PSYKIATRISEN SAIRAANHOITAJAN TYÖHYVINVOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PSYKIATRISEN SAIRAANHOITAJAN TYÖHYVINVOINTI"

Transkriptio

1 PSYKIATRISEN SAIRAANHOITAJAN TYÖHYVINVOINTI Jenni Kärki, Annika Nissinen, Merja Timonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 PSYKIATRISEN SAIRAANHOITAJAN TYÖHYVINVOINTI Jenni Kärki, Annika Nissinen, Merja Timonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

3 Kärki Jenni, Nissinen Annika & Timonen Merja. Psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointi. Oulu, Syksy 2008, 41 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Diak Oulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). TIIVISTELMÄ Työhyvinvointi on osa yksilön kokonaishyvinvointia. Työhyvinvointi voi olla joko positiivinen tai negatiivinen ilmiö ja se voi rakentua yksilöstä tai yhteisöstä käsin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointia Oulun Yliopistollisen sairaalan, psykiatrian tulosyksikön osastolla 88. Opinnäytetyö oli osana POVER-projektia psykiatristen sairaanhoitajien näkemyksiä, kokemuksia sekä konkreettisia toimintakäytäntöjä mielenterveyden edistämisestä omassa työssään ja työyksikössään. Tavoitteena oli lisätä omaa ja lukijoiden tietoa psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnista. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kolmea kokenutta psykiatrista sairaanhoitajaa. Haastattelut tehtiin kesä-elokuussa Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan psykiatriset sairaanhoitajat kuvailivat työhyvinvointiaan työyhteisön, hoitosuhteen ja organisaation näkökulmasta. Tulosten mukaan työhyvinvointia lisäsi psykiatristen sairaanhoitajien kuuluminen osaksi työyhteisön moniammatillista tiimiä. Työyhteisössä voimavaratekijöiksi nousivat yhteishenki, hoitotyön peruslinjat ja työyhteisöstä saatu tuki. Psykiatrinen hoitosuhde on vuorovaikutuksellinen yhteistyösuhde sairaanhoitajan ja potilaan välillä. Työhyvinvoinnin kannalta psykiatrisessa hoitosuhteessa tärkeää oli sen tuloksellisuus. Hoitosuhteen tuloksellisuus näkyi potilaan toipumisena, sairaanhoitajien onnistumisen elämyksinä ja potilaan hoidon tavoitteellisuutena. Organisatoriset tekijät olivat päivittäistä hoitotyön organisointia, joka koostuu työvuoroista ja niiden toteutumisesta sekä oman työn organisoinnista. Lisäksi organisatorisiin tekijöihin kuuluivat esimiehinä osastonlääkäri ja osastonhoitaja. Esimiehet tukivat psykiatristen sairaanhoitajien työhyvinvointia. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että moniammatillinen työyhteisö ja tuloksellinen hoitosuhde ovat merkittäviä tekijöitä psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnin kannalta. Moniammatillinen tiimi mahdollistaa erilaisten näkökulmien esiin tulemisen hoitotyössä. Lisäksi esimiestyöskentelyä tarvitaan psykiatrisen sairaanhoitajan itsenäisen työskentelyn tueksi. Asiasanat: psykiatrinen hoitotyö, työhyvinvointi, kvalitatiivinen tutkimus

4 Kärki Jenni, Nissinen Annika & Timonen, Merja. Psychiatric nurse s job satisfaction. Oulu, autumn 2008, 41, 1 appendix. Diaconia University of Applied Scienes, DIAK, North. Programme in health care and education, nurse. ABSTRACT Job satisfaction is a part of an individual s well-being. Job satisfaction can be either a positive or negative phenomenon and it can be built from an individual or community perspective. The purpose of this study was to describe psychiatric nurse s job satisfaction in the psychiatric clinic ward 88 Oulu University Hospital, Finland. This study is a part of POVER project, which contains psychiatric nurses views, experiences and practices enhancing mental health on their work and working units. The aim of this study was to increase our and the readers knowledge of psychiatric nurses job satisfaction. This study is a qualitative research. The data was collected by theme interviewing three psychiatric nurses. The interviews were made during July and August The material was analyzed by using a deductive content analysis. In this study psychiatric nurses described job satisfaction from the perspective of work community, nursing interrelationship and organization. The results of this study show that psychiatric nurses are a part of the multiprofessional team and that increases job satisfaction. Solidarity, basic lines of nursing and support from work community were a resource factor of the work community. Psychiatric interrelationship is an interactive collaboration relationship between nurse and patient. The important factor for the job satisfaction was a successful care relationship. Profitability of the nursing interrelationship consisted of the patient s recovery, nurse s experience of success and goals of nursing. The organizational factors consisted of daily organizing of nursing, which consisted of shift implementations and how nurses organized their work. In addition, managers which were a doctor and a head nurse of the ward, were a part of the organizational factors. By their work they supported the job satisfaction of nurses. The conclusions are that a multiprofessional team and profitable nursing interrelationship are important factors for the psychiatric nurse s job satisfaction. Multiprofessional team enables different point of view of nursing. Management work is also needed to support psychiatric nurse s independent work. Keywords: psychiatric nursing, job satisfaction, qualitative study

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 ABSTRACT JOHDANTO PSYKIATRINEN HOITOTYÖ JA TYÖHYVINVOINTI Psykiatrinen hoitotyö Työhyvinvointi OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Kvalitatiivinen tutkimus Opinnäytetyön tutkimusympäristö ja haastateltavien kuvaus Opinnäytetyön aineiston keruu ja analysointi OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Työyhteisölliset tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa Tiimin rakenne Voimavaratekijät Hoitosuhteessa vaikuttavat tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa Potilaan tuloksellinen hoitosuhde Organisatoriset tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa Päivittäinen hoitotyön organisointi Esimiesten tuki työn organisointiin JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Työyhteisölliset tekijät Potilaan hoitosuhteessa vaikuttavat tekijät Organisatoriset tekijät Opinnäytetyö prosessina JATKOTUTKIMUSHAASTEITA OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS...35 LÄHTEET...37 LIITE

6 1 JOHDANTO Psykiatrisessa hoitotyössä on tapahtunut suuria muutoksia 1990-luvun aikana (Pääkkönen 2003, 4). Lähivuosina mielenterveyspalvelut ympäri Euroopan ovat käyneet läpi suuria organisatorisia muutoksia. Tämän yhteydessä ja muutoksen vaikutuksesta psykiatristen sairaanhoitajien työhyvinvointi on saanut huomiota kirjallisuudessa. (Ward & Cowman 2007, 454.) Psykiatrisen avo- ja laitoshoidon henkilöstö on joutunut sopeutumaan työmäärän lisääntymiseen käytettävissä olevien resurssien vähentyessä (Pääkkönen 2003, 4). Työhyvinvoinnin tutkimus on pitkään ollut työpahoinvoinnin oireiden, kuten stressin tai työuupumuksen- tutkimista. Työhyvinvoinnin käsitteellistäminen positiivisesta lähtökohdasta on mielekästä. Työntekijät myös nauttivat työstään ja ovat siihen sitoutuneita. On oltava mahdollista edistää työhyvinvointia eikä vain ehkäistä työssä jaksamisen ongelmia, sairauspoissaoloja tai muita pahoinvoinnin ja terveyspuutteiden ilmenemismuotoja. (Hakanen 2004, ) Työhyvinvoinnin kannalta kaksi merkittävää asiakokonaisuutta ovat hoitajien välinen yhteisöllisyys ja potilashoito, jotka ovat useissa aiemmissa tutkimuksissa todettu työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden kannalta ensisijaisiksi. Myös erilaisilla työn organisoinnin tavoilla on merkitystä työhyvinvointiin. (Utriainen & Kyngäs 2008, 36.) Lähtökohtana on positiivinen näkemys, jolloin työhyvinvointia tarkastellaan siihen positiivisesti vaikuttavien tekijöiden ja sen edistämisen näkökulmasta. Positiivista kokemusta työhyvinvointiin tuo, kun työntekijä havaitsee saavuttaneensa hyvän työsuorituksen tehtävässä, jonka hän kokee merkitykselliseksi. Tämä tunne tuottaa positiivisen kokemuksen, ja kannustaa edelleen hyvään työsuoritukseen. (Grönfors, Sinervo, Elovainio 2001, 228.) Opinnäytetyön kohteena on yksilön hyvinvointi rajattuna työhön. Opinnäytetyössä keskitytään löytämään psykiatristen sairaanhoitajien työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön aihe valittiin, koska jokainen opinnäytetyöryhmän jäsenistä suuntaa opiskelunsa psykiatriseen hoitotyöhön. Lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan tietoa psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä. Terveydenhuollossa on meneillään syvä murros- ja muutosvaihe. Tämä vaatii arvojen,

7 ihmiskäsityksen, työn toimintaympäristön, työympäristön ja työmuotojen uudelleen arviointia. (Suonsivu 2003, 220.) Opinnäytetyössä kuvataan työhyvinvointia Oulun yliopistollisen sairaalan, psykiatrian tulosyksikön osastolla 88. Opinnäytetyö toteutetaan laadullisena tutkimuksena ja aineisto analysoidaan deduktiivisen sisällön analyysin menetelmin. Kuvataksemme työhyvinvoinnin tekijöitä, teemahaastateltiin kolmea psykiatrista sairaanhoitajaa. Tässä opinnäytetyössä teemahaastattelu tarkoittaa avointa haastattelua, tiedossa olevien teemojen pohjalta. POVER-hanke, eli Psykiatrisen hoitotyön malli-verkostot ammatillisen pätevyyden kehittämisessä, on toteutettu Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja hankeen tavoitteena oli kehittää mielenterveystyöhoitotyön ydinosaamista. POVER-hankkeesta ei tule esille näkökulmaa voimavaroista, jotka tukevat psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointia. Tämä opinnäytetyö on osa POVER-hanketta ja tarkoituksena on lisätä tietoa psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnista, hoitajien kuvailemana. Tästä saatiin ajatus lähteä tutkimaan työhyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä ja voimavaroja, joita psykiatrisilla sairaanhoitajilla on.

8 8 2 PSYKIATRINEN HOITOTYÖ JA TYÖHYVINVOINTI 2.1 Psykiatrinen hoitotyö Psykiatrinen hoitotyö on osa mielenterveystyötä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä sairastaville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eli mielenterveyspalvelut. Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ennaltaehkäisevät mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. (Mielenterveyslaki 1990/ ) Mielenterveystyössä tavoitteena on asiakkaan parempi itseymmärrys ja kehitys. Kyseiset tavoitteet motivoivat myös työntekijää, joten ne edellyttävät tekijältään kiinnostusta henkilökohtaiseen kasvuun ja itseymmärryksen kehittymiseen. (Kiviniemi, Läksy, Matinlauri, Nevalainen, Ruotsalainen, Seppänen & Vuokila-Oikkonen 2007, 22.) Sairaanhoitajan ydinosaaminen mielenterveystyössä on asiantuntijuuteen perustuva yhteistyösuhde potilaan kanssa, joka sisältää vuorovaikutustaidot ja siihen liittyvät menetelmät. Moniammatillinen työskentely ja oman osaamisen tunnistaminen on tärkeää. Tärkeää on myös oman persoonan käyttö, muun muassa tietoisuus omasta persoonasta, kiinnostus ihmisestä sekä ennakkoluulottomuus. (Vuokila-Oikkonen & Kivirinta 2007, 41.) Mielenterveystyön ominaisena piirteenä on se, että työntekijän keskeinen työn väline on oma itse. Eri yhteyksissä tästä käytetään erilaisia käsitteitä, muun muassa oman persoonan tai minän tietoisesta käytöstä. Minän tietoinen käyttö tarkoittaa sitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen toteuttaa ammatillisia roolejaan ja ymmärtää ammatilliseen yhteistyösuhteeseen vaikuttavat tekijät, jotka liittyvät omaan itseen, asiakkaaseen ja tilanteeseen. (Kiviniemi ym. 2007, 9.) Hoitajan käyttäytymisellä on vaikutusta potilaan käyttäytymiseen. Hoitajan käyttäytyminen ja asennoituminen on persoonakohtaista. Persoonallisuus ilmenee hoitajissa siten, kuinka he puhuvat potilaille ja kuinka he muuten ilmentävät itseään. (Pitkänen 2003, 43.)

9 9 Psykiatrisen hoitoyön fokus on ihmisen auttamista selviytymään jokapäiväisestä elämästään ja vastaamaan hänen psyykkiseen hätäänsä, millaisena se hänelle yksilöllisesti ilmeneekin. Psykiatrisen hoitotyön tavoitteena on tukea ihmistä ja mahdollistaa hänen voimavarojensa käyttöön otto, mikäli tämä on sairaudesta huolimatta mahdollista. (Koivisto 2003, 20 21, 77.) Tavoitteena on potilaan itsenäisyyden ja autonomisuuden tukeminen sekä omaisten tukeminen. Psykiatrisessa hoitotyössä toimitaan ihmisten inhimillisten, monimutkaisten mielenvaikeuksien parissa, joihin ei ole yhtä oikeaa selittävää mallia tai teoriaa. (Koivisto ) Hoitotyön päämääränä on ihmisen hyvinvoinnin lisääminen itsetuntemuksen kasvun avulla (Sainola-Rodriques, Kekkonen, Pöppönen 2007, 9). Psykiatrinen sairaus on vaikea, potilaan tilanne on toivoton ja potilaan selviytyminen ja muutoksen resurssit ovat vähäiset. Hoidossa tämä näkyy siten, että potilaalla on vähän tai ei ollenkaan mahdollisuutta vaikuttaa hoitoonsa. (Vuokila-Oikkonen 2002, 27; Koivisto, Janhonen & Väisänen 2002, 258.) Psykiatrisen hoitotyön luonteeseen kuuluu, että joidenkin potilaiden kohdalla joudutaan toimimaan potilaan tahdon vastaisesti (Pitkänen 2003, 7). Psykiatrisen hoitotyön suunnittelussa hoidon tulee keskittyä potilaan kokemukseen. Sen sijaan, että hoitajat kääntävät potilaiden kertomaa ammattikielelle, heidän tulee yrittää ymmärtää, miten potilaat asian tarkoittavat ja kokevat. (Koivisto ym. 2002, 258.) Psykiatrisessa hoitotyössä korostuvat tajunnan kautta vaikuttavat menetelmät kuten huolenpito, tuen antaminen, rohkaisu, lohduttaminen, turvallisuus, toisen asemaan asettuminen ja ajan antaminen (Sainola-Rodriques ym. 2007, 14). Psykiatrisen sairaanhoitajan tulee olla tasa-arvoinen ja avoin kaikelle sille, mikä potilaalle on olennaista. Psykiatrisen hoitotyön perusta on vuorovaikutus potilaan ja hoitajan välillä. (Turpeinen 2008, ) Psykiatrisessa hoitosuhteessa vuorovaikutuksen keinoja ovat kuunteleminen, kysymykset, vastaukset, vaikeneminen, ymmärryksen ja realiteettien osoittaminen, itsearvostuksen ja itsetunnon kohentuminen, rauhan sekä kiireettömyyden esillä pitäminen. Vuorovaikutuksen lisäksi auttamismenetelmiä ovat opettaminen, ohjaus ja neuvonta. Kehon kautta tapahtuvina interventioina nähdään lääkehoito ja potilaan perushoidosta huolehtimiseen tähtäävät hoitotyön toimenpiteet. (Sainola- Rodriques, ym. 2007, 14.) Psykiatriselle hoitotyölle on ominaista potilaan kohtaamiseen, ymmärtämiseen ja kokonaisvaltaiseen hoitamiseen liittyvät asiat, joita ovat potilaan psyykkinen vointi,

10 10 terveyden ja selviytymisen tukeminen (Koivisto 2003, 77). Psyykkisesti sairaiden potilaiden hoito ei ole koskaan ollut tyypillinen sairaanhoitajien suuntautumisvaihtoehto. Se on ollut ja tulee aina olemaan psyykkisesti vaativaa työtä, joka keskittyy yhteiskunnan vähemmistöön. (Durkn 2002, 161.) Psykiatriseen hoitotyöhön tarvitaan eettisesti ja moraalisesti ajattelevia ihmisiä, jotka kykenevät analysoimaan itseään suhteessa eri ratkaisuihin, mitä tekevät potilaiden auttamiseksi (Koivisto 2003, 77). Terveydenhuollon eri ammattiryhmien eettiset ohjeistot perustuvat yhteisiin arvoihin, vaikka ne painottuvat erilaisissa ohjeistoissa eri tavoin. Tärkeimpinä, yhteisinä ohjeina ovat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. (Lindqvist 2001.) Keskeisinä psykiatrisen hoitotyön toimintaan vaikuttavat lait ja asetukset (Turpeinen 2008, 42). Psykiatrinen hoitotyö on moniammatillista tiimityötä, jossa ollaan yhteydessä eri alan ammattilaisten, potilaan läheisten, verkostojen ja organisaation välillä (Sainola- Rodriques ym. 2007, 6). Jokainen moniammatillisen tiimin jäsen tuo hoitotyöhön oman näkökulmansa, asiantuntijuutensa ja persoonansa. Hyvä ja toimiva moniammatillinen tiimi kykenee kontrolloimaan osaston ilmapiiriä hoidon kannalta mahdollisimman hyväksi. (Turpeinen 2008, 9; Niskanen 2001, 19.) 2.2 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin ymmärretään olevan osa yksilön kokonaishyvinvointia. Työntekijöiden hyvinvointia kuvataan varsin kirjavin käsittein, riippuen tieteellisistä taustaoletuksista tai muista käsityksistä hyvinvoinnin luonteesta. (Utriainen & Kyngäs 2008, 37.) Käytetty käsite sisältää tiedostetun tai tiedostamattoman oletuksen hyvinvoinnin perusluonteesta, esimerkiksi onko se positiivinen vai negatiivinen ilmiö ja rakentuuko se yksilöstä vai yhteisöstä käsin (Utriainen, Kyngäs & Nikkilä 2007, 314). Positiivisen psykologian kehittymisen myötä on herännyt kiinnostus positiiviseen työhyvinvointiin ja siihen, mitä muuta työuupumus oireiden puuttumisen lisäksi voi olla. Työnimu on koetun työhyvinvoinnin ydinkäsite ja sen on osoitettu koostuvan kolmesta erillisestä, mutta keskenään yhteydessä olevasta ulottuvuudesta, joita ovat tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen. (Hakanen 2004, 12.)

11 11 Psykiatristen sairaanhoitajien työhyvinvoinnista tiedetään vähän. Tämä tiedonpuute on ongelmallista, koska on olemassa paljon tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä yhteydessä psykiatristen työntekijöiden ja potilaiden hyvinvointiin. Psykiatristen sairaaloiden on havaittu olevan haastavia paikkoja työskennellä, koska hoitajien työuupumus on yleistä ja hoitohenkilöstön vaihtuvuus on suuri (Aronson 2005, 102). Työuupumusta on määritelty useilla tavoilla. Se voidaan määritellä fyysisen, emotionaalisen ja henkisen väsymyksen tilaksi. Uupumusta esiintyy erityisesti ihmisillä, jotka työskentelevät intensiivisesti eli keskittyneesti muiden kanssa tunneperäisissä tilanteissa. (Kanste 2006, 234.) Työntekijät voivat tuntea, että voimavarat eivät riitä tarjoamaan laadukasta hoitoa (Pääkkönen 2003, 4). Työuupumuksen keskeisiä piirteitä ovat jaksamattomuuden tuntemukset, motivaation puute ja negatiivinen suhtautuminen itseensä ja työhönsä. Lisäksi näitä ovat suhtautuminen muihin ihmisiin sekä aktiivinen vetäytyminen vuorovaikutuksesta muiden kanssa. Työuupumus on pitkäaikainen prosessi, joka alkaa kun työntekijä kokee työnsä stressaavaksi. Tämä johtaa stressioireisiin ja muutoksiin käyttäytymisessä potilaita kohtaan. Työstä etääntyminen näkyy työn ilon katoamisena, työn mielekkyyttä koskevana epävarmuutena ja työn merkityksen epäilynä. Lisäksi useiden työntekijään, työn luonteeseen ja työyksikön sosiaalisiin suhteisiin liittyvien tekijöiden on todettu olevan yhteydessä työuupumukseen. (Kanste 2006, 234.) Kahden vuosikymmenen ajan on vetovoimaisten, henkilöstöjohtamisessaan menestyvien sairaaloiden ollut mahdollista Yhdysvalloissa ja nyt myös Euroopassa saavuttaa niin kutsuttu magneettisairaalastatus. Magneettisairaalle on ominaista henkilöstön työtyytyväisyys, vähäinen vaihtuvuus ja erinomaiset potilashoidon tulokset. Magneettisairaaloihin kohdistettu laaja tutkimustoiminta vahvistaa menestyksen tunnuspiirteiksi erinomaiset potilaiden hoitotulokset ja henkilöstön työolosuhteisiin ja työtyytyväisyyteen liittyvät tulokset. (Meretoja 2007.) Hoitajien välisillä ihmissuhteilla ja erilaisilla yhteisöllisillä tekijöillä on suuri merkitys hoitajien työhyvinvoinnin edistäjänä. Suhteet työtovereihin vaikuttavat hoitajien työtyytyväisyyteen. Hoitajien välisten suhteiden lisäksi olennaista ovat hoitajien suhteet lääkäreihin sekä hoitajien ja lääkäreiden välinen kommunikaatio. Hoitajien välisissä suhteissa merkittävää on hoitajien yhtenäisyys ja yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus sekä yhteistyö ja hyvä kommunikaatio. Tällaisia ovat työympäristöt, joissa esimiehet ja

12 12 alaiset konsultoivat toisiaan päätöksenteossa ja tehtävien määrittelyssä. (Utriainen & Kyngäs 2008, 43.) Osaston sosiaalinen ilmapiiri on tyytyväisyystekijä ja tähän liittyen merkitystä on todettu olevan eettisellä ja välittävällä ilmapiirillä sekä organisaation ihmissuhteisiin liittyvillä arvoilla. Muita työyhteisön sisäpuolella vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa työaikojen joustavuus, työaikoihin vaikuttaminen ja lomien ja vapaiden toteutuminen. (Ala-Mursula 2006, ) Työyhteisön ulkopuolella vaikuttavilla tekijöillä, kuten terveys, perhe sekä näissä tapahtuvilla muutoksilla on tutkittu olevan vaikutusta hoitajien työhyvinvointiin (Mäkitalo 2005, 225). Hoitajien työhyvinvointia edistävinä tekijöinä on havaittu, kun hoitajat huomaavat potilaiden hyvinvoinnin edistymisen ja tapaavat potilaita, jotka ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon (Mäkitalo 2005, 225). Hoitajille on tärkeää, että he kokevat tuottavansa hyvää hoitoa. Potilashoitoa pidetään palkitsevana, kun hoitajat saavat iloa potilaiden paranemisesta ja ilontuottamisesta potilaille. (Utriainen 2006, 6.) Potilaat sekä potilaskeskeinen hoitotyö merkitsevät hoitajille paljon. Potilaiden hoitaminen, auttaminen sekä paraneminen ja potilastyytyväisyys ovat työn parhaita puolia. Työtyytyväisyyden kannalta on osoittautunut tärkeäksi mahdollisuus tuottaa korkeatasoista ja laadukasta potilashoitoa. Potilashoitoon työtyytyväisyyden aikaansaajana liittyy kehujen saaminen hyvästä hoidosta, potilaiden kotiutumisesta ja mahdollisuus olla mukana elämän suurissa tapahtumissa sekä hoitamisen emotionaalinen palkitsevuus. Hyvät suhteet potilaisiin ja voimakas sekä syvä inhimillinen yhteys ovat merkittäviä työtyytyväisyyden kannalta. (Utriainen & Kyngäs 2008, 44.) Työn organisoinnin osalta näyttää olevan merkitystä työn ja kodin yhteensovittamisella sekä työaika kysymyksillä. Merkitystä on myös hoitajien odotukset täyttävällä ympäristöllä, tasapainoisella työtaakalla, työn tekemiseen käytettävissä olevalla ajalla ja hoitotyön tarkoituksenmukaisuudella. Lisäksi merkitystä on autonomialla, työn vaihtelevuudella, organisaation vähäisillä rajoituksilla sekä oikeudenmukaisuudella ja erityisesti esimiehen tuella. (Utriainen & Kyngäs 2008, 45.) Voimavaratekijöiksi on todettu työympäristön miellyttävyys ja asiallisuus sekä työn riittävä resursointi, erityisesti riittävä henkilökuntamäärä. Hyvinvointia aikaansaadaan rakentavalla palautteella, keskustelulla, työn jatkuvalla arvioinnilla, tiedottamisella, toimivilla työaikamalleilla sekä palkalla ja eduilla. (Utriainen 2006, 7.)

13 13 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Tutkimustehtävämme käsitteli mitä on psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointi ja miten se ilmeni sairaanhoitajan työssä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mitä on psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointi. Tavoitteena oli, että psykiatrisessa hoitotyössä sairaanhoitajat voivat tulevaisuudessa huomioida työhyvinvointiaan positiivisesti ylläpitäviä tekijöitä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä omaa ja lukijoiden tietoa psykiatrisesta hoitotyöstä ja psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnista. Tutkimuskysymykset 1. Mitkä työyhteisölliset tekijät ovat yhteydessä psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointiin? 2. Mitkä tekijät hoitosuhteessa ovat yhteydessä psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointiin? 3. Mitkä tekijät työn organisoinnissa ovat yhteydessä psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointiin?

14 14 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 4.1 Kvalitatiivinen tutkimus Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen, jonka tunnuspiirteisiin kuuluu, että tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa. Aineisto kootaan luonnollisissa ja todellisissa tilanteissa. Laadullisten tutkimustulosten hyödyntämismahdollisuuksien tarkastelussa on kiinnitettävä huomiota tutkimustulosten luotettavuuteen. Lisäksi tarkastellaan tuotetun tiedon hyöty käytännön hoitotyölle. Laadullisen tutkimuksen tuottaman tiedon näytön vahvuutta arvioidaan tutkimuksen luotettavuuden ja tiedon laadun perusteella. (Kylmä, Pelkonen & Hakulinen 2004, 251.) Lisäksi suositaan ihmistä tiedonkeruun instrumenttina eli välineenä. Tunnusomaista on laadullisten metodien käyttö aineiston hankinnassa, tällaisia metodeja ovat muun muassa teemahaastattelu. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 155.) Tässä opinnäytetyössä aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kolmea psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka valitsi osasto 88:n osastonhoitaja. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelulle tyypillistä on, että haastattelun aihepiirit ovat tiedossa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 195). Tutkimukseen osallistujiksi valitaan henkilöt, jotka parhaiten tietävät tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Laadullisessa tutkimuksessa painotetaan aineiston laatua enemmän kuin määrää. Tämän vuoksi tutkimukseen osallistuvien määrä on pieni ja heidät valitaan soveltuvuutensa perusteella. (Kylmä, Pelkonen & Hakulinen 2004, 252.) 4.2 Opinnäytetyön tutkimusympäristö ja haastateltavien kuvaus Aineisto kerättiin Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian tulosyksikön osastolla 88, joka on akuutti 15-paikkainen suljettu osasto. Osastolla hoidetaan muun muassa elämänkriiseissä olevia, masentuneita ja psykoottisia potilaita silloin, kun avohoito ei riitä. Osastolla hoidetaan myös aikuisikäisiä anoreksiapotilaita, eli syömishäiriöitä sairastavia potilaita. Potilaiden hoito toteutetaan yhdessä moniammatillisen tiimin

15 15 kanssa. Tärkeää hoidossa on yhteistyö omahoitajan, lääkärin, perheen sekä jatkohoitopaikan ja kotikunnan terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Opinnäytetyössämme kokenut psykiatrinen sairaanhoitaja omaa tietoa ja kokemusta psykiatrisesta hoitotyöstä ja osaa kuvailla työtään psykiatrisena sairaanhoitajana. Kokenut sairaanhoitaja pystyy ymmärtämään potilaan sairauskokemuksen ja vastaamaan siihen kulloisenkin potilaan, hänen reagointitapansa, kertomuksensa ja sairauden osuuden siinä. Lisäksi hänen tukenaan on kehittynyt kliininen tieto, joka on hankittu kokemuksen kautta, monien samassa tilanteessa olleiden potilaiden kanssa. Tämän kokemuksen kautta karttunut tieto herkistää sairaanhoitajan tunnistamaan yksittäisten tilanteiden erilaisia vivahteita. (Benner, Tanner, Chesla 1999, 10.) 4.3 Opinnäytetyön aineiston keruu ja analysointi Haastattelukysymykset laadittiin kevään 2008 aikana. Opinnäytetyön ohjaajan neuvojen avulla saatiin rajattua kysymykset tarkoiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Saimme neuvoja, miten tehdään tarkentavia lisäkysymyksiä. Haastattelurunkoa ja nauhurin käyttöä harjoiteltiin opinnäytetyöryhmän jäsenten kesken. Osastonhoitaja ja yksi opinnäytetyön tekijöistä valitsivat kriteerit täyttävät haastateltavat. Haastateltavilta saimme suullisen luvan haastatteluun. Sairaanhoitajat eivät saaneet haastattelukysymyksiä etukäteen, koska halusimme saada jokaisen henkilökohtaisen kuvailun haastattelukysymyksiin. Haastattelun alussa kerrottiin opinnäytetyön aihe, ja painotettiin positiivista näkökulmaa työhyvinvointiin. Haastattelut suoritettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa, psykiatrian tulosyksikön osaston 88:n keskusteluhuoneessa. Paikalla olivat haastateltavan lisäksi kaksi opinnäytetyöntekijää, joista toinen esitti kysymykset ja toinen huolehti nauhoituksesta sekä esitti lisäkysymyksiä tarpeen vaatiessa. Haastatteluympäristö oli rauhallinen ja kaikki mahdolliset häiriötekijät pyrittiin minimoimaan. Kysymykset esitettiin kysymyspaperista (Liite 1). Haastateltavilla oli mahdollisuus vastata vapaamuotoisesti avoimiin kysymyksiin. Haastattelijalla oli mahdollisuus palata tarkentamaan kysymyksiä sekä haastattelun aikana että sen jälkeen. Haastattelu toteutettiin sairaanhoitajien työaikana ja siihen

16 16 varattiin aikaa noin tunti. Opinnäytetyön pääteema on psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointi, sekä siihen liittyen työyhteisössä, hoitosuhteessa ja työn organisoinnissa vaikuttavat tekijät. Teemoista nousivat tutkimuskysymykset, joiden pohjalta tehtiin haastattelukysymykset. Tässä opinnäytetyössä käytettiin harkinnanvaraista otantaa. Harkinnanvarainen otanta pitää sisällään sopivimmat saatavissa olevat henkilöt, ketkä osallistuvat tutkimuksiin. Harkinnanvaraista otantaa ei välttämättä muodosteta yksilöistä, jotka ovat tunnettuja tutkijalle. (Polit & Beck 2003, 292.) Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Aineisto kuvaa tutkittavaa ilmiötä, ja analyysin tarkoitus on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Sisällönanalyysillä pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkään muotoon kadottamatta sen sisältämää tietoa. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 110.) Sisällönanalyysi voidaan toteuttaa deduktiivisesti, jolloin analyysia ohjaa aikaisempaan teoriaan tai tutkimukseen perustuva luokitusrunko. Deduktiivista sisällönanalyysiä käytetään tutkimuksissa, joissa halutaan jo olemassa olevaa tietoa uudessa kontekstissa. Deduktiivinen sisällönanalyysi tapahtuu siten, että aineistosta poimitaan vain ne käsitteet, jotka kuuluvat luokitusrunkoon. Analyysiyksiköksi voidaan määritellä sana tai lause. (Sarajärvi 2002, 47.)

17 17 Tutkimuskysymys Teema Haastattelukysymys Esimerkkivastaus Mitkä tekijät potilaan hoitosuhteessa ovat yhteydessä psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointiin? Hoitosuhde Mitkä tekijät hoitosuhteessa ylläpitävät sinun työhyvinvointiasi? - Millaisia tavoitteita sinulla on hoitosuhteessa? Tavoitehan tietenkin on, et sen potilaan vointi menee parempaan suuntaan, että jokaisella on tavoite se, että ensinnäkin hoidon jälkeen ois siinä kunnossa et pärjää kotona sen avohoidon turvin.. TAULUKKO 1. Taulukossa esimerkki tutkimuskysymyksestä esimerkkivastaukseen.

18 18 Haastattelujen perusteella litteroidusta eli aukikirjoitetusta aineistosta muodostui kolme pääluokkaa, jotka jakautuivat yhdestä kahteen alaluokkaan. Opinnäytetyön tulokset esitetään kolmen pääluokan mukaisesti. Pääluokat ovat työyhteisölliset tekijät, hoitosuhde ja organisatoriset tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa. Seuraavassa kuviossa on malliesimerkki aineiston analyysistä. PÄÄLUOKKA 1. Työyhteisölliset tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa ALALUOKKA 1. Tiimin rakenne ALALUOKKA 2. Voimavaratekijät Moniammatillinen tiimi Yhteishenki Hoitotyön peruslinjat Tuen saaminen No siihenhän kuuluu hoitajat, joita on sekä sairaanhoitajia että No kyllä kai yhteishenki on niinkö tärkein mitä on KUVIO 1. Esimerkki analyysiprosessista.

19 19 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET 5.1 Työyhteisölliset tekijät psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvoinnissa Psykiatrisen sairaanhoitajan työhyvinvointiin vaikuttavat työyhteisölliset tekijät, jotka jakaantuvat tiimin rakenteeseen ja voimavaratekijöihin Tiimin rakenne Tiimin rakenne tarkoitti moniammatillista tiimiä. Moniammatillisella tiimillä tässä opinnäytetyössä tarkoitettiin ammatillista tiimiä, joka oli tiiviisti tekemisissä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Osastolla moniammatillisen tiimin työskentely mahdollisti sen, että saadaan useita erilaisia näkökulmia hoidon toteutukseen. Sosiaalityöntekijä tarkasteli hoitoa oman ammattinsa näkökulmasta eli sosiaalisen tuen tarvetta. Tässä opinnäytetyössä tämä oli selvittelyä potilaan lapsen tilanteesta. Vastuu potilaan hoidosta pystyttiin jakamaan moniammatillisen tiimin kesken, eikä yhden tarvitse osata kaikkea. Potilas pystyi halutessaan käymään asioitaan läpi myös toimintaterapeutin kanssa. Moniammatilliseen tiimiin kuului osastolääkäri, sairaalalääkäri, sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, lähihoitaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä, psykologi, avohoito, osastosihteeri, ja sairaalapastori Voimavaratekijät Voimavaratekijät muodostuivat yhteishengestä, hoitotyön peruslinjoista ja tuen saamisesta. Nämä tekijät vaikuttivat perustehtävän, eli hoitotyön toteuttamiseen. Yhteishengellä tarkoitettiin yhteistä ajatusta hoitotyön toteutuksesta, eli kukaan hoitajista ei tehnyt työtä ainoastaan haluamallaan tavalla. Työkaveriin luotettiin siten, että hän huolehti omasta vastuu-alueestaan. Osastolla näitä olivat vastuu-, lääke-, ja

20 20 käytävähoitajan vuorot. Työyhteisössä pystyi purkamaan omia tunteitaan. Hoitajien kokemukset hoitotyöstä olivat raskaita ja he kuulivat potilailta vaikeita elämäntarinoita. Tärkeäksi koettiin, että hoitajat pystyivät purkamaan myös negatiivisia tuntemuksia. Yhteishenki mainittiin tärkeimmäksi tekijäksi moniammatillisessa tiimissä. Ja tuota mikä mulla vielä oli siitä luottamuksesta, semmonen jotenkin, että työyhteisössä voit purkaa niitä omia tunteita, nehän ei aina ole niitä positiivisia mitä me koetaan kun hoitotyötä tehdään Hoitotyön peruslinjoilla tarkoitettiin sitä, että hoitajat toimivat osaston laatukäsikirjan mukaan. Laatukäsikirja ohjeisti siitä, miten potilaan lähettäviin tahoihin oltiin yhteydessä, minkä ajan puitteissa toimittiin ja mitkä tutkimukset potilaille tehtiin. Peruslinjojen noudattaminen hoitoprosessissa koettiin oleelliseksi, koska osastolla useimmat potilaista olivat sairastuneet ensimmäistä kertaa psyykkisesti ja sen vuoksi he olivat sairaalahoidossa. No onhan meillä ihan tämmösiä niinkö meijän talon laatukäsikirja ja meijän osaston oma laatukäsikirja, jossa tietyt asiat määritellään ihan tarkasti... ja varmaan semmonen, että vaikka jokaisella on omanlaisensa tapa tehdä sitä työtä, niin on kuitenkin joku semmonen yhteinen ajatus ja pidetään ne samat linjat, koska se on aika oleellista sitten siinä hoitoprosessissa osastolla Tuen saamiseen sisältyi työnohjaus, jossa pystyttiin purkamaan tunteita ja saatiin kokeneemmilta hoitajilta tieto-taitoa hoitotyöhön. Lisäksi mainittiin omahoitajaparityöskentely ja hoitavan lääkärin kanssa työskentely, jotka mahdollistivat käsitellä potilaan hoitoon liittyviä asioita, kuten mitä potilas oli puhunut tai missä vaiheessa hoitoa oltiin. On omahoitajapari, jotka hoitavat niinku yhtä potilasta, tai voihan niitä olla useampikin omia hoitajia, mutta et tavallaan siinä pystyy käymään

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ VITAL-seminaari II Otaniemi 15.5.2006 HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ Niina Kokko TKK, BIT tutkimuskeskus Esityksen sisältö 1. Vaikuttaako virtuaalisuus työhyvinvointiin? 2. Kuinka stressaantuneinta virtuaalisen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot