Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016"

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 6 Fullmäktige BILAGA Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv Lopullinen versio, jossa huomioitu kuntien lausunnot.

2

3 Sisältö 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA LÄHTÖKOHDAT/ TAUSTAA Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demografiset tekijät Palveluverkon kuvaus Perusterveydenhuolto Yhteistyö/yhteistoiminta alueella Erikoissairaanhoito Henkilöstön kuvaus Kunnan järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto Yksityissektori Toimintaympäristön muutokset YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Valinnan vapaus Ikäihmisten palvelut Tietojärjestelmät Mahdollisia muita (sovitaan sairaanhoitoalueittain yhdessä) TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyserojen kaventaminen YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA ALUEELLAMME Tärkeimpien potilasryhmien hoitopolut ja yhteistyöprosessit Kiireellinen sairaanhoito Sosiaali- ja kriisipäivystys Ensihoitopalvelut Lääkinnällinen kuntoutus

4 6.7 Suun terveydenhuolto Tukipalvelut HENKILÖSTÖ ALUEELLISET YHTEISTYÖN RAKENTEET Sosiaalitoimi Muut viranomaiset Yksityissektori Kolmas sektori KOULUTUS, KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS Perusterveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen Yhtenäiset hoidon perusteet, seuranta Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Käynnissä olevat tai suunnitellut yhteiset kehittämishankkeet Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö ARVIOINTI, SEURANTA JA VASTUUT KAIKKIEN TOIMENPITEIDEN KOONTI

5 1. JOHDANTO Terveydenhuoltolain 34 :n ja ko. pykälän nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain, ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta lukien alkavalle valtuustokaudelle. Suunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman muuttamisesta päättää sama viranomainen, joka on hyväksynyt järjestämissuunnitelman. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Järjestämissuunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Terveydenhuoltolain 33 :n mukaan sairaanhoitopiirin tehtävänä on sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sen tulee yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ja niiden yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa niin, että koko terveydenhuolto muodostaa toimivan kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin tulee järjestää ja tuottaa sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita kunnan tai yhteistoiminta-alueen ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa itse. Sairaanhoitopiiri voi tarjota erikoissairaanhoidon palveluja myös perusterveydenhuollon yhteydessä. Sairaanhoitopiiri vastaa laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta sekä laadun valvonnasta. Vuosina on tullut ja tulee voimaan säädöksiä, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia sekä muuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöä ja organisointia. Ensimmäisenä astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki Se on yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja ensimmäinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon vaiheittaista uudistamista. Käynnissä on lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Valmisteilla on myös vanhustenhoidon yhtenäiset vaatimukset sisältävä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 4

6 Itä- Uudenmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet perusterveydenhuollon osalta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kuntien terveydenhuollon edustajat sekä erikoissairaanhoidon edustajana Porvoon sairaala. 2. TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA Alueellisena tavoitteena on kuntalaisten/potilaiden tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu niin, että missä tahansa alueella potilas hakeutuu hoitoon, hänen saamansa hoito on samansisältöistä. Yhteisten toimintamallien luominen ja yhteistyön lisääminen aiempaa merkittävämmässä määrin on kaikkien alueen kuntien osalta lähivuosien asia. Aluetta leimaa myös kaksikielisyys, joka aiheuttaa haasteensa rekrytoinnille. Alueen terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreita seurataan sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden avulla, joita verrataan valtakunnalliseen keskiarvoon ja alueen kuntien kesken. Yhteisen kehittämisen painopistealueina vuosina ovat ikäihmisten palveluiden kehittäminen, erikoissairaanhoidon konsultaatiotoiminnan kehittäminen perusterveydenhuollossa, aidon yhteispäivystyksen käynnistäminen, yhteisen potilastietojärjestelmän hankkiminen, alueellisen yhteistyön lisääminen suurten hankintojen kilpailutuksissa, sekä alueellisten prosessien ja tuotteistusperiaatteiden yhtenäistäminen. Alueellisen yhteistyön ja työnjaon keskeisimpinä asioina pidetään lisäksi uusien, innovatiivisten, potilaskeskeisten palvelukokonaisuuksien luomista, yhteistyön tiivistämistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, yhteispäivystyksen toiminnan kehittämistä, sekä alueellisen yhteistyön tiivistämistä apuvälinepalveluiden ja kuntoutuksen osalta. Nykyiset hyvät ja toimivat yhteistyön rakenteet alueella halutaan säilyttää, sekä kehittää yhteistyötä edelleen päämääränä alueelle rakentuva valtakunnallisestikin huippulaatuinen ja vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa halutaan parantaa entisestään. HUS:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa painopisteinä ovat terveyden edistäminen, sekä tutkimusja kehittämistoiminnan parempi koordinointi. Alueellisesti painopistealueina ovat terveyden edistäminen, hoidon vaikuttavuus ja terveyserojen kaventaminen. Alueella panostetaan lisäksi yhteisen laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman laatimiseen ja HaiPro-ohjelmiston yhteiskäyttöön yli organisaatiorajojen. 5

7 3. LÄHTÖKOHDAT/ TAUSTAA Hyvinvointisuunnitelmat ja kertomukset ovat kunnissa valmisteilla järjestämissuunnitelmaa kirjoitettaessa ja ne tullaan päivittämään määräajoin. Sosiaalihuollon toimijat on tarkoitus ottaa mukaan erityisesti vanhustyön ja päihdehuollon osalta. Työttömyys- ja toimentuloasiat on rajattu tämän suunnitelman ulkopuolelle, sillä ne on kuvattu tarkemmin hyvinvointisuunnitelmissa. Itä-Uudenmaan tahtotila on, että Porvoon sairaalan nykyisillä erikoisaloilla järjestetään riittävän väestöpohjan mukainen hoito. Myös ympärivuorokautinen päivystys tulee taata Porvoon sairaalassa jatkossakin. Tarve perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiselle hallinnolle, joka tarkastelisi laajemmalla näkökulmalla palvelujen järjestämistä sekä avohoidon, että vuodeosastotoiminnan osalta, on suuri. 3.1 Palvelutarpeen kuvaus Kuntien asukasmäärän lisäys ja ikärakenteen muutos ennakoivat terveyden- ja sairaanhoidon kysynnän ja tarpeen kasvua, varsinkin suurten kansantautien ja akuuttihoidon palvelujen osalta. Alue käyttää erikoissairaanhoidon osalta HYKS:iä % ja Loviisan alueelta käytetään Kotkan palveluja erikoissairaanhoidon osalta n %. Pornainen muodostaa Mäntsälän kanssa Mustijoen yhteistoiminta- alueen perusterveydenhuollon osalta. Hyvinvointikertomusten avainasiat ja johtopäätökset, yhteiset indikaattorit: Indikaattori Askola Loviisa Pornainen Porvoo Sipoo Neuvolakäynnit Lastenneuvolakäyntejä 0-7-v. pth:ssa (/1 000 as.) Koululaisten huono-osaisuus Terveydentila korkeintaan keskinkertainen lk Psykiatrinen avohuolto Nuorisopsykiatrian avohuollon käynnit: tiedot puuttuvat v v.(/1 000 vast.ikäistä) Psykiatrian avohuollon käynnit: aikuiset(/1 000 as.)

8 Lääkäripalvelut Avoterv.huollon lääkärikäynnit v.(/1 000 vast.ikäistä) Avoterv.huollon lääkärikäynnit v.(/1 000 vast.ikäistä) Pth:n lääkärikäynnit 65 v. täyttäneillä(/1 000 vast.ikäistä) Syrjäytyneisyys Avohuollon päihdehuollon asiakkaat(/1 000 as.) 7,9 13,8 6,8 13 2,2 Yleinen huono-osaisuus Sairastavuusindeksi(väestön terveys suhteessa maan ka, ikävakioitu) 88,2 97,2 81,1 88,4 83,3 Päihteiden vuoksi sairaalan tk:n vos:lla hoidetut(/1 000 as.) 1,8 3,8-2,4 1,8 Laitosmaisuus Pitk.aik. laitoshoidossa olevia:75 v. täyttäneet(% vast.ikäisestä väestöstä) 8,7 4,9 5,4 6 4,1 Ikäihmisten kotona asuminen Kotona asuvia 75 v. täyttäneitä (% vast.ikäisestä väestöstä) 90,3 88,8 92, ,7 Muita suunnitelmakaudella harkittavia indikaattoreita: Hoidon saatavuus: o o kolmas vapaa aika (T3), PTH ja ESH, kiireetön vastaanotto puhelinvastausprosentti sekä vasteaika Hoitosuunnitelmat kroonisesti sairailla yhteisesti sovituissa sairausryhmissä ja pitkäaikaishoidossa (%) 3.2 Väestörakenne ja demografiset tekijät Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alueen kuntien asukasmäärä vuonna 2020 on Alle 15- vuotiaiden osuus säilyy ennallaan 19 %:ssa, vuotiaiden määrä laskee 72 %:een ja 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 9 %:ään. Ikäryhmässä 75 vuotta täyttäneet muutos merkitsee noin

9 henkilön lisäystä eniten terveyspalveluja käyttävien ryhmässä. Vuoden 2025 väestömääräksi ennustetaan (lähde: Tilastokeskus 2010.) Alueelle on leimaa- antavaa elävä kaksikielisyys: 31 % väestöstä on ruotsinkielisiä. VÄESTÖ : Kunta- Tulosalue/ I k ä r y h m ä t koodi Kunta Yhteensä Porvoon sha (18%) (35%) (29%) (10%) (7%) Askola (21%) (35%) (29%) 432 (9%) 318 (6%) Lapinjärvi 429 (15%) 815 (29%) 874 (31%) 391 (14%) 320 (11%) Loviisa (15%) (30%) (31%) (13%) (11%) Pornainen (25%) (36%) (28%) 360 (7%) 241 (5%) Porvoo (18%) (36%) (29%) (10%) (7%) Sipoo (20%) (35%) (29%) (9%) (6%) Palveluverkon kuvaus Perusterveydenhuolto Väestövastuujärjestelmästä on alueen terveyskeskuksissa luovuttu. Askola Askolassa on yksi keskitetty terveysasema, jossa on lääkäri-, hammaslääkäri-, neuvola-, fysioterapia-, laboratorio- ja apuvälinepalvelua sekä eläinlääkäripalvelua. Toinen neuvola- ja hammashoitolapiste sijaitsee Monninkylässä. Vuodeosastopalveluja on mahdollisuus hankkia Porvoon kaupungilta. Kuvantamispalvelut hoidetaan Porvoossa. Palvelukeskus Mäntyrinteen hoiva- ja kuntoutusosasto vastaa valtaosin kunnan pitkä- ja lyhytaikaisvuodeosastopalvelusta ja Mäntyrinteellä toimii dementiaosasto. Kunnan kotihoito kuuluu vanhuspalveluihin ja toteuttaa seniorineuvolatoimintaa ja sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa eri puolilla kuntaa. Vanhusten päivätoimintaa tuotetaan eri toimipisteissä. Vammaispalvelut hoidetaan vanhuspalveluissa ja kunnan sosiaalitoimessa. 8

10 Lapinjärvi ja Loviisa Lapinjärvi muodostaa Loviisan kanssa yhteistoiminta- alueen. Pääterveysasema sijaitsee Loviisassa ja sinne on keskitetty kaikki yhteiset toiminnot kuten laboratorio, röntgen, fysioterapia, vuodeosastot, sairaala-apteekki ja hoitotarvikevarasto. Erityistyöntekijät ja terveydenhuoltoa lähellä oleva sosiaalityö toimivat niin ikään pääterveysasemalla. Lisäksi alueella on 4 sivuterveysasemaa (Lapinjärvi, Liljendal, Koskenkylä, Ruotsinpyhtää), joissa on lääkärin- ja hammaslääkärin vastaanottotoimintaa, kerran viikossa tapahtuvaa laboratorionäytteiden ottoa sekä neuvolapalveluita. Kolmen terveyskeskusvuodeosaston lisäksi ympärivuorokautisia hoivapalveluita tarjoavat kolme vanhainkotia ja suuri joukko laitostyyppisiä asumisyksikköjä (n. 15). Pornainen Pornainen muodostaa Mustijoen yhteistoiminta- alueen Mäntsälän kanssa. Mäntsälä toimii Pornaisten isäntäkuntana. Pornaisissa on yksi terveysasema, jonka yhteydessä on hammashuollon yksikkö sekä neuvola. Pornaisissa on yksi fysioterapeutti, joka vastaa myös apuvälinejakelusta. Kunta tarjoaa ikäihmisille myös kotihoidonpalveluja, jotka koostuvat kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Vuodeosastopalvelut ovat Mäntsälän terveyskeskussairaalassa. Pornaisissa on yksi laitoshoidon yksikkö (Aurinkomäki) sekä yksi palveluasumisyksikkö (Pellavakoti). Röntgenpalvelut tuottaa HUS-Kuvantaminen ja laboratoriopalvelut tuottaa HUS-Laboratorio, joka käy Pornaisten terveysasemalla kaksi kertaa viikossa. Pornaisten suun terveydenhuollon yksikkö on kokonaisulkoistettu. Porvoo Kaksi terveysasemaa (Itäinen ja Läntinen; väestöpohja molemmilla n asukasta), neljä vuodeosastoa (joista yksi on dementiayksikkö) Näsissä (yht. n.100 vuodepaikkaa), yksi keskitetty neuvolayksikkö + muutamia lähialueneuvoloita, kaksi vanhainkotia, useita tehostetun palveluasumisen yksiköitä, useita hammashuollon yksiköitä joiden osittainen keskittäminen Näsiin suunnitteilla (Rauhankadun ja Gammelbackan yksiköt). Porvoolla on oma laboratorio, röntgen sekä kuntoutusyksikkö ja fysioterapia. Kuntoutusyksikössä työskentelee 5 puheterapeuttia, 2 psykologia, 2 toimintaterapeuttia sekä ravitsemussuunnittelija. Apuvälinepalvelut fysioterapiassa. I-tyypin diabetespotilaat on keskitetty Näsiin. Marevan-poliklinikat molemmilla terveysasemilla. Vanhus- ja vammaispalvelut organisatorisesti oma erillinen tehtäväalueensa missä kotihoito ja kotisairaanhoito myös sijaitsevat. Päihdeklinikka ja perheneuvola sijaitsevat sosiaali- ja perhepalveluissa. Sipoo Sipoon terveyskeskukseen kuuluu kaksi terveysasemaa; pääterveysasema Nikkilässä (väestöpohja n as) ja sivuterveysasema Söderkullassa (väestöpohja n as). Pääterveysasemalla sijaitsee lisäksi yksi vastaanotto- ja kuntoutusosasto (36 potilaspaikkaa) ja yksi pitkäaikaisosasto, joka organisaatiossa kuuluu ikäihmisten palveluihin, fysioterapiayksikkö, sekä päihde- ja 9

11 mielenterveysyksikkö, johon kuuluvat päihdetyöntekijä, depressiohoitaja ja työikäisten psykologi. Sekä röntgen, että laboratorio sijaitsevan Nikkilän terveysasemalla ja niitä hoitavat HUS-Kuvantaminen ja HUS- laboratorio. Söderkullan terveysasemalla toimii HUS-Lab:n näytteenottopalvelu muutama päivänä viikossa. Molempien terveysasemien yhteydessä toimivat neuvolat ja hammashoitolat. Nikkilässä sijaitsevat kunnan oma dementiayksikkö ja kaksi tehostetun palvelun yksikköä. Kunnan alueella toimii lisäksi yksityisiä tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Nikkilän perhepalvelukeskuksessa toimii kaksi puheterapeuttia, sekä perheneuvonta, jossa työskentelee yksi psykologi ja yksi sosiaalityöntekijä. Kotipalvelut (kotihoito ja kotisairaanhoito) kuuluvat organisatorisesti ikäihmisten palveluihin, samoin vammaispalvelut Yhteistyö/yhteistoiminta alueella Alueella toimii kuntien yhteinen perusterveydenhuollon yhteispäivystys virka- ajan ulkopuolella (iltaisin ja viikonloppuisin). Ensihoidon järjestämisvastuu on erikoissairaanhoidolla yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Alueella toimii keskitetysti kuntien yhteinen terveydensuojelun yksikkö. Apuvälineiden hankinta- ja jakelukriteerit on yhdenmukaistettu alueellisesti. HUS:n Apuvälinekeskuksen perustamisen myötä perustettaneen alueellinen apuvälineyksikkö, joka on yhteinen niin perusterveydenhuollolle kuin erikoissairaanhoidollekin. Tulevaisuudessa perustettavan lähiyksikön tehtävät olisivat kuntien perusapuvälinepalvelut, apuvälinearvioinnit ja sovitukset sekä lyhytaikaiset apuvälinelainat. Apuvälinevarasto sijaitsisi lähipisteessä ja tilat olisivat yksikön omistuksessa. Apuvälineet luovutettaisiin osana kuntoutuksen työnkuvaa, kuten nykyisinkin. Henkilökunta ei olisi Apuvälinekeskuksen palkkaama. Alueen kunnilla on yhteistyösopimus HUS Perusterveydenhuollon yksikön kanssa alueellisesta koulutusylilääkäritoiminnasta. Loviisa ja Sipoo käyttävät HUS- Lab:n ja HUS-Kuvantamisen palveluja. Porvoolla on oma röntgen ja laboratorio. Askola ostaa röntgenpalvelut Porvoolta ja laboratoriopalvelut HUS- Lab:lta. Valmiusasiat, joita valmistellaan yhdessä Itä- Uudellamaalla, ovat mm. pandemia, suuronnettomuudet, psykososiaalisen kriisin hoito, sekä valmiusvarastointiasiat. Tehtävien siirrossa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tulisi HUS:n perusterveydenhuollon yksikön olla jatkossa mukana suunnittelemassa siirtoa hallitusti. Toimintojen mahdollinen siirto käsitellään edeltävästi kansanterveystyön johtajien ja erikoissairaanhoidon toimijoiden yhteisellä foorumilla. 10

12 Lääkehuollon osalta Loviisalla on omaa toimintaa, Porvoossa, Askolassa, Sipoossa ja Pornaisissa on ostopalvelusopimus HUS-Apteekin kanssa. Suun terveydenhuollon päivystyksessä ja materiaalihankinnoissa tehdään yhteistyötä. Tavoitteena yhteinen materiaalihankintakilpaulutus myös jatkossa. Selvitellään lisäksi alueellisen osaamiskeskuksen, jossa erikoisahammaslääkäripalvelut olisivat kattavasti tarjolla, perustamista. Kuntien välinehuollon järjestämisestä keskitetysti Porvoon sairaalassa HUS Desikon toimesta on keskusteltu Erikoissairaanhoito Medisiinisen tulosyksikön vastuualueet ovat sisätaudit, keuhkosairaudet, neurologia (alkaen ), sosiaalityö sekä päivystys ja ensihoito. Medisiinisen tulosyksikön poliklinikat käsittävät yllä mainitut erikoisalakohtaiset poliklinikat. Lisäksi siihen kuuluvat myös endoskopiayksikkö, ensihoito sekä päiväsairaalan toiminta. Nefrologian yksikköön kuuluvat hemodialyysiyksikkö ja munuaispoliklinikka. Sisätautien vuodeosasto 5 vastaa mm. kardiologisten -, neurologisten - sekä gastroenteriittipotilaiden hoidosta. Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 6 hoitaa keuhkosairauksia sairastavia potilaita, mutta myös eristystä tarvitsevia hengitystieinfektiopotilaita. Tehostettu valvonnan 4 potilaspaikalla hoidetaan elintoimintojen jatkuvaa monitorointia vaativia potilaita lähes kaikilta erikoisaloilta. Operatiivisen tulosyksikön suppeat erikoisalat kirurgiassa ovat yleiskirurgia, gastrokirurgia, urologia, ortopedia ja traumatologia ja korva- nenä- ja kurkkutaudit. Kirurgista toimintaa on kirurgian vuodeosaston lisäksi kirurgian ajanvarauspoliklinikalla, päivystyspoliklinikalla ja endoskopiayksikössä sekä gynekologian poliklinikalla toimenpidehuoneessa. Leikkaus- ja anestesiayksikkö sisältää kaksi erillistä toiminnallista kokonaisuutta, päiväkirurgisen ja muun leikkaustoiminnan. Sairaalan leikkausosasto päivystää ympärivuorokautisesti. Yksikössä toimii preoperatiivinen poliklinikka sekä LEIKO- yksikkö (leikkaukseen kotoa). Fysioterapian vastuualue tarjoaa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita sekä apuvälinepalveluita Porvoon sairaalan kaikille erikoisaloille. Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö käsittää synnytyssalit, synnytys- ja naistentautien vuodeosaston sekä äitiys- ja naistentautien poliklinikat. Lastentautien poliklinikka ja lastentautien vuodeosasto vastaavat alueen lapsiväestön hoidosta. Lastenpsykiatrian poliklinikoiden toimipisteet sijaitsevat Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa. Psykiatrian erikoisala käsittää sekä psykiatrian että nuorisopsykiatrian erikoisalat. Psykiatrian päivystyspoliklinikka palvelee koko Porvoon sairaanhoitoaluetta. Akuuttipsykiatrian suljettu vastaanotto-osasto ja pitkäaikaispsykiatrian kuntoutusosasto toimivat Kevätkummun sairaalassa. 11

13 Psykiatrian ajanvarauspoliklinikat sijaitsevat niin Porvoossa, Sipoossa kuin Loviisassakin. Kuntoutuspsykiatrialla on oma kuntoutuspoliklinikka sekä toimintaterapiakeskus. Nuorisopsykiatrian poliklinikat tarjoavat hoitoa vuotiaille nuorille. Tukipalveluiden osalta tukeudutaan HUS-LAB:n ja HUS-Kuvantamisen tarjoamiin palveluihin.henkilöstön kuvaus Perusterveydenhuollon henkilöstö per asukasta: Henkilöstö Askola Loviisa* Pornainen Porvoo Sipoo Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 0,8 0,78 1,9 0,86 0,81 Avosairaanhoito & päivystys 1,2 1,84 1,2 1,31 1,35 Pitkäaikais- ja laitoshoito 5 3,30 4,5 2,65 3,34 Kotihoito 3 3,42 2 2,59 2,63 Terveyskeskussairaala - 2,51-1,89 1,65 Lääkinnällinen kuntoutus 0,2 0,32 0,2 0,47 0,32 Suun terveydenhoito 1,2 1,03 1,4 1,27 1,32 YHTEENSÄ 11,4 13, ,04 11,42 *)= Loviisan henkilöstölukuihin sisältyy myös Lapinjärvi, paitsi kotihoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon osalta Erikoissairaanhoidon henkilöstö per asukasta: Henkilöstöryhmä Vakituinen Määräaikainen Yhteensä Hlö/1000 asukasta Vak/1000 asukasta Muu henkilökunta yht ,7 0,5 Hoitohenkilökunta yht ,1 3,4 Lääkärit yht ,8 0,4 Erityistyöntekijät yht ,4 0,3 Yhteensä ,9 4, Kunnan järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto Porvoossa työterveyshuollosta on muodostettu liikelaitos (Kuninkaantien työterveys). Sipoon, Pornaisten ja Askolan kunnat ostavat työterveyshuollon Kuninkaantien työterveydeltä. Kuninkaantien työterveys tuottaa sekä lakisääteiset palvelut, että sairaanhoitopalveluita. Loviisassa työterveyshuolto on ulkoistettu yksityiselle toimijalle. Palvelut rajautuvat pääosin lakisääteisiin palveluihin, Loviisassa tarjotaan myös sairaanhoitopalveluja. 12

14 3.3.5 Yksityissektori Porvoossa toimivat Porvoon Lääkärikeskus, yksityisiä työterveyshuollon yksiköitä (mm. Terveystalo, City- Akuutti), Porvoon Röntgen ja Porvoon työterveys. Sipoossa toimii Sipoonrannan lääkärikeskus. Lääkärikeskukset ovat pääsääntöisesti erikoislääkärivetoisia mutta tarjoavat myös yleislääkäripalvelua. Loviisassa toimivat Ergo- terveyspalvelut, Mediverkko- työterveys ja Lapinjärven lääkäriasema. Fortumin työterveys toimii Kilpilahden teollisuusalueella. Suurilla työnantajilla on myös omia työterveysyksiköitä. Yksityisiä hammaslääkäreitä ja asemia on Porvoossa ja Loviisassa useita ja Sipoossa kaksi Toimintaympäristön muutokset Terveydenhuoltolaki, joka antaa asiakkaalle/ potilaalle mahdollisuuden valita mm. hoitopaikkansa vapaasti vuoden 2014 alusta lähtien, kuten myös sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, muovaavat omalta osaltaan toimintaympäristöä ja vaativat alueen toimijoilta mm. toimintojen ja tuotteistusperiaatteiden harmonisointia. Kuntarakenneuudistuksen ollessa vielä tätä kirjoitettaessa kesken, ei sen vaikutuksia alueen terveydenhuollon järjestämiseen voida arvioida. On selvää, että yhteistyössä on pyrittävä toiminnan tehostamiseen ja kustannusten parempaan hallintaan, kuntatalouden ongelmat huomioiden. Sen sijaan ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus asettaa tulevaisuudessa kovan haasteen kaikille palveluntuottajille. Paikallisen hoitajakoulutuksen toimipisteet tärkeä säilyttää rekrytoinnin kannalta. Asiakkaiden muuttuneet odotukset terveyden- ja sairaudenhoitoa kohtaan pyritään kohtaamaan yhteistyötä tiivistämällä ja palveluketjuja virtaviivaistamalla. Sairauskirjon merkittävä muutos hyötyy myös em. toimintatavasta, alueellisesta yhdessä tekemisestä. Asiakas/ potilas hyötyy mitä suurimmassa määrin myös siitä, että alueelle saadaan tulevaisuudessa yhteinen potilastietojärjestelmä, jolloin tiedonkulku on esteetöntä. Tiedonkulun esteitä madaltavat myös KANTA- hanke, jonka osioista eresepti on jo otettu käyttöön Itä-Uudellamaalla. Näin parannetaan myös potilasturvallisuutta ja saadaan parempi kokonaiskuva ko. asiakkaan/ potilaan kokonaislääkityksestä. Kokonaisnäkemykseen sekä taloudellisuuteen tähtää niin ikään toimintansa aloittanut Apuvälinekeskus. Se tarjoaa palveluja keskitetysti koko HUS- alueelle. Toiminta on vielä käynnistysvaiheessa ja mm. tuotteistus on vielä kesken. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että HUS:n apuvälinekeskus ei toteudu suunnitellun kaltaisena KEHÄ- tien varren logistiikkakeskuksena, vaan tulee sijoittumaan Meilahden sairaala-alueelle, jolloin olisi ehdottoman tärkeää keskittää Porvoon yhteinen apuvälinekeskus joko Porvoon sairaalan tai Porvoon terveyskeskuksen läheisyyteen. Neuvotteluja asiasta käydään. TOIMENPIDE: SEURATAAN SÄHKÖISESTÄ HYVINVOINTIKERTOMUKSESTA VALITTUJEN INDIKAATTOREIDEN VÄLITTÄMÄÄ TIETOA SÄÄNNÖLLISESTI. 13

15 4 YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Valinnan vapaus Alueelle luodaan yhtenäiset prosessit, joita suunniteltaessa huomioidaan niin palveluiden järjestämisen näkökulma, kuin ennen kaikkea potilasnäkökulma. Alueella tulisi olla yhtenäiset hinnoitteluperiaatteet kunnasta riippumatta. Tämä edellyttää toteutuakseen hyvää tuotteistusta ja hoidon saatavuutta. Kuntien erilaiset hinnoitteluperiaatteet voivat voimakkaastikin vaikuttaa kuntien talouteen tilanteessa, jossa potilasvirrat kasvavat ja liikkuvat. Tukipalveluiden yhtenäistäminen alueella tulisi selvittää. Se mahdollistaisi henkilökunnan tehokkaan käytön, yhtenäisen hinnoittelun sekä potilaan aidon valinnanvapauden hoitavan toimipisteen suhteen. 4.2 Ikäihmisten palvelut Yhteinen ja tärkeä kehittämiskohde Itä- Uudellamaalla on ikääntyvälle väestölle tarjottavien palveluiden laatu ja sisältö. Kehittämistä ja laadunhallintaa tukevat omalta osaltaan mm. kotisairaanhoidon ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Lisäksi suunnitteilla on uudella tavalla järjestetty alueellinen kotihoidon ja palveluasumisen ympärivuorokautisen konsultaation malli, jonka avulla pyritään vähentämään epätarkoituksenmukaista ns. ambulanssirallia sairaalaan päivystykseen. Tämä toteutetaan mm. laatimalla kullekin potilaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma ja -tahto, jotka dokumentoidaan samantyyppiselle lomakkeelle sairauskertomusjärjestelmiin. Uuden yhteispäivystyksen tiloihin tulee saada käyttöön kaikkien alueen terveyskeskusten tietojärjestelmät niin, että konsultaatiot perustuvat kokonaisvaltaisempaan tietoon potilaan tilasta ja tahdosta, joka myös korostaa potilaan yksilöllistä hoitoa. Tällöin on mahdollista tehdä paremmin päätökset siitä, voidaanko potilas hoitaa kotona/palveluasunnosta sen sijaan, että potilas kuljetetaan päivystykseen. Tässä esitetty toimintatapa toteutuu vain, mikäli hyvä yhteistyö toteutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi on tarpeen kehittää erikoissairaanhoidon konsultaatiotoimintaa sekä jalkauttaa erikoislääkäreitä alueen terveyskeskuksiin. Lisäksi jatkossa voisi olla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisiä erikoislääkäreitä (esim. geriatriaan erikoistunut lääkäri) sekä esimerkiksi yhteinen jalkahoitaja alueen diabeetikkoja palvelemaan. Itä- Uudenmaan aito yhteispäivystys ja siihen kiinteästi liittyvä päivystysosasto ovat toteutumassa lähitulevaisuudessa mitä pidetään erittäin tärkeänä uudistuksena kaikkien kuntien kannalta. 14

16 4.3 Tietojärjestelmät Yhteinen tietojärjestelmähanke APOTTI HUS:n ja sen jäsenkuntien kanssa on käynnistynyt: alkuperäisen suunnitelman mukaan järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön v Kaikki alueen kunnat ovat alustavasti varanneet itselleen mahdollisuuden olla mukana hankkeessa. Päämääränä on joka tapauksessa vähintään koko sairaanhoitoalueen kattava yhteinen potilastietojärjestelmä. 4.4 Mahdollisia muita (sovitaan sairaanhoitoalueittain yhdessä) Itä- Uudenmaan alueen suuremmat hankinnat niin palveluiden kuin tarvikkeidenkin osalta pyritään kilpailuttamaan yhdessä kaikkien kuntien kanssa. Yhteisiä haasteita ja ongelmia aluetasolla ovat terveyserot, nuorten syrjäytyminen, diabetes ja lihavuus, päihdeongelmat, muistisairauksien lisääntyminen, monikulttuurisuus, tietojärjestelmien hajanaisuus ja henkilökunnan rekrytointi. TOIMENPITEET: KEHITETÄÄN IKÄIHMISTEN PALVELUITA: kaikilla pitkäaikaishoidossa olevilla potilailla pitäisi olla laadittuina hoitosuunnitelma (mahdollisine hoidon rajauksineen), mikä on helposti löydettävissä ja noudatettavissa myös ensihoitotilanteessa. ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTAA KONSULTAATIOTOIMINTAA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA. TOTEUTETAAN AITO YHTEISPÄIVYSTYS. HANKITAAN YHTEINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄ. TOTEUTETAAN ALUEELLISTA YHTEISTYÖTÄ SUURTEN HANKINTOJEN KILPAILUTUKSISSA. LAADITAAN KOKO ALUETTA KOSKEVAT YHTENÄISET PROSESSIT JA TUOTTEISTUSPERIAATTEET. 15

17 5 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 5.1 Terveyserojen kaventaminen Kunnissa on aloitettu systematisoidut, kohdennetut terveystarkastukset mm. pitkäaikaistyöttömille sekä 40-vuotiaille miehille. Nuoret pudokkaat- hanke (KASTE), johon alueen useat kunnat osallistuvat, tähtää nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimivia työkaluja terveyserojen ja hyvinvoinnin kartoittamiseksi kunnissa ovat EVA (=ennakkovaikutusten arviointi), sähköinen hyvinvointikertomus sekä ATH (= alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus). Useissa alueen kunnissa on suunniteltu myös ns. terveyskioskitoiminta, joka on matalan kynnyksen periaatteella toimiva, sairauksien ennalta ehkäisyyn ja riskiryhmien/- potilaiden löytymiseen tähtäävää toimintaa. Periaatteena on viedä palvelu sinne, missä ihmiset ovat, esim. kauppakeskuksiin. HUS:n perusterveydenhuollon yksikön toiminta on käynnistynyt ja yhdessä sen toimijoiden kanssa on myös valmisteltu Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelmaa. Perusterveydenhuollon yksikön tavoitteena on käynnistysvaiheen jälkeen luoda alueellinen toimijoiden verkosto, panostaa viestintään ja koulutukseen sekä luoda toimivat yhteistyösuhteet koulutusorganisaatioiden, järjestöjen ja muiden terveyden edistämisyksiköiden sekä STES (Suomen terveyttä edistävät sairaalat) ry:n kanssa, joka pyrkii edistämään sairaaloiden ja myös terveyskeskusten omaa terveydenedistämistyötä. Käytännössä terveydenedistämistyö käsittäisi esim. alueellisen terveydenedistämisen koordinaation, ennalta ehkäisevät hoitoketjut, yhteistyön ja tiedonvaihdon edistämisen, hyvinvointikertomustyön käynnistämisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seurantaindikaattoreiden tunnistamisen. Tähän pyritään kuuntelemalla kuntia sekä tarjoamalla asiantuntija- apua niin koulutuksen, hoitoketjutyön kuin tutkimustyönkin osalta. TOIMENPIDE: LUODAAN ITÄ- UUDELLEMAALLE ALUEELLINEN TOIMIJOIDEN VERKOSTO (YHTEISTYÖSSÄ HUS:N PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN KANSSA), JONKA TAVOITTEENA ON TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN. 16

18 6 YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA ALUEELLAMME 6.1 Tärkeimpien potilasryhmien hoitopolut ja yhteistyöprosessit Itä- Uudenmaan alueen jäsenkuntien tahtotila on, että yhteisesti kehitetään aivan uusia palvelukokonaisuuksia potilaan lähtökohdista käsin. Esimerkkeinä tämänkaltaisesta toiminnasta ovat mm. lähetteet konsultaatioiksi-hanke sekä rintasyöpäepäilypotilaan diagnostiikka ja vastaanotto- hanke. Laadittujen, yhteisten hoitopolkujen jalkauttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että alueelle ensin saadaan toimivat ja työnjaoltaan selkeät hoitoketjut. Yhteisiä, toiminnan kehittämiseen tähtääviä asioita voitaisiin käsitellä myös esim. Itä-Uudenmaan moniammatillisilla lääkäri- ja hoitajapäivillä. Lisäksi tulisi järjestää erityisiä palautekeskustelutilaisuuksia Itä- Uudenmaan terveyskeskuslääkäreille. Kaiken tarkoituksena on tavoitteellinen työskentelytapa, joka jalkautettaisiin kaikille toimijoille alueella. Prosessin kuvaus tarkoittaa sitä, että palveluketjujen sisältö kartoitetaan alueellisessa yhteistyössä niin, että hoitoketjujen laadintaan osallistuvat sekä perusterveydenhuolto, että erikoissairaanhoito tasavertaisina toimijoina. Itä-Uudenmaan kuntien ja Porvoon sairaalan johtavat lääkärit- foorumi priorisoi, aikatauluttaa ja päättää kustakin hoitoketjusta vastaavat henkilöt. Prosessien omistajuus on sekä IUTH:lla (=sote- johtajat ja johtavat lääkärit) että Itä- Uudenmaan johtavat lääkärit- ryhmällä. Tavoitteena on, että palveluketjukuvaukset valmistuvat kuluvan valtuustokauden aikana ja mittarina on, että ko. kuvaukset on tehty ja niitä myös käytetään päivittäisessä toiminnassa. Yhteisesti kuvattavat uudet palveluketjut ovat: sydämen vajaatoiminta, lähetteet konsultaatioiksi, lonkkamurtuma (lonkkaliukumäki), rintasyöpäepäilyn vastaanotto, nivelreuma, sepelvaltimotauti sekä nivelrikko. Toimivan hoitoketjuohjeistuksen kautta voidaan vähentää ns. turhia lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Tehtävien siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon tulee tehdä koordinoidusti, yhteistyössä ja resursointi huomioiden. Erikoissairaanhoito ei voi siirtää potilas- tai tehtäväkokonaisuuksia perusterveydenhuollolle neuvottelematta asiasta ensin johtavien lääkäreiden kanssa. Aito yhteispäivystys synnyttää tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Potilaan ohjaaminen yhteispäivystyksestä hänen kannaltaan oikeaan jatkohoitopaikkaan (alueellisessa yhteistyössä jo tehty jatkohoitopaikkojen kuvauksia kunnittain), on haaste. Alueellinen profiloituminen. esim. vuodeosastojen erikoistuminen ja perusterveydenhuollon osastojen, sekä erikoissairaanhoidon osastojen tiiviimpi yhteistyö jatkossa parantaisi potilaiden hoitoa, sekä edistäisi myös henkilökunnan oppimista. Esim. sairaalan erikoislääkärin suorittamat ylikierrot 17

19 perusterveydenhuollon osastoilla säännöllisin väliajoin paitsi parantaisi perusterveydenhuollon osastopotilaiden hoitoa, myös antaisi erikoissairaanhoidolle paremman kuvat perusterveydenhuollon osastojen toiminnasta ja potilasmateriaalista. Erikoissairaanhoitoa palvelisi tieto (erityisesti monisairaiden potilaiden kohdalla) vastuulääkäristä perusterveydenhuollossa. On tärkeää ottaa kroonisesti sairaiden potilaiden kokonaistilanne paremmin haltuun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden konsultatiivista toimintaa perusterveydenhuollossa tulisi lisätä monin eri keinoin. Erityisen toimivana mallina sairaalan erikoislääkäreiden jalkautumiselle terveyskeskuksiin perusterveydenhuollon näkökulmasta pidetään malleja, joissa erikoislääkäri sairaalasta tulee terveyskeskukseen joko puhtaasti konsultoimaan esim. terveyskeskuksen lääkärien kokoukseen tai vaihtoehtoisesti pitämään vastaanottoa, jonka yhteydessä on varattu aikaa myös terveyskeskuslääkäreiden konsultaatiolle. Tämän vuoksi sairaalan erikoislääkärin tulisi olla paikalla terveyskeskuksessa sen toiminta-aikana, ei esim. pitämässä erillistä iltavastaanottoa, jolloin konsultaatiohyöty menetetään. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden jalkautuminen perusterveydenhuoltoon ja aktiivinen konsultaatiotoiminta vähentävät tarvetta lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon, jolloin potilaan turha jonottaminen ja pompottelu eri toimipaikoissa vähenevät, mutta myös erikoissairaanhoidossa vapautuu resurssia niiden potilaiden hoitoon, jotka eniten hyötyvät erikoissairaanhoidosta sairaalassa. Konsultaatiotoiminnan ja jalkautumisen toteutus on mietittävä yksilöllisesti eri erikoisalojen kohdalla. 6.2 Kiireellinen sairaanhoito Päivystyksen osalta on tavoitteena saada luotua Porvoon sairaalan yhteyteen aito yhteispäivystys, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat kynnyksettömästi ja moniammatillisesti tavoitteenaan potilaan asiakaslähtöinen ja vaikuttava hoito. Yhteispäivystyksen yhteyteen on suunniteltu päivystysosasto sekä yhteispäivystyksen yhteydessä on tarkoituksena aloittaa ns. kotisairaalatoiminta. Toiminnan tavoitteena on laadukas päivystysyksikkö, joka hyödyntäisi yhteisiä tiloja ja toteuttaisi lähipalvelusairaalan periaatetta aktiivisairaalana toimien. 6.3 Mielenterveys- ja päihdehuollon päivystys Yhteisenä tavoitteena on saada kaikki palvelut samaan yksikköön, joka tässä tapauksessa olisi alueen yhteispäivystys. 18

20 6.4 Sosiaali- ja kriisipäivystys Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys vastaa Porvoon hallinnoimana virka-ajan ulkopuolella tarvittavien kiireellisten sosiaalipalveluiden tuottamisesta kaikille Itä-Uudenmaan kunnille (Askola, Sipoo, Loviisa, Lapinjärvi ja Porvoo). Suurin osa yhteydenotoista liittyy lastensuojeluun, pari - ja lähisuhdeväkivaltaan ja päihteiden käyttöön. Yhteydenotoista valtaosa tulee muilta viranomaisilta esim hätäkeskus, poliisi ja Porvoon sairaalan päivystys. Sosiaali- ja kriisipäivystystä kehitetään päivittämällä kriisitilanteiden toimintaohjeita ja kouluttamalla henkilöstöä. Yhteistyötä ja toimintamallien kehittämistä tehdään aktiivisesti myös muiden Uudenmaan sosiaalipäivystysten kanssa. Tavoitteena on seuraavan valtuustokauden aikana tiivistää entisestään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. 6.5 Ensihoitopalvelut Järjestämisvastuu on jo siirtynyt erikoissairaanhoidolle v alusta ja palveluntuottajana on Itä- Uudenmaan Pelastuslaitos. Uudistuksen myötä ensihoidon laatu ja palvelutaso paranivat olennaisesti. 6.6 Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen merkitys kasvaa nopeasti jo lähivuosina väestön ikärakenteen muuttuessa yhä vanhusvoittoisemmaksi. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kuntoutuksellisin keinoin ehkäisee myös ennenaikaista laitoshoidon tarvetta. Kuntoutustoiminnan on oltava laaja-alaista ja moniammatillista. Kuntoutus on nähtävä läpileikkaavana toimintana niin avopalvelujen kuin laitoshoidon osalta. Se vaatii paljon erityisosaamista ja tietoa yhteiskunnan tarjoamista eri kuntoutusmuodoista, -paikoista ja rahoitusmalleista. On myös tunnettava eri lainsäädännölliset reunaehdot jotta potilas/asiakas saisi asianmukaisen kuntoutuksen ja siihen liittyen tarpeelliset apuvälineet. Apuvälineiden ja kuntoutus- ja terapiapalveluiden maksusitoumuksen kirjoittaminen vaatii käytäntöjen tarkistamista ja selkeyttämistä periaatteella, että maksusitoumuksen kirjoittaa se, jolla on paras asiantuntemus ja hoitovastuu potilaasta. Uusi apuväline tai kuntoutusmuoto on hyväksyttävä ensin yhteisesti ennen sen käyttöönottoa. HUS- Apuvälinekeskus on aloittanut toimintansa ja mm. sen tuotteistusprosessi on vielä kesken. Alueen hankintojen tulee olla yhteisiä ja jakelun suhteen tarvitaan tarkennuksia. Kunnilla tulee myös olla yhtenäiset käytännöt maksusitoumusten myöntämisessä. Vammaispalvelun ja lääkinnällisen kuntoutuksen raja on syytä selkiyttää ja luoda yhteiset käytännöt apuvälineiden ja kuntoutuksen osalta. 19

Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016

Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016 Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta 24.10.2013 LIITE 2 Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016 30.9.2013 Lopullinen versio, jossa huomioitu kuntien lausunnot. Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2.

Lisätiedot

Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016

Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016 Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016 (Luonnos) 5.9.2013 Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA 5 3. LÄHTÖKOHDAT/ TAUSTAA 6 3.1 Palvelutarpeen kuvaus 6 3.2 Väestörakenne

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 212 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Johtava ylilääkäri Arto

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

SOSIAALIPÄIVYSTYS OSANA UUDISTUVAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA. Ohjaus ja täytäntöönpano

SOSIAALIPÄIVYSTYS OSANA UUDISTUVAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA. Ohjaus ja täytäntöönpano SOSIAALIPÄIVYSTYS OSANA UUDISTUVAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA Ohjaus ja täytäntöönpano Ylitarkastaja Elina Uusitalo, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun. Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Perustuu lausunnolla oleviin lakiluonnoksiin

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Perustuu lausunnolla oleviin lakiluonnoksiin SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Perustuu lausunnolla oleviin lakiluonnoksiin Paavo Kaitokari, Pirjo Tiikkainen, Asta Suomi, Johanna Heikkilä, Kari Jaatinen 13.10.2016 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole Ltk 15.2.2012 s. 1/6 IKÄIHMISTEN ELÄMÄNLAADUN TURVAAMINEN 264 761 181 (43,1 %) Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 17.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET JA VAIHEET Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus,

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot