Sisällys. Avainluvut vuodelta Toimitusjohtajan katsaus. Energiavuosi Toimitusjohtajan artikkeli. Varatoimitusjohtajan katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Avainluvut vuodelta 2006. Toimitusjohtajan katsaus. Energiavuosi 2006. Toimitusjohtajan artikkeli. Varatoimitusjohtajan katsaus"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2006

2 Sisällys Avainluvut vuodelta 2006 Toimitusjohtajan katsaus Energiavuosi 2006 Toimitusjohtajan artikkeli Varatoimitusjohtajan katsaus Verkostoliiketoiminta Energiakauppa Tiedonsiirtopalvelut Henkilöstökatsaus Hallinto Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös Organisaatio ja yhteystiedot

3 Avainluvut vuodelta AVAINLUVUT VUODELTA 2006 Haminan Energia Oy on alueellinen energia-alan palvelutuotantoon keskittyvä yritys, jonka toimialue on eteläinen Kymenlaakso. Palvelutuotantoon kuuluvat sähkö-, maakaasu-, kaukolämpö- ja tiedonsiirtopalvelut. AVAINLUVUT Liikevaihto, milj. 15,5 20,0 18,9 18,9 22,1 Liikevoitto, milj. 0,6 0,9 1,0 1,5 1,3 Voitto ennen satunnaisia eriä, milj. 0,5 0,7 0,8 1,1 0,9 Taseen loppusumma 20,5 21,3 25,4 26,9 28,1 Henkilöstö keskimäärin LIIKEVAIHTO, milj. LIIKEVAIHDON JAKAUMA 2006, milj Hamina tunnetaan historiasta raja- ja linnoituskaupunkina ja on ollut aina sotilaskaupunki. Haminan tähdenmuotoinen maalinnoitus on turvannut rajaa niin Ruotsin kuin Venäjän vallan aikana.

4 4 Toimitusjohtajan katsaus TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Yhtiön tulos toteutui hieman budjetoitua paremmin. Kaikki liiketoiminnat kasvoivat voimakkaasti ja varsinkin kaukolämpöliiketoiminta, Haminan varuskunnan kaukolämpöverkon siirryttyä yhtiön hallintaan vuoden 2006 alussa. Toimintavuosi oli liiketoiminnallisesti erittäin haasteellinen, sillä energianhinnat alkoivat kohota alkuvuonna ja olivat vuoden 2006 elokuussa kaikkien aikojen huipussaan. Valtakunnan tasolla puhuttiin jopa kuluvaa talvikautta uhkaavasta energiapulasta, olihan alkuvuoden sähkön ja maakaasun Euroopan laajuiset toimitusongelmat hyvin muistissa. Yhtiö varautui energianhankinnassaan ja tuotantolaitoksillaan kireään tilanteeseen. Syksyllä energianhinnat kuitenkin romahtivat markkinoilla ja uhkaava sähköpula väistyi. Haminan Energian vahvuus toiminnassa on alueellinen toiminta ja mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden tarjoaminen asiakkaille. Tällä hetkellä palvelukokonaisuuteemme kuuluvat maakaasu, sähkö, kaukolämpö, vesi, höyry, tiedonsiirtopalvelut sekä käytönvalvonta- ja asiantuntijapalvelut. Tällä laajalla palvelukokonaisuudella sekä useiden rinnakkaisten verkkojen ylläpidosta syntyvällä yhteistyöhyödyillä voimme pitää palvelujemme hintatason kilpailukykyisenä ja panostaa tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Haminan Energia otti jälleen merkittäviä askeleita tuodessaan uusia tuotteita ja palveluita markkinoille. Maakaasuautojen tankkaus on ollut Haminassa mahdollista heinäkuun alusta alkaen. Yhteistyössä St1-huoltamoketjun kanssa toteutettu tankkausasema oli ensimmäinen Suomessa täysin huoltamon yhteydessä toimiva jakelupiste. Näin voivat autoilijat osaltaan vaikuttaa ekologisen jalanjälkensä kokoon ja samalla, mikä on erittäin harvinaista, säästää. Tiedonsiirtopalveluissa laajakaistamarkkinoille tuli syksyllä Wimax-tekniikalla toteutetut laajakaistaliittymät, jotka moninkertaistavat yhteyden kantomatkan ja nopeuden. Näin tulee haja-asutusalueille ja saaristoon mahdollisuus tehokkaampaan tiedonsiirtoon. Tällä hetkellä monet johtavat puhelinvalmistajat ja operaattorit maailmalla ovat nähneet Wimax-tekniikan mahdollisuudet tullen panostamaan tekniikkaan voimakkaasti. Loppuvuodesta yhtiö laajensi laajakaistaliittymissä tarjontaa valokuitutekniikkalla toteutettuihin huippunopeisiin liittymiin. Yhtiön toiminnallisessa päätavoitteessa, luotettavassa ja toimintavarmassa energiassa sekä tiedonsiirtopalveluiden Yhtiömme vahvuustekijä toimintavarmuuden ja saatavuuden kohdalla on eri verkostojen - maakaasu, sähkö, kaukolämpö ja tiedonsiirto - yhteistyön hyödyntäminen ja vahvistaminen.

5 Toimitusjohtajan katsaus 5 toteuttamisessa onnistuimme erinomaisesti. Sähköverkon keskeytysaika 12 minuuttia on historiallisen hyvä, samoin maakaasuverkon 14 minuuttia ja tiedonsiirtoverkon viankorjausvaste alle tunti ovat laatuluokkaa. Kilpailevilla operaattoreilla on hyvä saavutus, jos asiakaspalvelu vastaa vikailmoitukseen tuon mainitun tunnin sisällä. Strategisessa päätavoitteessa, siirtymisessä ympäristöystävällisempiin tuotteisiin, saavutimme kaksi merkittävää tavoitetta. Kemiin investoitu 3 megawatin tuulivoimala saatiin tuotantokäyttöön. Laitos on osoittautunut teknisesti erittäin onnistuneeksi. Haminan Energian panostus Suomen tuulivoimakapasiteettiin on merkittävä, sillä vuonna 2006 investoitiin vain 4 megawattia tuulivoimaa. Toinen tavoite oli edellä mainittu maakaasun liikennekäyttö, jonka avulla päästöjä voidaan vähentää noin 30 %. lähitulevaisuudessa. Yhtiömme vahvuustekijä toimintavarmuuden ja saatavuuden kohdalla on eri verkostojen (maakaasu, sähkö, kaukolämpö ja tiedonsiirto) yhteistyön hyödyntäminen ja vahvistaminen. Verkostojen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen asettaa suuret vaatimukset toiminnalle ja henkilöstölle. Tähän haasteeseen olemme vastanneet kehittämällä toimintajärjestelmäämme, joka on integroitu keväällä käyttöön otettavaan uuteen asiakaspalvelu- ja tuotannonohjausjärjestelmään. Haluan kiittää asiakkaitamme, henkilöstöä ja sidosryhmiämme kuluneesta, onnistuneesta toimintavuodesta! Tulevaisuuden näkymät Muuttuvilla energiamarkkinoilla yhtiömme kehitysnäkymät ovat hyvät. Energia, energian saatavuus ja toimintavarmuus sekä energian ympäristöystävällisyys nousevat tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Haminan Energia on määrätietoisesti panostanut näihin tekijöihin. Paikallinen yhteistuotanto yhdistettynä puupohjaisiin tai biojätepohjaisiin raaka-aineisiin joko kaasuttamalla tai mädättämällä on todella merkittävä mahdollisuus Timo Toikka toimitusjohtaja

6 6 Energiavuosi 2006Lorem ipsum dolor ENERGIAVUOSI 2006 Sähkökatsaus Maakaasukatsaus Kaukolämpökatsaus Sähkön käyttö vahvassa kasvussa Vuoden 2006 sähkön käyttö oli noin 90 TWh. Kasvua edellisvuoteen oli 6,5 %, josta valtaosa johtui edellisvuotisesta, sähkön käyttöä leikanneesta paperiteollisuuden kuuden viikon työselkkauksesta. Nyt sähkön käyttö otti kiinni vuoden 2005 supistuksen ja palasi pidemmän ajan kasvukäyrälle. Teollisuuden sähkön tarve kasvoi 9,5 %. Koti- ja maatalousasiakkaiden sähkön käyttö kasvoi 2,3 %. Palvelut ja julkinen kulutus tarvitsivat sähköä 3,1 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin Lauhdutustuotanto kasvoi kolminkertaiseksi Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi 5 % vuodesta ta Kasvu johtui edellisvuoden paperiteollisuuden työselkkauksesta. Länsinaapureiden tapaan kuivuus vähensi vesivoiman tuotantoa Suomessa; vesivoiman tuotanto supistui lähes 16 %. Ydinvoiman tuotanto väheni vajaat 2 %. Lauhdutustuotanto kasvoi yli kolminkertaiseksi edellisvuodesta. Tuulivoiman tuotanto supistui 12 %. Nettotuonti väheni noin 7 % keskimääräistä kuivemmasta vuodesta johtuen, jolloin Suomesta tuli nettoviejä länteen. Maakaasun käyttö nousuun Vuonna 2006 Suomessa käytettiin maakaasua yhteensä 45,2 TWh (4,5 miljardia kuutiota). Kasvua edellisvuoteen oli noin 8 %. Maakaasun käytön kasvu johtui alkuvuoden kylmästä säästä ja pitkään korkealla pysytelleestä sähkön hinnasta. Maakaasulla tuotettiin 33 % sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Yhteistuotanto kasvoi 5 % edellisvuodesta, mutta maakaasulla tuotettava osuus laski 6 %. Sähköstä tuotettiin maakaasulla 10,9 %. Maakaasun liikennekäyttö on tulevaisuuden kehittyvä markkina-alue maakaasun käytölle. Vuoden aikana on avattu kolme maakaasutankkausasemaa Kymenlaakson alueella. Suomen ensimmäinen maakaasutankkausasema avattiin vuonna 2005 Helsinkiin. Kaukolämmön myynti edellisvuoden tasolla. Vuonna 2006 kaukolämpöä myytiin 29,4 TWh. Kasvua edellisvuoteen oli vain noin 1 %, vaikka useilla paikkakunnilla kaukolämpöön liittyi ennätysmäärä uusia asiakkaita. Myynnin vähäiseen kasvuun vaikuttivat varsinkin syys-lämmityskauden lämpimät säät. Myynnin rahallinen arvo oli 1,3 mrd.. Kivihiili kasvatti osuuttaan tuotannossa Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 31,8 TWh. Määrä oli prosentin edellisvuotta enemmän. Valtaosa kaukolämmöstä, 74 %, saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa maakaasulla tuotettava osuus laski 6 % edellisvuodesta. Kivihiilellä tuotettava osuus kasvoi 4 % ja turpeella tuotettava osuus kasvoi yli 1 %. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten polttoaineiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Öljyllä tuotettava osuus kasvoi noin 1 %. SUOMEN SÄHKÖN HANKINTA ENERGIA- LÄHTEITTÄIN 2006 (90,0 TWh) Vesivoima 12,6 % 2. Tuulivoima 0,2 % 3. Turve 6,9 % 4. Biopolttoaineet 11,3 % 5. Jätepolttoaineet 1,1 % 6. Ydinvoima 24,4 % 7. Maakaasu 10,9 % 8. Kivihiili 17,9 % 9. Öljy 2,0 % 10. Nettotuonti 12,7 % SUOMEN SÄHKÖN KOKONAIS- KULUTUS 2006 (90,0 TWh) Teollisuus 54 % 2. Kotitalous 21 % 3. Maatalous 3 % 4. Palvelu 12 % 5. Julkinen 6 % 6. Häviöt 4 % SUOMEN SÄHKÖN HANKINTA Nettotuonti Tav. lauhdutusvoima Vesivoima Yhteistuotanto Ydinvoima LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANNOS- SA KÄYTETYT POLTTOAINEET 2006 Polttoaine-energia yhteensä v ,5 TWh 1. Kivihiili 29 % 2. Maakaasu 33 % 3. Turve 18 % 4. Öljy 5 % 5. Puu 11 % 6. Muut 4 %

7 Toimitusjohtajan artikkeli 7 ENERGIAPOLITIIKASSA RATKAISUJEN JA VAIKUTTAMISEN AIKA Energiapolitiikan ristiriitaiset tavoitteet ovat iso haaste Euroopan unionille. EU tulee käsittelemään energiastrategian kuluvan kesän aikana. Suomen tulee olla vaikuttamassa strategian luomiseen ja Suomessa noudatettaviin pelisääntöihin niin, että kolme vaativinta kysymystä; ilmastonmuutos, omavaraisuus ja tuontiriippuvuus sekä markkinoiden toiminta ja kilpailukyky tulee ratkaistuksi Suomen kannalta mahdollisimman hyvin. Energiapolitiikka nousee yhdeksi EU:n ja Suomen tärkeimmistä kysymyksistä lähiaikoina. Energia-alalla on ratkaistava kolme laajaa kysymystä, jotka osin ovat ristiriidassa toistensa kanssa; ilmastonmuutos, toimitusvarmuus ja tuontiriippuvuus sekä markkinoiden toiminta ja kilpailukyky. Välittömät toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on löydettävä, energian saatavuus ja tuontiriippuvuus on noussut kuluneen vuoden aikana todella vakavaksi kysymykseksi ja energian hintojen hallitsematon poukkoilu yhdistettynä markkinoiden toimimattomuuteen uhkaa Euroopan kilpailukykyä. Nämä asiat tulee ratkaista ja ratkaisu tulee vaikuttamaan yksittäisen kansalaisen talouteen ja elämäntapaan. EU:n komissio on vuoden 2007 alussa esittämässään energiapaketissa tarkastellut eri vaihtoehtoja talouden, ympäristön ja turvallisuuden kannalta. Tavoitteena on energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen, kilpaillut energiamarkkinat ja ilmastonmuutoksen hillintä. Komission tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 20 % energian kulutuksesta olisi uusiutuvia energiamuotoja. Nyt päättäjät on valitettavasti vallannut populistinen bio-huuma. Halutaan tukea ja edistää kaikkia bio-pohjaisia energiamuotoja riippumatta siitä, miten kustannustehokkaita ne ovat tai millainen elinkaari niillä on. Päästöjen vähentämisessä ja energiahuollon rakentamisessa toimitusvarmaksi, omavaraiseksi ja hintavakaaksi tulisi ottaa kaikki käytettävissä olevat keinot käyttöön ja suunnata tuki- ja toimintamahdollisuudet myös muille tuotantomuodoille. Kuten ydinvoiman ja maakaasupohjaisen tuotannon rakentamiselle, jolle olisi saatava riittävä poliittinen ja taloudellinen tuki. Yksi hyvä askel on pienimuotoisen tuotannon verkkoonpääsyn helpottamista ja edistämistä tukeva lakimuutos, jonka eduskunta hyväksyi helmikuussa Tämä laki ei ota kantaa, millä polttoaineella tuotantoa tehdään, tuki kohdistuu kaikkeen tuotantoon. EU haluaa energiapaketissaan vähentää päästöjä 30 % vuoteen 2020 vuoden 1990 tasosta ja 50 % vuoteen 2050 mennessä. Tässä haasteellisessa tehtävässä kaikki tuotantomuodot, kaikki mahdollisuudet energiatehokkuudessa ja energiansäästössä sekä kaikki päästöjä Haminan kaupungilla on komeat puitteet. Haminan kaupunki on saanut omalaatuisen ilmeensä linnoitustöiden tuloksena. Linnoituksen muurien sisälle syntyi rakennuksia niin sotilaskuin siviilikäyttöön. Tunnetuin lienee nykyisen Reserviupseerikoulun päärakennus.

8 8 Toimitusjohtajan artikkelilorem ipsum dolor tuottavat toimialat on kytkettävä mukaan. Energian tuotannon välineinä tulee käyttää niin uusiutuvia energiamuotoja, ydinvoimaa ja siirtymistä öljystä maakaasuun. Komission raportissa sisämarkkinoiden toiminnan edistäminen on avain asemassa. Komission mielestä sähköja kaasumarkkinoita vaivaavat tehottomuus ja suuret kustannukset, koska markkinat ovat liian keskittyneet. Suuret yhtiöt omistavat sekä verkon että voimalat sekä hallitsevat myös sähkön myyntiä. Ne eivät myöskään halua investoida tarpeeksi, koska tarjonnan lisääntyminen voisi laskea hintoja. Hamina omaa rikkaat sotilasperinteet. Kadettikoulun siirto Haminaan vuonna 1821 antoi kaupungin elämään oman vahvan säväyksensä. Kadettikoulussa koulutettiin upseereja isänmaan tai Venäjän palvelukseen, kuuluisin oppilas oli Carl Gustaf Emil Mannerheim. Selvitysmies Purasjoen raportti sähkömarkkinoista syksyllä 2006 osoitti, että markkinat Suomessa eivät toimi tuotannon keskittyessä harvoille osapuolille. Fortum Oyj:n määräävä asema tuotantomarkkinoilla on selkeä haaste toimiville markkinoille. Tämän tuotantokapasiteetinhan ovat paikalliset sähköyhtiöt maksaneet silloisen Imatran Voiman tukkusähkösopimuksissa. Kuluneen vuoden jopa järjettömältä tuntunut hinnanheilahtelu sähkömarkkinoilla osoittaa hyvin, että markkinat ovat ohuet, pienen joukon säädeltävissä ja hyvin spekulatiiviset. Yksinomaan vesitilanne (vesivoimayhtiöiden halu hinnoitella tuote) heiluttaa markkinahinnan muutamassa kuukaudessa 80 /MWh hintatasosta 25 /MWh tasolle. Herää myös ajatus halutaanko väliaikaisella hintaromahduksella tukahduttaa muiden toimijoiden investointisuunnitelmat omaan tuotantoon. Raportissa on myös asetettu tavoite sähkö- ja kaasumarkkinoiden toiminnan parantamiseen lainsäädäntöä kehittämällä. Valvonnan ja sääntelyn kasvattaminen ei ole Suomessa sinänsä mielekästä, sillä sähkön hinta on ollut Euroopan halvimpia, valtaosa toimijoista alle sadantuhannen asiakkaan yhtiöitä ja tammikuussa 2007 julkaistun Energiamarkkinaviraston vertailun mukaan valtaosa sähköverkonhaltijoista, noin 80 %, oli hinnoittelussaan alle viraston asettaman maksimituoton. Liian pitkälle viety valvonta lisää perusteettomasti verkonhaltijan kustannuksia ja samalla vaarantaa verkon toimintavarmuuden ja kehittämisen, mikäli valvonnan painopiste asetetaan operatiivisten kustannusten alentamiseen unohtaen palvelun ja toimitusvarmuuden laatutekijät. Pelkkä yksittäisen keskeytysajan seuranta ei ole riittävä ohjaus laadukkaaseen toimintaan. Vielä vaarallisempaa on valvonnan ulottaminen maakaasuverkkotoimintaan, sillä maakaasumarkkinat ovat Suomessa todella kehittymättömät. Suomessa on 32 maakaasun jakeluyhtiötä ja vain 8 % Suomessa käytetystä maakaasusta on asiakasmyyntiä. Energiamarkkinaviraston valvontamaksut ovat yli 10 % yhtiöiden henkilökustannuksista! Toivottavasti Suomen maakaasumarkkinoiden kehittymättömyys otetaan huomioon valvontamallia uudistettaessa. Toimitusvarmuudesta ja tuontiriippuvuudesta huolehtiminen on tässä yhtälössä varmaankin vaikeimmin hoidettava muuttuja. EU:n ja Suomen riippuvuus tuontienergiasta on tulevaisuudessa todellinen haaste. Tilanteen vakavuutta ovat korostaneet sähkön ja maakaasun tuontiongelmat sekä hintojen nopea vaihtelu. EU:n tuontiriippuvuuden energiasta on ennustettu kasvavan 65 % vuoteen 2030 mennessä. Suomen puhdas energiaomavaraisuus oli vuonna 2006 vain noin 30 %. Valtaosa tuontienergiasta, 62 %, tuotiin Venäjältä. Kauppa- ja teollisuusministeriö hylkäsi suoraselkäisesti joulukuussa merikaapelin rakentamisen Venäjältä Suomeen. Ministeriö asetti aivan oikein etusijalle Suomen keskeiset tavoitteet toimitusvarmuuden ja energianhuollon varmuuden turvaamiseksi. Samoin ministeriö katsoi, että hanke lykkäisi kotimaisia investointeja uuteen sähköntuotantokapasiteettiin ja lisäisi riippuvuutta tuonnista etenkin Venäjältä. Ministeriö ei myöskään katsonut hanketta perustelluksi tuonnin tukeutuessa valtaosin ydinsähköön. Kyseiset seikat painoivat vaakakupissa pal-

9 9 Toimitusjohtajan artikkeli 9 jon enemmän kuin sinänsä tervetullut kilpailun lisääntyminen ja uusien toimijoiden tulo markkinoille. EU tulee käsittelemään energiastrategian kuluvan kesän aikana. Suomen tulee vaikuttaa tämän strategian luomiseen ja Suomessa noudatettaviin pelisääntöihin niin, että nämä kolme vaativaa kysymystä; ilmastonmuutos, omavaraisuus/tuontiriippuvuus sekä markkinoiden toiminta/kilpailukyky tulee ratkaistuksi Suomen kannalta mahdollisimman hyvin. Suomen tulisi huolehtia, ettei liiallinen sääntelyn kasvattaminen vääristäisi nyt hyvin toimivia sähkö- ja maa-kaasumarkkinoita. Suomen markkinoilla eivät toimi samat pelisäännöt kuin miljoonien asiakkaiden eurooppalaisilla markkinoilla. Markkinahintojen kehitys ei ole johtunut siitä, että verkonhaltijat Suomessa olisivat toimineet tehottomasti vaan siitä, että tuotanto on keskittynyt harvan suuryrityksen käsiin. Tuotannon rakentamista ja rakentamisen mahdollisuuksia pitäisi ohjata paikallisille jakeluyhtiöille, jotka valtaosin ovat kunnallisessa omistuksessa. Myös ydinvoiman lisärakentaminen tämän ryhmän kautta lisäisi markkinoiden toimivuutta. Päästöjen vähentämisessä ei saa keskittyä pelkkään peltoenergiaan, vaan tulisi tukea etenkin syntyvän jätteen hyödyntäviä ratkaisuja sekä siirtymistä vähempipäästöisiin polttoaineisiin. Kierrätys, jätteiden energian hyödyntäminen, energiatehokkuus, vähäpäästöiset polttoaineet ja energiansäästö ovat tärkeimmät elementit päästöjen vähentämisessä. Haminan Energian strategia on tukea edellä mainittuja tavoitteita. Haminan Energian käytännön panos tässä kehityksessä on edistää paikallista yhteistuotantoa käyttämällä puupohjaisia tai biojätepohjaisia raaka-aineita sekä muuttaa öljypohjaista käyttöä maakaasulle. Samoin energiankäytön tehokkuuden ja energiansäästön edistäminen kuuluu tavoitteisiimme. Tavoitteet ovat erittäin vaativat ja niiden toteuttaminen vaatii kaikkien meidän panosta, niin toiminnallista kuin taloudellista. Timo Toikka toimitusjohtaja

10 10 Varatoimitusjohtajan katsauslorem ipsum dolor UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Biokaasua ei pidä laskea samaan kastiin kuuluvaksi kuin ohraetanoli ja biodiesel. Biokaasu on bioenergian muoto, jonka energiatase ja ympäristöedut ovat selvästi positiivisia ja sen hyödyntämisvaihtoehdot ovat monipuoliset, päästöt ovat vähäiset ja jäännösmassaa voidaan hyödyntää lannoitteena. Lisäksi sen tuotanto on integroitu kestävän kehityksen mukaiseen jätehuoltoon Energian kulutus kasvussa Energian kulutus Suomessa on edelleen vahvassa kasvussa. Suomessa vuonna 2006 sähkön käyttö vuoteen 2005 verrattuna kasvoi reilut 6 % ja vastaavasti vuoden 2006 maakaasun käyttö oli noin 8 % suurempi kuin vuonna Haminan Energia Oy:n verkoissa vuonna 2006 sähkön käyttö kasvoi noin 2 % ja maakaasun käyttö noin 5 % verrattuna vuoteen Sähkön käyttö Suomessa vuonna 1985 oli vain 50 terawattituntia (TWh), vuonna 2006 vastaava luku oli jo 90 TWh ja ennusteiden mukaan 100 TWh tulee menemään rikki seuraavan kuudesta kahdeksaan vuoden kuluessa. Sähkön käyttö tulee siis kaksinkertaistumaan neljännesvuosisadan aikana. Jatkuva energiankäytön kasvu vaikuttaa kasvihuonekaasujen lisääntymiseen ja niiden aiheuttama ilmastonmuutos on merkittävä uhka ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnille, todetaan kauppa- ja teollisuusministeriön internetsivustolla. Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle 24. päivänä marraskuuta 2005 todetaan: Kotimaisten energialähtei- Biokaasun arvo korostuu energian hinnan noustessa ja sen poltto vähentää voimakkaasti kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään.

11 Varatoimitusjohtajan katsaus 11 den määrä ja osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa vuosien aikana nykytasoon verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa selvästi ja myös bioenergian osuus kokonaisuudessaan on kasvussa. Niiden uusiutuvien energialähteiden käyttö, joihin energia- ja ilmastostrategian mukaisilla toimilla voidaan vaikuttaa, kasvaa hyvin nopeasti. Tällaisiin uusiutuviin energialähteisiin kuuluvat metsähake, tuulivoima, peltobiomassat, kierrätyspolttoaineet, biokaasut sekä maaperän lämmön hyödyntäminen. Tuontienergian osuus sen sijaan alenee, mikä johtuu pääasiassa kivihiilen ja öljyn osuuden selvästä laskusta. Maakaasun osuus sen sijaan kasvaa. Primäärienergian ja sähkön kulutus alenee. Energian käytön lasku johtuu päästökaupan aiheuttamista sähkön ja lämmön hintojen noususta. EU:n päästökauppa alkoi vuoden 2005 alussa. Vuonna 2006 päästöoikeuksien hinnat EU:n sisäisessä päästökaupassa olivat nousussa loppukevääseen asti ja olivat kalleimmillaan yli 30 /hiilidioksiditonni. Sen jälkeen hinnat lähes puolittuivat runsaan tarjonnan vuoksi. Päästöoikeuksien hinnat jatkoivat laskua vuoden loppua kohti ja ovat olleet alimmillaan alle 4 /hiilidioksiditonni. Päästöoikeuksien futuurihinnat vuodelle 2008 ovat runsaat 15 /hiilidioksiditonni. Suomen sähkön tuotannon päästöt vaihtelevat huomattavasti pohjoismaisen vesitilanteen mukaan. Vuonna 2006 sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat 21 milj. tonnia. Se on keskimääräistä enemmän, mikä johtui sähkön viennistä muihin pohjoismaihin. Nousua edellisvuoteen oli peräti 11 milj. tonnia. Päästöoikeuden hinnalla ja kotimaisilla toimenpiteillä tulee olemaan merkittävä vaikutus Suomen energiataseen rakenteeseen. Maantieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt Suo- Suomessa ovat yli 11 milj. tonnia vuodessa, josta henkilöautoliikenteen osuus yksin on jo yli 6 milj. tonnia. Liikenteen aiheuttamien päästöjen osalta Suomi on sitoutunut tavoitteeseen, jolla biopolttoaineiden osuus tieliikenteen polttoaineiden kulutuksesta tulee olla 5,75 % vuonna Edelleen valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle 24. päivänä marraskuuta 2005 todetaan: Biopolttoaineiden liikennekäyttöä hankaloittavat korkeat kustannukset ja jakelujärjestelmiin sekä käyttöön liittyvät vaatimukset. Tästä huolimatta biopolttoaineiden markkinoiden syntymistä EU:ssa edistetään aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Valtio pyrkii omissa hankinnoissaan edistämään energiatehokkaampien ja biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen hankintaa. Lisäksi valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle 24. päivänä marraskuuta 2005 todetaan: Voimakkaalla ja pitkäjänteisellä tutkimus- ja kehityspanoksella luodaan ja saatetaan markkinoille erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, teollisuuden energiantuotantoon, hajautettuun energiantuotantoon ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyviä uusia ratkaisuja. Nämä perustuisivat esimerkiksi erilaisten biopolttoaineiden tehokkaaseen ja kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen joko nykyisillä tai uusilla tekniikoilla tai uusiin tuotekonsepteihin, mukaan lukien biopolttonesteiden tuotanto liikenteen polttoaineeksi. Merkillepantavaa valtioneuvoston selonteossa on, että siinä unohdetaan kaasumaiset biopolttoaineet ja käsitellään ainoastaan biopolttonesteitä. Biokaasujen tuottaminen ja kerääminen on kuitenkin jo pitkään käytössä ollutta tekniikkaa niin Suomessa kuin muuallakin. Biokaasut Biokaasun arvo korostuu energian hinnan noustessa ja biokaasun poltto vähentää voimakkaasti kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Silloin kun biokaasun polttamisessa syntynyt energia käytetään hyödyksi lämmityksessä, yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannossa tai biokaasu käytetään liikennepolttoaineena, vähennetään myös fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Suomessa kuten muuallakin maailmassa mädätystä on käytetty jätteen käsittelymenetelmänä lopputuotteen osalta saatujen hyvien tuloksien vuoksi. Normaali biokaasun tuotto yhdyskuntien

12 12 Varatoimitusjohtajan katsauslorem ipsum dolor jätevesilietteestä on noin 30 kuutiometriä jätelietetonnia kohden. Biokaasu kelpaa sellaisenaan lämmöntuotantoon tai puhdistuksen ja paineistuksen jälkeen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä liikennepolttoaineeksi. Biokaasu sisältää % metaania ja % hiilidioksidia sen energiasisällön ollessa 5-7 kwh kuutiometriltä. Helpoin tapa hyödyntää biokaasut on lämmön tuotanto polttamalla normaalissa lämmityskattilassa kaasunpolttoon soveltuvalla polttimella. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto voidaan toteuttaa joko kaasumoottorilla tai mikroturbiinilla. Biokaasua käyttävän kaasumoottorin polttoaineteho vaihtelee käytössä olevissa laitoksissa muutamasta sadasta kilowatista kahteen megawattiin ja mikroturbiinit ovat polttoaineteholtaan kymmenistä kilowateista muutamaan sataan kilowattiin. Biokaasuja voidaan myös siirtää paikasta toiseen samoin kuin maakaasunjakelu on toteutettu tänä päivänä ja sitä voidaan myös varastoida. Liikennepolttoaineeksi biokaasua voidaan käyttää samoin kuin maakaasua poistamalla siitä hiilidioksidi ja muut epäpuhtaudet. Hiilidioksidi ei varsinaisesti haittaa moottorin toimintaa, mutta se poistetaan kaasun lämpöarvon nostamiseksi. Muut poistettavat epäpuhtaudet ovat lähinnä vesi, rikkivedyt, mekaaniset hiukkaset sekä siloksaanit. Kaasukäyttöisten autojen saatavuus paranee Suomessa ripeästi ja maakaasuverkkoon on rakennettu useita liikennepolttoaineen jakeluasemia. Ruotsissa kaasukäyttöiset ajoneuvot käyttävät pääosin biokaasua polttoaineena. Biokaasua ei pidä laskea samaan kastiin kuuluvaksi kuin ohraetanoli ja biodiesel. Biokaasu on kuitenkin bioenergian tuotantomenetelmä, jonka energiatase ja ympäristöedut ovat jo selvästi positiivisia. Sen hyötysuhde on huipputasoa, energianhyödyntämisvaihtoehdot ovat monipuoliset, päästöt ovat vähäiset ja jäännösmassaa voidaan hyödyntää lannoitteena sekä sen tuotanto on integroitu kestävän kehityksen mukaiseen jätehuoltoon. Yhdyskuntajäte Jätevesien lietteitä on Suomessa käsitelty anaerobisesti jo vuosikymmeniä. Suomessa toimi vuonna 2004 eri kaupunkien jätevesienpuhdistamoilla viisitoista mädätyslaitosta, joissa käsitellään anaerobisesti yhdyskuntien jätevesilietteitä. Ruotsissa esimerkiksi toimii sataneljäkymmentä vesihuoltolaitoksien yhteyteen rakennettua mädättämölaitosta sekä kymmenkunta suurempaa yhteismädättämöä. Mädätystä käyttävät laitokset tuottavat energiaa omaan käyttöön ja myyntiin, muun muassa liikennepolttoaineeksi useissa Euroopan maissa. Anaerobista käsittelyä käyttävien jätevesilaitoksien on mahdollista ottaa vastaan myös erilaisia yhdyskuntien tuottamia biohajoavia jätteitä, joiden biokaasun tuottopotentiaali on jätevesilietettä korkeampi. Näissä yhteismädättämöissä mädätetään yhdessä tai useammassa eri prosessilinjassa eri lähteistä saapuvia jätteitä. Tyypillisiä jätejakeita ovat erilaiset elintarviketeollisuuden jätteet kuten peruna, ruuan tähteet, teurasjätteet ja maatalouden lietteet. Tällöin jäte kuitenkin täytyy esikäsitellä kuumentamalla ennen mädätysprosessia. Oikein suoritetun mädätyksen jälkeen ei jätteestä enää synny juuri lainkaan metaania ja lähes kaikki ilmakehälle haitallinen kaasu saadaan hyötykäyttöön. Voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrää on vuoteen 2009 mennessä vähennettävä vuoden 1995 tasoon verrattuna 1,1 milj. tonnia vuodessa ja vuoteen 2016 mennessä vähennettävä määrä kasvaa 1,4 milj. tonniin vuodessa. Siis joka tapauksessa yhteiskunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin biohajoavan jätteen keräämiseksi. Samalla syntyy erinomaista raaka-ainetta yhteismädättämöihin. Käsitellyn jätteen hyötykäyttö Anaerobisella käsittelyllä stabiloitua puhdistamolietettä voidaan käyttää pelloilla maanparannusaineena. Maanviljelyskäyttöön sijoitettava liete on kuitenkin hygie-

13 Varatoimitusjohtajan katsaus 13 nisoitava ennen tai jälkeen mädätyksen. Hygienisointi voidaan tehdä kompostoimalla, kalkkistabiloinnilla, termisellä kuivauksella, termofiilisellä mädätyksellä tai pastoroimalla/hygienisoimalla ja mesofiilisella mädätyksellä. Tällä hetkellä Suomessa useimmilla jätevedenpuhdistamoilla mädätetty liete kompostoidaan. Termofiilinen mädätys korkeammassa lämpötilassa tuhoaa taudinaiheuttajia mesofiilista mädätystä paremmin ja sen käytöstä onkin saatu hyviä kokemuksia. Mädätyksen lopputuote soveltuu erinomaisesti energiakasvien lannoitteeksi, kun kasveja ei käytetä elintarvikkeiksi tai eläinten rehuna. Peltobiomassa sopii erinomaisesti yhteismädättämön raaka-aineeksi ja kasveilla voidaan tuottaa enemmän energiaa kuin esimerkiksi jätevesilietteestä on mahdollista saada. Biokaasun lisäksi mädättämö siis tuottaa viherlannoitetta, joka voidaan käyttää energiakasvien tuotantoon. Osa viljellystä peltoalasta voidaan käyttää energiantuotantoon osana ympäristöystävällistä ja kestävän kehityksen mukaista yhteiskunnan jätteiden käsittelyä. Biokaasun hyödyntäminen vaikuttaisi merkittävästi yhteiskuntaan ja maaseutuun. Maatalouden tuotantorakenne monipuolistuisi ja energiayrittäjyys edistyisi. Biokaasulaitos on ympäristön ja energiatalouden kannalta järkevä ratkaisu orgaanisten jätteiden käsittelyyn ja biokaasua pidetään elinkaarivertailujen nojalla puhtaimpana biopolttoaineena. Kaasutus Kiinteän polttoaineen kaasuttaminen on vanha keksintö, jota on käytetty paljon teollisuudessa ja sota-aikana myös liikennepolttoaineratkaisuna. Ei liene väärin todeta, että ensimmäiset biodieselkokeilut tehtiin Saksassa toisen maailmansodan aikana. VTT on panostanut kaasutuksen tutkimukseen jo kahdeksankymmentäluvulta lähtien ja tulokset ovat hyviä. Kokemäellä toimii tällä hetkellä ensimmäinen pieni hajautetun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, joka perustuu kaasutustekniikkaan ja käyttää polttoaineena puuta. Laitoksen toiminta perustuu kiinteän polttoaineen kaasuttamiseen, tervan poistoon reformoimalla ja kaasujen puhdistamiseen kaasumoottorikäyttöön sopivaksi. Polttonestetuotannon integrointia prosessiteollisuuteen tutkitaan. Tarkoituksena olisi tuottaa teollisessa mittakaavassa esimerkiksi paperiteollisuuden jätemassasta (kuori, metsätähteet) ja muusta biomassasta kaasutuksen ja kaasunpuhdistuksen avulla synteesikaasua, josta voitaisiin edelleen jalostaa synteettistä biodieseliä. Kestävää kehitystä Tämän päivän keskustelussa on pinnalla myös uusiutuvia energialähteitä käyttävän sähköntuotannon ostopakkoon perustuvat syöttötariffit sekä vihreän sähkön sertifikaatit. Vihreät sertifikaatit ovat nykyiselle päästökauppajärjestelmälle päällekkäisiä. Syöttötariffien käyttöönotto tai muu tuotannon tukeminen yhteiskunnan varoilla saattaa olla harhaanjohtavaa pitkällä tähtäimellä. Teknillinen kehitys tuo jatkuvasti uusia vaihtoehtoja uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja oikein integroituna muuhun teollisuuteen tai energiantuotantoon ja energianjakeluun on varmasti löydettävissä ratkaisuja, jotka ovat taloudellisesti kestävällä pohjalla ja tukevat kestävän kehityksen ympäristöpolitiikkaa antaen samalla myös mahdollisuudet parempaan aluepolitiikkaan ja työllisyyteen. Energiansäästöllä on edelleen suora vaikutus myös energiantuotannon päästöihin. Energian säästön ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ilmastopolitiikan lisäksi energiaa on edelleen tärkeää säästää myös perinteisistä syistä kuten esimerkiksi energian saatavuuden turvaaminen, energiakustannusten alentaminen ja muut ympäristönäkökohdat. Suomi on monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vapaaehtoisen energiansäästösopimusten kattavuus ja energiakatselmusten järjestelmällinen toteuttaminen ovat hyviä esimerkkejä tuloksellisesta energiansäästöstä. Pekka Raukko varatoimitusjohtaja

14 14 VerkostoliiketoimintaLorem ipsum dolor VALVOTTUA VERKKOLIIKETOIMINTAA Energiamarkkinavirasto valvoo sähköja maakaasuverkkotoimintaa ja siirtohinnoittelua Suomessa. Energiayhtiön näkökulmasta Energiamarkkinavirasto on kaksipiippuinen juttu; toisaalta se tuottaa hyödyllistä ja puolueetonta hinta- ym. tietoa kuluttajille, toisaalta taas jatkuvat raportointivaatimukset ja muuttuvat toimintamääräykset vaativat resursseja. Energiamarkkinavirasto on viimeaikaisen julkisen keskustelun pohjalta tullut tutuksi myös monille Matti Meikäläisille. Energiamarkkinavirasto on perustettu , kun sähkömarkkinoiden vapautuessa Haminan ympyröiltä johtajuuteen. Suomen itsenäistyttyä ensimmäinen reserviupseerikurssi alkoi Reserviupseerikoulussa, Suomen Kadettikoulun entisissä tiloissa, vuonna Reserviupseerikoulussa on historiansa aikana koulutettu yli upseeria puolustusvoimien ja koko yhteiskuntamme johtotehtäviin perustettu Sähkömarkkinakeskus muuttui energiamarkkinavirastoksi (EMV) ja samalla viraston tehtäväkenttä laajeni myös maakaasumarkkinoiden puolelle. Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatus on; Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatuksena on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä luoda edellytykset päästökauppajärjestelmälle. Energiamarkkinavirasto hoitaa sähkö- ja kaasumarkkinalain, päästökauppalain ja lain sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta mukaisia viranomaistehtäviä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Energiamarkkinaviraston toiminta rahoitetaan sähkö- ja maakaasuverkonhaltijoilta perittävillä maksuilla päästökauppalain mukaisia tehtäviä lukuun ottamatta, jotka rahoitetaan valtion budjetista. Energiayhtiön näkökulmasta parasta Energiamarkkinaviraston toiminnassa on puolueettoman tiedon tuottaminen siirtohinnoista ja energiamarkkinoiden toiminnasta kuluttajille. Tälle tiedolle on todellakin tarvetta, koska vähintään viikoittain julkisuudessa esiintyy väärää tietoa mm. sähkön siirtohinnoittelusta. Viraston keräämät tilastot antavat arvokasta tietoa myös verkkoyhtiöille niiden omasta asemasta ja tehokkuudesta. Energiayhtiön näkökulmasta Energiamarkkinavirasto ei ole kuitenkaan pelkästään positiivinen asia. Viranomaisen jatkuvasti kasvavat vaatimukset raportoinnille ja uudet toimintaa muuttavat määräykset vaativat omat resurssinsa. Toisaalta viranomaisen vaatimukset lisäävät verkkoyhtiön tietojärjestelmäinvestointeja. Verkkoyhtiöt rahoittavat vuosimaksuilla myös Energiamarkkinaviraston toiminnan. EMV:n on omassa työssään muistettava, että valvonnasta aiheutuvat kulut maksaa aina kuluttaja. Koska siirtohinnoittelun valvonta ottaa Suomessa vielä ensiaskeleitaan, on ymmärrettävää, että valvonta hakee vielä suuntaansa ja oikeita menettelyjä. Tehokkuusmittauksessa jo useampana vuonna todetut epäkohdat johtavat verkkoyhtiöt eriarvoiseen asemaan. Nykyinen malli suosii suurimpia ja pienimpiä yhtiöitä keskikokoisten verkkoyhtiöiden kustannuksella. Tehokkuusmittauksen tasapuolisuus ja yksinkertaisuus tulisivat olla mallin tärkeimpiä ominaisuuksia, joihin EMV tulee

15 Verkostoliiketoiminta 15 varmasti kiinnittämään huomiota tehokkuusmittauksen kehitystyössä. Alan esiintuomat epäkohdat on myös korjattava, jotta valvonnassa päästäisiin lähemmäs Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatusta. Siirtoverkkojen kehittämisen tulee aina perustua jakeluverkkoyhtiöiden määrittämiin teknisesti ja taloudellisesti tehokkaimpiin ratkaisuihin, eikä valvontamallin ohjaukseen. Nykyisenkaltainen valvontamalli voi johtaa tulevaisuudessa toimitusvarmuuden heikkenemiseen ja valvontamallin ohjaamiin investointeihin, jotka eivät ole optimaalisia niin jakeluverkon kuin kuluttajankaan kannalta. EU ohjaa Suomen lainsäädäntöä ja tätä kautta myös verkkoliiketoiminnan valvontaa. Energiamarkkinaviraston tulisi nykyistä aktiivisemmin pyrkiä vaikuttamaan EU:n valvontalainsäädäntöön suomalaisen siirtoliiketoiminnan toimivuuden edistämiseksi. Paras esimerkki Suomeen huonosti soveltuvasta EU lainsäädännöstä on maakaasun sisämarkkinadirektiivi 2003/55/EY. Maakaasun jakeluverkonhaltijan näkökulmasta tuntuu kohtuuttomalta, että vajaan 3000 pienkuluttaja-asiakkaan kaasun siirtoa valvotaan samoilla menettelyillä kuin sähköverkoissa. Raskaan valvonnan ja byrokratian ulottaminen muiden energiamuotojen kanssa vapaasti kilpailevaan maakaasun paikallisjakeluun ei ole missään nimessä järkevää, vaan se ehkäisee tehokkaasti uusien toimijoiden tuloa markkinoille. Samaan aikaan 2,4 miljoonan suomalaisen koti lämpenee kaukolämmöllä, jonka hinnoittelun kohtuullisuutta tai sähköntuotannon subventointia kaukolämmön hinnassa ei valvota millään lailla. Suomen sähkö- ja kaasuverkot ovat pääosin hyvässä ja luotettavassa kunnossa. Pääosa sähköverkoista on kuitenkin rakennettu luvuilla ja niiden saneeraus on tulossa pian ajankohtaiseksi. Energiamarkkinaviraston on pidettävä verkostoinvestoinneista saatava tuotto riittävällä tasolla, jotta siirtoverkkoja voidaan saneerata ja ylläpitää kuluttajilla nykyinen hyvä sähkön laatutaso. Verkonhaltijoiden toiminta on tehostunut Energiamarkkinaviraston selvityksen perusteella huomattavasti Suomen elinkeinoelämän yleistä tehostumista nopeammin, ilman viranomaisen tehostamisvelvoitettakin. Vuonna 2005 alkaneella sähkönsiirtoverkkojen valvontajaksolla ensimmäistä kertaa asetettu kiinteä tehostamisvelvoite onkin edellä mainitun perusteella tarpeeton. Verkkoyhtiön näkökulmasta katsottuna Energiamarkkinavirasto on suoriutunut alkutaipaleestaan edellä mainituista epäkohdista huolimatta kohtuullisesti. Energiamarkkinaviraston tulee jatkaa aktiivista kanssakäymistä verkkoyhtiöiden kanssa. Valvonnan kehittäminen yhteistyössä on varmasti kaikkien osapuolten yhteinen etu.

16 16 Energiakaupparem ipsum dolor RISKIENHALLINALLA VAKAUTTA HINNOITTELUUN Sähkön myyjälle sähkökauppa on jatkuvaa tasapainoilua muuttuvien sähkön markkinahintojen ja sähkön myynnin kannattavuuden välillä. Pohjoismaiden vesivarastojen kuivuminen sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden korkeat hinnat nostivat sähkön markkinahinnan ennätystasolle loppukesän aikana. Korkeampiakin sähkön markkinahintoja on toki nähty tammikuun paukkupakkasilla, mutta ei koskaan kesähelteellä. Korkeimmillaan sähkön arvonlisäveroton tukkuhinta oli elokuussa yli 80 /MWh. Samaan aikaan loppukäyttäjät eli asiakkaat maksoivat sähköstään hintaa, joka oli vain noin puolet tukkuhinnasta. Tästä huolimatta sähkökauppaa käytiin kannattavasti. Miten tämä yhtälö on mahdollinen? Käytännössä sähkön myyjällä on kaksi vaihtoehtoa pitää sähkökauppa kannattavana. Toisessa mallissa myyjän Te ette turhaan taistelleet Te ette turhaan kaatuneet (Yrjö Jylhä: Vaienneet voittajat ) hinta seuraa lyhyen aikavälin muutoksia tukkuhinnassa. Spot-hinnan muutokset ylös- ja alaspäin vaikuttavat asiakkaan maksamaan hintaan, joka voi muuttua jopa kuukausittain. Tämä hinnoittelutapa on käytössä mm. Ruotsissa ja Norjassa, jossa hinnan muutoksista ilmoittamiseen riittää ilmoitus sanomalehdessä ja myyjän internet-sivuilla. Tämä malli toimii myös Suomessa esimerkiksi polttoainekaupassa. Suomessa laki edellyttää, että sähkön myyjän on ilmoitettava hinnan muutoksesta kirjallisesti asiakkaalle kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Tämä suhteellisen kankea ja kustannuksia aiheuttava menettely on johtanut siihen, että suomalaiset sähkön myyjät pyrkivät pitämään hinnoittelun vakaana markkinahinnan hetkellisistä muutoksista huolimatta. Tämä puolestaan edellyttää myyjältä sähkön hankintaan liittyvän hintariskin hallintaa. Riski hallitaan kiinnittämällä sähkön hankintahinta hinnoittelujaksolle etukäteen. Usein tietyn jakson hinta on kiinnitetty osissa, jolloin jakson keskihinnaksi muodostuu tehtyjen kiinnitysten keskiarvo. Tämän jakson aikana spot-hinnan muutokset vaikuttavat myyjän hankintakustannuksiin vain marginaalisesti ja myyjällä ei ole tarvetta muuttaa myyntihintoja. Suojauspolitiikka ja hintariskin hallintamekanismit vaihtelevat myyjien välillä. Haminan Energia Oy:n tavoitteena on ollut pitää asiakkaiden hinnoittelu vakaana. Riskienhallinnan tähtäin on tällä hetkellä vuosien sähkön hankinnassa. Vuoden 2007 sähkön hankintahinta on jo kiinnitetty kokonaisuudessaan. Jälkiviisaasti voidaan todeta, että ruotsalaisella mallilla voisimme nyt, kun tukkuhinta on alle puolet kesän huippuhinnoista, tarjota asiakkaillemme selvästi edullisempaa sähköä. Pitkällä aikavälillä uskomme nykyisen toimintamallimme olevan kuitenkin edullisin sekä asiakkaillemme että yhtiölle. SUOMEN, RUOTSIN JA NORJAN PIENASIAKASHINTOJEN SUHTEELLINEN KEHITYS VERRATTUNA TUKKUMARKKINAHI- NNAN KEHITYKSEEN Lähde: Energiateollisuus/Esko Kytömäki, Energiameklarit Oy

17 Tiedonsiirtopalvelut 17 LAAJAKAISTAN MONET MAHDOLLISUUDET Haminan Energia Oy panosti vuonna 2006 erityisesti Wimax-laajakaistatekniikan käyttöönottoon sekä FTTH-tekniikan pilotointiin ja tuotteistukseen. Laajakaistatekniikoiden ja palveluiden kehitys jatkui voimakkaana vuonna Laajakaistatekniikoiden, ohjelmistojen ja laitteiden kehittymisen myötä kodin tietoteknisistä laitteista on tullut melkoisia monitaitureita. Yhden ja saman laajakaistaliittymän avulla voi perinteisen nettisurffailun ja sähköpostin lisäksi katsella TV-ohjelmia, kuunnella nettiradiota, katsella tilausvideoita, keskustella kuvapuhelimella, valvoa kiinteistöautomaatiolaitteita, tehdä ostoksia nettikaupoissa, hoitaa pankkiasiat, olla yhteydessä viranomaisiin, lähettää valokuvat kehitettäväksi, tehdä etätöitä jne Lista mahdollisuuksista on tänä päivänä todella pitkä. Kesäkuussa 2006 Haminan Energia Oy:n tiedonsiirtoverkossa otettiin huolellisen testausjakson jälkeen tuotantokäyttöön langaton Wimax-laajakaistatekniikka. Tekniikka on osoittautunut toimintavarmaksi ja luotettavaksi. Kokemukset ovat olleet siinä määrin positiivisia, että Wimax-verkkoa laajennetaan merkittävästi vuoden 2007 aikana. Wimax-verkon laajennuksilla ulotetaan laajakaistaverkon palveluita Haminan ja Virolahden suosituille kesä- ja haja-asutusalueille ja saaristoon. Harvempaan asutuilla alueilla Wimax-tekniikka kilpailee tulevan ja matkapuhelinoperaattoreiden 3G-verkon laajakaistapalveluiden kanssa. Wimax-tekniikan etuna on kilpailijoihin verrattuna sen merkittävästi suurempi tiedonsiirtokapasiteetti. Toinen uusi laajakaistatekniikka, johon yhtiö keskittyi vuonna 2006, oli FTTH-tekniikan pilotointi ja tuotteistus. FTTH-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Fiber to The Home eli kuitua kotiin. Valokuituyhteydet ovat perinteisesti olleet operaattoreiden runko- ja syöttöverkkojen tekniikkaa, mutta FTTH-tekniikalla valokuitu tuodaan loppuun asti kuluttajalle. Valokuitutekniikan suuren tiedonsiirtokapasiteetin ansiosta FTTH-asiakaslaitteeseen on mahdollista integroida dataliikenteen lisäksi VoIP-puhelinyhteys sekä KTVtai IPTV-tekniikkaa hyödyntäen kodin TV-palvelut. FTTH-verkkojen rakentaminen on hitaampaa ja kalliimpaa kuin radiotekniikalla toimivien verkkojen, mutta ne ovat häiriöttömyytensä ja hyvän kapasiteettinsa ansiosta viisas satsaus tulevaisuuteen kiinteästi asennetuissa yhteyksissä. Haminan Energia Oy:n ensimmäinen FTTH-verkon osa valmistuu vuoden 2007 aikana Vilniemen uudelle asuinalueelle. Mobiilit päätelaitteet, jotka pystyvät hyödyntämään langatonta WLAN-verkkoa yleistyivät vuonna 2006 merkittävästi. Tämä näkyi Haminetti-tilapäisyhteyden käyttäjämäärien radikaalina kasvuna. Haminettitilapäisyhteyden käyttö on helppoa ja vaivatonta tekstiviestillä tilattavien tunnusten ansiosta. Tilapäisyhteyksiä hyödynnettiin muun muassa Haminan alueen hotelleissa ja sataman alueella. Uutena palvelutuotteena vuonna 2006 Haminan Energia Oy toi markkinoille Wimax-laajakaistatuotteen lisäpalveluna IP-pohjaisen valvontakamerajärjestelmän. Järjestelmä on kehitetty mahdollisimman helppokäyttöiseksi, eikä järjestelmän käyttöönotosta aiheudu asiakkaalle investointikuluja kameroihin tai tallennusjärjestelmiin, vaan ne sisältyvät palvelumaksuun. Palveluntarjoajana Haminan Energia Oy huolehti näistä laitteistoista ja tarjoaa asiakkaalle selaimella, ilman erillisiä ohjelmistoja, käytettävän käyttöliittymän tallennusjärjestelmään kytkettyihin valvontakameroihin ja tallenteisiin.

18 18 Henkilöstökatsausrem ipsum dolor HENKILÖSTÖ Haminan Energia Oy:n henkilöstömäärä on ollut vakaa viimeiset vuodet. Vuoden 2006 aikana yhtiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 27 henkilöä. Toiminnan kehittyminen keskittyi ohjeistuksen ja toimintatapojen kehittämiseen Vakinaisia henkilöitä vuoden 2006 lopussa oli 26. Määrä pysyi samana kuin vuonna 2005, vaikka vaihtuvuutta tapahtuikin vuoden aikana. Vuoden 2006 lopussa henkilöstön keski-ikä oli 40,4 vuotta. Koulutus ja toiminnan kehittäminen Vuonna 2006 Haminan Energia Oy:n koulutuksen painopistealue oli ammatillisen osaamisen laajentaminen Haminan sotilaskaupungin historiaan ja katukuvaan kuuluvat sotilaat luonnolisena osana. Varuskunta miljöönä, ohimarssit, maastoharjoitukset, Hamina-tattoo -sotilasmusiikkitapahtumat, historiallinen Varvara myyntikärryineen ovat elävöittäneet ja edelleen elävöittävät Haminan kaupunkikuvaa. Varuskunta on osa Haminaa. ja päivittäminen. Vuoden aikana varallaolo- ja muu tekninen henkilöstö osallistui Työterveyshuollon järjestämään ensiapukoulutukseen, asiakaspalveluhenkilöstö osallistui Adato Oy:n järjestämään energiansäästökoulutukseen. Koko henkilöstölle järjestettiin työturvallisuustoimintaan liittyvänä Työturvallisuuskeskuksen järjestämä työhyvinvointikoulutus. Lisäksi kaksi henkilöä suoritti maakaasun käytönvalvojan tutkinnon. Vuonna 2006 koulutuspäiviä oli yhteensä 151 päivää. Keski-määräinen koulutusaika oli 5,2 päivää koulutettua kohden. Koulutuspäivien määrässä oli selvää lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna, vaikkei koulutuspäivissä yllettykään vuosien tasolle. Vuosina koulutettiin runsaasti uusia työntekijöitä. Toiminnan kehittäminen keskittyi vuonna 2006 toimintajärjestelmän mukaisen ohjeistuksen ja toimintatapojen selkiinnyttämiseen sekä uuden asiakaspalvelu- ja tuotannonohjausjärjestelmän sisältämän energiatietojärjestelmän integroimiseen toimintajärjestelmäämme. Tietojärjestelmien integroimisprojekti käynnistyi vuonna 2005 määrittelyillä, jotka jatkuivat koko vuoden Projektin käyttöönottovaiheeseen ei päästy suunnitellusti. Projekti on vaatinut henkilöstöltä mittavia panostuksia niin henkilö- kuin ajankäyttöresursseissa, mutta jatkaminen nähdään tarpeellisena tulevaisuuden toiminnan kehittämisen kannalta. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla pyritään turvaamaan henkilöstön fyysinen ja henkinen kunto. Haminan Energia Oy tukee lakisääteisen työsuojelutoiminnan lisäksi työhyvinvointia ylläpitävänä toimintana liikuntaharrastuksia sekä muuta virkistystoimintaa yhteisten tapahtumien merkeissä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa koordinoi TYKY-työryhmä. Poissaolot laskussa Sairauspoissaolot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna n. 2 päivää/henkilö. Sairauspoissaoloja kertyi työntekijää kohden vuonna 2006 yhteensä 5,44 päivää, kun vuonna 2005 poissaoloja oli 7,12 päivää. Työtapaturmissa tavoite, tapaturmia nolla, saavutettiin jälleen kerran kuten edellisenäkin vuonna.

19 19 Henkilöstökatsaus 19 Henkilöstötyytyväisyys Haminan Energia Oy:lle on tärkeää varmistaa osaavan henkilökuntansa motivaatiotaso sekä muutosvalmius. Henkilöstön työmotivaatiota ja työviihtyvyyttä kartoitetaan työtyytyväisyyskyselyllä ja kehityskeskusteluilla. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ (vuoden lopun tilanne) Työtyytyväisyyskyselyssä on noin 40 kysymystä eri osaalueilta: työympäristön sopivuudesta, työyhteisöstä, sisäisestä tiedottamisesta, omista kehittymismahdollisuuksista, työilmapiiristä ja työtyytyväisyydestä. Vuoden 2006 työtyytyväisyyskysely, joka nykyisessä muodossaan suoritettiin toista kertaa, antoi hyvin samantyyppisen tuloksen kuin ensimmäiselläkin kertaa vuonna Tulokset olivat hyvät; kaikilla eri osa-alueilla oli hienoista parannusta edelliseen vuoteen nähden ja parhain tulos saavutettiin jälleen osa-alueella työn tekemisen puitteet ja organisointi. Haminan Energia Oy:ssä käydään vuosittain kehityskeskustelu työntekijän ja lähimpien esimiesten välillä, organisaation ja yksilön tavoitteiden, toiminnan ja kehittymispyrkimysten yhteensovittamiseksi LIIKEVAIHTO/HENKILÖ, 1000 Miehiä Naisia 41 40, , ,5 38 HENKILÖKUNNAN KESKI-IKÄ 40,4 39,9 38,9 38,6 38, ,

20 20 Hallintorem ipsum dolor HALLINTO Haminan Energia Oy:n liiketoiminnan perustana ovat ammattitaitoinen henkilöstö ja hyvin hallitut toiminnot sekä vastuullinen toiminta hallinnossa. Hallitus Hallituksen tehtävä on ohjata ja valvoa kaupunginvaltuuston yhtiölle asettaman omistajapolitiikan toteutumista, Haminan Energia Oy:n talouden kehittämistä ja seurata toiminnan tulosta. Hallituksen valitsee kaupungin asettamat yhtiökokousedustajat. Haminan Energian hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhtiön henkilöstö nimeää yhden hallituksen jäsenen ja hänelle varajäsenen. Hallituksen toimintaa ohjaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Johdon edustajat Haminan Energia Oy:n johdon edustajina toimivat toimitusjohtaja Timo Toikka ja varatoimitusjohtaja Pekka Raukko. Johdon edustajat vastaavat toiminnan kehittämisestä, varmentavat pääprosessien ja eri toimintojen tuloksellisuutta ja laatua sekä valvovat yhtiön toimintapolitiikan toteutumista. Ydinliiketoiminnat Haminan Energia Oy:n ydinliiketoiminnat ovat pääomien hallinta, energiakauppa ja palvelutuotanto. Ydinliiketoimintojen prosessit ovat: verkostoliiketoiminta energiakauppa asiakaspalvelu. Toimintajärjestelmä Standardin vaatimukset täyttävä toimintajärjestelmä on työkalu, jonka avulla Haminan Energia Oy:ssä systemaattisesti ja päämäärätietoisesti kehitetään toimintaa asiakkaiden parhaaksi. Toimintajärjestelmä muodostuu standardin vaatimukset täyttävistä laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmistä. Hyvä laatu on yhtiön kaiken toiminnan perusarvo. Tuotteiden ja palvelujen hyvän laadun varmistamiseksi toiminnan perustana on laatujärjestelmä, joka täyttää SFS-EN ISO 9001/2000 standardin vaatimukset. Ympäristöystävällisyys on yksi yhtiön perusarvoista. Ympäristömyönteisyyden varmistamiseksi toiminnan perustana on ympäristöjärjestelmä, joka täyttää SFS-EN ISO standardin vaatimukset. Tuotteiden ja toiminnan turvallisuus on avainasemassa yhtiön toiminnassa. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän perustana on OHSAS standardi. Standardin vaatimukset täyttävä toimintajärjestelmä kattaa kaikki Haminan Energia Oy:n tärkeimmät liiketoiminnot: sähkön, maakaasun ja kaukolämmön myynnin, siirron ja jakelun, sähkön ja kaukolämmön tuotannon sekä tiedonsiirtopalvelut. Haminan Energia Oy:n hallitus Juha Klami, puheenjohtaja Jarkko Harjumaaskola, varapuheenjohtaja Arja Filppu Minna Räisänen Mika Kotoluoto, henkilöstön nimeämä jäsen Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa toimii varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot