ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA"

Transkriptio

1 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

2

3 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA Hyväksytty ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

4 ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN PDF ISBN e-julkaisu ISBN Paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä Ulkoasu: Kopijyvä Oy, Joensuu Tämä julkaisu on painettu ympäristöystävälliselle Reprint-paperille, joka on valmistettu 60% kierrätyskuidusta. RePrint- paperille on myönnetty seuraavat sertifikaatit: ISO 9001, ISO 14001, EMAS, DIN 6738, EN-71-3, FSC JA EU-kukka.

5 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO TAUSTA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄ LÄHTÖKOHTA JA KEHITTÄMISTARPEET ULKOASIAINHALLINNON HANKINNAT HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET TULOKSELLISUUS JA TEHOKKUUS OSAAMINEN JA INNOVATIIVISUUS YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS TURVALLISUUS HANKINTOJEN TOTEUTTAMISEN LINJAUKSET JA PÄÄPERIAATTEET HANKINTATOIMEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET HANKINTOJEN RYHMITTELY KATEGORIOIHIN HANKINTATOIMEN JOHTAMIS- JA ORGANISOINTIMALLI Prosessit Toimijat Vastuunjako Kehittämisellä tavoiteltavat asiat ja jatkokehittämis - mahdollisuudet KÄYTÄNNÖN HANKINTAPROSESSIN YHTENÄISTÄMINEN HANKINTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN...43

6 6 STRATEGIAN TOIMEENPANO JA SEURANTA TOIMEENPANO SEURANTA

7 ESIPUHE Ulkoasiainministeriön toiminta keskittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, taloudellisiin ulkosuhteisiin ja kehityspolitiikkaan sekä ulkopoliittisesti merkittäviin kansainvälisiin asioihin ja yleensä kansainvälisiin suhteisiin. Ministeriön tehtävänä on myös avustaa muita hallinnonaloja kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Ulkoasiainministeriö ja sen alainen lähes sadan toimipisteen edustustoverkko palvelee suomalaisia, suomalaista talouselämää ja yhteiskuntaa, tasavallan johtoa sekä eduskuntaa. Ministeriö hankkii tehtäviensä hoitamisessa ja kehittämisessä tarvitsemiaan tuotteita, palveluja, osaamista ja ulkoisia resursseja hyödyntäen ulkopuolisia toimittajamarkkinoita. Hankinnoilla ja toimittajamarkkinoiden hallinnalla vaikutetaan ministeriön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, toiminnan toteuttamiseen ja yhteiskunnan varojen käyttöön. Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa Suomi, jonka haluamme 2050 julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Sitoumus toimii pitkän aikavälin tavoitekehikkona ja politiikkajohdonmukaisuuden välineenä eri hallinnonaloilla. Hankintatoiminnassa vastuullisen ja kestävän kehityksen tavoite tarkoittaa, että ministeriö huomioi hankintoihin liittyvät yhteiskunnalliset vaikutukset. Hankintoja tehdessä pyritään myös edistämään kaikkien toimijoiden sitoutumista yhteiskuntavastuuseen ja kansainvälisten ympäristöä ja työelämää koskevien normien noudattamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten voidaan välttää yhteistyötä veroparatiiseissa toimivien yhtiöiden kanssa. Ulkoasiainhallinnon uusi hankintastrategia määrittelee, miten ministeriö kehittää hankintatoimeaan ja hankintojaan sekä sen, miten hankintoja ministeriössä ja edustustoissa toteutetaan. Hankintastrategia perustuu ulkoasiainhallinnon strategisiin prioriteetteihin ja sillä toimeenpannaan myös valtion hankintastrate- 7

8 giassa asetetut velvoitteet ja tavoitteet. Hankintastrategia toimii hankintatoimen kivijalkana ja kattaa kaikki ulkoasiainhallinnossa tehtävät hankinnat niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hankintatoimen jatkuva kehittäminen on tärkeää julkisten varojen tehokkaan käytön edistämiseksi, laadukkaiden vastuullisuutta ja kestävää kehitystä tukevien hankintojen tekemiseksi sekä säästöjen aikaansaamiseksi. Ennakoiva ja kehittämisorientoitunut hankintatoimi tukee koko organisaation kehittämispyrkimyksiä ja varmistaa osaltaan organisaation toimintaedellytykset. Avoin ja rakentava yhteistyö toimittajamarkkinoiden, valtion yhteishankintayksiköiden ja muiden hankintayksikköjen kanssa on tärkeää. Uusi hankintastrategia on tiiviin työryhmän työskentelyn tulos. Strategiaa työstäneeseen ydintyöryhmään ovat kuuluneet Antti Haukioja (pj), Asmo Kemppainen, Johanna Korkea-aho, Vesa Leino ja Mari Tarro-Achamyelehe. Hanna Pajunen-Muhonen Innodea Oy:stä on toiminut työryhmän asiantuntijatukena. Työn ohjausryhmässä olivat edustettuna ulkoasiainministeriössä hankintoihin keskeisesti liittyvät tahot, joista työhön ovat osallistuneet Jyrki Paloposki (HAL-44), Anu Saxén (ALI-01), Heli Iirola (STY-00), Ari Lahtela (HAL-70), Hanni Sippo (HAL-30), Risto Hakoila (TAS-10), Roy Eriksson (ASA-30), Nicola Lindertz (VKO-10) ja Sandra Hatzidakis (AVS-PAL). Ryhmän puheenjohtajana toimi Antti Haukioja (HAL-50) ja sihteerinä Vesa Leino (HAL-50). Hankintojen merkittävyyden vuoksi strategiatyön yhteydessä järjestettiin myös yksi, laajemmalle osallistujajoukolle suunnattu työpajatilaisuus. Kiitokset selkeästä ja määrätietoisesta hankintastrategiasta kuuluvat päävastuun kantaneelle ydintyöryhmälle. Lisäksi osoitan kiitokset myös muille työhön osallistuneille. Tästä on hyvä jatkaa strategian jalkauttamisella käytäntöön. Helsingissä helmikuussa 2014 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja 8

9 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA TIIVISTELMÄ Uusi hankintastrategia määrittelee ulkoasiainhallinnon hankintatoimen sekä hankintojen toteuttamisen periaatteet ja päämäärät. Uudella hankintastrategiallaan ulkoasiainhallinto tavoittelee strategisempaa, proaktiivisempaa ja suunnitelmallisempaa otetta hankintoihinsa ja toimittajamarkkinoiden hallintaan. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa hankintojen kokonaisuuden hallintaa, selkiyttää hankintatoimen johtamista ja organisointia sekä parantaa toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta. Hankinnan strategisiin tavoitteisiin on kiteytetty tärkeimmät asiat, joita hankintatoimen ja hankintojen kehittämisellä tavoitellaan. Hankinnan strategisiksi tavoitteiksi on nostettu tuloksellisuus ja tehokkuus, osaaminen ja innovatiivisuus, yhteistyö ja kumppanuus, vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä turvallisuus. Näiden pohjalta on johdettu hankintojen toteuttamisen linjaukset, jotka määrittelevät pääperiaatteet ja suunnan, miten hankintoja ulkoasiainministeriössä ja edustustoissa tehdään ja kehitetään. Linjaukset on esitetty luvussa 4 ja ne koskevat kaikkia ulkoasiainhallinnossa tehtäviä hankintoja. Hankintastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä koordinoidumman ja yhtenäisemmän hankintatoimen kehittämistä. Strategiaan sisältyvät hankintatoimen kehittämistoimenpiteet ovat hankintojen ryhmittely kategorioihin, hankintatoimen johtamis- ja organisointimalli, käytännön hankintaprosessin yhtenäistäminen sekä hankintaosaamisen kehittäminen. Merkittävin muutos liittyy hankintatoimen johtamiseen ja organisointiin. Uusi hankintatoimen johtamis- ja organisointimalli kuvaa hankintatoimen kokonaisuuden hallinnan hankintojen strategi- 9

10 sesta linjaamisesta käytännön hankintaprosessin toteuttamiseen. Johtamis- ja organisointimallin toimijat on ryhmitelty strategisten prosessien toimijoihin, käytännön hankintaprosessin toimijoihin ja hankintojen toimintaedellytyksiä tukeviin toimijoihin. Kokonaan uusia toimijoita ovat hankintatoimen ohjausryhmä, kategoriavastaavat ja hankintaosaajat. Hankintatoimen vastuutahon roolia on selkiytetty ja vahvistettu. Muutoksilla halutaan varmistaa hankintojen kokonaisuuden koordinointi, selkiyttää hankintatoimen johtamista ja organisointia sekä parantaa toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta. Tavoitetilassa hankintatoimea kehitetään jatkuvasti siten, että se on tehokkaasti johdettu ja organisoitu sekä oikein resursoitu. Tämä ei kuitenkaan edellytä henkilöresurssien lisäämistä, vaan muutoksen keskeisiä elementtejä ovat hankintaosaamiseen panostaminen ja resurssien uudelleenallokointi. Toinen merkittävä muutos liittyy hankintojen ryhmittelyyn eli kategorisointiin. Hankintojen kategoriaryhmittely toimii perustana yhtenäisen koordinoinnin ja kehittämisen sekä yhtenäisten hankintakäytäntöjen varmistamisessa. Se myös edesauttaa hankintojen toteuttamista yhtenäisten periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti riippumatta siitä, mikä organisaation osa hankintoja tekee. Kolmas merkittävä muutos liittyy käytännön hankintaprosessiin eli yksittäisen hankinnan toteuttamiseen. Jatkossa käytännön hankintaprosessin toimintatapoja yhtenäistetään ja tehostetaan hankintaosaajien avulla. Ns. hankintaosaaja-mallissa keskitetään ja parannetaan ulkoasiainhallinnon hankintaosaamista sekä vähennetään prosessiin käytettävää aikaa ja henkilöresursseja. Jatkossa kiinnitetään myös nykyistä enemmän huomiota hankinnan suunnitteluun ja valmisteluun sekä toimittajan sopimuksenaikaiseen ohjaamiseen. Uutena toimintatapana käytännön hankintaprosessissa otetaan käyttöön hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointi. Hankintamenettelyä koskeva arviointi tehdään kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta silloin, kun hankinta esitetään toteutettavaksi salassa pidettävänä hankintana, valtion keskeisiä turval- 10

11 lisuusetuja koskevana hankintana tai suorahankintana. Menettelyllä pyritään ehkäisemään mahdolliset menettelytavan valintaan liittyvät virheet ja riskitilanteet sekä eliminoimaan korjaavien toimenpiteiden tarve jo ennakolta. Strategiassa esitettyjen toimenpiteiden toimeenpanosta vastaavat hankintatoimen ohjausryhmä ja hankintatoimen vastuutaho. Tämä tapahtuu yhteistyössä ulkoasiainministeriön yksiköiden ja osastojen sekä edustustojen kanssa. Kategoriakohtaisesta linjaamisesta ja kehittämisestä tulevat vastaamaan myöhemmin nimettävät kategoriavastaavat. Jatkossa hankinnat nähdään huomattavasti nykyistä strategisempana toimintona, johon liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti myös ministeriön ylimmän johdon tasolla. 11

12 UPPHANDLINGSSTRATEGI FÖR UTRIKESFÖRVALTNINGEN SAMMANDRAG Den nya upphandlingsstrategin definierar utrikesförvaltningens upphandlingsverksamhet samt principer och mål för hur upphandlingarna ska genomföras. Genom den nya upphandlingsstrategin strävar utrikesförvaltningen efter ett mera strategiskt, proaktivt och systematiskt grepp om sina upphandlingar och om leverantörsmarknaden. Avsikten är också att stärka förvaltningen av hela upphandlingsprocessen, att göra upphandlingarnas ledning och organisation klarare och att förbättra verksamhetens kvalitet och kostnadseffektivitet. I strategin har de viktigaste målen för upphandlingsverksamhetens utveckling sammanfattats. Upphandlingens strategiska mål är resultat och effektivitet, kunnande och innovationsförmåga, samarbete och partnerskap, ansvar och hållbar utveckling samt säkerhet. Ur dessa härleds riktlinjer för hur upphandlingarna ska genomföras och utvecklas vid utrikesministeriet och vid Finlands beskickningar. Riktlinjerna presenteras i kapitel fyra och de gäller alla upphandlingar inom utrikesförvaltningen. De mål som ställs upp i strategin förutsätter att upphandlingsverksamheten utvecklas mera samordnat och enhetligt än tidigare. För att förnya verksamheten ska upphandlingarna delas in i kategorier, det ska skapas en ny modell för ledning och organisation, den praktiska upphandlingsprocessen ska förenhetligas och kunnandet gällande upphandlingar ska utvecklas. Den största förändringen har att göra med ledningen och organisationen. Den nya modellen beskriver styrningen av hela upphandlingsprocessen, från de strategiska linjedragningarna till genomförandet av upphandlingen i praktiken. Aktörerna i lednings- och organisationsmodellen är grupperade enligt den strategiska pro- 12

13 cessen, den praktiska upphandlingsprocessen och stödfunktioner. Upphandlingsverksamhetens styrgrupp, kategoriansvariga och upphandlingsexperter är helt nya aktörer i modellen. Ansvarsfördelningen har gjorts tydligare. Genom förändringarna vill ministeriet förbättra koordineringen av upphandlingarna som helhet, göra ledningen och organisationen klarare, förbättra verksamhetens kvalitet och öka kostnadseffektiviteten. Målet är en organisation som ständigt utvecklas så att den leds effektivt och är väl organiserad med rätt tillmätta resurser. Det krävs inte att personalresurserna ökar, utan det centrala i förändringsprocessen är satsningen på kompetens och en omfördelning av de existerande resurserna. En annan viktig förändring rör kategoriseringen av upphandlingarna. Kategoriseringen ska utgöra grunden för den gemensamma koordineringen och garantera en enhetlig upphandlingspraxis. Den underlättar också att upphandlingarna sker i enlighet med enhetliga principer och metoder oberoende av vilken del av organisationen som genomför dem. Den tredje betydelsefulla förändringen rör upphandlingsprocessen i praktiken, det vill säga genomförandet av enskilda upphandlingar. Förfaringssätten ska bli mera enhetliga och effektiva med hjälp av upphandlingsexperter. Idén med så kallade upphandlingsexperter är att upphandlingskunnandet inom utrikesförvaltningen förbättras och att de tids- och personalresurser som använts hittills kan minskas. I fortsättningen ska mera uppmärksamhet fästas vid planeringen och beredandet av upphandlingarna och vid att instruera leverantörerna under avtalsperioden. Ett nytt moment som införs är att upphandlingsförfarandets laglighet ska bedömas. Bedömningen ska göras för upphandlingar som överskrider de nationella tröskelvärdena ifall upphandlingen föreslås genomföras som sekretessbelagd upphandling, som upphandling som rör statens väsentliga säkerhetsintressen eller som direktupphandling. Genom bedömningen strävar man efter att förebygga fel och risker i valet av upphandlingsförfarande samt att förutse och eliminera behovet av korrigerande åtgärder. 13

14 14 Styrgruppen för upphandlingsverksamheten och de ansvariga aktörerna bär ansvaret för att verkställa de åtgärder som framförs i strategin. Det ska ske i samarbete med utrikesministeriets enheter och avdelningar samt Finlands beskickningar. Kategoriansvariga, som utnämns i ett senare skede, kommer att ansvara för riktlinjerna och utvecklingen inom varje kategori. I fortsättningen kommer upphandlingarna i högre grad att behandlas som en strategisk verksamhet och ärenden som rör upphandlingar kommer att behandlas regelbundet också av ministeriets högsta ledning.

15 PROCUREMENT STRATEGY FOR THE MINISTRY FOR FOREIGN AFFAIRS ABSTRACT The Ministry s new Procurement Strategy for the Foreign Service sets out principles and goals for the procurement function. It seeks a more strategic, proactive and systematic approach to the award of contracts and market supervision. In addition, it aims to consolidate the administration of procurement, streamline management and organisation, and improve quality and cost-effectiveness. The Strategy crystalizes the most important objectives towards which the development of the procurement function is working. These objectives are effectiveness and efficiency, expertise and innovation, cooperation and partnership, accountability and sustainable development, and security. They inform the new direction for awarding contracts and developing procurement practices at the Ministry and its missions abroad. The policies are set out in chapter 4 and cover all contracts made in the Foreign Service. Achieving the objectives necessitates the development of a better coordinated and more consistent procurement function. The Strategy provides for categorisation of procurements into groups, development of the management and organisational model, harmonisation of the process, and development of purchasing expertise. The most significant change concerns the management and organisation of the procurement function. The new model gives a description of the procurement function as a whole - from strategic guidance to practical implementation. The actors in the model are grouped under the following headings: strategic processes; practical procurement process; and maintenance of the function. New actors include a steering group, category owners, and procurement experts. The procurement function s responsibility for the activities has been clarified and strengthened. 15

16 The changes are to ensure effective coordination of the whole, to streamline the administration and organisation of the function, and to improve quality and cost-effectiveness. In the desired state, the procurement function is efficiently managed and organised and appropriately resourced. This does not call for additional human resources; instead the key elements of change require investment in expertise and re-allocation of resources. Another major change concerns the categorisation of procurements into groups. The categories help ensure consistent coordination and development and harmonised procurement practices. They also form a consistent set of principles and procedures applicable for procurement by any section of the organisation. The third important change is related to the practical procurement process, that is, to the award of separate contracts. In the future, these procedures will be harmonised by procurement experts who concentrate on the improvement of the Foreign Service procurement function and help reduce the time and number of staff needed in the process. More attention will also be paid to the planning and preparation of contracts and to the guidance given to the supplier during the contract period. Assessment of the legality of the procurement process will be a new practice. Contracts surpassing the national threshold value will be assessed in case of a secret contract, a contract concerning the State s key security interests, or a direct award of contract. This is to prevent possible mistakes and risk situations related to the choice of procedure and to eliminate the need of corrective measures later on. Responsibility for the measures set out in the Strategy is born by a steering group and the actors responsible for the procurement function in cooperation with the units and departments of the Ministry for Foreign Affairs and its missions abroad. Guidance and development of the categories will be taken care of by officials to be appointed at a late phase. In the future, awarding of contacts will be viewed as a much more strategic process, subject to regular review also at the Ministry s top leadership level. 16

17 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Hankinnat muodostavat henkilöstökulujen ohella suuren osan ulkoasiainministeriön ja edustustojen varojen käytöstä. Hankintoihin käytetään merkittävä summa budjettivaroja ja hankintatoimen prosessit kuluttavat sekä ministeriön että edustustojen henkilöstöresursseja. Ulkoasiainhallinnossa tehdään vuosittain hankintoja arviolta 150 miljoonalla eurolla, josta kehitysyhteistyöhankintojen osuus on noin puolet. Ulkoasiainhallinnon on arvioitu käyttävän henkilötyövuotta hankintatoimeen. Ulkoasiainhallinnon edellinen hankintastrategia julkaistiin vuonna Sen jälkeen hankintalainsäädännössä, valtion hankintatoimen linjauksissa sekä hallinnonalan sisäisessä kehityksessä ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ministeriö on myös täsmentänyt strategisia prioriteettejaan vuosittaisen TTS-suunnittelun yhteydessä vuosille Nämä muutokset ovat aiheuttaneet selkeän tarpeen ulkoasiainhallinnon hankintastrategian uudistamiseksi kokonaisuudessaan. 1.2 Hankintastrategian tavoite ja tehtävä Uudella hankintastrategiallaan ulkoasiainhallinto tavoittelee strategisempaa ja proaktiivisempaa otetta hankintoihinsa ja toimittajamarkkinoiden hallintaan. Uuden hankintastrategian avulla ulkoasiainhallinto kykenee: ennakoimaan ja suunnittelemaan hankintansa paremmin hallitsemaan toimittajamarkkinoita tehokkaammin vahvistamaan kokonaisuuden hallintaa johtamaan ja organisoimaan hankintatoimensa selkeämmin parantamaan toiminnan laatua lisäämään kustannustehokkuutta. 17

18 Strategiassa määritellään ulkoasiainhallinnon hankintatoimen ja hankintojen toteuttamisen periaatteet ja päämäärät. Hankintatoimen näkökulmasta tämä tarkoittaa kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämistä, ja hankintojen toteuttamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa ministeriön ja edustustojen hankintojen toteuttamista linjaavien periaatteiden määrittämistä. Strategia on samalla osa laajempaa ulkoasiainhallinnon hankintatoimen kehittämisohjelmaa. Työn yhteydessä ulkoasiainhallinnossa otettiin käyttöön hankintojen laaja-alainen määritelmä hankintojen johtamiskirjallisuutta (Iloranta ja Pajunen-Muhonen, 2012) mukaillen seuraavasti: Hankinta on organisaation ulkoisten resurssien hallintaa. Organisaation toiminta, ylläpito, johtaminen ja kehittäminen vaativat erilaisia ulkoisia resursseja, tuotteita ja palveluita sekä erilaista osaamista ja tietämystä organisaation ulkopuolelta. Hankinta pyrkii hyödyntämään toimittajamarkkinoiden mahdollisuudet niin, että lopullisen asiakkaan tai käyttäjän tarpeet tulevat tyydytetyiksi halutulla, yhteiskunnan kokonaisetua maksimoivalla tavalla. 1.3 Lähtökohta ja kehittämistarpeet Hankintatoimen suunnitelmallinen kehittäminen aloitettiin vuonna Selvitysten ja saatujen ehdotusten pohjalta hankintatoimea on vahvistettu perustamalla hankintalakimiehen ja -asiantuntijan virat hallintopalvelujen virastopalveluyksikköön ja lakimiehen virka kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikköön. Lisäksi kaikki toimialapolitiikan yksikön neljä lakimiestä neuvovat hankintoja toteuttavia yksiköitä hankintalainsäädännön soveltamisessa. Myös virastopalveluyksikön ja toimialapolitiikan yksiköiden hankinta-asiantuntijoiden muodostama hankintatiimi on vakiinnuttanut toimintansa. Vuonna 2012 ministeriön johtoryhmä nimesi ja vahvisti hankintatoimen vastuutahoksi virastopalveluyksikön (HAL-50) seuraavasti: HAL-50 toimii yleisesti vastuutahona hankintatoiminnassa, ja tämän tulee tapahtua yhteistyössä ja huomioiden kehitysyhteistyöhankintatoiminta. 18

19 Työryhmä tämän hankintastrategian uudistamiseksi asetettiin keväällä Tavoitteena on ollut myös laatia toimenpideohjelma hankintatoimen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä oli selvittää hankintatoimen nykytila, uudistaa hallinnonalan hankintastrategia sekä mikäli katsotaan tarpeelliseksi, laatia suosituksia hankintanormin päivittämiseksi ja hankintatoimen kehittämiseksi. Hankintastrategian lähtökohtana ovat ulkoasiainhallinnon arvot ja strategiset prioriteetit, valtion hankintastrategia sekä hankinnan nykyiset haasteet. Lisäksi strategiaa laadittaessa on otettu huomioon tiedossa olleet hallinnonalan tulevaisuuden tarpeet ja odotukset. Ministeriön ja edustustojen tulee hankinnoissaan noudattaa myös valtionhallinnon toimintaperiaatteita, joissa painottuvat mm. yhteiskuntavastuu, sidosryhmäyhteistyö, kestävä kehitys ja harmaan talouden torjunta. Hankintastrategiatyön lähtötilanteessa ulkoasiainhallinnon hankintatoimen merkittävimmät haasteet liittyivät VTV:n ja UM:n sisäisen tarkastuksen tarkastusraporttien perusteella seuraaviin osa-alueisiin: hankintatoimen hajanaisuus ja vastuu, hankintaprosessien hallinta, hankintojen menettelytavat, hankintojen seuranta- ja raportointikäytännöt sekä hankintaosaaminen. Hankintoja tehdään hajautetusti eri puolilla ministeriötä ja edustustoissa ympäri maailmaa. Hankintojen kokonaisvolyymi on suuri, mutta niiden koordinointi ja kokonaisohjaus ovat puuttuneet. Tämän vuoksi myöskään hankintojen hallinta ei ole ollut suunnitelmallista, ja tiedonkulku käynnissä olevista tai suunnitelmissa olevista hankinnoista puuttuu. Lisäksi hankintakäytännöt ja menettelytavat ovat epäyhtenäisiä ja lakia julkisista hankinnoista sovelletaan eri tavoin hallinnon eri osissa. Yksiköissä tehdään paljon päällekkäistä ja osittain turhaakin työtä hankintaprosessin eri vaiheissa. Hankintoihin liittyviä osaamisvaatimuksia ei ole selkeästi määritelty, minkä seurauksena hankintoja tekevät hankintaosaamiseltaan hyvin eritasoiset henkilöt. Kehitysyhteistyöhankintojen osalta voidaan todeta, että osaamisen kehittämiseen on panostettu systemaattisesti siitä lähtien, kun kehitysyhteistyöhankinnat tulivat vuonna 2007 hankintalain soveltamisalan piiriin. Ulkoasiainhallinnon ominaispiirteisiin kuuluva suuri henkilöstön liikkuvuus 19

20 aiheuttaa kuitenkin sen, että hankintatoimen edellyttämä hankintaosaaminen on pirstaloitunutta. Hankintaosaamisen puute ja epäyhtenäisyys ovat lisänneet tarvetta hankintaneuvontaan, jonka resursseja on vahvistettu niin virastopalveluyksikössä kuin toimialapolitiikan yksikössä. Merkittävä osa hankintaneuvontapalveluiden resursseista kohdistuu yksittäisiin hankintoihin liittyvään neuvontaan, eikä resursseja pystytä suuntaamaan riittävästi yleiseen ohjeistukseen ja malliasiakirjojen laadintaan. Tämän vuoksi esim. hankintanormi ja muu hankintaohjeistus eivät ole täysin ajantasaisia. Koko ulkoasiainhallintoa koskevat hankintojen seuranta- ja raportointikäytännöt puuttuvat kokonaan ja myös tältä osin on nähtävissä selkeää kehittämistarvetta. 20

21 2 ULKOASIAINHALLINNON HANKINNAT Ulkoasiainministeriö ja edustustot käyttävät tavara- ja palveluhankintoihin, vuokriin ja muihin hankintoihin vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhankintojen osuus on tästä noin puolet. Koko kehitysyhteistyön vuotuisten hankintojen tarkkaa arvoa ei ole kuitenkaan tiedossa, sillä arviossa on mukana vain hankintatileille kirjattu kansainvälinen kehitysyhteistyö. Ulkoasiainhallinnon hankintatoimi on hajautettu. Määritellyt materiaali- ja palvelukokonaisuudet on kuitenkin keskitetty työjärjestyksessä määritellyille tulosyksiköille. Keskitettyjä kokonaisuuksia ovat mm. kiinteistöihin liittyvät investoinnit (pois lukien edustustojen kiinteistöjen ylläpito), toimistopalveluhankinnat ja tietohallintoon liittyvät hankinnat. Keskitettyjä palveluja ovat myös työjärjestyksessä määriteltyjen tulosyksiköiden omaan toimintaan liittyvät hankinnat. Hankintojen toimeenpanovastuu on asianomaisesta määrärahasta vastuussa olevalla tulosyksiköllä ja kyseinen tulosyksikkö saa julkisten hankintojen käytännön toteutukseen tukea kahdelta taholta: muilla kuin kehitysyhteistyömäärärahoilla tehtäviin hankintoihin virastopalveluyksiköstä (HAL-50) ja kehitysyhteistyömäärärahoilla tehtäviin hankintoihin toimialapolitiikan yksiköstä (KEO-20). Näin siitä syystä, että kehitysyhteistyöhankinnat yksin muodostavat määrällisesti noin puolet ulkoasiainhallinnon kaikista hankinnoista, ja koska kehitysyhteistyöhankinnoilla on pääsääntöisesti suora kytkentä kutakin toteutettavaa hanketta koskevaan kehitysmaan kanssa tehtävään valtiosopimukseen. Hankintoja seurataan pääasiassa määrärahapohjaisesti. Ulkoasiainhallinnossa ei ole myöskään koko hallinnonalaa koskevaa sopimusrekisteriä, vaan sopimusseuranta on hajautettu vastuuyksiköille. Kehitysyhteistyöhankinnoille on luotu ulkoasiainhallinnon Aski-asiakirjajärjestelmään sopimusrekisteri, joka on ollut käytössä vuodesta Myös kehitysyhteistyön uuteen sähköiseen asianhallintajärjestelmään (AHA-KYT) on tarkoitus luoda sopimusrekisteri. 21

22 3 HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET Ulkoasiainhallinto edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Toimintaa ohjaavat strategiset prioriteetit, toimialastrategiat sekä ulkoasiainhallintoa ja -ministeriötä koskevat lait ja asetukset sekä normit ja viranomaisohjeet. Ulkoasiainhallinnon strategiset prioriteetit ohjaavat ylätasolla käytännön työtä sekä ministeriön johdon hyväksynnällä tapahtuvaa ulkoasiainhallinnon resurssisuunnittelua ja tulosohjausta. Strategiset prioriteetit täsmennetään vuosittaisen TTS-suunnittelun yhteydessä seuraavalle viisivuotiskaudelle. Ne muodostavat perustan ministeriön osastojen ja palveluiden sekä ulkomaanedustustojen toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinnalle sekä myöhemmin saavutettujen tulosten arvioinnille. Henkilöstölle strategiset prioriteetit ovat yksi työn lähtökohdat ja kontekstin asettavista perusasiakirjoista. Muita perusasiakirjoja ovat ulkoasiainministeriön työjärjestys ja arvot. Strategiset prioriteetit kaudelle ovat: 1. Lähialueet ja Euroopan turvallisuus 2. EU:n toimintakyvyn ja yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen 3. Globalisaation hallinta ja monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen 4. Taloudellisten ulkosuhteiden edistäminen 5. Köyhyyden vähentäminen, kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen 6. Joustava ja resurssitehokas ulkoasiainhallinnon toiminta ja palvelut Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. 22

23 Valtion hankintastrategiassa hankintatoimen tavoitteeksi on nostettu hankintatoimen yhtenäisyyden ja suunnitelmallisuuden parantaminen, loppukäyttäjän ja kestävän kehityksen parempi huomioiminen sekä innovatiivisuus ja uusien palvelumallien kehittäminen. Hankintojen strategiset tavoitteet on määritelty ulkoasiainhallinnon strategisten prioriteettien ja arvojen sekä valtion hankintastrategian linjausten pohjalta. Hankintojen strategisiksi tavoitteiksi on nostettu: 1) Tuloksellisuus ja tehokkuus, 2) Osaaminen ja innovatiivisuus, 3) Yhteistyö ja kumppanuus, 4) Vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä 5) Turvallisuus (kuva 1). 1. Tuloksellisuus ja tehokkuus 5. Turvallisuus HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2. Osaaminen ja innovatiivisuus 4. Vastuullisuus ja kestävä kehitys 3. Yhteistyö ja kumppanuus Kuva 1. Ulkoasiainhallinnon hankintojen strategiset tavoitteet Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin kutakin strategista tavoitealuetta ja siihen liittyviä kehittämisnäkökulmia. 23

24 3.1 Tuloksellisuus ja tehokkuus Hankintojen tuloksellisuuden ja tehokkuuden tavoitteella tarkoitetaan hankintatoimen näkökulmasta sitä, että hankintatoimi on kokonaisuudessaan koordinoitu ja johdettu toiminto. Hankintatoimella tarkoitetaan kaikkia hankintaprosesseihin osallistuvia toimijoita. Hankintojen toteuttamisen näkökulmasta tavoite tarkoittaa, että hankinnat toteutetaan ammattitaitoisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisina, loppukäyttäjää palvelevina kokonaisuuksina. Tavoitetilassa hankintatoimea kehitetään jatkuvasti siten, että se on tehokkaasti johdettu ja organisoitu sekä oikein resursoitu. Tämä ei kuitenkaan edellytä henkilöresurssien lisäämistä, vaan muutoksen keskeisiä elementtejä ovat hankintaosaamiseen panostaminen ja resurssien uudelleenallokointi. Hankinnat nähdään huomattavasti nykyistä strategisempana toimintona, johon liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti myös ministeriön ylimmän johdon tasolla. Hankintaprosessin kustannuksia pyritään alentamaan kilpailuttamalla hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, hyödyntämällä Hansel Oy:n puitejärjestelyjä ja kilpailuttamalla omia puitejärjestelyjä. Puitejärjestelyjä hyödyntämällä saavutetaan myös volyymietuja. Hankintaprosessi on koko hallinnonalalla yhtenäinen ja selkeä. Hankintoja toteuttavien virkamiesten käytettävissä on ministeriön ajantasainen ohjeistus ja malliasiakirjat sekä hankintaneuvontapalvelu. Ministeriössä suhtaudutaan myönteisesti han kintaprosessia tehostavaan kehitykseen kuten sähköiseen asiointiin. Hankintoja toteuttaville virkamiehille järjestetään mahdollisuudet osallistua ammattitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen. Hankintaosaaminen on välttämätön osa virkamiehen ammattitaitoa niissä tehtävissä, joihin hankintojen tekeminen kuuluu. Hankintaosaamiseen kuuluu hankintamenettelyjen ja -prosessin tuntemus ja sen toimialan tuntemus, jolle hankinta kohdistuu. 24

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma 2014-2017 Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (2/9) Sisällysluettelo Sisällys 1 Johdanto... 2 Yleistä... 2 Nykytila...

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin hankintaohjelma

Äänekosken kaupungin hankintaohjelma Kaupunginhallitus 26.5.2014 liite nro 10 (1/9) Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 liite nro 11 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma 2014-2017 Matti Tuononen Kaupunginhallitus 26.5.2014 liite nro 10 (2/9)

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Imatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 Hankintasääntö ja Toimenpideohjelma

Imatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 Hankintasääntö ja Toimenpideohjelma Imatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 Hankintasääntö ja Toimenpideohjelma Imatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 sekä Hankintasääntö Toimenpideohjelma Sisältö 1. Johdanto...1

Lisätiedot

Yrittäjäyhteistyö julkisissa hankinnoissa

Yrittäjäyhteistyö julkisissa hankinnoissa Yrittäjäyhteistyö julkisissa hankinnoissa Lisää elinvoimaa hankinnoilla maakuntaan MAAKUNNAN JULKISTEN HANKINTOJEN SEMINAARI 10.4.2015 Katri Löytty Hankintapäällikkö Jyväskylän kaupunki Julkisten hankintojen

Lisätiedot

HANKO-hankkeen tuloksia 9.2.2016

HANKO-hankkeen tuloksia 9.2.2016 -hankkeen tuloksia Liisa Lehtomäki Hansel Oy 1 Valtion hankintatoimen kehittäminen - Selvitys Valtion hankintatoimen tilasta 2013 Kehittämisteemat ja -alueet KA1: Hankintojen ohjaus, strategia, organisointi

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisuus julkisissa hankinnoissa Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisten yritysten suosiminen lähtökohtaisesti kiellettyä Julkisissa hankinnoissa paikallisten tarjoajien suora suosiminen on kiellettyä

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Hankinnan toimintalinjat TAVOITETILARAPORTTI

Hankinnan toimintalinjat TAVOITETILARAPORTTI 2 2013 LIIKENNEVIRASTON toimintalinjoja Hankinnan toimintalinjat TAVOITETILARAPORTTI Hankinnan toimintalinjat Tavoitetilaraportti Liikenneviraston toimintalinjoja 2/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit 1 (9) 1. Johdanto... 2 2. Palveluhankinnat osana toiminnan ja talouden suunnittelua... 3 2.1 Tavoitteet ja päämäärät... 3 22.2 Raportointi ja seuranta...

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyv. 2.3.2015 19 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN HANKINTASTRATEGIA. Johdanto

Kaupunginvaltuusto hyv. 2.3.2015 19 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN HANKINTASTRATEGIA. Johdanto 1 Kaupunginvaltuusto hyv. 2.3.2015 19 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN HANKINTASTRATEGIA Johdanto Riihimäen kaupungin hankintastrategia perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan, jossa on määritelty

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hankintaohje. Hankintaohje

Hankintaohje. Hankintaohje Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

108 18.12.2013 10 28.01.2014

108 18.12.2013 10 28.01.2014 Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 108 18.12.2013 10 28.01.2014 Kahden toimen muuttaminen / Ändring av två befattningar TEKVLK 108 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Hoitotarvikehankinnat hoitohenkilöstön rooli ja vastuu. www.is-hankinta.fi

Hoitotarvikehankinnat hoitohenkilöstön rooli ja vastuu. www.is-hankinta.fi Hoitotarvikehankinnat hoitohenkilöstön rooli ja vastuu www.is-hankinta.fi Hankintalaki ja sen tarkoitus Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

Julkisten hankintojen yrittäjäilta 25.10.2011

Julkisten hankintojen yrittäjäilta 25.10.2011 Julkisten hankintojen yrittäjäilta 25.10.2011 OHJELMA Klo 17. Tilaisuuden avaus, illan puheenjohtaja Ari Hiltunen Asiantuntijoina hankintajohtaja Marjo Laine ja hankintasuunnittelija Katri Löytty, Jyväskylän

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat

Innovatiiviset julkiset hankinnat Innovatiiviset julkiset hankinnat Kasvusopimusseminaari 6.11.2014 Kuntatalo Oulun kaupunki TP 2013 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 175 M Palvelujen ostot 454 M erikoissairaanhoidon ostot 192 M muut palvelut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta

Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta 41. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10.4.2013 Kari Tolonen, Kela Hankinta- ja SOTE-lainsäädännön tavoitteiden yhteensovittamisen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Uudistuva hankintalaki

Uudistuva hankintalaki Uudistuva hankintalaki Kuntamarkkinat 2015 Johtava lakimies Katariina Huikko Valmisteluryhmän mietintö Kahden TEM:n työryhmän työn tulosta Julkaistiin 13.5.2015 Sisältää ehdotukset:» Laki julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Juha Suutala 6.9.2007

Juha Suutala 6.9.2007 Juha Suutala 6.9.2007 iiketoiminnan ja IT:n yhteistyö -case Tapiola Sisältö Toimintaympäristön kuvaus IT:n rooli yhtiöryhmässä IT:n ja liiketoiminnan yhteistyö Liiketoimintastrategiasta IT-strategiaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot