AUTOKAUPAN SIJOITTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUTOKAUPAN SIJOITTUMINEN"

Transkriptio

1 AUTOKAUPAN SIJOITTUMINEN keskustapakoisuus ja klusteroituminen Turun alueella Talousmaantieteen kandidaatintutkielma Laatija: Samuel Piha Ohjaaja: KTT Päivi Oinas Turku Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AUTOKAUPAN SIJAINTIKEHITYS Autokauppa Vähittäiskaupan sijoittuminen Keskustapakoisuus Klusteroituminen Autojen vähittäiskaupan sijaintiteoria Sijoittuminen suhteessa kaupunkikeskustoihin Sijoittuminen suhteessa toisiin autokauppoihin AUTOKAUPPOJEN SIJOITTUMINEN TURUN ALUEELLA Aineisto ja sijaintikehityksen historia Autokaupan sijoittumisen analyysi Keskustapakoisuus tutkimusalueella Klusterit tutkimusalueella Miksi autokaupat sijaitsevat Turun pohjoisosissa? LOPUKSI LÄHTEET... 23

4 KUVIOT Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Kuvio 4 Kuvio 5 Kuvio 6 Toimialaluokitus ja vähittäiskauppa... 7 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Turun ja lähikuntien autokaupat vuonna Turun ja lähikuntien autokaupat vuonna Turun ja lähikuntien autokaupat vuonna Turun ja lähikuntien autokaupat vuonna Turun ja lähikuntien autokaupat vuonna

5 5 1 JOHDANTO Autojen vähittäiskaupan sijoittuminen on viime vuosikymmeninä ollut kaksisuuntaista. Yhtäältä autokaupat ovat hajautuneet pois kaupunkikeskustoista kaupunkien reunaalueille. Toisaalta liikkeet ovat hakeutuneet muiden saman alan yritysten läheisyyteen ja muodostaneet klustereita. Vähittäiskaupan polarisoitumista keskustapakoisten ja hakuisten toimialojen välille on tutkittu paljon (Alzubaidi ym. 1997; Jones & Hiller 1999; Schiller 1998; Coleman 2006). Aiempi tieteellinen kirjallisuus tarjoaa selityksiä myös vähittäiskaupan homogeenisten yritysten klusteroitumiselle (Eaton & Lipsey 1979; Brown 1992). Sen sijaan autokaupan sijaintikysymyksiin on yksittäisiä tutkimuksia (Lord 1992; Sewell 2011) lukuun ottamatta keskitytty vain vähän. Tässä tutkielmassa autokaupan sijoittumista pyritään ymmärtämään paitsi harvojen autokauppaan keskittyvien, myös koko vähittäiskaupan kehitystä koskevien tutkimusten avulla. Tutkielman maantieteellinen tarkastelutaso on kaupunkirakenne. Turun alue (Turku Raisio Kaarina Lieto Rusko) ilmentää autojen vähittäiskaupan kaksisuuntaista kehitystä niin keskustapakoisuutta kuin klusteroitumistakin. Alueen sijaintikehitys mukailee kansainvälisiä trendejä, joten Turkua ja sen lähikuntia voidaan pitää autokauppojen sijaintikehityksen edustavana esimerkkinä. Tässä tutkielmassa selvitetään, mikä on johtanut Turun alueen autokaupan sijoittumiseen. Tieteellisen kirjallisuuden ja yhdysvaltalaisen vertaistutkimuksen (Lord 1992) ohella aineistona käytetään historiallisia sijaintitietoja Turun alueen autokaupasta vuosilta Tarkasteltavat kysymykset ovat seuraavat: - Miten keskustapakoisuus eli desentralisaatio ilmenee Turun alueella? - Miksi ja minne klusterit ovat muodostuneet? Tutkielman luvussa 2 perehdytään autokaupan kaksisuuntaisen kehityksen taustalla olevaan tieteelliseen kirjallisuuteen. Autokaupan määrittelyn jälkeen tarkastelussa on vähittäiskaupan desentralisoituminen keskustojen reuna-alueille. Seuraavaksi tutkitaan klusteroitumisen syitä ja vaikutuksia erityisesti homogeenisen vähittäiskaupan osalta. Lopuksi esitellään autojen vähittäiskaupan sijaintiteoria, jossa sijoittumiseen vaikuttavat tekijät on jaettu kahteen ulottuvuuteen. Ensimmäisessä ulottuvuudessa tarkastellaan tekijöitä, jotka liittyvät autokauppojen sijaintiin suhteessa kaupunkikeskustoihin: miksi autokauppa yleisesti siirtyy keskusta-alueiden ulkopuolelle? Toiseen ulottuvuuteen luettavat tekijät puolestaan selittävät autokauppojen sijaintia suhteessa muihin autokauppoihin: miksi liikkeillä on taipumus hakeutua toistensa läheisyyteen? Luvussa 3 Turun alueen autokauppaa tutkitaan edellisessä luvussa esitellyn tieteellisen kirjallisuuden ja sijaintiteorian valossa. Aluksi tarkastellaan Turun alueen autokauppojen sijaintikehitystä vuosina ja verrataan sitä kehitykseen yhdysvaltalaisessa Charlotten kaupungissa vuosina Seuraavaksi Turun alueen sijain-

6 6 timuutoksia analysoidaan kahdessa ulottuvuudessa autokaupan sijaintiteorian mukaisesti. Luvun lopuksi keskitytään erityiskysymykseen, miksi Turun alueen autokaupat ja niiden muodostamat klusterit ovat enimmäkseen sijoittuneet kaupungin pohjois- ja luoteispuolelle. Tutkielma päättyy yhteenvetoon.

7 7 2 AUTOKAUPAN SIJAINTIKEHITYS Tämä luku on katsaus autokaupan kaksisuuntaista kehitystä keskustapakoisuutta ja klusteroitumista käsittelevään tieteelliseen kirjallisuuteen. Tieteellisen kirjallisuuden pohjalta muotoillaan teoria autojen vähittäiskaupan sijoittumiselle. Jaksossa 2.1 määritellään autojen vähittäiskaupan käsite. Jaksossa 2.2 tarkastellaan keskustapakoisuutta ja klusteroitumista yleisenä taloudellisena sekä vähittäiskaupan ilmiönä. Lopuksi jaksossa 2.3 esitellään autojen vähittäiskaupan sijaintiteoria. 2.1 Autokauppa Yleisesti taloudellisen toiminnan luokittelemiseen on monia tapoja. Suomessa on käytetty vuodesta 2009 alkaen Tilastokeskuksen toimialaluokitusta Luokituksen 22 pääluokasta yhden (G) muodostavat moottoriajoneuvojen myynti ja moottoripyörien korjaus (G45), tukkukauppa (G46) ja vähittäiskauppa (G47). (Toimialaluokitus 2008.) Tilastokeskuksen virallisen ryhmittelyn mukaan moottoriajoneuvojen kauppa (G451) ei siis kuulu vähittäiskaupan luokkaan (G47) vaan on osa moottoriajoneuvojen myyntiä ja moottoripyörien korjausta (G45). Moottoriajoneuvojen kauppa (G451) on kuitenkin ryhmitelty erikseen tukkukauppaan (G45111) ja vähittäiskauppaan (G45112). (Toimialaluokitus 2008.) Yksinkertaisuuden vuoksi autojen vähittäiskauppa (G45112) rinnastetaan tässä tutkielmassa yleiseen vähittäiskauppaan (G47), vaikka näin ei virallisen toimialaluokituksen mukaan ole. Kuvio 1 selventää asiaa. Kuvio 1 Toimialaluokitus ja vähittäiskauppa

8 8 Kaupan liiton mukaan vähittäiskauppa voidaan tuotevalikoimansa perusteella jakaa päivittäistavara-, erikois- ja tekniseen kauppaan. Tässä tutkielmassa autojen vähittäiskauppaa tarkastellaan osana erikoiskauppaa. Autojen vähittäiskauppa nähdään myös yhtenä kokonaisuutena: eroa käytettyjen ja uusien autojen kaupan välille ei pääsääntöisesti tehdä. 2.2 Vähittäiskaupan sijoittuminen Keskustapakoisuus Esimerkiksi Alzubaidin ym. (1997) tutkimuksessa vähittäiskaupan kehitystä tarkastellaan vastakkainasetteluna keskustahakuisten ja pakoisten (sentralisaatio desentralisaatio) toimialojen kesken. Keskustapakoisuuden taustalta on tunnistettu useita eri syitä, joista hyväksyttyjä ovat muiden muassa keskustan ulkopuolisten alueiden hyvä saavutettavuus, keskustojen tilanpuute ja ruuhkautuminen, väestönkasvu sekä autoistuminen (Coleman 2006, 42). Jonesin ja Hillerin (1999, 118) mukaan keskustapakoisen kaupan kasvu on yksinkertaisesti vastine kuluttajakysynnän muutokselle ja siirtymiselle esikaupunkialueille. Vähittäiskaupan keskustapakoistumisen on nähty tapahtuvan kolmessa aallossa. Ensimmäisenä keskustojen ulkopuolelle siirtyi ja 1980-luvuilta alkaen ruokakauppa. Toiseen aaltoon kuului tilaa vievä erikoiskauppa, kuten huonekalu- ja rautakauppa. Kolmanteen aaltoon sisältyivät puolestaan tavaratalokaupat, kuten vaatetusliikkeet. (Schiller 1988, 18.) Sijaintipaikan valinta on tärkeä ja pitkävaikutteinen strateginen päätös. Taloudellisten toimintojen sijoittumisessa on lukuisia yhtäläisyyksiä, mutta jokaista toimialaa koskevat myös omat spesifit sijaintivaatimuksensa. (Smith & Clinton 2009, 322.) Siksi vähittäiskauppaakaan ei voi käsitellä sijaintipäätöksissään yhtenä kokonaisuutena, vaan kaikilla kaupan toimialoilla on omanlaisensa sijaintipreferenssit. Autokaupan sijaintivaatimuksia käsitellään jaksossa Klusteroituminen Porterin (2000, 16) määritelmä klusterille on maantieteellisesti toistensa läheisyydessä olevien yritysten muodostama rypäs, jonka osapuolten liiketoiminnassa on joko yhteisiä tai toisiaan täydentäviä piirteitä. Klustereita esiintyy monilla eri toimialoilla, niin vilk-

9 9 kailla kuin hiljaisillakin talousalueilla, maaseudulla ja kaupungissa sekä useilla maantieteellisillä tasoilla aina paikallisesta tasosta kansainväliseen (Porter 2000, 16 18). Klusterit vaikuttavat yritysten kilpailuasemiin kolmella tavalla: a) parantamalla klusterissa osallisena olevien yritysten tuottavuutta, b) lisäämällä yritysten innovointikykyä ja c) synnyttämällä uusia liiketoimintamuotoja, jotka tukevat innovatiivisuutta ja laajentavat klusteria. Klusteriin kuuluvat yritykset hyötyvät monella tapaa toistensa läheisyydestä, ja klusteri on kokonaisuutena enemmän kuin vain osiensa summa. Kuvatut klusterin kolme vaikutusmuotoa riippuvat ihmisten henkilökohtaisista suhteista, kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta sekä yksilöiden ja yritysten muodostamista verkostoista. Vaikka klusterin olemassaolo helpottaa ihmissuhteiden, vuorovaikutuksen ja verkostojen syntymistä, niiden muodostuminen ei ole automaattista. Erilaisten kulttuuristen normistojen sekä virallisten tai epävirallisten organisoitumismuotojen merkitys vuorovaikutussuhteiden synnylle on erittäin olennainen. (Porter 2000, 21.) Osittain yritysten toimintojen hakeutuminen toistensa läheisyyteen johtuu myös sattumasta ja polkuriippuvuudesta (path-dependence). Polkuriippuvainen kehitys voi alkaa esimerkiksi siten, että satunnainen historian tapahtuma ohjaa yrityksen sijoittumaan tiettyyn paikkaan ilman selviä kilpailullisia vaikuttimia. Ajan kuluessa yritys vahvistuu ja kokoaa ympärilleen muita saman toimialan yrityksiä. Tällaisissa tapauksissa keskittymän eli klusterin muodostumispaikan selitykseksi on vaikea tunnistaa muita syitä kuin sattuman alulle panema polkuriippuvuus. (David 1985, 332.) Polkuriippuvuus pätee klusteroitumisen lisäksi myös desentralisaatiokehitykseen. Yksittäinen yritys voi valita keskustan ulkopuolisen sijainnin ilman selvää syytä, minkä seurauksena myös muut yrittäjät alkavat desentralisoitua. Klusteroituminen on tavallinen ilmiö vähittäiskaupan keskenään homogeenisten yritysten välillä. Klusteroitumisen hyötyjä perustellaan kuluttajien vertailevan ostamisen (comparison shopping) helpottumisella. Ennen ostopäätöstä kuluttaja vierailee useammassa saman alan yrityksessä vertaillen samankaltaisia tuotteita. Jos alan yritykset sijaitsevat lähekkäin, kuluttajan kustannukset informaation etsimiseksi alenevat. (Eaton & Lipsey 1979, 434.) Brownin (1989, 461) mukaan klusterihakuisuuteen vaikuttavat lisäksi riskien vähentämiseen pyrkivä käyttäytyminen sekä monitarkoituksinen ostosten tekeminen (multi-purpose shopping), ja Sewell (2011, 1280) kiinnittää huomiota näkyvyyden paranemisen tuomiin hyötyihin. 2.3 Autojen vähittäiskaupan sijaintiteoria Vähittäiskaupan polarisoitumisessa autokauppa on yksi keskustapakoisista toimialoista (Lord 1992, 305), ja Schillerin (1988, 18) kolmiaaltoisessa desentralisaatiokehityksessä se on luonteva lukea yhdeksi toisen aallon tilaa vievän erikoiskaupan toimialoista.

10 10 Autojen vähittäiskauppa on myös voimakkaasti klusteroituva toimiala. Varsinkin uusien autojen kauppaa on pidetty yhtenä klusterihakuisimmista kaupunkien yksittäisillä alueilla runsaslukuisina esiintyvistä toimialoista. (Lord 1992, 284.) Autojen vähittäiskaupan sijaintikehitys on siis kaksisuuntaista: yhtäältä toiminnot pakenevat kaupunkikeskustoista, toisaalta hakeutuvat toistensa läheisyyteen. Puhutaan niin sanotuista automobile row ista, jotka ovat uusien ja käytettyjen autojen kaupoista muodostuvia lineaarisia kadunvarsiklustereita. Tiiviiden klustereiden synty on ollut tunnettu ja usein havaittu ilmiö ainakin yhdysvaltalaisissa kaupungeissa, mutta siitä huolimatta aihetta on tutkittu vain vähän. (Lord 1992, 284.) Sewellin (2011, 1280) mukaan ei olekaan olemassa yksiselitteistä teoreettista mallia, joka ottaisi huomioon kaikki autojen vähittäiskauppaan vaikuttavat tekijät. Lord (1992) kuitenkin tarjoaa teorian, joka pyrkii selittämään autokauppojen sijoittumisen erityispiirteitä. Teorian oletukset nojaavat osin Brownin (ks. alaluku 2.2.2) näkemyksiin. Aikaisemman tutkimuksen mukaan homogeenisen vähittäiskaupan klusteroituminen johtuu vertailevan ostamisen tuomista eduista (Eaton & Lipsey 1979, 434). Lordin (1992, 285) mukaan vertaileva ostaminen ei kuitenkaan riitä selittämään autojen vähittäiskaupan klusteroitumista, vaan sijoittumisen taustalta voidaan tunnistaa lisäksi kolme syytä: toimintaympäristö, agglomeraatioedut ja autokaupan ketjuuntuminen (Lord 1992, 299). Autokaupan sijoittumista voidaan tarkastella prosessina, jossa sijaintiin vaikuttavat syyt on jaettu kahteen edellisessä jaksossa eriteltyyn ulottuvuuteen seuraavasti: - Toimintaympäristö liittyy autokauppojen sijoittumiseen suhteessa kaupunkikeskustoihin eli tässä tapauksessa keskustapakoiseen käyttäytymiseen. - Agglomeraatioedut, autokaupan ketjuuntuminen ja lisäksi vertaileva ostaminen ovat osa autokauppojen klusteroitumista eli laajemmin sijoittumista suhteessa toisiin autokauppoihin Sijoittuminen suhteessa kaupunkikeskustoihin Autokaupan tai autokauppaklusterin sijainti suhteessa kaupunkikeskustaan on autojen vähittäiskaupan sijaintiteorian ensimmäinen ulottuvuus. Tarkastelussa pyritään tunnistamaan kaikki ne alueet, joille autokauppaa voi joko yksittäisinä liikkeinä tai klustereina syntyä. Lordin (1992, 301) mukaan näillä alueilla tulee vallita sopiva maantieteellinen toimintaympäristö (geographic environment of location opportunities), johon vaikuttavat: - hyvä saavutettavuus eli sijainti vilkkaiden liikenneväylien varrella tai risteyksissä (Lord 1992, 301); - suhteellisen halpa ja kaupalliseen käyttöön kaavoitettu maa (Lord 1992, 301);

11 11 - kaupan keskittymien (esim. ostoskeskukset) tai muun kaupallisen toiminnan läheisyys (Lord 1992, 301); sekä - paikallinen elinkeinopolitiikka Halpa ja kaupalliseen käyttöön kaavoitettu maa sijaitsee usein vilkasliikenteisten teiden risteyksissä muun kaupallisen toiminnan läheisyydessä. Sopivien kohteiden määrä on tyypillisesti kuitenkin rajallinen, ja sijoittumispaikat ovat usein yksittäisiä kohteita kaupunkien reuna-alueilla. Tästä syystä autokaupan keskustapakoisuus ja keskittyminen pienille alueille on yleistä. (Lord 1992, 301.) Julkisella maankäytönsuunnittelulla eli yleensä kaavoituksella on kriittisiä vaikutuksia autokaupan klustereiden syntymiseen ja sijoittumiseen (Sewell 2011, 1282). Lisäksi on pantava merkille, että autojen vähittäiskaupan toimialalla on sisäisiä eroja, kuten merkkiliikkeiden vertikaalinen integroituminen (esim. huoltopalvelut) sekä vivahde-erot uusien ja käytettyjen autojen kaupan välillä; uusien ja käytettyjen autojen kaupan sijoittumisessa eivät aina päde samat säännöt (Sewell 2011, 1280 & 1282). Paikallinen (Suomessa kunnallinen) elinkeinopolitiikka liittyy kilpailukyvyn vahvistamiseen. Sillä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka paikallisista lähtökohdista parantavat yritysten toimintaympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä toimintaan liittyviä säädöksiä ja päätöksentekoa. (Suomen Kuntaliitto.) Elinkeinopolitiikalla voidaan siis osaltaan vaikuttaa myös autokauppojen sijaintipäätöksiin Sijoittuminen suhteessa toisiin autokauppoihin Autojen vähittäiskaupan sijaintiteorian toinen ulottuvuus sijoittuminen suhteessa toisiin autokauppoihin liittyy klusteroitumiseen eli siihen, miksi autokaupat hakeutuvat toistensa läheisyyteen etääntymisen sijasta. Autokaupan klusteroitumiseen vaikuttavat: - agglomeraatioedut; - autojen vähittäiskaupan ja omistajuuksien ketjuuntuminen; sekä - vertaileva ostaminen Agglomeraatioedut (agglomeration economies) ovat olleet esillä Lordin (1992) tutkimuksen lisäksi muun muassa Brownin (1989, 462) ja Porterin (2000, 21) kirjoituksissa. Autokaupan agglomeraatioetuja ovat muun muassa klusterin näkyvyyden luomat hyödyt ja markkinointikustannusten aleneminen. Lisäksi useiden alan yritysten sijoittuminen samaan paikkaan kasvattaa alueen asiakasvirtoja (vrt. vertaileva ostaminen) ja vähentää kaikkia liiketoiminnan riskejä. Paikallista kilpailua klustereiden muita yrityksiä vastaan ei yleensä nähdä ongelmana, koska autokaupassa yritysten ei tarvitse hakea sijainnillista kilpailuetua toisiinsa nähden kuten monella muulla erikoiskaupan alalla. Ilmiö johtuu siitä, että autot ovat itsessään vahvasti differentoituneita brändituotteita.

12 12 (Lord 1992, 300.) Myöskään Sewellin (2011, 1279) mukaan klusteroituminen ei ole seurausta kilpailullisesta asetelmasta. Autojen vähittäiskaupan ja omistajuuksien ketjuuntuminen (multiple dealership) vaikuttaa voimakkaasti liikkeiden klusteroitumiseen. Toimialan keskeinen toimintaperiaate on franchising, jossa paikallinen yrittäjä ostaa valmistajalta oikeuden tämän automerkin vähittäiskauppaan. On yleistä, että samalla yrittäjällä on hallussaan usean autovalmistajan tai brändin myyntilisenssi tai että sama autovalmistaja voi omistaa monia eri automerkkejä. (Lord 1992, 303.) Myös kuluttajien tarve vertailevaan ostamiseen nähdään edelleen klusteroitumisen syynä (Eaton & Lipsey 1979, 434). Autojen virtuaalinen vähittäiskauppa on kuitenkin yleistymässä (Urban & Hoffer 2003, 571), minkä seurauksena kuluttajan ei pidä aina enää vierailla vähittäismyyntipisteissä autojen vertailemiseksi, vaan internet tarjoaa siihen mahdollisuuden. Nykyään liikkeessä asioimisen päätarkoitus onkin usein itse ostopäätöksen tekeminen eikä tuotteiden vertailu. (Williams 2012.)

13 13 3 AUTOKAUPPOJEN SIJOITTUMINEN TURUN ALUEELLA Tässä luvussa autojen vähittäiskaupan sijaintiteoriaa sovelletaan Turun alueelle (Turku Raisio Kaarina Rusko Lieto) käyttäen tukena tutkimusalueen autokauppojen historiallisia sijaintitietoja vuosilta sekä yhdysvaltalaista autokauppojen sijoittumista käsittelevää tutkimusta (Lord 1992). Jaksossa 3.1 tarkastellaan Turun alueen autokauppojen sijaintikehityksen pääpiirteitä vuosina ja verrataan niitä kehitykseen yhdysvaltalaisessa Charlotten (Pohjois-Carolina) kaupungissa vuosina Jaksossa 3.2 Turun alueen kehitystä analysoidaan jaksossa 2.3 esitetyn autokaupan sijaintiteorian avulla. 3.1 Aineisto ja sijaintikehityksen historia Tutkimusaineistona ovat Turun alueen autokauppojen sijaintitiedot vuosilta sekä Charlotten kaupungin vastaavat tiedot vuosilta Molemmat tarkasteluajankohdat ovat pituudeltaan 40 vuotta mutta eroavat toisistaan noin 20 vuodella. Kuitenkin olettaen, että Yhdysvalloissa kehityskulku on alkanut ja loppunut hieman aiemmin kuin Suomessa, aikaero ei ole tarkastelun kannalta merkittävä. Lisäksi suomalaista autokauppaa on mielekästä verrata Yhdysvalloissa tapahtuneeseen kehitykseen vasta 1970-luvulta alkaen, koska autokauppa vapautui sääntelystä vuonna 1962 (esim. Humalamäki 2006, 2 3); tätä ennen autokauppojen sijoittuminen ei ollut markkinaehtoista. Turun seudun osalta autokauppojen historialliset sijaintitiedot on kerätty vanhoista puhelinluetteloista, Keltaisilta Sivuilta ja Fonectan internet-palvelusta kymmenen vuoden jaksoissa. Turun seudun sijaintitiedot ovat sikäli epätarkkoja, että kaikkien vanhoissa rekistereissä olleiden yritysten liiketoiminnan aktiivisuudesta on mahdoton varmistua. Vuoden 2013 tietojen osalta yrityksen toiminnan aktiivisuutta on pyritty selvittämään hakukoneen avulla, ja tarkastelun ulkopuolelle on jätetty ne yritykset, joista ei löydy muita kuin kaupparekisteriin perustuvia tietoja. Epätarkkuuksistaan huolimatta kaikki Turun sijaintitiedot antavat suuntaa yleiselle kehitykselle, mutta niitä ei pidä tulkita liian yksityiskohtaisesti. Tiedot Charlotten alueen kehityksestä pohjautuvat Lordin (1992) tutkimukseen. Charlotte on Turkua huomattavasti suurempi kaupunki: metropolialueella oli asukkaita vuonna 1950 ja 1,2 miljoonaa vuonna 1990 (50 Largest US Metropolitan Areas in 1996: Population Change from 1950). Väkiluku Turun seudulla esimerkiksi vuonna 1990 oli vain (Suomen virallinen tilasto, Väestörakenne). Kaupunkien suuren kokoeron takia vertailukelpoisuus ei ole täydellinen, ja Charlotte on valittu Turun vertailukohteeksi lähinnä vastaavien tutkimusten vähäisen määrän takia.

14 14 Charlotten lähes kaikki autokaupat sijaitsivat vielä 1950-luvulla kaupungin keskustassa luvuilla sijainnit kaupunkikeskustaan nähden muuttuivat hyvin vähän ja keskittymät pysyivät keskusta-alueella, vaikka asutuksen siirtyminen lähiöihin oli jo alkanut luvuilta alkaen käynnistyi voimakas autokaupan desentralisaatio, ja 1990-luvulle tultaessa lähes kaikki Charlotten autokaupat olivat siirtyneet keskustasta kahteen lähiöklusteriin. (Lord 1992, ) Turun autokauppojen sijaintikehitys on analoginen Charlotten kanssa. Kuten kuviosta 2 nähdään, 1970-luvulla toimiala oli vielä hyvin keskustahakuinen ja erityisesti Raunistulan sekä Aninkaisten alueelle oli keskittynyt liikkeitä. Keskustapakoinen kehitys oli kuitenkin jo alkanut ja esimerkiksi Vätin klusteri syntynyt luvulla Turun seudun autokauppojen desentralisaatio voimistui, vaikka liikkeiden pääpaino oli edelleen keskustassa. Keskustapakoisuudessa vahvistui kaupungin pohjoiselle puolelle suuntautuva trendi, mitä kuvastavat hyvin laajentunut Vätin klusteri sekä Satakunnantien varteen muodostunut klusteri. Myös Haunisten alueen ensimmäiset autoliikkeet vakiinnuttivat asemansa. (Ks. kuvio 3.) 1990-luvulla keskustapakoinen sijoittuminen Turun pohjoispuolelle kehä- ja ulosmenoteiden varteen oli jo hallitseva. Suurimmat klusterit sijaitsivat Vätin Satakunnan tien alueella, Orikedolla ja Haunisissa. (Ks. kuvio 4.) Autokaupan keskustapakoinen rakennemuutos oli Turun seudulla jo pääpiirteissään tapahtunut 1990-luvulle tultaessa, ja 2000-luvun sijaintikehitys liittyy lähinnä klusteroitumiseen luvulla Haunisten klusteri on vahvistunut, Orikedon klusteri kuihtunut ja Vätin Satakunnantien alue jotakuinkin säilyttänyt asemansa. Viime vuosien kehitystrendissä autojen vähittäiskaupan pääpaino on siirtynyt Turun pohjoispuolelta kaupungin luoteispuolelle Raisioon. (Ks. kuviot 5 6.) Alueen autokauppojen lukumäärä on vaihdellut vuosien aikana noin 35 ja 55 liikkeen välillä (37 liikettä vuonna 1973 ja 50 liikettä vuonna 2013). Samalla aikavälillä koko Suomen autokanta on noin 3,5-kertaistunut (Suomen virallinen tilasto, Moottoriajoneuvokanta).

15 15 Kuvio 2 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna 1973 (Liite 1.) Kuvio 3 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna 1983 (Liite 2.)

16 16 Kuvio 4 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna 1993 (Liite 3.) Kuvio 5 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna 2003 (Liite 4.)

17 17 Kuvio 6 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna 2013 (Liite 5.) 3.2 Autokaupan sijoittumisen analyysi Keskustapakoisuus tutkimusalueella On oletettavaa, että keskustapakoisen kehityksen käynnistivät Turun alueella samat syyt kuin muuallakin maailmassa: Colemanin (2006, 42) esittämät saavutettavuus, keskustojen tilanpuute sekä ruuhkautuminen, väestönkasvu ja autoistuminen. Vuonna 1973 autoliikkeet sijaitsivat suurilta osin Turun keskustassa, mutta ovat vuoteen 2013 mennessä siirtyneet kaupungin luoteisille reuna-alueille (Ks. kuviot 2 6.). Oletukset autokauppojen sijoittumisesta suhteessa kaupunkikeskustoihin (saavutettavuus, halpa ja kaupalliseen käyttöön kaavoitettu maa, kaupan keskittymien läheisyys, elinkeinopolitiikka) toteutuvat tutkimusalueella. Ensinnäkin autokauppoja on kaikkina tarkasteluajankohtina sijoittunut hyvien liikenneväylien erityisesti ulosmeno- ja kehäteiden varrelle (saavutettavuus). Haunisten, Orikedon ja niiden väliin jäävät autokaupat ovat sijainneet Ohikulkutien vaikutusalueella; Satakunnantien, Vätin ja Itäharjun alueiden autokaupat puolestaan ovat syntyneet ulosmenoteiden läheisyyteen. Saavutettavuus oli tärkeä sijaintitekijä jo vuonna 1973, sillä merkittävä osa ajan autoliikkeistä

18 18 oli sijoittunut Aninkaisiin ja Uudenmaantielle, jotka ovat edelleen kaupungin ulosmenoväyliä. Toinen oletus on autokauppojen rakentaminen edulliselle ja kaupalliseen käyttöön kaavoitetulle maalle. Vielä 1970-luvulla Turun keskusta-alueilla oli sopivia, molemmat ehdot täyttäviä tontteja, mutta ajan myötä keskusta ruuhkautui ja maa kallistui, kuten on tapahtunut myös kansainvälisesti. Autokauppojen on ollut järkevää etsiä kaupalliseen käyttöön kaavoitettuja ja sopivan edullisia maa-alueita keskustan reuna-alueilta. Tällaisia alueita ovat tyypillisesti olleet vilkasliikenteisten teiden varret ja risteyskohdat esimerkiksi Haunisissa, Vätissä, Satakunnantiellä, Orikedolla ja Itäharjulla. (Ks. kuviot 4 5.) Tutkimusalueella autokauppojen sijoittumiseen voidaan vaikuttaa kunnallisella yleiskaavalla. Merkittävät klusterit (Hauninen, Vätti, Oriketo, Itäharju) sijaitsevat vuonna 2013 alueilla, jotka ovat Turun ja Raision yleiskaavoissa 2020 määritelty enimmäkseen tuotannon, kaupallisten ja julkisten palveluiden, hallinnon sekä työpaikkojen ja asumisen alueiksi. Kaarinan yleiskaavaa ei tässä yhteydessä tarkastella, koska kunnan alueella ei sijaitse merkittäviä autoklustereita. Kolmas oletus on kaupan keskittymien eli ostoskeskusten läheisyys. Ostoskeskukset syntyvät tyypillisesti hyville saavutettavuusalueille vilkasliikenteisten teiden varsille ja risteyksiin samoille alueille, joille autokaupatkin hakeutuvat. Turun alueella Haunisten klusterin välittömässä läheisyydessä sijaitsee Myllyn kauppakeskus ja Vätin, Satakunnantien sekä Itäharjun lähistöllä useita hypermarketteja. Ostoskeskuksen vetovoima autokauppojen sijaintia selittävänä tekijänä tulee vahvasti esille myös Orikedon autoklusterin kehityksessä. Orikedon keskittymä oli vielä vuosina suurin piirtein yhtä suuri kuin Haunisten keskittymä, mutta 2000-luvun alussa avattu Myllyn kauppakeskus on vuoteen 2013 mennessä kääntänyt kehityksen selvästi Haunisten klusterille voitolliseksi. (ks. kuviot 4 6) Yritysten houkuttelu elinkeinopolitiikan keinoin selittää osaltaan Turun alueen autokauppojen sijaintikysymyksiä. Elinkeinoelämän Keskusliiton selvityksissä vuosina 2010 ja 2011 Raisio ja Kaarina ovat sijoittuneet kolmen yritysmyönteisimmän kunnan joukkoon Turun jäädessä vuonna 2010 sijalle 34 ja 2011 sijalle 37 (Kuntien yritysilmasto 2011, 6). Kuitenkin huolimatta sekä Raision että Kaarinan hyvästä yritysilmastosta vain Raisio on vetänyt puoleensa autokauppoja (esimerkiksi Orikedon ja Haunisten kilpailu) Klusterit tutkimusalueella Turun alueen merkittävimmät klusterit vuonna 2013 ovat Hauninen ja Vätti- Satakunnantie. Kahdesta kolmeen autokaupan ryppäitä sijaitsee lisäksi Itäharjulla, Ori-

19 19 kedolla, Raisiossa ja Turun keskustassa. Vuosien 1993 ja 2003 jälkeen merkittävin muutos on ollut kauppakeskus Myllyn aikaansaama Haunisten vahvistuminen Orikedon kustannuksella. (Ks. kuviot 4 6.) Klusteroituminen liittyy autokauppojen sijoittumiseen suhteessa muihin saman alan yrityksiin. Autoklustereiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat agglomeraatioedut, ketjuuntuminen (Lord 1992, 300) sekä vertaileva ostaminen (Eaton & Lipsey 1979, 434). Tarkasteltaessa Turun alueen autokauppoja nähdään, että klusteroitumisesta on haettu kilpailuetua jo vuosina 1973 ja 1983 itse asiassa autokaupat sijaitsivat vuotta sitten jopa lähempänä toisiaan kuin 2000-luvulla. Vuosien aikana tapahtunut kehitys on liittynyt lähinnä siihen, että klusterit ovat siirtyneet pois ydinkeskustasta. Klusteroituminen on siis autokaupan alalla vanha ilmiö, ja ainoastaan keskustapakoisuus on uutta. Agglomeraatioedut ja vertaileva ostaminen ovat vanhastaan vaikuttaneet autokauppojen klusteroitumiseen. Ketjuuntuminen (yksi yrittäjä markkinoi useaa eri automerkkiä) on kuitenkin suhteellisen uusi ilmiö (Keltaiset Sivut, 1973; 1983; 1993; 2003), mikä saattaa osaltaan selittää sitä, että autokauppojen lukumäärä ei ole Turun alueella lisääntynyt yhtä nopeasti kuin autojen määrä. Kasvu on näkynyt yritysten koon suurenemisena lukumäärän lisääntymisen sijasta. Agglomeraatioedut esimerkiksi markkinointikustannusten aleneminen, epävarmuuden vähentäminen (Lord 1992, 300) ja näkyvyyden tuomat edut (Sewell 2011, 1280) vaikuttavat edelleen ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa Turun alueen autokauppojen klusterihakuisuuteen. Vertaileva ostaminen sen sijaan saattaa menettää merkitystä virtuaalisen autokaupan (Urban & Hoffer 2003) yleistyessä, kun tuotteita voidaan vertailla sähköisesti vierailematta vähittäismyyntipisteessä. Ei ole selvää, kuinka voimakkaasti ja millaisella aikavälillä virtuaalikauppa vaikuttaa autokauppojen klusteroitumispaineisiin Turun alueella. Virtuaalisen vähittäiskaupan katsotaan kuitenkin olevan looginen seuraava askel autokaupan kehityksessä (Urban & Hoffer 2003, 577), joten vaikutukset myös klustereihin ovat todennäköisiä Miksi autokaupat sijaitsevat Turun pohjoisosissa? Aiemmin on todettu, että autokaupalle hyviä saavutettavuusalueita Turun alueella ovat kehä- ja ulosmenotiet (ks ). Tällaisia saavutettavuusalueita on Turun pohjoispuolella enemmän (Ohikulkutie, Satakunnantie ja Tampereentie ja näiden liittymät) kuin eteläpuolella (Helsingintie ja Hämeentie). Ohikulkutie on yritysten kannalta erittäin houkutteleva sijainti, koska alueen hyvä saavutettavuus helpottaa logistisia yhteyksiä esimerkiksi satamasta, parantaa työvoiman saatavuutta ja lisää asiakasvirtoja (Myllymäki 2009, 21). Vastaavia etuja on myös tutkimusalueen eteläpuolella, mutta pohjois-

20 20 puoli on suhteellisesti vahvempi. Ohikulkutien luoma saavutettavuus onkin yksi merkittävimpiä autokaupan sijaintia ohjaavista tekijöistä Turun alueella. Kaupalliseen käyttöön kaavoitettua ja edullista maata on saatavilla sekä tutkimusalueen pohjois- että eteläpuolella, koska kummassakin on saavutettavuudeltaan hyviä kohteita. Lisäksi Turun ja Raision yleiskaavoissa 2020 on kaavoitettu autokaupalle soveltuvia maa-alueita tutkimusalueen molemmille puolille. Sopivien maa-alueiden osalta ei siis voida tehdä johtopäätöksiä autokaupan painottumisesta tutkimusalueen pohjoispuolelle. Epätyydyttäviä ovat myös selitykset kunnallisen elinkeinopolitiikan eroavaisuuksista, koska sekä Turun pohjoispuolella sijaitseva Raisio että eteläpuolella sijaitseva Kaarina ovat yritysilmastoiltaan Suomen huippua (Kuntien yritysilmasto 2011, 6). On toki selvää, että yksittäistapauksissa yritysten sijoittumiseen saattavat vaikuttaa monet elinkeinopolitiikan yksityiskohdat, joiden roolia sijaintikehitykseen on jälkikäteen mahdotonta tai hyvin vaikeaa selvittää. Ostoskeskusten sijainti on Turun alueella vaikuttanut voimakkaasti autokauppojen sijoittumiseen, ja Myllyn läheisyyteen Haunisiin muodostui suuri autoklusteri pian kauppakeskuksen avaamisen (2001) jälkeen. Tutkimusalueen autokauppojen sijoittuminen ei kuitenkaan selity pelkästään Myllyn takia, koska siirtymä pohjoiseen alkoi jo luvuilla. Lisäksi kaupungin eteläpuolella sijaitseva Skanssin kauppakeskus, joka tosin avattiin vasta vuonna 2009, ei ole Myllyn tavoin vetänyt autoliikkeitä puoleensa. Mikään edellä kerratuista tekijöistä ei täydellisesti selitä autokauppojen taipumusta hakeutua Turun alueen pohjoispuolelle. On kuitenkin selvää, että varsinkin hyvällä saavutettavuudella ja siihen kytkeytyvällä ostoskeskusten sijoittumisella on merkittävä vaikutus myös autokauppojen sijaintipäätöksiin. Oman lisänsä kehitykseen tuo sattuma ja polkuriippuvuus (ks ): ei ole tunnistettavissa mitään loogista vaikutinta tai alueellista kilpailutekijää, miksi autokauppojen siirtymä pohjoiseen luvuilla alkoi.

Luostarinkatu NAANTALI (linja-autoasema)

Luostarinkatu NAANTALI (linja-autoasema) Liite 2 1 (7) Linjanumerot ja -reitit seudullisessa liikenteessä 6 NAANTALI RAISIO TURKU, KAUPPATORI LIETO NAANTALI (linja-autoasema) Tuulensuunkatu Aurinkotie Raisiontie Satakunnantie Aninkaistensilta

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Liikenne 2007: Kauppa, liikenne ja pysäköinti Helsinki 10.10.2007 Kuluttajako ratkaisee? Kuluttajien

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Liite 1 b. Nousiaisten (13.) tarjousalueet kartalla

Liite 1 b. Nousiaisten (13.) tarjousalueet kartalla Liite b. Nousiaisten (3.) kartalla PÖYTYÄ AURA Nousiainen Nousiainen 5 TURKU LIETO RAISIO NAANTALI Tarjousaluekarttojen mittakaavat: : 5, 3-5 : 7 tarjousalue 2 Lisätietoja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen,

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Verkostoitunut kaupunki IX Kaupunkisuunnitteluseminaari Uhattu kaupunki 20.10.2010 Tiedekeskus Heureka

Verkostoitunut kaupunki IX Kaupunkisuunnitteluseminaari Uhattu kaupunki 20.10.2010 Tiedekeskus Heureka Verkostoitunut kaupunki IX Kaupunkisuunnitteluseminaari Uhattu kaupunki 20.10.2010 Tiedekeskus Heureka Samuli Alppi Maankäyttö- ja ympäristöpalvelujen johtaja Hämeenlinnan kaupunki Uhattu kaupunki Imagine

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

20.4. - 31.5. ja 17.8. - 20.9.15 1.6. - 16.8.15 20.4. - 20.9.15 20.4. - 20.9.15

20.4. - 31.5. ja 17.8. - 20.9.15 1.6. - 16.8.15 20.4. - 20.9.15 20.4. - 20.9.15 6 LIETO - KAUPPATORI - RAISIO - NAANTALI M = Linja 612 Kauppatorille. Z = Linja 615 Kauppatorille ZZ = Linja 615 kaksoispyhistä jälkimmäisenä. T = Kauppatorille. Kp = Ajetaan koulupäivinä. PE = Perjantaisin.

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa. Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining.

Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa. Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining. Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining.fi 1. Erikoiskaupan haasteita - johdanto 2. Myyjän rooli

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS KAUPAN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 29.10.2013 EERO SALMINEN RAMBOLL FINLAND OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Vetovoimamallinnuksen teoreettinen tausta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti)

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi Keskustan kehittämisilta 28.04.2004 Vallitsevia trendejä: uudet liikeideat ja toimintatavat elämysten

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena

Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena Kaupunki joka syntyy väleissä, väleistä ja välityksistä Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena monster polycentris monster monocentris Kouvolan keskustavisio 11-01-2012 Annuska Rantanen, tutkija

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

21.9.15-24.4.16 21.9.15-24.4.16 21.9.15-24.4.16 5 10T 35 55

21.9.15-24.4.16 21.9.15-24.4.16 21.9.15-24.4.16 5 10T 35 55 6 LIETO - KAUPPATORI - RAISIO - NAANTALI T = Kauppatorille. Kp = Ajetaan koulupäivinä. PE = Perjantaisin. M = Linja 612 Kauppatorille. Z = Linja 615 Kauppatorille. ZZ = Linja 615 pyhinä, useammista peräkkäisistä

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma Nina Mesiranta, KTT ERIKA 2020 -tutkimushanke Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Retail Research Brunch 2012 Ylikanavainen

Lisätiedot

Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa Helsinki 9.10.2007 Tervetuloa! Välkommen! Welcome! yhteistyössä / in co-operation with Missio: on kauppa- ja ostoskeskusten järjestö, jonka toiminnassa

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Tervetuloa Autoalan Keskusliiton korikorjaamorekisteriin

Tervetuloa Autoalan Keskusliiton korikorjaamorekisteriin Tervetuloa Autoalan Keskusliiton korikorjaamorekisteriin Erityisasiantuntemusta vaativat korikorjaukset tulee kohdistaa niiden suorittamiseen huolellisesti perehtyneille korikorjaamoille. Tämä on toteutettu

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot