Lähihoitaja. vahvuutena monialaisuus. JHL:n opas työpaikoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähihoitaja. vahvuutena monialaisuus. JHL:n opas työpaikoille"

Transkriptio

1 Lähihoitaja vahvuutena monialaisuus JHL:n opas työpaikoille

2 2 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sisällysluettelo Lukijalle Ammattina lähihoito Lähihoitajan toimintaympäristö Lähihoitajat tulivat Lähihoitajan ammattitaito Lähihoitajan työtä ohjaavia eettisiä periaatteita Sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuusehdot Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Kelpoisuusvaatimukset lähihoitajan tehtävään Lähihoitajatutkinnon rekisteröinti ja sen merkitys Lääkkeiden anto-oikeus Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaus ja valvonta Lähihoitajan työsuhteen ehdoista Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Valtion virka- ja työehtosopimus Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Palvelulaitosten työantajayhdistyksen (PTY) työehtosopimus Työsuhteeseen liittyvissä epäselvyyksissä toimi näin Työhyvinvointi Työsuojelu työpaikalla Työn kuormittavuus Ergonomia, henkilönostot ja -siirrot Väkivaltariskien hallinta Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä toimi näin Oman työn hallinta Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnantajan täydennyskoulutusvelvoite Työnohjaus ammatillisen kasvun tukena

3 Lähihoitajan opas 3 Työnohjauksen työskentelymuodot Yhteistoiminta työpaikalla Ulkomaille töihin ja työnhakuun Europassi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sinun liittosi lähihoitaja Lähteet ja lisätietoa JHL:n jäsenedut Hyvää palvelua kaikkialla Suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n aluetoimistot:

4 4 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL C-sarja Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL Ammatillisen edunvalvonnan tiimi Oppaan kirjoittajat: Katajisto Marjo, Kinnunen Tuija, Koivuniemi Minna, Koskinen Kirsti, Leiqvist Raili, Mironen Anne, Parviainen Kaijamaija, Pirttijärvi Minna, Tuomi Taina, Vehovaara Riitta, Väli-Heikkilä Ritva Yliopistonpaino, Helsinki 05/2006 ISBN ISNN

5 Lähihoitajan opas 5 Lukijalle Lähihoidon ammattilaisia tarvitaan työmarkkinoilla entistä enemmän, jotta myös tilapäistä tai pitkäaikaista hoivaa, huolenpitoa ja ohjausta tarvitsevat ihmiset voisivat elää hyvää elämää. Palvelutarpeet kasvavat erityisesti vanhusten laitoshoidossa, kotipalveluissa ja palveluasumisessa. Osaajista kilpaillaan jo nyt. Lähihoidon ammattilaisena ansaitset työtehtäviesi vaativuutta ja osaamistasi vastaavat työehdot sekä turvallisen ja kannustavan työympäristön. Etuja ei saavuteta tunteilemalla, vaan neuvottelemalla ja sopimalla. Siihen tarvitaan vahvaa tahtoa, yhteistyötä ja ammattiliiton osaavia edunvalvojia. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on maan suurin ammattiliitto. Meillä on kattava aluetoimisto- ja luottamusmiesverkosto. Liittoomme voivat liittyä niin kunnallisella kuin yksityisillä aloilla työskentelevät lähihoidon ammattilaiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinnon suorittaneet ovatkin JHL:n suurimpia jäsenryhmiä. Lähihoitajan perustutkinto antaa laaja-alaisuudessaan sinulle hyvät edellytykset siirtyä sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävästä tai työyksiköstä toiseen. Erityisesti vanhustyöhön tullaan usein muiden työtehtävien kautta. Liittomme on tukenut lähihoitajien jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia vaikuttamalla alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehittämiseen aikuisten näyttötutkintoina. Olemme niin ikään vaikuttaneet työnantajan täydennyskoulutusvelvollisuuden saamiseen terveyden- ja sosiaalihuollon koko henkilöstölle sekä siihen, että lähihoitajien osaaminen saataisiin työpaikoilla täyteen käyttöön. Lähihoitajan ammatin perusosaamiseen kuuluu suunnitelmallinen työprosessin hallinta. Koulutus auttaa ihmistä arvioimaan työkäytäntöjen järkevyyttä ja kehittämään jatkuvasti entistä sujuvampia ratkaisuja. Ammattiosaaja on samalla paras oman työnsä kehittäjä. Palveluiden käyttäjät, veronmaksajat ja työntekijät hyötyvät kaikki siitä, että jokainen työntekijä antaa oman osaamisensa palveluiden ja töiden organisoinnin parantamiseen. Tuloksellisuustalkoissa tarvitaan jokaisen panosta - hierarkiat tai vanhat käytännöt ylittäen. Tälle kehittämistyölle pitäisi antaa työyhteisöissä aikaa ja siitä pitäisi ihmisiä palkita. Ammatillisuus on myös sellaista tervettä itsekkyyttä, joka varmistaa oman jaksamisesi ja varjelee vääränlaiselta vastuunottamiselta. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on oman työkyvyn ja kunnon huoltamista. Jos ohittaa omat tarpeensa, ei jaksa kovin kauan auttaa toisiakaan. Pidä siis huolta itsestäsi sinullakin on oikeus täysipainoiseen elämään. Tämän oppaan tarkoituksena on toimia työpaikoilla ensikäden tietolähteenä työhön, palvelussuhteen ehtoihin sekä työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä asioista. Oppaassa puhutaan lähihoitajista, koska se on nykyisin ainoa sosiaali- ja terveysalan toisen asteen hoitajakoulutus. Samat pelisäännöt koskevat kuitenkin lähihoitajien rinnalla työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan kouluasteen tutkinnon suorittaneita hoitajia. Toivon, että Lähihoitajan opas kuluu käytössä työpaikoilla. Tuire Santamäki-Vuori JHL:n puheenjohtaja

6 6 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto 1. Ammattina lähihoito Lähihoitajan toimintaympäristö Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiä tavoitteita ovat väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kasvatuksen tukeminen sekä turvallisuuden edellytysten luominen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa pääosin julkinen sektori ja sitä täydentävät yksityiset yritykset ja järjestöt. Nämä palvelut ovat terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä, sairauksien ja syrjäytymisenennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä kuntoutumisen tukemista. Lähtökohtana on ihmisen tarpeisiin perustuva hoito-, huolenpito- ja kasvatustyö ja siinä hoitajan ja asiakkaan tai potilaan välinen yhteistyösuhde. Keskeistä työssä on ihmisten omien voimavarojen tukeminen ja toimintakyvyn edistäminen. Suomalainen hyvinvointimalli rakentuu yhteisvastuullisuuden, tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden perustalle. Yhteisvastuullisuus toteutuu, kun jokainen aikuinen kansalainen maksaa tuloistaan ja varallisuudestaan veroja, joilla palveluja tuotetaan. Oikeudenmukaisuutta on se, että palveluja tuotetaan verovaroin ja kansalaisen maksaman veron suuruus riippuu hänen ansioistaan. Tasa-arvoisuus tarkoittaa jokaisen kansalaisen oikeutta samanlaisin ehdoin tiettyihin hyvinvointipalveluihin ja mahdollisuutta toimia täysipainoisesti yhteiskunnan jäsenenä. Siten tasa-arvoisuudella korostetaan myös sukupuolten välisiä yhtäläisiä oikeuksia. Sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointi turvataan valtiovallan toimenpitein. Yhteinen huoli sosiaali- ja terveyspalvelujen purkamisesta käynnisti vuosituhannen vaihteessa Suomessa useita valtionhallinnon, kuntia edustavan Kuntaliiton ja järjestöjen yhteisiä hankkeita, joiden tavoitteena oli hyvinvoinnin turvaaminen, mutta myös palvelujen priorisointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma ohjelmassa on lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisimmät kehittämistavoitteet ja niihin liittyvät tarkemmat toimenpidesuositukset. Tavoitteet ja toimenpidesuositukset koskevat ensisijassa kuntia ja ne ovat luonteeltaan suosituksia. Ohjelma sisältää myös valtionhallintoon kohdistuvia toimenpidesuosituksia, joiden tarkoituksena on tukea kuntien toimintaa. Ohjelma perustuu osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon edellisen ohjelmakauden aikana esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmassa on vahvistettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua kehittämistä. Palvelujen laadun turvaamiseksi ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto ja eri järjestöt laatineet suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon eri toiminta-aloille kuten ikääntyvien hoitoon ja palveluun, päihdetyöhön, vammaisten asumispalveluihin, apuvälinepalveluihin, mielenterveystyöhön, päihdepalveluihin ja kouluterveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveysalalle on tullut kuntatyönantajaa koskevat täydennyskoulutusvelvoitteensa ja molemmille aloilla on hyväksytty omat täydennyskoulutussuosituksensa.

7 Lähihoitajan opas 7 JHL on ollut aktiivisesti mukana näiden hankkeiden eteenpäin viemisessä ja tulosten arvioinnissa. Sosiaalialalle valmistellaan myös valtakunnallisia suosituksia henkilöstön tehtävärakenteesta ja mitoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän, jossa JHL on myös mukana, on määrä saada työnsä valmiiksi Miksi JHL on olemassa? Julkisen sektorin uudet tuotantomallit ovat suuri haaste työntekijöille. Palvelujen kilpailuttaminen, yksityistäminen sekä paikallisen ja talokohtaisen sopimisen lisääntyminen kasvattavat paikallisen edunvalvonnan merkitystä. Julkisella sektorilla joudutaan myös kehittämään uusia tuloksellisuutta palkitsevia palkkausmuotoja, joiden avulla kurotaan kiinni eroa yksityisen sektorin ansiokehitykseen ja palkkatasoon. JHL on olemassa julkisen alan palkansaajien joukkovoiman kasvattamiseksi ja vahvan paikallisen tason edunvalvonnan takia. Se vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja turvaa suomalaista sopimusjärjestelmää. Julkisen sektorin toimintaympäristön ja työelämän muutokset sekä uudet palvelutuotantomallit edellyttävät julkisen alan ammattilaisilta nykyistä kattavampaa järjestäytymistä. Vastuut pirstoutuvat julkisessa palvelutuotannossa. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet lisääntyvät ja yksityisten tuottajien muodostama verkosto laajenee. Verovaroin kustannettuja palveluja kilpailutetaan ja ostetaan yksityiseltä sektorilta. Muutoksissa tarvitaan vahva ammattiliitto, jonka tavoitteena on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen ja kehittäminen. JHL puolustaa niin julkisesti kuin yksityisesti tuotettujen hyvinvointipalvelujen tekijöitä. Lähihoitajat tulivat Hoidon ja hoivan ammattilaisilla on erilaisia tehtävänimikkeitä ja tutkintoja. Lähihoitajakoulutuksen myötä, 1990-luvun puolivälissä, päättyivät terveydenhuollosta meille kaikille tutut perushoitajan, apuhoitajan, lastenhoitajan, hammashoitajan, jalkojenhoitajan, kuntohoitajan, mielenterveyshoitajan ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan koulutukset. Samanaikaisesti päättyivät sosiaalialalta kehitysvammaistenhoitajan, kodinhoitajan ja päivähoitajan koulutukset. Lähihoitajatutkinto yhdisti terveydenhuollon ja sosiaalialan kouluasteen tutkinnot yhdeksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoksi. Syksyllä 1993 koulutus alkoi useassa oppilaitoksessa eri puolilla maata. Sen pituus peruskoulupohjaisena oli 2,5 vuotta. Vuonna 1999 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pituudeksi peruskoulupohjaisena tuli 120 opintoviikkoa (3 vuotta) ja samalla koulutusohjelmien (eriytyvien opintojen) kesto jatkui 20 opintoviikosta 40 opintoviikkoon (1 vuosi). Koulutukseen sisällytettiin vähintään 29 opintoviikkoa työssäoppimista. Vuonna 2001 hyväksyttiin nyt voimassa olevat tutkinnon perusteet. Samalla tarkennettiin koulutusohjelmia.

8 8 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen uutena elementtinä tulevat ammattiosaamisen näytöt. Ne ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteisessa koulutuksessa osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näytöt ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä mahdollisimman aidoissa työtilanteissa, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt eivät muuta nykyisin käytössä olevia arvioinnin kohteita ja kriteerejä, vaan opiskelijan arviointi perustuu edelleen opetussuunnitelman perusteissa annettuihin määräyksiin. Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan muun arvioinnin ohella opiskelijan ammatillista osaamista työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt ovat osa koulutusta ja sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksista (90 ov). JHL:n mielestä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa tapahtuneet muutokset ovat olleet hyviä ja tarpeellisia. Vaikka vanhojen tutkintojen ammatillista erityisosaamista kadotettiin, lähihoitajatutkinto antaa entistä vankemman ja laajemman perusosaamisen. Lisäksi koulutusohjelmien pidentyminen sekä alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tuovat syvää erityisosaamista. Juuri näihin tavoitteisiin olemme pyrkineet ammatillisen koulutuksen edunvalvonnassa. Lähihoitajat työskentelevät erilaisissa tehtävissä koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintaympäristöjä ovat lasten päiväkodit, asiakkaiden kodit, erilaiset avopalveluyksiköt, terveyskeskukset, erilaiset sairaalat, palvelu-, kuntoutus- ja vanhainkodit sekä vastaanottotyö ja järjestöt. Lähihoitajat toimivat sekä perustason että työryhmän vastaavan tehtävissä. Työtehtävät käsittävät ihmisen hoidon ja hoivan vauvasta vanhukseen. Lähihoitaja työskentelee lähellä ihmistä, auttaa ja tukee häntä jokapäiväisissä toiminnoissa ja hyvän elämän edellytyksissä. Hoitotyössä tarvitaan vahvaa ammatti-identiteettiä, oman persoonan käyttämistä sekä eettistä harkintaa ja päätöksentekoa. Lähihoitajilla on hyvät edellytykset oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Lähihoitajan ammattitaito Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet hallitsevat eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvun ja kehityksen tukemisen ja ohjaamisen, hoidon ja huolenpidon sekä heidän kuntoutumisensa tukemisen. Alan laaja-alaiseen perusosaamiseen kuuluvat suunnitelmallisen työprosessin hallinta ja yrittäjyyden perusvalmiudet. Laaja-alaisuus luo edellytykset työllistyä erilaisiin tehtäviin sosiaali- ja terveysalalla sekä joustavalle liikkumiselle sosi-

9 Lähihoitajan opas 9 aali- ja terveydenhuollon työtehtävistä ja työyksiköstä toiseen. Koulutuksen laaja-alaisuus mahdollistaa toimintaympäristön vaihtamisen suhteellisen lyhyellä täydennyskoulutuksella. Tämä joustavuus on välttämätöntä väestörakenteen ja palvelutarpeen muuttuessa. Lähihoitajan koulutusohjelmat antavat syventävää osaamista hoidon ja hoivan eri alueille. Eri koulutusohjelmien suorittaneet sijoittuvat työelämään valitettavan sektoroituneesti. Esimerkiksi lasten ja nuorten koulutusohjelman suorittaneet sijoittuvat pääasiassa päivähoitoon ja mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman suorittaneet psykiatriseen hoitotyöhön. Lähihoitajatutkintoa ja sen koulutusohjelmia voisi hyödyntää nykyisestään paljon enemmän työelämässä. Siksi pidämme tarpeellisena tässäkin esitellä lähihoitajan ammatillista osaamista lyhyesti. Ensihoidon koulutusohjelman suorittaneet hallitsevat ensihoitopotilaan hoitamisen ensihoidon eri toimintaympäristöissä: sairaankuljetuksessa, poliklinikoilla ja perioperatiivisissa hoito-yksiköissä. Työhön kuuluu ensihoidossa esiin tulevia ongelmien ratkaiseminen. He osaavat työskennellä ensihoitoa soveltavissa tehtävissä päivystyspoliklinikalla. He osaavat reponointi- ja immobilisaatiomenetelmiä myös perioperatiivisessa hoitoympäristössä. Kuntoutuksen koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan auttaa, tukea ja ohjata asiakasta kuntoutuksen eri toimialueille kuntoutuksen palvelujärjestelmässä. Työpaikkoina ovat asiakkaan kotiympäristö, kotihoidon työpaikat, päiväsairaalat, välimuotoisen asumisen työpaikat, toiminta- ja työkeskukset, työpajat, palvelukeskukset, kolmannen sektorin erilaiset työpaikat, terveyskeskuksen vuodeosastot ja kuntoutumisyksiköt, kuntoutumislaitokset, kylpylät ja henkilökohtaisen avustajan tai ryhmäavustajan työpaikat tai vastaavat työpaikat. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman suorittaneet hallitsevat terveiden vastasyntyneiden hoidon sairaaloissa ja kotona, samoin kuin lasten ja nuorten sairaanhoidon sairaaloissa ja kodeissa lähihoitajan vastuualueella. He osaavat työskennellä päivähoidossa päiväkotija perhepäivähoidon toimintaympäristössä sekä osallistua työryhmän jäsenenä varhaiskasvatukseen. Heidän työpaikkoinaan ovat myös koululaisten iltapäivätoiminta ja koulunkäynnin avustaminen. Lisäksi he hallitsevat nuorten hoidon ja kasvatuksen lähihoitajan vastuualueella. Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida mielenterveystyön hoitoprosessia mielenterveys- ja psykiatrisen hoidon erilaisissa toimintaympäristöissä moniammatillisessa yhteistyössä. Lisäksi he osaavat suunnitella, toteuttaa ja arvioida päihteiden ja huumeiden käyttäjien hoitoa yhdessä asiakkaan, perheen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. He osaavat edistää mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kuntoutumista moniammatillisessa työryhmässä. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan/potilaan hoitoa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ja huolenpitoa kotipalveluissa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. He osaavat valmistaa ruokaa ja huolehtia kodin puhtaanapidosta ja viihtyvyydestä kotihoidon toimintaympäristössä.

10 10 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Suu- ja hammashoidon koulutusohjelman suorittaneet osaavat työskennellä suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä suun terveyden edistämisessä, suun ja hampaiden perus- ja erikoishoidossa hammashoitoloissa ja hammaslääkärin vastaanotolla. Vammaistyön koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan vammaisten perushoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen kotona, avohuollossa, laitoksissa ja vammaisjärjestöissä. He osaavat vammaisten päivä- ja perhehoidon. Vanhustyön koulutusohjelman suorittaneet osaavat hoitaa, tukea ja auttaa vanhuksia kuntouttavan työotteen mukaan kodissa, kotipalvelussa, laitoksissa ja järjestöissä sekä vanhusten palveluyksiköissä. Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman suorittaneet osaavat toimia sosiaali- ja terveysalan sihteerin työssä avohuollossa, laitoksissa ja järjestöissä. Lisäksi he osaavat kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, hoitaa ja arvioida potilaiden hoitoa vastaanotto- ja polikliinisessa hoitotyössä lähihoitajan vastuualueella. Koulutusohjelmien tuomaa erityisosaamista kannattaisi hyödyntää huomioiden työyhteisön toiminnan tavoitteet sekä hoito- ja hoivatarpeiden monimuotoistuminen. Esimerkiksi päivähoidossa vammaistyön koulutusohjelman suorittaneet saattavat tuoda tarvittavaa lisäosaamista erityistä hoitoa tarvitsevien lasten hoitoon. Samoin mielenterveys- ja päihdetyön erityisosaamisesta on yhä enemmän puutetta kotihoidossa. Ajan oloon työntekijöiden erilaisesta osaamisesta voidaan kasvattaa työyhteisön yhteinen vankka tiedon ja osaamisen kokonaisuus. JHL:n näkemyksen mukaan työyhteisöt ovat parhaimmillaan moniammatillisia tiimejä, jotka hyödyntävät ja kehittävät jäsentensä erilaista osaamista vahvuutenaan. Yhteisenä tavoitteena on korkealaatuisten palveluiden tuottaminen. Lähihoitajan työtä ohjaavia eettisiä periaatteita Hyvän sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen pätevyys koostuu monista eri asioista. Ammatin tietopohja ja ammattitaito ovat sen keskeisiä osia. Niiden lisäksi tarvitaan oikeaa suhtautumista ja asennoitumista työhön ja työssä kohdattaviin asiakkaisiin tai potilaisiin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla on ollut tavanomaista laatia eettisiä ohjeita eri ammattiryhmille. JHL:n mielestä eettisten periaatteiden määrittäminen ulkoapäin sisältää riskejä. Eettisten periaatteiden mukaisesti toimimiseen ei riitä periaatelistat. Lähihoitajan etiikka muotoutuu koulutuksen sekä työ- ja elämänkokemuksen myötä. On tärkeää, että jokainen ammattilainen tunnistaa työtään ohjaavat eettiset periaatteet ja pohdiskelee niiden perusteita ja vaikutuksia. On myös tärkeää, että työpaikoilla käydään yhteistä keskustelua toiminnan eettisistä perusteista.

11 Lähihoitajan opas 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuusehdot Sosiaali- ja terveysalan työtä säätelee moninainen lainsäädäntö ja ohjeistus. Sen tarkoituksena on asiakas- ja potilasturvallisuudesta huolehtiminen sekä oikeudenmukainen ja ihmisarvoinen hoito- ja huolenpito sitä tarvitseville. Sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuuksia säätelevää lainsäädäntö on ollut muutoksen alla 1990-luvun ajan. Vuonna 1994 hyväksyttiin terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva laki ja asetus. Vuonna 2005 hyväksyttiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset. Potilas- ja asiakasturvallisuuden takaamiseksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön pätevyyksiä säädellään lakien ja asetusten avulla. Vaikka nykyiset lait ja asetukset eivät suoranaisesta estä joustavia työkäytäntöjä, työelämän arki on muodostunut hierarkkiseksi ja jäykäksi. Todellisuudessa eri ammattiryhmät eivät pääse hyödyntämään koko ammattitaitoaan. Tehtäväkuvat ovat kaventuneet ja työtehtäviä sidotaan liikaa tiettyyn tutkintoon. JHL on ollut aktiivisesti mukana henkilöstön ammatinharjoittamista ja kelpoisuuksia koskevan lainsäädännön valmistelutyössä. Meistä lainsäädännön tulee mahdollistaa henkilöstön koko ammattitaidon käyttäminen. Siten se vastaa tutkinnoissa tapahtuneita muutoksia ja tukee työyhteisön eri ammattiryhmien yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. käsittää koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, mieluiten yhteisillä säädöksillä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon organisointi ja tehtävät kytkeytyvät entistä tiiviimmin toisiinsa. Kelpoisuuslakien vaikutuksia on seurattava, jotta laissa huomioidaan työelämän ja koulutuksen muutokset: erityisesti tehtävien joustavuuden ja kelpoisuuksien kattavuuden näkökulmasta ei saa estää palvelujen tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaista joustavuutta ammatillisen henkilöstön tehtävien jaossa. uudessa koulutusrakenteessa ammatilliset tutkinnot ovat laaja-alaisia. Koulutusalarajat menevät tutkintojen sisällöissä lomittain, osin päällekkäin. Mm. lähellä sosiaalihuollon tutkintoja olevat tutkinnot johtavat todellisuudessa sosiaalihuollon tehtäviin, mutta itse laissa ei ole huomioitu riittävästi sosiaalihuollon ja muiden toimialojen rajapinnoille ennakoitavissa olevia uusia tutkintoja ja ammattirakenteita. Myös tätä on seurattava lakien toteutuksessa. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset määritellään laissa (272/2005). Lakia sovelletaan yleislakina kunnan tai kuntayhtymän, valtion sekä yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon.

12 12 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Laki perustuu toisenlaiseen lähestymistapaan kuin entinen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusasetus. Asetuksessa määriteltiin pääsääntöisesti tehtäväalueet, joihin edellytetään tietyn tasoista tutkintoa. Laissa puolestaan määritellään 6 keskeisen sosiaalihuollon ammatin kautta ne tehtävät, jotka edellyttävät tietyntasoista koulutusta, mutta ei sitä, millaisia yksittäisiä tehtäviä kussakin ammatissa toimivan henkilön toimenkuvaan kuuluu. Laissa ei säädetä kelpoisuusvaatimuksia kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin, vaan osaan tehtävistä kelpoisuusvaatimuksen on tehtävään soveltuva koulutus. Laki merkitsee työnantajan sääntelyn väljentämistä. Lakia täydentää asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (2005/608). Asetuksessa määritellään tarkemmin lain 7 edellyttämien opintojen laajuutta sekä lain 9 :n edellyttämiä erikoistumiskoulutuksia tai jatkotutkintoja. 3 Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä on yleisnimike ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille sosiaalityön ammattilaisille. Kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisänä on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat opinnot sosiaalityössä. 4 Sosiaaliasiamies Sosiaaliasiamiehen tehtävistä säädetään asiakaslain 24 :ssä. Kelpoisuusvaatimus tehtävään on kunnan harkinnassa: sosiaalityöntekijän mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. 5 Lastenvalvoja Kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalityöntekijän mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. 6 Sosiaaliohjaaja Sosiaaliohjaajan tehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ts. tutkinnon tulisi olla tehtävään soveltuva. 7 Lastentarhanopettaja Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajien tehtäviin vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lto:n koulutus tai sosiaali- ja terveysalan amk -tutkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot. 8 Lähihoitaja Kelpoisuus vaatimuksena lähihoitajan tehtäviin sosiaalihuollon tehtävissä on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, jonka tutkintonimike on lähihoitaja tai muu vastaava tutkinto. 9 Sosiaalihuollon erityistyöntekijä Erityistyöntekijällä tulee olla tehtävän edellyttämä peruskoulutus sekä soveltuva erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto. Käytännön työelämässä saavutettua perehtyneisyyttä ei enää rinnasteta erikoistumiskoulutuksen kautta saavutettuun pätevyyteen.

13 Lähihoitajan opas 13 (Kelpoisuusehdot alan erityistyöntekijän tehtäviin laajenivat: lain yksityiskohtaisiin perusteluihin kirjattiin mm. erikoisammattitutkinto.) 10 Sosiaalihuollon johtotehtävät Soveltamisala on kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon hallinnolliset johtotehtävät. Kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Korkeakoulututkintoa edellytetään tehtävissä, jotka sisältävät asiakastyönohjausta. 11 Muuta sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva koulutus. Pykälän soveltamisalan piiriin kuuluu uudistuneessa laissa suurempi joukko tehtäviä kuin aikaisemmin. Huomattavaa on myös se, että laissa puhutaan kautta linjan ammatillisista tehtävistä, eikä rajausta tehdä tältä osin toisin kuin vanhassa asetuksessa. 12 Tilapäinen poikkeaminen kelpoisuusvaatimuksista Edellytyksenä kelpoisuusvaatimuksista poikkeamiseen on, ettei tehtävään saada kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä. Tehtävään voidaan ottaa korkeintaan vuoden määräajaksi henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia mutta jolla on suoritettuja opintojen perusteella riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen Siirtymäsäännökset Siirtymäsäännöksillä varmistetaan, että aikaisempien tutkintojen suorittaneilla säilyy kelpoisuus vastaaviin tehtäviin. kelpoisuus säilyy myös niillä, jotka ovat saavuttaneet sen ennen lain uudistamista voimassa olleen asetuksen siirtymäsäännösten tai myönnetyn erivapauden nojalla. Kelpoisuusvaatimukset lähihoitajan tehtävään Laissa lähihoitaja on yleisnimike sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille sosiaalihuollon tehtävissä toimiville ammattihenkilöille. Kelpoisia lähihoitajan tehtäviin sosiaalihuollossa ovat myös ne, jotka ovat suorittaneet tehtävään soveltuvan lähihoitajan tutkintoa vastaavan tutkinnon. Myös muun kuin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaminen voi siis tuottaa kelpoisuuden lähihoitajan tehtäviin edellyttäen, että tutkinto on tehtävään soveltuva ja vastaa laadultaan ja opintomäärältään lähihoitajan tutkintoa. Tehtävästä riippuen kelpoisuusvaatimukset täyttävä tutkinto lastensuojelun, lasten päivähoidon sekä perhetyön tehtävissä olisi lähihoitajan tutkintoa vastaava lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto tai viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. Siirtymäsäännösten mukaan soveltuvan kouluasteisen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan amma-

14 14 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto tillisen tutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia tehtäviin, joissa lain mukaan edellytetään sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkintoa tai vastaavaa koulutusta. Vastaavasti lähihoitajatutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia tehtäviin, joista edelleen käytetään vanhoja kouluasteisten tutkintojen mukaisia nimikkeitä. Terveydenhuollon kelpoisuusehdot määräytyvät terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (L 559 / 94) ja siihen liittyvä asetus (A 564 / 94) tulivat voimaan Lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua varmistamalla, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, järjestämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta terveyden- ja sairaanhoidossa sekä helpottamalla ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Lain sisältö on yhteen sovitettu potilaan oikeuksia ja asemaa säätelevän lain kanssa. Lähihoitaja, perushoitaja, mielisairaan- ja mielenterveyshoitaja, lastenhoitaja, kuntohoitaja, jalkojenhoitaja, suuhygienisti sekä lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja ovat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja siihen liittyvän asetuksen mukaan nimikesuojattuja ammattihenkilöitä. Oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä on Suomen kansalaisella ja ulkomaalaisella, joka on suorittanut asianomaiseen ammattiin johtavan tai sitä vastaavan koulutuksen Suomessa tai jossakin muussa ETA-valtiossa, sekä Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaisella, joka on suorittanut Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa vastaavan koulutuksen, jonka terveydenhuollon oikeusturvakeskus on hakemuksesta hyväksynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että lähihoitajanimikettä saa käyttää vain lähihoitajatutkinnon suorittanut. Sen sijaan ammatinharjoittamislain mukaan nimikesuojattujen tehtävissä voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on työnantajan katsoma riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Samoin nimikesuojatut voivat toimia koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti myös laillistettujen, esimerkiksi sairaanhoitajan tehtävässä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Juuri tällä tavoin pyritään varmistamaan tarpeen mukaan joustavia tehtäväjärjestelyjä ja joskus myös terveen järjen käyttöä. Lähihoitajatutkinnon rekisteröinti ja sen merkitys Terveydenhuollon oikeusturvakeskus rekisteröi lähihoitajatutkinnon suorittaneet terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään keskusrekisteriin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (L 559/1994) ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta (TEO) annetun lain (L 1074 / 92) ja asetuksen (A 1221 /1992) mukaisesti. Rekisteröinti tehdään tutkintotodistuksen perusteella. Koulutuksen (tutkinnon) järjestäjä ilmoittaa lähihoitajatutkinnon suorittaneet TEO:lle ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811 / 1998) 24 :n mukaan. Tutkinnon suorittanut saa rekisteröinnistään

15 Lähihoitajan opas 15 maksullisen todistuksen. Lähihoitajan kannattaa varmistaa rekisteröitymisensä. Sillä saattaa olla merkitystä työpaikan saannissa, esimerkiksi työntekijää valittaessa voidaan rekisteröinti asettaa yhdeksi valinnan perusteista. Rekisteröitymisellä on merkitystä myös silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö ryhtyy yksityisyrittäjäksi. Verottaja ratkaisee, onko yritystoiminta sellaista, pääsääntöisesti koulutusta vastaavaa toimintaa, että se on arvonlisäverosta vapaata. Ammattihenkilöt saattavat tarvita rekisteriotteen tai erillisen todistuksen, jos aikovat työskennellä tai hakea ammatinharjoittamisoikeuksia ulkomailta. Niitä voi pyytää puhelimitse suoraan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta, josta se lähetetään asiakkaalle postiennakolla kotiin. Lääkkeiden anto-oikeus Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut valtakunnallisen oppaan lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Oppaan käyttöä suositellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä kaikissa niissä toimintayksiköissä, joissa toteutetaan lääkehoitoa. Opas kattaa siten myös ne yksiköt, joissa lääkehoidon toteuttaminen ei ole yksikön varsinainen perustehtävä, kuten päiväkodit ja oppilaitokset Turvallinen lääkehoito -opas yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet selkeyttää lääkehoidon toteuttamiseen liittyvän vastuunjaon määrittää ne vähimmäisvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa lääkehoitoa toteutettavissa yksiköissä. Lääkehoidon toteutuminen perustuu työyksikössä laadittuun lääkehoitosuunnitelmaan, joka on työväline seuraavien lääkehoidon osa-alueiden määrittämiseen ja hallintaan: 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat 2. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen 3. Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako 3. Lupakäytännöt 4. Lääkehuolto: lääkkeiden tilaaminen, säilytys, valmistaminen, käyttökuntoon saattaminen, palauttaminen, lääkeinformaatio, ohjaus ja neuvonta 5. Lääkkeiden jakaminen ja antaminen 6. Potilaiden informointi ja neuvonta 7. Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi 8. Dokumentointi ja tiedonkulku 9. Seuranta- ja palautejärjestelmät Vastuu lääkehoitosuunnitelman laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön johdolla.

16 16 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta, ja jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Esimiehet ohjaavat ja valvovat lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättävät eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaus ja valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, joka voi antaa yleisiä henkilöstön toimintaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Lääninhallitukset valvovat alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon, myös yksityisten, toimintayksiköiden toimintaa.

17 Lähihoitajan opas 17 Lääkehoitoa toteuttava henkilöstö Lääkehoitoon koulutettu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö Perustutkintoon johtavan koulutuksen antamat valmiudet lääkkeiden tilaaminen, käyttökuntoon saattaminen ja jakaminen potilaskohtaisiksi annoksiksi luonnollista tietä annettava lääkehoito injektiot ihonsisäisesti, ihon alle ja lihakseen rokotteet suonensisäinen nesteja lääkehoito verensiirtohoito epiduraalitilaan annettavaan lääkehoitoon osallistuminen Osaamisen varmistaminen, lisäkoulutus suonensisäinen neste- ja lääkehoito verensiirtohoito epiduraalitilaan annettavaan lääkehoitoon osallistuminen, muun muassa kipupumppuun annosteltavat lääkkeet rokotteet Vastuu, luvan myöntäminen Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri Näyttö: Kokenut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö Lääkehoitoon koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö lääkkeiden jakaminen potilaskohtaisiksi annoksiksi luonnollista tietä annettava lääkehoito injektiot ihon alle ja lihakseen lääkkeiden tilaaminen injektiot ihon alle ja lihakseen lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän jatkoinfuusiopullon tai nestepussin vaihtaminen Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri Näyttö: Laillistettu terveydenhuol-lon ammattihenkilö Lääkehoitoon koulutusta saanut sosiaalihuollon ammatillinen henkilö valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä jako dosettiin potilaan kotona injektiot ihon alle Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri Näyttö: Laillistettu terveydenhuol-lon ammattihenkilö Opiskelijat opiskelija on velvollinen esittämään todistuksen suorittamistaan lääkehoidon opinnoista ja niistä suoriutumisestaan koulutuksenjärjestäjän ja harjoitteluyksikön sopimus ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen lääkehoidon sisällöistä työnantajan edustaja( esim. lääkehoidosta vastaava tai osastohoitaja) arvioi opiskelijan lääkehoidon osaamisen ja siihen osallistumisen

18 18 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto 2. Lähihoitajan työsuhteen ehdoista Työsuhteen ehdot määräytyvät lakien, työehtosopimuksen ja henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. Lisäksi työsuhteen ehdoista on saatettu sopia paikallisilla sopimuksilla työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Myös työnantaja on saattanut antaa työsuhteen ehtoihin liittyviä määräyksiä. Työsopimuksella ja työnantajan määräyksillä ei voida alittaa työehtosopimuksen eikä lakien määräyksiä. Keskeisimpiä työsuhteissa noudatettavia lakeja ovat työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lait tulevat noudatettaviksi niiltä osin kuin jostain asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksella. Työehtosopimuksilla määrätään työsuhteen ehdoista kuten palkasta, työajoista, vuosilomista ja muista vapaista. Nämä ehdot poikkeavat toisistaan eri sopimuksissa. Se, mitä työehtosopimusta työpaikalla noudatetaan, riippuu työnantajasta ja työnantajan järjestäytymisestä. Työntekijän on tiedettävä, minkä työehtosopimuksen mukaan hänen työehtonsa määräytyvät. Parhaiten asia selviää ottamalla yhteyttä esimieheen tai luottamusmieheen. Työnantajan on pidettävä keskeinen työlainsäädäntö ja työpaikalla noudatettava työehtosopimus sopivassa paikassa työntekijöiden nähtävillä. Työehtosopimukset löytyvät myös internetistä. Kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Valtiolla noudatetaan Valtion työ- ja virkaehtosopimusta. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualoilla on molemmilla yleissitovat työehtosopimukset, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja Terveyspalvelualan työehtosopimus. Osa näillä aloilla toimivista yksityisistä työnantajista on järjestäytynyt Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen (PTY), jolla on oma normaalisitova työehtosopimus. Se sitoo ainoastaan tämän työnantajayhdistyksen jäsentyönantajia. Seuraavassa tarkastellaan edellä mainittujen sopimusten keskeisimpiä palkka-, työaika- ja vuosilomasäännöksiä. Tiedot perustuvat talvella 2005 hyväksyttyihin työehtosopimuksiin. Saat lisätietoa näistä ja muista työsuhteesi ehdoista työpaikkasi tai yhdistyksesi luottamusmieheltä ja liiton aluetoimistoista. Lisätietoja löydät myös liiton kotisivuilta Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Palkkarakenne Kunta-alan kuukausipalkat muodostuvat kolmesta palkanosasta; tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkasta ja tulospalkkiosta. Tehtäväkohtainen palkanosa on palkanosista suurin ja perustuu tehtävän vaativuuteen. Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat on määritelty Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteissä (1-8). Työn vaativuuden arvioinnin perusteella tehtäväkohtaista palkkaa voidaan korottaa vähimmäispalkkaa korkeammalle. Työnantajan on peruspalkasta päättäessään

19 Lähihoitajan opas 19 käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Henkilökohtainen palkanosa perustuu työkokemukseen sekä henkilökohtaiseen osaamiseen ja työn tuloksiin. Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta, ja vähintään 10% tehtäväkohtaisesta palkasta, kun hän on ollut vähintään 10 vuotta virka- ja työsuhteessa. Henkilökohtaisen arvioinnin suorittamiseen tulee määritellä selkeät kriteerit. Tulospalkkio on ryhmän palkitsemisen väline. Tulospalkkiona voidaan maksaa tulosyksikön henkilöstölle osa hyödystä, jonka kunta on saanut tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden ylittämisestä. Tämä palkanosa on valitettavasti hyvin vähän käytetty sosiaali- ja terveysalalla, koska tuloksellisuusmittareiden rakentaminen sinne on vaikeaa. Näiden lisäksi tulevat erilaiset lisät ja mm. työaikakorvaukset. Palkka Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoalan ammattitehtävissä, joissa edellytetään lähihoitajan tutkintoa tai vastaavaa aiempaa kouluasteen tutkintoa, vähimmäisperuspalkka on lukien 1558,94. Lähihoitajaa vastaavia aiempia koulutusnimikkeitä ovat apuhoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, hammashoitaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, kehitysvammaisten hoitaja, kuntohoitaja, jalkojenhoitaja ja kodinhoitaja. Työn vaativuuden arviointi Työn vaativuuden arvioinnissa arvioidaan työtä, ei sen tekijää. Tavoitteena on lisätä palkan kannustavaa ja motivoivaa vaikutusta työntekijään. Työn vaativuuden arviointi on menetelmä, jolla voidaan vertailla eri töiden sisältöjen vaativuutta. Sitä käytetään palkkajärjestelmien kehittämistyössä palkan uudelleen määrittämisen keinona. Arviointijärjestelmä antaa myös mahdollisuuden tarkastella työn sisältöä sen kehittämisen näkökulmasta. Siten se tukee johtamistyötä ja työyhteisöjen kehittämistä. Työn ja palkan välistä suhdetta pyritään korjaamaan oikeudenmukaisemmaksi arvioimalla työn vaativuus suhteessa toisiin organisaation tehtäviin. Järjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon ovat vaikuttaneet vaatimukset työelämän tasa-arvoistamisesta. Työn arvioinnissa käytettävät vaativuustekijät ovat osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu, yhteistyötaidot ja työolosuhteet

20 20 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tavoitteena on, että peruspalkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä tehdään kirjalliset tehtäväkuvaukset tehtäväkuvaukset ovat vertailukelpoisia keskenään yksittäinen työntekijä ymmärtää, mistä hänen työnsä vaativuus koostuu saman työnantajan palveluksessa oleviin sovelletaan samaa arviointijärjestelmää arvioinnin tekemisessä on mukana useita henkilöitä, jotta arvioinnin uskottavuus paranee arviointijärjestelmän kehittämisessä, käyttöönotossa ja soveltamisessa noudatetaan yhteistoimintamenettelyä Työaika Lähihoitajiin noudatetaan yleistyöaikaa tai jaksotyöaikaa. Yleistyöaikaa noudatetaan esimerkiksi päiväkodeissa ja päiväkeskuksissa. Säännöllinen työaika täyttä työaikaa tekevällä on 8 tuntia tai enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Tasoittumisajanjakso on enintään 6 viikkoa. Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa vain laitoksessa, esimerkiksi sairaalassa tai erityishuoltopiirissä, ympäri vuorokauden toimivassa lasten päiväkodissa tai ympäri vuorokauden toimivassa ryhmäperhepäiväkodissa. Säännöllinen työaika täydellä jaksolla on viikkojen määrä x 38 tuntia 15 minuuttia. Yleisimmin ovat käytössä 3 viikon jakso 114 tuntia 45 min. ja 6 viikon jakso 229 tuntia 30 min. Jos jakso keskeytyy esim. sairasloman, vuosiloman tai työloman vuoksi työehtosopimuksessa on erilliset määräykset tällaisten keskeytyneiden jaksojen työajasta. Jos keskeytys on tiedossa ennen työvuorolistan tekoa, määräytyy jakson työaika siten, että täyttä viikkoa kohden työaika on 38 tuntia 15 minuuttia. Jokaista vajaata kalenteriviikkoa kohden seuraavan taulukon mukainen: Keskeytyksen ulkopuoliset päivät Työtunteja Jos keskeytys tulee tietoon vasta, kun listan näkyville tuonnin jälkeen, on kyse yllättävästä keskeytyksestä. Tällöin työaika määräytyy listalle merkityn keskeytyksen ulkopuolisen työajan mukaisesti. Arkipyhät lyhentävät työaikaa sekä yleis- että jaksotyöajassa täyttä työaikaa tekevällä 7 tuntia 39 minuuttia kutakin arkipyhää kohden. Arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä,

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Robert Paul, dos. johtava ylilääkäri Potilasturvallisuuden johtamismallin rakentamisen työpaja 16.-18.2.2011 Lääkkeet erityishuollossa Lähes kaikki

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2014 2017 1 :N JA :N TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys - ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 sopineet työllisyys-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille JÄSENKIRJE 7/2004 Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVAT UUDET MÄÄRÄYKSET Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot INARIN KUNTA 30.9.2014 1/5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.5.2007 60 Voimassa 1.7.2007 Muutos soteltk 13.11.2007 117,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013

Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013 Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013 Pekka Mykkänen edunvalvonta-asiantuntija Tehy ry / Edunvalvontatoimiala Työnantajan ohjeet

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Työehtosopimus Osapuolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Heta Henkilökohtaisten

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖAIKAKOKEILUA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä (2 10 ) sovelletaan jäljempänä mainittujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 1

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 1 Lähihoitaja 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013

EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013 EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013 Varhaiskasvatuksen palkkauksesta ja työajasta Varhaiskasvatuksen Alueasiamies palvelupäällikkö Seppo Heinonen seppo.heinonen@seinajoki.fi 044 550 2043 Susanne Wickström susanne.wickstrom@kokkola.fi

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait ja asetukset, tutkintojen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 3.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Viittomakielen Ohjaajat ry pyytää huomioimaan seuraavat kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä.

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. 1 (5) Lausunnon keskeinen sisältö JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöä on arvioitava perusteellisesti ja harkittava, onko tarpeen säätää

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi:

Lisätiedot