ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA"

Transkriptio

1 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

2

3 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA Hyväksytty ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

4 ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN PDF ISBN e-julkaisu ISBN Paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä Ulkoasu: Kopijyvä Oy, Joensuu Tämä julkaisu on painettu ympäristöystävälliselle Reprint-paperille, joka on valmistettu 60% kierrätyskuidusta. RePrint- paperille on myönnetty seuraavat sertifikaatit: ISO 9001, ISO 14001, EMAS, DIN 6738, EN-71-3, FSC JA EU-kukka.

5 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO TAUSTA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄ LÄHTÖKOHTA JA KEHITTÄMISTARPEET ULKOASIAINHALLINNON HANKINNAT HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET TULOKSELLISUUS JA TEHOKKUUS OSAAMINEN JA INNOVATIIVISUUS YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS TURVALLISUUS HANKINTOJEN TOTEUTTAMISEN LINJAUKSET JA PÄÄPERIAATTEET HANKINTATOIMEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET HANKINTOJEN RYHMITTELY KATEGORIOIHIN HANKINTATOIMEN JOHTAMIS- JA ORGANISOINTIMALLI Prosessit Toimijat Vastuunjako Kehittämisellä tavoiteltavat asiat ja jatkokehittämis - mahdollisuudet KÄYTÄNNÖN HANKINTAPROSESSIN YHTENÄISTÄMINEN HANKINTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN...43

6 6 STRATEGIAN TOIMEENPANO JA SEURANTA TOIMEENPANO SEURANTA

7 ESIPUHE Ulkoasiainministeriön toiminta keskittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, taloudellisiin ulkosuhteisiin ja kehityspolitiikkaan sekä ulkopoliittisesti merkittäviin kansainvälisiin asioihin ja yleensä kansainvälisiin suhteisiin. Ministeriön tehtävänä on myös avustaa muita hallinnonaloja kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Ulkoasiainministeriö ja sen alainen lähes sadan toimipisteen edustustoverkko palvelee suomalaisia, suomalaista talouselämää ja yhteiskuntaa, tasavallan johtoa sekä eduskuntaa. Ministeriö hankkii tehtäviensä hoitamisessa ja kehittämisessä tarvitsemiaan tuotteita, palveluja, osaamista ja ulkoisia resursseja hyödyntäen ulkopuolisia toimittajamarkkinoita. Hankinnoilla ja toimittajamarkkinoiden hallinnalla vaikutetaan ministeriön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, toiminnan toteuttamiseen ja yhteiskunnan varojen käyttöön. Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa Suomi, jonka haluamme 2050 julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Sitoumus toimii pitkän aikavälin tavoitekehikkona ja politiikkajohdonmukaisuuden välineenä eri hallinnonaloilla. Hankintatoiminnassa vastuullisen ja kestävän kehityksen tavoite tarkoittaa, että ministeriö huomioi hankintoihin liittyvät yhteiskunnalliset vaikutukset. Hankintoja tehdessä pyritään myös edistämään kaikkien toimijoiden sitoutumista yhteiskuntavastuuseen ja kansainvälisten ympäristöä ja työelämää koskevien normien noudattamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten voidaan välttää yhteistyötä veroparatiiseissa toimivien yhtiöiden kanssa. Ulkoasiainhallinnon uusi hankintastrategia määrittelee, miten ministeriö kehittää hankintatoimeaan ja hankintojaan sekä sen, miten hankintoja ministeriössä ja edustustoissa toteutetaan. Hankintastrategia perustuu ulkoasiainhallinnon strategisiin prioriteetteihin ja sillä toimeenpannaan myös valtion hankintastrate- 7

8 giassa asetetut velvoitteet ja tavoitteet. Hankintastrategia toimii hankintatoimen kivijalkana ja kattaa kaikki ulkoasiainhallinnossa tehtävät hankinnat niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hankintatoimen jatkuva kehittäminen on tärkeää julkisten varojen tehokkaan käytön edistämiseksi, laadukkaiden vastuullisuutta ja kestävää kehitystä tukevien hankintojen tekemiseksi sekä säästöjen aikaansaamiseksi. Ennakoiva ja kehittämisorientoitunut hankintatoimi tukee koko organisaation kehittämispyrkimyksiä ja varmistaa osaltaan organisaation toimintaedellytykset. Avoin ja rakentava yhteistyö toimittajamarkkinoiden, valtion yhteishankintayksiköiden ja muiden hankintayksikköjen kanssa on tärkeää. Uusi hankintastrategia on tiiviin työryhmän työskentelyn tulos. Strategiaa työstäneeseen ydintyöryhmään ovat kuuluneet Antti Haukioja (pj), Asmo Kemppainen, Johanna Korkea-aho, Vesa Leino ja Mari Tarro-Achamyelehe. Hanna Pajunen-Muhonen Innodea Oy:stä on toiminut työryhmän asiantuntijatukena. Työn ohjausryhmässä olivat edustettuna ulkoasiainministeriössä hankintoihin keskeisesti liittyvät tahot, joista työhön ovat osallistuneet Jyrki Paloposki (HAL-44), Anu Saxén (ALI-01), Heli Iirola (STY-00), Ari Lahtela (HAL-70), Hanni Sippo (HAL-30), Risto Hakoila (TAS-10), Roy Eriksson (ASA-30), Nicola Lindertz (VKO-10) ja Sandra Hatzidakis (AVS-PAL). Ryhmän puheenjohtajana toimi Antti Haukioja (HAL-50) ja sihteerinä Vesa Leino (HAL-50). Hankintojen merkittävyyden vuoksi strategiatyön yhteydessä järjestettiin myös yksi, laajemmalle osallistujajoukolle suunnattu työpajatilaisuus. Kiitokset selkeästä ja määrätietoisesta hankintastrategiasta kuuluvat päävastuun kantaneelle ydintyöryhmälle. Lisäksi osoitan kiitokset myös muille työhön osallistuneille. Tästä on hyvä jatkaa strategian jalkauttamisella käytäntöön. Helsingissä helmikuussa 2014 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja 8

9 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA TIIVISTELMÄ Uusi hankintastrategia määrittelee ulkoasiainhallinnon hankintatoimen sekä hankintojen toteuttamisen periaatteet ja päämäärät. Uudella hankintastrategiallaan ulkoasiainhallinto tavoittelee strategisempaa, proaktiivisempaa ja suunnitelmallisempaa otetta hankintoihinsa ja toimittajamarkkinoiden hallintaan. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa hankintojen kokonaisuuden hallintaa, selkiyttää hankintatoimen johtamista ja organisointia sekä parantaa toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta. Hankinnan strategisiin tavoitteisiin on kiteytetty tärkeimmät asiat, joita hankintatoimen ja hankintojen kehittämisellä tavoitellaan. Hankinnan strategisiksi tavoitteiksi on nostettu tuloksellisuus ja tehokkuus, osaaminen ja innovatiivisuus, yhteistyö ja kumppanuus, vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä turvallisuus. Näiden pohjalta on johdettu hankintojen toteuttamisen linjaukset, jotka määrittelevät pääperiaatteet ja suunnan, miten hankintoja ulkoasiainministeriössä ja edustustoissa tehdään ja kehitetään. Linjaukset on esitetty luvussa 4 ja ne koskevat kaikkia ulkoasiainhallinnossa tehtäviä hankintoja. Hankintastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä koordinoidumman ja yhtenäisemmän hankintatoimen kehittämistä. Strategiaan sisältyvät hankintatoimen kehittämistoimenpiteet ovat hankintojen ryhmittely kategorioihin, hankintatoimen johtamis- ja organisointimalli, käytännön hankintaprosessin yhtenäistäminen sekä hankintaosaamisen kehittäminen. Merkittävin muutos liittyy hankintatoimen johtamiseen ja organisointiin. Uusi hankintatoimen johtamis- ja organisointimalli kuvaa hankintatoimen kokonaisuuden hallinnan hankintojen strategi- 9

10 sesta linjaamisesta käytännön hankintaprosessin toteuttamiseen. Johtamis- ja organisointimallin toimijat on ryhmitelty strategisten prosessien toimijoihin, käytännön hankintaprosessin toimijoihin ja hankintojen toimintaedellytyksiä tukeviin toimijoihin. Kokonaan uusia toimijoita ovat hankintatoimen ohjausryhmä, kategoriavastaavat ja hankintaosaajat. Hankintatoimen vastuutahon roolia on selkiytetty ja vahvistettu. Muutoksilla halutaan varmistaa hankintojen kokonaisuuden koordinointi, selkiyttää hankintatoimen johtamista ja organisointia sekä parantaa toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta. Tavoitetilassa hankintatoimea kehitetään jatkuvasti siten, että se on tehokkaasti johdettu ja organisoitu sekä oikein resursoitu. Tämä ei kuitenkaan edellytä henkilöresurssien lisäämistä, vaan muutoksen keskeisiä elementtejä ovat hankintaosaamiseen panostaminen ja resurssien uudelleenallokointi. Toinen merkittävä muutos liittyy hankintojen ryhmittelyyn eli kategorisointiin. Hankintojen kategoriaryhmittely toimii perustana yhtenäisen koordinoinnin ja kehittämisen sekä yhtenäisten hankintakäytäntöjen varmistamisessa. Se myös edesauttaa hankintojen toteuttamista yhtenäisten periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti riippumatta siitä, mikä organisaation osa hankintoja tekee. Kolmas merkittävä muutos liittyy käytännön hankintaprosessiin eli yksittäisen hankinnan toteuttamiseen. Jatkossa käytännön hankintaprosessin toimintatapoja yhtenäistetään ja tehostetaan hankintaosaajien avulla. Ns. hankintaosaaja-mallissa keskitetään ja parannetaan ulkoasiainhallinnon hankintaosaamista sekä vähennetään prosessiin käytettävää aikaa ja henkilöresursseja. Jatkossa kiinnitetään myös nykyistä enemmän huomiota hankinnan suunnitteluun ja valmisteluun sekä toimittajan sopimuksenaikaiseen ohjaamiseen. Uutena toimintatapana käytännön hankintaprosessissa otetaan käyttöön hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointi. Hankintamenettelyä koskeva arviointi tehdään kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta silloin, kun hankinta esitetään toteutettavaksi salassa pidettävänä hankintana, valtion keskeisiä turval- 10

11 lisuusetuja koskevana hankintana tai suorahankintana. Menettelyllä pyritään ehkäisemään mahdolliset menettelytavan valintaan liittyvät virheet ja riskitilanteet sekä eliminoimaan korjaavien toimenpiteiden tarve jo ennakolta. Strategiassa esitettyjen toimenpiteiden toimeenpanosta vastaavat hankintatoimen ohjausryhmä ja hankintatoimen vastuutaho. Tämä tapahtuu yhteistyössä ulkoasiainministeriön yksiköiden ja osastojen sekä edustustojen kanssa. Kategoriakohtaisesta linjaamisesta ja kehittämisestä tulevat vastaamaan myöhemmin nimettävät kategoriavastaavat. Jatkossa hankinnat nähdään huomattavasti nykyistä strategisempana toimintona, johon liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti myös ministeriön ylimmän johdon tasolla. 11

12 UPPHANDLINGSSTRATEGI FÖR UTRIKESFÖRVALTNINGEN SAMMANDRAG Den nya upphandlingsstrategin definierar utrikesförvaltningens upphandlingsverksamhet samt principer och mål för hur upphandlingarna ska genomföras. Genom den nya upphandlingsstrategin strävar utrikesförvaltningen efter ett mera strategiskt, proaktivt och systematiskt grepp om sina upphandlingar och om leverantörsmarknaden. Avsikten är också att stärka förvaltningen av hela upphandlingsprocessen, att göra upphandlingarnas ledning och organisation klarare och att förbättra verksamhetens kvalitet och kostnadseffektivitet. I strategin har de viktigaste målen för upphandlingsverksamhetens utveckling sammanfattats. Upphandlingens strategiska mål är resultat och effektivitet, kunnande och innovationsförmåga, samarbete och partnerskap, ansvar och hållbar utveckling samt säkerhet. Ur dessa härleds riktlinjer för hur upphandlingarna ska genomföras och utvecklas vid utrikesministeriet och vid Finlands beskickningar. Riktlinjerna presenteras i kapitel fyra och de gäller alla upphandlingar inom utrikesförvaltningen. De mål som ställs upp i strategin förutsätter att upphandlingsverksamheten utvecklas mera samordnat och enhetligt än tidigare. För att förnya verksamheten ska upphandlingarna delas in i kategorier, det ska skapas en ny modell för ledning och organisation, den praktiska upphandlingsprocessen ska förenhetligas och kunnandet gällande upphandlingar ska utvecklas. Den största förändringen har att göra med ledningen och organisationen. Den nya modellen beskriver styrningen av hela upphandlingsprocessen, från de strategiska linjedragningarna till genomförandet av upphandlingen i praktiken. Aktörerna i lednings- och organisationsmodellen är grupperade enligt den strategiska pro- 12

13 cessen, den praktiska upphandlingsprocessen och stödfunktioner. Upphandlingsverksamhetens styrgrupp, kategoriansvariga och upphandlingsexperter är helt nya aktörer i modellen. Ansvarsfördelningen har gjorts tydligare. Genom förändringarna vill ministeriet förbättra koordineringen av upphandlingarna som helhet, göra ledningen och organisationen klarare, förbättra verksamhetens kvalitet och öka kostnadseffektiviteten. Målet är en organisation som ständigt utvecklas så att den leds effektivt och är väl organiserad med rätt tillmätta resurser. Det krävs inte att personalresurserna ökar, utan det centrala i förändringsprocessen är satsningen på kompetens och en omfördelning av de existerande resurserna. En annan viktig förändring rör kategoriseringen av upphandlingarna. Kategoriseringen ska utgöra grunden för den gemensamma koordineringen och garantera en enhetlig upphandlingspraxis. Den underlättar också att upphandlingarna sker i enlighet med enhetliga principer och metoder oberoende av vilken del av organisationen som genomför dem. Den tredje betydelsefulla förändringen rör upphandlingsprocessen i praktiken, det vill säga genomförandet av enskilda upphandlingar. Förfaringssätten ska bli mera enhetliga och effektiva med hjälp av upphandlingsexperter. Idén med så kallade upphandlingsexperter är att upphandlingskunnandet inom utrikesförvaltningen förbättras och att de tids- och personalresurser som använts hittills kan minskas. I fortsättningen ska mera uppmärksamhet fästas vid planeringen och beredandet av upphandlingarna och vid att instruera leverantörerna under avtalsperioden. Ett nytt moment som införs är att upphandlingsförfarandets laglighet ska bedömas. Bedömningen ska göras för upphandlingar som överskrider de nationella tröskelvärdena ifall upphandlingen föreslås genomföras som sekretessbelagd upphandling, som upphandling som rör statens väsentliga säkerhetsintressen eller som direktupphandling. Genom bedömningen strävar man efter att förebygga fel och risker i valet av upphandlingsförfarande samt att förutse och eliminera behovet av korrigerande åtgärder. 13

14 14 Styrgruppen för upphandlingsverksamheten och de ansvariga aktörerna bär ansvaret för att verkställa de åtgärder som framförs i strategin. Det ska ske i samarbete med utrikesministeriets enheter och avdelningar samt Finlands beskickningar. Kategoriansvariga, som utnämns i ett senare skede, kommer att ansvara för riktlinjerna och utvecklingen inom varje kategori. I fortsättningen kommer upphandlingarna i högre grad att behandlas som en strategisk verksamhet och ärenden som rör upphandlingar kommer att behandlas regelbundet också av ministeriets högsta ledning.

15 PROCUREMENT STRATEGY FOR THE MINISTRY FOR FOREIGN AFFAIRS ABSTRACT The Ministry s new Procurement Strategy for the Foreign Service sets out principles and goals for the procurement function. It seeks a more strategic, proactive and systematic approach to the award of contracts and market supervision. In addition, it aims to consolidate the administration of procurement, streamline management and organisation, and improve quality and cost-effectiveness. The Strategy crystalizes the most important objectives towards which the development of the procurement function is working. These objectives are effectiveness and efficiency, expertise and innovation, cooperation and partnership, accountability and sustainable development, and security. They inform the new direction for awarding contracts and developing procurement practices at the Ministry and its missions abroad. The policies are set out in chapter 4 and cover all contracts made in the Foreign Service. Achieving the objectives necessitates the development of a better coordinated and more consistent procurement function. The Strategy provides for categorisation of procurements into groups, development of the management and organisational model, harmonisation of the process, and development of purchasing expertise. The most significant change concerns the management and organisation of the procurement function. The new model gives a description of the procurement function as a whole - from strategic guidance to practical implementation. The actors in the model are grouped under the following headings: strategic processes; practical procurement process; and maintenance of the function. New actors include a steering group, category owners, and procurement experts. The procurement function s responsibility for the activities has been clarified and strengthened. 15

16 The changes are to ensure effective coordination of the whole, to streamline the administration and organisation of the function, and to improve quality and cost-effectiveness. In the desired state, the procurement function is efficiently managed and organised and appropriately resourced. This does not call for additional human resources; instead the key elements of change require investment in expertise and re-allocation of resources. Another major change concerns the categorisation of procurements into groups. The categories help ensure consistent coordination and development and harmonised procurement practices. They also form a consistent set of principles and procedures applicable for procurement by any section of the organisation. The third important change is related to the practical procurement process, that is, to the award of separate contracts. In the future, these procedures will be harmonised by procurement experts who concentrate on the improvement of the Foreign Service procurement function and help reduce the time and number of staff needed in the process. More attention will also be paid to the planning and preparation of contracts and to the guidance given to the supplier during the contract period. Assessment of the legality of the procurement process will be a new practice. Contracts surpassing the national threshold value will be assessed in case of a secret contract, a contract concerning the State s key security interests, or a direct award of contract. This is to prevent possible mistakes and risk situations related to the choice of procedure and to eliminate the need of corrective measures later on. Responsibility for the measures set out in the Strategy is born by a steering group and the actors responsible for the procurement function in cooperation with the units and departments of the Ministry for Foreign Affairs and its missions abroad. Guidance and development of the categories will be taken care of by officials to be appointed at a late phase. In the future, awarding of contacts will be viewed as a much more strategic process, subject to regular review also at the Ministry s top leadership level. 16

17 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Hankinnat muodostavat henkilöstökulujen ohella suuren osan ulkoasiainministeriön ja edustustojen varojen käytöstä. Hankintoihin käytetään merkittävä summa budjettivaroja ja hankintatoimen prosessit kuluttavat sekä ministeriön että edustustojen henkilöstöresursseja. Ulkoasiainhallinnossa tehdään vuosittain hankintoja arviolta 150 miljoonalla eurolla, josta kehitysyhteistyöhankintojen osuus on noin puolet. Ulkoasiainhallinnon on arvioitu käyttävän henkilötyövuotta hankintatoimeen. Ulkoasiainhallinnon edellinen hankintastrategia julkaistiin vuonna Sen jälkeen hankintalainsäädännössä, valtion hankintatoimen linjauksissa sekä hallinnonalan sisäisessä kehityksessä ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ministeriö on myös täsmentänyt strategisia prioriteettejaan vuosittaisen TTS-suunnittelun yhteydessä vuosille Nämä muutokset ovat aiheuttaneet selkeän tarpeen ulkoasiainhallinnon hankintastrategian uudistamiseksi kokonaisuudessaan. 1.2 Hankintastrategian tavoite ja tehtävä Uudella hankintastrategiallaan ulkoasiainhallinto tavoittelee strategisempaa ja proaktiivisempaa otetta hankintoihinsa ja toimittajamarkkinoiden hallintaan. Uuden hankintastrategian avulla ulkoasiainhallinto kykenee: ennakoimaan ja suunnittelemaan hankintansa paremmin hallitsemaan toimittajamarkkinoita tehokkaammin vahvistamaan kokonaisuuden hallintaa johtamaan ja organisoimaan hankintatoimensa selkeämmin parantamaan toiminnan laatua lisäämään kustannustehokkuutta. 17

18 Strategiassa määritellään ulkoasiainhallinnon hankintatoimen ja hankintojen toteuttamisen periaatteet ja päämäärät. Hankintatoimen näkökulmasta tämä tarkoittaa kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämistä, ja hankintojen toteuttamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa ministeriön ja edustustojen hankintojen toteuttamista linjaavien periaatteiden määrittämistä. Strategia on samalla osa laajempaa ulkoasiainhallinnon hankintatoimen kehittämisohjelmaa. Työn yhteydessä ulkoasiainhallinnossa otettiin käyttöön hankintojen laaja-alainen määritelmä hankintojen johtamiskirjallisuutta (Iloranta ja Pajunen-Muhonen, 2012) mukaillen seuraavasti: Hankinta on organisaation ulkoisten resurssien hallintaa. Organisaation toiminta, ylläpito, johtaminen ja kehittäminen vaativat erilaisia ulkoisia resursseja, tuotteita ja palveluita sekä erilaista osaamista ja tietämystä organisaation ulkopuolelta. Hankinta pyrkii hyödyntämään toimittajamarkkinoiden mahdollisuudet niin, että lopullisen asiakkaan tai käyttäjän tarpeet tulevat tyydytetyiksi halutulla, yhteiskunnan kokonaisetua maksimoivalla tavalla. 1.3 Lähtökohta ja kehittämistarpeet Hankintatoimen suunnitelmallinen kehittäminen aloitettiin vuonna Selvitysten ja saatujen ehdotusten pohjalta hankintatoimea on vahvistettu perustamalla hankintalakimiehen ja -asiantuntijan virat hallintopalvelujen virastopalveluyksikköön ja lakimiehen virka kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikköön. Lisäksi kaikki toimialapolitiikan yksikön neljä lakimiestä neuvovat hankintoja toteuttavia yksiköitä hankintalainsäädännön soveltamisessa. Myös virastopalveluyksikön ja toimialapolitiikan yksiköiden hankinta-asiantuntijoiden muodostama hankintatiimi on vakiinnuttanut toimintansa. Vuonna 2012 ministeriön johtoryhmä nimesi ja vahvisti hankintatoimen vastuutahoksi virastopalveluyksikön (HAL-50) seuraavasti: HAL-50 toimii yleisesti vastuutahona hankintatoiminnassa, ja tämän tulee tapahtua yhteistyössä ja huomioiden kehitysyhteistyöhankintatoiminta. 18

19 Työryhmä tämän hankintastrategian uudistamiseksi asetettiin keväällä Tavoitteena on ollut myös laatia toimenpideohjelma hankintatoimen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä oli selvittää hankintatoimen nykytila, uudistaa hallinnonalan hankintastrategia sekä mikäli katsotaan tarpeelliseksi, laatia suosituksia hankintanormin päivittämiseksi ja hankintatoimen kehittämiseksi. Hankintastrategian lähtökohtana ovat ulkoasiainhallinnon arvot ja strategiset prioriteetit, valtion hankintastrategia sekä hankinnan nykyiset haasteet. Lisäksi strategiaa laadittaessa on otettu huomioon tiedossa olleet hallinnonalan tulevaisuuden tarpeet ja odotukset. Ministeriön ja edustustojen tulee hankinnoissaan noudattaa myös valtionhallinnon toimintaperiaatteita, joissa painottuvat mm. yhteiskuntavastuu, sidosryhmäyhteistyö, kestävä kehitys ja harmaan talouden torjunta. Hankintastrategiatyön lähtötilanteessa ulkoasiainhallinnon hankintatoimen merkittävimmät haasteet liittyivät VTV:n ja UM:n sisäisen tarkastuksen tarkastusraporttien perusteella seuraaviin osa-alueisiin: hankintatoimen hajanaisuus ja vastuu, hankintaprosessien hallinta, hankintojen menettelytavat, hankintojen seuranta- ja raportointikäytännöt sekä hankintaosaaminen. Hankintoja tehdään hajautetusti eri puolilla ministeriötä ja edustustoissa ympäri maailmaa. Hankintojen kokonaisvolyymi on suuri, mutta niiden koordinointi ja kokonaisohjaus ovat puuttuneet. Tämän vuoksi myöskään hankintojen hallinta ei ole ollut suunnitelmallista, ja tiedonkulku käynnissä olevista tai suunnitelmissa olevista hankinnoista puuttuu. Lisäksi hankintakäytännöt ja menettelytavat ovat epäyhtenäisiä ja lakia julkisista hankinnoista sovelletaan eri tavoin hallinnon eri osissa. Yksiköissä tehdään paljon päällekkäistä ja osittain turhaakin työtä hankintaprosessin eri vaiheissa. Hankintoihin liittyviä osaamisvaatimuksia ei ole selkeästi määritelty, minkä seurauksena hankintoja tekevät hankintaosaamiseltaan hyvin eritasoiset henkilöt. Kehitysyhteistyöhankintojen osalta voidaan todeta, että osaamisen kehittämiseen on panostettu systemaattisesti siitä lähtien, kun kehitysyhteistyöhankinnat tulivat vuonna 2007 hankintalain soveltamisalan piiriin. Ulkoasiainhallinnon ominaispiirteisiin kuuluva suuri henkilöstön liikkuvuus 19

20 aiheuttaa kuitenkin sen, että hankintatoimen edellyttämä hankintaosaaminen on pirstaloitunutta. Hankintaosaamisen puute ja epäyhtenäisyys ovat lisänneet tarvetta hankintaneuvontaan, jonka resursseja on vahvistettu niin virastopalveluyksikössä kuin toimialapolitiikan yksikössä. Merkittävä osa hankintaneuvontapalveluiden resursseista kohdistuu yksittäisiin hankintoihin liittyvään neuvontaan, eikä resursseja pystytä suuntaamaan riittävästi yleiseen ohjeistukseen ja malliasiakirjojen laadintaan. Tämän vuoksi esim. hankintanormi ja muu hankintaohjeistus eivät ole täysin ajantasaisia. Koko ulkoasiainhallintoa koskevat hankintojen seuranta- ja raportointikäytännöt puuttuvat kokonaan ja myös tältä osin on nähtävissä selkeää kehittämistarvetta. 20

21 2 ULKOASIAINHALLINNON HANKINNAT Ulkoasiainministeriö ja edustustot käyttävät tavara- ja palveluhankintoihin, vuokriin ja muihin hankintoihin vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhankintojen osuus on tästä noin puolet. Koko kehitysyhteistyön vuotuisten hankintojen tarkkaa arvoa ei ole kuitenkaan tiedossa, sillä arviossa on mukana vain hankintatileille kirjattu kansainvälinen kehitysyhteistyö. Ulkoasiainhallinnon hankintatoimi on hajautettu. Määritellyt materiaali- ja palvelukokonaisuudet on kuitenkin keskitetty työjärjestyksessä määritellyille tulosyksiköille. Keskitettyjä kokonaisuuksia ovat mm. kiinteistöihin liittyvät investoinnit (pois lukien edustustojen kiinteistöjen ylläpito), toimistopalveluhankinnat ja tietohallintoon liittyvät hankinnat. Keskitettyjä palveluja ovat myös työjärjestyksessä määriteltyjen tulosyksiköiden omaan toimintaan liittyvät hankinnat. Hankintojen toimeenpanovastuu on asianomaisesta määrärahasta vastuussa olevalla tulosyksiköllä ja kyseinen tulosyksikkö saa julkisten hankintojen käytännön toteutukseen tukea kahdelta taholta: muilla kuin kehitysyhteistyömäärärahoilla tehtäviin hankintoihin virastopalveluyksiköstä (HAL-50) ja kehitysyhteistyömäärärahoilla tehtäviin hankintoihin toimialapolitiikan yksiköstä (KEO-20). Näin siitä syystä, että kehitysyhteistyöhankinnat yksin muodostavat määrällisesti noin puolet ulkoasiainhallinnon kaikista hankinnoista, ja koska kehitysyhteistyöhankinnoilla on pääsääntöisesti suora kytkentä kutakin toteutettavaa hanketta koskevaan kehitysmaan kanssa tehtävään valtiosopimukseen. Hankintoja seurataan pääasiassa määrärahapohjaisesti. Ulkoasiainhallinnossa ei ole myöskään koko hallinnonalaa koskevaa sopimusrekisteriä, vaan sopimusseuranta on hajautettu vastuuyksiköille. Kehitysyhteistyöhankinnoille on luotu ulkoasiainhallinnon Aski-asiakirjajärjestelmään sopimusrekisteri, joka on ollut käytössä vuodesta Myös kehitysyhteistyön uuteen sähköiseen asianhallintajärjestelmään (AHA-KYT) on tarkoitus luoda sopimusrekisteri. 21

22 3 HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET Ulkoasiainhallinto edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Toimintaa ohjaavat strategiset prioriteetit, toimialastrategiat sekä ulkoasiainhallintoa ja -ministeriötä koskevat lait ja asetukset sekä normit ja viranomaisohjeet. Ulkoasiainhallinnon strategiset prioriteetit ohjaavat ylätasolla käytännön työtä sekä ministeriön johdon hyväksynnällä tapahtuvaa ulkoasiainhallinnon resurssisuunnittelua ja tulosohjausta. Strategiset prioriteetit täsmennetään vuosittaisen TTS-suunnittelun yhteydessä seuraavalle viisivuotiskaudelle. Ne muodostavat perustan ministeriön osastojen ja palveluiden sekä ulkomaanedustustojen toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinnalle sekä myöhemmin saavutettujen tulosten arvioinnille. Henkilöstölle strategiset prioriteetit ovat yksi työn lähtökohdat ja kontekstin asettavista perusasiakirjoista. Muita perusasiakirjoja ovat ulkoasiainministeriön työjärjestys ja arvot. Strategiset prioriteetit kaudelle ovat: 1. Lähialueet ja Euroopan turvallisuus 2. EU:n toimintakyvyn ja yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen 3. Globalisaation hallinta ja monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen 4. Taloudellisten ulkosuhteiden edistäminen 5. Köyhyyden vähentäminen, kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen 6. Joustava ja resurssitehokas ulkoasiainhallinnon toiminta ja palvelut Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. 22

23 Valtion hankintastrategiassa hankintatoimen tavoitteeksi on nostettu hankintatoimen yhtenäisyyden ja suunnitelmallisuuden parantaminen, loppukäyttäjän ja kestävän kehityksen parempi huomioiminen sekä innovatiivisuus ja uusien palvelumallien kehittäminen. Hankintojen strategiset tavoitteet on määritelty ulkoasiainhallinnon strategisten prioriteettien ja arvojen sekä valtion hankintastrategian linjausten pohjalta. Hankintojen strategisiksi tavoitteiksi on nostettu: 1) Tuloksellisuus ja tehokkuus, 2) Osaaminen ja innovatiivisuus, 3) Yhteistyö ja kumppanuus, 4) Vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä 5) Turvallisuus (kuva 1). 1. Tuloksellisuus ja tehokkuus 5. Turvallisuus HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2. Osaaminen ja innovatiivisuus 4. Vastuullisuus ja kestävä kehitys 3. Yhteistyö ja kumppanuus Kuva 1. Ulkoasiainhallinnon hankintojen strategiset tavoitteet Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin kutakin strategista tavoitealuetta ja siihen liittyviä kehittämisnäkökulmia. 23

24 3.1 Tuloksellisuus ja tehokkuus Hankintojen tuloksellisuuden ja tehokkuuden tavoitteella tarkoitetaan hankintatoimen näkökulmasta sitä, että hankintatoimi on kokonaisuudessaan koordinoitu ja johdettu toiminto. Hankintatoimella tarkoitetaan kaikkia hankintaprosesseihin osallistuvia toimijoita. Hankintojen toteuttamisen näkökulmasta tavoite tarkoittaa, että hankinnat toteutetaan ammattitaitoisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisina, loppukäyttäjää palvelevina kokonaisuuksina. Tavoitetilassa hankintatoimea kehitetään jatkuvasti siten, että se on tehokkaasti johdettu ja organisoitu sekä oikein resursoitu. Tämä ei kuitenkaan edellytä henkilöresurssien lisäämistä, vaan muutoksen keskeisiä elementtejä ovat hankintaosaamiseen panostaminen ja resurssien uudelleenallokointi. Hankinnat nähdään huomattavasti nykyistä strategisempana toimintona, johon liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti myös ministeriön ylimmän johdon tasolla. Hankintaprosessin kustannuksia pyritään alentamaan kilpailuttamalla hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, hyödyntämällä Hansel Oy:n puitejärjestelyjä ja kilpailuttamalla omia puitejärjestelyjä. Puitejärjestelyjä hyödyntämällä saavutetaan myös volyymietuja. Hankintaprosessi on koko hallinnonalalla yhtenäinen ja selkeä. Hankintoja toteuttavien virkamiesten käytettävissä on ministeriön ajantasainen ohjeistus ja malliasiakirjat sekä hankintaneuvontapalvelu. Ministeriössä suhtaudutaan myönteisesti han kintaprosessia tehostavaan kehitykseen kuten sähköiseen asiointiin. Hankintoja toteuttaville virkamiehille järjestetään mahdollisuudet osallistua ammattitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen. Hankintaosaaminen on välttämätön osa virkamiehen ammattitaitoa niissä tehtävissä, joihin hankintojen tekeminen kuuluu. Hankintaosaamiseen kuuluu hankintamenettelyjen ja -prosessin tuntemus ja sen toimialan tuntemus, jolle hankinta kohdistuu. 24

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄT Hankintastrategian tavoitteena on ohjata hankintojen johtamista, suunnittelua ja toteuttamista kunnan sisällä siten, että julkiset

Lisätiedot

Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi?

Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi? Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi? FCG Konsultointi Sirpa Korhonen 23.3.2017 Page 1 Tulevaisuuden kunta Tulevaisuuden kunta rakentuu elinvoimasta, sivistyksestä ja hyvinvoinnista. Hankintoja

Lisätiedot

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN HANKINTOJEN MENETTELYTAPAOHJE

SIILINJÄRVEN KUNNAN HANKINTOJEN MENETTELYTAPAOHJE Tekn. ltk. 27.9.2017 50 liite Hankintojen menettelytapaohje 1 (5) x.x.2017 SIILINJÄRVEN KUNNAN HANKINTOJEN MENETTELYTAPAOHJE ORGANISOINTI, PERIAATTEET JA OHJEET Sisällys: 1. Johdanto: hankintojen menettelytapaohje,

Lisätiedot

Hankinnat. Hyvän tiedon hallitsijat Carita Wuorsalo

Hankinnat. Hyvän tiedon hallitsijat Carita Wuorsalo Hankinnat Hyvän tiedon hallitsijat 13.1.2016 Carita Wuorsalo Kirkkohallituksen hankintatiimi tukee hankinnoissa Toimii asiantuntijana kaikissa kirkon keskusrahaston hankinnoissa, jotta varmistutaan siitä,

Lisätiedot

Luonnosta esiteltiin hankintafoorumissa Yrittäjäjärjestöjen lausunnot ja

Luonnosta esiteltiin hankintafoorumissa Yrittäjäjärjestöjen lausunnot ja Valmistelu ja hyväksyntä: Valmistelu aloitettiin vuoden 2018 alussa Luonnosta esiteltiin hankintafoorumissa 15.5.2018 Kommentti vaiheessa 25.5.2018 saakka Yrittäjäjärjestöjen lausunnot 24.5.2018 ja 25.5.2018

Lisätiedot

Innovatiivisten hankintojen työkalupakki

Innovatiivisten hankintojen työkalupakki Kehittämistyö ja keskeiset onnistumiset..08 Avustukset 6, Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0, Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä 7, Palvelujen ostot 6,8 Tampereen hankintojen volyymit Toimintakulut

Lisätiedot

Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy

Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus 8.6.2017 Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Sisältö Oulun kaupungin ostot Mikä on julkinen hankinta? Hankintatoiminnan ohjaus

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Laura Kuistio Valtion hankintakategoriat Kategoria Eurot v. 2014 Toimitilat ICT-hankinnat Matkustuspalvelut

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA KH KV

KITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA KH KV KITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA 2017-2021 KH 11.12.2017 392 KV 18.12.2017 83 HANKINTAOHJELMA Sivu 2 (9) Kiteen kaupungin käyttämät tavara- ja palveluhankinnat olivat vuonna 2016 yhteensä 42,6 miljoonaa

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA KH KV

KITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA KH KV KITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA 2017-2021 KH 11.12.2017 392 KV 18.12.2017 83 HANKINTAOHJELMA Sivu 2 (8) Kiteen kaupungin käyttämät tavara- ja palveluhankinnat olivat vuonna 2016 yhteensä 42,6 miljoonaa

Lisätiedot

JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.

JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5. JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.2019 1 Mikä KEINO-osaamiskeskus? o Kestävien ja innovatiivisten julkisten

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma 2014-2017 Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (2/9) Sisällysluettelo Sisällys 1 Johdanto... 2 Yleistä... 2 Nykytila...

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

ELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen. Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö

ELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen. Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-infrahankinnat ELY-Infrahankinnoilla tarkoitetaan Elinkeino-,Liikenne ja Ympäristökeskusten

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

Onko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba

Onko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba Onko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba 7.5.2019 Hankintamenettelyt Avoin menettely Rajoitettu menettely Neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely Innovaatiokumppanuus

Lisätiedot

STRATEGISTEN HANKINTOJEN JOHTAMINEN ULKOISTEN RESURSSIEN JOHTAMINEN JA KOORDINOINTI

STRATEGISTEN HANKINTOJEN JOHTAMINEN ULKOISTEN RESURSSIEN JOHTAMINEN JA KOORDINOINTI STRATEGISTEN HANKINTOJEN JOHTAMINEN ULKOISTEN RESURSSIEN JOHTAMINEN JA KOORDINOINTI Salla Koivusalo, vastuullisuuskonsultti KEINO kehittäjäryhmä 12.2.2019 Mitä on hankintojen strateginen johtaminen? 1.

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Haminan kaupungin hankintaperiaatteet. Kaupunginhallitus

Haminan kaupungin hankintaperiaatteet. Kaupunginhallitus Haminan kaupungin hankintaperiaatteet Kaupunginhallitus 15.12.2017 Hankintojen toimintaperiaatteet Haminan kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: 1) Ennakoiva toiminta

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Espoon kaupungin hankintaohje

Espoon kaupungin hankintaohje Espoon kaupunki 2017 1 (4) ESPOON KAUPUNGIN HANKINTAOHJE 1. Johdanto Espoon kaupungin ja sen liikelaitosten hankinnat tehdään tämän en ja tätä tta tarkentavien menettelytapaohjeiden mukaisesti. Hankintaohje

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Strategia prosessista käytäntöön!

Strategia prosessista käytäntöön! Strategia prosessista käytäntöön! Kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TtM Maire Ahopelto, Kainuun sote Hyve-johtamisen kartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Kainuun osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

KOUVOLAN HANKINTAOHJELMA tuloksia ja tulevia kehittämistoimenpiteitä. Hankintaseminaari

KOUVOLAN HANKINTAOHJELMA tuloksia ja tulevia kehittämistoimenpiteitä. Hankintaseminaari KOUVOLAN HANKINTAOHJELMA tuloksia ja tulevia kehittämistoimenpiteitä Hankintaseminaari 11.4.2019 Kouvolan kaupunkistrategia 2019-2030 ELINVOIMAN KASVU HYVINVOINNIN KASVU SISÄISTEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Rådgivningsenheten för offentlig upphandling

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin hankintaohjelma

Äänekosken kaupungin hankintaohjelma Kaupunginhallitus 26.5.2014 liite nro 10 (1/9) Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 liite nro 11 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma 2014-2017 Matti Tuononen Kaupunginhallitus 26.5.2014 liite nro 10 (2/9)

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet

Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto (180 osp) on tarkoitettu henkilöille, jotka

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Imatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 Hankintasääntö ja Toimenpideohjelma

Imatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 Hankintasääntö ja Toimenpideohjelma Imatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 Hankintasääntö ja Toimenpideohjelma Imatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 sekä Hankintasääntö Toimenpideohjelma Sisältö 1. Johdanto...1

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa

Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta 27.9.2016 va. kaupunginsihteeri, OTM Tuomo Sallinen Kiuruveden kaupunki Lausunnon lähtökohdat Kiuruveden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! 4.2.2016 Erkki Kainulainen Jämsä Elämäsi tarina 1 Hankintadirektiivit ja uusi hankintalaki I Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty EU:ssa keväällä 2014

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

HANKO-hankkeen tuloksia 9.2.2016

HANKO-hankkeen tuloksia 9.2.2016 -hankkeen tuloksia Liisa Lehtomäki Hansel Oy 1 Valtion hankintatoimen kehittäminen - Selvitys Valtion hankintatoimen tilasta 2013 Kehittämisteemat ja -alueet KA1: Hankintojen ohjaus, strategia, organisointi

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15 Sivu /5 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 7.3.206 klo 2.00 2.4.206 klo 6.5 Diaarinumero: 94/575/206. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite Y-tunnus

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä. Arktikum, Rovaniemi, Katja Kaunismaa Kideve Elinkeinopalvelut, Kittilän kunta

Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä. Arktikum, Rovaniemi, Katja Kaunismaa Kideve Elinkeinopalvelut, Kittilän kunta Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä Arktikum, Rovaniemi, 7.11.2018 Katja Kaunismaa Kideve Elinkeinopalvelut, Kittilän kunta Toteuttajat: Kideve Elinkeinopalvelut/Kittilän kunta ja Sodankylän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

HANKINTAOHJELMA 2018

HANKINTAOHJELMA 2018 HANKINTAOHJELMA 2018 RÄÄKKYLÄN KUNNAN HANKINTAOHJELMA Rääkkylän kunnan käyttämät tavara- ja palveluhankinnat olivat vuonna 2016 yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Vuosittaiset investoinnit olivat noin.

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

ARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys 47/011/2015 Viheralan hankintatoiminta

ARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys 47/011/2015 Viheralan hankintatoiminta TUTKINNON SUORITTAJAN NIMI SYNTYMÄAIKA ARVIOINTIKOKOUKSEN TIEDOT AIKA PAIKKA ARVIOINTIKRITEERIT Organisaation hankinnan suunnitteleminen HAVAINTOJA TUTKINTOSUORITUKSESTA määrittää hankinnan tavoitteet

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Käsittelyn aikana käytettiin 2 puheenvuoroa.

Käsittelyn aikana käytettiin 2 puheenvuoroa. 595/2018 89 Hankintatoimen kehittäminen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää täsmentää toimintakulttuurin muutoshankkeen hankintatoimen tavoitteenasettelua siten, että hankintastrategian ja politiikan teosta

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisuus julkisissa hankinnoissa Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisten yritysten suosiminen lähtökohtaisesti kiellettyä Julkisissa hankinnoissa paikallisten tarjoajien suora suosiminen on kiellettyä

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.7.2019 Kunnanhallitus 10.6.2019 Hankintoja ohjaavat: - olemassa oleva lainsäädäntö, EU:n hankintadirektiivi (2014/24/EU) hankintalaki (1397/2016) kuntalaki (410/2015)

Lisätiedot

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1 Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Uusi tunnus, uusi ilme

Uusi tunnus, uusi ilme Uusi tunnus, uusi ilme Johdanto Ulkoasiainministeriö uudistuu. Uudistumisesta kertoo ajanmukaistettu tunnus ja uusi, yhtenäinen visuaalinen ilme. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ulkoasiainministeriö edistää

Lisätiedot