ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA
|
|
- Albert Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET
2
3 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA Hyväksytty ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET
4 ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN PDF ISBN e-julkaisu ISBN Paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä Ulkoasu: Kopijyvä Oy, Joensuu Tämä julkaisu on painettu ympäristöystävälliselle Reprint-paperille, joka on valmistettu 60% kierrätyskuidusta. RePrint- paperille on myönnetty seuraavat sertifikaatit: ISO 9001, ISO 14001, EMAS, DIN 6738, EN-71-3, FSC JA EU-kukka.
5 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO TAUSTA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄ LÄHTÖKOHTA JA KEHITTÄMISTARPEET ULKOASIAINHALLINNON HANKINNAT HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET TULOKSELLISUUS JA TEHOKKUUS OSAAMINEN JA INNOVATIIVISUUS YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS TURVALLISUUS HANKINTOJEN TOTEUTTAMISEN LINJAUKSET JA PÄÄPERIAATTEET HANKINTATOIMEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET HANKINTOJEN RYHMITTELY KATEGORIOIHIN HANKINTATOIMEN JOHTAMIS- JA ORGANISOINTIMALLI Prosessit Toimijat Vastuunjako Kehittämisellä tavoiteltavat asiat ja jatkokehittämis - mahdollisuudet KÄYTÄNNÖN HANKINTAPROSESSIN YHTENÄISTÄMINEN HANKINTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN...43
6 6 STRATEGIAN TOIMEENPANO JA SEURANTA TOIMEENPANO SEURANTA
7 ESIPUHE Ulkoasiainministeriön toiminta keskittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, taloudellisiin ulkosuhteisiin ja kehityspolitiikkaan sekä ulkopoliittisesti merkittäviin kansainvälisiin asioihin ja yleensä kansainvälisiin suhteisiin. Ministeriön tehtävänä on myös avustaa muita hallinnonaloja kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Ulkoasiainministeriö ja sen alainen lähes sadan toimipisteen edustustoverkko palvelee suomalaisia, suomalaista talouselämää ja yhteiskuntaa, tasavallan johtoa sekä eduskuntaa. Ministeriö hankkii tehtäviensä hoitamisessa ja kehittämisessä tarvitsemiaan tuotteita, palveluja, osaamista ja ulkoisia resursseja hyödyntäen ulkopuolisia toimittajamarkkinoita. Hankinnoilla ja toimittajamarkkinoiden hallinnalla vaikutetaan ministeriön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, toiminnan toteuttamiseen ja yhteiskunnan varojen käyttöön. Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa Suomi, jonka haluamme 2050 julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Sitoumus toimii pitkän aikavälin tavoitekehikkona ja politiikkajohdonmukaisuuden välineenä eri hallinnonaloilla. Hankintatoiminnassa vastuullisen ja kestävän kehityksen tavoite tarkoittaa, että ministeriö huomioi hankintoihin liittyvät yhteiskunnalliset vaikutukset. Hankintoja tehdessä pyritään myös edistämään kaikkien toimijoiden sitoutumista yhteiskuntavastuuseen ja kansainvälisten ympäristöä ja työelämää koskevien normien noudattamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten voidaan välttää yhteistyötä veroparatiiseissa toimivien yhtiöiden kanssa. Ulkoasiainhallinnon uusi hankintastrategia määrittelee, miten ministeriö kehittää hankintatoimeaan ja hankintojaan sekä sen, miten hankintoja ministeriössä ja edustustoissa toteutetaan. Hankintastrategia perustuu ulkoasiainhallinnon strategisiin prioriteetteihin ja sillä toimeenpannaan myös valtion hankintastrate- 7
8 giassa asetetut velvoitteet ja tavoitteet. Hankintastrategia toimii hankintatoimen kivijalkana ja kattaa kaikki ulkoasiainhallinnossa tehtävät hankinnat niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hankintatoimen jatkuva kehittäminen on tärkeää julkisten varojen tehokkaan käytön edistämiseksi, laadukkaiden vastuullisuutta ja kestävää kehitystä tukevien hankintojen tekemiseksi sekä säästöjen aikaansaamiseksi. Ennakoiva ja kehittämisorientoitunut hankintatoimi tukee koko organisaation kehittämispyrkimyksiä ja varmistaa osaltaan organisaation toimintaedellytykset. Avoin ja rakentava yhteistyö toimittajamarkkinoiden, valtion yhteishankintayksiköiden ja muiden hankintayksikköjen kanssa on tärkeää. Uusi hankintastrategia on tiiviin työryhmän työskentelyn tulos. Strategiaa työstäneeseen ydintyöryhmään ovat kuuluneet Antti Haukioja (pj), Asmo Kemppainen, Johanna Korkea-aho, Vesa Leino ja Mari Tarro-Achamyelehe. Hanna Pajunen-Muhonen Innodea Oy:stä on toiminut työryhmän asiantuntijatukena. Työn ohjausryhmässä olivat edustettuna ulkoasiainministeriössä hankintoihin keskeisesti liittyvät tahot, joista työhön ovat osallistuneet Jyrki Paloposki (HAL-44), Anu Saxén (ALI-01), Heli Iirola (STY-00), Ari Lahtela (HAL-70), Hanni Sippo (HAL-30), Risto Hakoila (TAS-10), Roy Eriksson (ASA-30), Nicola Lindertz (VKO-10) ja Sandra Hatzidakis (AVS-PAL). Ryhmän puheenjohtajana toimi Antti Haukioja (HAL-50) ja sihteerinä Vesa Leino (HAL-50). Hankintojen merkittävyyden vuoksi strategiatyön yhteydessä järjestettiin myös yksi, laajemmalle osallistujajoukolle suunnattu työpajatilaisuus. Kiitokset selkeästä ja määrätietoisesta hankintastrategiasta kuuluvat päävastuun kantaneelle ydintyöryhmälle. Lisäksi osoitan kiitokset myös muille työhön osallistuneille. Tästä on hyvä jatkaa strategian jalkauttamisella käytäntöön. Helsingissä helmikuussa 2014 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja 8
9 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA TIIVISTELMÄ Uusi hankintastrategia määrittelee ulkoasiainhallinnon hankintatoimen sekä hankintojen toteuttamisen periaatteet ja päämäärät. Uudella hankintastrategiallaan ulkoasiainhallinto tavoittelee strategisempaa, proaktiivisempaa ja suunnitelmallisempaa otetta hankintoihinsa ja toimittajamarkkinoiden hallintaan. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa hankintojen kokonaisuuden hallintaa, selkiyttää hankintatoimen johtamista ja organisointia sekä parantaa toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta. Hankinnan strategisiin tavoitteisiin on kiteytetty tärkeimmät asiat, joita hankintatoimen ja hankintojen kehittämisellä tavoitellaan. Hankinnan strategisiksi tavoitteiksi on nostettu tuloksellisuus ja tehokkuus, osaaminen ja innovatiivisuus, yhteistyö ja kumppanuus, vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä turvallisuus. Näiden pohjalta on johdettu hankintojen toteuttamisen linjaukset, jotka määrittelevät pääperiaatteet ja suunnan, miten hankintoja ulkoasiainministeriössä ja edustustoissa tehdään ja kehitetään. Linjaukset on esitetty luvussa 4 ja ne koskevat kaikkia ulkoasiainhallinnossa tehtäviä hankintoja. Hankintastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä koordinoidumman ja yhtenäisemmän hankintatoimen kehittämistä. Strategiaan sisältyvät hankintatoimen kehittämistoimenpiteet ovat hankintojen ryhmittely kategorioihin, hankintatoimen johtamis- ja organisointimalli, käytännön hankintaprosessin yhtenäistäminen sekä hankintaosaamisen kehittäminen. Merkittävin muutos liittyy hankintatoimen johtamiseen ja organisointiin. Uusi hankintatoimen johtamis- ja organisointimalli kuvaa hankintatoimen kokonaisuuden hallinnan hankintojen strategi- 9
10 sesta linjaamisesta käytännön hankintaprosessin toteuttamiseen. Johtamis- ja organisointimallin toimijat on ryhmitelty strategisten prosessien toimijoihin, käytännön hankintaprosessin toimijoihin ja hankintojen toimintaedellytyksiä tukeviin toimijoihin. Kokonaan uusia toimijoita ovat hankintatoimen ohjausryhmä, kategoriavastaavat ja hankintaosaajat. Hankintatoimen vastuutahon roolia on selkiytetty ja vahvistettu. Muutoksilla halutaan varmistaa hankintojen kokonaisuuden koordinointi, selkiyttää hankintatoimen johtamista ja organisointia sekä parantaa toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta. Tavoitetilassa hankintatoimea kehitetään jatkuvasti siten, että se on tehokkaasti johdettu ja organisoitu sekä oikein resursoitu. Tämä ei kuitenkaan edellytä henkilöresurssien lisäämistä, vaan muutoksen keskeisiä elementtejä ovat hankintaosaamiseen panostaminen ja resurssien uudelleenallokointi. Toinen merkittävä muutos liittyy hankintojen ryhmittelyyn eli kategorisointiin. Hankintojen kategoriaryhmittely toimii perustana yhtenäisen koordinoinnin ja kehittämisen sekä yhtenäisten hankintakäytäntöjen varmistamisessa. Se myös edesauttaa hankintojen toteuttamista yhtenäisten periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti riippumatta siitä, mikä organisaation osa hankintoja tekee. Kolmas merkittävä muutos liittyy käytännön hankintaprosessiin eli yksittäisen hankinnan toteuttamiseen. Jatkossa käytännön hankintaprosessin toimintatapoja yhtenäistetään ja tehostetaan hankintaosaajien avulla. Ns. hankintaosaaja-mallissa keskitetään ja parannetaan ulkoasiainhallinnon hankintaosaamista sekä vähennetään prosessiin käytettävää aikaa ja henkilöresursseja. Jatkossa kiinnitetään myös nykyistä enemmän huomiota hankinnan suunnitteluun ja valmisteluun sekä toimittajan sopimuksenaikaiseen ohjaamiseen. Uutena toimintatapana käytännön hankintaprosessissa otetaan käyttöön hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointi. Hankintamenettelyä koskeva arviointi tehdään kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta silloin, kun hankinta esitetään toteutettavaksi salassa pidettävänä hankintana, valtion keskeisiä turval- 10
11 lisuusetuja koskevana hankintana tai suorahankintana. Menettelyllä pyritään ehkäisemään mahdolliset menettelytavan valintaan liittyvät virheet ja riskitilanteet sekä eliminoimaan korjaavien toimenpiteiden tarve jo ennakolta. Strategiassa esitettyjen toimenpiteiden toimeenpanosta vastaavat hankintatoimen ohjausryhmä ja hankintatoimen vastuutaho. Tämä tapahtuu yhteistyössä ulkoasiainministeriön yksiköiden ja osastojen sekä edustustojen kanssa. Kategoriakohtaisesta linjaamisesta ja kehittämisestä tulevat vastaamaan myöhemmin nimettävät kategoriavastaavat. Jatkossa hankinnat nähdään huomattavasti nykyistä strategisempana toimintona, johon liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti myös ministeriön ylimmän johdon tasolla. 11
12 UPPHANDLINGSSTRATEGI FÖR UTRIKESFÖRVALTNINGEN SAMMANDRAG Den nya upphandlingsstrategin definierar utrikesförvaltningens upphandlingsverksamhet samt principer och mål för hur upphandlingarna ska genomföras. Genom den nya upphandlingsstrategin strävar utrikesförvaltningen efter ett mera strategiskt, proaktivt och systematiskt grepp om sina upphandlingar och om leverantörsmarknaden. Avsikten är också att stärka förvaltningen av hela upphandlingsprocessen, att göra upphandlingarnas ledning och organisation klarare och att förbättra verksamhetens kvalitet och kostnadseffektivitet. I strategin har de viktigaste målen för upphandlingsverksamhetens utveckling sammanfattats. Upphandlingens strategiska mål är resultat och effektivitet, kunnande och innovationsförmåga, samarbete och partnerskap, ansvar och hållbar utveckling samt säkerhet. Ur dessa härleds riktlinjer för hur upphandlingarna ska genomföras och utvecklas vid utrikesministeriet och vid Finlands beskickningar. Riktlinjerna presenteras i kapitel fyra och de gäller alla upphandlingar inom utrikesförvaltningen. De mål som ställs upp i strategin förutsätter att upphandlingsverksamheten utvecklas mera samordnat och enhetligt än tidigare. För att förnya verksamheten ska upphandlingarna delas in i kategorier, det ska skapas en ny modell för ledning och organisation, den praktiska upphandlingsprocessen ska förenhetligas och kunnandet gällande upphandlingar ska utvecklas. Den största förändringen har att göra med ledningen och organisationen. Den nya modellen beskriver styrningen av hela upphandlingsprocessen, från de strategiska linjedragningarna till genomförandet av upphandlingen i praktiken. Aktörerna i lednings- och organisationsmodellen är grupperade enligt den strategiska pro- 12
13 cessen, den praktiska upphandlingsprocessen och stödfunktioner. Upphandlingsverksamhetens styrgrupp, kategoriansvariga och upphandlingsexperter är helt nya aktörer i modellen. Ansvarsfördelningen har gjorts tydligare. Genom förändringarna vill ministeriet förbättra koordineringen av upphandlingarna som helhet, göra ledningen och organisationen klarare, förbättra verksamhetens kvalitet och öka kostnadseffektiviteten. Målet är en organisation som ständigt utvecklas så att den leds effektivt och är väl organiserad med rätt tillmätta resurser. Det krävs inte att personalresurserna ökar, utan det centrala i förändringsprocessen är satsningen på kompetens och en omfördelning av de existerande resurserna. En annan viktig förändring rör kategoriseringen av upphandlingarna. Kategoriseringen ska utgöra grunden för den gemensamma koordineringen och garantera en enhetlig upphandlingspraxis. Den underlättar också att upphandlingarna sker i enlighet med enhetliga principer och metoder oberoende av vilken del av organisationen som genomför dem. Den tredje betydelsefulla förändringen rör upphandlingsprocessen i praktiken, det vill säga genomförandet av enskilda upphandlingar. Förfaringssätten ska bli mera enhetliga och effektiva med hjälp av upphandlingsexperter. Idén med så kallade upphandlingsexperter är att upphandlingskunnandet inom utrikesförvaltningen förbättras och att de tids- och personalresurser som använts hittills kan minskas. I fortsättningen ska mera uppmärksamhet fästas vid planeringen och beredandet av upphandlingarna och vid att instruera leverantörerna under avtalsperioden. Ett nytt moment som införs är att upphandlingsförfarandets laglighet ska bedömas. Bedömningen ska göras för upphandlingar som överskrider de nationella tröskelvärdena ifall upphandlingen föreslås genomföras som sekretessbelagd upphandling, som upphandling som rör statens väsentliga säkerhetsintressen eller som direktupphandling. Genom bedömningen strävar man efter att förebygga fel och risker i valet av upphandlingsförfarande samt att förutse och eliminera behovet av korrigerande åtgärder. 13
14 14 Styrgruppen för upphandlingsverksamheten och de ansvariga aktörerna bär ansvaret för att verkställa de åtgärder som framförs i strategin. Det ska ske i samarbete med utrikesministeriets enheter och avdelningar samt Finlands beskickningar. Kategoriansvariga, som utnämns i ett senare skede, kommer att ansvara för riktlinjerna och utvecklingen inom varje kategori. I fortsättningen kommer upphandlingarna i högre grad att behandlas som en strategisk verksamhet och ärenden som rör upphandlingar kommer att behandlas regelbundet också av ministeriets högsta ledning.
15 PROCUREMENT STRATEGY FOR THE MINISTRY FOR FOREIGN AFFAIRS ABSTRACT The Ministry s new Procurement Strategy for the Foreign Service sets out principles and goals for the procurement function. It seeks a more strategic, proactive and systematic approach to the award of contracts and market supervision. In addition, it aims to consolidate the administration of procurement, streamline management and organisation, and improve quality and cost-effectiveness. The Strategy crystalizes the most important objectives towards which the development of the procurement function is working. These objectives are effectiveness and efficiency, expertise and innovation, cooperation and partnership, accountability and sustainable development, and security. They inform the new direction for awarding contracts and developing procurement practices at the Ministry and its missions abroad. The policies are set out in chapter 4 and cover all contracts made in the Foreign Service. Achieving the objectives necessitates the development of a better coordinated and more consistent procurement function. The Strategy provides for categorisation of procurements into groups, development of the management and organisational model, harmonisation of the process, and development of purchasing expertise. The most significant change concerns the management and organisation of the procurement function. The new model gives a description of the procurement function as a whole - from strategic guidance to practical implementation. The actors in the model are grouped under the following headings: strategic processes; practical procurement process; and maintenance of the function. New actors include a steering group, category owners, and procurement experts. The procurement function s responsibility for the activities has been clarified and strengthened. 15
16 The changes are to ensure effective coordination of the whole, to streamline the administration and organisation of the function, and to improve quality and cost-effectiveness. In the desired state, the procurement function is efficiently managed and organised and appropriately resourced. This does not call for additional human resources; instead the key elements of change require investment in expertise and re-allocation of resources. Another major change concerns the categorisation of procurements into groups. The categories help ensure consistent coordination and development and harmonised procurement practices. They also form a consistent set of principles and procedures applicable for procurement by any section of the organisation. The third important change is related to the practical procurement process, that is, to the award of separate contracts. In the future, these procedures will be harmonised by procurement experts who concentrate on the improvement of the Foreign Service procurement function and help reduce the time and number of staff needed in the process. More attention will also be paid to the planning and preparation of contracts and to the guidance given to the supplier during the contract period. Assessment of the legality of the procurement process will be a new practice. Contracts surpassing the national threshold value will be assessed in case of a secret contract, a contract concerning the State s key security interests, or a direct award of contract. This is to prevent possible mistakes and risk situations related to the choice of procedure and to eliminate the need of corrective measures later on. Responsibility for the measures set out in the Strategy is born by a steering group and the actors responsible for the procurement function in cooperation with the units and departments of the Ministry for Foreign Affairs and its missions abroad. Guidance and development of the categories will be taken care of by officials to be appointed at a late phase. In the future, awarding of contacts will be viewed as a much more strategic process, subject to regular review also at the Ministry s top leadership level. 16
17 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Hankinnat muodostavat henkilöstökulujen ohella suuren osan ulkoasiainministeriön ja edustustojen varojen käytöstä. Hankintoihin käytetään merkittävä summa budjettivaroja ja hankintatoimen prosessit kuluttavat sekä ministeriön että edustustojen henkilöstöresursseja. Ulkoasiainhallinnossa tehdään vuosittain hankintoja arviolta 150 miljoonalla eurolla, josta kehitysyhteistyöhankintojen osuus on noin puolet. Ulkoasiainhallinnon on arvioitu käyttävän henkilötyövuotta hankintatoimeen. Ulkoasiainhallinnon edellinen hankintastrategia julkaistiin vuonna Sen jälkeen hankintalainsäädännössä, valtion hankintatoimen linjauksissa sekä hallinnonalan sisäisessä kehityksessä ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ministeriö on myös täsmentänyt strategisia prioriteettejaan vuosittaisen TTS-suunnittelun yhteydessä vuosille Nämä muutokset ovat aiheuttaneet selkeän tarpeen ulkoasiainhallinnon hankintastrategian uudistamiseksi kokonaisuudessaan. 1.2 Hankintastrategian tavoite ja tehtävä Uudella hankintastrategiallaan ulkoasiainhallinto tavoittelee strategisempaa ja proaktiivisempaa otetta hankintoihinsa ja toimittajamarkkinoiden hallintaan. Uuden hankintastrategian avulla ulkoasiainhallinto kykenee: ennakoimaan ja suunnittelemaan hankintansa paremmin hallitsemaan toimittajamarkkinoita tehokkaammin vahvistamaan kokonaisuuden hallintaa johtamaan ja organisoimaan hankintatoimensa selkeämmin parantamaan toiminnan laatua lisäämään kustannustehokkuutta. 17
18 Strategiassa määritellään ulkoasiainhallinnon hankintatoimen ja hankintojen toteuttamisen periaatteet ja päämäärät. Hankintatoimen näkökulmasta tämä tarkoittaa kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämistä, ja hankintojen toteuttamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa ministeriön ja edustustojen hankintojen toteuttamista linjaavien periaatteiden määrittämistä. Strategia on samalla osa laajempaa ulkoasiainhallinnon hankintatoimen kehittämisohjelmaa. Työn yhteydessä ulkoasiainhallinnossa otettiin käyttöön hankintojen laaja-alainen määritelmä hankintojen johtamiskirjallisuutta (Iloranta ja Pajunen-Muhonen, 2012) mukaillen seuraavasti: Hankinta on organisaation ulkoisten resurssien hallintaa. Organisaation toiminta, ylläpito, johtaminen ja kehittäminen vaativat erilaisia ulkoisia resursseja, tuotteita ja palveluita sekä erilaista osaamista ja tietämystä organisaation ulkopuolelta. Hankinta pyrkii hyödyntämään toimittajamarkkinoiden mahdollisuudet niin, että lopullisen asiakkaan tai käyttäjän tarpeet tulevat tyydytetyiksi halutulla, yhteiskunnan kokonaisetua maksimoivalla tavalla. 1.3 Lähtökohta ja kehittämistarpeet Hankintatoimen suunnitelmallinen kehittäminen aloitettiin vuonna Selvitysten ja saatujen ehdotusten pohjalta hankintatoimea on vahvistettu perustamalla hankintalakimiehen ja -asiantuntijan virat hallintopalvelujen virastopalveluyksikköön ja lakimiehen virka kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikköön. Lisäksi kaikki toimialapolitiikan yksikön neljä lakimiestä neuvovat hankintoja toteuttavia yksiköitä hankintalainsäädännön soveltamisessa. Myös virastopalveluyksikön ja toimialapolitiikan yksiköiden hankinta-asiantuntijoiden muodostama hankintatiimi on vakiinnuttanut toimintansa. Vuonna 2012 ministeriön johtoryhmä nimesi ja vahvisti hankintatoimen vastuutahoksi virastopalveluyksikön (HAL-50) seuraavasti: HAL-50 toimii yleisesti vastuutahona hankintatoiminnassa, ja tämän tulee tapahtua yhteistyössä ja huomioiden kehitysyhteistyöhankintatoiminta. 18
19 Työryhmä tämän hankintastrategian uudistamiseksi asetettiin keväällä Tavoitteena on ollut myös laatia toimenpideohjelma hankintatoimen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä oli selvittää hankintatoimen nykytila, uudistaa hallinnonalan hankintastrategia sekä mikäli katsotaan tarpeelliseksi, laatia suosituksia hankintanormin päivittämiseksi ja hankintatoimen kehittämiseksi. Hankintastrategian lähtökohtana ovat ulkoasiainhallinnon arvot ja strategiset prioriteetit, valtion hankintastrategia sekä hankinnan nykyiset haasteet. Lisäksi strategiaa laadittaessa on otettu huomioon tiedossa olleet hallinnonalan tulevaisuuden tarpeet ja odotukset. Ministeriön ja edustustojen tulee hankinnoissaan noudattaa myös valtionhallinnon toimintaperiaatteita, joissa painottuvat mm. yhteiskuntavastuu, sidosryhmäyhteistyö, kestävä kehitys ja harmaan talouden torjunta. Hankintastrategiatyön lähtötilanteessa ulkoasiainhallinnon hankintatoimen merkittävimmät haasteet liittyivät VTV:n ja UM:n sisäisen tarkastuksen tarkastusraporttien perusteella seuraaviin osa-alueisiin: hankintatoimen hajanaisuus ja vastuu, hankintaprosessien hallinta, hankintojen menettelytavat, hankintojen seuranta- ja raportointikäytännöt sekä hankintaosaaminen. Hankintoja tehdään hajautetusti eri puolilla ministeriötä ja edustustoissa ympäri maailmaa. Hankintojen kokonaisvolyymi on suuri, mutta niiden koordinointi ja kokonaisohjaus ovat puuttuneet. Tämän vuoksi myöskään hankintojen hallinta ei ole ollut suunnitelmallista, ja tiedonkulku käynnissä olevista tai suunnitelmissa olevista hankinnoista puuttuu. Lisäksi hankintakäytännöt ja menettelytavat ovat epäyhtenäisiä ja lakia julkisista hankinnoista sovelletaan eri tavoin hallinnon eri osissa. Yksiköissä tehdään paljon päällekkäistä ja osittain turhaakin työtä hankintaprosessin eri vaiheissa. Hankintoihin liittyviä osaamisvaatimuksia ei ole selkeästi määritelty, minkä seurauksena hankintoja tekevät hankintaosaamiseltaan hyvin eritasoiset henkilöt. Kehitysyhteistyöhankintojen osalta voidaan todeta, että osaamisen kehittämiseen on panostettu systemaattisesti siitä lähtien, kun kehitysyhteistyöhankinnat tulivat vuonna 2007 hankintalain soveltamisalan piiriin. Ulkoasiainhallinnon ominaispiirteisiin kuuluva suuri henkilöstön liikkuvuus 19
20 aiheuttaa kuitenkin sen, että hankintatoimen edellyttämä hankintaosaaminen on pirstaloitunutta. Hankintaosaamisen puute ja epäyhtenäisyys ovat lisänneet tarvetta hankintaneuvontaan, jonka resursseja on vahvistettu niin virastopalveluyksikössä kuin toimialapolitiikan yksikössä. Merkittävä osa hankintaneuvontapalveluiden resursseista kohdistuu yksittäisiin hankintoihin liittyvään neuvontaan, eikä resursseja pystytä suuntaamaan riittävästi yleiseen ohjeistukseen ja malliasiakirjojen laadintaan. Tämän vuoksi esim. hankintanormi ja muu hankintaohjeistus eivät ole täysin ajantasaisia. Koko ulkoasiainhallintoa koskevat hankintojen seuranta- ja raportointikäytännöt puuttuvat kokonaan ja myös tältä osin on nähtävissä selkeää kehittämistarvetta. 20
21 2 ULKOASIAINHALLINNON HANKINNAT Ulkoasiainministeriö ja edustustot käyttävät tavara- ja palveluhankintoihin, vuokriin ja muihin hankintoihin vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhankintojen osuus on tästä noin puolet. Koko kehitysyhteistyön vuotuisten hankintojen tarkkaa arvoa ei ole kuitenkaan tiedossa, sillä arviossa on mukana vain hankintatileille kirjattu kansainvälinen kehitysyhteistyö. Ulkoasiainhallinnon hankintatoimi on hajautettu. Määritellyt materiaali- ja palvelukokonaisuudet on kuitenkin keskitetty työjärjestyksessä määritellyille tulosyksiköille. Keskitettyjä kokonaisuuksia ovat mm. kiinteistöihin liittyvät investoinnit (pois lukien edustustojen kiinteistöjen ylläpito), toimistopalveluhankinnat ja tietohallintoon liittyvät hankinnat. Keskitettyjä palveluja ovat myös työjärjestyksessä määriteltyjen tulosyksiköiden omaan toimintaan liittyvät hankinnat. Hankintojen toimeenpanovastuu on asianomaisesta määrärahasta vastuussa olevalla tulosyksiköllä ja kyseinen tulosyksikkö saa julkisten hankintojen käytännön toteutukseen tukea kahdelta taholta: muilla kuin kehitysyhteistyömäärärahoilla tehtäviin hankintoihin virastopalveluyksiköstä (HAL-50) ja kehitysyhteistyömäärärahoilla tehtäviin hankintoihin toimialapolitiikan yksiköstä (KEO-20). Näin siitä syystä, että kehitysyhteistyöhankinnat yksin muodostavat määrällisesti noin puolet ulkoasiainhallinnon kaikista hankinnoista, ja koska kehitysyhteistyöhankinnoilla on pääsääntöisesti suora kytkentä kutakin toteutettavaa hanketta koskevaan kehitysmaan kanssa tehtävään valtiosopimukseen. Hankintoja seurataan pääasiassa määrärahapohjaisesti. Ulkoasiainhallinnossa ei ole myöskään koko hallinnonalaa koskevaa sopimusrekisteriä, vaan sopimusseuranta on hajautettu vastuuyksiköille. Kehitysyhteistyöhankinnoille on luotu ulkoasiainhallinnon Aski-asiakirjajärjestelmään sopimusrekisteri, joka on ollut käytössä vuodesta Myös kehitysyhteistyön uuteen sähköiseen asianhallintajärjestelmään (AHA-KYT) on tarkoitus luoda sopimusrekisteri. 21
22 3 HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET Ulkoasiainhallinto edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Toimintaa ohjaavat strategiset prioriteetit, toimialastrategiat sekä ulkoasiainhallintoa ja -ministeriötä koskevat lait ja asetukset sekä normit ja viranomaisohjeet. Ulkoasiainhallinnon strategiset prioriteetit ohjaavat ylätasolla käytännön työtä sekä ministeriön johdon hyväksynnällä tapahtuvaa ulkoasiainhallinnon resurssisuunnittelua ja tulosohjausta. Strategiset prioriteetit täsmennetään vuosittaisen TTS-suunnittelun yhteydessä seuraavalle viisivuotiskaudelle. Ne muodostavat perustan ministeriön osastojen ja palveluiden sekä ulkomaanedustustojen toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinnalle sekä myöhemmin saavutettujen tulosten arvioinnille. Henkilöstölle strategiset prioriteetit ovat yksi työn lähtökohdat ja kontekstin asettavista perusasiakirjoista. Muita perusasiakirjoja ovat ulkoasiainministeriön työjärjestys ja arvot. Strategiset prioriteetit kaudelle ovat: 1. Lähialueet ja Euroopan turvallisuus 2. EU:n toimintakyvyn ja yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen 3. Globalisaation hallinta ja monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen 4. Taloudellisten ulkosuhteiden edistäminen 5. Köyhyyden vähentäminen, kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen 6. Joustava ja resurssitehokas ulkoasiainhallinnon toiminta ja palvelut Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. 22
23 Valtion hankintastrategiassa hankintatoimen tavoitteeksi on nostettu hankintatoimen yhtenäisyyden ja suunnitelmallisuuden parantaminen, loppukäyttäjän ja kestävän kehityksen parempi huomioiminen sekä innovatiivisuus ja uusien palvelumallien kehittäminen. Hankintojen strategiset tavoitteet on määritelty ulkoasiainhallinnon strategisten prioriteettien ja arvojen sekä valtion hankintastrategian linjausten pohjalta. Hankintojen strategisiksi tavoitteiksi on nostettu: 1) Tuloksellisuus ja tehokkuus, 2) Osaaminen ja innovatiivisuus, 3) Yhteistyö ja kumppanuus, 4) Vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä 5) Turvallisuus (kuva 1). 1. Tuloksellisuus ja tehokkuus 5. Turvallisuus HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2. Osaaminen ja innovatiivisuus 4. Vastuullisuus ja kestävä kehitys 3. Yhteistyö ja kumppanuus Kuva 1. Ulkoasiainhallinnon hankintojen strategiset tavoitteet Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin kutakin strategista tavoitealuetta ja siihen liittyviä kehittämisnäkökulmia. 23
24 3.1 Tuloksellisuus ja tehokkuus Hankintojen tuloksellisuuden ja tehokkuuden tavoitteella tarkoitetaan hankintatoimen näkökulmasta sitä, että hankintatoimi on kokonaisuudessaan koordinoitu ja johdettu toiminto. Hankintatoimella tarkoitetaan kaikkia hankintaprosesseihin osallistuvia toimijoita. Hankintojen toteuttamisen näkökulmasta tavoite tarkoittaa, että hankinnat toteutetaan ammattitaitoisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisina, loppukäyttäjää palvelevina kokonaisuuksina. Tavoitetilassa hankintatoimea kehitetään jatkuvasti siten, että se on tehokkaasti johdettu ja organisoitu sekä oikein resursoitu. Tämä ei kuitenkaan edellytä henkilöresurssien lisäämistä, vaan muutoksen keskeisiä elementtejä ovat hankintaosaamiseen panostaminen ja resurssien uudelleenallokointi. Hankinnat nähdään huomattavasti nykyistä strategisempana toimintona, johon liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti myös ministeriön ylimmän johdon tasolla. Hankintaprosessin kustannuksia pyritään alentamaan kilpailuttamalla hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, hyödyntämällä Hansel Oy:n puitejärjestelyjä ja kilpailuttamalla omia puitejärjestelyjä. Puitejärjestelyjä hyödyntämällä saavutetaan myös volyymietuja. Hankintaprosessi on koko hallinnonalalla yhtenäinen ja selkeä. Hankintoja toteuttavien virkamiesten käytettävissä on ministeriön ajantasainen ohjeistus ja malliasiakirjat sekä hankintaneuvontapalvelu. Ministeriössä suhtaudutaan myönteisesti han kintaprosessia tehostavaan kehitykseen kuten sähköiseen asiointiin. Hankintoja toteuttaville virkamiehille järjestetään mahdollisuudet osallistua ammattitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen. Hankintaosaaminen on välttämätön osa virkamiehen ammattitaitoa niissä tehtävissä, joihin hankintojen tekeminen kuuluu. Hankintaosaamiseen kuuluu hankintamenettelyjen ja -prosessin tuntemus ja sen toimialan tuntemus, jolle hankinta kohdistuu. 24
MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
LisätiedotHANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3
LisätiedotHANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...
LisätiedotPIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA
PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄT Hankintastrategian tavoitteena on ohjata hankintojen johtamista, suunnittelua ja toteuttamista kunnan sisällä siten, että julkiset
LisätiedotMiten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi?
Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi? FCG Konsultointi Sirpa Korhonen 23.3.2017 Page 1 Tulevaisuuden kunta Tulevaisuuden kunta rakentuu elinvoimasta, sivistyksestä ja hyvinvoinnista. Hankintoja
LisätiedotHANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET
HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNNAN HANKINTOJEN MENETTELYTAPAOHJE
Tekn. ltk. 27.9.2017 50 liite Hankintojen menettelytapaohje 1 (5) x.x.2017 SIILINJÄRVEN KUNNAN HANKINTOJEN MENETTELYTAPAOHJE ORGANISOINTI, PERIAATTEET JA OHJEET Sisällys: 1. Johdanto: hankintojen menettelytapaohje,
LisätiedotHankinnat. Hyvän tiedon hallitsijat Carita Wuorsalo
Hankinnat Hyvän tiedon hallitsijat 13.1.2016 Carita Wuorsalo Kirkkohallituksen hankintatiimi tukee hankinnoissa Toimii asiantuntijana kaikissa kirkon keskusrahaston hankinnoissa, jotta varmistutaan siitä,
LisätiedotLuonnosta esiteltiin hankintafoorumissa Yrittäjäjärjestöjen lausunnot ja
Valmistelu ja hyväksyntä: Valmistelu aloitettiin vuoden 2018 alussa Luonnosta esiteltiin hankintafoorumissa 15.5.2018 Kommentti vaiheessa 25.5.2018 saakka Yrittäjäjärjestöjen lausunnot 24.5.2018 ja 25.5.2018
LisätiedotInnovatiivisten hankintojen työkalupakki
Kehittämistyö ja keskeiset onnistumiset..08 Avustukset 6, Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0, Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä 7, Palvelujen ostot 6,8 Tampereen hankintojen volyymit Toimintakulut
LisätiedotOulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy
Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus 8.6.2017 Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Sisältö Oulun kaupungin ostot Mikä on julkinen hankinta? Hankintatoiminnan ohjaus
LisätiedotHankintojen yhteinen kehittäminen
Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon
LisätiedotLaadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo
Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin
LisätiedotHankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio
Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Laura Kuistio Valtion hankintakategoriat Kategoria Eurot v. 2014 Toimitilat ICT-hankinnat Matkustuspalvelut
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotKITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA KH KV
KITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA 2017-2021 KH 11.12.2017 392 KV 18.12.2017 83 HANKINTAOHJELMA Sivu 2 (9) Kiteen kaupungin käyttämät tavara- ja palveluhankinnat olivat vuonna 2016 yhteensä 42,6 miljoonaa
LisätiedotKITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA KH KV
KITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA 2017-2021 KH 11.12.2017 392 KV 18.12.2017 83 HANKINTAOHJELMA Sivu 2 (8) Kiteen kaupungin käyttämät tavara- ja palveluhankinnat olivat vuonna 2016 yhteensä 42,6 miljoonaa
LisätiedotJULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.
JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.2019 1 Mikä KEINO-osaamiskeskus? o Kestävien ja innovatiivisten julkisten
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotKaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma
Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma 2014-2017 Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 6 (2/9) Sisällysluettelo Sisällys 1 Johdanto... 2 Yleistä... 2 Nykytila...
LisätiedotTEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen. Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö
ELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-infrahankinnat ELY-Infrahankinnoilla tarkoitetaan Elinkeino-,Liikenne ja Ympäristökeskusten
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotOnko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba
Onko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba 7.5.2019 Hankintamenettelyt Avoin menettely Rajoitettu menettely Neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely Innovaatiokumppanuus
LisätiedotSTRATEGISTEN HANKINTOJEN JOHTAMINEN ULKOISTEN RESURSSIEN JOHTAMINEN JA KOORDINOINTI
STRATEGISTEN HANKINTOJEN JOHTAMINEN ULKOISTEN RESURSSIEN JOHTAMINEN JA KOORDINOINTI Salla Koivusalo, vastuullisuuskonsultti KEINO kehittäjäryhmä 12.2.2019 Mitä on hankintojen strateginen johtaminen? 1.
LisätiedotKansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009
Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa
LisätiedotKUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri
KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin
LisätiedotJOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA
JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu
LisätiedotKuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia
Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön
LisätiedotHaminan kaupungin hankintaperiaatteet. Kaupunginhallitus
Haminan kaupungin hankintaperiaatteet Kaupunginhallitus 15.12.2017 Hankintojen toimintaperiaatteet Haminan kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: 1) Ennakoiva toiminta
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015
Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin
LisätiedotEspoon kaupungin hankintaohje
Espoon kaupunki 2017 1 (4) ESPOON KAUPUNGIN HANKINTAOHJE 1. Johdanto Espoon kaupungin ja sen liikelaitosten hankinnat tehdään tämän en ja tätä tta tarkentavien menettelytapaohjeiden mukaisesti. Hankintaohje
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotMarkkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu
Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö
LisätiedotValtion. ylimmän johdon valintaperusteet
Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden
LisätiedotInnovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma
Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotStrategia prosessista käytäntöön!
Strategia prosessista käytäntöön! Kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TtM Maire Ahopelto, Kainuun sote Hyve-johtamisen kartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Kainuun osahankkeen tavoitteet
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotHelsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotKOUVOLAN HANKINTAOHJELMA tuloksia ja tulevia kehittämistoimenpiteitä. Hankintaseminaari
KOUVOLAN HANKINTAOHJELMA tuloksia ja tulevia kehittämistoimenpiteitä Hankintaseminaari 11.4.2019 Kouvolan kaupunkistrategia 2019-2030 ELINVOIMAN KASVU HYVINVOINNIN KASVU SISÄISTEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotElintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki
Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Rådgivningsenheten för offentlig upphandling
LisätiedotÄänekosken kaupungin hankintaohjelma
Kaupunginhallitus 26.5.2014 liite nro 10 (1/9) Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 liite nro 11 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma 2014-2017 Matti Tuononen Kaupunginhallitus 26.5.2014 liite nro 10 (2/9)
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotOPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN
OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotTuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet
Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto (180 osp) on tarkoitettu henkilöille, jotka
LisätiedotJUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT
JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki
LisätiedotImatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 Hankintasääntö ja Toimenpideohjelma
Imatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 Hankintasääntö ja Toimenpideohjelma Imatran kaupungin hankintastrategia vuosille 2013-2030 sekä Hankintasääntö Toimenpideohjelma Sisältö 1. Johdanto...1
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotLähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa
Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta 27.9.2016 va. kaupunginsihteeri, OTM Tuomo Sallinen Kiuruveden kaupunki Lausunnon lähtökohdat Kiuruveden
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotHankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen
Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! 4.2.2016 Erkki Kainulainen Jämsä Elämäsi tarina 1 Hankintadirektiivit ja uusi hankintalaki I Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty EU:ssa keväällä 2014
LisätiedotHankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013
Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan
LisätiedotHANKO-hankkeen tuloksia 9.2.2016
-hankkeen tuloksia Liisa Lehtomäki Hansel Oy 1 Valtion hankintatoimen kehittäminen - Selvitys Valtion hankintatoimen tilasta 2013 Kehittämisteemat ja -alueet KA1: Hankintojen ohjaus, strategia, organisointi
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15
Sivu /5 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 7.3.206 klo 2.00 2.4.206 klo 6.5 Diaarinumero: 94/575/206. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite Y-tunnus
LisätiedotHelsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä
TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan
LisätiedotKestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä. Arktikum, Rovaniemi, Katja Kaunismaa Kideve Elinkeinopalvelut, Kittilän kunta
Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä Arktikum, Rovaniemi, 7.11.2018 Katja Kaunismaa Kideve Elinkeinopalvelut, Kittilän kunta Toteuttajat: Kideve Elinkeinopalvelut/Kittilän kunta ja Sodankylän
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
Lisätiedot[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen
2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ
MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin
LisätiedotHANKINTAOHJELMA 2018
HANKINTAOHJELMA 2018 RÄÄKKYLÄN KUNNAN HANKINTAOHJELMA Rääkkylän kunnan käyttämät tavara- ja palveluhankinnat olivat vuonna 2016 yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Vuosittaiset investoinnit olivat noin.
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys 47/011/2015 Viheralan hankintatoiminta
TUTKINNON SUORITTAJAN NIMI SYNTYMÄAIKA ARVIOINTIKOKOUKSEN TIEDOT AIKA PAIKKA ARVIOINTIKRITEERIT Organisaation hankinnan suunnitteleminen HAVAINTOJA TUTKINTOSUORITUKSESTA määrittää hankinnan tavoitteet
LisätiedotKestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy
Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotKäsittelyn aikana käytettiin 2 puheenvuoroa.
595/2018 89 Hankintatoimen kehittäminen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää täsmentää toimintakulttuurin muutoshankkeen hankintatoimen tavoitteenasettelua siten, että hankintastrategian ja politiikan teosta
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotJUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
LisätiedotPaikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala
Paikallisuus julkisissa hankinnoissa Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisten yritysten suosiminen lähtökohtaisesti kiellettyä Julkisissa hankinnoissa paikallisten tarjoajien suora suosiminen on kiellettyä
LisätiedotYhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle
Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon
LisätiedotInnovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012
Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotJoensuun seudun hankintatoimen strategia
Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä
LisätiedotBenita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB
Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista
LisätiedotINKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus
INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.7.2019 Kunnanhallitus 10.6.2019 Hankintoja ohjaavat: - olemassa oleva lainsäädäntö, EU:n hankintadirektiivi (2014/24/EU) hankintalaki (1397/2016) kuntalaki (410/2015)
LisätiedotGreen Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotUusi tunnus, uusi ilme
Uusi tunnus, uusi ilme Johdanto Ulkoasiainministeriö uudistuu. Uudistumisesta kertoo ajanmukaistettu tunnus ja uusi, yhtenäinen visuaalinen ilme. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ulkoasiainministeriö edistää
Lisätiedot