Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016"

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 6 Fullmäktige BILAGA Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv Lopullinen versio, jossa huomioitu kuntien lausunnot.

2

3 Sisältö 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA LÄHTÖKOHDAT/ TAUSTAA Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demografiset tekijät Palveluverkon kuvaus Perusterveydenhuolto Yhteistyö/yhteistoiminta alueella Erikoissairaanhoito Henkilöstön kuvaus Kunnan järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto Yksityissektori Toimintaympäristön muutokset YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Valinnan vapaus Ikäihmisten palvelut Tietojärjestelmät Mahdollisia muita (sovitaan sairaanhoitoalueittain yhdessä) TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyserojen kaventaminen YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA ALUEELLAMME Tärkeimpien potilasryhmien hoitopolut ja yhteistyöprosessit Kiireellinen sairaanhoito Sosiaali- ja kriisipäivystys Ensihoitopalvelut Lääkinnällinen kuntoutus

4 6.7 Suun terveydenhuolto Tukipalvelut HENKILÖSTÖ ALUEELLISET YHTEISTYÖN RAKENTEET Sosiaalitoimi Muut viranomaiset Yksityissektori Kolmas sektori KOULUTUS, KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS Perusterveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen Yhtenäiset hoidon perusteet, seuranta Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Käynnissä olevat tai suunnitellut yhteiset kehittämishankkeet Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö ARVIOINTI, SEURANTA JA VASTUUT KAIKKIEN TOIMENPITEIDEN KOONTI

5 1. JOHDANTO Terveydenhuoltolain 34 :n ja ko. pykälän nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain, ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta lukien alkavalle valtuustokaudelle. Suunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman muuttamisesta päättää sama viranomainen, joka on hyväksynyt järjestämissuunnitelman. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Järjestämissuunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Terveydenhuoltolain 33 :n mukaan sairaanhoitopiirin tehtävänä on sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sen tulee yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ja niiden yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa niin, että koko terveydenhuolto muodostaa toimivan kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin tulee järjestää ja tuottaa sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita kunnan tai yhteistoiminta-alueen ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa itse. Sairaanhoitopiiri voi tarjota erikoissairaanhoidon palveluja myös perusterveydenhuollon yhteydessä. Sairaanhoitopiiri vastaa laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta sekä laadun valvonnasta. Vuosina on tullut ja tulee voimaan säädöksiä, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia sekä muuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöä ja organisointia. Ensimmäisenä astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki Se on yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja ensimmäinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon vaiheittaista uudistamista. Käynnissä on lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Valmisteilla on myös vanhustenhoidon yhtenäiset vaatimukset sisältävä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 4

6 Itä- Uudenmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet perusterveydenhuollon osalta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kuntien terveydenhuollon edustajat sekä erikoissairaanhoidon edustajana Porvoon sairaala. 2. TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA Alueellisena tavoitteena on kuntalaisten/potilaiden tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu niin, että missä tahansa alueella potilas hakeutuu hoitoon, hänen saamansa hoito on samansisältöistä. Yhteisten toimintamallien luominen ja yhteistyön lisääminen aiempaa merkittävämmässä määrin on kaikkien alueen kuntien osalta lähivuosien asia. Aluetta leimaa myös kaksikielisyys, joka aiheuttaa haasteensa rekrytoinnille. Alueen terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreita seurataan sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden avulla, joita verrataan valtakunnalliseen keskiarvoon ja alueen kuntien kesken. Yhteisen kehittämisen painopistealueina vuosina ovat ikäihmisten palveluiden kehittäminen, erikoissairaanhoidon konsultaatiotoiminnan kehittäminen perusterveydenhuollossa, aidon yhteispäivystyksen käynnistäminen, yhteisen potilastietojärjestelmän hankkiminen, alueellisen yhteistyön lisääminen suurten hankintojen kilpailutuksissa, sekä alueellisten prosessien ja tuotteistusperiaatteiden yhtenäistäminen. Alueellisen yhteistyön ja työnjaon keskeisimpinä asioina pidetään lisäksi uusien, innovatiivisten, potilaskeskeisten palvelukokonaisuuksien luomista, yhteistyön tiivistämistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, yhteispäivystyksen toiminnan kehittämistä, sekä alueellisen yhteistyön tiivistämistä apuvälinepalveluiden ja kuntoutuksen osalta. Nykyiset hyvät ja toimivat yhteistyön rakenteet alueella halutaan säilyttää, sekä kehittää yhteistyötä edelleen päämääränä alueelle rakentuva valtakunnallisestikin huippulaatuinen ja vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa halutaan parantaa entisestään. HUS:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa painopisteinä ovat terveyden edistäminen, sekä tutkimusja kehittämistoiminnan parempi koordinointi. Alueellisesti painopistealueina ovat terveyden edistäminen, hoidon vaikuttavuus ja terveyserojen kaventaminen. Alueella panostetaan lisäksi yhteisen laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman laatimiseen ja HaiPro-ohjelmiston yhteiskäyttöön yli organisaatiorajojen. 5

7 3. LÄHTÖKOHDAT/ TAUSTAA Hyvinvointisuunnitelmat ja kertomukset ovat kunnissa valmisteilla järjestämissuunnitelmaa kirjoitettaessa ja ne tullaan päivittämään määräajoin. Sosiaalihuollon toimijat on tarkoitus ottaa mukaan erityisesti vanhustyön ja päihdehuollon osalta. Työttömyys- ja toimentuloasiat on rajattu tämän suunnitelman ulkopuolelle, sillä ne on kuvattu tarkemmin hyvinvointisuunnitelmissa. Itä-Uudenmaan tahtotila on, että Porvoon sairaalan nykyisillä erikoisaloilla järjestetään riittävän väestöpohjan mukainen hoito. Myös ympärivuorokautinen päivystys tulee taata Porvoon sairaalassa jatkossakin. Tarve perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiselle hallinnolle, joka tarkastelisi laajemmalla näkökulmalla palvelujen järjestämistä sekä avohoidon, että vuodeosastotoiminnan osalta, on suuri. 3.1 Palvelutarpeen kuvaus Kuntien asukasmäärän lisäys ja ikärakenteen muutos ennakoivat terveyden- ja sairaanhoidon kysynnän ja tarpeen kasvua, varsinkin suurten kansantautien ja akuuttihoidon palvelujen osalta. Alue käyttää erikoissairaanhoidon osalta HYKS:iä % ja Loviisan alueelta käytetään Kotkan palveluja erikoissairaanhoidon osalta n %. Pornainen muodostaa Mäntsälän kanssa Mustijoen yhteistoiminta- alueen perusterveydenhuollon osalta. Hyvinvointikertomusten avainasiat ja johtopäätökset, yhteiset indikaattorit: Indikaattori Askola Loviisa Pornainen Porvoo Sipoo Neuvolakäynnit Lastenneuvolakäyntejä 0-7-v. pth:ssa (/1 000 as.) Koululaisten huono-osaisuus Terveydentila korkeintaan keskinkertainen lk Psykiatrinen avohuolto Nuorisopsykiatrian avohuollon käynnit: tiedot puuttuvat v v.(/1 000 vast.ikäistä) Psykiatrian avohuollon käynnit: aikuiset(/1 000 as.)

8 Lääkäripalvelut Avoterv.huollon lääkärikäynnit v.(/1 000 vast.ikäistä) Avoterv.huollon lääkärikäynnit v.(/1 000 vast.ikäistä) Pth:n lääkärikäynnit 65 v. täyttäneillä(/1 000 vast.ikäistä) Syrjäytyneisyys Avohuollon päihdehuollon asiakkaat(/1 000 as.) 7,9 13,8 6,8 13 2,2 Yleinen huono-osaisuus Sairastavuusindeksi(väestön terveys suhteessa maan ka, ikävakioitu) 88,2 97,2 81,1 88,4 83,3 Päihteiden vuoksi sairaalan tk:n vos:lla hoidetut(/1 000 as.) 1,8 3,8-2,4 1,8 Laitosmaisuus Pitk.aik. laitoshoidossa olevia:75 v. täyttäneet(% vast.ikäisestä väestöstä) 8,7 4,9 5,4 6 4,1 Ikäihmisten kotona asuminen Kotona asuvia 75 v. täyttäneitä (% vast.ikäisestä väestöstä) 90,3 88,8 92, ,7 Muita suunnitelmakaudella harkittavia indikaattoreita: Hoidon saatavuus: o o kolmas vapaa aika (T3), PTH ja ESH, kiireetön vastaanotto puhelinvastausprosentti sekä vasteaika Hoitosuunnitelmat kroonisesti sairailla yhteisesti sovituissa sairausryhmissä ja pitkäaikaishoidossa (%) 3.2 Väestörakenne ja demografiset tekijät Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alueen kuntien asukasmäärä vuonna 2020 on Alle 15- vuotiaiden osuus säilyy ennallaan 19 %:ssa, vuotiaiden määrä laskee 72 %:een ja 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 9 %:ään. Ikäryhmässä 75 vuotta täyttäneet muutos merkitsee noin

9 henkilön lisäystä eniten terveyspalveluja käyttävien ryhmässä. Vuoden 2025 väestömääräksi ennustetaan (lähde: Tilastokeskus 2010.) Alueelle on leimaa- antavaa elävä kaksikielisyys: 31 % väestöstä on ruotsinkielisiä. VÄESTÖ : Kunta- Tulosalue/ I k ä r y h m ä t koodi Kunta Yhteensä Porvoon sha (18%) (35%) (29%) (10%) (7%) Askola (21%) (35%) (29%) 432 (9%) 318 (6%) Lapinjärvi 429 (15%) 815 (29%) 874 (31%) 391 (14%) 320 (11%) Loviisa (15%) (30%) (31%) (13%) (11%) Pornainen (25%) (36%) (28%) 360 (7%) 241 (5%) Porvoo (18%) (36%) (29%) (10%) (7%) Sipoo (20%) (35%) (29%) (9%) (6%) Palveluverkon kuvaus Perusterveydenhuolto Väestövastuujärjestelmästä on alueen terveyskeskuksissa luovuttu. Askola Askolassa on yksi keskitetty terveysasema, jossa on lääkäri-, hammaslääkäri-, neuvola-, fysioterapia-, laboratorio- ja apuvälinepalvelua sekä eläinlääkäripalvelua. Toinen neuvola- ja hammashoitolapiste sijaitsee Monninkylässä. Vuodeosastopalveluja on mahdollisuus hankkia Porvoon kaupungilta. Kuvantamispalvelut hoidetaan Porvoossa. Palvelukeskus Mäntyrinteen hoiva- ja kuntoutusosasto vastaa valtaosin kunnan pitkä- ja lyhytaikaisvuodeosastopalvelusta ja Mäntyrinteellä toimii dementiaosasto. Kunnan kotihoito kuuluu vanhuspalveluihin ja toteuttaa seniorineuvolatoimintaa ja sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa eri puolilla kuntaa. Vanhusten päivätoimintaa tuotetaan eri toimipisteissä. Vammaispalvelut hoidetaan vanhuspalveluissa ja kunnan sosiaalitoimessa. 8

10 Lapinjärvi ja Loviisa Lapinjärvi muodostaa Loviisan kanssa yhteistoiminta- alueen. Pääterveysasema sijaitsee Loviisassa ja sinne on keskitetty kaikki yhteiset toiminnot kuten laboratorio, röntgen, fysioterapia, vuodeosastot, sairaala-apteekki ja hoitotarvikevarasto. Erityistyöntekijät ja terveydenhuoltoa lähellä oleva sosiaalityö toimivat niin ikään pääterveysasemalla. Lisäksi alueella on 4 sivuterveysasemaa (Lapinjärvi, Liljendal, Koskenkylä, Ruotsinpyhtää), joissa on lääkärin- ja hammaslääkärin vastaanottotoimintaa, kerran viikossa tapahtuvaa laboratorionäytteiden ottoa sekä neuvolapalveluita. Kolmen terveyskeskusvuodeosaston lisäksi ympärivuorokautisia hoivapalveluita tarjoavat kolme vanhainkotia ja suuri joukko laitostyyppisiä asumisyksikköjä (n. 15). Pornainen Pornainen muodostaa Mustijoen yhteistoiminta- alueen Mäntsälän kanssa. Mäntsälä toimii Pornaisten isäntäkuntana. Pornaisissa on yksi terveysasema, jonka yhteydessä on hammashuollon yksikkö sekä neuvola. Pornaisissa on yksi fysioterapeutti, joka vastaa myös apuvälinejakelusta. Kunta tarjoaa ikäihmisille myös kotihoidonpalveluja, jotka koostuvat kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Vuodeosastopalvelut ovat Mäntsälän terveyskeskussairaalassa. Pornaisissa on yksi laitoshoidon yksikkö (Aurinkomäki) sekä yksi palveluasumisyksikkö (Pellavakoti). Röntgenpalvelut tuottaa HUS-Kuvantaminen ja laboratoriopalvelut tuottaa HUS-Laboratorio, joka käy Pornaisten terveysasemalla kaksi kertaa viikossa. Pornaisten suun terveydenhuollon yksikkö on kokonaisulkoistettu. Porvoo Kaksi terveysasemaa (Itäinen ja Läntinen; väestöpohja molemmilla n asukasta), neljä vuodeosastoa (joista yksi on dementiayksikkö) Näsissä (yht. n.100 vuodepaikkaa), yksi keskitetty neuvolayksikkö + muutamia lähialueneuvoloita, kaksi vanhainkotia, useita tehostetun palveluasumisen yksiköitä, useita hammashuollon yksiköitä joiden osittainen keskittäminen Näsiin suunnitteilla (Rauhankadun ja Gammelbackan yksiköt). Porvoolla on oma laboratorio, röntgen sekä kuntoutusyksikkö ja fysioterapia. Kuntoutusyksikössä työskentelee 5 puheterapeuttia, 2 psykologia, 2 toimintaterapeuttia sekä ravitsemussuunnittelija. Apuvälinepalvelut fysioterapiassa. I-tyypin diabetespotilaat on keskitetty Näsiin. Marevan-poliklinikat molemmilla terveysasemilla. Vanhus- ja vammaispalvelut organisatorisesti oma erillinen tehtäväalueensa missä kotihoito ja kotisairaanhoito myös sijaitsevat. Päihdeklinikka ja perheneuvola sijaitsevat sosiaali- ja perhepalveluissa. Sipoo Sipoon terveyskeskukseen kuuluu kaksi terveysasemaa; pääterveysasema Nikkilässä (väestöpohja n as) ja sivuterveysasema Söderkullassa (väestöpohja n as). Pääterveysasemalla sijaitsee lisäksi yksi vastaanotto- ja kuntoutusosasto (36 potilaspaikkaa) ja yksi pitkäaikaisosasto, joka organisaatiossa kuuluu ikäihmisten palveluihin, fysioterapiayksikkö, sekä päihde- ja 9

11 mielenterveysyksikkö, johon kuuluvat päihdetyöntekijä, depressiohoitaja ja työikäisten psykologi. Sekä röntgen, että laboratorio sijaitsevan Nikkilän terveysasemalla ja niitä hoitavat HUS-Kuvantaminen ja HUS- laboratorio. Söderkullan terveysasemalla toimii HUS-Lab:n näytteenottopalvelu muutama päivänä viikossa. Molempien terveysasemien yhteydessä toimivat neuvolat ja hammashoitolat. Nikkilässä sijaitsevat kunnan oma dementiayksikkö ja kaksi tehostetun palvelun yksikköä. Kunnan alueella toimii lisäksi yksityisiä tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Nikkilän perhepalvelukeskuksessa toimii kaksi puheterapeuttia, sekä perheneuvonta, jossa työskentelee yksi psykologi ja yksi sosiaalityöntekijä. Kotipalvelut (kotihoito ja kotisairaanhoito) kuuluvat organisatorisesti ikäihmisten palveluihin, samoin vammaispalvelut Yhteistyö/yhteistoiminta alueella Alueella toimii kuntien yhteinen perusterveydenhuollon yhteispäivystys virka- ajan ulkopuolella (iltaisin ja viikonloppuisin). Ensihoidon järjestämisvastuu on erikoissairaanhoidolla yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Alueella toimii keskitetysti kuntien yhteinen terveydensuojelun yksikkö. Apuvälineiden hankinta- ja jakelukriteerit on yhdenmukaistettu alueellisesti. HUS:n Apuvälinekeskuksen perustamisen myötä perustettaneen alueellinen apuvälineyksikkö, joka on yhteinen niin perusterveydenhuollolle kuin erikoissairaanhoidollekin. Tulevaisuudessa perustettavan lähiyksikön tehtävät olisivat kuntien perusapuvälinepalvelut, apuvälinearvioinnit ja sovitukset sekä lyhytaikaiset apuvälinelainat. Apuvälinevarasto sijaitsisi lähipisteessä ja tilat olisivat yksikön omistuksessa. Apuvälineet luovutettaisiin osana kuntoutuksen työnkuvaa, kuten nykyisinkin. Henkilökunta ei olisi Apuvälinekeskuksen palkkaama. Alueen kunnilla on yhteistyösopimus HUS Perusterveydenhuollon yksikön kanssa alueellisesta koulutusylilääkäritoiminnasta. Loviisa ja Sipoo käyttävät HUS- Lab:n ja HUS-Kuvantamisen palveluja. Porvoolla on oma röntgen ja laboratorio. Askola ostaa röntgenpalvelut Porvoolta ja laboratoriopalvelut HUS- Lab:lta. Valmiusasiat, joita valmistellaan yhdessä Itä- Uudellamaalla, ovat mm. pandemia, suuronnettomuudet, psykososiaalisen kriisin hoito, sekä valmiusvarastointiasiat. Tehtävien siirrossa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tulisi HUS:n perusterveydenhuollon yksikön olla jatkossa mukana suunnittelemassa siirtoa hallitusti. Toimintojen mahdollinen siirto käsitellään edeltävästi kansanterveystyön johtajien ja erikoissairaanhoidon toimijoiden yhteisellä foorumilla. 10

12 Lääkehuollon osalta Loviisalla on omaa toimintaa, Porvoossa, Askolassa, Sipoossa ja Pornaisissa on ostopalvelusopimus HUS-Apteekin kanssa. Suun terveydenhuollon päivystyksessä ja materiaalihankinnoissa tehdään yhteistyötä. Tavoitteena yhteinen materiaalihankintakilpaulutus myös jatkossa. Selvitellään lisäksi alueellisen osaamiskeskuksen, jossa erikoisahammaslääkäripalvelut olisivat kattavasti tarjolla, perustamista. Kuntien välinehuollon järjestämisestä keskitetysti Porvoon sairaalassa HUS Desikon toimesta on keskusteltu Erikoissairaanhoito Medisiinisen tulosyksikön vastuualueet ovat sisätaudit, keuhkosairaudet, neurologia (alkaen ), sosiaalityö sekä päivystys ja ensihoito. Medisiinisen tulosyksikön poliklinikat käsittävät yllä mainitut erikoisalakohtaiset poliklinikat. Lisäksi siihen kuuluvat myös endoskopiayksikkö, ensihoito sekä päiväsairaalan toiminta. Nefrologian yksikköön kuuluvat hemodialyysiyksikkö ja munuaispoliklinikka. Sisätautien vuodeosasto 5 vastaa mm. kardiologisten -, neurologisten - sekä gastroenteriittipotilaiden hoidosta. Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 6 hoitaa keuhkosairauksia sairastavia potilaita, mutta myös eristystä tarvitsevia hengitystieinfektiopotilaita. Tehostettu valvonnan 4 potilaspaikalla hoidetaan elintoimintojen jatkuvaa monitorointia vaativia potilaita lähes kaikilta erikoisaloilta. Operatiivisen tulosyksikön suppeat erikoisalat kirurgiassa ovat yleiskirurgia, gastrokirurgia, urologia, ortopedia ja traumatologia ja korva- nenä- ja kurkkutaudit. Kirurgista toimintaa on kirurgian vuodeosaston lisäksi kirurgian ajanvarauspoliklinikalla, päivystyspoliklinikalla ja endoskopiayksikössä sekä gynekologian poliklinikalla toimenpidehuoneessa. Leikkaus- ja anestesiayksikkö sisältää kaksi erillistä toiminnallista kokonaisuutta, päiväkirurgisen ja muun leikkaustoiminnan. Sairaalan leikkausosasto päivystää ympärivuorokautisesti. Yksikössä toimii preoperatiivinen poliklinikka sekä LEIKO- yksikkö (leikkaukseen kotoa). Fysioterapian vastuualue tarjoaa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita sekä apuvälinepalveluita Porvoon sairaalan kaikille erikoisaloille. Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö käsittää synnytyssalit, synnytys- ja naistentautien vuodeosaston sekä äitiys- ja naistentautien poliklinikat. Lastentautien poliklinikka ja lastentautien vuodeosasto vastaavat alueen lapsiväestön hoidosta. Lastenpsykiatrian poliklinikoiden toimipisteet sijaitsevat Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa. Psykiatrian erikoisala käsittää sekä psykiatrian että nuorisopsykiatrian erikoisalat. Psykiatrian päivystyspoliklinikka palvelee koko Porvoon sairaanhoitoaluetta. Akuuttipsykiatrian suljettu vastaanotto-osasto ja pitkäaikaispsykiatrian kuntoutusosasto toimivat Kevätkummun sairaalassa. 11

13 Psykiatrian ajanvarauspoliklinikat sijaitsevat niin Porvoossa, Sipoossa kuin Loviisassakin. Kuntoutuspsykiatrialla on oma kuntoutuspoliklinikka sekä toimintaterapiakeskus. Nuorisopsykiatrian poliklinikat tarjoavat hoitoa vuotiaille nuorille. Tukipalveluiden osalta tukeudutaan HUS-LAB:n ja HUS-Kuvantamisen tarjoamiin palveluihin.henkilöstön kuvaus Perusterveydenhuollon henkilöstö per asukasta: Henkilöstö Askola Loviisa* Pornainen Porvoo Sipoo Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 0,8 0,78 1,9 0,86 0,81 Avosairaanhoito & päivystys 1,2 1,84 1,2 1,31 1,35 Pitkäaikais- ja laitoshoito 5 3,30 4,5 2,65 3,34 Kotihoito 3 3,42 2 2,59 2,63 Terveyskeskussairaala - 2,51-1,89 1,65 Lääkinnällinen kuntoutus 0,2 0,32 0,2 0,47 0,32 Suun terveydenhoito 1,2 1,03 1,4 1,27 1,32 YHTEENSÄ 11,4 13, ,04 11,42 *)= Loviisan henkilöstölukuihin sisältyy myös Lapinjärvi, paitsi kotihoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon osalta Erikoissairaanhoidon henkilöstö per asukasta: Henkilöstöryhmä Vakituinen Määräaikainen Yhteensä Hlö/1000 asukasta Vak/1000 asukasta Muu henkilökunta yht ,7 0,5 Hoitohenkilökunta yht ,1 3,4 Lääkärit yht ,8 0,4 Erityistyöntekijät yht ,4 0,3 Yhteensä ,9 4, Kunnan järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto Porvoossa työterveyshuollosta on muodostettu liikelaitos (Kuninkaantien työterveys). Sipoon, Pornaisten ja Askolan kunnat ostavat työterveyshuollon Kuninkaantien työterveydeltä. Kuninkaantien työterveys tuottaa sekä lakisääteiset palvelut, että sairaanhoitopalveluita. Loviisassa työterveyshuolto on ulkoistettu yksityiselle toimijalle. Palvelut rajautuvat pääosin lakisääteisiin palveluihin, Loviisassa tarjotaan myös sairaanhoitopalveluja. 12

14 3.3.5 Yksityissektori Porvoossa toimivat Porvoon Lääkärikeskus, yksityisiä työterveyshuollon yksiköitä (mm. Terveystalo, City- Akuutti), Porvoon Röntgen ja Porvoon työterveys. Sipoossa toimii Sipoonrannan lääkärikeskus. Lääkärikeskukset ovat pääsääntöisesti erikoislääkärivetoisia mutta tarjoavat myös yleislääkäripalvelua. Loviisassa toimivat Ergo- terveyspalvelut, Mediverkko- työterveys ja Lapinjärven lääkäriasema. Fortumin työterveys toimii Kilpilahden teollisuusalueella. Suurilla työnantajilla on myös omia työterveysyksiköitä. Yksityisiä hammaslääkäreitä ja asemia on Porvoossa ja Loviisassa useita ja Sipoossa kaksi Toimintaympäristön muutokset Terveydenhuoltolaki, joka antaa asiakkaalle/ potilaalle mahdollisuuden valita mm. hoitopaikkansa vapaasti vuoden 2014 alusta lähtien, kuten myös sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, muovaavat omalta osaltaan toimintaympäristöä ja vaativat alueen toimijoilta mm. toimintojen ja tuotteistusperiaatteiden harmonisointia. Kuntarakenneuudistuksen ollessa vielä tätä kirjoitettaessa kesken, ei sen vaikutuksia alueen terveydenhuollon järjestämiseen voida arvioida. On selvää, että yhteistyössä on pyrittävä toiminnan tehostamiseen ja kustannusten parempaan hallintaan, kuntatalouden ongelmat huomioiden. Sen sijaan ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus asettaa tulevaisuudessa kovan haasteen kaikille palveluntuottajille. Paikallisen hoitajakoulutuksen toimipisteet tärkeä säilyttää rekrytoinnin kannalta. Asiakkaiden muuttuneet odotukset terveyden- ja sairaudenhoitoa kohtaan pyritään kohtaamaan yhteistyötä tiivistämällä ja palveluketjuja virtaviivaistamalla. Sairauskirjon merkittävä muutos hyötyy myös em. toimintatavasta, alueellisesta yhdessä tekemisestä. Asiakas/ potilas hyötyy mitä suurimmassa määrin myös siitä, että alueelle saadaan tulevaisuudessa yhteinen potilastietojärjestelmä, jolloin tiedonkulku on esteetöntä. Tiedonkulun esteitä madaltavat myös KANTA- hanke, jonka osioista eresepti on jo otettu käyttöön Itä-Uudellamaalla. Näin parannetaan myös potilasturvallisuutta ja saadaan parempi kokonaiskuva ko. asiakkaan/ potilaan kokonaislääkityksestä. Kokonaisnäkemykseen sekä taloudellisuuteen tähtää niin ikään toimintansa aloittanut Apuvälinekeskus. Se tarjoaa palveluja keskitetysti koko HUS- alueelle. Toiminta on vielä käynnistysvaiheessa ja mm. tuotteistus on vielä kesken. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että HUS:n apuvälinekeskus ei toteudu suunnitellun kaltaisena KEHÄ- tien varren logistiikkakeskuksena, vaan tulee sijoittumaan Meilahden sairaala-alueelle, jolloin olisi ehdottoman tärkeää keskittää Porvoon yhteinen apuvälinekeskus joko Porvoon sairaalan tai Porvoon terveyskeskuksen läheisyyteen. Neuvotteluja asiasta käydään. TOIMENPIDE: SEURATAAN SÄHKÖISESTÄ HYVINVOINTIKERTOMUKSESTA VALITTUJEN INDIKAATTOREIDEN VÄLITTÄMÄÄ TIETOA SÄÄNNÖLLISESTI. 13

15 4 YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Valinnan vapaus Alueelle luodaan yhtenäiset prosessit, joita suunniteltaessa huomioidaan niin palveluiden järjestämisen näkökulma, kuin ennen kaikkea potilasnäkökulma. Alueella tulisi olla yhtenäiset hinnoitteluperiaatteet kunnasta riippumatta. Tämä edellyttää toteutuakseen hyvää tuotteistusta ja hoidon saatavuutta. Kuntien erilaiset hinnoitteluperiaatteet voivat voimakkaastikin vaikuttaa kuntien talouteen tilanteessa, jossa potilasvirrat kasvavat ja liikkuvat. Tukipalveluiden yhtenäistäminen alueella tulisi selvittää. Se mahdollistaisi henkilökunnan tehokkaan käytön, yhtenäisen hinnoittelun sekä potilaan aidon valinnanvapauden hoitavan toimipisteen suhteen. 4.2 Ikäihmisten palvelut Yhteinen ja tärkeä kehittämiskohde Itä- Uudellamaalla on ikääntyvälle väestölle tarjottavien palveluiden laatu ja sisältö. Kehittämistä ja laadunhallintaa tukevat omalta osaltaan mm. kotisairaanhoidon ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Lisäksi suunnitteilla on uudella tavalla järjestetty alueellinen kotihoidon ja palveluasumisen ympärivuorokautisen konsultaation malli, jonka avulla pyritään vähentämään epätarkoituksenmukaista ns. ambulanssirallia sairaalaan päivystykseen. Tämä toteutetaan mm. laatimalla kullekin potilaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma ja -tahto, jotka dokumentoidaan samantyyppiselle lomakkeelle sairauskertomusjärjestelmiin. Uuden yhteispäivystyksen tiloihin tulee saada käyttöön kaikkien alueen terveyskeskusten tietojärjestelmät niin, että konsultaatiot perustuvat kokonaisvaltaisempaan tietoon potilaan tilasta ja tahdosta, joka myös korostaa potilaan yksilöllistä hoitoa. Tällöin on mahdollista tehdä paremmin päätökset siitä, voidaanko potilas hoitaa kotona/palveluasunnosta sen sijaan, että potilas kuljetetaan päivystykseen. Tässä esitetty toimintatapa toteutuu vain, mikäli hyvä yhteistyö toteutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi on tarpeen kehittää erikoissairaanhoidon konsultaatiotoimintaa sekä jalkauttaa erikoislääkäreitä alueen terveyskeskuksiin. Lisäksi jatkossa voisi olla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisiä erikoislääkäreitä (esim. geriatriaan erikoistunut lääkäri) sekä esimerkiksi yhteinen jalkahoitaja alueen diabeetikkoja palvelemaan. Itä- Uudenmaan aito yhteispäivystys ja siihen kiinteästi liittyvä päivystysosasto ovat toteutumassa lähitulevaisuudessa mitä pidetään erittäin tärkeänä uudistuksena kaikkien kuntien kannalta. 14

16 4.3 Tietojärjestelmät Yhteinen tietojärjestelmähanke APOTTI HUS:n ja sen jäsenkuntien kanssa on käynnistynyt: alkuperäisen suunnitelman mukaan järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön v Kaikki alueen kunnat ovat alustavasti varanneet itselleen mahdollisuuden olla mukana hankkeessa. Päämääränä on joka tapauksessa vähintään koko sairaanhoitoalueen kattava yhteinen potilastietojärjestelmä. 4.4 Mahdollisia muita (sovitaan sairaanhoitoalueittain yhdessä) Itä- Uudenmaan alueen suuremmat hankinnat niin palveluiden kuin tarvikkeidenkin osalta pyritään kilpailuttamaan yhdessä kaikkien kuntien kanssa. Yhteisiä haasteita ja ongelmia aluetasolla ovat terveyserot, nuorten syrjäytyminen, diabetes ja lihavuus, päihdeongelmat, muistisairauksien lisääntyminen, monikulttuurisuus, tietojärjestelmien hajanaisuus ja henkilökunnan rekrytointi. TOIMENPITEET: KEHITETÄÄN IKÄIHMISTEN PALVELUITA: kaikilla pitkäaikaishoidossa olevilla potilailla pitäisi olla laadittuina hoitosuunnitelma (mahdollisine hoidon rajauksineen), mikä on helposti löydettävissä ja noudatettavissa myös ensihoitotilanteessa. ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTAA KONSULTAATIOTOIMINTAA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA. TOTEUTETAAN AITO YHTEISPÄIVYSTYS. HANKITAAN YHTEINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄ. TOTEUTETAAN ALUEELLISTA YHTEISTYÖTÄ SUURTEN HANKINTOJEN KILPAILUTUKSISSA. LAADITAAN KOKO ALUETTA KOSKEVAT YHTENÄISET PROSESSIT JA TUOTTEISTUSPERIAATTEET. 15

17 5 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 5.1 Terveyserojen kaventaminen Kunnissa on aloitettu systematisoidut, kohdennetut terveystarkastukset mm. pitkäaikaistyöttömille sekä 40-vuotiaille miehille. Nuoret pudokkaat- hanke (KASTE), johon alueen useat kunnat osallistuvat, tähtää nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimivia työkaluja terveyserojen ja hyvinvoinnin kartoittamiseksi kunnissa ovat EVA (=ennakkovaikutusten arviointi), sähköinen hyvinvointikertomus sekä ATH (= alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus). Useissa alueen kunnissa on suunniteltu myös ns. terveyskioskitoiminta, joka on matalan kynnyksen periaatteella toimiva, sairauksien ennalta ehkäisyyn ja riskiryhmien/- potilaiden löytymiseen tähtäävää toimintaa. Periaatteena on viedä palvelu sinne, missä ihmiset ovat, esim. kauppakeskuksiin. HUS:n perusterveydenhuollon yksikön toiminta on käynnistynyt ja yhdessä sen toimijoiden kanssa on myös valmisteltu Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelmaa. Perusterveydenhuollon yksikön tavoitteena on käynnistysvaiheen jälkeen luoda alueellinen toimijoiden verkosto, panostaa viestintään ja koulutukseen sekä luoda toimivat yhteistyösuhteet koulutusorganisaatioiden, järjestöjen ja muiden terveyden edistämisyksiköiden sekä STES (Suomen terveyttä edistävät sairaalat) ry:n kanssa, joka pyrkii edistämään sairaaloiden ja myös terveyskeskusten omaa terveydenedistämistyötä. Käytännössä terveydenedistämistyö käsittäisi esim. alueellisen terveydenedistämisen koordinaation, ennalta ehkäisevät hoitoketjut, yhteistyön ja tiedonvaihdon edistämisen, hyvinvointikertomustyön käynnistämisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seurantaindikaattoreiden tunnistamisen. Tähän pyritään kuuntelemalla kuntia sekä tarjoamalla asiantuntija- apua niin koulutuksen, hoitoketjutyön kuin tutkimustyönkin osalta. TOIMENPIDE: LUODAAN ITÄ- UUDELLEMAALLE ALUEELLINEN TOIMIJOIDEN VERKOSTO (YHTEISTYÖSSÄ HUS:N PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN KANSSA), JONKA TAVOITTEENA ON TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN. 16

18 6 YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA ALUEELLAMME 6.1 Tärkeimpien potilasryhmien hoitopolut ja yhteistyöprosessit Itä- Uudenmaan alueen jäsenkuntien tahtotila on, että yhteisesti kehitetään aivan uusia palvelukokonaisuuksia potilaan lähtökohdista käsin. Esimerkkeinä tämänkaltaisesta toiminnasta ovat mm. lähetteet konsultaatioiksi-hanke sekä rintasyöpäepäilypotilaan diagnostiikka ja vastaanotto- hanke. Laadittujen, yhteisten hoitopolkujen jalkauttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että alueelle ensin saadaan toimivat ja työnjaoltaan selkeät hoitoketjut. Yhteisiä, toiminnan kehittämiseen tähtääviä asioita voitaisiin käsitellä myös esim. Itä-Uudenmaan moniammatillisilla lääkäri- ja hoitajapäivillä. Lisäksi tulisi järjestää erityisiä palautekeskustelutilaisuuksia Itä- Uudenmaan terveyskeskuslääkäreille. Kaiken tarkoituksena on tavoitteellinen työskentelytapa, joka jalkautettaisiin kaikille toimijoille alueella. Prosessin kuvaus tarkoittaa sitä, että palveluketjujen sisältö kartoitetaan alueellisessa yhteistyössä niin, että hoitoketjujen laadintaan osallistuvat sekä perusterveydenhuolto, että erikoissairaanhoito tasavertaisina toimijoina. Itä-Uudenmaan kuntien ja Porvoon sairaalan johtavat lääkärit- foorumi priorisoi, aikatauluttaa ja päättää kustakin hoitoketjusta vastaavat henkilöt. Prosessien omistajuus on sekä IUTH:lla (=sote- johtajat ja johtavat lääkärit) että Itä- Uudenmaan johtavat lääkärit- ryhmällä. Tavoitteena on, että palveluketjukuvaukset valmistuvat kuluvan valtuustokauden aikana ja mittarina on, että ko. kuvaukset on tehty ja niitä myös käytetään päivittäisessä toiminnassa. Yhteisesti kuvattavat uudet palveluketjut ovat: sydämen vajaatoiminta, lähetteet konsultaatioiksi, lonkkamurtuma (lonkkaliukumäki), rintasyöpäepäilyn vastaanotto, nivelreuma, sepelvaltimotauti sekä nivelrikko. Toimivan hoitoketjuohjeistuksen kautta voidaan vähentää ns. turhia lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Tehtävien siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon tulee tehdä koordinoidusti, yhteistyössä ja resursointi huomioiden. Erikoissairaanhoito ei voi siirtää potilas- tai tehtäväkokonaisuuksia perusterveydenhuollolle neuvottelematta asiasta ensin johtavien lääkäreiden kanssa. Aito yhteispäivystys synnyttää tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Potilaan ohjaaminen yhteispäivystyksestä hänen kannaltaan oikeaan jatkohoitopaikkaan (alueellisessa yhteistyössä jo tehty jatkohoitopaikkojen kuvauksia kunnittain), on haaste. Alueellinen profiloituminen. esim. vuodeosastojen erikoistuminen ja perusterveydenhuollon osastojen, sekä erikoissairaanhoidon osastojen tiiviimpi yhteistyö jatkossa parantaisi potilaiden hoitoa, sekä edistäisi myös henkilökunnan oppimista. Esim. sairaalan erikoislääkärin suorittamat ylikierrot 17

19 perusterveydenhuollon osastoilla säännöllisin väliajoin paitsi parantaisi perusterveydenhuollon osastopotilaiden hoitoa, myös antaisi erikoissairaanhoidolle paremman kuvat perusterveydenhuollon osastojen toiminnasta ja potilasmateriaalista. Erikoissairaanhoitoa palvelisi tieto (erityisesti monisairaiden potilaiden kohdalla) vastuulääkäristä perusterveydenhuollossa. On tärkeää ottaa kroonisesti sairaiden potilaiden kokonaistilanne paremmin haltuun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden konsultatiivista toimintaa perusterveydenhuollossa tulisi lisätä monin eri keinoin. Erityisen toimivana mallina sairaalan erikoislääkäreiden jalkautumiselle terveyskeskuksiin perusterveydenhuollon näkökulmasta pidetään malleja, joissa erikoislääkäri sairaalasta tulee terveyskeskukseen joko puhtaasti konsultoimaan esim. terveyskeskuksen lääkärien kokoukseen tai vaihtoehtoisesti pitämään vastaanottoa, jonka yhteydessä on varattu aikaa myös terveyskeskuslääkäreiden konsultaatiolle. Tämän vuoksi sairaalan erikoislääkärin tulisi olla paikalla terveyskeskuksessa sen toiminta-aikana, ei esim. pitämässä erillistä iltavastaanottoa, jolloin konsultaatiohyöty menetetään. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden jalkautuminen perusterveydenhuoltoon ja aktiivinen konsultaatiotoiminta vähentävät tarvetta lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon, jolloin potilaan turha jonottaminen ja pompottelu eri toimipaikoissa vähenevät, mutta myös erikoissairaanhoidossa vapautuu resurssia niiden potilaiden hoitoon, jotka eniten hyötyvät erikoissairaanhoidosta sairaalassa. Konsultaatiotoiminnan ja jalkautumisen toteutus on mietittävä yksilöllisesti eri erikoisalojen kohdalla. 6.2 Kiireellinen sairaanhoito Päivystyksen osalta on tavoitteena saada luotua Porvoon sairaalan yhteyteen aito yhteispäivystys, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat kynnyksettömästi ja moniammatillisesti tavoitteenaan potilaan asiakaslähtöinen ja vaikuttava hoito. Yhteispäivystyksen yhteyteen on suunniteltu päivystysosasto sekä yhteispäivystyksen yhteydessä on tarkoituksena aloittaa ns. kotisairaalatoiminta. Toiminnan tavoitteena on laadukas päivystysyksikkö, joka hyödyntäisi yhteisiä tiloja ja toteuttaisi lähipalvelusairaalan periaatetta aktiivisairaalana toimien. 6.3 Mielenterveys- ja päihdehuollon päivystys Yhteisenä tavoitteena on saada kaikki palvelut samaan yksikköön, joka tässä tapauksessa olisi alueen yhteispäivystys. 18

20 6.4 Sosiaali- ja kriisipäivystys Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys vastaa Porvoon hallinnoimana virka-ajan ulkopuolella tarvittavien kiireellisten sosiaalipalveluiden tuottamisesta kaikille Itä-Uudenmaan kunnille (Askola, Sipoo, Loviisa, Lapinjärvi ja Porvoo). Suurin osa yhteydenotoista liittyy lastensuojeluun, pari - ja lähisuhdeväkivaltaan ja päihteiden käyttöön. Yhteydenotoista valtaosa tulee muilta viranomaisilta esim hätäkeskus, poliisi ja Porvoon sairaalan päivystys. Sosiaali- ja kriisipäivystystä kehitetään päivittämällä kriisitilanteiden toimintaohjeita ja kouluttamalla henkilöstöä. Yhteistyötä ja toimintamallien kehittämistä tehdään aktiivisesti myös muiden Uudenmaan sosiaalipäivystysten kanssa. Tavoitteena on seuraavan valtuustokauden aikana tiivistää entisestään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. 6.5 Ensihoitopalvelut Järjestämisvastuu on jo siirtynyt erikoissairaanhoidolle v alusta ja palveluntuottajana on Itä- Uudenmaan Pelastuslaitos. Uudistuksen myötä ensihoidon laatu ja palvelutaso paranivat olennaisesti. 6.6 Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen merkitys kasvaa nopeasti jo lähivuosina väestön ikärakenteen muuttuessa yhä vanhusvoittoisemmaksi. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kuntoutuksellisin keinoin ehkäisee myös ennenaikaista laitoshoidon tarvetta. Kuntoutustoiminnan on oltava laaja-alaista ja moniammatillista. Kuntoutus on nähtävä läpileikkaavana toimintana niin avopalvelujen kuin laitoshoidon osalta. Se vaatii paljon erityisosaamista ja tietoa yhteiskunnan tarjoamista eri kuntoutusmuodoista, -paikoista ja rahoitusmalleista. On myös tunnettava eri lainsäädännölliset reunaehdot jotta potilas/asiakas saisi asianmukaisen kuntoutuksen ja siihen liittyen tarpeelliset apuvälineet. Apuvälineiden ja kuntoutus- ja terapiapalveluiden maksusitoumuksen kirjoittaminen vaatii käytäntöjen tarkistamista ja selkeyttämistä periaatteella, että maksusitoumuksen kirjoittaa se, jolla on paras asiantuntemus ja hoitovastuu potilaasta. Uusi apuväline tai kuntoutusmuoto on hyväksyttävä ensin yhteisesti ennen sen käyttöönottoa. HUS- Apuvälinekeskus on aloittanut toimintansa ja mm. sen tuotteistusprosessi on vielä kesken. Alueen hankintojen tulee olla yhteisiä ja jakelun suhteen tarvitaan tarkennuksia. Kunnilla tulee myös olla yhtenäiset käytännöt maksusitoumusten myöntämisessä. Vammaispalvelun ja lääkinnällisen kuntoutuksen raja on syytä selkiyttää ja luoda yhteiset käytännöt apuvälineiden ja kuntoutuksen osalta. 19

Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016

Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016 Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta 24.10.2013 LIITE 2 Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016 30.9.2013 Lopullinen versio, jossa huomioitu kuntien lausunnot. Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2.

Lisätiedot

Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016

Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016 Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016 (Luonnos) 5.9.2013 Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA 5 3. LÄHTÖKOHDAT/ TAUSTAA 6 3.1 Palvelutarpeen kuvaus 6 3.2 Väestörakenne

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain toimeenpano

Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Helsinki 10.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011 - onko liikuttu

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari. 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari. 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS Kokemuksiani tk-lääkärinä Kun TTH on osa terveyskeskusta samassa organisaatiossa - samassa tietojärjestelmässä

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot