AUTOKAUPAN SIJOITTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUTOKAUPAN SIJOITTUMINEN"

Transkriptio

1 AUTOKAUPAN SIJOITTUMINEN keskustapakoisuus ja klusteroituminen Turun alueella Talousmaantieteen kandidaatintutkielma Laatija: Samuel Piha Ohjaaja: KTT Päivi Oinas Turku Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AUTOKAUPAN SIJAINTIKEHITYS Autokauppa Vähittäiskaupan sijoittuminen Keskustapakoisuus Klusteroituminen Autojen vähittäiskaupan sijaintiteoria Sijoittuminen suhteessa kaupunkikeskustoihin Sijoittuminen suhteessa toisiin autokauppoihin AUTOKAUPPOJEN SIJOITTUMINEN TURUN ALUEELLA Aineisto ja sijaintikehityksen historia Autokaupan sijoittumisen analyysi Keskustapakoisuus tutkimusalueella Klusterit tutkimusalueella Miksi autokaupat sijaitsevat Turun pohjoisosissa? LOPUKSI LÄHTEET... 23

4 KUVIOT Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Kuvio 4 Kuvio 5 Kuvio 6 Toimialaluokitus ja vähittäiskauppa... 7 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Turun ja lähikuntien autokaupat vuonna Turun ja lähikuntien autokaupat vuonna Turun ja lähikuntien autokaupat vuonna Turun ja lähikuntien autokaupat vuonna Turun ja lähikuntien autokaupat vuonna

5 5 1 JOHDANTO Autojen vähittäiskaupan sijoittuminen on viime vuosikymmeninä ollut kaksisuuntaista. Yhtäältä autokaupat ovat hajautuneet pois kaupunkikeskustoista kaupunkien reunaalueille. Toisaalta liikkeet ovat hakeutuneet muiden saman alan yritysten läheisyyteen ja muodostaneet klustereita. Vähittäiskaupan polarisoitumista keskustapakoisten ja hakuisten toimialojen välille on tutkittu paljon (Alzubaidi ym. 1997; Jones & Hiller 1999; Schiller 1998; Coleman 2006). Aiempi tieteellinen kirjallisuus tarjoaa selityksiä myös vähittäiskaupan homogeenisten yritysten klusteroitumiselle (Eaton & Lipsey 1979; Brown 1992). Sen sijaan autokaupan sijaintikysymyksiin on yksittäisiä tutkimuksia (Lord 1992; Sewell 2011) lukuun ottamatta keskitytty vain vähän. Tässä tutkielmassa autokaupan sijoittumista pyritään ymmärtämään paitsi harvojen autokauppaan keskittyvien, myös koko vähittäiskaupan kehitystä koskevien tutkimusten avulla. Tutkielman maantieteellinen tarkastelutaso on kaupunkirakenne. Turun alue (Turku Raisio Kaarina Lieto Rusko) ilmentää autojen vähittäiskaupan kaksisuuntaista kehitystä niin keskustapakoisuutta kuin klusteroitumistakin. Alueen sijaintikehitys mukailee kansainvälisiä trendejä, joten Turkua ja sen lähikuntia voidaan pitää autokauppojen sijaintikehityksen edustavana esimerkkinä. Tässä tutkielmassa selvitetään, mikä on johtanut Turun alueen autokaupan sijoittumiseen. Tieteellisen kirjallisuuden ja yhdysvaltalaisen vertaistutkimuksen (Lord 1992) ohella aineistona käytetään historiallisia sijaintitietoja Turun alueen autokaupasta vuosilta Tarkasteltavat kysymykset ovat seuraavat: - Miten keskustapakoisuus eli desentralisaatio ilmenee Turun alueella? - Miksi ja minne klusterit ovat muodostuneet? Tutkielman luvussa 2 perehdytään autokaupan kaksisuuntaisen kehityksen taustalla olevaan tieteelliseen kirjallisuuteen. Autokaupan määrittelyn jälkeen tarkastelussa on vähittäiskaupan desentralisoituminen keskustojen reuna-alueille. Seuraavaksi tutkitaan klusteroitumisen syitä ja vaikutuksia erityisesti homogeenisen vähittäiskaupan osalta. Lopuksi esitellään autojen vähittäiskaupan sijaintiteoria, jossa sijoittumiseen vaikuttavat tekijät on jaettu kahteen ulottuvuuteen. Ensimmäisessä ulottuvuudessa tarkastellaan tekijöitä, jotka liittyvät autokauppojen sijaintiin suhteessa kaupunkikeskustoihin: miksi autokauppa yleisesti siirtyy keskusta-alueiden ulkopuolelle? Toiseen ulottuvuuteen luettavat tekijät puolestaan selittävät autokauppojen sijaintia suhteessa muihin autokauppoihin: miksi liikkeillä on taipumus hakeutua toistensa läheisyyteen? Luvussa 3 Turun alueen autokauppaa tutkitaan edellisessä luvussa esitellyn tieteellisen kirjallisuuden ja sijaintiteorian valossa. Aluksi tarkastellaan Turun alueen autokauppojen sijaintikehitystä vuosina ja verrataan sitä kehitykseen yhdysvaltalaisessa Charlotten kaupungissa vuosina Seuraavaksi Turun alueen sijain-

6 6 timuutoksia analysoidaan kahdessa ulottuvuudessa autokaupan sijaintiteorian mukaisesti. Luvun lopuksi keskitytään erityiskysymykseen, miksi Turun alueen autokaupat ja niiden muodostamat klusterit ovat enimmäkseen sijoittuneet kaupungin pohjois- ja luoteispuolelle. Tutkielma päättyy yhteenvetoon.

7 7 2 AUTOKAUPAN SIJAINTIKEHITYS Tämä luku on katsaus autokaupan kaksisuuntaista kehitystä keskustapakoisuutta ja klusteroitumista käsittelevään tieteelliseen kirjallisuuteen. Tieteellisen kirjallisuuden pohjalta muotoillaan teoria autojen vähittäiskaupan sijoittumiselle. Jaksossa 2.1 määritellään autojen vähittäiskaupan käsite. Jaksossa 2.2 tarkastellaan keskustapakoisuutta ja klusteroitumista yleisenä taloudellisena sekä vähittäiskaupan ilmiönä. Lopuksi jaksossa 2.3 esitellään autojen vähittäiskaupan sijaintiteoria. 2.1 Autokauppa Yleisesti taloudellisen toiminnan luokittelemiseen on monia tapoja. Suomessa on käytetty vuodesta 2009 alkaen Tilastokeskuksen toimialaluokitusta Luokituksen 22 pääluokasta yhden (G) muodostavat moottoriajoneuvojen myynti ja moottoripyörien korjaus (G45), tukkukauppa (G46) ja vähittäiskauppa (G47). (Toimialaluokitus 2008.) Tilastokeskuksen virallisen ryhmittelyn mukaan moottoriajoneuvojen kauppa (G451) ei siis kuulu vähittäiskaupan luokkaan (G47) vaan on osa moottoriajoneuvojen myyntiä ja moottoripyörien korjausta (G45). Moottoriajoneuvojen kauppa (G451) on kuitenkin ryhmitelty erikseen tukkukauppaan (G45111) ja vähittäiskauppaan (G45112). (Toimialaluokitus 2008.) Yksinkertaisuuden vuoksi autojen vähittäiskauppa (G45112) rinnastetaan tässä tutkielmassa yleiseen vähittäiskauppaan (G47), vaikka näin ei virallisen toimialaluokituksen mukaan ole. Kuvio 1 selventää asiaa. Kuvio 1 Toimialaluokitus ja vähittäiskauppa

8 8 Kaupan liiton mukaan vähittäiskauppa voidaan tuotevalikoimansa perusteella jakaa päivittäistavara-, erikois- ja tekniseen kauppaan. Tässä tutkielmassa autojen vähittäiskauppaa tarkastellaan osana erikoiskauppaa. Autojen vähittäiskauppa nähdään myös yhtenä kokonaisuutena: eroa käytettyjen ja uusien autojen kaupan välille ei pääsääntöisesti tehdä. 2.2 Vähittäiskaupan sijoittuminen Keskustapakoisuus Esimerkiksi Alzubaidin ym. (1997) tutkimuksessa vähittäiskaupan kehitystä tarkastellaan vastakkainasetteluna keskustahakuisten ja pakoisten (sentralisaatio desentralisaatio) toimialojen kesken. Keskustapakoisuuden taustalta on tunnistettu useita eri syitä, joista hyväksyttyjä ovat muiden muassa keskustan ulkopuolisten alueiden hyvä saavutettavuus, keskustojen tilanpuute ja ruuhkautuminen, väestönkasvu sekä autoistuminen (Coleman 2006, 42). Jonesin ja Hillerin (1999, 118) mukaan keskustapakoisen kaupan kasvu on yksinkertaisesti vastine kuluttajakysynnän muutokselle ja siirtymiselle esikaupunkialueille. Vähittäiskaupan keskustapakoistumisen on nähty tapahtuvan kolmessa aallossa. Ensimmäisenä keskustojen ulkopuolelle siirtyi ja 1980-luvuilta alkaen ruokakauppa. Toiseen aaltoon kuului tilaa vievä erikoiskauppa, kuten huonekalu- ja rautakauppa. Kolmanteen aaltoon sisältyivät puolestaan tavaratalokaupat, kuten vaatetusliikkeet. (Schiller 1988, 18.) Sijaintipaikan valinta on tärkeä ja pitkävaikutteinen strateginen päätös. Taloudellisten toimintojen sijoittumisessa on lukuisia yhtäläisyyksiä, mutta jokaista toimialaa koskevat myös omat spesifit sijaintivaatimuksensa. (Smith & Clinton 2009, 322.) Siksi vähittäiskauppaakaan ei voi käsitellä sijaintipäätöksissään yhtenä kokonaisuutena, vaan kaikilla kaupan toimialoilla on omanlaisensa sijaintipreferenssit. Autokaupan sijaintivaatimuksia käsitellään jaksossa Klusteroituminen Porterin (2000, 16) määritelmä klusterille on maantieteellisesti toistensa läheisyydessä olevien yritysten muodostama rypäs, jonka osapuolten liiketoiminnassa on joko yhteisiä tai toisiaan täydentäviä piirteitä. Klustereita esiintyy monilla eri toimialoilla, niin vilk-

9 9 kailla kuin hiljaisillakin talousalueilla, maaseudulla ja kaupungissa sekä useilla maantieteellisillä tasoilla aina paikallisesta tasosta kansainväliseen (Porter 2000, 16 18). Klusterit vaikuttavat yritysten kilpailuasemiin kolmella tavalla: a) parantamalla klusterissa osallisena olevien yritysten tuottavuutta, b) lisäämällä yritysten innovointikykyä ja c) synnyttämällä uusia liiketoimintamuotoja, jotka tukevat innovatiivisuutta ja laajentavat klusteria. Klusteriin kuuluvat yritykset hyötyvät monella tapaa toistensa läheisyydestä, ja klusteri on kokonaisuutena enemmän kuin vain osiensa summa. Kuvatut klusterin kolme vaikutusmuotoa riippuvat ihmisten henkilökohtaisista suhteista, kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta sekä yksilöiden ja yritysten muodostamista verkostoista. Vaikka klusterin olemassaolo helpottaa ihmissuhteiden, vuorovaikutuksen ja verkostojen syntymistä, niiden muodostuminen ei ole automaattista. Erilaisten kulttuuristen normistojen sekä virallisten tai epävirallisten organisoitumismuotojen merkitys vuorovaikutussuhteiden synnylle on erittäin olennainen. (Porter 2000, 21.) Osittain yritysten toimintojen hakeutuminen toistensa läheisyyteen johtuu myös sattumasta ja polkuriippuvuudesta (path-dependence). Polkuriippuvainen kehitys voi alkaa esimerkiksi siten, että satunnainen historian tapahtuma ohjaa yrityksen sijoittumaan tiettyyn paikkaan ilman selviä kilpailullisia vaikuttimia. Ajan kuluessa yritys vahvistuu ja kokoaa ympärilleen muita saman toimialan yrityksiä. Tällaisissa tapauksissa keskittymän eli klusterin muodostumispaikan selitykseksi on vaikea tunnistaa muita syitä kuin sattuman alulle panema polkuriippuvuus. (David 1985, 332.) Polkuriippuvuus pätee klusteroitumisen lisäksi myös desentralisaatiokehitykseen. Yksittäinen yritys voi valita keskustan ulkopuolisen sijainnin ilman selvää syytä, minkä seurauksena myös muut yrittäjät alkavat desentralisoitua. Klusteroituminen on tavallinen ilmiö vähittäiskaupan keskenään homogeenisten yritysten välillä. Klusteroitumisen hyötyjä perustellaan kuluttajien vertailevan ostamisen (comparison shopping) helpottumisella. Ennen ostopäätöstä kuluttaja vierailee useammassa saman alan yrityksessä vertaillen samankaltaisia tuotteita. Jos alan yritykset sijaitsevat lähekkäin, kuluttajan kustannukset informaation etsimiseksi alenevat. (Eaton & Lipsey 1979, 434.) Brownin (1989, 461) mukaan klusterihakuisuuteen vaikuttavat lisäksi riskien vähentämiseen pyrkivä käyttäytyminen sekä monitarkoituksinen ostosten tekeminen (multi-purpose shopping), ja Sewell (2011, 1280) kiinnittää huomiota näkyvyyden paranemisen tuomiin hyötyihin. 2.3 Autojen vähittäiskaupan sijaintiteoria Vähittäiskaupan polarisoitumisessa autokauppa on yksi keskustapakoisista toimialoista (Lord 1992, 305), ja Schillerin (1988, 18) kolmiaaltoisessa desentralisaatiokehityksessä se on luonteva lukea yhdeksi toisen aallon tilaa vievän erikoiskaupan toimialoista.

10 10 Autojen vähittäiskauppa on myös voimakkaasti klusteroituva toimiala. Varsinkin uusien autojen kauppaa on pidetty yhtenä klusterihakuisimmista kaupunkien yksittäisillä alueilla runsaslukuisina esiintyvistä toimialoista. (Lord 1992, 284.) Autojen vähittäiskaupan sijaintikehitys on siis kaksisuuntaista: yhtäältä toiminnot pakenevat kaupunkikeskustoista, toisaalta hakeutuvat toistensa läheisyyteen. Puhutaan niin sanotuista automobile row ista, jotka ovat uusien ja käytettyjen autojen kaupoista muodostuvia lineaarisia kadunvarsiklustereita. Tiiviiden klustereiden synty on ollut tunnettu ja usein havaittu ilmiö ainakin yhdysvaltalaisissa kaupungeissa, mutta siitä huolimatta aihetta on tutkittu vain vähän. (Lord 1992, 284.) Sewellin (2011, 1280) mukaan ei olekaan olemassa yksiselitteistä teoreettista mallia, joka ottaisi huomioon kaikki autojen vähittäiskauppaan vaikuttavat tekijät. Lord (1992) kuitenkin tarjoaa teorian, joka pyrkii selittämään autokauppojen sijoittumisen erityispiirteitä. Teorian oletukset nojaavat osin Brownin (ks. alaluku 2.2.2) näkemyksiin. Aikaisemman tutkimuksen mukaan homogeenisen vähittäiskaupan klusteroituminen johtuu vertailevan ostamisen tuomista eduista (Eaton & Lipsey 1979, 434). Lordin (1992, 285) mukaan vertaileva ostaminen ei kuitenkaan riitä selittämään autojen vähittäiskaupan klusteroitumista, vaan sijoittumisen taustalta voidaan tunnistaa lisäksi kolme syytä: toimintaympäristö, agglomeraatioedut ja autokaupan ketjuuntuminen (Lord 1992, 299). Autokaupan sijoittumista voidaan tarkastella prosessina, jossa sijaintiin vaikuttavat syyt on jaettu kahteen edellisessä jaksossa eriteltyyn ulottuvuuteen seuraavasti: - Toimintaympäristö liittyy autokauppojen sijoittumiseen suhteessa kaupunkikeskustoihin eli tässä tapauksessa keskustapakoiseen käyttäytymiseen. - Agglomeraatioedut, autokaupan ketjuuntuminen ja lisäksi vertaileva ostaminen ovat osa autokauppojen klusteroitumista eli laajemmin sijoittumista suhteessa toisiin autokauppoihin Sijoittuminen suhteessa kaupunkikeskustoihin Autokaupan tai autokauppaklusterin sijainti suhteessa kaupunkikeskustaan on autojen vähittäiskaupan sijaintiteorian ensimmäinen ulottuvuus. Tarkastelussa pyritään tunnistamaan kaikki ne alueet, joille autokauppaa voi joko yksittäisinä liikkeinä tai klustereina syntyä. Lordin (1992, 301) mukaan näillä alueilla tulee vallita sopiva maantieteellinen toimintaympäristö (geographic environment of location opportunities), johon vaikuttavat: - hyvä saavutettavuus eli sijainti vilkkaiden liikenneväylien varrella tai risteyksissä (Lord 1992, 301); - suhteellisen halpa ja kaupalliseen käyttöön kaavoitettu maa (Lord 1992, 301);

11 11 - kaupan keskittymien (esim. ostoskeskukset) tai muun kaupallisen toiminnan läheisyys (Lord 1992, 301); sekä - paikallinen elinkeinopolitiikka Halpa ja kaupalliseen käyttöön kaavoitettu maa sijaitsee usein vilkasliikenteisten teiden risteyksissä muun kaupallisen toiminnan läheisyydessä. Sopivien kohteiden määrä on tyypillisesti kuitenkin rajallinen, ja sijoittumispaikat ovat usein yksittäisiä kohteita kaupunkien reuna-alueilla. Tästä syystä autokaupan keskustapakoisuus ja keskittyminen pienille alueille on yleistä. (Lord 1992, 301.) Julkisella maankäytönsuunnittelulla eli yleensä kaavoituksella on kriittisiä vaikutuksia autokaupan klustereiden syntymiseen ja sijoittumiseen (Sewell 2011, 1282). Lisäksi on pantava merkille, että autojen vähittäiskaupan toimialalla on sisäisiä eroja, kuten merkkiliikkeiden vertikaalinen integroituminen (esim. huoltopalvelut) sekä vivahde-erot uusien ja käytettyjen autojen kaupan välillä; uusien ja käytettyjen autojen kaupan sijoittumisessa eivät aina päde samat säännöt (Sewell 2011, 1280 & 1282). Paikallinen (Suomessa kunnallinen) elinkeinopolitiikka liittyy kilpailukyvyn vahvistamiseen. Sillä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka paikallisista lähtökohdista parantavat yritysten toimintaympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä toimintaan liittyviä säädöksiä ja päätöksentekoa. (Suomen Kuntaliitto.) Elinkeinopolitiikalla voidaan siis osaltaan vaikuttaa myös autokauppojen sijaintipäätöksiin Sijoittuminen suhteessa toisiin autokauppoihin Autojen vähittäiskaupan sijaintiteorian toinen ulottuvuus sijoittuminen suhteessa toisiin autokauppoihin liittyy klusteroitumiseen eli siihen, miksi autokaupat hakeutuvat toistensa läheisyyteen etääntymisen sijasta. Autokaupan klusteroitumiseen vaikuttavat: - agglomeraatioedut; - autojen vähittäiskaupan ja omistajuuksien ketjuuntuminen; sekä - vertaileva ostaminen Agglomeraatioedut (agglomeration economies) ovat olleet esillä Lordin (1992) tutkimuksen lisäksi muun muassa Brownin (1989, 462) ja Porterin (2000, 21) kirjoituksissa. Autokaupan agglomeraatioetuja ovat muun muassa klusterin näkyvyyden luomat hyödyt ja markkinointikustannusten aleneminen. Lisäksi useiden alan yritysten sijoittuminen samaan paikkaan kasvattaa alueen asiakasvirtoja (vrt. vertaileva ostaminen) ja vähentää kaikkia liiketoiminnan riskejä. Paikallista kilpailua klustereiden muita yrityksiä vastaan ei yleensä nähdä ongelmana, koska autokaupassa yritysten ei tarvitse hakea sijainnillista kilpailuetua toisiinsa nähden kuten monella muulla erikoiskaupan alalla. Ilmiö johtuu siitä, että autot ovat itsessään vahvasti differentoituneita brändituotteita.

12 12 (Lord 1992, 300.) Myöskään Sewellin (2011, 1279) mukaan klusteroituminen ei ole seurausta kilpailullisesta asetelmasta. Autojen vähittäiskaupan ja omistajuuksien ketjuuntuminen (multiple dealership) vaikuttaa voimakkaasti liikkeiden klusteroitumiseen. Toimialan keskeinen toimintaperiaate on franchising, jossa paikallinen yrittäjä ostaa valmistajalta oikeuden tämän automerkin vähittäiskauppaan. On yleistä, että samalla yrittäjällä on hallussaan usean autovalmistajan tai brändin myyntilisenssi tai että sama autovalmistaja voi omistaa monia eri automerkkejä. (Lord 1992, 303.) Myös kuluttajien tarve vertailevaan ostamiseen nähdään edelleen klusteroitumisen syynä (Eaton & Lipsey 1979, 434). Autojen virtuaalinen vähittäiskauppa on kuitenkin yleistymässä (Urban & Hoffer 2003, 571), minkä seurauksena kuluttajan ei pidä aina enää vierailla vähittäismyyntipisteissä autojen vertailemiseksi, vaan internet tarjoaa siihen mahdollisuuden. Nykyään liikkeessä asioimisen päätarkoitus onkin usein itse ostopäätöksen tekeminen eikä tuotteiden vertailu. (Williams 2012.)

13 13 3 AUTOKAUPPOJEN SIJOITTUMINEN TURUN ALUEELLA Tässä luvussa autojen vähittäiskaupan sijaintiteoriaa sovelletaan Turun alueelle (Turku Raisio Kaarina Rusko Lieto) käyttäen tukena tutkimusalueen autokauppojen historiallisia sijaintitietoja vuosilta sekä yhdysvaltalaista autokauppojen sijoittumista käsittelevää tutkimusta (Lord 1992). Jaksossa 3.1 tarkastellaan Turun alueen autokauppojen sijaintikehityksen pääpiirteitä vuosina ja verrataan niitä kehitykseen yhdysvaltalaisessa Charlotten (Pohjois-Carolina) kaupungissa vuosina Jaksossa 3.2 Turun alueen kehitystä analysoidaan jaksossa 2.3 esitetyn autokaupan sijaintiteorian avulla. 3.1 Aineisto ja sijaintikehityksen historia Tutkimusaineistona ovat Turun alueen autokauppojen sijaintitiedot vuosilta sekä Charlotten kaupungin vastaavat tiedot vuosilta Molemmat tarkasteluajankohdat ovat pituudeltaan 40 vuotta mutta eroavat toisistaan noin 20 vuodella. Kuitenkin olettaen, että Yhdysvalloissa kehityskulku on alkanut ja loppunut hieman aiemmin kuin Suomessa, aikaero ei ole tarkastelun kannalta merkittävä. Lisäksi suomalaista autokauppaa on mielekästä verrata Yhdysvalloissa tapahtuneeseen kehitykseen vasta 1970-luvulta alkaen, koska autokauppa vapautui sääntelystä vuonna 1962 (esim. Humalamäki 2006, 2 3); tätä ennen autokauppojen sijoittuminen ei ollut markkinaehtoista. Turun seudun osalta autokauppojen historialliset sijaintitiedot on kerätty vanhoista puhelinluetteloista, Keltaisilta Sivuilta ja Fonectan internet-palvelusta kymmenen vuoden jaksoissa. Turun seudun sijaintitiedot ovat sikäli epätarkkoja, että kaikkien vanhoissa rekistereissä olleiden yritysten liiketoiminnan aktiivisuudesta on mahdoton varmistua. Vuoden 2013 tietojen osalta yrityksen toiminnan aktiivisuutta on pyritty selvittämään hakukoneen avulla, ja tarkastelun ulkopuolelle on jätetty ne yritykset, joista ei löydy muita kuin kaupparekisteriin perustuvia tietoja. Epätarkkuuksistaan huolimatta kaikki Turun sijaintitiedot antavat suuntaa yleiselle kehitykselle, mutta niitä ei pidä tulkita liian yksityiskohtaisesti. Tiedot Charlotten alueen kehityksestä pohjautuvat Lordin (1992) tutkimukseen. Charlotte on Turkua huomattavasti suurempi kaupunki: metropolialueella oli asukkaita vuonna 1950 ja 1,2 miljoonaa vuonna 1990 (50 Largest US Metropolitan Areas in 1996: Population Change from 1950). Väkiluku Turun seudulla esimerkiksi vuonna 1990 oli vain (Suomen virallinen tilasto, Väestörakenne). Kaupunkien suuren kokoeron takia vertailukelpoisuus ei ole täydellinen, ja Charlotte on valittu Turun vertailukohteeksi lähinnä vastaavien tutkimusten vähäisen määrän takia.

14 14 Charlotten lähes kaikki autokaupat sijaitsivat vielä 1950-luvulla kaupungin keskustassa luvuilla sijainnit kaupunkikeskustaan nähden muuttuivat hyvin vähän ja keskittymät pysyivät keskusta-alueella, vaikka asutuksen siirtyminen lähiöihin oli jo alkanut luvuilta alkaen käynnistyi voimakas autokaupan desentralisaatio, ja 1990-luvulle tultaessa lähes kaikki Charlotten autokaupat olivat siirtyneet keskustasta kahteen lähiöklusteriin. (Lord 1992, ) Turun autokauppojen sijaintikehitys on analoginen Charlotten kanssa. Kuten kuviosta 2 nähdään, 1970-luvulla toimiala oli vielä hyvin keskustahakuinen ja erityisesti Raunistulan sekä Aninkaisten alueelle oli keskittynyt liikkeitä. Keskustapakoinen kehitys oli kuitenkin jo alkanut ja esimerkiksi Vätin klusteri syntynyt luvulla Turun seudun autokauppojen desentralisaatio voimistui, vaikka liikkeiden pääpaino oli edelleen keskustassa. Keskustapakoisuudessa vahvistui kaupungin pohjoiselle puolelle suuntautuva trendi, mitä kuvastavat hyvin laajentunut Vätin klusteri sekä Satakunnantien varteen muodostunut klusteri. Myös Haunisten alueen ensimmäiset autoliikkeet vakiinnuttivat asemansa. (Ks. kuvio 3.) 1990-luvulla keskustapakoinen sijoittuminen Turun pohjoispuolelle kehä- ja ulosmenoteiden varteen oli jo hallitseva. Suurimmat klusterit sijaitsivat Vätin Satakunnan tien alueella, Orikedolla ja Haunisissa. (Ks. kuvio 4.) Autokaupan keskustapakoinen rakennemuutos oli Turun seudulla jo pääpiirteissään tapahtunut 1990-luvulle tultaessa, ja 2000-luvun sijaintikehitys liittyy lähinnä klusteroitumiseen luvulla Haunisten klusteri on vahvistunut, Orikedon klusteri kuihtunut ja Vätin Satakunnantien alue jotakuinkin säilyttänyt asemansa. Viime vuosien kehitystrendissä autojen vähittäiskaupan pääpaino on siirtynyt Turun pohjoispuolelta kaupungin luoteispuolelle Raisioon. (Ks. kuviot 5 6.) Alueen autokauppojen lukumäärä on vaihdellut vuosien aikana noin 35 ja 55 liikkeen välillä (37 liikettä vuonna 1973 ja 50 liikettä vuonna 2013). Samalla aikavälillä koko Suomen autokanta on noin 3,5-kertaistunut (Suomen virallinen tilasto, Moottoriajoneuvokanta).

15 15 Kuvio 2 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna 1973 (Liite 1.) Kuvio 3 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna 1983 (Liite 2.)

16 16 Kuvio 4 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna 1993 (Liite 3.) Kuvio 5 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna 2003 (Liite 4.)

17 17 Kuvio 6 Autokauppojen sijoittuminen Turun seudulla vuonna 2013 (Liite 5.) 3.2 Autokaupan sijoittumisen analyysi Keskustapakoisuus tutkimusalueella On oletettavaa, että keskustapakoisen kehityksen käynnistivät Turun alueella samat syyt kuin muuallakin maailmassa: Colemanin (2006, 42) esittämät saavutettavuus, keskustojen tilanpuute sekä ruuhkautuminen, väestönkasvu ja autoistuminen. Vuonna 1973 autoliikkeet sijaitsivat suurilta osin Turun keskustassa, mutta ovat vuoteen 2013 mennessä siirtyneet kaupungin luoteisille reuna-alueille (Ks. kuviot 2 6.). Oletukset autokauppojen sijoittumisesta suhteessa kaupunkikeskustoihin (saavutettavuus, halpa ja kaupalliseen käyttöön kaavoitettu maa, kaupan keskittymien läheisyys, elinkeinopolitiikka) toteutuvat tutkimusalueella. Ensinnäkin autokauppoja on kaikkina tarkasteluajankohtina sijoittunut hyvien liikenneväylien erityisesti ulosmeno- ja kehäteiden varrelle (saavutettavuus). Haunisten, Orikedon ja niiden väliin jäävät autokaupat ovat sijainneet Ohikulkutien vaikutusalueella; Satakunnantien, Vätin ja Itäharjun alueiden autokaupat puolestaan ovat syntyneet ulosmenoteiden läheisyyteen. Saavutettavuus oli tärkeä sijaintitekijä jo vuonna 1973, sillä merkittävä osa ajan autoliikkeistä

18 18 oli sijoittunut Aninkaisiin ja Uudenmaantielle, jotka ovat edelleen kaupungin ulosmenoväyliä. Toinen oletus on autokauppojen rakentaminen edulliselle ja kaupalliseen käyttöön kaavoitetulle maalle. Vielä 1970-luvulla Turun keskusta-alueilla oli sopivia, molemmat ehdot täyttäviä tontteja, mutta ajan myötä keskusta ruuhkautui ja maa kallistui, kuten on tapahtunut myös kansainvälisesti. Autokauppojen on ollut järkevää etsiä kaupalliseen käyttöön kaavoitettuja ja sopivan edullisia maa-alueita keskustan reuna-alueilta. Tällaisia alueita ovat tyypillisesti olleet vilkasliikenteisten teiden varret ja risteyskohdat esimerkiksi Haunisissa, Vätissä, Satakunnantiellä, Orikedolla ja Itäharjulla. (Ks. kuviot 4 5.) Tutkimusalueella autokauppojen sijoittumiseen voidaan vaikuttaa kunnallisella yleiskaavalla. Merkittävät klusterit (Hauninen, Vätti, Oriketo, Itäharju) sijaitsevat vuonna 2013 alueilla, jotka ovat Turun ja Raision yleiskaavoissa 2020 määritelty enimmäkseen tuotannon, kaupallisten ja julkisten palveluiden, hallinnon sekä työpaikkojen ja asumisen alueiksi. Kaarinan yleiskaavaa ei tässä yhteydessä tarkastella, koska kunnan alueella ei sijaitse merkittäviä autoklustereita. Kolmas oletus on kaupan keskittymien eli ostoskeskusten läheisyys. Ostoskeskukset syntyvät tyypillisesti hyville saavutettavuusalueille vilkasliikenteisten teiden varsille ja risteyksiin samoille alueille, joille autokaupatkin hakeutuvat. Turun alueella Haunisten klusterin välittömässä läheisyydessä sijaitsee Myllyn kauppakeskus ja Vätin, Satakunnantien sekä Itäharjun lähistöllä useita hypermarketteja. Ostoskeskuksen vetovoima autokauppojen sijaintia selittävänä tekijänä tulee vahvasti esille myös Orikedon autoklusterin kehityksessä. Orikedon keskittymä oli vielä vuosina suurin piirtein yhtä suuri kuin Haunisten keskittymä, mutta 2000-luvun alussa avattu Myllyn kauppakeskus on vuoteen 2013 mennessä kääntänyt kehityksen selvästi Haunisten klusterille voitolliseksi. (ks. kuviot 4 6) Yritysten houkuttelu elinkeinopolitiikan keinoin selittää osaltaan Turun alueen autokauppojen sijaintikysymyksiä. Elinkeinoelämän Keskusliiton selvityksissä vuosina 2010 ja 2011 Raisio ja Kaarina ovat sijoittuneet kolmen yritysmyönteisimmän kunnan joukkoon Turun jäädessä vuonna 2010 sijalle 34 ja 2011 sijalle 37 (Kuntien yritysilmasto 2011, 6). Kuitenkin huolimatta sekä Raision että Kaarinan hyvästä yritysilmastosta vain Raisio on vetänyt puoleensa autokauppoja (esimerkiksi Orikedon ja Haunisten kilpailu) Klusterit tutkimusalueella Turun alueen merkittävimmät klusterit vuonna 2013 ovat Hauninen ja Vätti- Satakunnantie. Kahdesta kolmeen autokaupan ryppäitä sijaitsee lisäksi Itäharjulla, Ori-

19 19 kedolla, Raisiossa ja Turun keskustassa. Vuosien 1993 ja 2003 jälkeen merkittävin muutos on ollut kauppakeskus Myllyn aikaansaama Haunisten vahvistuminen Orikedon kustannuksella. (Ks. kuviot 4 6.) Klusteroituminen liittyy autokauppojen sijoittumiseen suhteessa muihin saman alan yrityksiin. Autoklustereiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat agglomeraatioedut, ketjuuntuminen (Lord 1992, 300) sekä vertaileva ostaminen (Eaton & Lipsey 1979, 434). Tarkasteltaessa Turun alueen autokauppoja nähdään, että klusteroitumisesta on haettu kilpailuetua jo vuosina 1973 ja 1983 itse asiassa autokaupat sijaitsivat vuotta sitten jopa lähempänä toisiaan kuin 2000-luvulla. Vuosien aikana tapahtunut kehitys on liittynyt lähinnä siihen, että klusterit ovat siirtyneet pois ydinkeskustasta. Klusteroituminen on siis autokaupan alalla vanha ilmiö, ja ainoastaan keskustapakoisuus on uutta. Agglomeraatioedut ja vertaileva ostaminen ovat vanhastaan vaikuttaneet autokauppojen klusteroitumiseen. Ketjuuntuminen (yksi yrittäjä markkinoi useaa eri automerkkiä) on kuitenkin suhteellisen uusi ilmiö (Keltaiset Sivut, 1973; 1983; 1993; 2003), mikä saattaa osaltaan selittää sitä, että autokauppojen lukumäärä ei ole Turun alueella lisääntynyt yhtä nopeasti kuin autojen määrä. Kasvu on näkynyt yritysten koon suurenemisena lukumäärän lisääntymisen sijasta. Agglomeraatioedut esimerkiksi markkinointikustannusten aleneminen, epävarmuuden vähentäminen (Lord 1992, 300) ja näkyvyyden tuomat edut (Sewell 2011, 1280) vaikuttavat edelleen ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa Turun alueen autokauppojen klusterihakuisuuteen. Vertaileva ostaminen sen sijaan saattaa menettää merkitystä virtuaalisen autokaupan (Urban & Hoffer 2003) yleistyessä, kun tuotteita voidaan vertailla sähköisesti vierailematta vähittäismyyntipisteessä. Ei ole selvää, kuinka voimakkaasti ja millaisella aikavälillä virtuaalikauppa vaikuttaa autokauppojen klusteroitumispaineisiin Turun alueella. Virtuaalisen vähittäiskaupan katsotaan kuitenkin olevan looginen seuraava askel autokaupan kehityksessä (Urban & Hoffer 2003, 577), joten vaikutukset myös klustereihin ovat todennäköisiä Miksi autokaupat sijaitsevat Turun pohjoisosissa? Aiemmin on todettu, että autokaupalle hyviä saavutettavuusalueita Turun alueella ovat kehä- ja ulosmenotiet (ks ). Tällaisia saavutettavuusalueita on Turun pohjoispuolella enemmän (Ohikulkutie, Satakunnantie ja Tampereentie ja näiden liittymät) kuin eteläpuolella (Helsingintie ja Hämeentie). Ohikulkutie on yritysten kannalta erittäin houkutteleva sijainti, koska alueen hyvä saavutettavuus helpottaa logistisia yhteyksiä esimerkiksi satamasta, parantaa työvoiman saatavuutta ja lisää asiakasvirtoja (Myllymäki 2009, 21). Vastaavia etuja on myös tutkimusalueen eteläpuolella, mutta pohjois-

20 20 puoli on suhteellisesti vahvempi. Ohikulkutien luoma saavutettavuus onkin yksi merkittävimpiä autokaupan sijaintia ohjaavista tekijöistä Turun alueella. Kaupalliseen käyttöön kaavoitettua ja edullista maata on saatavilla sekä tutkimusalueen pohjois- että eteläpuolella, koska kummassakin on saavutettavuudeltaan hyviä kohteita. Lisäksi Turun ja Raision yleiskaavoissa 2020 on kaavoitettu autokaupalle soveltuvia maa-alueita tutkimusalueen molemmille puolille. Sopivien maa-alueiden osalta ei siis voida tehdä johtopäätöksiä autokaupan painottumisesta tutkimusalueen pohjoispuolelle. Epätyydyttäviä ovat myös selitykset kunnallisen elinkeinopolitiikan eroavaisuuksista, koska sekä Turun pohjoispuolella sijaitseva Raisio että eteläpuolella sijaitseva Kaarina ovat yritysilmastoiltaan Suomen huippua (Kuntien yritysilmasto 2011, 6). On toki selvää, että yksittäistapauksissa yritysten sijoittumiseen saattavat vaikuttaa monet elinkeinopolitiikan yksityiskohdat, joiden roolia sijaintikehitykseen on jälkikäteen mahdotonta tai hyvin vaikeaa selvittää. Ostoskeskusten sijainti on Turun alueella vaikuttanut voimakkaasti autokauppojen sijoittumiseen, ja Myllyn läheisyyteen Haunisiin muodostui suuri autoklusteri pian kauppakeskuksen avaamisen (2001) jälkeen. Tutkimusalueen autokauppojen sijoittuminen ei kuitenkaan selity pelkästään Myllyn takia, koska siirtymä pohjoiseen alkoi jo luvuilla. Lisäksi kaupungin eteläpuolella sijaitseva Skanssin kauppakeskus, joka tosin avattiin vasta vuonna 2009, ei ole Myllyn tavoin vetänyt autoliikkeitä puoleensa. Mikään edellä kerratuista tekijöistä ei täydellisesti selitä autokauppojen taipumusta hakeutua Turun alueen pohjoispuolelle. On kuitenkin selvää, että varsinkin hyvällä saavutettavuudella ja siihen kytkeytyvällä ostoskeskusten sijoittumisella on merkittävä vaikutus myös autokauppojen sijaintipäätöksiin. Oman lisänsä kehitykseen tuo sattuma ja polkuriippuvuus (ks ): ei ole tunnistettavissa mitään loogista vaikutinta tai alueellista kilpailutekijää, miksi autokauppojen siirtymä pohjoiseen luvuilla alkoi.

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Liikenne 2007: Kauppa, liikenne ja pysäköinti Helsinki 10.10.2007 Kuluttajako ratkaisee? Kuluttajien

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Verkostoitunut kaupunki IX Kaupunkisuunnitteluseminaari Uhattu kaupunki 20.10.2010 Tiedekeskus Heureka

Verkostoitunut kaupunki IX Kaupunkisuunnitteluseminaari Uhattu kaupunki 20.10.2010 Tiedekeskus Heureka Verkostoitunut kaupunki IX Kaupunkisuunnitteluseminaari Uhattu kaupunki 20.10.2010 Tiedekeskus Heureka Samuli Alppi Maankäyttö- ja ympäristöpalvelujen johtaja Hämeenlinnan kaupunki Uhattu kaupunki Imagine

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

10T M 10Kp Z

10T M 10Kp Z 4 LIETO (Nuolemo) - Nuolemontie - Hyvättyläntie - Hämeentie - Hämeen valtatie - Hämeentie - Hämeenkatu - Uudenmaankatu - Tuomiokirkkosilta - Aninkaistenkatu - Eerikinkatu - Aurakatu - KAUPPATORI T 1 1

Lisätiedot

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Media-aamiainen 2.11.2016 Turku hakee kasvua ja uudistumista strategialla Turun kaupunkistrategian 2029 mukaan Turku hakee kestävällä

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Päivi Nuutinen 8.11.2016 Liikennevirasto / Suunnittelu ja hankkeet / Hankesuunnitteluosasto Hankearvioinnin kehittämisen tavoitteet T1 T2 T3

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus 25.8.2015 Pentti Saastamoinen taajamakeskeinen politiikka ainakaan ei ole houkutellut lisää asukkaita Vihtiin Maria Aittoniemi, VU 13.8.2016 Kolme teemaa o kylille

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely)

Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely) Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely) Sara Melander 1.11.2016 Ohjaaja: DI Malin Östman Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS KAUPAN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 29.10.2013 EERO SALMINEN RAMBOLL FINLAND OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Vetovoimamallinnuksen teoreettinen tausta

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Johtamiskulttuurin puutteet tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet

Johtamiskulttuurin puutteet tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet Johtamiskulttuurin tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet CxO Academy tutki yhteistyössä IT Forumin ja IT Governance Forumin kanssa liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa Helsinki 9.10.2007 Tervetuloa! Välkommen! Welcome! yhteistyössä / in co-operation with Missio: on kauppa- ja ostoskeskusten järjestö, jonka toiminnassa

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Yritykset elinvoimapolitiikassa

Yritykset elinvoimapolitiikassa Yritykset elinvoimapolitiikassa Yrityksistä elinvoimaa -tilaisuus, Joensuu 11.5.2016 Petri Kahila, tutkimusjohtaja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Elinvoimapolitiikan tausta elinkeinopolitiikassa (1)

Lisätiedot

20.4. - 31.5. ja 17.8. - 20.9.15 1.6. - 16.8.15 20.4. - 20.9.15 20.4. - 20.9.15

20.4. - 31.5. ja 17.8. - 20.9.15 1.6. - 16.8.15 20.4. - 20.9.15 20.4. - 20.9.15 6 LIETO - KAUPPATORI - RAISIO - NAANTALI M = Linja 612 Kauppatorille. Z = Linja 615 Kauppatorille ZZ = Linja 615 kaksoispyhistä jälkimmäisenä. T = Kauppatorille. Kp = Ajetaan koulupäivinä. PE = Perjantaisin.

Lisätiedot