Työhyvinvointia. Metsäteollisuuden parhaita työhyvinvointikäytäntöjä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointia. Metsäteollisuuden parhaita työhyvinvointikäytäntöjä"

Transkriptio

1 Työhyvinvointia Metsäteollisuuden parhaita työhyvinvointikäytäntöjä 1

2 Paperiliitto Puuliitto Työhyvinvointi on avainsana yhtiön menestykseen, sillä henkilöstön voimavarojen lisääminen näkyy suoraan yhtiön tuloksenteossa ja työntekijöiden sitoutumisessa työnantajaan. Työn sujuminen turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä on koko työyhteisön ja kaikkien henkilöstöryhmien yhteinen asia. Puheenjohtaja Petri Vanhala, Paperiliitto Ammattiliitto Pro Kun työhyvinvointi on kohdallaan, ihmisten tuottavuus ja jaksaminen tukevat sekä oman elämän että yrityksen elämän tarpeita. Työhyvinvointi on keskeinen menestystekijä niin metsäteollisuudessa kuin muillakin toimialoilla. Puheenjohtaja Antti Rinne, Ammattiliitto Pro Metsäteollisuus Työhyvinvointi on perusta henkilöstön ja yrityksen menestykselle. Se on ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, hyvää johtamista ja sitoutumista jatkuvaan parantamiseen työelämän muuttuessa. Metsäteollisuudessa on tehty pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden eteen yhdessä henkilöstön kanssa. Sen tuloksena on syntynyt hyviksi koettuja käytäntöjä ja toimintamalleja, jotka haluamme yhdessä jakaa. Työmarkkinajohtaja Jari Forss, Metsäteollisuus ry Työhyvinvointi edistää työssä viihtymistä ja ihmisten hyvinvointia. Se vaikuttaa työmotivaatioon ja tuottavuuteen: ihmiset viihtyvät työssään ja tekevät hyvää tulosta. Työhyvinvointi on myös merkittävä tekijä työurien pidentämisessä. Puheenjohtaja Sakari Lepola, Puuliitto METO Metsäalan Asiantuntijat Työhyvinvointi ei ole suuria puheita ja lupauksia, vaan ihmisten aitoa kuulemista, kunnioittamista ja hyvää henkilöstön johtamista arjessa. Siitä syntyy työn ilo ja siitä kasvaa myös metsäteollisuuden menestys. Puheenjohtaja Håkan Nystrand, METO Metsäalan Asiantuntijat Yhteispelillä ja parhaita käytäntöjä jakaen Tätä julkaisua ovat olleet tekemässä alan eri yritykset yhteistyössä. Heillä kaikilla on ollut halu ja tahto jakaa parhaita käytäntöjään, jotta työhyvinvointia alalla voitaisiin edistää. Osa esimerkkitapauksista perustuu työntekijöiden ja luottamusmiesten haastatteluihin. Hekin ovat halunneet jakaa tarinoitaan ja oppejaan, jotta mahdollisimman moni voisi hyötyä heidän kokemuksistaan. Julkaisun teossa on tehty hyvää yhteistyötä myös ammattiliittojen kanssa. Lämmin kiitos kaikille arvokkaasta avusta! Laitetaan parhaat käytännöt leviämään alan yritysten välillä ja tehdään työhyvinvoinnin tiimoilta yhteistyötä myös liittojen kesken! Työhyvinvointi on aina omakohtainen kokemus. Se koostuu monesta eri asiasta, kuten siitä, että on mielekäs työ, hommat hoituvat, arki sujuu ja töihin on mukava tulla. Hyvinvointia lisää merkittävästi myös se, että on hyvässä kunnossa ja jaksaa, on hyvä johto, esimies ja työkaverit, ja turvallisuusasiat on hoidettu mallikkaasti. Yksilötasolla hyvinvointiin vaikuttavat työn lisäksi sairastumiset, ikääntyminen ja muutokset omassa elämässä. Työhyvinvointi on tärkeää myös yrityksille, koska sillä on suuri vaikutus työilmapiirin lisäksi työtehoon, yrityksen tuottavuuteen ja tuloksentekoon. Työhyvinvointi edellyttää yrityksiltä ennakointia, investointeja ja tavoitteellista toimintaa. Hyvinvointia voi edistää monin tavoin: joustavilla ja paikallisesti sovittavilla työaikaratkaisuilla, työkykyä ja työurien pidentämistä tukevilla toimintamalleilla sekä johtamista ja osaamista kehittämällä. Kun asiat ovat kohdallaan ja pelisäännöt selvät, on hyvä tehdä töitä ja kokea onnistumisia. Tähän kiteytyy ajatus työhyvinvoinnin edistämisestä - ihminen voi tehdä työnsä hyvin ja tuottavasti. Vientivetoisessa metsäteollisuudessa on ollut Hyvä tehdä töitä viime vuosina haastavat ajat. Kuluttajatottumukset ja maailmantalouden suhdanteet ovat muuttuneet ja kilpailu on koventunut entisestään. Vain tehokkaimmat, ketterimmät ja uudistuskykyisimmät yritykset pärjäävät. Suuret rakenteelliset muutokset ovat olleet välttämättömiä ja ne ovat koetelleet yhtälailla työntekijöitä kuin yrityksiäkin. Tuskin tulevaisuudessakaan muutoksilta voi välttyä. Tässä pelissä joko voitamme tai häviämme yhdessä. Uusiutuva metsäteollisuus tarvitsee raikkaita avauksia, jotka palvelevat entistä paremmin niin yrityksen tavoitteita kuin ihmistä itseään ja käytännön työelämää. Myös tavoitteet työurien pidentämiseksi edellyttävät ennakointia ja konkreettisia toimenpiteitä. Jo nyt alalla löytyy paljon hyviä, vakiintuneita käytäntöjä, mutta tilausta on myös uudenlaiselle ajattelulle ja vaihtoehdoille. Kenen vastuulla hyvinvointi työssä sitten on? Professori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta sanoo, että työhyvinvoinnin edistäminen tapahtuu johdon, esimiesten ja henkilöstön yhteistyönä. Otetaan siis itse kukin koppi tästä ja ollaan aktiivisia ja kannetaan vastuumme omasta hyvinvoinnistamme työssä! 2 3

3 Ihmisten johtaminen on yksi esimiehen tärkeimpiä tehtäviä. Miten johtaa ihmisiä heidän omista lähtökohdistaan niin, että yrityksen tavoitteet ja tulokset voidaan saavuttaa? Stora Enso panostaa tähän esimiesvalmennuksissaan. Selkeä muutos johtamiseen Entistä parempaa ihmisten johtamista Esimiesvalmennuksen järjestäminen nousi Stora Ensossa esiin, kun henkilöstökyselyn tulokset osoittivat johtamisen tärkeäksi kehityskohteeksi. Valmennus viedään läpi hyvin tiiviillä aikataululla. Noin puolessatoista vuodessa ovat kaikki yhtiön noin 700 esimiestä Suomessa saaneet valmennuksen. Esimiesvalmennuksemme tavoitteena on varmistaa, että yhtiön arvot ja johtamisen teemat näkyvät jokapäiväisessä esimiestyössä, jokaisen esimiehen kohdalla. Samalla haluamme tukea esimiehiä heidän vaativassa tehtävässään, sanoo henkilöstönkehityspäällikkö Sari Pöllänen. Kolmipäiväisessä valmennuksessa annetaan eväitä niin itsensä kuin muidenkin johtamiseen ja korostetaan valmentavaa johtamistapaa. Muita keskeisiä koulutusaiheita ovat suorituksen johtaminen ja rakentava palautteen anto sekä tiimin johtaminen ja kehittäminen. Esimiehet joutuvat myös arvioimaan omaa johtamistaan ja laatimaan oman kehittymissuunnitelmansa. Kaikki uudet esimiehet koulutetaan lisäksi työlainsäädäntöön liittyviin asioihin ja toimimaan Stora Enson henkilöstökäytäntöjen mukaisesti, kertoo Sari. Monipuolinen valmennuskokonaisuus Valmennuskokonaisuus koostuu monesta eri osiosta. Ennen valmennusta ja valmennuksen jälkeen osallistujat käyvät kehityskeskustelun oman esimiehensä kanssa. Valmennusmoduulien välillä he tekevät puolestaan tehtäviä, jotka edistävät niin asenteen, tyylin kuin johtamiskulttuurinkin kehittymistä. Valmennuksen jälkeen on opit saatava käytäntöön eli osallistujan on pohdittava, mitä ne tarkoittavat hänen jokapäiväisessä työssään ihmisten johtajana, selvittää Sari koulutuksen kulkua. Sarin mukaan Stora Ensossa lähdetään siitä, että oppimisesta 70 prosenttia opitaan työssä, 10 prosenttia koulutuksessa ja 20 prosenttia valmennuksen ja palautteen kautta. Esimiesvalmennuksen vaikuttavuutta seurataan muun muassa vuosittaisella henkilöstötutkimuksella sekä kehityskeskusteluiden, tavoitteen asetannan, läsnäoloprosenttien ja työhyvinvointi-indeksien kautta. Stora Enson Lead through people eli johda ihmisten kautta -valmennuksen tavoitteena on saada aikaan selkeä muutos johtamisessa. Valmennuksen aikana ja jälkeen esimiehet ovat tunnistaneet itsessään muun muassa tällaisia muutostarpeita omalle johtamiselleen: Olen opetellut kysymään ja kuuntelemaan enemmän. Johdan nykyään enemmän kysymysten kautta. Olen kiinnittänyt enemmän huomiota valmentavaan ja ohjaavaan johtamiseen. Olen aiempaa positiivisempi johtaja. Osaan antaa paremmin palautetta tiimini jäsenille. Olen panostanut ihmisten innostamiseen ja motivointiin. Olen keskustelevampi ja pyrin näkymään ihmisten joukossa enemmän. Otan asioita rohkeammin esille. Olen jatkossa maltillisempi. Kommunikoin paljon enemmän kuin ennen. Tunnistin omat kehitysalueeni ja minulla on nyt selkeät tavoitteet ja mittarit niiden kehittämiseksi. Opin kiinnittämään huomiota johtamiseeni ja seuraamaan omaa kehittymistäni. 4 5

4 Kun turvallisuus laitettiin UPM:llä oikeasti ensimmäiseksi, alkoi tapahtua. Turvallisuus ensin Aiemmin ajateltiin, että työturvallisuus on ainoastaan työnantajan vastuulla. Nyt ajatteluun on tullut selkeä muutos. Nykyisin työturvallisuus on ensisijassa jokaisen omalla, henkilökohtaisella vastuulla. Vastuu otetaan niin itsestä kuin muistakin, kertoo Pertti Niemi, joka toimii pääluottamusmiehenä UPM:n Raflatacin tehtaalla Tampereella. Tehtaalla on todellakin laitettu turvallisuus ensimmäiseksi. Johdon näkyvä sitoutuminen ja velvoitus tehdä asiat turvallisesti, vaikka aikaa menisikin enemmän, on ollut hyvä perusta lähteä kehittämään työturvallisuutta. Kun vielä henkilöstökin saatiin täysillä mukaan muutokseen, muuta ei voinut syntyäkään kuin hyvää jälkeä, sanoo tehtaan työsuojelupäällikkö Jori Teinilä. Monta uudistusta Mikä sitten on muuttunut? Tehtaan johto kiertää esimerkiksi parina päivänä kuukaudessa tehtaalla tarkistamassa 600 kohdan tarkistuslistan kanssa, että asiat on tehty oikein. Jos ei ole, siitä annetaan huomautus ja jos vielä seuraavassa kuussakin asia on hoitamatta, kyseinen osasto saa miinuspisteitä. Kysymykset liittyvät esimerkiksi siisteyteen, ensiaputarvikkeisiin tai vaikkapa suojalasien käyttöön. Iso muutos on ollut myös se, että vaaratilanneilmoituksen käsitys muutettiin kokonaan. Kaikki läheltä piti tapaukset ja turvallisuushavainnot kulkevat nyt samaa reittiä pitkin ja ovat aina vaaratilanneilmoitus. Tämän etuna on se, että enää ei tehdä pelkkiä huomioita vaan jokaiseen tilanteeseen mietitään myös korjausmalli, selvittää Jori. Palaverikäytäntöäkin muutettiin. Johto on paikalla palavereissa, joissa käymme läpi viikon aikana tulleet ilmoitukset. Näin voidaan tehdä päätökset saman tien, esimerkiksi jos tarvitsee tilata jotain, ja saadaan hommat heti eteenpäin, kertoo Jori ja lisää, että myös turvallisuussäännöt luotiin selkeiksi ja niitä on kaikkien noudatettava aina. Ryhtiliike loi uuden kulttuurin Aluksi ajattelimme, että nyt mennään kyllä aika lujaa näissä jutuissa. Muutosvastarinta oli suuri. Mutta jälkeenpäin ajatellen oli hyvä, että kaikki tehtiin kerralla. Kyllä tämä todellinen ryhtiliike on ollut, toteaa Pertti. Toissa vuonna UPM Raflatacin tehtaalla tehtiin 600 vaaratilanneilmoitusta kun edellisvuonna niitä tehtiin 200. Samalla aikavälillä työtapaturmataajuus putosi paristakymmenestä vajaaseen kahteen ja viime vuonna edelleen nollaan. Positiivinen kehitys näkyy ennen kaikkea siinä, että ihmiset pääsevät työpaikalta ehjinä kotiin. Lisäksi poissaolot ja tapaturmavakuutusmaksut pienenevät, jolloin voidaan sanoa, että työsuojelu oikein tehtynä tuottaa sekä lisäarvoa että hyvinvointia koko henkilöstölle, toteaa Jori. Entä vieläkö tehtaalla on parannettavaa? Aina voi parantaa. Parantaminen siirretään nyt pikkuasioihin. Kaikki tapaukset pikkuhaavoja myöden tutkitaan ja mietitään, miten niiltäkin voitaisiin välttyä, kertovat Jori ja Pertti jatkoaskeleista ja tuumaavat, että rytinän jälkeen pitää olla tarkkana, ettei taantuma iske hyvään kehitykseen. KUVA: David Hate UPM:n Työturvallisuuden ryhtiliike pähkinänkuoressa Tavoitteet: Työturvallisuuden merkittävä parantaminen sekä kuolemaan johtavat tapaturmat nollaan kolmessa vuodessa. Toimitusjohtajan käynnistämä ja vetämä hanke, joka koskee kaikkia liiketoimintoja ja yksiköitä. Keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan. Hankkeen myötä luodut turvallisuusstandardit ja -ohjeet määrittävät turvallisuuden vähimmäisvaatimukset kaikissa yksiköissä. Turvallisuuden tunnuslukuja seurataan kuukausittain kaikissa johtoryhmissä. Käytössä johdon ja esimiesten säännölliset turvallisuuskierrokset ja -keskustelut. Myös palkintoja ja kannustimia, joilla henkilöstöä palkitaan onnistumisista ja parannuksista. Turvallisuusohjeet koskevat myös urakoitsijoita ja vierailijoita. UPM:n Raflatacin tehtaalla Tampereella saatiin työturvallisuuskulttuurin muutoksen myötä työtapaturmat nollaan. Ennen tehtiin työtä näitä asioita sen kummemmin miettimättä. Nykyisin otetaan vastuu niin omasta kuin muidenkin turvallisuudesta ja mikä hienoa, sama koskee myös vapaa-aikaa, sanovat työsuojelupäällikkö Jori Teinilä (vas.) ja pääluottamusmies Pertti Niemi. 6 7

5 Stora Ensossa autetaan ihmistä muutostilanteessa monin tavoin. Irtisanomistilanteissa pidetään huolta seuraavista: Metsäteollisuus on käynyt läpi rankkaa rakennemuutosta, eikä muutoksilta ole välttynyt kukaan. Oleellista muutoksissa on auttaa ihmiset niiden yli. Kaikille esimiehille annetaan irtisanomistilanteiden koulutusta. Kaikilla irtisanotuilla on mahdollisuus yksilölliseen ura-/työnhakuvalmennukseen. Koko henkilöstölle annetaan muutosvalmennusta. Pelisääntöjen noudattamista seurataan systemaattisesti. Monipuolista tukea muutokseen On hyvä kuunnella ja osallistaa ihmisiä muutoksessa. Ketään ei saisi jättää yksin. Professori Mikko Härmä, Työterveyslaitos Muutoksissa ajetaan usein tunteiden vuoristoradalla, jolloin hyvin monenlaiset tunnereaktiot nousevat pintaan. Se on täysin ymmärrettävää, niinhän ihminen toimii. Kun ensivaihe on mennyt ohi alkaa mietintä, mitä tämä tarkoittaa minulle ja miten jatkan tästä eteenpäin. Kun ihminen joutuu uuden tilanteen eteen on tärkeää, että häntä tuetaan alusta alkaen. Stora Ensossa muutoksen kohteeksi joutuvia tuetaan monin eri tavoin. Henkilöstön kehityksestä ja rekrytoinneista Suomessa vastaava Kati Tanninen kertoo esimerkin irtisanomistilanteisiin liittyen: Koulutamme kaikki esimiehet, jotta he osaavat toimia oikein irtisanomistilanteessa ja osaavat ottaa huomioon niin asia- kuin tunnepuolenkin tällaisessa tilanteessa. Kaikki irtisanottavat saavat puolestaan ura- ja työnhakuvalmennusta, joka auttaa heitä tunnistamaan omia uramahdollisuuksiaan ja valmistautumaan työnhakuun. Lisäksi koko henkilöstölle annetaan muutosvalmennusta, myös palveluksessa jatkaville sekä luottamushenkilöille, sillä irtisanomistilanteet eivät ole helppoja taloon jäävillekään, sanoo Kati. Työterveyshuolto valjastetaan aina myös tiukasti mukaan muutostilanteisiin antamaan ammattiapuaan niin fyysisissä kuin henkisissäkin tarpeissa. Tarpeen mukaan yhteydessä ollaan myös työpsykologeihin ja seurakuntaan. Yksilöllinen lähestyminen Yksilöuramuutosohjelmissa selvitetään kaikki ratkaisuvaihtoehdot. Siinä käydään läpi niin mahdollisuudet uuteen tehtävään työllistymiseen, uudelleen kouluttautumiseen kuin yrittäjäksi siirtymiseenkin, kertoo Kati. Työnhakuvalmennukseen panostetaan myös vahvasti. Urakonsultit tulevat paikan päälle yksikköön ja antavat yksilövalmennusta ja opastusta työnhakuun. Konsulttien toimesta luodaan myös aidot rekrytointitilanteet, joissa työnhakua voidaan harjoitella todentuntuisesti, kuvailee Kati valmennusta. Seuraamme keskitetysti toimenpiteiden toteutumista ja tilannetta paikkakunnilla viikoittain ja pidämme huolen siitä, että sovitut pelisäännöt ovat käytössä ja niiden mukaan toimitaan. Jaamme myös parhaat käytännöt kaikkien yksiköiden kesken, sanoo Kati. 8 9

6 Metsä Groupissa työhyvinvoinnin lähtökohtana on paitsi ihminen ja onnistumisen mahdollistaminen työssä, myös yrityksen suorituskyvyn varmistaminen. Terveenä työssä Terveenä työssä -ohjelman tarkoituksena on: Sairauspoissaolojen vähentäminen. Työkyvyttömyysriskien ennakoiva tunnistaminen. Työpaikan varhaisen tuen vahvistaminen ja toimintamallin vakiinnuttaminen. Tehokkaiden täsmätoimenpiteiden toteuttaminen ennakoivan tunnistamisen tietojen perusteella. Työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolokustannusten tehokas vähentäminen. Metsä Groupissa työhyvinvoinnin edistäminen perustuu ennakoivaan toimintaan, tarpeiden ja riskien tunnistamiseen sekä oikein ajoitettuihin täsmätoimenpiteisiin. Asiaa lähestytään niin yksilön kuin yrityksenkin näkökulmasta. Tarkastelemme yksilön suorituskyvyn, terveyden ja työkyvyn lisäksi myös sen organisaation osan suorituskykyä, jossa ihminen toimii. Varmistamme, että ihmisten osaaminen ja työkyky vastaavat jatkuvasti niitä tarpeita, joita yrityksen tuottavuustavoitteet edellyttävät. Erityisen tärkeää on tunnistaa ja huomioida yrityksen toimintaympäristön muutokset ja niistä johdettavat tarpeet osaamiselle ja työkyvylle, sanoo työhyvinvointipäällikkö Hannu Pursio. Suorituskykynäkökulman nostaminen työhyvinvoinnin rinnalle on entistäkin tärkeämpää seuraavien vuosien aikana, kun eläkeikää ollaan nostamassa. Pidempiin työuriin on varauduttava ja mietittävä, miten työhyvinvointi otetaan huomioon, kun edellytyksiä lisätyövuosille rakennetaan. Etukäteen ennakoiden Metsä Groupin ajattelun mukaan työntekijät eivät menetä työkykyään ja terveyttään sattumanvaraisesti. Riskitekijöitä ja toisaalta terveyttä ja työkykyä suojaavia tekijöitä pitää tunnistaa systemaattisesti ja tulevaa kehitystä ennakoiden. Se on mahdollista työterveyshuollon, työpaikan, vakuutusyhtiön ja yhteiskunnan sekä asiantuntijoiden yhteistyöllä. Työn on oltava järjestelmällistä ja jatkuvaa, jotta se tuottaa pysyvän tuloksen. Mikäli työntekijällä todetaan esimerkiksi terveysriski, jonka tiedetään aiheuttavan tulevaisuudessa työstä poissaoloja ja työkyvyn aleneman, hänelle laaditaan henkilökohtainen kontrolloitu terveysohjelma ja työkykysuunnitelma, jotka parhaimmillaan poistavat riskin toteutumisen kokonaan, selvittää Hannu. Työkyvyn alenema tai menettäminen voidaan ennustaa ja arvioida jopa kymmenenkin vuotta aikaisemmin. Henkilökohtainen työkykysuunnitelma voi sisältää esimerkiksi koulutusta, työjärjestelyjä, lääkinnällisiä toimenpiteitä tai niitä kaikkia. Suunnitelma tehdään yhdessä työntekijän kanssa. Ennakoivan ja suorituskykyyn pohjautuvan toimintamallin avulla sairauspoissaolot ovat vähentyneet yli puolella ja sairauspoissaolokustannukset yhteen kolmasosaan aiemmasta viimeisen neljän vuoden aikana. KUVA: Metsä Group On selvää näyttöä siitä, että työhyvinvointiin panostaminen on hyödyllistä paitsi työntekijän kannalta, myös kustannusmielessä. Se on kaikin puolin kannattavaa toimintaa. Professori Mikko Härmä, Työterveyslaitos 10 11

7 Korvaavan työn malli UPM:ssä Henkilö menee työterveyslääkärille korvaavan työn arviointiin joko omasta, työnantajan tai työterveyshuollon aloitteesta. Työterveyslääkäri tekee työkykyarvion. Esimies arvioi, onko työtä tai koulutusta tarjolla, tarvittaessa työterveyshuollon avustuksella. Työntekijä päättää aloittaako hän korvaavan työn, hänellä on myös oikeus keskeyttää sen tekeminen ja saada uusi työkykyarvio. Korvaavan työn päätyttyä henkilöllä on oikeus palata varsinaiseen työhönsä. Korvaava työ on tärkeä näkökulma työn tekemiseen. Yksilölliset erot työkyvyssä tulevat lisääntymään muun muassa eläkeiän pidentymisen myötä. Siksi tarvitaan erilaisia malleja, joilla luodaan edellytykset selvitä töissä. Professori Mikko Härmä, Työterveyslaitos Korvaava työ pitää kiinni työnteossa Joskus käy niin, että ihminen saa sellaisen sairauden tai vamman, jonka vuoksi hän ei voi tehdä nykyistä työtään. Pitääkö siis jäädä kotiin? Ei välttämättä, sillä apuun tulee korvaava työ. Sen tavoitteena on henkilöstön työkyvyn ja ammatillisten valmiuksien varmistaminen ja tukeminen. Oikein järjestetyllä korvaavalla työllä voidaan tukea työhön paluuta ja parhaimmillaan estää pysyvä työelämästä syrjäytyminen. UPM:n korvaavan työn mallissa henkilölle etsitään sellainen työ, jota hän voi tehdä osatyökykyisenä. Keskeistä mallissa on, että henkilö itse osallistuu alusta alkaen korvaavaan työhön liittyvään päätöksentekoon ja päättää myös sen, haluaako hän aloittaa työnantajan etsimän korvaavan työn tai koulutuksen, mikäli sellainen on löytynyt, sanoo Matti Jakonen UPM:n työterveys- ja turvallisuuspalveluista. Työntekijällä on myös oikeus keskeyttää aloittamansa korvaava työ tai koulutus ja saada työterveyshuollolta uusi työkykyarvio. Korvaavan työn päätyttyä hän palaa varsinaiseen työhönsä. Sairauspoissaolon sijasta henkilö voi tehdä omaa työtä osittaisena tai muokattuna, esimerkiksi työnopastustehtäviä tai työhön liittyvien ohjeiden laatimista tai kehittämistä. Kyseeseen voi tulla myös jokin muu työ, johon työkyky antaa mahdollisuuden tai koulutukseen osallistuminen. Eniten käytetty tapa on oman työn tekeminen muokattuna. Voidaan tehdä esimerkiksi tehtäväkierron muutos, jolloin fyysistä työtä tekevä työntekijä siirtyy korvaavan työn ajaksi tekemään valvomotyötä, kertoo UPM:n johtava työterveyslääkäri Tero Kemppainen. Yhteistyössä henkilöstön kanssa Korvaavaa työtä koskevista menettelytavoista sovitaan paikallisesti henkilöstön kanssa. Menettelytapojen toteutumista seurataan niin työnantajan, työsuojelutoimikunnan kuin pääluottamusmiehenkin toimesta, samoin kuin korvaavan työn vaikutusta työntekijän työkykyyn. Työyhteisön kannalta varmistetaan asianmukainen ja riskitön työskentely suunnittelemalla ennalta korvaavan työn esimerkkikohteet ja opiskelun pelisäännöt. Esimiehellä on tärkeä rooli alaistensa työssä selviytymisen seurannassa ja tukemisessa. Poissaoloja seuraamalla hän voi jo varhaisessa vaiheessa ehdottaa korvaavaa työtä. Esimiehellä on myös velvollisuus seurata korvaavan työn onnistumista ja yhdessä sopien tarvittaessa keskeyttää kokeilu, painottaa Matti. KUVA: UPM 12 13

8 Oma ilmoitus vähentää työterveyshuoltokäyntejä. Miia Ojala ja Timo Mattila ovat tyytyväisiä siihen, ettei lyhytaikaisissa sairastumisissa tarvita välttämättä enää lääkärintodistusta. Aina ei tarvita lääkärintodistusta Olin erittäin tyytyväinen, kun minun ei tarvinnut lähteä sairaana jonottelemaan terveyskeskukseen vain poissaolotodistuksen takia. Sairauteen ei siinä tapauksessa olisi ollut siellä käynnistä mitään apua, sanoo Miia Ojala. Hän työskentelee päällystysosanhoitajana UPM:n Jämsänkosken tehtailla. UPM:ssä voi ilmoittaa lyhyestä sairauspoissaolosta omalle esimiehelleen ilman, että pitää hakea lääkärintodistus. Esimies päättää kuitenkin aina työntekijän kanssa keskusteltuaan voiko tämä olla poissa 1 3 peräkkäistä päivää ilman lääkärintodistusta. Oma ilmoitusmahdollisuus koskee sellaisia sairastumisia, jotka eivät edellytä terveydenhuollon ammattilaisen antamaa hoitoa tai määräämää tutkimusta. Tällaisia lyhytaikaisia työkyvyn alentumisia aiheuttavat migreeni, kuumeinen flunssa tai vatsatauti. Kun työntekijä palaa toivuttuaan työpaikalle, hänen ja esimiehen välillä käydään heti työhönpaluukeskustelu. Keskustelu on palkanmaksun edellytys. Muutos aiempaan on se, että poissaolijan kanssa on käytävä työhönpaluukeskustelu. Muuten uusi käytäntö ei ole oikeastaan helpottanut, eikä vaikeuttanut esimiestyötä, sanoo vuoromestari Timo Mattila. Hän on samaa mieltä Miian kanssa siitä, että uusi käytäntö on hyvä: On helpotus, kun turha terveyskeskuskäynti jää tekemättä. UPM:n johtava työterveyslääkäri Tero Kemppainen sanoo, että oma ilmoitusmahdollisuus on vähentänyt merkityksettömien työterveyshuoltokäyntien määrää. Se puolestaan on vapauttanut terveydenhuollon voimavaroja tähdellisempään työhön. Vaaratilanteita ei ole syntynyt, koska asiakkaalla on aina mahdollisuus ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Väärinkäytöksiä emme ole myöskään huomanneet, toteaa Kemppainen KUVA: Pekka Rötkönen

9 UPM:n toimipaikat Suomessa ovat täysin tupakoimattomia. Työhyvinvointilupaus koko henkilöstölle Marita Kaura tupakoi 30 vuotta aktiivisesti, mutta sai lopulta tumpattua viimeisen savukkeensa. Olin tehnyt useamman kerran lopettamispäätöksiä, mutta aina kuitenkin aloittanut lyhyen tupakoimattoman jakson jälkeen uudelleen. Tällä kertaa onnistuin, kertoo UPM:llä eläke- ja vakuutusasiantuntijana työskentelevä Marita tyytyväisenä. Maritan työnantajan Suomen toimipaikoissa ei ole saanut polttaa enää vuoden 2012 jälkeen. Tupakoida voi vain omalla ajallaan tehtaan porttien ulkopuolella leimattuaan itsensä poistuneeksi. Tupakoimattomuuden taustalla on UPM:n työhyvinvointilupaus koko henkilöstölleen. Sen mukaan kenenkään ei tarvitse kärsiä tupakansavusta työpisteissään tai työkoneidensa ääressä. Polttaa voi vain työajan ulkopuolella. Maritan mukaan työnantajan ilmoitus uudesta käytännöstä aiheutti aluksi lähinnä ärsyyntymistä. Hänen mukaansa jokaisen pitää puntaroida asiaa sisimmässään eikä ketään tulisi arvottaa työpaikalla sen perusteella tupakoiko hän vai ei. Tupakoinnin lopettaminen on äärimmäisen vaikea prosessi ja ympäristön painostus tupakoinnin lopettamiseen on hukkaan heitettyä energiaa. Kaikki lähtee itsestä, toteaa Marita. Marita ei osaa sanoa olisiko lopettanut tupakointia ilman työnantajansa uutta käytäntöä. UPM:n työterveyshuolto lupautui antamaan kampanjan aikana tarvitsijoille tukilääkettä tupakoinnin lopettamiseen. Itse en sitä käyttänyt, enkä mitään muutakaan, vaan irtaannuin omalla tahdonvoimallani, kertoo Marita. Hänen mielestään tukilääkitysmahdollisuus oli kuitenkin se juttu, joka auttoi häntä ponnisteluissa eteenpäin. Tiesin koko ajan, että jos tahdonvoimassani epäonnistun, minulla on vielä yksi oljenkorsi käyttämättä. Uskoakseni tästä syystä onnistuin, miettii Marita. Hän kiittää myös paikallista työterveyshuoltoa onnistumisestaan: Työterveyshuoltomme tsemppasi minua hienosti ja olen jopa sitä mieltä, että he olivat puolestani aidosti onnellisia. Tupakoimaton UPM Tupakoinnin on lopettanut yhteensä 424 henkilöä Suomessa. Hieman alle puolet oli 8 10 kuukauden seurannan jälkeen edelleen polttamatta. Monet kertoivat vähentäneensä tupakointia, koska työssä ei voi enää polttaa. Osalla myös kotijoukot ovat lopettaneet tupakoinnin. Useimmat ovat kokeneet tupakoimattoman työpaikan hyväksi

10 Hoitoraha antaa mahdollisuuden nopeaan työkyvyn palauttamiseen. Nopea apu hoitorahasta UPM:ssä voi saada hoitorahaa sellaisissa tilanteissa, joissa on vaarana työkyvyn menetys pitkäksi aikaa. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun henkilö tarvitsisi polvileikkausta, mutta leikkaukseen pääsy vaatii pitkän odotusajan julkisen sairaanhoidon puolella. Tällöin henkilöllä on mahdollisuus anoa hoitorahaa, mennä sen turvin leikattavaksi yksityissairaalaan ja välttyä pitkältä odotus- ja sairauspoissaoloajalta. Hoitorahamallissa työnantaja maksaa yksityissairaalalle leikkauksen suorat kulut, merkitsee tämän henkilön luontaiseduksi ja veron osuus otetaan huomioon henkilön perusveroprosentista riippuvaa kerrointa käyttäen. Hoitoraha toimii myös pienemmissä tapauksissa, esimerkiksi silloin kun tarvitaan erikoislääkärin konsultaatiota tai vaikkapa erityiskuntoutusta. Työterveyshuollon hoitoraha on enimmillään 5000 euroa ja se koskee vain tapauksia, joissa työkyky on palautettavissa nopealla toimenpiteellä tai kuntoutuksella. Käytäntö on osoittautunut työhyvinvointia tukevaksi ja kaikkien osapuolten kannalta mielekkääksi. Lisäksi se on taloudellisesti järkevä vaihtoehto, sillä yhden sairauspäivän hinnaksi on UPM:ssä laskettu keskimäärin 400 euroa

11 Metsä Groupin Takon kartonkitehdas Tampereella oli ensimmäisiä tehtaita Suomessa, jossa lyhyt vuorokierto otettiin käyttöön. Sitä tekevät kaikki tehtaan vuorotyöntekijät. Lyhyt vuorokierto lisää viihtyvyyttä, jaksamista ja motivaatiota. Hyviä asioita kaikki ja vaikuttavat osaltaan myös työnteon tehokkuuteen ja tuottavuuteen, sanovat tuotanto-osaston luottamusmies Tero Leino (oik.) ja henkilöstöpäällikkö Juha Rötsä. Lyhyt vuorokierto on unen, vireyden ja vapaa-ajan kannalta parempi ihmiselle kuin pitkä vuorokierto. Palautuminen on nopeampaa ja ihminen jaksaa paremmin. Professori Mikko Härmä, Työterveyslaitos Lyhyestä vuorokierrosta hyviä kokemuksia Takon tehtaalla Meillä on ollut lyhyt vuorokierto käytössä tehtaalla jo vuodesta 2006 alkaen. Asiasta on äänestetty kaksi kertaa, ja kummallakin kerralla lyhyt kierto on voittanut, kertoo Tero Leino, joka toimii tehtaan tuotanto-osaston luottamusmiehenä. Terolla on pelkkää hyvää sanottavaa lyhyestä vuorokierrosta. Lyhyen vuorokierron tekeminen tuntuu huomattavasti helpommalta ja mukavammalta kuin pitkän vuorokierron tekeminen. Tässä mallissa jaksaa paljon paremmin, eikä yövuoro jää niin sanotusti päälle niin kuin se teki neljän yövuoron mallissa. Siksi palautuminen ja päivärytmiin vaihtaminen sujuvat nopeammin, mikä helpottaa elämää, toteaa Tero. Hän naurahtaa myös saamaansa palautetta kotiväeltä: Nyt jaksaa paremmin kotonakin, eikä ole kuulemma enää niin kiukkuinen kuin ennen. Viihtyvyys lisää työn tehokkuutta Henkilöstöpäällikkö Juha Rötsä sanoo, ettei Metsä Groupilla ole omaa tutkimustietoa lyhyen ja pitkän vuorokierron välisistä eroista, mutta työntekijöiltä on kuulunut lyhyestä vuorokierrosta lähes poikkeuksetta pelkästään hyvää palautetta. Työntekijät ovat kertoneet, että työssä jaksaminen on parantunut selkeästi ja toipuminen yövuoroista on ollut selvästi nopeampaa. Lisäksi mallin hyötynä on nähty se, että sosiaalisiin suhteisiin jaksaa työajan ulkopuolella panostaa enemmän kun tehdään lyhyttä vuorokiertoa, kertoo Juha. Jaksamisella ja vireydellä on yleensä hyvä vaikutuksensa myös työn tekemisen tehokkuuteen. Näin nähdään myös Tampereella: Lyhyen kierron vaikutus työn tehokkuuteen ei ole suoraan mitattavissa, mutta viihtyvyys ja sitä kautta korkea motivaatio nostavat kyllä työn tekemisen tehokkuutta, uskoo Juha. KUVA: Opa Latvala 20 21

12 Lyhyt kierto 2 aamuvuoroa 2 iltavuoroa 2 yövuoroa 4 vapaapäivää 12-tuntinen työvuoro 2 aamuvuoroa 2 yövuoroa 6 vapaapäivää Uimahallin kuntosali on osastonluottamusmies Jari Oksaselle tuttu paikka: Olo on paljon virkeämpi ja jaksan enemmän kun teen kaksi yövuoroa peräkkäin neljän sijasta. En vaihtaisi tätä mallia enää mihinkään muuhun. Lyhyt vuorokierto auttaa jaksamaan Työterveyslaitos on tutkinut yövuorojen vaikutusta ihmisen vireystilaan ja jaksamiseen. Työhyvinvoinnin ja terveyden kannalta parhaaksi työaikamuodoksi on osoittautunut lyhyt vuorokierto, jossa peräkkäisiä yövuoroja on kaksi. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työntekijän on helpompi sopeutua muuttuviin työvuoroihin lyhyessä vuorokierrossa. On havaittu, että silloin uni ja vireys, työssä jaksaminen ja koettu terveydentila paranevat. Yleinen käytäntö metsäteollisuudessa on kuitenkin neljän peräkkäisen yövuoron malli. Se on pääasiallinen työaikamuoto Stora Ensonkin tehtailla, mutta muutamilla tehtailla, kuten yhtiön Varkauden tehtailla, on osassa organisaatiota ollut käytössä lyhyt vuorokierto jo muutaman vuoden. Olen ollut koko 38-vuotisen työurani kolmivuorotyössä ja tehnyt kaikkia mahdollisia työaikamuotoja. Lyhyt kierto on osoittautunut ehdottomasti parhaaksi vaihtoehdoksi, sanoo osastonluottamusmies Jari Oksanen voimalaitokselta. Jarilla ei ole mitään kielteistä sanottavaa lyhyestä vuorokierrosta. Kahden yövuoron rytmi tuntuu tosi hyvältä. Olo on paljon virkeämpi ja jaksaa paremmin kuin neljän yövuoron kierrossa. Nyt ihan ihmetyttää, että miten sitä jaksoi aikaisemmin tehdä neljä yövuoroa peräkkäin. Lähimmät työkaveritkin ovat samaa mieltä, kertoo Jari. Lyhyt työkierto on osoittautunut niin työntekijän kuin työnantajan kannalta hyväksi vaihtoehdoksi. Työssä jaksaminen on lisääntynyt sen myötä oleellisesti, vahvistaa myös Hannu Porasmaa, joka toimii Varkauden tehtailla henkilöstöpäällikkönä. Terveys ja sopivuus etusijalla Hannu kertoo myös uudesta kokeilusta, jossa pieni ryhmä paperitehtaan vuoromestareita testaa 12-tuntisen työvuoron toimivuutta käytännössä. Kaksivuoromallissa työvuoro on joko kello 7 19 tai 19 7 ja sen etuna on se, että yksi vuoro jää välistä pois, mikä parantaa tiedonkulkua. Vuoromestari Sirpa Kaukosella on hyviä kokemuksia pidemmästä työvuorosta: Silloin ollaan intensiivisesti töissä ja sitä jaksaa hyvin, kun vain muistaa syödä ja ottaa myös välipaloja. Vireystaso ja jaksaminen ovat ihan eri luokkaa lyhyttä vuoroa ja 12-tuntista työvuoroa tehdessä kuin pitkässä vuorokierrossa. Pitkää vuorokiertoa ei pitäisi kellään enää nykyään teettääkään, toteaa Sirpa. Hannun mukaan heillä ei ole tarvetta vahvaan ohjaukseen minkään työaikamuodon osalta. Tär- keää on, että työntekijä itse tuntee, että saa tehdä hänelle sopivinta työaikamuotoa. Virkeästä ja hyvin jaksavasta työntekijästä on suurin hyöty myös työnantajalle. Monet lyhyttä vuorokiertoa tekevistä ovat sitä mieltä, että eivät halua vaihtaa sitä enää mihinkään muuhun työaikamuotoon. Lyhyestä vuorokierrosta ei ole mitään haittaa myöskään työnantajalle, kertoo Hannu. 12-tuntisen työvuoron osalta voi Hannun mukaan tulla se haitta, että jos joku työntekijä ei pääsekään työvuoroonsa, ei edellisen vuoron työntekijä voi jatkaa enää paikkaamaan tämän poissaoloa. Tai jos vuoromestarin vuorokierto osuu lauantai- ja sunnuntaiaamuihin, hän ei tapaa esimiestään tai muita päivähenkilöitä kahteen viikkoon KUVA: Henri Käch

13 Työaikapankin käyttöönotto edesauttoi osaltaan Veitsiluodon sahan uudelleen käynnistymistä ja työpaikkojen säilymistä pitkän seisokin jälkeen. Työaikapankki tasasi työmäärien vaihtelua ja poisti lyhytaikaisten lomautusten tarpeen Veitsiluodon sahalla. Työaikapankki tuo joustoa Muutamia vuosia sitten Stora Enson Veitsiluodon sahalla mietittiin, miten työaikoihin saataisiin joustoa. Saha oli ollut 11 kuukautta suljettuna, henkilöstö lomautettuna ja nyt oli tarkoitus käynnistää saha uudelleen. Tiedettiin, että edessä olisi mahdollisesti taas niin lyhytaikaisia lomautuksia, kuin toisaalta tarpeita ylitöiden tekemisellekin. Sahausliiketoiminnalle tyypillisiä vaihteluita siis. Kävimme henkilöstön kanssa keskusteluja siitä, miten saisimme joustavammat toimintamallit käyttöön. Kävimme läpi silloiset työaikamallit ja mietimme, millä voisimme sovittaa työajankäytön fiksummin ja välttää lomautustarpeita. Ratkaisu löytyi työaikapankista, kertoo sahapäällikkö Mika Kuusela. Työaikapankki oli uusi asia niin työantajalle kuin henkilöstölle. Laskimme, että sen avulla voimme parhaassa tapauksessa välttää jopa kokonaisia lomautusjaksoja ja toisaalta tasata hetkittäisistä tuotannon lisäyksistä aiheutuvaa lisäkuormaa henkilöstölle ja lisäkustannuksia liiketoiminnalle, kertoo sahapäällikkö Mika Kuusela. Työaikapankin käyttöönotosta ja palkka-asioiden sopimisesta johtuva kustannusten aleneminen edesauttoivat Mikan mukaan osaltaan sahan uudelleen käynnistymistä ja työpaikkojen säilymistä. Pankkiin kerätään ja pankista otetaan Keskusteluissa sovittiin, että työaikapankkiin voi enimmillään kerätä saldoa 200 tuntia. Lisäksi sovittiin, että työajan vaihtelumahdollisuus on 4 6 työpäivää viikossa tai 6 10 tuntia päivässä. Työaikapankki toimi hienosti ja toi kaivattua joustoa eri tilanteissa. Pienemmät vaihtelut saatiin tasoitettua saldon avulla ja työtekijät välttyivät lyhyemmiltä lomautusjaksoilta kokonaan. Työntekijät pitivät keräämiään tunteja vapaina silloin, kun olisivat muuten joutuneet olemaan lomautettuina. Tämä näkyi myönteisesti myös ansiotilanteessa, kun lomautukset ja karenssipäivät eivät aiheuttaneet ylimääräistä ansiomenetystä, toteaa Mika. Työnantajan kanssa sopiessa pystyi pankkitunteja pitämään varsin joustavasti myös normaalin tuotantotoiminnan ollessa käynnissä. Työaikapankin käytöstä on saatu hyviä kokemuksia eri aloilta. Myös Veitsiluodon sahalla käytäntö todettiin hyväksi. Työtilanteemme on ollut viime aikoina onneksi varsin tasainen, eikä meillä ole ollut tarvetta työaikapankin käyttöön. Sopimus on kuitenkin edelleen olemassa, joten tarpeen vaatiessa, voimme ottaa työaikapankin taas käyttöön KUVA: Taisto Saari

14 Jujo Thermalissa osaamisen kehittämisen apuna käytetään osaamiskarttaa. Johanna Ketolasta Jujo Thermalin osaamiskeskustelukäytäntö on hyvä. Yleisosaamisten lisäksi on määritelty toimintokohtaisia osaamisalueita. Meillä hankintatoimessa niitä ovat esimerkiksi materiaalivirran hallinta ja kustannustehokkuus. Uutta osaamista Oikeaa osaamista Jujo Thermalissa osaamisen kehittäminen perustuu yrityksen tavoitteisiin, joiden pohjalta määritetään tarvittavat osaamisalueet osastoittain ja laaditaan henkilökohtaiset osaamiskartat ja kehittämissuunnitelmat. Osaamiskarttaa hyödynnetään osaamisen arvioinnissa ja kehittämissuunnitelmia toteutetaan tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä. Esimies on keskeisessä roolissa osaamistarpeiden tunnistamisessa ja kehittämisessä. He käyvät Jujo Thermalissa kerran vuodessa osaamiseen liittyvän keskustelun alaistensa kanssa. Ostoista vastaava Johanna Ketola kertoo osaamiskeskustelusta oman esimiehensä kanssa näin: Ensin kävimme läpi yleisosaamisen, joka on kaikille toimihenkilöille sama. Se sisältää muun muassa tietoteknisen osaamisen, kielitaidon, lean-osaamisen ja vastaavia osa-alueita. Näiden lisäksi on osastokohtaisia osaamisia. Meillä hankintatoimessa niitä ovat esimerkiksi materiaalivirran hallinta ja kustannustehokkuus. Määrittelimme keskustelussa millä tasolla osaamiseni on näillä eri alueilla nyt ja mikä on tavoiteosaamistaso. Kun keskustelun avulla oli selvitetty millä osa-alueilla on kehittämisen tarvetta, Johanna mietti yhdessä esimiehensä kanssa keinoja niiden kehittämiseksi. Pohdimme kehittyisikö osaamiseni ajan kanssa omaa työtä tekemällä vai tukisiko esimerkiksi jokin sisäinen tai ulkoinen koulutus kehitystä. Lopulta päädyimme ulkoiseen koulutukseen, kertoo Johanna. Työyhteisöissä on tänä päivänä valtavan paljon osaamista. Osaamista on kehitettävä jatkuvasti myös lisää, jotta varmistetaan oikea osaaminen vuosiksi eteenpäin. Osaamisen kehittämisen avainsana on tulevaisuus. Kun osaamista halutaan kehittää tavoitteellisesti, tehdään oletuksia tulevaisuudesta ja kehitetään yritykselle tulevaisuudessa tärkeiksi ajateltuja osaamisalueita, sanoo Jujo Thermalin henkilöstöjohtaja Marko Kallio. Hänen mukaansa henkilöstön osaamisen kehittämisen tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöllä on osaamista, joka mahdollistaa strategian toteutumisen. Strategista osaamista voidaan kehittää vasta silloin, kun tiedetään, missä ollaan ja mitä halutaan. On siis olennaista, että kehittämisen perustana on riittävän selkeä kuva organisaation toiminnan tavoitteista ja tulevista suunnista, painottaa Marko. Osaaminen syntyy hänen mukaansa oppimisen tuloksena. Mitä monipuolisemmat ovat ihmisen oppimistaidot, sitä enemmän hänellä on mahdollisuuksia uuden osaamisen hankkimiseen. Kun kehitetään oppimistaitoja, kehitetään työkaluja hankkia osaamista. Ja mitä enemmän toimitaan yhteisöllisesti, sitä monipuolisemmin osaamista voidaan kehittää, toteaa Marko KUVA: Hannu Vainiopekka

15 Stora Ensossa on käytössä varhaisen välittämisen malli, Pohdi, puhu, puutu. Malli auttaa esimiehiä havainnoimaan ja toimimaan oikein tilanteissa, joissa kaikki ei ole niin kuin pitäisi olla. ESIMIEHEN HAVAINNOT TYÖTOVEREIDEN HAVAINNOT Ylitöiden kertyminen Henkilön käytöksen muuttuminen Myöhästely Varhainen välittäjä Henkilöstökyselyn tulokset Epäily päihdeongelmasta pohtii, puhuu ja tarvittaessa puuttuu Pohdi Puhu Puutu Esimiehen on hyvä olla valppaana havaitsemaan työyhteisössä ilmeneviä muutoksia. Muutosten taustalla olevat oikeat syyt eivät välttämättä ole aina helposti tunnistettavissa, vaan niitä on selvitettävä puhumalla, kyselemällä ja osoittamalla välittämistä. Se vaatii esimieheltä rohkeutta, sanoo Leena Väänänen, joka vastaa terveysjohtamisesta Stora Ensossa. Merkkejä muutoksista voivat olla esimerkiksi ristiriitojen paljous, tiimityön toimimattomuus, tai heikko ihmisten välinen kommunikointi. Myös jatkuva myöhästely, tapaturmien ja vaaratilanteiden syntyminen tai lisääntyvät poissaolot voivat olla tällaisia merkkejä. Silloin esimiehen on hyvä lähteä selvittämään syitä asiaan. Tavoitteena on, että esimies aloittaa asian selvittämisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tilanne pääsee mutkistumaan ja vaikeutumaan. Varhainen välittäminen on johdonmukaista ja prosessi jatkuu niin kauan kuin se on välttämätöntä. Prosessin ääripäässä on asiaan puuttuminen, joka on selkeä osoitus siitä, että muutoksen on tapahduttava, toteaa Leena. Ongelmia piilotellaan Myös päihdeongelmaepäilyä lähestytään Stora Ensossa varhaisen välittämisen keinoin. Epäily voi osoittautua vääräksi, mutta erehtymisen pelon ei pidä estää asian puheeksi ottamista. Päihdeongelmasta kärsivä ihminen koittaa usein piilottaa ongelmansa kaikin tavoin. Siitä syystä ensimmäisetkin merkit päihdeongelmasta on otettava tosissaan ja asiaan on puututtava välittömästi. Päihdeohjelmamme tavoite on, että henkilön työsuhde voisi jatkua. Esimiehen puuttumisen on siksi oltava johdonmukaista ja määrätietoista. Asiaan puuttuminen on välittämistä ja siitä syystä myös työkavereiden pitäisi rohkaistua tekemään niin. Havainnot voivat olla työturvallisuusnäkökulmasta myös velvoittavia, sanoo Leena. Huono esimiesalaissuhde Henkilö ei pärjää työssään Kehityskeskustelut TYÖNTEKIJÄN OMA ALOITE Vastuu itsellä Kun alkoholin käytön seuraukset näkyvät töissä, on kohtuus jo ohitettu ja käytön hallinta menetetty. Esi- Paluu pitkältä sairaslomalta Sairauspoissaolojen hälytysrajojen ylittyminen Huonot miehen on hyvä kirjata havaintonsa ennen keskustelua työntekijöiden henkilön kanssa, sillä tosiasiat väliset suhteet toimivat hyvinä perusteluina. Esimiehen tulee myös kertoa, mitä henkilön toivotaan tekevän asian suhteen ja määritellä yhdessä TYÖTERVEYSHUOLLON HAVAINNOT tämän kanssa tavoite ja toimet, joilla siihen päästään. Keskustelusta tehdään muistiinpanot, päätetään milloin asiaan palataan ja seurataan sovittujen asioiden toteutumista. Jos ongelma edelleen jatkuu, on syytä ottaa myös työterveyshuolto mukaan. Viime kädessä vastuu on kuitenkin henkilöllä itsellään. Puuttuminen päihdeongelmaan on selkeä kannanotto. Mitä aiemmin puututaan, sen paremmat mahdollisuudet on saada asia kuntoon, toteaa Leena. Erot ihmisten työkyvyssä ovat vain kasvaneet viime vuosina. On tärkeää, että ihmistä autetaan heti, kun ensimmäiset oireet ilmaantuvat. Professori Mikko Härmä, Työterveyslaitos 28 29

16 Osa-aikatyö on hyvä vaihtoehto, jos ihmisellä on jonkin verran työkykyä jäljellä. Palautuminen ja sairaudesta parantuminen tapahtuvat nopeammin osa-aikatyötä tekemällä kuin että olisi kokonaan pois töistä. Professori Mikko Härmä, Työterveyslaitos Osa-aikatyöstä portti työelämään Takaisin työkuntoon varhaisen tuen avulla Pirjo Eerikäinen oli työskennellyt 30 vuotta Metsä Boardin Simpeleen kartonkitehtaalla kun hän sairastui vakavasti. Nyt hän on palannut kuntoutuksen jälkeen tehtaalle osa-aikatyöhön. Osa-aikatyö on ollut Pirjo Eerikäiselle portti takaisin työelämään. Jouduttuaan olemaan yli vuoden pois töistä, Pirjo pääsi harjoittelemaan työssä oloa ja työntekoa osa-aikaisesti. On hyvä, että aloitetaan mahdollisimman rauhallisesti, eikä lähdetä heti yrittämään 8-tuntista työpäivää. Tein ennen salimiehenä kolmivuorotyötä, mutta se ei sovi minulle enää. Nyt teen 20-tuntista työviikkoa näytevarastossa, jossa pakkaamme ja postitamme eri kokoisia kartonkinäytteitä asiakkaille, kertoo Pirjo. Työkokeilu toimii hyvin Pirjo ei ole 100-prosenttisesti työkykyinen, mutta hän kykenee kuitenkin työntekoon, kun vaan työ on hänen työkyvylleen sopiva. Kävimme keskustelun Pirjon ja työterveyslääkärin kanssa siitä, mitä työtä hän voisi tehdä. Totesimme, että sen pitää olla kevyempää päivätyötä ja näytevarastossa oli sopivasti tarve lisähenkilölle. Myös vakuutusyhtiö on mukana tukemassa työkokeilua, sanoo henkilöstöpäällikkö Vesa Vaittinen. Pirjolle on myönnetty osakuntoutustuki noin vuodeksi, jona aikana hänen työssä jaksamistaan ja selviytymistään seurataan. Olen oikein tyytyväinen kokeiluun. Lyhyt työpäivä riittää minulle nyt mainiosti. Työnvaihdoskaan ei ole ollut mikään ongelma. Ensi syksynä sitten näemme, antaako työkyky periksi johonkin muuhunkin. Tärkeää on, että tuntee omat rajansa, sanoo Pirjo. Kivulias vaiva pakotti pituusleikkurilla työskentelevän Pentti Suutarin isoon leikkaukseen ja jäämään yli puoleksitoista vuodeksi pois töistä. Sappin Kirkniemen tehtaan varhaisen tuen mallista on ollut hänen kohdallaan suurta hyötyä. Sen avulla Pentti on voinut palata takaisin vanhoihin työtehtäviinsä. Varhaisen tuen mallin mukaisesti henkilön työhön paluuta arvioidaan ja suunnitellaan yhdessä esimiesten, työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Töitä pyritään järjestämään siten, että työhön paluu on mahdollisimman helppoa. Mallissa huomioidaan myös sairauteen ja pitkään sairauspoissaoloon liittyvä henkinen paine. Ketään ei jätetä yksin siltäkään osin. Työterveyshuolto on mallissa keskeisessä roolissa. Pentti oli kokenut, etteivät vaihtuvat lääkärit paneutuneet riittävästi hänen asiaansa, eikä selkeitä ohjeita kuntoutukseen tuntunut löytyvän. Vasta keskustelu oman työterveyslääkärin kanssa johti tuloksiin. Pentti kiittääkin työterveyslääkäriä siitä, että tämä kuunteli häntä ja osasi sitten ohjata juuri oikeanlaiseen kuntoutukseen. Olen iloinen, että olen taas työkunnossa, vaikken ehkä vielä ihan juoksukunnossa, hän iloitsee

17 Merja Häkkisen elämä romahti kun ammattitauti puhkesi. Monien vaiheiden ja unettomien öiden jälkeen on edessä uusi ura logistiikka-alalla. Kun yksi ovi sulkeutui, toinen aukesi Merja Häkkisen vanerin teko vaihtui logistiikka-alan opintoihin Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa. Loppujen lopuksi minulle on käynyt ihan hyvin, toteaa Merja. KUVA: Mikko Laitinen Merja Häkkinen oli toiminut 3 kuukautta uudessa tehtävässään Metsä Groupin Suolahden koivuvaneritehtaan jatkojalostusyksikössä kun kova kutina alkoi. Oireita hoidettiin pitkään atooppisena ihottumana kunnes varsinainen syy löytyi vasta puolitoista vuotta myöhemmin: vaneriliiman aiheuttama allergia. Tuolloin Merja oli jo niin pahasti allergisoitunut, ettei nukkumisesta ollut kutinan takia tullut mitään pitkään aikaan. Tykkäsin todella paljon työstäni. Kun lääkäri arveli syyn olevan ammattiperäistä, epäilin kovasti. Hän passitti minut kuitenkin ihotautilääkärille. Kun diagnoosi saatiin, jouduin välittömästi jäämään pois töistä, kertoo Merja. Työnantajan kannalta ammattitautiepäily tuli tietoon turhan myöhäisessä vaiheessa, sanoo henkilöstöpäällikkö Timo Pynnönen. Merjan kohdalla altistumisaikaa olisi voinut lyhentää työtehtävää vaihtamalla jo heti oireiden alkuvaiheessa. Sitä emme voi tietää, olisiko itse ammattitauti voitu välttää, mutta ainakin oireilu olisi ollut lievempää, toteaa Timo. Vanerinteosta koulunpenkille Merja palasi muutaman kerran takaisin työpaikalleen kun testattiin hänen mahdollisuuksiaan työskennellä eri tehtävissä kuin aiemmin. Hän oli kuitenkin ehtinyt herkistyä liimalle jo niin pahasti, että oireet palasivat alle viikossa. Kun Merja lopulta sai oireita pelkästä tehtaan pihan läpi kulkemisesta, oli selvää, ettei hän voinut jatkaa töitä siinä yksikössä. Työkokeilut olivat osa prosessia, jossa Merjalle pyrittiin hakemaan uutta, altistevapaata työtä Suolahden tehtailta. Kokeilujen kautta kävi ilmeisen selväksi, että tehtailta ei löytynyt tehtävää, jossa Merja olisi voinut oireettomasti työskennellä. Työsuhde tulisi päättymään terveydellisin syin. Kroppa oli niin täynnä liimaa, että vanerintekoni loppui siihen. Metsä Groupin muista yksiköistäkään ei löytynyt sopivaa tehtävää minulle, muistelee Merja. Seurasi raskas prosessi vakuutusyhtiön kanssa. Kesti vuoden saada lopullinen koulutuspäätös. Merjan piti käydä vakuutuskuntoutuksen ja työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologien haastattelut ja selvitykset. Psykologi teki testejä ja haastatteli ja ehdotti lopuksi logistiikkaopintoja ammattikorkeakoulussa. Sillä alalla kun ei tarvitse olla tekemisissä liimojen kanssa ja työ on pääosin toimistotyötä. Palkkatasokin tuntui sopivan kuvioon. Opiskelen nyt 42-vuotiaana kolmatta vuotta Jyväskylässä ja valmistun puolentoista vuoden kuluttua logistiikkapuolen AMKinsinööriksi, kertoo Merja. Vakuutusyhtiö maksaa hänelle tapaturmaeläkettä niin kauan, että hän saa nelivuotisen opiskelunsa valmiiksi. Ovi uuteen elämään Entä mitä mieltä Merja on nyt, viiden vuoden jälkeen siitä kun sairastuminen alkoi? Merja miettii hetken ja sanoo sitten, että hän oli ennakkotapaus, mistä syystä hän joutui itse tekemään paljon ja olemaan aktiivinen. Olisipa ollut joku aapinen, josta olisi saanut tietoa ihan perusjutuista. Olin ajoittain todella hukassa, muistelee Merja. Tiedon lisäksi ihminen tarvitsee kriisitilanteessa muunkinlaista apua: Tuollaisen edessä lamaantuu totaalisesti ja tarvitsee apua myös sielunelämän asioissa. Työterveyshuolto oli minulle äärimmäisen hyvänä tukena, kiittää Merja. Sinnikäs nainen toteaa myös, että ehkä näin piti tapahtua. Tykkään kovasti opiskelusta, vaikkei se ihan helppoa AMK-tasolla olekaan. Loppujen lopuksi minulle on käynyt hyvin. Uskon siihen, että löydän vielä paikkani työelämässä. Merja haluaa rohkaista niitä, joilla alan vaihto on syystä tai toisesta edessä: Joskus pakon edessä on avattava ovi uuteen. Vaikka se ei sillä hetkellä tunnu siltä, niin voi käydä kuten minulle, että tapahtuikin onni onnettomuudessa

18 Vapo Timberillä on käynnissä hanke nimeltään Terveydeksi! Sen tavoitteena on luoda yhtiölle uusi työkyvyn johtamismalli yhteistyössä henkilöstön, työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön kanssa. Terveydeksi! Työhyvinvoinnin edistäminen valittiin yhdeksi kehittämiskohteeksi henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Ohjelmaa lähdettiin viemään eteenpäin vauhdilla. Tarkoituksenamme on kytkeä työkykyasiat osaksi Vapo Timberin johtamisjärjestelmää ja vuosisuunnittelua. Olemme asettaneet kehitystavoitteet työkyvylle, sopineet mittarit tavoitteille ja laatineet vuosittaisen toimenpideohjelman, kertoo Vapo Timberin henkilöstövastaava Suvi Kupiainen. Yhtenä hankkeen päätavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Vapo Timberissä on enemmän sairauspoissaoloja kuin Suomen puuteollisuudessa keskimäärin. Tähtäämme siihen, että sairauspoissaolomme on teollisuuden keskitasoa vuoteen 2017 mennessä. Sairauspoissaolojen pitää vähentyä yhdellä prosenttiyksiköllä per vuosi, toteaa Vapon henkilöstöjohtaja Pirjo Nikkilä. Hankkeen muina tavoitteina ovat työhyvinvoinnin parantaminen sekä esimiesten tietoisuuden ja osaamisen lisääminen työhyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavista asioista. Aktiivista työkykykampanjointia Vuosittainen toimenpideohjelma sisältää muun muassa tykyjohtamisen vuosikellon. Sen mukaan työkykyasioita käsitellään säännöllisesti Vapo Timberin johtoryhmässä, työterveyshuollon ohjausryhmässä ja työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Tärkeä roolinsa on myös kaksivaiheisella kehityskeskustelulla kunkin oman esimiehen kanssa. Tykyjohtamisen vuosikellon lisäksi toimenpideohjelma sisältää koulutusta työkykyasioihin liittyen, fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä kuntoutusohjelmia sekä Terveydeksi!-hankkeen luentoja, mittauksia, testejä ja kuntoilua. Vapo Timberin Lieksan sahalla työskentelevän työsuojeluvaltuutettu Olavi Hukkasen tehtävänä on aktivoida ihmisiä työkyvyn ylläpitoon. Henkilöstömme keski-ikä on varsin korkea, mikä lisää entisestään tarvetta työkyvyn ylläpitämiseen ja työhyvinvointiasioihin. Jokaisen on huolehdittava siitä, että oma työkyky on kunnossa, muutoin jaksaminen tulee vastaan, sanoo Olavi. Työsuojeluvaltuutettu on ottanut työkykyhaasteen tosissaan vastaan ja iloitsee siitä, että jo nyt he ovat saaneet pienillä teoilla hyviä asioita aikaan

19 Työhyvinvointia Metsäteollisuuden parhaita työhyvinvointikäytäntöjä BIOTALOUDEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ METSÄTEOLLISUUS RY SNELLMANINKATU 13 METSATEOLLISUUS METSATEOLLISUUS.FI HELSINKI TWITTER.COM/METSATEOLLISUUS 36 (09) PEFC/

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Työpaikan ikäohjelman keskeiset sisällöt 1. Ikäjohtaminen 2. Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu 3. Työn hallinnan

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Työkaarityökalu - työpaikan omatoimisen kehittämisen tuki. Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

Työkaarityökalu - työpaikan omatoimisen kehittämisen tuki. Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työkaarityökalu - työpaikan omatoimisen kehittämisen tuki Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Lehdistöaamiainen 19.9. klo 9-10 Työturvallisuuskeskus (TTK) ja työurien pidentäminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa

Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Lemminkäinen asfalttiosakeyhtiöstä monialaosaajaksi 1970 Rakennusvienti

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot