Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?"

Transkriptio

1 Jenni Airaksinen, Helena Tolkki ja Toni K. Laine Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottajasovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi TAMPEREEN YLIOPISTO SUOMEN KUNTALIITTO HELSINKI 2011

2 TEKIJÄT Jenni Airaksinen Helena Tolkki Toni K. Laine 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2011 Painopaikka: Kuntatalon paino, Helsinki Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 3 Esipuhe Kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa on viime vuosien aikana lisääntynyt voimakkaasti. Eri puolilla Suomea kunnat ovat muodostaneet Paras-puitelain mukaisia yhteistoiminta-alueita joko perustamalla kuntayhtymän tai antamalla ao. tehtäviin liittyvän järjestämisvastuun alueen yhden kunnan hoidettavaksi. Tehdyillä ratkaisuilla on haettu sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallista kokonaisuutta, mikä hyvin toimiessaan edistää asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja palvelujen laadun kehittymistä. Uusissa yhteistoimintaorganisaatioissa johtaminen luo edellytykset muutoksen onnistuneelle läpiviennille. Muutostilanteisiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, joita voidaan vähentää toimivalla vuorovaikutuksella ja viestinnällä sekä läsnä olevalla johtamisella. Lähiesimiehet ovat keskeisiä muutosagentteja. Luottamushenkilöjohdolla on keskeinen rooli päätöksentekokyvyn ylläpitämisessä. Yhteistoiminta-alueiden perustaminen vaikuttaa monin eri tavoin kunnan johtamiseen. Kunnissa koetaan usein oman ohjausvallan kapenevan, kun kunta liittyy osaksi yhteistoiminta-aluetta. Kun taas kunnan omistajaohjausta lähdetään vahvistamaan, voidaan se nähdä profession toimintatilan kaventamisena, jopa heidän asiantuntemuksensa sivuuttamisena. Näin ollen on kehitettävä johtamiseen sellaisia toimintamalleja, jotka joustavat riittävästi eri toimintalogiikoiden ristipaineessa. Tässä tutkimusraportissa arvioinnin kohteena on Kallion peruspalvelukuntayhtymä, johon kuuluu 4 kuntaa. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntayhtymän toimintamallia, rakenteellista toteutusta sekä järjestelmätasolla havaittuja ilmiöitä. Erityisen kiinnostava ja tärkeä näkökulma on se, miten kuntien ohjausrooli on toteutunut ja miten vahvaksi tai heikoksi kunnan ohjaustunne on muodostunut. Tärkeää on myös, että tutkimuksessa otetaan tarkasteluun tilaaja-tuottaja-toimintatavan soveltuvuus, toimielinten roolit ja toimivuus sekä vaikutukset palvelutuotantoon. Vaikka kysymyksessä on yhteen yhteistoiminta-alueeseen liittyvä arviointitutkimus, antaa tämä raportti myös muille yhteistoiminta-alueille tarkastelukehikon, jolla ne voivat tarkastella omaa muutosprosessiaan. Kiitän Tampereen yliopiston tutkijoita Jenni Airaksista, Helena Tolkkia ja Toni K Lainetta mielenkiintoisen ja ajankohtaisen tutkimusraportin kirjoittamisesta. Raportti on osa Yhteistoiminta-alueiden tukihanketta, jonka rahoittajia Kuntaliiton lisäksi ovat valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Siksi lämpimät kiitokset myös ministeriöille tutkimuksen rahoituksesta. Erityinen kiitos kuuluu Kallion peruspalvelukuntayhtymälle ja siihen kuuluville kunnille Alavieskalle, Nivalalle, Sieville ja Ylävieskalle. Altistamalla itsensä arviointiin nämä kunnat ja kuntayhtymä tarjoavat myös muille kunnille vertaisoppimisen mahdollisuuden. Suomen Kuntaliitto Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

4 4 ACTA

5 5 Sisältö Esipuhe 3 Tiivistelmä 7 Resumé 9 Summary 11 1 Johdanto 13 Arvioinnin kohde ja keskeiset tavoitteet 13 Aineistot 15 Tausta ja arvioinnin kohde: Kallion peruspalvelukuntayhtymä 15 Arviointiprosessin aikana dramaattisia käänteitä 17 2 Kunnan ohjaustunne ja ohjausrooli: Kallio ja jäsenkunnat 18 Toimintamallin tavoitteet 19 Tavoitteiden toteutuminen 20 Toiminnan käynnistyminen ja kokemukset 21 Yhteinen ohjaus ja kytkös peruskuntaan 22 Luottamus, viestintä ja Kallion suhde omistajakuntiin 23 Sote-neuvottelukunta 27 Kuntajohtajien asema ja kuntien ohjaustunne 30 Terveydenhuollon professioiden heikentynyt ja kuntien vahvistunut ohjaustunne 32 3 Tilaaja-tuottaja-malli 34 Tilaaja-tuottaja-mallin hyvät puolet 34 Tilaaja-tuottaja-mallin ongelmat 35 Sopimusohjauksen toimivuus 38 Maisema-malli 40 4 Toimielimet: roolit, toiminta ja toimivuus 42 Yhtymäkokous 43 Yhtymähallitus 43 Johtokunta 47 5 Palvelutuotanto 53 Kallion palvelutuotannon kehittäminen 54 Johdon ja terveydenhuollon profession välien kiristyminen 58 Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

6 6 Eri näkemykset muutosten läpiviemiseksi 61 Henkilöitynyt valtataistelu 63 Palveluketjujen toimivuus 65 Johtamisen ongelmat 66 Liian raskas hallinto? 66 Kallion imago osana legitimiteettiä 68 Monenlaista johtamista 69 6 Yhteenveto ja johtopäätökset 73 Paluu arvioinnin kriteereihin 73 Kunnan ohjaustunne ja ohjausrooli 75 Ohjausmekanismin vahvuudet ja rajoitteet 76 Kamppailu oikeudesta tietää ja kehittää 76 Johtaminen eri toimintalogiikoiden ristipaineessa 77 Kriisin siemenet: Organisaation historiallis-institutionaalinen konteksti_ 80 Kriisin siemenet: Organisaatiomuutos ja fuusioihin liittyvät ongelmat 81 Tulevaisuus: tuhkasta nousee Feeniks-lintu? 83 Lähteet 87 ACTA

7 7 Tiivistelmä Jenni Airaksinen, Helena Tolkki ja Toni K. Laine (2011): Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottaja-sovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi. Acta nro 223. Suomen Kuntaliitto ja Tampereen yliopisto. Helsinki Käynnissä olevat ja käynnistettävät yhteistoiminta-alueet muodostavat uudenlaisen palvelujen järjestämisen ja tuotannon ohjausjärjestelmän, jonka logiikka eroaa merkittävästi yksittäisen kunnan ohjaustavasta. Kallion peruspalvelukuntayhtymän arviointi käsittelee Kallion johtamisjärjestelmää sekä kunnan kokemusta vaikutusvallastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Usean omistajakunnan samansuuntainen ohjaus ja tarpeet muodostavat arvioinnin perusteella voimakkaan ohjausmekanismin, joka voi kaventaa merkittävästi erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten itsenäistä tilaa. Laajemmin ilmiö kytkeytyy aina valtakunnan tasollakin näkyvään vastakkainasetteluun monimutkaisten hallinto- ja demokratiakokonaisuuksien hallinnan ja ammattijohtajuuden sekä syvällisen substanssiasiantuntemuksen välillä. Palveluiden kehittäminen on yhteistoiminta-alueorganisaatioiden onnistumisessa tärkeää. Sosiaali- ja terveystoimen kontekstissa kamppailua käydään siitä, kehitetäänkö tulevaisuuden palveluorganisaatioita ja palveluita ammattijohtajien vai substanssiasiantuntijoiden tietämyksen pohjalta. Ongelmana on sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa toimivien tahojen intressit siten, että ne kanavoituvat organisaation eduksi. Muutoksia toteutetaan ja yhteisiä toimintatapoja etsitään toimintaympäristössä, jota rajoittavat niukat resurssit ja ohuet organisaatiot. Tämä johtaa helposti vastakkainasettelun kärjistymiseen ja pahimmillaan järjestelmäkriisiin, joka vaarantaa organisaation toimintakyvyn. Kunnallisen omistajaohjauksen näkökulmasta Kallion peruspalvelukuntayhtymä on esimerkki onnistuneesta kuntien yhteistoiminnasta ja yhteisen organisaation ylätason toimijoiden sitoutumisesta: ohjausjärjestelmän strategisesta vahvuudesta. Samalla Kallio on kuitenkin varoittava esimerkki muutosjohtamisen ja fuusioitumisen hankaluudesta sekä henkilöstön joidenkin osien sitoutumattomuudesta muutokseen, mikä puolestaan kertoo organisaation sisäisen muutosdynamiikan hallinnan osittaisesta epäonnistumisesta. Huolellisesti suunniteltu omistajaohjausjärjestelmä ja strategiset sekä tulokselliset tavoitteet vievät helposti huomion muutoksen johtajuudelta organisaation linjahierarkiassa, jolloin ohjaus ja muutos jäävät vajavaisiksi, eivätkä ulotu riittävällä tavalla organisaation asiakasrajapinnoilla toimiviin osiin. Kallion peruspalvelukuntayhtymän arvioinnissa kuvataan seikkaperäisesti, Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

8 8 kuinka fuusioituneisiin organisaatioihin siirtyvä vanhojen organisaatioiden henkinen perintö, sirpaloitunut organisaatiokulttuuri, voimakas omistajaote sekä yhtäältä eri professioiden kiinnipito omasta koordinaatiovallastaan voivat yhteisvaikutuksellaan ajaa organisaation kriisiin. ACTA

9 9 Resumé Jenni Airaksinen, Helena Tolkki och Toni K. Laine (2011): Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottaja-sovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi. [Bästa serviceproduktionen från primärkommun till urberg? Beställar utförartillämpning i Kallio samkommun och kommunens styrkänsla: Utvärdering av verksamhetsmodellen i Kallio samkommun för basservice]. Acta nr 223. Finlands Kommunförbund och Tammerfors universitet. Helsingfors. Införda och planerade samarbetsområden bildar en ny typ av styrsystem för tillhandahållande och produktion av tjänster, vars logik avviker avsevärt från styrmetoden i en enskild kommun. Utvärderingen av Kallio samkommun för basservice behandlar ledningssystemet i samkommunen och kommunens erfarenhet av inflytande i tillhandahållandet av social- och hälsovårdstjänster. Styrningen av flera ägarkommuner i samma riktning och kommunernas behov skapar på basis av utvärderingen en stark styrmekanism, som kan betydligt inskränka hälso- och sjukvårdspersonalens självständiga utrymme. På ett bredare plan anknyter fenomenet till motsättningen mellan hanteringen av komplicerade förvaltnings- och demokratihelheter och professionellt ledarskap och djupgående sakkunnighet i substansfrågor. Serviceutvecklingen är viktig för organisationerna inom samarbetsområdena. Inom vården och omsorgen brottas man om huruvida framtida serviceorganisationer ska utvecklas på basis av de professionella ledarnas eller experternas kunnande. Det problematiska är att foga samman de olika aktörernas intressen inom social- och hälsovårdsorganisationen på ett sådant sätt att de gynnar hela organisationen. Förändringar genomförs och gemensamma verksamhetsformer söks i en omvärld som begränsas av knappa resurser och smala organisationer. Det leder till tillspetsade motsättningar och i värsta fall till en systemkris som äventyrar organisationens funktionsförmåga. Ur den kommunala ägarstyrningens perspektiv är Kallio samkommun för basservice ett exempel på ett framgångsrikt kommunalt samarbete och ett engagemang hos aktörerna på den högsta nivån i den gemensamma organisationen: ett exempel på den strategiska styrkan i ett styrsystem. Samtidigt är Kallio ändå ett varnande exempel på svårigheterna med förändringsledning och fusionering och en del anställdas ovilja att engagera sig i förändringen, vilket i sin tur talar om att hanteringen av den interna förändringsdynamiken i organisationen delvis misslyckats. Ett omsorgsfullt planerat system för ägarstyrning och strategiska och resultatinriktade mål för lätt fokus bort från förändringsledningen i organisationens linjehierarki. Då kan inte styrningen och Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

10 10 förändringen genomföras fullt ut, och de når inte organisationens delar vid kundgränssnittet i tillräcklig utsträckning. I utvärderingen av Kallio samkommun för basservice beskrivs utförligt hur det andliga arv som överförs från de gamla organisationerna till de fusionerade, den splittrade organisationskulturen, det starka ägargreppet och de olika yrkeskårernas grepp om sin samordningsmakt kan föra organisationen in i en kris. ACTA

11 11 Summary Jenni Airaksinen, Helena Tolkki and Toni K. Laine (2011): Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottaja-sovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi. [Best possible service provision from basic local authorities to joint authorities? An application of the purchaser-provider model and local authorities' experience of their power to steer. Evaluation of the model in use in the Kallio joint authority for basic public services]. Acta Publications No The Association of Finnish Local and Regional Authorities and the University of Tampere. Helsinki. The partnership areas that are already in operation or being established constitute a new kind of steering system for organising and producing services, one that differs greatly from the steering system of an individual local authority. This evaluation focuses on the system of steering applied by the Kallio joint authority and examines a local authority's experience of its own power over the provision of social welfare and health services. The evaluation shows that similar steering and needs of several owner municipalities form a strong steering mechanism which may considerably erode the independence of especially health care professionals. In a broader even national context, this reflects the controversy between the management of complex administrative and democratic entitites on the one hand and professional management and profound substance knowledge on the other. Service development is crucial to the success of regional partnership organisations. In the context of social welfare and health services, there is a controversy over whether the development of future service organisations and services should be based on the expertise of professional managers or experts in the field. The challenge is to reconcile the interests of the different actors working in the social and health care organisation so that the organisation will benefit. Changes are implemented and common approaches are sought in an environment limited by scarce resources and lean organisations. This easily leads to polarisation and, at worst, to a system crisis that can compromise the organisation's ability to function. From the perspective of municipal ownership steering, Kallio joint authority for basic public services provides a good example of successful cooperation between local authorities and the commitment of the leaders of a joint organisation, in other words, of the strategic strength of the steering system. That said, Kallio is a warning example of the difficulty of change management and fusion and of non-commitment of some of the personnel: this is a sign that the management of the organisation's internal Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

12 12 change dynamics has partly failed. A carefully planned system of ownership steering together with strategic and performance-related objectives tend to distract the attention away from the role of change management in organisational line hierarchy with the result that both steering and the change are not completed and thus do not reach the organisation's components operating in customer interface. In our evaluation of the Kallio joint authority for basic public services, we provide a detailed description of how the combined effect of several factors may push merged organisations into a crisis: they inherit the spirit of old organisations, organisational culture is fragmented, there is a strong ownership control and the different professions hold on to their coordination power. ACTA

13 13 1 Johdanto Tässä raportissa kuvataan peruspalvelukuntayhtymä Kallion tilaaja-tuottaja-toimintamallin arvioinnin keskeiset tulokset. Arviointi on toteutettu Kallion omistajakuntien ja Kuntaliiton yhteisestä aloitteesta ja rahoituksella. Arvioinnin toteuttajana on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, ja hankkeen vastuullisena johtajana on toiminut kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelmasta yliopistonlehtori, HT Jenni Airaksinen. Hankkeen tutkijoina ovat toimineet YTM Helena Tolkki ja HM Toni K. Laine. Arvioinnin kohde ja keskeiset tavoitteet Arvioinnin kohteena on Kallion peruspalvelukuntayhtymä, jonka Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki perustivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisena sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueena. Olemme Kallion peruspalvelukuntayhtymän arvioinnissa keskittyneet kuntayhtymän toimintamallin, rakenteellisen toteutuksen sekä järjestelmätasolla havaittujen ilmiöiden arviointiin. Raportissa keskitytään nostamaan esiin eri näkemyksiä Kallion organisaatiorakenteesta, järjestelmän vahvuuksista ja kehittämishaasteista. Painotus on koko arvioinnin ajan ollut siinä, miten toimintamallin rakentamisen taustalla olevat tavoitteet ovat muuttuneet konkreettisiksi toimenpiteiksi, rakenteiksi ja uusiksi käytännöiksi. Tämän lisäksi tuodaan esille näkemyksiä siitä, miksi asiat ovat kehittyneet juuri tietyllä tavalla. Esimerkiksi palveluissa olennaista vaikuttavuuskysymystä tarkastellaan järjestelmätason näkökulmasta, jolloin keskitytään siihen, millaisia vaikuttavuuden ja tarpeiden muutoksen mittaamisen välineitä organisaatiolla on käytössään ja miten näitä välineitä hyödynnetään suunnittelussa, päätöksenteossa ja johtamisessa. Arvioinnissa on aina kyse arvottamisesta. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että toimintaa arvotetaan asiantuntijanäkökulmasta suhteessa valittuihin kriteereihin. Arvioinnin tavoitteiksi voidaan tavallisesti määrittää tiedon ja ymmärryksen lisääminen arvioinnin kohteena olevasta toiminnasta. Ymmärtämisen lisäksi arviointiin voidaan liittää oppiminen. Tällöin ajatuksena on, että kokemuksesta voidaan ottaa oppia arvioinnin kohteena olevan toiminnan parantamiseksi (ks. esim. Dale 1998). Arvioijan tehtävänä ei voi olla hankkeen tai toimintamallin myyminen, vaan arvioinnin periaatteeksi voidaan mainita ilmiön kuvaaminen ja siitä kertominen sellaisena, kun se on näyttäytynyt arvioijalle. Vaikka puhtaan totuuden esille saaminen inhimillisestä todellisuudesta on mahdotonta, lähimmäksi ilmiön olennaisia piirteitä on mahdollista päästä juuri systemaattisen analysoinnin, tulkinnan ja käsitteellistämisen Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

14 14 kautta. (Alasuutari 2007, ) Arviointi on systemaattista sosiaalitutkimuksen menettelytapojen soveltamista, jonka päätavoitteena on arvioida sosiaalisiin interventioihin liittyviä käsityksiä, suunnitelmia sekä niiden toteuttamista ja hyödyllisyyttä (Rossi ja Freeman 1989, 18). Arviointi voidaan määrittää myös analyyttiseksi lähestymistavaksi ja työkaluksi, jonka avulla voidaan arvottaa sosiaalisten interventioiden ideaa, prosesseja ja tuloksia (Wollmann 2003, 4). Laadukas arviointi vaatii aina harkittua tutkimusasetelmaa, aineistojen keräämistä, analyysia ja tulkintaa (Robson 2001). Tieteellisen tutkimuksen sääntöjen noudattaminen parantaa havaintojen ja niistä tehtävien suositusten luotettavuutta. Arviointitutkimukseksi voidaan kutsua sellaista arviointia, jossa aineistojen keruuta ja tulkintaa ohjaavat tutkimuksen menetelmät ja periaatteet ja jossa teoretisointi ja tiedontuotanto yhtyvät. (Shaw 1999, 17 18). Eettisyys nousee keskeiseen asemaan etenkin hallinnon uudistusten arvioinnissa, koska uudistaminen ja sen arviointi kulkevat käsi kädessä. Arvioinnin tulokset muokkaavat uusia hallinnon uudistamisen hankkeita, mikä johtaa jälleen arvioinnin tarpeeseen. Tämä suhde korostaa entisestään arvioinnin etiikan merkitystä, jolloin myös arvioitsijan itsenäisyys suhteessa kohteeseen on ensiarvoisen tärkeää. (Temmes 2004; Virtanen 2007.) Arviointi linkittyy tällaisessa kontekstissa myös yhteiskunnallisiin prioriteetteihin, resurssien jakoon ja valtaan (vrt. Greene 1994). Arviointikäytännöillä voi olla myös hallinnan piirteitä, niiden avulla voidaan pyrkiä tuottamaan haluttuja ajattelumalleja ja vahvistamaan haluttuja toimintamalleja. (Vrt. Pylkkänen 2008, 213.) Ilmiöissä, joissa ihmisten erilaiset tulkinnat vaikuttavat siihen, millaiseksi kokonaiskuva muodostuu, arviointia ei voida suorittaa ainoastaan yhdestä näkökulmasta eikä ilman syvällistä ymmärrystä ilmiön kontekstista. (Haveri 2008, 153.) Eri tahojen tulkintojen kartoittaminen paljastaa arvioijalle usein myös keskenään kilpailevia ja jännitteisiä tapoja tuottaa arvioitavaan ilmiön todellisuutta. Tämäntyyppisten jännitteiden löytäminen voi olla eräs arvioinnin peruslöydös, joka arvioijan pitää myös tuoda esille. (Vrt. Temmes 2004, 92.) Tämä johtaa siihen, ettei ilmiötä voida arvioida ainoastaan etukäteen asetettujen, esimerkiksi toimintamallin uudistamisen tavoitteistosta johdettujen kriteerien välityksellä. Tällaisessa tilanteessa arviointi voidaan toteuttaa siten, että se lähestyy arvioitavaa kohdetta sekä valmiiden kriteereiden kautta että aineiston tulkinnoista muotoutuvien olennaisten teemojen kautta. Arviointitermein kyseessä on arvioinnin strategia, joka sisältää sekä ennalta määritellyn että aineistolähtöisen arviointiasetelman elementtejä. (Vrt. Robson 2001, 155.) Kallion toimintamallin arvioinnissa arviointia ohjaava ennalta määrätty kriteeristö kietoutuu kahteen peruskysymykseen, jotka käsitellään teemoittain. 1. Mitä toimintamallin uudistamisella tavoiteltiin ja ovatko tavoitteet alueella toimivien ihmisten mielestä olleet oikeita? 2. Miten tavoitteet on saavutettu ja onko toteutus onnistunut? ACTA

15 15 Teemat: Johtaminen ja päätöksenteko Tehokkuus Sopivuus Asiantuntevuus Tiedolla johtaminen, palautteenantojärjestelmän toimivuus Tiedon kerääminen ja hyödyntäminen Tilaaja-tuottaja-malli toimintatapana Tuotteistamisen tilanne Sopimusohjauksen toimivuus Yhteisjohtajuuden toteutuminen Luottamus ja sitoutuminen Roolien toimivuus Ratkaisukeskeisyyden toteutuminen Taloudellinen kestävyys Kustannusten kehittyminen Palvelutuotannon tehostuminen Omistajaohjauksen kehittyminen Peruskunnan ohjausrooli ja ohjaustunne Ennalta määriteltyjen kriteerien lisäksi hyödynnetään arvioinnin aikana esiin nousevia kriteereitä, joita voi syntyä, kun aineistoa käsitellään. Tämä antaa mahdollisuuden ottaa arvioinnissa huomioon myös näkökulmia ja tulkinnan tapoja, jotka eivät sisälly alkuperäiseen kriteeristöön. Aineistot Arvioinnin pääaineistot muodostuvat dokumenteista ja arviointia varten toteutetuista haastatteluista. Dokumenttiaineisto sisältää Peruspalvelukuntayhtymä Kallion taloustiedot, strategia-asiakirjat ja yhtymähallituksen päätökset. Haastatteluja on tehty syksyllä ja loppuvuodesta 2010 sekä alkuvuodesta Haastatteluihin valittiin luottamushenkilöitä (sekä yhtymähallituksessa toimivia että pelkästään kuntien valtuustoissa olevia), keskeisiä viranhaltijoita (sekä sote-puolelta että kuntien yleisjohdosta) ja johtokunnan edustajia. Yhteensä haastatteluita tehtiin 38 kappaletta. Osa haastatteluista tehtiin puhelimitse, osa kasvotusten. Tausta ja arvioinnin kohde: Kallion peruspalvelukuntayhtymä Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki perustivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, joka aloitti toimintansa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio vastaa noin asukkaan Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

16 16 alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Kuntayhtymän palvelukseen siirtyi henkilöstö viidestä aiemmin kuntayhtymän jäsenkunnille sosiaali- ja/ tai terveydenhuollon palveluja tuottaneesta organisaatiosta. Jäsenkunnat siirsivät peruspalvelukuntayhtymälle kaikkien lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun. Vuonna 2007 hyväksytyssä perussopimuksessa jäsenkunnat ilmaisevat tahtonsa kehittää kuntayhtymän toimintaa tilaaja-tuottaja-mallin periaatteiden mukaisesti. Toimintaa on alkuvaiheen jälkeen aktiivisesti kehitetty ja vuoden 2009 alussa Kallion organisaatiossa toteutettiin toimintatapauudistus, joka perustuu sisäiseen tilaaja-tuottaja-malliin. Mallin mukaisesti tilaajana toimii jäsenkuntien luottamushenkilöistä koostuva yhtymähallitus, johon kuuluu 13 jäsentä. Ylivieskan kaupunkia edustaa viisi, Nivalan kaupunkia neljä, Sievin kuntaa kaksi ja Alavieskan kuntaa kaksi jäsentä ja heille on valittu henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen toimikausi on yhteneväinen kunnanvaltuustojen toimikauden kanssa. Yhtymähallituksen puheenjohtaja valitaan vuorotellen kahden suurimman kunnan edustajien keskuudesta, valtuustokaudeksi kerrallaan. Perustamisasiakirjan mukaan tuottajan edustajana toimii ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva 3-5 jäseninen johtokunta. Kallion organisaation perustamisen tavoitteena oli luoda järjestelmä, joka olisi alueen kuntien ohjattavissa siten, että kuntien resurssit riittävät sen ylläpitämiseen. Lisäksi tavoiteltiin järjestelmää, jonka puitteissa palveluiden vaikuttavuuden kehittäminen olisi mahdollista siten, että asiakkaiden tyytyväisyys säilyisi. Toimintojen sisäänotto- ja organisointivaiheen jälkeen kuntayhtymän haasteena on ollut uuden, entistä toimintajärjestelmää tehokkaamman ja taloudellisemman palveluorganisaation kehittäminen. Palveluprosessien ja -tuotannon kehittämisen ja tehostamisen avainasiaksi on alueella määritelty Kallion päätöksenteon ja johtamisen jatkuva kehittäminen siten, että se tukee kuntayhtymän strategisia linjauksia. Tässä raportissa kuvattu arviointi on tehty juuri organisaation päätöksenteon ja johtamisen kehittämisen tueksi. Tavoitteena on ollut tuoda kehittämisestä käytävään keskusteluun riippumaton ja ulkopuolinen näkemys niistä haasteista ja vahvuuksista, jotka arvioinnin aikana ovat tutkijoille näyttäytyneet. Kallion organisaation jatkokehittämisen toiseksi keskeiseksi tavoitteeksi on määritetty yhteisesti hyväksyttyjen strategisten tavoitteiden ja hankkeiden konkretisointi kuntayhtymän sisäisen palvelurakenteen uudistamiseksi. Käytännössä tällä tavoitellaan sitä, että palvelut järjestetään selkeästi määriteltyinä, taloudellisesti tuotettuina ja yhdenmukaisina koko alueella niin, että kuntayhtymän järjestämät palvelut ovat monimuotoisia ja palveluketjut kykenevät toimimaan ja vastaamaan ennakoivasti aitoon asiakastarpeeseen. Organisaation johtamisen näkökulmasta tavoitteeksi on asetettu hyvin johdettu, osaamista ja asiantuntijuutta arvostava työyhteisö. Tällä tavoitellaan sitä, että Kallio tarjoaa mahdollisuuksia työnjakoon, kouluttautumiseen, vaikuttamiseen ja osallistumiseen sekä mahdollisuuksia edetä uralla. Alueellisena toimijana Kallio pyrkii osallistumaan laajoihin yhteistyöverkostoihin, rakentaa osapuolia hyödyntäviä kumppanuuksia ja hyvinvointipalvelumarkkinoita sekä vahvistaa alueensa vetovoimaisuutta. ACTA

17 17 Arviointiprosessin aikana dramaattisia käänteitä Arviointiprosessi rakennettiin sellaiseksi, että tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välinen vuorovaikutus olisi prosessin aikana mahdollista ja arvioinnin tuloksia esiteltiin arvioinnin ohjausryhmälle useampaan kertaan. Arvioinnin ohjausryhmänä toimi Kallion keskeisistä poliittisista päätöksentekijöistä ja viranhaltijoista koostunut ryhmä. Arvioinnin alkuvaihe eteni rauhallisesti, mutta arvioinnin edetessä tilanne Kallion organisaatiossa kiristyi. Jo arvioinnin alkuvaiheessa huomasimme, että sitoutuminen Kallion organisaatioon vaihteli organisaation eri tasoilla huomattavasti ja että etenkin terveyspalveluiden puolella osa keskeisten professioiden edustajista oli sitoutunut organisaatioon varsin heikosti. Syksyn edetessä joidenkin henkilöstöryhmien suhde toimivaan johtoon kriisiytyi ja tilanne kärjistyi. Keskeiset lääkärit uhkasivat joukkoirtisanoutua, mikäli Kallion johdossa ei tapahtuisi muutosta. Johtokunnan jäsenten vaihtaminen ja kuntayhtymän johtajan siirtäminen sivuun olivat toimenpiteitä, jotka omistajakunnat hyväksyivät, jotta lääkärikunta suostui jatkamaan organisaation palveluksessa. Kriisi vaikutti myös arviointiprosessiimme ja arvioinnin painopistettä muutettiin matkalla siten, että prosessin loppuvaiheessa keräsimme melko laajan aineiston lääkäreiden näkemyksistä siihen, miten tilanteen kärjistyminen tapahtui sekä millaiset Kallion organisaatiorakenteeseen ja järjestelmään liittyvät asiat olivat kriisin taustalla. Empiiriset havainnot on tyypitelty siten, että luvussa 2 pohditaan Kallion ja sen jäsenkuntien välistä suhdetta ja kuntien ohjaustunnetta, tästä edetään luvussa 3 käsityksiin tilaaja-tuottaja-toimintatavasta, jonka jälkeen luvussa 4 pohditaan hallintoorganisaation eri osien merkitystä ja toimivuutta. Luvussa 5 kuvataan palveluita, niiden kehittämistä sekä johtamisen eri osa-alueita ja luvussa 6 esitetään arvioinnin tulokset: yhteenveto, tulkinnat ja johtopäätökset. Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

18 18 2 Kunnan ohjaustunne ja ohjausrooli: Kallio ja jäsenkunnat Kalliossa palvelujen järjestämisvastuu on siirretty yhteistoiminta-alueelle. Toimintamalli, jossa jäsenkunnat luopuvat järjestämisvastuusta luo kunnallisen itsehallinnon kannalta kiinnostavan asetelman. Tavoitteena on, että Kalliossa toteutetun mallin arvioiminen hyödyttää muitakin alueita, joilla kamppaillaan samankaltaisten haasteiden kanssa. Kuntayhtymän toimintaan liittyvä perusjännite syntyy, kun toimintamallin uudistaminen joudutaan toteuttamaan tilanteessa, jossa resurssit vähenevät ja palvelutarpeet lisääntyvät. Palvelutarpeiden lisääntyessä tehokkuutta ei yksiselitteisesti voida hakea supistamalla palveluverkkoa tai palvelutarjontaa. Uudenlaiset rakenteelliset ratkaisut, joilla resurssipulan ja kasvavan palvelutarpeen väliseen ristiriitaan pyritään vastaamaan, luovat uudenlaisia haasteita erityisesti kuntayhtymien omistajaohjauksen, johtamisjärjestelmän ja operationaalisen ytimen (palveluiden toteutuksessa keskeiset asiantuntijat) välisen koordinaation yhteensovittamisen näkökulmista. Uusissa rakenteissa vallan ja vastuun jakamisen kysymykset nousevat uudella tavalla esille. Useiden omistajien ja monenlaisten organisaatioiden yhdistymisten yhteydessä törmätään monenlaisiin sekä ennakoitaviin että ennakoimattomiin haasteisiin. Uusien palvelurakenteiden näyttäytymisessä ulospäin on otettava huomioon myös median rooli, joka on uusien toimintamallien vastaanottamisen kannalta erityisen merkittävä. Uutiskynnyksen saattaa ylittää helpoimmin uutinen, jonka mukaan palvelu on jäänyt saamatta tai huonontunut merkittävästi. Kielteinen julkisuus aiheuttaa alueen asukkaiden mielissä epäluuloa ja pelkoa palveluiden tulevaisuuden suhteen. Tämä on ongelma, koska ylikunnallisen organisaation on kuitenkin nautittava alueella asuvien ihmisten luottamusta, koska se saa toiminnalleen oikeutuksensa näiden ihmisten palvelemisen kautta. Kallion peruspalvelukuntayhtymä toimii neljän kunnan alueella. Nämä kunnat ovat Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska. Kunnat ovat keskenään erilaisia. Ylivieska ja Nivala ovat selkeästi väestöltään suurimpia kuntia. Maantieteelliset etäisyydet vaihtelevat vaikuttaen palvelutarjonnan sijoittelumahdollisuuksiin. Alueen kokonaisetäisyys on suurimmillaan Nivalan ja Alavieskan keskustojen välillä, hieman yli 40 kilometriä. Kallion keskustoimipaikkaan Ylivieskaan on pisin matka Nivalasta. Etäisyys on noin 30 kilometriä. Kuntien ohjausmahdollisuuksiin on koko Kallion kehittämisen ajan kiinnitetty erityistä huomiota. Kunnat valitsevat yhtymäkokousedustajat ja tekevät ehdotuksensa yhtymähallituksen jäsenistä. Yhtymähallituksen rooli on Kallion hallinnossa keskeinen. Kalliossa kuntaohjausta on pyritty tietoisesti vahvistamaan uudenlaisen omistajaohjausjärjestelmän kautta. Perustavoitteena on ollut sellaisen omistajaohjausvälineen luo- ACTA

19 minen, jonka avulla alueen kuntien keskeisillä päättäjillä olisi merkittävä ja itsenäinen työväline sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseen ja kehittämiseen. Toimintamallin tavoitteet Kallion tavoitteista ollaan varsin yksimielisiä. Alueella haettiin perustamisvaiheessa erilaisia ratkaisuja ja yhteistyömalleja. Yhteistyömallin rakentamisen taustalla olivat paras-lainsäädännön vaatimukset yhteistoiminta-alueen koosta ja perustoimintatavasta. Keskeisenä tavoitteena oli saada aikaan malli, jonka avulla voidaan hillitä kustannusten kasvua sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa. Tätäkin tärkeämpi tavoite oli kuitenkin peruspalvelujen varmistaminen alueen kuntien asukkaille. 19 Ja aika nopeasti löyty semmonen, yhteisen ymmärryksen sävel siitä, että ollaan valmiita sitoutumaan siihen yhteiseen tavotteeseen, se yhteinen tavote oli se, että luodaan sellanen kokonaisuus, joka palvelee tän alueen asukkaita, parhaalla mahdollisel tavalla, eikä niin, että köyhät kunnat ei tuu toistensa tyhjille taskuille. Se oli semmosena ajatuksena, ja sitten toisaalta se, että lähetään tämmöseen tilaaja-tuottaja-ajatteluun, suuntaan viemään sitä. Toimintaa säätelevänä keskeisenä periaatteena on ollut se, että kunnat eivät ala kilpailemaan keskenään, eivätkä lähde vetämään kotiinpäin yksittäisissä asioissa. Kalliota perustettaessa tavoitteena onkin ollut luoda kuntayhtymä, jonka organisaatiokulttuurin perusteeksi haluttiin luoda tavoite toimia kuin yhtenä kuntana. Kallion selkeimpänä syntylähtökohtana olivat lainsäädännölliset (mm. väestöpohjatavoite) ja taloudelliset seikat. Kallion jäsenkuntien alueella havaittiin varhaisessa vaiheessa erityisesti taloudellisia riskitekijöitä, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen, huoltosuhteeseen sekä kuntatalouden yleiseen kestävyyteen. Talouden kestävyysvajeen tiedostamisen lisäksi alueella kannettiin huolta myös palveluiden saatavuuden turvaamisesta. Nämä asiat ovat vaikuttaneet myös Kallion toimintamallin kehittämiseen. Konsensus syistä, miksi uutta toimintamallia lähdettiin hakemaan, on ollut vahva Kallion omistajakunnissa, samoin tietoisuus siitä, että järjestelmä tarvitsee myös uudistuksia pysyäkseen ajantasaisena ja toimivana. Kuntien yhteistyön kehittymisen näkökulmasta Kallion kuntayhtymän perustaminen on ollut merkittävä yhdistävä tekijä, joka on lähentänyt seudun kuntia strategisella tasolla. Tämä on huomionarvoista erityisesti siitä syystä, että Nivala teki aiemmin yhteistyötä toiseen seutukuntaan. Ennen liittymistään Kallioon Nivalalla oli melko pitkälle vietyjä suunnitelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Haapajärven suunnalla sijaitsevien kuntien kanssa. Alkuvaiheessa esiintyi joitain pelkoja koskien juuri Nivalan mukaantuloa yhteistyöhön. Pienemmät kunnat pelkäsivät, että heidän painoarvonsa vähenee entisestään ja Ylivieskassa pelättiin, että yhteistyöstä Nivalan kanssa tulee jännitteistä. Nämä pelot kuitenkin voitettiin jo yhteistyön alkutaipaleella. Etenkin Ylivieskan ja Nivalan tiivis yhteistyö prosessin alussa voidaan nähdä sysäyksenä koko Kallion päätöksentekokulttuurin kehittymiselle. Konkreettisesti yhteiset tahto- ja tavoitetilat näkyvät tänä päivänä siten, että kunnat hahmottavat tulevat haasteensa varsin samankaltaisina (mm. ikääntyminen, menojen Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

20 20 kasvupaine) ja ovat valmiita etsimään ratkaisuja yhteistoiminnassa, mittakaavaetuja ja strategisia etuja etsien. Kunnissa myös ymmärretään, että paluuta entiseen ei ole, eikä mikään kunta haaveile toimintojen järjestämisestä yksinään. Kallio näyttää myös jonkin verran lähentäneen jäsenkuntien poliittista kulttuuria ja päätöksentekoa. Tätä ovat edistäneet hyvät kokemukset yhteistyön kehittämisestä Kallion puitteissa, mikä on puolestaan selkeästi edistänyt luottamuksen syntymistä. Osin tähän on vaikuttanut se, että kuntayhtymän perustamisen aikaan keskustelut kuntien välillä käytiin hyvin perusteellisesti ja yhteisen tahdon löytämiselle järjestettiin aikaa ja mahdollisuuksia. Kallion ohjauksessa tämä heijastuu vähäisenä inertiana omistajaohjausjärjestelmässä. Omistajaohjauksen voidaankin perustellusti katsoa olevan Kallion huolellisimmin suunniteltuja ja myös toimivimpia mekanismeja. Keskusteltiin, alkuvaiheen päätöksiä koskien päätettiin että ei äänestetä, että hierotaan näitä niin kauan, että löytyy yhteinen kanta. Tässä prosessissa syntyi yhteishenki, josta on saatu kiitosta. Tavoitteiden toteutuminen Haastatteluissa varsin yhtenevä mielipide on, että Kalliossa kustannukset on saatu aiempaa paremmin kuriin. Etenkin luottamushenkilöt näkevät, että alueella tarvittavaa muutosvoimaa ei olisi saatu aikaan ilman Kalliota. Tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena varovaisen positiivisesti: vaikka muutos on ollut monille raskas, järjestelmän katsotaan pikkuhiljaa asettuvan ja vakiintuvan. Kuntien välisen yhteistyön katsotaan toimivan pääsääntöisesti hyvin. Kunnissa nähdään tarve rationalisoida palveluverkkoa ja joitain tiivistyksiä on jo tehty. Toteutetut palvelujen keskittämisen interventiot näyttävät edenneen ainakin osittain onnistuneesti johtuen pitkälti siitä, että päätöksiä on onnistuttu perustelemaan vaikutusalueilla riittävästi. Huolimatta vaikeista päätöksistä ja rationalisointitarpeista, haikailua menneeseen ei omistajaohjauksessa juurikaan esiinny. Tulevaisuudessa paluuta vanhaan toimintatapaan ei nähdä mahdollisena tai järkevänä. Alueen luottamushenkilöt suhtautuvat varovaisen myönteisesti myös tulevaisuudessa mahdollisesti nouseviin yhteistyön laajentamistarpeisiin. Kuntanäkökulmasta Kallion rakentamisen ilmapiiri on ollut erittäin positiivinen ja auttanut luomaan myös uusia potentiaalisia yhteistyökanavia ja -menetelmiä, joita luottamushenkilöiden mukaan voidaan myös tulevaisuudessa tarvittaessa realisoida syventyvän kuntayhteistyön merkeissä. Joissain haastatteluissa nousi esille myös mahdollinen Kallion organisaation sisällöllinen laajeneminen, jolloin myös muita kuin suorasti sosiaali- ja terveystoimeen liittyviä palveluita voitaisiin ohjata ja johtaa yhteisesti Kallion organisaation kautta. Toistaiseksi Kallio on kuitenkin onnistunut täyttämään yhteistoimintatarpeet riittävällä tavalla, eikä esimerkiksi keskustelua kuntarakenteesta ole tarpeen lähivuosina käydä. Oikeastaan jo se, että mitä kuntarakenteelle tässä pohjalla tapahtuu, niin sillä ei oikeastaan oo merkitystä. Se on tavallaan tehty tavallaan tän Kallion kautta, mitä joka tapauksessa pitäis sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehdä täällä. ACTA

Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Jenni Airaksinen, Helena Tolkki, Toni K. Laine Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Acta nro 223 Jenni Airaksinen, Helena Tolkki ja Toni K. Laine Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Mahdollisuus epäonnistua -

Mahdollisuus epäonnistua - Mahdollisuus epäonnistua - Muuramen Hyvinvointi Oy:n perustaminen ja kuoppaaminen Sami Niemi Uskalla kokeilla - verkostofoorumi 16.11.2016 1 Tehtäväksi anto sotekokonaisuuden uudistamiselle Muuramen kunta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Kuntauudistukset menestyksen edellytyksinä. Salo 11.3.2008 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT

Kuntauudistukset menestyksen edellytyksinä. Salo 11.3.2008 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT Kuntauudistukset menestyksen edellytyksinä Salo 11.3.2008 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT Kuntafuusiot mahdollisuutena Kuntaliitos tuottaa yhteistoimintaa laajemmat mahdollisuudet edistää kuntalaisten

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Kuntoutuspäivät 12 13.4.2011 Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Esitys Perustuu Kokemuksiin, näkemyksiin ja selvityksiin erilaisista yhteistyövirityksistä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi. Luottamus-Savotta LUONNOS

Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi. Luottamus-Savotta LUONNOS Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi Luottamus-Savotta LUONNOS Luottamusprosessin tavoitteet I/II 1. Lapin sote uudistuksen valmistelun normaali poliittinen prosessi Valmistelussa on ilmennyt tarvetta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa

Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa 45. Kunnallistieteen päivät 13.-14.10.2016 Tieteiden talo, Helsinki UUDISTUVA KUNTA: KUNTALAISET JA OSALLISUUS Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa Ulriika Leponiemi Yliopisto-opettaja Tampereen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria

Lisätiedot

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa

Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa Asia 3. Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa A. Kolme tärkeää tutkimusraporttia: A1. Stenvall, Jari & Majoinen, Kaija & Syväjärvi,

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa 18.4.2017 Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba 13.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi KoJon tavoite tuottaa sisältöä ja linjauksia uuden maakunnan

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Professori

Jari Stenvall. HTT, Professori Jari Stenvall Tampereen yliopisto HTT, Professori Jari.stenvall@uta.fi Muutos prosessina 1. Shokkivaihe Erityisesti henkilöstö lamaantuu 2. Toiveen heräämisvaihe Tunnelma menee ylös ja alas 3. Sopeutumisvaihe

Lisätiedot

Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot

Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot Alue-,kunta- ja palvelurakenteet muutoksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen paikalliset vaihtoehdot Jari Stenvall HTT, Professori Tampereen yliopisto Alustuksen teemat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg Sote- integraatio pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg Aihe: Sote-integraatio ja asukas- ja asiakaslähtöisyys - Vammaispalveluissa asiakkaat ovat 100% myös terveydenhuollon asiakkaita, ei pidä luukuttaa

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

JUHTA Riikka Pellikka

JUHTA Riikka Pellikka JUHTA 4.4.2017 Riikka Pellikka Suomidigin missio: Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Tilanne kevät 2016 o Digitalisoinnin periaatteet

Lisätiedot