Henkilöstöraportti 2012

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 2012 Johtokunta Yhtymäkokous

2 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstön lukumäärä Vakituiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Palveluksessa oleva vakituinen henkilöstö Henkilötyövuodet Sukupuolijakauma Ikäjakauma Keski-ikä Vakituinen ja määräaikainen henkilöstö suurimmissa ammattiryhmissä HENKILÖSTÖN TYÖPANOS Tehty työpanos Kokonaistyöaika Poissaolot Rekrytointi ja vaihtuvuus HENKILÖSTÖPANOSTUKSET Henkilöstökulut Keskituntiansio Koulutukset Ostopalvelut Eläkepäätökset HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Työterveyshuolto Työsuojelu Kehityskeskustelut TYHY- toiminta YHTEISTOIMINTA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2012 KRIITTISIN MENESTYSTEKIJÖITTÄIN TARKASTELTUNA... 32

3 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 2 1. TIIVISTELMÄ Henkilöstöraportti vuodelta 2012 antaa kokonaiskuvan henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehitysuunnasta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän neljänneltä toimintavuodelta. Aikaisemmin henkilöstötilinpäätöksen nimellä tehty raportti on laadittu kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti sisältäen määrä- ja kustannustietojen lisäksi kuvauksen vuoden aikana tehdystä henkilöstötyöstä. Tiedot on pääasiassa saatu käytössä olevasta henkilöstöhallinnon webags-raportointiohjelmistosta tilanteen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärä oli 951. Heistä 68 % työskenteli vakituisessa ja 32 % määräaikaisessa palvelussuhteessa. Sosiaali- ja terveysalan naisvaltaisuus näkyy myös JIK ky:n henkilöstörakenteessa. Miesten osuus koko henkilöstöstä oli 4 %. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,6 vuotta suurimman ikäryhmän ollessa vuotiaat. Henkilöstön työpanos kasvoi 3,1 %:lla tehdyn työajan ollessa 76 % kokonaistyöajasta. Lisä- ja ylityötunteja kertyi vähemmän kuin vuonna Ilahduttavaa oli myös sairauspoissaolojen vähentyminen noin viidenneksellä. Keskimäärin henkilöstö sairasti 12,1 kalenteripäivää vuoden aikana. Huomattavaa on myös, että noin 31 % vakituisesta henkilöstöstä ei vuoden aikana ollut poissa töistä sairauden vuoksi yhtäkään päivää. Sen sijaan työtapaturmien määrä kasvoi noin 30 %:lla. Henkilöstön ammattitaidon turvaaminen on yksi keskeisimmistä henkilöstöstrategisista periaatteista. STM:n suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön vuosittaisista täydennyskoulutusmääristä toteutuvat JIK ky:ssä. Sisäisiä ja ulkoisia koulutuspäiviä oli yhteensä noin 2.700, mikä on keskimäärin 4,2 koulutuspäivää per vakituinen henkilö. Lääkäripalveluiden euromääräiset ostot lisääntyivät 18 %:lla edellisvuodesta. Myös henkilöstökulut lisääntyivät noin 6 %:lla. Eläköitymisen kiihtyminen ei vielä näkynyt kuntayhtymässä; vanhuuseläkepäätöksen sai vain yksi henkilö enemmän kuin vuonna Yli oman henkilökohtaisen eläkeikänsä jatkoi 17 henkilöä. Työterveyshuollon kustannukset olivat samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Myönteisenä kehityssuuntana voidaan pitää ennaltaehkäisevän työterveyshuollon suhteellisen osuuden lisääntymistä. Työsuojelutoiminnan puitteissa tehtiin mm. työpaikkakäyntejä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sekä järjestettiin turvallisuuskoulutusta. Tyhy-ryhmän koordinoimana järjestettiin henkilöstölle liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksia. Henkilöstötyön suuntaa ja toimenpiteitä linjasi toiminnan alkuvaiheessa laadittu henkilöstöstrategia.

4 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 3 2. HENKILÖSTÖRESURSSIT 2.1. Henkilöstön lukumäärä Vuoden 2012 lopussa JIK ky:n kokonaishenkilöstömäärä oli 951 henkilöä. Kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna kasvanut 38 henkilöllä (4,2 %:lla). Vuonna 2012 JIK ky:n virka- ja työsuhdepohja (vakanssit) oli yhteensä 699,15. Avoimien työsuhteiden hoitajia oli 8 ja avoimien virkojen hoitajia oli 3. Vuoteen 2011 verrattuna virka- ja työsuhdepohja on kasvanut 27,35 (4,1 %:lla) Vakituiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Vakituisessa palvelussuhteessa oli yhteensä 646 henkilöä. Tämä on 68 % koko henkilöstömäärästä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 305 henkilöä, joka on 32 % koko henkilöstömäärästä. Määräaikaisista työntekijöistä oppisopimussuhteessa, sekä työllistämistuella työllistettyjä henkilöitä oli kumpiakin 4 työntekijää. Henkilöstön lukumäärä Muutos Hallinto ja talous Huolto Hyvinvointipalvelujen hallinto Työterveyspalvelut Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Perhekeskus Kotihoito Asumispalvelut Projektit ja tutkimushankkeet Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto YHTEENSÄ Verrattaessa vuoteen 2011 vakituisten palvelussuhteiden määrä kasvoi 18 henkilöllä (2,9 %:lla) ja määräaikaisten palvelussuhteiden määrä 20 henkilöllä (7 %:lla). Lisäksi työllistämistuella työllistettyjen henkilöiden määrä laski edellisvuodesta 1 henkilöllä (20 %:lla) ja oppisopimussuhteessa olevien henkilöiden määrä pysyi samana verrattaessa viime vuoteen.

5 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti Palveluksessa oleva vakituinen henkilöstö Vuosi Vakituiset Vakituisesta henkilöstöstä virkasuhteessa oli 90 henkilöä (14 %) ja työsuhteessa 556 henkilöä (86 %), jakauman pysyessä samana kuin Virkasuhteessa olevien vakituisten viranhaltijoiden määrä kasvoi 4 henkilöllä (4,7 %:lla) ja työsuhteessa olevien vakituisten työntekijöiden määrä puolestaan kasvoi edellisvuodesta 14 henkilöllä (2,6 %:lla). Vakituisesta henkilöstöstä osa-aikaisena työskenteli yhteensä 89 henkilöä (13,8 %), mikä on sama määrä kuin vuonna Heistä osa-aikaeläkkeellä työskenteli 28 henkilöä ja sivuvirkaa hoiti 2 henkilöä Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä vaihtelee vuoden mittaan, joten vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärien vertailua paremman vertailuluvun käytettävissä olleista henkilöstöresursseista antaa laskelma henkilötyövuosista. Siinä koko vuoden kokoaikaisesti työskennelleiden työntekijöiden lisäksi osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuosi kuvaa henkilöstön työpanosta eli se on yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika. Sillä tarkoitetaan kokonaisen vuoden teoreettista tehokasta työaikaa työtuntien määrän pohjalta.

6 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 5 Vuonna 2012 kalenteripäivien mukaan laskettu henkilötyövuosien määrä JIK ky: n koko organisaatiossa oli yhteensä 872,23. Tämä on 17,16 henkilötyövuotta (2 %) enemmän kuin vuonna Sukupuolijakauma Koko henkilöstöstä vuoden 2012 lopussa naisia oli yhteensä 916 (96 %) ja miehiä 35 (4 %), suhteellisen jakauman ollessa sama kuin aikaisempina vuosina. Absoluuttisesti tarkasteltuna naisten määrä oli lisääntynyt edellisvuodesta 43 henkilöllä (5 %:lla) ja miesten määrä oli vähentynyt 5 henkilöllä (12,5 %:lla). Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli yhteensä 624 (97 %) ja miehiä 22 (3 %). Vakituisena työskentelevien naisten määrä oli kasvanut edellisvuodesta 21 henkilöllä (3,5 %:lla) ja miesten määrä oli vähentynyt 3 henkilöllä (12 %:lla) Ikäjakauma Koko henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä vuonna 2012 oli vuotiaat työntekijät. Vuonna 2012 heitä oli 160 henkilöä eli 16,8 % koko henkilöstöstä. Pienimmät ikäryhmät olivat puolestaan alle 20-vuotiaat työntekijät (26 henkilöä, 2,7 % koko henkilöstöstä) sekä vuotiaat työntekijät (11 henkilöä, 1,2 % koko henkilöstöstä).

7 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 6 Koko henkilöstön ikärakenne on muuttunut jonkin verran vuoteen 2011 verrattuna. Eniten muutoksia on tapahtunut ikäluokassa alle 20-vuotiaat, joiden määrä on kasvanut 16 henkilöllä (160 %:lla). Lisäksi selviä muutoksia on tapahtunut ikäluokissa alle vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat. Vuoteen 2011 verrattuna vuotiaiden osuus oli lisääntynyt 12 henkilöllä (21,4 %:lla), vuotiaiden osuus oli kasvanut 11 henkilöllä (11,2 %:lla), vuotiaiden osuus oli vähentynyt 8 henkilöllä (10,1 %:lla) ja vuotiaiden osuus oli lisääntynyt 5 henkilöllä (83,3 %:lla). Yleisesti koko henkilöstön ikäjakaumaa tarkasteltaessa huomataan, että alle 25-vuotiaiden osuus on kasvanut 28 henkilöllä (42,4 %:lla), mutta vuotiaiden osuus on kasvanut vain 6 henkilöllä (1,8 %:lla). Lisäksi vuotiaiden osuus on vähentynyt 2 henkilöllä (0,9 %:lla). Vakituista henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä vuonna 2012 oli myös vuotiaat. Heitä oli yhteensä 130 henkilöä (20,1 %). Muita suurimpia ikäryhmiä olivat vuotiaat (115 henkilöä, 17,8 %) ja vuotiaat (90 henkilöä, 14 %). Pienimmät ikäryhmät vakituisesta henkilöstöstä olivat puolestaan vuotiaat (7 henkilöä, 1,1 %) ja vuotiaat (8 henkilöä, 1,2 %). Alle 20-vuotiaita vakituisia työntekijöitä ei ollut.

8 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 7 Suurimpia muutoksia vakituisen henkilöstön ikärakenteessa vuoteen 2011 verrattaessa oli vuotiaiden määrän kasvu 3 henkilöllä (75 %:lla) ja vuotiaiden määrän kasvu 5 henkilöllä (167 %:lla). Lisäksi vuotiaiden osuus oli kasvanut 9 henkilöllä (19,6 %:lla) ja vuotiaiden osuus oli lisääntynyt 7 henkilöllä (22,6 %:lla) vuotiaiden määrä oli puolestaan vähentynyt 13 henkilöllä (10,2 %:lla) Keski-ikä Koko henkilöstön keski-ikä oli 43,6 vuotta. Vuoteen 2011 verrattuna koko henkilöstön keskiikä laski 0,9 vuodella (2 %:lla). Kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 oli 45,6 vuotta (Kuntatyönantajat 2011). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,6 vuotta. Vuoteen 2011 verrattuna vakituisen henkilöstön keski-ikä laski 0,6 vuodella (1,2 %:lla). Vuonna 2011 kunta-alalla vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta. (Kuntatyönantajat 2011.) Määräaikaisten työntekijöiden keski-ikä oli puolestaan 35,2 vuotta. Vuoteen 2011 verrattuna määräaikaisen henkilöstön keski-ikä laski 1,2 vuodella (3,3 %:lla). Vuonna 2011 kunta-alalla määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 38,4 (Kuntatyönantajat 2011.)

9 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti Vakituinen ja määräaikainen henkilöstö suurimmissa ammattiryhmissä Lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit Lääkäreitä oli yhteensä 27 henkilöä (2,8 % koko henkilöstöstä). Heistä 23 (85 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 4 (15 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Lääkäreistä 19 työskenteli kokoaikaisina viranhaltijoina, 6 osa-aikaisina viranhaltijoina ja 2 henkilöä hoiti sivuvirkaa. Vuoteen 2011 verrattuna lääkäreiden määrä laski 2 henkilöllä (6,9 %:lla). Hammaslääkäreitä oli yhteensä 12 henkilöä (1,3 % koko henkilöstöstä). Heistä 8 (67 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 4 (33 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Hammaslääkäreistä 9 työskenteli kokoaikaisina viranhaltijoina, 2 osa-aikaisina viranhaltijoina ja yksi henkilö hoiti sivuvirkaa. Vuoteen 2011 verrattuna hammaslääkäreiden määrä väheni 1 henkilöllä (7,7 %:lla). Eläinlääkäreitä oli yhteensä 6 henkilöä. Tämä on 0,6 % koko henkilöstöstä. Heistä kaikki työskentelivät vakituisessa palvelussuhteessa kokoaikaisina viranhaltijoina. Vuoteen 2011 verrattuna eläinlääkäreiden määrä laski 1 henkilöllä (14,3 %:lla) Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit Lääkärit Hammaslääkärit Eläinlääkärit Virat yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Hoito-, hoiva- ja laitoshenkilökunta Terveydenhoitajia oli yhteensä 45 henkilöä (4,7 % koko henkilöstöstä). Heistä 37 (82 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 8 (18 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2011 verrattuna terveydenhoitajien määrä pysyi samana Sairaanhoitajia oli yhteensä 135 henkilöä (14,2 % koko henkilöstöstä). Heistä 91 henkilöä (67 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 44 henkilöä (33 %) määräaikaisessa pal-

10 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 9 velussuhteessa. Vuoteen 2011 verrattuna sairaanhoitajien määrä kasvoi 10 henkilöllä (8 %:lla). Lähihoitajia oli yhteensä 288 henkilöä (30,3 % koko henkilöstöstä). Heistä 141 henkilöä (49 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 147 henkilöä (51 %) määrä-aikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2011 verrattuna lähihoitajien määrä kasvoi 41 henkilöllä (16,6 %:lla). Perushoitajia oli yhteensä 101 henkilöä (10,6 % koko henkilöstöstä). Heistä 89 henkilöä (88 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 12 henkilöä (12 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2011 verrattuna perushoitajien määrä väheni 8 henkilöllä (7,3 %:lla). Hammashoitajia oli yhteensä 27 henkilöä (2,8 % koko henkilöstöstä). Heistä 18 henkilöä (67 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 9 henkilöä (33 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2011 verrattuna hammashoitajien määrä lisääntyi 4 henkilöllä (17 %:lla). Kodinhoitajia oli yhteensä 53 henkilöä (5,6 % koko henkilöstöstä). Heistä 49 henkilöä (93 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 4 (7 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2011 verrattuna kodinhoitajien määrä väheni 7 henkilöllä (5 %:lla). Laitoshuoltajia oli yhteensä 43 henkilöä (4,5 % koko henkilöstöstä). Heistä 35 henkilöä (81 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 8 henkilöä (19 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2011 verrattuna laitoshuoltajien määrä väheni 6 henkilöllä (12 %:lla). Hoivatyöntekijöitä oli yhteensä 23 henkilöä (2,4 % koko henkilöstöstä). Heistä 7 henkilöä (30 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 16 henkilöä (70 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2011 verrattuna hoivatyöntekijöiden määrä kasvoi 1 henkilöllä (5 %:lla). Osastonhoitajia oli yhteensä 18 henkilöä (1,9 % koko henkilöstöstä). Heistä kaikki 16 henkilöä (89 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 2 henkilöä (11 %) määräaikaisessa palvelusuhteessa. Vuoteen 2011 verrattuna osastonhoitajien määrä lisääntyi 3 henkilöllä (20 %:lla). Fysioterapeutteja oli yhteensä 15 henkilöä (1,6 % koko henkilöstöstä). Heistä 12 henkilöä (80 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 3 henkilöä (20 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2011 verrattuna fysioterapeuttien määrä laski 2 henkilöllä (12 %:lla).

11 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 10 Hallintohenkilöstö ja vakanssien kehitys Vuoden viimeinen päivä hallinnon vastuualueella oli voimassaoleva palvelussuhde 34 henkilöllä (3,6 % koko henkilöstöstä). Heistä 26 henkilöä (76,5 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 8 henkilöä (23,5 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Verrattuna edellisen vuoden viimeiseen päivään hallintohenkilöstön määrä kasvoi 7 henkilöllä (26 %:lla). Näistä lisääntyneistä palvelussuhteista 2 oli uutta vakituista työntekijää: nimikemuutos osastonhoitajan virasta laatusuunnittelijaksi ja aiemmin ostopalveluna hankittu asianhallintasihteeri. Lisäksi 4 henkilöä toimi sijaisena vakituisen tehtävänhoitajan ollessa vapaalla sekä 1 harjoittelija. Henkilöstön lkm / Hallinto MUUTOS Johto Henkilöstöhallinto Taloushallinto Tietohallinto Työsuojelu YHTEENSÄ

12 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 11 Alla olevassa taulukossa on kuvattu hallinnon vastuualueen vakanssien eli vakituisten virkojen ja työsuhteisten tehtävien kehitys vuosina Vakanssien määrä on lisääntynyt 3:lla (asianhallintasihteeri, palkkasihteeri ja toimistosihteeri). Vakanssit / Hallinto MUUTOS Johtaja Tiedottaja Osastonhoitaja -> Laatusuunnittelija Asianhallintasihteeri Hallintojohtaja Henkilöstösihteeri Palkkasihteeri Tietohallintopäällikkö Järjestelmäasiantuntija Atk-tukihenkilö -> Sovelluspääkäyttäjä Atk-koordinaattori Talousjohtaja Laskentapäällikkö Hankinta- ja taloussihteeri Laskentasihteeri Toimistosihteeri Ylihoitaja YHTEENSÄ

13 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti HENKILÖSTÖN TYÖPANOS 3.1 Tehty työpanos Tehty työpanos on vuosityöaika, joka lasketaan siten, että kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa vähentävät arkipyhät. Kun näin saadusta teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähennetään vuosilomat, saadaan säännöllinen vuosityöaika. Kun vielä vähennetään palkalliset ja palkattomat poissaolot, saadaan tehty säännöllinen vuosityöaika ja lisäämällä lisä- ja ylityö saadaan tehty vuosityöaika. JIK ky:n tehty työpanos vuonna 2012 oli työpäivää. (Tähän ei ole laskettu koulutukseen käytettyä työpanosta.) Lisäksi lisätyöt tehtynä työpanoksena määriteltynä olivat työpäivää ja ylityöt työpäivää. Yhteensä JIK ky:n tehty työpanos lisä- ja ylityöt mukaan laskettuina oli työpäivää. Vuoteen 2011 verrattuna tehdyn työpanoksen määrä on noussut 3,1 %:lla Kokonaistyöaika Tehty työaika oli 76 % kokonaistyöajasta. Kokonaistyöaika jakautuu tehtyyn työaikaan ja poissaoloihin. (Kuviossa on sekä vakituisessa että määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön kokonaistyöaika. Muihin vapaisiin sisältyvät mm. opintovapaat, koulutus, lapsen sairaudesta johtuvat vapaat, lomarahavapaat, vuorotteluvapaat sekä palkalliset ja palkattomat yksityisvapaat.) Vuonna 2012 JIK ky:ssä kertyi yhteensä työtuntia. Tämä on tuntia (2,9 %) enemmän kuin vuonna 2011.

14 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 13 Lisätyötä tehtiin yhteensä tuntia. Tämä on 251 tuntia (2,4 %) vähemmän kuin vuonna Kaiken kaikkiaan lisätyötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,8 %. Ylitöitä tehtiin yhteensä tuntia. Se on 1054 tuntia (10,4 %) vähemmän kuin vuonna Kaiken kaikkiaan ylityötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,7 %. Työtunnit, ylityöt ja lisätyöt vuonna 2012 olivat yhteensä tuntia. Tämä on tuntia (2,7 %) enemmän kuin vuonna Poissaolot Kalenteripäivinä laskettuna poissaolopäiviä koko henkilöstöllä vuonna 2012 oli yhteensä päivää. Yleisimmät poissaolon syyt olivat vuosiloma ( päivää, 51 % kaikista poissaoloista), sairaus ( päivää, 17 % kaikista poissaoloista), perhevapaat (9.288 päivää, 14 % kaikista poissaoloista), sekä muut vapaat (6.432 päivää, 10 % kaikista poissaoloista). Muihin vapaisiin lasketaan mm. ylityövapaat, toisen viran hoito sekä yksityisvapaat. Kalenteripäivinä laskettuna poissaolopäivät vähenivät vuoteen 2011 verrattuna päivällä (4 %:lla).

15 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 14 Poissaoloja kalenteripäivinä tarkasteltaessa suurimmat muutokset vuoteen 2011 verrattuna olivat sairauspoissaolojen vähentyminen (2.543 kalenteripäivällä, 18 %:lla), opintovapaista johtuvien poissaolojen vähentyminen (359 kalenteripäivällä, 25 %:lla), kuntoutuksesta johtuvien poissaolojen vähentyminen (151 kalenteripäivällä, 19 %:lla), lapsen sairastumisesta johtuvien poissaolojen vähentyminen (77 kalenteripäivällä, 14 %:lla), koulutuksesta johtuvien poissaolojen lisääntyminen (147 kalenteripäivällä, 12 %:lla), vuorotteluvapaasta johtuvien poissaolopäivien lisääntyminen (480 kalenteripäivällä, 35 %:lla) sekä lomarahavapaiden lisääntyminen (13 kalenteripäivällä 93 %:lla) Poissaolojen palkkakustannukset olivat yhteensä ,56. Vuoteen 2011 verrattuna poissaolojen palkkakustannukset lisääntyivät ,41 eurolla (0,7 %:lla). Poissaolojen palkkakustannuksia tarkasteltaessa suurimmat muutokset vuoteen 2011 verrattuna olivat sairauspoissaolojen palkkakustannusten väheneminen eurolla (11 %:lla), perhevapaiden vähentyminen eurolla (14,7 %:lla), koulutusmenojen lisääntyminen eurolla (13,7 %: lla), lomarahavapaiden kustannusten kasvu eurolla (479 %:lla) sekä muiden vapaiden kustannusten väheneminen eurolla (31,2 %:lla).

16 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 15 Sairauspoissaolot Vuonna 2012 sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää. Vuoteen 2011 verrattuna sairauspoissaolojen määrä vähentyi kalenteripäivällä (18,1 %:lla). Sairauspoissaolopäivien keskiarvo oli 12,1 kalenteripäivää henkilöä kohti. ( / 951 henkilöä). Tämä on 3,3 päivää (21,4 %) vähemmän kuin vuonna Sairauspoissaolopäiviä oli yhtä henkilötyövuotta kohti 13,2. Tämä on 3,2 päivää (19,5 %) vähemmän kuin vuonna Vuonna 2011 kunta-alalla keskimäärin oli sairauspoissaoloja yhtä henkilötyövuotta kohden noin 18,3 päivää. (Kuntatyönantajat 2011.) Tähän verrattaessa JIK ky:ssä sairauspoissaoloja oli 5,1 päivää vähemmän henkilötyövuotta kohden tarkasteltuna. Yleisesti ottaen sairauspoissaolot vähentyivät vuoteen 2011 verrattuna. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot (kesto 1 3 päivää) laskivat 0,5 % edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolot kestoltaan 4 10 päivää vähentyivät 16,9 % edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolot kestoltaan päivää laskivat 17,9 % vuoteen 2011 verrattuna. Sairauspoissaolot kestoltaan päivää vähentyivät 55,5 %. Sairauspoissaolot, jotka kestivät päivää laskivat yhdellä. Sairauspoissaoloja kestoltaan päivää ei ollut lainkaan. Edellä mainitut tiedot perustuvat esimiesten tekemiin ns. keskeytyspäätöksiin sairauspoissaolojen vuoksi.

17 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 16 Vuonna 2012 selvästi suurin osa sairauspoissaoloista (68,7 %) oli kestoltaan 1-3 päivää. Verrattaessa vuoteen 2011 lyhytaikaisten 1-3 päivää kestävien sairauspoissaolojen osuus niiden kokonaismäärästä on lisääntynyt 4,3 %:lla. Sairauspoissaolojen kustannukset Vuonna 2012 sairauspoissaolojen palkkakustannukset olivat (ilman henkilösivukuluja). Sairauspoissaolojen palkkakustannukset ovat vähentyneet edellisvuoteen verrattuna eurolla eli 11 %:lla. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset henkilösivukulujen kanssa laskettuna vuonna 2011 olivat

18 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 17 Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolot Vakituisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä sairauspoissaoloja oli kalenteripäivää. Tämä on 84,8 % kaikista sairauspoissaoloista. Vakituisten sairauspoissaolot ovat vähentyneet 14,4 % vuoteen 2011 verrattuna. Sairauspoissaoloja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä oli vuonna 2011 yhteensä kalenteripäivää. Tämä on 15,2 % kaikista sairauspoissaoloista. Määräaikaisten sairauspoissaolot ovat vähentyneet 33,8 % verrattuna vuoteen Keskiarvon mukaan laskettuna yhdellä vakituisella henkilöllä oli 15,1 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (9771 kalenteripäivää/646 henkilöä). Yhdellä määräaikaisella henkilöllä oli taas 5,7 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (1751 kalenteripäivää/305 henkilöä). Vuoteen 2011 verrattaessa vakituisten sairauspoissaolot kalenteripäivinä henkilöä kohden laskettuna ovat vähentyneet 3,1 kalenteripäivänä (17 %:lla) ja määräaikaisten sairauspoissaolot kalenteripäivinä laskettuna ovat laskeneet 3,6 päivällä (39 %:lla). Sairauspoissaolojen jakautuminen ammattinimikkeittäin Tutkittaessa sairauspoissaolotilastoja, joissa poissaolojen määrä vuodessa oli yli 15 kalenteripäivää, huomataan, että ammattinimikkeittäin on havaittavissa suhteellisen isoja eroja. Saadut luvut suhteutettiin lisäksi kullakin nimikkeellä työskentelevän henkilöstön kokonaismäärään, jolloin luvuista saatiin vertailukelpoisia keskenään. Eniten yli 15 kalenteripäivää vuodessa olivat sairastaneet osastonhoitajat ja perushoitajat. Seuraavaksi eniten sairastavat ammattiryhmät olivat hammashoitajat, kodinhoitajat ja laitoshuoltajat. Kuudenneksi ja seitsemänneksi eniten yli 15 kalenteripäivää sairauspoissaoloja oli hoivatyöntekijöillä ja lähihoitajilla. Vuoteen 2011 verrattuna terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien suhteellinen osuus yli 15 päivän sairauspoissaoloissa on laskenut verrattaessa muihin ammattiryhmiin. Osastonhoitajien ja laitoshuoltajien suhteellinen osuus yli 15 päivän sairauspoissaoloissa on vastaavasti kasvanut. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että sairauspoissaolojen jakaantuminen ammattinimikkeittäin noudattaa pääosin edellisvuoden linjaa. Vakituiset pitkäaikaisterveet Pitkäaikaisterveeksi lasketaan henkilö, jolla ei ole yhtään sairauspoissaoloa tilinpäätösvuonna. Vakituisesta henkilöstöstä pitkäaikaisterveitä oli 199 henkilöä (30,8 %) vuonna Pitkäaikaisterveiden määrää verrattaessa vuoteen 2011 määrä väheni 14 henkilöllä eli 6,6 %:lla. Työtapaturmat Työtapaturmista raportoitiin vuoden 2012 aikana yhteensä 61 kertaa. Vuoteen 2011 verrattuna työtapaturmien määrä kasvoi 14:llä (29,8 %:lla). Työssä/työpaikalla tapahtuneet tapaturmat lisääntyivät 15:lla (42,9 %:lla), tapaturmat työpaikan ulkopuolella kasvoivat 3:lla (300 %:lla) ja ammattitauteja ei todettu yhtäkään vuonna Tapaturmat työmatkalla laskivat edellisvuoteen verrattuna 4:llä (36,4 %:lla).

19 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 18 Tapaturmat olosuhteiden mukaan Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Muutos vuodesta Työssä/työpaikalla Työmatkalla Työpaikan ulkopuolella Ammattitauti YHTEENSÄ Verrattaessa vuoteen 2011 työtapaturmien korvauspäivien lukumäärä nousi 151 päivällä (72 %:lla).

20 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti Rekrytointi ja vaihtuvuus Yleistä vuodelta 2012 JIK ky:n rekrytoinnin suunnittelusta ja kehittämisestä vastasi moniammatillinen rekrytointityöryhmä sekä siitä eriytettynä hoitajarekrytointiryhmä. Myös suun terveydenhuollon rekrytointia ryhdyttiin aktiivisesti kehittämään. Rekrytointityöryhmä on kokoontunut vuoden aikana kaksi kertaa käsitellen mm. henkilöstön saatavuutta, rekrytointimateriaalia, KOMIAyhteistyömarkkinointia sekä palautetilaisuuksista saatua tietoa. Vuoden aikana käynnistyi myös työyksiköille suunnatun perehdyttäjäkoulutuksen suunnittelu osana rekrytoinnin edistämistä. Lisäksi yhdessä jäsenkuntien peruskoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajien sekä henkilöstövastaavien kanssa pohdittiin keinoja nuorten rekrytoimiseksi kunta-alalle. Hoitohenkilöstön rekrytointi Hoitajien rekrytoinnista vastasi kokopäiväinen rekrytointikoordinaattori. Hoitajarekrytointiryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa käsitellen kulloinkin ajankohtaisia asioita, kuten kesätyöntekijöiden valintoja ja muistamisia, saatua palautetta palvelussuhteista, Laurarekrytointijärjestelmän kehittämistä sekä rekrytoinnin määrärahoja ja raportointia. Hoitajarekrytointiesitettä päivitettiin keväällä, ja sitä käytettiin monissa JIK ky:n esittelytilaisuuksissa. Myös yhteistyötä esimiesten kanssa tiivistettiin entisestään. Kesän 2012 kesätyöntekijöille hoivan ja hoitotyön puolella annettiin muistoksi laadukkaat JIK ky:n logolla varustetut T-paidat sekä kuulakärkikynät. Edellisvuoden tapaan kesätyöntekijöille järjestettiin terveyskeskuskohtaiset infotilaisuudet heti kesän alussa. Tilaisuuksissa kerrottiin yleisesti JIK ky:stä sekä annettiin tietoa mm. palkkaus- ja tietosuoja-asioista. Lisäksi loppukesästä pidettiin keskustelutilaisuuksia, joissa heillä oli mahdollisuus antaa palautetta kokemuksistaan. Palautteesta laadittiin kooste, jota käsiteltiin rekrytointityöryhmässä, hoidon ja hoivan rekrytointipalaverissa sekä erikseen vielä hoidon ja hoivan vastuualueiden palavereissa. Tärkeimmät palautteet annettiin myös suoraan yksiköiden esimiehille. Vakituisiin virkoihin ja työsuhteisiin tehtäviin on ollut hakijoita. Sen sijaan sijaisten saaminen äkillisiin ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut vaikeampaa. Erityisesti sairaanhoitajien, laboratoriohoitajien ja röntgenhoitajien rekrytointi on ollut haasteellista. Lähi- ja perushoitajien sekä terveydenhoitajien saatavuus on ollut paras. Alan opiskelijat sekä jo eläkkeelle jääneet ammattilaiset ovat olleet tärkeässä asemassa, jotta äkillisistä tilanteista on selvitty. Vakituinen henkilöstö on joustanut työvuoroissaan. Toteutuneesta rekrytoinnista on tehty järjestelmällistä raportointia, jonka mukaan sijaisvälityksiä eri yksiköihin kirjattiin vuoden aikana n Osa työyksiköistä rekrytoi sijaiset suoraan ilman rekrytointikoordinaattorin apua. Noin 35 työvuoroon ei rekrytoinnista löytynyt sijaista lainkaan. JIK ky osallistui yhteistyössä sairaanhoitopiirin muiden yhteistoiminta-alueiden kanssa hankevalmisteluun, jonka tarkoituksena on rekrytoida espanjalaisia sairaanhoitajia Etelä- Pohjanmaalle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi hankkeelle ESR-rahoitusta.

21 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 20 Lääkäreiden rekrytointi Terveyskeskuslääkäreiden rekrytoinnista vastasi johtava ylilääkäri oman virkatyönsä ohella. JIK ky:n mainos julkaistiin Tampereelta, Oulusta, Turusta ja Kuopiosta valmistuvien lääkäreiden kurssijulkaisuissa. Lisäksi julkaistiin työpaikkailmoituksia kandiseurojen internet-sivuilla. Keväällä järjestettiin rekrytointitilaisuus Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Entisille ja nykyisille kandeille järjestettiin kesäinen illanvietto Ilmajoella. Syksyllä JIK ky osallistui Kunta etsii lääkäriä -tapahtumaan Tampereen yliopistolla. Lisäksi osallistuttiin yhdessä maakunnan muiden johtavien ylilääkäreiden kanssa rekrytointimatkaan Viron Tartoon. KOMIA-yhteismarkkinointi -hankkeen yhteydessä julkaistiin rekrytointiliite, jossa tuotiin esiin JIK ky:n avoimet lääkärinvirat. Em. rekrytointitoimenpiteiden ansiosta terveyskeskuslääkäreiden virkoihin saatiin kolme uutta lääkäriä. Lisäksi sovittiin yksi harjoittelija, muutamia kesä- ja joulusijaisia sekä yksi pidempiaikainen sijainen. Suun terveydenhuollon henkilöstön rekrytointi Suun terveydenhuollon rekrytoinnin haasteet ovat hammaslääkäreiden ja suuhygienistien saatavuudessa. Alan koulutuspaikat ovat kaukana maakunnasta, joten koulujen kanssa tehtävä yhteistyö ei ole kovin luontevaa. Hammashoitajia sen sijaan valmistuu maakunnasta, joten heidän rekrytointinsa on ollut helpompaa. Lyhytaikaiset sijaisuudet on saatu sisäisin järjestelyin hoidettua. Hammaslääkärivajauksen vuoksi on myös hammashoitajia ollut käytettävissä. Hammaslääkärin virkoja on 14, joista kahdeksan on täytetty kokoaikaisella viranhaltijalla, kaksi virkaa tehdään 50%:sti sekä kaksi virkaa on täytetty ostopalveluna. Avoimena oleviin hammaslääkärin virkoihin ei tahdo olla hakijoita. Hammaslääkäreiden rekrytointia on tehty aktiivisesti vuoden 2012 alusta. Kontakteja on luotu alan opiskelijoihin ottamalla kursseihin yhteyttä. Oulun Hammaslääketieteen laitos on osoittautunut parhaimmaksi kanavaksi, myös maantieteellisesti huomioiden. Maakunnan nuoret suuntautuvat pääsääntöisesti Ouluun opiskelemaan. Keväällä 2012 järjestettiin rekrytointimatka Ouluun. Iltatilaisuuteen kutsuttiin valmistuvan kurssin opiskelijoita, joille esiteltiin JIK ky:ää ja maakuntaa sekä keskusteltiin henkilökohtaisesti jokaisen opiskelijan kanssa työhön liittyvistä toiveista. Tilaisuuden ansiosta saatiin rekrytoitua kaksi kesäsijaista ja yksi tuli myöhemmin syksyllä. Lisäksi kurssilta saatiin yksi opiskelija hammaslääkärin virkaan. Jatkossa rekrytointimatka Ouluun on tarkoitus tehdä vuosittain. Suuhygienistien toimet ovat kaikki täynnä. Haasteena ovat kuitenkin lyhyet sijaisuudet, joihin ei ole työntekijöitä. Hammaslääketieteen opiskelijoita houkutellaan opintojen edetessä suuhygienistin tehtäviin kesän ajaksi. Suun terveydenhuollon haasteet rekrytoinnissa ovat hammaslääkärien saatavuudessa. Pitkäjänteisellä työllä ja kontaktien luomisella saadaan varmasti tulosta. Työyhteisöjen tuki ja ohja-