Sisällys. Avainluvut vuodelta Toimitusjohtajan katsaus. Energiavuosi Toimitusjohtajan artikkeli. Varatoimitusjohtajan katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Avainluvut vuodelta 2006. Toimitusjohtajan katsaus. Energiavuosi 2006. Toimitusjohtajan artikkeli. Varatoimitusjohtajan katsaus"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2006

2 Sisällys Avainluvut vuodelta 2006 Toimitusjohtajan katsaus Energiavuosi 2006 Toimitusjohtajan artikkeli Varatoimitusjohtajan katsaus Verkostoliiketoiminta Energiakauppa Tiedonsiirtopalvelut Henkilöstökatsaus Hallinto Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös Organisaatio ja yhteystiedot

3 Avainluvut vuodelta AVAINLUVUT VUODELTA 2006 Haminan Energia Oy on alueellinen energia-alan palvelutuotantoon keskittyvä yritys, jonka toimialue on eteläinen Kymenlaakso. Palvelutuotantoon kuuluvat sähkö-, maakaasu-, kaukolämpö- ja tiedonsiirtopalvelut. AVAINLUVUT Liikevaihto, milj. 15,5 20,0 18,9 18,9 22,1 Liikevoitto, milj. 0,6 0,9 1,0 1,5 1,3 Voitto ennen satunnaisia eriä, milj. 0,5 0,7 0,8 1,1 0,9 Taseen loppusumma 20,5 21,3 25,4 26,9 28,1 Henkilöstö keskimäärin LIIKEVAIHTO, milj. LIIKEVAIHDON JAKAUMA 2006, milj Hamina tunnetaan historiasta raja- ja linnoituskaupunkina ja on ollut aina sotilaskaupunki. Haminan tähdenmuotoinen maalinnoitus on turvannut rajaa niin Ruotsin kuin Venäjän vallan aikana.

4 4 Toimitusjohtajan katsaus TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Yhtiön tulos toteutui hieman budjetoitua paremmin. Kaikki liiketoiminnat kasvoivat voimakkaasti ja varsinkin kaukolämpöliiketoiminta, Haminan varuskunnan kaukolämpöverkon siirryttyä yhtiön hallintaan vuoden 2006 alussa. Toimintavuosi oli liiketoiminnallisesti erittäin haasteellinen, sillä energianhinnat alkoivat kohota alkuvuonna ja olivat vuoden 2006 elokuussa kaikkien aikojen huipussaan. Valtakunnan tasolla puhuttiin jopa kuluvaa talvikautta uhkaavasta energiapulasta, olihan alkuvuoden sähkön ja maakaasun Euroopan laajuiset toimitusongelmat hyvin muistissa. Yhtiö varautui energianhankinnassaan ja tuotantolaitoksillaan kireään tilanteeseen. Syksyllä energianhinnat kuitenkin romahtivat markkinoilla ja uhkaava sähköpula väistyi. Haminan Energian vahvuus toiminnassa on alueellinen toiminta ja mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden tarjoaminen asiakkaille. Tällä hetkellä palvelukokonaisuuteemme kuuluvat maakaasu, sähkö, kaukolämpö, vesi, höyry, tiedonsiirtopalvelut sekä käytönvalvonta- ja asiantuntijapalvelut. Tällä laajalla palvelukokonaisuudella sekä useiden rinnakkaisten verkkojen ylläpidosta syntyvällä yhteistyöhyödyillä voimme pitää palvelujemme hintatason kilpailukykyisenä ja panostaa tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Haminan Energia otti jälleen merkittäviä askeleita tuodessaan uusia tuotteita ja palveluita markkinoille. Maakaasuautojen tankkaus on ollut Haminassa mahdollista heinäkuun alusta alkaen. Yhteistyössä St1-huoltamoketjun kanssa toteutettu tankkausasema oli ensimmäinen Suomessa täysin huoltamon yhteydessä toimiva jakelupiste. Näin voivat autoilijat osaltaan vaikuttaa ekologisen jalanjälkensä kokoon ja samalla, mikä on erittäin harvinaista, säästää. Tiedonsiirtopalveluissa laajakaistamarkkinoille tuli syksyllä Wimax-tekniikalla toteutetut laajakaistaliittymät, jotka moninkertaistavat yhteyden kantomatkan ja nopeuden. Näin tulee haja-asutusalueille ja saaristoon mahdollisuus tehokkaampaan tiedonsiirtoon. Tällä hetkellä monet johtavat puhelinvalmistajat ja operaattorit maailmalla ovat nähneet Wimax-tekniikan mahdollisuudet tullen panostamaan tekniikkaan voimakkaasti. Loppuvuodesta yhtiö laajensi laajakaistaliittymissä tarjontaa valokuitutekniikkalla toteutettuihin huippunopeisiin liittymiin. Yhtiön toiminnallisessa päätavoitteessa, luotettavassa ja toimintavarmassa energiassa sekä tiedonsiirtopalveluiden Yhtiömme vahvuustekijä toimintavarmuuden ja saatavuuden kohdalla on eri verkostojen - maakaasu, sähkö, kaukolämpö ja tiedonsiirto - yhteistyön hyödyntäminen ja vahvistaminen.

5 Toimitusjohtajan katsaus 5 toteuttamisessa onnistuimme erinomaisesti. Sähköverkon keskeytysaika 12 minuuttia on historiallisen hyvä, samoin maakaasuverkon 14 minuuttia ja tiedonsiirtoverkon viankorjausvaste alle tunti ovat laatuluokkaa. Kilpailevilla operaattoreilla on hyvä saavutus, jos asiakaspalvelu vastaa vikailmoitukseen tuon mainitun tunnin sisällä. Strategisessa päätavoitteessa, siirtymisessä ympäristöystävällisempiin tuotteisiin, saavutimme kaksi merkittävää tavoitetta. Kemiin investoitu 3 megawatin tuulivoimala saatiin tuotantokäyttöön. Laitos on osoittautunut teknisesti erittäin onnistuneeksi. Haminan Energian panostus Suomen tuulivoimakapasiteettiin on merkittävä, sillä vuonna 2006 investoitiin vain 4 megawattia tuulivoimaa. Toinen tavoite oli edellä mainittu maakaasun liikennekäyttö, jonka avulla päästöjä voidaan vähentää noin 30 %. lähitulevaisuudessa. Yhtiömme vahvuustekijä toimintavarmuuden ja saatavuuden kohdalla on eri verkostojen (maakaasu, sähkö, kaukolämpö ja tiedonsiirto) yhteistyön hyödyntäminen ja vahvistaminen. Verkostojen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen asettaa suuret vaatimukset toiminnalle ja henkilöstölle. Tähän haasteeseen olemme vastanneet kehittämällä toimintajärjestelmäämme, joka on integroitu keväällä käyttöön otettavaan uuteen asiakaspalvelu- ja tuotannonohjausjärjestelmään. Haluan kiittää asiakkaitamme, henkilöstöä ja sidosryhmiämme kuluneesta, onnistuneesta toimintavuodesta! Tulevaisuuden näkymät Muuttuvilla energiamarkkinoilla yhtiömme kehitysnäkymät ovat hyvät. Energia, energian saatavuus ja toimintavarmuus sekä energian ympäristöystävällisyys nousevat tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Haminan Energia on määrätietoisesti panostanut näihin tekijöihin. Paikallinen yhteistuotanto yhdistettynä puupohjaisiin tai biojätepohjaisiin raaka-aineisiin joko kaasuttamalla tai mädättämällä on todella merkittävä mahdollisuus Timo Toikka toimitusjohtaja

6 6 Energiavuosi 2006Lorem ipsum dolor ENERGIAVUOSI 2006 Sähkökatsaus Maakaasukatsaus Kaukolämpökatsaus Sähkön käyttö vahvassa kasvussa Vuoden 2006 sähkön käyttö oli noin 90 TWh. Kasvua edellisvuoteen oli 6,5 %, josta valtaosa johtui edellisvuotisesta, sähkön käyttöä leikanneesta paperiteollisuuden kuuden viikon työselkkauksesta. Nyt sähkön käyttö otti kiinni vuoden 2005 supistuksen ja palasi pidemmän ajan kasvukäyrälle. Teollisuuden sähkön tarve kasvoi 9,5 %. Koti- ja maatalousasiakkaiden sähkön käyttö kasvoi 2,3 %. Palvelut ja julkinen kulutus tarvitsivat sähköä 3,1 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin Lauhdutustuotanto kasvoi kolminkertaiseksi Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi 5 % vuodesta ta Kasvu johtui edellisvuoden paperiteollisuuden työselkkauksesta. Länsinaapureiden tapaan kuivuus vähensi vesivoiman tuotantoa Suomessa; vesivoiman tuotanto supistui lähes 16 %. Ydinvoiman tuotanto väheni vajaat 2 %. Lauhdutustuotanto kasvoi yli kolminkertaiseksi edellisvuodesta. Tuulivoiman tuotanto supistui 12 %. Nettotuonti väheni noin 7 % keskimääräistä kuivemmasta vuodesta johtuen, jolloin Suomesta tuli nettoviejä länteen. Maakaasun käyttö nousuun Vuonna 2006 Suomessa käytettiin maakaasua yhteensä 45,2 TWh (4,5 miljardia kuutiota). Kasvua edellisvuoteen oli noin 8 %. Maakaasun käytön kasvu johtui alkuvuoden kylmästä säästä ja pitkään korkealla pysytelleestä sähkön hinnasta. Maakaasulla tuotettiin 33 % sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Yhteistuotanto kasvoi 5 % edellisvuodesta, mutta maakaasulla tuotettava osuus laski 6 %. Sähköstä tuotettiin maakaasulla 10,9 %. Maakaasun liikennekäyttö on tulevaisuuden kehittyvä markkina-alue maakaasun käytölle. Vuoden aikana on avattu kolme maakaasutankkausasemaa Kymenlaakson alueella. Suomen ensimmäinen maakaasutankkausasema avattiin vuonna 2005 Helsinkiin. Kaukolämmön myynti edellisvuoden tasolla. Vuonna 2006 kaukolämpöä myytiin 29,4 TWh. Kasvua edellisvuoteen oli vain noin 1 %, vaikka useilla paikkakunnilla kaukolämpöön liittyi ennätysmäärä uusia asiakkaita. Myynnin vähäiseen kasvuun vaikuttivat varsinkin syys-lämmityskauden lämpimät säät. Myynnin rahallinen arvo oli 1,3 mrd.. Kivihiili kasvatti osuuttaan tuotannossa Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 31,8 TWh. Määrä oli prosentin edellisvuotta enemmän. Valtaosa kaukolämmöstä, 74 %, saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa maakaasulla tuotettava osuus laski 6 % edellisvuodesta. Kivihiilellä tuotettava osuus kasvoi 4 % ja turpeella tuotettava osuus kasvoi yli 1 %. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten polttoaineiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Öljyllä tuotettava osuus kasvoi noin 1 %. SUOMEN SÄHKÖN HANKINTA ENERGIA- LÄHTEITTÄIN 2006 (90,0 TWh) Vesivoima 12,6 % 2. Tuulivoima 0,2 % 3. Turve 6,9 % 4. Biopolttoaineet 11,3 % 5. Jätepolttoaineet 1,1 % 6. Ydinvoima 24,4 % 7. Maakaasu 10,9 % 8. Kivihiili 17,9 % 9. Öljy 2,0 % 10. Nettotuonti 12,7 % SUOMEN SÄHKÖN KOKONAIS- KULUTUS 2006 (90,0 TWh) Teollisuus 54 % 2. Kotitalous 21 % 3. Maatalous 3 % 4. Palvelu 12 % 5. Julkinen 6 % 6. Häviöt 4 % SUOMEN SÄHKÖN HANKINTA Nettotuonti Tav. lauhdutusvoima Vesivoima Yhteistuotanto Ydinvoima LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANNOS- SA KÄYTETYT POLTTOAINEET 2006 Polttoaine-energia yhteensä v ,5 TWh 1. Kivihiili 29 % 2. Maakaasu 33 % 3. Turve 18 % 4. Öljy 5 % 5. Puu 11 % 6. Muut 4 %

7 Toimitusjohtajan artikkeli 7 ENERGIAPOLITIIKASSA RATKAISUJEN JA VAIKUTTAMISEN AIKA Energiapolitiikan ristiriitaiset tavoitteet ovat iso haaste Euroopan unionille. EU tulee käsittelemään energiastrategian kuluvan kesän aikana. Suomen tulee olla vaikuttamassa strategian luomiseen ja Suomessa noudatettaviin pelisääntöihin niin, että kolme vaativinta kysymystä; ilmastonmuutos, omavaraisuus ja tuontiriippuvuus sekä markkinoiden toiminta ja kilpailukyky tulee ratkaistuksi Suomen kannalta mahdollisimman hyvin. Energiapolitiikka nousee yhdeksi EU:n ja Suomen tärkeimmistä kysymyksistä lähiaikoina. Energia-alalla on ratkaistava kolme laajaa kysymystä, jotka osin ovat ristiriidassa toistensa kanssa; ilmastonmuutos, toimitusvarmuus ja tuontiriippuvuus sekä markkinoiden toiminta ja kilpailukyky. Välittömät toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on löydettävä, energian saatavuus ja tuontiriippuvuus on noussut kuluneen vuoden aikana todella vakavaksi kysymykseksi ja energian hintojen hallitsematon poukkoilu yhdistettynä markkinoiden toimimattomuuteen uhkaa Euroopan kilpailukykyä. Nämä asiat tulee ratkaista ja ratkaisu tulee vaikuttamaan yksittäisen kansalaisen talouteen ja elämäntapaan. EU:n komissio on vuoden 2007 alussa esittämässään energiapaketissa tarkastellut eri vaihtoehtoja talouden, ympäristön ja turvallisuuden kannalta. Tavoitteena on energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen, kilpaillut energiamarkkinat ja ilmastonmuutoksen hillintä. Komission tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 20 % energian kulutuksesta olisi uusiutuvia energiamuotoja. Nyt päättäjät on valitettavasti vallannut populistinen bio-huuma. Halutaan tukea ja edistää kaikkia bio-pohjaisia energiamuotoja riippumatta siitä, miten kustannustehokkaita ne ovat tai millainen elinkaari niillä on. Päästöjen vähentämisessä ja energiahuollon rakentamisessa toimitusvarmaksi, omavaraiseksi ja hintavakaaksi tulisi ottaa kaikki käytettävissä olevat keinot käyttöön ja suunnata tuki- ja toimintamahdollisuudet myös muille tuotantomuodoille. Kuten ydinvoiman ja maakaasupohjaisen tuotannon rakentamiselle, jolle olisi saatava riittävä poliittinen ja taloudellinen tuki. Yksi hyvä askel on pienimuotoisen tuotannon verkkoonpääsyn helpottamista ja edistämistä tukeva lakimuutos, jonka eduskunta hyväksyi helmikuussa Tämä laki ei ota kantaa, millä polttoaineella tuotantoa tehdään, tuki kohdistuu kaikkeen tuotantoon. EU haluaa energiapaketissaan vähentää päästöjä 30 % vuoteen 2020 vuoden 1990 tasosta ja 50 % vuoteen 2050 mennessä. Tässä haasteellisessa tehtävässä kaikki tuotantomuodot, kaikki mahdollisuudet energiatehokkuudessa ja energiansäästössä sekä kaikki päästöjä Haminan kaupungilla on komeat puitteet. Haminan kaupunki on saanut omalaatuisen ilmeensä linnoitustöiden tuloksena. Linnoituksen muurien sisälle syntyi rakennuksia niin sotilaskuin siviilikäyttöön. Tunnetuin lienee nykyisen Reserviupseerikoulun päärakennus.

8 8 Toimitusjohtajan artikkelilorem ipsum dolor tuottavat toimialat on kytkettävä mukaan. Energian tuotannon välineinä tulee käyttää niin uusiutuvia energiamuotoja, ydinvoimaa ja siirtymistä öljystä maakaasuun. Komission raportissa sisämarkkinoiden toiminnan edistäminen on avain asemassa. Komission mielestä sähköja kaasumarkkinoita vaivaavat tehottomuus ja suuret kustannukset, koska markkinat ovat liian keskittyneet. Suuret yhtiöt omistavat sekä verkon että voimalat sekä hallitsevat myös sähkön myyntiä. Ne eivät myöskään halua investoida tarpeeksi, koska tarjonnan lisääntyminen voisi laskea hintoja. Hamina omaa rikkaat sotilasperinteet. Kadettikoulun siirto Haminaan vuonna 1821 antoi kaupungin elämään oman vahvan säväyksensä. Kadettikoulussa koulutettiin upseereja isänmaan tai Venäjän palvelukseen, kuuluisin oppilas oli Carl Gustaf Emil Mannerheim. Selvitysmies Purasjoen raportti sähkömarkkinoista syksyllä 2006 osoitti, että markkinat Suomessa eivät toimi tuotannon keskittyessä harvoille osapuolille. Fortum Oyj:n määräävä asema tuotantomarkkinoilla on selkeä haaste toimiville markkinoille. Tämän tuotantokapasiteetinhan ovat paikalliset sähköyhtiöt maksaneet silloisen Imatran Voiman tukkusähkösopimuksissa. Kuluneen vuoden jopa järjettömältä tuntunut hinnanheilahtelu sähkömarkkinoilla osoittaa hyvin, että markkinat ovat ohuet, pienen joukon säädeltävissä ja hyvin spekulatiiviset. Yksinomaan vesitilanne (vesivoimayhtiöiden halu hinnoitella tuote) heiluttaa markkinahinnan muutamassa kuukaudessa 80 /MWh hintatasosta 25 /MWh tasolle. Herää myös ajatus halutaanko väliaikaisella hintaromahduksella tukahduttaa muiden toimijoiden investointisuunnitelmat omaan tuotantoon. Raportissa on myös asetettu tavoite sähkö- ja kaasumarkkinoiden toiminnan parantamiseen lainsäädäntöä kehittämällä. Valvonnan ja sääntelyn kasvattaminen ei ole Suomessa sinänsä mielekästä, sillä sähkön hinta on ollut Euroopan halvimpia, valtaosa toimijoista alle sadantuhannen asiakkaan yhtiöitä ja tammikuussa 2007 julkaistun Energiamarkkinaviraston vertailun mukaan valtaosa sähköverkonhaltijoista, noin 80 %, oli hinnoittelussaan alle viraston asettaman maksimituoton. Liian pitkälle viety valvonta lisää perusteettomasti verkonhaltijan kustannuksia ja samalla vaarantaa verkon toimintavarmuuden ja kehittämisen, mikäli valvonnan painopiste asetetaan operatiivisten kustannusten alentamiseen unohtaen palvelun ja toimitusvarmuuden laatutekijät. Pelkkä yksittäisen keskeytysajan seuranta ei ole riittävä ohjaus laadukkaaseen toimintaan. Vielä vaarallisempaa on valvonnan ulottaminen maakaasuverkkotoimintaan, sillä maakaasumarkkinat ovat Suomessa todella kehittymättömät. Suomessa on 32 maakaasun jakeluyhtiötä ja vain 8 % Suomessa käytetystä maakaasusta on asiakasmyyntiä. Energiamarkkinaviraston valvontamaksut ovat yli 10 % yhtiöiden henkilökustannuksista! Toivottavasti Suomen maakaasumarkkinoiden kehittymättömyys otetaan huomioon valvontamallia uudistettaessa. Toimitusvarmuudesta ja tuontiriippuvuudesta huolehtiminen on tässä yhtälössä varmaankin vaikeimmin hoidettava muuttuja. EU:n ja Suomen riippuvuus tuontienergiasta on tulevaisuudessa todellinen haaste. Tilanteen vakavuutta ovat korostaneet sähkön ja maakaasun tuontiongelmat sekä hintojen nopea vaihtelu. EU:n tuontiriippuvuuden energiasta on ennustettu kasvavan 65 % vuoteen 2030 mennessä. Suomen puhdas energiaomavaraisuus oli vuonna 2006 vain noin 30 %. Valtaosa tuontienergiasta, 62 %, tuotiin Venäjältä. Kauppa- ja teollisuusministeriö hylkäsi suoraselkäisesti joulukuussa merikaapelin rakentamisen Venäjältä Suomeen. Ministeriö asetti aivan oikein etusijalle Suomen keskeiset tavoitteet toimitusvarmuuden ja energianhuollon varmuuden turvaamiseksi. Samoin ministeriö katsoi, että hanke lykkäisi kotimaisia investointeja uuteen sähköntuotantokapasiteettiin ja lisäisi riippuvuutta tuonnista etenkin Venäjältä. Ministeriö ei myöskään katsonut hanketta perustelluksi tuonnin tukeutuessa valtaosin ydinsähköön. Kyseiset seikat painoivat vaakakupissa pal-

9 9 Toimitusjohtajan artikkeli 9 jon enemmän kuin sinänsä tervetullut kilpailun lisääntyminen ja uusien toimijoiden tulo markkinoille. EU tulee käsittelemään energiastrategian kuluvan kesän aikana. Suomen tulee vaikuttaa tämän strategian luomiseen ja Suomessa noudatettaviin pelisääntöihin niin, että nämä kolme vaativaa kysymystä; ilmastonmuutos, omavaraisuus/tuontiriippuvuus sekä markkinoiden toiminta/kilpailukyky tulee ratkaistuksi Suomen kannalta mahdollisimman hyvin. Suomen tulisi huolehtia, ettei liiallinen sääntelyn kasvattaminen vääristäisi nyt hyvin toimivia sähkö- ja maa-kaasumarkkinoita. Suomen markkinoilla eivät toimi samat pelisäännöt kuin miljoonien asiakkaiden eurooppalaisilla markkinoilla. Markkinahintojen kehitys ei ole johtunut siitä, että verkonhaltijat Suomessa olisivat toimineet tehottomasti vaan siitä, että tuotanto on keskittynyt harvan suuryrityksen käsiin. Tuotannon rakentamista ja rakentamisen mahdollisuuksia pitäisi ohjata paikallisille jakeluyhtiöille, jotka valtaosin ovat kunnallisessa omistuksessa. Myös ydinvoiman lisärakentaminen tämän ryhmän kautta lisäisi markkinoiden toimivuutta. Päästöjen vähentämisessä ei saa keskittyä pelkkään peltoenergiaan, vaan tulisi tukea etenkin syntyvän jätteen hyödyntäviä ratkaisuja sekä siirtymistä vähempipäästöisiin polttoaineisiin. Kierrätys, jätteiden energian hyödyntäminen, energiatehokkuus, vähäpäästöiset polttoaineet ja energiansäästö ovat tärkeimmät elementit päästöjen vähentämisessä. Haminan Energian strategia on tukea edellä mainittuja tavoitteita. Haminan Energian käytännön panos tässä kehityksessä on edistää paikallista yhteistuotantoa käyttämällä puupohjaisia tai biojätepohjaisia raaka-aineita sekä muuttaa öljypohjaista käyttöä maakaasulle. Samoin energiankäytön tehokkuuden ja energiansäästön edistäminen kuuluu tavoitteisiimme. Tavoitteet ovat erittäin vaativat ja niiden toteuttaminen vaatii kaikkien meidän panosta, niin toiminnallista kuin taloudellista. Timo Toikka toimitusjohtaja

10 10 Varatoimitusjohtajan katsauslorem ipsum dolor UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Biokaasua ei pidä laskea samaan kastiin kuuluvaksi kuin ohraetanoli ja biodiesel. Biokaasu on bioenergian muoto, jonka energiatase ja ympäristöedut ovat selvästi positiivisia ja sen hyödyntämisvaihtoehdot ovat monipuoliset, päästöt ovat vähäiset ja jäännösmassaa voidaan hyödyntää lannoitteena. Lisäksi sen tuotanto on integroitu kestävän kehityksen mukaiseen jätehuoltoon Energian kulutus kasvussa Energian kulutus Suomessa on edelleen vahvassa kasvussa. Suomessa vuonna 2006 sähkön käyttö vuoteen 2005 verrattuna kasvoi reilut 6 % ja vastaavasti vuoden 2006 maakaasun käyttö oli noin 8 % suurempi kuin vuonna Haminan Energia Oy:n verkoissa vuonna 2006 sähkön käyttö kasvoi noin 2 % ja maakaasun käyttö noin 5 % verrattuna vuoteen Sähkön käyttö Suomessa vuonna 1985 oli vain 50 terawattituntia (TWh), vuonna 2006 vastaava luku oli jo 90 TWh ja ennusteiden mukaan 100 TWh tulee menemään rikki seuraavan kuudesta kahdeksaan vuoden kuluessa. Sähkön käyttö tulee siis kaksinkertaistumaan neljännesvuosisadan aikana. Jatkuva energiankäytön kasvu vaikuttaa kasvihuonekaasujen lisääntymiseen ja niiden aiheuttama ilmastonmuutos on merkittävä uhka ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnille, todetaan kauppa- ja teollisuusministeriön internetsivustolla. Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle 24. päivänä marraskuuta 2005 todetaan: Kotimaisten energialähtei- Biokaasun arvo korostuu energian hinnan noustessa ja sen poltto vähentää voimakkaasti kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään.

11 Varatoimitusjohtajan katsaus 11 den määrä ja osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa vuosien aikana nykytasoon verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa selvästi ja myös bioenergian osuus kokonaisuudessaan on kasvussa. Niiden uusiutuvien energialähteiden käyttö, joihin energia- ja ilmastostrategian mukaisilla toimilla voidaan vaikuttaa, kasvaa hyvin nopeasti. Tällaisiin uusiutuviin energialähteisiin kuuluvat metsähake, tuulivoima, peltobiomassat, kierrätyspolttoaineet, biokaasut sekä maaperän lämmön hyödyntäminen. Tuontienergian osuus sen sijaan alenee, mikä johtuu pääasiassa kivihiilen ja öljyn osuuden selvästä laskusta. Maakaasun osuus sen sijaan kasvaa. Primäärienergian ja sähkön kulutus alenee. Energian käytön lasku johtuu päästökaupan aiheuttamista sähkön ja lämmön hintojen noususta. EU:n päästökauppa alkoi vuoden 2005 alussa. Vuonna 2006 päästöoikeuksien hinnat EU:n sisäisessä päästökaupassa olivat nousussa loppukevääseen asti ja olivat kalleimmillaan yli 30 /hiilidioksiditonni. Sen jälkeen hinnat lähes puolittuivat runsaan tarjonnan vuoksi. Päästöoikeuksien hinnat jatkoivat laskua vuoden loppua kohti ja ovat olleet alimmillaan alle 4 /hiilidioksiditonni. Päästöoikeuksien futuurihinnat vuodelle 2008 ovat runsaat 15 /hiilidioksiditonni. Suomen sähkön tuotannon päästöt vaihtelevat huomattavasti pohjoismaisen vesitilanteen mukaan. Vuonna 2006 sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat 21 milj. tonnia. Se on keskimääräistä enemmän, mikä johtui sähkön viennistä muihin pohjoismaihin. Nousua edellisvuoteen oli peräti 11 milj. tonnia. Päästöoikeuden hinnalla ja kotimaisilla toimenpiteillä tulee olemaan merkittävä vaikutus Suomen energiataseen rakenteeseen. Maantieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt Suo- Suomessa ovat yli 11 milj. tonnia vuodessa, josta henkilöautoliikenteen osuus yksin on jo yli 6 milj. tonnia. Liikenteen aiheuttamien päästöjen osalta Suomi on sitoutunut tavoitteeseen, jolla biopolttoaineiden osuus tieliikenteen polttoaineiden kulutuksesta tulee olla 5,75 % vuonna Edelleen valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle 24. päivänä marraskuuta 2005 todetaan: Biopolttoaineiden liikennekäyttöä hankaloittavat korkeat kustannukset ja jakelujärjestelmiin sekä käyttöön liittyvät vaatimukset. Tästä huolimatta biopolttoaineiden markkinoiden syntymistä EU:ssa edistetään aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Valtio pyrkii omissa hankinnoissaan edistämään energiatehokkaampien ja biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen hankintaa. Lisäksi valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle 24. päivänä marraskuuta 2005 todetaan: Voimakkaalla ja pitkäjänteisellä tutkimus- ja kehityspanoksella luodaan ja saatetaan markkinoille erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, teollisuuden energiantuotantoon, hajautettuun energiantuotantoon ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyviä uusia ratkaisuja. Nämä perustuisivat esimerkiksi erilaisten biopolttoaineiden tehokkaaseen ja kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen joko nykyisillä tai uusilla tekniikoilla tai uusiin tuotekonsepteihin, mukaan lukien biopolttonesteiden tuotanto liikenteen polttoaineeksi. Merkillepantavaa valtioneuvoston selonteossa on, että siinä unohdetaan kaasumaiset biopolttoaineet ja käsitellään ainoastaan biopolttonesteitä. Biokaasujen tuottaminen ja kerääminen on kuitenkin jo pitkään käytössä ollutta tekniikkaa niin Suomessa kuin muuallakin. Biokaasut Biokaasun arvo korostuu energian hinnan noustessa ja biokaasun poltto vähentää voimakkaasti kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Silloin kun biokaasun polttamisessa syntynyt energia käytetään hyödyksi lämmityksessä, yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannossa tai biokaasu käytetään liikennepolttoaineena, vähennetään myös fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Suomessa kuten muuallakin maailmassa mädätystä on käytetty jätteen käsittelymenetelmänä lopputuotteen osalta saatujen hyvien tuloksien vuoksi. Normaali biokaasun tuotto yhdyskuntien

12 12 Varatoimitusjohtajan katsauslorem ipsum dolor jätevesilietteestä on noin 30 kuutiometriä jätelietetonnia kohden. Biokaasu kelpaa sellaisenaan lämmöntuotantoon tai puhdistuksen ja paineistuksen jälkeen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä liikennepolttoaineeksi. Biokaasu sisältää % metaania ja % hiilidioksidia sen energiasisällön ollessa 5-7 kwh kuutiometriltä. Helpoin tapa hyödyntää biokaasut on lämmön tuotanto polttamalla normaalissa lämmityskattilassa kaasunpolttoon soveltuvalla polttimella. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto voidaan toteuttaa joko kaasumoottorilla tai mikroturbiinilla. Biokaasua käyttävän kaasumoottorin polttoaineteho vaihtelee käytössä olevissa laitoksissa muutamasta sadasta kilowatista kahteen megawattiin ja mikroturbiinit ovat polttoaineteholtaan kymmenistä kilowateista muutamaan sataan kilowattiin. Biokaasuja voidaan myös siirtää paikasta toiseen samoin kuin maakaasunjakelu on toteutettu tänä päivänä ja sitä voidaan myös varastoida. Liikennepolttoaineeksi biokaasua voidaan käyttää samoin kuin maakaasua poistamalla siitä hiilidioksidi ja muut epäpuhtaudet. Hiilidioksidi ei varsinaisesti haittaa moottorin toimintaa, mutta se poistetaan kaasun lämpöarvon nostamiseksi. Muut poistettavat epäpuhtaudet ovat lähinnä vesi, rikkivedyt, mekaaniset hiukkaset sekä siloksaanit. Kaasukäyttöisten autojen saatavuus paranee Suomessa ripeästi ja maakaasuverkkoon on rakennettu useita liikennepolttoaineen jakeluasemia. Ruotsissa kaasukäyttöiset ajoneuvot käyttävät pääosin biokaasua polttoaineena. Biokaasua ei pidä laskea samaan kastiin kuuluvaksi kuin ohraetanoli ja biodiesel. Biokaasu on kuitenkin bioenergian tuotantomenetelmä, jonka energiatase ja ympäristöedut ovat jo selvästi positiivisia. Sen hyötysuhde on huipputasoa, energianhyödyntämisvaihtoehdot ovat monipuoliset, päästöt ovat vähäiset ja jäännösmassaa voidaan hyödyntää lannoitteena sekä sen tuotanto on integroitu kestävän kehityksen mukaiseen jätehuoltoon. Yhdyskuntajäte Jätevesien lietteitä on Suomessa käsitelty anaerobisesti jo vuosikymmeniä. Suomessa toimi vuonna 2004 eri kaupunkien jätevesienpuhdistamoilla viisitoista mädätyslaitosta, joissa käsitellään anaerobisesti yhdyskuntien jätevesilietteitä. Ruotsissa esimerkiksi toimii sataneljäkymmentä vesihuoltolaitoksien yhteyteen rakennettua mädättämölaitosta sekä kymmenkunta suurempaa yhteismädättämöä. Mädätystä käyttävät laitokset tuottavat energiaa omaan käyttöön ja myyntiin, muun muassa liikennepolttoaineeksi useissa Euroopan maissa. Anaerobista käsittelyä käyttävien jätevesilaitoksien on mahdollista ottaa vastaan myös erilaisia yhdyskuntien tuottamia biohajoavia jätteitä, joiden biokaasun tuottopotentiaali on jätevesilietettä korkeampi. Näissä yhteismädättämöissä mädätetään yhdessä tai useammassa eri prosessilinjassa eri lähteistä saapuvia jätteitä. Tyypillisiä jätejakeita ovat erilaiset elintarviketeollisuuden jätteet kuten peruna, ruuan tähteet, teurasjätteet ja maatalouden lietteet. Tällöin jäte kuitenkin täytyy esikäsitellä kuumentamalla ennen mädätysprosessia. Oikein suoritetun mädätyksen jälkeen ei jätteestä enää synny juuri lainkaan metaania ja lähes kaikki ilmakehälle haitallinen kaasu saadaan hyötykäyttöön. Voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrää on vuoteen 2009 mennessä vähennettävä vuoden 1995 tasoon verrattuna 1,1 milj. tonnia vuodessa ja vuoteen 2016 mennessä vähennettävä määrä kasvaa 1,4 milj. tonniin vuodessa. Siis joka tapauksessa yhteiskunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin biohajoavan jätteen keräämiseksi. Samalla syntyy erinomaista raaka-ainetta yhteismädättämöihin. Käsitellyn jätteen hyötykäyttö Anaerobisella käsittelyllä stabiloitua puhdistamolietettä voidaan käyttää pelloilla maanparannusaineena. Maanviljelyskäyttöön sijoitettava liete on kuitenkin hygie-

13 Varatoimitusjohtajan katsaus 13 nisoitava ennen tai jälkeen mädätyksen. Hygienisointi voidaan tehdä kompostoimalla, kalkkistabiloinnilla, termisellä kuivauksella, termofiilisellä mädätyksellä tai pastoroimalla/hygienisoimalla ja mesofiilisella mädätyksellä. Tällä hetkellä Suomessa useimmilla jätevedenpuhdistamoilla mädätetty liete kompostoidaan. Termofiilinen mädätys korkeammassa lämpötilassa tuhoaa taudinaiheuttajia mesofiilista mädätystä paremmin ja sen käytöstä onkin saatu hyviä kokemuksia. Mädätyksen lopputuote soveltuu erinomaisesti energiakasvien lannoitteeksi, kun kasveja ei käytetä elintarvikkeiksi tai eläinten rehuna. Peltobiomassa sopii erinomaisesti yhteismädättämön raaka-aineeksi ja kasveilla voidaan tuottaa enemmän energiaa kuin esimerkiksi jätevesilietteestä on mahdollista saada. Biokaasun lisäksi mädättämö siis tuottaa viherlannoitetta, joka voidaan käyttää energiakasvien tuotantoon. Osa viljellystä peltoalasta voidaan käyttää energiantuotantoon osana ympäristöystävällistä ja kestävän kehityksen mukaista yhteiskunnan jätteiden käsittelyä. Biokaasun hyödyntäminen vaikuttaisi merkittävästi yhteiskuntaan ja maaseutuun. Maatalouden tuotantorakenne monipuolistuisi ja energiayrittäjyys edistyisi. Biokaasulaitos on ympäristön ja energiatalouden kannalta järkevä ratkaisu orgaanisten jätteiden käsittelyyn ja biokaasua pidetään elinkaarivertailujen nojalla puhtaimpana biopolttoaineena. Kaasutus Kiinteän polttoaineen kaasuttaminen on vanha keksintö, jota on käytetty paljon teollisuudessa ja sota-aikana myös liikennepolttoaineratkaisuna. Ei liene väärin todeta, että ensimmäiset biodieselkokeilut tehtiin Saksassa toisen maailmansodan aikana. VTT on panostanut kaasutuksen tutkimukseen jo kahdeksankymmentäluvulta lähtien ja tulokset ovat hyviä. Kokemäellä toimii tällä hetkellä ensimmäinen pieni hajautetun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, joka perustuu kaasutustekniikkaan ja käyttää polttoaineena puuta. Laitoksen toiminta perustuu kiinteän polttoaineen kaasuttamiseen, tervan poistoon reformoimalla ja kaasujen puhdistamiseen kaasumoottorikäyttöön sopivaksi. Polttonestetuotannon integrointia prosessiteollisuuteen tutkitaan. Tarkoituksena olisi tuottaa teollisessa mittakaavassa esimerkiksi paperiteollisuuden jätemassasta (kuori, metsätähteet) ja muusta biomassasta kaasutuksen ja kaasunpuhdistuksen avulla synteesikaasua, josta voitaisiin edelleen jalostaa synteettistä biodieseliä. Kestävää kehitystä Tämän päivän keskustelussa on pinnalla myös uusiutuvia energialähteitä käyttävän sähköntuotannon ostopakkoon perustuvat syöttötariffit sekä vihreän sähkön sertifikaatit. Vihreät sertifikaatit ovat nykyiselle päästökauppajärjestelmälle päällekkäisiä. Syöttötariffien käyttöönotto tai muu tuotannon tukeminen yhteiskunnan varoilla saattaa olla harhaanjohtavaa pitkällä tähtäimellä. Teknillinen kehitys tuo jatkuvasti uusia vaihtoehtoja uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja oikein integroituna muuhun teollisuuteen tai energiantuotantoon ja energianjakeluun on varmasti löydettävissä ratkaisuja, jotka ovat taloudellisesti kestävällä pohjalla ja tukevat kestävän kehityksen ympäristöpolitiikkaa antaen samalla myös mahdollisuudet parempaan aluepolitiikkaan ja työllisyyteen. Energiansäästöllä on edelleen suora vaikutus myös energiantuotannon päästöihin. Energian säästön ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ilmastopolitiikan lisäksi energiaa on edelleen tärkeää säästää myös perinteisistä syistä kuten esimerkiksi energian saatavuuden turvaaminen, energiakustannusten alentaminen ja muut ympäristönäkökohdat. Suomi on monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vapaaehtoisen energiansäästösopimusten kattavuus ja energiakatselmusten järjestelmällinen toteuttaminen ovat hyviä esimerkkejä tuloksellisesta energiansäästöstä. Pekka Raukko varatoimitusjohtaja

14 14 VerkostoliiketoimintaLorem ipsum dolor VALVOTTUA VERKKOLIIKETOIMINTAA Energiamarkkinavirasto valvoo sähköja maakaasuverkkotoimintaa ja siirtohinnoittelua Suomessa. Energiayhtiön näkökulmasta Energiamarkkinavirasto on kaksipiippuinen juttu; toisaalta se tuottaa hyödyllistä ja puolueetonta hinta- ym. tietoa kuluttajille, toisaalta taas jatkuvat raportointivaatimukset ja muuttuvat toimintamääräykset vaativat resursseja. Energiamarkkinavirasto on viimeaikaisen julkisen keskustelun pohjalta tullut tutuksi myös monille Matti Meikäläisille. Energiamarkkinavirasto on perustettu , kun sähkömarkkinoiden vapautuessa Haminan ympyröiltä johtajuuteen. Suomen itsenäistyttyä ensimmäinen reserviupseerikurssi alkoi Reserviupseerikoulussa, Suomen Kadettikoulun entisissä tiloissa, vuonna Reserviupseerikoulussa on historiansa aikana koulutettu yli upseeria puolustusvoimien ja koko yhteiskuntamme johtotehtäviin perustettu Sähkömarkkinakeskus muuttui energiamarkkinavirastoksi (EMV) ja samalla viraston tehtäväkenttä laajeni myös maakaasumarkkinoiden puolelle. Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatus on; Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatuksena on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä luoda edellytykset päästökauppajärjestelmälle. Energiamarkkinavirasto hoitaa sähkö- ja kaasumarkkinalain, päästökauppalain ja lain sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta mukaisia viranomaistehtäviä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Energiamarkkinaviraston toiminta rahoitetaan sähkö- ja maakaasuverkonhaltijoilta perittävillä maksuilla päästökauppalain mukaisia tehtäviä lukuun ottamatta, jotka rahoitetaan valtion budjetista. Energiayhtiön näkökulmasta parasta Energiamarkkinaviraston toiminnassa on puolueettoman tiedon tuottaminen siirtohinnoista ja energiamarkkinoiden toiminnasta kuluttajille. Tälle tiedolle on todellakin tarvetta, koska vähintään viikoittain julkisuudessa esiintyy väärää tietoa mm. sähkön siirtohinnoittelusta. Viraston keräämät tilastot antavat arvokasta tietoa myös verkkoyhtiöille niiden omasta asemasta ja tehokkuudesta. Energiayhtiön näkökulmasta Energiamarkkinavirasto ei ole kuitenkaan pelkästään positiivinen asia. Viranomaisen jatkuvasti kasvavat vaatimukset raportoinnille ja uudet toimintaa muuttavat määräykset vaativat omat resurssinsa. Toisaalta viranomaisen vaatimukset lisäävät verkkoyhtiön tietojärjestelmäinvestointeja. Verkkoyhtiöt rahoittavat vuosimaksuilla myös Energiamarkkinaviraston toiminnan. EMV:n on omassa työssään muistettava, että valvonnasta aiheutuvat kulut maksaa aina kuluttaja. Koska siirtohinnoittelun valvonta ottaa Suomessa vielä ensiaskeleitaan, on ymmärrettävää, että valvonta hakee vielä suuntaansa ja oikeita menettelyjä. Tehokkuusmittauksessa jo useampana vuonna todetut epäkohdat johtavat verkkoyhtiöt eriarvoiseen asemaan. Nykyinen malli suosii suurimpia ja pienimpiä yhtiöitä keskikokoisten verkkoyhtiöiden kustannuksella. Tehokkuusmittauksen tasapuolisuus ja yksinkertaisuus tulisivat olla mallin tärkeimpiä ominaisuuksia, joihin EMV tulee

15 Verkostoliiketoiminta 15 varmasti kiinnittämään huomiota tehokkuusmittauksen kehitystyössä. Alan esiintuomat epäkohdat on myös korjattava, jotta valvonnassa päästäisiin lähemmäs Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatusta. Siirtoverkkojen kehittämisen tulee aina perustua jakeluverkkoyhtiöiden määrittämiin teknisesti ja taloudellisesti tehokkaimpiin ratkaisuihin, eikä valvontamallin ohjaukseen. Nykyisenkaltainen valvontamalli voi johtaa tulevaisuudessa toimitusvarmuuden heikkenemiseen ja valvontamallin ohjaamiin investointeihin, jotka eivät ole optimaalisia niin jakeluverkon kuin kuluttajankaan kannalta. EU ohjaa Suomen lainsäädäntöä ja tätä kautta myös verkkoliiketoiminnan valvontaa. Energiamarkkinaviraston tulisi nykyistä aktiivisemmin pyrkiä vaikuttamaan EU:n valvontalainsäädäntöön suomalaisen siirtoliiketoiminnan toimivuuden edistämiseksi. Paras esimerkki Suomeen huonosti soveltuvasta EU lainsäädännöstä on maakaasun sisämarkkinadirektiivi 2003/55/EY. Maakaasun jakeluverkonhaltijan näkökulmasta tuntuu kohtuuttomalta, että vajaan 3000 pienkuluttaja-asiakkaan kaasun siirtoa valvotaan samoilla menettelyillä kuin sähköverkoissa. Raskaan valvonnan ja byrokratian ulottaminen muiden energiamuotojen kanssa vapaasti kilpailevaan maakaasun paikallisjakeluun ei ole missään nimessä järkevää, vaan se ehkäisee tehokkaasti uusien toimijoiden tuloa markkinoille. Samaan aikaan 2,4 miljoonan suomalaisen koti lämpenee kaukolämmöllä, jonka hinnoittelun kohtuullisuutta tai sähköntuotannon subventointia kaukolämmön hinnassa ei valvota millään lailla. Suomen sähkö- ja kaasuverkot ovat pääosin hyvässä ja luotettavassa kunnossa. Pääosa sähköverkoista on kuitenkin rakennettu luvuilla ja niiden saneeraus on tulossa pian ajankohtaiseksi. Energiamarkkinaviraston on pidettävä verkostoinvestoinneista saatava tuotto riittävällä tasolla, jotta siirtoverkkoja voidaan saneerata ja ylläpitää kuluttajilla nykyinen hyvä sähkön laatutaso. Verkonhaltijoiden toiminta on tehostunut Energiamarkkinaviraston selvityksen perusteella huomattavasti Suomen elinkeinoelämän yleistä tehostumista nopeammin, ilman viranomaisen tehostamisvelvoitettakin. Vuonna 2005 alkaneella sähkönsiirtoverkkojen valvontajaksolla ensimmäistä kertaa asetettu kiinteä tehostamisvelvoite onkin edellä mainitun perusteella tarpeeton. Verkkoyhtiön näkökulmasta katsottuna Energiamarkkinavirasto on suoriutunut alkutaipaleestaan edellä mainituista epäkohdista huolimatta kohtuullisesti. Energiamarkkinaviraston tulee jatkaa aktiivista kanssakäymistä verkkoyhtiöiden kanssa. Valvonnan kehittäminen yhteistyössä on varmasti kaikkien osapuolten yhteinen etu.

16 16 Energiakaupparem ipsum dolor RISKIENHALLINALLA VAKAUTTA HINNOITTELUUN Sähkön myyjälle sähkökauppa on jatkuvaa tasapainoilua muuttuvien sähkön markkinahintojen ja sähkön myynnin kannattavuuden välillä. Pohjoismaiden vesivarastojen kuivuminen sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden korkeat hinnat nostivat sähkön markkinahinnan ennätystasolle loppukesän aikana. Korkeampiakin sähkön markkinahintoja on toki nähty tammikuun paukkupakkasilla, mutta ei koskaan kesähelteellä. Korkeimmillaan sähkön arvonlisäveroton tukkuhinta oli elokuussa yli 80 /MWh. Samaan aikaan loppukäyttäjät eli asiakkaat maksoivat sähköstään hintaa, joka oli vain noin puolet tukkuhinnasta. Tästä huolimatta sähkökauppaa käytiin kannattavasti. Miten tämä yhtälö on mahdollinen? Käytännössä sähkön myyjällä on kaksi vaihtoehtoa pitää sähkökauppa kannattavana. Toisessa mallissa myyjän Te ette turhaan taistelleet Te ette turhaan kaatuneet (Yrjö Jylhä: Vaienneet voittajat ) hinta seuraa lyhyen aikavälin muutoksia tukkuhinnassa. Spot-hinnan muutokset ylös- ja alaspäin vaikuttavat asiakkaan maksamaan hintaan, joka voi muuttua jopa kuukausittain. Tämä hinnoittelutapa on käytössä mm. Ruotsissa ja Norjassa, jossa hinnan muutoksista ilmoittamiseen riittää ilmoitus sanomalehdessä ja myyjän internet-sivuilla. Tämä malli toimii myös Suomessa esimerkiksi polttoainekaupassa. Suomessa laki edellyttää, että sähkön myyjän on ilmoitettava hinnan muutoksesta kirjallisesti asiakkaalle kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Tämä suhteellisen kankea ja kustannuksia aiheuttava menettely on johtanut siihen, että suomalaiset sähkön myyjät pyrkivät pitämään hinnoittelun vakaana markkinahinnan hetkellisistä muutoksista huolimatta. Tämä puolestaan edellyttää myyjältä sähkön hankintaan liittyvän hintariskin hallintaa. Riski hallitaan kiinnittämällä sähkön hankintahinta hinnoittelujaksolle etukäteen. Usein tietyn jakson hinta on kiinnitetty osissa, jolloin jakson keskihinnaksi muodostuu tehtyjen kiinnitysten keskiarvo. Tämän jakson aikana spot-hinnan muutokset vaikuttavat myyjän hankintakustannuksiin vain marginaalisesti ja myyjällä ei ole tarvetta muuttaa myyntihintoja. Suojauspolitiikka ja hintariskin hallintamekanismit vaihtelevat myyjien välillä. Haminan Energia Oy:n tavoitteena on ollut pitää asiakkaiden hinnoittelu vakaana. Riskienhallinnan tähtäin on tällä hetkellä vuosien sähkön hankinnassa. Vuoden 2007 sähkön hankintahinta on jo kiinnitetty kokonaisuudessaan. Jälkiviisaasti voidaan todeta, että ruotsalaisella mallilla voisimme nyt, kun tukkuhinta on alle puolet kesän huippuhinnoista, tarjota asiakkaillemme selvästi edullisempaa sähköä. Pitkällä aikavälillä uskomme nykyisen toimintamallimme olevan kuitenkin edullisin sekä asiakkaillemme että yhtiölle. SUOMEN, RUOTSIN JA NORJAN PIENASIAKASHINTOJEN SUHTEELLINEN KEHITYS VERRATTUNA TUKKUMARKKINAHI- NNAN KEHITYKSEEN Lähde: Energiateollisuus/Esko Kytömäki, Energiameklarit Oy

17 Tiedonsiirtopalvelut 17 LAAJAKAISTAN MONET MAHDOLLISUUDET Haminan Energia Oy panosti vuonna 2006 erityisesti Wimax-laajakaistatekniikan käyttöönottoon sekä FTTH-tekniikan pilotointiin ja tuotteistukseen. Laajakaistatekniikoiden ja palveluiden kehitys jatkui voimakkaana vuonna Laajakaistatekniikoiden, ohjelmistojen ja laitteiden kehittymisen myötä kodin tietoteknisistä laitteista on tullut melkoisia monitaitureita. Yhden ja saman laajakaistaliittymän avulla voi perinteisen nettisurffailun ja sähköpostin lisäksi katsella TV-ohjelmia, kuunnella nettiradiota, katsella tilausvideoita, keskustella kuvapuhelimella, valvoa kiinteistöautomaatiolaitteita, tehdä ostoksia nettikaupoissa, hoitaa pankkiasiat, olla yhteydessä viranomaisiin, lähettää valokuvat kehitettäväksi, tehdä etätöitä jne Lista mahdollisuuksista on tänä päivänä todella pitkä. Kesäkuussa 2006 Haminan Energia Oy:n tiedonsiirtoverkossa otettiin huolellisen testausjakson jälkeen tuotantokäyttöön langaton Wimax-laajakaistatekniikka. Tekniikka on osoittautunut toimintavarmaksi ja luotettavaksi. Kokemukset ovat olleet siinä määrin positiivisia, että Wimax-verkkoa laajennetaan merkittävästi vuoden 2007 aikana. Wimax-verkon laajennuksilla ulotetaan laajakaistaverkon palveluita Haminan ja Virolahden suosituille kesä- ja haja-asutusalueille ja saaristoon. Harvempaan asutuilla alueilla Wimax-tekniikka kilpailee tulevan ja matkapuhelinoperaattoreiden 3G-verkon laajakaistapalveluiden kanssa. Wimax-tekniikan etuna on kilpailijoihin verrattuna sen merkittävästi suurempi tiedonsiirtokapasiteetti. Toinen uusi laajakaistatekniikka, johon yhtiö keskittyi vuonna 2006, oli FTTH-tekniikan pilotointi ja tuotteistus. FTTH-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Fiber to The Home eli kuitua kotiin. Valokuituyhteydet ovat perinteisesti olleet operaattoreiden runko- ja syöttöverkkojen tekniikkaa, mutta FTTH-tekniikalla valokuitu tuodaan loppuun asti kuluttajalle. Valokuitutekniikan suuren tiedonsiirtokapasiteetin ansiosta FTTH-asiakaslaitteeseen on mahdollista integroida dataliikenteen lisäksi VoIP-puhelinyhteys sekä KTVtai IPTV-tekniikkaa hyödyntäen kodin TV-palvelut. FTTH-verkkojen rakentaminen on hitaampaa ja kalliimpaa kuin radiotekniikalla toimivien verkkojen, mutta ne ovat häiriöttömyytensä ja hyvän kapasiteettinsa ansiosta viisas satsaus tulevaisuuteen kiinteästi asennetuissa yhteyksissä. Haminan Energia Oy:n ensimmäinen FTTH-verkon osa valmistuu vuoden 2007 aikana Vilniemen uudelle asuinalueelle. Mobiilit päätelaitteet, jotka pystyvät hyödyntämään langatonta WLAN-verkkoa yleistyivät vuonna 2006 merkittävästi. Tämä näkyi Haminetti-tilapäisyhteyden käyttäjämäärien radikaalina kasvuna. Haminettitilapäisyhteyden käyttö on helppoa ja vaivatonta tekstiviestillä tilattavien tunnusten ansiosta. Tilapäisyhteyksiä hyödynnettiin muun muassa Haminan alueen hotelleissa ja sataman alueella. Uutena palvelutuotteena vuonna 2006 Haminan Energia Oy toi markkinoille Wimax-laajakaistatuotteen lisäpalveluna IP-pohjaisen valvontakamerajärjestelmän. Järjestelmä on kehitetty mahdollisimman helppokäyttöiseksi, eikä järjestelmän käyttöönotosta aiheudu asiakkaalle investointikuluja kameroihin tai tallennusjärjestelmiin, vaan ne sisältyvät palvelumaksuun. Palveluntarjoajana Haminan Energia Oy huolehti näistä laitteistoista ja tarjoaa asiakkaalle selaimella, ilman erillisiä ohjelmistoja, käytettävän käyttöliittymän tallennusjärjestelmään kytkettyihin valvontakameroihin ja tallenteisiin.

18 18 Henkilöstökatsausrem ipsum dolor HENKILÖSTÖ Haminan Energia Oy:n henkilöstömäärä on ollut vakaa viimeiset vuodet. Vuoden 2006 aikana yhtiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 27 henkilöä. Toiminnan kehittyminen keskittyi ohjeistuksen ja toimintatapojen kehittämiseen Vakinaisia henkilöitä vuoden 2006 lopussa oli 26. Määrä pysyi samana kuin vuonna 2005, vaikka vaihtuvuutta tapahtuikin vuoden aikana. Vuoden 2006 lopussa henkilöstön keski-ikä oli 40,4 vuotta. Koulutus ja toiminnan kehittäminen Vuonna 2006 Haminan Energia Oy:n koulutuksen painopistealue oli ammatillisen osaamisen laajentaminen Haminan sotilaskaupungin historiaan ja katukuvaan kuuluvat sotilaat luonnolisena osana. Varuskunta miljöönä, ohimarssit, maastoharjoitukset, Hamina-tattoo -sotilasmusiikkitapahtumat, historiallinen Varvara myyntikärryineen ovat elävöittäneet ja edelleen elävöittävät Haminan kaupunkikuvaa. Varuskunta on osa Haminaa. ja päivittäminen. Vuoden aikana varallaolo- ja muu tekninen henkilöstö osallistui Työterveyshuollon järjestämään ensiapukoulutukseen, asiakaspalveluhenkilöstö osallistui Adato Oy:n järjestämään energiansäästökoulutukseen. Koko henkilöstölle järjestettiin työturvallisuustoimintaan liittyvänä Työturvallisuuskeskuksen järjestämä työhyvinvointikoulutus. Lisäksi kaksi henkilöä suoritti maakaasun käytönvalvojan tutkinnon. Vuonna 2006 koulutuspäiviä oli yhteensä 151 päivää. Keski-määräinen koulutusaika oli 5,2 päivää koulutettua kohden. Koulutuspäivien määrässä oli selvää lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna, vaikkei koulutuspäivissä yllettykään vuosien tasolle. Vuosina koulutettiin runsaasti uusia työntekijöitä. Toiminnan kehittäminen keskittyi vuonna 2006 toimintajärjestelmän mukaisen ohjeistuksen ja toimintatapojen selkiinnyttämiseen sekä uuden asiakaspalvelu- ja tuotannonohjausjärjestelmän sisältämän energiatietojärjestelmän integroimiseen toimintajärjestelmäämme. Tietojärjestelmien integroimisprojekti käynnistyi vuonna 2005 määrittelyillä, jotka jatkuivat koko vuoden Projektin käyttöönottovaiheeseen ei päästy suunnitellusti. Projekti on vaatinut henkilöstöltä mittavia panostuksia niin henkilö- kuin ajankäyttöresursseissa, mutta jatkaminen nähdään tarpeellisena tulevaisuuden toiminnan kehittämisen kannalta. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla pyritään turvaamaan henkilöstön fyysinen ja henkinen kunto. Haminan Energia Oy tukee lakisääteisen työsuojelutoiminnan lisäksi työhyvinvointia ylläpitävänä toimintana liikuntaharrastuksia sekä muuta virkistystoimintaa yhteisten tapahtumien merkeissä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa koordinoi TYKY-työryhmä. Poissaolot laskussa Sairauspoissaolot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna n. 2 päivää/henkilö. Sairauspoissaoloja kertyi työntekijää kohden vuonna 2006 yhteensä 5,44 päivää, kun vuonna 2005 poissaoloja oli 7,12 päivää. Työtapaturmissa tavoite, tapaturmia nolla, saavutettiin jälleen kerran kuten edellisenäkin vuonna.

19 19 Henkilöstökatsaus 19 Henkilöstötyytyväisyys Haminan Energia Oy:lle on tärkeää varmistaa osaavan henkilökuntansa motivaatiotaso sekä muutosvalmius. Henkilöstön työmotivaatiota ja työviihtyvyyttä kartoitetaan työtyytyväisyyskyselyllä ja kehityskeskusteluilla. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ (vuoden lopun tilanne) Työtyytyväisyyskyselyssä on noin 40 kysymystä eri osaalueilta: työympäristön sopivuudesta, työyhteisöstä, sisäisestä tiedottamisesta, omista kehittymismahdollisuuksista, työilmapiiristä ja työtyytyväisyydestä. Vuoden 2006 työtyytyväisyyskysely, joka nykyisessä muodossaan suoritettiin toista kertaa, antoi hyvin samantyyppisen tuloksen kuin ensimmäiselläkin kertaa vuonna Tulokset olivat hyvät; kaikilla eri osa-alueilla oli hienoista parannusta edelliseen vuoteen nähden ja parhain tulos saavutettiin jälleen osa-alueella työn tekemisen puitteet ja organisointi. Haminan Energia Oy:ssä käydään vuosittain kehityskeskustelu työntekijän ja lähimpien esimiesten välillä, organisaation ja yksilön tavoitteiden, toiminnan ja kehittymispyrkimysten yhteensovittamiseksi LIIKEVAIHTO/HENKILÖ, 1000 Miehiä Naisia 41 40, , ,5 38 HENKILÖKUNNAN KESKI-IKÄ 40,4 39,9 38,9 38,6 38, ,

20 20 Hallintorem ipsum dolor HALLINTO Haminan Energia Oy:n liiketoiminnan perustana ovat ammattitaitoinen henkilöstö ja hyvin hallitut toiminnot sekä vastuullinen toiminta hallinnossa. Hallitus Hallituksen tehtävä on ohjata ja valvoa kaupunginvaltuuston yhtiölle asettaman omistajapolitiikan toteutumista, Haminan Energia Oy:n talouden kehittämistä ja seurata toiminnan tulosta. Hallituksen valitsee kaupungin asettamat yhtiökokousedustajat. Haminan Energian hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhtiön henkilöstö nimeää yhden hallituksen jäsenen ja hänelle varajäsenen. Hallituksen toimintaa ohjaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Johdon edustajat Haminan Energia Oy:n johdon edustajina toimivat toimitusjohtaja Timo Toikka ja varatoimitusjohtaja Pekka Raukko. Johdon edustajat vastaavat toiminnan kehittämisestä, varmentavat pääprosessien ja eri toimintojen tuloksellisuutta ja laatua sekä valvovat yhtiön toimintapolitiikan toteutumista. Ydinliiketoiminnat Haminan Energia Oy:n ydinliiketoiminnat ovat pääomien hallinta, energiakauppa ja palvelutuotanto. Ydinliiketoimintojen prosessit ovat: verkostoliiketoiminta energiakauppa asiakaspalvelu. Toimintajärjestelmä Standardin vaatimukset täyttävä toimintajärjestelmä on työkalu, jonka avulla Haminan Energia Oy:ssä systemaattisesti ja päämäärätietoisesti kehitetään toimintaa asiakkaiden parhaaksi. Toimintajärjestelmä muodostuu standardin vaatimukset täyttävistä laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmistä. Hyvä laatu on yhtiön kaiken toiminnan perusarvo. Tuotteiden ja palvelujen hyvän laadun varmistamiseksi toiminnan perustana on laatujärjestelmä, joka täyttää SFS-EN ISO 9001/2000 standardin vaatimukset. Ympäristöystävällisyys on yksi yhtiön perusarvoista. Ympäristömyönteisyyden varmistamiseksi toiminnan perustana on ympäristöjärjestelmä, joka täyttää SFS-EN ISO standardin vaatimukset. Tuotteiden ja toiminnan turvallisuus on avainasemassa yhtiön toiminnassa. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän perustana on OHSAS standardi. Standardin vaatimukset täyttävä toimintajärjestelmä kattaa kaikki Haminan Energia Oy:n tärkeimmät liiketoiminnot: sähkön, maakaasun ja kaukolämmön myynnin, siirron ja jakelun, sähkön ja kaukolämmön tuotannon sekä tiedonsiirtopalvelut. Haminan Energia Oy:n hallitus Juha Klami, puheenjohtaja Jarkko Harjumaaskola, varapuheenjohtaja Arja Filppu Minna Räisänen Mika Kotoluoto, henkilöstön nimeämä jäsen Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa toimii varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2004 30.6.2004 1 Elisan Q2 2004 Markkinakatsaus ja taloudellinen tilanne Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q2 2004 keskeiset asiat Matkaviestinnässä liittymämäärän kasvu

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 14.3.2005 Sisällys Vuosi 2004 Näkymät vuodelle 2005 Strategiset valinnat Vuosi 2004 Tietoliikennemarkkinat Elisa säilytti asemansa kovassa kilpailussa Kokonaismarkkinan kasvu pieni

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Vuosi Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan

Vuosi Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan Sisällys Katsaus vuoteen 2011 Q4 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2012

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot