Opetuksen pedagoginen tuki ja koko opintokaaren kattavien ohjauskäytäntöjen kehittäminen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetuksen pedagoginen tuki ja koko opintokaaren kattavien ohjauskäytäntöjen kehittäminen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa 2006-2011"

Transkriptio

1 1 Opetuksen pedagoginen tuki ja koko opintokaaren kattavien ohjauskäytäntöjen kehittäminen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa MMT, dosentti Leena Suominen

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 VIISIVUOTISKAUDEN STRATEGINEN TAUSTA JA TAVOITTEET 2.1 Helsingin yliopiston opetuksen laatustrategiat ja Opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmat MM-tiedekunnassa 2.3 Laadunhallintatyö YLIOPISTOPEDAGOGISEN POOLILEHTORIN TEHTÄVÄNKUVA TOIMINTA 5 LOPUKSI 6 LIITTEET 3.1 Toimintakauden tavoitteet 3.2 Tehtäväkuvaus 4.1 Yliopistopedagoginen koulutus Yliopistopedagogiikan perus- ja aineopintokoulutus Ohjauskoulutus Viikissä Perehdyttämiskoulutus Muu henkilöstökoulutus - opettajakahvilatoiminta 4.2 Ohjausjärjestelmän kuvaus 4.3 Ohjausjärjestelmässä kuvatun toiminnan kehittäminen ja toteutus tiedekuntatasolla Tuutorointi ja orientoivat opinnot Johdantokurssiyhteistyö Hops-ohjeistukset ja seurannat, palautejärjestelmä Työelämäohjaus Opintopsykologipalvelut Opinnäytetyön ohjaus Jatko-opintojen ohjaus ja palautejärjestelmä 4.4 Vastuukurssit (Y120, Y205 ja Y206) 4.5 Laatutyö Helsingin yliopiston auditointi Koulutuksen kansainvälinen arviointi Toiminta tiedekunnan laatuyhdyshenkilönä ja tulevan auditointikierroksen valmistelu 4.6 Muu opetuksen tuki Opetuksen suunnittelu ja strategiatyö Yhteistyö laitoksilla Laitostoiveet Työyhteisön hyvinvointi 4.8 Asiantuntijatoiminta tiedekunnan työryhmissä

3 3 1. JOHDANTO Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan viimeinen määräaikainen yliopistopedagoginen poolilehtoraatti ennen toiminnan vakinaistamista ajoittui vuosiin Tiedekunnan dekaanina ja opetuksesta vastaavana varadekaanina toimivat vuosina Jukka Kola ja Marketta Sipi, vuosina vastaavissa tehtävissä olivat Marketta Sipi ja Juha Helenius. Viisivuotiskauteen sijoittui mittavia toimintaympäristön sisäisiä ja ulkoisia muutoksia, jotka osaltaan vaikuttivat opetuksen tuki- ja ja kehittämistoimintaan. Pedagogisen yliopistolehtorin tehtävää täksi kaudeksi nimitettiin hoitamaan MMT, dosentti Leena Suominen. Näiden vuosien aikana tiedekunnassa toteutettiin kolmen eri strategiakauden opetuksen kehittämistoimenpiteitä. Muuttuvassa yliopistossa tiedekunta pyrki määrittämään tavoitteita ja valmistelemaan toteuttamiskelpoisia toimeenpanosuunnitelmia laadukkaan opetustoiminnan linjauksia noudattaen. Toimintakauteen sijoittui mm. vuonna 2005 tapahtuneen tutkinnonuudistuksen jälkeinen siirtymävaihe kaksiportaisiin tutkintoihin ja uudistuneisiin opetuksen sisältöihin oppiaineissa. Lisäksi oli meneillään maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitosrakenneuudistuksen valmistelu ja toteuttaminen, samanaikaisesti vuonna 2010 toteutetun yliopistouudistuksen kanssa. Samalla kun dekanaatti uudistui 2010 alussa ja myös opetuksen työryhmät vaihtuivat uuden johtosäännön myötä. Opetuksen tukitoiminta etsi muotoaan, ja opintotoimistossa toimi tänä aikana verkkopedagogiikan tukihenkilönä Outi Valkama, ja opetuksen kehittämisen suunnittelijan tehtävässä Netta Fatal , Sinikka Silfverberg , Taina Mäkinen , Kaisa Laalahti ja Asta Sarkki Viisivuotiskauden alkuun sijoittui valmisteluineen Helsingin yliopiston ensimmäinen auditointi, jonka HY läpäisi vuonna Koulutuksen kansainvälinen auditointi puolestaan toteutettiin vuosina Vuoden 2010 alusta aloitettiin Korkeakoulujen arviointineuvostossa seuraavan auditointikierroksen valmistelu, johon pedagoginen lehtori osallistui tiedekunnan edustajana. Poolilehtoraatin päätavoite oli opetuksen tukitoiminnan ohella kehittää koko opintojen kaaren kattava ohjausjärjestelmä maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Lähtökohtana oli holistinen ja opiskelijakeskeinen lähestymistapa, jossa järjestelmää rakennettiin kaksivaiheisen tutkintorakenteen muodostaman opintopolun varrelle eri ohjaustapahtumien liittyessä saumattomasti toisiinsa. Tiedekuntatasolla tavoitteena oli kuvata ja toteuttaa ohjaustoimintoja, jotka olisivat oikea-aikaisia, tarkoituksenmukaisia, tasapuolisesti opiskelijoiden saatavilla, ja joihin sisältyisi myös laatunäkökulma palautteen ja sen perusteella tehdyn kehittämistyön kautta. Opetuksen tukitoiminnan päämääränä oli tarjota opettajille pedagogista tukea mm. ryhmien ohjaukseen, opetuksen suunnitteluun, opintosuoritusten arviointiin ja oman opettajuuden kehittämiseen. Myös opettajien verkostoituminen tiedekunnassa ja Viikin kampuksella sekä opettajien ja opiskelijoiden jaksaminen tutkinnonuudistuksen ja yliopistouudistuksen aiheuttamissa muutoksissa olivat hankkeen aikana käsiteltyjä ja keskusteltuja teemoja. Tehtävän toimintatavat ja sisältö määräytyivät HY:n ja tiedekunnan strategioiden ja toimenpideohjelmien, pedagogisten yliopistonlehtorien verkoston yhteisten tavoitteiden ja laitosten tarpeiden ja yhteistyöresurssien mukaisiksi. Toiminnan piirissä järjestettiin ja koordinoitiin tiedekunnan ja kampuksen yhteisiä seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Pedagoginen yliopistonlehtori osallistui jossain määrin myös laitosten sisäisiin kehittämisja strategiatilaisuuksiin. Käytännön toteutus sisälsi aloitushetken tilanteen kartoitusvaiheen jälkeen yhteistyötä tiedekunnan opetuksen kehittämistyöryhmien, laitosten opettajien ja työryhmien sekä Helsingin yliopiston verkostojen kanssa. Toimintaan liittyi kiinteästi laadunvarmistustyö (auditoinnit ja koulutuksen laatutyö) ja koulutustoiminnan valmisteleva strategiatyö. Koska opetuksen laatu voi parantua vain tiedekunnan omien opettajien toiminnan tuloksena, oli yhteistyöverkoston vahvistaminen opintoasiaintoimiston, pedagogisen lehtorin ja opettajakunnan välillä välttämätöntä. Laitosrakenneuudistuksen yhteydessä perustetut opetuksen kehittämisryhmät osoittautuivat toimivaksi yhteistyöverkostoksi laitos- ja tiedekuntatason välillä.

4 4 2. VIISIVUOTISKAUDEN STRATEGINEN TAUSTA JA TAVOITTEET HY:n päämäärä vuoteen 2020: Helsingin yliopisto lujittaa asemaansa mailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa. Se toimii aktiivisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. (HY:n Strategia ) Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan visio Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on alallaan kansainvälisesti arvostettu, tieteellisenä asiantuntijan ja yhteistyökumppanina haluttu tutkimus- ja opetusyksikkö. Tiedekunta on alallaan johtava monitieteinen tutkimus- ja koulutusyksikkö Euroopassa. (MMtiedekunnan tavoiteohjelma ) 2.1 Helsingin yliopiston opetuksen strategiat ja Helsingin yliopiston opetuksen strategian keskeisiä teemoja ovat seuraavat opetuksen laatuun liittyvät tavoitteet: Helsingin yliopisto kouluttaa opiskelijansa monipuolisiksi ja vastuullisiksi alansa asiantuntijoiksi. Opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Opetuksen järjestämisessä hyödynnetään yliopisto-opetusta ja oppimista koskevaa tutkimustietoa. Kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat. Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja oppimisen laatu on korkeatasoista. Kansainvälisyys on olennainen osa kaikkea toimintaa. HY:n strateginen tavoite kaudelle Kuva 1. Helsingin yliopiston strategian mukaiset laadukkaan tieteellisen tutkinnon osa-alueet (Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen toimenpideohjelma ) Helsingin yliopistossa opetuksen tavoite on tulevien asiantuntijoiden kouluttaminen innovatiivisiksi, oivaltaviksi ja monipuolisiksi alansa osaajiksi. Yliopisto kuvasi jo strategiakaudella mallin tutkintojen tavoitteena olevasta asiantuntijaosaamisesta, johon sisällytettiin oman oppiaineen syvällisen perehtyneisyyden lisäksi myös yleisiä (geneerisiä) taitoja (ks. kuva 1). Tämä tutkinnonuudistuksen yhteydessä tapahtunut muutos vaikutti tukintovaatimuksiin ja opetuksen sisältöihin. Tavoitteen toteutuminen edellytti, ja edellyttää edelleen opetukselta, paitsi korkeatasoista tieteellisen tiedon hallintaa ja aihepiirin tuntemusta, myös taitoa johdattaa ja motivoida opiskelijat omaehtoiseen tiedon hankintaan ja sen kriittiseen käsittelyyn.

5 5 Yliopistosta valmistuvan asiantuntijan tai tutkijanuralla jatkavan tieteilijän pitäisi oman aihepiirinsä tuntemuksen lisäksi hallita monia muita taitoja (ks. kuva 1.), josta osa liittyy ammatilliseen ja kulttuuriseen osaamiseen, osa vuorovaikutustaitoihin sekä tieto- ja viestintätaitoihin. Näihin yleisiin taitoihin opastaminen vaatii opettajilta pedagogisia valmiuksia, ja joissakin tapauksissa kokonaista opetuskulttuurin muutosta. Perinteinen oppimiskäsitys ja opettajan rooli tiedon jakajana on väistynyt uuden kognitiotutkimuksen myötä. Ihminen oppii parhaiten sosiaalisessa ympäristössä rakentamalla uutta tietoa entisen kokemus- ja tietovarantonsa pohjalta. Opettajan tehtävä on tarjota ongelmia ja virikkeitä opiskelijan oman oppimisprosessin alkuun saattamiseksi ja sen jälkeen tukea ja ohjata prosessin suuntaa (sekä tarvittaessa huolehtia sen etenemisestä sopivin keinoin). Opettaja ei enää ole se, joka tietää kaiken, vaan se joka valmentaa tiedon löytämiseen ja ymmärtämiseen. Opettaja on oman alansa asiantuntija, mutta opettaa lisäksi oppimista. Vuosien strategian tueksi Helsingin yliopistossa laadittiin koko yliopistoa koskeva Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma. Se jatkoi opiskelijakeskeisyyden ja oppimisen laadun painotuksin, mutta uusina painopistealueina nousivat esiin ohjaus, tiedeyhteisössä tapahtuva oppiminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Kehittämisen painopistealueiksi valittiin ensisijaisesti oppimisen laatu ja opiskelijoiden ohjaus sekä kansainvälinen oppimisympäristö. Muita kehittämiskohteita olivat opetuksen suunnittelu, johtaminen ja laatu, opiskelijarekrytointi, kaksikielisyys ja ruotsinkielisen opetuksen kehittäminen sekä opetuksen kehittämisen tuki ja palvelut. Vuoden opetuksen ja opintojen toimenpideohjelmassa kehittämistoiminnan tavoitteiksi nostettiin opetustoiminnan johtaminen, opettaja/opiskelijasuhdeluku, opetuksen palautejärjestelmät, opiskelijoiden opiskelukyky ja ohjaus sekä opetustyön arvostus. Ohjelmaan oli listattu käytännön toimenpiteitä ehdotuksiksi tiedekuntien toimeenpanosuunnitelmiin. 2.2 Opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmat MMtiedekunnassa Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta panostaa korkealaatuiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuvaan opetukseen ja arvostaa sitä. Tiedekunta on hyvä opetus- ja opiskeluympäristö. Oppimisen tavoitteena on oppimistulosten korkea laatu. MMTDK:n strateginen tavoite Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetus on oppimiskeskeistä, linjakasta ja pedagogisesti korkeatasoista. Oppiminen tuottaa asiantuntijuutta, jossa yhdistyvät korkeatasoiseen tutkimukseen perustuva tieto ja käytännön ongelmanratkaisutaidot. MMTDK:n tavoiteohjelma Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetuksen ja opintojen toimeenpanosuunnitelmat ovat noudattaneet Helsingin yliopiston strategiakausien linjauksia ja , sekä strategian tueksi tehtyjen opetuksen ja opintojen kehittämisohjelmien toimenpide-ehdotuksia. Tavoitteena oli kehittää tiedekunnan opetusta Helsingin yliopiston kokonaissuunnitelman ja pedagogisten linjausten mukaisesti. Molemmat toimeenpanosuunnitelmat valmisteltiin yhteisöllisin menetelmin kaikille tiedekuntalaisille avoimissa seminaareissa, joissa kerättiin ideoita ja ehdotuksia tiedekunnan opetuksen ja opintojen kehittämiseksi. Yhteinen tavoite oli saada tiedekunnalle konkreettinen ja toteutettavissa oleva kehittämissuunnitelma, jonka valmisteluun oli koko tiedekunnan opetushenkilöstön ja opiskelijoiden mahdollisuus osallistua. Saatuja aineistoja käsiteltiin tiedekunnan opetuksen kehittämisryhmien kokouksissa sekä kaikille avoimissa jatkoseminaarissa ja tiedekunnan strategiaseminaarissa. Avoimen valmistelun tueksi perustettiin verkkotyöskentelyalueet, joissa tiedekuntalaisten oli mahdollista lukea ja kommentoida toimeenpanosuunnitelman luonnoksia ja muuta valmistelumateriaalia. Toimeenpanosuunnitelmissa huomioitiin kehittämisseminaareissa nousseiden ehdotusten lisäksi edellisiltä toimeenpanokausilta jatkuneet kehittämisaiheet, Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittämisohjelmien linjaukset sekä tiedekunnassa vuonna 2008 toteutetun koulutuksen kansainvälisen arvioinnin suositukset. Lisäksi mukaan otettiin laitosten vuosille laatimissa toimintasuunnitelmissa olleita opetukseen ja opintoihin liittyviä yhteisiä teemoja ja toimenpiteitä.

6 6 Kehittämiskohteille asetettiin tavoitteet ja kirjattiin mahdollisimman konkreettiset toimenpiteet. Seminaariaineiston lisäksi hyödynnettiin Maatalous-metsäylioppilaiden Liitto Agroforststudenternas Förbund ry:ltä (MMYL ry) saatua lausuntoa. Opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmat hyväksyttiin lopulliseen muotoonsa tiedekuntaneuvostossa. Pedagogisen poolilehtorin tehtävään liittyi erityisesti opiskelijoiden ohjaukseen ja opetuksen laatuun liittyvät asiat. Opettajien ja opiskelijoiden sitouttaminen omiin vastuutehtäviinsä opetuksen arvostusta lisäämällä ja opiskelijoiden positiivista oppimisilmapiiriä rakentamalla oli keskeisessä asemassa. Opettajien yliopistopedagoginen kouluttaminen, opetushenkilöstön rekrytoinnin kehittäminen ja yhteisöllinen vertaistuki opettajien välillä olivat käytännön toimenpiteitä viisivuotiskaudella. Opiskelijoiden opiskelutaitojen parantaminen ja toimintayhteisöajattelu omassa oppiaineessa olivat keinoja sitouttaa uusia opiskelijoita tiedekunta ja laitosyhteisöön sekä opintoihin. Ohjausjärjestelmän ja siihen sisältyvien erilaisten ohjaustoimintojen vakiinnuttaminen tiedekunta- ja oppiainetasolla oli tärkeä tavoite. 2.3 Laadunhallintatyö Erilaiset arvioinnit ovat luonnollinen osa yliopistotyön arkea. Säännöllisesti toteutettavien tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisten arviointien rinnalle tuli Bologna-prosessin myötä toiminnan ja toimintajärjestelmien laadunarviointi. Helsingin yliopiston ensimmäinen laatujärjestelmien auditointi toteutui menestyksekkäästi vuonna Auditoinnin toteutti Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) ns. kehittävänä arviointina, jonka tavoitteena on kuvata toimintaprosessit ja tehdä näkyviksi toiminnan vahvuudet ja kehittämistarpeet. Auditoinnista saatua palautetta hyödynnettiin sekä strategiatyön valmistelussa että vuonna 2008 tehdyssä kansainvälisessä koulutuksen laadunarvioinnissa. Helsingin yliopistossa tehtävä laatutyö on ollut toteutustavoiltaan vaihtelevaa. Koulutuksen ja tutkimuksen laadunarvioinnit ovat vakiintuneet osaksi opettajien vastuututkijoiden toimintaa. Opetus ja tutkimustyö on todettu sellaisinaan korkeatasoisiksi, mutta laadun ja toiminnan kehittämisen dokumentointi - laatujärjestelmän ylläpito - ei vielä ole ollut luontainen osa tiedekuntaorganisaation toimintaa esim. useiden ammattikorkeakoulujen käytännöistä poiketen. Maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa laatutyö oli kuluneella toimintakaudella hanketyyppistä, ja sitä tehtiin pääasiassa määräaikaisten suunnittelijaresurssien varassa. Laitoksilla puolestaan laatutyötä tehtiin esimerkiksi toiminnan dokumentoinnin ja laboratorioiden laatujärjestelmien ja hyvien laboratoriokäytäntöjen kehittämisen (Good Laboratory Practices) muodossa. Pedagoginen yliopistonlehtori toimi tiedekunnan laatuyhdyshenkilönä ja mm. osallistui Korkeakoulujen arviointineuvoston järjestämiin tulevan auditoinnin suunnitteluseminaareihin tiedekunnan ja Helsingin yliopiston edustajana. 3. YLIOPISTOPEDAGOGISEN POOLILEHTORIN TEHTÄVÄNKUVA Toimintakauden tavoitteet Opetuksen pedagogisen kehittämisen päätavoitteet on kirjattu tiedekunnan toimeenpanosuunnitelmiin. Käytännössä opettajien tarpeet, yliopiston ja tiedekunnan johdosta tulleet tehtävänannot ja yhteistyöaikataulutus verkostojen kanssa määrittelivät toimintaa ja sitä, kuinka paljon resursseja lukuvuosittain oli käytettävissä kuhunkin tehtävän osa-alueeseen Pedagogisen yliopistonlehtoraatin viisivuotiskauden tavoitteet ja toteuttamisen ajankohdat on esitetty liitteessä 1. Taulukko kuvaa myös tehtävän laajuutta ja useiden samanaikaisten prosessien ylläpidon tarvetta tiedekuntatason tukipalveluissa.

7 7 3.2 Tehtäväkuvaus (upj-määrittely tehtävän alussa 2006) Pedagogisen yliopistonlehtorin virka sijoittuu tiedekunnan kansliaan ja on osa sitä käytännön tukitoimintaa, jota opintotoimisto tarjoaa tiedekunnan opiskelijoille ja opettajille Pedagogisen yliopistonlehtorin tehtävämäärityksenä on koko opintojen kaaren kattavan ohjausjärjestelmän kehittäminen. Tavoitteena on luoda (laatujärjestelmänäkökulma huomioon ottaen) ja toteuttaa kattava ohjausjärjestelmä, joka takaa tiedekunnan opiskelijoille heidän tarvitsemansa tuen ja ohjauksen opintojen eri vaiheissa perustutkinnon alusta jatkotutkinnon loppuun saakka. Lisäksi tehtävään sisältyy muu opetuksen pedagoginen tuki laitoksilla, tiedekunnan toimikunnissa (OKT, TJKT, OTT) ja Helsingin yliopistossa pedagogisten yliopistonlehtorien verkoston piirissä. Pedagoginen yliopistonlehtori toimii tiedekunnan laatuyhdyshenkilönä ja (opetuksen) laatutyön tukena sekä ohjausjärjestelmän laatuvastaavana auditoinnin (2007) jälkeen. Yliopistonlehtori tekee pedagogiikkaan (erityisesti ohjaukseen ja opetukseen) liittyvää selvitystyötä ja tutkimusta yhteistyössä tiedekunnan opettajien, opintotoimiston ja muiden pedagogisten lehtoreiden kanssa. Toimenkuvaan sisältyy pienessä määrin oman oppiaineen (mikrobiologian) tutkimustyötä ohjaajan roolissa (kaksi väitöskirjatyöntekijää ja kaksi gradutyöntekijää alkuvaiheessa vuonna 2006). Lisäksi yliopistonlehtori toteuttaa dosenttina yliopiston ns. kolmatta tehtävää toimimalla oma oppiaineensa asiantuntijana satunnaisissa koulutus- ym. tilaisuuksissa yliopiston ulkopuolella. Yhteistyötahoja ovat tiedekunnan sisällä opettajat, opiskelijat, opintoneuvojat, HOPS-ohjaajat, muut opetuksen kehittämistyötä tekevät, sekä kanslian, etenkin opintotoimiston henkilöstö; Viikin kampuksella pedagogiset yliopistonlehtorit, verkkotukihenkilöt, laatu- ym. suunnittelijat, sekä ohjaukseen liittyvät tahot; Rekry, Oodi-konsortio ja YTY. Ohjausjärjestelmän kehittämistyö Yliopistonlehtori kartoittaa nykyiset ohjauskäytännöt sekä kehittää ja kuvaa niiden pohjalta tiedekunnan yhtenäisen ohjausjärjestelmän. Hän toimii laitosten ohjaushenkilöstön tukena. konsultoimalla ja järjestämällä ohjauskoulutusta.. Hän seuraa ohjauksen toteutumista ja siitä saatua palautetta sekä tekee HOPS -ohjaustyön seurantaa yhteistyössä laitosten kanssa. Opetuksen kehittäminen Yhteistyö laitosten opettajien kanssa, konsultointi pyydettäessä uusien kurssien suunnittelussa ja opetusmenetelmien valinnassa. Opetuksen pedagoginen vertaisarviointi pyydettäessä ja vertaisarvioinnin koordinointi laitoksilla. Koulutus ja laatutyö Opetuksen ja laatujärjestelmien kehittämiseen tähtäävien koulutus- seminaari, ym. tilaisuuksien koordinointi. Toimiminen pedagogisena kouluttajana tiedekunnan ja laitosten tilaisuuksissa ja johdantokursseilla. Opettajille suunnatun mm. opetusta ja sen laatua käsittelevän kampustasoisen foorumin kehittäminen Viikin pedagogisten yliopistonlehtoreiden kanssa. Opiskelijoiden ohjauskoulutus (tuutorointi), ja muu opetukseen, ohjaukseen ja laatuun liittyvä yhteistyö opiskelijoiden kanssa. Tieteellinen toiminta Osallistuminen kansainvälisiin, kansallisiin ja Helsingin yliopiston sisäisiin opetuksen kehittämistä käsitteleviin seminaareihin, kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin. Julkaisutoiminta kansallisissa ja kansainvälisissä sarjoissa. Oman oppiaineen dosentuuriin liittyvät tehtävät: opiskelijoiden ohjaustehtävät, asiantuntijatehtävät ja koulutus. Säännöllisesti toistuvat tehtävät: Osallistuminen tiedekunnan opetuksen kehittämistoimikunnan, laatutyöryhmien, ja laitosten opetuksen kehittäjien kokouksiin. Niissä käsiteltävien opetuksen laatuun, opintojen ohjaukseen ja opettajien pedagogisen koulutukseen liittyvien asioiden esittely ja valmistelu, sekä raportointi ja tiedotus. Osallistuminen muuhun opintotoimiston lukuvuosisyklin mukaiseen raportointi- ym. työhön,. opetuksen kehittämiseen liittyvien verkkosivujen sisällön tuottaminen ja päivitys 4. TOIMINTA 4.1 Yliopistopedagoginen koulutus Yliopistopedagogiikan perus- ja aineopintokoulutus Viikin opetuksen kehittämisen tukipalveluhankkeen (VOK) päätyttyä 2006 päävastuu henkilökunnan yliopistopedagogisesta koulutuksesta Viikissä siirtyi käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yhteyteen

8 8 perustetulle Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikölle (YTY). Samanaikaisesti vakiintui pedagogisten lehtorien koulutustoiminta kampuksilla ja tiedekunnissa. Viikin kampuksen ensimmäinen yhteinen Yliopistopedagogiikka 1 koulutus toteutettiin vuonna 2007 koko syyslukukauden kestävänä 10 op:n kokonaisuutena. Koulutukseen sisältyi 6 lähiopetuspäivää luentoineen ja ryhmätöineen, näistä yksi oli verkko-opetuksen teemapäivä ja työpaja. Peruskurssin sisältönä olivat kunkin kurssilaisen yksilötehtävinä suorittamat opiskelijahaastattelut, opetuksen havainnointitehtävä ja oman opetuksen suunnittelu/kehittämistehtävä. MMtdk:n pedagoginen lehtori toimi kurssin kampusyhteyshenkilönä vastaten mm. tiedotuksesta, tilavarauksista ja kurssimateriaaleista. Kurssiopettajina toimivat professori Sari Lindblom-Ylänne ja Viikin tiedekuntien pedagogiset lehtorit Mia Ruohoniemi, Nina Katajavuori, Viivi Virtanen ja Leena Suominen. Opettajat vastasivat kukin osaltaan omasta luento-osuudestaan, oman nimikkoryhmänsä tuutoroinnista ja ryhmätöiden koordinoimisesta, sekä oppimisen arvioinnista, joka tehtiin oppimispäiväkirjan (autenttinen) ja tuotettujen raporttien (summatiivinen) perusteella. Osallistujia kurssilla oli 17, näistä MMTDK:n opettajia neljä. Koulutuskokonaisuus koettiin mittavana, mutta antoisana. Myös kurssin opettajien työmäärä oli suuri arviointia varten tuotetun aineiston laajuuden takia. Ypeda1- kurssi toteutettiin vastaavanlaisena vuosina Silloin lähiopetusjaksoja oli 5, mutta näistä kolme oli kaksipäiväisiä. Lisänä edellisen vuoden ohjelmaan otettiin opetusnäytteiden antaminen ja palautteen saaminen ja antaminen opetustapahtumasta. Opiskelijoita vuoden 2008 Ypeda1-kurssilla oli 19, näistä 8 maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 17 ja 5. Opettajakunta vaihtui farmasian pedagogisen lehtorin osalta. Sijaisina toimivat Tuula Jääskeläinen vuonna 2008 ja Yvonne Holm Leena Suominen toimi kampuksen kurssiyhdyshenkilönä myös nämä vuodet. Vuonna 2010 yliopistopedagogiikan koulutuksessa toteutettiin uudistus, joka jakoi perus- ja aineopinnot 5 op:n laajuisiin moduleihin. Uudistuksen tavoitteena oli helpottaa opettajien mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin, jotka olisivat tiiviimpiä ja sitoisivat lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Lisäksi kurssit ja niiden sisältö olisivat helpommin linkitettävissä jatko-opiskelijoille suunnattujen yliopistopedagogiikan kurssin (5op) sisältöihin. Perustason (Ypeda I) koulutusmoduulien sijaan Viikissä resursoitiin vuonna Yliopistopedagogiikan II vaiheen koulutuskokonaisuuteen: Opettajan pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen (10 op) ja Ohjaus (5 op). Kampuksen pedagogiset lehtorit jakoivat koulutusvastuuta eri modulien kesken. MMtdk:n vastuulle valikoitui Ohjausmoduulin (Ypeda 2.2, 5 op) Ohjaus yliopistossa järjestäminen ja opetus yhteistyössä YTY:n dos. Sanna Vehviläisen kanssa. Koulutus toteutettiin syksyllä 2010, siihen osallistui 18 opettajaa, näistä 4 maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan eri laitoksilta. Lisäksi vuosina Viikissä järjestettiin Ypeda II tason kursseja seuraavasti: Ypeda 2.1 Tutkimukseen perustuva yliopisto-opetus (5op) ja Ypeda 2.3 Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen (kehittämistehtävä ja vertaisarviointi) (5op). MMtdk:n pedagoginen lehtori toimi opettajana ja opettajatuutorina Ypeda 2.3 kurssilla Ohjauskoulutus Viikissä 2006 kevätlukukausi: Laadukas ohjaus opintojen eri vaiheissa Viikin ja Kumpulan opetus- ja ohjaushenkilöstölle järjestettiin Kumpulassa suunnittelijana toimineen Leena Suomisen ja Viikin opetuksen kehittämishankkeessa toimineen Lena Levanderin yhteistyönä (5x3 h) ohjauskoulutussarja. Se koostui viidestä kolmen tunnin mittaisesta työpajasta, jotka pidettiin vuoroviikoin Kumpulassa ja Viikissä. Koulutuksen teemat ja luennoitsijat olivat Opetuksesta ohjaukseen, KM Heikki Pasanen, Helsingin ammattikorkeakoulu Helia Eri vaiheiden ohjauksen erityiskysymykset, MMT Lena Levander, KM Janne Ruohisto, MMT Leena Suominen ja FM Nina Aremo Ohjaamisen johtaminen, Yliopistonlehtori Heikki Lokki, tietojenkäsittelytieteen laitos, HY Laadukas ohjausprosessi, laatujärjestelmänäkökulma ohjaustoimintaan ja prosessiin, Nina Aremo ja Lena Levander Tieteellisten työprosessien ohjaus ja ohjauksen työmenetelmiä, Prof. emeritus Liisa Lautamatti Mitä ohjaustilanteen vuorovaikutuksessa tapahtuu? Dos. Sanna Vehviläinen, HY Koulutukseen osallistuneiden määrä oli kokonaisuudessaan 125 henkeä, näistä viidesosa oli maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta kevätlukukausi: Viikin kampuksen ohjauskoulutus Keväällä MM-tiedekunnan pedagoginen yliopistonlehtori järjesti Viikin kampuksen opinto-ohjaajille ja opettajille kohdistetun ohjauskoulutussarjan (5 x 3 h). Tavoitteena oli opettajien ohjaustaitojen kehittäminen,

9 9 tutustuminen ohjausteorioihin ja verkostoituminen kampuksen opettajien kesken. Koulutuksessa käsitellyt teemat olivat ohjauksen tarve ja toteutus yliopistoyhteisössä, Viikin ohjaus- ja neuvontapalvelujen kartoitus, ohjausjärjestelmään perehtyminen, ohjauksen teoriaa, käytännön ohjaussovellukset, ohjaustyylit ja vuorovaikutus ohjaustilanteissa, ohjaajan työkalupakki keinoja erilaisiin tilanteisiin ja Multiculturalism in university teaching. Luennoitsijavieraana monikultturisuutta käsittelevässä osuudessa oli dosentti Mirja-Tytti Talib Käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta. Koulutukseen osallistui 40 henkilöä Viikin kampukselta, näistä 14 oli MM-tiedekunnasta kevätlukukausi: MM-tiedekunnan ohjaustyöpaja Keväällä 2010 Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa järjestettiin ohjaustyöpaja teemalla Minkälaisia haasteita tulosvastuullisuus tuo opintojen ohjaukselle? Koulutus suunnattiin tiedekunnan opintoneuvojille, hops-ohjaajille, ja kaikille opintojen ohjauksesta kiinnostuneille. Työpajan vetäjinä olivat opintopsykologi Anna- Mari Heikkilä pedagoginen yliopistonlehtori Leena Suominen. Keskustelun taustalla olivat uuden tutkintojärjestelmän mukana tulleet velvoitteet opiskelun aikatauluista ja tavoitteista. Opintojen rajauslaki, etappijärjestelmä ja opintotuen takaisinperintä huolestuttavat opiskelijoita. Mitä nämä tarkoittavat ohjaajille? 2010 Syyslukukausi: YPEDA 2.2 Vuonna 2010 Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö otti vastuulleen opettajien ohjauskoulutuksen osana yliopistopedagogiikan perusopetusta. YPEDA 2.2 Ohjauskoulutusmoduuli (5 op) järjestettiin Viikissä opetusvastaavana dosentti Sanna Vehvilainen, järjestelyvastaavana Leena Suominen. Koulutuksen tavoitteena oli Tarkastella ohjausta työprosessien, etenkin oppimisprosessien, tukemisena Hahmottaa yhdessä akateemista opinnäyteprosessia ja sen eri vaiheita Tunnistaa prosessin avainkohtia joihin voi ohjausinterventioilla vaikuttaa Tunnistaa ja kehittää hyviä ohjauskäytäntöjä ja interventioita Koulutukseen osallistui 18 opettajaa. Osallistujat olivat kaikilta Helsingin yliopiston kampuksilta ja Aaltoyliopistosta. MM-tiedekunnan edustajia näistä oli Syyslukukausi YP5 Syksyllä 2011 Viikissä yliopistopedagogiikan perusopetuksen osana järjestetty ohjauskoulutus kohdentui Tieteellisten työprosessien ohjausteemoihin, vastuuopettajanana toimivat dosentti Kirsi Pyhältö (YTY) ja Farmasian tiedekunnan pedagoginen yliopistonlehtori Nina Katajavuori. Osallistujia kurssille oli 21, näistä MM-tiedekunnasta kolmasosa Perehdyttämiskoulutus Helsingin yliopiston konsistorin päätökseen perustuen Helsingin yliopistossa on järjestetty opettajille pedagogisia perehdyttämisiltapäiviä. Päätöksen mukaan Opetusvirkoihin ja pitkiin sijaisuuksiin tai viran hoitoihin valitut yliopisto-opettajat osallistuvat tiedekunnan tarjoamalle pedagogiselle perehdyttämisjaksolle. Pedagogiseen kolutukseen osallistuminen on osa työtehtäviä, ja siihen tulee voida osallistua työaikana. Käytännössä tilaisuudet on järjestetty kullakin kampuksella kerran lukuvuodessa pedagogisten yliopistonlehtoreiden ja Viikissä VOK-hankkeen toimesta vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen perehdyttämisestä Viikissä vastasi mmtdk:n pedagoginen lehtori Leena Suominen yhteistyössä matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan suunnittelijan Nina Aremon kanssa. Yliopiston yhteisen linjan mukaisesti koulutuspäivän kohderyhmänä olivat äskettäin opettajan ja tutkijan virkoihin nimitetty tai sijaisuuksia hoitamaan palkattu henkilökunta. Mukaan kutsuttiin myös pidemmän aikaa yliopistossa toimineita opettajia ja tutkijoita. Uusia opettajia pyrittiin tukemaan pedagogisen ajattelutavan omaksumisessa, opetuksen suunnittelussa, erilaisten opetusmenetelmien käytössä, oppimisen ja osaamisen arvioinnissa sekä oman opetuksen arvioinnissa ja kehittämisessä. Koulutuksen sisällöt pyrittiin yhtenäistämään kaikilla kampuksilla ottaen huomioon eri tiedekuntien ja oppiaineiden erityistoivomukset ja tarpeet. Viikin kampuksella koulutuksen lähtökohtana oli opettajien tutustuttaminen HY:n opetustoimintaa ohjaaviin strategioihin ja etenkin linjakkaan opetuksen periaatteisiin. Koulutukseen sisältyi runsaasti yhteisöllistä tiedon jakamista teemakeskustelujen muodossa ja ohjeistusta käytännön opetustilanteisiin ja oppimisen arviointiin samalla esittäen toiminnan taustalla olevaa yliopistopedagogista tutkimustietoa.

10 10 Vuosien aikana yhteensä 98 opetustehtävissä olevaa henkilöä (keskimäärin 25 hengen ryhmä/vuosi) uusia ja kokeneita opettajia Viikin ja Kumpulan kampuksilta osallistui koulutukseen. Näistä noin viidesosa oli MMTDK:n opetushenkilöstöä Muu henkilöstökoulutus opettajakahvilatoiminta Vuosina maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opettajille ja opetuksesta kiinnostuneille järjestettiin pedagogista kahvilatoimintaa. Tilaisuudet oli teemoitettu lukukausittain siten, että kauteen sisältyi 1) yliopiston ajankohtainen teema, 2) opetukseen tai opetushallintoon liittyvä aihe, 3) poolilehtoraattikauden tavoitteiden mukaisesti ohjausteema, ja 4) lukukaden viimeisessä tilaisuudessa opettajien hyvinvointi ja jaksaminen. Jokaisen tilaisuuden aloitti johdanto tai alustus, jonka jälkeen sana oli vapaa osallistujien aktiiviselle keskustelulle. Otsikot kevätlukukaudella 2007 olivat Ohjaus ja etappi sekä Kanditutkielmat ja TVT. Syyslukukaudella 2007 keskustelun teemat olivat Opetuksen laatu ja auditointi, Jatko-opintojen ohjaus kyselyn tulokset, Opintoneuvoja -ohjauksen moniammattilainen?, Opettajan jaksaminen ja vertaistuki: Klaani, elokuva yliopisto-opettajan päivästä. Mukana kahvilatoiminnassa oli sen ensimmäisenä toimintavuonna n. 30 opetuksen ja opintohallinnon aktiivia tiedekunnasta. Vuonna 2008 toiminta jatkui teemoilla Opetustoiminnan johtaminen ja kansainvälinen arviointi, Yliopisto-opettajan minäkuva, Sana on vapaa kahvila ja Ura- ja Rekrytointipalvelut ja Alumniyhteistyö esittäytyvät. Toisena (viimeisenä) toimintavuotena aktiivisia kävijöitä tiedekunnasta yksittäisessä kahvilassa oli n. 15. Pedagoginen opettajakahvila laajeni koko kampusta koskevaksi vuonna Opettajakahvila VIKLO:n toiminnasta vastasivat kampuksen kaikkien tiedekuntien pedagogiset lehtorit yhteistyönä siten, että järjestelyvastuu kiersi tiedekunnalta toiselle. Laajemman asiakasryhmän myötä toiminnan aktiivisuus lisääntyi ja kahvilaan tuli selkeämmin mukaan henkilöstön pedagoginen koulutuselementti. Viklossa on mm. opittu käyttämään ja huoltamaan opettajan omaa työkalua ääntä Ava Nummisen johdolla ja perehdytty oppimisen arviointiin ja ohjauksen teemoihin Helsingin yliopiston (YTY:n) opintopsykologien opastuksella. Kävijöitä on kuukausittain ollut n kpl. 4.2 Ohjausjärjestelmän kuvaus MMTDK:n poolilehtoraatin ( ) keskeinen tavoite oli koko opintokaaren kattavan ohjausjärjestelmän kuvaaminen ja kehittäminen yhteistyössä tiedekunnan ja laitosten toimijoiden kanssa. Kuvassa 2 on esitetty malli tiedekunnan ohjausjärjestelmäksi. Mallin sisältämät osa-alueet ovat osin itsenäisiä prosesseja ja niiden sisältöä pyrittiin yhtenäistämään ja toteutusta saamaan toimivaksi opiskelijoiden ohjauksen yhdenmukaisen tuen takaamiseksi koko tiedekunnassa. Opiskelijanäkökulmasta järjestelmän tulisi olla kattava ja ohjaustoimintojen tulisi sijoittua opintojen oikeaan vaiheeseen. Ohjausjärjestelmän kuvaamat palvelut tulee löytyä tiedekunnassa sujuvasti ja palvelujen tulee olla tasapuolisesti kaikkien tiedekunnan opiskelijoiden saatavilla. Myös ohjaustyön lisääntyvä arvostus ja ymmärrys sen merkityksestä osana opiskelijalähtöistä opetustoimintaa oli yksi toimintakauden tavoite. Ohjausjärjestelmä rakentui holistisen, opiskelijan koko opintopolkua tarkastelevan mallin mukaisesti neljään eri vaiheeseen: ohjaus ennen opintojen aloittamista ja heti aloitusvaiheessa (markkinointi, tuutorointi, orientoiva jakso) ohjaus kandidaatintutkintovaiheessa (johdantojakso, hops, työelämäohjaus, harjoittelunohjaus, opinnäytetyön ohjaus) ohjaus maisterintutkintovaiheessa (hops, opinnäytetyön ohjaus, työelämäohjaus) jatko-opintojen ohjaus (tutkimustyön ohjaus, opinnäyteohjaus) Opintopsykologi Annamari Heikkilä aloitti toimintansa Viikin kampuksella Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tiloissa syksyllä 2008.

11 Kuva 2. Eri ohjaustoimintojen sekä etappi-järjestelmän sijoittuminen opintopolulle perus- ja jatkotutkinnoissa Ohjausjärjestelmä on ohjauskokonaisuus, joka koostuu toisiaan saumattomasti seuraavista, ajallisesti oikeaan opintopolun kohtaan sijoittuvista ohjauspalveluista ja kursseista. 11

12 Ohjausjärjestelmässä kuvatun toiminnan kehittäminen ja toteutus tiedekuntatasolla Yliopisto-opiskelijan ohjausjärjestelmässä tärkeimpiä osa-alueita ovat opintoneuvonta, henkilökohtainen opintosuunnitelmatyön ohjaus (hops) ja opinnäytetöiden ohjaus, joilla kaikilla on suuri merkitys tutkintojen edistymisessä. Koska hops-ohjauskäytännöt tiedekunnan oppiaineissa olivat vaihtelevia, oli ohjaajien koulutus, yhteisten hyvien käytäntöjen tuominen tiedekuntatason ohjeisiin ja tukitoimiin, sekä niiden toteuttamisen tukeminen laitoksilla yksi hankkeen perustavoitteista. Myös muita järjestelmässä kuvattuja ohjauskäytäntöjä lähdettiin kehittämään yhteistyössä opettajien kanssa laitoksilla, ja myös tiedekuntatasolla. Etappijärjestelmän vaatima erityisohjaus integroitiin hops-ohjauksen piiriin. Ennen opintojen alkua tehtävät ohjaavat toimenpiteet kohdistuvat opiskelijan tekemiin valintoihin, siihen miten koulutussysteemit voivat tukea ja helpottaa opiskelijoiden uravalintaa ja opintopaikan etsintää. Tiedotuksen sekä markkinoinnin kehittämistä varten maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa oli vuosina kehittämisprojekteja, jossa opintoasiainpäällikön johdolla uudistettiin mm. abi-infoa sekä tiedekunnan nettisivuja. Samalla tutkittiin valintakokeiden yhteydessä järjestetyillä ovensuukyselyillä mikä sai opiskelijat hakeutumaan juuri tämän tiedekunnan pääsykokeisiin. Seuraavassa on käsitelty kunkin ohjausjärjestelmään sisältyvän ohjausosion tavoitteita ja toteutusta yksityiskohtaisemmin Tuutorointi ja orientoivat opinnot Opiskelijatuutorointitoimintaa on tiedekunnassa kehitetty järjestelmällisesti koko 2000-luvun ajan. Tuutorikoulutus, orientoivan viikon ohjausluennot ja tuutoreiden kautta tuettu uusien opiskelijoiden sosiaalistaminen opiskelijayhteisöön ovat käytäntöjä, joita tiedekuntatasolla on koordinoinut tiiminä pedagoginen yliopistonlehtori, opintoasiainpäällikkö, kv-suunnittelija ja kaksi tuutoriprojektisihteeriä. Tuutoreiden perehdyttämiskoulutusta hiottiin koko ko. viisivuotiskauden ajan sekä tuutoreilta että ensimmäisen vuoden opiskelijolta kerätyn palautteen perusteella. Koulutuksen opintopistemäärää lisättiin neljästä viiteen, koulutusjaksoon lisättiin ryhmänmuodostukseen ja ohjaukseen sekä vuorovaikutukseen opastavia harjoitteita ja kansainvälinen tuutorointi so. englanninkielinen tuutorikoulutus yhdistettiin suomenkielisen koulutuksen rinnalle tiedekunnan omaksi koulutustoiminnaksi. Orientoiva viikko on tiedekunnassa koko viikon pituinen aloittaville opiskelijoille suunnattu perehdyttämisjakso. Jakson toteuttamisesta ovat vastanneet tiedekunnan opintotoimiston tuutorointitiimi ja laitospäivän osalta laitosten ja oppiaineiden ohjaavat opettajat. Orientoivan jakson päätteeksi siihen osallistuneet opiskelijat ovat voineet saada opintopisteen laajuisen suorituksen kirjoittamalla raportin osallistumisestaan orientoivan viikon tapahtumiin. Vuosittain pedagogiselle lehtorille on palautettu opiskelijaraporttia (n. 60% aloittaneista opiskelijoista), joiden välityksellä on saatu kattava kuva toiminnan onnistumisesta eri oppiaineissa ja tiedekuntatasolla. Palautetta on hyödynnetty tuutorien ja tuutoriprojektisihteerien kanssa tehdyssä kehittämistyössä. Pedagoginen lehtori on lähettänyt raporteista vastapalautteen 1. vuoden opiskelijoille kolmannen periodin alussa uusien tuutorien rekrytoinnin alkaessa. Tiedekunnan tuutoriprojektisihteereinä tällä toimintakaudella työskentelivät Taina Mäkinen (2006), Veera Vestman (2007), Lotta Lassila (2008 ja 2009) ja Silja Nousiainen (2010 ja 2011). Kansainvälisten opiskelijoiden tuutoriprojektisihteerinä toimivat Susanne Liedes (2009), Maria Pirttilahti (2010) ja Jutta Ruuskanen (2011) Johdantokurssiyhteistyö Orientoivan viikon jälkeen opintopolulle ajoittuu kaikilla tiedekunnan laitoksilla johdantokurssi, joka oppiaineesta riippuen sisältää tieteenalaan opastavia, opiskeluun yleisesti liittyviä ja henkilökohtaiseen opintojen suunnitteluun ohjaavia elementtejä. Johdantokurssin koordinaatiosta ja sisällöstä vastaa kunkin laitoksen/oppiaineen opetushenkilökunta. Pedagoginen lehtori on osallistunut johdantokurssiopetukseen eri

13 13 laitoksilla vuosittain luennoimalla opiskelutaidoista ja opintojen ohjauksesta. Luentosarjan perussisältö on muokkautunut opiskelijoiden lähtökohtien ja opiskeluhistorian muuttuessa ja esimerkiksi suoraan maisterivaiheeseen tulleiden määrän lisääntyessä Hops-ohjeistukset ja seurannat, palautejärjestelmä Hops-ohjauksen kehittämistarpeen taustalla on elokuussa 2005 voimaan tullut tutkintoasetus, jonka seurauksena ja Konsistorin päätöksen ( ) mukaan Helsingin yliopistossa alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin on sisältynyt opiskelun tueksi tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops). Hops-työskentelystä myönnettävä opintopistemäärä on alemmassa korkeakoulututkinnossa 1-3, ja ylemmässä 1 opintopiste. Henkilökohtainen opintosuunnitelmatyö on voitu kytkeä esim. muihin yleisiä opiskelutaitoja tukeviin opintoihin, jolloin sen edellyttämä työmäärä on lisännyt opintopisteitä näiden opintojen laajuuteen. Helsingin yliopiston hops-työryhmän loppuraporttiin (2005) kirjattiin seuraavat pääperiaatteet hopsin toteuttamisesta ja se suositteli niitä sovellettaviksi laitosten ja oppiaineiden omaa ohjauksen toimintasuunnitelmaa tehtäessä: Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops) tavoite on ohjata opiskelija oman opiskelunsa itsenäiseen ja kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, hahmottamiseen ja toteuttamiseen. Hops on akateemiseksi asiantuntijaksi kasvamisen väline, dokumentti, johon sisältyy opiskelijan opintosuunnitelma aikatauluineen, oppimistavoitteet sekä jatkuvaa itsearviointia opiskelujen aikana. Tukena tälle suunnitelmatyölle on opetus- ja ohjaushenkilöstön kanssa tapahtuva henkilökohtainen tai ryhmäohjaus. Hops-työskentely auttaa opiskelijaa pohtimaan ja arvioimaan omaa osaamistaan ja oppimiaan asioita. Hopsin avulla opiskelija voi myös havainnoida niitä osaamisalueita, jotka vaativat kehittämistä. Hops-työskentely ei rajaudu pelkästään opiskeluun, vaan esimerkiksi työkokemuksella, harrastuksilla ja järjestötoiminnalla on merkitystä. Hops-työskentely on jatkuva, läpi opintojen jatkuva prosessi, henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops-dokumentti) on omaa asiantuntijuutta ja sen kehittymistä dokumentoiva väline. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ohjausjärjestelmässä hops-ohjaus on kantava elementti. Henkilökohtainen ohjaus alkaa heti opintojen alussa. Sen kattaa koko opintopolun ja täydentää ne aukkopaikat, jotka saattavat jäädä ohjaustoiminnan katvealueiksi esimerkiksi kandidaatintutkinnon viivästyessä, tai jos esim. opiskelijan omat valinnat edellyttävät erityisneuvontaa tai tutkinnon sisältöön liittyviä sopimuksia. Laitoksilla tehtävä hops-ohjaus noudatteli oppiaineiden omia tarpeita, ja ohjausta integroitiin erilaisiin hyviksi koettuihin kursseihin ja ohjaustapahtumiin vaihtelevasti. Käytänteistä tehtiin kysely laitoksille ja tulokset koottiin yhteenvetotaulukkoon vuonna 2009 (ks. LIITE 2). Yhteenvedosta näkyy joidenkin oppiaineiden hyvinkin systemaattinen ja selkeästi hahmottuva ohjausjärjestelmä henkilökohtaisen ohjauksen takaamiseksi. Tiedekuntatasolla hops-ohjausta arvioitiin vuosittain lähetettävän hops-ohjauskyselyn välityksellä. Toukokuussa pyydetty selvitys ohjauksen järjestämisestä ja vastuullisista henkilöistä koottiin keskitetysti opintotoimistossa pedagogisen lehtorin tai opetuksen kehittämisen suunnittelijan toimesta. Pedagoginen lehtori keräsi e-lomakekyselyn muodossa ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden palautetta hops-ohjauksesta vuosittain ajanjaksolta Kyselyssä selvitettiin niitä tapoja, joilla opiskelijat työstävät henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa, kuinka usein, millä työvälineillä, kenen kanssa ja miten ohjattuna. Avoimissa kysymyksissä tiedusteltiin millaisia toimivia ohjauskäytänteitä opiskelijoiden kokemuksen mukaan tiedekunnassa/oppiaineessa on, ja millaisista on pulaa. Kyselyn (N= n. 500) avovastausten tulokset jaettiin ja niistä keskusteltiin laitosten opetuskokousten yhteydessä ja kauden viimeisessä tiedekunnan järjestämässä hops-työpajassa elokuussa Viimeinen tiedekuntatasoinen hops-ohjausta käsittelevä työpaja järjestettiin pedalehtorikauden päätteeksi elokuussa Tilaisuuden tavoitteina olivat ohjaustyötä tekevien opettajien ja ohjaajien verkostoituminen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops-) ohjauksen yhteinen suunnittelu ja ohjausta tukevan moodlepohjan mahdollisuuksiin tutustuminen. Tilaisuudessa esiteltiin Moodleen laadittu hops-pohja, jonka tiedekunnan verkkopedagogiikan suunnittelija ja pedagoginen yliopistonlehtori laativat hopstyön tueksi ja

14 14 hops-suoritteen yhtenäistämiseksi tiedekunnassa. Moodlesivusto sisältää myös opiskelijan ohjeet hopsdokumentin, eli avoimen hopsin työstämiseen Työelämäohjaus Vähäiset tiedot omista työllistymismahdollisuuksista ja työelämätaitojen puute ovat monelle opiskelijalle kynnyskysymyksiä siinä vaiheessa, kun opinnot tulisi saattaa päätökseen ja siirtyminen yliopistosta työelämään on edessä. Vuonna 2006 työelämäkoulutus ja ohjaus oli joillakin tiedekunnan laitoksilla järjestetty kurssimuotoisesti yhteistyössä Urapalveluiden kanssa. Valtaosalla tiedekunnan opiskelijoita ei vastaavaa mahdollisuutta kuitenkaan ollut, joten tasapuolisen työelämäohjauksen takaamiseksi pedagoginen lehtori ryhtyi kehittämään yhteistyössä HY:n Urapalveluiden, MM-tiedekunnan opintoasiain suunnittelijan, Biotieteellisen tiedekunnan suunnittelijan ja jatko-opintojen kehittämisestä vastaavan suunnittelijan kanssa vuosittain keväällä järjestettävää työelämäviikkoa. Viikon suunnitteluun ja toteutukseen tulivat mukaan opiskelija- ja ammattijärjestöt (AKL,LAL, MHL, Agronomiliitto) ja yritykset, joihin tehtiin vierailuja viikon yhteydessä (Evira, RKTL). Viikon sisältönä olivat mm. Urapalveluiden pitämät opetusjaksot teemanaan työhaastattelut, työnhakuasiakirjojen kirjoittaminen, CV-klinikka, työelämän pelisäännöt ja työelämätuntemus. Viikon ohjelmaan sisältyi myös opetushenkilökunnalle suunnattuja tilaisuuksia, mutta vähäisen osallistujamäärän vuoksi niistä luovuttiin. Tohtorien työllistymisen tukemiseksi viikkoon sisällytettiin oma osio jatko-opiskelijoille. Urapalveluiden vuosittain keräämän palautteen mukaan Viikin työelämäviikko koettiin hyödyllisenä, käytänteen jatkamista ja siitä tiedottamista toivottiin lisää. Tällä erää viimeinen työelämäviikko järjestettiin keväällä Siitä saatu palaute on esitetty liitteessä 3. Työelämäviikon suunnittelu ja koordinointi oli prosessi, joka edellytti usean henkilön työpanosta. Suunnittelusykli alkoi heti kevään työelämäviikon jälkeen kerätyn palautteen arvioinnilla ja se jatkui syyskaudella tiedotuksen, yhteisten aikataulujen, tilojen, suunnittelukokousten, työelämäyhteyksien, ammattijärjestöhenkilöiden tapaamisten ym. järjestelyin Viikin tiedekuntien edustajat kokoontuivat yhdessä Urapalveluiden kanssa palaveriin, jossa todettiin, ettei yksikään kampuksen tiedekunta pysty sillä hetkellä resursoimaan työelämäviikkoa siinä mittakaavassa mihin se on kasvanut. Mahdollisina vaihtoehtoina ehdotettiin viikon jakamista tulevaisuudessa eri teemoihin, eri kohderyhmille ja pidemmälle aikavälille lukuvuoden aikana Opintopsykologipalvelut Opintopsykologi toiminnan tavoitteena on tukea ja ohjata opiskelijaa kehittämään opiskelutaitojaan siten, että opiskelija pystyy ylittämään opintoihinsa tulleita esteitä ja etenemään opinnoissaan. Opintopsykologi toimii yhteistyössä yliopiston opettajien kanssa. Mielenterveysongelmien hoitaminen ei kuulu opintopsykologille, vaan tarvittaessa hän ohjaa opiskelijan YTHS:n palvelujen piiriin. Opintopsykologitoiminta on vakiintunut Suomen yliopistoissa osaksi opintojen ohjaustoimintaa. Helsingin yliopistossa opintopsykologit ovat vaikuttaneet yli kymmenen vuoden ajan. Viikin kampuksella opintopsykologi Annamari Heikkilä aloitti ryhmä- ja henkilökohtaisen tukipalvelun perustutkinto-opiskelijoille Kampuksen opintopsykologin vastaanottotilana toimi yhtenä päivänä viikossa MM-tiedekunnan opintotoimistossa sijaitseva pedalehtorin työhuone. Tänä aikana yhteistyö maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan pedgaogisen lehtorin kanssa oli tiivistä. Yhteisiä tilaisuuksia järjestettiin sekä opettajille että opiskelijoille, yleensä myös kampuksen muiden tiedekuntien edustajat olivat tervetulleita. Opintopsykologi osallistui opettajille suunnattuihin ohjauskoulutuksiin, opiskelijoille tarkoitettuihin työpajoihin (esim. Kävikö köpelösti työpaja opintouudistuksen jalkoihin jääneiden opiskelijoiden tueksi 2008, prokrastinaatiotyöpaja viivyttelystä eroon pääsemisen tueksi ja Gradut kuntoon -seminaarisarja graduklinikkatoiminnan yhteydessä 2010).

15 Opinnäytetyön ohjaus Opinnäytetöiden ohjaukseen liittyviä ohjeita ja suosituksia uudistettiin koko toimintakauden ajan. andidaatintutkielman suorittamisen suositukset ja siihen liittyvä arviointimatriisi ja arviointilomake laadittiin opettajien kanssa yhteistyössä. Vastaavasti uudistettiin maisterintutkielman arviointimatriisi ja arviointilomake, jotka tiedekuntaneuvosto hyväksyi Merkittävin uusi avaus opinnäytetyön tukemiseksi tiedekuntatasolla oli valmistumiskampanjan resursoimana pystytetty graduklinikka, jonka avajaiset pidettiin Toiminta aloitettiin todellisena talkootyönä, mukana olivat tiedekunnan pedalehtorin ja opintojen kehittämisen suunnittelijan, Kaisa Laalahden, myöhemmin Asta Sarkin lisäksi laitekeskuksen ja tietotekniikkaosaston väkeä. Tilan varustamiskustannukset jäivät hyvin sujuneen yhteistyön takia pieniksi, kuluja tuottivat lähinnä vuokra ja oven sähkölukon asentaminen. Tämä tiedekunnan tarjoama käytännön tuki opinnäytetyöskentelylle vakiintui edelleen, kun graduklinikkatoimintaa päätettiin jatkaa valmistumiskampanjan jälkeen. Sen ohjaustoiminta oli laajentunut kattamaan prosessiohjauksen (pedagoginen lehtori) lisäksi myös tilasto-ohjausta (Satu Suolinna ja Elina Kokkonen 2011) ja muuta teknistä tekstinkäsittelyyn ja editointiin liittyvää ohjausta (Outi Valkama). Opiskelijat ottivat graduklinikan omakseen nopeasti. Jo ensimmäisenä toimintavuonna klinikan Moodlesivustolle ilmoittautui yli 100 osallistujaa. Vakituisia graduklinikkatilan käyttäjiä (avaimenhaltijoita) oli ensimmäisenä syksynä lähes 30. Työskentelymuotoja olivat viikoittaiset ryhmä- ja ryhmäytymisharjoitukset, keskustelut, luennot, vierailevat teemaluennoitsijat, opintotoimiston opinto-ohjaajien tietoiskut ja pedagogisen lehtorin henkilökohtainen konsultointi (opinnäytetyön teksti, kieli, muoto, jäsentely, sisällön loogisuus). Yhteistyö opettajien kanssa jäi alkuvaiheessa melko vähäiseksi. Opettajat kutsuttiin henkilökohtaisella sähköpostiviestillä tutustumaan klinikkaan keväällä 2011, ja osallistujia avointen ovien aamupäivässä oli 6 kpl. Opiskelijapalaute graduklinikan alkuvaiheen toiminnasta on liitteessä Jatko-opintojen ohjaus ja palautejärjestelmä Jatko-opintojen ohjaus on noussut Bologna-prosessin kolmannen syklin myötä ajankohtaiseksi kehittämiskohteeksi. Pedagoginen lehtori jakoi toiminnassaan jatko-opintojen ohjaajan ja ohjauksen kehittäjän roolin toimiessaan dosenttina oman tutkimusryhmänsä tohtoriopiskelijoiden prosessiohjaajana, pedagogisena lehtorina tohtoriopiskelijoiden ohjausryhmän kanssaohjaajana mikrobiologian oppiaineessa ja tiedekuntayhteyksien avulla hallinnon näkökulman edustajana. Tutkimusryhmässä ohjatut väitöskirjatyöntekijät väittelivät vuoden 2011 lopulla. Tohtoritarha ohjausryhmä on herättänyt mielenkiintoa laajemminkin tiedekunnan jatko-opiskelijoiden keskuudessa. Tiedesihteerin ja pedagogisen lehtorin yhteistyö ohjausryhmän interventioissa koettiin toimivaksi. Mm. kansainväliset jatko-opiskelijat ovat toivoneet tiedekunnalta vastaavan ryhmäohjaustoiminnan koordinoimista yleisemminkin PhD in and out seminaarin jatkoksi. Tutkimuksen ja jatko-opintojen kansainvälisen arvioinnin (2011) palaute arvioi kyseisen tyyppisen mentorointi/vertaispalautekäytännön erinomaiseksi (outstanding). Jatko-opintojen kehittämiseksi pedagoginen lehtori laati lopputyönään Palmenian laatujärjestelmäkoulutuksessa vuonna 2011 raportin, jossa tiedekunnan jatko-opintolinjauksia ja ohjauksen kehittämistä sekä palautejärjestelmää on kuvattu yksityiskohtaisemmin. Raportti löytyy liitteestä Vastuukurssit (Y120, Y205 ja Y206) Pedagoginen yliopistonlehtori vastasi toimintakaudella kolmesta tiedekuntatason kurssikokonaisuudesta. Orientoivaan viikkoon kuuluva 1 opintopisteen suoritus (Y120), sen ohjeistaminen ja raporttien arviointi, kuuluivat syyslukukauden ohjelmaan. Raportteja tuli arvioitavaksi hyväksytty/hylätty periaatteella vuosittain n. 250 kpl. Viiden opintopisteen laajuinen tuutorikoulutus (Y205) koostuu 7 lähiopetusjaksosta, joissa tuutorit ryhmäytetään (tutustumisleikit, harjoitukset), perehdytetään opintojen alkamiseen liittyvään informaatioon

16 16 (YTHS, HYY, Opintotuki, Impact Factory, MMYL, opintoasiat, ATK-asiat, tiedekirjasto), ohjataan yhteistyöhön laitosten edustajien kanssa ja koulutetaan tuutoriohjaukseen ryhmäilmiöiden teoriaan tutustumalla ja ryhmädynamiikkaharjoituksin. Koulutuksen aikana tuutorit laativat tulevan toimintansa tueksi tuutorointisuunnitelman, jonka tavoitteena on hahmottaa etukäteen tuutorin ja tuutoriryhmän käytännön toiminta ja aikataulu. Kirjallinen essee-muotoinen tuutorointiraportti, jonka jokainen tuutori palautti pedagogiselle lehtorille arvioitavaksi orientaatiojakson jälkeen, toimi Y205- kurssin suorituksen arviointiperusteena ja samalla palautteena kurssista ja sen kehittämistarpeesta. Palautteita on käsitelty tuutoroinnin päätöstapaamisessa, jossa on yhteisöllisesti hahmoteltu seuraavan vuoden tuutoritoiminnan kehittämistarpeita. Kurssi Y206, Osallistuminen yliopiston hallinto- ja järjestötoimintaan, on laajuudeltaan 2-10 opintopisteen suoritus. Tavoitteena on, että osallistumalla yliopiston hallinto- ja järjestötoimintaan opiskelijalle muodostuisi kuva ko. toiminnasta ja toimintaperiaatteista. Opintopisteitä annettiin eritasoisista tehtävistä 1 4 op/tehtävä, ja pedagoginen lehtori arvioi suorituksen ja pistemäärän opiskelijan kirjoittaman itsearvioraportin perusteella. Esseemuotoisen raportin tuli sisältää tehtävänkuvauksen lisäksi järjestön ja toimintaympäristön kuvaus, oman oppimisen kuvaus ja arvio siitä, miten opittua voisi hyödyntää tulevassa työelämässä. Näistä kolmesta kurssista kirjautui opintorekisteriin vuosittain yhteensä n. 650 opintopistettä. 4.5 Laatutyö Yliopiston rehtori vastaa koko yliopiston toiminnan laadusta. Rehtorin asettaman Laadunhallinnan ohjausryhmän (LAAVA)tehtäviin kuuluvat yliopiston laadunhallinnan ja arvioinnin strateginen ohjaaminen osana toiminnanohjausta, laadunhallinnan kokonaiskoordinointi, yhteydenpito tiedekuntiin, erillisiin laitoksiin ja laitoksiin sekä niiden tukeminen laatutyössä. Ryhmän jäsenistössä ovat edustettuina tutkijat ja opettajat, muu henkilökunta sekä opiskelijat. Lisäksi ryhmään kuuluu asiantuntijoita yliopiston eri toimintasektoreilta. Laatupäällikkö vastaa siitä, että yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä on annettujen ohjeiden mukainen ja että laatudokumentaatio on riittävä. Hän huolehtii myös, että laadunvarmistusmekanismeja käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla sekä kaikki yksiköt ja toiminnot kattaen. Yliopiston laatupäällikkönä toimii Aimo Virtanen. Laatupäällikön tukena hallintovirastossa toimivat yliopiston laatuasiantuntija ja eri toimintasektoreiden asiantuntijat. Vastaavasti tiedekuntien ja erillisten laitosten laatuyhdyshenkilöt huolehtivat näistä asioista omissa organisaatioissaan (www.helsinki.fi/laatu/organisointi.html) Helsingin yliopiston auditointi 2007 Helsingin yliopisto läpäisi ensimmäisen auditointinsa vuonna Tätä edelsi maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa toimintakäsikirjan laatiminen ja samanaikaisesti pyrkimys tutustuttaa henkilöstö laatuasioihin ja kehittävän arvioinnin periaatteisiin. Toimintakäsikirjan kokoamista varten ja laboratoriolaadun kuvaamiseksi tiedekunnassa työskenteli osa-aikaisena kaksi suunnittelijaa, Arvo Alajoki ja Johanna Lähdevirta, jotka yhdessä laatukoordinaattori Jaana Kotron ja pedagogisen lehtorin kanssa muodostivat auditointia valmistelevan laatutiimin. Laitosten vastuuhenkilöt mukaan lukien tiedekunnassa oli 35 hengen laatutyöryhmä, joka päivitti omia laatudokumenttejaan ja osallistui tiedekuntatiimin järjestämiin seminaareihin. Pedagogisen lehtorin tehtävänä eri tilaisuuksissa ja keskusteluissa oli laatuajattelun, Demingin paranevan laadun syklin ja prosessiajattelun koulutus ja sisäisenä kehittäjänä opettajan ja tutkijan roolissa laatutematiikan avaaminen käytännön yhteyksiiin. Auditointiprosessin katsaus ja toimijoiden kuvaus vuodelta 2006 on esitetty liitteessä 6. Viikin ja Kumpulan, kuten myös Meilahden kampusten opetus ja tutkimusinfrastruktuurin olennainen osa ovat laboratoriot. Niiden vähäinen huomioiminen yliopiston toimintakäsikirjassa herätti tarpeen kehittää oma

17 17 yliopiston laboratoriotyölle profiloitu laatujärjestelmä. Tätä varten MM-tiedekunnan pedagoginen lehtori yhteistyössä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan laatusuunnittelija Nina Aremon kanssa järjesti Helsingin yliopiston laboratoriotyöskentelyn laatua kokoavan ja kehittävän seminaarisarjan, jossa lähtökohtana oli Johanna Lähdevirran ja Arvo Alajoen SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 -standardin pohjalta laatima laboratorion toimintajärjestelmän tarkistuslista. Seminaarien päätteeksi sovittiin yliopiston laboratoriolaatutyöryhmän perustamisesta. Työ on jatkunut itsenäisesti tiedekunnissa vuoden 2007 auditoinnin jälkeen Koulutuksen kansainvälinen arviointi 2008 Koulutuksen kansainvälinen arviointi on säännöllisesti noin kuuden vuoden välein toistuva, arviointikäytänne, jonka tavoite on edistää koulutustoiminnan laadunhallintaa ja laadun parantamista. kehittävään arviointiin perustuvan prosessin avulla. Vuonna arviointiprosessi valmisteltiin HY:n opintoasiain toimikunnassa (OAT), ja työstettiin yhdessä yliopiston opetuksesta ja tutkinnoista vastaavien henkilöstöryhmien kanssa. Rehtori teki päätöksensä arvioinnin kohdentamisesta opetuksen johtamiseen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa arvioinnin valmistelusta vastasivat johtoryhmä ja opetuksesta vastaava varadekaani Marketta Sipi. Pedagoginen yliopistonlehtori nimettiin vastaamaan käytännön toteutuksesta yhteistyössä laitosten yhdyshenkilöverkoston kanssa. Hän vastasi myös lopullisen itsearviointiraportin kirjoittamisesta laitosten tuottaman aineiston pohjalta. Arvioinnissa oli mukana Bolognan ensimmäiseen ja toiseen sykliin liittyen vain kandidaatin- ja maisterinkoulutuksen johtaminen. Taustalla oli ajatus hyödyntää edellisvuoden auditoinnissa kerättyä materiaalia sekä pyrkimys keventää arvoinnin kokonaisuutta keskittämällä useita työvaiheita HY:n opetuksen kehittämisyksikölle (mm. ohjeistus, aikataulutus, käännökset). Arvioinnin tavoite oli opetustoiminnan johtamisen kehittäminen. Arvioinnin vaiheet olivat 1) nykytilan kriittinen arvio, 2) johtamisen vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistaminen ja 3) palautteen saaminen kansainväliseltä arviointipaneelilta. Valmisteluprosessin tavoitteena oli myös henkilöstön osallistaminen prosessiin. Valittu yhteisöllinen valmistelumenetelmä antoi opetushenkilöstölle mahdollisuuden oppia omista ja muiden käytänteistä, vahvistaa ymmärrystä koulutuksen johtamisen merkityksestä ja oppia linjakkuuden periaatteen käytännön toteutuksesta opetussuunnitelmatyössä, opetuksessa ja oppimisessa. Valmisteluprosessi ja sen lopputuloksena syntynyt maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan koulutustoiminnan johtamisen itsearviointiraportti on liitteenä 7. Kansainvälisen arviointipaneelin antama palaute tiedekunnalle on liitteessä Toiminta tiedekunnan laatuyhdyshenkilönä ja tulevan auditointikierroksen valmistelu Pedagoginen yliopistonlehtori vastasi tehtäväkuvauksensa mukaisesti koulutuksen ja opetuksen kehittämisen laatutyöstä, ja toimi sen lisäksi tiedekunnan laatuyhdyshenkilönä Helsingin yliopiston laatuyhteistyöverkostossa. Tiedekuntien laatuyhdyshenkilöt tapasivat toisensa laatupäällikön kutsumina säännöllisesti 2 3 kertaa vuodessa seminaareissa ja työpajoissa, joissa käsiteltiin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kannalta ajankohtaisia asioita. Toimintakauden aikana työllistivät yliopiston ensimmäisen auditoinnin valmistelu ja toteuttaminen, ja seuraavaan auditointikierroksen valmistelu yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa. Tiedekunnan sisäinen laatutyö ja prosessien arviointi oli ajankohtainen laitosrakenneuudistuksen ja yliopistouudistuksen yhteydessä. Opintotoimiston prosesseja tarkasteltiin tässä yhteydessä aktiivisesti opintoasiain päällikön aloitteesta. Tiedekunnan toimintakäsikirjan päivitys tapahtuneiden muutosten jälkeen ja tulevan auditoinnin lähestyessä edellyttäisi henkilöresurssin suuntaamista tehtävään. Pedagoginen lehtori osallistui tiedekunnan laatuyhdyshenkilön roolissa tulevan auditoinnin valmisteluprosessiin HY:n ja tiedekunnan edustajana Korkeakoulujen arviointineuvoston koolle kutsumissa valmisteluseminaareissa, joita järjestettiin vuosina 2010 ja 2012 Toimintakauden päätteeksi pedagoginen lehtori järjesti tiedekunnan yhteisen laatutyöpajan, jossa laatuasiantuntija Helena Immonen Keskushallinnosta alusti tulevasta auditoinnista ja yliopiston toimenpiteistä

18 18 sen suhteen, ja jossa keskusteltiin vastuuhenkilöistä ja laatudokumenttien päivitystarpeesta laitoksilla ja tiedekuntatasolla. Tilaisuuteen osallistui 20 tiedekuntalaista. Tilaisuuden sisällöt löytyvät opetuksen tuen sivustolta linkistä 4.6 Muu opetuksen tuki Opetuksen suunnittelu ja strategiatyö Pedagoginen lehtori oli tehtäväkuvauksen mukaisesti vastuussa koulutuksen laadusta tiedekuntatasolla ja siten myös vahvasti mukana opetustoiminnan suunnittelu- ja kehittämistyössä ja tulevan kolmivuotiskauden valmisteluprosesseissa. Pedagogisten yliopistonlehtoreiden verkosto osallistui tulevan kauden strategian valmisteluun OAT:n kautta ja mm. opetuksesta vastaavan vararehtorin organisoimissa yliopistotasoisissa tilaisuuksissa. Yliopistotasolla järjestettyjä yhteisöllisiä koulutuksen kehittämis- ja suunnittelutyöpajoja seurasivat maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa vastaavat tilaisuudet. Tämän toimintatavan taustalla oli pyrkimys ottaa huomioon ja mahdollisuuksien mukaan noudattaa koko yliopistoa koskevia koulutustoiminnan linjauksia, huomioida pedagogisen asiantuntijayhteisön näkemykset ja samanaikaisesti harmonisoida toimeenpanosuunnitelman keskeiset tavoitteet oman tiedekunnan oppiaineiden ja opetushenkilöstön konkreettisten tavoitteiden kanssa. Opetuksen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmat vuosina ja valmisteltiin tiedekunnassa yhteisöllisesti opetushenkilöstön kanssa ja koulutuksen laadunarviointeja hyödyntäen. Opintoasiainpäällikkö, opintotoimistossa työskentelevä opetuksen kehittämisen suunnittelija, ja pedagoginen lehtori muodostivat ydintiimin, joka opetuksesta vastaavan varadekaanin kanssa koordinoi ja toteutti valmistelutyötä. Koulutuksen kansainvälisen arvioinnin yhteydessä 2008 järjestetyt suunnittelu- ja keskustelutilaisuudet, sekä niistä kerätty materiaali oli arvokas osa strategia- ja kehittämistyötä. Helsingin yliopiston opetuksen strategiaseminaari järjestettiin Dipolissa Seminaarissa työstettiin toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla Yliopiston strategialuonnoksessa esitettyihin opetukseen liittyviin tavoitteisiin voitaisiin pyrkiä.. Ehdotuksia käytettiin HY:n opetuksen ja opintojen toimenpideohjelman valmistelussa. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa järjestettiin em. HY-seminaarin linjauksia noudattaen Opetuksen ja opintojen kehittämisseminaari Haikossa Seminaari oli avoin koko tiedekunnan henkilökunnalle ja opiskelijoille, ja siihen osallistui 30 tiedekuntalaista. Tiedekunnalla oli käytännönläheinen tavoite laatia konkreettinen ja toteutettavissa oleva toimeenpanosuunnitelma tulevalle toimintakaudelle Kehittämispäivän tavoitteena oli nostaa esiin tiedekunnan omat opetusta ja opintoja koskevat kehittämistoiveet ja sopia käytännön toimenpiteistä niiden toteuttamiseksi. Päivän tuotosten pohjalta luonnosteltiin toimeenpanosuunnitelma, jonka laadinnassa keskeisiä lähtökohtia olivat laitosten, opetushenkilöstön ja opiskelijoiden näkökulma ja koulutustoiminnan tarpeet. Opetuksen ja opetuksen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmat vuosilta ja ovat liitteenä 9. Koska opetustoiminnan johtamisen kehittäminen oli yliopistouudistuksen ja tehtyjen rakenneuudistusten jälkeen edelleen ajankohtainen asia, HY:n opetuksen kehittämisyksikkö järjesti yliopiston hallintohenkilökunnalle ja pedagogisille yliopistonlehtoreille osoitetun kutsuseminaarin, teemana Opetustoiminnan johtaminen, työnjako ja yhteistyö. Tämän seminaarin tavoite ei ole ratkaista yksittäisiä ongelmia, kuten sitä, miksi emme saavuta tutkintotavoitteitamme, vaan nimenomaan katsoa ja arvioida, kuinka opetustoiminnan johtamiseen liittyvät prosessimme toimivat eri tasoilla ja tahoilla. Emmekä aio tyytyä vain tarkastelemaan prosesseja, vaan tavoitteemme on tuottaa jo ensimmäisiä ratkaisujakin, joiden pohjalta pääsemme etenemään ja pureutumaan kaikkein konkreettisimpiin asioihin ja toimintoihin tiedekunnissa, ainelaitoksilla ja oppiaineissa - siis siellä, missä opetusta ja oppimista suunnitellaan ja toteutetaan. Tarkoitus onkin, että tämän seminaariin jälkeen opetustoiminnan johtamisen kehittämistyö jatkuu aktiivisena ja tuloksekkaana tiedekunnissa ja ainelaitoksilla. Siellä voidaan ja tulee tarkastella ja arvioida aiempaa tarkemmin mm. opetustoiminnan työn- ja vastuunjakoa sekä tutkintovaatimusten ja opetusohjelmien sisältöä, rakennetta ja laajuutta, esimerkiksi peilattuna uusiin laitosrakenteisiin ja opiskelijavalintojen kehittämistarpeisiin. (Seminaarin esipuhe, Jukka Kola, opetuksesta vastaava vararehtori)

19 19 Vastaava Koulutuksen johtamisen strategiaseminaari järjestettiin maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa opetuksesta vastaavan varadekaanin Juha Heleniuksen johtamana ja pedagogisen lehtorin järjestämänä. Väkeä tiedekunnan kaikilta laitoksilta ja kansliasta kokoontui teemakeskusteluun tavoitteena yliopiston linjauksen mukaisesti opetustoiminnan johtamisen ja hallintotyön työnjaon ja yhteistyön kehittämistarpeiden tunnistaminen ja kehittämisideoiden tuottaminen, sekä yhteistyön edistäminen yhteisellä seminaaripäivällä. Seminaari tuotti loppuyhteenvedon, jossa tiedekunnan opetushenkilöstölle olennaiset teemat kirjattiin näkyviksi. Yhteenveto on liitteenä Yhteistyö laitoksilla: Pedagoginen yliopistonlehtori oli käytettävissä pedagogisena asiantuntijana kursseja ja kansainvälistä maisterikoulutusta suunniteltaessa. Keskustelua ja pedagogista näkemystä kaivattiin esimerkiksi tutkinnonuudistuksen ja siirtymäkauden aiheuttamien uudistusten suunnittelun yhteydessä, linjakkaan opetuksen ja uusien arviointimenetelmien käyttöönotossa ja soveltamisessa. Siirtyminen osaamiskeskeiseen tavoitteenasetteluun kurssikuvausten yhteydessä jatkuu edelleen. Pedagoginen lehtori kiersi opintoasiainsuunnittelija Maika Strömbergin kanssa opinto-oppaan laatimisprosessin yhteydessä laitosten opetusryhmät ja havainnollisti osaamistavoitteiden kuvausta ja osaamiskuvausten pedagogista perustaa. Koko toimintakauden ajan pedagoginen lehtori tarjosi henkilökohtaista tukea ja neuvontaa kaikissa opetuksen ongelmissa esimerkiksi opetustaidon arvioinnin ja, opetusnäytteiden yhteydessä, koulutusten yhteydessä ja kaikkialla kampuksella erilaisissa kohtaamistilanteissa opetushenkilöstön kanssa Laitostoiveet 2010 Keväällä 2010 tiedekunnan opetuksen tukitiimi (pedagoginen yliopistonlehtori Leena Suominen, verkkoopetuksen suunnittelija Outi Valkama ja opetuksen kehittämisen suunnittelija Kaisa Laalahti) teki kierroksen uusien laitosten opetuksen kehittämisryhmissä kertoakseen tiedekunnan opetuksen tukitoiminnan tavoitteista ja mahdollisuuksista, sekä kirjatakseen laitosten tiedekunnalle kohdistamia toiveita. Lyhyenä yhteenvetona laitoskierroksesta seuraavaa: Yleisesti koettiin tärkeänä työelämätiedon ja yhteyksien parantaminen. Ammattikuvakoneen käyttöönottoa toivottiin, ja keskusteltiin siitä, miten laitoksella osattaisiin paremmin välittää tietoa työnantajien ja opiskelijoiden välillä rekrytointitoiveista ja osaamisesta. Olemassa olevien käytäntöjen kirjaamista toivottiin (työelämäyhteyksien osalta) kaikkien tiedoksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoitteluun ja työelämäorientaatioon tulisi kiinnittää enemmän huomiota! Kemian opintojen sujuvuus ja ensimmäisen vuoden ongelmat kemian suorituksissa vaativat toimenpiteitä. Opiskelutaitoja voisi vahvistaa, esim. laatimalla Miten opiskella kemiaa opas ensimmäisen vuoden opiskelijoille Ehdotuksia koulutusten aiheista: Kriittisen ajattelun työpaja (opettajat, jatko-opiskelijat) osaamistavoitetyöpaja opinto-oppaan laatimisen tueksi (esim. helmikuussa) Opetuksen ja oppimisen tukiyksikön tarpeellisuus yksikön tarjoama tuki ja palvelut koetaan tarpeellisiksi verkostoituminen ja yhteistyö kampuksen muiden pedayksiköiden kanssa kannatettavaa omat tilat auttaisivat profiloitumaan paremmin ja helpottaisivat ihmisten ja palveluiden tavoitettavuutta Muut toiveet ja ideat vertaisseuranta opetustilanteissa opettajat sparraamaan toistensa opetustilanteita opettajien perehdytysopas/toimintakäsikirja uusien opettajien perehdytyksen tueksi course quality checklist muistilistan luominen hyvän opetuksen tueksi (helppo tarkistaa oman kurssin osalta)

20 Työyhteisön hyvinvointi Opetushenkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointityö sisältyi pedagogisen yliopistonlehtorin tehtäviin toimintakaudella. Leena Suominen oli jäsen opiskelijoiden terveystyöryhmässä yhteistyötahona YTHS. Opettajille järjestettiin kaksi työyhteisön hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvää työpajaa KAIKU-hankkeen rahoituksella vuonna Loppuraportti työhyvinvointikoulutuksesta palautteineen on liitteenä 11. Lisäksi pedagogisen lehtorin aloitteesta tiedekunnan kanslian henkilöstölle haettiin HY- rahoitus ja järjestettiin työhyvinvointipäivä Haikossa vuonna Asiantuntijatoiminta tiedekunnan työryhmissä Olennainen osa pedagogisen yliopistonlehtorin tehtävästä oli toiminta erilaisissa tiedekunnan opetuksen työryhmissä. Näistä opetuksen kehittämistoimikunta OKT ( ), opintoasiaintoimikunta OAT ( ) ja etenkin opetustaitotoimikunta OTT olivat lähimpinä pedagogisen lehtorin toimialaa. Ne myös olivat kanava, joiden kautta oli mahdollista sekä vastaanottaa että jakaa tietoa opetuksen kehittämisen tarpeista ja uusista pedagogiikan näkemyksistä. Yliopistouudistuksen jälkeen etenkin opetustaitotoimikunnan kaksi työryhmää, opettajarekrytointiin ja opetusosaamisen arviointiin keskittynyt OTT ja opetustaidon kehittämiseen tähtäävä OTT-KEHY nousivat tärkeiksi pedagogisiksi yhteistyöelimiksi tiedekunnassa. Näissä ryhmissä pedagoginen lehtori toimi asiantuntijana tai sihteerin tehtävissä (OTT-KEHY). Opetusosaamisen kuvaamista helpottamaan laadittiin yhteistyössä opettajien ja pedagogisten lehtorien verkoston kanssa malli osaamisen kuvaamiseksi (Liite 12). OTT:n arvioimistyön helpottamiseksi eri tasoisen opetusosaamisen kriteerit koottiin matriisiksi, joka on Liitteessä LOPUKSI Pedagogisen yliopistonlehtorin tehtävänkuva maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuosina oli erittäin monipuolinen. Myös toimintayhteisö oli laaja, ja yhteydet opettajiin ja opiskelijoihin toimivat hyvin. Yhteistyö opintohallinnon kanssa oli antoisaa, monet tutkinnonuudistuksen mukana tulleet uudet vaatimukset löysivät laitosyhteistyössä myös pedagogisesta näkökulmasta hyviä toteuttamistapoja ja täsmennyksiä. Erilaiset kontaktitapaamiset vakiintuivat osaksi arjen toimintaa opettajakahviloissa, graduklinikassa, opintohallinnon, opetushenkilöstön ja pedagogisen lehtorin yksilö- ja ryhmäkeskusteluissa sekä koulutuksissa. OTT-KEHY-ryhmälle tehty selvitys opettajien pedagogisista valmiuksista 2010 (Liite 14) kertoi opetushenkilöstön suhteellisen hyvästä pedagogisesta koulutustasosta maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Tutkivan oppimisen elementit, monimuotoiset opetusmenetelmät ja taito hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ovat olleet luontaisesti läsnä tiedekunnan oppiaineiden opetuksessa jo pitkään. Pedagogisen lehtorin kiitollinen tehtävä olikin luoda opettajakontakteja ja avata keskustelua uusista linjakkaan opetuksen edellyttämistä toimista käytännössä. Hyvin tärkeä osa arjen kommunikaatiota oli tuoda opettajien tietoon pedagogista ymmärrystä opetusratkaisujen takana olevasta tutkitusta tiedosta ja yliopistopedagogiikan tarjoamasta uudesta näkemyksestä opetuksen ja oppimisen edistämiseksi. Kansainvälinen koulutuksen arviointi 2008 nosti esiin pedagogisille kehittäjille yleisen ongelman, jota ainakaan toistaiseksi ei maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kyetty ratkaisemaan. Pedagoginen lehtori, tehdessään opetuksen kehittämis-, laatu- ja strategiatyötä tiedekuntatasolla, on ollut irrallaan tiedekunnan hallinnosta tai strategisen kehittämisen ryhmistä, ja tiedon kulku ei ole näin ollen sujunut moitteettomasti. Opetuksen menestyksekäs kehittäminen tai tukitoiminta on mahdollista vain johdon vankan kiinnostuksen ja tuen avulla. Tiedekunnan uudet linjaukset pedagogisen yliopistonlehtorin tehtävään tuovat toivottavasti selkeyttä aiemman toimenkuvan kirjavuuteen ja hänen asemaansa tiedekuntaorganisaatiossa. Tutkimusorientoituminen ja laitosten fyysinen läheisyys tarjoavat pedagogiselle lehtorille uudenlaisen mahdollisuuden edistää yliopistopedagogista kehitystyötä. Koulutuksen laadun kehittäjänä pedagoginen lehtori on avainasemassa edustaessaan uusinta tieteellistä näkemystä hyvän koulutustoiminnan pedagogisista periaatteista.

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opintojen ohjaussuunnitelma (Pori ja Tampere)

Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opintojen ohjaussuunnitelma (Pori ja Tampere) 1 19.6.2014 Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opintojen ohjaussuunnitelma (Pori ja Tampere) Johdanto Tässä Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opintojen ohjaussuunnitelmassa kuvataan opintojen ohjauksen

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala Tuutorointi-työrengas Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala TUR-ryhmä, tavoite 1 Opettajatuutorin osaamisen kehittäminen - Yhtenevä näkemys opettajatuutoroinnista;

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Huippuopettajat ESR-hanke 2010 2012. Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

Huippuopettajat ESR-hanke 2010 2012. Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Huippuopettajat ESR-hanke 2010 2012 Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Huippuopettajat ESR -koulutushankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa yliopistokoulutuksen laatua.

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Tuutoreiden sitoutuminen Mitä keinoja kv-tuutoreiden sitoutumiseen? Miten toteutetaan? CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012

Tuutoreiden sitoutuminen Mitä keinoja kv-tuutoreiden sitoutumiseen? Miten toteutetaan? CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Tuutoreiden sitoutuminen Mitä keinoja kv-tuutoreiden sitoutumiseen? Miten toteutetaan? CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Tuula Hellstedt (tuula.hellstedt@helsinki.fi) Kansainvälisen vaihdon palvelut, Helsingin

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE?

JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE? JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE? OPISKELIJOIDEN ARVIO OPINTO-OHJAUKSEN TILASTA JA OPINTOPOLUN ERI VAIHEIDEN OHJAUKSEN KEHITTÄMISTARPEISTA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Tuija Mäntsälä Oped-Exo Laadukkaat

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia www.helsinki.fi/yliopisto 7.6.2011 1 Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelman toteuttajat Koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot