Lähihoitaja. vahvuutena monialaisuus. JHL:n opas työpaikoille

Transkriptio

1 Lähihoitaja vahvuutena monialaisuus JHL:n opas työpaikoille

2 2 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sisällysluettelo Lukijalle Ammattina lähihoito Lähihoitajan toimintaympäristö Lähihoitajat tulivat Lähihoitajan ammattitaito Lähihoitajan työtä ohjaavia eettisiä periaatteita Sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuusehdot Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Kelpoisuusvaatimukset lähihoitajan tehtävään Lähihoitajatutkinnon rekisteröinti ja sen merkitys Lääkkeiden anto-oikeus Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaus ja valvonta Lähihoitajan työsuhteen ehdoista Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Valtion virka- ja työehtosopimus Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Palvelulaitosten työantajayhdistyksen (PTY) työehtosopimus Työsuhteeseen liittyvissä epäselvyyksissä toimi näin Työhyvinvointi Työsuojelu työpaikalla Työn kuormittavuus Ergonomia, henkilönostot ja -siirrot Väkivaltariskien hallinta Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä toimi näin Oman työn hallinta Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnantajan täydennyskoulutusvelvoite Työnohjaus ammatillisen kasvun tukena

3 Lähihoitajan opas 3 Työnohjauksen työskentelymuodot Yhteistoiminta työpaikalla Ulkomaille töihin ja työnhakuun Europassi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sinun liittosi lähihoitaja Lähteet ja lisätietoa JHL:n jäsenedut Hyvää palvelua kaikkialla Suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n aluetoimistot:

4 4 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL C-sarja Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL Ammatillisen edunvalvonnan tiimi Oppaan kirjoittajat: Katajisto Marjo, Kinnunen Tuija, Koivuniemi Minna, Koskinen Kirsti, Leiqvist Raili, Mironen Anne, Parviainen Kaijamaija, Pirttijärvi Minna, Tuomi Taina, Vehovaara Riitta, Väli-Heikkilä Ritva Yliopistonpaino, Helsinki 05/2006 ISBN ISNN

5 Lähihoitajan opas 5 Lukijalle Lähihoidon ammattilaisia tarvitaan työmarkkinoilla entistä enemmän, jotta myös tilapäistä tai pitkäaikaista hoivaa, huolenpitoa ja ohjausta tarvitsevat ihmiset voisivat elää hyvää elämää. Palvelutarpeet kasvavat erityisesti vanhusten laitoshoidossa, kotipalveluissa ja palveluasumisessa. Osaajista kilpaillaan jo nyt. Lähihoidon ammattilaisena ansaitset työtehtäviesi vaativuutta ja osaamistasi vastaavat työehdot sekä turvallisen ja kannustavan työympäristön. Etuja ei saavuteta tunteilemalla, vaan neuvottelemalla ja sopimalla. Siihen tarvitaan vahvaa tahtoa, yhteistyötä ja ammattiliiton osaavia edunvalvojia. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on maan suurin ammattiliitto. Meillä on kattava aluetoimisto- ja luottamusmiesverkosto. Liittoomme voivat liittyä niin kunnallisella kuin yksityisillä aloilla työskentelevät lähihoidon ammattilaiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinnon suorittaneet ovatkin JHL:n suurimpia jäsenryhmiä. Lähihoitajan perustutkinto antaa laaja-alaisuudessaan sinulle hyvät edellytykset siirtyä sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävästä tai työyksiköstä toiseen. Erityisesti vanhustyöhön tullaan usein muiden työtehtävien kautta. Liittomme on tukenut lähihoitajien jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia vaikuttamalla alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehittämiseen aikuisten näyttötutkintoina. Olemme niin ikään vaikuttaneet työnantajan täydennyskoulutusvelvollisuuden saamiseen terveyden- ja sosiaalihuollon koko henkilöstölle sekä siihen, että lähihoitajien osaaminen saataisiin työpaikoilla täyteen käyttöön. Lähihoitajan ammatin perusosaamiseen kuuluu suunnitelmallinen työprosessin hallinta. Koulutus auttaa ihmistä arvioimaan työkäytäntöjen järkevyyttä ja kehittämään jatkuvasti entistä sujuvampia ratkaisuja. Ammattiosaaja on samalla paras oman työnsä kehittäjä. Palveluiden käyttäjät, veronmaksajat ja työntekijät hyötyvät kaikki siitä, että jokainen työntekijä antaa oman osaamisensa palveluiden ja töiden organisoinnin parantamiseen. Tuloksellisuustalkoissa tarvitaan jokaisen panosta - hierarkiat tai vanhat käytännöt ylittäen. Tälle kehittämistyölle pitäisi antaa työyhteisöissä aikaa ja siitä pitäisi ihmisiä palkita. Ammatillisuus on myös sellaista tervettä itsekkyyttä, joka varmistaa oman jaksamisesi ja varjelee vääränlaiselta vastuunottamiselta. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on oman työkyvyn ja kunnon huoltamista. Jos ohittaa omat tarpeensa, ei jaksa kovin kauan auttaa toisiakaan. Pidä siis huolta itsestäsi sinullakin on oikeus täysipainoiseen elämään. Tämän oppaan tarkoituksena on toimia työpaikoilla ensikäden tietolähteenä työhön, palvelussuhteen ehtoihin sekä työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä asioista. Oppaassa puhutaan lähihoitajista, koska se on nykyisin ainoa sosiaali- ja terveysalan toisen asteen hoitajakoulutus. Samat pelisäännöt koskevat kuitenkin lähihoitajien rinnalla työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan kouluasteen tutkinnon suorittaneita hoitajia. Toivon, että Lähihoitajan opas kuluu käytössä työpaikoilla. Tuire Santamäki-Vuori JHL:n puheenjohtaja

6 6 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto 1. Ammattina lähihoito Lähihoitajan toimintaympäristö Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiä tavoitteita ovat väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kasvatuksen tukeminen sekä turvallisuuden edellytysten luominen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa pääosin julkinen sektori ja sitä täydentävät yksityiset yritykset ja järjestöt. Nämä palvelut ovat terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä, sairauksien ja syrjäytymisenennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä kuntoutumisen tukemista. Lähtökohtana on ihmisen tarpeisiin perustuva hoito-, huolenpito- ja kasvatustyö ja siinä hoitajan ja asiakkaan tai potilaan välinen yhteistyösuhde. Keskeistä työssä on ihmisten omien voimavarojen tukeminen ja toimintakyvyn edistäminen. Suomalainen hyvinvointimalli rakentuu yhteisvastuullisuuden, tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden perustalle. Yhteisvastuullisuus toteutuu, kun jokainen aikuinen kansalainen maksaa tuloistaan ja varallisuudestaan veroja, joilla palveluja tuotetaan. Oikeudenmukaisuutta on se, että palveluja tuotetaan verovaroin ja kansalaisen maksaman veron suuruus riippuu hänen ansioistaan. Tasa-arvoisuus tarkoittaa jokaisen kansalaisen oikeutta samanlaisin ehdoin tiettyihin hyvinvointipalveluihin ja mahdollisuutta toimia täysipainoisesti yhteiskunnan jäsenenä. Siten tasa-arvoisuudella korostetaan myös sukupuolten välisiä yhtäläisiä oikeuksia. Sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointi turvataan valtiovallan toimenpitein. Yhteinen huoli sosiaali- ja terveyspalvelujen purkamisesta käynnisti vuosituhannen vaihteessa Suomessa useita valtionhallinnon, kuntia edustavan Kuntaliiton ja järjestöjen yhteisiä hankkeita, joiden tavoitteena oli hyvinvoinnin turvaaminen, mutta myös palvelujen priorisointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma ohjelmassa on lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisimmät kehittämistavoitteet ja niihin liittyvät tarkemmat toimenpidesuositukset. Tavoitteet ja toimenpidesuositukset koskevat ensisijassa kuntia ja ne ovat luonteeltaan suosituksia. Ohjelma sisältää myös valtionhallintoon kohdistuvia toimenpidesuosituksia, joiden tarkoituksena on tukea kuntien toimintaa. Ohjelma perustuu osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon edellisen ohjelmakauden aikana esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmassa on vahvistettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua kehittämistä. Palvelujen laadun turvaamiseksi ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto ja eri järjestöt laatineet suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon eri toiminta-aloille kuten ikääntyvien hoitoon ja palveluun, päihdetyöhön, vammaisten asumispalveluihin, apuvälinepalveluihin, mielenterveystyöhön, päihdepalveluihin ja kouluterveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveysalalle on tullut kuntatyönantajaa koskevat täydennyskoulutusvelvoitteensa ja molemmille aloilla on hyväksytty omat täydennyskoulutussuosituksensa.

7 Lähihoitajan opas 7 JHL on ollut aktiivisesti mukana näiden hankkeiden eteenpäin viemisessä ja tulosten arvioinnissa. Sosiaalialalle valmistellaan myös valtakunnallisia suosituksia henkilöstön tehtävärakenteesta ja mitoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän, jossa JHL on myös mukana, on määrä saada työnsä valmiiksi Miksi JHL on olemassa? Julkisen sektorin uudet tuotantomallit ovat suuri haaste työntekijöille. Palvelujen kilpailuttaminen, yksityistäminen sekä paikallisen ja talokohtaisen sopimisen lisääntyminen kasvattavat paikallisen edunvalvonnan merkitystä. Julkisella sektorilla joudutaan myös kehittämään uusia tuloksellisuutta palkitsevia palkkausmuotoja, joiden avulla kurotaan kiinni eroa yksityisen sektorin ansiokehitykseen ja palkkatasoon. JHL on olemassa julkisen alan palkansaajien joukkovoiman kasvattamiseksi ja vahvan paikallisen tason edunvalvonnan takia. Se vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja turvaa suomalaista sopimusjärjestelmää. Julkisen sektorin toimintaympäristön ja työelämän muutokset sekä uudet palvelutuotantomallit edellyttävät julkisen alan ammattilaisilta nykyistä kattavampaa järjestäytymistä. Vastuut pirstoutuvat julkisessa palvelutuotannossa. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet lisääntyvät ja yksityisten tuottajien muodostama verkosto laajenee. Verovaroin kustannettuja palveluja kilpailutetaan ja ostetaan yksityiseltä sektorilta. Muutoksissa tarvitaan vahva ammattiliitto, jonka tavoitteena on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen ja kehittäminen. JHL puolustaa niin julkisesti kuin yksityisesti tuotettujen hyvinvointipalvelujen tekijöitä. Lähihoitajat tulivat Hoidon ja hoivan ammattilaisilla on erilaisia tehtävänimikkeitä ja tutkintoja. Lähihoitajakoulutuksen myötä, 1990-luvun puolivälissä, päättyivät terveydenhuollosta meille kaikille tutut perushoitajan, apuhoitajan, lastenhoitajan, hammashoitajan, jalkojenhoitajan, kuntohoitajan, mielenterveyshoitajan ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan koulutukset. Samanaikaisesti päättyivät sosiaalialalta kehitysvammaistenhoitajan, kodinhoitajan ja päivähoitajan koulutukset. Lähihoitajatutkinto yhdisti terveydenhuollon ja sosiaalialan kouluasteen tutkinnot yhdeksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoksi. Syksyllä 1993 koulutus alkoi useassa oppilaitoksessa eri puolilla maata. Sen pituus peruskoulupohjaisena oli 2,5 vuotta. Vuonna 1999 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pituudeksi peruskoulupohjaisena tuli 120 opintoviikkoa (3 vuotta) ja samalla koulutusohjelmien (eriytyvien opintojen) kesto jatkui 20 opintoviikosta 40 opintoviikkoon (1 vuosi). Koulutukseen sisällytettiin vähintään 29 opintoviikkoa työssäoppimista. Vuonna 2001 hyväksyttiin nyt voimassa olevat tutkinnon perusteet. Samalla tarkennettiin koulutusohjelmia.

8 8 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen uutena elementtinä tulevat ammattiosaamisen näytöt. Ne ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteisessa koulutuksessa osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näytöt ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä mahdollisimman aidoissa työtilanteissa, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt eivät muuta nykyisin käytössä olevia arvioinnin kohteita ja kriteerejä, vaan opiskelijan arviointi perustuu edelleen opetussuunnitelman perusteissa annettuihin määräyksiin. Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan muun arvioinnin ohella opiskelijan ammatillista osaamista työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt ovat osa koulutusta ja sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksista (90 ov). JHL:n mielestä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa tapahtuneet muutokset ovat olleet hyviä ja tarpeellisia. Vaikka vanhojen tutkintojen ammatillista erityisosaamista kadotettiin, lähihoitajatutkinto antaa entistä vankemman ja laajemman perusosaamisen. Lisäksi koulutusohjelmien pidentyminen sekä alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tuovat syvää erityisosaamista. Juuri näihin tavoitteisiin olemme pyrkineet ammatillisen koulutuksen edunvalvonnassa. Lähihoitajat työskentelevät erilaisissa tehtävissä koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintaympäristöjä ovat lasten päiväkodit, asiakkaiden kodit, erilaiset avopalveluyksiköt, terveyskeskukset, erilaiset sairaalat, palvelu-, kuntoutus- ja vanhainkodit sekä vastaanottotyö ja järjestöt. Lähihoitajat toimivat sekä perustason että työryhmän vastaavan tehtävissä. Työtehtävät käsittävät ihmisen hoidon ja hoivan vauvasta vanhukseen. Lähihoitaja työskentelee lähellä ihmistä, auttaa ja tukee häntä jokapäiväisissä toiminnoissa ja hyvän elämän edellytyksissä. Hoitotyössä tarvitaan vahvaa ammatti-identiteettiä, oman persoonan käyttämistä sekä eettistä harkintaa ja päätöksentekoa. Lähihoitajilla on hyvät edellytykset oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Lähihoitajan ammattitaito Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet hallitsevat eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvun ja kehityksen tukemisen ja ohjaamisen, hoidon ja huolenpidon sekä heidän kuntoutumisensa tukemisen. Alan laaja-alaiseen perusosaamiseen kuuluvat suunnitelmallisen työprosessin hallinta ja yrittäjyyden perusvalmiudet. Laaja-alaisuus luo edellytykset työllistyä erilaisiin tehtäviin sosiaali- ja terveysalalla sekä joustavalle liikkumiselle sosi-

9 Lähihoitajan opas 9 aali- ja terveydenhuollon työtehtävistä ja työyksiköstä toiseen. Koulutuksen laaja-alaisuus mahdollistaa toimintaympäristön vaihtamisen suhteellisen lyhyellä täydennyskoulutuksella. Tämä joustavuus on välttämätöntä väestörakenteen ja palvelutarpeen muuttuessa. Lähihoitajan koulutusohjelmat antavat syventävää osaamista hoidon ja hoivan eri alueille. Eri koulutusohjelmien suorittaneet sijoittuvat työelämään valitettavan sektoroituneesti. Esimerkiksi lasten ja nuorten koulutusohjelman suorittaneet sijoittuvat pääasiassa päivähoitoon ja mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman suorittaneet psykiatriseen hoitotyöhön. Lähihoitajatutkintoa ja sen koulutusohjelmia voisi hyödyntää nykyisestään paljon enemmän työelämässä. Siksi pidämme tarpeellisena tässäkin esitellä lähihoitajan ammatillista osaamista lyhyesti. Ensihoidon koulutusohjelman suorittaneet hallitsevat ensihoitopotilaan hoitamisen ensihoidon eri toimintaympäristöissä: sairaankuljetuksessa, poliklinikoilla ja perioperatiivisissa hoito-yksiköissä. Työhön kuuluu ensihoidossa esiin tulevia ongelmien ratkaiseminen. He osaavat työskennellä ensihoitoa soveltavissa tehtävissä päivystyspoliklinikalla. He osaavat reponointi- ja immobilisaatiomenetelmiä myös perioperatiivisessa hoitoympäristössä. Kuntoutuksen koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan auttaa, tukea ja ohjata asiakasta kuntoutuksen eri toimialueille kuntoutuksen palvelujärjestelmässä. Työpaikkoina ovat asiakkaan kotiympäristö, kotihoidon työpaikat, päiväsairaalat, välimuotoisen asumisen työpaikat, toiminta- ja työkeskukset, työpajat, palvelukeskukset, kolmannen sektorin erilaiset työpaikat, terveyskeskuksen vuodeosastot ja kuntoutumisyksiköt, kuntoutumislaitokset, kylpylät ja henkilökohtaisen avustajan tai ryhmäavustajan työpaikat tai vastaavat työpaikat. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman suorittaneet hallitsevat terveiden vastasyntyneiden hoidon sairaaloissa ja kotona, samoin kuin lasten ja nuorten sairaanhoidon sairaaloissa ja kodeissa lähihoitajan vastuualueella. He osaavat työskennellä päivähoidossa päiväkotija perhepäivähoidon toimintaympäristössä sekä osallistua työryhmän jäsenenä varhaiskasvatukseen. Heidän työpaikkoinaan ovat myös koululaisten iltapäivätoiminta ja koulunkäynnin avustaminen. Lisäksi he hallitsevat nuorten hoidon ja kasvatuksen lähihoitajan vastuualueella. Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida mielenterveystyön hoitoprosessia mielenterveys- ja psykiatrisen hoidon erilaisissa toimintaympäristöissä moniammatillisessa yhteistyössä. Lisäksi he osaavat suunnitella, toteuttaa ja arvioida päihteiden ja huumeiden käyttäjien hoitoa yhdessä asiakkaan, perheen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. He osaavat edistää mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kuntoutumista moniammatillisessa työryhmässä. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan/potilaan hoitoa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ja huolenpitoa kotipalveluissa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. He osaavat valmistaa ruokaa ja huolehtia kodin puhtaanapidosta ja viihtyvyydestä kotihoidon toimintaympäristössä.

10 10 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Suu- ja hammashoidon koulutusohjelman suorittaneet osaavat työskennellä suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä suun terveyden edistämisessä, suun ja hampaiden perus- ja erikoishoidossa hammashoitoloissa ja hammaslääkärin vastaanotolla. Vammaistyön koulutusohjelman suorittaneet osaavat kuntouttavan työotteen mukaan vammaisten perushoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen kotona, avohuollossa, laitoksissa ja vammaisjärjestöissä. He osaavat vammaisten päivä- ja perhehoidon. Vanhustyön koulutusohjelman suorittaneet osaavat hoitaa, tukea ja auttaa vanhuksia kuntouttavan työotteen mukaan kodissa, kotipalvelussa, laitoksissa ja järjestöissä sekä vanhusten palveluyksiköissä. Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman suorittaneet osaavat toimia sosiaali- ja terveysalan sihteerin työssä avohuollossa, laitoksissa ja järjestöissä. Lisäksi he osaavat kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, hoitaa ja arvioida potilaiden hoitoa vastaanotto- ja polikliinisessa hoitotyössä lähihoitajan vastuualueella. Koulutusohjelmien tuomaa erityisosaamista kannattaisi hyödyntää huomioiden työyhteisön toiminnan tavoitteet sekä hoito- ja hoivatarpeiden monimuotoistuminen. Esimerkiksi päivähoidossa vammaistyön koulutusohjelman suorittaneet saattavat tuoda tarvittavaa lisäosaamista erityistä hoitoa tarvitsevien lasten hoitoon. Samoin mielenterveys- ja päihdetyön erityisosaamisesta on yhä enemmän puutetta kotihoidossa. Ajan oloon työntekijöiden erilaisesta osaamisesta voidaan kasvattaa työyhteisön yhteinen vankka tiedon ja osaamisen kokonaisuus. JHL:n näkemyksen mukaan työyhteisöt ovat parhaimmillaan moniammatillisia tiimejä, jotka hyödyntävät ja kehittävät jäsentensä erilaista osaamista vahvuutenaan. Yhteisenä tavoitteena on korkealaatuisten palveluiden tuottaminen. Lähihoitajan työtä ohjaavia eettisiä periaatteita Hyvän sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen pätevyys koostuu monista eri asioista. Ammatin tietopohja ja ammattitaito ovat sen keskeisiä osia. Niiden lisäksi tarvitaan oikeaa suhtautumista ja asennoitumista työhön ja työssä kohdattaviin asiakkaisiin tai potilaisiin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla on ollut tavanomaista laatia eettisiä ohjeita eri ammattiryhmille. JHL:n mielestä eettisten periaatteiden määrittäminen ulkoapäin sisältää riskejä. Eettisten periaatteiden mukaisesti toimimiseen ei riitä periaatelistat. Lähihoitajan etiikka muotoutuu koulutuksen sekä työ- ja elämänkokemuksen myötä. On tärkeää, että jokainen ammattilainen tunnistaa työtään ohjaavat eettiset periaatteet ja pohdiskelee niiden perusteita ja vaikutuksia. On myös tärkeää, että työpaikoilla käydään yhteistä keskustelua toiminnan eettisistä perusteista.

11 Lähihoitajan opas 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuusehdot Sosiaali- ja terveysalan työtä säätelee moninainen lainsäädäntö ja ohjeistus. Sen tarkoituksena on asiakas- ja potilasturvallisuudesta huolehtiminen sekä oikeudenmukainen ja ihmisarvoinen hoito- ja huolenpito sitä tarvitseville. Sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuuksia säätelevää lainsäädäntö on ollut muutoksen alla 1990-luvun ajan. Vuonna 1994 hyväksyttiin terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva laki ja asetus. Vuonna 2005 hyväksyttiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset. Potilas- ja asiakasturvallisuuden takaamiseksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön pätevyyksiä säädellään lakien ja asetusten avulla. Vaikka nykyiset lait ja asetukset eivät suoranaisesta estä joustavia työkäytäntöjä, työelämän arki on muodostunut hierarkkiseksi ja jäykäksi. Todellisuudessa eri ammattiryhmät eivät pääse hyödyntämään koko ammattitaitoaan. Tehtäväkuvat ovat kaventuneet ja työtehtäviä sidotaan liikaa tiettyyn tutkintoon. JHL on ollut aktiivisesti mukana henkilöstön ammatinharjoittamista ja kelpoisuuksia koskevan lainsäädännön valmistelutyössä. Meistä lainsäädännön tulee mahdollistaa henkilöstön koko ammattitaidon käyttäminen. Siten se vastaa tutkinnoissa tapahtuneita muutoksia ja tukee työyhteisön eri ammattiryhmien yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. käsittää koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, mieluiten yhteisillä säädöksillä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon organisointi ja tehtävät kytkeytyvät entistä tiiviimmin toisiinsa. Kelpoisuuslakien vaikutuksia on seurattava, jotta laissa huomioidaan työelämän ja koulutuksen muutokset: erityisesti tehtävien joustavuuden ja kelpoisuuksien kattavuuden näkökulmasta ei saa estää palvelujen tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaista joustavuutta ammatillisen henkilöstön tehtävien jaossa. uudessa koulutusrakenteessa ammatilliset tutkinnot ovat laaja-alaisia. Koulutusalarajat menevät tutkintojen sisällöissä lomittain, osin päällekkäin. Mm. lähellä sosiaalihuollon tutkintoja olevat tutkinnot johtavat todellisuudessa sosiaalihuollon tehtäviin, mutta itse laissa ei ole huomioitu riittävästi sosiaalihuollon ja muiden toimialojen rajapinnoille ennakoitavissa olevia uusia tutkintoja ja ammattirakenteita. Myös tätä on seurattava lakien toteutuksessa. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset määritellään laissa (272/2005). Lakia sovelletaan yleislakina kunnan tai kuntayhtymän, valtion sekä yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon.

12 12 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Laki perustuu toisenlaiseen lähestymistapaan kuin entinen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusasetus. Asetuksessa määriteltiin pääsääntöisesti tehtäväalueet, joihin edellytetään tietyn tasoista tutkintoa. Laissa puolestaan määritellään 6 keskeisen sosiaalihuollon ammatin kautta ne tehtävät, jotka edellyttävät tietyntasoista koulutusta, mutta ei sitä, millaisia yksittäisiä tehtäviä kussakin ammatissa toimivan henkilön toimenkuvaan kuuluu. Laissa ei säädetä kelpoisuusvaatimuksia kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin, vaan osaan tehtävistä kelpoisuusvaatimuksen on tehtävään soveltuva koulutus. Laki merkitsee työnantajan sääntelyn väljentämistä. Lakia täydentää asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (2005/608). Asetuksessa määritellään tarkemmin lain 7 edellyttämien opintojen laajuutta sekä lain 9 :n edellyttämiä erikoistumiskoulutuksia tai jatkotutkintoja. 3 Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä on yleisnimike ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille sosiaalityön ammattilaisille. Kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisänä on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat opinnot sosiaalityössä. 4 Sosiaaliasiamies Sosiaaliasiamiehen tehtävistä säädetään asiakaslain 24 :ssä. Kelpoisuusvaatimus tehtävään on kunnan harkinnassa: sosiaalityöntekijän mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. 5 Lastenvalvoja Kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalityöntekijän mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. 6 Sosiaaliohjaaja Sosiaaliohjaajan tehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ts. tutkinnon tulisi olla tehtävään soveltuva. 7 Lastentarhanopettaja Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajien tehtäviin vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lto:n koulutus tai sosiaali- ja terveysalan amk -tutkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot. 8 Lähihoitaja Kelpoisuus vaatimuksena lähihoitajan tehtäviin sosiaalihuollon tehtävissä on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, jonka tutkintonimike on lähihoitaja tai muu vastaava tutkinto. 9 Sosiaalihuollon erityistyöntekijä Erityistyöntekijällä tulee olla tehtävän edellyttämä peruskoulutus sekä soveltuva erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto. Käytännön työelämässä saavutettua perehtyneisyyttä ei enää rinnasteta erikoistumiskoulutuksen kautta saavutettuun pätevyyteen.

13 Lähihoitajan opas 13 (Kelpoisuusehdot alan erityistyöntekijän tehtäviin laajenivat: lain yksityiskohtaisiin perusteluihin kirjattiin mm. erikoisammattitutkinto.) 10 Sosiaalihuollon johtotehtävät Soveltamisala on kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon hallinnolliset johtotehtävät. Kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Korkeakoulututkintoa edellytetään tehtävissä, jotka sisältävät asiakastyönohjausta. 11 Muuta sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva koulutus. Pykälän soveltamisalan piiriin kuuluu uudistuneessa laissa suurempi joukko tehtäviä kuin aikaisemmin. Huomattavaa on myös se, että laissa puhutaan kautta linjan ammatillisista tehtävistä, eikä rajausta tehdä tältä osin toisin kuin vanhassa asetuksessa. 12 Tilapäinen poikkeaminen kelpoisuusvaatimuksista Edellytyksenä kelpoisuusvaatimuksista poikkeamiseen on, ettei tehtävään saada kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä. Tehtävään voidaan ottaa korkeintaan vuoden määräajaksi henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia mutta jolla on suoritettuja opintojen perusteella riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen Siirtymäsäännökset Siirtymäsäännöksillä varmistetaan, että aikaisempien tutkintojen suorittaneilla säilyy kelpoisuus vastaaviin tehtäviin. kelpoisuus säilyy myös niillä, jotka ovat saavuttaneet sen ennen lain uudistamista voimassa olleen asetuksen siirtymäsäännösten tai myönnetyn erivapauden nojalla. Kelpoisuusvaatimukset lähihoitajan tehtävään Laissa lähihoitaja on yleisnimike sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille sosiaalihuollon tehtävissä toimiville ammattihenkilöille. Kelpoisia lähihoitajan tehtäviin sosiaalihuollossa ovat myös ne, jotka ovat suorittaneet tehtävään soveltuvan lähihoitajan tutkintoa vastaavan tutkinnon. Myös muun kuin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaminen voi siis tuottaa kelpoisuuden lähihoitajan tehtäviin edellyttäen, että tutkinto on tehtävään soveltuva ja vastaa laadultaan ja opintomäärältään lähihoitajan tutkintoa. Tehtävästä riippuen kelpoisuusvaatimukset täyttävä tutkinto lastensuojelun, lasten päivähoidon sekä perhetyön tehtävissä olisi lähihoitajan tutkintoa vastaava lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto tai viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. Siirtymäsäännösten mukaan soveltuvan kouluasteisen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan amma-

14 14 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto tillisen tutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia tehtäviin, joissa lain mukaan edellytetään sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkintoa tai vastaavaa koulutusta. Vastaavasti lähihoitajatutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia tehtäviin, joista edelleen käytetään vanhoja kouluasteisten tutkintojen mukaisia nimikkeitä. Terveydenhuollon kelpoisuusehdot määräytyvät terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (L 559 / 94) ja siihen liittyvä asetus (A 564 / 94) tulivat voimaan Lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua varmistamalla, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, järjestämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta terveyden- ja sairaanhoidossa sekä helpottamalla ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Lain sisältö on yhteen sovitettu potilaan oikeuksia ja asemaa säätelevän lain kanssa. Lähihoitaja, perushoitaja, mielisairaan- ja mielenterveyshoitaja, lastenhoitaja, kuntohoitaja, jalkojenhoitaja, suuhygienisti sekä lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja ovat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja siihen liittyvän asetuksen mukaan nimikesuojattuja ammattihenkilöitä. Oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä on Suomen kansalaisella ja ulkomaalaisella, joka on suorittanut asianomaiseen ammattiin johtavan tai sitä vastaavan koulutuksen Suomessa tai jossakin muussa ETA-valtiossa, sekä Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaisella, joka on suorittanut Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa vastaavan koulutuksen, jonka terveydenhuollon oikeusturvakeskus on hakemuksesta hyväksynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että lähihoitajanimikettä saa käyttää vain lähihoitajatutkinnon suorittanut. Sen sijaan ammatinharjoittamislain mukaan nimikesuojattujen tehtävissä voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on työnantajan katsoma riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Samoin nimikesuojatut voivat toimia koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti myös laillistettujen, esimerkiksi sairaanhoitajan tehtävässä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Juuri tällä tavoin pyritään varmistamaan tarpeen mukaan joustavia tehtäväjärjestelyjä ja joskus myös terveen järjen käyttöä. Lähihoitajatutkinnon rekisteröinti ja sen merkitys Terveydenhuollon oikeusturvakeskus rekisteröi lähihoitajatutkinnon suorittaneet terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään keskusrekisteriin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (L 559/1994) ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta (TEO) annetun lain (L 1074 / 92) ja asetuksen (A 1221 /1992) mukaisesti. Rekisteröinti tehdään tutkintotodistuksen perusteella. Koulutuksen (tutkinnon) järjestäjä ilmoittaa lähihoitajatutkinnon suorittaneet TEO:lle ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811 / 1998) 24 :n mukaan. Tutkinnon suorittanut saa rekisteröinnistään

15 Lähihoitajan opas 15 maksullisen todistuksen. Lähihoitajan kannattaa varmistaa rekisteröitymisensä. Sillä saattaa olla merkitystä työpaikan saannissa, esimerkiksi työntekijää valittaessa voidaan rekisteröinti asettaa yhdeksi valinnan perusteista. Rekisteröitymisellä on merkitystä myös silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö ryhtyy yksityisyrittäjäksi. Verottaja ratkaisee, onko yritystoiminta sellaista, pääsääntöisesti koulutusta vastaavaa toimintaa, että se on arvonlisäverosta vapaata. Ammattihenkilöt saattavat tarvita rekisteriotteen tai erillisen todistuksen, jos aikovat työskennellä tai hakea ammatinharjoittamisoikeuksia ulkomailta. Niitä voi pyytää puhelimitse suoraan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta, josta se lähetetään asiakkaalle postiennakolla kotiin. Lääkkeiden anto-oikeus Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut valtakunnallisen oppaan lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Oppaan käyttöä suositellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä kaikissa niissä toimintayksiköissä, joissa toteutetaan lääkehoitoa. Opas kattaa siten myös ne yksiköt, joissa lääkehoidon toteuttaminen ei ole yksikön varsinainen perustehtävä, kuten päiväkodit ja oppilaitokset Turvallinen lääkehoito -opas yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet selkeyttää lääkehoidon toteuttamiseen liittyvän vastuunjaon määrittää ne vähimmäisvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa lääkehoitoa toteutettavissa yksiköissä. Lääkehoidon toteutuminen perustuu työyksikössä laadittuun lääkehoitosuunnitelmaan, joka on työväline seuraavien lääkehoidon osa-alueiden määrittämiseen ja hallintaan: 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat 2. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen 3. Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako 3. Lupakäytännöt 4. Lääkehuolto: lääkkeiden tilaaminen, säilytys, valmistaminen, käyttökuntoon saattaminen, palauttaminen, lääkeinformaatio, ohjaus ja neuvonta 5. Lääkkeiden jakaminen ja antaminen 6. Potilaiden informointi ja neuvonta 7. Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi 8. Dokumentointi ja tiedonkulku 9. Seuranta- ja palautejärjestelmät Vastuu lääkehoitosuunnitelman laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön johdolla.

16 16 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta, ja jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Esimiehet ohjaavat ja valvovat lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättävät eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaus ja valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, joka voi antaa yleisiä henkilöstön toimintaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Lääninhallitukset valvovat alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon, myös yksityisten, toimintayksiköiden toimintaa.

17 Lähihoitajan opas 17 Lääkehoitoa toteuttava henkilöstö Lääkehoitoon koulutettu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö Perustutkintoon johtavan koulutuksen antamat valmiudet lääkkeiden tilaaminen, käyttökuntoon saattaminen ja jakaminen potilaskohtaisiksi annoksiksi luonnollista tietä annettava lääkehoito injektiot ihonsisäisesti, ihon alle ja lihakseen rokotteet suonensisäinen nesteja lääkehoito verensiirtohoito epiduraalitilaan annettavaan lääkehoitoon osallistuminen Osaamisen varmistaminen, lisäkoulutus suonensisäinen neste- ja lääkehoito verensiirtohoito epiduraalitilaan annettavaan lääkehoitoon osallistuminen, muun muassa kipupumppuun annosteltavat lääkkeet rokotteet Vastuu, luvan myöntäminen Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri Näyttö: Kokenut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö Lääkehoitoon koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö lääkkeiden jakaminen potilaskohtaisiksi annoksiksi luonnollista tietä annettava lääkehoito injektiot ihon alle ja lihakseen lääkkeiden tilaaminen injektiot ihon alle ja lihakseen lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän jatkoinfuusiopullon tai nestepussin vaihtaminen Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri Näyttö: Laillistettu terveydenhuol-lon ammattihenkilö Lääkehoitoon koulutusta saanut sosiaalihuollon ammatillinen henkilö valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä jako dosettiin potilaan kotona injektiot ihon alle Lupa: Toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri Näyttö: Laillistettu terveydenhuol-lon ammattihenkilö Opiskelijat opiskelija on velvollinen esittämään todistuksen suorittamistaan lääkehoidon opinnoista ja niistä suoriutumisestaan koulutuksenjärjestäjän ja harjoitteluyksikön sopimus ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen lääkehoidon sisällöistä työnantajan edustaja( esim. lääkehoidosta vastaava tai osastohoitaja) arvioi opiskelijan lääkehoidon osaamisen ja siihen osallistumisen

18 18 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto 2. Lähihoitajan työsuhteen ehdoista Työsuhteen ehdot määräytyvät lakien, työehtosopimuksen ja henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. Lisäksi työsuhteen ehdoista on saatettu sopia paikallisilla sopimuksilla työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Myös työnantaja on saattanut antaa työsuhteen ehtoihin liittyviä määräyksiä. Työsopimuksella ja työnantajan määräyksillä ei voida alittaa työehtosopimuksen eikä lakien määräyksiä. Keskeisimpiä työsuhteissa noudatettavia lakeja ovat työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lait tulevat noudatettaviksi niiltä osin kuin jostain asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksella. Työehtosopimuksilla määrätään työsuhteen ehdoista kuten palkasta, työajoista, vuosilomista ja muista vapaista. Nämä ehdot poikkeavat toisistaan eri sopimuksissa. Se, mitä työehtosopimusta työpaikalla noudatetaan, riippuu työnantajasta ja työnantajan järjestäytymisestä. Työntekijän on tiedettävä, minkä työehtosopimuksen mukaan hänen työehtonsa määräytyvät. Parhaiten asia selviää ottamalla yhteyttä esimieheen tai luottamusmieheen. Työnantajan on pidettävä keskeinen työlainsäädäntö ja työpaikalla noudatettava työehtosopimus sopivassa paikassa työntekijöiden nähtävillä. Työehtosopimukset löytyvät myös internetistä. Kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Valtiolla noudatetaan Valtion työ- ja virkaehtosopimusta. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualoilla on molemmilla yleissitovat työehtosopimukset, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja Terveyspalvelualan työehtosopimus. Osa näillä aloilla toimivista yksityisistä työnantajista on järjestäytynyt Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen (PTY), jolla on oma normaalisitova työehtosopimus. Se sitoo ainoastaan tämän työnantajayhdistyksen jäsentyönantajia. Seuraavassa tarkastellaan edellä mainittujen sopimusten keskeisimpiä palkka-, työaika- ja vuosilomasäännöksiä. Tiedot perustuvat talvella 2005 hyväksyttyihin työehtosopimuksiin. Saat lisätietoa näistä ja muista työsuhteesi ehdoista työpaikkasi tai yhdistyksesi luottamusmieheltä ja liiton aluetoimistoista. Lisätietoja löydät myös liiton kotisivuilta Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Palkkarakenne Kunta-alan kuukausipalkat muodostuvat kolmesta palkanosasta; tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkasta ja tulospalkkiosta. Tehtäväkohtainen palkanosa on palkanosista suurin ja perustuu tehtävän vaativuuteen. Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat on määritelty Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteissä (1-8). Työn vaativuuden arvioinnin perusteella tehtäväkohtaista palkkaa voidaan korottaa vähimmäispalkkaa korkeammalle. Työnantajan on peruspalkasta päättäessään

19 Lähihoitajan opas 19 käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Henkilökohtainen palkanosa perustuu työkokemukseen sekä henkilökohtaiseen osaamiseen ja työn tuloksiin. Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta, ja vähintään 10% tehtäväkohtaisesta palkasta, kun hän on ollut vähintään 10 vuotta virka- ja työsuhteessa. Henkilökohtaisen arvioinnin suorittamiseen tulee määritellä selkeät kriteerit. Tulospalkkio on ryhmän palkitsemisen väline. Tulospalkkiona voidaan maksaa tulosyksikön henkilöstölle osa hyödystä, jonka kunta on saanut tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden ylittämisestä. Tämä palkanosa on valitettavasti hyvin vähän käytetty sosiaali- ja terveysalalla, koska tuloksellisuusmittareiden rakentaminen sinne on vaikeaa. Näiden lisäksi tulevat erilaiset lisät ja mm. työaikakorvaukset. Palkka Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoalan ammattitehtävissä, joissa edellytetään lähihoitajan tutkintoa tai vastaavaa aiempaa kouluasteen tutkintoa, vähimmäisperuspalkka on lukien 1558,94. Lähihoitajaa vastaavia aiempia koulutusnimikkeitä ovat apuhoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, hammashoitaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, kehitysvammaisten hoitaja, kuntohoitaja, jalkojenhoitaja ja kodinhoitaja. Työn vaativuuden arviointi Työn vaativuuden arvioinnissa arvioidaan työtä, ei sen tekijää. Tavoitteena on lisätä palkan kannustavaa ja motivoivaa vaikutusta työntekijään. Työn vaativuuden arviointi on menetelmä, jolla voidaan vertailla eri töiden sisältöjen vaativuutta. Sitä käytetään palkkajärjestelmien kehittämistyössä palkan uudelleen määrittämisen keinona. Arviointijärjestelmä antaa myös mahdollisuuden tarkastella työn sisältöä sen kehittämisen näkökulmasta. Siten se tukee johtamistyötä ja työyhteisöjen kehittämistä. Työn ja palkan välistä suhdetta pyritään korjaamaan oikeudenmukaisemmaksi arvioimalla työn vaativuus suhteessa toisiin organisaation tehtäviin. Järjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon ovat vaikuttaneet vaatimukset työelämän tasa-arvoistamisesta. Työn arvioinnissa käytettävät vaativuustekijät ovat osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu, yhteistyötaidot ja työolosuhteet

20 20 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tavoitteena on, että peruspalkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä tehdään kirjalliset tehtäväkuvaukset tehtäväkuvaukset ovat vertailukelpoisia keskenään yksittäinen työntekijä ymmärtää, mistä hänen työnsä vaativuus koostuu saman työnantajan palveluksessa oleviin sovelletaan samaa arviointijärjestelmää arvioinnin tekemisessä on mukana useita henkilöitä, jotta arvioinnin uskottavuus paranee arviointijärjestelmän kehittämisessä, käyttöönotossa ja soveltamisessa noudatetaan yhteistoimintamenettelyä Työaika Lähihoitajiin noudatetaan yleistyöaikaa tai jaksotyöaikaa. Yleistyöaikaa noudatetaan esimerkiksi päiväkodeissa ja päiväkeskuksissa. Säännöllinen työaika täyttä työaikaa tekevällä on 8 tuntia tai enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Tasoittumisajanjakso on enintään 6 viikkoa. Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa vain laitoksessa, esimerkiksi sairaalassa tai erityishuoltopiirissä, ympäri vuorokauden toimivassa lasten päiväkodissa tai ympäri vuorokauden toimivassa ryhmäperhepäiväkodissa. Säännöllinen työaika täydellä jaksolla on viikkojen määrä x 38 tuntia 15 minuuttia. Yleisimmin ovat käytössä 3 viikon jakso 114 tuntia 45 min. ja 6 viikon jakso 229 tuntia 30 min. Jos jakso keskeytyy esim. sairasloman, vuosiloman tai työloman vuoksi työehtosopimuksessa on erilliset määräykset tällaisten keskeytyneiden jaksojen työajasta. Jos keskeytys on tiedossa ennen työvuorolistan tekoa, määräytyy jakson työaika siten, että täyttä viikkoa kohden työaika on 38 tuntia 15 minuuttia. Jokaista vajaata kalenteriviikkoa kohden seuraavan taulukon mukainen: Keskeytyksen ulkopuoliset päivät Työtunteja Jos keskeytys tulee tietoon vasta, kun listan näkyville tuonnin jälkeen, on kyse yllättävästä keskeytyksestä. Tällöin työaika määräytyy listalle merkityn keskeytyksen ulkopuolisen työajan mukaisesti. Arkipyhät lyhentävät työaikaa sekä yleis- että jaksotyöajassa täyttä työaikaa tekevällä 7 tuntia 39 minuuttia kutakin arkipyhää kohden. Arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä,