Lähihoitaja. vahvuutena monialaisuus. JHL:n opas työpaikoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähihoitaja. vahvuutena monialaisuus. JHL:n opas työpaikoille"

Transkriptio

1 Lähihoitaja vahvuutena monialaisuus JHL:n opas työpaikoille

2 2 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sisällysluettelo Lukijalle Ammattina lähihoito Lähihoitajan toimintaympäristö Lähihoitajat tulivat Lähihoitajan ammattitaito Lähihoitajan työtä ohjaavia eettisiä periaatteita Sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuusehdot Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Kelpoisuusvaatimukset lähihoitajan tehtävään Lähihoitajatutkinnon rekisteröinti ja sen merkitys Lääkkeiden anto-oikeus Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaus ja valvonta Lähihoitajan työsuhteen ehdoista Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Valtion virka- ja työehtosopimus Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Palvelulaitosten työantajayhdistyksen (PTY) työehtosopimus Työsuhteeseen liittyvissä epäselvyyksissä toimi näin Työhyvinvointi Työsuojelu työpaikalla Työn kuormittavuus Ergonomia, henkilönostot ja -siirrot Väkivaltariskien hallinta Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä toimi näin Oman työn hallinta Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnantajan täydennyskoulutusvelvoite Työnohjaus ammatillisen kasvun tukena

3 Lähihoitajan opas 3 Työnohjauksen työskentelymuodot Yhteistoiminta työpaikalla Ulkomaille töihin ja työnhakuun Europassi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sinun liittosi lähihoitaja Lähteet ja lisätietoa JHL:n jäsenedut Hyvää palvelua kaikkialla Suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n aluetoimistot:

4 4 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL C-sarja Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL Ammatillisen edunvalvonnan tiimi Oppaan kirjoittajat: Katajisto Marjo, Kinnunen Tuija, Koivuniemi Minna, Koskinen Kirsti, Leiqvist Raili, Mironen Anne, Parviainen Kaijamaija, Pirttijärvi Minna, Tuomi Taina, Vehovaara Riitta, Väli-Heikkilä Ritva Yliopistonpaino, Helsinki 05/2006 ISBN ISNN

5 Lähihoitajan opas 5 Lukijalle Lähihoidon ammattilaisia tarvitaan työmarkkinoilla entistä enemmän, jotta myös tilapäistä tai pitkäaikaista hoivaa, huolenpitoa ja ohjausta tarvitsevat ihmiset voisivat elää hyvää elämää. Palvelutarpeet kasvavat erityisesti vanhusten laitoshoidossa, kotipalveluissa ja palveluasumisessa. Osaajista kilpaillaan jo nyt. Lähihoidon ammattilaisena ansaitset työtehtäviesi vaativuutta ja osaamistasi vastaavat työehdot sekä turvallisen ja kannustavan työympäristön. Etuja ei saavuteta tunteilemalla, vaan neuvottelemalla ja sopimalla. Siihen tarvitaan vahvaa tahtoa, yhteistyötä ja ammattiliiton osaavia edunvalvojia. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on maan suurin ammattiliitto. Meillä on kattava aluetoimisto- ja luottamusmiesverkosto. Liittoomme voivat liittyä niin kunnallisella kuin yksityisillä aloilla työskentelevät lähihoidon ammattilaiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinnon suorittaneet ovatkin JHL:n suurimpia jäsenryhmiä. Lähihoitajan perustutkinto antaa laaja-alaisuudessaan sinulle hyvät edellytykset siirtyä sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävästä tai työyksiköstä toiseen. Erityisesti vanhustyöhön tullaan usein muiden työtehtävien kautta. Liittomme on tukenut lähihoitajien jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia vaikuttamalla alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehittämiseen aikuisten näyttötutkintoina. Olemme niin ikään vaikuttaneet työnantajan täydennyskoulutusvelvollisuuden saamiseen terveyden- ja sosiaalihuollon koko henkilöstölle sekä siihen, että lähihoitajien osaaminen saataisiin työpaikoilla täyteen käyttöön. Lähihoitajan ammatin perusosaamiseen kuuluu suunnitelmallinen työprosessin hallinta. Koulutus auttaa ihmistä arvioimaan työkäytäntöjen järkevyyttä ja kehittämään jatkuvasti entistä sujuvampia ratkaisuja. Ammattiosaaja on samalla paras oman työnsä kehittäjä. Palveluiden käyttäjät, veronmaksajat ja työntekijät hyötyvät kaikki siitä, että jokainen työntekijä antaa oman osaamisensa palveluiden ja töiden organisoinnin parantamiseen. Tuloksellisuustalkoissa tarvitaan jokaisen panosta - hierarkiat tai vanhat käytännöt ylittäen. Tälle kehittämistyölle pitäisi antaa työyhteisöissä aikaa ja siitä pitäisi ihmisiä palkita. Ammatillisuus on myös sellaista tervettä itsekkyyttä, joka varmistaa oman jaksamisesi ja varjelee vääränlaiselta vastuunottamiselta. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on oman työkyvyn ja kunnon huoltamista. Jos ohittaa omat tarpeensa, ei jaksa kovin kauan auttaa toisiakaan. Pidä siis huolta itsestäsi sinullakin on oikeus täysipainoiseen elämään. Tämän oppaan tarkoituksena on toimia työpaikoilla ensikäden tietolähteenä työhön, palvelussuhteen ehtoihin sekä työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä asioista. Oppaassa puhutaan lähihoitajista, koska se on nykyisin ainoa sosiaali- ja terveysalan toisen asteen hoitajakoulutus. Samat pelisäännöt koskevat kuitenkin lähihoitajien rinnalla työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan kouluasteen tutkinnon suorittaneita hoitajia. Toivon, että Lähihoitajan opas kuluu käytössä työpaikoilla. Tuire Santamäki-Vuori JHL:n puheenjohtaja

6 6 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto 1. Ammattina lähihoito Lähihoitajan toimintaympäristö Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiä tavoitteita ovat väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kasvatuksen tukeminen sekä turvallisuuden edellytysten luominen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa pääosin julkinen sektori ja sitä täydentävät yksityiset yritykset ja järjestöt. Nämä palvelut ovat terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä, sairauksien ja syrjäytymisenennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä kuntoutumisen tukemista. Lähtökohtana on ihmisen tarpeisiin perustuva hoito-, huolenpito- ja kasvatustyö ja siinä hoitajan ja asiakkaan tai potilaan välinen yhteistyösuhde. Keskeistä työssä on ihmisten omien voimavarojen tukeminen ja toimintakyvyn edistäminen. Suomalainen hyvinvointimalli rakentuu yhteisvastuullisuuden, tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden perustalle. Yhteisvastuullisuus toteutuu, kun jokainen aikuinen kansalainen maksaa tuloistaan ja varallisuudestaan veroja, joilla palveluja tuotetaan. Oikeudenmukaisuutta on se, että palveluja tuotetaan verovaroin ja kansalaisen maksaman veron suuruus riippuu hänen ansioistaan. Tasa-arvoisuus tarkoittaa jokaisen kansalaisen oikeutta samanlaisin ehdoin tiettyihin hyvinvointipalveluihin ja mahdollisuutta toimia täysipainoisesti yhteiskunnan jäsenenä. Siten tasa-arvoisuudella korostetaan myös sukupuolten välisiä yhtäläisiä oikeuksia. Sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointi turvataan valtiovallan toimenpitein. Yhteinen huoli sosiaali- ja terveyspalvelujen purkamisesta käynnisti vuosituhannen vaihteessa Suomessa useita valtionhallinnon, kuntia edustavan Kuntaliiton ja järjestöjen yhteisiä hankkeita, joiden tavoitteena oli hyvinvoinnin turvaaminen, mutta myös palvelujen priorisointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma ohjelmassa on lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisimmät kehittämistavoitteet ja niihin liittyvät tarkemmat toimenpidesuositukset. Tavoitteet ja toimenpidesuositukset koskevat ensisijassa kuntia ja ne ovat luonteeltaan suosituksia. Ohjelma sisältää myös valtionhallintoon kohdistuvia toimenpidesuosituksia, joiden tarkoituksena on tukea kuntien toimintaa. Ohjelma perustuu osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon edellisen ohjelmakauden aikana esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmassa on vahvistettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua kehittämistä. Palvelujen laadun turvaamiseksi ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto ja eri järjestöt laatineet suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon eri toiminta-aloille kuten ikääntyvien hoitoon ja palveluun, päihdetyöhön, vammaisten asumispalveluihin, apuvälinepalveluihin, mielenterveystyöhön, päihdepalveluihin ja kouluterveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveysalalle on tullut kuntatyönantajaa koskevat täydennyskoulutusvelvoitteensa ja molemmille aloilla on hyväksytty omat täydennyskoulutussuosituksensa.

7 Lähihoitajan opas 7 JHL on ollut aktiivisesti mukana näiden hankkeiden eteenpäin viemisessä ja tulosten arvioinnissa. Sosiaalialalle valmistellaan myös valtakunnallisia suosituksia henkilöstön tehtävärakenteesta ja mitoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän, jossa JHL on myös mukana, on määrä saada työnsä valmiiksi Miksi JHL on olemassa? Julkisen sektorin uudet tuotantomallit ovat suuri haaste työntekijöille. Palvelujen kilpailuttaminen, yksityistäminen sekä paikallisen ja talokohtaisen sopimisen lisääntyminen kasvattavat paikallisen edunvalvonnan merkitystä. Julkisella sektorilla joudutaan myös kehittämään uusia tuloksellisuutta palkitsevia palkkausmuotoja, joiden avulla kurotaan kiinni eroa yksityisen sektorin ansiokehitykseen ja palkkatasoon. JHL on olemassa julkisen alan palkansaajien joukkovoiman kasvattamiseksi ja vahvan paikallisen tason edunvalvonnan takia. Se vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja turvaa suomalaista sopimusjärjestelmää. Julkisen sektorin toimintaympäristön ja työelämän muutokset sekä uudet palvelutuotantomallit edellyttävät julkisen alan ammattilaisilta nykyistä kattavampaa järjestäytymistä. Vastuut pirstoutuvat julkisessa palvelutuotannossa. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet lisääntyvät ja yksityisten tuottajien muodostama verkosto laajenee. Verovaroin kustannettuja palveluja kilpailutetaan ja ostetaan yksityiseltä sektorilta. Muutoksissa tarvitaan vahva ammattiliitto, jonka tavoitteena on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen ja kehittäminen. JHL puolustaa niin julkisesti kuin yksityisesti tuotettujen hyvinvointipalvelujen tekijöitä. Lähihoitajat tulivat Hoidon ja hoivan ammattilaisilla on erilaisia tehtävänimikkeitä ja tutkintoja. Lähihoitajakoulutuksen myötä, 1990-luvun puolivälissä, päättyivät terveydenhuollosta meille kaikille tutut perushoitajan, apuhoitajan, lastenhoitajan, hammashoitajan, jalkojenhoitajan, kuntohoitajan, mielenterveyshoitajan ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan koulutukset. Samanaikaisesti päättyivät sosiaalialalta kehitysvammaistenhoitajan, kodinhoitajan ja päivähoitajan koulutukset. Lähihoitajatutkinto yhdisti terveydenhuollon ja sosiaalialan kouluasteen tutkinnot yhdeksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoksi. Syksyllä 1993 koulutus alkoi useassa oppilaitoksessa eri puolilla maata. Sen pituus peruskoulupohjaisena oli 2,5 vuotta. Vuonna 1999 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pituudeksi peruskoulupohjaisena tuli 120 opintoviikkoa (3 vuotta) ja samalla koulutusohjelmien (eriytyvien opintojen) kesto jatkui 20 opintoviikosta 40 opintoviikkoon (1 vuosi). Koulutukseen sisällytettiin vähintään 29 opintoviikkoa työssäoppimista. Vuonna 2001 hyväksyttiin nyt voimassa olevat tutkinnon perusteet. Samalla tarkennettiin koulutusohjelmia.

8 8 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen uutena elementtinä tulevat ammattiosaamisen näytöt. Ne ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteisessa koulutuksessa osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näytöt ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä mahdollisimman aidoissa työtilanteissa, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt eivät muuta nykyisin käytössä olevia arvioinnin kohteita ja kriteerejä, vaan opiskelijan arviointi perustuu edelleen opetussuunnitelman perusteissa annettuihin määräyksiin. Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan muun arvioinnin ohella opiskelijan ammatillista osaamista työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt ovat osa koulutusta ja sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksista (90 ov). JHL:n mielestä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa tapahtuneet muutokset ovat olleet hyviä ja tarpeellisia. Vaikka vanhojen tutkintojen ammatillista erityisosaamista kadotettiin, lähihoitajatutkinto antaa entistä vankemman ja laajemman perusosaamisen. Lisäksi koulutusohjelmien pidentyminen sekä alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tuovat syvää erityisosaamista. Juuri näihin tavoitteisiin olemme pyrkineet ammatillisen koulutuksen edunvalvonnassa. Lähihoitajat työskentelevät erilaisissa tehtävissä koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintaympäristöjä ovat lasten päiväkodit, asiakkaiden kodit, erilaiset avopalveluyksiköt, terveyskeskukset, erilaiset sairaalat, palvelu-, kuntoutus- ja vanhainkodit sekä vastaanottotyö ja järjestöt. Lähihoitajat toimivat sekä perustason että työryhmän vastaavan tehtävissä. Työtehtävät käsittävät ihmisen hoidon ja hoivan vauvasta vanhukseen. Lähihoitaja työskentelee lähellä ihmistä, auttaa ja tukee häntä jokapäiväisissä toiminnoissa ja hyvän elämän edellytyksissä. Hoitotyössä tarvitaan vahvaa ammatti-identiteettiä, oman persoonan käyttämistä sekä eettistä harkintaa ja päätöksentekoa. Lähihoitajilla on hyvät edellytykset oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Lähihoitajan ammattitaito Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet hallitsevat eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvun ja kehityksen tukemisen ja ohjaamisen, hoidon ja huolenpidon sekä heidän kuntoutumisensa tukemisen. Alan laaja-alaiseen perusosaamiseen kuuluvat suunnitelmallisen työprosessin hallinta ja yrittäjyyden perusvalmiudet. Laaja-alaisuus luo edellytykset työllistyä erilaisiin tehtäviin sosiaali- ja terveysalalla sekä joustavalle liikkumiselle sosi-

9 Lähihoitajan opas 9 aali- ja terveydenhuollon työtehtävistä ja työyksiköstä toiseen. Koulutuksen laaja-alaisuus mahdollistaa toimintaympäristön vaihtamisen suhteellisen lyhyellä täydennyskoulutuksella. Tämä joustavuus on välttämätöntä väestörakenteen ja palvelutarpeen muuttuessa. Lähihoitajan koulutusohjelmat antavat syventävää osaamista hoidon ja hoivan eri alueille. Eri koulutusohjelmien suorittaneet sijoittuvat työelämään valitettavan sektoroituneesti. Esimerkiksi lasten ja nuorten koulutusohjelman suorittaneet sijoittuvat pääasiassa päivähoitoon ja mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman suorittaneet psykiatriseen hoitotyöhön. Lähihoitajatutkintoa ja sen koulutusohjelmia voisi hyödyntää nykyisestään paljon enemmän työelämässä. Siksi pidämme tarpeellisena tässäkin esitellä lähihoitajan ammatillista osaamista lyhyesti. Ensihoidon koulutusohjelman suorittaneet hallitsevat ensihoitopotilaan hoitamisen ensihoidon eri toimintaympäristöissä: sairaankuljetuksessa, poliklinikoilla ja perioperatiivisissa hoito-yksiköissä. Työhön kuuluu ensihoidossa esiin tulevia ongelmien ratkaiseminen. He osaavat työskennellä ensihoitoa soveltavissa tehtävissä päivystyspoliklinikalla. He osaavat reponointi- ja immobilisaatiomenetelmiä myös perioperatiivisessa hoitoympäristössä. Kuntoutuksen koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan auttaa, tukea ja ohjata asiakasta kuntoutuksen eri toimialueille kuntoutuksen palvelujärjestelmässä. Työpaikkoina ovat asiakkaan kotiympäristö, kotihoidon työpaikat, päiväsairaalat, välimuotoisen asumisen työpaikat, toiminta- ja työkeskukset, työpajat, palvelukeskukset, kolmannen sektorin erilaiset työpaikat, terveyskeskuksen vuodeosastot ja kuntoutumisyksiköt, kuntoutumislaitokset, kylpylät ja henkilökohtaisen avustajan tai ryhmäavustajan työpaikat tai vastaavat työpaikat. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman suorittaneet hallitsevat terveiden vastasyntyneiden hoidon sairaaloissa ja kotona, samoin kuin lasten ja nuorten sairaanhoidon sairaaloissa ja kodeissa lähihoitajan vastuualueella. He osaavat työskennellä päivähoidossa päiväkotija perhepäivähoidon toimintaympäristössä sekä osallistua työryhmän jäsenenä varhaiskasvatukseen. Heidän työpaikkoinaan ovat myös koululaisten iltapäivätoiminta ja koulunkäynnin avustaminen. Lisäksi he hallitsevat nuorten hoidon ja kasvatuksen lähihoitajan vastuualueella. Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida mielenterveystyön hoitoprosessia mielenterveys- ja psykiatrisen hoidon erilaisissa toimintaympäristöissä moniammatillisessa yhteistyössä. Lisäksi he osaavat suunnitella, toteuttaa ja arvioida päihteiden ja huumeiden käyttäjien hoitoa yhdessä asiakkaan, perheen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. He osaavat edistää mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kuntoutumista moniammatillisessa työryhmässä. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan/potilaan hoitoa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ja huolenpitoa kotipalveluissa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. He osaavat valmistaa ruokaa ja huolehtia kodin puhtaanapidosta ja viihtyvyydestä kotihoidon toimintaympäristössä.

10 10 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Suu- ja hammashoidon koulutusohjelman suorittaneet osaavat työskennellä suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä suun terveyden edistämisessä, suun ja hampaiden perus- ja erikoishoidossa hammashoitoloissa ja hammaslääkärin vastaanotolla. Vammaistyön koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan vammaisten perushoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen kotona, avohuollossa, laitoksissa ja vammaisjärjestöissä. He osaavat vammaisten päivä- ja perhehoidon. Vanhustyön koulutusohjelman suorittaneet osaavat hoitaa, tukea ja auttaa vanhuksia kuntouttavan työotteen mukaan kodissa, kotipalvelussa, laitoksissa ja järjestöissä sekä vanhusten palveluyksiköissä. Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman suorittaneet osaavat toimia sosiaali- ja terveysalan sihteerin työssä avohuollossa, laitoksissa ja järjestöissä. Lisäksi he osaavat kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, hoitaa ja arvioida potilaiden hoitoa vastaanotto- ja polikliinisessa hoitotyössä lähihoitajan vastuualueella. Koulutusohjelmien tuomaa erityisosaamista kannattaisi hyödyntää huomioiden työyhteisön toiminnan tavoitteet sekä hoito- ja hoivatarpeiden monimuotoistuminen. Esimerkiksi päivähoidossa vammaistyön koulutusohjelman suorittaneet saattavat tuoda tarvittavaa lisäosaamista erityistä hoitoa tarvitsevien lasten hoitoon. Samoin mielenterveys- ja päihdetyön erityisosaamisesta on yhä enemmän puutetta kotihoidossa. Ajan oloon työntekijöiden erilaisesta osaamisesta voidaan kasvattaa työyhteisön yhteinen vankka tiedon ja osaamisen kokonaisuus. JHL:n näkemyksen mukaan työyhteisöt ovat parhaimmillaan moniammatillisia tiimejä, jotka hyödyntävät ja kehittävät jäsentensä erilaista osaamista vahvuutenaan. Yhteisenä tavoitteena on korkealaatuisten palveluiden tuottaminen. Lähihoitajan työtä ohjaavia eettisiä periaatteita Hyvän sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen pätevyys koostuu monista eri asioista. Ammatin tietopohja ja ammattitaito ovat sen keskeisiä osia. Niiden lisäksi tarvitaan oikeaa suhtautumista ja asennoitumista työhön ja työssä kohdattaviin asiakkaisiin tai potilaisiin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla on ollut tavanomaista laatia eettisiä ohjeita eri ammattiryhmille. JHL:n mielestä eettisten periaatteiden määrittäminen ulkoapäin sisältää riskejä. Eettisten periaatteiden mukaisesti toimimiseen ei riitä periaatelistat. Lähihoitajan etiikka muotoutuu koulutuksen sekä työ- ja elämänkokemuksen myötä. On tärkeää, että jokainen ammattilainen tunnistaa työtään ohjaavat eettiset periaatteet ja pohdiskelee niiden perusteita ja vaikutuksia. On myös tärkeää, että työpaikoilla käydään yhteistä keskustelua toiminnan eettisistä perusteista.

11 Lähihoitajan opas 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuusehdot Sosiaali- ja terveysalan työtä säätelee moninainen lainsäädäntö ja ohjeistus. Sen tarkoituksena on asiakas- ja potilasturvallisuudesta huolehtiminen sekä oikeudenmukainen ja ihmisarvoinen hoito- ja huolenpito sitä tarvitseville. Sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuuksia säätelevää lainsäädäntö on ollut muutoksen alla 1990-luvun ajan. Vuonna 1994 hyväksyttiin terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva laki ja asetus. Vuonna 2005 hyväksyttiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset. Potilas- ja asiakasturvallisuuden takaamiseksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön pätevyyksiä säädellään lakien ja asetusten avulla. Vaikka nykyiset lait ja asetukset eivät suoranaisesta estä joustavia työkäytäntöjä, työelämän arki on muodostunut hierarkkiseksi ja jäykäksi. Todellisuudessa eri ammattiryhmät eivät pääse hyödyntämään koko ammattitaitoaan. Tehtäväkuvat ovat kaventuneet ja työtehtäviä sidotaan liikaa tiettyyn tutkintoon. JHL on ollut aktiivisesti mukana henkilöstön ammatinharjoittamista ja kelpoisuuksia koskevan lainsäädännön valmistelutyössä. Meistä lainsäädännön tulee mahdollistaa henkilöstön koko ammattitaidon käyttäminen. Siten se vastaa tutkinnoissa tapahtuneita muutoksia ja tukee työyhteisön eri ammattiryhmien yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. käsittää koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, mieluiten yhteisillä säädöksillä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon organisointi ja tehtävät kytkeytyvät entistä tiiviimmin toisiinsa. Kelpoisuuslakien vaikutuksia on seurattava, jotta laissa huomioidaan työelämän ja koulutuksen muutokset: erityisesti tehtävien joustavuuden ja kelpoisuuksien kattavuuden näkökulmasta ei saa estää palvelujen tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaista joustavuutta ammatillisen henkilöstön tehtävien jaossa. uudessa koulutusrakenteessa ammatilliset tutkinnot ovat laaja-alaisia. Koulutusalarajat menevät tutkintojen sisällöissä lomittain, osin päällekkäin. Mm. lähellä sosiaalihuollon tutkintoja olevat tutkinnot johtavat todellisuudessa sosiaalihuollon tehtäviin, mutta itse laissa ei ole huomioitu riittävästi sosiaalihuollon ja muiden toimialojen rajapinnoille ennakoitavissa olevia uusia tutkintoja ja ammattirakenteita. Myös tätä on seurattava lakien toteutuksessa. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset määritellään laissa (272/2005). Lakia sovelletaan yleislakina kunnan tai kuntayhtymän, valtion sekä yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon.

12 12 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Laki perustuu toisenlaiseen lähestymistapaan kuin entinen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusasetus. Asetuksessa määriteltiin pääsääntöisesti tehtäväalueet, joihin edellytetään tietyn tasoista tutkintoa. Laissa puolestaan määritellään 6 keskeisen sosiaalihuollon ammatin kautta ne tehtävät, jotka edellyttävät tietyntasoista koulutusta, mutta ei sitä, millaisia yksittäisiä tehtäviä kussakin ammatissa toimivan henkilön toimenkuvaan kuuluu. Laissa ei säädetä kelpoisuusvaatimuksia kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin, vaan osaan tehtävistä kelpoisuusvaatimuksen on tehtävään soveltuva koulutus. Laki merkitsee työnantajan sääntelyn väljentämistä. Lakia täydentää asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (2005/608). Asetuksessa määritellään tarkemmin lain 7 edellyttämien opintojen laajuutta sekä lain 9 :n edellyttämiä erikoistumiskoulutuksia tai jatkotutkintoja. 3 Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä on yleisnimike ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille sosiaalityön ammattilaisille. Kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisänä on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat opinnot sosiaalityössä. 4 Sosiaaliasiamies Sosiaaliasiamiehen tehtävistä säädetään asiakaslain 24 :ssä. Kelpoisuusvaatimus tehtävään on kunnan harkinnassa: sosiaalityöntekijän mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. 5 Lastenvalvoja Kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalityöntekijän mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. 6 Sosiaaliohjaaja Sosiaaliohjaajan tehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ts. tutkinnon tulisi olla tehtävään soveltuva. 7 Lastentarhanopettaja Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajien tehtäviin vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lto:n koulutus tai sosiaali- ja terveysalan amk -tutkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot. 8 Lähihoitaja Kelpoisuus vaatimuksena lähihoitajan tehtäviin sosiaalihuollon tehtävissä on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, jonka tutkintonimike on lähihoitaja tai muu vastaava tutkinto. 9 Sosiaalihuollon erityistyöntekijä Erityistyöntekijällä tulee olla tehtävän edellyttämä peruskoulutus sekä soveltuva erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto. Käytännön työelämässä saavutettua perehtyneisyyttä ei enää rinnasteta erikoistumiskoulutuksen kautta saavutettuun pätevyyteen.

13 Lähihoitajan opas 13 (Kelpoisuusehdot alan erityistyöntekijän tehtäviin laajenivat: lain yksityiskohtaisiin perusteluihin kirjattiin mm. erikoisammattitutkinto.) 10 Sosiaalihuollon johtotehtävät Soveltamisala on kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon hallinnolliset johtotehtävät. Kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Korkeakoulututkintoa edellytetään tehtävissä, jotka sisältävät asiakastyönohjausta. 11 Muuta sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva koulutus. Pykälän soveltamisalan piiriin kuuluu uudistuneessa laissa suurempi joukko tehtäviä kuin aikaisemmin. Huomattavaa on myös se, että laissa puhutaan kautta linjan ammatillisista tehtävistä, eikä rajausta tehdä tältä osin toisin kuin vanhassa asetuksessa. 12 Tilapäinen poikkeaminen kelpoisuusvaatimuksista Edellytyksenä kelpoisuusvaatimuksista poikkeamiseen on, ettei tehtävään saada kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä. Tehtävään voidaan ottaa korkeintaan vuoden määräajaksi henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia mutta jolla on suoritettuja opintojen perusteella riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen Siirtymäsäännökset Siirtymäsäännöksillä varmistetaan, että aikaisempien tutkintojen suorittaneilla säilyy kelpoisuus vastaaviin tehtäviin. kelpoisuus säilyy myös niillä, jotka ovat saavuttaneet sen ennen lain uudistamista voimassa olleen asetuksen siirtymäsäännösten tai myönnetyn erivapauden nojalla. Kelpoisuusvaatimukset lähihoitajan tehtävään Laissa lähihoitaja on yleisnimike sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille sosiaalihuollon tehtävissä toimiville ammattihenkilöille. Kelpoisia lähihoitajan tehtäviin sosiaalihuollossa ovat myös ne, jotka ovat suorittaneet tehtävään soveltuvan lähihoitajan tutkintoa vastaavan tutkinnon. Myös muun kuin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaminen voi siis tuottaa kelpoisuuden lähihoitajan tehtäviin edellyttäen, että tutkinto on tehtävään soveltuva ja vastaa laadultaan ja opintomäärältään lähihoitajan tutkintoa. Tehtävästä riippuen kelpoisuusvaatimukset täyttävä tutkinto lastensuojelun, lasten päivähoidon sekä perhetyön tehtävissä olisi lähihoitajan tutkintoa vastaava lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto tai viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. Siirtymäsäännösten mukaan soveltuvan kouluasteisen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan amma-

14 14 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto tillisen tutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia tehtäviin, joissa lain mukaan edellytetään sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkintoa tai vastaavaa koulutusta. Vastaavasti lähihoitajatutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia tehtäviin, joista edelleen käytetään vanhoja kouluasteisten tutkintojen mukaisia nimikkeitä. Terveydenhuollon kelpoisuusehdot määräytyvät terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (L 559 / 94) ja siihen liittyvä asetus (A 564 / 94) tulivat voimaan Lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua varmistamalla, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, järjestämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta terveyden- ja sairaanhoidossa sekä helpottamalla ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Lain sisältö on yhteen sovitettu potilaan oikeuksia ja asemaa säätelevän lain kanssa. Lähihoitaja, perushoitaja, mielisairaan- ja mielenterveyshoitaja, lastenhoitaja, kuntohoitaja, jalkojenhoitaja, suuhygienisti sekä lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja ovat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja siihen liittyvän asetuksen mukaan nimikesuojattuja ammattihenkilöitä. Oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä on Suomen kansalaisella ja ulkomaalaisella, joka on suorittanut asianomaiseen ammattiin johtavan tai sitä vastaavan koulutuksen Suomessa tai jossakin muussa ETA-valtiossa, sekä Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaisella, joka on suorittanut Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa vastaavan koulutuksen, jonka terveydenhuollon oikeusturvakeskus on hakemuksesta hyväksynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että lähihoitajanimikettä saa käyttää vain lähihoitajatutkinnon suorittanut. Sen sijaan ammatinharjoittamislain mukaan nimikesuojattujen tehtävissä voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on työnantajan katsoma riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Samoin nimikesuojatut voivat toimia koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti myös laillistettujen, esimerkiksi sairaanhoitajan tehtävässä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Juuri tällä tavoin pyritään varmistamaan tarpeen mukaan joustavia tehtäväjärjestelyjä ja joskus myös terveen järjen käyttöä. Lähihoitajatutkinnon rekisteröinti ja sen merkitys Terveydenhuollon oikeusturvakeskus rekisteröi lähihoitajatutkinnon suorittaneet terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään keskusrekisteriin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (L 559/1994) ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta (TEO) annetun lain (L 1074 / 92) ja asetuksen (A 1221 /1992) mukaisesti. Rekisteröinti tehdään tutkintotodistuksen perusteella. Koulutuksen (tutkinnon) järjestäjä ilmoittaa lähihoitajatutkinnon suorittaneet TEO:lle ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811 / 1998) 24 :n mukaan. Tutkinnon suorittanut saa rekisteröinnistään

15 Lähihoitajan opas 15 maksullisen todistuksen. Lähihoitajan kannattaa varmistaa rekisteröitymisensä. Sillä saattaa olla merkitystä työpaikan saannissa, esimerkiksi työntekijää valittaessa voidaan rekisteröinti asettaa yhdeksi valinnan perusteista. Rekisteröitymisellä on merkitystä myös silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö ryhtyy yksityisyrittäjäksi. Verottaja ratkaisee, onko yritystoiminta sellaista, pääsääntöisesti koulutusta vastaavaa toimintaa, että se on arvonlisäverosta vapaata. Ammattihenkilöt saattavat tarvita rekisteriotteen tai erillisen todistuksen, jos aikovat työskennellä tai hakea ammatinharjoittamisoikeuksia ulkomailta. Niitä voi pyytää puhelimitse suoraan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta, josta se lähetetään asiakkaalle postiennakolla kotiin. Lääkkeiden anto-oikeus Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut valtakunnallisen oppaan lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Oppaan käyttöä suositellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä kaikissa niissä toimintayksiköissä, joissa toteutetaan lääkehoitoa. Opas kattaa siten myös ne yksiköt, joissa lääkehoidon toteuttaminen ei ole yksikön varsinainen perustehtävä, kuten päiväkodit ja oppilaitokset Turvallinen lääkehoito -opas yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet selkeyttää lääkehoidon toteuttamiseen liittyvän vastuunjaon määrittää ne vähimmäisvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa lääkehoitoa toteutettavissa yksiköissä. Lääkehoidon toteutuminen perustuu työyksikössä laadittuun lääkehoitosuunnitelmaan, joka on työväline seuraavien lääkehoidon osa-alueiden määrittämiseen ja hallintaan: 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat 2. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen 3. Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako 3. Lupakäytännöt 4. Lääkehuolto: lääkkeiden tilaaminen, säilytys, valmistaminen, käyttökuntoon saattaminen, palauttaminen, lääkeinformaatio, ohjaus ja neuvonta 5. Lääkkeiden jakaminen ja antaminen 6. Potilaiden informointi ja neuvonta 7. Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi 8. Dokumentointi ja tiedonkulku 9. Seuranta- ja palautejärjestelmät Vastuu lääkehoitosuunnitelman laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön johdolla.

16 16 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta, ja jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Esimiehet ohjaavat ja valvovat lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättävät eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaus ja valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, joka voi antaa yleisiä henkilöstön toimintaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Lääninhallitukset valvovat alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon, myös yksityisten, toimintayksiköiden toimintaa.

17 Lähihoitajan opas 17 Lääkehoitoa toteuttava henkilöstö Lääkehoitoon koulutettu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö Perustutkintoon johtavan koulutuksen antamat valmiudet lääkkeiden tilaaminen, käyttökuntoon saattaminen ja jakaminen potilaskohtaisiksi annoksiksi luonnollista tietä annettava lääkehoito injektiot ihonsisäisesti, ihon alle ja lihakseen rokotteet suonensisäinen nesteja lääkehoito verensiirtohoito epiduraalitilaan annettavaan lääkehoitoon osallistuminen Osaamisen varmistaminen, lisäkoulutus suonensisäinen neste- ja lääkehoito verensiirtohoito epiduraalitilaan annettavaan lääkehoitoon osallistuminen, muun muassa kipupumppuun annosteltavat lääkkeet rokotteet Vastuu, luvan myöntäminen Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri Näyttö: Kokenut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö Lääkehoitoon koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö lääkkeiden jakaminen potilaskohtaisiksi annoksiksi luonnollista tietä annettava lääkehoito injektiot ihon alle ja lihakseen lääkkeiden tilaaminen injektiot ihon alle ja lihakseen lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän jatkoinfuusiopullon tai nestepussin vaihtaminen Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri Näyttö: Laillistettu terveydenhuol-lon ammattihenkilö Lääkehoitoon koulutusta saanut sosiaalihuollon ammatillinen henkilö valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä jako dosettiin potilaan kotona injektiot ihon alle Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri Näyttö: Laillistettu terveydenhuol-lon ammattihenkilö Opiskelijat opiskelija on velvollinen esittämään todistuksen suorittamistaan lääkehoidon opinnoista ja niistä suoriutumisestaan koulutuksenjärjestäjän ja harjoitteluyksikön sopimus ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen lääkehoidon sisällöistä työnantajan edustaja( esim. lääkehoidosta vastaava tai osastohoitaja) arvioi opiskelijan lääkehoidon osaamisen ja siihen osallistumisen

18 18 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto 2. Lähihoitajan työsuhteen ehdoista Työsuhteen ehdot määräytyvät lakien, työehtosopimuksen ja henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. Lisäksi työsuhteen ehdoista on saatettu sopia paikallisilla sopimuksilla työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Myös työnantaja on saattanut antaa työsuhteen ehtoihin liittyviä määräyksiä. Työsopimuksella ja työnantajan määräyksillä ei voida alittaa työehtosopimuksen eikä lakien määräyksiä. Keskeisimpiä työsuhteissa noudatettavia lakeja ovat työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lait tulevat noudatettaviksi niiltä osin kuin jostain asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksella. Työehtosopimuksilla määrätään työsuhteen ehdoista kuten palkasta, työajoista, vuosilomista ja muista vapaista. Nämä ehdot poikkeavat toisistaan eri sopimuksissa. Se, mitä työehtosopimusta työpaikalla noudatetaan, riippuu työnantajasta ja työnantajan järjestäytymisestä. Työntekijän on tiedettävä, minkä työehtosopimuksen mukaan hänen työehtonsa määräytyvät. Parhaiten asia selviää ottamalla yhteyttä esimieheen tai luottamusmieheen. Työnantajan on pidettävä keskeinen työlainsäädäntö ja työpaikalla noudatettava työehtosopimus sopivassa paikassa työntekijöiden nähtävillä. Työehtosopimukset löytyvät myös internetistä. Kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Valtiolla noudatetaan Valtion työ- ja virkaehtosopimusta. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualoilla on molemmilla yleissitovat työehtosopimukset, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja Terveyspalvelualan työehtosopimus. Osa näillä aloilla toimivista yksityisistä työnantajista on järjestäytynyt Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen (PTY), jolla on oma normaalisitova työehtosopimus. Se sitoo ainoastaan tämän työnantajayhdistyksen jäsentyönantajia. Seuraavassa tarkastellaan edellä mainittujen sopimusten keskeisimpiä palkka-, työaika- ja vuosilomasäännöksiä. Tiedot perustuvat talvella 2005 hyväksyttyihin työehtosopimuksiin. Saat lisätietoa näistä ja muista työsuhteesi ehdoista työpaikkasi tai yhdistyksesi luottamusmieheltä ja liiton aluetoimistoista. Lisätietoja löydät myös liiton kotisivuilta Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Palkkarakenne Kunta-alan kuukausipalkat muodostuvat kolmesta palkanosasta; tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkasta ja tulospalkkiosta. Tehtäväkohtainen palkanosa on palkanosista suurin ja perustuu tehtävän vaativuuteen. Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat on määritelty Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteissä (1-8). Työn vaativuuden arvioinnin perusteella tehtäväkohtaista palkkaa voidaan korottaa vähimmäispalkkaa korkeammalle. Työnantajan on peruspalkasta päättäessään

19 Lähihoitajan opas 19 käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Henkilökohtainen palkanosa perustuu työkokemukseen sekä henkilökohtaiseen osaamiseen ja työn tuloksiin. Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta, ja vähintään 10% tehtäväkohtaisesta palkasta, kun hän on ollut vähintään 10 vuotta virka- ja työsuhteessa. Henkilökohtaisen arvioinnin suorittamiseen tulee määritellä selkeät kriteerit. Tulospalkkio on ryhmän palkitsemisen väline. Tulospalkkiona voidaan maksaa tulosyksikön henkilöstölle osa hyödystä, jonka kunta on saanut tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden ylittämisestä. Tämä palkanosa on valitettavasti hyvin vähän käytetty sosiaali- ja terveysalalla, koska tuloksellisuusmittareiden rakentaminen sinne on vaikeaa. Näiden lisäksi tulevat erilaiset lisät ja mm. työaikakorvaukset. Palkka Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoalan ammattitehtävissä, joissa edellytetään lähihoitajan tutkintoa tai vastaavaa aiempaa kouluasteen tutkintoa, vähimmäisperuspalkka on lukien 1558,94. Lähihoitajaa vastaavia aiempia koulutusnimikkeitä ovat apuhoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, hammashoitaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, kehitysvammaisten hoitaja, kuntohoitaja, jalkojenhoitaja ja kodinhoitaja. Työn vaativuuden arviointi Työn vaativuuden arvioinnissa arvioidaan työtä, ei sen tekijää. Tavoitteena on lisätä palkan kannustavaa ja motivoivaa vaikutusta työntekijään. Työn vaativuuden arviointi on menetelmä, jolla voidaan vertailla eri töiden sisältöjen vaativuutta. Sitä käytetään palkkajärjestelmien kehittämistyössä palkan uudelleen määrittämisen keinona. Arviointijärjestelmä antaa myös mahdollisuuden tarkastella työn sisältöä sen kehittämisen näkökulmasta. Siten se tukee johtamistyötä ja työyhteisöjen kehittämistä. Työn ja palkan välistä suhdetta pyritään korjaamaan oikeudenmukaisemmaksi arvioimalla työn vaativuus suhteessa toisiin organisaation tehtäviin. Järjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon ovat vaikuttaneet vaatimukset työelämän tasa-arvoistamisesta. Työn arvioinnissa käytettävät vaativuustekijät ovat osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu, yhteistyötaidot ja työolosuhteet

20 20 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tavoitteena on, että peruspalkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä tehdään kirjalliset tehtäväkuvaukset tehtäväkuvaukset ovat vertailukelpoisia keskenään yksittäinen työntekijä ymmärtää, mistä hänen työnsä vaativuus koostuu saman työnantajan palveluksessa oleviin sovelletaan samaa arviointijärjestelmää arvioinnin tekemisessä on mukana useita henkilöitä, jotta arvioinnin uskottavuus paranee arviointijärjestelmän kehittämisessä, käyttöönotossa ja soveltamisessa noudatetaan yhteistoimintamenettelyä Työaika Lähihoitajiin noudatetaan yleistyöaikaa tai jaksotyöaikaa. Yleistyöaikaa noudatetaan esimerkiksi päiväkodeissa ja päiväkeskuksissa. Säännöllinen työaika täyttä työaikaa tekevällä on 8 tuntia tai enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Tasoittumisajanjakso on enintään 6 viikkoa. Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa vain laitoksessa, esimerkiksi sairaalassa tai erityishuoltopiirissä, ympäri vuorokauden toimivassa lasten päiväkodissa tai ympäri vuorokauden toimivassa ryhmäperhepäiväkodissa. Säännöllinen työaika täydellä jaksolla on viikkojen määrä x 38 tuntia 15 minuuttia. Yleisimmin ovat käytössä 3 viikon jakso 114 tuntia 45 min. ja 6 viikon jakso 229 tuntia 30 min. Jos jakso keskeytyy esim. sairasloman, vuosiloman tai työloman vuoksi työehtosopimuksessa on erilliset määräykset tällaisten keskeytyneiden jaksojen työajasta. Jos keskeytys on tiedossa ennen työvuorolistan tekoa, määräytyy jakson työaika siten, että täyttä viikkoa kohden työaika on 38 tuntia 15 minuuttia. Jokaista vajaata kalenteriviikkoa kohden seuraavan taulukon mukainen: Keskeytyksen ulkopuoliset päivät Työtunteja Jos keskeytys tulee tietoon vasta, kun listan näkyville tuonnin jälkeen, on kyse yllättävästä keskeytyksestä. Tällöin työaika määräytyy listalle merkityn keskeytyksen ulkopuolisen työajan mukaisesti. Arkipyhät lyhentävät työaikaa sekä yleis- että jaksotyöajassa täyttä työaikaa tekevällä 7 tuntia 39 minuuttia kutakin arkipyhää kohden. Arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä,

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Helsinki 10/2016 Copyright SuPer ry

SISÄLTÖ. Helsinki 10/2016 Copyright SuPer ry Lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2017 SISÄLTÖ Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 8/2016 liite 1 KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2017 (TS-17) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Työehtosopimus Osapuolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Heta Henkilökohtaisten

Lisätiedot

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖAIKAKOKEILUA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä (2 10 ) sovelletaan jäljempänä mainittujen

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013

EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013 EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013 Varhaiskasvatuksen palkkauksesta ja työajasta Varhaiskasvatuksen Alueasiamies palvelupäällikkö Seppo Heinonen seppo.heinonen@seinajoki.fi 044 550 2043 Susanne Wickström susanne.wickstrom@kokkola.fi

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Kuopio 2.3.2016 Ylitarkastaja Pekka Ojaniemi, Valvira AmHa-hanke Hanke on asetettu

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

OMASSA KODISSA TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUS- SUHTEEN EHDOT/KVTES LIITE 12

OMASSA KODISSA TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUS- SUHTEEN EHDOT/KVTES LIITE 12 Rovaniemen kaupunki Paikallisneuvottelupöytäkirja OMASSA KODISSA TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUS- SUHTEEN EHDOT/KVTES LIITE 12 Aika 1.4..2008 klo 9.00-11.35 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat

Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat SISÄLTÖ TYÖAIKALAIN MUUTOS 3 Työaikalain muutos ei uhkaa perhepäivähoitopalvelujen

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Yhteistyöllä laatua! Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkintojärjestelmän asiakirjat

Yhteistyöllä laatua! Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkintojärjestelmän asiakirjat Yhteistyöllä laatua! Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkintojärjestelmän asiakirjat Soila Nordström 2011 Tutkintotoimikunta esittäytyy Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Lisätiedot

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Osio F Liite 13 Kansanopisto Palkka ja työaika OSIO F LIITE 13 KANSANOPISTO I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin tehtäväkohtainen palkka Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu?

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Miten tähän on tultu? Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 Uudet vakanssit: Yksikkö/nimike 2016 2017 2018 2019 Suun terveydenhuolto Suuhygienisti 1 Hammaslääkäri 1 Hammashoitaja 1 Aikuisten psykososiaaliset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Syksy 2012 1 Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta on tarkoitettu lisä- ja täydennyskoulutukseksi lähihoitajan tutkinnon suorittaneille tai sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Päätös. Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 319/2010 vp Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten palvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 36,25 040SOS050 I sivukuluja)* 31940 Johtava sosiaalityöntekijä 1.1.2017 toimen muuttaminen viraksi alkaen Sosiaalialalle suuntaava

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

1/5. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN HAKULOMAKE 2016

1/5. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN HAKULOMAKE 2016 1/5 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi/erko) tai selvällä käsialalla. Hakuprosessissa huomioidaan vain ne hakijat, jotka liittävät hakemuksensa oheen jäljennökset

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). OSIO F LIITE 11 LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULU I PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin palkka 1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Em. palkka-asteikon

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1 17.11.2016 sivu 1 1. Loppu- ja alkuvuoden työaikajärjestelyt ja palkanmaksu 2. Huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisä 3. Vuosilomien antaminen arkipyhäviikolla 1. LOPPU- JA ALKUVUODEN TYÖAIKAJÄRJESTELYT

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot