TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 1 SISÄLTÖ 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Perustietoa Vaalan kunnasta Kunnan alue ja sijainti Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema Kuntarakenne Väestö, työvoima ja työpaikat Kunnan hallinto ja henkilöstö Luottamushenkilöorganisaatio Virasto-organisaatio ja päävastuualueet ja tulosalueet Henkilöstö Kuntakonserni Vaalan kunnan kehittäminen Yhteiset tavoitteet Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä Vaalan kunnan yhteistyö Talousarvion ja -suunnitelman perusteet Kuntalain säädökset Talousarvion sitovuus Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Alijäämän kattamissuunnitelma KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden tuotot ja kulut Hallintopalvelut Kunnanhallitus Vaalit Tarkastustoimi Hallinto- ja talouspalvelut Elinkeinot ja kulttuuri Maaseututoimi Työllistäminen Oulunkaaren kuntayhtymä Sivistyspalvelut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Sivistyslautakunta Sisivtyspalvelut Perusopetus Vaalan Lukio ja kansalaisopisto Kirjasto Vapaa-aikapalvelut Varhaiskasvatus Tekniset palvelut Ympäristölautakunta Teknisen osaston hallinto Viranomaispalvelut Rakentaminen ja kunnossapito Ateria- ja puhdistuspalvelut Asuntopalvelut INVESTOINTIOSA Investoinnit LIITTEET LIIKELAITOKSET Vaalan kaukolämpö -liikelaitos Vaalan vesihuolto -liikelaitos HENKILÖSTÖSUUNNITELMA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO... 60

3 1 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Perustietoa Vaalan kunnasta Kunnan alue ja sijainti Vaalan kunta sijaitsee Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Naapurikuntia ovat Siikalatva, Muhos, Utajärvi, Paltamo, Puolanka ja Kajaani. Kunnan kokonaispinta-ala on 1 772,65 km 2, josta maapinta-alaa on 1 318,15 km 2 ja vesipinta-alaa 454,50 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on yhteensä 550,6 km. Asukkaita maa-km 2 :a kohti on noin 2,6 henkeä. Mikäli vesipinta-ala luetaan mukaan kunnan kokonaispinta-alaan on asukkaita maa-km 2 :a kohti 1,9 henkeä. Maarekisterin mukaan kunta muodostuu seuraavista kylistä: Jaalanka, Kukkola, Niska, Manamansalo, Oterma, Pelso, Säräisniemi ja Veneheitto Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema Hallinnollisesti Vaalan kunta kuuluu Oulun aluehallintovirastoon, Oulun kihlakuntaan, Oulun käräjäoikeuspiiriin, Rovaniemen hovioikeuspiiriin, Muhoksen veropiiriin, Muhoksen sosiaalivakuutuspiiriin, Kajaanin maanmittauspiiriin, Kainuun ELY-keskuksen alueeseen, Oulun työsuojelupiiriin, Tielaitoksen Oulun piiriin ja Oulun sotilaspiiriin. Vaalan kunta kuuluu Kainuun maakuntaan ja on ns. ulkojäsen edunvalvonnan osalta Pohjois- Pohjanmaan liitossa. Vuoden 2001 alusta Vaala on kuulunut Kajaanin seutukuntaan. Vaala liittyi syksyllä 2007 jäseneksi Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymään sosiaali- ja terveyspiirin ja kuntapalvelutoimiston hallinnointiin osallistumisen vuoksi. Yhteistyötä tehdään myös Siikalatvan kunnan kanssa ja yhteistyö Utajärven kunnan kanssa tiivistyy Kuntarakenne Vaalan kunnan alue on jaettu kuntasuunnittelussa 11 suunnittelukylään, jotka alunperin ovat vastanneet pääsääntöisesti silloista koulupiirijakoa. Suunnittelukylät on lisäksi jaettu pienalueisiin, joilla on tilastollista merkitystä. Kyläjako on seuraava: Vaala, Taajaman ympäristö (Jylhämä, Järvikylä, Nimisjärvi), Neittävä, Nuojua, Oterma, Kankari, Jaalanka, Manamansalo, Säräisniemi, Veneheitto ja Pelso Väestö, työvoima ja työpaikat Oulunkaaren seutukunnan väestö Kunta Väestö Väestö Muutos Ii Pudasjärvi Utajärvi Simo Vaala Seutukunta yhteensä Vuonna 2012 asukasluvun väheneminen tulee olemaan n. 60 asukasta, joista pääosa selittyy kuolleiden korkealla määrällä. Muuttotase Vaalan osalta lokakuun 2012 loppuun mennessä on -20, syntyvyys 15, kuolleisuus 44. Vaalan kunnan tavoitteena on jatkossa panostaa erityisesti työikäisen väestön tulomuuton lisäämiseen mm. elinkeinostrategiassa esitetyin toimenpitein sekä parantamalla muuttajien tulomuuttopalveluita ja Vaalan kunnan imagoa. Talouden vertailutaulukoissa käytetään ao. vuoden alun väkilukua eli edellisen vuoden vahvistettua väestömäärää. Vaalan työttömyysaste (lomautetut mukaan lukien) oli vuonna 2011 keskimäärin 14,9 %. Vuonna 2012 tammi-elokuussa keskimääräinen työttömyys on ollut hieman suurempi eli 15,2 %. Vaalassa

4 työttömien määrä heilahtelee vuodenajan mukaan ja paras työllisyystilanne Vaalassa on kesäkuukausina ja huonoin sydäntalvella. Kainuussa vastaavat luvut olivat vuonna ,5 % ja vuoden 2012 tammi-elokuussa 12,7 %. Työttömiä työnhakijoita Vaalassa oli vuonna 2011 keskimäärin 196 ja tammi-elokuussa 2012 keskimäärin 200. Työttömyyden nousu on näkynyt lähinnä ikääntyvien työttömien määrässä. Kunnan tavoite vuosille on korkeintaan 14 % työttömyysaste. Työnhakijat ryhmittäin keskimäärin Vuosi 2011 Vuosi 2012 tammi-elokuu Työttömiä työnhakijoita yhteensä Alle 25- vuotiaita Pitkäaikaistyöttömiä Yli 50- vuotiaita työttömiä Työttömyysaste (lomautetut mukaan lukien) 14,9 15,2 Vaalassa on sijoitettu työllistämistoimenpitein kuntasektorille keskimäärin 30 htv:tä vuosittain. Työllistettynä olleiden henkilöiden lukumäärä on tätä lukua suurempi. Työllistämisen toimenpiteisiin on satsattu entistä voimakkaammin tavoitteena saumaton ketju tukityöllistämisen toimenpiteistä välityömarkkinoiden tai koulutuksen kautta takaisin avoimille työmarkkinoille. Myös syyskuussa 2011 aloitettua etsivää nuorisotyötä jatketaan, tavoitteena ehkäistä nuorten syrjäytyminen. Työllistämistä tehdään yhteistyössä paikallisen ELY- keskuksen, Oulunkaaren kuntayhtymän ja yhdistysten kanssa. Vaalan kunnan tekemä sopimus työpaja- ja hanketoiminnan järjestämisestä Vaalassa Kumppaniksi ry:n kanssa loppui ja työpaja siirtyi kunnan vastuulle. Pajan toimintaa pyritään monipuolistamaan. 2 Vaalan suurimmat yritykset Työpaikkojen määrä VB- Betoni Oy, betonielementtitehdas 37 Vaalan Juustola Oy, juustojen valmistus 20 ABC Vaalanportti (Osk Arina), liikenneasema 13 K-Market Vaala, päivittäistavarakauppa 10 JAJ- Palvelut Oy, Manamansalo Camping (Villi Pohjola), leirintä- ja kalastusalue 10 Eltel Networks Pohjoinen Oy, sähkö- ja dataverkkojen rakentaminen ja kunnossapito 9 Hoivakoti Suvanto Oy, ikäihmisten asumispalvelut 9 Rautia Vaala Mikko Kilpeläinen Oy, rauta-, maatalous- ja rakennustarvikekauppa 9 S- Market Vaala (Osk Arina), päivittäistavarakauppa 8 Vaalan Apteekki 8 Perheyhtiö Paakkarit Oy, maisemaravintola Ruununhelmi, caravan-alue ja leipomo 7 Hitsacon Oy, konepaja 6 Kainuun Osuuspankki Vaalan konttori 5 Vaalan Torimarket, 5 Yrityksiä on yhteensä noin 170 ja toimivia maatiloja noin 120 Muut suurimmat työnantajat Vaalan kunta 151 Pelson vankila 86 Rokuan kuntokeskus (Utajärvi, Vaalalaisia töissä noin 40) 110 Oulunkaaren kuntayhtymä, 82 Vaalan evankelis-luterilainen seurakunta 10 Metsäkeskus Kainuu 5

5 3 1.2 Kunnan hallinto ja henkilöstö Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymä Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Kunnanhallitus 9 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Palvelutuotantolautakunta Tarkastuslautakunta Sivistyslautakunta 7 jäsentä Ympäristölautakunta 7 jäsentä Liikelaitosten johtokunta 7 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiokaavio on liitteenä. Vaalan kunnalla on yhtymävaltuustossa 5 jäsentä, yhtymähallituksessa 2 jäsentä ja palvelutuotantolautakunnassa 2 jäsentä. Johtokunnat ja toimikunnat Vaalan lukion ja Oulujärven kansalaisopiston johtokunnan toiminta lakkaa vuoden 2013 alusta. Kunnanhallituksen nimeäminä toimikuntina toimivat vuosina vanhus- ja vammaisneuvosto, nuorisoneuvosto, mökkiläistoimikunta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, rakennustoimikunta (kouluhanke), mielipidetutkimuksen ohjausryhmä ja maankäyttö ja elinkeinotoimikunta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä toimii ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmänä ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Uudet toimikunnan nimetään vuoden 2013 alussa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän valtuustossa Vaalalla on kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa edustajaa, jotka osallistuvat alueidenkäyttö- ja hanketoimialaan sekä aluekehitykseen liittyvien asioiden käsittelyyn. Maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmässä Vaalalla on yksi edustaja. Kainuun maakunta -kuntayhtymän lakatessa, Vaala saa edustuksen Kainuun Liittoon. Vaalan kunnalla on edustus Kainuun pelastuslaitoksessa ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymässä Virasto-organisaatio ja päävastuualueet ja tulosalueet Kunnanjohtaja Tytti Määttä Kunnanviraston johtoryhmä SIVISTYSTOIMI Osastopäällikkö Rehtori Liisa Leinonen Sivistystoimen hallinto Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Vapaa-aikatoimi Työllistäminen Varhaiskasvatus HALLINTO-OSASTO Osastopäällikkö vs hallintojohtaja Veijo Rautiainen Vaalit Tarkastustoimi Hallinto- ja talouspalvelut Elinkeino- ja kulttuuritoimi Maaseututoimi Työllistäminen Oulunkaaren kuntayhtymä Ostopalvelut muilta TEKNINEN TOIMI Osastopäällikkö Tekninen johtaja Juha Airaksinen Tekninen toimisto Viranomaispalvelut Rakentaminen ja kunnossapito Ravitsemis- ja siivouspalvelut Asuntopalvelut Työllistäminen Varhaiskasvatus Oiii Var

6 Henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne sopeutetaan kunnan palvelurakenteeseen kunnanvaltuuston päättämien sopeuttamis- ja kehittämistoimien mukaisesti. Kunnanhallituksen hyväksymässä henkilöstöstrategiassa on linjattu muun muassa palkkausta, henkilöstön työhyvinvointia sekä henkilöstön pysyvyyttä ja rekrytointiasioita. Lisäksi on mietitty tulevien vanhuuseläkkeelle siirtymisen kohdalla, voidaanko virkaa/tehtävää jättää täyttämättä tai täyttää kyseinen tehtävä sisäisesti. Työkykyä edistetään tyky-suunnitelman mukaisesti ja osaamista kehitetään koulutukseen panostamalla. Vuonna toteutetaan 1,5 vuotta kestävä työntekijöiden työkuntoa lisäävä Hyvinvointi Hyrrä hanke yhteistyössä Kainuun Liikunnan kanssa. Työntekijöille luodaan kanavia vaikuttaa kunnan toimintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun ja lisäksi panostetaan sisäiseen viestintään. Kuukausittaisia henkilöstöpalavereita jatketaan ja julkaistaan henkilöstötiedote n. 10 kertaa vuodessa. Jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota uusien työntekijöiden rekrytointiin eläkkeelle jäävien tilalle. Henkilökunta vähenee 9,65 htv:n verran vuodesta 2011 pääosin eläköitymisen kautta, myös määräaikaisia työsuhteita päättyy ja joitakin htv vähentymiä selittää oppisopimuskoulutettavien ja työllistettyjen käyttö. Kunnan ja liikelaitoksen henkilötyövuosien määrä arvioidaan olevan 137,38. Tässä luvussa ei ole mukana työllistettyjä, oppisopimuskoulutettavia tai harjoittelijoita Kuntakonserni Vuokra-asuntojen hallinnoinnista, ylläpidosta ja uustuotannosta vastaa Kiinteistö Oy Vaalan Niska, johon on vuonna 2004 fuusioitu As Oy Taimentie, As Oy Lummanpuisto, As Oy Poukamonkangas ja Kiinteistö Oy Jussinkulma. Lisäksi vuonna 2004 on perustettu Kiinteistö Oy Manamanhelmi, josta kunta omistaa 65 %. Kunnan vesi- ja viemärilaitos sekä lämpölaitos ovat toimineet erillisinä liikelaitoksina vuoden 2002 alusta lukien. Tavoitteena on, että kuntakonserniin kuuluvat asunto- ja kiinteistöyhtiöt pystyvät tulorahoituksellaan hoitamaan vastuunsa ja velvoitteensa. 1.3 Vaalan kunnan kehittäminen Vaalan kunta uudisti strategiansa vuonna Tulevaisuuden suunnittelu tehtiin valtuustossa ryhmätöiden kautta ja valmistelussa kuultiin työntekijöitä ja kunnassa toimivia yhdistyksiä sekä mökkitoimikunnan jäseniä. Tavoitteena on ollut laatia helposti ymmärrettävä strategia, jonka jalkauttaminen henkilöstölle onnistuu mutkattomasti. Visio kuvaa sitä tulevaisuuden kuvaa, johon toiminnallamme pyrimme. Vuonna 2016: Vaalan maisema ja viihtyisä ympäristö houkuttavat asumaan ja viettämään vapaa-aikaa. Vaalalaiset voivat hyvin ja kuntalaisten keskuudessa vallitsee voimakas me-henki. Alueemme tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle, alkutuotannolle ja työlle. Kunnan talous on kunnossa ja peruspalvelut järjestetty lähipalveluina Yhteiset tavoitteet Tavoitteemme tarkentavat tulevaisuuden kuvaamme. Ne ovat yhteisesti valittuja ja niiden toteuttamiseen ollaan sitouduttu. Tavoitteisiin pyritään vuosittain budjetin yhteydessä tarkistettavilla vuositavoitteilla ja toimenpiteillä. Strategian toteutumista seurataan sekä budjetin että tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi vuositason tarkastelu tehdään kesäkuun valtuuston kokouksessa.

7 5 Yhteiset tavoitteet Missä on onnistuttava Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimivat lähipalvelut Työtä ja toimeentuloa Viihtyisä elinympäristö Talous tasapainossa Hyvinvoivat asukkaat Myönteinen tunnettuus Työhyvinvointi Rekrytointi Laadukas johtaminen ja esimiestyö Työntekijöiden kuuleminen Sisäinen viestintä Henkilöstön osaamista tukeva kouluttautuminen Yhteistyö naapurikuntien kanssa Kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö Yhteistyö yhdistysten kanssa Palveluyritysten toimintaedellytykset Valtionaluehallinnon palvelut Nykyisten yritysten ja maatilojen toimintaedellytykset Edellytyksien luominen yritystoiminnalle Yrittäjyyskasvatus Matkailualan yritystoiminnan kasvu Kunnan ja kuntayhtymän työpaikkojen säilyttämien väestömäärän suhteessa Valtionhallinnon työpaikkojen turvaaminen Laadukas kaavoitus Siisti kuntakeskuksen ja kyläkeskuksien ympäristö Kunnan kiinteistöt kunnossa Toimivat ulkoilureitit ja liikuntapaikat korkealla käyttöasteella Maisemanhoito Turvallinen toimintaympäristö kaikille ikäluokille Oman toiminnan jatkuva kustannustehokkuus Matala työttömyys Terveyden edistäminen Yritysten toimintaedellytykset Verotasot ja maksut oikealla tasolla Tulomuuton aktivointi Edunvalvonta valtionosuuksissa Hyvinvointia edistävä toiminta kaikille ikäryhmille Yhteistyö kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kanssa Yhteistyö yhdistysten ja yritysten kanssa Työllistämistoimet Laadukas julkinen ruokahuolto Kotiseudun arvostus nousee Markkinointi ja positiivinen julkisuuden hakeminen tekemisen kautta Oikea-aikainen ja laadukas viestintä Työhyvinvointikyselyn tulokset Pätevien hakijoiden määrä Sairaspoissaolojen määrä Henkilöstöpalaverien ja tiedotteiden määrä Koulutuspäivien määrä suhteessa työntekijöiden määrään Naapurikuntien kanssa tehdyn yhteistyön määrä Lähipalveluiden kattavuus ja laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa (Oulunkaari) Yhdistysten ja kunnan välisen yhteistyön määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Yritysten lukumäärä Työpaikkojen määrä Keskimääräinen työttömyysaste Matkailuyritysten lukumäärä Matkailutulon määrä Yrittäjyyskasvatustoimien määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Tonttien myyntitulo Käyttäjien antama palaute Tilojen käyttöaste Tilinpäätös Tasapainottamissuunnitelma Erikoissairaanhoidon menot Keskimääräinen työttömyysaste Tulomuuttajien määrä ja palvelusta annettu palaute Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Erikoissairaanhoidon menot Kouluterveyskyselyn tulokset Hyvinvointi-indikaattorit Tapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät sekä annettu palaute Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömien määrä Lähiruuan osuus julkisen ruokahuollon hankinnoista ja asiakkaiden antama palaute Kotiseutu sivistystoimessa Ajantasainen viestintäsuunnitelma Julkaistujen juttujen ja artikkeleiden määrä Annettujen tiedotteiden määrä Kunnanhallitus huolehtii kehittämisstrategioiden valmistelusta, elinkeinopolitiikan suuntaviivoista ja tietojen tuottamisesta. Kuntasuunnittelussa avainasioita ovat lähipalveluiden turvaaminen, aktiivinen elinkeinopolitiikka, talouden tasapaino ja päätöksien pohjaksi tarvittavan tiedon riittävyys.

8 Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä Vaalan kunnan yhteistyö Vaalan kunta on päättänyt jatkaa itsenäisenä kuntana tiivistäen kuitenkin yhteistyötä mm. Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän kuntien kanssa. Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää ja pääosin tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Vaalalle, ja kunta on ollut Oulunkaaren kuntayhtymän jäsen vuoden 2010 alusta. Jo ennen tätä Vaalalla ja Utajärvellä on ollut yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2005 alusta. Vaalan kunnan työntekijät siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöiksi Vuoden 2009 alusta kunta on myös osallistunut Oulunkaaren seutukunnan perustamaan kuntapalvelutoimistoon, johon on keskitetty talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon toiminnot siten, että ao. palvelupisteet kuitenkin säilyvät kunnassa. Vuosina on käyty tarkalla tasolla läpi Vaalan kunnan hallinnollista suuntautumista. Kunnanvaltuusto on päättänyt, ettei Vaalan kunta lähde mukaan Kainuun hallintokokeilun jatkoon vuosiksi Samalla valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että Vaalan kunta siirrettäisiin Kainuun maakunnasta Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan. Valtionvarainministeriö on kuitenkin ilmoittanut, että tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista viedä valtioneuvoston päätettäväksi Vaalan ja Iitin kuntien ehdotuksia maakuntajaon muuttamiseksi. Lisäksi todetaan, että kunta- ja palvelurakenne ja sen uudistaminen ovat ensisijaisia maakuntajaon muutoksiin nähden. Uusien kuntien suuntautuminen ja niiden perusteella syntyvät mahdolliset muutostarpeet maakuntajakoon on joka tapauksessa käytävä läpi myöhemmin. Tämä arvio voitaneen tehdä viimeistään vuoden 2014 aikana. Suomen hallituksen käynnistämä valtakunnallinen kuntauudistus tulee vaikuttamaan siihen, minkälaisia yhteistoiminnan muotoja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin on muodostumassa ja millaisella aikataululla kuntaliitoksia Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle kaavaillaan. Myös maakuntien asema on tarkastelun kohteena. Yhteinen maataloushallinto Siikalatvan, Vaalan, Pyhännän, Vihannin ja Haapaveden kanssa on alkanut vuoden 2012 alusta. Yhteistoimintaan velvoittaa uusi laki, maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa, joka on astunut voimaan Uuden lain tavoitteena on koota kunnissa hoidettavat maaseutuhallinnon tehtävät suurempiin yhteistoiminta-alueisiin, joissa toimii pääsääntöisesti 800 maatalousyrittäjää ja tehtäviä hoitaa vähintään viisi henkilöä. Nämä kriteerit täyttyvät nyt suunnitellussa yhteistoiminta-alueessa, jonka vastuukuntana toimii Siikalatva. Vihannin kunta on kuitenkin eroamassa lukien tästä yhteistyöstä Raahen kaupunkiin liittymisen vuoksi. Vuosien huonon taloudellisen tuloksen vuoksi Vaalan kunta on luokiteltu ns. erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaksi kunnaksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan Vaalan kunta kuuluu talouden tunnuslukujen perusteella laissa tarkoitetun selvitysmenettelyn piiriin. Selvitystä varten asetettiin laissa säädetyn menettelyn mukaisesti arviointiryhmä, jonka työ oli valmis Valtuusto hyväksyi arviointiryhmän esityksen kokouksessaan Vuonna 2010 päästiin tavoiteltuun ylijäämään. Vuoden 2011 tulos jäi talousarviosta poiketen lievästi eli n tappiolliseksi ja tulostavoitteesta jäätiin selvästi. Koska vuosien 2009 ja 2011 tulostavoite ei toteutunut, valtuusto on säännöllisesti päivittänyt talouden tasapainotussuunnitelman. Kunnanhallitus on valmistellut uutta talouden tasapainottamisen suunnitelmaa ja ohjelmaa. Tarkoituksena on hyväksyä uudistettu suunnitelma ja ohjelma alkuvuodesta 2013, kun on selvillä vuoden 2012 tulos. Talousarviovuoden suurimpana haasteena on toteuttaa talouden tasapainotustoimenpiteet sekä huolehtia kunnan tulojen positiivisesta kehittymisestä. Lisäksi oman haasteensa tuo valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneselvitys. 1.4 Talousarvion ja -suunnitelman perusteet Kuntalain säädökset Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

9 Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelmat), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja talousarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto Talousarvion sitovuus Valtuusto päättää käyttötalousosan nettomenot tulosalueittain (tehtävittäin) sitovina erinä. Investointiosassa kunnanvaltuusto päättää määrärahat hankkeittain. Siirrot ja mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset euroon asti päättää kunnanhallitus, muilta osin kunnanvaltuusto. Lautakunnille ja johtokunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle on raportoitava talousarvion ja tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen antamien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Tässä taloussuunnitelmassa käsitellään ensin tuloslaskelma- ja rahoitusosa, mikä antaa kokonaiskuvan kunnan taloudesta. Käyttötalousosassa käsitellään hallintokuntien strategiset tavoitteet ja vuoden 2013 toimenpiteet sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Investointiosassa ovat rakennusohjelma sekä irtaimiston hankintasuunnitelma perusteluineen. Liikelaitosten talous- ja toimintasuunnitelmat ovat liitteenä. Lisäksi liitteenä on henkilöstösuunnitelma.

10 8 2 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA 2.1 Tuloslaskelma Toimintakate (ulk/sis) Kunnan toimintatuotot ovat yhteensä eli 0,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintakuluissa on kasvua yhteensä 1,4 %. Palkkoja on korotettu 2,2 % ja erikoissairaanhoidon laskutusarviota on korotettu 4,4 miljoonasta eurosta 4,6 miljoonaan euroon. Eläkemenoperustaiset maksut nousevat 4%:ia eli n euroa. Lisäksi monet yhteistoiminta alueiden palvelut kallistuvat. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot ovat , missä on kasvua edelliseen vuoteen +1,5 %. Verotulot Suunnitelmakauden tavoitteena on, että kunnan tuloveroprosentti poikkeaa enintään 1,5 %- yksikköä valtakunnan keskiarvosta ja 1 %-yksikköä alueen keskiarvosta. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2013 on 21,50. Koko maan tuloveroprosentin keskiarvo vuonna 2013 tulee olemaan noin 19,38%, Pohjois-Pohjanmaan 19,84 % ja Kainuun 20,84 % asukkaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,17. Koko maassa viidellä kunnalla on korkeampi veroprosentti kuin Vaalassa ja kymmenellä kunnalla sama. Vaalan kunnan efektiivinen veroaste oli vuonna ,66 %. Kunnan tuloveron ja efektiivisen veroasteen välinen kuilu on kasvanut jatkuvasti. Kun vuonna 2011 erotus oli 4,77 niin vuonna 2012 se oli jo 7,34. Keskimäärin erotus koko maassa on 4,78. Vaalan kiinteistöveroprosentit vuonna 2013 ovat seuraavat: vero-% laskennallinen kiinteistövero vakituinen asuinrakennus 0, muu kuin vakituinen asuinrakennus 1, voimalaitosrakennus 2, yleishyödyllinen yhteisö 0, yleinen kiinteistövero-% (rakennukset ) 1, yleinen kiinteistövero-% (maapohja) 1, YHTEENSÄ Verotulojen muutosta on arvioitu seuraavassa taulukossa: Verolaji TA 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Kunnallisvero Muutos % 4,5 3,0-0,14 1,06 0,1 4,6 Kiinteistövero Muutos % 0,3 7,3 7,1 14,4-0,6 3,0 Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % -0,81-11,9 36 8,8-16,9-22,2 YHTEENSÄ Muutos % 3,4-2,8 3,1 4,2-0,6 2,6 Veroprosentti 19,5 20,50 20,50 21,00 21,00 21,5 Valtionosuudet Vuoden 2013 valtionosuutta koskeviin lukuihin sisältyvät kustannustasotarkistus (indeksitarkistus) sekä väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset sekä valtionosuusleikkaus ja veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulomenetysten kompensaatio. Kiinteistöveron poisto valtionosuuden tasauksesta lisäsi Vaalan valtionosuutta vuonna 2012.

11 9 Valtionosuuksien erittely TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Yleinen valtionosuus Verotulotasaus Yhden putken valtionosuus Yhteensä Muutos % -0,7 0,8-2,1 7,9 2,8 Talousarviolainojen ja kassalainojen korkoihin on varattu vuodelle 2013 yhteensä Muissa rahoitustuotoissa on viivästyskorkoja ja muita rahoitustuottoja 7000 sekä liikelaitosten peruspääoman tuotto Muissa rahoitusmenoissa verotilitysten korkoihin, viivästyskorkoihin ja provisioihin on varattu Poistot Suunnitelman mukaisia poistoja on talousarviossa euroa jakautuen hallintokunnittain seuraavasti: TA 2008 TA 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA2013 Hallinto-osasto Sivistystoimi Tekninen toimi YHTEENSÄ Vuodelle 2013 on varattu uuden koulun poistoiksi n eroa. Vuoden 2012 poistoissa oli mukana yläkoulun purkamisesta aiheutuva kertapoisto. Vuosikate ja tilikauden tulos Vuoden 2013 tuloslaskelmassa vuosikate on Poistot pitkävaikutteisista menoista ovat Kunnan ylijäämä on

12 10 TULOSLASKELMA, PERUSKUNTA TA TA 2013 TULOSLASKELMA (sis/ulk) 2012+muut. Muutos% TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Verotulot , Valtionosuudet , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

13 11 TULOSLASKELMAT, KUNTA JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA (sis/ulk) Kunta Lämpöl. Vesil TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut - keskinäiset (korv. peruspääomasta) Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

14 TUNNUSLUKUJA TA 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 Toimintatuotot/toimintakulut % 19,4 13,8 16,0 15,7 15,9 Vuosikate poistoista % Vuosikate euroa/asukas 424, Asukasluku

15 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2011 TA m TA 2013 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA VUOSIKATE TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT PAKOLLISET VARAUKSET MUUT OIKAISUT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAPPIOT PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULO INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 999 SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS LAINAKANTA Lainakanta euroa/asukas Investointien tulorahoitus, % (kunta) HUOM! Vuodelle 2012 on otettu pa.lainaa. Lyhytaikaista on eroa. Asukasmäärä 2012 tulee pienenemään. Jos lainasumma pysyy samana vuoden loppuun on lainakanta euroa/asukas Tulevana vuonna samaa kaavaa noudattaen lainakanta euroa/asukas olisi 5196.

16 Alijäämän kattamissuunnitelma Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvo on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on kolme: 1. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä 3. Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä KYSEINEN SUUNNITELMA TULLAAN PÄIVITTÄMÄÄN VUODEN 2013 ALUSSA, KUN TIEDÄMME 2012 TULOKSEN. SUUNNITEL- MAN AIKAJÄNNETTÄ PIDENNETÄÄN VUOTEEN 2017 NIIN, ETTÄ ALIJÄÄMÄT OVAT KATETTU. Vaala (Ulk/sis) 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Muutettu TA ei (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) Asukasluku Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 22,00 Toimintatuotot Toimintatuottojen muutos, % 1,5 % 10,2 % 2,5 % 4-18,2 % 15,3 % -4,0 % 1,0 % 2,4 % 2,5 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 4,1 % 3,0 % 8,8 % 2,2 % -3,1 % 8,0 % 0,3 % 1,4 % 1,6 % 1,5 % TOIMINTAKATE TOIMINTAKATTEEN MUUTOS, % 4,7 1,4 10,3 1,9 0,4 6,8 1,2 1,5 1,5 1,3 Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot yhteensä Verotulojen muutos, % 8,6 4,9 6,3 0,0 3,2 4,2-0,6 2,6 2,6 4,1 Valtionavut (Harkinnanvarainen) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoeron muutos Rahastojen muutos Varausten muutos Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit (kunta) Vuosikate - poistot Vuosikate - tod. lyhennys Vuosikate - lask. lyhennys Vuosikate - nettoinv Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Saamiset 1000 euroa Saamiset euroa/as Tehdyt muutokset : *TP 2011 tiedot päivitetty ja TA 2012 muutokset tehty *TS 2013, TS 2014, TS 2015 tiedot päivitetty *Hallituksen valtionosuusleikkaukset vuosille huomioitu *Verotulot perustuvat KL:n ja VM:n arvioon, mutta muutettuna siten, että puolen veroprosentin tuotto on euron sijaan euroa *Valtionosuudet perustuvat osittain Kuntaliiton arvioon varovaisuusperiaatetta noudattaen *Asukasmäärä muutettu vastaaman tilastokeskuksen ennustetta, TA ja TS asukasluku on asukasluku vuoden alussa. Valtionosuusleikkausten suuruus Kuntaliiton tietojen perusteella: 2013: : : Yhteensä: Poistojen määrää korotettu kirjanpitolautakunnan suositukseen perustuen ja uuden koulukeskuksen poistojen vuoksi. Pitkäaikaisten lainojen korkojen määrä tilanteen mukaan on vuodelle 2013 n euroa. Pitkäaikaista lainaa on tämän hetken laskelmien mukaan vuoden 2012 lopussa euroa ja kassalainaa euroa. Liikelaitoksilla on lainaa noin euroa.

17 15 3 KÄYTTÖTALOUSOSA 3.1 Käyttötalouden tuotot ja kulut Käyttötalouteen vaikuttavat toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Käyttötalousmenojen budjetointiin ei ole tullut muutoksia vuosien 2009 ja 2010 isojen muutoksien jälkeen. Tällöin perustettiin kuntapalvelutoimisto ja kunnan talousarviosta poistui perusturvalautakunnan osio ja kyseiset menot tulevat hallinto-osaston raamiin ostopalveluina Oulunkaaren kuntayhtymän tuloalueelle ja yhteistoiminta-alueen kustannuspaikalle päivähoitoa lukuun ottamatta. Vuonna 2013 menojen kasvuun vaikuttavat niin erikoissairaanhoidon kustannusten nousu kuin monien muiden yhteistoiminta-alueiden kustannusten nousu. Tällaisia ovat mm. palo- ja pelastus, Kainuun Liitto ja eläinlääkintähuolto. Tuloihin vaikuttavat Vaalan kunnassa merkittävästi tontti ja metsän myynti sekä vuokratilojen käyttöaste. Kunnan tuloksen kannalta on välttämätöntä saada vuokratilojen käyttöastetta parannettua ja tonttimyyntiä tehostettua. Valtakunnallinen taantuma omalta osaltaan vaikuttaa myös Vaalassa sekä kahteen edelliseen että verotuloihin ja työttömyysasteeseen. Työpajan kunnallistaminen on vaikuttanut sekä tuloihin että henkilöstö menoihin, niitä kasvattavasti. Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista Kunnanhallitus TP 2011 TA 2012 TA 2012 TA 2013 Muutos % Muutos Toimintatuotot ,2 Toimintamenot ,6 Netto ,0 Sivistyslautakunta Toimintatuotot ,6 Toimintamenot ,5 Netto ,4 Ympäristölautakunta Toimintatuotot ,9 Toimintamenot ,9 Netto ,2 Kaikki yhteensä Toimintatuotot ,4 Toimintamenot ,5 Netto ,5

18 3.2 HALLINTOPALVELUT Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kunnanvaltuuston asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Kunnanhallitus johtaa myös kunnan strategiassa yhteisesti valittujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää työskentelyä ja päätöksentekoa. Kunnanhallituksen alaisuudessa toimii hallintopalvelut. Kustannuspaikkajaon mukaan tulosalueita ovat vaalit, tarkastustoimi hallinto- ja talouspalvelut, elinkeino- ja kulttuuritoimi, maaseututoimi, yleishallinnon työllistäminen, Oulunkaaren kuntayhtymä ja ostopalvelut muilta. Hallinto-osasto vastaa hallinnon tukipalvelujen tuottamisesta. Vuoden 2013 osalta suurimpana haasteena on yhdessä muiden hallintokuntien kanssa ensinnäkin saada toiminta pysymään tiukassa talousarviossa ja jatkossa kyetä tasapainottamaan talous. Myös uusi kuntalaki tulee vaikuttamaan toimintaan. Osastokohtaisesti vuoden 2013 toimenpiteet on valittu peilaten kuntastrategiaan. Hyvinvoinnin edistämistä koordinoidaan hallinto-osaston toimesta yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kanssa. 16 Hallintopalvelut taloussuunnitelma 1000 HALLINTOPALVELUT TP 2011 TA 2012 TA muutos TA 2013 Muutos- % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,1 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot ,9 TOIMINTATUOTOT ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset ,2 Muut toimintakulut ,6 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , VAALIT TA Muutos- TP 2011 TA 2012 muutos TA 2013 % TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ TARKASTUSTOIMI TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , HALLINTO- JA TALOUSPALVE- LUT TOIMINTATUOTOT ,8 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ELINKEINOTOIMI TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,4

19 MAASEUTUTOIMI TA 2012 Muutos- TP 2011 TA muutos TA 2013 % TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , TYÖLLISTÄMINEN TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , OULUNKAAREN KUNTAYHTY- MÄ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , OSTOPALVELUT MUILTA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,4 Muutokset vuonna Hallinto- ja talouspalvelut: Yhteispalvelupisteen perustaminen, TE- toimiston muutto kunnantalolle - Keskushallintoon ja talouspalveluihin siirtyy yhteensä 50% prosentin sihteerin työpanos sivistykseltä. Lisäksi vuoden 2012 TA:sta on puuttunut yhden sihteerin palkkaa 30% ja eläkemenoperustaisia maksuja euroa. Näiden yhteisvaikutus palkoissa on noin euroa + sivukulut. - Kunnantalon lämmitys, sähkö ja vesi kustannuksia ei laskuteta sisäisesti keskustoimistolta tai maaseutuhallinnolta, kuten ei ole tehty aikaisempinakaan vuosina. Nämä kulut on poistettu keskustoimiston kustannuspaikalta ( ). Nämä menot kirjataan tekniselle toimelle kunnantalon kohdalle ja niitä ei laskuteta. Siivous ja talonmiespalvelut laskutetaan. - Kunnanhallituksen menokohta pitää sisällään kunnanjohtajan henkilöstömenot, keskustoimisto 2,25 sihteerin henkilöstömenot ja 50% hallintojohtajan henkilöstömenoista. Taloushallinto sisältää 30%+25%=55% sihteerin ja 50% hallintojohtajan henkilöstömenoista. - Joukkoliikenteeseen on varattu euroa euron sijaan. - Kunnanhallituksen myöntämiä avustuksia on pienennetty eurosta euroon. - Kuntayhtymien maksuosuus on pienentynyt, koska kustannuksista jyvitetään elinkeinoille sinne kuuluva osuus n euroa. Kainuun liiton jäsenmaksu kasvaa Vaalalle arvioiden mukaan n euroa. - Muu yleishallinto menokohdalle on budjetoitu lääkäreiden asunnon vuokrat ja muut menot 3000 euroa. Saman menokohdan kautta kiertävät myös asukkaille myytävät Rokuan uintiliput: tämä selittää kasvun myyntituotoissa ja muiden palveluiden ostoissa. Suhdetoimintaan ja edustukseen on varattu 4000 euroa. Jäsenmaksuista maksetaan maksua mm. Manamansalon musiikki ja taideyhdistykselle, Suomi-Venäjäseuralle, Kainuun Kesäyliopistolle ja Rajaseutuliitolle. - ATK-palveluiden kustannukset kasvavat budjettiin 2012 verrattuna noin euroa. Aiempina vuosina kustannukset ovat olleet alimitoitetut. Esim. sähköpostijärjestelmä maksaa Vaalalle euroa. Lisäksi kustannuksissa on mukana mm. turvakameroiden kustannukset. - Elinkeinotoimi sisältää 100% yritysasiamiehen ja 50% vapaa-aikajohtajan henkilöstömenoista. Yhteistoimintaosuuksia on pienennetty matkailun kustannuspaikalla. Maaseutuhallintoon ei ole budjetoitu 20%:ia sihteerin työpanosta ja avustuksia kotitalouksille on pienennetty eurosta euroon. - Työllistämistoiminta on jaettu seuraavasti: Yleishallinnon työllistäminen menokohta pitää sisällään 50% kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan palkkaa. Vuonna 2013 hän kuitenkin tekee 20% työajalla yrityskaari hanketta. Hankkeen kautta tulee kustannuspaikalle tuloja. Pajalta töi-

20 hin hankkeessa työskentelee kaksi pajavalmentajaa, joiden henkilöstömenoista 50% kustantaa valtio. Valmennuspaja muu toiminta kattaa 12 työllistetyn henkilöstömenot 12kk ajalta. Kolmatta työvalmentajaa ei palkata enää vuodelle Avustusten suuri nousu ja palkkamenojen nousu selittyy pääosin valmennuspajan kustannuksilla. Valmennuspajan nettokustannukset ovat n euroa. - Yhteisöjä avustetaan edelleenkin eurolla, mutta avustusehtoja muutetaan. - Ostopalvelut muilta: Eläinlääkintähuollon kustannukset kasvavat eurosta euroon ja terveysvalvonnan kustannukset pienenevät eurosta euron. Yhteisvaikutus on näin n euron kustannusten nousu. Osan kustannusten noususta selittää vuoden 2012 alijäämä Vaalit Vuonna 2013 ei järjestetä säännönmukaisia vaaleja Tarkastustoimi 18 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Uudet jäsenet tarkastuslautakuntaan valitaan vuoden 2013 alussa ja lautakunnan koulutukseen varaudutaan. Tilintarkastuspalvelut kilpailutetaan vuoden vaihteessa Hallinto- ja talouspalvelut Tehtäväalue sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskustoimiston, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, atk-palvelujen ja toimikuntien tulot ja menot. Ulkopuolisilta ostettavia palveluja ovat verotus-, velkaneuvonta- ja kuluttajaneuvontapalvelut sekä kuntapalvelutoimistosta ostettavat talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelut. Kuntayhtymien menoissa ovat Kainuun maakunnan, Kuntaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Oulunkaaren kuntayhtymän osuusmaksut sekä maksu Kajaanin kaupungille hankintarenkaan palveluista. Perustehtävä / Toiminta-ajatus Visio 2016 Hallinto- ja talouspalvelujen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset luottamushenkilöille ja hallintokunnille tulokselliseen toimintaan tarjoamalla riittäviä hallinto-, toimisto- ja asiakaspalveluja sekä tuoda kuntakonserninäkökulmaa päätöksentekoon. Hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän kuntapalvelutoimiston kanssa sähköisiä mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Kriittiset menestystekijät (Missä on onnistuttava) Tavoitteet 2013 Arviointikriteerit / mittarit Toimenpiteet 2013 Hallinto-osaston peruspalvelut toimivat Yhteistoiminta-alueen palvelut toimivat Koko kunnan taloudenhoidossa onnistutaan ja toimintaa seurataan systemaattisesti Positiivinen muutos palautteen ja kyselyiden kautta Lähipalvelut säilyvät ja laatu turvataan vähintään nykyisellä tasolla Alijäämä pienenee suunnitelman mukaisesti Toiminta on strategian ja toimintasuunnitelman mukaista Palautteen /kyselyn tulokset Palautteen /kyselyn tulokset Talousarvioon ei tule ylityksiä kesken vuoden Toimintasuunnitelmassa valittujen toimenpiteiden toteutuminen Hallinto-osaston tehtäväjaon selkiyttäminen ja uudistaminen. Sihteerityöpanosta 50% lisää. Uuden hallintojohtajayritysasiamies virkanimikkeen työnkuvan selkiyttäminen Lähetekeskustelut kunnassa ennen yhteisiä kokouksia, saatuun palautteeseen reagoiminen Raportointi ajan tasalla, kaikki osastot pysyvät sovituissa raameissa Esimiespalaverit. Johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja raportoi niistä kesäkuun valtuustolle