Työvoimatilanne kuljetus- ja infrarakentamisen aloilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoimatilanne kuljetus- ja infrarakentamisen aloilla"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Työvoimatilanne kuljetus- ja infrarakentamisen aloilla Elina Muuttomaa, Keijo Vesilahti & Veli-Matti Tuure Yhteyshenkilö: Keijo Vesilahti TTS tutkimus PL 5 (Kiljavantie 6) Rajamäki s-posti:

2 Sivu 2 ALKUSANAT Tämä kuljetus- ja infra-alan työvoimatarpeen tutkimushanke toteutettiin opetushallituksen tuella TTS:ssä TTS tutkimuksen ja TTS koulutuksen yhteisvoimin. Laajan kyselytutkimuksen keskeiset tulokset käsiteltiin niiden valmistuttua kuljetusalalla seminaarissa, johon kutsuttiin alan asiantuntijoita ja jossa yhdessä pohdittiin tulosten merkitystä sekä vaikutuksia tiedottamisen tarpeeseen ja koulutuksen kehittämiseen. Nämä seminaarissa esille tulleet havainnot ja näkökohdat liitettiin tähän raporttiin kyselytutkimuksen tulosten lisäksi (liite 2). Vastaava infraalan seminaari jäi toteutumatta vähäisen ilmoittautuneiden määrän takia, mutta kyselyn tulokset tässä raportissa toki infra-alalta on raportoitu. Hankkeen nyt valmistuessa esitämme parhaat kiitokset erityisesti kyselyyn vastanneille työnantajille, työntekijöille, liittojen edustajille, kouluttajille ja opiskelijoille. Laajuutensa puolesta kysely oli vaativa ja vastaukset tutkimuksen onnistumisen kannalta keskeisen tärkeitä. Lämpimät kiitokset myös kuljetusalan koulutuspäällikkö Aarno Lybeckille ja maarakennusalan koulutuspäällikkö Mika Kärrille hyvistä kommenteista hankkeen aikana ja yhteyksien hoitamisesta kentälle alan asiantuntijoihin päin sekä opetushallitukselle hankkeen toteuttamisen mahdollistamisesta. Nurmijärvellä Anna-Maija Kirkkari Tutkimusjohtaja

3 Sivu 3 SISÄLTÖ Sivu 1 TAUSTA 4 2 TAVOITTEET 6 3 AINEISTO JA AINEISTON HANKINTA 6 4 MENETELMÄT 8 5 TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Kuljetusala Työvoiman tarve ja saatavuus Kuljettajakoulutuksen ja työelämän vastaavuus Ammattipätevyyskoulutus ja työnjohtokoulutus Alan houkuttelevuus ja työntekijöiden vaihtuvuus Simulaattorikoulutus Maahanmuuttajat Infrarakentamisen ala Työvoiman tarve ja saatavuus Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Ammattipätevyyskoulutus ja työnjohtokoulutus Alan houkuttelevuus ja työntekijöiden vaihtuvuus Simulaattorikoulutus Maahanmuuttajat 63 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 66 7 LÄHTEET 72 LIITTEET

4 Sivu 4 1 TAUSTA Suomessa maantiekuljetusten merkitys on suuri sekä elinkeinoelämälle että yhteiskunnan toimivuudelle. Esimerkiksi tavarankuljetussuorite asukasta kohti on noin kaksinkertainen useimpiin Euroopan maihin nähden (Salanne ym. 2006). Linja- ja kuorma-autonkuljettajien tarve ja määrä kasvavat jatkossa, mm. koska eläkkeelle jäävien kuljettajien määrä on selvästi suurempi kuin uusien koulutettavien kuljettajien määrä. Raskaan kaluston kuljettajakoulutus on voimakkaassa kehitystilanteessa. EU-direktiivi 2003/59/EY ja laki 273/2007 kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä tuovat muutoksia ammattimaisessa liikenteessä toimivien kuljettajien koulutukseen. Ammattipätevyydellä tarkoitetaan kuljettajalta ajokortin lisäksi vaadittavaa ammatillista osaamista. Ammattipätevyysvaatimukset sisältävät vaatimuksen kuljettajien jatkokoulutuksesta; kuljettajan on suoritettava viiden vuoden välein jatkokoulutus pitääkseen ammattipätevyytensä voimassa. Tämä koskee kaikkia, jotka ammattimaisesti harjoittavat ammattia itsenäisinä ammatinharjoittajina tai työntekijöinä. Uusien vaatimusten tarkoituksena on varmistaa sekä ammattiin pääsemisessä että sen jatkuvassa harjoittamisessa kuljettajan ammattitaito (Vehmas ym. 2007). Henkilöliikenteessä jatkokoulutus on suoritettava mennessä ja tavaraliikenteessä mennessä ja tämän jälkeen viiden vuoden välein. Koulutuksen määrä lisääntyy merkittävästi osin kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä säädetyn uuden lain vuoksi ja osin työntekijöiden suuren alalta poistumisen vuoksi. Lisäksi sekä liikenneturvallisuuden että polttoaineen säästön lisääntyvät vaatimukset edellyttävät kuljettajien jatkokoulutuksen määrän lisäämistä. Lainsäädännön lisäksi kuljettajakoulutuksen kehittämisessä on otettava huomioon ajoneuvotekniikan ja infrastruktuurin kehittyminen (Ojala ja Ahlgren 2008). Sekä kuljetusalan perus- että jatkokoulutuksessa on annettu mahdollisuus antaa koulutusta korkeatasoisella simulaattorilla. Simulaattori on tällä hetkellä käytössä TTS:n ja AKTIVAn koulutusohjelmissa. Simulaattorikoulutus on vielä varsin uutta, joten kertyneet kokemukset ovat arvokkaita koulutusmuodon kehittämiseksi. Kokeiluvaiheen selvityksien mukaan ajoharjoitukset simulaattorissa ovat kehittäneet kuljettajavalmiuksia kuten vastaavat harjoitukset autolla liikenteessä (Mikkonen 2005). Kuljetusala on kehittynyt paljon viime vuosina, mutta alalla on vain vähän koulutettuja esimiehiä. Esimiesten osaamisen merkitys korostuu jatkossa yhä enemmän työntekijöiden monikulttuurisuuden ja muiden osaamisvaatimusten lisääntyessä. Esimiesten tarve tulee myös lisääntymään suuriin ikäluokkiin kuuluvien esimiesten jäädessä eläkkeelle. Kuljetusalan työnjohtokoulutuksen tarve on siis suuri. Niinpä kuljetusalan työnjohtokoulutus aloitettiin elosyyskuussa 2009 kuudessa oppilaitoksessa (Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän Pirkanmaan aikuisopistossa; Savon koulutuskuntayhtymän Savon ammatti- ja aikuisopistossa; Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur :in, Yrkesakademin i Österbotten :ssa; Tampereen kaupungin Tampereen ammattiopistossa; Turun kaupungin Turun ammattiinstituutissa; Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän KEUDAssa ja TTS koulutuksessa). Kokeilu ajoittuu vuosille siten, että viimeinen sisäänotto olisi mahdollinen vuonna 2011 ja kokeilukoulutus päättyisi viimeistään Koulutus on tarkoitettu henkilö- ja tavaraliikenteen sekä varastotoiminnan parissa työskenteleville. Tavoitteena on kouluttaa

5 Sivu 5 yrityksiin työnjohtotason esimiehiä ja antaa heille valmiudet organisoida työnsä sekä kehittää työja toimintamenetelmiä. Infra-alan keskeiset ongelmat työvoiman saatavuuden kannalta liittyvät koulutetun työvoiman saatavuuteen, ikärakenteeseen alalla ja alan laaja-alaisuuteen. Etuna alalla on työvoiman liikkuvuus, mikä tuo kuitenkin haasteen koulutuksen toteuttamiseen. Työnjohtohenkilöstä on jatkuva pula myös infra-alalla. Infra-ala ei ole niin suhdanneherkkää kuin talonrakentaminen, johtuen osin myös alan laaja-alaisuudesta. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet ja opetussuunnitelmat on päivitetty viimeisen vuoden aikana. Näissä on otettu huomioon tämän hetkiset elinkeinoelämän tarpeet. Kuljetus- ja infra-alan koulutettavat tulevat yhä useammin vierasperäisistä kulttuureista. Eri kulttuuritaustaisilla ihmisillä on eroja mm. oppimisessa, tekemiseen suhtautumisessa, yhteisöllisyydessä ja ajan perspektiivissä. Monissa maissa hierarkia työpaikoilla on jyrkempi kuin Suomessa ja kommunikointi suorempaa. Erilaiset kulttuuritaustat on siis otettava huomioon koulutuksessa. Tämän kuljetus- ja infrarakentamisen alojen työvoimatarpeen selvityshankkeen juuret ovat ajassa ennen vuoden 2008 lopussa alkanutta maailmantalouden taantumaa. Taantuma syveni vuoden 2009 alkupuolella ja näkyi Suomessakin selvästi syksyllä 2009, jolloin tämän hankkeen tiedonkeruuvaihe toteutettiin. Kansainvälinen talous alkoi toipua loppuvuotta 2009 kohden. Kotimaan kuorma-autoliikenteessä kuljetettu tavaramäärä väheni vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä kuitenkin edelleen 3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (Tilastokeskus 2010). Elpymisen vaikutusten arvioidaan tuntuvan Suomessa kohtalaisen hitaasti ja työttömyys jatkaa kasvua vuonna 2010 (Valtiovarainministeriö 2009). Kuljetusalalla työvoimatilanne muuttui merkittävästi jo vuoden 2008 lopulla. Etenkin pääkaupunkiseudulla oli ollut alkuvuonna vielä erittäin kova työvoimapula. Kuljetusalan työpaikoista tuli haluttuja, kun työttömyys muilla toimialoilla lisääntyi. Myös kuljetusalan koulutuksiin hakeuduttiin aktiivisesti varsinkin pääkaupunkiseudulla, jolloin samalla suomalaistaustaisten hakijoiden määrä nousi merkittävästi. Taantuman seurauksena tavaraliikenteen osalla on ollut paljon sekä lomautuksia että irtisanomisia. Mikäli taantuma jatkuu pitkään, myös henkilöliikenteen osalta joudutaan lomautuksiin ja irtisanomisiin. Toistaiseksi linjaautoalalla ei ole kuitenkaan juuri ollut tarvetta lomautuksiin tai irtisanomisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nimikkeellä Tieliikenne oli työtöntä ja avoimia työpaikkoja 287. Vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana tieliikenteessä oli työtöntä ja avoimia työpaikkoja 784 (tem.fi) Myös infra-alalla työvoimatilanne muuttui huonompaan suuntaan, joskin heikkeneminen toteutui ennakoitua lievempänä. Maa- ja vesirakentaminen aleni vuonna kaikkiaan noin 5 % (Rakennusalan suhdanneryhmä 2010). Vaikutukset olivat kuitenkin eriasteisia eripuolilla maata. Parhaiten taantumasta on selvinnyt Kaakkois-Suomi. Vastaavasti heikoin tilanne on ollut Lounais-Suomessa. Ennen taantuman alkua ammattitaitoisesta työvoimasta oli alalla pitkään puutetta. Taantuman myötä tilanne muuttui, ja jonkinasteista vajausta on enää vain Uudellamaalla ja Kaakkois- Suomessa. Infrarakentamisen ennustetaan kääntyvän tänä vuonna pienoiseen kasvuun (Rakennusalan suhdanneryhmä 2010), jolloin ammattitaitoisen työvoiman saatavuus alkaa vaikeutua uudelleen etenkin pääkaupunkiseudulla ja joissakin muissa kasvukeskuksissa.

6 Sivu 6 2 TAVOITTEET Hankkeessa tavoitteena oli selvittää linja-auto-, kuorma-auto- ja rekkaliikenteen sekä infra-alan työvoiman saatavuuden tilanne ja arvioidaan työvoiman kehitys lähivuosina. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, miten alan muutokset vaikuttavat koulutuksen suuntaamiseen tulevaisuudessa, esimerkiksi mahdolliset uudet koulutussuunnat ja -muodot, muunto- ja lisäkoulutuksen hyödyntäminen erityisesti suhdannevaihteluissa sekä uudet tavat toteuttaa koulutusta kuten simulaattorioppiminen. Tutkimuksen avulla etsittiin myös työvoimapulan mahdollisia syitä, mikä mahdollistaisi tilanteen korjaamisen työvoimapulan poistamiseksi. Myös mahdolliset alueelliset erot pyrittiin selvittämään. Hankkeen avulla haettiin lisäksi näkemyksiä koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta, joita tarkasteltiin soveltuvin osin ammattitutkinnon perusteiden mukaan. 3 AINEISTO JA AINEISTON HANKINTA Aineisto koottiin kyselyn avulla kuljetus- ja infra-alan toimijoilta: työnantajilta, työntekijöiltä, alan opiskelijoilta ja liitoilta. Kyselyä varten ostettiin työnantajien sähköpostiosoitteet Pomopalvelun kautta. Hakusanoina käytettiin muun muassa sanoja: Työnjohtaja, Toimitusjohtaja, Omistaja, Elinkeinonharjoittaja, Kuljetuspäällikkö, Linja-autoliikenne, Tieliikenteen tavarankuljetus, Muuttokuljetus, Muu kuljetusvälitys (tilauskeskukset), Maa- ja vesirakentaminen, Teiden ja moottoriteiden rakentaminen ja päällystys, Vesirakentaminen, Kunnallistekninen rakentaminen, Viher- ja virkistysalueiden rakentaminen, Muu erikoisalarakentaminen (kaivonporaus, muuraus, teollisuusasennus), Rakennusalueen pohjarakentaminen (maansiirto, koeporaukset). Näin yhteistietoja kertyi kaikkiaan runsaasta 820 yrityksestä. Osa osoitteista jouduttiin karsimaan, mikäli huomattiin, että yritys ei toiminut kyseisillä aloilla. Lisäksi osoitteita kerättiin mm. wwwhauilla sekä jäsenrekistereistä. Työnantajille suunnatussa kyselyssä oli myös työntekijäkyselyn linkki ja toivomus, että se välitettäisiin myös yrityksen henkilökunnalle. Kyselyn muistutus lähetettiin noin kaksi viikkoa ensimmäisen postituksen jälkeen. Sähköposteista osa palautui mm. virheellisen osoitteen tai SMTP-tietoliikennevirheen takia. Kyselystä ja hankkeesta tiedotettiin lehdistötiedottein ja lehtikirjoituksin (liite 1). Linkki kyselyihin (työnantaja, työntekijä, opiskelija) oli auki TTS:n kotisivuilla. Tästä asiasta oli maininta mm. lehdistötiedotteissa. Alojen liittoihin lähettiin myös kyselyn linkit ja pyydettiin välittämään tietoa eteenpäin. Kouluttajien ja opiskelijoiden kyselyyn johtava linkki välitettiin yleensä oppilaitoksen koulutuspäällikön kautta. Kunta-alan osoitteet saatiin Kuntaliiton www-sivustolta. Tutkimusta esiteltiin kolmilla messuilla, joissa TTS koulutuksen osastolla oli myös mahdollista täyttää kyselylomakkeita. Tapahtumat olivat: Power Truck Härmä, Maxpo Hyvinkää, sekä Paikallisliikennepäivät Lahti. Kuljetusalalta vastauksia kertyi (taulukko 1) runsas 300 kappaletta. Vastanneet kouluttajat olivat 13:sta eri oppilaitoksesta, mukana oli myös yksityisen puolen kouluttajia. Opiskelijoita vastasi 10:stä oppilaitoksesta. Infrapuolella vastauksia kertyi selvästi vähemmän: noin 100 kappaletta.

7 Sivu 7 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden lukumäärä vastaajaryhmittäin ja toimialoittain. Vastaajaryhmä Kuljetusala Infra-ala opiskelijat 51 8 kouluttajat 71 työntekijät työnantajat - yksityiset työnantajat - kunta 22 liitot 8 Yhteensä Kaikkiaan 406 Taulukkoon 1 merkittyjen vastausten lisäksi kuljetusalalta saatiin kouluttajille lähetettyyn kyselyyn 5 vastausta Suomen ulkopuolisista maista. Nämä vastaukset tulivat Belgiasta, Iso-Britanniasta, Puolasta, Ruotsista ja Tšekistä. Vastauksia käytetään kansainvälisenä vertailutietona, joskin aineiston pienuuden takia tiedot ovat viitteellisiä.

8 Sivu 8 4 MENETELMÄT Kysely toteutettiin Webropol-ohjelman avulla. Lisäksi infra-alan työntekijöille tehtiin erilaisissa tilaisuuksissa jaettava A3-kokoinen paperilomake, joka oli mahdollista palauttaa postitse. Vastausten saamisen parantamiseksi osaan vastaajista otettiin myös puhelimitse yhteyttä. Vastaukset annettiin kuitenkin myös näissä tapauksissa kirjallisesti. Webropol on verkkoselaimen avulla Internetin välityksellä käytettävä tiedonkeruusovellus monenlaisten kyselyjen toteuttamiseksi. Sovelluksen avulla luodaan kysely, julkaistaan se kohdejoukolle täytettäväksi ja kootaan tulokset yhteen. Raportointityökalun avulla vastaukset saadaan koottua haluttuun muotoon ja tuotua taulukkolaskentaohjelmaan. Sovelluksesta on käytettävissä 14 eri kieliversiota, joten se soveltuu myös kansainvälisiin tiedonkeruutarkoituksiin. Kyselylomakkeesta tehtiin 10 erilaista versiota; 7 kuljetusalalle (työnantajat/yrittäjät, työntekijät, opiskelijat, kouluttajat (Suomesta), kouluttajat muualta Euroopasta, alan liitot ja katsastus) ja kolme infra-alalle (työnantaja/yrittäjä, työntekijä ja opiskelija). Osa kysymyksistä oli samoja kaikille kohderyhmille. Kysely toteutettiin kesäkuun ja lokakuun 2009 välisenä aikana. Kyselyiden aihealueita olivat - vastaajan ja organisaation taustatiedot, - työvoiman tarve ja saatavuus, - työtehtävät ja työn sisältö, - opinnot ja lisäkoulutustarpeet, - koulutuksen ja työelämän vaatimusten vastaavuus, - alan houkuttelevuus ja työntekijöiden vaihtuvuus, - työpaikan ja työelämän kehittämisvaatimukset. - ammattipätevyysvaatimukset, työnjohtokoulutus, - työssäoppiminen, - simulaattorikoulutus, - oppilaitosten ja yritysten yhteistyö, - maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus. Kysymykset olivat pääosin lyhyesti vastattavissa olevia vapaakenttäkysymyksiä, väittämiä, arviointi- ja valinta-/monivalintatehtäviä. Arviointitehtävissä käytettiin pääosin 6-portaista asteikkoa (lukuarvoina 0 5, jossa 0 = täysin eri mieltä/vastaa heikosti 5 = täysin samaa mieltä/ vastaa erinomaisesti), osin 5-portaista asteikkoa. Myös joitakin sanallisesti vastattavia kysymyksiä oli mukana. Osaan kysymyksistä oli pakko vastata, jotta kyselyssä pääsi etenemään. Kysymyksiin vastanneita voi olla eri määrä myös pakollisissa kysymyksissä, koska edellisen kysymyksen vastaus saattoi vaikuttaa jatkokysymysten määrään. Vastaukset koottiin Webropol-ohjelman avulla vastaajaryhmittäin havaintomatriisien muotoon. Katsastusalalta ei saatu vastauksia lainkaan useista yrityksistä huolimatta. Aineisto käsiteltiin Excel-taulukko-ohjelman avulla pääasiassa kuvailevan tilastotieteen keinoin. Isoimmissa aineistoissa tarkastelua täydennettiin korrelaatioanalyysin avulla.

9 Sivu 9 5 TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Eri vastaajaryhmiltä kysyttiin osittain samoja kysymyksiä, jotta eri osapuolten näkemykset saataisiin selville. Tällaisia aihealueita olivat muun muassa koulutuksen eri osa-alueiden vastaavuus käytännön vaatimuksiin, ammattipätevyyskoulutuksen tilanne tai kokemukset simulaattorikoulutuksesta. 5.1 Kuljetusala Kuljetuspuolella vastanneiden yritysten koko vaihteli yhden henkilön yrityksistä vajaan kahdentuhannen henkilön yrityksiin henkilölukumäärän keskiarvon ollessa 140. Näissä palkattujen kuljettajien lukumäärä puolestaan vaihteli nollasta (omistaja itse toimii kuljettajana) tuhanteenkolmeensataan kuljettajaan keskiarvon ollessa 98 kuljettajaa. Vastanneiden yritysten joukossa oli muutama suuri linja-autoliikenteen yritys. Tavaraliikenne puolelta vastauksia kertyi kaksin verroin enemmän (73) kuin linja-liikenne puolelta (32). Viidellä yrityksellä oli toimintaa molemmilla sektoreilla. Näiden viiden yrityksen tiedot ovat mukana keskiarvoissa, mutta niitä ei esitellä omana ryhmänään. Työnantajista alle 40-vuotiaita oli 26 prosenttia. Työtekijät olivat nuorempia, heistä 61 prosenttia oli alle 40-vuotiaita. Opiskelijoista vanhin oli 51 vuotias ja nuorin 17. Kuljetusalan opiskelijoista naisia oli 20 prosenttia. Opiskelijoiden sukupuolella ei ollut vaikutusta siihen, kuinka he vastasivat kyselyyn. Työntekijöiden vastauksista suurin osa (kuva 1) kertyi Etelä-Suomesta (39 %) ja Länsi-Suomesta (42 %). Työntekijöistä 59 prosenttia oli suorittanut alan ammatillisia opintoja. Kuljetuspuolen työkokemusta oli vasta-alkajien nollasta 35 vuoteen. Kuva 1. Kuljetusalan vastaajien alueellinen(te-keskusalueita) jakauma vastaajaryhmittäin.

10 Sivu 10 Kouluttajista, 71 kpl, oli naisia 10 (14 %). Heidän ikänsä vaihteli 28 ja 59 välillä. Koulutusalan työkokemusta heillä yhden ja 31 vuoden välillä keskiarvon ollessa 7,8 vuotta. Kaikkiaan kuljetusalan kaluston käyttöaste oli vuonna 2008 ollut keskimäärin 83 % (min 5 %; max 100 %), linja-autoyrityksillä 79 % (50 %; 100 %) ja kuorma-autoyrityksillä 84 % (5 %; 100 %). Linjaautoyrittäjät arvioivat kaluston käyttöasteen olevan vuonna 2009 edellisvuoden tasolla ja paranevan vuonna Vastaavasti kuorma-autoyrittäjät arvioivat kaluston käyttöasteen heikkenevän selvästi vuonna 2009 ja paranevan joskaan ei vuoden 2008 tasolle asti seuraavana vuonna Työvoiman tarve ja saatavuus Työnantajien mukaan kuljetusyrityksillä oli kyselyn aikaan riittävästi kuljettajia sekä tavaraliikenteen (96 % tavaraliikenteen työnantajista) että linjaliikenteen puolella (91 % henkilöliikenteen työnantajista). Kuljetusalan liittoja edustavien henkilöiden (8 henkilöä) mukaan tilanne on hiukan heikompi: kahden mielestä (25 %) yrityksillä ei ollut riittävästi kuljettajia ja kuuden mielestä oli (75 %). Kyselyn toteutus ajoittui juuri vuoden 2009 taantumaan, joten työvoiman tarpeen suhteen vastaukset olisivat todennäköisesti jakautuneet eri tavalla, jos se olisi toteutettu esimerkiksi vuotta aikaisemmin. Tästä huolimatta henkilöliikenteen yrityksistä lähes joka kymmenes oli sitä mieltä, että kuljettajia ei ole riittävästi. Työvoimatarpeen vastausten perustella taantuma puri erityisesti tavaraliikenteen kuljetusyrityksiin. Ulkomaalaisten kouluttajien vastausten mukaan kuljettajapula hieman helpottuu henkilöliikenteessä vuoden 2009 aikana mutta palaa taantumaa edeltävälle tasolle ja jopa pahenee jo vuonna Myös tavaraliikenteessä ulkomaalaisten kouluttajien arvioiden perusteella kuljettajapula helpottuu vuoden 2009 aikana. Vuoden 2010 aikana kuljettajapulan ei kuitenkaan vielä arvioida palaavan vuoden 2008 tasolle. Erot eri maiden välillä voivat kuitenkin olla suuret; esimerkiksi Ruotsissa kuljettajien työttömyysaste oli kyselyn hetkellä vain runsaat 3 %, kun taas Iso-Britanniassa kuljettajista 20 % oli työttöminä. Tavaraliikennepuolen yrittäjistä 38 % (n=28) ilmoitti palkanneensa kuljettajia viimeisen vuoden aikana, kun taas linja-autoliikenteen puolella kuljettajia palkanneiden osuus oli peräti 94 prosenttia (n=30). Uusien kuljettajien palkkaamisen syinä olivat yleisimmin yrityksestä poistuneen työvoiman korvaaminen (vastaajista 42 % ilmoitti syyksi yrityksestä pois lähteneen henkilön tilalle ja 15 % yrityksestä eläkkeelle lähteneen henkilön tilalle ) ja toiminnan laajeneminen (31 % ilmoitti rekrytointiperusteeksi yritys laajensi toimintaansa / tilauskanta kasvoi ). Muita syitä olivat erilaiset tuuraukset (lomat, pitkät vapaat - kuten äitiys- ja vuorotteluvapaa - sekä sairaslomat). Sopivan henkilön valitseminen oli ollut 66 prosentin mukaan helppoa. Liittojen edustajat arvioivat, että yrityksissä oli lomautettu ja/tai irtisanottu enemmän kuljettajia kuin palkattu uusia. Tosin yhdessä vastauksessa mainittiin pääkaupunkiseudun kuitenkin kärsivän kuljettajapulaa. Kuljetustyöantajien mukaan irtisanomisia oli 26 %:ssa yrityksistä ja lomautuksia 27 %:ssa yrityksistä. Vähintään jompiakumpia, irtisanomisia tai lomautuksia, oli 42 %:ssa kuljetusalan yrityksistä, joten liittojen edustajien arvio toteutui kyselyyn osallistuneiden yritysten osalta. Kuljetusalan yrityksistä noin 2/3 ilmoitti pyrkivänsä kasvamaan (kuva 2). Lopettavia tai toimintaansa supistavia yrityksiä oli vastaavasti alle 15 % vastaajista. Työnantajat suhtautuivat

11 Sivu 11 kuitenkin varauksella ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen lähitulevaisuudessa. Näin varsinkin tavaraliikenteen puolella (taulukko 2). Vain 7 % tavaraliikenteen ja 9 % henkilöliikenteen yritysten edustajista piti tilannetta hyvänä. Myöskään liittojen edustajien näkemyksen mukaan (75 % vastaajista) kuljetusyritysten ei ole helppoa löytää ammattitaitoista työvoimaa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus voi siis uhata yritysten kasvutavoitteita lähivuosina. Ulkomaalaisten kouluttajien vastausten perusteella työvoiman saatavuustilanne näyttäisi olevan Suomessa jonkin verran heikompi kuin vastaajien kotimaissa. Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden yritysten kasvuhakuisuus (vastaaja on voinut valita useamman kuin yhden yrityksen tavoitetta kuvaavan vaihtoehdon). Taulukko 2. Henkilö- ja tavaraliikenteen työantajien näkemykset ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta viiden vuoden aikana ( Minkälainen on mielestänne ammattitaitoisten kuljettajien saatavuus seuraavan viiden (5) vuoden aikana? ). Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Henkilöliikenne 9 % 41 % 41 % 6 % 3 % Tavaraliikenne 29 % 29 % 36 % 7 % 0 % Kouluttajia pyydettiin arvioimaan, miten uudet ammattilaiset saavat töitä valmistuttuaan. Työllistymisen suhteen oltiin luottavaisia: 13 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 27 prosenttia melkein samaa mieltä, että töitä löytyy (kuva 3). Työtä löytyy kouluttajien arvion mukaan todennäköisesti myös kotipaikkakunnalta. Yrityksen perustamista sen sijaan ei pidetty kovinkaan todennäköisenä.

12 Sivu 12 Opiskelijat olivat omissa vastauksissaan alan työnsaantimahdollisuuksiensa suhteen jopa kouluttajiakin optimistisempia. Muissakin vastauksissa opiskelijoiden ja kouluttajien vastaukset noudattelivat samankaltaista jakaumaa. Kuva 3. Kouluttajien arvioita 2009 valmistuvien tilanteesta opiskelujen päättymisen jälkeen Kuljettajakoulutuksen ja työelämän vastaavuus Kuljetuskoulutuksen ja työelämän vastaavuuksista pyydettiin eri henkilöryhmiltä arviota kuusiportaisella asteikolla: 0 = ei vastaa ollenkaan, 5 = vastaa täydellisesti. Vastaukset saatiin sekä työntekijöiltä, työnantajilta että liittojen edustajilta. Arviot kysyttiin tutkinnon (logistiikan perustutkinto) osa-alueittain. Työntekijöiltä kysyttiin lisäksi sitä, kuinka tutkinnon eri osa-alueet sisältyvät heidän omaan työtehtäväänsä. Yleisimmät työtehtäviin sisältyvät tutkinnon osa-alueet ovat kuljettaminen, logistiikan perusteet ja ajoneuvon huoltaminen. Yli puolet vastanneista kuljettajista ilmoitti näiden sisältyvän työtehtäviinsä. Lisäksi yli puolet henkilöliikenteestä toimivista ilmoitti luonnollisesti työhönsä kuuluvan henkilöliikennetehtäviä (kuva 4) ja yli puolet tavaraliikenteessä toimivista ilmoitti työhönsä kuuluvan kuorman käsittelyä, yhdistelmäajoneuvon käsittelyä sekä työkoneiden käyttöä ja huoltoa (kuva 5). Kaikki edellä mainitut osa-alueet saivat vastaavuusarviossa keskimäärin vähintään tyydyttävä arvosanan (3,3 4,4). Henkilöliikenteen työntekijöiden antamat arvosanat olivat keskimäärin hieman korkeammat kuin tavaraliikenteen työntekijöiden antamat arvosanat. Henkilöliikenteen työntekijöiden vastausten perusteella koulutus ja työelämä vastaavat melko hyvin toisiaan (kuva 4). Heikoin vastaavuus arvioitiin olevan ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävien opiskelussa. Myös kuljetusyrittäjänä toimiminen sai heikon arvion. Vaikka nämä alueet esiintyvätkin työtehtävissä vain alle neljäsosalla vastanneista, koulutuksen ja työelämän vastaavuusarviot erottuvat selvästi muiden alueiden vastaavuusarvioista. Henkilöliikenteen

13 Sivu 13 työntekijät arvioivat ADR- kappaletavarakuljetuksen opintojen vastaavan hyvin (4,5) työelämään, vaikka heillä luultavasti on vähemmän kokemusta kyseisestä osa-alueesta ja vain vajaa neljännes vastaajista ilmoitti näiden tehtävien kuuluvan työnkuvaansa. Tavaraliikenteen työntekijöillä (kuva 5), joilla on laajempaa kokemusta osa-alueesta, vastaavuus arvioitiin hieman huonommaksi (3,6). Kuva 4. Henkilöliikenteen työntekijöiden vastaukset omaan työhön sisältyvistä logistiikan perustutkinnon osa-alueista (palkki) ja käsitykset työelämän ja koulutuksen vastaavuudesta. Tavaraliikenteen puolella heikoimmat vastaavuudet arvioitiin ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävissä ja kuljetusyrittäjänä toimimisessa (kuva 5). Nämä alueet kuuluivat kuitenkin vain alle viidenneksen vastaajista toimenkuviin. Kuitenkin molempien kuljettajaryhmien arvioinneissa koulutuksen ja työelämän vastaavuuksista hännille jäivät ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät ja yrittäjyys. Kansainvälisyyteen varautuminen ja yrittäjyyteen kannustaminen puoltaisivat lisäksi näiden alueiden vahvistamista koulutuksessa.

14 Sivu 14 Kuva 5. Tavaraliikenteen työntekijöiden vastaukset omaan työhön sisältyvistä logistiikan perustutkinnon osa-alueista (palkki) ja käsitykset työelämän ja koulutuksen vastaavuudesta. Henkilöliikenteen osalta kuljettajat näkevät koulutuksen ja työelämänvastaavuuden hieman paremmaksi usealla tutkinnon osa-alueella kuin alan työnantajat ja liittojen edustajat (kuva 6). Keskeisimpien tehtävien kuljettamisen ja henkilöliikenteen samoin kuin heikon vastaavuuden arvioinneissa saaneiden ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävien ja kuljetusyrittäjänä toimimisen kohdalla kuljettajien ja työnantajien näkemykset ovat kuitenkin varsin yhtenevät. Henkilöliikenteen työnantajat suhtautuivat vastaajista kriittisimmin koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen, ainoastaan kohdat Kuljettaminen ja Henkilöliikenne saivat hyvän arvosanan. Liiton edustajien käsitys vastaavasta asiasta oli kriittisempi, mutta myötäili muuten muiden tuloksia; parhaan arvosanan sai Kuljettaminen (3,7), seuraavaksi Logistiikan perustaidot (3,3). Ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät arvioitiin huonoimmin (2,0) vastaavan tarpeita. Tavaraliikenteen kohdalla vastaavuusarvioinnit olivat eri vastaajaryhmien kesken vieläkin yhtenevämmät eivätkä kuljettajien antamat arvioinnit eronneet silmiinpistävästi työnantajien arvioinneista ylöspäin kuin tavaraliikenteen suoritealakohtaisessa erikoistumisessa ja alaspäin ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävissä (kuva 7). Tavaraliikenteen puolella työnantajat arvioivat kuljettamisen, kuormankäsittelyn ja yhdistelmäajoneuvon käsittelyn koulutuksen työelämävastaavuuden hyviksi. Huonoimman arvosanan sai varastointitekniikka ja kuljetusyrittäjänä toimiminen.

15 Sivu 15 Kuva 6. Henkilöliikenteen kuljettajien (sininen), työnantajien (punainen) sekä liittojen edustajien (vihreä) näkemykset koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta logistiikan perustutkinnon eri osa-alueilla (0 = vastaa heikosti 5 = vastaa erinomaisesti). Kuva 7. Tavaraliikenteen kuljettajien (sininen), työnantajien (punainen) sekä liittojen edustajien (vihreä) näkemykset koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta logistiikan perustutkinnon eri osa-alueilla (0 = vastaa heikosti 5 = vastaa erinomaisesti).

16 Sivu 16 Avoimeen kysymykseen Miksi koulutus vastaa / ei vastaa työn tarpeita? työntekijät olivat kirjoittaneet: - "Olen saanut siihen tarvittavan koulutuksen, sekä lisäämällä sitä esim. TTS.n järjestämällä ammattipätevyys koulutuksella 5 päivää mennessä." - "Koulutus on räätälöity nykyistä työtehtävääni vastaavaksi." - "Tiettyjä asioita ei kerrottu tarpeeksi laajasti vaan pintaa raapaisten. Nykyisestä työstäni ei kerrottu melkein mitään, vaan tärkein oli lähinnä ajaminen, joka on loppujen lopuksi vain pieni osa sitä kokonaisuutta, mitä logistiikka käsittää." - "Teoria ja käytäntö eri asioita." - "Perustiedot on perusta ajan tasalla pysymiselle." - "Kouluttautumisen hyötynä on se että jää monta lapsusta tekemättä kun on jotain hajua asiasta." - "Kuljettajan tulee ajaa. Koulutuksessa aavistuksen verran vähänlaisesti henkilökohtaista ajoaikaa. Tosin sitä saa töissä. Kuormankäsittelystä ei oman kurssini jälkeen ollut kuin kalpea aavistus lainsäädäntöpuolesta. Minulla tosin aikaisempi elämänkokemus ja kantapää hoitivat tuon aukon poistumisen. ATK-ajokortti ei ollut karvankaan väärtti." - "Yksinkertainen homma, aja paikan A ja B väliä, kuorma tulee itekseen kyytiin ja pois, ei tartte mitään erityistaitoja tässä työnkuvassa. Eli tässä työssä ei vastaa." Avointen kysymysten vastausten perusteella kuljettajien työnkuvat vaihtelevat suuresti, joten osa koki laajasisältöisenkin koulutuksen riittämättömänä ja osa koulutuksen työnkuvaan nähden tarpeettoman laajana. Oppien avulla voidaan välttää virheitä, mutta toisaalta teoria koettiin etäiseksi käytännöstä. Niinpä koulutus olisi tuotava lähelle käytäntöä ja varmistettava sitä ennen, että tieto on ajantasaista. Koulutustarve kuljetusalan yrityksissä Kuljetustyönantajista 15 %:n mielestä lisäkoulutuksen tarvetta ei ollut lainkaan, 70 prosentin mielestä kuitenkin jonkin verran. Yleisimmäksi syyksi mainittiin ammattipätevyyskoulutus. Liiton edustajista kolme kahdeksasta vastasi kysymykseen, kuinka paljon yrityksillä on lisäkoulutuksen tarvetta, valinnalla jonkin verran ja viisi kahdeksasta paljon. Kuljetusalan yrittäjistä 45 % ei kaivannut apua ja 38 % ilmasi tarvitsevansa ulkopuolisten tahojen apua uusien kuljettajien kouluttamisessa. Yleisimmin ulkopuolisiksi tahoiksi nimettiin aikuiskoulutuskeskukset. Koulutuspalveluihin oltiin tyytyväisiä, niiden saatavuus oli hyvä (39 %) tai tyydyttävä (22 %). Kehittämispalveluiden saatavuus oli tyydyttävä (30 %) tai hyvä (25 %); 20 prosenttia valitsi kuitenkin tällä kohdalla vaihtoehdon ei osaa sanoa. Työnantajat olivat valmiita myös tarjoamaan koulutusta, sekä työajalla (55 %) että vapaa-aikana (56 %). Tarjottavan koulutuksen keskimääräinen tuntimäärä vastasi yhden työpäivän pituutta (8 h). Päivä (48 %) ja lauantai (45 %) olivat suositummat ajat, kun vastaaja sai valita usean vaihtoehdon koulutuksen toteuttamisajankohdaksi. Halukkuutta suunnitella oppimateriaalia tai toimia kouluttajana oli (35 %) ja ei ollut (30 %). Työnantajat saivat kertoa myös omin sanoin, kuinka he

17 Sivu 17 mahdollisesti haluaisivat olla mukana suunnittelemassa koulutusta ja toimia kouluttajana. Tähän kysymykseen tuli yhdeksäntoista vastausta, joista seitsemässä mainittiin oppimateriaalin suunnittelu ja oikeellisuuden tarkastus. Yksi yritys ilmoitti, että henkilökuntaan lukeutuu kouluttaja. Koulutuksen kehittämistavoitteet Liittojen edustajien mukaan keskeisiä koulutuksen kehittämistavoitteita tulisivat olla logistiikan kokonaisymmärrys, monipuolisuus ja erikoistumismahdollisuus, hyvät sosiaaliset taidot ja asiakaspalvelun osaaminen, taito kuljettaa ja käsitellä kuormaa sekä atk-osaaminen. Linjaautonkuljettajan ammattinimikettä vastaava koulutus ei liittojen edustajien mielestä vielä täysin vastaa työelämän tarpeita opetussuunnitelma lähtee pitkälti tavaraliikenteen tarpeista. Osaamisen arvostus yrityksissä Kuljetusalan työnantajat arvioivat työntekijöiksi hakeutuvien kuljettajien tärkeimmiksi ominaisuuksiksi näiden henkilökohtaiset ominaisuudet: asennoitumisen työhön, yhteistyötaidot sekä asiakaspalvelutaidot (kuva 8). Vapaassa sanassa työnantajien mainitsemia yritysten arvostamia työntekijän ominaisuuksia ovat ammattitaito, hyvät sosiaaliset taidot sekä motivoituneisuus ja oikea asenne. Ammattitaitoon kuuluvista osaamisalueista lueteltiin tekninen osaaminen, turvallisuusosaaminen, taloudellinen ajotaito ja kuljetustyöhön kuuluvien asiakirjojen käsittelytaito. Hyvistä sosiaalisista taidoista tulivat esille asiakaspalvelutaidot, yhteistyökyky, avoimuus, rehellisyys, kunnioitus, palveluhenkisyys, kielitaito ja käyttäytyminen. Muita arvostettavia ominaisuuksia ovat huolellisuus, ahkeruus, ripeys, täsmällisyys. Myös moniosaamista, omatoimisuutta, itsenäistä ajattelukykyä ja sopeutumiskykyä arvostetaan, samoin alan aikaisempaa työkokemusta. MOTIVOITUNEISUUS Jos on oikea asenne (7), niin ammattiin voidaan kouluttaa. Jos on väärä asenne ja vaikka henkilö olisi hyvä ammattiosaaja, niin hän ei ole arvostamamme henkilö.; Reipasta asennetta (2); Oikea asenne asiakaspalveluun ja muuta liikennettä kohtaan ovat tärkeimmät osaamisvaatimukset; Työmotivaatiota; Tunnollisuus; Oppimishalua ja kykyä; Aito onnistumisen halu; Huolellisuutta, Ripeyttä; Ahkeruutta; Täsmällisyyttä (2); Positiivinen ote; Luotettavuutta; Työhalukkuus; Työnteon moraalia. AMMATTITAITO Ajotaito (4); Alan ammattitaito(3); Turvallinen ajotapa(3); Nosturin (2), perävaunun käsittelyä; Tekniikka; Ajoneuvon käsittely; Ajoneuvon hallintaa; Kuljetuskaluston maltillista käsittelyä; Taloudellinen ajaminen; Monipuolinen kaluston käsittelytaito; Auton hallinta ja tuntemus; Ammattitaitoa liikenteessä; Linja-auton kuljettaja tai muu raskas liikenne; Polttoainekuljetusten osaajaa; Kemikaalikuljetusten; Kappaletavara: Kuorman tekeminen, kuljetusasiakirjat, rahditus, varmistaminen ja kiinnitys etc.; Raskaan kaluston ja lisälaitteiden hyvää tuntemusta; Säiliöautokuljetusten ammattitaito; Lastaus- ja purkutaidot, kalustosta huolehtiminen; Taloudellisuus, tekniset taidot; Energiatehokkuutta; Kuljettaminen, lämpötilahallinta; Lämpötilasäädeltyjen kuljetuksien osaajaa; Panimoalan ja kappaletavaran jakelutyön osaamista;

18 Sivu 18 Kuljetusteknisen alan; Myyntilaitteen hallintaa; Kuljettajan ammattitaito; Pelisilmää liikenteessä; Linja-autoalan; Työturvallisuutta; Tavarankäsittely, kalustosta huolehtiminen; Nostotöiden; Normaalit kuljettajan taidot. Kuva 8. Kuljetusalan työnantajien arviot kuljettajiksi hakeutuvien henkilöiden ominaisuuksien ja osaamisten tärkeydestä (0 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) (keskiarvo kuvattu yhtenäisellä punaisella viivalla). SOSIAALISET TAIDOT Asiakaspalvelutaidot (38); Yhteistyökyky (8); Hyvää kanssakäymistaitoa sidosryhmien kanssa; Rehellisyys, avoimuus, kanssaihmisten kunnioittaminen; Kuljetuspalvelua; Palveluhenkisyys; Kielitaito. TYÖKOKEMUS Alan työkokemusta; Maansiirtoalan kuljetusten kokemusta; Työkokemus. MUU OSAAMINEN Kokonaisosaaminen on arvossa; Harkitsevaisuus, nopeus, tarkkaavaisuus; Moniosaamista; Maalaisjärkeä; Ammattikuljettajaa, joka osaa toimia itsenäisesti ja on omatoiminen reissussa; Monipuolisuutta; Täysipäinen jämäkkä sopeutuja; Kuljetusyrittäjälle oman työn tekemisessä kaikki on tärkeää; Bioenergia; Nosturi- ja erikoiskuljetuksiin kuljettajia kasvatetaan talossa; Kaupunkituntemus; Pätevät tekijät löytävät aina työtä, vaikka olisi millainen lama hyvänsä. Oli sitten koulutusta tai ei.

19 Sivu 19 Verrattaessa kuljetusalan työnantajien vastauksia palkattavien kuljettajien toivottavista ominaisuuksista alan liittojen edustajien vastauksiin (kuva 9) huomataan, että suurin ero vastauksissa tulee atk-taitojen kohdalla: liittojen edustajat pitävät atk-taitoja selvästi tärkeämpinä kuin työnantajat. Työnantajat painottavat hieman voimakkaammin kuljettajien henkilökohtaisia Kuva 9. Kuljetusalan työnantajien ja liittojen edustajien arviot kuljettajiksi hakeutuvien henkilöiden ominaisuuksien ja osaamisten tärkeydestä (0 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). ominaisuuksia (asennoituminen työhön, yhteistyötaidot, asiakaspalvelutaidot), kun taas liittojen edustajat arvostavat työnantajia hieman enemmän kuljettajien atk-taitoja, alan erityisosaamista ja alan työkokemusta. Työntekijät itse pitävät vahvuuksinaan perusammattitaitoa, yhteistyötaitoja sekä asennoitumistaan työhön (kuva 10). Kielitaidon työntekijät tunnistavat välttävän tason ominaisuudeksi. Tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien vastaukset olivat hyvin yksimielisiä. Henkilöliikenteen kuljettajien arviot alan työkokemuksesta ja asennoitumisesta työhön olivat hieman tavaraliikenteen kuljettajien arvioita korkeampia.

20 Sivu 20 Kuva 10. Tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien arviot henkilökohtaisista taidoistaan ja ominaisuuksistaan (0 = vastaa heikosti 5 = vastaa erinomaisesti) Ammattipätevyyskoulutus ja työnjohtokoulutus Ammattipätevyyskoulutus Työnantajista 80 prosenttia ei ollut huomannut ammattipätevyyden uusilla vaatimuksilla (laki 273/2007: lisäkoulutus pätevyyden säilyttämiseksi) olevan vaikutusta uusien palkattavien kuljettajien saatavuuteen eikä 20 prosenttia vastaajista osannut sanoa mielipidettään. Kuljetusalan liittojen edustajista neljä (kahdeksasta) oli työnantajien kanssa samaa mieltä: uusilla ammattipätevyysvaatimuksilla ei ole vielä vaikutusta kuljettajien saatavuuteen. Kahden edustajan mielestä vaikutuksia kuitenkin on jo näkyvissä. Kahden ulkomaalaisen kouluttajan mukaan vaikutukset näkyvät koulutuskustannusten nousuna, johon ai kuitenkaan ole saatavissa julkista rahoitusta (vaadittavaa koulutusta ei pystytä tuottamaan entiseen hintaan), ja pulana uusista kuljettajista. Huomioita ammattipätevyyskoulutuksesta sai kirjoittaa myös vapaaseen sanaan. Yleisimmin työnantajat mainitsivat huolen työvoiman saatavuuden huonontumisesta (10 kpl). "Uusilta vaaditaan jo ammattitutkinto." "Ne, jotka eivät ole halukkaita opiskelemaan ammattipätevyyttä, ovat jääneet kuormasta." "Kynnys tulla alalle noussut." "Vaikutukset näkyvät kohonneina kustannuksina koulutuksista." "Henkilöt, jotka eivät ole saaneet koulutusta viime syksyn jälkeen lainkaan, eivät työllisty helposti." "Ei vielä, mutta tulevaisuudessa ehkä paljonkin." Vapaassa sanassa liittojen edustajat arvelivat kuljettajien saatavuuden heikkenevän lähitulevaisuudessa, kun epäpäteviä sijaisia, kuten kesälomalaisia, ei voi enää palkata.

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

TYÖVOIMATILANNE KULJETUS- JA INFRARAKENTAMISEN ALOILLA

TYÖVOIMATILANNE KULJETUS- JA INFRARAKENTAMISEN ALOILLA LOPPURAPORTTI 28.2.2010 TYÖVOIMATILANNE KULJETUS- JA INFRARAKENTAMISEN ALOILLA Elina Muuttomaa, Keijo Vesilahti & Veli-Matti Tuure Yhteyshenkilö: Keijo Vesilahti TTS tutkimus PL 5 (Kiljavantie 6) 05201

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Logistiikan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori

Logistiikan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori Logistiikan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori Hyväksymispäätökset Työelämäjaos 4.11.2015 Johtokunta 22.12.2015 1 Sisällys Jaksosuunnitelma...2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp...3

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013:

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: Kuljetusten kysyntä laahaa, kuormaautokauppa vilkastunut - Kolmannes yrityksistä tunnistaa kuljettajapulan, alalla työllistytään tuttujen välityksellä Tiedotustilaisuus 4.9.2013

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Tilat olivat asiallisen hyvät. Välinne AV nykyvaatimusten mukaiset. Aikataulut pitvät erinomaisesti.

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Tilat olivat asiallisen hyvät. Välinne AV nykyvaatimusten mukaiset. Aikataulut pitvät erinomaisesti. Hoivakas Pohjois-Karjala loppuevaluointikysely Yhteenvetoraportti N=9 Julkaistu: 16.5.2011 Ohjelman nimi: Hoivakas Pohjois-Karjala, loppuarviointi Tekijän nimi ja yhteystiedot: Pietari Sipponen/Osuuskunta

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

40 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

40 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lentokoneasennuksen perustutkinto, kokeilu Koodi: LEK141 Päätös: LAO C99/20 Liikennöinti ja kunnossapito Opiskelija suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä kuljettamalla

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU Haettavana on ammatillisen koulutuksen tuntiopettajan määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia tehtäviä alkaen elokuusta 2016. Kelpoisuusehdot määräytyvät

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Lähde. Näyttötutkintojen laatu. Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä

Lähde. Näyttötutkintojen laatu. Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä Lähde liikkeelle Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti syksy 2010 Näyttötutkintojen laatu Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 5 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille 1 (5) TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille Työssä oppien ammattiin Yrittäjät ovat kiinnostuneita ottamaan nuoria työpaikalla tapatuvaan oppimiseen painottuvaan koulutukseen. Yrittäjät aluavat

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot