ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA"

Transkriptio

1 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

2

3 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA Hyväksytty ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

4 ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN PDF ISBN e-julkaisu ISBN Paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä Ulkoasu: Kopijyvä Oy, Joensuu Tämä julkaisu on painettu ympäristöystävälliselle Reprint-paperille, joka on valmistettu 60% kierrätyskuidusta. RePrint- paperille on myönnetty seuraavat sertifikaatit: ISO 9001, ISO 14001, EMAS, DIN 6738, EN-71-3, FSC JA EU-kukka.

5 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO TAUSTA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄ LÄHTÖKOHTA JA KEHITTÄMISTARPEET ULKOASIAINHALLINNON HANKINNAT HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET TULOKSELLISUUS JA TEHOKKUUS OSAAMINEN JA INNOVATIIVISUUS YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS TURVALLISUUS HANKINTOJEN TOTEUTTAMISEN LINJAUKSET JA PÄÄPERIAATTEET HANKINTATOIMEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET HANKINTOJEN RYHMITTELY KATEGORIOIHIN HANKINTATOIMEN JOHTAMIS- JA ORGANISOINTIMALLI Prosessit Toimijat Vastuunjako Kehittämisellä tavoiteltavat asiat ja jatkokehittämis - mahdollisuudet KÄYTÄNNÖN HANKINTAPROSESSIN YHTENÄISTÄMINEN HANKINTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN...43

6 6 STRATEGIAN TOIMEENPANO JA SEURANTA TOIMEENPANO SEURANTA

7 ESIPUHE Ulkoasiainministeriön toiminta keskittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, taloudellisiin ulkosuhteisiin ja kehityspolitiikkaan sekä ulkopoliittisesti merkittäviin kansainvälisiin asioihin ja yleensä kansainvälisiin suhteisiin. Ministeriön tehtävänä on myös avustaa muita hallinnonaloja kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Ulkoasiainministeriö ja sen alainen lähes sadan toimipisteen edustustoverkko palvelee suomalaisia, suomalaista talouselämää ja yhteiskuntaa, tasavallan johtoa sekä eduskuntaa. Ministeriö hankkii tehtäviensä hoitamisessa ja kehittämisessä tarvitsemiaan tuotteita, palveluja, osaamista ja ulkoisia resursseja hyödyntäen ulkopuolisia toimittajamarkkinoita. Hankinnoilla ja toimittajamarkkinoiden hallinnalla vaikutetaan ministeriön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, toiminnan toteuttamiseen ja yhteiskunnan varojen käyttöön. Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa Suomi, jonka haluamme 2050 julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Sitoumus toimii pitkän aikavälin tavoitekehikkona ja politiikkajohdonmukaisuuden välineenä eri hallinnonaloilla. Hankintatoiminnassa vastuullisen ja kestävän kehityksen tavoite tarkoittaa, että ministeriö huomioi hankintoihin liittyvät yhteiskunnalliset vaikutukset. Hankintoja tehdessä pyritään myös edistämään kaikkien toimijoiden sitoutumista yhteiskuntavastuuseen ja kansainvälisten ympäristöä ja työelämää koskevien normien noudattamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten voidaan välttää yhteistyötä veroparatiiseissa toimivien yhtiöiden kanssa. Ulkoasiainhallinnon uusi hankintastrategia määrittelee, miten ministeriö kehittää hankintatoimeaan ja hankintojaan sekä sen, miten hankintoja ministeriössä ja edustustoissa toteutetaan. Hankintastrategia perustuu ulkoasiainhallinnon strategisiin prioriteetteihin ja sillä toimeenpannaan myös valtion hankintastrate- 7

8 giassa asetetut velvoitteet ja tavoitteet. Hankintastrategia toimii hankintatoimen kivijalkana ja kattaa kaikki ulkoasiainhallinnossa tehtävät hankinnat niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hankintatoimen jatkuva kehittäminen on tärkeää julkisten varojen tehokkaan käytön edistämiseksi, laadukkaiden vastuullisuutta ja kestävää kehitystä tukevien hankintojen tekemiseksi sekä säästöjen aikaansaamiseksi. Ennakoiva ja kehittämisorientoitunut hankintatoimi tukee koko organisaation kehittämispyrkimyksiä ja varmistaa osaltaan organisaation toimintaedellytykset. Avoin ja rakentava yhteistyö toimittajamarkkinoiden, valtion yhteishankintayksiköiden ja muiden hankintayksikköjen kanssa on tärkeää. Uusi hankintastrategia on tiiviin työryhmän työskentelyn tulos. Strategiaa työstäneeseen ydintyöryhmään ovat kuuluneet Antti Haukioja (pj), Asmo Kemppainen, Johanna Korkea-aho, Vesa Leino ja Mari Tarro-Achamyelehe. Hanna Pajunen-Muhonen Innodea Oy:stä on toiminut työryhmän asiantuntijatukena. Työn ohjausryhmässä olivat edustettuna ulkoasiainministeriössä hankintoihin keskeisesti liittyvät tahot, joista työhön ovat osallistuneet Jyrki Paloposki (HAL-44), Anu Saxén (ALI-01), Heli Iirola (STY-00), Ari Lahtela (HAL-70), Hanni Sippo (HAL-30), Risto Hakoila (TAS-10), Roy Eriksson (ASA-30), Nicola Lindertz (VKO-10) ja Sandra Hatzidakis (AVS-PAL). Ryhmän puheenjohtajana toimi Antti Haukioja (HAL-50) ja sihteerinä Vesa Leino (HAL-50). Hankintojen merkittävyyden vuoksi strategiatyön yhteydessä järjestettiin myös yksi, laajemmalle osallistujajoukolle suunnattu työpajatilaisuus. Kiitokset selkeästä ja määrätietoisesta hankintastrategiasta kuuluvat päävastuun kantaneelle ydintyöryhmälle. Lisäksi osoitan kiitokset myös muille työhön osallistuneille. Tästä on hyvä jatkaa strategian jalkauttamisella käytäntöön. Helsingissä helmikuussa 2014 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja 8

9 ULKOASIAINHALLINNON HANKINTASTRATEGIA TIIVISTELMÄ Uusi hankintastrategia määrittelee ulkoasiainhallinnon hankintatoimen sekä hankintojen toteuttamisen periaatteet ja päämäärät. Uudella hankintastrategiallaan ulkoasiainhallinto tavoittelee strategisempaa, proaktiivisempaa ja suunnitelmallisempaa otetta hankintoihinsa ja toimittajamarkkinoiden hallintaan. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa hankintojen kokonaisuuden hallintaa, selkiyttää hankintatoimen johtamista ja organisointia sekä parantaa toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta. Hankinnan strategisiin tavoitteisiin on kiteytetty tärkeimmät asiat, joita hankintatoimen ja hankintojen kehittämisellä tavoitellaan. Hankinnan strategisiksi tavoitteiksi on nostettu tuloksellisuus ja tehokkuus, osaaminen ja innovatiivisuus, yhteistyö ja kumppanuus, vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä turvallisuus. Näiden pohjalta on johdettu hankintojen toteuttamisen linjaukset, jotka määrittelevät pääperiaatteet ja suunnan, miten hankintoja ulkoasiainministeriössä ja edustustoissa tehdään ja kehitetään. Linjaukset on esitetty luvussa 4 ja ne koskevat kaikkia ulkoasiainhallinnossa tehtäviä hankintoja. Hankintastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä koordinoidumman ja yhtenäisemmän hankintatoimen kehittämistä. Strategiaan sisältyvät hankintatoimen kehittämistoimenpiteet ovat hankintojen ryhmittely kategorioihin, hankintatoimen johtamis- ja organisointimalli, käytännön hankintaprosessin yhtenäistäminen sekä hankintaosaamisen kehittäminen. Merkittävin muutos liittyy hankintatoimen johtamiseen ja organisointiin. Uusi hankintatoimen johtamis- ja organisointimalli kuvaa hankintatoimen kokonaisuuden hallinnan hankintojen strategi- 9

10 sesta linjaamisesta käytännön hankintaprosessin toteuttamiseen. Johtamis- ja organisointimallin toimijat on ryhmitelty strategisten prosessien toimijoihin, käytännön hankintaprosessin toimijoihin ja hankintojen toimintaedellytyksiä tukeviin toimijoihin. Kokonaan uusia toimijoita ovat hankintatoimen ohjausryhmä, kategoriavastaavat ja hankintaosaajat. Hankintatoimen vastuutahon roolia on selkiytetty ja vahvistettu. Muutoksilla halutaan varmistaa hankintojen kokonaisuuden koordinointi, selkiyttää hankintatoimen johtamista ja organisointia sekä parantaa toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta. Tavoitetilassa hankintatoimea kehitetään jatkuvasti siten, että se on tehokkaasti johdettu ja organisoitu sekä oikein resursoitu. Tämä ei kuitenkaan edellytä henkilöresurssien lisäämistä, vaan muutoksen keskeisiä elementtejä ovat hankintaosaamiseen panostaminen ja resurssien uudelleenallokointi. Toinen merkittävä muutos liittyy hankintojen ryhmittelyyn eli kategorisointiin. Hankintojen kategoriaryhmittely toimii perustana yhtenäisen koordinoinnin ja kehittämisen sekä yhtenäisten hankintakäytäntöjen varmistamisessa. Se myös edesauttaa hankintojen toteuttamista yhtenäisten periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti riippumatta siitä, mikä organisaation osa hankintoja tekee. Kolmas merkittävä muutos liittyy käytännön hankintaprosessiin eli yksittäisen hankinnan toteuttamiseen. Jatkossa käytännön hankintaprosessin toimintatapoja yhtenäistetään ja tehostetaan hankintaosaajien avulla. Ns. hankintaosaaja-mallissa keskitetään ja parannetaan ulkoasiainhallinnon hankintaosaamista sekä vähennetään prosessiin käytettävää aikaa ja henkilöresursseja. Jatkossa kiinnitetään myös nykyistä enemmän huomiota hankinnan suunnitteluun ja valmisteluun sekä toimittajan sopimuksenaikaiseen ohjaamiseen. Uutena toimintatapana käytännön hankintaprosessissa otetaan käyttöön hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointi. Hankintamenettelyä koskeva arviointi tehdään kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta silloin, kun hankinta esitetään toteutettavaksi salassa pidettävänä hankintana, valtion keskeisiä turval- 10

11 lisuusetuja koskevana hankintana tai suorahankintana. Menettelyllä pyritään ehkäisemään mahdolliset menettelytavan valintaan liittyvät virheet ja riskitilanteet sekä eliminoimaan korjaavien toimenpiteiden tarve jo ennakolta. Strategiassa esitettyjen toimenpiteiden toimeenpanosta vastaavat hankintatoimen ohjausryhmä ja hankintatoimen vastuutaho. Tämä tapahtuu yhteistyössä ulkoasiainministeriön yksiköiden ja osastojen sekä edustustojen kanssa. Kategoriakohtaisesta linjaamisesta ja kehittämisestä tulevat vastaamaan myöhemmin nimettävät kategoriavastaavat. Jatkossa hankinnat nähdään huomattavasti nykyistä strategisempana toimintona, johon liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti myös ministeriön ylimmän johdon tasolla. 11

12 UPPHANDLINGSSTRATEGI FÖR UTRIKESFÖRVALTNINGEN SAMMANDRAG Den nya upphandlingsstrategin definierar utrikesförvaltningens upphandlingsverksamhet samt principer och mål för hur upphandlingarna ska genomföras. Genom den nya upphandlingsstrategin strävar utrikesförvaltningen efter ett mera strategiskt, proaktivt och systematiskt grepp om sina upphandlingar och om leverantörsmarknaden. Avsikten är också att stärka förvaltningen av hela upphandlingsprocessen, att göra upphandlingarnas ledning och organisation klarare och att förbättra verksamhetens kvalitet och kostnadseffektivitet. I strategin har de viktigaste målen för upphandlingsverksamhetens utveckling sammanfattats. Upphandlingens strategiska mål är resultat och effektivitet, kunnande och innovationsförmåga, samarbete och partnerskap, ansvar och hållbar utveckling samt säkerhet. Ur dessa härleds riktlinjer för hur upphandlingarna ska genomföras och utvecklas vid utrikesministeriet och vid Finlands beskickningar. Riktlinjerna presenteras i kapitel fyra och de gäller alla upphandlingar inom utrikesförvaltningen. De mål som ställs upp i strategin förutsätter att upphandlingsverksamheten utvecklas mera samordnat och enhetligt än tidigare. För att förnya verksamheten ska upphandlingarna delas in i kategorier, det ska skapas en ny modell för ledning och organisation, den praktiska upphandlingsprocessen ska förenhetligas och kunnandet gällande upphandlingar ska utvecklas. Den största förändringen har att göra med ledningen och organisationen. Den nya modellen beskriver styrningen av hela upphandlingsprocessen, från de strategiska linjedragningarna till genomförandet av upphandlingen i praktiken. Aktörerna i lednings- och organisationsmodellen är grupperade enligt den strategiska pro- 12

13 cessen, den praktiska upphandlingsprocessen och stödfunktioner. Upphandlingsverksamhetens styrgrupp, kategoriansvariga och upphandlingsexperter är helt nya aktörer i modellen. Ansvarsfördelningen har gjorts tydligare. Genom förändringarna vill ministeriet förbättra koordineringen av upphandlingarna som helhet, göra ledningen och organisationen klarare, förbättra verksamhetens kvalitet och öka kostnadseffektiviteten. Målet är en organisation som ständigt utvecklas så att den leds effektivt och är väl organiserad med rätt tillmätta resurser. Det krävs inte att personalresurserna ökar, utan det centrala i förändringsprocessen är satsningen på kompetens och en omfördelning av de existerande resurserna. En annan viktig förändring rör kategoriseringen av upphandlingarna. Kategoriseringen ska utgöra grunden för den gemensamma koordineringen och garantera en enhetlig upphandlingspraxis. Den underlättar också att upphandlingarna sker i enlighet med enhetliga principer och metoder oberoende av vilken del av organisationen som genomför dem. Den tredje betydelsefulla förändringen rör upphandlingsprocessen i praktiken, det vill säga genomförandet av enskilda upphandlingar. Förfaringssätten ska bli mera enhetliga och effektiva med hjälp av upphandlingsexperter. Idén med så kallade upphandlingsexperter är att upphandlingskunnandet inom utrikesförvaltningen förbättras och att de tids- och personalresurser som använts hittills kan minskas. I fortsättningen ska mera uppmärksamhet fästas vid planeringen och beredandet av upphandlingarna och vid att instruera leverantörerna under avtalsperioden. Ett nytt moment som införs är att upphandlingsförfarandets laglighet ska bedömas. Bedömningen ska göras för upphandlingar som överskrider de nationella tröskelvärdena ifall upphandlingen föreslås genomföras som sekretessbelagd upphandling, som upphandling som rör statens väsentliga säkerhetsintressen eller som direktupphandling. Genom bedömningen strävar man efter att förebygga fel och risker i valet av upphandlingsförfarande samt att förutse och eliminera behovet av korrigerande åtgärder. 13

14 14 Styrgruppen för upphandlingsverksamheten och de ansvariga aktörerna bär ansvaret för att verkställa de åtgärder som framförs i strategin. Det ska ske i samarbete med utrikesministeriets enheter och avdelningar samt Finlands beskickningar. Kategoriansvariga, som utnämns i ett senare skede, kommer att ansvara för riktlinjerna och utvecklingen inom varje kategori. I fortsättningen kommer upphandlingarna i högre grad att behandlas som en strategisk verksamhet och ärenden som rör upphandlingar kommer att behandlas regelbundet också av ministeriets högsta ledning.

15 PROCUREMENT STRATEGY FOR THE MINISTRY FOR FOREIGN AFFAIRS ABSTRACT The Ministry s new Procurement Strategy for the Foreign Service sets out principles and goals for the procurement function. It seeks a more strategic, proactive and systematic approach to the award of contracts and market supervision. In addition, it aims to consolidate the administration of procurement, streamline management and organisation, and improve quality and cost-effectiveness. The Strategy crystalizes the most important objectives towards which the development of the procurement function is working. These objectives are effectiveness and efficiency, expertise and innovation, cooperation and partnership, accountability and sustainable development, and security. They inform the new direction for awarding contracts and developing procurement practices at the Ministry and its missions abroad. The policies are set out in chapter 4 and cover all contracts made in the Foreign Service. Achieving the objectives necessitates the development of a better coordinated and more consistent procurement function. The Strategy provides for categorisation of procurements into groups, development of the management and organisational model, harmonisation of the process, and development of purchasing expertise. The most significant change concerns the management and organisation of the procurement function. The new model gives a description of the procurement function as a whole - from strategic guidance to practical implementation. The actors in the model are grouped under the following headings: strategic processes; practical procurement process; and maintenance of the function. New actors include a steering group, category owners, and procurement experts. The procurement function s responsibility for the activities has been clarified and strengthened. 15

16 The changes are to ensure effective coordination of the whole, to streamline the administration and organisation of the function, and to improve quality and cost-effectiveness. In the desired state, the procurement function is efficiently managed and organised and appropriately resourced. This does not call for additional human resources; instead the key elements of change require investment in expertise and re-allocation of resources. Another major change concerns the categorisation of procurements into groups. The categories help ensure consistent coordination and development and harmonised procurement practices. They also form a consistent set of principles and procedures applicable for procurement by any section of the organisation. The third important change is related to the practical procurement process, that is, to the award of separate contracts. In the future, these procedures will be harmonised by procurement experts who concentrate on the improvement of the Foreign Service procurement function and help reduce the time and number of staff needed in the process. More attention will also be paid to the planning and preparation of contracts and to the guidance given to the supplier during the contract period. Assessment of the legality of the procurement process will be a new practice. Contracts surpassing the national threshold value will be assessed in case of a secret contract, a contract concerning the State s key security interests, or a direct award of contract. This is to prevent possible mistakes and risk situations related to the choice of procedure and to eliminate the need of corrective measures later on. Responsibility for the measures set out in the Strategy is born by a steering group and the actors responsible for the procurement function in cooperation with the units and departments of the Ministry for Foreign Affairs and its missions abroad. Guidance and development of the categories will be taken care of by officials to be appointed at a late phase. In the future, awarding of contacts will be viewed as a much more strategic process, subject to regular review also at the Ministry s top leadership level. 16

17 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Hankinnat muodostavat henkilöstökulujen ohella suuren osan ulkoasiainministeriön ja edustustojen varojen käytöstä. Hankintoihin käytetään merkittävä summa budjettivaroja ja hankintatoimen prosessit kuluttavat sekä ministeriön että edustustojen henkilöstöresursseja. Ulkoasiainhallinnossa tehdään vuosittain hankintoja arviolta 150 miljoonalla eurolla, josta kehitysyhteistyöhankintojen osuus on noin puolet. Ulkoasiainhallinnon on arvioitu käyttävän henkilötyövuotta hankintatoimeen. Ulkoasiainhallinnon edellinen hankintastrategia julkaistiin vuonna Sen jälkeen hankintalainsäädännössä, valtion hankintatoimen linjauksissa sekä hallinnonalan sisäisessä kehityksessä ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ministeriö on myös täsmentänyt strategisia prioriteettejaan vuosittaisen TTS-suunnittelun yhteydessä vuosille Nämä muutokset ovat aiheuttaneet selkeän tarpeen ulkoasiainhallinnon hankintastrategian uudistamiseksi kokonaisuudessaan. 1.2 Hankintastrategian tavoite ja tehtävä Uudella hankintastrategiallaan ulkoasiainhallinto tavoittelee strategisempaa ja proaktiivisempaa otetta hankintoihinsa ja toimittajamarkkinoiden hallintaan. Uuden hankintastrategian avulla ulkoasiainhallinto kykenee: ennakoimaan ja suunnittelemaan hankintansa paremmin hallitsemaan toimittajamarkkinoita tehokkaammin vahvistamaan kokonaisuuden hallintaa johtamaan ja organisoimaan hankintatoimensa selkeämmin parantamaan toiminnan laatua lisäämään kustannustehokkuutta. 17

18 Strategiassa määritellään ulkoasiainhallinnon hankintatoimen ja hankintojen toteuttamisen periaatteet ja päämäärät. Hankintatoimen näkökulmasta tämä tarkoittaa kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämistä, ja hankintojen toteuttamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa ministeriön ja edustustojen hankintojen toteuttamista linjaavien periaatteiden määrittämistä. Strategia on samalla osa laajempaa ulkoasiainhallinnon hankintatoimen kehittämisohjelmaa. Työn yhteydessä ulkoasiainhallinnossa otettiin käyttöön hankintojen laaja-alainen määritelmä hankintojen johtamiskirjallisuutta (Iloranta ja Pajunen-Muhonen, 2012) mukaillen seuraavasti: Hankinta on organisaation ulkoisten resurssien hallintaa. Organisaation toiminta, ylläpito, johtaminen ja kehittäminen vaativat erilaisia ulkoisia resursseja, tuotteita ja palveluita sekä erilaista osaamista ja tietämystä organisaation ulkopuolelta. Hankinta pyrkii hyödyntämään toimittajamarkkinoiden mahdollisuudet niin, että lopullisen asiakkaan tai käyttäjän tarpeet tulevat tyydytetyiksi halutulla, yhteiskunnan kokonaisetua maksimoivalla tavalla. 1.3 Lähtökohta ja kehittämistarpeet Hankintatoimen suunnitelmallinen kehittäminen aloitettiin vuonna Selvitysten ja saatujen ehdotusten pohjalta hankintatoimea on vahvistettu perustamalla hankintalakimiehen ja -asiantuntijan virat hallintopalvelujen virastopalveluyksikköön ja lakimiehen virka kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikköön. Lisäksi kaikki toimialapolitiikan yksikön neljä lakimiestä neuvovat hankintoja toteuttavia yksiköitä hankintalainsäädännön soveltamisessa. Myös virastopalveluyksikön ja toimialapolitiikan yksiköiden hankinta-asiantuntijoiden muodostama hankintatiimi on vakiinnuttanut toimintansa. Vuonna 2012 ministeriön johtoryhmä nimesi ja vahvisti hankintatoimen vastuutahoksi virastopalveluyksikön (HAL-50) seuraavasti: HAL-50 toimii yleisesti vastuutahona hankintatoiminnassa, ja tämän tulee tapahtua yhteistyössä ja huomioiden kehitysyhteistyöhankintatoiminta. 18

19 Työryhmä tämän hankintastrategian uudistamiseksi asetettiin keväällä Tavoitteena on ollut myös laatia toimenpideohjelma hankintatoimen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä oli selvittää hankintatoimen nykytila, uudistaa hallinnonalan hankintastrategia sekä mikäli katsotaan tarpeelliseksi, laatia suosituksia hankintanormin päivittämiseksi ja hankintatoimen kehittämiseksi. Hankintastrategian lähtökohtana ovat ulkoasiainhallinnon arvot ja strategiset prioriteetit, valtion hankintastrategia sekä hankinnan nykyiset haasteet. Lisäksi strategiaa laadittaessa on otettu huomioon tiedossa olleet hallinnonalan tulevaisuuden tarpeet ja odotukset. Ministeriön ja edustustojen tulee hankinnoissaan noudattaa myös valtionhallinnon toimintaperiaatteita, joissa painottuvat mm. yhteiskuntavastuu, sidosryhmäyhteistyö, kestävä kehitys ja harmaan talouden torjunta. Hankintastrategiatyön lähtötilanteessa ulkoasiainhallinnon hankintatoimen merkittävimmät haasteet liittyivät VTV:n ja UM:n sisäisen tarkastuksen tarkastusraporttien perusteella seuraaviin osa-alueisiin: hankintatoimen hajanaisuus ja vastuu, hankintaprosessien hallinta, hankintojen menettelytavat, hankintojen seuranta- ja raportointikäytännöt sekä hankintaosaaminen. Hankintoja tehdään hajautetusti eri puolilla ministeriötä ja edustustoissa ympäri maailmaa. Hankintojen kokonaisvolyymi on suuri, mutta niiden koordinointi ja kokonaisohjaus ovat puuttuneet. Tämän vuoksi myöskään hankintojen hallinta ei ole ollut suunnitelmallista, ja tiedonkulku käynnissä olevista tai suunnitelmissa olevista hankinnoista puuttuu. Lisäksi hankintakäytännöt ja menettelytavat ovat epäyhtenäisiä ja lakia julkisista hankinnoista sovelletaan eri tavoin hallinnon eri osissa. Yksiköissä tehdään paljon päällekkäistä ja osittain turhaakin työtä hankintaprosessin eri vaiheissa. Hankintoihin liittyviä osaamisvaatimuksia ei ole selkeästi määritelty, minkä seurauksena hankintoja tekevät hankintaosaamiseltaan hyvin eritasoiset henkilöt. Kehitysyhteistyöhankintojen osalta voidaan todeta, että osaamisen kehittämiseen on panostettu systemaattisesti siitä lähtien, kun kehitysyhteistyöhankinnat tulivat vuonna 2007 hankintalain soveltamisalan piiriin. Ulkoasiainhallinnon ominaispiirteisiin kuuluva suuri henkilöstön liikkuvuus 19

20 aiheuttaa kuitenkin sen, että hankintatoimen edellyttämä hankintaosaaminen on pirstaloitunutta. Hankintaosaamisen puute ja epäyhtenäisyys ovat lisänneet tarvetta hankintaneuvontaan, jonka resursseja on vahvistettu niin virastopalveluyksikössä kuin toimialapolitiikan yksikössä. Merkittävä osa hankintaneuvontapalveluiden resursseista kohdistuu yksittäisiin hankintoihin liittyvään neuvontaan, eikä resursseja pystytä suuntaamaan riittävästi yleiseen ohjeistukseen ja malliasiakirjojen laadintaan. Tämän vuoksi esim. hankintanormi ja muu hankintaohjeistus eivät ole täysin ajantasaisia. Koko ulkoasiainhallintoa koskevat hankintojen seuranta- ja raportointikäytännöt puuttuvat kokonaan ja myös tältä osin on nähtävissä selkeää kehittämistarvetta. 20

21 2 ULKOASIAINHALLINNON HANKINNAT Ulkoasiainministeriö ja edustustot käyttävät tavara- ja palveluhankintoihin, vuokriin ja muihin hankintoihin vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhankintojen osuus on tästä noin puolet. Koko kehitysyhteistyön vuotuisten hankintojen tarkkaa arvoa ei ole kuitenkaan tiedossa, sillä arviossa on mukana vain hankintatileille kirjattu kansainvälinen kehitysyhteistyö. Ulkoasiainhallinnon hankintatoimi on hajautettu. Määritellyt materiaali- ja palvelukokonaisuudet on kuitenkin keskitetty työjärjestyksessä määritellyille tulosyksiköille. Keskitettyjä kokonaisuuksia ovat mm. kiinteistöihin liittyvät investoinnit (pois lukien edustustojen kiinteistöjen ylläpito), toimistopalveluhankinnat ja tietohallintoon liittyvät hankinnat. Keskitettyjä palveluja ovat myös työjärjestyksessä määriteltyjen tulosyksiköiden omaan toimintaan liittyvät hankinnat. Hankintojen toimeenpanovastuu on asianomaisesta määrärahasta vastuussa olevalla tulosyksiköllä ja kyseinen tulosyksikkö saa julkisten hankintojen käytännön toteutukseen tukea kahdelta taholta: muilla kuin kehitysyhteistyömäärärahoilla tehtäviin hankintoihin virastopalveluyksiköstä (HAL-50) ja kehitysyhteistyömäärärahoilla tehtäviin hankintoihin toimialapolitiikan yksiköstä (KEO-20). Näin siitä syystä, että kehitysyhteistyöhankinnat yksin muodostavat määrällisesti noin puolet ulkoasiainhallinnon kaikista hankinnoista, ja koska kehitysyhteistyöhankinnoilla on pääsääntöisesti suora kytkentä kutakin toteutettavaa hanketta koskevaan kehitysmaan kanssa tehtävään valtiosopimukseen. Hankintoja seurataan pääasiassa määrärahapohjaisesti. Ulkoasiainhallinnossa ei ole myöskään koko hallinnonalaa koskevaa sopimusrekisteriä, vaan sopimusseuranta on hajautettu vastuuyksiköille. Kehitysyhteistyöhankinnoille on luotu ulkoasiainhallinnon Aski-asiakirjajärjestelmään sopimusrekisteri, joka on ollut käytössä vuodesta Myös kehitysyhteistyön uuteen sähköiseen asianhallintajärjestelmään (AHA-KYT) on tarkoitus luoda sopimusrekisteri. 21

22 3 HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET Ulkoasiainhallinto edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Toimintaa ohjaavat strategiset prioriteetit, toimialastrategiat sekä ulkoasiainhallintoa ja -ministeriötä koskevat lait ja asetukset sekä normit ja viranomaisohjeet. Ulkoasiainhallinnon strategiset prioriteetit ohjaavat ylätasolla käytännön työtä sekä ministeriön johdon hyväksynnällä tapahtuvaa ulkoasiainhallinnon resurssisuunnittelua ja tulosohjausta. Strategiset prioriteetit täsmennetään vuosittaisen TTS-suunnittelun yhteydessä seuraavalle viisivuotiskaudelle. Ne muodostavat perustan ministeriön osastojen ja palveluiden sekä ulkomaanedustustojen toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinnalle sekä myöhemmin saavutettujen tulosten arvioinnille. Henkilöstölle strategiset prioriteetit ovat yksi työn lähtökohdat ja kontekstin asettavista perusasiakirjoista. Muita perusasiakirjoja ovat ulkoasiainministeriön työjärjestys ja arvot. Strategiset prioriteetit kaudelle ovat: 1. Lähialueet ja Euroopan turvallisuus 2. EU:n toimintakyvyn ja yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen 3. Globalisaation hallinta ja monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen 4. Taloudellisten ulkosuhteiden edistäminen 5. Köyhyyden vähentäminen, kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen 6. Joustava ja resurssitehokas ulkoasiainhallinnon toiminta ja palvelut Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. 22

23 Valtion hankintastrategiassa hankintatoimen tavoitteeksi on nostettu hankintatoimen yhtenäisyyden ja suunnitelmallisuuden parantaminen, loppukäyttäjän ja kestävän kehityksen parempi huomioiminen sekä innovatiivisuus ja uusien palvelumallien kehittäminen. Hankintojen strategiset tavoitteet on määritelty ulkoasiainhallinnon strategisten prioriteettien ja arvojen sekä valtion hankintastrategian linjausten pohjalta. Hankintojen strategisiksi tavoitteiksi on nostettu: 1) Tuloksellisuus ja tehokkuus, 2) Osaaminen ja innovatiivisuus, 3) Yhteistyö ja kumppanuus, 4) Vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä 5) Turvallisuus (kuva 1). 1. Tuloksellisuus ja tehokkuus 5. Turvallisuus HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2. Osaaminen ja innovatiivisuus 4. Vastuullisuus ja kestävä kehitys 3. Yhteistyö ja kumppanuus Kuva 1. Ulkoasiainhallinnon hankintojen strategiset tavoitteet Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin kutakin strategista tavoitealuetta ja siihen liittyviä kehittämisnäkökulmia. 23

24 3.1 Tuloksellisuus ja tehokkuus Hankintojen tuloksellisuuden ja tehokkuuden tavoitteella tarkoitetaan hankintatoimen näkökulmasta sitä, että hankintatoimi on kokonaisuudessaan koordinoitu ja johdettu toiminto. Hankintatoimella tarkoitetaan kaikkia hankintaprosesseihin osallistuvia toimijoita. Hankintojen toteuttamisen näkökulmasta tavoite tarkoittaa, että hankinnat toteutetaan ammattitaitoisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisina, loppukäyttäjää palvelevina kokonaisuuksina. Tavoitetilassa hankintatoimea kehitetään jatkuvasti siten, että se on tehokkaasti johdettu ja organisoitu sekä oikein resursoitu. Tämä ei kuitenkaan edellytä henkilöresurssien lisäämistä, vaan muutoksen keskeisiä elementtejä ovat hankintaosaamiseen panostaminen ja resurssien uudelleenallokointi. Hankinnat nähdään huomattavasti nykyistä strategisempana toimintona, johon liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti myös ministeriön ylimmän johdon tasolla. Hankintaprosessin kustannuksia pyritään alentamaan kilpailuttamalla hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, hyödyntämällä Hansel Oy:n puitejärjestelyjä ja kilpailuttamalla omia puitejärjestelyjä. Puitejärjestelyjä hyödyntämällä saavutetaan myös volyymietuja. Hankintaprosessi on koko hallinnonalalla yhtenäinen ja selkeä. Hankintoja toteuttavien virkamiesten käytettävissä on ministeriön ajantasainen ohjeistus ja malliasiakirjat sekä hankintaneuvontapalvelu. Ministeriössä suhtaudutaan myönteisesti han kintaprosessia tehostavaan kehitykseen kuten sähköiseen asiointiin. Hankintoja toteuttaville virkamiehille järjestetään mahdollisuudet osallistua ammattitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen. Hankintaosaaminen on välttämätön osa virkamiehen ammattitaitoa niissä tehtävissä, joihin hankintojen tekeminen kuuluu. Hankintaosaamiseen kuuluu hankintamenettelyjen ja -prosessin tuntemus ja sen toimialan tuntemus, jolle hankinta kohdistuu. 24

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA HANKINTASTRATEGIAN TAVOITE JA TEHTÄVÄT Hankintastrategian tavoitteena on ohjata hankintojen johtamista, suunnittelua ja toteuttamista kunnan sisällä siten, että julkiset

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Laura Kuistio Valtion hankintakategoriat Kategoria Eurot v. 2014 Toimitilat ICT-hankinnat Matkustuspalvelut

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! 4.2.2016 Erkki Kainulainen Jämsä Elämäsi tarina 1 Hankintadirektiivit ja uusi hankintalaki I Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty EU:ssa keväällä 2014

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

HANKO-hankkeen tuloksia 9.2.2016

HANKO-hankkeen tuloksia 9.2.2016 -hankkeen tuloksia Liisa Lehtomäki Hansel Oy 1 Valtion hankintatoimen kehittäminen - Selvitys Valtion hankintatoimen tilasta 2013 Kehittämisteemat ja -alueet KA1: Hankintojen ohjaus, strategia, organisointi

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit 1 (9) 1. Johdanto... 2 2. Palveluhankinnat osana toiminnan ja talouden suunnittelua... 3 2.1 Tavoitteet ja päämäärät... 3 22.2 Raportointi ja seuranta...

Lisätiedot

108 18.12.2013 10 28.01.2014

108 18.12.2013 10 28.01.2014 Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 108 18.12.2013 10 28.01.2014 Kahden toimen muuttaminen / Ändring av två befattningar TEKVLK 108 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Uusi tunnus, uusi ilme

Uusi tunnus, uusi ilme Uusi tunnus, uusi ilme Johdanto Ulkoasiainministeriö uudistuu. Uudistumisesta kertoo ajanmukaistettu tunnus ja uusi, yhtenäinen visuaalinen ilme. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ulkoasiainministeriö edistää

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU. Ulkoministeriön strategia

SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU. Ulkoministeriön strategia SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU Ulkoministeriön strategia SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU Ulkoministeriön strategia Helsingissä 19.10.2005 3 Ulkoministeriön strategian lähtökohdat Ulkoministeriön hallinnonala

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä Innovatiivisuus kunnan käytäntönä Strategiasta käytäntöön Kuntatalo 4.5.2015 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA VASTUUKUNTA KUNTAYHTYMÄ Kuntastrategia PALVELUTUOTANTO

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kyberturvallisuus julkisen hallinnon digitalisoinnissa

Kyberturvallisuus julkisen hallinnon digitalisoinnissa Kyberturvallisuus julkisen hallinnon digitalisoinnissa 3.11.2016 Tuija Kuusisto Julkisen hallinnon ICT-osasto Sisältö Mitä on mahdollista turvata digitalisoitaessa? Toimijaverkostojen johtamisen luokittelu

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (5) 197 Hiv-infektion saaneiden huumeiden käyttäjien erityispalvelujen hankinta HEL 2014-007306 T 02 08 02 01 Päätös Käsittely päätti hyväksyä hiv-infektion saaneiden

Lisätiedot