämishanke syntyi tarpeeseen jatkaa Metsähallituksen Seitsemisen Helvetinjärven luontomatkailusuunnitelma -hankkeen ( ) tuottamien luontomatkailun linjauksien ja strategisten tavoitteiden toteuttamista kansallispuistoja laajemmalla matkailualueella. Aluekokonaisuuden muodostavat Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat, Ylöjärven kaupunki ja sitä kautta Tampereen kaupunkiseutu. SYTYKE-hankesuunnitelman laativat yhteistyössä Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (projektipäällikkö Erkki Kelloniemi) ja Metsähallitus (puistonjohtaja Tuula Peltonen). Aloitteen tekijänä Pirkanmaan ammattikorkeakoulu koordinoi hankevalmistelun, otti tehtäväkseen hankkeen hakemisen, hallinnoimisen ja toteuttamisen. Vuoden 2008 aikana hankevalmisteluihin osallistuivat aktiivisesti alueen matkailuyritykset, kunnat, seutukunnat sekä eri matkailutoimijat. Luontomatkailu oli ollut useasti esillä eri selvityksissä ja kyselyissä. Seitsemisen Helvetinjärven kansallispuistojen kävijätutkimukset vahvistivat alueen olevan valtakunnallisestikin virkistyskäyttäjien tuntema ja suosima käyntikohde. Ns. Paltilan raportissa todettiin, että kansallispuistojen tarjoamia mahdollisuuksia ja luontomatkailua kokonaisuudessaan ei ole riittävästi huomioitu maakunnan keskeisenä vetovoimatekijänä. Hankkeen valmistelujen aikana julkaistiin myös Pirkanmaan elämystalous -hankkeen sidosryhmäkysely. Alustavissa selvityksissä alueen eri toimijat suhtautuivat myönteisesti Seitsemisen Helvetinjärven alueen kehittämiseen luonto- ja kulttuurimatkailualueena. Matkailualuetason yhteisten kehittämistoimien haasteena, mutta myös vahvuutena nähtiin aluekokonaisuuden laajuus ja monipuolisuus, sijainti sekä toimijoiden yhteistyöperinteet ja paikalliskulttuuriset eroavuudet. Kartoituksissa alueella toimivat yrittäjät ilmaisivat halukkuutensa osallistua luontomatkailun kehittämiseen yhteistyössä Metsähallituksen, kuntien ja matkailutoimijoiden kanssa. Yrittäjien toivomuksena oli, että SYTYKE-hankkeessa luontomatkailutarjonnan kehittäminen kytkettäisiin Tampereen vetovoimatekijöihin. Aiempiin kokemuksiinsa vedoten yrittäjät katsoivat, että hankkeen kehittämistavoitteita visioineen ei voida toteuttaa pelkästään yritysten tuotteita ja palveluita kehittämällä. Vetovoimatekijöiden tuotteistami- 4

5 nen, verkostoyhteistyö, alueen tarjoamat tukipalvelut sekä matkailualueen imago ja saavutettavuus tulee nähdä kokonaisuutena, joka edellyttää pitkäjänteistä kehittämistoimintaa, sen pysyvää koordinointia, kaikkien toimijoiden panostusta ja sitoutumista. SYTYKE-hankkeen toteuttaminen varmistui, kun Pirkanmaan liitto myönsi hankkeen perusrahoituksen maakunnan kehittämisrahasta. Hankkeen kuntarahoitukseen osallistuivat Ikaalisten kaupunki, Ylöjärven kaupunki, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen rahoituspäätöksessä (Pirkanmaan liitto, Maakuntahallitus ) aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie toteaa SYTYKE-hankkeen vievän konkreettisella tasolla eteenpäin luontomatkailun systemaattista kehittämistä Seitsemisen - Helvetinjärven alueella luoden edellytyksiä luontomatkailuun liittyvien mahdollisuuksien mittavammalle hyödyntämiselle. Strategisesta näkökulmasta hanke tukee monissa maakunnan kehittämistä koskevissa linjauksissa todettuja tavoitteita. Maakuntaohjelmassa on todettu muun muassa, että luontomatkailun kehittämistä ja hyödyntämistä on tehostettava osana maaseudun yhdyskuntarakenteen vahvistamista. Myös Pirkanmaan maaseutustrategiassa on yritystoiminnan kehittämiseen liittyen todettu Pirkanmaalla olevan hyvät edellytykset luontomatkailun kehittämiseen esimerkiksi kansallispuistoihin tukeutumalla. Maakuntakaavassa Seitsemisen Helvetinjärven alue on merkitty luontomatkailun kehittämisen kohdealueeksi. Hankehenkilöstön valinta ja fasiliteetit Seitsemisen Helvetinjärven matkailualueen yritystoimintaympäristön kehittämishanke käynnistyi välittömästi Maakuntahallituksen tekemän rahoituspäätöksen jälkeen. Hankkeen kokopäivätoimiseksi projektipäälliköksi palkattiin hankkeen valmistelutyöstä vastannut projektikoordinaattori Erkki Kelloniemi. Osa-aikaiseksi projektisihteeriksi palkattiin alkaen suunnittelija, YTM Katja Kivikangas, joka oli osallistunut projektisuunnitelman työstämiseen alkaen. Hankkeen toimisto perustettiin Pirkanmaan ammattikorkeakoululle osoitteeseen Kuntokatu 4, Tampere. Hankkeen nimi, logo ja tiedotusmateriaali Hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä muokattiin tiivistelmä ja sen pohjalta rakennettiin 5

6 hankkeen esitemateriaali ja internetsivut ( Nimilyhennelmä SYTYKE johdettiin hankkeen virallisesta nimestä ja siitä johdettiin hankkeen logo. Nimilyhennelmä ja logo koettiin sidosryhmissä onnistuneina, selkeästi hankkeen sisältöä ja tavoitteita kuvaavina. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin monipuolisesti hankealueen matkailualan toimijoita ja asiantuntijoita. Ohjausryhmän kokoonpanon hyväksyivät päärahoittaja Pirkanmaan liitto ja hallinnoija Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy. Ohjausryhmän järjestäytymiskokous pidettiin Yhteyshenkilö Pirkanmaan liitto nimesi hankkeen yhteyshenkilöksi rahoitustarkastaja Mia Kangasniemen. Aloituspalaveri Hankkeen aloituspalaveri pidettiin Palaveriin osallistuivat Tiina Harala ja Mia Kangasniemi Pirkanmaan liitosta sekä Marja Syrjälä, Katja Kivikangas ja Erkki Kelloniemi Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta. Maksatusaikataulu Hankkeen maksatusaikatauluksi sovittiin Pirkanmaan liiton yhteyshenkilön Mia Kangasniemen kanssa seuraavat ajanjaksot: (maksatus syyskuussa 2009) (maksatus helmikuussa 2010) (maksatus kesäkuussa, kuitenkin viimeistään elokuussa 2010) 6

7 Toimintasuunnitelmat Hankesuunnitelmasta johdettu toimintasuunnitelma vaiheistettiin maksatusaikataulun mukaisesti kolmeen eri osaa seuraavasti: Vaihe 1 - Osallistavista toimintamuodoista (työpajat/roadshowt) sovitaan kohderyhmittäin - Hankesuunnitelman mukaiset selvitystyöt käynnistyvät - Benchmarking-matkan valmistelut käynnistyvät - Työpajojen toteutusaikataulu ja sisältösuunnitelmat laaditaan - Kehittämissuunnitelman valmistelutyöt käynnistyvät - Kohderyhmien sitoutuminen hankkeen tavoitteisiin saavutetaan Vaihe 2 - Kehittämissuunnitelman ja lähiajan toimenpideohjelman valmistelut käynnistyvät - Pysyvän yhteistyöryhmän malli syntyy (Demola-projekti) - Keskeisten toimijoiden sitoutuminen yhteistyöhön aluekokonaisuuden kehittämisessä saavutetaan - Selvitystyöt (opinnäytetyöt ym.) jatkuvat - Alueellisia työpajoja ja roadshowta toteutetaan - Benchmarking-matka Kuusamoon järjestetään Vaihe 3 - Kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma valmistuvat - Pysyvä yhteistyöryhmä (kehittämiskeskus) perustetaan - Alueellisia työpajoja ja roadshowta toteutetaan - Päätösseminaari valmistellaan ja toteutetaan Rahoittajille ja sidosryhmille raportoidaan - Hanke päättyy Ohjausryhmän kokous järjestetään Jatkotoimenpiteet käynnistyvät 7

8 HANKKEEN KESKEISET TOTEUTETUT TOIMENPITEET: Tiedotus ja viestintä Hankkeen aikana operatiivinen tiedotus eli tilaisuuksien ja työpajojen markkinointimateriaali toimitettiin kohderyhmille pääasiassa sähköpostilla. Lisäksi alueellisista työpajoista tiedottivat hankkeeseen osallistuneet yhteistyötahot omia kanaviaan käyttäen. Ohjausryhmän kokoukset kutsuttiin koolle kirjeitse. Valtaosa hankesuunnitelmassa mainituista kohderyhmistä; yritykset, matkailualan alueelliset ja valtakunnalliset asiantuntijat ja kehittäjät tavoitettiin sähköpostein sekä hanketyöntekijöiden vierailujen, seminaarien, työpajojen ja eri tilaisuuksien yhteydessä. Näiden tilaisuuksien kautta SYTYKE-hanke kutsuttiin muun muassa MEKin valtakunnalliseen Outdoors Finland -koordinointihankkeeseen ja se listattiin myös Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden strategia :n toteuttajaluetteloon. Alueen lehdistössä (Aamulehti, Ylöjärven Uutiset, Kurun Lehti, Pohjois-Satakunta, Vekkari, Kyläkapula) julkaistiin haastatteluja, artikkeleita sekä juttuja hankkeen toimenpiteistä. Hankkeen hallinnoijan (PIRAMK/TAMK) sisäisessä tiedotuksessa ja viestinnässä hankkeen sisältöä, tavoitteita ja toimintaa on esitelty muun muassa PIRAMKin Spirit-lehdessä, PIRAMKin ja TAMKin yhteisessä It takes 2 to TAMK -julkaisussa sekä TAMKin TAMK Nyt -tiedotteissa. Pirkanmaan maakuntakorkeakoulun internetsivuilla ja tiedotelehdessä hanke on ollut esillä eri yhteyksissä. Hankkeen tärkeimmät yhteistyötahot ovat julkaisseet myös omilla internetsivuillaan hankkeen tiedotteita. Tiedotustilaisuus Seitsemisen luontokeskuksessa Tilaisuuteen osallistui Ylöjärven, Hämeenkyrön ja Ikaalisten alueilla toimivia matkailuyrittäjiä ja muita matkailutoimijoita. Tilaisuudessa keskusteltiin Metsähallituksen ja yrittäjien yhteistyöstä, Metsähallituksen tarjoamista mahdollisuuksista sekä SYTYKE-hankkeen Kuusamoon suuntautuneen benchmarking-matkan annista. Esitelmät aiheista pitivät puistonjohtaja Tuula Peltonen ja projektipäällikkö Erkki Kelloniemi. Tilaisuudessa päätettiin jatkaa yhteisiä alueellisia tapaamisia SYTYKE-hankkeessa. 8

9 Demola-projektin tiedotustilaisuus Työväenmuseo Werstaalla Hyvinvointia luonnosta niin, että luontokin voi hyvin - Sustainable business environment - konseptin esittelytilaisuuteen osallistui kaikkiaan noin 75 henkilöä. Yhteistyöpalaverit eri toimijoiden kanssa Hankkeen päätyömuotona oli käydä jatkuvaa vuoropuhelua alueen eri toimijoiden kanssa ja tavoittaa mahdollisimman monia erilaisia kohderyhmiä. Yhteistyöpalavereissa käytiin keskustelua hankkeen tavoitteista, kuultiin toimijoiden tarpeita ja toiveita sekä kirjattiin ylös hankkeen tavoitteiden ja toteuttamisen kannalta oleellinen tieto. Tärkeimmät palaverit, joihin osallistui kaiken kaikkiaan kymmeniä ihmisiä pidettiin seuraavasti: Metsähallitus , Ylöjärven Uutiset -lehti/seitseminen , GoTampere Oy , Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry/mänttä , Pukkilan leirikeskus/visuvesi , Luoteis-Pirkanmaan seutukunta/hämeenkyrö , Ylöjärven Yrityspalvelu Oy , Eräkarkku , Pirkan Kylät ry/hämeenkyrö , Demola-projekti , Terveyttä Metsästä -tutkimushanke Metla/Parkano , Maakuntakorkeakoulu , Tampereen kaupunkikehitysryhmä/kari Kankaala , Pirkanmaan maastoreittipooli ry & Snowconnection -hanke & Ruoveden kunta , Hankesenssit/Varalan urheiluopisto , Demola-projekti , Demola-projekti , Demola-projekti , Pirkanmaan maastoreittipooli ry , Metsähallitus/Tuula Peltonen , Demola-projekti , Pirkanmaan maastoreittipooli ry , Metsästyspuistopalaveri , Ruoveden Elinkeinopalveluiden & Metsähallituksen & SYTYKE-hankkeen palaveri/ruovesi , Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy/Ikaalinen , Metsästyspuistopalaveri , Pirkanmaan maastoreittipooli ry , Metsästyspuistopalaveri , Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismalli -hankkeen suunnittelupalaveri/tuusula , Metsähallituksen & Ikaalisten Nouseva Voima ry:n ja SYTYKE-hankkeen palaveri/jämijärvi , E.A.T. Tampere , Pyöräilyreitistöhankepalaveri , Tredea Oy & GoTampere Oy & Tampe- 9

10 reen kauppakamari & Pirkanmaan Yrittäjät ry, Hiking Travel, Hit Ky & Metsähallitus & TAMK & SYTYKE-hanke , Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismalli - hankkeen suunnittelupalaveri/helsinki , MEKin Outdoors Finland - koordinointihanke , Maisematien matkailuhankepalaveri/hämeenkyrö , Reitistöpalaveri , Ekointernet Oy Ab , ELY-keskus , Pirkanmaan liitto , PoKo ry/mänttä , Ikaalisten kaupunki & Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy & TAMK & SYTYKE-hanke/Ikaalinen , Tredea Oy , Sappeen matkailukeskus & Kaakkois-Pirkanmaan Yrityspalvelukeskus & SY- TYKE-hanke/Pälkäne , Ikaalisten kaupunginhallitus/ikaalinen , Metsähallitus & SYTYKE-hanke/Seitseminen , Tmi Puuristella & SYTYKEhanke/Seitseminen , Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismalli - hankkeen suunnittelupalaveri Selvitystyöt Demola-projektin selvitystyö Hyvinvointia luonnosta niin, että luontokin voi hyvin Sustainable business environment -konseptin kehittäminen oli PIRAMKin tilaustyö ja se valmistui syyskuussa Opiskelijaprojektin tuotoksena syntyi laaja ja monialainen selvitystyöaineisto ja kuvaus kehittämiskeskuskonseptista. Sustainable business environment -konseptia voidaan pitää kautta aikojen merkittävimpänä opiskelijaprojektin tuotoksena luontomatkailun kehittämisen saralla Pirkanmaalla. Demola-projektin tuotosta jatkokehitetään TAMKin Neloskierre-hankkeessa. Päätavoitteena on muun muassa palvelujen muotoilutyökalujen kehittäminen. Työkalut otetaan käyttöön ja edelleen kehitettäväksi Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskuksessa sekä yrityksissä ja yritysverkostoissa. Vihreä Sydän Matkailu Oy:n nimenkäyttöoikeutta koskeva selvitys (Arto Pirttilahti ja Erkki Kelloniemi) johti Vihreä Sydän -tuotemerkin luovuttamiseen SYTYKE-hankkeelle. Luovutus tapahtui Ylä-Pirkanmaan työpajan yhteydessä Virtain kaupunginjohtajan Tapani Leppäsen toimesta. Hankkeen tehtäväksi annettiin välittää tuotemerkin käyttöoikeus perusteilla olleelle Ylöjärven yritysverkostolle. Yritysverkosto otti Vihreä Sydän Green Heart -nimen käyttöönsä keväällä 2010 alkaneessa markkinointi- ja tuotekehityshankkeessaan. Hankkeen internetsivut löytyvät osoitteesta 10

11 Opinnäytetyö Hankkeessa valmistui joulukuussa 2009 Heidi Linnakaaren TAMKissa tekemä tutkintotyö Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen laatujärjestelmien ja yhteistyösopimusten avulla Seitsemisen ja Helvetinjärven alueella. Työpajat SYTYKE-hankkeen ja Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy:n työpaja Ikaalisissa (osallistujia 27 kpl) SYTYKE-hankkeen ja elinkeinoyhtiöiden työpaja PIRAMKissa (osallistujia 8 kpl) SYTYKE-hankkeen ja Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n työpaja Ylöjärvellä (osallistujia 22 kpl) SYTYKE-työpaja Jämillä (osallistujia 14 kpl) Ylä-Pirkanmaan työpaja Ruovedellä (osallistujia 24 kpl) Roadshowt Ylöjärven matkailun roadshow (osallistujia n. 21 kpl) Vihreä Sydän -yritysverkoston roadshow (osallistujia n. 25) Benchmarking-matka Kuusamoon osallistujia 18 kpl Raportit: - Anna Kurronen: Miten Ruka-Kuusamosta tuli Ruka-Kuusamo: kuvaus strategiaprosessista, jonka alueen toimijat ovat käyneet läpi. - Katja Kivikangas: SYTYKE-hankkeen benchmarking-matka Oulanka-Ruka- Kuusamon alueelle Erkki Kelloniemi, Katja Kivikangas & Anna Kurronen: SYTYKE-hanke. Kuusamo-benchmarkingraportti. 11

12 SYTYKE-hankkeen päätösseminaari SYTYKE-hankkeen päätösseminaari järjestettiin Urkin Piilopirtillä Hämeenkyrön Pinsiössä. Seminaarin ensimmäisen osan esityksissä käsiteltiin matkailun kysynnän muutoksia ja toisen osan esitykset keskittyivät matkailun tarjonnassa tapahtuviin muutoksiin. Seminaariesitykset löytyvät hankkeen internetsivuilta. Osallistujia seminaariin oli ilmoittautunut 82 kpl. Muut seminaarit ja tilaisuudet, joihin projektihenkilökunta osallistui Valtakunnallinen hyvinvointimatkailuseminaari Holiday Club Tampereen kylpylässä. Osallistujat: Erkki Kelloniemi ja Katja Kivikangas Elämystalouden strategia -työpaja Tampere-talossa. Osallistujat: Erkki Kelloniemi ja Katja Kivikangas Metsien virkistyskäyttö -seminaari Evolla. Osallistujat: Erkki Kelloniemi ja Katja Kivikangas Elvyttävien ympäristöjen terveysvaikutukset -luentotilaisuus Nokialla. Osallistuja: Katja Kivikangas Terveysmatkailu-seminaari ja TEMin Matkailun ajankohtaisseminaari Helsingissä. Osallistuja: Erkki Kelloniemi. Terveysmatkailu-seminaarissa käsiteltiin kansainvälistä terveysmatkailua ja Suomen mahdollisuuksia, potentiaalisia yhteistyökumppaneita sekä markkinoita. Matkailun ajankohtaisseminaarin puheenvuoroissa keskityttiin teemaan liittyvästi Suomen matkailun toimintaympäristöön, matkailualan tilanteeseen sekä tutkimus- ja kehitysstrategiaa koskeviin aiheisiin. Koveron 150-vuotisjuhlat Seitsemisen kansallispuistossa. Osallistuja: Katja Kivikangas Tampereen kauppakamarin syysseminaari Valkeakoskella. Osallistuja: Erkki Kelloniemi. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa valmisteluvaiheessa ollutta Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden strategialuonnosta ( ). Seminaaria hallitsi erityisesti keskustelu Pirkanmaan elinkeinojen kehittämistoiminnan johtajuudesta, alueen mahdollisuuksista, näkyvyydestä ja brändistä. 12

13 Terveyttä Metsästä -tutkimushankkeen seminaari Parkanossa. Osallistujat: Erkki Kelloniemi ja Katja Kivikangas. Psykologian professori, dosentti Kalevi Korpelan tutkimusprojekteissa tuotetaan tietoa muun muassa erilaisten elpymisympäristöjen vaikutuksista stressistä vapautumiseen. Korpelan mukaan luontokohteet antavat nopeamman ja pitkäkestoisemman elpymisvasteen kuin kaupunkiympäristöt. Ikaalisiin ja Seitsemisen kansallispuistoon vuoden 2010 aikana avattavien teemapolkujen (Voimametsä ja Runokangas) käyttäjäkokemuksia voidaan hyödyntää vapaa-ajan matkailutuotteiden ja -palveluiden sisällön kehittämisessä. Teemapolkujen ja Korpelan tutkimusprojektien tuottamaa uutta tutkimustietoa elpymisympäristöistä voidaan hyödyntää laajemminkin Pirkanmaan hyvinvointimatkailun klusterissa esimerkiksi työkykyä (TYKY) ja työhyvinvointia (TYHY) edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ja Matkailun teemaryhmän yhteinen keskustelu- ja infotilaisuus Helsingissä. Osallistujat: Erkki Kelloniemi ja Katja Kivikangas TEKESin Vapaa-ajan palvelut - ja Sapuska -ohjelmien yhteinen vuosiseminaari Helsingissä. Osallistuja: Katja Kivikangas Tutkittua tietoa matkailun kehittämisen tueksi -seminaari Savonlinnassa. Osallistuja: Katja Kivikangas Pirkanmaan elämystalouden info- ja keskustelutilaisuus Tamperetalossa. Osallistujat: Erkki Kelloniemi ja Katja Kivikangas Teiskoon vai Thaimaahan? Keskustelutilaisuus kestävästä matkailusta Tampereen kaupunginkirjasto Metsossa Osallistuja: Katja Kivikangas Designing Slow Life -konferenssi Lahdessa. Osallistuja: Katja Kivikangas Kansainvälisen Destination Analysis -opiskelijaprojektin tulosten esittelytilaisuus TAMKin Ikaalisten toimipisteessä. Osallistuja: Katja Kivikangas Creative Lapland ajankohtaisseminaari Rovaniemellä. Osallistujat: Katja Kivikangas ja Julia Sergeeva 13

14 HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Kestävä matkailu Pirkanmaan vientituotteeksi SYTYKE-hankkeessa pohdittiin, kuinka Seitsemisen Helvetinjärven matkailualueesta saadaan vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti kiinnostava ja valtakunnallisesti tunnettu kestävän luontomatkailun kärkikohde Pirkanmaalla. Hankkeen aikana kypsyi ajatus luontomatkailun kytkemisestä laajempaan hyvinvointimatkailun kokonaisuuteen. Siihen kuuluu myös uutena mahdollisuutena terveysmatkailu. Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden strategiassa ( ) puhutaankin hyvinvointimatkailun kansainvälisesti kilpailukykyisen klusterin luomisesta. SYTYKE-hanke tuotti kehittämissuunnitelman, toimenpideohjelman ja Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus -konseptin synnytettävälle keskittymälle. Keskeisenä Pirkanmaan matkailun kehittämishaasteena on erilaistaa alue matkailijoiden mielikuvissa, tehdä aidoista vetovoimatekijöistä ja osaamisista hyvinvointimatkailuun profiloituja vientituotteita ja palveluita sekä luoda edellytykset menestyvälle hyvinvointiyrittäjyydelle. Vihreä Sydän -hyvinvointimatkailualue SYTYKE-hankkeen aikana osallistujien keskuudessa on vahvistunut usko siihen, että maakunnan luonto-, maaseutu- ja kaupunkikohteet ovat matkailullisesti arvokkaita ja vetovoimaisia, ja että niihin voidaan tukeutua menestyvän liiketoiminnan kehittämisessä. Seitsemisen Helvetinjärven alueesta on mahdollisuus kehittää Etelä-Suomen merkittävin hyvinvointimatkailuun profiloitunut matkailualue. Tähän keskusalueeseen kytkeytyvästi tullaan kehittämään muun muassa erilaisia reitistöjä sekä niiden varsille tarvittavia palveluja. Metsähallituksen luontopalvelut keskittyy jatkossa suojelualueilla tapahtuvan matkailutoiminnan tukemiseen asiantuntijapalveluilla. Yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia muun muassa infrastruktuurin hoitamisessa ja palveluiden tuottamisessa. Matkailualue käsittää koko pohjoisen Pirkanmaan, mukaan lukien Tampereen keskusseutu. Tällä alueella on osaavaa yritystoimintaa, joka on verkostoitumassa alueellisissa keskittymissä. SYTYKE-hankkeen yhtenä tuloksena syntyi yli 20 yrityksen muodostama Vihreä Sydän - verkosto. Ensi vaiheessa verkoston tavoitteena on saavuttaa lähimarkkinat ja tulevaisuudessa suuntautua kansainvälisille markkinoille. 14

15 Luvassa monipuolista hanketoimintaa SYTYKE-hankkeen tuloksena käynnistetään kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi useiden eri kehittämishankkeiden valmistelutyöt. Alueella kymmenen vuotta jatkunut reitistöjen rakentamistyö saatetaan loppuun Ulkoilureitistöjen rakentamistöiden koordinointihankkeella, joka käynnistyy keväällä 2010 ja kestää vuoden 2012 kevääseen. Hankkeen päärahoittaja on Pirkanmaan ELY-keskus. Hanke on suuruudeltaan noin euroa ja koordinoitavien rakennushankkeiden yhteissumma on noin euroa. TAMK on mukana yhteistyössä suunnittelemassa JAMKin, VAMKin ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismallin rakentamishanketta. Hankkeen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2010 syksyllä. SYTYKE-hanke rakensi myös yhteistyösuhteet Matkailun edistämiskeskuksen toteuttaman Outdoors Finland -aktiviteettien kansallisen koordinointihankkeen kanssa. Tavoitteena on rakentaa Seitsemisen Helvetinjärven matkailualueen ja koko Pirkanmaan kattava alueellinen Outdoors -hanke, jossa luokitellaan erilaiset reitistöt sekä tuotetaan kartta ja GPS-retkipalveluita. Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskuksen perustaminen SYTYKE-hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuottaa alueelle pysyvä kehittämistoiminnan koordinaatiota hoitava yhteistyöryhmä. Demola-opiskelijaprojekti kehitti ajatusta yhteistyöryhmän korvaavasta kehittämiskeskuksesta kesällä 2009 ja synnytti keskusta koskevan konseptin. TAMK on kevään 2010 aikana valmistellut yhdessä matkailualan toimijoiden kanssa hankkeen, jonka tarkoituksena on rakentaa Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus. Keskus tulee jatkossa olemaan luonnollinen osa TAMKin toimintaa. Sen yhtenä tehtävänä on toimia matkailijalle maakunnallisena porttina erilaisiin matkailuympäristöihin, mukaan lukien kaupunkiluonto, kylämaisemat, vesistöt ja kansallispuistot. Keskus toimii samalla käyttäjälähtöisesti yhteistyöalustana yrityksille, alan toimijoille ja opetukselle. Sen tehtävänä on luoda edellytyksiä hyvinvointiyrittäjyydelle ja matkailutoimialan kansainvälistymiselle. Opinnäytetyöt ja alan perustutkimus työkaluina PIRAMKin ja TAMKin eri koulutusohjelmat hyödynsivät SYTYKE-hanketta mm. opinnäytetöiden ja erilaisten selvitystöiden kautta. Tuleva Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus sisältää ajatuksen opetustoimintaa tukevien oppimisympäristöjen kehittämisestä. Aitoina 15

16 oppimisympäristöinä toimivat muun muassa t&k-hankkeet sekä yritykset ja niiden muodostamat verkostot. Opinnäytetyöt on tarkoitus kytkeä entistä lähemmäs elävää elämää. Tätä kautta on mahdollisuus luoda matkailutoimialalle uutta tietoa ja soveltaa sitä käytäntöön. KUVAUS HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA, VAIKUTUKSISTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN KANNALTA, TIETOYHTEISKUNTAVAIKUTUKSISTA (täytetään loppuraportoinnin yhteydessä) SYTYKE-hanke rakentui tavoitteiltaan kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseen matkailun toimialalla. Kestävyyden elementtejä ovat sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen. Hankkeen toteutusaikana osallistujien tietoisuus Seitsemisen - Helvetinjärven matkailualueeseen sisältyvistä suojeluarvoista ja alueen kestävän käytön hyödyistä lisääntyi. Tämä ilmenee Metsähallituksen ja alueen yrittäjien yhteistyösopimusten määrällisenä kasvuna. Hankkeen aikana vahvistunut yrittäjien, kuntien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö eri alueiden välillä sekä Tampereen keskusseudun kanssa lisäsi taajamien ja maaseudun vuorovaikutusta. Yritysten keskinäinen verkostoituminen lisäsi aluetason yhteistyötä, joka pitkällä aikavälillä lisää tuotantoresurssien yhteiskäyttöä muun muassa Vihreä Sydän - yritysverkostossa kehitteillä olevan viikko-ohjelman puitteissa. Hankkeen toimesta luotiin edellytykset kehittää kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismalli alueen yrityksille. 16

17 OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA (täytetään loppuraportoinnin yhteydessä) 17

18 HANKKEEN HYÖDYNTÄMINEN JATKOSSA, JATKOTOIMENPITEET JA TOTEUTUSVASTUU (loppuraportissa selvitys siitä, MITEN JA MILLÄ RESURSSEILLA HANKKEESSA TUETTUA/ ALKUUN SAATUA TOIMINTAA ON TARKOITUS JATKAA) Hankkeen tuloksena syntynyttä kehittämissuunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan toimenpideohjelmalla, johon on Tampereen ammattikorkeakoulun toimesta, yhdessä kumppaneiden kanssa valmisteilla useita tutkimus- ja kehittämishankkeita. Kehittämissuunnitelmassa esitetään Seitsemisen - Helvetinjärven matkailualueen tulevan kehittämistoiminnan keskittämistä kansallispuisto- ja suojelualueiden halki kulkevaan Pirkan Taival -reitistöön. Tähän keskusreitistöön voidaan kytkeä eri matkailukeskittymiä yhdistävänä verkostona pohjoisen Pirkanmaan alueelle rakenteilla oleva, noin 650 kilometrin pituinen ulkoilureitistö. Potentiaalina Pirkan Taival -keskusreitistö erilaisine luonto- ja kulttuurikohteineen muodostaa Etelä-Suomessa kansainvälisestikin merkittävän matkailullisen keskittymän, jota kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Pirkan Taival - reitti alkaa Tampereen Pyynikiltä ja jatkuu Ylöjärven, Ikaalisten, Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen kautta Ruovedelle ja Virroille. Reitistöön kytkeytyvät myös Hämeenkyrö, Parkano, Kihniö ja Mänttä-Vilppula. Ulkoilureitistöjen rakentamistöiden koordinointihankkeessa ( ) toteutetaan eri rakentamiskohteet. Hankkeiden kokonaissumma on noin euroa. Tampereen ammattikorkeakoulu tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa alueen matkailuyrityksille kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismallin. Ensivaiheessa vuosina toteutetaan tutkimushanke. Toisessa vaiheessa toteutetaan yritysryhmähankkeita, joissa liiketoimintamallia ryhdytään toteuttamaan käytännössä. Tampereen ammattikorkeakoulu on valmistellut yhteistyössä alueen yritysten, Vihreä Sydän -yritysverkoston, Finn-Medi Tutkimus Oy:n, elinkeinoyhtiö Tredea Oy:n, Ikaalisten kaupungin ja Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n kanssa Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus -hankkeen ( ). Hankkeessa perustettava kehittämiskeskus tarjoaa tuoteja palvelukehittämisen asiantuntijapalveluja sekä koulutuspalveluja pk-yrityksille sekä toimii verkostoyhteistyön koordinoijana. TAMK perustaa Ikaalisten yksikköönsä yrittäjyyteen tähtäävän hyvinvointimatkailun erikoitumisopinnot -koulutusohjelman, joka aloittaa syksyllä

19 HANKKEESSA TUOTETTU MATERIAALI TOTEUTUSAIKANA 2) (CD-ROM-levyt, Internet-sivut, julkaisut, markkinointiesitteet tai muut esitteet, seminaariaineistot, videot jne.) Tuotettu materiaali Kustannus Internetsivut suomeksi ja englanniksi ( Hankkeen sisällöstä kertovat värikopiotulosteet (toimineet hankkeen esitteenä) Työpajojen ja päätösseminaarin ohjelmamateriaalit Päätösseminaarin esitykset (löytyvät hankkeen internetsivuilta) Lehtihaastattelut ja hankkeen toimenpiteistä julkaistut artikkelit ja jutut 1) Hankkeen tuottamasta keskeisestä materiaalista on toimitettava aina yksi näytekappale Pirkanmaan liittoon hankkeen yhteyshenkilölle. Internet-sivujen osalta on ilmoitettava osoite. Hankkeessa ei ole tuotettu em. materiaaleja toteutusaikana HANKKEEN MÄÄRÄLLISET TYÖPAIKKATULOKSET (H= HANKEHAKEMUKSESSA MAINITTU, T= TO- TEUTUNUT), KPL-MÄÄRÄ (erillisellä liitteellä yksilöitävä y-tunnuksittain se yritys/ ne yritykset, joihin tässä ilmoitetut työpaikat ovat syntyneet) Uudet miestyöpaikat 0 0 Uudet naistyöpaikat 0 0 Uudet työpaikat yhteensä 0 0 H T HANKKEEN MUUT TULOKSET (erillisellä liitteellä yksilöitävä y-tunnuksittain uudet yritykset ja tuetut yritykset) Indikaattori H T Uusien yritysten lukumäärä 0 0 Naisyrittäjien lukumäärä 0 0 Tuettujen yritysten lukumäärä 0 0 Hankkeessa mukana olevien 0 0 yritysten lukumäärä Koulutettavien/koulutettujen määrä

20 KESKEISET ONGELMAT HANKKEEN TOTEUTTAMISESSA - Lyhyt hankeaika suhteessa tavoitteisiin ja sisältöön. - Kehittämissuunnitelman tuottamisessa tarvittavan tutkimustiedon hajanaisuus. - Aluekokonaisuuden laajuus ja yhtenäisen aluetietoisuuden puuttuminen. - Seitsemisen - Helvetinjärven matkailualueen mahdollisuuksien hyödyntämisen vähyys ja mahdollisuuksien aliarvostaminen alalla. - Aluekokonaisuuden toimijoiden välisen yhteistyöperinteen heikkous. - Pitkän tähtäimen maakunnallisen matkailuelinkeinojen kehittämisohjelman puuttuminen. - Epäonnistumisten aiheuttama pessimismi kehittämishankkeiden vaikuttavuuteen. - Hankkeen resurssien vähyys suhteessa toimenpiteiden vaativuuteen ja määrään. Tampere Paikka ja päiväys Allekirjoitus Liitteet: kpl 20