TYÖHYVINVOINTI ALKUKARTOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖHYVINVOINTI ALKUKARTOITUS"

Transkriptio

1 TYÖHYVINVOINTI ALKUKARTOITUS EIJA ALATALO Projektikoordinaattori AIJA AHOKANGAS Hankesihteeri

2 1. JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET ALKUKARTOITUSTILANNE Työhyvinvoinnin edistäminen Pohjanmaalla työterveyshuollon avulla Järviseudun kuntien henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen TYKES HANKE Työterveyshuollon seudullinen kehittämishanke Alavudenseudun terveydenhuollon kuntayhtymässä ja Ähtärinjärven Kansanterveystyön kuntayhtymässä Työhyvinvointia edistävä työn kehittäminen työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä Työelämän omat työhyvinvointihankkeet Pohjanmaan alueella Kokemuksellinen hyvinvointi hanke Seinäjoella Vaihdolla virtaa Hanke Järviseudulla ja Kuusiokunnissa Denet yrittäjyyden tuki ja kehittämispalveluympäristö hanke Kokkolan seutukunnassa Ytyä naisyrittäjyyteen hanke, pohjalainen naisyrittäjyys ja sen kehittäminen Keski Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n Tyke Kehittämisprojekti Kaustisella Sairaalahenkilöstön hyvinvointi seurantatutkimus, mm. Vaasan sairaanhoitopiirin sairaalat Sosiaalinen pääoma työelämän muutoksissa: vaikutukset mielenterveyteen ja depression ilmaantuvuuteen. Tutkimus ja kehityshanke mm. Vaasan sairaanhoitopiirin alueen sairaaloiden henkilöstö Työelämän työhyvinvointihankkeet muualla kuin Pohjanmaan alueella Terve mieli työssä projekti, sairauspoissaolot hallintaan työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyöllä Helsingin seutukunnassa Valtakunnallinen KESTO toimintaohjelma Valtakunnallinen VETO ohjelma KUNTA10 tutkimus Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto, Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan yhteisen työterveyshuollon rakentaminen ja kehittäminen toimivaksi järjestelmäksi Seudullinen Ylä Savon työterveyshuollon kehittämishanke (SYTKE) LauHaKo Laukaan, Hankasalmen ja Konneveden työterveyshuollon kehittämishanke Seudullinen Soisalon Työterveys hanke Hyvän työterveyshuoltokäytännön kehittäminen Terveyskeskusten työterveyshuoltojärjestelmän kehittäminen erilaisten organisointimallien arviointia Seutu hanke Liiketoimintalähtöinen työhyvinvoinnin kehittäminen HKR Tekniikan ikäohjelman arviointitutkimus ( )Helsingissä JOHTOPÄÄTÖKSET KARTTA LÄHTEET

3 1. JOHDANTO Sosiaali ja terveysministeriön terveyden edistämisen maakuntakierroksella tammikuussa Kokkolassa, Seinäjoella ja Vaasassa hahmoteltiin 2000 luvun haasteita Pohjanmaan aikuisväestön mielenterveyden ja hyvinvoinnin kehittymiselle. Pohjalaisten fyysinen terveys on kehittynyt myönteisesti ja terveyden edistämisessä on saavutettu merkittäviä tuloksia mm. sydänkuolemien vähentämisessä. Mielenterveys ja päihdeongelmat ovat myös kaikkien pohjalaisten tulevaisuuden haasteita. Väestö on vähemmän koulutettua Keski ja Etelä Pohjanmaalla kuin maassa keskimäärin: korkeaasteen tutkintoja on vähemmän (19 % vs. 23 %), ja perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu useammalta (43 % vs. 40 % yli 15 vuotiaista). Vaasan alueella väestön koulutustaso kuitenkin vastaa koko maata: korkea asteen tutkinnon suorittaneita (23 %) tai vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia (40 % yli 15 vuotiaista) on yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin. Työttömyysaste on hieman korkeampi Keski Pohjanmaalla kuin maassa keskimäärin (10 % vs. 9 %, v. 2004), mutta Etelä Pohjanmaalla (8 %) ja Vaasassa (7 %) hieman alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin Keski Pohjanmaalla (22 % ), Etelä Pohjanmaalla (18 %) ja Vaasassa (23 %) vähäisempää kuin muussa Suomessa (vs. 25 % kaikista työttömistä), samoin pitkäaikaisen toimeentulotuen saaminen (1 2 % vs. 2 % vuotiaista, v. 2003) (www.stm.fi) Aikuisväestöstä (15 64 vuotiaat) alueen naiset kokevat terveytensä hyväksi suunnilleen yhtä usein kuin maassa keskimäärin (70 % vs. 69 %), miehet sen sijaan harvemmin (65 % vs. 68 %). Naiset raportoivat koko maan naisia vähemmän masennusta Keski Pohjanmaalla (15 % vs. 18 %), mutta masentuneiden naisten osuus on samaa luokkaa kuin muu maan taso (17 %) Etelä Pohjanmaalla. Masentuneiden miesten osuus ei juuri poikkea koko maan tasosta (14 % vs. 13 %) Keski Pohjanmaalla, mutta Etelä Pohjanmaalla miehet raportoivat koko maan miehiä vähemmän masennusta (10 %). Vaasan alueen aikuisväestössä on enemmän terveytensä hyväksi kokevia kuin maassa keskimäärin, naisilla ero on erityisen selvä (73 % vs. 69 %). Masennusta raportoidaan vähemmän kuin maassa keskimäärin, miehillä (10 % vs 12 %) ero ei ole yhtä huomattava kuin naisilla (9 % vs. 17 %). Depressiolääkkeistä korvausta saa lähes yhtä moni vuotiaista kuin Suomessa keskimäärin (Keski Pohjanmaa ja Vaasan alue 6 %, Etelä Pohjanmaa 7 % vs. 7 %). Vuonna 2004 sairauspäivärahaa maksettiin Keski Pohjanmaalla ja Vaasan alueella 121:lle ja Etelä Pohjanmaalla 126:lle vuotiaalle tuhatta samanikäistä kohden, mikä oli hieman enemmän kuin maassa keskimäärin (113). (www.stm.fi) 3

4 Alkoholin käyttö on pohjanmaalla vähäisempää kuin muualla Suomessa keskimäärin. Vähintään 8 annosta viikossa juovien miesten osuus on Keski Pohjanmaalla ja Vaasan alueella 29 % sekä Etelä Pohjanmaalla 31 %, kun se on Suomessa keskimäärin 41 %. Vähintään viisi annosta alkoholia viikossa käyttävien naisten osuus on myös maan keskiarvoa vähäisempi. Keski ja Etelä Pohjalaisten naisten keskuudessa 17 % ja Vaasan alueen naisten 20 %, kun vastaava luku on maassa keskimäärin 27 %. Päihdehuollossa on vähemmän sekä laitoksissa asuvia (1 vs. 3, tuhatta asukasta kohden) että avopalveluita käyttäviä asiakkaita (6 vs. 9) Keski Pohjanmaalla kuin maassa keskimäärin. Etelä Pohjanmaalla (5) ja Vaasan alueella (3) on päihdehuollossa saman verran laitoksissa asuvia asiakkaita, mutta avopalveluita käyttäviä asiakkaita on vähemmän (8 vs. 9) kuin maassa keskimäärin. Toisin kuin koko maassa, alkoholin käyttö Pohjanmaalla näyttää jopa vähentyneen 2000 luvulla. (www.stm.fi) Aikuisväestössä stressi on Keski ja Etelä Pohjanmaalla sekä miesten että naisten keskuudessa yhtä yleistä kuin väestössä keskimäärin noin joka viides raportoi kokevansa stressiä. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä on Keski Pohjanmaalla ja Vaasan alueella neljä kertaa vähemmän kuin maassa keskimäärin (30 vs. 126, v. 2004), kun vastaavasti Etelä Pohjanmaalla on lähes sama määrä kuin maassa keskimäärin (102 vs. 126, v. 2004). Vaasan alueella aikuisväestössä stressi on vähäisempää kuin väestössä keskimäärin sekä miesten (15 % vs. 18 %) että naisten keskuudessa (15% vs. 19 %). Psykiatrian laitoshoitojaksojen määrä on hieman alhaisempi Keski Pohjanmaalla (8) ja Vaasan alueella (6) kuin maassa keskimäärin (vs. 10 hoitojaksoa tuhatta asukasta kohden), mutta jaksot ovat pitempiä (Keski Pohjanmaa 43 ja Vaasan alue 58 vs. 37 päivää). Vastaavasti Etelä Pohjanmaalla laitoshoitojaksojen määrä on sama kuin maassa keskimäärin (10 hoitojaksoa/tuhat asukasta), mutta jaksot ovat lyhyempiä (33 vs. 37 päivää). (www.stm.fi). Työterveyshuollon tulisi pystyä vaikuttamaan työssä jaksamiseen entistä tehokkaammin ja ennaltaehkäistä varhaista eläköitymistä. Uuden, vuoden 2004 alusta voimaan tulleen työeläkejärjestelmän uudistuksen tavoite on myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Toiminta edellyttää yhteistyötä kaikilta tahoilta työkyvyn ylläpitämiseen sekä preventiivisten työpaikan sisäisten toimintatapojen kehittämiseen. EU:n työterveys ja turvallisuusstrategia vuosille asiakirjan tavoite on huomioida uudet työelämän ja yhteiskunnan muutokset, jossa myös painotetaan ennaltaehkäisyn näkökulmaa työhyvinvointiin. (Partinen, 2003). Työnantajaa koskettavat myös uudet lakiuudistukset työterveyshuoltolaissa (1383/2001), hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteissa (1484/2001), erityistä 4

5 sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) sekä työturvallisuuslaissa (738/2002). Lakien henki on ennaltaehkäisevä, työn ja työolojen riskitekijöiden tunnistamista ja varhaista puuttumista painottava. (Partinen, 2003). Valtakunnallinen Veto ohjelma ( ), Terveys 2015 ohjelma sekä Sosiaali ja terveyspolitiikan strategiat vuoteen 2015 painottavat työikäisten työkyvyn edistämistä ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisyä sekä työhön paluu mahdollisuuksien parantumista. Työhyvinvoinnin kulmakivinä ovat hyvä työ ja toimintakyky sekä sen ylläpitäminen ja omatoimisuus, joita tulee edistää myös pohjanmaan alueella. 2. HANKKEEN TAVOITTEET Pohjanmaa hanke on mielenterveys ja päihdetyön kehittämishanke Vaasan, Etelä Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella. Työhyvinvointi osiossa tuemme alueen työterveyshuoltoja mielenterveys ja päihdealan osaamisen kehittämisessä sekä palveluketjujen ja kuntoutuksen kehittämisessä. Tavoitteena on erilaisin työkykyyn kohdistuvin toimenpitein edistää työhyvinvointia ja työelämässä pysymistä. Hankkeeseen liittyvä arviointi ja tutkimustoiminta tulee tuottamaan kansainvälisesti arvokasta tietoa mielenterveystyöstä ja päihdehuollosta myös työhyvinvoinnin osalta. (www.pohjanmaahanke.fi) Työhyvinvointia parannetaan työelämässä monin eri keinoin: työntekijän voimavaroja tukemalla sekä työyhteisöä, yhteistyötä ja työpaikan toimintatapoja kehittämällä. Parhaimmillaan työ edistää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa, mutta päävastuuta kantavat johto ja henkilöstöhallinto. Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara ja henkilöstön hyvinvoinnin tulisi olla itsestäänselvyys menestykseen pyrkivälle yritykselle. (www.työterveyslaitos.fi) Hankkeen tavoitteena on paitsi edistää yksittäisen työntekijän työhyvinvointia, myös suunnata huomiota yhä enemmän työyhteisöjen hyvinvointiin. Terveessä työyhteisössä tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat avoimesti, ongelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu. Esimiestyö on osallistuvaa ja kuuntelevaa, ja työnjako oikeudenmukaista ja selkeää. Palautetta annetaan rakentavasti ylhäältä alas ja päinvastoin. Työntekijöillä on riittävät mahdollisuudet osallistua työyhteisön toimintaan ja he ovat halukkaita kehittämään työtään. Tervettä työyhteisöä kuvaavat lisäksi alhainen stressin taso, korkea organisaatioon sitoutuminen ja työtyytyväisyys, alle kansallisen keskitason olevat poissaolot ja vaihtuvuus. Työterveyshuollon 5

6 tulisi pystyä vaikuttamaan työssä jaksamiseen entistä tehokkaammin ja ennaltaehkäistä varhaista eläköitymistä sekä edistää työhyvinvointia (Eu:n työterveys ja turvallisuusstrategia , Veto ohjelma , Sosiaali ja terveyspolitiikan strategiat vuoteen 2010, Terveys 2015 ohjelma). Kehittämistoiminnassa keskeistä on kaikkien osapuolten sitoutuminen kehittämiseen, niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. 3. ALKUKARTOITUSTILANNE Työhyvinvointiin liittyvät kehittämishankkeet jaoteltiin kolmeen eri lohkoon. Ensimmäisen osan muodostivat pohjanmaan alueella toimivat kehittämishankkeet, joissa olivat työterveyshuolto ja alueen elinkeinoelämä yhdessä kehittämässä työhyvinvointia. Toisen osan muodostivat pohjanmaan alueella olevat työelämän omat työhyvinvointihankkeet. Kolmannen osan hankkeet edistävät työhyvinvointia, mutta eivät ole pohjanmaan alueella. Hankkeista voi kuitenkin olla hyötyä myös meidän alueellemme, joten yhteistyön tekeminen sekä toimintojen että tulosten seurantaa kannattaa tehdä. 3.1 Työhyvinvoinnin edistäminen Pohjanmaalla työterveyshuollon avulla Järviseudun kuntien henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen TYKES HANKE Hankkeessa on mukana koko Järviseutu (Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi ja Vimpeli) ja hanketta hallinnoi Vimpelin kunta. Tavoitteena on johtamisjärjestelmän kehittäminen, osaamisen päivitys, työyhteisöosaamisen lisääminen, yhteistyön kehittäminen, ammatillisen kasvun tukeminen, yhteisten pelisääntöjen laatiminen ja hyödyntäminen, kehittämisvalmiuksien oppiminen ja järviseutuhengen lisääminen. Sen lisäksi tavoitteena on myös luoda seutukunnallinen työhyvinvointimalli ja sen julkistaminen myös seutukunnan ulkopuolelle. Kehittämismenetelmänä käytetään prosessimaista etenemistapaa, jossa huomioidaan kuntien omat toimintakulttuurit. Työhyvinvointi saavutetaan työprosessien selkiytymisinä ja vertaistuen mahdollisuutena muiden kuntien samaa työtä tekevien kanssa. Henkilöstö osallistuu muutoksen tekemiseen arkityöstä nousevan osaamisen ja hiljaista tietoa hyödyntäen käytäntöjen kehittämisessä. 6

7 Hanke toteutetaan siten, että Järviseudun seutukuntien hallintokunnat teemaryhmittäin hallinnoivat oman sektorinsa kehittämishankkeita ja johtavat kehittämistä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Kehittämiseen osallistuvat myös luottamushenkilöt ja lautakuntien puheenjohtajat. Toimintojen kehittäminen on osa normaalia arkityötä. Kuntien eri toimintoja tarkastellaan laajaalaisesti ja kehitetään siten, että tuotettavat palvelut ovat laadukkaita ja vastaavat kuntien resursseja sekä kehitetään yhteistoimintaa palveluiden tuottamisessa muiden kuntien kanssa. Toimintatapojen tarkastelu etenee prosessien ja oppimisen kautta. Prosesseilla tarkoitetaan nykyisten toimintamallien kuvaamista ja vertailua sekä edelleenkehittämistä yhteistoiminnassa koko organisaation kanssa kuntatasolla ja seutukunnan tasolla (seutukunnalliset mallit). Toimintatapojen kehittäminen yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa lisää työhyvinvointia. Koko hanketta hallinnoi ohjausryhmä, joka muodostuu kuntien hallintojohtajista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Pertti Väänänen Alajärven kaupungista. Yhteyshenkilönä toimii projektipäällikkö Sirkka Rajala ( tai ja asiantuntijatahona Jyväskylän aikuisopisto, koulutuspäällikkö Pirjo Koskela ( tai Työterveyshuollon seudullinen kehittämishanke Alavudenseudun terveydenhuollon kuntayhtymässä ja Ähtärinjärven Kansanterveystyön kuntayhtymässä Kuusiokuntien työterveyshuollon seudullisen kehittämishankkeen painoalueena on terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisena, toiminnallisena kokonaisuutena. Tarkoituksena on kuuden kunnan, kahden kuntayhtymän työterveyshuollon toimintojen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on työikäisten terveyden, hyvinvoinnin sekä työ ja toimintakyvyn edistäminen sekä ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäiseminen. Hanke toteutuu moniammatillisena yhteistyönä, johon osallistuvat työterveyshuoltoyksiköiden ammattihenkilöt, asiantuntijat ja muu henkilökunta. Hankkeen etenemisestä vastaa ohjausryhmä, jonka tehtävänä on myös kehittämistoimintojen ja koulutuksen mahdollistaminen. Ohjausryhmä tekee yhteistyötä suunnittelu, koordinointi ja arviointitiimin kanssa, joka vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Kuntayhtymien työterveyshuollon tiimit toteuttavat työterveyshuollon tiimivastaavien kanssa käytännön toiminnasta. Kehittämishankkeessa otetaan huomioon viimeisin työikäisen terveyttä ja hyvinvointia koskeva tutkittu tieto, valtakunnalliset ohjeet ja suositukset (Työterveys 2015 kehittämislinjaukset, Terveys 2015 kansanterveysohjelma, Sosiaali ja terveysministeriön strategiset linjaukset 2010, TATO , työterveyshuoltolaki ja asetus sekä hyvä työterveyshuoltokäytäntö), jotka konkretisoidaan käytännön toiminnaksi. Hankkeen tuloksena kuuden kunnan työterveyshuollon toiminnat ke 7

8 hittyvät ja yhdenmukaistuvat, jolloin kuntien työikäiset saavat laadukkaat ja yhdenmukaiset palvelut terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi. Hanke käynnistyy keväällä 2005 työterveyshuoltoyksiköiden auditoinnilla, jonka tarkoituksena on löytää kehittämisen kohteet yhdenmukaisen toiminnan kehittämiseksi. Syksyllä 2005 järjestetään ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (IVA) koulutus. Menetelmän avulla haetaan uudenlaisia tapoja toteuttaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia toimintoja eri työterveyshuollon yksiköissä. Työterveyshuoltoyksiköiden toimintojen kehittämistä ja yhdenmukaistamista tuetaan koulutuksella. Hankkeen aikana sovelletaan ja kehitetään olemassa olevia arviointimenetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeesta lisätietoja saa yliopettaja Eija Kyrönlahdelta ( ) Työhyvinvointia edistävä työn kehittäminen työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä Työpaikkojen ikääntyvän ja muunkin henkilöstön osaamisen ja työssäjaksamisen kriittisin haaste tänä päivänä ovat työpaikoilla meneillään olevat toimintakonseptien, tuotantotapojen ja toimintatapojen muutokset. Nämä muutokset näkyvät työnteon arjessa sekä tuotannollisina häiriöinä, jotka lisäävät työkuormitusta kohtuuttomasti, että työn mielekkyyden vaarantumisena, jolla on vakavia mielenterveydellisiä vaikutuksia. Toisin sanoen näiden tuotannollisten muutosten oletetaan olevan merkittävässä roolissa niin ikääntyvien työntekijöiden selviytymisvaikeuksien kuin kasvavien mielenterveysongelmienkin taustalla. Työssä jaksamisen edistäminen tähän ongelmaan puuttumalla edellyttää sekä osallistumista tuotannollisten prosessien kehittämiseen että yksittäisten työntekijöiden ammatillisen kehityksen ja osaamisen kehittämisen tukemista yhteistyössä työpaikan omien toimijoiden kanssa. Sekä ennaltaehkäisyn että jo havaittuihin ongelmiin puuttumisen tulisi perustua tähän työn kehittämisen ja ammatillisen kehityksen tukemisen konseptiin. Työterveyshuollolla on työpaikkojen pitkäjänteisenä kehittämiskumppanina tähän loistavat mahdollisuudet, ja työikäisten kuntoutus voi tässä tehtävässä tukea työterveyshuoltoa ja työpaikkoja tarjoamalla syvennettyjä yksilöllisiä palveluja. Merikosken kuntoutus ja tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö sekä Työterveyslaitos ovat kehittäneet uutta työhyvinvoinnin edistämisen lähestymistapaa, joka keskittyy työn muutoksen ymmärtämiseen ja tämän muutoksen hallintaan työhyvinvointia edistävästi. Uuden lähestymistavan perustana ovat toiminnan teoria ja kehittävä 8

9 työntutkimus ja niistä johdetut uudet välineet ja menetelmät yhteistyössä työpaikan toimijoiden kanssa kehittää työtä työhyvinvointia tukevalla tavalla. Keskeisiä uusia työhyvinvoinnin edistämisen käsitteitä ja kohteita ovat kohdehyvinvointi, häiriökuormitus ja tuotantokonseptien epäsynkronit. Hankkeen kantavana ideana on kehittää kuntoutuksen ja työterveyshuollon yhteistyötä pk yritysten työntekijöiden työssäjaksamista uudella tavalla tukevaksi 1) kouluttamalla yhteistyössä toimivia työterveys ja kuntoutusyksiköitä uuteen työhyvinvoinnin edistämisen teoria ja menetelmäperustaan, sekä 2) kehittämällä työterveyshuoltoon ja kuntoutukseen sellaisia uusia menettelytapoja ja välineistöä, jolla ne voivat tukea yrityksiä ja niissä työskenteleviä työntekijöitä työn muutoksessa työtä kehittämällä. Hankkeen tuloksena työterveyshuolto ja kuntoutus uuden yhteisen orientaation ja välineistön turvin tukevat johtoa, esimiehiä, työyhteisöjä ja yksittäisiä työntekijöitä yrityksen toiminnan muutoksissa tuomalla oman lisänsä työn ja osaamisen kehittämiseen työpaikalla työhyvinvoinnin näkökulmasta. Uuden osaamisen mahdollistama suuntautuminen yritysten tuotannollisen toiminnan muutoksiin ja niiden merkitykseen työhyvinvoinnille muodostaa tässä hankkeessa tehtäväksi asetetun työterveyshuollon ja kuntoutuksen saumattomamman yhteistyön perustan. Tämä suuntautumisen muutos luo uudelle tasolle nousevan yhteistyön myös työpaikan eri toimijoiden kanssa. Hankkeeseen osallistuvat kuntoutusyksiköt ovat jo saaneet peruskoulutuksen ja kokeilleet toiminnassaan tässä tarkoitettuja uusia menetelmiä kuntoutustoiminnassa vuosina Hankkeen toimijat Hanke toteutetaan kolmella paikkakunnalla/alueella, joissa kussakin hankkeen eri vaiheisiin osallistuu yksi kuntoutusyksikkö, yksi työterveyshuoltoyksikkö sekä pääosin pk sektorin työpaikkoja: Pohjois ja Keski Pohjanmaa: Kokkolan TYÖPLUS ja Merikosken kuntoutus ja tutkimuskeskus ja hankkeeseen osallistuvat yritykset Kokkolasta ja sen ympäristöstä Keski Suomi, jonka alueella toimivissa yrityksissä tulevat toimimaan Kaprakan kuntoutuskeskus ja Jyväskylän Seudun Työterveys, sekä Pirkanmaa, jonka alueella toimivissa yrityksissä tulevat toimimaan Hoikan kuntoutuskeskus ja Tampereen työterveys ry. 9

10 Hankkeen asiantuntijoina toimivat Merikosken kuntoutus ja tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö (prof. Jaakko Virkkunen) sekä Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto osasto (dosentti Kirsti Launis, prof. Kaj Husman). Hankkeen ohjausryhmässä on hankkeen toteuttajien ja osallistujien edustajan lisäksi edustus STMstä ja Kansaneläkelaitokselta. 3.2 Työelämän omat työhyvinvointihankkeet Pohjanmaan alueella Kokemuksellinen hyvinvointi hanke Seinäjoella Seinäjoen kaupungin perusturvakeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali ja terveysalan yksikön yhteisessä tutkimushankkeessa tutkitaan, miten asukkaat kaupungin eri osissa kokevat hyvinvointinsa ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kokemuksellinen hyvinvointi Seinäjoella hanke alkaa huhtikuussa ja kestää neljä vuotta. Tutkimusta varten haastatellaan noin 200 seinäjokelaista vuosittain. Neljän vuoden kuluessa yhteensä siis 800 kaupungin asukasta. Haastattelussa käsitellään asumiseen, terveyteen, työhön, vapaa aikaan ja taloudelliseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Sosiaalisen tuen merkitystä ja myös sosiaalisia verkostoja sivutaan. Haastateltavat on valittu Tilastokeskuksen satunnaisotoksen perusteella. Hankkeesta lisätietoja antavat: sosiaalityönpäällikkö Päivi Saukko Seinäjoen kaupungilta ( ) sekä koulutusohjelmavastaava Päivi Rinne ( ) ja projektipäällikkö Katariina Perttula puh. ( ) Seinäjoen ammattikorkeakoulusta Vaihdolla virtaa Hanke Järviseudulla ja Kuusiokunnissa Järviseudun ja Kuusiokuntien yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tukea yritysten ja työyhteisöjen kehittymistä sekä työssä käyvien ja työnhakijoiden ammattitaidon uudistumista kehittämällä työelämän ja koulutuksen välisiä yhteyksiä vaihtovalmennuksen keinoin. Projekti suunnattu erityisesti kaupan ja toimistoalalle. Hankkeessa työnantajalle tarjoutuu mahdollisuus työpaikan osaamisen kehittämiseen, henkilöstön ammattitaidon, työhyvinvoinnin parantamiseen sekä tilaisuus uuden työvoiman rekrytoimiseen. Työssä oleva työntekijä saa tilaisuuden irtautua hetkeksi omasta työstään ja täydentää omaa ammatillista osaamistaan. Työnhakija saa tukea työnhakuun ja urasuunniteluun, pääsee päivittämään osaamistaan sekä saa mahdollisuuden tutustua potentiaaliseen työnanta 10

11 jaan. Hankkeesta lisätietoja saa projektipäällikkö Maija Viljanmaalta ( tai JAMI, Alajärven toimipisteestä tai projektipäällikkö Kirsi Lehtipäältä ( tai Alavuden Elinkeinotalolta Denet yrittäjyyden tuki ja kehittämispalveluympäristö hanke Kokkolan seutukunnassa Projekti toimii Kokkolan seutukunnassa välisenä aikana. Hanketta rahoittavat Pohjanmaan TE keskus, alueen kunnat ja yritykset. Projektin tavoitteena on alueen PK yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen aktivoimalla aloittavia ja toimivia yrityksiä kehittämistoimintaan ja sitä tukevien palvelujen käyttöön sekä kouluttamalla ja tukemalla yrittäjiä kehittämistyössä. Tavoitteena on myös yrittäjyyttä tukevien toimijoiden ja organisaatioiden yhteistyön parantaminen ja uusien yhteistyömallien kehittäminen sekä yhteistyösopimuksen mallintaminen ja aikaansaaminen toimijoiden välille. Lisätietoja saa aikuiskoulutuskeskuksesta Ytyä naisyrittäjyyteen hanke, pohjalainen naisyrittäjyys ja sen kehittäminen Hanketta hallinnoi ja koordinoi Keski Pohjanmaan aikuisopisto. Muut toteuttajat ovat Seinäjoen koulutuskeskus, Aikuiskoulutus sekä Teknologiakeskus Oy Merinova Ab (Vaasa). Hanke on suunnattu kaikille naisyrittäjille, mukaan lukien perheyrittäjät ja sitä toteutetaan ylimaakunnallisesti kolmen maakunnan alueella 10/ /2007 aikana: Keski Pohjanmaalla (Himanka, Kannus, Kokkola, Kälviä, Lohtaja) ja Etelä Pohjanmaalla. Hanke tukee naisyrittäjyyttä lisäämällä naisyrittäjyyden alueellista näkyvyyttä, nostamalla naisyrittäjyyden alueellista merkitystä, lisäämällä naisyrittäjyyden asiantuntemusta ja verkostoitumista sekä informoimalla naisyrittäjyyttä tukevista koulutusja kehittämispalveluista ja aktivoimalla yrittäjyyteen. Hanke järjestää yhteistyössä naisyrittäjien kanssa paikallisia ja alueellisia teema/kehittämispäiviä (yht. 6 kpl), yritysvierailuja ja muita tilaisuuksia ja tapahtumia sekä naisyrittäjyyden paikallista kehittämistä ja muuta yhdessä tarpeelliseksi koettua toimintaa. Hanke laatii selvitystyön alueen naisyrittäjyydestä ja naisyrittäjien kokemista kehittämistarpeista, alueellisen naisyrittäjyyden kehittämisohjelman sekä uusia kehittämishankeaihioita. Hanke rahoitetaan pääosin EU:n ja valtion aluekehitysrahoituksella Keski Pohjanmaan liiton koordinoimana. Muita rahoittajia ovat Keski Pohjanmaan liitto, Etelä Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Kosek. Lisätietoja hankkeesta saa yhteyshenkilöltä Marjaana Kinnarilta ( tai ). 11

12 3.2.5 Keski Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n Tyke Kehittämisprojekti Kaustisella Yhdistyksen toiminta on viimeisten vuosien aikana laajentunut voimakkaasti ja samalla työyhteisö kasvanut. Tässä muutostilanteessa ei vanha yhteisöllinen toimintatapa ole enää toiminut, vaan työyhteisössä on ilmennyt ongelmia liittyen yhteisten toimintakäytäntöjen ja tapojen toimivuuteen ja omaksumiseen, vastuunjakoon ja ottoon sekä henkilökohtaiseen osallistumiseen työyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on työyhteisön yksittäisten jäsenten ja koko työyhteisön toiminnan kehittäminen niin, että työntekijöiden työssä jaksaminen ja mielenterveys kuntoutuspalveluiden laatu paranee. Päämääränä on, että henkilökunnan työkykyisyys, työmotivaatio lisääntyvät sekä kiinnostus oman työn sekä työyhteisön toiminnan kehittämiseen kasvaa. Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon yhteisen toiminnallisen viitekehyksen luominen, yhteisten kokouskäytäntöjen kehittäminen, tiedonkulun kehittäminen, työntekijän oman henkilökohtaisen roolin selkiyttäminen osana työyhteisön kokonaisuutta, itsetuntemuksen lisääminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen yksilö ja yhteisötasolla. Hankkeessa toteutetaan 2 vuotinen yhteisökoulutus, jossa näkökulmana yhdistyksen työyhteisön toiminnan tarkasteleminen ja kehittäminen yhteisöllisen viitekehyksen kautta. Koulutukseen sisältyy 10 kahden päivän mittaista lähiopetusjaksoa; sisältäen teoriaa, ryhmätyöskentelyä ja käytännön harjoituksia. Lähiopetusjaksojen välillä tehdään aiheeseen liittyvät kirjalliset tehtävät sekä tutustutaan alan kirjallisuuteen. Lisäksi koulutukseen kuuluu henkilökohtaisen oppimispäiväkirjan pitäminen koko koulutuksen ajan. Koulutus käynnistyy marraskuussa 2003, jolloin pidetään ensimmäinen lähiopetusjakso. Vuoden 2004 kuluessa pidetään noin kahden kuukauden välein viisi lähiopetusjaksoa ja vuoden 2005 aikana loput neljä jaksoa. Välitehtävät suoritetaan jaksojen välisenä aikana, jolloin niihin varataan käytettäväksi kahden työpäivän mittainen aika. Lisätietoja hankkeesta saa toiminnanjohtaja Leena Veiskolalta ( tai ) Sairaalahenkilöstön hyvinvointi seurantatutkimus, mm. Vaasan sairaanhoitopiirin sairaalat Työterveyslaitoksen johtama monitieteinen Sairaalahenkilöstön hyvinvointi seurantatutkimus alkoi vuonna Hankkeen tavoitteena on (1) tunnistaa henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen vaikututtavia keskeisiä tekijöitä, (2) mitata terveysvaikutusten voimakkuutta sekä (3) arvioida, missä määrin organisaation toimenpitein voidaan vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin. Sairaalahenkilöstön hyvinvointi seurantatutkimus on osa laajempaa hanketta Psykososiaalisen työympäristön terveysvaikutukset: Tutkimus kolmessa etenevässä kohortissa. 12

13 Aineisto: Tutkimukseen osallistuvat Kanta Hämeen, Vaasan, Varsinais Suomen, Pohjois Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien sairaalat sekä Jorvin sairaala ja toimialoja HYKS:stä (yhteensä 21 sairaalan noin työntekijää). Menetelmät: Etenevä pitkittäistutkimus. Henkilöstölle tehtävillä lomakekyselyillä kerätään tietoa työelämän laadusta ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Rekisteritietojen avulla seurataan kuormitusta, työvoiman käyttöä ja terveyden kehittymistä. Asiasanat: sairauspoissaolot, stressi, terveys, terveydenhoitohenkilöstö, työ ja organisaatiotekijät Julkaisuja: Elovainio M, Kivimäki M, Vahtera J. Organizational justice: Evidence of a new psychosocial predictor of health. Am J Public Health 2002;92: Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J. Workplace bullying and sickness absence in hospital staff. Occup Environ Med 2000;57: Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J, Ferrie JE. Organisational justice and health of employees: prospective cohort study. Occupational and Environmental Medicine. In press Kivimäki M, Sutinen R, Elovainio M, Vahtera J, Räsänen K, Töyry S, Ferrie JE, Firth Cozens J. Sickness absence in hospital physicians: 2 year follow up study on determinants. Occup Environ Med 2001;58: Virtanen M, Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J, Cooper CL. Contingent employment, health and sickness absence. Scand J Work Environ Health 2001;27: Vastuullinen tutkija Mika Kivimäki Psykologian osasto sekä muut tutkijat J. Vahtera, M. Elovainio, M. Virtanen, E. Wiili Peltola. Yhteistyötahot Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto,lontoon yliopisto, Newcastlen yliopisto, Manchesterin yliopisto, Stakes. Projekti päättyi 12/ Sosiaalinen pääoma työelämän muutoksissa: vaikutukset mielenterveyteen ja depression ilmaantuvuuteen. Tutkimus ja kehityshanke mm. Vaasan sairaanhoitopiirin alueen sairaaloiden henkilöstö. Kyseessä on Suomen Akatemian SoCa ohjelmaan kuuluvan tutkimuksen erillishanke, jolla syvennetään tietoa työssä olevan sosiaalisen pääoman merkityksestä erityisesti työntekijöiden mielenterveyden kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää 1) työpaikan piirteiden ja työelämän muutoksien vaikutuksia mielenterveyden häiriöiden, erityisesti depression, ilmaantumiseen ja 2) missä määrin hyvällä 13

14 työpaikan sosiaalisella pääomalla voidaan vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen. Tutkimuksessa on mukana Kunta 10 tutkimukseen kuuluvien kaupunkien ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimukseen kuuluvien 21 sairaalan koko henkilöstö. Työpaikkatason sosiaalista pääomaa mitataan keskinäisen luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden toteutumisella päätöstentekoperiaatteissa, johtamiskäytännöissä ja työyksikköjen toiminnassa. Mielenterveyden häiriöitä mitataan toistokyselyin sekä rekistereistä masennuslääkkeiden käytöllä (KELA) ja mielenterveyden häiriöistä johtuvilla työkyvyttömyyseläkkeillä (KEVA, Valtiokonttori). Lisätietoja antaa Kivimäki Mika ( tai 3.3 Työelämän työhyvinvointihankkeet muualla kuin Pohjanmaan alueella Terve mieli työssä projekti, sairauspoissaolot hallintaan työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyöllä Helsingin seutukunnassa Terve mieli työssä hankkeella edistetään henkilöstön osaamista ja työssä jaksamista ja välisenä aikana. Projektin päävastuuviranomainen on Sosiaali ja terveysministeriö. Projektin kohderyhmänä ovat työterveyshuollot (3) ja niiden palvelemat pientyöpaikat (5). Huomiota kiinnitetään ammattiryhmiin ja toimialoihin, joilla tutkimusten mukaan esiintyy psyykkistä kuormittuneisuutta ja sairauspoissaoloja psyykkisistä syistä. Projektin toiminta kohdistuu myös työterveysyksiköiden kuntoutus ym. yhteistyöverkostoihin. Projektissa aloittavien henkilöiden lukumäärä on 155 ja osallistuvien yritysten tai muiden organisaatioiden lukumäärä on 5. Projektin kohderyhmänä on kolme erityyppistä työterveyshuoltoyksikköä ja niiden palvelemat pientyöpaikat. Työterveyshuoltojen kuntoutusyhteistyötahoja tiivistetään. Projektin tavoitteena on parantaa työpaikkaselvityskäytäntöjä. Nykyiset käytännöt eivät riittävästi tue sitä, että työpaikkaselvityksessä arvioidut, psyykkistä hyvinvointia uhkaavat ongelmat käynnistäisivät työolojen parantamisprosessin. Projektin jälkeen jokainen työnantaja voi ehdottaa työolojen selvittämistä mielenterveydelliseltä kannalta yhteistyössä työterveyshuoltoyksikön kanssa ja sitä varten on olemassa toimintamalli. Malli ohjeistaa menettelyn sekä perus, suunnatun että erityisselvitysten tasoilla. Projektissa sovelletaan Työterveyslaitoksen Hyvää jatkoa työssä tukitoiminnan mallia (työhön palaajan näkökulma) eri toimijatahojen yhteistyönä. Malli auttaa ajoittamaan toimenpiteet toipumisen oikeisiin vaiheisiin. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyö on saanut uusia välineitä ja mie 14

15 lenterveysnäkökulma on tullut luonnolliseksi osaksi työolojen tarkastelussa. Projektin vaikutuksesta työpaikan valmius puuttua työpaikkaselvityksen perustellun arvion pohjalta työolojen mielenterveyttä kuormittaviin piirteisiin on kasvanut. Samoin työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö muiden työterveyttä edistävien toimijatahojen kanssa on vakiintunut. Työhön liittyvistä tekijöistä johtuva sairauslomatarve on vähentynyt. Projektin toimenpiteinä: 1) Mielenterveysongelmien kohtaaminen työpaikoilla perusselvitys (lainsäädäntö, kehittämishankkeiden suositukset, työpaikkaselvitys ja yhteistyökäytännöt) 2) Mielenterveystavoitteinen työpaikkaselvitys työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä kehittämistyö ja mallin luominen. 3) Työterveyshuollon, kuntoutuksen ja muun paikallisen työterveyteen liittyvän toimijaverkoston ennaltaehkäisevän työn käytäntöjen tarkastelu. Koulutus uuden ennaltaehkäisy ja terveyden edistämiskäsitteistön yhtenäistämiseksi.4) Hyvät käytännöt työpaikkaselvityksessä ja työhönpaluun tukemisessa juurrutetaan käyttöön yhteistoiminnallisesti hankekauden työseminaareissa, koulutuksissa ja asiantuntijakonsultaatiotuella. Projektin toteuttajaorganisaatio on Työterveyslaitos ja yhteyshenkilö johtava psykologi Sirkku Kivistö ( tai Valtakunnallinen KESTO toimintaohjelma KESTO toimintaohjelma toteuttaa talkoot suomalaisen työuran pidentämiseksi työelämän tutkimustiedon perusteella. Ohjelman tavoitteena on kehittää sellaisia käytäntöön soveltuvia toimenpiteitä, jotka vastaavat sosiaali ja terveyspolitiikan strategian 2010 painopistealueisiin: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, työelämän vetovoiman lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Toimintaohjelma toteutetaan vuosina kahdessa vaiheessa, jolloin kootaan ja analysoidaan työelämän tutkimustietoa sekä laaditaan toimenpide ehdotuksia. Ohjelma toteutetaan verkostoyhteistyönä, jossa ovat edustettuina keskeiset työelämän tutkimuksen ja kehittämisen instituutiot Suomessa. Ohjelmaa koordinoi Työterveyslaitoksen johtoryhmän lisäksi seurantaryhmä. Intensiivisimmin ohjelman käytännön toteutukseen osallistuu ohjelmaryhmä, joka koostuu pääosin Työterveyslaitoksen tutkijoista. KESTO toimintaohjelma toimii kiinteässä yhteistyössä muiden keskeisten työelämän kehittämisohjelmien kanssa. KESTO ohjelman tuottamasta tutkimustiedosta ovat kiinnostuneita ainakin Veto, Tykes ja Noste ohjelmat. KESTO tekee yhteistyötä myös muiden Työterveyslaitoksen ohjelmien kanssa, jotka edistävät työssä jaksamista. Näitä ovat mm. Nuoret ja työ, TYÖ/ELÄMÄ tasapaino sekä Työelämän muutokset, joustot ja hyvinvointi työssä. Työkyvyn ulot 15

16 tuvuuksista ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta löydät lisätietoa Työterveyslaitoksen ja STM:n yhteisiltä TYKY sivuilta Valtakunnallinen VETO ohjelma Valtakunnallisen Veto ohjelman tavoitteena on ylläpitää ja edistää työn ja työelämän vetovoimaa. Päämääränä on innostaa ihmiset jatkamaan työuraansa 2 3 vuodella. Ohjelma tukee hyvien käytäntöjen levittämistä koulutuksella ja viestinnällä sekä uusia yhteistyömuotoja, joihin osallistuvat tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot, työterveyshuolto ja työsuojelun eri toimijat. Ohjelman tavoitteena on saada kaikki Suomen työelämässä toimivat oivaltamaan, ettei heidän tarvitse kärsiä huonosta työilmapiiristä tai kehnosta työyhteisöstä. Lisätietoja löytyy internet sivuilta KUNTA10 tutkimus Kunta10 tutkimus selvittää kunta alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen kohteena ovat seuraavat kymmenen kunnan työntekijät: Espoo, Vantaa, Turku, Raisio, Naantali, Tampere, Nokia, Valkeakoski, Virrat, Oulu. Kyseessä on Suomen Akatemian SoCa ohjelmaan kuuluvan tutkimuksen erillishanke, jolla syvennetään tietoa työssä olevan sosiaalisen pääoman merkityksestä erityisesti työntekijöiden mielenterveyden kannalta. Lamavuosien henkilöstösupistusten jälkeen työvoiman käyttöä on lisätty kunnissa kasvattamalla ensisijaisesti sijaistyövoimaa. Sen sijaan vakinaisissa työsuhteissa tehty työ on joko hitaasti laskemassa tai pysynyt paikallaan laman pohjan jälkeen lähes kaikissa kunnissa. Samanaikaisesti on henkilöstön terveys heikentynyt sairauspoissaoloilla mitattuna. Sairauslomapäivien määrä on kasvanut laman ajoista keskimäärin 0,5 päivää henkeä kohti vuodessa sekä miehillä että naisilla. Huolimatta näistä yleisistä kehityskuluista työelämän kehittäminen on kannattavaa. Kuntien työyhteisöjen kehittämishankkeilla on voitu vaikuttaa myönteisesti henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen. Samalla yhteistyö ja asiakaspalvelu ovat parantuneet ja sairauspoissaolot vähentyneet selvästi. Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille kunnille ja niiden henkilöstölle. Kunnissa käytetään tutkimuksen tuloksia henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantami 16

17 seen. Tutkimuksella on myös suurta merkitystä koko kunta alan kehittämisen kannalta. Kyselyn jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioida työelämän laadun muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen. Työn pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin tullaan mahdollisesti myöhemmin selvittämään myös kansallisten terveysrekistereiden ja uusintakyselyjen avulla. Tutkimus on kansainvälinen ja monitieteinen. Siihen osallistuu eri alojen asiantuntijoita mm. Työterveyslaitokselta, Stakesista sekä Helsingin, Tampereen, Oulun ja Lontoon yliopistoista. Tutkimuksen päärahoittajat ovat Työsuojelurahasto, Suomen Akatemia, Kuntien eläkevakuutus, Työterveyslaitos sekä tutkimukseen osallistuvat kunnat. Lisätietoja antaa Kivimäki Mika työterveyslaitokselta (09) Seitsemän kunnan alueellinen työterveyshuolto, Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan yhteisen työterveyshuollon rakentaminen ja kehittäminen toimivaksi järjestelmäksi Hankkeen tavoitteena on Oulunkaaren seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan yhteisen työterveyshuollon rakentaminen ja kehittäminen toimivaksi järjestelmäksi sekä alueellisen työterveyshuollon mahdollisuuksien selvittäminen ja verkostotoiminnan kokeilu ja alueellisen työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen. Pienten kunnallistan työterveysyksiköiden on vaikea tuottaa asiakaskunnalleen työterveyshuoltolain mukaisia palveluja, jossa turvattaisiin palvelujen saatavuus ja laatu. Sisältö 17

18 Hankkeeseen osallistuvat terveyskeskuksien työterveysyksiköt Oulunkaaren seutukunnan kunnista (Ii, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli Ii ja Ylikiiminki) sekä Vaalan terveyskeskuksen työterveyshuolto ja Rokuan terveys ja kuntouttamissäätiö. Hanke on käynnistynyt ja jatkuu toistaiseksi. Hankkeesta on laadittu väliraportti vuosilta ja löytyy Oulun yliopiston sivuilta. Yhteyshenkilönä on Professori Hannu Virokannas, Oulun yliopisto, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Seudullinen Ylä Savon työterveyshuollon kehittämishanke (SYTKE). SYTKE hankkeen avulla halutaan turvata työterveyspalvelujen saatavuus ja tukea työikäisten työterveyttä ja työhyvinvointia Ylä Savon alueella. Väestön ikääntyminen, työikäisen väestön määrän väheneminen sekä työoloissa ilmenneet puutteet ovat edistäneet ehkäisevien toimien käynnistämisen työikäisten jaksamisen tueksi Ylä Savossa. Alueen työterveyshuoltoyksiköt ovat pieniä ja niiden toiminta on haavoittuvaa. Lääkärien ja ajoittain myös työterveyshoitajien saaminen työterveyshuoltoon on ollut vaikeaa. Hankkeen avulla halutaan turvata työterveyspalvelujen saatavuutta ja tukea työikäisten työterveyttä ja työhyvinvointia. Tavoitteet kartoittaa kuntien ja kaupunkien työterveyshuoltoyksiköiden resurssit, toimintatavat ja palvelut, asiakkaiden ja työterveyshuoltoyksiköiden tarpeet työterveyspalvelujen ja järjestelmien kehittämisen perustaksi luoda työelämä ja asiakaslähtöisiä, terveyttä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä ja toimintatapoja syventää tuotteistamista ja luoda periaatteet nettobudjetoinnin toteutukselle kehittää työterveyshenkilöstön ammattitaitoa ja yhteistyötä luoda seudullinen työterveyden edistämisen toimintamalli. Sisältö selvitystyön laatiminen työterveyshuollon nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista työterveyspalvelujen tuotteistaminen ja yhtenäistäminen sekä nettobudjettiin siirtyminen riskinarviointiin ja työolojen kehittämistoimintaan osallistuminen työpaikoilla 18

19 henkilöstön osaamisen ja asiantuntijatarpeiden selvittäminen ja mahdollisten lisähenkilöresurssien hankkiminen seudullisen työterveyden toimintamallin laatiminen kehittämistoiminnan arvioiminen. SYTKE hankkeeseen osallistuvat Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven ja Varpaisjärven kuntien työterveyshuollon henkilöstöt ja terveydenhuollon johtavat viranhaltijat yhteistyössä Kuopion aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymä hallinnoi hanketta. Sen ohjausryhmä koostuu työterveyshuoltoyksiköiden, Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ja kuntien edustajista. Hanketta koordinoi projektityöntekijä. Hanke on käynnistynyt keväällä 2004 ja jatkuu asti. Yhteyshenkilönä toimii projektityöntekijä Inkeri Juutilainen tai ) LauHaKo Laukaan, Hankasalmen ja Konneveden työterveyshuollon kehittämishanke Hankkeen taustalla on terveyskeskusten lääkäripula yleensä ja varsinkin työterveyshuoltoon perehtyneiden lääkäreiden osalta. Kunnissa on erityistietämystä edellyttäviä työpaikkoja, joihin työterveyshuoltoon erikoistumattoman ammattihenkilöstön on mahdotonta perehtyä. Tavoitteena on Laukaan, Hankasalmen ja Konneveden kuntien työterveyshuoltojen yhteistyön käynnistämien ja kehittäminen sekä uusien työ ja toimintatapojen kehittäminen. Sen lisäksi tavoitteena on työterveyshuollon palvelujen laadun ja saatavuuden kehittäminen henkilöstön lisäkoulutuksen ja vastuualuejaon avulla sekä palvelujen tarjonnan ja saavutettavuuden parantaminen. Sisältö: Työterveyshoitajien erityisosaamista kasvatetaan mm. koulutuksella. Koulutus hyödynnetään jakamalla alueen työpaikat erityisosaamisen mukaan yritysten tarpeista ja työolosuhteista lähtien. Yhteistyöhankkeella turvataan työterveyshuollon erikoislääkäripalvelujen saatavuus kaikissa kunnissa. Hankitaan kuntien työterveysyksiköiden käyttöön yhteinen liikkuva työterveyshuoltoa varten varusteltu auto, jolla palvelut viedään asiakkaalle. 19

20 Ohjausresursseja siirretään yksilöohjauksesta ryhmäohjaukseen. Osallistuvat yksiköt Laukaan terveyskeskus Hankasalmen terveyskeskus Konneveden terveyskeskus. Hanke kestää ja yhteyshenkilönä on työterveyslääkäri Hannu Järvinen, Laukaan terveyskeskus Seudullinen Soisalon Työterveys hanke Lähes kaikissa Soisalon seudun kunnissa painiskellaan samojen ongelmien kourissa; lääkäreiden, työpsykologien ja työfysioterapeutin palveluista on pulaa, ja vastuu toiminnasta kaatuu hoitajien harteille. Olemassa oleva järjestelmä on vinoutunut sairaanhoitopainotteiseksi ja työpaikkakohtainen ennaltaehkäisevä toiminta jäänyt vähäiseksi. Toiminnan sisällön ja laadun kehittäminen on jäänyt kiireen jalkoihin ja talousosaaminen sekä hinnoittelu jäänyt ajastaan jälkeen. Viime vuosina yksityisten työterveyshuoltoyksiköiden perustaminen kaupunkeihin on lisännyt kilpailua ja houkutellut sekä työterveyshuoltohenkilöstöä että asiakkaita palvelujensa piiriin. Kunnalliset työterveysyksiköt tarvitsevat tukea kehittymisessään sekä työterveyspalvelujen järjestämisessä uudella tavalla. Tavoitteet 1. Kunnallisen työterveyspalvelujärjestelmän kehittäminen luodaan kuntien yhteinen seudullinen työterveyshuollon yhteistyömalli organisoimalla palvelut uudelleen tehostamaan työikäisten terveyden edistämistä parantamalla työterveyspalvelujen saatavuutta 2. Työterveyshuollon sisällön ja laadun kehittäminen muutetaan painopistettä sairaanhoidosta ennaltaehkäisevään toimintaan painotetaan yksilökohtaisen terveyden edistämisen sijaan ennaltaehkäisevää työpaikkakohtaista terveyden edistämistä 20

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot