Opetus- ja kasvatustoimen toiminta- ja. arviointikertomus

Transkriptio

1 Opetus- ja kasvatustoimen toiminta- ja arviointikertomus Lukuvuosi Tavoitteiden toteutuminen Tilastot Hankkeet Talous

2 Pääkirjoitus Koulutus ja osaaminen ovat sekä yksilön että yhteiskunnan tärkein pääoma nopeasti muuttuvassa maailmassa. Yksilölle koulutus mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja kehittymisen ihmisenä ja yhteisön jäsenenä. Yhteisön kannalta koulutuksen tehtävänä on kulttuuriperinteen ja kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen, yksilöiden ja ryhmien välisen tasa-arvon ja yhtäläisten yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen. Jotta koululaitos voisi vastata yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin, sen on kehitettävä toimintaansa suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Koulusaavutusten arviointimittareilla ( mm. PISA-tutkimukset) suomalaiset koululaiset menestyvät erinomaisesti. Lasten kouluviihtyvyydestä tulokset eivät ole yhtä hyvät. Koulun tulee tiedollisten oppimistavoitteiden ohella tukea entistä paremmin lapsen hyvinvoinnin, tunne-elämän, sosiaalisten taitojen sekä eettisten taitojen kehitystä. Koululla on tärkeä tehtävä ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja varhaisessa tunnistamisessa. Koululla on myös tärkeä tehtävä yhteisöllisyyden rakentajana niin koulun sisällä kuin laajemminkin ympäröivän yhteisön kesken. Koulu on keskeinen yhteiskunnallinen instituutio, jolla yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Teknologinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia ylläpitää sosiaalisia kontakteja, esimerkiksi verkostoitumisen tärkeys painottuu. Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa uusien, aikaisempaa tehokkaampien ja tuotteliaampien toimintakulttuurien syntymiseen, joita voidaan hyödyntää myös opetuksessa ja koulutuksessa. Tietoyhteiskunnan kehittyminen edellyttää yhä monipuolisempaa osaamista, esimerkiksi medialukutaitoa sekä kykyä suhtautua kriittisesti median tuomaan informaatioon. Nämä ovat tämän päivän koulutukseen liittyviä uusia ja isoja haasteita. Ulvilan kaupungin taloudellisen tilanteen heikentyminen heijastui koko lukuvuoden ajan koulutoimen ja varhaiskasvatuksen toimintaan. Kaupunginhallitus edellytti osastoja laatimaan TT-ohjelman, jonka avulla pystyttäisiin kaupungin taloutta tasapainottamaan. Koulutoimen TT-ohjelma sisälsi mm. muutosehdotuksia Ulvilan kaupungin kouluverkossa. Kouluverkkoa tarkasteltaessa huomio kiinnittyy vuosina perusopetuksen oppilasmäärässä tapahtuneeseen vähenemiseen, joka on ollut reilut 200 oppilasta. Väestörekisteristä saatujen ennusteiden mukaan isoin alamäki oppilasmäärien vähenemisessä on nyt vähäksi aikaa sivuutettu. TT-ohjelmaehdotuksen sisältämistä ehdotuksista ei tehty lukuvuoden päättymiseen mennessä päätöksiä, joten taloudelliset haasteet todennäköisesti jatkuvat. Lisäpaineita talouden kasvuun toi juhannusviikolla julkaistu perusopetuksen uusi tuntijako. Se tuo tullessaan muutoksena mm. ruotsin kielen opetuksen aloittamisen jo 6.luokalta. Lisäksi vähimmäistuntimäärään lisätään 3 vuosiviikkotuntia, jotka todennäköisesti kohdennetaan valinnaisiin opintoihin. Myöhemmässä vaiheessa varmasti selviää, kohdennetaanko tunnit erityisesti joillekin luokka-asteille ja tuleeko mahdollisia muita säädöksiä. Edunvalvontaa tulee leimaamaan kuntarakenne- ja valtionosuusuudistuksen ohella leikkaukset ja toisaalta paine uusien velvotteiden asettamisesta kunnille. Kaikkinainen epävarmuus vaikuttaa negatiivisesti koulutoimen arkeen, samoin sen kehittämiseen ja tulevaisuusvisioiden suunnitteluun.

3 Kuluneesta lukuvuodesta esitän parhaimmat kiitokseni opetus- ja kasvatuslautakunnalle, koulujen rehtoreille ja päiväkotien johtajille. Lämpimästi kiitos koko varhaiskasvatusväelle ja kaikille koulutoimen toimijoille, opettajille, koulunkäyntiohjaajille ja hallinnon väelle. Hyvä yhteistyö on jatkossakin voimaa ja vie läpi vaikka harmaan kiven! Päivi Helin sivistysjohtaja

4 Koulutoimen ja varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen Opetus- ja kasvatuslautakunnan asettamat arvioinnin painopistealueet lukuvuodelle Osallisuus 2. Kestävä kehitys 3. Työhyvinvointi ovat toteutuneet koulujen ja päivähoidon omien arviointikertomusten mukaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Osallisuus on näkynyt koulun arjessa vilkastuneena oppilaskuntatoimintana. Oppilaat ja opiskelijat ovat osallistuneet opetusaineksen ja oppituntien suunnittelutyöhön ja toteuttamiseen, koulun ulkopuolisten tapahtumien suunnitteluun sekä lukiossa tutor- ja luottamusopiskelijatoimintana. Varhaiskasvatuksessa osallisuus koostuu vanhempien, lasten, henkilökunnan ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatusuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa ja suunnitelmaa tarkastetaan 1-2kertaa/vuosi. Vanhemmat vaikuttavat keskeisesti varhaiskasvatuksen toimintaan olemalla mukana päivähoitopaikan arviointi-ja laatukeskusteluissa, vanhempainilloissa sekä yhteisissä tapahtumissa. Päivittäinen vuorovaikutus lasta haettaessa ja tuotaessa on myös tärkeä osallisuuden mahdollistaja. Joissakin päiväkodeissa toimii myös vanhempainryhmä. Lapset osallistuvat varhaiskasvatuspaikan suunnitteluun ja henkilökunta tarttuu lapsien mielenkiinnonkohteisiin käyttäen niitä apuna suunnittelussa ja toteutuksessa. Isommat lapset myös arvioivat päiväkodin toimintaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kouluissa ja päiväkodeissa toimivat omat keke-työryhmät, joista on edustus opetus- ja kasvatustoimen yhteisessä kekekehittämistyöryhmässä. Toimipisteissä suoritettiin alkukartoitus, jonka perusteella laaditaan yhtenäinen opetus- ja kasvatustoimen kehittämisuunnitelma. Suunnitelma valmistuu kesällä 2012 ja tulee luomaan jatkossa yhtenäisen toimintakulttuurin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen keke-toiminnalle. Toimintakautena keke-ajatusta on herätelty eri toimipisteissä ja se on näkynyt lähinnä arjen pieninä toimintoina lajitteluna, kierrätyksenä, viihtyvyyden lisäämisenä, kiireettömään, turvalliseen ilmapiiriin ja ympäristöön liittyen. Joissakin yksiköissä on kiinnitetty huomiota myös veden, sähkön ja käsipapereiden kulutukseen.

5 Työhyvinvoinnin kehittämiseksi on laadittu toimipisteittäin työhyvinvointisuunnitelmat sekä työpaikan pelisäännöt, joita arvioidaan säännöllisesti. Perehdyttämiseen uusien työntekijöiden osalta on kiinnitetty huomiota ja kaupungin toimintaohjelmat on kierrätetty joka toimintayksikössä. Kaupunki tarjoaa kaikille työntekijöilleen liikuntaryhmiä, kuntosalin ja Kaskelotin palveluja. Lisäksi työyhteisöt ovat osallistuneet työhyvinvointia edistäviin koulutuksiin (Osaava Satakunta) ja lisäksi mm. teatteri-, elokuva-, jääkiekko-iltoihin, tiimiopettajuuden kehittämiseen ja kaikenlainen työyhteisöjen vapaaehtoinen yhdessäolo on edistänyt työpaikkojen työyhteisöjen työhyvinvointia. Työntekijöitä on osallistunut myös työterveyshuollon kautta erilaisiin kuntoutuksiin ja tuoneet niiden avulla ehdotuksia työhyvinvoinnin lisäämiseen. Työterveyshuolto on tehnyt joihinkin yksiköihin ergonomiaan liittyviä käyntejä ja sen perusteella on työergonomiaa parannettu.

6 Koulutoimen tavoitteita Opetussuunnitelmien osalta suuri muutos tuli erityisopetuksen tukijärjestelmään, kun uudistus loi yleisen-, tehostetun- ja erityisen tuen toimintamallin. Uusi lainsäädäntö on puhututtanut koulumaailmaa paljon ja edellyttää aktiivista opetushenkilöstön uudelleenkouluttautumista. Lain sisällön vakiintuminen vaatii asenteellista muutosta. Lisäksi lomakepohjien uusiminen ja kehittäminen vie oman aikansa. Uudistuksen vaikuttavuutta haittaa myöskin resurssien lisäyksen puuttuminen uudistuksesta kokonaan. Lastensuojelulaitosten koulunkäynnin järjestelyjen osalta Ulvilassa on päädytty oman koulun, Auroran koulun, perustamiseen taloudellisista ja toiminnallisista syistä. Koululle laadittiin syksyn aikana oma ops. Omana kouluna toimiminen mahdollistaa kustannusten osoittamisen niille kunnille, joista lapset laitoksiin tulevat. Koulutoimen tavoitteiden saavuttamista ovat edistäneet opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella tapahtuvat toimintojen tehostamiset. Hankeavustus kohdistui mm. suurten opetusryhmien pienentämiseen yhteiskoulussa, Friitalan ja Vanhankylän kouluissa. Hanke jatkuu tulevan lukuvuoden ajan Friitalan ja Vanhankylän kouluissa. Kerhotoiminnan monipuolistaminen hankerahoituksen turvin jatkui jo kolmatta vuotta Ulvilan kouluissa. Kerhotoiminnan kehittämisen painopistealueina ovat olleet kerhojen vakiinnuttaminen, monipuolistaminen ja kodin ja koulun välisen yhteistyön tiivistäminen. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke-kelpo on jatkunut Ulvilassa vuodesta 2008 lähtien. Hankerahoituksella järjestettiin mm. opettajien koulutusta (esim. koko koulutoimen yhteinen veso 10.3.), art-koulutusta ja kehitettiin erilaisten tukimuotojen ja opetusjärjestelyjen suunnittelua. Syksyllä 2011 jaettiin jokaiseen ulvilalaiseen kotiin ajantasainen Ulvilan koulutoimen esite, joka laadittiin hankerahoituksella. Laatutyö on vakiintunut Ulvilan koulutoimeen ja varhaiskasvatukseen. Hankerahoitus mahdollisti EduZeff- arviointiohjelman hankkimisen. Laatukäsikirja on valmistumassa, samoin kestävän kehityksen suunnitelma sekä TVT-strategia. Jokaisessa Ulvilan koulussa, osassa päiväkoteja, toimii rehtorin vetämä laaturyhmä, joka lukuvuosittain itsearvioinnin kautta valitsee yksikölle 2-3 kehittämiskohdetta. Vertailutietojen osalta Ulvila on mukana kuntaliiton vertailutietokantahankkeessa, joka tuottaa ajantasaista vertailutietoa kaupunkien ja kuntien koulutoimesta. Keväällä suoritettiin asiakaskysely, jonka tulokset olivat sekä varhaiskasvatuksen että koko koulutoimen osalta hyvin positiiviset (liitteet 1, 2 ja 3). Ulvilan lukio on mukana lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkko paremmaksi-hankkeessa. Hankerahoituksen avulla lukio sai kevään aikana mm. pitkään kaivatun toisen ATK-luokan.

7 Ulvilan kaupunki on isännöinyt globaalikasvatuksen, kestävän kehityksen ja kansalaisvaikuttamisen hanketta (CLUE). Hankkeen tehtävänä oli koota yhteen samaan aihepiiriin liittyviä kansainvälistymisen kehittämishankkeita ja yhteistyössä Opetushallituksen kanssa tukea hankkeessa tapahtuvaa kehittämistoimintaa. Koordinoinnin avulla on tunnistettu kehittämishankkeessa esiin nousseita hyviä käytänteitä ja jaettu niitä opettajille, kouluille ja koulutuksen järjestäjille sekä edistetty yhteistyötä eri verkostojen avulla. Henkilöstön koulutus ja sen suunnitelmallisuus on yksi keskeisiä toiminnan ja laadun kehittämisen välineitä. Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutus on kaksi mennyttä vuotta organisoitu 10 ympäristökunnan yhteisen hankkeen, Osaava Satakunta, avulla. Tarjontaa on ollut runsaasti ja jatkossa tarjonnan ja tarpeiden kohtaamista tulee tarkastella kriittisemmin.

8 Yleistä Perusopetuksen oppilasmäärä oli lv oppilastilaston (20.9.) mukaan 1487 oppilasta. Oppilasmäärä on laskenut edellisestä lukuvuodesta 43:lla. Perusopetuksen tuntikehys oli yhteensä 2893 tuntia / vko. Alakoulun oppilaskohtaisen tuntikertoimen k.a. oli 1.83, alhaisin kerroin Friitalan koulussa 1.35, korkein Leineperissä 2.3 ja yläkoulun kerroin Erityisopetussiirtoja yleisopetuksen kouluissa tehtiin 9, yläkoulu/auroran koulussa 41/26 ja Olavin koulussa 41. Ala-koulujen laaja-alaiseen erityisopetukseen käytettiin 77 tuntia, yläkoulun erityisopetukseen yhteensä 125 tuntia. Alakoulujen opetusryhmien k.a. oli 17,1 oppilasta, yläkoulussa 18,6. Lukio-opiskelijoita oli olleen tilastointipäivän mukaan 282. Lukion tuntikehys oli 347,5. Oppilaiden poissaolotunnit koottiin yhteiseen tilastoon nyt ensimmäistä kertaa. Poissaolotuntien k.a. alakouluissa oli 32h / opp., yläkoulussa jopa 83 h/opp. Lukion poissaolojen k.a. opiskelijaa kohden oli 57h. Kirjattujen koulukiusaamistapausten määrä oli yhteensä 77. Kiusaamistapausten kirjaamisperusteet kouluissa varmasti jonkin verran vaihtelevat, joten luku ei välttämättä vastaa todellista lukua, mutta on kuitenkin viitteellinen. Ulvilan kouluissa kiinnitetään kiusaamisen estämiseen ja siihen puuttumiseen jatkuvasti huomiota. Koulut ovat mukana kiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu toimenpideohjelmassa. Koulujen onnistumisia lukuvuonna (poimintoja koulujen toimintakertomuksista): - kodin ja koulun välinen yhteistyö on tiivistynyt - oppilaskuntatoiminta on terävöitynyt - koulukiusaamiseen on puututtu jämäkästi - Vihreä Lippu;käytössä monipuolinen kestävän kehityksen ohjelma - aamu- ja iltapäivätoiminnan onnistuminen - työssäjaksamiseen kiinnitetty entistä enemmän huomiota - erityisopetusjärjestelyt onnistuneita - yhdessä tekemisen meininki - oppilaiden hyvä menestyminen valtakunnallisissa kokeissa - tiimiopettajuus - onnistuneita teemapäiviä - ART-toiminta alkanut - lukion markkinointi - kansainvälisyys - jatko-opintoihin siirtyminen (lukio)

9 Lukuvuoden suunnittelussa huomioitavaa: - verkkokurssien lisääminen - kaksoistutkinnon suorittajien lukumäärän lisääminen - koulun näkyvyyttä ja tunnettavuutta lisättävä - kodin ja koulun välisen yhteistyön pitkäjänteinen suunnittelu ( 3- vuotistoimintasuunnitelma) - ATK:n käytön lisääminen - monipuolisten opetusmenetelmien käyttöönotto - yhteissuunnittelun ja vastuiden selkiyttäminen - oppituntien palkitus - jaettu opettajuus tiedottaminen Perusopetuksen ja toisen asteen välinen yhteistyö on jatkunut Ulvilassa tiiviinä. Yhteistyön lukuvuosisuunnitelman laativat oppilaitosten opinto-ohjaajat yhdessä rehtoreiden kanssa. Yhteistyöpalaveri sivistysjohtajan kutsumana pidetään 2-3 kertaa lukuvuodessa. Kuluneen lukuvuoden aikana järjestettiin perusopetuksen oppilaille (7-9 lkt) useita erilaisia tutustumistilaisuuksia toisen asteen oppilaitoksiin, samoin eri luokkaasteiden vanhempainiltoja kyseisissä oppilaitoksissa. Kuluneena keväänä lisäksi kaikki perusopetuksen 4.luokkalaiset kävivät tutustumassa ammattioppilaitokseen. Keväällä luokkalaisista peruskoulun päättäneistä 174 oppilaasta oli yhteisvalinnassa hakenut 80 (46%) lukiokoulutukseen ja 94 (54%) ammatilliseen koulutukseen. Syksyllä pidettävässä seurantapalaverissa varmistuvat opiskelijoiden lopulliset sijoittumiset. Yhteisvalinnassa keväällä 2012 Ulvilan lukioon oli hakenut ensisijaisesti 101 opiskelijaa. Se on ennätysmäärä opiskelijoita moneen vuoteen. Liitteenä Ulvilan lukion opinto-ohjaajan selvitys vuoden 2011 ylioppilaiden sijoittumisesta jatko-opintoihin. Ulvilan lukion ja ammattioppilaitoksen opiskelija voi suorittaa halutessaan ns. yhdistelmätutkinnon. Lukuvuonna yhdistelmäopiskelijoita oli yhteensä 24. Lukion 1.luokalla heitä oli 6, 2.luokalla 9 ja 3.luokalla 9. Yhdistelmäopintojen hoito vaatii opiskelijalta erityistä sitkeyttä ja sitoutumista opiskeluun, mutta hyvin suoritettuna antaa opiskelijalle monia uusia mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja edelleen työelämään.

10 G. Tilastot (lukuvuosi ) koonti Koulu Oppilasmäärä Kulj.opp määrä Por Luokkakoon k.a. Vak. op. lukumäärä Opett. tuntimäärä k.a. Tuntikehys TO-tunnit yht/v. Kerhotunnit yht/v. Tuntikerroin Opp. poissaolot yht. h. Op. poissaolot päivien lkm. Kirjatut koulukiusaamiset HOJKS lukumäärä Opett. koulutuspv:t lukum. Vak. koulunkäynti ohj. lukum. Määräaik. koulunkäyntiohj. Yksikköhinta Friitala Harjunpää Kaasmarkku Koski Leineperi Suosmeri Vanhakylä Olavi Yhteiskoulu Aurora , , , , , , , , ,7 2,2 1, , , , ,5 5, , , , Yhteensä , , ,92 53,7 1, k.a.yleisop. k.a. k.a.alak. k.a.49/opp. alak.16,5 1,83 yläk.18,6

11 H. Tilastot (lukuvuosi ) Oppilasmäärä Kulj.opp määrä Lukio Por Luokkakoon k.a. Vak. op. lukumäärä Opett. tuntimäärä k.a. Tuntikehys TO-tunnit yht/v. Kerhotunnit yht/v. Erityistehtv. /vko Opp. poissaolot yht. h. Op. poissaolot päivien lkm. Kirjatut koulukiusaamiset HOJKS lukumäärä Opett. koulutuspv:t lukum. Vak. koulunkäynti ohj. lukum. Määräaik. koulunkäyntiohj. Yksikköhinta x ,46 347,

12 Varhaiskasvatuksen toimintakertomus Yleistä Varhaiskasvatuksen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat toimintakautena hyvin. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin opetus- ja kasvatuslautakunnassa Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman kanssa samanaikaisesti työstetyt yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat on jalkautettu kentälle ja niiden kautta on arvioitu tavoitteiden toteutumista yksiköittäin arviointipalavereissa kesäkuun alussa. Varhaiskasvatuksen laatutyöhön on kiinnitetty erityistä huomiota ja yksiköiden omien laatutyöryhmien perustaminen on aloitettu kuntaliiton laatukriteerien mukaisesti. Esiopetussuunnitelman päivittäminen aloitettiin keväällä ja se viedään syyskauden alussa lautakunnan hyväksyttäväksi. Varhaiskasvatuksen laadullista toimintaa linjaavat asiaskirjat ovat nyt kunnossa ja päivitetty. Käyttöön on otettu Eduzeflaadunhallintaohjelma, jonka avulla pystytään tekemään erilaisia arviointeja. Vanhemmille suunnattu asiakaskysely tehtiin toukokuussa. Palutteen mukaan vanhemmat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kyselyn tulokset avataan tarkemmin henkilökunnan kanssa heti uuden toimintakauden alussa. Jokaiselle yksikölle on toimintakauden aikana tehty omat kotisivut, joiden käyttöä harjoitellaan niin työntekijöiden, kuin vanhempienkin toimesta. Varhaiskasvatuksen tilaohjelma Ulvilan varhaiskasvatuksessa on on ollut pitkään pysyvien asianmukaisten tilojen puute. Uuden päiväkodin rakentamisesta on tehty päätös vuonna 2010, mutta kaupungin huonon taloudellisen tilanteen vuoksi lopullista päätöstä lykätään. Varhaiskasvatuksen esimiehiä työllistää jatkuva tilapäisten tilojen etsiminen ja muokkaaminen. Vanhoissa päiväkodeissa on otettu jo kaikki mahdolliset yhteiset tilat käyttöön ja saatu viranomaisilta tilapäisiä lupia erilaisten toimistotilojen käyttämiseen varhaiskasvatuksessa. Tilapäisten tilojen rakentaminen ja pienien yksiköiden ylläpito on kallis ratkaisu pidemmällä perspektiivillä. Syntyvyysennusteiden mukaan Ulvilassa ei ole tapahtumassa suuria muutoksia lasten syntyvyyden suhteen. Perhepäivähoitajien eläköityminen lähivuosina eteen- ja taaksepäin on kuitenkin aiheuttanut paineita päiväkotihoidon lisäämiseen. Kuluneena vuonna hoitopaikat saatiin riittämään palvelusetelipäiväkoti Kettulan laajetessa kahdella uudella ryhmällä ( 22 lasta) myös Kuusipirtin ja Malmitien päiväkodeista otetiin yhteisiä tiloja käyttöön ( 4+4 lasta) otettiin Käräjätie 10:stä kerrostalon alakerrasta tilapäinen kerhotilakäyttöön 12 lapselle. Tila osoittautui liian pieneksi tälle lapsimäärälle, sekä puutteelliseksi turvallisuuden yms. suhteen. Ryhmä purettiin alkaen.

13 Henkilökunnan osaamisen ylläpito Toiminnan yhtenä tärkeänä laatutavoitteena on osaava, ammattitaitoinen ja pysyvä henkilökunta. Erityispäivähoidon vahvistamiseksi yksi lastentarhanopettajan toimi muutettiin erityislastentarhanopettajan toimeksi. Työhyvinvointiin kiinnitettiin huomiota siten, että jokaisessa yksikössä laadittiin toimintakautena työpaikan pelissäännöt työhyvinvointikoulutuksen jälkeen. Pelisääntöjä tarkastellaan säännöllisesti arvioiden niiden toteutumista. Henkilökunnan osaamista on tänä toimintakautena tuettu seuraavin koulutuksin: Syksy koko varhaiskasvatuksen ilta; tilannekatsaus sekä läpikäynti varhaiskasvatuksen olemassa oleva lomakkeisto ja kaavakkeet työkaluina arjen toteuttamiseen esimiehet sekä vastuulastentarhanopettajat Varhaiskasvatusmessuilla Hki EA-kurssi osa henkilöä Lto-tapaaminen Leikki-ja leikkipedagogiikka varhaiskasvatuksessa-koulutus koko henkilökunnalle sekä Huolen puheeksiottokoulutus uusille työntekijöille. Kevät Edellisten kasvatuskumppanuuskoulutuksessa olleiden jatkotapaaminen Avustajien koulutusilta Lastenhoitajien-tapaaminen sekä 1.3. Työhyvinvointikoulutus koko henkilökunnalle esimiehet, kelto sekä eltot osallistuivat Hyvä Alku messuille Jyväskylässä yhdessä alkuopettajien kanssa esimiehille kasvatuskumppanuuskoulutukseen tutustuttaminen kaikille lastentarhanopettajilel Osaava Satakunta-hankkeen kautta Tsemppiä pienten lasten pedagogiikkaan koulutus. Kevään aikana joka yksikköön nimettiin yksikön kotisivuvastaava, jolle annettiin sivujen päivitykseen tarvittava koulutus sekä Effican lapsi-näytön käytön osaamista lisättiin joka yksikköön. Perhepäivähoitajille on ollut joka kuukausi ns. kuukausipalaverit, joissa on ollut erilaisia koulutuksia. Isoimpana mainttakoon perhepäivähoitajien siirtyminen Efficasatelliittin käyttäjiksi ja siihen liittyvä koulutus. Lisäksi vuoden aikana esim. erityislastentarhanopettajat sekä esimiehet ovat käyneet erityisesti heille suunnatuissa koulutuksissa, sekä henkilökunnan yksittäisiä koulutuksia on tuettu mahdollisuuksien mukaan.

14 Varhaiskasvatuksen onnistumiset ja kehittämiskohteet Keväällä yksiköittäin suoritetun arvioinnin mukaan yksiköistä nousee mm. seuraavia onnistumisia: -Yksiköiden arvojen ja toiminta-ajatusten mukaan on toimittu. - lapsen laadukkaaseen arkeen on kiinnitetty huomiota ja yksilöllisiin tarpeisiin on vastattu - lapsen itsetuntoa on kohotettu kiinnittämällä erityisesti positiiviseen palautteeseen huomiota. - työtiimeissä on hyvä ilmapiiri - vanhempien osallisuuteen on kiinnitetty huomiota ja tuloksia saatu - toimintakauden retket, juhlat, teemapäivät ja-viikot - lasten vasukeskustelut arkea - avunsaanti erityislastentarhanopettajilta Kehittämisen kohteina on koettu mm. seuraavia: - sijaisten puute varsinkin keväällä rasitti koko varhaiskasvatusta - tiimien keskinäinen yhteistyön lisääminen - tiimisopimusten tekoa harjoitellaan - moniammatillisen työryhmän toiminnan - keke-toiminnan lisääminen - turvallisuuteen huomion kiinnittäminen - laatutyöryhmän muodostaminen - kiinteistöjen ja erityisesti pihojen heikko kunto

15 Varhaiskasvatuksen yhteisten toimintatapojen ja käytänteiden omaksumisen eteneminen Kevään arvioinnin mukaan varhaiskasvatuksen käytössä olevat työkalut on yksiköittäin omaksuttu seuraavasti: Varhaiskasvatuksen yhteisten toimintatapojen-ja käytänteiden omaksumisen eteneminen En tunne Tuttu Käytössä Käyttöohje lapsesta Kasvatus-ja hoitosopimus 1 9 Lapsen uusi vasu-kaavake ja keskustelut 10 Lapsen esiopetussuunnitelma, pedagoginen selvitys ja arvio 4 6 Tukitoimien seurantalomake 3 7 Ryhmävasu 5 5 Kotisivut 3 7 Effica-ohjelmien käyttö 10 Ess-ohjelman käyttö 1 9 Lääkehoitosuunnitelma Pelastussuunnitelma 9 Pihaturvallisuussuunnitelma 1 9 Retkiturvallisuussuunnitelma Työhyvinvointisuunnitelma 1 9 Työpaikan pelisäännöt 10 Tilastoja toimintakaudesta LAPSIMÄÄRÄT VARHAISKASVATUKSESSA IKÄLUOKITTAIN Lapset yksikön ja iän mukaan Lasten ikä vuosina Yhteensä Perhepäivähoito Esiopetus Kaasmarkku Päiväkoti Harjunpää Päiväkoti Kuusipirtti Päiväkoti Malmitie Päiväkoti Metsätähti Päiväkoti Satumetsä Päiväkoti Tuulenpesä Ryhmäpäiväkoti Harjuntasku Ryhmäppkoti Hulivili Ryhmäppkoti Kullaanmuru Ryhmäppkoti Muksula Vuoropäiväkoti PeltoWilla Yksityinen Kettulan päiväkoti Yhteensä

16 Lasten ja perheiden lukumäärät Friitala Harjunpää Kaasmarkku Kullaa DistinctCount DistinctCount Vanhakylä Yksityinen Lasten ja perheiden lukumäärät alueittain

17 Talous Koulutoimen ja päivähoidon talous ei toteutunut vuodelle 2011 laaditun talousarvion mukaisesti. Suurimmat kompastuskivet, jotka vaativat lisätalousarvion laatimista, olivat palkkakustannusten sekä ruokahuolto- ja kuljetuskustannusten nousu. Koulupuolen isoin investointi oli Friitalan koulun katon uusiminen. Uuden päiväkodin suunnittelutyö aloitettiin vuoden 2011 aikana. Koulutoimen toimintakulut vuonna 2011 ( ) Henkilöstökulut ( ) 26 % 6 % 1 %1 % 66 % Palvelujen ostot ( ) Aineet, tarvikkeet, tavarat ( ) Avustukset ( ) Muut toimintakulut ( ) Varhaiskasvatuksen toimintakulut vuonna 2011 ( ) Henkilöstökulut ( ) 2 % 12 % 2 % Palvelujen ostot ( ) 20 % 64 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ( ) Avustukset ( ) Muut toimintakulut ( )

18 Ulvilan kaupungin perusopetusta koskeva kysely 2012 Keskiarvot vertailu Koulu Ulvila YK FR VK HP KOSKI KM SM LP O Kysymys N Olemme tyytyväisiä kuntamme tarjoamiin perusopetuspalveluihin. 1,61 1,79 1,54 1,59 1,67 1,79 1,43 1,38 1,43 1,14 Olemme tyytyväisiä lapsemme saamaan opetukseen. 1,57 1,95 1,42 1,56 1,55 1,68 1,22 1,41 1,86 1,14 Lapsemme käy koulua mielellään. 1,56 1,83 1,52 1,44 1,65 1,47 1,26 1,43 1,43 2,00 Koulussa on asiansa osaavat opettajat. 1,57 2,00 1,43 1,47 1,58 1,63 1,22 1,59 1,86 1,29 Koulu tarjoaa toimivan ja viihtyisän oppimisympäristön. 1,78 1,92 1,85 1,81 1,67 1,87 1,13 1,27 1,43 1,57 Lapsemme kokee, että häntä kohdellaan koulussa oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. 1,69 1,98 1,62 1,62 1,56 1,81 1,35 1,52 1,67 1,83 Koulussa puututaan tehokkaasti kiusaamistapauksiin. 1,84 2,27 1,72 1,80 2,00 2,12 1,24 1,50 1,57 1,71 Lapsemme kokee olonsa koulussa turvalliseksi. 1,52 1,79 1,49 1,49 1,50 1,53 1,13 1,32 1,43 1,50 Lapsemme opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja. 1,61 2,01 1,46 1,63 1,52 1,90 1,09 1,58 1,83 1,29 Olemme tyytyväisiä koulun oppimateriaaleihin. 1,68 1,92 1,55 1,71 1,88 1,83 1,35 1,62 1,40 1,29 Olemme saaneet riittävästi tietoa lapsemme oppiainevalintoihin (kielivalinnat, valinnaisaineet ja katsomusaineet). 1,59 1,57 1,57 1,69 1,46 2,00 1,33 1,65 1,50 1,14 Koulun tietotekninen varustus on nykyaikainen. 1,73 1,81 1,57 1,72 1,86 2,43 1,29 1,87 2,25 1,00 Tietotekniikkaa käytetään oppimisen tukena monipuolisesti. 1,99 2,25 1,77 1,95 2,22 2,74 1,22 2,07 2,25 1,50 Kodin ja koulun yhteistyö toimii hyvin. 1,56 1,75 1,45 1,60 1,64 1,71 1,26 1,55 1,29 1,14 Saamme koulusta riittävästi tietoa lapsemme koulunkäyntiin liittyvistä asioista. 1,66 1,87 1,57 1,67 1,67 1,84 1,35 1,59 1,43 1,29 Tunnemme koulun opetussuunnitelman keskeisimmät sisällöt. 1,77 1,88 1,73 1,83 1,79 1,66 1,57 1,75 1,67 1,29 Lapsemme saa koulussa riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet jatko opintoihin. 1,56 1,91 1,47 1,48 1,50 1,76 1,22 1,50 1,33 1,00 Koulussa otetaan hyvin huomioon erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. 1,71 2,00 1,60 1,79 1,65 2,39 1,13 1,52 1,33 1,29 Koulun opetusryhmät on muodostettu tarkoituksenmukaisella tavalla. 1,79 2,22 1,65 1,86 1,71 2,21 1,14 1,41 1,43 1,29 Lapsellamme on mahdollisuus saada tarvittaessa kouluterveydenhuollon palveluja. 1,55 1,50 1,52 1,47 1,97 1,78 1,75 1,43 1,40 1,29 Lapsellamme on mahdollisuus saada tarvittaessa koulukuraattori ja psykologipalveluja. 1,63 1,59 1,62 1,64 1,64 1,75 1,68 1,53 1,60 1,60 Lapsemme saa tarvittaessa riittävästi tukiopetusta. 1,59 1,91 1,48 1,56 1,55 1,96 1,23 1,50 1,67 1,00 Olen tyytyväinen lapsemme saamaan kouluruokaan. 2,10 2,35 1,97 1,95 2,29 2,72 1,76 2,19 2,29 1,43 Kunnan kouluverkko on tarkoituksenmukainen. 1,75 1,80 1,71 1,84 1,85 1,96 1,45 1,55 1,17 1,00 Lapsellamme on ollut mahdollisuus päästä kouluun, joka sijaitsee turvallisen matkan päässä kotoa. 1,27 1,59 1,19 1,14 1,24 1,53 1,22 1,09 1,00 1,00 1= täysin samaa mieltä 2=lähes samaa mieltä 3=en osaa sanoa 4=lähes eri mieltä 5=täysin eri mieltä 6=en tunne asiaa

19 ULVILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSTA KOSKEVA KYSELY 2012 Keskiarvot vertailu 1. Hoitopaikka järjestyi toivomassamme ajassa. 4,6 2. Lapselleni järjestetty hoitopaikka vastasi toiveitamme. 4,5 3. Olen saanut riittävästi tietoa kuntamme varhaiskasvatuspalveluista Varhaiskasvatuksen nettisivut sisältävät riittävästi tietoa. 3,6 5. Päivähoitolaskutus sujuu kohdallamme hyvin. 4,3 6. Päivähoitopaikan aukioloajat vastaavat tarpeitamme. 4,7 Arviointiasteikko: 1. olen täysin eri mieltä 2. olen lähes eri mieltä 3. en osaa sanoa 4. olen lähes samaa mieltä 5. olen täysin samaa mieltä 1. Lapsellani on ollut mahdollisuus tutustua uuteen hoitopaikkaan tai ryhmään etukäteen. 4,6 2. Hoitopaikan ilmapiiri on turvallinen. 4,4 3. Sisätilat ovat turvalliset. 4,3 4. Ulkotilat ovat turvalliset. 4,2 5. Olen saanut riittävästi tietoa varhaiskasvatuksen keskeisimmistä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteista. 4,1 6. Lapselleni on tehty tai tehdään varhaiskasvatussuunnitelma. 4,7 7. Varhaiskasvatussuunnitelmaa toteutetaan ja arvioidaan säännöllisesti. 4,4 8. Varhaiskasvatus tukee kodin antamaa kasvatusta. 4,3 9. Henkilökunta tietää ja ymmärtää lapseni tarpeet. 4,3 10. Lapseni saa tarvittaessa erityistä tukea. 4,3

20 1. Lapseni viihtyy hoitopaikassaan. 4,4 2. Lapsellani on hoitopaikassa kavereita. 4,5 3. Päivähoitopaikka mahdollistaa monipuolisen toiminnan. 4,2 4. Voin vaikuttaa lapseni ryhmän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. 3,2 5. Lasta haettaessa minulle kerrotaan lapsen päivän kuulumisista ja tapahtumista. 3,4 1. Olen tyytyväinen lapselleni päivähoidossa tarjottaviin aterioihin. 4,3 2. Olen tyytyväinen hoitopaikan siisteystasoon. 4,4 Arviointiasteikko: 3. Olen tyytyväinen päivähoitopaikan kiinteistönhoitoon olen täysin eri mieltä 2. olen lähes eri mieltä 3. en osaa sanoa 4. olen lähes samaa mieltä 5. olen täysin samaa mieltä

21 Ulvilan lukio Satu Harju ULVILAN LUKION KEVÄÄN 2011 YLIOPPILAIDEN SEURANTAKYSELY Teetin syksyllä 2011 edellisen kevään ylioppilaiden seurantakyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, missä ylioppilaat olivat syksyn laskentapäivänä Kysely toteutettiin Wilman kyselynä ja tekstiviesteillä. Kyselyyn pyydettiin vastausta yhteensä 80 ylioppilaalta. Vastauksia sain yhteensä 67, joista 36 Wilman kautta ja loput tekstiviestivastauksina. Vastausprosentti oli 83,75%, joka on edelliseen vuoteen verrattuna selvästi korkeampi (62%) ja selvästi paras vastausprosentti kyselyn seitsemänvuotisessa historiassa. Kyselyn teettäminen wilmassa ja tekstiviesteillä oli toimiva ja tehokas yhdistelmä nuorten tavoittamiseen. Vastaajien suuri prosentuaalinen osuus ikäluokasta eroaa selkeästi aiempien vuosien kyselyistä ja näkyy myös tuloksissa. Tarkastelen seuraavaksi ylioppilaiden sijoittumista välittömästi lukion jälkeen. Olen sulkuihin laittanut edellisten vuosien lukemat tuoreimmista vanhimpiin, jotta vertailua aikaisempien vuosien välillä voidaan tehdä. Taulukko 1. Kevään 2011 ylioppilaat syksyllä kevään 2011 ylioppilaat muu 10 % ammatil. II aste 6 % armeija 15 % töissä 19 % AMK-sektori 34 % ammatil. II aste AMK-sektori yliopistot töissä armeija muu yliopistot 16 % Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa opiskelevien osuus vastanneista oli vain 6 % (9%, 10%, 14%, 6%), joten hieman viime vuotta vähemmän, mutta silti edelleen linjassa aikaisempien vuosien kanssa. Vastanneet opiskelivat eri paikkakunnilla ja eri aloilla.