Terveyskeskuslääkäri kärsii tai nauttii työn hajanaisuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyskeskuslääkäri kärsii tai nauttii työn hajanaisuudesta"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ RIIKKA LÄMSÄ VTM, tutkija MERI LARIVAARA LL, FM, tutkija TARJA HEPONIEMI PsT, dosentti, erikoistutkija MARKO ELOVAINIO VTT, dosentti, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyskeskuslääkäri kärsii tai nauttii työn hajanaisuudesta Lähtökohdat Tutkimuksessa tarkastellaan terveyskeskuslääkärien kuvauksia työnsä sisällöstä. Tavoitteena oli löytää keinoja terveyskeskustyön houkuttelevuuden lisäämiseksi. Menetelmät Tutkimuksessa kysyttiin, mitkä piirteet ovat luonteenomaisia terveyskeskuslääkärin työlle. Aineisto kerättiin haastattelemalla 28 lääkäriä 16 terveyskeskuksessa vuosina 2009 ja Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset Terveyskeskuksen ensi- ja viimesijaisuus terveydenhuoltojärjestelmässä, potilaiden avun tarpeen kokonaisvaltaisuus ja hallinnolliset työt tekevät terveyskeskuslääkärin työn hajanaiseksi. Osalle lääkäreistä se oli työn parhaita puolia, mutta osalle rasite. Päätelmät Terveyskeskustyön sisällöllisiin puoliin pitää kiinnittää huomiota ja miettiä, halutaanko työn hajanaisuus säilyttää vai ei. Hajanaisuutta voidaan vähentää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä eri ammattiryhmien välisellä työnjaolla. Koulutuksella on suuri vaikutus siihen, miten lääkäri suhtautuu työnsä hajanaisuuteen. LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 24/2011 VERTAISARVIOITU VV Terveyskeskusten lääkärivaje on ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen kääntynyt laskuun. Vaje oli vuoden 2009 lopussa 2,1 % pienempi kuin vuonna Tehtäviä on ulkoistettu ja sijaisia saadaan aiempaa helpommin, mutta perinteisen virkalääkärin työn vetovoima ei ole kasvanut. Alueellinen vaihtelu on edelleen suurta ja joka viidennessä terveyskeskuksessa yli 20 % lääkärin tehtävistä on hoitamatta (1,2). Terveyskeskustyön houkuttelevuutta on siis pyrittävä edelleen kehittämään, varsinkin kun tiedetään, että perusterveydenhuollon lääkärit ovat sitoutuneet muita heikommin työhönsä (3) ja jopa kolmannes on suunnitellut siirtyvänsä muihin tehtäviin (4). Työssä viihtyvyyttä parantamalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi eläkkeellejäämisaikeisiin lääkärien keski-iän noustessa (5,6,7,8). Työtyytyväisyys heijastuu myös hoitoon niin, että potilaat kokevat työhönsä tyytyväiset lääkärit muita empaattisempina (9). Kansainvälinen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että lääkärin autonomialla ja työkuormalla on merkittävä vaikutus työtyytyväisyyteen (10). Suomalaisten terveyskeskusten ongelmiksi on kuvattu konsultaatiomahdollisuuksien ja yhteistyön heikkouksia, kiirettä ja työn pakkotahtisuutta sekä resurssien puutetta. Terveyskeskustyön houkuttelevuutta on esitetty lisättävän kehittämällä lääkärikoulutusta, takaamalla riittävät lääkäriresurssit ja parantamalla työskentelyolosuhteita (11,12,13,14). Edellä kuvatut ongelmat ja kehittämisehdotukset koskevat suurelta osin organisatorisia tekijöitä. Esimerkiksi Van Hamin ym. tekemä kirjallisuuskatsaus osoittaa kuitenkin, että yleislääkärien työviihtyvyyttä lisäävät tekijät liittyvät useammin ammatin sisältöön kuin työskentelyolosuhteisiin (15). Tässä tutkimuksessa keskitytäänkin nimenomaan terveyskeskuslääkärin työn sisällölliseen puoleen. Tutkimuksessa kysytään, mitkä piirteet ovat luonteenomaisia erityisesti terveyskeskuslääkärin työlle. Työn ominaispiirteiden tunnistaminen auttaa löytämään sisällöllisiä tekijöitä, joita kehittämällä työn houkuttelevuutta voitaisiin lisätä. Terveyskeskuksia on aiemmin tutkittu pääsääntöisesti määrällisillä tutkimusmenetelmillä, mutta tässä tutkimuksessa terveyskes- 2009

2 KIRJALLISUUTTA 1 Parmanne P, Vänskä J. Lääkärivaje ja ostopalvelut kasvoivat edelleen. Suom Lääkäril 2006;61: Suomen Lääkäriliitto. Terveyskeskusten lääkäritilanne 2009 kunnittain. muksia/tktilanne.html (siteerattu ). 3 Kuusio H, Heponiemi T, Sinervo T ym. Organizational commitment among general practitioners: A cross-sectional study of the role of psychosocial factors. Scan J Prim Health Care 2010;28: Kumpusalo E, Haggren O, Vehviläinen A. Miten terveyskeskuslääkärit viihtyvät työssään? Suom Lääkäril 2002;57: Sibbald B, Bojke C, Gravelle H. National survey of job satisfaction and retirement intentions among general practitioners in England. BMJ 2003;326: Sutinen R, Kivimäki M, Elovainio M ym. Associations between stress at work and attitudes towards retirement in hospital physicians. Work & Stress 2005;19: Elovainio M, Heponiemi T, Vänskä J ym. Miten suomalainen lääkäri voi 2000-luvulla? Suom Lääkäril 2007;62: Elovainio M, Forma P, Kivimäki M ym. Job demands and job control as correlates of early retirement thoughts in Finnish social and health care employees. Work & Stress 2005;19: Biri, P. Job stasfaction, practice patterns, and quality in primary medical care. Kansanterveystieteen julkaisuja M 132. Helsinki: Helsingin yliopisto Imanishi M. Factors associated with physician job satisfaction. Systematic review. Helsinki: University of Helsinki Lepäntalo A, Heponiemi T, Sinervo T ym. Terveyskeskuslääkärien työhön sitoutuminen ja työstälähtöaikeet sekä niihin yhteydessä olevat työn psykososiaaliset riskitekijät. Sosiaalil aikakausl 2008;45: Kyösti M, Larivaara P. Terveyskeskuslääkärin työssä jaksaminen. Suom Lääkäril 2004;59: Käyhkö K, Valkonen M. Mikä tekisi terveyskeskuslääkärin työn houkuttelevaksi? Suom Lääkäril 2002;57: Saxén U. Työhyvinvointi, koulutus ja toiminnan kehittäminen terveyskeskuksissa lääkäritilanteen näkökulmasta. Sarja C 278. Turku: Turun yliopisto van Ham I, Verhoeven AA, Groenier KH ym. Job satisfaction among general practitioners: a systematic literature review. Eur J Gen Pract 2006;12: Hirsjärvi S, Hurme H. Teemahaastattelu. Helsinki: Helsingin yliopistopaino Alasuutari P. Researching Culture. Lontoo: Sage kuslääkärin työtä lähestytään laadullisin menetelmin. Kuvaileva tutkimusote mahdollistaa ilmiöiden sanallistamisen, mikä voi auttaa kehittämään työn sisältöä ja parantamaan työssä viihtyvyyttä. Tutkimukseen ei lähtökohtaisesti rakennettu vertailuasetelmaa, mutta haastatteluissa lääkärit kuvailivat usein työnsä eri puolia vertaamalla niitä sairaalalääkärin työhön. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 28 terveyskeskuslääkäriä, joista 17 toimi kunnan ja 11 vuokratyövoimaa välittävän yrityksen palveluksessa. Haastatelluista 16 oli naisia ja 12 miehiä. Haastattelut tehtiin 16 terveyskeskuksessa, jotka oli valittu Kunta-10 -kyselyyn osallistuneista eri kokoisista ja eri puolilla Suomea sijaitsevista kunnista. Luvat haastatteluihin saatiin kunkin terveyskeskuksen johdolta. Lääkäreille jaettiin asiasta tiedote, jonka perustelleella he ilmoittautuivat vapaaehtoisesti haastateltaviksi. Haastattelut tehtiin syksyn 2009 ja kesän 2010 välisenä aikana. Terveyskeskusten tai yksittäisten lääkärien identifioiminen tutkimusraporteista ei ole mahdollista. Haastattelumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu (16). Kaikkia lääkäreitä haastateltiin samoista teemoista: ammatinvalinta ja työuran kulku, viihtyvyys ja mielekkyys nykyisessä työssä, terveyskeskustyön toimivuus, yksityisten ja julkisten palveluiden suhde sekä tuleva työura. Kaksi tutkijaa suoritti haastattelut, jotka nauhoitettiin. Haastattelut kestivät minuuttia. Haastattelujen määrä katsottiin riittäväksi, kun niissä ei noussut esiin uusia asioita (17). Haastattelut litteroitiin. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä (18,19), joka aloitettiin aineiston lukemisella ja tietokoneavusteisella koodaamisella. Aineistolähtöinen koodaus tuotti 114 koodia, joita liitettiin aineisto-otteisiin yhteensä kertaa. Toinen tutkija tarkisti koodit ja kaksi tutkijaa koodasi kaksi satunnaisesti valittua haastattelua ja vertasi tehtyjä koodauksia. Analyysi jatkui koodien yhdistämisellä 23 yläkategoriaksi ja kuudeksi pääteemaksi. Jatkokäsittelyyn otettiin tutkimustehtävän mukaisesti vain ne aineistokohdat, joissa puhuttiin työn sisällöstä, sen vaikutuksista tai eroista sairaalalääkärin työhön. Näin löydettiin terveyskeskuslääkärin työlle ominaiset piirteet. Tutkijat muodostivat piirteistä neljä alaluokkaa ja yhden pääluokan kuvaamaan terveyskeskuslääkärin työn sisältöä ja kolme alaluokkaa kuvaamaan ominaispiirteiden seurauksia (liitetaulukko 1). Liiteaineisto on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 24/2011). Analyysissä ei eroteltu virka- ja ostopalvelulääkäreiden haastatteluja toisistaan, koska sisällöllisiä eroja ei ollut. Aineisto-otteissa VL tarkoittaa virkalääkäriä, OPL ostopalvelulääkäriä ja numero haastattelunumeroa. Tulokset Työn hajanaisuus Lääkärien kuvausten perusteella terveyskeskustyön sisällöllisiä ominaispiirteitä ovat terveyskeskuksen ensi- ja viimesijaisuus terveydenhuoltojärjestelmässä, potilaiden avun tarpeen kokonaisvaltaisuus ja toimenkuvaan liittyvät hallinnolliset työt. Yhdellä sanalla kuvaten työtä voi kutsua hajanaiseksi. Hajanaisuus on sitä, että työ on monimuotoista ja koostuu paljon muustakin kuin selkeästi rajatun taudin lääketieteellisestä hoitamisesta. Osa lääkäreistä piti hajanaisuutta erityisen kiinnostavana piirteenä työssä, mutta osalle se oli terveyskeskuksesta poistyöntävä tekijä. Ensi- ja viimesijaisuus Terveyskeskuksen ensisijaisuus terveydenhuoltojärjestelmässä merkitsee sitä, että lääkäri ei useinkaan tiedä, minkä asian tai vaivan tai kuinka monen vaivan takia potilas on tulossa vastaanotolle. Tulosyy voi liittyä terveyteen mutta yhtä hyvin sosiaalisiin tai taloudellisiin ongelmiin. Potilaan taudista tai sen lääketieteellisestä erikoisalasta ei ole tietoa eikä siitä, kuinka kiireellistä hoitoa sairaus vaatii. Lääkärien mukaan terveyskeskuslääkärin työssä ei ikinä tiedä mitä sieltä ovesta tulee (VL17), näkee ihmisyyden laidasta laitaan (VL3) eikä porukkaa ole seulottu ollenkaan (VL2). Potilaat tulevat vastaanotolle naturel ja kaikkine hässäköineen (VL1). Useimmat lääkärit suhtautuivat työn ensisijaisuuteen positiivisesti, se tuotti työhön iloa ja tarjosi yhteiskunnallisen näköalapaikan. Toisaalta ensisijaisuus koettiin stressaavana ja raskaana, mutta nähtiin osaksi työn luonnetta, joka piti vain hyväksyä. 2010

3 TIETEESSÄ 18 Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi Elo S, Kyngäs H. The qualitative content analysis process. J Adv Nurs 2008;62: Horder JP. Physician and family doctors: a new relationship. J Royal Coll Gen Prac 1977;27: Kumpusalo E, Halila H, Hyppölä H ym. Lääkärien ammattiidentiteetistä. Suom Lääkäril 2002;57: Saxén U, Jaatinen P T, Isoaho R ym. Lääkärivaje Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskuksissa. Suom Lääkäril 2005;60: Stephenson A, Higgs R, Sugarman J. Teaching professional development in medical schools. Lancet 2001;357: Campos-Outcult D, Senf J, Kutob R. A comparison of primary care graduates from schools with increasing production of family physician to those from schools with decreasing production. Fam Med 2004;36: Rabinowitz HK, Diamond JJ, Markham FW ym. Critical factors for designing programs to increase the supply and retention of rural primary care physicians. JAMA 2001;286: Hyppölä H, Kumpusalo E, Halila H ym. Ovatko lääkäreiden arvioinnit peruskoulutuksestaan muuttuneet 15 vuoden aikana? Suom Lääkäril 2006;61: Chambliss D F. Beyond Caring. Hospitals, nurses, and the social organization of ethics. Chicago: The University of Chicago Press Barnes E. Sairaalan ihmissuhteet. Porvoo: WSOY Bakker AB, Schaufeli WB, Sixma HJ ym. Patient demands, lack of reciprocity, and burnout: A fiveyear lognitudinal study among general practitioners. J Organiz Behav 2000;21: Larivaara P, Lindroos S, Heikkilä T. Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto. Helsinki: Duodecim Engeström Y, Engeström R, Helenius J. Terveyskeskuslääkäreiden työn kehittämistutkimus. Lääkärinvastaanottojen analysointia. Levike-projektin tutkimushankkeen III väliraportti. Espoo: Espoon kaupungin terveysvirasto Charles-Jones H, Latimer J, May C. Transforming general practice: the redistribution of medical work in primary care. Sociol Health Illn 2003;25: Checkland K, Harrison S, McDonald R ym. Biomedicine, holism and general medical practice: responses to the 2004 General Practitioner contract. Sosiol Health Illn 2008;30; Dowrick C, May C, Richardson M ym. The biopsychosocial model of general practice: rhetoric or reality? Brit J Gen Prac 1996;46: Terveyskeskuslääkärin työlle on ominaista myös viimesijaisuus. Paitsi että terveyskeskuslääkäri hoitaa jatkohoitoa tarvitsevat potilaat, asiakkaiksi palautuvat myös he, jotka eivät ole saaneet apua erikoissairaanhoidosta: potilaat, jotka ovat käyneet sairaalassa ja kukaan ei löydä mitään ryhmä, joka käy kaikki yksityisetkin läpi ja homeopaatit. Toisaalta se on mukava tietää, että he tulevat lopuksi terveyskeskuslääkärille. Toisaalta se on erittäin tuskasta, koska tietää, että ei tule keksimään mitään paitsi joskus jotain löytyy (VL2). Viimesijaisuus kuvaa myös tilanteita, joissa erikoissairaanhoito ei syystä tai toisesta ota potilasta hoitaakseen, vaan hän jää terveyskeskuslääkärin vastuulle: erikoissairaanhoito sanelee edelleen sen, mitä he hoitavat ja muu on perusterveydenhuollon. Että se olisi kuin ehtymätön kaivo, jonne voi tunkea kaiken muun, joka ei ole erikoissairaanhoidon kannalta mielenkiintoista tai lääketieteen kehityksen kannalta kiehtovaa (VL6). Haastatellut lääkärit suhtautuivat terveyskeskustyön viimesijaisuuteen pääsääntöisesti negatiivisemmin kuin sen ensisijaisuuteen. Avun tarpeen kokonaisvaltaisuus Ensi- ja viimesijaisuuden myötä työstä tulee kokonaisvaltaista. Terveyskeskuslääkäri hoitaa harvoin yhtä selvää tautia sairaalalääkärin tapaan, vaan vastaanotolla näkyy koko ihmiselämän kirjo ja potilaat odottavat usein kannanottoa koko elämäänsä. Lääkäri joutuu kohtaamaan sairauksien lisäksi myös potilaiden psyykkiset, sosiaaliset ja taloudelliset huolet. Haastateltavat kuvasivat työtään psykososiaaliseksi työksi (VL1), joka sisältää kaikkea muutakin kuin terveydellistä asiaa (VL7). Vaikea oli muuttaa omaa asennetta, että tämä onkin tätä sosiaalilääketiedettä. Yhdessä vaiheessa tuntui siltä, että en minä tätä varten ole kouluttautunut (VL14). Varsinkin uransa alkuvaiheessa monet lääkärit kokivat työn ei-lääketieteellisen puolen yllättävänä piirteenä, johon he eivät olleet osanneet varautua. Toisaalta ne, jotka kertoivat viihtyvänsä terveyskeskustyössä, pitivät työn kokonaisvaltaisuutta sekä sen tuomaa tehtävien vaihtelevuutta ja potilassuhteiden jatkuvuutta positiivisena ja nautittavana. Hallinnolliset työt Työn hajanaisuutta lisää erilaisten todistusten ja lausuntojen kirjoittaminen. Haastatellut lääkärit pitivät paperityötä määrällisesti liiallisena, turhana ja aikaa varsinaiselta potilastyöltä vievänä: Tätä paperisotkua on silmän kantamattomiin. Minua ei vaan kiinnosta todistusten kirjoittaminen yhtään (OPL9). On käyty jopa pölynimurilausuntoa hakemassa sosiaalitoimistoon, mutta minun mielestä se ei enää kuulu minulle (VL14). Hajanaisuuden seurauksia Työn hajanaisuuden hallinta näyttää olevan monelle lääkärille vaikeaa. Ongelmien monimuotoisuus ja auttamisen rajallisuus aiheuttavat lääkäreille turhautumista ja riittämättömyyden tunteita. Kaikkein haastavin on sellainen, jos potilaan ongelmat ovat sellaisia, mille me ei voida mitään. Siis taloudellisia ongelmia, koulutuksen puutetta ja tällaista (OPL6). Ongelmavyyhtejä ei ole helppo vaan hoitaa terveeksi. Niihin yrittää jotain pientä. Itsestä ei tunnu olevan suurta apua, kun ihmisellä on kaikki pielessä, elämäntilanne yleensäkin, työttömiä ja väärässä maassa ja kaikkia sotkuja hirveästi elämässä, niin eihän siinä yksi lääkäri pysty. Jos on joku tietty tulehdus, niin heidäthän pystyy parantamaan (OPL2). Lääkärit kokivat potilaat kevyiksi tai kuormittaviksi sen mukaan, toivatko he työhön hajanaisuutta. Helppoja potilaita olivat ne, jotka tulivat vastaanotolle yhden vaivan kanssa, joilla oli selkeästi hoidettavissa oleva tauti ja joiden kanssa vuorovaikutus sujui hyvin. Kuormittavina pidettiin potilaita, joilla oli useita epämääräisiä vaivoja, monenlaisia ongelmia elämässään tai monia sairauksia tai joiden kanssa vuorovaikutus oli syystä tai toisesta vaikeaa. Työn hajanaisuuden ja kuormittavien potilaiden takia jo ennestään tiukat aikataulut menivät entistä enemmän sekaisin ja työ monisairaiden tai moniongelmaisten kanssa jäi helposti kesken. Työn sykliä pidettiin liian nopeana. Sairaalalääkärin työ koettiin tältä osin helpommaksi: Olihan se sairaala työnkuvaltaan helpompi, kun on 3 4 potilasta päivässä ja puolentoista tunnin tai tunnin ajat, niin työn rytmihän oli siellä paljon kevyempi (OPL9). Pohdinta Terveyskeskuslääkärin työlle on ominaista sisällöllinen hajanaisuus, mikä erottaa sen sairaalalääkärin työstä. Suhtautuminen hajanaisuuteen jakoi lääkäreitä: osalle se oli työn parhaita puolia, mutta toisille kaikkein negatiivisimpia piir- 2011

4 35 Graneheim UH, Lundman B. Qualitative content analysis in nursing research: concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurs Educ Tod 2004;24: Herrala L, Koivisto K, Raninen R ym. Seuraava potilas? Lääkärin työn analyysi Seinäjoen keskussairaalassa. Suom Lääkäril 2005;60: Klemola L, Ketola E, Virtanen M ym. PETTU-hanke auditoi terveyskeskuslääkärin työtä tuotteistusta varten. Pelkkien käyntimäärien seuranta jättää osan työstä näkymättömiin. Suom Lääkäril 2009;64: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kirjoittajat ovat saaneet apurahaa Työsuojelurahastolta ja Suomen Akatemialta. Tästä asiasta tiedettiin Terveyskeskusten lääkärivaje on pienentynyt tehtävien ulkoistamisen ansiosta, mutta virkoihin on yhä vaikea saada lääkäreitä. Työn houkuttelevuutta on pyritty parantamaan työolosuhteisiin liittyvillä keinoilla. Tämä tutkimus opetti Terveyskeskuslääkärien työn sisällöllinen kehittäminen on tärkeää. Työlle on ominaista hajanaisuus, jonka osa kokee myönteisenä ja osa kielteisenä. Työn hajanaisuuteen ja lääkärien suhtautumiseen siihen on mahdollista vaikuttaa. teitä. Kaksijakoinen suhtautuminen kertoo siitä, että hajanaisuus vaikuttaa todennäköisesti myös työssä viihtyvyyteen. Mikäli kehittämistoimilla voidaan vaikuttaa hajanaisuuden määrään tai lääkärien suhtautumiseen siihen, voidaan terveyskeskustyöstä tehdä entistä houkuttelevampaa. Lääkärikunta on perinteisesti jakautunut yleisosaajiin ja kapean sektorin spesialisteihin (20), ja terveyskeskustyölle ominainen hajanaisuus vahvistaa tätä kahtiajakoa. Terveyskeskustyö näyttäisi edellyttävän hyvin toisenlaisen ammatti-identiteetin omaksumista kuin sairaalatyö. Suomalaiset terveyskeskuslääkärit kuvaavat itseään usein lohduttajiksi, tukipilareiksi, sosiaalisen työn tekijöiksi, todistusten kirjoittajiksi, portinvartijoiksi ja perhelääkäreiksi, kun taas sairaalalääkärit mieltävät tekevänsä ryhmätyötä ja edustavansa lääketieteen teknologiaa ja tutkimusta (21). Koulutuksen sisältöön huomiota Jos lääkäri on omaksunut terveyskeskuslääkärille tyypillisen ammatti-identiteetin piirteitä, joiden myötä työn hajanaisuus koetaan positiivisena haasteena, hän todennäköisesti viihtyy perusterveydenhuollossa. Ammatti-identiteetin luomisessa lääkärikoulutuksella on olennainen merkitys (22,23). Tämän tutkimuksen mukaan työn hajanaisuus näyttää tulevan aloittelevalle lääkärille usein (negatiivisena) yllätyksenä, mikä voi kertoa siitä, että koulutus ei tarpeeksi tue terveyskeskustyöhön tarvittavan ammatti-identiteetin muodostumista. Lääkärikoulutus muokkaa myös työlle asetettuja odotuksia. Jos koulutus painottaa liiaksi luonnontieteitä ja valmistuvan lääkärin mielenkiinto suuntautuu pelkästään biologiaan ja tautiprosesseihin, tuntuu terveyskeskustyö todennäköisesti itselle vääränlaiselta. Mikäli koulutus korostaa työn monipuolisuutta ja lääkäri kiinnostuu ihmisten sairauksista osana heidän elämänkokonaisuuttaan, hän voi todennäköisemmin kokea työn omakseen. Ulkomaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että opiskelijavalinnalla ja koulutuksen sisällöllä voidaan vaikuttaa perusterveydenhuollon töihin haluavien määrään (24,25). Koska hajanaisuus oli toisille työn suola ja toisille rasite, pitäisi mahdollisesti jo tiedekuntien sisäänotoissa varmistaa, että mukaan saadaan tarpeeksi myös työn psykososiaalisesta puolesta kiinnostuneita nuoria. Jatkossa olisikin syytä tutkia lääketieteen opiskelijoiden mielikuvia terveyskeskuslääkärin työstä. Terveyskeskusopetuksen riittävyys vaihtelee Suomessa tiedekunnittain (26), joten opetuksen määrään ja etenkin laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Miten hallita hajanaisuutta? Hajanaisuus tekee terveyskeskustyöstä henkisesti raskasta. Työssä jaksamisen kannalta on olennaista, miten lääkäri voi hallita työnsä hajanaisuutta erilaisten suhtautumis- ja toimintatapojen avulla. Lääkärintyön on perinteisesti ajateltu vaativan etäisyyden ottamista potilaaseen (27,28), mutta terveyskeskuslääkärille tämä on vaikeaa, koska moni potilas tuo yhden ruumiinosan sijaan näytille koko elämänsä. Bakker ym. (29) pitävätkin tätä huonona selviytymiskeinona, koska se voi aiheuttaa potilaissa vastareaktiona vaativaa käyttäytymistä ja lisätä lääkärin uupumisriskiä. Jatkotutkimuksessa on syytä selvittää ne ajattelumallit ja konkreettiset toimintatavat, joiden ansiosta jotkut lääkärit kokevat hajanaisuuden työn voimavarana. Peruskysymys terveyskeskustyön kehittämisessä on, säilytetäänkö sisällön hajanaisuus vai pyritäänkö sitä karsimaan. Vai voisiko kehityssuunnat hedelmällisesti yhdistää siten, että terveyskeskukset houkuttelisivat monenlaisia lääkäreitä? Kysymyksen voi pelkistää perinteiseen jaotteluun perusterveydenhuollon holistisesta ja erikoissairaanhoidon biomedikaalisesta hoitomallista (30), joskin todellisuus on tätä moniulotteisempi (31). Yhteiskunnallisten, koulutuksellisten ja organisatoristen muutosten myötä terveyskeskustyö on muuttunut biomedikaalisen mallin suuntaan (32,33), vaikka perusterveydenhuollon tavoitteissa korostetaan edelleen holistisuutta (34). Järjestelmän biomedikalisoitumisen ja potilaiden tarpeiden kokonaisvaltaisuuden välinen ristiriita voi olla syy siihen, että moni terveyskeskuslääkäri kokee tasapainoilevansa kahden tulen välissä. Työn hajanaisuus edellyttäisi kokonaisvaltaisen hoidon mallia ja sen omaksuminen todennäköisesti lisäisi työssä viihtymistä, mutta koulutus ja vallitseva kapean lääketieteellisen osaamisalueen ideaali luovat sellaisia odotuksia työlle, joihin terveyskeskustyö ei sisällöllisesti vastaa. Tässä tutkimuksessa esiin noussut työn hajanaisuus puoltaa holistista lähestymistapaa. Käytännön terveyskeskustyössä biomedikaalinen 2012

5 TIETEESSÄ Koulutuksessa pitäisi korostaa työn laaja-alaisuutta ja tarjota välineitä sen hallintaan. English summary > in english Descriptions of the work of health centre physicians hoitomalli ei ole riittävä. Koulutuksessa pitäisi korostaa työn laaja-alaisuutta ja tarjota välineitä sen hallintaan. Tärkeää on, ettei sairaalalääkärin työnkuva dominoisi koulutusta ja muokkaisi opiskelijoiden mielikuvia jo lähtökohtaisesti negatiivisiksi terveyskeskuslääkärin työtä kohtaan. Lääkärin työn hajanaisuutta on mahdollista keventää uusilla toimintamalleilla, kuten rajoittamalla kuormittavien potilaiden osuutta listautumismallia käyttöönotettaessa. Kokonaisvaltaista ja moniammatillista hoitoa painottavassa terveyshyötymallissa (chronic care model) voidaan hajanaisuutta tuovia tehtäviä hoitaa yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Työn lääketieteellinen osuus painottuisi esimerkiksi todistus- ja lausuntokäytäntöjä järkeistämällä. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa voidaan tarkistaa. Jos lääketieteellisiä toimenpiteitä ja hoitoja siirretään yhä enemmän erikoissairaanhoitoon, terveyskeskustyö muuttuu entistä hajanaisemmaksi. Suhteellisen pieni haastatteluaineisto (n= 28) ei mahdollista tulosten yleistämistä, mutta tarjoaa kuitenkin riittävän materiaalin laadullisessa tutkimuksessa tavoiteltavalle ilmiöiden ymmärtämiselle. Analyysin luotettavuutta lisää kahden tutkijan käyttäminen aineiston koodausvaiheessa (35). Artikkelissa esitetyt suorat haastattelulainaukset antavat lukijalle mahdollisuuden varmistua tiedon alkuperästä ja arvioida tehtyjä johtopäätöksiä. Jatkossa tarvitaan terveyskeskuslääkärin työn sisällön tarkempaa kuvaamista. Suomessa on vastikään analysoitu sairaalalääkärin työtä (36) ja terveyskeskuslääkärin tehtävien jakautumista (37). Tällainen työn tarkka kuvaaminen joko määrällisin tai laadullisin keinoin auttaisi pureutumaan terveyskeskuslääkärin työn sisältöön, ajankäyttöön ja selviytymisstrategioihin. n Kiitämme Suomen Akatemiaa ja Työsuojelurahastoa tutkimuksen rahoittamisesta. 2013

6 TIETEESSÄ RIIKKA LÄMSÄ M.Soc.Sc., Researcher National Institute of Health and Welfare MERI LARIVAARA TARJA HEPONIEMI MARKO ELOVAINIO ENGLISH SUMMARY Descriptions of the work of health centre physicians Background The study focused on the content of a physician s work at a health centre. The aim of the study was to describe the focal features of a health centre physician s work. The purpose was to propose ways of improving the attractiveness of the work because of the shortage of physicians in Finnish health centres. Methods In this qualitative study 28 physicians at 16 health centres were interviewed in 2009 and Content analysis was chosen as the method for analysis of the data. Results A health centre physician s work is fragmentary because of the first and last line position of the health centre in the health care system, the comprehensiveness of patients needs, and administrative tasks. The fragmentary nature of the work is one of the best aspects of the work for some physicians and a burden to others. It is a feature which distinguishes the work of a health centre physician from that of a hospital physician. Conclusions When developing health centre work attention should also be paid to the contentrelated features of the work. Aspects that need to be addressed are the number of fragmentary tasks and physicians attitudes towards and coping with fragmentary work. 2013a

7 LIITETAULUKKO 1. Ala- ja pääluokkien muodostuminen aineistosta. Esimerkkejä aineisto-otteista 1 Alaluokka (aineisto- Pääluokka otetta/haastateltavaa) "Se on se ensimmäinen seula mihin ihmiset tulee." (VL8) Ensisijaisuus (15/14) Hajanaisuus "Et siitä tietysti voi joskus olla sairaalalääkärille kateellinen, Viimesijaisuus (12/10) Hajanaisuus että niillä ei oo ikinä mitään aluetta mihin me voitas sanoa että se ei kuulu meille." (VL5) "Miten paljon on kaikkee muuta kun terveydellistä asiaa mitä Avuntarpeen Hajanaisuus täällä hoidetaan, niin se on ehkä ainut semmonen mitä mä en kokonaisvaltaisuus (40/19) ois osannu etukäteen ajatella." (VL7) "Tuntuu että tänä päivänä potilas ei voi kääntyä oikealta Hallinnolliset työt (26/12) Hajanaisuus kyljeltä vasemmalle kyljelle ilman, että siihen tarvitaan lääkärintodistus." (VL10) "Siinä ois niin paljon setvittävää, pitäis lähtee semmosesta Riittämättömyyden Hajanaisuuden seurauksia niin kun ihan perustasosta ja muusta ja että ei oo niin kun tunne (14/12) olemassa esimerkiksi mitään hyvää hoitoa. Semmonen ehkä se oma avuttomuuden tunne nimenomaan sitten. (OPL6) "Se on sitten koko ajan semmosia monisairaita niin ku päivät Kevyet ja kuormittavat Hajanaisuuden seurauksia täynnä, ettei tuu välillä sitä nuoren ihmisen flunssaa tai potilaat (48/25) kynsivallin tulehdusta siihen." (VL4) "Raskaus tulee siitä, että koko ajan tapaa uuden ihmisen ja Kiire ja työn nopea Hajanaisuuden seurauksia aina keskittyy uudestaan ja uudestaan. Aina ei kerkeä sykli (50/21) ajatusta ajatella loppuun asti, kun päätökset pitää tehdä kauhean nopeasti." (VL1) 1 VL = virkalääkäriä OPL = ostopalvelulääkäri numero = haastattelunumero 2013b

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 5.10.2016 Julkaisuvapaa 26.1.2017 klo 10.00 Lisätietoja Tutkija Piitu Parmanne piitu.parmanne@laakariliitto.fi, p 09 3930 832 www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima

Lisätiedot

YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö

YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö Taustaa Perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen sisältöjä

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Vuokralääkärien työolot ja hyvinvointi terveyskeskuksissa

Vuokralääkärien työolot ja hyvinvointi terveyskeskuksissa tieteessä Laura Pekkarinen VTT, erikoistutkija laura.pekkarinen@thl.fi Tarja Heponiemi PsT, dosentti, erikoistutkija Riikka Lämsä VTT, erikoistutkija Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Terveyskeskusten toimivuus ei ole viime vuosina parantunut

Terveyskeskusten toimivuus ei ole viime vuosina parantunut TIETEESSÄ HARRI HAIMAKAINEN LL, aluejohtaja Attendo MedOne Oy harri.haimakainen@attendo.fi ARTO VEHVILÄINEN LT, dosentti Sisä-Savon Lääkäriasema Oy Attendo MedOne Oy ESKO KUMPUSALO LKT, yleislääketieteen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

Lisätiedot

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

Lääkäri ja potilas - muutoksessa HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Lääkärien työolot, terveys ja työkyky

Lääkärien työolot, terveys ja työkyky Marko Elovainio, Marianna Virtanen ja Tuula Oksanen Lääkärien työolot, terveys ja työkyky Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat myös lääkäreiden työhön. Suomen mittakaavassa muutoksista suurin, sote-uudistus,

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet Tampere 17.4.2008 Erja Wiili Peltola, Stakes erja.wiili peltola@stakes.fi Kari Puro, Duodecim 2007;123: Kun perusterveydenhuolto ei toimi, ontuu koko

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Eija Lehtonen eija.lehtonen@omnia.fi / eija.e.lehtonen@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Sidonnaisuudet: Ei taloudellisia Luentoja Pfizerille ja Abbottille Pitkä tausta hoitosuositustyössä Duodecimissa Toimittajana

Lisätiedot

Tutkijan informaatiolukutaito

Tutkijan informaatiolukutaito Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Riikka Perälä, tutkijatohtori, HY, sosiaalitieteiden laitos Alkoholi- ja huumetutkijain seminaari 6.3.2013 Tieteiden talo

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Jukka Vänskä, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hyvä kuolema -seminaari Säätytalo 6.10.2016 Kyselyn tarkoitus Kartoittaa lääkärien mielipiteitä ja kokemuksia

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot