Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?"

Transkriptio

1 Jenni Airaksinen, Helena Tolkki ja Toni K. Laine Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottajasovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi TAMPEREEN YLIOPISTO SUOMEN KUNTALIITTO HELSINKI 2011

2 TEKIJÄT Jenni Airaksinen Helena Tolkki Toni K. Laine 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2011 Painopaikka: Kuntatalon paino, Helsinki Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 3 Esipuhe Kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa on viime vuosien aikana lisääntynyt voimakkaasti. Eri puolilla Suomea kunnat ovat muodostaneet Paras-puitelain mukaisia yhteistoiminta-alueita joko perustamalla kuntayhtymän tai antamalla ao. tehtäviin liittyvän järjestämisvastuun alueen yhden kunnan hoidettavaksi. Tehdyillä ratkaisuilla on haettu sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallista kokonaisuutta, mikä hyvin toimiessaan edistää asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja palvelujen laadun kehittymistä. Uusissa yhteistoimintaorganisaatioissa johtaminen luo edellytykset muutoksen onnistuneelle läpiviennille. Muutostilanteisiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, joita voidaan vähentää toimivalla vuorovaikutuksella ja viestinnällä sekä läsnä olevalla johtamisella. Lähiesimiehet ovat keskeisiä muutosagentteja. Luottamushenkilöjohdolla on keskeinen rooli päätöksentekokyvyn ylläpitämisessä. Yhteistoiminta-alueiden perustaminen vaikuttaa monin eri tavoin kunnan johtamiseen. Kunnissa koetaan usein oman ohjausvallan kapenevan, kun kunta liittyy osaksi yhteistoiminta-aluetta. Kun taas kunnan omistajaohjausta lähdetään vahvistamaan, voidaan se nähdä profession toimintatilan kaventamisena, jopa heidän asiantuntemuksensa sivuuttamisena. Näin ollen on kehitettävä johtamiseen sellaisia toimintamalleja, jotka joustavat riittävästi eri toimintalogiikoiden ristipaineessa. Tässä tutkimusraportissa arvioinnin kohteena on Kallion peruspalvelukuntayhtymä, johon kuuluu 4 kuntaa. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntayhtymän toimintamallia, rakenteellista toteutusta sekä järjestelmätasolla havaittuja ilmiöitä. Erityisen kiinnostava ja tärkeä näkökulma on se, miten kuntien ohjausrooli on toteutunut ja miten vahvaksi tai heikoksi kunnan ohjaustunne on muodostunut. Tärkeää on myös, että tutkimuksessa otetaan tarkasteluun tilaaja-tuottaja-toimintatavan soveltuvuus, toimielinten roolit ja toimivuus sekä vaikutukset palvelutuotantoon. Vaikka kysymyksessä on yhteen yhteistoiminta-alueeseen liittyvä arviointitutkimus, antaa tämä raportti myös muille yhteistoiminta-alueille tarkastelukehikon, jolla ne voivat tarkastella omaa muutosprosessiaan. Kiitän Tampereen yliopiston tutkijoita Jenni Airaksista, Helena Tolkkia ja Toni K Lainetta mielenkiintoisen ja ajankohtaisen tutkimusraportin kirjoittamisesta. Raportti on osa Yhteistoiminta-alueiden tukihanketta, jonka rahoittajia Kuntaliiton lisäksi ovat valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Siksi lämpimät kiitokset myös ministeriöille tutkimuksen rahoituksesta. Erityinen kiitos kuuluu Kallion peruspalvelukuntayhtymälle ja siihen kuuluville kunnille Alavieskalle, Nivalalle, Sieville ja Ylävieskalle. Altistamalla itsensä arviointiin nämä kunnat ja kuntayhtymä tarjoavat myös muille kunnille vertaisoppimisen mahdollisuuden. Suomen Kuntaliitto Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

4 4 ACTA

5 5 Sisältö Esipuhe 3 Tiivistelmä 7 Resumé 9 Summary 11 1 Johdanto 13 Arvioinnin kohde ja keskeiset tavoitteet 13 Aineistot 15 Tausta ja arvioinnin kohde: Kallion peruspalvelukuntayhtymä 15 Arviointiprosessin aikana dramaattisia käänteitä 17 2 Kunnan ohjaustunne ja ohjausrooli: Kallio ja jäsenkunnat 18 Toimintamallin tavoitteet 19 Tavoitteiden toteutuminen 20 Toiminnan käynnistyminen ja kokemukset 21 Yhteinen ohjaus ja kytkös peruskuntaan 22 Luottamus, viestintä ja Kallion suhde omistajakuntiin 23 Sote-neuvottelukunta 27 Kuntajohtajien asema ja kuntien ohjaustunne 30 Terveydenhuollon professioiden heikentynyt ja kuntien vahvistunut ohjaustunne 32 3 Tilaaja-tuottaja-malli 34 Tilaaja-tuottaja-mallin hyvät puolet 34 Tilaaja-tuottaja-mallin ongelmat 35 Sopimusohjauksen toimivuus 38 Maisema-malli 40 4 Toimielimet: roolit, toiminta ja toimivuus 42 Yhtymäkokous 43 Yhtymähallitus 43 Johtokunta 47 5 Palvelutuotanto 53 Kallion palvelutuotannon kehittäminen 54 Johdon ja terveydenhuollon profession välien kiristyminen 58 Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

6 6 Eri näkemykset muutosten läpiviemiseksi 61 Henkilöitynyt valtataistelu 63 Palveluketjujen toimivuus 65 Johtamisen ongelmat 66 Liian raskas hallinto? 66 Kallion imago osana legitimiteettiä 68 Monenlaista johtamista 69 6 Yhteenveto ja johtopäätökset 73 Paluu arvioinnin kriteereihin 73 Kunnan ohjaustunne ja ohjausrooli 75 Ohjausmekanismin vahvuudet ja rajoitteet 76 Kamppailu oikeudesta tietää ja kehittää 76 Johtaminen eri toimintalogiikoiden ristipaineessa 77 Kriisin siemenet: Organisaation historiallis-institutionaalinen konteksti_ 80 Kriisin siemenet: Organisaatiomuutos ja fuusioihin liittyvät ongelmat 81 Tulevaisuus: tuhkasta nousee Feeniks-lintu? 83 Lähteet 87 ACTA

7 7 Tiivistelmä Jenni Airaksinen, Helena Tolkki ja Toni K. Laine (2011): Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottaja-sovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi. Acta nro 223. Suomen Kuntaliitto ja Tampereen yliopisto. Helsinki Käynnissä olevat ja käynnistettävät yhteistoiminta-alueet muodostavat uudenlaisen palvelujen järjestämisen ja tuotannon ohjausjärjestelmän, jonka logiikka eroaa merkittävästi yksittäisen kunnan ohjaustavasta. Kallion peruspalvelukuntayhtymän arviointi käsittelee Kallion johtamisjärjestelmää sekä kunnan kokemusta vaikutusvallastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Usean omistajakunnan samansuuntainen ohjaus ja tarpeet muodostavat arvioinnin perusteella voimakkaan ohjausmekanismin, joka voi kaventaa merkittävästi erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten itsenäistä tilaa. Laajemmin ilmiö kytkeytyy aina valtakunnan tasollakin näkyvään vastakkainasetteluun monimutkaisten hallinto- ja demokratiakokonaisuuksien hallinnan ja ammattijohtajuuden sekä syvällisen substanssiasiantuntemuksen välillä. Palveluiden kehittäminen on yhteistoiminta-alueorganisaatioiden onnistumisessa tärkeää. Sosiaali- ja terveystoimen kontekstissa kamppailua käydään siitä, kehitetäänkö tulevaisuuden palveluorganisaatioita ja palveluita ammattijohtajien vai substanssiasiantuntijoiden tietämyksen pohjalta. Ongelmana on sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa toimivien tahojen intressit siten, että ne kanavoituvat organisaation eduksi. Muutoksia toteutetaan ja yhteisiä toimintatapoja etsitään toimintaympäristössä, jota rajoittavat niukat resurssit ja ohuet organisaatiot. Tämä johtaa helposti vastakkainasettelun kärjistymiseen ja pahimmillaan järjestelmäkriisiin, joka vaarantaa organisaation toimintakyvyn. Kunnallisen omistajaohjauksen näkökulmasta Kallion peruspalvelukuntayhtymä on esimerkki onnistuneesta kuntien yhteistoiminnasta ja yhteisen organisaation ylätason toimijoiden sitoutumisesta: ohjausjärjestelmän strategisesta vahvuudesta. Samalla Kallio on kuitenkin varoittava esimerkki muutosjohtamisen ja fuusioitumisen hankaluudesta sekä henkilöstön joidenkin osien sitoutumattomuudesta muutokseen, mikä puolestaan kertoo organisaation sisäisen muutosdynamiikan hallinnan osittaisesta epäonnistumisesta. Huolellisesti suunniteltu omistajaohjausjärjestelmä ja strategiset sekä tulokselliset tavoitteet vievät helposti huomion muutoksen johtajuudelta organisaation linjahierarkiassa, jolloin ohjaus ja muutos jäävät vajavaisiksi, eivätkä ulotu riittävällä tavalla organisaation asiakasrajapinnoilla toimiviin osiin. Kallion peruspalvelukuntayhtymän arvioinnissa kuvataan seikkaperäisesti, Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

8 8 kuinka fuusioituneisiin organisaatioihin siirtyvä vanhojen organisaatioiden henkinen perintö, sirpaloitunut organisaatiokulttuuri, voimakas omistajaote sekä yhtäältä eri professioiden kiinnipito omasta koordinaatiovallastaan voivat yhteisvaikutuksellaan ajaa organisaation kriisiin. ACTA

9 9 Resumé Jenni Airaksinen, Helena Tolkki och Toni K. Laine (2011): Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottaja-sovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi. [Bästa serviceproduktionen från primärkommun till urberg? Beställar utförartillämpning i Kallio samkommun och kommunens styrkänsla: Utvärdering av verksamhetsmodellen i Kallio samkommun för basservice]. Acta nr 223. Finlands Kommunförbund och Tammerfors universitet. Helsingfors. Införda och planerade samarbetsområden bildar en ny typ av styrsystem för tillhandahållande och produktion av tjänster, vars logik avviker avsevärt från styrmetoden i en enskild kommun. Utvärderingen av Kallio samkommun för basservice behandlar ledningssystemet i samkommunen och kommunens erfarenhet av inflytande i tillhandahållandet av social- och hälsovårdstjänster. Styrningen av flera ägarkommuner i samma riktning och kommunernas behov skapar på basis av utvärderingen en stark styrmekanism, som kan betydligt inskränka hälso- och sjukvårdspersonalens självständiga utrymme. På ett bredare plan anknyter fenomenet till motsättningen mellan hanteringen av komplicerade förvaltnings- och demokratihelheter och professionellt ledarskap och djupgående sakkunnighet i substansfrågor. Serviceutvecklingen är viktig för organisationerna inom samarbetsområdena. Inom vården och omsorgen brottas man om huruvida framtida serviceorganisationer ska utvecklas på basis av de professionella ledarnas eller experternas kunnande. Det problematiska är att foga samman de olika aktörernas intressen inom social- och hälsovårdsorganisationen på ett sådant sätt att de gynnar hela organisationen. Förändringar genomförs och gemensamma verksamhetsformer söks i en omvärld som begränsas av knappa resurser och smala organisationer. Det leder till tillspetsade motsättningar och i värsta fall till en systemkris som äventyrar organisationens funktionsförmåga. Ur den kommunala ägarstyrningens perspektiv är Kallio samkommun för basservice ett exempel på ett framgångsrikt kommunalt samarbete och ett engagemang hos aktörerna på den högsta nivån i den gemensamma organisationen: ett exempel på den strategiska styrkan i ett styrsystem. Samtidigt är Kallio ändå ett varnande exempel på svårigheterna med förändringsledning och fusionering och en del anställdas ovilja att engagera sig i förändringen, vilket i sin tur talar om att hanteringen av den interna förändringsdynamiken i organisationen delvis misslyckats. Ett omsorgsfullt planerat system för ägarstyrning och strategiska och resultatinriktade mål för lätt fokus bort från förändringsledningen i organisationens linjehierarki. Då kan inte styrningen och Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

10 10 förändringen genomföras fullt ut, och de når inte organisationens delar vid kundgränssnittet i tillräcklig utsträckning. I utvärderingen av Kallio samkommun för basservice beskrivs utförligt hur det andliga arv som överförs från de gamla organisationerna till de fusionerade, den splittrade organisationskulturen, det starka ägargreppet och de olika yrkeskårernas grepp om sin samordningsmakt kan föra organisationen in i en kris. ACTA

11 11 Summary Jenni Airaksinen, Helena Tolkki and Toni K. Laine (2011): Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottaja-sovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi. [Best possible service provision from basic local authorities to joint authorities? An application of the purchaser-provider model and local authorities' experience of their power to steer. Evaluation of the model in use in the Kallio joint authority for basic public services]. Acta Publications No The Association of Finnish Local and Regional Authorities and the University of Tampere. Helsinki. The partnership areas that are already in operation or being established constitute a new kind of steering system for organising and producing services, one that differs greatly from the steering system of an individual local authority. This evaluation focuses on the system of steering applied by the Kallio joint authority and examines a local authority's experience of its own power over the provision of social welfare and health services. The evaluation shows that similar steering and needs of several owner municipalities form a strong steering mechanism which may considerably erode the independence of especially health care professionals. In a broader even national context, this reflects the controversy between the management of complex administrative and democratic entitites on the one hand and professional management and profound substance knowledge on the other. Service development is crucial to the success of regional partnership organisations. In the context of social welfare and health services, there is a controversy over whether the development of future service organisations and services should be based on the expertise of professional managers or experts in the field. The challenge is to reconcile the interests of the different actors working in the social and health care organisation so that the organisation will benefit. Changes are implemented and common approaches are sought in an environment limited by scarce resources and lean organisations. This easily leads to polarisation and, at worst, to a system crisis that can compromise the organisation's ability to function. From the perspective of municipal ownership steering, Kallio joint authority for basic public services provides a good example of successful cooperation between local authorities and the commitment of the leaders of a joint organisation, in other words, of the strategic strength of the steering system. That said, Kallio is a warning example of the difficulty of change management and fusion and of non-commitment of some of the personnel: this is a sign that the management of the organisation's internal Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

12 12 change dynamics has partly failed. A carefully planned system of ownership steering together with strategic and performance-related objectives tend to distract the attention away from the role of change management in organisational line hierarchy with the result that both steering and the change are not completed and thus do not reach the organisation's components operating in customer interface. In our evaluation of the Kallio joint authority for basic public services, we provide a detailed description of how the combined effect of several factors may push merged organisations into a crisis: they inherit the spirit of old organisations, organisational culture is fragmented, there is a strong ownership control and the different professions hold on to their coordination power. ACTA

13 13 1 Johdanto Tässä raportissa kuvataan peruspalvelukuntayhtymä Kallion tilaaja-tuottaja-toimintamallin arvioinnin keskeiset tulokset. Arviointi on toteutettu Kallion omistajakuntien ja Kuntaliiton yhteisestä aloitteesta ja rahoituksella. Arvioinnin toteuttajana on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, ja hankkeen vastuullisena johtajana on toiminut kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelmasta yliopistonlehtori, HT Jenni Airaksinen. Hankkeen tutkijoina ovat toimineet YTM Helena Tolkki ja HM Toni K. Laine. Arvioinnin kohde ja keskeiset tavoitteet Arvioinnin kohteena on Kallion peruspalvelukuntayhtymä, jonka Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki perustivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisena sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueena. Olemme Kallion peruspalvelukuntayhtymän arvioinnissa keskittyneet kuntayhtymän toimintamallin, rakenteellisen toteutuksen sekä järjestelmätasolla havaittujen ilmiöiden arviointiin. Raportissa keskitytään nostamaan esiin eri näkemyksiä Kallion organisaatiorakenteesta, järjestelmän vahvuuksista ja kehittämishaasteista. Painotus on koko arvioinnin ajan ollut siinä, miten toimintamallin rakentamisen taustalla olevat tavoitteet ovat muuttuneet konkreettisiksi toimenpiteiksi, rakenteiksi ja uusiksi käytännöiksi. Tämän lisäksi tuodaan esille näkemyksiä siitä, miksi asiat ovat kehittyneet juuri tietyllä tavalla. Esimerkiksi palveluissa olennaista vaikuttavuuskysymystä tarkastellaan järjestelmätason näkökulmasta, jolloin keskitytään siihen, millaisia vaikuttavuuden ja tarpeiden muutoksen mittaamisen välineitä organisaatiolla on käytössään ja miten näitä välineitä hyödynnetään suunnittelussa, päätöksenteossa ja johtamisessa. Arvioinnissa on aina kyse arvottamisesta. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että toimintaa arvotetaan asiantuntijanäkökulmasta suhteessa valittuihin kriteereihin. Arvioinnin tavoitteiksi voidaan tavallisesti määrittää tiedon ja ymmärryksen lisääminen arvioinnin kohteena olevasta toiminnasta. Ymmärtämisen lisäksi arviointiin voidaan liittää oppiminen. Tällöin ajatuksena on, että kokemuksesta voidaan ottaa oppia arvioinnin kohteena olevan toiminnan parantamiseksi (ks. esim. Dale 1998). Arvioijan tehtävänä ei voi olla hankkeen tai toimintamallin myyminen, vaan arvioinnin periaatteeksi voidaan mainita ilmiön kuvaaminen ja siitä kertominen sellaisena, kun se on näyttäytynyt arvioijalle. Vaikka puhtaan totuuden esille saaminen inhimillisestä todellisuudesta on mahdotonta, lähimmäksi ilmiön olennaisia piirteitä on mahdollista päästä juuri systemaattisen analysoinnin, tulkinnan ja käsitteellistämisen Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

14 14 kautta. (Alasuutari 2007, ) Arviointi on systemaattista sosiaalitutkimuksen menettelytapojen soveltamista, jonka päätavoitteena on arvioida sosiaalisiin interventioihin liittyviä käsityksiä, suunnitelmia sekä niiden toteuttamista ja hyödyllisyyttä (Rossi ja Freeman 1989, 18). Arviointi voidaan määrittää myös analyyttiseksi lähestymistavaksi ja työkaluksi, jonka avulla voidaan arvottaa sosiaalisten interventioiden ideaa, prosesseja ja tuloksia (Wollmann 2003, 4). Laadukas arviointi vaatii aina harkittua tutkimusasetelmaa, aineistojen keräämistä, analyysia ja tulkintaa (Robson 2001). Tieteellisen tutkimuksen sääntöjen noudattaminen parantaa havaintojen ja niistä tehtävien suositusten luotettavuutta. Arviointitutkimukseksi voidaan kutsua sellaista arviointia, jossa aineistojen keruuta ja tulkintaa ohjaavat tutkimuksen menetelmät ja periaatteet ja jossa teoretisointi ja tiedontuotanto yhtyvät. (Shaw 1999, 17 18). Eettisyys nousee keskeiseen asemaan etenkin hallinnon uudistusten arvioinnissa, koska uudistaminen ja sen arviointi kulkevat käsi kädessä. Arvioinnin tulokset muokkaavat uusia hallinnon uudistamisen hankkeita, mikä johtaa jälleen arvioinnin tarpeeseen. Tämä suhde korostaa entisestään arvioinnin etiikan merkitystä, jolloin myös arvioitsijan itsenäisyys suhteessa kohteeseen on ensiarvoisen tärkeää. (Temmes 2004; Virtanen 2007.) Arviointi linkittyy tällaisessa kontekstissa myös yhteiskunnallisiin prioriteetteihin, resurssien jakoon ja valtaan (vrt. Greene 1994). Arviointikäytännöillä voi olla myös hallinnan piirteitä, niiden avulla voidaan pyrkiä tuottamaan haluttuja ajattelumalleja ja vahvistamaan haluttuja toimintamalleja. (Vrt. Pylkkänen 2008, 213.) Ilmiöissä, joissa ihmisten erilaiset tulkinnat vaikuttavat siihen, millaiseksi kokonaiskuva muodostuu, arviointia ei voida suorittaa ainoastaan yhdestä näkökulmasta eikä ilman syvällistä ymmärrystä ilmiön kontekstista. (Haveri 2008, 153.) Eri tahojen tulkintojen kartoittaminen paljastaa arvioijalle usein myös keskenään kilpailevia ja jännitteisiä tapoja tuottaa arvioitavaan ilmiön todellisuutta. Tämäntyyppisten jännitteiden löytäminen voi olla eräs arvioinnin peruslöydös, joka arvioijan pitää myös tuoda esille. (Vrt. Temmes 2004, 92.) Tämä johtaa siihen, ettei ilmiötä voida arvioida ainoastaan etukäteen asetettujen, esimerkiksi toimintamallin uudistamisen tavoitteistosta johdettujen kriteerien välityksellä. Tällaisessa tilanteessa arviointi voidaan toteuttaa siten, että se lähestyy arvioitavaa kohdetta sekä valmiiden kriteereiden kautta että aineiston tulkinnoista muotoutuvien olennaisten teemojen kautta. Arviointitermein kyseessä on arvioinnin strategia, joka sisältää sekä ennalta määritellyn että aineistolähtöisen arviointiasetelman elementtejä. (Vrt. Robson 2001, 155.) Kallion toimintamallin arvioinnissa arviointia ohjaava ennalta määrätty kriteeristö kietoutuu kahteen peruskysymykseen, jotka käsitellään teemoittain. 1. Mitä toimintamallin uudistamisella tavoiteltiin ja ovatko tavoitteet alueella toimivien ihmisten mielestä olleet oikeita? 2. Miten tavoitteet on saavutettu ja onko toteutus onnistunut? ACTA

15 15 Teemat: Johtaminen ja päätöksenteko Tehokkuus Sopivuus Asiantuntevuus Tiedolla johtaminen, palautteenantojärjestelmän toimivuus Tiedon kerääminen ja hyödyntäminen Tilaaja-tuottaja-malli toimintatapana Tuotteistamisen tilanne Sopimusohjauksen toimivuus Yhteisjohtajuuden toteutuminen Luottamus ja sitoutuminen Roolien toimivuus Ratkaisukeskeisyyden toteutuminen Taloudellinen kestävyys Kustannusten kehittyminen Palvelutuotannon tehostuminen Omistajaohjauksen kehittyminen Peruskunnan ohjausrooli ja ohjaustunne Ennalta määriteltyjen kriteerien lisäksi hyödynnetään arvioinnin aikana esiin nousevia kriteereitä, joita voi syntyä, kun aineistoa käsitellään. Tämä antaa mahdollisuuden ottaa arvioinnissa huomioon myös näkökulmia ja tulkinnan tapoja, jotka eivät sisälly alkuperäiseen kriteeristöön. Aineistot Arvioinnin pääaineistot muodostuvat dokumenteista ja arviointia varten toteutetuista haastatteluista. Dokumenttiaineisto sisältää Peruspalvelukuntayhtymä Kallion taloustiedot, strategia-asiakirjat ja yhtymähallituksen päätökset. Haastatteluja on tehty syksyllä ja loppuvuodesta 2010 sekä alkuvuodesta Haastatteluihin valittiin luottamushenkilöitä (sekä yhtymähallituksessa toimivia että pelkästään kuntien valtuustoissa olevia), keskeisiä viranhaltijoita (sekä sote-puolelta että kuntien yleisjohdosta) ja johtokunnan edustajia. Yhteensä haastatteluita tehtiin 38 kappaletta. Osa haastatteluista tehtiin puhelimitse, osa kasvotusten. Tausta ja arvioinnin kohde: Kallion peruspalvelukuntayhtymä Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki perustivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, joka aloitti toimintansa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio vastaa noin asukkaan Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

16 16 alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Kuntayhtymän palvelukseen siirtyi henkilöstö viidestä aiemmin kuntayhtymän jäsenkunnille sosiaali- ja/ tai terveydenhuollon palveluja tuottaneesta organisaatiosta. Jäsenkunnat siirsivät peruspalvelukuntayhtymälle kaikkien lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun. Vuonna 2007 hyväksytyssä perussopimuksessa jäsenkunnat ilmaisevat tahtonsa kehittää kuntayhtymän toimintaa tilaaja-tuottaja-mallin periaatteiden mukaisesti. Toimintaa on alkuvaiheen jälkeen aktiivisesti kehitetty ja vuoden 2009 alussa Kallion organisaatiossa toteutettiin toimintatapauudistus, joka perustuu sisäiseen tilaaja-tuottaja-malliin. Mallin mukaisesti tilaajana toimii jäsenkuntien luottamushenkilöistä koostuva yhtymähallitus, johon kuuluu 13 jäsentä. Ylivieskan kaupunkia edustaa viisi, Nivalan kaupunkia neljä, Sievin kuntaa kaksi ja Alavieskan kuntaa kaksi jäsentä ja heille on valittu henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen toimikausi on yhteneväinen kunnanvaltuustojen toimikauden kanssa. Yhtymähallituksen puheenjohtaja valitaan vuorotellen kahden suurimman kunnan edustajien keskuudesta, valtuustokaudeksi kerrallaan. Perustamisasiakirjan mukaan tuottajan edustajana toimii ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva 3-5 jäseninen johtokunta. Kallion organisaation perustamisen tavoitteena oli luoda järjestelmä, joka olisi alueen kuntien ohjattavissa siten, että kuntien resurssit riittävät sen ylläpitämiseen. Lisäksi tavoiteltiin järjestelmää, jonka puitteissa palveluiden vaikuttavuuden kehittäminen olisi mahdollista siten, että asiakkaiden tyytyväisyys säilyisi. Toimintojen sisäänotto- ja organisointivaiheen jälkeen kuntayhtymän haasteena on ollut uuden, entistä toimintajärjestelmää tehokkaamman ja taloudellisemman palveluorganisaation kehittäminen. Palveluprosessien ja -tuotannon kehittämisen ja tehostamisen avainasiaksi on alueella määritelty Kallion päätöksenteon ja johtamisen jatkuva kehittäminen siten, että se tukee kuntayhtymän strategisia linjauksia. Tässä raportissa kuvattu arviointi on tehty juuri organisaation päätöksenteon ja johtamisen kehittämisen tueksi. Tavoitteena on ollut tuoda kehittämisestä käytävään keskusteluun riippumaton ja ulkopuolinen näkemys niistä haasteista ja vahvuuksista, jotka arvioinnin aikana ovat tutkijoille näyttäytyneet. Kallion organisaation jatkokehittämisen toiseksi keskeiseksi tavoitteeksi on määritetty yhteisesti hyväksyttyjen strategisten tavoitteiden ja hankkeiden konkretisointi kuntayhtymän sisäisen palvelurakenteen uudistamiseksi. Käytännössä tällä tavoitellaan sitä, että palvelut järjestetään selkeästi määriteltyinä, taloudellisesti tuotettuina ja yhdenmukaisina koko alueella niin, että kuntayhtymän järjestämät palvelut ovat monimuotoisia ja palveluketjut kykenevät toimimaan ja vastaamaan ennakoivasti aitoon asiakastarpeeseen. Organisaation johtamisen näkökulmasta tavoitteeksi on asetettu hyvin johdettu, osaamista ja asiantuntijuutta arvostava työyhteisö. Tällä tavoitellaan sitä, että Kallio tarjoaa mahdollisuuksia työnjakoon, kouluttautumiseen, vaikuttamiseen ja osallistumiseen sekä mahdollisuuksia edetä uralla. Alueellisena toimijana Kallio pyrkii osallistumaan laajoihin yhteistyöverkostoihin, rakentaa osapuolia hyödyntäviä kumppanuuksia ja hyvinvointipalvelumarkkinoita sekä vahvistaa alueensa vetovoimaisuutta. ACTA

17 17 Arviointiprosessin aikana dramaattisia käänteitä Arviointiprosessi rakennettiin sellaiseksi, että tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välinen vuorovaikutus olisi prosessin aikana mahdollista ja arvioinnin tuloksia esiteltiin arvioinnin ohjausryhmälle useampaan kertaan. Arvioinnin ohjausryhmänä toimi Kallion keskeisistä poliittisista päätöksentekijöistä ja viranhaltijoista koostunut ryhmä. Arvioinnin alkuvaihe eteni rauhallisesti, mutta arvioinnin edetessä tilanne Kallion organisaatiossa kiristyi. Jo arvioinnin alkuvaiheessa huomasimme, että sitoutuminen Kallion organisaatioon vaihteli organisaation eri tasoilla huomattavasti ja että etenkin terveyspalveluiden puolella osa keskeisten professioiden edustajista oli sitoutunut organisaatioon varsin heikosti. Syksyn edetessä joidenkin henkilöstöryhmien suhde toimivaan johtoon kriisiytyi ja tilanne kärjistyi. Keskeiset lääkärit uhkasivat joukkoirtisanoutua, mikäli Kallion johdossa ei tapahtuisi muutosta. Johtokunnan jäsenten vaihtaminen ja kuntayhtymän johtajan siirtäminen sivuun olivat toimenpiteitä, jotka omistajakunnat hyväksyivät, jotta lääkärikunta suostui jatkamaan organisaation palveluksessa. Kriisi vaikutti myös arviointiprosessiimme ja arvioinnin painopistettä muutettiin matkalla siten, että prosessin loppuvaiheessa keräsimme melko laajan aineiston lääkäreiden näkemyksistä siihen, miten tilanteen kärjistyminen tapahtui sekä millaiset Kallion organisaatiorakenteeseen ja järjestelmään liittyvät asiat olivat kriisin taustalla. Empiiriset havainnot on tyypitelty siten, että luvussa 2 pohditaan Kallion ja sen jäsenkuntien välistä suhdetta ja kuntien ohjaustunnetta, tästä edetään luvussa 3 käsityksiin tilaaja-tuottaja-toimintatavasta, jonka jälkeen luvussa 4 pohditaan hallintoorganisaation eri osien merkitystä ja toimivuutta. Luvussa 5 kuvataan palveluita, niiden kehittämistä sekä johtamisen eri osa-alueita ja luvussa 6 esitetään arvioinnin tulokset: yhteenveto, tulkinnat ja johtopäätökset. Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

18 18 2 Kunnan ohjaustunne ja ohjausrooli: Kallio ja jäsenkunnat Kalliossa palvelujen järjestämisvastuu on siirretty yhteistoiminta-alueelle. Toimintamalli, jossa jäsenkunnat luopuvat järjestämisvastuusta luo kunnallisen itsehallinnon kannalta kiinnostavan asetelman. Tavoitteena on, että Kalliossa toteutetun mallin arvioiminen hyödyttää muitakin alueita, joilla kamppaillaan samankaltaisten haasteiden kanssa. Kuntayhtymän toimintaan liittyvä perusjännite syntyy, kun toimintamallin uudistaminen joudutaan toteuttamaan tilanteessa, jossa resurssit vähenevät ja palvelutarpeet lisääntyvät. Palvelutarpeiden lisääntyessä tehokkuutta ei yksiselitteisesti voida hakea supistamalla palveluverkkoa tai palvelutarjontaa. Uudenlaiset rakenteelliset ratkaisut, joilla resurssipulan ja kasvavan palvelutarpeen väliseen ristiriitaan pyritään vastaamaan, luovat uudenlaisia haasteita erityisesti kuntayhtymien omistajaohjauksen, johtamisjärjestelmän ja operationaalisen ytimen (palveluiden toteutuksessa keskeiset asiantuntijat) välisen koordinaation yhteensovittamisen näkökulmista. Uusissa rakenteissa vallan ja vastuun jakamisen kysymykset nousevat uudella tavalla esille. Useiden omistajien ja monenlaisten organisaatioiden yhdistymisten yhteydessä törmätään monenlaisiin sekä ennakoitaviin että ennakoimattomiin haasteisiin. Uusien palvelurakenteiden näyttäytymisessä ulospäin on otettava huomioon myös median rooli, joka on uusien toimintamallien vastaanottamisen kannalta erityisen merkittävä. Uutiskynnyksen saattaa ylittää helpoimmin uutinen, jonka mukaan palvelu on jäänyt saamatta tai huonontunut merkittävästi. Kielteinen julkisuus aiheuttaa alueen asukkaiden mielissä epäluuloa ja pelkoa palveluiden tulevaisuuden suhteen. Tämä on ongelma, koska ylikunnallisen organisaation on kuitenkin nautittava alueella asuvien ihmisten luottamusta, koska se saa toiminnalleen oikeutuksensa näiden ihmisten palvelemisen kautta. Kallion peruspalvelukuntayhtymä toimii neljän kunnan alueella. Nämä kunnat ovat Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska. Kunnat ovat keskenään erilaisia. Ylivieska ja Nivala ovat selkeästi väestöltään suurimpia kuntia. Maantieteelliset etäisyydet vaihtelevat vaikuttaen palvelutarjonnan sijoittelumahdollisuuksiin. Alueen kokonaisetäisyys on suurimmillaan Nivalan ja Alavieskan keskustojen välillä, hieman yli 40 kilometriä. Kallion keskustoimipaikkaan Ylivieskaan on pisin matka Nivalasta. Etäisyys on noin 30 kilometriä. Kuntien ohjausmahdollisuuksiin on koko Kallion kehittämisen ajan kiinnitetty erityistä huomiota. Kunnat valitsevat yhtymäkokousedustajat ja tekevät ehdotuksensa yhtymähallituksen jäsenistä. Yhtymähallituksen rooli on Kallion hallinnossa keskeinen. Kalliossa kuntaohjausta on pyritty tietoisesti vahvistamaan uudenlaisen omistajaohjausjärjestelmän kautta. Perustavoitteena on ollut sellaisen omistajaohjausvälineen luo- ACTA

19 minen, jonka avulla alueen kuntien keskeisillä päättäjillä olisi merkittävä ja itsenäinen työväline sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseen ja kehittämiseen. Toimintamallin tavoitteet Kallion tavoitteista ollaan varsin yksimielisiä. Alueella haettiin perustamisvaiheessa erilaisia ratkaisuja ja yhteistyömalleja. Yhteistyömallin rakentamisen taustalla olivat paras-lainsäädännön vaatimukset yhteistoiminta-alueen koosta ja perustoimintatavasta. Keskeisenä tavoitteena oli saada aikaan malli, jonka avulla voidaan hillitä kustannusten kasvua sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa. Tätäkin tärkeämpi tavoite oli kuitenkin peruspalvelujen varmistaminen alueen kuntien asukkaille. 19 Ja aika nopeasti löyty semmonen, yhteisen ymmärryksen sävel siitä, että ollaan valmiita sitoutumaan siihen yhteiseen tavotteeseen, se yhteinen tavote oli se, että luodaan sellanen kokonaisuus, joka palvelee tän alueen asukkaita, parhaalla mahdollisel tavalla, eikä niin, että köyhät kunnat ei tuu toistensa tyhjille taskuille. Se oli semmosena ajatuksena, ja sitten toisaalta se, että lähetään tämmöseen tilaaja-tuottaja-ajatteluun, suuntaan viemään sitä. Toimintaa säätelevänä keskeisenä periaatteena on ollut se, että kunnat eivät ala kilpailemaan keskenään, eivätkä lähde vetämään kotiinpäin yksittäisissä asioissa. Kalliota perustettaessa tavoitteena onkin ollut luoda kuntayhtymä, jonka organisaatiokulttuurin perusteeksi haluttiin luoda tavoite toimia kuin yhtenä kuntana. Kallion selkeimpänä syntylähtökohtana olivat lainsäädännölliset (mm. väestöpohjatavoite) ja taloudelliset seikat. Kallion jäsenkuntien alueella havaittiin varhaisessa vaiheessa erityisesti taloudellisia riskitekijöitä, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen, huoltosuhteeseen sekä kuntatalouden yleiseen kestävyyteen. Talouden kestävyysvajeen tiedostamisen lisäksi alueella kannettiin huolta myös palveluiden saatavuuden turvaamisesta. Nämä asiat ovat vaikuttaneet myös Kallion toimintamallin kehittämiseen. Konsensus syistä, miksi uutta toimintamallia lähdettiin hakemaan, on ollut vahva Kallion omistajakunnissa, samoin tietoisuus siitä, että järjestelmä tarvitsee myös uudistuksia pysyäkseen ajantasaisena ja toimivana. Kuntien yhteistyön kehittymisen näkökulmasta Kallion kuntayhtymän perustaminen on ollut merkittävä yhdistävä tekijä, joka on lähentänyt seudun kuntia strategisella tasolla. Tämä on huomionarvoista erityisesti siitä syystä, että Nivala teki aiemmin yhteistyötä toiseen seutukuntaan. Ennen liittymistään Kallioon Nivalalla oli melko pitkälle vietyjä suunnitelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Haapajärven suunnalla sijaitsevien kuntien kanssa. Alkuvaiheessa esiintyi joitain pelkoja koskien juuri Nivalan mukaantuloa yhteistyöhön. Pienemmät kunnat pelkäsivät, että heidän painoarvonsa vähenee entisestään ja Ylivieskassa pelättiin, että yhteistyöstä Nivalan kanssa tulee jännitteistä. Nämä pelot kuitenkin voitettiin jo yhteistyön alkutaipaleella. Etenkin Ylivieskan ja Nivalan tiivis yhteistyö prosessin alussa voidaan nähdä sysäyksenä koko Kallion päätöksentekokulttuurin kehittymiselle. Konkreettisesti yhteiset tahto- ja tavoitetilat näkyvät tänä päivänä siten, että kunnat hahmottavat tulevat haasteensa varsin samankaltaisina (mm. ikääntyminen, menojen Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

20 20 kasvupaine) ja ovat valmiita etsimään ratkaisuja yhteistoiminnassa, mittakaavaetuja ja strategisia etuja etsien. Kunnissa myös ymmärretään, että paluuta entiseen ei ole, eikä mikään kunta haaveile toimintojen järjestämisestä yksinään. Kallio näyttää myös jonkin verran lähentäneen jäsenkuntien poliittista kulttuuria ja päätöksentekoa. Tätä ovat edistäneet hyvät kokemukset yhteistyön kehittämisestä Kallion puitteissa, mikä on puolestaan selkeästi edistänyt luottamuksen syntymistä. Osin tähän on vaikuttanut se, että kuntayhtymän perustamisen aikaan keskustelut kuntien välillä käytiin hyvin perusteellisesti ja yhteisen tahdon löytämiselle järjestettiin aikaa ja mahdollisuuksia. Kallion ohjauksessa tämä heijastuu vähäisenä inertiana omistajaohjausjärjestelmässä. Omistajaohjauksen voidaankin perustellusti katsoa olevan Kallion huolellisimmin suunniteltuja ja myös toimivimpia mekanismeja. Keskusteltiin, alkuvaiheen päätöksiä koskien päätettiin että ei äänestetä, että hierotaan näitä niin kauan, että löytyy yhteinen kanta. Tässä prosessissa syntyi yhteishenki, josta on saatu kiitosta. Tavoitteiden toteutuminen Haastatteluissa varsin yhtenevä mielipide on, että Kalliossa kustannukset on saatu aiempaa paremmin kuriin. Etenkin luottamushenkilöt näkevät, että alueella tarvittavaa muutosvoimaa ei olisi saatu aikaan ilman Kalliota. Tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena varovaisen positiivisesti: vaikka muutos on ollut monille raskas, järjestelmän katsotaan pikkuhiljaa asettuvan ja vakiintuvan. Kuntien välisen yhteistyön katsotaan toimivan pääsääntöisesti hyvin. Kunnissa nähdään tarve rationalisoida palveluverkkoa ja joitain tiivistyksiä on jo tehty. Toteutetut palvelujen keskittämisen interventiot näyttävät edenneen ainakin osittain onnistuneesti johtuen pitkälti siitä, että päätöksiä on onnistuttu perustelemaan vaikutusalueilla riittävästi. Huolimatta vaikeista päätöksistä ja rationalisointitarpeista, haikailua menneeseen ei omistajaohjauksessa juurikaan esiinny. Tulevaisuudessa paluuta vanhaan toimintatapaan ei nähdä mahdollisena tai järkevänä. Alueen luottamushenkilöt suhtautuvat varovaisen myönteisesti myös tulevaisuudessa mahdollisesti nouseviin yhteistyön laajentamistarpeisiin. Kuntanäkökulmasta Kallion rakentamisen ilmapiiri on ollut erittäin positiivinen ja auttanut luomaan myös uusia potentiaalisia yhteistyökanavia ja -menetelmiä, joita luottamushenkilöiden mukaan voidaan myös tulevaisuudessa tarvittaessa realisoida syventyvän kuntayhteistyön merkeissä. Joissain haastatteluissa nousi esille myös mahdollinen Kallion organisaation sisällöllinen laajeneminen, jolloin myös muita kuin suorasti sosiaali- ja terveystoimeen liittyviä palveluita voitaisiin ohjata ja johtaa yhteisesti Kallion organisaation kautta. Toistaiseksi Kallio on kuitenkin onnistunut täyttämään yhteistoimintatarpeet riittävällä tavalla, eikä esimerkiksi keskustelua kuntarakenteesta ole tarpeen lähivuosina käydä. Oikeastaan jo se, että mitä kuntarakenteelle tässä pohjalla tapahtuu, niin sillä ei oikeastaan oo merkitystä. Se on tavallaan tehty tavallaan tän Kallion kautta, mitä joka tapauksessa pitäis sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehdä täällä. ACTA

Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Jenni Airaksinen, Helena Tolkki, Toni K. Laine Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Acta nro 223 Jenni Airaksinen, Helena Tolkki ja Toni K. Laine Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala

Lisätiedot

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Kuntoutuspäivät 12 13.4.2011 Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Esitys Perustuu Kokemuksiin, näkemyksiin ja selvityksiin erilaisista yhteistyövirityksistä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi. Luottamus-Savotta LUONNOS

Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi. Luottamus-Savotta LUONNOS Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi Luottamus-Savotta LUONNOS Luottamusprosessin tavoitteet I/II 1. Lapin sote uudistuksen valmistelun normaali poliittinen prosessi Valmistelussa on ilmennyt tarvetta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa

Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa 45. Kunnallistieteen päivät 13.-14.10.2016 Tieteiden talo, Helsinki UUDISTUVA KUNTA: KUNTALAISET JA OSALLISUUS Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa Ulriika Leponiemi Yliopisto-opettaja Tampereen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Miten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja?

Miten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja? Miten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja? KUMA 14.9.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT Kuntaliitto rakentaa tulevaisuutta yhdessä kuntien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Professori

Jari Stenvall. HTT, Professori Jari Stenvall Tampereen yliopisto HTT, Professori Jari.stenvall@uta.fi Muutos prosessina 1. Shokkivaihe Erityisesti henkilöstö lamaantuu 2. Toiveen heräämisvaihe Tunnelma menee ylös ja alas 3. Sopeutumisvaihe

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot

Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot Jari Stenvall HTT, Professori Tampereen yliopisto Alustuksen teemat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

LSHP VALTUUSTOSEMINAARI LAPIN SOTE-SAVOTTA

LSHP VALTUUSTOSEMINAARI LAPIN SOTE-SAVOTTA LSHP VALTUUSTOSEMINAARI 25.11.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA A) Tilannekuva - Kuntien johto on uudistuksen ulkokehällä tällä hetkellä, palveluiden uudistamisen ja hallinnollisten asioiden yhteensovittamista ei

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot