PSYKIATRISEN SAIRAANHOITAJAN TYÖHYVINVOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PSYKIATRISEN SAIRAANHOITAJAN TYÖHYVINVOINTI"

Transkriptio

1 PSYKIATRISEN SAIRAANHOITAJAN TYÖHYVINVOINTI Jenni Kärki, Annika Nissinen, Merja Timonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 PSYKIATRISEN SAIRAANHOITAJAN TYÖHYVINVOINTI Jenni Kärki, Annika Nissinen, Merja Timonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

3 Kärki Jenni, Nissinen Annika & Timonen Merja. Psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointi. Oulu, Syksy 2008, 41 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Diak Oulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). TIIVISTELMÄ Työhyvinvointi on osa yksilön kokonaishyvinvointia. Työhyvinvointi voi olla joko positiivinen tai negatiivinen ilmiö ja se voi rakentua yksilöstä tai yhteisöstä käsin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointia Oulun Yliopistollisen sairaalan, psykiatrian tulosyksikön osastolla 88. Opinnäytetyö oli osana POVER-projektia psykiatristen sairaanhoitajien näkemyksiä, kokemuksia sekä konkreettisia toimintakäytäntöjä mielenterveyden edistämisestä omassa työssään ja työyksikössään. Tavoitteena oli lisätä omaa ja lukijoiden tietoa psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnista. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kolmea kokenutta psykiatrista sairaanhoitajaa. Haastattelut tehtiin kesä-elokuussa Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan psykiatriset sairaanhoitajat kuvailivat työhyvinvointiaan työyhteisön, hoitosuhteen ja organisaation näkökulmasta. Tulosten mukaan työhyvinvointia lisäsi psykiatristen sairaanhoitajien kuuluminen osaksi työyhteisön moniammatillista tiimiä. Työyhteisössä voimavaratekijöiksi nousivat yhteishenki, hoitotyön peruslinjat ja työyhteisöstä saatu tuki. Psykiatrinen hoitosuhde on vuorovaikutuksellinen yhteistyösuhde sairaanhoitajan ja potilaan välillä. Työhyvinvoinnin kannalta psykiatrisessa hoitosuhteessa tärkeää oli sen tuloksellisuus. Hoitosuhteen tuloksellisuus näkyi potilaan toipumisena, sairaanhoitajien onnistumisen elämyksinä ja potilaan hoidon tavoitteellisuutena. Organisatoriset tekijät olivat päivittäistä hoitotyön organisointia, joka koostuu työvuoroista ja niiden toteutumisesta sekä oman työn organisoinnista. Lisäksi organisatorisiin tekijöihin kuuluivat esimiehinä osastonlääkäri ja osastonhoitaja. Esimiehet tukivat psykiatristen sairaanhoitajien työhyvinvointia. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että moniammatillinen työyhteisö ja tuloksellinen hoitosuhde ovat merkittäviä tekijöitä psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnin kannalta. Moniammatillinen tiimi mahdollistaa erilaisten näkökulmien esiin tulemisen hoitotyössä. Lisäksi esimiestyöskentelyä tarvitaan psykiatrisen sairaanhoitajan itsenäisen työskentelyn tueksi. Asiasanat: psykiatrinen hoitotyö, työhyvinvointi, kvalitatiivinen tutkimus

4 Kärki Jenni, Nissinen Annika & Timonen, Merja. Psychiatric nurse s job satisfaction. Oulu, autumn 2008, 41, 1 appendix. Diaconia University of Applied Scienes, DIAK, North. Programme in health care and education, nurse. ABSTRACT Job satisfaction is a part of an individual s well-being. Job satisfaction can be either a positive or negative phenomenon and it can be built from an individual or community perspective. The purpose of this study was to describe psychiatric nurse s job satisfaction in the psychiatric clinic ward 88 Oulu University Hospital, Finland. This study is a part of POVER project, which contains psychiatric nurses views, experiences and practices enhancing mental health on their work and working units. The aim of this study was to increase our and the readers knowledge of psychiatric nurses job satisfaction. This study is a qualitative research. The data was collected by theme interviewing three psychiatric nurses. The interviews were made during July and August The material was analyzed by using a deductive content analysis. In this study psychiatric nurses described job satisfaction from the perspective of work community, nursing interrelationship and organization. The results of this study show that psychiatric nurses are a part of the multiprofessional team and that increases job satisfaction. Solidarity, basic lines of nursing and support from work community were a resource factor of the work community. Psychiatric interrelationship is an interactive collaboration relationship between nurse and patient. The important factor for the job satisfaction was a successful care relationship. Profitability of the nursing interrelationship consisted of the patient s recovery, nurse s experience of success and goals of nursing. The organizational factors consisted of daily organizing of nursing, which consisted of shift implementations and how nurses organized their work. In addition, managers which were a doctor and a head nurse of the ward, were a part of the organizational factors. By their work they supported the job satisfaction of nurses. The conclusions are that a multiprofessional team and profitable nursing interrelationship are important factors for the psychiatric nurse s job satisfaction. Multiprofessional team enables different point of view of nursing. Management work is also needed to support psychiatric nurse s independent work. Keywords: psychiatric nursing, job satisfaction, qualitative study

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 ABSTRACT JOHDANTO PSYKIATRINEN HOITOTYÖ JA TYÖHYVINVOINTI Psykiatrinen hoitotyö Työhyvinvointi OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Kvalitatiivinen tutkimus Opinnäytetyön tutkimusympäristö ja haastateltavien kuvaus Opinnäytetyön aineiston keruu ja analysointi OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Työyhteisölliset tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa Tiimin rakenne Voimavaratekijät Hoitosuhteessa vaikuttavat tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa Potilaan tuloksellinen hoitosuhde Organisatoriset tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa Päivittäinen hoitotyön organisointi Esimiesten tuki työn organisointiin JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Työyhteisölliset tekijät Potilaan hoitosuhteessa vaikuttavat tekijät Organisatoriset tekijät Opinnäytetyö prosessina JATKOTUTKIMUSHAASTEITA OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS...35 LÄHTEET...37 LIITE

6 1 JOHDANTO Psykiatrisessa hoitotyössä on tapahtunut suuria muutoksia 1990-luvun aikana (Pääkkönen 2003, 4). Lähivuosina mielenterveyspalvelut ympäri Euroopan ovat käyneet läpi suuria organisatorisia muutoksia. Tämän yhteydessä ja muutoksen vaikutuksesta psykiatristen sairaanhoitajien työhyvinvointi on saanut huomiota kirjallisuudessa. (Ward & Cowman 2007, 454.) Psykiatrisen avo- ja laitoshoidon henkilöstö on joutunut sopeutumaan työmäärän lisääntymiseen käytettävissä olevien resurssien vähentyessä (Pääkkönen 2003, 4). Työhyvinvoinnin tutkimus on pitkään ollut työpahoinvoinnin oireiden, kuten stressin tai työuupumuksen- tutkimista. Työhyvinvoinnin käsitteellistäminen positiivisesta lähtökohdasta on mielekästä. Työntekijät myös nauttivat työstään ja ovat siihen sitoutuneita. On oltava mahdollista edistää työhyvinvointia eikä vain ehkäistä työssä jaksamisen ongelmia, sairauspoissaoloja tai muita pahoinvoinnin ja terveyspuutteiden ilmenemismuotoja. (Hakanen 2004, ) Työhyvinvoinnin kannalta kaksi merkittävää asiakokonaisuutta ovat hoitajien välinen yhteisöllisyys ja potilashoito, jotka ovat useissa aiemmissa tutkimuksissa todettu työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden kannalta ensisijaisiksi. Myös erilaisilla työn organisoinnin tavoilla on merkitystä työhyvinvointiin. (Utriainen & Kyngäs 2008, 36.) Lähtökohtana on positiivinen näkemys, jolloin työhyvinvointia tarkastellaan siihen positiivisesti vaikuttavien tekijöiden ja sen edistämisen näkökulmasta. Positiivista kokemusta työhyvinvointiin tuo, kun työntekijä havaitsee saavuttaneensa hyvän työsuorituksen tehtävässä, jonka hän kokee merkitykselliseksi. Tämä tunne tuottaa positiivisen kokemuksen, ja kannustaa edelleen hyvään työsuoritukseen. (Grönfors, Sinervo, Elovainio 2001, 228.) Opinnäytetyön kohteena on yksilön hyvinvointi rajattuna työhön. Opinnäytetyössä keskitytään löytämään psykiatristen sairaanhoitajien työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön aihe valittiin, koska jokainen opinnäytetyöryhmän jäsenistä suuntaa opiskelunsa psykiatriseen hoitotyöhön. Lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan tietoa psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä. Terveydenhuollossa on meneillään syvä murros- ja muutosvaihe. Tämä vaatii arvojen,

7 ihmiskäsityksen, työn toimintaympäristön, työympäristön ja työmuotojen uudelleen arviointia. (Suonsivu 2003, 220.) Opinnäytetyössä kuvataan työhyvinvointia Oulun yliopistollisen sairaalan, psykiatrian tulosyksikön osastolla 88. Opinnäytetyö toteutetaan laadullisena tutkimuksena ja aineisto analysoidaan deduktiivisen sisällön analyysin menetelmin. Kuvataksemme työhyvinvoinnin tekijöitä, teemahaastateltiin kolmea psykiatrista sairaanhoitajaa. Tässä opinnäytetyössä teemahaastattelu tarkoittaa avointa haastattelua, tiedossa olevien teemojen pohjalta. POVER-hanke, eli Psykiatrisen hoitotyön malli-verkostot ammatillisen pätevyyden kehittämisessä, on toteutettu Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja hankeen tavoitteena oli kehittää mielenterveystyöhoitotyön ydinosaamista. POVER-hankkeesta ei tule esille näkökulmaa voimavaroista, jotka tukevat psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointia. Tämä opinnäytetyö on osa POVER-hanketta ja tarkoituksena on lisätä tietoa psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnista, hoitajien kuvailemana. Tästä saatiin ajatus lähteä tutkimaan työhyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä ja voimavaroja, joita psykiatrisilla sairaanhoitajilla on.

8 8 2 PSYKIATRINEN HOITOTYÖ JA TYÖHYVINVOINTI 2.1 Psykiatrinen hoitotyö Psykiatrinen hoitotyö on osa mielenterveystyötä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä sairastaville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eli mielenterveyspalvelut. Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ennaltaehkäisevät mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. (Mielenterveyslaki 1990/ ) Mielenterveystyössä tavoitteena on asiakkaan parempi itseymmärrys ja kehitys. Kyseiset tavoitteet motivoivat myös työntekijää, joten ne edellyttävät tekijältään kiinnostusta henkilökohtaiseen kasvuun ja itseymmärryksen kehittymiseen. (Kiviniemi, Läksy, Matinlauri, Nevalainen, Ruotsalainen, Seppänen & Vuokila-Oikkonen 2007, 22.) Sairaanhoitajan ydinosaaminen mielenterveystyössä on asiantuntijuuteen perustuva yhteistyösuhde potilaan kanssa, joka sisältää vuorovaikutustaidot ja siihen liittyvät menetelmät. Moniammatillinen työskentely ja oman osaamisen tunnistaminen on tärkeää. Tärkeää on myös oman persoonan käyttö, muun muassa tietoisuus omasta persoonasta, kiinnostus ihmisestä sekä ennakkoluulottomuus. (Vuokila-Oikkonen & Kivirinta 2007, 41.) Mielenterveystyön ominaisena piirteenä on se, että työntekijän keskeinen työn väline on oma itse. Eri yhteyksissä tästä käytetään erilaisia käsitteitä, muun muassa oman persoonan tai minän tietoisesta käytöstä. Minän tietoinen käyttö tarkoittaa sitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen toteuttaa ammatillisia roolejaan ja ymmärtää ammatilliseen yhteistyösuhteeseen vaikuttavat tekijät, jotka liittyvät omaan itseen, asiakkaaseen ja tilanteeseen. (Kiviniemi ym. 2007, 9.) Hoitajan käyttäytymisellä on vaikutusta potilaan käyttäytymiseen. Hoitajan käyttäytyminen ja asennoituminen on persoonakohtaista. Persoonallisuus ilmenee hoitajissa siten, kuinka he puhuvat potilaille ja kuinka he muuten ilmentävät itseään. (Pitkänen 2003, 43.)

9 9 Psykiatrisen hoitoyön fokus on ihmisen auttamista selviytymään jokapäiväisestä elämästään ja vastaamaan hänen psyykkiseen hätäänsä, millaisena se hänelle yksilöllisesti ilmeneekin. Psykiatrisen hoitotyön tavoitteena on tukea ihmistä ja mahdollistaa hänen voimavarojensa käyttöön otto, mikäli tämä on sairaudesta huolimatta mahdollista. (Koivisto 2003, 20 21, 77.) Tavoitteena on potilaan itsenäisyyden ja autonomisuuden tukeminen sekä omaisten tukeminen. Psykiatrisessa hoitotyössä toimitaan ihmisten inhimillisten, monimutkaisten mielenvaikeuksien parissa, joihin ei ole yhtä oikeaa selittävää mallia tai teoriaa. (Koivisto ) Hoitotyön päämääränä on ihmisen hyvinvoinnin lisääminen itsetuntemuksen kasvun avulla (Sainola-Rodriques, Kekkonen, Pöppönen 2007, 9). Psykiatrinen sairaus on vaikea, potilaan tilanne on toivoton ja potilaan selviytyminen ja muutoksen resurssit ovat vähäiset. Hoidossa tämä näkyy siten, että potilaalla on vähän tai ei ollenkaan mahdollisuutta vaikuttaa hoitoonsa. (Vuokila-Oikkonen 2002, 27; Koivisto, Janhonen & Väisänen 2002, 258.) Psykiatrisen hoitotyön luonteeseen kuuluu, että joidenkin potilaiden kohdalla joudutaan toimimaan potilaan tahdon vastaisesti (Pitkänen 2003, 7). Psykiatrisen hoitotyön suunnittelussa hoidon tulee keskittyä potilaan kokemukseen. Sen sijaan, että hoitajat kääntävät potilaiden kertomaa ammattikielelle, heidän tulee yrittää ymmärtää, miten potilaat asian tarkoittavat ja kokevat. (Koivisto ym. 2002, 258.) Psykiatrisessa hoitotyössä korostuvat tajunnan kautta vaikuttavat menetelmät kuten huolenpito, tuen antaminen, rohkaisu, lohduttaminen, turvallisuus, toisen asemaan asettuminen ja ajan antaminen (Sainola-Rodriques ym. 2007, 14). Psykiatrisen sairaanhoitajan tulee olla tasa-arvoinen ja avoin kaikelle sille, mikä potilaalle on olennaista. Psykiatrisen hoitotyön perusta on vuorovaikutus potilaan ja hoitajan välillä. (Turpeinen 2008, ) Psykiatrisessa hoitosuhteessa vuorovaikutuksen keinoja ovat kuunteleminen, kysymykset, vastaukset, vaikeneminen, ymmärryksen ja realiteettien osoittaminen, itsearvostuksen ja itsetunnon kohentuminen, rauhan sekä kiireettömyyden esillä pitäminen. Vuorovaikutuksen lisäksi auttamismenetelmiä ovat opettaminen, ohjaus ja neuvonta. Kehon kautta tapahtuvina interventioina nähdään lääkehoito ja potilaan perushoidosta huolehtimiseen tähtäävät hoitotyön toimenpiteet. (Sainola- Rodriques, ym. 2007, 14.) Psykiatriselle hoitotyölle on ominaista potilaan kohtaamiseen, ymmärtämiseen ja kokonaisvaltaiseen hoitamiseen liittyvät asiat, joita ovat potilaan psyykkinen vointi,

10 10 terveyden ja selviytymisen tukeminen (Koivisto 2003, 77). Psyykkisesti sairaiden potilaiden hoito ei ole koskaan ollut tyypillinen sairaanhoitajien suuntautumisvaihtoehto. Se on ollut ja tulee aina olemaan psyykkisesti vaativaa työtä, joka keskittyy yhteiskunnan vähemmistöön. (Durkn 2002, 161.) Psykiatriseen hoitotyöhön tarvitaan eettisesti ja moraalisesti ajattelevia ihmisiä, jotka kykenevät analysoimaan itseään suhteessa eri ratkaisuihin, mitä tekevät potilaiden auttamiseksi (Koivisto 2003, 77). Terveydenhuollon eri ammattiryhmien eettiset ohjeistot perustuvat yhteisiin arvoihin, vaikka ne painottuvat erilaisissa ohjeistoissa eri tavoin. Tärkeimpinä, yhteisinä ohjeina ovat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. (Lindqvist 2001.) Keskeisinä psykiatrisen hoitotyön toimintaan vaikuttavat lait ja asetukset (Turpeinen 2008, 42). Psykiatrinen hoitotyö on moniammatillista tiimityötä, jossa ollaan yhteydessä eri alan ammattilaisten, potilaan läheisten, verkostojen ja organisaation välillä (Sainola- Rodriques ym. 2007, 6). Jokainen moniammatillisen tiimin jäsen tuo hoitotyöhön oman näkökulmansa, asiantuntijuutensa ja persoonansa. Hyvä ja toimiva moniammatillinen tiimi kykenee kontrolloimaan osaston ilmapiiriä hoidon kannalta mahdollisimman hyväksi. (Turpeinen 2008, 9; Niskanen 2001, 19.) 2.2 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin ymmärretään olevan osa yksilön kokonaishyvinvointia. Työntekijöiden hyvinvointia kuvataan varsin kirjavin käsittein, riippuen tieteellisistä taustaoletuksista tai muista käsityksistä hyvinvoinnin luonteesta. (Utriainen & Kyngäs 2008, 37.) Käytetty käsite sisältää tiedostetun tai tiedostamattoman oletuksen hyvinvoinnin perusluonteesta, esimerkiksi onko se positiivinen vai negatiivinen ilmiö ja rakentuuko se yksilöstä vai yhteisöstä käsin (Utriainen, Kyngäs & Nikkilä 2007, 314). Positiivisen psykologian kehittymisen myötä on herännyt kiinnostus positiiviseen työhyvinvointiin ja siihen, mitä muuta työuupumus oireiden puuttumisen lisäksi voi olla. Työnimu on koetun työhyvinvoinnin ydinkäsite ja sen on osoitettu koostuvan kolmesta erillisestä, mutta keskenään yhteydessä olevasta ulottuvuudesta, joita ovat tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen. (Hakanen 2004, 12.)

11 11 Psykiatristen sairaanhoitajien työhyvinvoinnista tiedetään vähän. Tämä tiedonpuute on ongelmallista, koska on olemassa paljon tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä yhteydessä psykiatristen työntekijöiden ja potilaiden hyvinvointiin. Psykiatristen sairaaloiden on havaittu olevan haastavia paikkoja työskennellä, koska hoitajien työuupumus on yleistä ja hoitohenkilöstön vaihtuvuus on suuri (Aronson 2005, 102). Työuupumusta on määritelty useilla tavoilla. Se voidaan määritellä fyysisen, emotionaalisen ja henkisen väsymyksen tilaksi. Uupumusta esiintyy erityisesti ihmisillä, jotka työskentelevät intensiivisesti eli keskittyneesti muiden kanssa tunneperäisissä tilanteissa. (Kanste 2006, 234.) Työntekijät voivat tuntea, että voimavarat eivät riitä tarjoamaan laadukasta hoitoa (Pääkkönen 2003, 4). Työuupumuksen keskeisiä piirteitä ovat jaksamattomuuden tuntemukset, motivaation puute ja negatiivinen suhtautuminen itseensä ja työhönsä. Lisäksi näitä ovat suhtautuminen muihin ihmisiin sekä aktiivinen vetäytyminen vuorovaikutuksesta muiden kanssa. Työuupumus on pitkäaikainen prosessi, joka alkaa kun työntekijä kokee työnsä stressaavaksi. Tämä johtaa stressioireisiin ja muutoksiin käyttäytymisessä potilaita kohtaan. Työstä etääntyminen näkyy työn ilon katoamisena, työn mielekkyyttä koskevana epävarmuutena ja työn merkityksen epäilynä. Lisäksi useiden työntekijään, työn luonteeseen ja työyksikön sosiaalisiin suhteisiin liittyvien tekijöiden on todettu olevan yhteydessä työuupumukseen. (Kanste 2006, 234.) Kahden vuosikymmenen ajan on vetovoimaisten, henkilöstöjohtamisessaan menestyvien sairaaloiden ollut mahdollista Yhdysvalloissa ja nyt myös Euroopassa saavuttaa niin kutsuttu magneettisairaalastatus. Magneettisairaalle on ominaista henkilöstön työtyytyväisyys, vähäinen vaihtuvuus ja erinomaiset potilashoidon tulokset. Magneettisairaaloihin kohdistettu laaja tutkimustoiminta vahvistaa menestyksen tunnuspiirteiksi erinomaiset potilaiden hoitotulokset ja henkilöstön työolosuhteisiin ja työtyytyväisyyteen liittyvät tulokset. (Meretoja 2007.) Hoitajien välisillä ihmissuhteilla ja erilaisilla yhteisöllisillä tekijöillä on suuri merkitys hoitajien työhyvinvoinnin edistäjänä. Suhteet työtovereihin vaikuttavat hoitajien työtyytyväisyyteen. Hoitajien välisten suhteiden lisäksi olennaista ovat hoitajien suhteet lääkäreihin sekä hoitajien ja lääkäreiden välinen kommunikaatio. Hoitajien välisissä suhteissa merkittävää on hoitajien yhtenäisyys ja yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus sekä yhteistyö ja hyvä kommunikaatio. Tällaisia ovat työympäristöt, joissa esimiehet ja

12 12 alaiset konsultoivat toisiaan päätöksenteossa ja tehtävien määrittelyssä. (Utriainen & Kyngäs 2008, 43.) Osaston sosiaalinen ilmapiiri on tyytyväisyystekijä ja tähän liittyen merkitystä on todettu olevan eettisellä ja välittävällä ilmapiirillä sekä organisaation ihmissuhteisiin liittyvillä arvoilla. Muita työyhteisön sisäpuolella vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa työaikojen joustavuus, työaikoihin vaikuttaminen ja lomien ja vapaiden toteutuminen. (Ala-Mursula 2006, ) Työyhteisön ulkopuolella vaikuttavilla tekijöillä, kuten terveys, perhe sekä näissä tapahtuvilla muutoksilla on tutkittu olevan vaikutusta hoitajien työhyvinvointiin (Mäkitalo 2005, 225). Hoitajien työhyvinvointia edistävinä tekijöinä on havaittu, kun hoitajat huomaavat potilaiden hyvinvoinnin edistymisen ja tapaavat potilaita, jotka ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon (Mäkitalo 2005, 225). Hoitajille on tärkeää, että he kokevat tuottavansa hyvää hoitoa. Potilashoitoa pidetään palkitsevana, kun hoitajat saavat iloa potilaiden paranemisesta ja ilontuottamisesta potilaille. (Utriainen 2006, 6.) Potilaat sekä potilaskeskeinen hoitotyö merkitsevät hoitajille paljon. Potilaiden hoitaminen, auttaminen sekä paraneminen ja potilastyytyväisyys ovat työn parhaita puolia. Työtyytyväisyyden kannalta on osoittautunut tärkeäksi mahdollisuus tuottaa korkeatasoista ja laadukasta potilashoitoa. Potilashoitoon työtyytyväisyyden aikaansaajana liittyy kehujen saaminen hyvästä hoidosta, potilaiden kotiutumisesta ja mahdollisuus olla mukana elämän suurissa tapahtumissa sekä hoitamisen emotionaalinen palkitsevuus. Hyvät suhteet potilaisiin ja voimakas sekä syvä inhimillinen yhteys ovat merkittäviä työtyytyväisyyden kannalta. (Utriainen & Kyngäs 2008, 44.) Työn organisoinnin osalta näyttää olevan merkitystä työn ja kodin yhteensovittamisella sekä työaika kysymyksillä. Merkitystä on myös hoitajien odotukset täyttävällä ympäristöllä, tasapainoisella työtaakalla, työn tekemiseen käytettävissä olevalla ajalla ja hoitotyön tarkoituksenmukaisuudella. Lisäksi merkitystä on autonomialla, työn vaihtelevuudella, organisaation vähäisillä rajoituksilla sekä oikeudenmukaisuudella ja erityisesti esimiehen tuella. (Utriainen & Kyngäs 2008, 45.) Voimavaratekijöiksi on todettu työympäristön miellyttävyys ja asiallisuus sekä työn riittävä resursointi, erityisesti riittävä henkilökuntamäärä. Hyvinvointia aikaansaadaan rakentavalla palautteella, keskustelulla, työn jatkuvalla arvioinnilla, tiedottamisella, toimivilla työaikamalleilla sekä palkalla ja eduilla. (Utriainen 2006, 7.)

13 13 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Tutkimustehtävämme käsitteli mitä on psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointi ja miten se ilmeni sairaanhoitajan työssä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mitä on psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointi. Tavoitteena oli, että psykiatrisessa hoitotyössä sairaanhoitajat voivat tulevaisuudessa huomioida työhyvinvointiaan positiivisesti ylläpitäviä tekijöitä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä omaa ja lukijoiden tietoa psykiatrisesta hoitotyöstä ja psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnista. Tutkimuskysymykset 1. Mitkä työyhteisölliset tekijät ovat yhteydessä psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointiin? 2. Mitkä tekijät hoitosuhteessa ovat yhteydessä psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointiin? 3. Mitkä tekijät työn organisoinnissa ovat yhteydessä psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointiin?

14 14 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 4.1 Kvalitatiivinen tutkimus Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen, jonka tunnuspiirteisiin kuuluu, että tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa. Aineisto kootaan luonnollisissa ja todellisissa tilanteissa. Laadullisten tutkimustulosten hyödyntämismahdollisuuksien tarkastelussa on kiinnitettävä huomiota tutkimustulosten luotettavuuteen. Lisäksi tarkastellaan tuotetun tiedon hyöty käytännön hoitotyölle. Laadullisen tutkimuksen tuottaman tiedon näytön vahvuutta arvioidaan tutkimuksen luotettavuuden ja tiedon laadun perusteella. (Kylmä, Pelkonen & Hakulinen 2004, 251.) Lisäksi suositaan ihmistä tiedonkeruun instrumenttina eli välineenä. Tunnusomaista on laadullisten metodien käyttö aineiston hankinnassa, tällaisia metodeja ovat muun muassa teemahaastattelu. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 155.) Tässä opinnäytetyössä aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kolmea psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka valitsi osasto 88:n osastonhoitaja. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelulle tyypillistä on, että haastattelun aihepiirit ovat tiedossa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 195). Tutkimukseen osallistujiksi valitaan henkilöt, jotka parhaiten tietävät tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Laadullisessa tutkimuksessa painotetaan aineiston laatua enemmän kuin määrää. Tämän vuoksi tutkimukseen osallistuvien määrä on pieni ja heidät valitaan soveltuvuutensa perusteella. (Kylmä, Pelkonen & Hakulinen 2004, 252.) 4.2 Opinnäytetyön tutkimusympäristö ja haastateltavien kuvaus Aineisto kerättiin Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian tulosyksikön osastolla 88, joka on akuutti 15-paikkainen suljettu osasto. Osastolla hoidetaan muun muassa elämänkriiseissä olevia, masentuneita ja psykoottisia potilaita silloin, kun avohoito ei riitä. Osastolla hoidetaan myös aikuisikäisiä anoreksiapotilaita, eli syömishäiriöitä sairastavia potilaita. Potilaiden hoito toteutetaan yhdessä moniammatillisen tiimin

15 15 kanssa. Tärkeää hoidossa on yhteistyö omahoitajan, lääkärin, perheen sekä jatkohoitopaikan ja kotikunnan terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Opinnäytetyössämme kokenut psykiatrinen sairaanhoitaja omaa tietoa ja kokemusta psykiatrisesta hoitotyöstä ja osaa kuvailla työtään psykiatrisena sairaanhoitajana. Kokenut sairaanhoitaja pystyy ymmärtämään potilaan sairauskokemuksen ja vastaamaan siihen kulloisenkin potilaan, hänen reagointitapansa, kertomuksensa ja sairauden osuuden siinä. Lisäksi hänen tukenaan on kehittynyt kliininen tieto, joka on hankittu kokemuksen kautta, monien samassa tilanteessa olleiden potilaiden kanssa. Tämän kokemuksen kautta karttunut tieto herkistää sairaanhoitajan tunnistamaan yksittäisten tilanteiden erilaisia vivahteita. (Benner, Tanner, Chesla 1999, 10.) 4.3 Opinnäytetyön aineiston keruu ja analysointi Haastattelukysymykset laadittiin kevään 2008 aikana. Opinnäytetyön ohjaajan neuvojen avulla saatiin rajattua kysymykset tarkoiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Saimme neuvoja, miten tehdään tarkentavia lisäkysymyksiä. Haastattelurunkoa ja nauhurin käyttöä harjoiteltiin opinnäytetyöryhmän jäsenten kesken. Osastonhoitaja ja yksi opinnäytetyön tekijöistä valitsivat kriteerit täyttävät haastateltavat. Haastateltavilta saimme suullisen luvan haastatteluun. Sairaanhoitajat eivät saaneet haastattelukysymyksiä etukäteen, koska halusimme saada jokaisen henkilökohtaisen kuvailun haastattelukysymyksiin. Haastattelun alussa kerrottiin opinnäytetyön aihe, ja painotettiin positiivista näkökulmaa työhyvinvointiin. Haastattelut suoritettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa, psykiatrian tulosyksikön osaston 88:n keskusteluhuoneessa. Paikalla olivat haastateltavan lisäksi kaksi opinnäytetyöntekijää, joista toinen esitti kysymykset ja toinen huolehti nauhoituksesta sekä esitti lisäkysymyksiä tarpeen vaatiessa. Haastatteluympäristö oli rauhallinen ja kaikki mahdolliset häiriötekijät pyrittiin minimoimaan. Kysymykset esitettiin kysymyspaperista (Liite 1). Haastateltavilla oli mahdollisuus vastata vapaamuotoisesti avoimiin kysymyksiin. Haastattelijalla oli mahdollisuus palata tarkentamaan kysymyksiä sekä haastattelun aikana että sen jälkeen. Haastattelu toteutettiin sairaanhoitajien työaikana ja siihen

16 16 varattiin aikaa noin tunti. Opinnäytetyön pääteema on psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointi, sekä siihen liittyen työyhteisössä, hoitosuhteessa ja työn organisoinnissa vaikuttavat tekijät. Teemoista nousivat tutkimuskysymykset, joiden pohjalta tehtiin haastattelukysymykset. Tässä opinnäytetyössä käytettiin harkinnanvaraista otantaa. Harkinnanvarainen otanta pitää sisällään sopivimmat saatavissa olevat henkilöt, ketkä osallistuvat tutkimuksiin. Harkinnanvaraista otantaa ei välttämättä muodosteta yksilöistä, jotka ovat tunnettuja tutkijalle. (Polit & Beck 2003, 292.) Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Aineisto kuvaa tutkittavaa ilmiötä, ja analyysin tarkoitus on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Sisällönanalyysillä pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkään muotoon kadottamatta sen sisältämää tietoa. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 110.) Sisällönanalyysi voidaan toteuttaa deduktiivisesti, jolloin analyysia ohjaa aikaisempaan teoriaan tai tutkimukseen perustuva luokitusrunko. Deduktiivista sisällönanalyysiä käytetään tutkimuksissa, joissa halutaan jo olemassa olevaa tietoa uudessa kontekstissa. Deduktiivinen sisällönanalyysi tapahtuu siten, että aineistosta poimitaan vain ne käsitteet, jotka kuuluvat luokitusrunkoon. Analyysiyksiköksi voidaan määritellä sana tai lause. (Sarajärvi 2002, 47.)

17 17 Tutkimuskysymys Teema Haastattelukysymys Esimerkkivastaus Mitkä tekijät potilaan hoitosuhteessa ovat yhteydessä psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointiin? Hoitosuhde Mitkä tekijät hoitosuhteessa ylläpitävät sinun työhyvinvointiasi? - Millaisia tavoitteita sinulla on hoitosuhteessa? Tavoitehan tietenkin on, et sen potilaan vointi menee parempaan suuntaan, että jokaisella on tavoite se, että ensinnäkin hoidon jälkeen ois siinä kunnossa et pärjää kotona sen avohoidon turvin.. TAULUKKO 1. Taulukossa esimerkki tutkimuskysymyksestä esimerkkivastaukseen.

18 18 Haastattelujen perusteella litteroidusta eli aukikirjoitetusta aineistosta muodostui kolme pääluokkaa, jotka jakautuivat yhdestä kahteen alaluokkaan. Opinnäytetyön tulokset esitetään kolmen pääluokan mukaisesti. Pääluokat ovat työyhteisölliset tekijät, hoitosuhde ja organisatoriset tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa. Seuraavassa kuviossa on malliesimerkki aineiston analyysistä. PÄÄLUOKKA 1. Työyhteisölliset tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa ALALUOKKA 1. Tiimin rakenne ALALUOKKA 2. Voimavaratekijät Moniammatillinen tiimi Yhteishenki Hoitotyön peruslinjat Tuen saaminen No siihenhän kuuluu hoitajat, joita on sekä sairaanhoitajia että No kyllä kai yhteishenki on niinkö tärkein mitä on KUVIO 1. Esimerkki analyysiprosessista.

19 19 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET 5.1 Työyhteisölliset tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa Psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointiin vaikuttavat työyhteisölliset tekijät, jotka jakaantuvat tiimin rakenteeseen ja voimavaratekijöihin Tiimin rakenne Tiimin rakenne tarkoitti moniammatillista tiimiä. Moniammatillisella tiimillä tässä opinnäytetyössä tarkoitettiin ammatillista tiimiä, joka oli tiiviisti tekemisissä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Osastolla moniammatillisen tiimin työskentely mahdollisti sen, että saadaan useita erilaisia näkökulmia hoidon toteutukseen. Sosiaalityöntekijä tarkasteli hoitoa oman ammattinsa näkökulmasta eli sosiaalisen tuen tarvetta. Tässä opinnäytetyössä tämä oli selvittelyä potilaan lapsen tilanteesta. Vastuu potilaan hoidosta pystyttiin jakamaan moniammatillisen tiimin kesken, eikä yhden tarvitse osata kaikkea. Potilas pystyi halutessaan käymään asioitaan läpi myös toimintaterapeutin kanssa. Moniammatilliseen tiimiin kuului osastolääkäri, sairaalalääkäri, sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, lähihoitaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä, psykologi, avohoito, osastosihteeri, ja sairaalapastori Voimavaratekijät Voimavaratekijät muodostuivat yhteishengestä, hoitotyön peruslinjoista ja tuen saamisesta. Nämä tekijät vaikuttivat perustehtävän, eli hoitotyön toteuttamiseen. Yhteishengellä tarkoitettiin yhteistä ajatusta hoitotyön toteutuksesta, eli kukaan hoitajista ei tehnyt työtä ainoastaan haluamallaan tavalla. Työkaveriin luotettiin siten, että hän huolehti omasta vastuu-alueestaan. Osastolla näitä olivat vastuu-, lääke-, ja

20 20 käytävähoitajan vuorot. Työyhteisössä pystyi purkamaan omia tunteitaan. Hoitajien kokemukset hoitotyöstä olivat raskaita ja he kuulivat potilailta vaikeita elämäntarinoita. Tärkeäksi koettiin, että hoitajat pystyivät purkamaan myös negatiivisia tuntemuksia. Yhteishenki mainittiin tärkeimmäksi tekijäksi moniammatillisessa tiimissä. Ja tuota mikä mulla vielä oli siitä luottamuksesta, semmonen jotenkin, että työyhteisössä voit purkaa niitä omia tunteita, nehän ei aina ole niitä positiivisia mitä me koetaan kun hoitotyötä tehdään Hoitotyön peruslinjoilla tarkoitettiin sitä, että hoitajat toimivat osaston laatukäsikirjan mukaan. Laatukäsikirja ohjeisti siitä, miten potilaan lähettäviin tahoihin oltiin yhteydessä, minkä ajan puitteissa toimittiin ja mitkä tutkimukset potilaille tehtiin. Peruslinjojen noudattaminen hoitoprosessissa koettiin oleelliseksi, koska osastolla useimmat potilaista olivat sairastuneet ensimmäistä kertaa psyykkisesti ja sen vuoksi he olivat sairaalahoidossa. No onhan meillä ihan tämmösiä niinkö meijän talon laatukäsikirja ja meijän osaston oma laatukäsikirja, jossa tietyt asiat määritellään ihan tarkasti... ja varmaan semmonen, että vaikka jokaisella on omanlaisensa tapa tehdä sitä työtä, niin on kuitenkin joku semmonen yhteinen ajatus ja pidetään ne samat linjat, koska se on aika oleellista sitten siinä hoitoprosessissa osastolla Tuen saamiseen sisältyi työnohjaus, jossa pystyttiin purkamaan tunteita ja saatiin kokeneemmilta hoitajilta tieto-taitoa hoitotyöhön. Lisäksi mainittiin omahoitajaparityöskentely ja hoitavan lääkärin kanssa työskentely, jotka mahdollistivat käsitellä potilaan hoitoon liittyviä asioita, kuten mitä potilas oli puhunut tai missä vaiheessa hoitoa oltiin. On omahoitajapari, jotka hoitavat niinku yhtä potilasta, tai voihan niitä olla useampikin omia hoitajia, mutta et tavallaan siinä pystyy käymään

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot