Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
|
|
- Riitta-Liisa Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jenni Airaksinen, Helena Tolkki ja Toni K. Laine Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottajasovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi TAMPEREEN YLIOPISTO SUOMEN KUNTALIITTO HELSINKI 2011
2 TEKIJÄT Jenni Airaksinen Helena Tolkki Toni K. Laine 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2011 Painopaikka: Kuntatalon paino, Helsinki Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)
3 3 Esipuhe Kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa on viime vuosien aikana lisääntynyt voimakkaasti. Eri puolilla Suomea kunnat ovat muodostaneet Paras-puitelain mukaisia yhteistoiminta-alueita joko perustamalla kuntayhtymän tai antamalla ao. tehtäviin liittyvän järjestämisvastuun alueen yhden kunnan hoidettavaksi. Tehdyillä ratkaisuilla on haettu sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallista kokonaisuutta, mikä hyvin toimiessaan edistää asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja palvelujen laadun kehittymistä. Uusissa yhteistoimintaorganisaatioissa johtaminen luo edellytykset muutoksen onnistuneelle läpiviennille. Muutostilanteisiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, joita voidaan vähentää toimivalla vuorovaikutuksella ja viestinnällä sekä läsnä olevalla johtamisella. Lähiesimiehet ovat keskeisiä muutosagentteja. Luottamushenkilöjohdolla on keskeinen rooli päätöksentekokyvyn ylläpitämisessä. Yhteistoiminta-alueiden perustaminen vaikuttaa monin eri tavoin kunnan johtamiseen. Kunnissa koetaan usein oman ohjausvallan kapenevan, kun kunta liittyy osaksi yhteistoiminta-aluetta. Kun taas kunnan omistajaohjausta lähdetään vahvistamaan, voidaan se nähdä profession toimintatilan kaventamisena, jopa heidän asiantuntemuksensa sivuuttamisena. Näin ollen on kehitettävä johtamiseen sellaisia toimintamalleja, jotka joustavat riittävästi eri toimintalogiikoiden ristipaineessa. Tässä tutkimusraportissa arvioinnin kohteena on Kallion peruspalvelukuntayhtymä, johon kuuluu 4 kuntaa. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntayhtymän toimintamallia, rakenteellista toteutusta sekä järjestelmätasolla havaittuja ilmiöitä. Erityisen kiinnostava ja tärkeä näkökulma on se, miten kuntien ohjausrooli on toteutunut ja miten vahvaksi tai heikoksi kunnan ohjaustunne on muodostunut. Tärkeää on myös, että tutkimuksessa otetaan tarkasteluun tilaaja-tuottaja-toimintatavan soveltuvuus, toimielinten roolit ja toimivuus sekä vaikutukset palvelutuotantoon. Vaikka kysymyksessä on yhteen yhteistoiminta-alueeseen liittyvä arviointitutkimus, antaa tämä raportti myös muille yhteistoiminta-alueille tarkastelukehikon, jolla ne voivat tarkastella omaa muutosprosessiaan. Kiitän Tampereen yliopiston tutkijoita Jenni Airaksista, Helena Tolkkia ja Toni K Lainetta mielenkiintoisen ja ajankohtaisen tutkimusraportin kirjoittamisesta. Raportti on osa Yhteistoiminta-alueiden tukihanketta, jonka rahoittajia Kuntaliiton lisäksi ovat valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Siksi lämpimät kiitokset myös ministeriöille tutkimuksen rahoituksesta. Erityinen kiitos kuuluu Kallion peruspalvelukuntayhtymälle ja siihen kuuluville kunnille Alavieskalle, Nivalalle, Sieville ja Ylävieskalle. Altistamalla itsensä arviointiin nämä kunnat ja kuntayhtymä tarjoavat myös muille kunnille vertaisoppimisen mahdollisuuden. Suomen Kuntaliitto Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
4 4 ACTA
5 5 Sisältö Esipuhe 3 Tiivistelmä 7 Resumé 9 Summary 11 1 Johdanto 13 Arvioinnin kohde ja keskeiset tavoitteet 13 Aineistot 15 Tausta ja arvioinnin kohde: Kallion peruspalvelukuntayhtymä 15 Arviointiprosessin aikana dramaattisia käänteitä 17 2 Kunnan ohjaustunne ja ohjausrooli: Kallio ja jäsenkunnat 18 Toimintamallin tavoitteet 19 Tavoitteiden toteutuminen 20 Toiminnan käynnistyminen ja kokemukset 21 Yhteinen ohjaus ja kytkös peruskuntaan 22 Luottamus, viestintä ja Kallion suhde omistajakuntiin 23 Sote-neuvottelukunta 27 Kuntajohtajien asema ja kuntien ohjaustunne 30 Terveydenhuollon professioiden heikentynyt ja kuntien vahvistunut ohjaustunne 32 3 Tilaaja-tuottaja-malli 34 Tilaaja-tuottaja-mallin hyvät puolet 34 Tilaaja-tuottaja-mallin ongelmat 35 Sopimusohjauksen toimivuus 38 Maisema-malli 40 4 Toimielimet: roolit, toiminta ja toimivuus 42 Yhtymäkokous 43 Yhtymähallitus 43 Johtokunta 47 5 Palvelutuotanto 53 Kallion palvelutuotannon kehittäminen 54 Johdon ja terveydenhuollon profession välien kiristyminen 58 Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
6 6 Eri näkemykset muutosten läpiviemiseksi 61 Henkilöitynyt valtataistelu 63 Palveluketjujen toimivuus 65 Johtamisen ongelmat 66 Liian raskas hallinto? 66 Kallion imago osana legitimiteettiä 68 Monenlaista johtamista 69 6 Yhteenveto ja johtopäätökset 73 Paluu arvioinnin kriteereihin 73 Kunnan ohjaustunne ja ohjausrooli 75 Ohjausmekanismin vahvuudet ja rajoitteet 76 Kamppailu oikeudesta tietää ja kehittää 76 Johtaminen eri toimintalogiikoiden ristipaineessa 77 Kriisin siemenet: Organisaation historiallis-institutionaalinen konteksti_ 80 Kriisin siemenet: Organisaatiomuutos ja fuusioihin liittyvät ongelmat 81 Tulevaisuus: tuhkasta nousee Feeniks-lintu? 83 Lähteet 87 ACTA
7 7 Tiivistelmä Jenni Airaksinen, Helena Tolkki ja Toni K. Laine (2011): Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottaja-sovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi. Acta nro 223. Suomen Kuntaliitto ja Tampereen yliopisto. Helsinki Käynnissä olevat ja käynnistettävät yhteistoiminta-alueet muodostavat uudenlaisen palvelujen järjestämisen ja tuotannon ohjausjärjestelmän, jonka logiikka eroaa merkittävästi yksittäisen kunnan ohjaustavasta. Kallion peruspalvelukuntayhtymän arviointi käsittelee Kallion johtamisjärjestelmää sekä kunnan kokemusta vaikutusvallastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Usean omistajakunnan samansuuntainen ohjaus ja tarpeet muodostavat arvioinnin perusteella voimakkaan ohjausmekanismin, joka voi kaventaa merkittävästi erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten itsenäistä tilaa. Laajemmin ilmiö kytkeytyy aina valtakunnan tasollakin näkyvään vastakkainasetteluun monimutkaisten hallinto- ja demokratiakokonaisuuksien hallinnan ja ammattijohtajuuden sekä syvällisen substanssiasiantuntemuksen välillä. Palveluiden kehittäminen on yhteistoiminta-alueorganisaatioiden onnistumisessa tärkeää. Sosiaali- ja terveystoimen kontekstissa kamppailua käydään siitä, kehitetäänkö tulevaisuuden palveluorganisaatioita ja palveluita ammattijohtajien vai substanssiasiantuntijoiden tietämyksen pohjalta. Ongelmana on sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa toimivien tahojen intressit siten, että ne kanavoituvat organisaation eduksi. Muutoksia toteutetaan ja yhteisiä toimintatapoja etsitään toimintaympäristössä, jota rajoittavat niukat resurssit ja ohuet organisaatiot. Tämä johtaa helposti vastakkainasettelun kärjistymiseen ja pahimmillaan järjestelmäkriisiin, joka vaarantaa organisaation toimintakyvyn. Kunnallisen omistajaohjauksen näkökulmasta Kallion peruspalvelukuntayhtymä on esimerkki onnistuneesta kuntien yhteistoiminnasta ja yhteisen organisaation ylätason toimijoiden sitoutumisesta: ohjausjärjestelmän strategisesta vahvuudesta. Samalla Kallio on kuitenkin varoittava esimerkki muutosjohtamisen ja fuusioitumisen hankaluudesta sekä henkilöstön joidenkin osien sitoutumattomuudesta muutokseen, mikä puolestaan kertoo organisaation sisäisen muutosdynamiikan hallinnan osittaisesta epäonnistumisesta. Huolellisesti suunniteltu omistajaohjausjärjestelmä ja strategiset sekä tulokselliset tavoitteet vievät helposti huomion muutoksen johtajuudelta organisaation linjahierarkiassa, jolloin ohjaus ja muutos jäävät vajavaisiksi, eivätkä ulotu riittävällä tavalla organisaation asiakasrajapinnoilla toimiviin osiin. Kallion peruspalvelukuntayhtymän arvioinnissa kuvataan seikkaperäisesti, Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
8 8 kuinka fuusioituneisiin organisaatioihin siirtyvä vanhojen organisaatioiden henkinen perintö, sirpaloitunut organisaatiokulttuuri, voimakas omistajaote sekä yhtäältä eri professioiden kiinnipito omasta koordinaatiovallastaan voivat yhteisvaikutuksellaan ajaa organisaation kriisiin. ACTA
9 9 Resumé Jenni Airaksinen, Helena Tolkki och Toni K. Laine (2011): Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottaja-sovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi. [Bästa serviceproduktionen från primärkommun till urberg? Beställar utförartillämpning i Kallio samkommun och kommunens styrkänsla: Utvärdering av verksamhetsmodellen i Kallio samkommun för basservice]. Acta nr 223. Finlands Kommunförbund och Tammerfors universitet. Helsingfors. Införda och planerade samarbetsområden bildar en ny typ av styrsystem för tillhandahållande och produktion av tjänster, vars logik avviker avsevärt från styrmetoden i en enskild kommun. Utvärderingen av Kallio samkommun för basservice behandlar ledningssystemet i samkommunen och kommunens erfarenhet av inflytande i tillhandahållandet av social- och hälsovårdstjänster. Styrningen av flera ägarkommuner i samma riktning och kommunernas behov skapar på basis av utvärderingen en stark styrmekanism, som kan betydligt inskränka hälso- och sjukvårdspersonalens självständiga utrymme. På ett bredare plan anknyter fenomenet till motsättningen mellan hanteringen av komplicerade förvaltnings- och demokratihelheter och professionellt ledarskap och djupgående sakkunnighet i substansfrågor. Serviceutvecklingen är viktig för organisationerna inom samarbetsområdena. Inom vården och omsorgen brottas man om huruvida framtida serviceorganisationer ska utvecklas på basis av de professionella ledarnas eller experternas kunnande. Det problematiska är att foga samman de olika aktörernas intressen inom social- och hälsovårdsorganisationen på ett sådant sätt att de gynnar hela organisationen. Förändringar genomförs och gemensamma verksamhetsformer söks i en omvärld som begränsas av knappa resurser och smala organisationer. Det leder till tillspetsade motsättningar och i värsta fall till en systemkris som äventyrar organisationens funktionsförmåga. Ur den kommunala ägarstyrningens perspektiv är Kallio samkommun för basservice ett exempel på ett framgångsrikt kommunalt samarbete och ett engagemang hos aktörerna på den högsta nivån i den gemensamma organisationen: ett exempel på den strategiska styrkan i ett styrsystem. Samtidigt är Kallio ändå ett varnande exempel på svårigheterna med förändringsledning och fusionering och en del anställdas ovilja att engagera sig i förändringen, vilket i sin tur talar om att hanteringen av den interna förändringsdynamiken i organisationen delvis misslyckats. Ett omsorgsfullt planerat system för ägarstyrning och strategiska och resultatinriktade mål för lätt fokus bort från förändringsledningen i organisationens linjehierarki. Då kan inte styrningen och Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
10 10 förändringen genomföras fullt ut, och de når inte organisationens delar vid kundgränssnittet i tillräcklig utsträckning. I utvärderingen av Kallio samkommun för basservice beskrivs utförligt hur det andliga arv som överförs från de gamla organisationerna till de fusionerade, den splittrade organisationskulturen, det starka ägargreppet och de olika yrkeskårernas grepp om sin samordningsmakt kan föra organisationen in i en kris. ACTA
11 11 Summary Jenni Airaksinen, Helena Tolkki and Toni K. Laine (2011): Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Kalliolainen tilaaja-tuottaja-sovellus ja kunnan ohjaustunne: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintamallin arviointi. [Best possible service provision from basic local authorities to joint authorities? An application of the purchaser-provider model and local authorities' experience of their power to steer. Evaluation of the model in use in the Kallio joint authority for basic public services]. Acta Publications No The Association of Finnish Local and Regional Authorities and the University of Tampere. Helsinki. The partnership areas that are already in operation or being established constitute a new kind of steering system for organising and producing services, one that differs greatly from the steering system of an individual local authority. This evaluation focuses on the system of steering applied by the Kallio joint authority and examines a local authority's experience of its own power over the provision of social welfare and health services. The evaluation shows that similar steering and needs of several owner municipalities form a strong steering mechanism which may considerably erode the independence of especially health care professionals. In a broader even national context, this reflects the controversy between the management of complex administrative and democratic entitites on the one hand and professional management and profound substance knowledge on the other. Service development is crucial to the success of regional partnership organisations. In the context of social welfare and health services, there is a controversy over whether the development of future service organisations and services should be based on the expertise of professional managers or experts in the field. The challenge is to reconcile the interests of the different actors working in the social and health care organisation so that the organisation will benefit. Changes are implemented and common approaches are sought in an environment limited by scarce resources and lean organisations. This easily leads to polarisation and, at worst, to a system crisis that can compromise the organisation's ability to function. From the perspective of municipal ownership steering, Kallio joint authority for basic public services provides a good example of successful cooperation between local authorities and the commitment of the leaders of a joint organisation, in other words, of the strategic strength of the steering system. That said, Kallio is a warning example of the difficulty of change management and fusion and of non-commitment of some of the personnel: this is a sign that the management of the organisation's internal Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
12 12 change dynamics has partly failed. A carefully planned system of ownership steering together with strategic and performance-related objectives tend to distract the attention away from the role of change management in organisational line hierarchy with the result that both steering and the change are not completed and thus do not reach the organisation's components operating in customer interface. In our evaluation of the Kallio joint authority for basic public services, we provide a detailed description of how the combined effect of several factors may push merged organisations into a crisis: they inherit the spirit of old organisations, organisational culture is fragmented, there is a strong ownership control and the different professions hold on to their coordination power. ACTA
13 13 1 Johdanto Tässä raportissa kuvataan peruspalvelukuntayhtymä Kallion tilaaja-tuottaja-toimintamallin arvioinnin keskeiset tulokset. Arviointi on toteutettu Kallion omistajakuntien ja Kuntaliiton yhteisestä aloitteesta ja rahoituksella. Arvioinnin toteuttajana on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, ja hankkeen vastuullisena johtajana on toiminut kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelmasta yliopistonlehtori, HT Jenni Airaksinen. Hankkeen tutkijoina ovat toimineet YTM Helena Tolkki ja HM Toni K. Laine. Arvioinnin kohde ja keskeiset tavoitteet Arvioinnin kohteena on Kallion peruspalvelukuntayhtymä, jonka Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki perustivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisena sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueena. Olemme Kallion peruspalvelukuntayhtymän arvioinnissa keskittyneet kuntayhtymän toimintamallin, rakenteellisen toteutuksen sekä järjestelmätasolla havaittujen ilmiöiden arviointiin. Raportissa keskitytään nostamaan esiin eri näkemyksiä Kallion organisaatiorakenteesta, järjestelmän vahvuuksista ja kehittämishaasteista. Painotus on koko arvioinnin ajan ollut siinä, miten toimintamallin rakentamisen taustalla olevat tavoitteet ovat muuttuneet konkreettisiksi toimenpiteiksi, rakenteiksi ja uusiksi käytännöiksi. Tämän lisäksi tuodaan esille näkemyksiä siitä, miksi asiat ovat kehittyneet juuri tietyllä tavalla. Esimerkiksi palveluissa olennaista vaikuttavuuskysymystä tarkastellaan järjestelmätason näkökulmasta, jolloin keskitytään siihen, millaisia vaikuttavuuden ja tarpeiden muutoksen mittaamisen välineitä organisaatiolla on käytössään ja miten näitä välineitä hyödynnetään suunnittelussa, päätöksenteossa ja johtamisessa. Arvioinnissa on aina kyse arvottamisesta. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että toimintaa arvotetaan asiantuntijanäkökulmasta suhteessa valittuihin kriteereihin. Arvioinnin tavoitteiksi voidaan tavallisesti määrittää tiedon ja ymmärryksen lisääminen arvioinnin kohteena olevasta toiminnasta. Ymmärtämisen lisäksi arviointiin voidaan liittää oppiminen. Tällöin ajatuksena on, että kokemuksesta voidaan ottaa oppia arvioinnin kohteena olevan toiminnan parantamiseksi (ks. esim. Dale 1998). Arvioijan tehtävänä ei voi olla hankkeen tai toimintamallin myyminen, vaan arvioinnin periaatteeksi voidaan mainita ilmiön kuvaaminen ja siitä kertominen sellaisena, kun se on näyttäytynyt arvioijalle. Vaikka puhtaan totuuden esille saaminen inhimillisestä todellisuudesta on mahdotonta, lähimmäksi ilmiön olennaisia piirteitä on mahdollista päästä juuri systemaattisen analysoinnin, tulkinnan ja käsitteellistämisen Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
14 14 kautta. (Alasuutari 2007, ) Arviointi on systemaattista sosiaalitutkimuksen menettelytapojen soveltamista, jonka päätavoitteena on arvioida sosiaalisiin interventioihin liittyviä käsityksiä, suunnitelmia sekä niiden toteuttamista ja hyödyllisyyttä (Rossi ja Freeman 1989, 18). Arviointi voidaan määrittää myös analyyttiseksi lähestymistavaksi ja työkaluksi, jonka avulla voidaan arvottaa sosiaalisten interventioiden ideaa, prosesseja ja tuloksia (Wollmann 2003, 4). Laadukas arviointi vaatii aina harkittua tutkimusasetelmaa, aineistojen keräämistä, analyysia ja tulkintaa (Robson 2001). Tieteellisen tutkimuksen sääntöjen noudattaminen parantaa havaintojen ja niistä tehtävien suositusten luotettavuutta. Arviointitutkimukseksi voidaan kutsua sellaista arviointia, jossa aineistojen keruuta ja tulkintaa ohjaavat tutkimuksen menetelmät ja periaatteet ja jossa teoretisointi ja tiedontuotanto yhtyvät. (Shaw 1999, 17 18). Eettisyys nousee keskeiseen asemaan etenkin hallinnon uudistusten arvioinnissa, koska uudistaminen ja sen arviointi kulkevat käsi kädessä. Arvioinnin tulokset muokkaavat uusia hallinnon uudistamisen hankkeita, mikä johtaa jälleen arvioinnin tarpeeseen. Tämä suhde korostaa entisestään arvioinnin etiikan merkitystä, jolloin myös arvioitsijan itsenäisyys suhteessa kohteeseen on ensiarvoisen tärkeää. (Temmes 2004; Virtanen 2007.) Arviointi linkittyy tällaisessa kontekstissa myös yhteiskunnallisiin prioriteetteihin, resurssien jakoon ja valtaan (vrt. Greene 1994). Arviointikäytännöillä voi olla myös hallinnan piirteitä, niiden avulla voidaan pyrkiä tuottamaan haluttuja ajattelumalleja ja vahvistamaan haluttuja toimintamalleja. (Vrt. Pylkkänen 2008, 213.) Ilmiöissä, joissa ihmisten erilaiset tulkinnat vaikuttavat siihen, millaiseksi kokonaiskuva muodostuu, arviointia ei voida suorittaa ainoastaan yhdestä näkökulmasta eikä ilman syvällistä ymmärrystä ilmiön kontekstista. (Haveri 2008, 153.) Eri tahojen tulkintojen kartoittaminen paljastaa arvioijalle usein myös keskenään kilpailevia ja jännitteisiä tapoja tuottaa arvioitavaan ilmiön todellisuutta. Tämäntyyppisten jännitteiden löytäminen voi olla eräs arvioinnin peruslöydös, joka arvioijan pitää myös tuoda esille. (Vrt. Temmes 2004, 92.) Tämä johtaa siihen, ettei ilmiötä voida arvioida ainoastaan etukäteen asetettujen, esimerkiksi toimintamallin uudistamisen tavoitteistosta johdettujen kriteerien välityksellä. Tällaisessa tilanteessa arviointi voidaan toteuttaa siten, että se lähestyy arvioitavaa kohdetta sekä valmiiden kriteereiden kautta että aineiston tulkinnoista muotoutuvien olennaisten teemojen kautta. Arviointitermein kyseessä on arvioinnin strategia, joka sisältää sekä ennalta määritellyn että aineistolähtöisen arviointiasetelman elementtejä. (Vrt. Robson 2001, 155.) Kallion toimintamallin arvioinnissa arviointia ohjaava ennalta määrätty kriteeristö kietoutuu kahteen peruskysymykseen, jotka käsitellään teemoittain. 1. Mitä toimintamallin uudistamisella tavoiteltiin ja ovatko tavoitteet alueella toimivien ihmisten mielestä olleet oikeita? 2. Miten tavoitteet on saavutettu ja onko toteutus onnistunut? ACTA
15 15 Teemat: Johtaminen ja päätöksenteko Tehokkuus Sopivuus Asiantuntevuus Tiedolla johtaminen, palautteenantojärjestelmän toimivuus Tiedon kerääminen ja hyödyntäminen Tilaaja-tuottaja-malli toimintatapana Tuotteistamisen tilanne Sopimusohjauksen toimivuus Yhteisjohtajuuden toteutuminen Luottamus ja sitoutuminen Roolien toimivuus Ratkaisukeskeisyyden toteutuminen Taloudellinen kestävyys Kustannusten kehittyminen Palvelutuotannon tehostuminen Omistajaohjauksen kehittyminen Peruskunnan ohjausrooli ja ohjaustunne Ennalta määriteltyjen kriteerien lisäksi hyödynnetään arvioinnin aikana esiin nousevia kriteereitä, joita voi syntyä, kun aineistoa käsitellään. Tämä antaa mahdollisuuden ottaa arvioinnissa huomioon myös näkökulmia ja tulkinnan tapoja, jotka eivät sisälly alkuperäiseen kriteeristöön. Aineistot Arvioinnin pääaineistot muodostuvat dokumenteista ja arviointia varten toteutetuista haastatteluista. Dokumenttiaineisto sisältää Peruspalvelukuntayhtymä Kallion taloustiedot, strategia-asiakirjat ja yhtymähallituksen päätökset. Haastatteluja on tehty syksyllä ja loppuvuodesta 2010 sekä alkuvuodesta Haastatteluihin valittiin luottamushenkilöitä (sekä yhtymähallituksessa toimivia että pelkästään kuntien valtuustoissa olevia), keskeisiä viranhaltijoita (sekä sote-puolelta että kuntien yleisjohdosta) ja johtokunnan edustajia. Yhteensä haastatteluita tehtiin 38 kappaletta. Osa haastatteluista tehtiin puhelimitse, osa kasvotusten. Tausta ja arvioinnin kohde: Kallion peruspalvelukuntayhtymä Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki perustivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, joka aloitti toimintansa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio vastaa noin asukkaan Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
16 16 alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Kuntayhtymän palvelukseen siirtyi henkilöstö viidestä aiemmin kuntayhtymän jäsenkunnille sosiaali- ja/ tai terveydenhuollon palveluja tuottaneesta organisaatiosta. Jäsenkunnat siirsivät peruspalvelukuntayhtymälle kaikkien lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun. Vuonna 2007 hyväksytyssä perussopimuksessa jäsenkunnat ilmaisevat tahtonsa kehittää kuntayhtymän toimintaa tilaaja-tuottaja-mallin periaatteiden mukaisesti. Toimintaa on alkuvaiheen jälkeen aktiivisesti kehitetty ja vuoden 2009 alussa Kallion organisaatiossa toteutettiin toimintatapauudistus, joka perustuu sisäiseen tilaaja-tuottaja-malliin. Mallin mukaisesti tilaajana toimii jäsenkuntien luottamushenkilöistä koostuva yhtymähallitus, johon kuuluu 13 jäsentä. Ylivieskan kaupunkia edustaa viisi, Nivalan kaupunkia neljä, Sievin kuntaa kaksi ja Alavieskan kuntaa kaksi jäsentä ja heille on valittu henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen toimikausi on yhteneväinen kunnanvaltuustojen toimikauden kanssa. Yhtymähallituksen puheenjohtaja valitaan vuorotellen kahden suurimman kunnan edustajien keskuudesta, valtuustokaudeksi kerrallaan. Perustamisasiakirjan mukaan tuottajan edustajana toimii ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva 3-5 jäseninen johtokunta. Kallion organisaation perustamisen tavoitteena oli luoda järjestelmä, joka olisi alueen kuntien ohjattavissa siten, että kuntien resurssit riittävät sen ylläpitämiseen. Lisäksi tavoiteltiin järjestelmää, jonka puitteissa palveluiden vaikuttavuuden kehittäminen olisi mahdollista siten, että asiakkaiden tyytyväisyys säilyisi. Toimintojen sisäänotto- ja organisointivaiheen jälkeen kuntayhtymän haasteena on ollut uuden, entistä toimintajärjestelmää tehokkaamman ja taloudellisemman palveluorganisaation kehittäminen. Palveluprosessien ja -tuotannon kehittämisen ja tehostamisen avainasiaksi on alueella määritelty Kallion päätöksenteon ja johtamisen jatkuva kehittäminen siten, että se tukee kuntayhtymän strategisia linjauksia. Tässä raportissa kuvattu arviointi on tehty juuri organisaation päätöksenteon ja johtamisen kehittämisen tueksi. Tavoitteena on ollut tuoda kehittämisestä käytävään keskusteluun riippumaton ja ulkopuolinen näkemys niistä haasteista ja vahvuuksista, jotka arvioinnin aikana ovat tutkijoille näyttäytyneet. Kallion organisaation jatkokehittämisen toiseksi keskeiseksi tavoitteeksi on määritetty yhteisesti hyväksyttyjen strategisten tavoitteiden ja hankkeiden konkretisointi kuntayhtymän sisäisen palvelurakenteen uudistamiseksi. Käytännössä tällä tavoitellaan sitä, että palvelut järjestetään selkeästi määriteltyinä, taloudellisesti tuotettuina ja yhdenmukaisina koko alueella niin, että kuntayhtymän järjestämät palvelut ovat monimuotoisia ja palveluketjut kykenevät toimimaan ja vastaamaan ennakoivasti aitoon asiakastarpeeseen. Organisaation johtamisen näkökulmasta tavoitteeksi on asetettu hyvin johdettu, osaamista ja asiantuntijuutta arvostava työyhteisö. Tällä tavoitellaan sitä, että Kallio tarjoaa mahdollisuuksia työnjakoon, kouluttautumiseen, vaikuttamiseen ja osallistumiseen sekä mahdollisuuksia edetä uralla. Alueellisena toimijana Kallio pyrkii osallistumaan laajoihin yhteistyöverkostoihin, rakentaa osapuolia hyödyntäviä kumppanuuksia ja hyvinvointipalvelumarkkinoita sekä vahvistaa alueensa vetovoimaisuutta. ACTA
17 17 Arviointiprosessin aikana dramaattisia käänteitä Arviointiprosessi rakennettiin sellaiseksi, että tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välinen vuorovaikutus olisi prosessin aikana mahdollista ja arvioinnin tuloksia esiteltiin arvioinnin ohjausryhmälle useampaan kertaan. Arvioinnin ohjausryhmänä toimi Kallion keskeisistä poliittisista päätöksentekijöistä ja viranhaltijoista koostunut ryhmä. Arvioinnin alkuvaihe eteni rauhallisesti, mutta arvioinnin edetessä tilanne Kallion organisaatiossa kiristyi. Jo arvioinnin alkuvaiheessa huomasimme, että sitoutuminen Kallion organisaatioon vaihteli organisaation eri tasoilla huomattavasti ja että etenkin terveyspalveluiden puolella osa keskeisten professioiden edustajista oli sitoutunut organisaatioon varsin heikosti. Syksyn edetessä joidenkin henkilöstöryhmien suhde toimivaan johtoon kriisiytyi ja tilanne kärjistyi. Keskeiset lääkärit uhkasivat joukkoirtisanoutua, mikäli Kallion johdossa ei tapahtuisi muutosta. Johtokunnan jäsenten vaihtaminen ja kuntayhtymän johtajan siirtäminen sivuun olivat toimenpiteitä, jotka omistajakunnat hyväksyivät, jotta lääkärikunta suostui jatkamaan organisaation palveluksessa. Kriisi vaikutti myös arviointiprosessiimme ja arvioinnin painopistettä muutettiin matkalla siten, että prosessin loppuvaiheessa keräsimme melko laajan aineiston lääkäreiden näkemyksistä siihen, miten tilanteen kärjistyminen tapahtui sekä millaiset Kallion organisaatiorakenteeseen ja järjestelmään liittyvät asiat olivat kriisin taustalla. Empiiriset havainnot on tyypitelty siten, että luvussa 2 pohditaan Kallion ja sen jäsenkuntien välistä suhdetta ja kuntien ohjaustunnetta, tästä edetään luvussa 3 käsityksiin tilaaja-tuottaja-toimintatavasta, jonka jälkeen luvussa 4 pohditaan hallintoorganisaation eri osien merkitystä ja toimivuutta. Luvussa 5 kuvataan palveluita, niiden kehittämistä sekä johtamisen eri osa-alueita ja luvussa 6 esitetään arvioinnin tulokset: yhteenveto, tulkinnat ja johtopäätökset. Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
18 18 2 Kunnan ohjaustunne ja ohjausrooli: Kallio ja jäsenkunnat Kalliossa palvelujen järjestämisvastuu on siirretty yhteistoiminta-alueelle. Toimintamalli, jossa jäsenkunnat luopuvat järjestämisvastuusta luo kunnallisen itsehallinnon kannalta kiinnostavan asetelman. Tavoitteena on, että Kalliossa toteutetun mallin arvioiminen hyödyttää muitakin alueita, joilla kamppaillaan samankaltaisten haasteiden kanssa. Kuntayhtymän toimintaan liittyvä perusjännite syntyy, kun toimintamallin uudistaminen joudutaan toteuttamaan tilanteessa, jossa resurssit vähenevät ja palvelutarpeet lisääntyvät. Palvelutarpeiden lisääntyessä tehokkuutta ei yksiselitteisesti voida hakea supistamalla palveluverkkoa tai palvelutarjontaa. Uudenlaiset rakenteelliset ratkaisut, joilla resurssipulan ja kasvavan palvelutarpeen väliseen ristiriitaan pyritään vastaamaan, luovat uudenlaisia haasteita erityisesti kuntayhtymien omistajaohjauksen, johtamisjärjestelmän ja operationaalisen ytimen (palveluiden toteutuksessa keskeiset asiantuntijat) välisen koordinaation yhteensovittamisen näkökulmista. Uusissa rakenteissa vallan ja vastuun jakamisen kysymykset nousevat uudella tavalla esille. Useiden omistajien ja monenlaisten organisaatioiden yhdistymisten yhteydessä törmätään monenlaisiin sekä ennakoitaviin että ennakoimattomiin haasteisiin. Uusien palvelurakenteiden näyttäytymisessä ulospäin on otettava huomioon myös median rooli, joka on uusien toimintamallien vastaanottamisen kannalta erityisen merkittävä. Uutiskynnyksen saattaa ylittää helpoimmin uutinen, jonka mukaan palvelu on jäänyt saamatta tai huonontunut merkittävästi. Kielteinen julkisuus aiheuttaa alueen asukkaiden mielissä epäluuloa ja pelkoa palveluiden tulevaisuuden suhteen. Tämä on ongelma, koska ylikunnallisen organisaation on kuitenkin nautittava alueella asuvien ihmisten luottamusta, koska se saa toiminnalleen oikeutuksensa näiden ihmisten palvelemisen kautta. Kallion peruspalvelukuntayhtymä toimii neljän kunnan alueella. Nämä kunnat ovat Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska. Kunnat ovat keskenään erilaisia. Ylivieska ja Nivala ovat selkeästi väestöltään suurimpia kuntia. Maantieteelliset etäisyydet vaihtelevat vaikuttaen palvelutarjonnan sijoittelumahdollisuuksiin. Alueen kokonaisetäisyys on suurimmillaan Nivalan ja Alavieskan keskustojen välillä, hieman yli 40 kilometriä. Kallion keskustoimipaikkaan Ylivieskaan on pisin matka Nivalasta. Etäisyys on noin 30 kilometriä. Kuntien ohjausmahdollisuuksiin on koko Kallion kehittämisen ajan kiinnitetty erityistä huomiota. Kunnat valitsevat yhtymäkokousedustajat ja tekevät ehdotuksensa yhtymähallituksen jäsenistä. Yhtymähallituksen rooli on Kallion hallinnossa keskeinen. Kalliossa kuntaohjausta on pyritty tietoisesti vahvistamaan uudenlaisen omistajaohjausjärjestelmän kautta. Perustavoitteena on ollut sellaisen omistajaohjausvälineen luo- ACTA
19 minen, jonka avulla alueen kuntien keskeisillä päättäjillä olisi merkittävä ja itsenäinen työväline sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseen ja kehittämiseen. Toimintamallin tavoitteet Kallion tavoitteista ollaan varsin yksimielisiä. Alueella haettiin perustamisvaiheessa erilaisia ratkaisuja ja yhteistyömalleja. Yhteistyömallin rakentamisen taustalla olivat paras-lainsäädännön vaatimukset yhteistoiminta-alueen koosta ja perustoimintatavasta. Keskeisenä tavoitteena oli saada aikaan malli, jonka avulla voidaan hillitä kustannusten kasvua sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa. Tätäkin tärkeämpi tavoite oli kuitenkin peruspalvelujen varmistaminen alueen kuntien asukkaille. 19 Ja aika nopeasti löyty semmonen, yhteisen ymmärryksen sävel siitä, että ollaan valmiita sitoutumaan siihen yhteiseen tavotteeseen, se yhteinen tavote oli se, että luodaan sellanen kokonaisuus, joka palvelee tän alueen asukkaita, parhaalla mahdollisel tavalla, eikä niin, että köyhät kunnat ei tuu toistensa tyhjille taskuille. Se oli semmosena ajatuksena, ja sitten toisaalta se, että lähetään tämmöseen tilaaja-tuottaja-ajatteluun, suuntaan viemään sitä. Toimintaa säätelevänä keskeisenä periaatteena on ollut se, että kunnat eivät ala kilpailemaan keskenään, eivätkä lähde vetämään kotiinpäin yksittäisissä asioissa. Kalliota perustettaessa tavoitteena onkin ollut luoda kuntayhtymä, jonka organisaatiokulttuurin perusteeksi haluttiin luoda tavoite toimia kuin yhtenä kuntana. Kallion selkeimpänä syntylähtökohtana olivat lainsäädännölliset (mm. väestöpohjatavoite) ja taloudelliset seikat. Kallion jäsenkuntien alueella havaittiin varhaisessa vaiheessa erityisesti taloudellisia riskitekijöitä, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen, huoltosuhteeseen sekä kuntatalouden yleiseen kestävyyteen. Talouden kestävyysvajeen tiedostamisen lisäksi alueella kannettiin huolta myös palveluiden saatavuuden turvaamisesta. Nämä asiat ovat vaikuttaneet myös Kallion toimintamallin kehittämiseen. Konsensus syistä, miksi uutta toimintamallia lähdettiin hakemaan, on ollut vahva Kallion omistajakunnissa, samoin tietoisuus siitä, että järjestelmä tarvitsee myös uudistuksia pysyäkseen ajantasaisena ja toimivana. Kuntien yhteistyön kehittymisen näkökulmasta Kallion kuntayhtymän perustaminen on ollut merkittävä yhdistävä tekijä, joka on lähentänyt seudun kuntia strategisella tasolla. Tämä on huomionarvoista erityisesti siitä syystä, että Nivala teki aiemmin yhteistyötä toiseen seutukuntaan. Ennen liittymistään Kallioon Nivalalla oli melko pitkälle vietyjä suunnitelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Haapajärven suunnalla sijaitsevien kuntien kanssa. Alkuvaiheessa esiintyi joitain pelkoja koskien juuri Nivalan mukaantuloa yhteistyöhön. Pienemmät kunnat pelkäsivät, että heidän painoarvonsa vähenee entisestään ja Ylivieskassa pelättiin, että yhteistyöstä Nivalan kanssa tulee jännitteistä. Nämä pelot kuitenkin voitettiin jo yhteistyön alkutaipaleella. Etenkin Ylivieskan ja Nivalan tiivis yhteistyö prosessin alussa voidaan nähdä sysäyksenä koko Kallion päätöksentekokulttuurin kehittymiselle. Konkreettisesti yhteiset tahto- ja tavoitetilat näkyvät tänä päivänä siten, että kunnat hahmottavat tulevat haasteensa varsin samankaltaisina (mm. ikääntyminen, menojen Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
20 20 kasvupaine) ja ovat valmiita etsimään ratkaisuja yhteistoiminnassa, mittakaavaetuja ja strategisia etuja etsien. Kunnissa myös ymmärretään, että paluuta entiseen ei ole, eikä mikään kunta haaveile toimintojen järjestämisestä yksinään. Kallio näyttää myös jonkin verran lähentäneen jäsenkuntien poliittista kulttuuria ja päätöksentekoa. Tätä ovat edistäneet hyvät kokemukset yhteistyön kehittämisestä Kallion puitteissa, mikä on puolestaan selkeästi edistänyt luottamuksen syntymistä. Osin tähän on vaikuttanut se, että kuntayhtymän perustamisen aikaan keskustelut kuntien välillä käytiin hyvin perusteellisesti ja yhteisen tahdon löytämiselle järjestettiin aikaa ja mahdollisuuksia. Kallion ohjauksessa tämä heijastuu vähäisenä inertiana omistajaohjausjärjestelmässä. Omistajaohjauksen voidaankin perustellusti katsoa olevan Kallion huolellisimmin suunniteltuja ja myös toimivimpia mekanismeja. Keskusteltiin, alkuvaiheen päätöksiä koskien päätettiin että ei äänestetä, että hierotaan näitä niin kauan, että löytyy yhteinen kanta. Tässä prosessissa syntyi yhteishenki, josta on saatu kiitosta. Tavoitteiden toteutuminen Haastatteluissa varsin yhtenevä mielipide on, että Kalliossa kustannukset on saatu aiempaa paremmin kuriin. Etenkin luottamushenkilöt näkevät, että alueella tarvittavaa muutosvoimaa ei olisi saatu aikaan ilman Kalliota. Tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena varovaisen positiivisesti: vaikka muutos on ollut monille raskas, järjestelmän katsotaan pikkuhiljaa asettuvan ja vakiintuvan. Kuntien välisen yhteistyön katsotaan toimivan pääsääntöisesti hyvin. Kunnissa nähdään tarve rationalisoida palveluverkkoa ja joitain tiivistyksiä on jo tehty. Toteutetut palvelujen keskittämisen interventiot näyttävät edenneen ainakin osittain onnistuneesti johtuen pitkälti siitä, että päätöksiä on onnistuttu perustelemaan vaikutusalueilla riittävästi. Huolimatta vaikeista päätöksistä ja rationalisointitarpeista, haikailua menneeseen ei omistajaohjauksessa juurikaan esiinny. Tulevaisuudessa paluuta vanhaan toimintatapaan ei nähdä mahdollisena tai järkevänä. Alueen luottamushenkilöt suhtautuvat varovaisen myönteisesti myös tulevaisuudessa mahdollisesti nouseviin yhteistyön laajentamistarpeisiin. Kuntanäkökulmasta Kallion rakentamisen ilmapiiri on ollut erittäin positiivinen ja auttanut luomaan myös uusia potentiaalisia yhteistyökanavia ja -menetelmiä, joita luottamushenkilöiden mukaan voidaan myös tulevaisuudessa tarvittaessa realisoida syventyvän kuntayhteistyön merkeissä. Joissain haastatteluissa nousi esille myös mahdollinen Kallion organisaation sisällöllinen laajeneminen, jolloin myös muita kuin suorasti sosiaali- ja terveystoimeen liittyviä palveluita voitaisiin ohjata ja johtaa yhteisesti Kallion organisaation kautta. Toistaiseksi Kallio on kuitenkin onnistunut täyttämään yhteistoimintatarpeet riittävällä tavalla, eikä esimerkiksi keskustelua kuntarakenteesta ole tarpeen lähivuosina käydä. Oikeastaan jo se, että mitä kuntarakenteelle tässä pohjalla tapahtuu, niin sillä ei oikeastaan oo merkitystä. Se on tavallaan tehty tavallaan tän Kallion kautta, mitä joka tapauksessa pitäis sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehdä täällä. ACTA
Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
Jenni Airaksinen, Helena Tolkki, Toni K. Laine Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon? Acta nro 223 Jenni Airaksinen, Helena Tolkki ja Toni K. Laine Paras palvelutuotanto peruskunnasta peruskallioon?
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotOulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014
10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto
LisätiedotTulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa
Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotMahdollisuus epäonnistua -
Mahdollisuus epäonnistua - Muuramen Hyvinvointi Oy:n perustaminen ja kuoppaaminen Sami Niemi Uskalla kokeilla - verkostofoorumi 16.11.2016 1 Tehtäväksi anto sotekokonaisuuden uudistamiselle Muuramen kunta
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotMaaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta
Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus
LisätiedotHollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025
n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme
LisätiedotTieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän
LisätiedotMenestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014
Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotPysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka
Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotKuntayhtymien purkaminen ja perustaminen
Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia
LisätiedotSektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT
Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Kuntoutuspäivät 12 13.4.2011 Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Esitys Perustuu Kokemuksiin, näkemyksiin ja selvityksiin erilaisista yhteistyövirityksistä
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotKuntauudistukset menestyksen edellytyksinä. Salo 11.3.2008 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT
Kuntauudistukset menestyksen edellytyksinä Salo 11.3.2008 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT Kuntafuusiot mahdollisuutena Kuntaliitos tuottaa yhteistoimintaa laajemmat mahdollisuudet edistää kuntalaisten
LisätiedotTyövaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous
Työvaliokunnan kannanotot Työvaliokunnan kokous 13.3.2019 TYÖVALIOKUNTA KOROSTAA YHTEISTYÖTÄ Kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän keskeisimpänä tavoitetilana tulee olla yhteisen tilannekuvan, toimintaperiaatteiden
LisätiedotTietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?
HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotKuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari
Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotMitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?
Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotJIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008
JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotMitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa
Asia 3. Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa A. Kolme tärkeää tutkimusraporttia: A1. Stenvall, Jari & Majoinen, Kaija & Syväjärvi,
LisätiedotKäytäntötutkimuksen teema ja toteutus
Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotPerusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö
Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
Lisätiedot23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI
23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu
LisätiedotLuottamus maakunnan uudistusten perustaksi. Luottamus-Savotta LUONNOS
Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi Luottamus-Savotta LUONNOS Luottamusprosessin tavoitteet I/II 1. Lapin sote uudistuksen valmistelun normaali poliittinen prosessi Valmistelussa on ilmennyt tarvetta
LisätiedotKuntien viestinnän. kehityskohteet. tärkeimmät. Kuntamarkkinat Juha Mäkinen & Kimmo Sasi, Viestintätoimisto Pohjoisranta
Kuntien viestinnän tärkeimmät kehityskohteet Kuntamarkkinat 13.9.2018 Juha Mäkinen & Kimmo Sasi, Viestintätoimisto Pohjoisranta 1 Viestintätoimisto Pohjoisranta kysyi paikallistoimittajilta, miten heidän
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotLiisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015
SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Tietojärjestelmäuudistus on aina itseään isompi muutos. Tapio Järvenpää, @Tapsa_Jpaa Laajuus Tuotokset Aikataulu Resurssit Hyöty Arvo Laajuus Tuotokset
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotOulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi
18.2.2016 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotYrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä
Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotMiten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?
Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria
LisätiedotKommentteja roolista, muutoksesta ja hankkeista
LAPE -muutosagentit Kommentteja roolista, muutoksesta ja hankkeista 27.1.2017 Pasi-Heikki Rannisto professori, terveydenhuollon johtaminen, SOC tutkimusjohtaja, dosentti, JKK/Synergos Tampereen yliopisto
LisätiedotLaukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA
Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotPorvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
LisätiedotPalvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta
Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotYhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa
45. Kunnallistieteen päivät 13.-14.10.2016 Tieteiden talo, Helsinki UUDISTUVA KUNTA: KUNTALAISET JA OSALLISUUS Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa Ulriika Leponiemi Yliopisto-opettaja Tampereen
LisätiedotOsa A. Valtuustotyön arviointi
Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotArviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä Jaana Ilomäki
Arviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä 13.6.2018 Jaana Ilomäki Ideoidaan yhdessä! Learning cafe tai toiselta nimeltään oppimiskahvila on tapa ideoida ja oppia. Se on keskusteluun, tiedon
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotDemokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen
LisätiedotKuntajohtajien työhyvinvointi 2018
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä
LisätiedotHelena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)
Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,
LisätiedotOmistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba
Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa 18.4.2017 Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba 13.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi KoJon tavoite tuottaa sisältöä ja linjauksia uuden maakunnan
LisätiedotAlustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi
Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista
LisätiedotUrheiluseurat 2020. @SipiKoo
Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotTARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2018 Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ESITYKSEN AGENDA Sitovien taloudellisten tavoitteiden arviointi Strategisten avaintavoitteiden arviointi Lasten
LisätiedotAsiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotKieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto
Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotAsukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta
Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotMiten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja?
Miten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja? KUMA 14.9.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT Kuntaliitto rakentaa tulevaisuutta yhdessä kuntien
LisätiedotVANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA
VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus 26.1.2017 Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Etelä-Karjalan LAPE-hanke
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotValtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde
Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotJari Stenvall. HTT, Professori
Jari Stenvall Tampereen yliopisto HTT, Professori Jari.stenvall@uta.fi Muutos prosessina 1. Shokkivaihe Erityisesti henkilöstö lamaantuu 2. Toiveen heräämisvaihe Tunnelma menee ylös ja alas 3. Sopeutumisvaihe
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotYhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä
Lisätiedot