Terveyskeskuslääkäri kärsii tai nauttii työn hajanaisuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyskeskuslääkäri kärsii tai nauttii työn hajanaisuudesta"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ RIIKKA LÄMSÄ VTM, tutkija MERI LARIVAARA LL, FM, tutkija TARJA HEPONIEMI PsT, dosentti, erikoistutkija MARKO ELOVAINIO VTT, dosentti, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyskeskuslääkäri kärsii tai nauttii työn hajanaisuudesta Lähtökohdat Tutkimuksessa tarkastellaan terveyskeskuslääkärien kuvauksia työnsä sisällöstä. Tavoitteena oli löytää keinoja terveyskeskustyön houkuttelevuuden lisäämiseksi. Menetelmät Tutkimuksessa kysyttiin, mitkä piirteet ovat luonteenomaisia terveyskeskuslääkärin työlle. Aineisto kerättiin haastattelemalla 28 lääkäriä 16 terveyskeskuksessa vuosina 2009 ja Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset Terveyskeskuksen ensi- ja viimesijaisuus terveydenhuoltojärjestelmässä, potilaiden avun tarpeen kokonaisvaltaisuus ja hallinnolliset työt tekevät terveyskeskuslääkärin työn hajanaiseksi. Osalle lääkäreistä se oli työn parhaita puolia, mutta osalle rasite. Päätelmät Terveyskeskustyön sisällöllisiin puoliin pitää kiinnittää huomiota ja miettiä, halutaanko työn hajanaisuus säilyttää vai ei. Hajanaisuutta voidaan vähentää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä eri ammattiryhmien välisellä työnjaolla. Koulutuksella on suuri vaikutus siihen, miten lääkäri suhtautuu työnsä hajanaisuuteen. LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 24/2011 VERTAISARVIOITU VV Terveyskeskusten lääkärivaje on ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen kääntynyt laskuun. Vaje oli vuoden 2009 lopussa 2,1 % pienempi kuin vuonna Tehtäviä on ulkoistettu ja sijaisia saadaan aiempaa helpommin, mutta perinteisen virkalääkärin työn vetovoima ei ole kasvanut. Alueellinen vaihtelu on edelleen suurta ja joka viidennessä terveyskeskuksessa yli 20 % lääkärin tehtävistä on hoitamatta (1,2). Terveyskeskustyön houkuttelevuutta on siis pyrittävä edelleen kehittämään, varsinkin kun tiedetään, että perusterveydenhuollon lääkärit ovat sitoutuneet muita heikommin työhönsä (3) ja jopa kolmannes on suunnitellut siirtyvänsä muihin tehtäviin (4). Työssä viihtyvyyttä parantamalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi eläkkeellejäämisaikeisiin lääkärien keski-iän noustessa (5,6,7,8). Työtyytyväisyys heijastuu myös hoitoon niin, että potilaat kokevat työhönsä tyytyväiset lääkärit muita empaattisempina (9). Kansainvälinen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että lääkärin autonomialla ja työkuormalla on merkittävä vaikutus työtyytyväisyyteen (10). Suomalaisten terveyskeskusten ongelmiksi on kuvattu konsultaatiomahdollisuuksien ja yhteistyön heikkouksia, kiirettä ja työn pakkotahtisuutta sekä resurssien puutetta. Terveyskeskustyön houkuttelevuutta on esitetty lisättävän kehittämällä lääkärikoulutusta, takaamalla riittävät lääkäriresurssit ja parantamalla työskentelyolosuhteita (11,12,13,14). Edellä kuvatut ongelmat ja kehittämisehdotukset koskevat suurelta osin organisatorisia tekijöitä. Esimerkiksi Van Hamin ym. tekemä kirjallisuuskatsaus osoittaa kuitenkin, että yleislääkärien työviihtyvyyttä lisäävät tekijät liittyvät useammin ammatin sisältöön kuin työskentelyolosuhteisiin (15). Tässä tutkimuksessa keskitytäänkin nimenomaan terveyskeskuslääkärin työn sisällölliseen puoleen. Tutkimuksessa kysytään, mitkä piirteet ovat luonteenomaisia erityisesti terveyskeskuslääkärin työlle. Työn ominaispiirteiden tunnistaminen auttaa löytämään sisällöllisiä tekijöitä, joita kehittämällä työn houkuttelevuutta voitaisiin lisätä. Terveyskeskuksia on aiemmin tutkittu pääsääntöisesti määrällisillä tutkimusmenetelmillä, mutta tässä tutkimuksessa terveyskes- 2009

2 KIRJALLISUUTTA 1 Parmanne P, Vänskä J. Lääkärivaje ja ostopalvelut kasvoivat edelleen. Suom Lääkäril 2006;61: Suomen Lääkäriliitto. Terveyskeskusten lääkäritilanne 2009 kunnittain. muksia/tktilanne.html (siteerattu ). 3 Kuusio H, Heponiemi T, Sinervo T ym. Organizational commitment among general practitioners: A cross-sectional study of the role of psychosocial factors. Scan J Prim Health Care 2010;28: Kumpusalo E, Haggren O, Vehviläinen A. Miten terveyskeskuslääkärit viihtyvät työssään? Suom Lääkäril 2002;57: Sibbald B, Bojke C, Gravelle H. National survey of job satisfaction and retirement intentions among general practitioners in England. BMJ 2003;326: Sutinen R, Kivimäki M, Elovainio M ym. Associations between stress at work and attitudes towards retirement in hospital physicians. Work & Stress 2005;19: Elovainio M, Heponiemi T, Vänskä J ym. Miten suomalainen lääkäri voi 2000-luvulla? Suom Lääkäril 2007;62: Elovainio M, Forma P, Kivimäki M ym. Job demands and job control as correlates of early retirement thoughts in Finnish social and health care employees. Work & Stress 2005;19: Biri, P. Job stasfaction, practice patterns, and quality in primary medical care. Kansanterveystieteen julkaisuja M 132. Helsinki: Helsingin yliopisto Imanishi M. Factors associated with physician job satisfaction. Systematic review. Helsinki: University of Helsinki Lepäntalo A, Heponiemi T, Sinervo T ym. Terveyskeskuslääkärien työhön sitoutuminen ja työstälähtöaikeet sekä niihin yhteydessä olevat työn psykososiaaliset riskitekijät. Sosiaalil aikakausl 2008;45: Kyösti M, Larivaara P. Terveyskeskuslääkärin työssä jaksaminen. Suom Lääkäril 2004;59: Käyhkö K, Valkonen M. Mikä tekisi terveyskeskuslääkärin työn houkuttelevaksi? Suom Lääkäril 2002;57: Saxén U. Työhyvinvointi, koulutus ja toiminnan kehittäminen terveyskeskuksissa lääkäritilanteen näkökulmasta. Sarja C 278. Turku: Turun yliopisto van Ham I, Verhoeven AA, Groenier KH ym. Job satisfaction among general practitioners: a systematic literature review. Eur J Gen Pract 2006;12: Hirsjärvi S, Hurme H. Teemahaastattelu. Helsinki: Helsingin yliopistopaino Alasuutari P. Researching Culture. Lontoo: Sage kuslääkärin työtä lähestytään laadullisin menetelmin. Kuvaileva tutkimusote mahdollistaa ilmiöiden sanallistamisen, mikä voi auttaa kehittämään työn sisältöä ja parantamaan työssä viihtyvyyttä. Tutkimukseen ei lähtökohtaisesti rakennettu vertailuasetelmaa, mutta haastatteluissa lääkärit kuvailivat usein työnsä eri puolia vertaamalla niitä sairaalalääkärin työhön. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 28 terveyskeskuslääkäriä, joista 17 toimi kunnan ja 11 vuokratyövoimaa välittävän yrityksen palveluksessa. Haastatelluista 16 oli naisia ja 12 miehiä. Haastattelut tehtiin 16 terveyskeskuksessa, jotka oli valittu Kunta-10 -kyselyyn osallistuneista eri kokoisista ja eri puolilla Suomea sijaitsevista kunnista. Luvat haastatteluihin saatiin kunkin terveyskeskuksen johdolta. Lääkäreille jaettiin asiasta tiedote, jonka perustelleella he ilmoittautuivat vapaaehtoisesti haastateltaviksi. Haastattelut tehtiin syksyn 2009 ja kesän 2010 välisenä aikana. Terveyskeskusten tai yksittäisten lääkärien identifioiminen tutkimusraporteista ei ole mahdollista. Haastattelumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu (16). Kaikkia lääkäreitä haastateltiin samoista teemoista: ammatinvalinta ja työuran kulku, viihtyvyys ja mielekkyys nykyisessä työssä, terveyskeskustyön toimivuus, yksityisten ja julkisten palveluiden suhde sekä tuleva työura. Kaksi tutkijaa suoritti haastattelut, jotka nauhoitettiin. Haastattelut kestivät minuuttia. Haastattelujen määrä katsottiin riittäväksi, kun niissä ei noussut esiin uusia asioita (17). Haastattelut litteroitiin. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä (18,19), joka aloitettiin aineiston lukemisella ja tietokoneavusteisella koodaamisella. Aineistolähtöinen koodaus tuotti 114 koodia, joita liitettiin aineisto-otteisiin yhteensä kertaa. Toinen tutkija tarkisti koodit ja kaksi tutkijaa koodasi kaksi satunnaisesti valittua haastattelua ja vertasi tehtyjä koodauksia. Analyysi jatkui koodien yhdistämisellä 23 yläkategoriaksi ja kuudeksi pääteemaksi. Jatkokäsittelyyn otettiin tutkimustehtävän mukaisesti vain ne aineistokohdat, joissa puhuttiin työn sisällöstä, sen vaikutuksista tai eroista sairaalalääkärin työhön. Näin löydettiin terveyskeskuslääkärin työlle ominaiset piirteet. Tutkijat muodostivat piirteistä neljä alaluokkaa ja yhden pääluokan kuvaamaan terveyskeskuslääkärin työn sisältöä ja kolme alaluokkaa kuvaamaan ominaispiirteiden seurauksia (liitetaulukko 1). Liiteaineisto on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 24/2011). Analyysissä ei eroteltu virka- ja ostopalvelulääkäreiden haastatteluja toisistaan, koska sisällöllisiä eroja ei ollut. Aineisto-otteissa VL tarkoittaa virkalääkäriä, OPL ostopalvelulääkäriä ja numero haastattelunumeroa. Tulokset Työn hajanaisuus Lääkärien kuvausten perusteella terveyskeskustyön sisällöllisiä ominaispiirteitä ovat terveyskeskuksen ensi- ja viimesijaisuus terveydenhuoltojärjestelmässä, potilaiden avun tarpeen kokonaisvaltaisuus ja toimenkuvaan liittyvät hallinnolliset työt. Yhdellä sanalla kuvaten työtä voi kutsua hajanaiseksi. Hajanaisuus on sitä, että työ on monimuotoista ja koostuu paljon muustakin kuin selkeästi rajatun taudin lääketieteellisestä hoitamisesta. Osa lääkäreistä piti hajanaisuutta erityisen kiinnostavana piirteenä työssä, mutta osalle se oli terveyskeskuksesta poistyöntävä tekijä. Ensi- ja viimesijaisuus Terveyskeskuksen ensisijaisuus terveydenhuoltojärjestelmässä merkitsee sitä, että lääkäri ei useinkaan tiedä, minkä asian tai vaivan tai kuinka monen vaivan takia potilas on tulossa vastaanotolle. Tulosyy voi liittyä terveyteen mutta yhtä hyvin sosiaalisiin tai taloudellisiin ongelmiin. Potilaan taudista tai sen lääketieteellisestä erikoisalasta ei ole tietoa eikä siitä, kuinka kiireellistä hoitoa sairaus vaatii. Lääkärien mukaan terveyskeskuslääkärin työssä ei ikinä tiedä mitä sieltä ovesta tulee (VL17), näkee ihmisyyden laidasta laitaan (VL3) eikä porukkaa ole seulottu ollenkaan (VL2). Potilaat tulevat vastaanotolle naturel ja kaikkine hässäköineen (VL1). Useimmat lääkärit suhtautuivat työn ensisijaisuuteen positiivisesti, se tuotti työhön iloa ja tarjosi yhteiskunnallisen näköalapaikan. Toisaalta ensisijaisuus koettiin stressaavana ja raskaana, mutta nähtiin osaksi työn luonnetta, joka piti vain hyväksyä. 2010

3 TIETEESSÄ 18 Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi Elo S, Kyngäs H. The qualitative content analysis process. J Adv Nurs 2008;62: Horder JP. Physician and family doctors: a new relationship. J Royal Coll Gen Prac 1977;27: Kumpusalo E, Halila H, Hyppölä H ym. Lääkärien ammattiidentiteetistä. Suom Lääkäril 2002;57: Saxén U, Jaatinen P T, Isoaho R ym. Lääkärivaje Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskuksissa. Suom Lääkäril 2005;60: Stephenson A, Higgs R, Sugarman J. Teaching professional development in medical schools. Lancet 2001;357: Campos-Outcult D, Senf J, Kutob R. A comparison of primary care graduates from schools with increasing production of family physician to those from schools with decreasing production. Fam Med 2004;36: Rabinowitz HK, Diamond JJ, Markham FW ym. Critical factors for designing programs to increase the supply and retention of rural primary care physicians. JAMA 2001;286: Hyppölä H, Kumpusalo E, Halila H ym. Ovatko lääkäreiden arvioinnit peruskoulutuksestaan muuttuneet 15 vuoden aikana? Suom Lääkäril 2006;61: Chambliss D F. Beyond Caring. Hospitals, nurses, and the social organization of ethics. Chicago: The University of Chicago Press Barnes E. Sairaalan ihmissuhteet. Porvoo: WSOY Bakker AB, Schaufeli WB, Sixma HJ ym. Patient demands, lack of reciprocity, and burnout: A fiveyear lognitudinal study among general practitioners. J Organiz Behav 2000;21: Larivaara P, Lindroos S, Heikkilä T. Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto. Helsinki: Duodecim Engeström Y, Engeström R, Helenius J. Terveyskeskuslääkäreiden työn kehittämistutkimus. Lääkärinvastaanottojen analysointia. Levike-projektin tutkimushankkeen III väliraportti. Espoo: Espoon kaupungin terveysvirasto Charles-Jones H, Latimer J, May C. Transforming general practice: the redistribution of medical work in primary care. Sociol Health Illn 2003;25: Checkland K, Harrison S, McDonald R ym. Biomedicine, holism and general medical practice: responses to the 2004 General Practitioner contract. Sosiol Health Illn 2008;30; Dowrick C, May C, Richardson M ym. The biopsychosocial model of general practice: rhetoric or reality? Brit J Gen Prac 1996;46: Terveyskeskuslääkärin työlle on ominaista myös viimesijaisuus. Paitsi että terveyskeskuslääkäri hoitaa jatkohoitoa tarvitsevat potilaat, asiakkaiksi palautuvat myös he, jotka eivät ole saaneet apua erikoissairaanhoidosta: potilaat, jotka ovat käyneet sairaalassa ja kukaan ei löydä mitään ryhmä, joka käy kaikki yksityisetkin läpi ja homeopaatit. Toisaalta se on mukava tietää, että he tulevat lopuksi terveyskeskuslääkärille. Toisaalta se on erittäin tuskasta, koska tietää, että ei tule keksimään mitään paitsi joskus jotain löytyy (VL2). Viimesijaisuus kuvaa myös tilanteita, joissa erikoissairaanhoito ei syystä tai toisesta ota potilasta hoitaakseen, vaan hän jää terveyskeskuslääkärin vastuulle: erikoissairaanhoito sanelee edelleen sen, mitä he hoitavat ja muu on perusterveydenhuollon. Että se olisi kuin ehtymätön kaivo, jonne voi tunkea kaiken muun, joka ei ole erikoissairaanhoidon kannalta mielenkiintoista tai lääketieteen kehityksen kannalta kiehtovaa (VL6). Haastatellut lääkärit suhtautuivat terveyskeskustyön viimesijaisuuteen pääsääntöisesti negatiivisemmin kuin sen ensisijaisuuteen. Avun tarpeen kokonaisvaltaisuus Ensi- ja viimesijaisuuden myötä työstä tulee kokonaisvaltaista. Terveyskeskuslääkäri hoitaa harvoin yhtä selvää tautia sairaalalääkärin tapaan, vaan vastaanotolla näkyy koko ihmiselämän kirjo ja potilaat odottavat usein kannanottoa koko elämäänsä. Lääkäri joutuu kohtaamaan sairauksien lisäksi myös potilaiden psyykkiset, sosiaaliset ja taloudelliset huolet. Haastateltavat kuvasivat työtään psykososiaaliseksi työksi (VL1), joka sisältää kaikkea muutakin kuin terveydellistä asiaa (VL7). Vaikea oli muuttaa omaa asennetta, että tämä onkin tätä sosiaalilääketiedettä. Yhdessä vaiheessa tuntui siltä, että en minä tätä varten ole kouluttautunut (VL14). Varsinkin uransa alkuvaiheessa monet lääkärit kokivat työn ei-lääketieteellisen puolen yllättävänä piirteenä, johon he eivät olleet osanneet varautua. Toisaalta ne, jotka kertoivat viihtyvänsä terveyskeskustyössä, pitivät työn kokonaisvaltaisuutta sekä sen tuomaa tehtävien vaihtelevuutta ja potilassuhteiden jatkuvuutta positiivisena ja nautittavana. Hallinnolliset työt Työn hajanaisuutta lisää erilaisten todistusten ja lausuntojen kirjoittaminen. Haastatellut lääkärit pitivät paperityötä määrällisesti liiallisena, turhana ja aikaa varsinaiselta potilastyöltä vievänä: Tätä paperisotkua on silmän kantamattomiin. Minua ei vaan kiinnosta todistusten kirjoittaminen yhtään (OPL9). On käyty jopa pölynimurilausuntoa hakemassa sosiaalitoimistoon, mutta minun mielestä se ei enää kuulu minulle (VL14). Hajanaisuuden seurauksia Työn hajanaisuuden hallinta näyttää olevan monelle lääkärille vaikeaa. Ongelmien monimuotoisuus ja auttamisen rajallisuus aiheuttavat lääkäreille turhautumista ja riittämättömyyden tunteita. Kaikkein haastavin on sellainen, jos potilaan ongelmat ovat sellaisia, mille me ei voida mitään. Siis taloudellisia ongelmia, koulutuksen puutetta ja tällaista (OPL6). Ongelmavyyhtejä ei ole helppo vaan hoitaa terveeksi. Niihin yrittää jotain pientä. Itsestä ei tunnu olevan suurta apua, kun ihmisellä on kaikki pielessä, elämäntilanne yleensäkin, työttömiä ja väärässä maassa ja kaikkia sotkuja hirveästi elämässä, niin eihän siinä yksi lääkäri pysty. Jos on joku tietty tulehdus, niin heidäthän pystyy parantamaan (OPL2). Lääkärit kokivat potilaat kevyiksi tai kuormittaviksi sen mukaan, toivatko he työhön hajanaisuutta. Helppoja potilaita olivat ne, jotka tulivat vastaanotolle yhden vaivan kanssa, joilla oli selkeästi hoidettavissa oleva tauti ja joiden kanssa vuorovaikutus sujui hyvin. Kuormittavina pidettiin potilaita, joilla oli useita epämääräisiä vaivoja, monenlaisia ongelmia elämässään tai monia sairauksia tai joiden kanssa vuorovaikutus oli syystä tai toisesta vaikeaa. Työn hajanaisuuden ja kuormittavien potilaiden takia jo ennestään tiukat aikataulut menivät entistä enemmän sekaisin ja työ monisairaiden tai moniongelmaisten kanssa jäi helposti kesken. Työn sykliä pidettiin liian nopeana. Sairaalalääkärin työ koettiin tältä osin helpommaksi: Olihan se sairaala työnkuvaltaan helpompi, kun on 3 4 potilasta päivässä ja puolentoista tunnin tai tunnin ajat, niin työn rytmihän oli siellä paljon kevyempi (OPL9). Pohdinta Terveyskeskuslääkärin työlle on ominaista sisällöllinen hajanaisuus, mikä erottaa sen sairaalalääkärin työstä. Suhtautuminen hajanaisuuteen jakoi lääkäreitä: osalle se oli työn parhaita puolia, mutta toisille kaikkein negatiivisimpia piir- 2011

4 35 Graneheim UH, Lundman B. Qualitative content analysis in nursing research: concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurs Educ Tod 2004;24: Herrala L, Koivisto K, Raninen R ym. Seuraava potilas? Lääkärin työn analyysi Seinäjoen keskussairaalassa. Suom Lääkäril 2005;60: Klemola L, Ketola E, Virtanen M ym. PETTU-hanke auditoi terveyskeskuslääkärin työtä tuotteistusta varten. Pelkkien käyntimäärien seuranta jättää osan työstä näkymättömiin. Suom Lääkäril 2009;64: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kirjoittajat ovat saaneet apurahaa Työsuojelurahastolta ja Suomen Akatemialta. Tästä asiasta tiedettiin Terveyskeskusten lääkärivaje on pienentynyt tehtävien ulkoistamisen ansiosta, mutta virkoihin on yhä vaikea saada lääkäreitä. Työn houkuttelevuutta on pyritty parantamaan työolosuhteisiin liittyvillä keinoilla. Tämä tutkimus opetti Terveyskeskuslääkärien työn sisällöllinen kehittäminen on tärkeää. Työlle on ominaista hajanaisuus, jonka osa kokee myönteisenä ja osa kielteisenä. Työn hajanaisuuteen ja lääkärien suhtautumiseen siihen on mahdollista vaikuttaa. teitä. Kaksijakoinen suhtautuminen kertoo siitä, että hajanaisuus vaikuttaa todennäköisesti myös työssä viihtyvyyteen. Mikäli kehittämistoimilla voidaan vaikuttaa hajanaisuuden määrään tai lääkärien suhtautumiseen siihen, voidaan terveyskeskustyöstä tehdä entistä houkuttelevampaa. Lääkärikunta on perinteisesti jakautunut yleisosaajiin ja kapean sektorin spesialisteihin (20), ja terveyskeskustyölle ominainen hajanaisuus vahvistaa tätä kahtiajakoa. Terveyskeskustyö näyttäisi edellyttävän hyvin toisenlaisen ammatti-identiteetin omaksumista kuin sairaalatyö. Suomalaiset terveyskeskuslääkärit kuvaavat itseään usein lohduttajiksi, tukipilareiksi, sosiaalisen työn tekijöiksi, todistusten kirjoittajiksi, portinvartijoiksi ja perhelääkäreiksi, kun taas sairaalalääkärit mieltävät tekevänsä ryhmätyötä ja edustavansa lääketieteen teknologiaa ja tutkimusta (21). Koulutuksen sisältöön huomiota Jos lääkäri on omaksunut terveyskeskuslääkärille tyypillisen ammatti-identiteetin piirteitä, joiden myötä työn hajanaisuus koetaan positiivisena haasteena, hän todennäköisesti viihtyy perusterveydenhuollossa. Ammatti-identiteetin luomisessa lääkärikoulutuksella on olennainen merkitys (22,23). Tämän tutkimuksen mukaan työn hajanaisuus näyttää tulevan aloittelevalle lääkärille usein (negatiivisena) yllätyksenä, mikä voi kertoa siitä, että koulutus ei tarpeeksi tue terveyskeskustyöhön tarvittavan ammatti-identiteetin muodostumista. Lääkärikoulutus muokkaa myös työlle asetettuja odotuksia. Jos koulutus painottaa liiaksi luonnontieteitä ja valmistuvan lääkärin mielenkiinto suuntautuu pelkästään biologiaan ja tautiprosesseihin, tuntuu terveyskeskustyö todennäköisesti itselle vääränlaiselta. Mikäli koulutus korostaa työn monipuolisuutta ja lääkäri kiinnostuu ihmisten sairauksista osana heidän elämänkokonaisuuttaan, hän voi todennäköisemmin kokea työn omakseen. Ulkomaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että opiskelijavalinnalla ja koulutuksen sisällöllä voidaan vaikuttaa perusterveydenhuollon töihin haluavien määrään (24,25). Koska hajanaisuus oli toisille työn suola ja toisille rasite, pitäisi mahdollisesti jo tiedekuntien sisäänotoissa varmistaa, että mukaan saadaan tarpeeksi myös työn psykososiaalisesta puolesta kiinnostuneita nuoria. Jatkossa olisikin syytä tutkia lääketieteen opiskelijoiden mielikuvia terveyskeskuslääkärin työstä. Terveyskeskusopetuksen riittävyys vaihtelee Suomessa tiedekunnittain (26), joten opetuksen määrään ja etenkin laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Miten hallita hajanaisuutta? Hajanaisuus tekee terveyskeskustyöstä henkisesti raskasta. Työssä jaksamisen kannalta on olennaista, miten lääkäri voi hallita työnsä hajanaisuutta erilaisten suhtautumis- ja toimintatapojen avulla. Lääkärintyön on perinteisesti ajateltu vaativan etäisyyden ottamista potilaaseen (27,28), mutta terveyskeskuslääkärille tämä on vaikeaa, koska moni potilas tuo yhden ruumiinosan sijaan näytille koko elämänsä. Bakker ym. (29) pitävätkin tätä huonona selviytymiskeinona, koska se voi aiheuttaa potilaissa vastareaktiona vaativaa käyttäytymistä ja lisätä lääkärin uupumisriskiä. Jatkotutkimuksessa on syytä selvittää ne ajattelumallit ja konkreettiset toimintatavat, joiden ansiosta jotkut lääkärit kokevat hajanaisuuden työn voimavarana. Peruskysymys terveyskeskustyön kehittämisessä on, säilytetäänkö sisällön hajanaisuus vai pyritäänkö sitä karsimaan. Vai voisiko kehityssuunnat hedelmällisesti yhdistää siten, että terveyskeskukset houkuttelisivat monenlaisia lääkäreitä? Kysymyksen voi pelkistää perinteiseen jaotteluun perusterveydenhuollon holistisesta ja erikoissairaanhoidon biomedikaalisesta hoitomallista (30), joskin todellisuus on tätä moniulotteisempi (31). Yhteiskunnallisten, koulutuksellisten ja organisatoristen muutosten myötä terveyskeskustyö on muuttunut biomedikaalisen mallin suuntaan (32,33), vaikka perusterveydenhuollon tavoitteissa korostetaan edelleen holistisuutta (34). Järjestelmän biomedikalisoitumisen ja potilaiden tarpeiden kokonaisvaltaisuuden välinen ristiriita voi olla syy siihen, että moni terveyskeskuslääkäri kokee tasapainoilevansa kahden tulen välissä. Työn hajanaisuus edellyttäisi kokonaisvaltaisen hoidon mallia ja sen omaksuminen todennäköisesti lisäisi työssä viihtymistä, mutta koulutus ja vallitseva kapean lääketieteellisen osaamisalueen ideaali luovat sellaisia odotuksia työlle, joihin terveyskeskustyö ei sisällöllisesti vastaa. Tässä tutkimuksessa esiin noussut työn hajanaisuus puoltaa holistista lähestymistapaa. Käytännön terveyskeskustyössä biomedikaalinen 2012

5 TIETEESSÄ Koulutuksessa pitäisi korostaa työn laaja-alaisuutta ja tarjota välineitä sen hallintaan. English summary > in english Descriptions of the work of health centre physicians hoitomalli ei ole riittävä. Koulutuksessa pitäisi korostaa työn laaja-alaisuutta ja tarjota välineitä sen hallintaan. Tärkeää on, ettei sairaalalääkärin työnkuva dominoisi koulutusta ja muokkaisi opiskelijoiden mielikuvia jo lähtökohtaisesti negatiivisiksi terveyskeskuslääkärin työtä kohtaan. Lääkärin työn hajanaisuutta on mahdollista keventää uusilla toimintamalleilla, kuten rajoittamalla kuormittavien potilaiden osuutta listautumismallia käyttöönotettaessa. Kokonaisvaltaista ja moniammatillista hoitoa painottavassa terveyshyötymallissa (chronic care model) voidaan hajanaisuutta tuovia tehtäviä hoitaa yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Työn lääketieteellinen osuus painottuisi esimerkiksi todistus- ja lausuntokäytäntöjä järkeistämällä. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa voidaan tarkistaa. Jos lääketieteellisiä toimenpiteitä ja hoitoja siirretään yhä enemmän erikoissairaanhoitoon, terveyskeskustyö muuttuu entistä hajanaisemmaksi. Suhteellisen pieni haastatteluaineisto (n= 28) ei mahdollista tulosten yleistämistä, mutta tarjoaa kuitenkin riittävän materiaalin laadullisessa tutkimuksessa tavoiteltavalle ilmiöiden ymmärtämiselle. Analyysin luotettavuutta lisää kahden tutkijan käyttäminen aineiston koodausvaiheessa (35). Artikkelissa esitetyt suorat haastattelulainaukset antavat lukijalle mahdollisuuden varmistua tiedon alkuperästä ja arvioida tehtyjä johtopäätöksiä. Jatkossa tarvitaan terveyskeskuslääkärin työn sisällön tarkempaa kuvaamista. Suomessa on vastikään analysoitu sairaalalääkärin työtä (36) ja terveyskeskuslääkärin tehtävien jakautumista (37). Tällainen työn tarkka kuvaaminen joko määrällisin tai laadullisin keinoin auttaisi pureutumaan terveyskeskuslääkärin työn sisältöön, ajankäyttöön ja selviytymisstrategioihin. n Kiitämme Suomen Akatemiaa ja Työsuojelurahastoa tutkimuksen rahoittamisesta. 2013

6 TIETEESSÄ RIIKKA LÄMSÄ M.Soc.Sc., Researcher National Institute of Health and Welfare MERI LARIVAARA TARJA HEPONIEMI MARKO ELOVAINIO ENGLISH SUMMARY Descriptions of the work of health centre physicians Background The study focused on the content of a physician s work at a health centre. The aim of the study was to describe the focal features of a health centre physician s work. The purpose was to propose ways of improving the attractiveness of the work because of the shortage of physicians in Finnish health centres. Methods In this qualitative study 28 physicians at 16 health centres were interviewed in 2009 and Content analysis was chosen as the method for analysis of the data. Results A health centre physician s work is fragmentary because of the first and last line position of the health centre in the health care system, the comprehensiveness of patients needs, and administrative tasks. The fragmentary nature of the work is one of the best aspects of the work for some physicians and a burden to others. It is a feature which distinguishes the work of a health centre physician from that of a hospital physician. Conclusions When developing health centre work attention should also be paid to the contentrelated features of the work. Aspects that need to be addressed are the number of fragmentary tasks and physicians attitudes towards and coping with fragmentary work. 2013a

7 LIITETAULUKKO 1. Ala- ja pääluokkien muodostuminen aineistosta. Esimerkkejä aineisto-otteista 1 Alaluokka (aineisto- Pääluokka otetta/haastateltavaa) "Se on se ensimmäinen seula mihin ihmiset tulee." (VL8) Ensisijaisuus (15/14) Hajanaisuus "Et siitä tietysti voi joskus olla sairaalalääkärille kateellinen, Viimesijaisuus (12/10) Hajanaisuus että niillä ei oo ikinä mitään aluetta mihin me voitas sanoa että se ei kuulu meille." (VL5) "Miten paljon on kaikkee muuta kun terveydellistä asiaa mitä Avuntarpeen Hajanaisuus täällä hoidetaan, niin se on ehkä ainut semmonen mitä mä en kokonaisvaltaisuus (40/19) ois osannu etukäteen ajatella." (VL7) "Tuntuu että tänä päivänä potilas ei voi kääntyä oikealta Hallinnolliset työt (26/12) Hajanaisuus kyljeltä vasemmalle kyljelle ilman, että siihen tarvitaan lääkärintodistus." (VL10) "Siinä ois niin paljon setvittävää, pitäis lähtee semmosesta Riittämättömyyden Hajanaisuuden seurauksia niin kun ihan perustasosta ja muusta ja että ei oo niin kun tunne (14/12) olemassa esimerkiksi mitään hyvää hoitoa. Semmonen ehkä se oma avuttomuuden tunne nimenomaan sitten. (OPL6) "Se on sitten koko ajan semmosia monisairaita niin ku päivät Kevyet ja kuormittavat Hajanaisuuden seurauksia täynnä, ettei tuu välillä sitä nuoren ihmisen flunssaa tai potilaat (48/25) kynsivallin tulehdusta siihen." (VL4) "Raskaus tulee siitä, että koko ajan tapaa uuden ihmisen ja Kiire ja työn nopea Hajanaisuuden seurauksia aina keskittyy uudestaan ja uudestaan. Aina ei kerkeä sykli (50/21) ajatusta ajatella loppuun asti, kun päätökset pitää tehdä kauhean nopeasti." (VL1) 1 VL = virkalääkäriä OPL = ostopalvelulääkäri numero = haastattelunumero 2013b

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

Vuokralääkärien työolot ja hyvinvointi terveyskeskuksissa

Vuokralääkärien työolot ja hyvinvointi terveyskeskuksissa tieteessä Laura Pekkarinen VTT, erikoistutkija laura.pekkarinen@thl.fi Tarja Heponiemi PsT, dosentti, erikoistutkija Riikka Lämsä VTT, erikoistutkija Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Terveyskeskusten toimivuus ei ole viime vuosina parantunut

Terveyskeskusten toimivuus ei ole viime vuosina parantunut TIETEESSÄ HARRI HAIMAKAINEN LL, aluejohtaja Attendo MedOne Oy harri.haimakainen@attendo.fi ARTO VEHVILÄINEN LT, dosentti Sisä-Savon Lääkäriasema Oy Attendo MedOne Oy ESKO KUMPUSALO LKT, yleislääketieteen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

Lääkäri ja potilas - muutoksessa HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Sidonnaisuudet: Ei taloudellisia Luentoja Pfizerille ja Abbottille Pitkä tausta hoitosuositustyössä Duodecimissa Toimittajana

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Riikka Perälä, tutkijatohtori, HY, sosiaalitieteiden laitos Alkoholi- ja huumetutkijain seminaari 6.3.2013 Tieteiden talo

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta PsM, tohtorikoulutettava Kaisa Malinen Perhetutkimuskeskus, JY Metodifestivaali Mixed methods sessio Jyväskylän yliopisto 29.5.2009 Mikä Paletti? Töistä päiväkodin

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Hyvät kokemukset terveyskeskustyöstä ohjaavat erikoistumaan yleislääketieteeseen

Hyvät kokemukset terveyskeskustyöstä ohjaavat erikoistumaan yleislääketieteeseen Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Marja Aira LT Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta ja KYS, perusterveydenhuollon yksikkö marja.aira@uef.fi Päivi Meriranta LT, ma. professori Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Lääkärien kokemukset näyttöön perustuvan lääketieteen opetuksen riittävyydestä peruskoulutuksessa

Lääkärien kokemukset näyttöön perustuvan lääketieteen opetuksen riittävyydestä peruskoulutuksessa Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Pentti Nieminen FT, dosentti, lehtori Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, tietoteknologian ryhmä pentti.nieminen@oulu.fi Harri Silvola LL, erikoistuva lääkäri

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot