TYÖHYVINVOINTI ALKUKARTOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖHYVINVOINTI ALKUKARTOITUS"

Transkriptio

1 TYÖHYVINVOINTI ALKUKARTOITUS EIJA ALATALO Projektikoordinaattori AIJA AHOKANGAS Hankesihteeri

2 1. JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET ALKUKARTOITUSTILANNE Työhyvinvoinnin edistäminen Pohjanmaalla työterveyshuollon avulla Järviseudun kuntien henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen TYKES HANKE Työterveyshuollon seudullinen kehittämishanke Alavudenseudun terveydenhuollon kuntayhtymässä ja Ähtärinjärven Kansanterveystyön kuntayhtymässä Työhyvinvointia edistävä työn kehittäminen työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä Työelämän omat työhyvinvointihankkeet Pohjanmaan alueella Kokemuksellinen hyvinvointi hanke Seinäjoella Vaihdolla virtaa Hanke Järviseudulla ja Kuusiokunnissa Denet yrittäjyyden tuki ja kehittämispalveluympäristö hanke Kokkolan seutukunnassa Ytyä naisyrittäjyyteen hanke, pohjalainen naisyrittäjyys ja sen kehittäminen Keski Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n Tyke Kehittämisprojekti Kaustisella Sairaalahenkilöstön hyvinvointi seurantatutkimus, mm. Vaasan sairaanhoitopiirin sairaalat Sosiaalinen pääoma työelämän muutoksissa: vaikutukset mielenterveyteen ja depression ilmaantuvuuteen. Tutkimus ja kehityshanke mm. Vaasan sairaanhoitopiirin alueen sairaaloiden henkilöstö Työelämän työhyvinvointihankkeet muualla kuin Pohjanmaan alueella Terve mieli työssä projekti, sairauspoissaolot hallintaan työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyöllä Helsingin seutukunnassa Valtakunnallinen KESTO toimintaohjelma Valtakunnallinen VETO ohjelma KUNTA10 tutkimus Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto, Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan yhteisen työterveyshuollon rakentaminen ja kehittäminen toimivaksi järjestelmäksi Seudullinen Ylä Savon työterveyshuollon kehittämishanke (SYTKE) LauHaKo Laukaan, Hankasalmen ja Konneveden työterveyshuollon kehittämishanke Seudullinen Soisalon Työterveys hanke Hyvän työterveyshuoltokäytännön kehittäminen Terveyskeskusten työterveyshuoltojärjestelmän kehittäminen erilaisten organisointimallien arviointia Seutu hanke Liiketoimintalähtöinen työhyvinvoinnin kehittäminen HKR Tekniikan ikäohjelman arviointitutkimus ( )Helsingissä JOHTOPÄÄTÖKSET KARTTA LÄHTEET

3 1. JOHDANTO Sosiaali ja terveysministeriön terveyden edistämisen maakuntakierroksella tammikuussa Kokkolassa, Seinäjoella ja Vaasassa hahmoteltiin 2000 luvun haasteita Pohjanmaan aikuisväestön mielenterveyden ja hyvinvoinnin kehittymiselle. Pohjalaisten fyysinen terveys on kehittynyt myönteisesti ja terveyden edistämisessä on saavutettu merkittäviä tuloksia mm. sydänkuolemien vähentämisessä. Mielenterveys ja päihdeongelmat ovat myös kaikkien pohjalaisten tulevaisuuden haasteita. Väestö on vähemmän koulutettua Keski ja Etelä Pohjanmaalla kuin maassa keskimäärin: korkeaasteen tutkintoja on vähemmän (19 % vs. 23 %), ja perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu useammalta (43 % vs. 40 % yli 15 vuotiaista). Vaasan alueella väestön koulutustaso kuitenkin vastaa koko maata: korkea asteen tutkinnon suorittaneita (23 %) tai vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia (40 % yli 15 vuotiaista) on yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin. Työttömyysaste on hieman korkeampi Keski Pohjanmaalla kuin maassa keskimäärin (10 % vs. 9 %, v. 2004), mutta Etelä Pohjanmaalla (8 %) ja Vaasassa (7 %) hieman alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin Keski Pohjanmaalla (22 % ), Etelä Pohjanmaalla (18 %) ja Vaasassa (23 %) vähäisempää kuin muussa Suomessa (vs. 25 % kaikista työttömistä), samoin pitkäaikaisen toimeentulotuen saaminen (1 2 % vs. 2 % vuotiaista, v. 2003) (www.stm.fi) Aikuisväestöstä (15 64 vuotiaat) alueen naiset kokevat terveytensä hyväksi suunnilleen yhtä usein kuin maassa keskimäärin (70 % vs. 69 %), miehet sen sijaan harvemmin (65 % vs. 68 %). Naiset raportoivat koko maan naisia vähemmän masennusta Keski Pohjanmaalla (15 % vs. 18 %), mutta masentuneiden naisten osuus on samaa luokkaa kuin muu maan taso (17 %) Etelä Pohjanmaalla. Masentuneiden miesten osuus ei juuri poikkea koko maan tasosta (14 % vs. 13 %) Keski Pohjanmaalla, mutta Etelä Pohjanmaalla miehet raportoivat koko maan miehiä vähemmän masennusta (10 %). Vaasan alueen aikuisväestössä on enemmän terveytensä hyväksi kokevia kuin maassa keskimäärin, naisilla ero on erityisen selvä (73 % vs. 69 %). Masennusta raportoidaan vähemmän kuin maassa keskimäärin, miehillä (10 % vs 12 %) ero ei ole yhtä huomattava kuin naisilla (9 % vs. 17 %). Depressiolääkkeistä korvausta saa lähes yhtä moni vuotiaista kuin Suomessa keskimäärin (Keski Pohjanmaa ja Vaasan alue 6 %, Etelä Pohjanmaa 7 % vs. 7 %). Vuonna 2004 sairauspäivärahaa maksettiin Keski Pohjanmaalla ja Vaasan alueella 121:lle ja Etelä Pohjanmaalla 126:lle vuotiaalle tuhatta samanikäistä kohden, mikä oli hieman enemmän kuin maassa keskimäärin (113). (www.stm.fi) 3

4 Alkoholin käyttö on pohjanmaalla vähäisempää kuin muualla Suomessa keskimäärin. Vähintään 8 annosta viikossa juovien miesten osuus on Keski Pohjanmaalla ja Vaasan alueella 29 % sekä Etelä Pohjanmaalla 31 %, kun se on Suomessa keskimäärin 41 %. Vähintään viisi annosta alkoholia viikossa käyttävien naisten osuus on myös maan keskiarvoa vähäisempi. Keski ja Etelä Pohjalaisten naisten keskuudessa 17 % ja Vaasan alueen naisten 20 %, kun vastaava luku on maassa keskimäärin 27 %. Päihdehuollossa on vähemmän sekä laitoksissa asuvia (1 vs. 3, tuhatta asukasta kohden) että avopalveluita käyttäviä asiakkaita (6 vs. 9) Keski Pohjanmaalla kuin maassa keskimäärin. Etelä Pohjanmaalla (5) ja Vaasan alueella (3) on päihdehuollossa saman verran laitoksissa asuvia asiakkaita, mutta avopalveluita käyttäviä asiakkaita on vähemmän (8 vs. 9) kuin maassa keskimäärin. Toisin kuin koko maassa, alkoholin käyttö Pohjanmaalla näyttää jopa vähentyneen 2000 luvulla. (www.stm.fi) Aikuisväestössä stressi on Keski ja Etelä Pohjanmaalla sekä miesten että naisten keskuudessa yhtä yleistä kuin väestössä keskimäärin noin joka viides raportoi kokevansa stressiä. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä on Keski Pohjanmaalla ja Vaasan alueella neljä kertaa vähemmän kuin maassa keskimäärin (30 vs. 126, v. 2004), kun vastaavasti Etelä Pohjanmaalla on lähes sama määrä kuin maassa keskimäärin (102 vs. 126, v. 2004). Vaasan alueella aikuisväestössä stressi on vähäisempää kuin väestössä keskimäärin sekä miesten (15 % vs. 18 %) että naisten keskuudessa (15% vs. 19 %). Psykiatrian laitoshoitojaksojen määrä on hieman alhaisempi Keski Pohjanmaalla (8) ja Vaasan alueella (6) kuin maassa keskimäärin (vs. 10 hoitojaksoa tuhatta asukasta kohden), mutta jaksot ovat pitempiä (Keski Pohjanmaa 43 ja Vaasan alue 58 vs. 37 päivää). Vastaavasti Etelä Pohjanmaalla laitoshoitojaksojen määrä on sama kuin maassa keskimäärin (10 hoitojaksoa/tuhat asukasta), mutta jaksot ovat lyhyempiä (33 vs. 37 päivää). (www.stm.fi). Työterveyshuollon tulisi pystyä vaikuttamaan työssä jaksamiseen entistä tehokkaammin ja ennaltaehkäistä varhaista eläköitymistä. Uuden, vuoden 2004 alusta voimaan tulleen työeläkejärjestelmän uudistuksen tavoite on myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Toiminta edellyttää yhteistyötä kaikilta tahoilta työkyvyn ylläpitämiseen sekä preventiivisten työpaikan sisäisten toimintatapojen kehittämiseen. EU:n työterveys ja turvallisuusstrategia vuosille asiakirjan tavoite on huomioida uudet työelämän ja yhteiskunnan muutokset, jossa myös painotetaan ennaltaehkäisyn näkökulmaa työhyvinvointiin. (Partinen, 2003). Työnantajaa koskettavat myös uudet lakiuudistukset työterveyshuoltolaissa (1383/2001), hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteissa (1484/2001), erityistä 4

5 sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) sekä työturvallisuuslaissa (738/2002). Lakien henki on ennaltaehkäisevä, työn ja työolojen riskitekijöiden tunnistamista ja varhaista puuttumista painottava. (Partinen, 2003). Valtakunnallinen Veto ohjelma ( ), Terveys 2015 ohjelma sekä Sosiaali ja terveyspolitiikan strategiat vuoteen 2015 painottavat työikäisten työkyvyn edistämistä ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisyä sekä työhön paluu mahdollisuuksien parantumista. Työhyvinvoinnin kulmakivinä ovat hyvä työ ja toimintakyky sekä sen ylläpitäminen ja omatoimisuus, joita tulee edistää myös pohjanmaan alueella. 2. HANKKEEN TAVOITTEET Pohjanmaa hanke on mielenterveys ja päihdetyön kehittämishanke Vaasan, Etelä Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella. Työhyvinvointi osiossa tuemme alueen työterveyshuoltoja mielenterveys ja päihdealan osaamisen kehittämisessä sekä palveluketjujen ja kuntoutuksen kehittämisessä. Tavoitteena on erilaisin työkykyyn kohdistuvin toimenpitein edistää työhyvinvointia ja työelämässä pysymistä. Hankkeeseen liittyvä arviointi ja tutkimustoiminta tulee tuottamaan kansainvälisesti arvokasta tietoa mielenterveystyöstä ja päihdehuollosta myös työhyvinvoinnin osalta. (www.pohjanmaahanke.fi) Työhyvinvointia parannetaan työelämässä monin eri keinoin: työntekijän voimavaroja tukemalla sekä työyhteisöä, yhteistyötä ja työpaikan toimintatapoja kehittämällä. Parhaimmillaan työ edistää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa, mutta päävastuuta kantavat johto ja henkilöstöhallinto. Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara ja henkilöstön hyvinvoinnin tulisi olla itsestäänselvyys menestykseen pyrkivälle yritykselle. (www.työterveyslaitos.fi) Hankkeen tavoitteena on paitsi edistää yksittäisen työntekijän työhyvinvointia, myös suunnata huomiota yhä enemmän työyhteisöjen hyvinvointiin. Terveessä työyhteisössä tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat avoimesti, ongelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu. Esimiestyö on osallistuvaa ja kuuntelevaa, ja työnjako oikeudenmukaista ja selkeää. Palautetta annetaan rakentavasti ylhäältä alas ja päinvastoin. Työntekijöillä on riittävät mahdollisuudet osallistua työyhteisön toimintaan ja he ovat halukkaita kehittämään työtään. Tervettä työyhteisöä kuvaavat lisäksi alhainen stressin taso, korkea organisaatioon sitoutuminen ja työtyytyväisyys, alle kansallisen keskitason olevat poissaolot ja vaihtuvuus. Työterveyshuollon 5

6 tulisi pystyä vaikuttamaan työssä jaksamiseen entistä tehokkaammin ja ennaltaehkäistä varhaista eläköitymistä sekä edistää työhyvinvointia (Eu:n työterveys ja turvallisuusstrategia , Veto ohjelma , Sosiaali ja terveyspolitiikan strategiat vuoteen 2010, Terveys 2015 ohjelma). Kehittämistoiminnassa keskeistä on kaikkien osapuolten sitoutuminen kehittämiseen, niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. 3. ALKUKARTOITUSTILANNE Työhyvinvointiin liittyvät kehittämishankkeet jaoteltiin kolmeen eri lohkoon. Ensimmäisen osan muodostivat pohjanmaan alueella toimivat kehittämishankkeet, joissa olivat työterveyshuolto ja alueen elinkeinoelämä yhdessä kehittämässä työhyvinvointia. Toisen osan muodostivat pohjanmaan alueella olevat työelämän omat työhyvinvointihankkeet. Kolmannen osan hankkeet edistävät työhyvinvointia, mutta eivät ole pohjanmaan alueella. Hankkeista voi kuitenkin olla hyötyä myös meidän alueellemme, joten yhteistyön tekeminen sekä toimintojen että tulosten seurantaa kannattaa tehdä. 3.1 Työhyvinvoinnin edistäminen Pohjanmaalla työterveyshuollon avulla Järviseudun kuntien henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen TYKES HANKE Hankkeessa on mukana koko Järviseutu (Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi ja Vimpeli) ja hanketta hallinnoi Vimpelin kunta. Tavoitteena on johtamisjärjestelmän kehittäminen, osaamisen päivitys, työyhteisöosaamisen lisääminen, yhteistyön kehittäminen, ammatillisen kasvun tukeminen, yhteisten pelisääntöjen laatiminen ja hyödyntäminen, kehittämisvalmiuksien oppiminen ja järviseutuhengen lisääminen. Sen lisäksi tavoitteena on myös luoda seutukunnallinen työhyvinvointimalli ja sen julkistaminen myös seutukunnan ulkopuolelle. Kehittämismenetelmänä käytetään prosessimaista etenemistapaa, jossa huomioidaan kuntien omat toimintakulttuurit. Työhyvinvointi saavutetaan työprosessien selkiytymisinä ja vertaistuen mahdollisuutena muiden kuntien samaa työtä tekevien kanssa. Henkilöstö osallistuu muutoksen tekemiseen arkityöstä nousevan osaamisen ja hiljaista tietoa hyödyntäen käytäntöjen kehittämisessä. 6

7 Hanke toteutetaan siten, että Järviseudun seutukuntien hallintokunnat teemaryhmittäin hallinnoivat oman sektorinsa kehittämishankkeita ja johtavat kehittämistä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Kehittämiseen osallistuvat myös luottamushenkilöt ja lautakuntien puheenjohtajat. Toimintojen kehittäminen on osa normaalia arkityötä. Kuntien eri toimintoja tarkastellaan laajaalaisesti ja kehitetään siten, että tuotettavat palvelut ovat laadukkaita ja vastaavat kuntien resursseja sekä kehitetään yhteistoimintaa palveluiden tuottamisessa muiden kuntien kanssa. Toimintatapojen tarkastelu etenee prosessien ja oppimisen kautta. Prosesseilla tarkoitetaan nykyisten toimintamallien kuvaamista ja vertailua sekä edelleenkehittämistä yhteistoiminnassa koko organisaation kanssa kuntatasolla ja seutukunnan tasolla (seutukunnalliset mallit). Toimintatapojen kehittäminen yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa lisää työhyvinvointia. Koko hanketta hallinnoi ohjausryhmä, joka muodostuu kuntien hallintojohtajista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Pertti Väänänen Alajärven kaupungista. Yhteyshenkilönä toimii projektipäällikkö Sirkka Rajala ( tai ja asiantuntijatahona Jyväskylän aikuisopisto, koulutuspäällikkö Pirjo Koskela ( tai Työterveyshuollon seudullinen kehittämishanke Alavudenseudun terveydenhuollon kuntayhtymässä ja Ähtärinjärven Kansanterveystyön kuntayhtymässä Kuusiokuntien työterveyshuollon seudullisen kehittämishankkeen painoalueena on terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisena, toiminnallisena kokonaisuutena. Tarkoituksena on kuuden kunnan, kahden kuntayhtymän työterveyshuollon toimintojen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on työikäisten terveyden, hyvinvoinnin sekä työ ja toimintakyvyn edistäminen sekä ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäiseminen. Hanke toteutuu moniammatillisena yhteistyönä, johon osallistuvat työterveyshuoltoyksiköiden ammattihenkilöt, asiantuntijat ja muu henkilökunta. Hankkeen etenemisestä vastaa ohjausryhmä, jonka tehtävänä on myös kehittämistoimintojen ja koulutuksen mahdollistaminen. Ohjausryhmä tekee yhteistyötä suunnittelu, koordinointi ja arviointitiimin kanssa, joka vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Kuntayhtymien työterveyshuollon tiimit toteuttavat työterveyshuollon tiimivastaavien kanssa käytännön toiminnasta. Kehittämishankkeessa otetaan huomioon viimeisin työikäisen terveyttä ja hyvinvointia koskeva tutkittu tieto, valtakunnalliset ohjeet ja suositukset (Työterveys 2015 kehittämislinjaukset, Terveys 2015 kansanterveysohjelma, Sosiaali ja terveysministeriön strategiset linjaukset 2010, TATO , työterveyshuoltolaki ja asetus sekä hyvä työterveyshuoltokäytäntö), jotka konkretisoidaan käytännön toiminnaksi. Hankkeen tuloksena kuuden kunnan työterveyshuollon toiminnat ke 7

8 hittyvät ja yhdenmukaistuvat, jolloin kuntien työikäiset saavat laadukkaat ja yhdenmukaiset palvelut terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi. Hanke käynnistyy keväällä 2005 työterveyshuoltoyksiköiden auditoinnilla, jonka tarkoituksena on löytää kehittämisen kohteet yhdenmukaisen toiminnan kehittämiseksi. Syksyllä 2005 järjestetään ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (IVA) koulutus. Menetelmän avulla haetaan uudenlaisia tapoja toteuttaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia toimintoja eri työterveyshuollon yksiköissä. Työterveyshuoltoyksiköiden toimintojen kehittämistä ja yhdenmukaistamista tuetaan koulutuksella. Hankkeen aikana sovelletaan ja kehitetään olemassa olevia arviointimenetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeesta lisätietoja saa yliopettaja Eija Kyrönlahdelta ( ) Työhyvinvointia edistävä työn kehittäminen työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä Työpaikkojen ikääntyvän ja muunkin henkilöstön osaamisen ja työssäjaksamisen kriittisin haaste tänä päivänä ovat työpaikoilla meneillään olevat toimintakonseptien, tuotantotapojen ja toimintatapojen muutokset. Nämä muutokset näkyvät työnteon arjessa sekä tuotannollisina häiriöinä, jotka lisäävät työkuormitusta kohtuuttomasti, että työn mielekkyyden vaarantumisena, jolla on vakavia mielenterveydellisiä vaikutuksia. Toisin sanoen näiden tuotannollisten muutosten oletetaan olevan merkittävässä roolissa niin ikääntyvien työntekijöiden selviytymisvaikeuksien kuin kasvavien mielenterveysongelmienkin taustalla. Työssä jaksamisen edistäminen tähän ongelmaan puuttumalla edellyttää sekä osallistumista tuotannollisten prosessien kehittämiseen että yksittäisten työntekijöiden ammatillisen kehityksen ja osaamisen kehittämisen tukemista yhteistyössä työpaikan omien toimijoiden kanssa. Sekä ennaltaehkäisyn että jo havaittuihin ongelmiin puuttumisen tulisi perustua tähän työn kehittämisen ja ammatillisen kehityksen tukemisen konseptiin. Työterveyshuollolla on työpaikkojen pitkäjänteisenä kehittämiskumppanina tähän loistavat mahdollisuudet, ja työikäisten kuntoutus voi tässä tehtävässä tukea työterveyshuoltoa ja työpaikkoja tarjoamalla syvennettyjä yksilöllisiä palveluja. Merikosken kuntoutus ja tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö sekä Työterveyslaitos ovat kehittäneet uutta työhyvinvoinnin edistämisen lähestymistapaa, joka keskittyy työn muutoksen ymmärtämiseen ja tämän muutoksen hallintaan työhyvinvointia edistävästi. Uuden lähestymistavan perustana ovat toiminnan teoria ja kehittävä 8

9 työntutkimus ja niistä johdetut uudet välineet ja menetelmät yhteistyössä työpaikan toimijoiden kanssa kehittää työtä työhyvinvointia tukevalla tavalla. Keskeisiä uusia työhyvinvoinnin edistämisen käsitteitä ja kohteita ovat kohdehyvinvointi, häiriökuormitus ja tuotantokonseptien epäsynkronit. Hankkeen kantavana ideana on kehittää kuntoutuksen ja työterveyshuollon yhteistyötä pk yritysten työntekijöiden työssäjaksamista uudella tavalla tukevaksi 1) kouluttamalla yhteistyössä toimivia työterveys ja kuntoutusyksiköitä uuteen työhyvinvoinnin edistämisen teoria ja menetelmäperustaan, sekä 2) kehittämällä työterveyshuoltoon ja kuntoutukseen sellaisia uusia menettelytapoja ja välineistöä, jolla ne voivat tukea yrityksiä ja niissä työskenteleviä työntekijöitä työn muutoksessa työtä kehittämällä. Hankkeen tuloksena työterveyshuolto ja kuntoutus uuden yhteisen orientaation ja välineistön turvin tukevat johtoa, esimiehiä, työyhteisöjä ja yksittäisiä työntekijöitä yrityksen toiminnan muutoksissa tuomalla oman lisänsä työn ja osaamisen kehittämiseen työpaikalla työhyvinvoinnin näkökulmasta. Uuden osaamisen mahdollistama suuntautuminen yritysten tuotannollisen toiminnan muutoksiin ja niiden merkitykseen työhyvinvoinnille muodostaa tässä hankkeessa tehtäväksi asetetun työterveyshuollon ja kuntoutuksen saumattomamman yhteistyön perustan. Tämä suuntautumisen muutos luo uudelle tasolle nousevan yhteistyön myös työpaikan eri toimijoiden kanssa. Hankkeeseen osallistuvat kuntoutusyksiköt ovat jo saaneet peruskoulutuksen ja kokeilleet toiminnassaan tässä tarkoitettuja uusia menetelmiä kuntoutustoiminnassa vuosina Hankkeen toimijat Hanke toteutetaan kolmella paikkakunnalla/alueella, joissa kussakin hankkeen eri vaiheisiin osallistuu yksi kuntoutusyksikkö, yksi työterveyshuoltoyksikkö sekä pääosin pk sektorin työpaikkoja: Pohjois ja Keski Pohjanmaa: Kokkolan TYÖPLUS ja Merikosken kuntoutus ja tutkimuskeskus ja hankkeeseen osallistuvat yritykset Kokkolasta ja sen ympäristöstä Keski Suomi, jonka alueella toimivissa yrityksissä tulevat toimimaan Kaprakan kuntoutuskeskus ja Jyväskylän Seudun Työterveys, sekä Pirkanmaa, jonka alueella toimivissa yrityksissä tulevat toimimaan Hoikan kuntoutuskeskus ja Tampereen työterveys ry. 9

10 Hankkeen asiantuntijoina toimivat Merikosken kuntoutus ja tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö (prof. Jaakko Virkkunen) sekä Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto osasto (dosentti Kirsti Launis, prof. Kaj Husman). Hankkeen ohjausryhmässä on hankkeen toteuttajien ja osallistujien edustajan lisäksi edustus STMstä ja Kansaneläkelaitokselta. 3.2 Työelämän omat työhyvinvointihankkeet Pohjanmaan alueella Kokemuksellinen hyvinvointi hanke Seinäjoella Seinäjoen kaupungin perusturvakeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali ja terveysalan yksikön yhteisessä tutkimushankkeessa tutkitaan, miten asukkaat kaupungin eri osissa kokevat hyvinvointinsa ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kokemuksellinen hyvinvointi Seinäjoella hanke alkaa huhtikuussa ja kestää neljä vuotta. Tutkimusta varten haastatellaan noin 200 seinäjokelaista vuosittain. Neljän vuoden kuluessa yhteensä siis 800 kaupungin asukasta. Haastattelussa käsitellään asumiseen, terveyteen, työhön, vapaa aikaan ja taloudelliseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Sosiaalisen tuen merkitystä ja myös sosiaalisia verkostoja sivutaan. Haastateltavat on valittu Tilastokeskuksen satunnaisotoksen perusteella. Hankkeesta lisätietoja antavat: sosiaalityönpäällikkö Päivi Saukko Seinäjoen kaupungilta ( ) sekä koulutusohjelmavastaava Päivi Rinne ( ) ja projektipäällikkö Katariina Perttula puh. ( ) Seinäjoen ammattikorkeakoulusta Vaihdolla virtaa Hanke Järviseudulla ja Kuusiokunnissa Järviseudun ja Kuusiokuntien yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tukea yritysten ja työyhteisöjen kehittymistä sekä työssä käyvien ja työnhakijoiden ammattitaidon uudistumista kehittämällä työelämän ja koulutuksen välisiä yhteyksiä vaihtovalmennuksen keinoin. Projekti suunnattu erityisesti kaupan ja toimistoalalle. Hankkeessa työnantajalle tarjoutuu mahdollisuus työpaikan osaamisen kehittämiseen, henkilöstön ammattitaidon, työhyvinvoinnin parantamiseen sekä tilaisuus uuden työvoiman rekrytoimiseen. Työssä oleva työntekijä saa tilaisuuden irtautua hetkeksi omasta työstään ja täydentää omaa ammatillista osaamistaan. Työnhakija saa tukea työnhakuun ja urasuunniteluun, pääsee päivittämään osaamistaan sekä saa mahdollisuuden tutustua potentiaaliseen työnanta 10

11 jaan. Hankkeesta lisätietoja saa projektipäällikkö Maija Viljanmaalta ( tai JAMI, Alajärven toimipisteestä tai projektipäällikkö Kirsi Lehtipäältä ( tai Alavuden Elinkeinotalolta Denet yrittäjyyden tuki ja kehittämispalveluympäristö hanke Kokkolan seutukunnassa Projekti toimii Kokkolan seutukunnassa välisenä aikana. Hanketta rahoittavat Pohjanmaan TE keskus, alueen kunnat ja yritykset. Projektin tavoitteena on alueen PK yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen aktivoimalla aloittavia ja toimivia yrityksiä kehittämistoimintaan ja sitä tukevien palvelujen käyttöön sekä kouluttamalla ja tukemalla yrittäjiä kehittämistyössä. Tavoitteena on myös yrittäjyyttä tukevien toimijoiden ja organisaatioiden yhteistyön parantaminen ja uusien yhteistyömallien kehittäminen sekä yhteistyösopimuksen mallintaminen ja aikaansaaminen toimijoiden välille. Lisätietoja saa aikuiskoulutuskeskuksesta Ytyä naisyrittäjyyteen hanke, pohjalainen naisyrittäjyys ja sen kehittäminen Hanketta hallinnoi ja koordinoi Keski Pohjanmaan aikuisopisto. Muut toteuttajat ovat Seinäjoen koulutuskeskus, Aikuiskoulutus sekä Teknologiakeskus Oy Merinova Ab (Vaasa). Hanke on suunnattu kaikille naisyrittäjille, mukaan lukien perheyrittäjät ja sitä toteutetaan ylimaakunnallisesti kolmen maakunnan alueella 10/ /2007 aikana: Keski Pohjanmaalla (Himanka, Kannus, Kokkola, Kälviä, Lohtaja) ja Etelä Pohjanmaalla. Hanke tukee naisyrittäjyyttä lisäämällä naisyrittäjyyden alueellista näkyvyyttä, nostamalla naisyrittäjyyden alueellista merkitystä, lisäämällä naisyrittäjyyden asiantuntemusta ja verkostoitumista sekä informoimalla naisyrittäjyyttä tukevista koulutusja kehittämispalveluista ja aktivoimalla yrittäjyyteen. Hanke järjestää yhteistyössä naisyrittäjien kanssa paikallisia ja alueellisia teema/kehittämispäiviä (yht. 6 kpl), yritysvierailuja ja muita tilaisuuksia ja tapahtumia sekä naisyrittäjyyden paikallista kehittämistä ja muuta yhdessä tarpeelliseksi koettua toimintaa. Hanke laatii selvitystyön alueen naisyrittäjyydestä ja naisyrittäjien kokemista kehittämistarpeista, alueellisen naisyrittäjyyden kehittämisohjelman sekä uusia kehittämishankeaihioita. Hanke rahoitetaan pääosin EU:n ja valtion aluekehitysrahoituksella Keski Pohjanmaan liiton koordinoimana. Muita rahoittajia ovat Keski Pohjanmaan liitto, Etelä Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Kosek. Lisätietoja hankkeesta saa yhteyshenkilöltä Marjaana Kinnarilta ( tai ). 11

12 3.2.5 Keski Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n Tyke Kehittämisprojekti Kaustisella Yhdistyksen toiminta on viimeisten vuosien aikana laajentunut voimakkaasti ja samalla työyhteisö kasvanut. Tässä muutostilanteessa ei vanha yhteisöllinen toimintatapa ole enää toiminut, vaan työyhteisössä on ilmennyt ongelmia liittyen yhteisten toimintakäytäntöjen ja tapojen toimivuuteen ja omaksumiseen, vastuunjakoon ja ottoon sekä henkilökohtaiseen osallistumiseen työyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on työyhteisön yksittäisten jäsenten ja koko työyhteisön toiminnan kehittäminen niin, että työntekijöiden työssä jaksaminen ja mielenterveys kuntoutuspalveluiden laatu paranee. Päämääränä on, että henkilökunnan työkykyisyys, työmotivaatio lisääntyvät sekä kiinnostus oman työn sekä työyhteisön toiminnan kehittämiseen kasvaa. Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon yhteisen toiminnallisen viitekehyksen luominen, yhteisten kokouskäytäntöjen kehittäminen, tiedonkulun kehittäminen, työntekijän oman henkilökohtaisen roolin selkiyttäminen osana työyhteisön kokonaisuutta, itsetuntemuksen lisääminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen yksilö ja yhteisötasolla. Hankkeessa toteutetaan 2 vuotinen yhteisökoulutus, jossa näkökulmana yhdistyksen työyhteisön toiminnan tarkasteleminen ja kehittäminen yhteisöllisen viitekehyksen kautta. Koulutukseen sisältyy 10 kahden päivän mittaista lähiopetusjaksoa; sisältäen teoriaa, ryhmätyöskentelyä ja käytännön harjoituksia. Lähiopetusjaksojen välillä tehdään aiheeseen liittyvät kirjalliset tehtävät sekä tutustutaan alan kirjallisuuteen. Lisäksi koulutukseen kuuluu henkilökohtaisen oppimispäiväkirjan pitäminen koko koulutuksen ajan. Koulutus käynnistyy marraskuussa 2003, jolloin pidetään ensimmäinen lähiopetusjakso. Vuoden 2004 kuluessa pidetään noin kahden kuukauden välein viisi lähiopetusjaksoa ja vuoden 2005 aikana loput neljä jaksoa. Välitehtävät suoritetaan jaksojen välisenä aikana, jolloin niihin varataan käytettäväksi kahden työpäivän mittainen aika. Lisätietoja hankkeesta saa toiminnanjohtaja Leena Veiskolalta ( tai ) Sairaalahenkilöstön hyvinvointi seurantatutkimus, mm. Vaasan sairaanhoitopiirin sairaalat Työterveyslaitoksen johtama monitieteinen Sairaalahenkilöstön hyvinvointi seurantatutkimus alkoi vuonna Hankkeen tavoitteena on (1) tunnistaa henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen vaikututtavia keskeisiä tekijöitä, (2) mitata terveysvaikutusten voimakkuutta sekä (3) arvioida, missä määrin organisaation toimenpitein voidaan vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin. Sairaalahenkilöstön hyvinvointi seurantatutkimus on osa laajempaa hanketta Psykososiaalisen työympäristön terveysvaikutukset: Tutkimus kolmessa etenevässä kohortissa. 12

13 Aineisto: Tutkimukseen osallistuvat Kanta Hämeen, Vaasan, Varsinais Suomen, Pohjois Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien sairaalat sekä Jorvin sairaala ja toimialoja HYKS:stä (yhteensä 21 sairaalan noin työntekijää). Menetelmät: Etenevä pitkittäistutkimus. Henkilöstölle tehtävillä lomakekyselyillä kerätään tietoa työelämän laadusta ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Rekisteritietojen avulla seurataan kuormitusta, työvoiman käyttöä ja terveyden kehittymistä. Asiasanat: sairauspoissaolot, stressi, terveys, terveydenhoitohenkilöstö, työ ja organisaatiotekijät Julkaisuja: Elovainio M, Kivimäki M, Vahtera J. Organizational justice: Evidence of a new psychosocial predictor of health. Am J Public Health 2002;92: Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J. Workplace bullying and sickness absence in hospital staff. Occup Environ Med 2000;57: Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J, Ferrie JE. Organisational justice and health of employees: prospective cohort study. Occupational and Environmental Medicine. In press Kivimäki M, Sutinen R, Elovainio M, Vahtera J, Räsänen K, Töyry S, Ferrie JE, Firth Cozens J. Sickness absence in hospital physicians: 2 year follow up study on determinants. Occup Environ Med 2001;58: Virtanen M, Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J, Cooper CL. Contingent employment, health and sickness absence. Scand J Work Environ Health 2001;27: Vastuullinen tutkija Mika Kivimäki Psykologian osasto sekä muut tutkijat J. Vahtera, M. Elovainio, M. Virtanen, E. Wiili Peltola. Yhteistyötahot Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto,lontoon yliopisto, Newcastlen yliopisto, Manchesterin yliopisto, Stakes. Projekti päättyi 12/ Sosiaalinen pääoma työelämän muutoksissa: vaikutukset mielenterveyteen ja depression ilmaantuvuuteen. Tutkimus ja kehityshanke mm. Vaasan sairaanhoitopiirin alueen sairaaloiden henkilöstö. Kyseessä on Suomen Akatemian SoCa ohjelmaan kuuluvan tutkimuksen erillishanke, jolla syvennetään tietoa työssä olevan sosiaalisen pääoman merkityksestä erityisesti työntekijöiden mielenterveyden kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää 1) työpaikan piirteiden ja työelämän muutoksien vaikutuksia mielenterveyden häiriöiden, erityisesti depression, ilmaantumiseen ja 2) missä määrin hyvällä 13

14 työpaikan sosiaalisella pääomalla voidaan vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen. Tutkimuksessa on mukana Kunta 10 tutkimukseen kuuluvien kaupunkien ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimukseen kuuluvien 21 sairaalan koko henkilöstö. Työpaikkatason sosiaalista pääomaa mitataan keskinäisen luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden toteutumisella päätöstentekoperiaatteissa, johtamiskäytännöissä ja työyksikköjen toiminnassa. Mielenterveyden häiriöitä mitataan toistokyselyin sekä rekistereistä masennuslääkkeiden käytöllä (KELA) ja mielenterveyden häiriöistä johtuvilla työkyvyttömyyseläkkeillä (KEVA, Valtiokonttori). Lisätietoja antaa Kivimäki Mika ( tai 3.3 Työelämän työhyvinvointihankkeet muualla kuin Pohjanmaan alueella Terve mieli työssä projekti, sairauspoissaolot hallintaan työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyöllä Helsingin seutukunnassa Terve mieli työssä hankkeella edistetään henkilöstön osaamista ja työssä jaksamista ja välisenä aikana. Projektin päävastuuviranomainen on Sosiaali ja terveysministeriö. Projektin kohderyhmänä ovat työterveyshuollot (3) ja niiden palvelemat pientyöpaikat (5). Huomiota kiinnitetään ammattiryhmiin ja toimialoihin, joilla tutkimusten mukaan esiintyy psyykkistä kuormittuneisuutta ja sairauspoissaoloja psyykkisistä syistä. Projektin toiminta kohdistuu myös työterveysyksiköiden kuntoutus ym. yhteistyöverkostoihin. Projektissa aloittavien henkilöiden lukumäärä on 155 ja osallistuvien yritysten tai muiden organisaatioiden lukumäärä on 5. Projektin kohderyhmänä on kolme erityyppistä työterveyshuoltoyksikköä ja niiden palvelemat pientyöpaikat. Työterveyshuoltojen kuntoutusyhteistyötahoja tiivistetään. Projektin tavoitteena on parantaa työpaikkaselvityskäytäntöjä. Nykyiset käytännöt eivät riittävästi tue sitä, että työpaikkaselvityksessä arvioidut, psyykkistä hyvinvointia uhkaavat ongelmat käynnistäisivät työolojen parantamisprosessin. Projektin jälkeen jokainen työnantaja voi ehdottaa työolojen selvittämistä mielenterveydelliseltä kannalta yhteistyössä työterveyshuoltoyksikön kanssa ja sitä varten on olemassa toimintamalli. Malli ohjeistaa menettelyn sekä perus, suunnatun että erityisselvitysten tasoilla. Projektissa sovelletaan Työterveyslaitoksen Hyvää jatkoa työssä tukitoiminnan mallia (työhön palaajan näkökulma) eri toimijatahojen yhteistyönä. Malli auttaa ajoittamaan toimenpiteet toipumisen oikeisiin vaiheisiin. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyö on saanut uusia välineitä ja mie 14

15 lenterveysnäkökulma on tullut luonnolliseksi osaksi työolojen tarkastelussa. Projektin vaikutuksesta työpaikan valmius puuttua työpaikkaselvityksen perustellun arvion pohjalta työolojen mielenterveyttä kuormittaviin piirteisiin on kasvanut. Samoin työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö muiden työterveyttä edistävien toimijatahojen kanssa on vakiintunut. Työhön liittyvistä tekijöistä johtuva sairauslomatarve on vähentynyt. Projektin toimenpiteinä: 1) Mielenterveysongelmien kohtaaminen työpaikoilla perusselvitys (lainsäädäntö, kehittämishankkeiden suositukset, työpaikkaselvitys ja yhteistyökäytännöt) 2) Mielenterveystavoitteinen työpaikkaselvitys työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä kehittämistyö ja mallin luominen. 3) Työterveyshuollon, kuntoutuksen ja muun paikallisen työterveyteen liittyvän toimijaverkoston ennaltaehkäisevän työn käytäntöjen tarkastelu. Koulutus uuden ennaltaehkäisy ja terveyden edistämiskäsitteistön yhtenäistämiseksi.4) Hyvät käytännöt työpaikkaselvityksessä ja työhönpaluun tukemisessa juurrutetaan käyttöön yhteistoiminnallisesti hankekauden työseminaareissa, koulutuksissa ja asiantuntijakonsultaatiotuella. Projektin toteuttajaorganisaatio on Työterveyslaitos ja yhteyshenkilö johtava psykologi Sirkku Kivistö ( tai Valtakunnallinen KESTO toimintaohjelma KESTO toimintaohjelma toteuttaa talkoot suomalaisen työuran pidentämiseksi työelämän tutkimustiedon perusteella. Ohjelman tavoitteena on kehittää sellaisia käytäntöön soveltuvia toimenpiteitä, jotka vastaavat sosiaali ja terveyspolitiikan strategian 2010 painopistealueisiin: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, työelämän vetovoiman lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Toimintaohjelma toteutetaan vuosina kahdessa vaiheessa, jolloin kootaan ja analysoidaan työelämän tutkimustietoa sekä laaditaan toimenpide ehdotuksia. Ohjelma toteutetaan verkostoyhteistyönä, jossa ovat edustettuina keskeiset työelämän tutkimuksen ja kehittämisen instituutiot Suomessa. Ohjelmaa koordinoi Työterveyslaitoksen johtoryhmän lisäksi seurantaryhmä. Intensiivisimmin ohjelman käytännön toteutukseen osallistuu ohjelmaryhmä, joka koostuu pääosin Työterveyslaitoksen tutkijoista. KESTO toimintaohjelma toimii kiinteässä yhteistyössä muiden keskeisten työelämän kehittämisohjelmien kanssa. KESTO ohjelman tuottamasta tutkimustiedosta ovat kiinnostuneita ainakin Veto, Tykes ja Noste ohjelmat. KESTO tekee yhteistyötä myös muiden Työterveyslaitoksen ohjelmien kanssa, jotka edistävät työssä jaksamista. Näitä ovat mm. Nuoret ja työ, TYÖ/ELÄMÄ tasapaino sekä Työelämän muutokset, joustot ja hyvinvointi työssä. Työkyvyn ulot 15

16 tuvuuksista ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta löydät lisätietoa Työterveyslaitoksen ja STM:n yhteisiltä TYKY sivuilta Valtakunnallinen VETO ohjelma Valtakunnallisen Veto ohjelman tavoitteena on ylläpitää ja edistää työn ja työelämän vetovoimaa. Päämääränä on innostaa ihmiset jatkamaan työuraansa 2 3 vuodella. Ohjelma tukee hyvien käytäntöjen levittämistä koulutuksella ja viestinnällä sekä uusia yhteistyömuotoja, joihin osallistuvat tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot, työterveyshuolto ja työsuojelun eri toimijat. Ohjelman tavoitteena on saada kaikki Suomen työelämässä toimivat oivaltamaan, ettei heidän tarvitse kärsiä huonosta työilmapiiristä tai kehnosta työyhteisöstä. Lisätietoja löytyy internet sivuilta KUNTA10 tutkimus Kunta10 tutkimus selvittää kunta alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen kohteena ovat seuraavat kymmenen kunnan työntekijät: Espoo, Vantaa, Turku, Raisio, Naantali, Tampere, Nokia, Valkeakoski, Virrat, Oulu. Kyseessä on Suomen Akatemian SoCa ohjelmaan kuuluvan tutkimuksen erillishanke, jolla syvennetään tietoa työssä olevan sosiaalisen pääoman merkityksestä erityisesti työntekijöiden mielenterveyden kannalta. Lamavuosien henkilöstösupistusten jälkeen työvoiman käyttöä on lisätty kunnissa kasvattamalla ensisijaisesti sijaistyövoimaa. Sen sijaan vakinaisissa työsuhteissa tehty työ on joko hitaasti laskemassa tai pysynyt paikallaan laman pohjan jälkeen lähes kaikissa kunnissa. Samanaikaisesti on henkilöstön terveys heikentynyt sairauspoissaoloilla mitattuna. Sairauslomapäivien määrä on kasvanut laman ajoista keskimäärin 0,5 päivää henkeä kohti vuodessa sekä miehillä että naisilla. Huolimatta näistä yleisistä kehityskuluista työelämän kehittäminen on kannattavaa. Kuntien työyhteisöjen kehittämishankkeilla on voitu vaikuttaa myönteisesti henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen. Samalla yhteistyö ja asiakaspalvelu ovat parantuneet ja sairauspoissaolot vähentyneet selvästi. Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille kunnille ja niiden henkilöstölle. Kunnissa käytetään tutkimuksen tuloksia henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantami 16

17 seen. Tutkimuksella on myös suurta merkitystä koko kunta alan kehittämisen kannalta. Kyselyn jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioida työelämän laadun muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen. Työn pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin tullaan mahdollisesti myöhemmin selvittämään myös kansallisten terveysrekistereiden ja uusintakyselyjen avulla. Tutkimus on kansainvälinen ja monitieteinen. Siihen osallistuu eri alojen asiantuntijoita mm. Työterveyslaitokselta, Stakesista sekä Helsingin, Tampereen, Oulun ja Lontoon yliopistoista. Tutkimuksen päärahoittajat ovat Työsuojelurahasto, Suomen Akatemia, Kuntien eläkevakuutus, Työterveyslaitos sekä tutkimukseen osallistuvat kunnat. Lisätietoja antaa Kivimäki Mika työterveyslaitokselta (09) Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto, Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan yhteisen työterveyshuollon rakentaminen ja kehittäminen toimivaksi järjestelmäksi Hankkeen tavoitteena on Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan yhteisen työterveyshuollon rakentaminen ja kehittäminen toimivaksi järjestelmäksi sekä alueellisen työterveyshuollon mahdollisuuksien selvittäminen ja verkostotoiminnan kokeilu ja alueellisen työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen. Pienten kunnallistan työterveysyksiköiden on vaikea tuottaa asiakaskunnalleen työterveyshuoltolain mukaisia palveluja, jossa turvattaisiin palvelujen saatavuus ja laatu. Sisältö 17

18 Hankkeeseen osallistuvat terveyskeskuksien työterveysyksiköt Oulunkaaren seutukunnan kunnista (Ii, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli Ii ja Ylikiiminki) sekä Vaalan terveyskeskuksen työterveyshuolto ja Rokuan terveys ja kuntouttamissäätiö. Hanke on käynnistynyt ja jatkuu toistaiseksi. Hankkeesta on laadittu väliraportti vuosilta ja löytyy Oulun yliopiston sivuilta. Yhteyshenkilönä on Professori Hannu Virokannas, Oulun yliopisto, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Seudullinen Ylä Savon työterveyshuollon kehittämishanke (SYTKE). SYTKE hankkeen avulla halutaan turvata työterveyspalvelujen saatavuus ja tukea työikäisten työterveyttä ja työhyvinvointia Ylä Savon alueella. Väestön ikääntyminen, työikäisen väestön määrän väheneminen sekä työoloissa ilmenneet puutteet ovat edistäneet ehkäisevien toimien käynnistämisen työikäisten jaksamisen tueksi Ylä Savossa. Alueen työterveyshuoltoyksiköt ovat pieniä ja niiden toiminta on haavoittuvaa. Lääkärien ja ajoittain myös työterveyshoitajien saaminen työterveyshuoltoon on ollut vaikeaa. Hankkeen avulla halutaan turvata työterveyspalvelujen saatavuutta ja tukea työikäisten työterveyttä ja työhyvinvointia. Tavoitteet kartoittaa kuntien ja kaupunkien työterveyshuoltoyksiköiden resurssit, toimintatavat ja palvelut, asiakkaiden ja työterveyshuoltoyksiköiden tarpeet työterveyspalvelujen ja järjestelmien kehittämisen perustaksi luoda työelämä ja asiakaslähtöisiä, terveyttä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä ja toimintatapoja syventää tuotteistamista ja luoda periaatteet nettobudjetoinnin toteutukselle kehittää työterveyshenkilöstön ammattitaitoa ja yhteistyötä luoda seudullinen työterveyden edistämisen toimintamalli. Sisältö selvitystyön laatiminen työterveyshuollon nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista työterveyspalvelujen tuotteistaminen ja yhtenäistäminen sekä nettobudjettiin siirtyminen riskinarviointiin ja työolojen kehittämistoimintaan osallistuminen työpaikoilla 18

19 henkilöstön osaamisen ja asiantuntijatarpeiden selvittäminen ja mahdollisten lisähenkilöresurssien hankkiminen seudullisen työterveyden toimintamallin laatiminen kehittämistoiminnan arvioiminen. SYTKE hankkeeseen osallistuvat Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven ja Varpaisjärven kuntien työterveyshuollon henkilöstöt ja terveydenhuollon johtavat viranhaltijat yhteistyössä Kuopion aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymä hallinnoi hanketta. Sen ohjausryhmä koostuu työterveyshuoltoyksiköiden, Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ja kuntien edustajista. Hanketta koordinoi projektityöntekijä. Hanke on käynnistynyt keväällä 2004 ja jatkuu asti. Yhteyshenkilönä toimii projektityöntekijä Inkeri Juutilainen tai ) LauHaKo Laukaan, Hankasalmen ja Konneveden työterveyshuollon kehittämishanke Hankkeen taustalla on terveyskeskusten lääkäripula yleensä ja varsinkin työterveyshuoltoon perehtyneiden lääkäreiden osalta. Kunnissa on erityistietämystä edellyttäviä työpaikkoja, joihin työterveyshuoltoon erikoistumattoman ammattihenkilöstön on mahdotonta perehtyä. Tavoitteena on Laukaan, Hankasalmen ja Konneveden kuntien työterveyshuoltojen yhteistyön käynnistämien ja kehittäminen sekä uusien työ ja toimintatapojen kehittäminen. Sen lisäksi tavoitteena on työterveyshuollon palvelujen laadun ja saatavuuden kehittäminen henkilöstön lisäkoulutuksen ja vastuualuejaon avulla sekä palvelujen tarjonnan ja saavutettavuuden parantaminen. Sisältö: Työterveyshoitajien erityisosaamista kasvatetaan mm. koulutuksella. Koulutus hyödynnetään jakamalla alueen työpaikat erityisosaamisen mukaan yritysten tarpeista ja työolosuhteista lähtien. Yhteistyöhankkeella turvataan työterveyshuollon erikoislääkäripalvelujen saatavuus kaikissa kunnissa. Hankitaan kuntien työterveysyksiköiden käyttöön yhteinen liikkuva työterveyshuoltoa varten varusteltu auto, jolla palvelut viedään asiakkaalle. 19

20 Ohjausresursseja siirretään yksilöohjauksesta ryhmäohjaukseen. Osallistuvat yksiköt Laukaan terveyskeskus Hankasalmen terveyskeskus Konneveden terveyskeskus. Hanke kestää ja yhteyshenkilönä on työterveyslääkäri Hannu Järvinen, Laukaan terveyskeskus Seudullinen Soisalon Työterveys hanke Lähes kaikissa Soisalon seudun kunnissa painiskellaan samojen ongelmien kourissa; lääkäreiden, työpsykologien ja työfysioterapeutin palveluista on pulaa, ja vastuu toiminnasta kaatuu hoitajien harteille. Olemassa oleva järjestelmä on vinoutunut sairaanhoitopainotteiseksi ja työpaikkakohtainen ennaltaehkäisevä toiminta jäänyt vähäiseksi. Toiminnan sisällön ja laadun kehittäminen on jäänyt kiireen jalkoihin ja talousosaaminen sekä hinnoittelu jäänyt ajastaan jälkeen. Viime vuosina yksityisten työterveyshuoltoyksiköiden perustaminen kaupunkeihin on lisännyt kilpailua ja houkutellut sekä työterveyshuoltohenkilöstöä että asiakkaita palvelujensa piiriin. Kunnalliset työterveysyksiköt tarvitsevat tukea kehittymisessään sekä työterveyspalvelujen järjestämisessä uudella tavalla. Tavoitteet 1. Kunnallisen työterveyspalvelujärjestelmän kehittäminen luodaan kuntien yhteinen seudullinen työterveyshuollon yhteistyömalli organisoimalla palvelut uudelleen tehostamaan työikäisten terveyden edistämistä parantamalla työterveyspalvelujen saatavuutta 2. Työterveyshuollon sisällön ja laadun kehittäminen muutetaan painopistettä sairaanhoidosta ennaltaehkäisevään toimintaan painotetaan yksilökohtaisen terveyden edistämisen sijaan ennaltaehkäisevää työpaikkakohtaista terveyden edistämistä 20

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo Työlähtöinen ote Taustalla toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus = TYÖSTÄ LÄHTEVÄ, TYÖ- LÄHTÖINEN Huomion kohteeksi työ toimintana

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kehittämisprojektien tavoitteita 2004-07

Kehittämisprojektien tavoitteita 2004-07 Työel elämän n kehittämisohjelma Tykes Ohjelman kesto on 6 vuotta (2004-2009). Vuosittainen budjetti ollut noin 11,5 milj. euroa. Tavoitteena on käynnistää noin 1000 kehittämisprojektia, joihin osallistuu

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot