No varo työpaikan narsistia. hyvinvointi s. 32. sissi saa arjen rullaamaan. varahenkilöstö s. 24. milena ja aarne. Tera piatiimi työssään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 2 5.2.2013. varo työpaikan narsistia. hyvinvointi s. 32. sissi saa arjen rullaamaan. varahenkilöstö s. 24. milena ja aarne. Tera piatiimi työssään"

Transkriptio

1 No varo työpaikan narsistia hyvinvointi s. 32 sissi saa arjen rullaamaan varahenkilöstö s. 24 milena ja aarne Tera piatiimi työssään Tehyn VIII Liittokokous

2 * Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta korotettu alennus alkaen! lisäetuja alkaen! ETUSI JÄSENKORTILLA: -2 snt/l bensiinistä* -2 snt/l dieselistä* LISÄKSI: -10 % voiteluaineista** -5 % pesuista -5 % autokemikaaleista -5 % nestekaasusta***

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Kari Tolvanen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Mitoitus hakee muotoaan 14 Selma selvittää pään 20 Ammatissa: Terkkari katsoo kohti 23 Kolumni 24 kansi Vakituisesti varalla 29 Terveys 30 Sairaus: Tulehdus suun kätköissä 32 kansi Hyvinvointi: Työpaikan hirviöt 36 Tarkoin vartioidut väitteet 39 Tutkimus 40 kansi Namipaloja ja rapsutusta 44 Ulkomaat: Euroopan keskiössä 69 Ristikko 70 Tieni tähän: Kalifornian kautta yrittäjäksi 72 Ihana arki: Heppatyttö lähti raveihin 74 Suolaa haavoille 14 kolme vaativaa hoitosuhdetta KANNEN KUVA: leena louhivaara tehyläinen 50 Keskustelua 52 Päättäjät yhteen 54 Me kaksi 57 Homma hoidossa 58 Tehy-uutiset 60 Jäsentapahtumat 62 Hyöty 64 Tarkastaja PäihTyneeT Jarmo Suutari tekee päihdetyötä keskussairaalan päivystyksessä. TeiniTyTöT Terveydenhoitaja liikkuu naisen elämän herkimmillä alueilla. Varahenkilöt ovat arvostettuja. Meillä on pitkä työkokemus ja laaja osaaminen. Sairaanhoitaja Tanja Soininen sivulla 24. MuisTisairaaT Koirat hurmaavat Kotkan muistipoliklinikan terapia ryhmässä. TEHY t

4 Miltä Tehy tänään näyttää? Katso peiliin, sillä sinä olet Tehy. Tehyn vaaleissa keväällä 2013 me tehyläiset valitsemme joukostamme ne, jotka päättävät Tehyn suunnasta seuraavalle neljälle vuodelle. Muista äänestää. Lue lisää: Tehyn vaalit Sinä olet Tehy. 4 TEHY t

5 Pääkirjoitus Häirikkö syö pöydässäsi Päätoimittaja Päivi jokimäki TEHY t Kun LiisaLLe annetaan työtehtävä, hän unohtaa sen tai jättää homman puolitiehen. Esimies paikkaa hänen töitään. Kun asia otetaan puheeksi, Liisa väittää, ettei hänelle ole annettu tehtävää tai että muista johtuvat ongelmat estivät työn tekemisen. Koska Liisa pitää itseään ammattitaidoltaan parhaana, hän antaa muille määräyksiä esimiehen ohi. Työn suunnittelun hän leimaa äänekkäästi ajantuhlaukseksi ja jättää tulematta yhteisiin palavereihin. PaLjon Puhutaan eläkeiän nostamisen tarpeesta työurien pidentämiseksi. Työelämässä on kuitenkin sellaista voimavarojen tuhlausta, josta pääseminen toisi huomattavia säästöjä ja pidentäisi työuria. Monilla työpaikoilla käytetään työaikaa ja panosta omien työntekijöiden aiheuttamien haittojen paikkaamiseen. Julkisella sektorilla tämä toiminta maksetaan verovaroin. Muilla työpaikoilla se on poissa yhteisestä tuloksesta. Kun toiminnan keskipiste tulisi olla esimerkiksi potilaan hoito, fokus saattaa siirtyä työyhteisön häiriökäyttäytyjän pönkittämiseen. Työpaikkojen tyhjäkäynti syntyy usein juuri näin. KesKusjärjestöt aikovat yksinkertaistaa erilaisia sopimustekstejä. Uudistuksissa sanotaan tekstin lyhenevän puolella ja selkiintyvän sanamuodoiltaan. Voisiko Tehy mitenkään vaikuttaa siihen, että tälle, meille kaikille niin tärkeälle teokselle kuin Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus kävisi samalla tavalla? Onko toista näin ihmeellistä teosta, joka Fokus saattaa siirtyä työyhteisön häiriökäyttäytyjän pönkittämiseen. Häirikkö pyrkii usein ottamaan itselleen valtaa yli työroolinsa. Hän voi estää työskentelyä vesittämisellä, negatiivisuudella, viivyttämisellä, jopa valehtelulla. Tarpeen tullen häirikkö heittäytyy myös uhrin rooliin, jolloin hän itkee dramaattisesti tai tekee ilmoituksen työpaikkakiusaamisesta. tämän Lehden jutussa (s. 32) perehdytään narsistin vääristyneeseen maailmaan. Narsisti voi olla työelämässä myös miellyttävä ja yhteistyökykyinen silloin, kun hän on luomassa verkostoaan ja haluaa herättää luottamusta. Siksi hän nousee usein asemaan, jossa hän pääsee käyttämään muihin valtaa. Esimiehen haasteena saattaa olla narsistin tunnistaminen hän kun esiintyy mielellään luotettavimpana alaisena samaan aikaan, kun polkee alleen työtoverinsa. Olipa häiritsevän toiminnan syy mikä tahansa, esimiehen tehtävä on rajojen asettaminen. Työtovereiden haasteena on se, etteivät he lähde mukaan työn jarrutukseen tai alistu manipulointiin. Hyvään työvireeseen ja työhyvinvointiin pystyy itsekin vaikuttamaan! 30 teksti ja sen tulkinta vuotta sitten heti kun se painetaan, vaatii seurakseen vähintään yhtä paksun teoksen sovellutusohjeita! Kuka lie ollut se neropatti, joka alunperin tekstityksen on laatinut eikö löydy ketään joka kirjoittaisi saman selvällä suomenkielellä! Maria LapinMäen yleisönosastokirjoitus, tehy 3/1983 5

6 Itse asiassa Poliisityön koulima Tietosuojaa pitäisi keventää, sanoo mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen. teksti Riitta Hankonen kuva Kirsi Tuura 1 Miten pitkä ura poliisina on vaikuttanut sinuun? Ihmiseen ei voi olla vaikuttamatta se, että hän kohtaa työssään kuolemaa, surua ja väkivaltaa. Uskon hyvään, mutta olen elämän nurjan puolen nähnyt realisti. 2 Miten lainsäädäntö voisi edistää mielenterveyttä? Lainsäädännössä on useita mielenterveyden hoitoa hankaloittavia kohtia. Yksilönsuoja on joissain tapauksissa liian tiukka, jos tieto ihmisen tilanteesta ei kulje viranomaisten välillä. Erityisen huolissani olen nuorista. Ongelmiin ajautunutta nuorta ei pystytä auttamaan, kun ongelmien kokonaisuus ei tietosuojan vuoksi hahmotu viranomaisille. Helpottaisin myös lähiomaisten oikeutta saada tietoja. 3 Miten valitsit puolueesi? Kokoomuksen arvopohja on lähellä omaani, vaikka en kaikkia puolueen tai sen muiden jäsenten ajatuksia jaakaan. Liityin puolueeseen vasta ennen eduskuntavaaleja. 4 Miten mielenterveyttä voidaan tukea parhaiten? Mielenterveyttä tukee kodin ja perheen muodostama kokonaisuus. Asioiden tulee olla kohtuullisesti sekä taloudellisesti että muilla tavoin. Koulu ja terveydenhuolto neuvolasta alkaen ovat osa kokonaisuutta. Mielenterveyspalvelut tulevat ihmisen elämään vasta sairastumisen jälkeen. Asiat ovat pahasti pielessä, jos tarvitaan poliisia. 5 Miksi perhesurmista on tullut ilmiö? Perhesurmia on ollut aina, mutta parin viime vuoden aikana ne ovat kasautuneet. Surman sinänsä tarpeellinen julkinen käsittely aiheuttaa kopiointia. Surmia on edeltänyt joitakin merkkejä, mutta ei niiden perusteella olisi kukaan pystynyt tekoja estämään. Laukaisevaa tekijää ei välttämättä saada koskaan tietää. 6 Miten poliisin ja terveydenhuollon yhteistyö sujuu? Poliisi ja terveydenhuolto tarvitsevat resurssien vähetessä toisiaan, joten onneksi pääsääntöisesti hyvin. Lainsäädännössä on joitakin yhteistyötä hankaloittavia esteitä. Esimerkiksi lasten pahoinpitelyepäilyissä vaitiolovelvollisuus estää terveydenhuoltohenkilöstöä ottamasta suoraan yhteyttä poliisiin. Olen elämän nurjan puolen nähnyt realisti. 7 Mikä on tiukin paikka, johon olet poliisina joutunut? Lasten kuolemiin ei totu koskaan. Muutaman kerran olen ollut vakavassa fyysisessä vaarassa, mutta olen pystynyt käsittelemään tilanteet. 8 Millaisia ovat väkivaltaiset naiset? Naisten tekemät tapot ja murhat ovat usein häikäilemättömiä. He käyttävät silmitöntä väkivaltaa tilanteissa, joissa mies iskee kerran. Väkivaltaisia naisia on vaikea rauhoittaa puhumalla. Monilla on päihdeongelma, ja he ovat syrjäytyneitä. Onneksi jotkut ovat valmiita ottamaan vastaan apua. Kymmenen vuotta sitten naisten väkivaltaisuudesta ei voinut puhua, mutta asenteet ovat nyt muuttuneet. 9 Miten ehkäisisit itsemurhia? Suomi tarvitsisi uuden itsemurhien ehkäisyohjelman, joka kohdentuisi esimerkiksi itsemurhan tehneen omaisiin. Ensimmäinen ehkäisyohjelma laski itsemurhien määrän 1 500:sta 1 000:een, ja uuden ohjelman avulla voisimme päästää 500:n. Ohjelman saisi käyntiin suhteellisen pienellä rahalla, mutta asia ei valitettavasti etene eduskunnassa. Mikä sinusta piti tulla isona? 10 Olen aina ollut totuuden ja oikeudenmukaisuuden etsijä, joten haaveilin poliisin ammatista jo koulussa. 6 TEHY t

7 Kari Tolvanen, 51 Ylioppilas, poliisipäällystön virkatutkinto. Kokoomuksen kansanedustaja vuodesta Työskennellyt lähes kolmekymmentä vuotta poliisina ja väkivaltarikosyksikön johtajana pääkaupunkiseudulla. Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Helsingin seudun mielenterveysseuran tunnustuspalkinto Harrastaa pyöräilyä, käy kuntosalilla ja seuraa ajankohtaisia asioita. Perheellinen. Hyvä arki. Mielenterveyttä edistävät riittävän hyvä koti ja perhe, sanoo Kari Tolvanen. TEHY t

8 -lehti on ilmestynyt Liity tilaajaksi LOISTAVIA TARJOUKSIA TILAUKSET ILMAN toimitusmaksua* Atooppiselle ja herkkälle iholle A-Derma Exomega Milk -emulsiovoide 400 ml -20% Jättikoko! Lysi-sarjan suosituin tuote! Lysi Omega-3 Forte 64 kaps. -20% Energiaa, kosteutta ja suojaa talvi-iholle Avène Rich Compensating Cream -hoitovoide 50 ml -15% Tuotteiden tilaukset Asiakkuus OriolaNetissä edellyttää, että asiakas työskentelee terveydenhuoltoalan yrityksessä, joka on Oriola Oy:n asiakas. Voitte rekisteröityä OriolaNetin asiakkaaksi täyttämällä hakemuslomakkeen. Hakemuksen voitte tilata sähköpostilla osoitteesta Lehden mukana uusi Freshdermkuvasto *) HUOM, uudet toimitusehdot, minimitilaus nyt vain 80. Markkinoija: Oriola Oy

9 Puheenjohtajalta Pieni suuri lupaus Tehyn valtuuston puheenjohtaja kirsti tuominen Meistä Monella on tapana tehdä uudenvuodenlupauksia, osalla jopa useita. Joku on päättänyt lopettaa tupakoinnin, toinen on luvannut lisätä liikuntaa ja kolmas aloittaa ankaran dieetin sulokkaampien linjojen saavuttamiseksi. Jokaisella on tavoitteena oman hyvinvoinnin lisääminen ja parempi elämänlaatu. Toisilla lupaukset pitävät, toisilla eivät. Aina kuitenkin kannattaa yrittää, sillä pienikin onnistuminen tuottaa iloa. Toivottavasti mahdollisimman monen lupauksiin kuuluu myös pieni mutta tärkeä päätös: äänestäminen Tehyn tulevissa vaaleissa. ammattiyhdistysliikkeen vuosi ei ole alkanut kaikkein parhaiten. Työnantajapuoli on koeponnistanut meitä mitä erilaisimmilla kujeilla, ja otteet ovat selkeästi koventuneet. Meiltä edellytetään työurien pidentämistä ja palkkojen vapaaehtoista alentamista, erityisesti ikääntyneiden osalta. Matalapalkka-aloja haluttaisiin lisätä. Nämä yksipuoliset esitykset eivät edistä työhyvinvointia, emmekä me voi niihin suostua. Ammattiyhdistysliikkeellä riittää siis edelleen tehtävää. Tehyn tavoitteena on koko hoitoalan kattava oma sopimus. Olemme edenneet määrätietoisesti sitä Matalapalkka-aloja haluttaisiin lisätä. kohti, mutta sopimuksen saaminen vaatii vielä ponnistuksia. Siksi meidän pitää osoittaa oma vahvuutemme myös tulevissa vaaleissa. tammikuun aikana joukoistamme on löytynyt lukuisia ehdokkaita sekä liittokokousvaaliin että valtuustovaaliin. Heistä valitsemme edustajat käyttämään äänivaltaamme liittokokouksessa sekä Tehyn valtuuston jäsenet tulevalle nelivuotiskaudelle. Järjestömme suunnasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi päättää kesäkuuta kokoontuva Tehyn VIII liittokokous. Vaaleissa valituksi tulevat 290 liittokokousedustajaa kokoontuvat valitsemaan Tehylle uuden puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Kokouksessa valitaan myös valtuuston puheenjohtajat ja hallitus. On erittäin tärkeää että mahdollisimman monen tehyläisen ääni tulee liittokokouksessa kuuluviin. Siihen tarvitaan sinua, minua, meistä jokaista. Vuodelta 1981 oleva äänestysaktiivisuusennätys 68 prosenttia pitää rikkoa. Tehdään yhdessä uutta historiaa. Kannustan myös ammattiosastoja kilpailemaan keskenään äänestysaktiivisuudesta. Hyvää vaalikevättä Sinä olet Tehy! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista koonnut vesa turunen, käsihygieniajulisteet seinälle VauHTisoKeuTTa. Työtapaturmat kunnissa ovat lisääntyneet. PoTilasTurVallisuuTTa taidolla -ohjelman kevään 2013 teemakampanja on käsihygienia. Jo ennen varsinaista kampanjaa Maailman terveysjärjestö WHO:n käsihygieniajulisteet ovat ladattavissa verkosta. Julisteita on kaksi erilaista, kolmella eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. VT > ajankohtaista > verkostokirjeet > verkostokirje 3/2012 työstressi kuriin verkossa TerVeysPalVeluyriTys Diacor ja Newolo Oy aloittavat verkkopalvelun, jossa virtuaalivalmentaja auttaa ehkäisemään stressiä ja lisäämään työhyvinvointia. Menetelmä lisää itsetuntemusta ja antaa välineitä kohdata muuttuvia tilanteita työssä, ihmissuhteissa ja elämässä. Valmennus perustuu henkilön verkossa tekemään psykologiseen testiin. Valmennuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota mieltä rauhoittavaan käyttökokemukseen, sanoo Diacorin johtava työterveyspsykologi antti aro. VT valviralta uusi uutiskirje ValVira julkaisee uutta, neljä kertaa vuodessa ilmestyvää sähköistä uutiskirjettä. Kirje kertoo käytännönläheisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa, alkoholihallintoa ja ympäristöterveydenhuoltoa koskevista asioista ohjauksen, valvonnan ja lupahallinnon kannalta. Uutiskirjeen voi tilata omaan sähköpostiosoitteeseen maksutta. VT Tapaturmia nolla! KaiKKi työtapaturmat on mahdollista estää, julistaa Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä. Kuntaryhmä käynnistää Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hankkeen, jonka tavoitteena on nollata työtapaturmien määrä. Hanke ohjaa työpaikkoja tunnistamaan vaarat, arvioimaan riskit ja käyttämään hyväksi todettuja malleja. Kohderyhmänä ovat esimiehet ja henkilöstö erityisesti työpaikoilla, joilla sattuu paljon työtapaturmia. Yleisimmät kunta-alan työtapaturmat ovat putoaminen, kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen fyysinen kuormitus. Väkivalta aiheuttaa tapaturmia keskimääräistä enemmän. Työtapaturmat kunnissa ovat lisääntyneet. Työtapaturmia sattuu kunta-alalla enemmän kuin valmistavassa teollisuudessa tai rakennuksilla. Kärsimyksen lisäksi huonot työolot lisäävät kustannuksia. Sairauksien, työtapaturmien ja työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat vuodessa jopa miljardi euroa. rh kuntaryhmään kuuluvat työturvallisuuskeskus, kt kuntatyönantajat, jhl, juko, jyty, ktn, tehy, keva ja kit. työtapaturmat Joka viides korvaukseen johtaneista työtapaturmista sattui kunta-alan työssä. 2 Kunta-alalla korvattiin työtapaturmaa. 3 Tapaturmia sattui 23 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden. Määrä oli noussut 13 prosenttia vuodesta annika rauhala 10 TEHY t

11 ajankohtaista Järjestöt haluavat tiukentaa alkoholilakia Ihmisen ihon alle Tiedekeskus Heureka tuo Suomeen maailmankuulun Body Worlds -näyttelyn, joka havainnollistaa ihmiskehoa aitojen, plastinoitujen ruumiiden ja elimien avulla. Näyttelyn teema on sydän ja sen toiminta. Osa näyttelykohteista havainnollistaa Suomessakin yleisiä terveysongelmia, kuten liikalihavuutta, sydän- ja verisuonitauteja sekä tupakoinnin haitallisia vaikutuksia. Esillä olevat ruumiit on lahjoitettu näyttelyyn opetustarkoituksiin. Maailmalla näyttelyn on nähnyt jo 35 miljoonaa ihmistä yli 70 kaupungissa. Tk Tiedekeskus Heureka, VanTaa, ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt kiirehtivät alkoholimainontaa koskevaa lakia ja vaativat mielikuvamainonnan täyskieltoa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu lakiesitys ei ole edennyt hallituspuolueiden näkemyserojen vuoksi. Erityisesti kokoomus vastustaa mainonnan sääntelyn tiukentamista. Järjestöillä on yhteiset tavoitteet myös alkoholilain kokonaisuudistukseen. Ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuus tulisi laskea 4,7 prosentista 3,5 prosenttiin. Ravintoloiden jatkoaikoja esitetään lyhennettäväksi tunnilla ja alkoholin myyminen kiellettäväksi sunnuntaina ennen puoltapäivää. Kunnille järjestöt vaativat mahdollisuutta rajoittaa alkoholin käyttöä yleisillä paikoilla. Tavoitteet on allekirjoittanut 23 kansalaisjärjestöä. ss palkat 2800 suomalaisen mediaani- eli tyypillinen palkka kuukaudessa vuoden 2012 lopussa. TilasTokeskus Gunther von hagens BoDY WorLDs, InstItute for PLastInatIon, heidelberg, GermanY, Mediatähystys Voi olla, että joissain sairaaloissa potilaat tulevat hoitoon niin huonossa kunnossa, että tehtävissä ei paljoa ole. Sairaalassa ei ehkä tehdä riittävää määrää, jotta taidot pysyisivät tallessa. itä-suomen yliopiston TerVeyspoliTiikan professori ilkka VoHlonen, ilta-sanomat Jostain syystä meille on tärkeää helliä asennetta, jonka mukaan Suomessa juuri mikään ei ole kovin hyvin. Paitsi tietysti silloin, kun maatamme kritisoi joku muu kuin kantasuomalainen. Silloin me kyllä huudamme yhtenä kuorona, että Suomi on lottovoitto, saatana! ToimiTTaja anna perho, yle.fi Sairaana työtä tekevä kuvittelee olevansa korvaamaton, ja se on osoitus huonosta arvostelukyvystä. kirjailija ja ToimiTTaja minna l indgren, Helsingin sanomat Olen kokeillut myös erilaisia dieettejä. Kesäksi olen yrittänyt päästä bikinikuntoon. 14-VuoTias olivia, iltalehti Työpaikka on minulle pyhä paikka. Jokainen voi olla vapaassa maassa poliittisesti ja uskonnollisesti mitä mieltä haluaa, mutta työpaikan pitäisi olla vapaa ennakkoluuloista. linja-autonkuljettaja asad alid, motiivi 1/2013 TEHY t

12 ajankohtaista Ksylitolipäätös puhuttaa Helsingin kaupungin päätös luopua ksylitolipastillien käytöstä päiväkodeissa herättää keskustelua. Ksylitolipastillit on vuoden alusta kielletty muilta kuin esikouluikäisiltä. Kansanedustaja Sari Sarkomaa kritisoi päätöstä ja on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeriölle. vt Kuntajohtajat: Yhteistyötä, ei liitosta lähes 60 prosenttia kuntajohtajista ilmoittaa, ettei hänen kuntansa ole valmis kuntaliitokseen. Yhtä suuri osuus kannattaa yhteistyön syventämistä lähiseudun kuntien kanssa. Yli puolet hyväksyy pakkoliitokset, kun kunta täyttää kriisikunnan kriteerit. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kyselystä, johon vastasi 124 kuntajohtajaa joulukuussa Vajaa puolet vastanneista oli alle asukkaan kunnista. vt Puolustusvoimat tumppaa Puolustusvoimat edistää tupakoimattomuutta Pelaa jollain muulla kuin terveydelläsi -kampanjalla, joka tarjoaa muuta tekemistä tupakoinnin tilalle. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Syöpäjärjestöjen ja kansanterveysjärjestö Filhan kanssa vuosien aikana. Terveystietoa jaetaan sekä perinteisesti että sosiaalisessa mediassa. Kampanja kohdistuu sekä varusmiehiin että henkilökuntaan. Puolustusvoimien tekemän tutkimuksen mukaan varusmiehistä tupakoi 34 prosenttia ja 12 prosenttia käyttää nuuskaa. Tupakointi lisääntyy palveluksen aikana: osa satunnaistupakoitsijoista alkaa polttaa päivittäin ja jatkuvasti tupakoivat polttavat enemmän. Ylilääkäri Simo Siitosen mukaan tupakointi on vähentynyt mutta nuuskaaminen lisääntynyt. Nuoret pitävät nuuskaa vaarattomana, joten kampanja korostaa sen terveyshaittoja. Henkilökunnan tupakoinnista ei ole tilastotietoa. Siitonen arvelee, että henkilökunnasta tupakoi sama määrä kuin suomalaisista työikäisistä keskimäärin eli miehistä 23 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. RH i Työikäisten yleisimmät kuolinsyyt Miehet Alkoholiperäiset kuolemansyyt tapaturmat Palkansaajille työmatkalla sattuneet kaatumis- ja liukastumistapaturmat tapaturmavakuutuslaitosten liitto % 16,1 Tunnustuspalkinto Fogelholmille Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille on myönnetty Terveystoimittajat ry:n tunnustuspalkinto, Hyvän Tiedon Omena. Fogelholm on tunnettu erityisesti ravinnon, liikunnan ja lihavuuden välisten yhteyksien asiantuntijana. Fogelholm osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja puolustaa tieteen tekijöiden ja tutkimuksen sananvapautta. Terveystoimittajat jakaa Hyvän Tiedon Omenan vuosittain. RH Sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit) Tapaturmat Itsemurhat Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syövät Naiset Alkoholiperäiset kuolemansyyt Rintasyöpä Tapaturmat Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syövät Itsemurhat Miehet Naiset 5,9 6,1 5,7 5,6 8,3 9,5 11,3 11,7 16,1 miesten ja naisten syyt. Työiässä eli vuotiaana kuoli Suomessa miestä ja naista vuonna Miesten sepelvaltimotautikuolemien määrä on puolittunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Alkoholiperäiset kuolemat ovat kaksinkertaistuneet saman ajan kuluessa. Alkoholi oli toissa vuonna yleisin kuolinsyy myös naisilla. kuolemansyytilasto, tilastokeskus 12 TEHY t

13 AjAnkohtAistA Mitoitus hakee muotoaan Vaarantaako lakitekniikka vanhustenhoidon laadun? TeksTi Sinikka Sajama Tehyssä ollaan pettyneitä siihen, että vanhuspalvelulaista poistettiin lakiesitykseen kirjattu mahdollisuus säätää hoitajamitoituksesta asetuksella. Se olisi ollut paras yhtä aikaa joustava ja sitova tapa varmistaa henkilöstön riittävä määrä ja osaaminen palvelutarpeen mukaan. Vanhustenhoidon laadun parantaminen ei saa kaatua lakiteknisiin ongelmiin. Nyt on etsittävä uudet keinot varmistaa, että lain hyvät tavoitteet toteutuvat käytännössä, sanoo Tehyn vanhustenhoidon asiantuntija Tuulariitta Ruontimo. Hän muistuttaa, ettei asetuksenantooikeuden poistaminen vesittänyt lakiin kirjattuja vanhustenhuollon henkilöstöä koskevia vaatimuksia. Laissa on esimerkiksi määritelty sitovasti, millaista ammatillista erityisasiantuntemusta vanhuspalveluilla pitää olla käytettävissään. Lisäksi laki velvoittaa kunnat arvioimaan säännöllisesti sekä palvelujen tarvetta että niiden laatua ja riittävyyttä myös henkilöstön osalta. TEHY t RuonTimo näkee keskeisenä vanhustenhoidon kehittämisvälineenä Ikäihmisten palvelujen laatusuositukset, joita parhaillaan uudistetaan. Ne tulee kirjoittaa uuden lain tavoitteita tukien ja tarkentaen. Määritelmät vanhuspalvelujen henkilöstörakenteesta ja -määrästä sekä koulutusvaatimuksista pitää kirjata selvästi. Suositusten pitää olla toimijoille ymmärrettäviä ja antaa valvontaviranomaisille oikeudet puuttua toimintaan, joka ei suosituksia noudata, Ruontimo toteaa. Suosituksissa on määriteltävä, mitä henkilöstömitoituksella tarkoitetaan: mitkä ammattiryhmät kuuluvat hoitohenkilöstöön ja mitkä tehtävät ovat hoitotyötä. Näin voidaan rakentaa yksiselitteinen mitoituksen laskentakaava. Erityisen tärkeää on pitää erillään hoitoalan osaamista ja koulutusta vaativat ammattitehtävät ja avustava työ. Nykyisten laatusuositusten mukaan osa avustavan henkilöstön, kuten laitos- ja sairaala-apulaisten tai hoivaavustajien, työpanoksesta voidaan laskea hoitohenkilöstön mitoitukseen. Tällaisia työtehtäviä ovat esimerkiksi avustaminen ruokailussa, peseytymisessä ja ulkoilussa. Siivousta tai ruuan kuljetusta ei lasketa mitoitukseen. Hoivaavustaja voi työskennellä vain koulutettujen hoitajien parina. super, Tehy ja sttk ovat ilmaisseet yhteisen huolensa koulutetun työvoiman korvaamisesta uusilla pikakoulutetuilla ryhmillä. Järjestöt ovat todenneet, etteivät ne hyväksy hoiva-avustajien työpanoksen laskemista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön mitoitukseen. Valvira on valvovana viranomaisena tiukentanut linjaansa hoiva-avustajan asemasta. Hoiva-avustaja ei voi koskaan olla työvuorossa yksin, koska koulutus ei anna oikeutta itsenäiseen hoitovastuuseen eikä lääkehoitoon. Avustaja voi työskennellä vain koulutettujen hoitajien parina. Hoiva-avustajien oikeusturva on selvittämättä. Kuka ottaa vastuun tilanteesta, jossa riittämätön koulutus aiheuttaa hoitovirheitä? Ruontimo kysyy. Avustajien lisäksi muidenkin ryhmien osuutta hoitohenkilöstömitoituksessa pitää tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi lähiesimiesten työpanosta ei pitäisi laskea mitoitukseen. Heillä on alan koulutus, mutta työtehtäviin ei tule sisällyttää välitöntä hoitotyötä. Esimiestyö on vaativaa kokoaikaista työtä. On tilastojen vääristelyä laskea heidät osaksi välittömän asiakastyön hoitohenkilöstöä. RuonTimo muistuttaa, etteivät maailmaa muuta parhaatkaan asetukset tai laskentamallit vaan aktiiviset ihmiset. Uusi vanhuspalvelulaki antaa myös työntekijöille entistä paremmat edellytykset vaikuttaa hoidon laatuun muun muassa yhteistyövelvoitteen ja omavalvontakäytännön kautta. Jos tunnistaa, ettei henkilöstöä ole tarpeeksi, asiaan pitää puuttua, esittää ratkaisuja ja perustella lisätarve. Vanhustenhuollon esimiehet ja johtajat ovat tässä tärkeässä roolissa. Jokainen työntekijä voi olla osa muutosvoimaa. 13

14 KaiKKi hyvin Porissa. Selviämishoitoyksikön rauhallisessa ilmapiirissä ärhäkämpikin potilas rauhoittuu yleensä nopeasti. 14 TEHY t

15 Päihteet Selma selvittää pään Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä otetaan päihdeongelmat tosissaan. teksti Sinikka Sajama kuvat Harri Virta TEHY t

16 Päihteet tietoa ja asennetta. Osastonhoitaja Tiina Hakala korostaa, että päihdetyön juurtuminen päivystykseen vaatii henkilöstön kouluttamista. lääkitys kuntoon. Sairaanhoitaja Jarmo Suutari ja lääkäri Jenna Fagerström pohtivat potilaan lääkitystä ennen kotiuttamista. Aluksi Selmaa vierastettiin. Jo pelkkää ajatusta Selmasta osana yhteispäivystystä vastustettiin kärkkäin sanoin. Juoppojen hyysäystä! Onhan päivystyksessä tärkeämpääkin tehtävää. Puolen vuoden kuluttua oli toinen ääni kellossa. Virkamiehet silmäilivät potilastilastoja tyytyväisinä. Päivystyksen henkilöstö kehui yhteen ääneen Selman rauhoittavaa vaikutusta. Kokeilu vakinaistettiin nopeasti ilman soraääniä. Kolmevuotias Selma on toistaiseksi ainut laatuaan Suomessa, mutta jo nyt suosittu opintomatkojen kohde. Mikä ihmeen Selma? Selma eli selviämishoitoyksikkö on yksi Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksen valvontayksiköistä. Se sijaitsee keskellä uutta päivystysrakennusta ja palvelee sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikoita. Ulkoiselta olemukseltaan Selma ei poikkea muista valvontayksiköistä. Avara potilashuone ja viisi verhojen toisistaan erottamaan sairaalasänkyä, joiden päädyissä monitorit vilkuttavat tietoa potilaan tilasta. Pieni ja vilkas kanslia yhdistää Selman kuin siamilaisen kaksosen viereiseen perusterveydenhuollon valvontayksikköön. Nurkan takaa löytyy kolme erikoissairaanhoidon päivystystä palvelevaa valvontayksikköä. Selman hoitoon ja seurantaan ohjataan päivystykseen tulleet päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat. Tavallisesti heitä on noin viidennes päivystyspotilaista, viikonloppuisin ja juhlapyhinä huomattavasti enemmän. Yleensä valinnan tekee triage-hoitaja, ja siirron vahvistaa potilaan hoidosta vastaava lääkäri. Pelkkä selviämisasema Selma ei ole. Osastolle ei oteta ketään vain sen vuoksi, että hän on juovuksissa, lääketokkurassa tai huumeissa. Hänellä täytyy olla myös hoitoa tai seurantaa vaativa somaattinen sairaus, psyykkinen ongelma tai tapaturman aiheuttama trauma. Ainoastaan nuorille ja lapsille vahva päihtymys on riittävä syy päästä nukkumaan päänsä selväksi Selman valvonnassa. Potilaiden ikä on vaihdellut 13 vuodesta 88 vuoteen. Yli puolet kävijöistä on vuotiaita, mutta päihtyneiden vanhuspotilaiden määrä on kasvanut nopeimmin koko Selman olemassaolon ajan. Vaikka somaattinen hoito on itsestään selvä ja usein hyvin vaativa osa selviämishoitoyksikön työtä, Selman erityisosaaminen liittyy päihdetyöhön. Jos potilaan päihdetilanteen selvittämistä ja hoitokeskusteluja ei pystytä aloittamaan vuorokauden sisällä, potilas ei kuulu selviämishoitoyksikköön, määrittelee Selmaa ensimmäiset kolme vuotta luotsannut osastonhoitaja Tiina Hakala. selman potilas voi olla rattijuoppo, jonka haima on revennyt kolarissa. Humalassa kaatunut ja päänsä satuttanut potilas otetaan seurantaan yön yli. Delirium-potilaan kyllästyshoito aloitetaan jo selviämishoitoyksikössä. Itsemurhaa yrittäneelle taataan somaattisen hoidon lisäksi keskusteluapua. 16 TEHY t

17 Juhlasesonkeina ja viikonloppuina kaikki sängyt ovat käytössä. Tavallisina arkipäivinä on hiljaisempaa, noin kolme potilasta vuorokaudessa, Suutari kertoo. Hänen mielestään viiden hengen potilashuone on toimiva. Yksikössä on yhteensä kuusi hoitajaa, jotka työskentelevät vuorollaan yksin. Samaan huoneeseen sijoitettuja potilaita on helppo valvoa ja hoitaa. Sen sijaan hoitokeskustelujen käyminen voi olla ruuhka-aikana hankalaa. Ne ovat kuitenkin Selman työmallin selkäranka. Kun päivystyspolilla keskitytään akuutin sairauden tai vamman hoitoon, Selma ottaa haltuun koko paketin. Tärkeintä on päihteistä puhuminen, mutta sen ohella kartoitetaan perhe- ja työtilanne, rahaasiat ja asuminen. Meidän vahvuuksiamme ovat kiireettömyys ja potilaan kohtaaminen kokonaisena ihmisenä, Suutari sanoo. Kiireettömyys ei merkitse pitkää oleilua sairaalassa. Potilaat viipyvät yksikössä keskimäärin 12 tuntia. Hoitoaika vaihtelee potilaan tilanteesta ja hoitomyöni Miten muualla? Selviämishoitoa on tarjolla vain pienessä osassa Suomen kuntia. Kolme vaihtoehtoista mallia Poliisin tilojen yhteydessä, esim. Espoon ja Helsingin selviämishoitoasemat. Osana terveydenhuollon palveluja, esim. Porissa päivystyksen ja Iisalmessa psykiatrisen sairaanhoidon yhteydessä. valmiina palvelukseen. Jarmo Suutarilla on usein omat eväät, sillä aina ei ruokalaan ehdi. Yhden hoitajan vastuulla voi olla yhtä aikaa viisi hyvin erilaista potilasta. Selviämisyksikön hoitajilta edellytetäänkin koulutusta tai työkokemusta päivystys- ja päihdetyöstä sekä psykiatriasta. Tulijat voivat olla lähes tajuttomia tai ärhäkkään riidanhaluisia. Osa pääsee kotiin yön yli nukuttuaan, joku jatkaa katkaisuhoitoon, toisen tila vaatii siirtoa teho-osastolle, sairaanhoitaja Jarmo Suutari kuvailee. Vaikka suuri osa potilaista rauhoittuu päästyään selviämishoitoyksikköön, kuuluvat uhkaavat tilanteet yksikön arkeen. Todelliset vaaratilanteet ovat harvinaisia, mutta joskus joudutaan pitämään riehuvaa potilasta kiinni tai laittamaan lepositeisiin. Pakkotoimiin turvaudutaan kuitenkin harvoin ja aina lääkärin päätöksellä. Suutari on Selman ainoa mieshoitaja, olemukseltaan yhtä aikaa karhumaisen vahva ja lempeä. Hän pärjäisi painissa TEHY t Osana päihdehuollon erityispalveluja, esim. Salon ja Kouvolan katkaisu ja selviämisasemat. Pakkotoimiin turvaudutaan harvoin. isommallekin riehujalle, mutta luottaa rauhoittelussa puheen voimaan. Suutari vakuuttaa, etteivät hoitajat tunne oloaan turvattomaksi, sillä vaaratilanteisiin on varauduttu. Yksiköstä on kolme uloskäyntiä, potilashuoneessa kameravalvonta ja ympärillä päivystyksen 20-henkinen työntekijäjoukko. Hoitajilla on aina hälytin mukanaan, mikä varmistaa avun saamisen alle minuutissa. Vartijat ovat meille korvaamaton apu. Usein ilmoitan heille jo etukäteen, jos osastolla on levoton potilas. Talvinen TiisTaipäivä on hiljainen. Potilashuoneen viidestä vuoteesta kolme keskimmäistä on tyhjillään, kahdessa laitimmaisessa pilkottaa peiton alta farkun lahjetta ja villasukkaa. Vuoteet erottava kellertävä verho tuntuu pikemmin korostavan yksityisyyden haurautta kuin suojaavan sen menetykseltä. 17

18 Päihteet kolmesta lähtee suoraan kotiin. Eniten potilaita lähtee jatkohoitoon terveyskeskusten vuodeosastoille ja psykiatriseen laitoshoitoon. Monesti onnistuminen on pienestä kiinni. Jos potilas on päässyt suoraan Selmasta katkaisuhoitoon, on siirto onnistunut joka kerta. Päivänkin viive on toisinaan saanut potilaan mielen muuttumaan, Mikkonen kertoo. alkoholia veressä. Potilaiden puhalluttaminen on rutiinitoimi. teisyydestä riippuen paristakymmenestä minuutista kolmeen vuorokauteen. Selma on tehnyt tehtävänsä, kun päihdepotilaan avuntarve on selvitetty ja jatkohoito varmistettu yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Illalla päihtyneenä ja itsetuhoisin ajatuksin osastolle tuotu potilas keskustelee verhon suojissa sosiaalityöntekijä Marja Rehulan kanssa. Potilas kiittelee samastaan avusta. Häntä ei jätetty yksin nukkumaan päätään selväksi, vaan hoitaja ehti keskustella hänen kanssaan pitkään yön ahdistavina tunteina. Jarmo Suutari soittaa Harjavallan sairaalaan ja ilmoittaa jatkohoitoon tulevasta potilaasta. Sen jälkeen hän kirjoittaa hoitotyön yhteenvedon, jonka kopio lähtee potilaan mukana jatkopaikkaan. Ehdit vielä syödä ennen lähtöä. Tulee vankempi olo, Jarmo sanoo tuodessaan keittiöstä hakemansa ruokatarjottimen. Tiina Hakala korostaa, miten tärkeää moniammatillinen, organisaatioiden rajat ylittävä yhteistyö ja selkeät hoitopolut ovat selviämishoitoyksikölle. Ilman niitä Selman työ valuisi hukkaan. Lyhyen Suurkuluttajia ja riskiryhmiä Selma ei ole tavoittanut. hoitojakson aikana käydyt keskustelut eivät kanna pitkälle, ellei potilaalle pystytä tarjoamaan hänen kaipaamansa jatkohoitoa. Alussa ainoa muutos näytti olevan päivystyksen vakioasiakkaiden muuttaminen Selmaan kaikkine ongelmineen. Heidän auttamisekseen oli ryhdyttävä rakentamaan laajempaa yhteistyöverkostoa. Yksi Selman alkuunpanijoista, toimialueylihoitaja Riitta Mikkonen, arvioi Selman vakiinnuttaneen kolmessa vuodessa asemansa yhtenä Porin seudun päihdetyön keskeisistä toimijoista. Yhteistyö niin keskussairaalan muiden osastojen kuin alueen terveyskeskusten, psykiatrisen hoidon sekä sosiaali- ja päihdehuollon kanssa sujuu joustavasti. Selman työntekijät ovat ottaneet myös aimo askeleen sairaalan ulkopuolelle osallistumalla verkostopalavereihin asiakkaan muiden hoitotahojen kanssa. Ketään ei pakoteta hoitoon, mutta yhtäkään hoitomyönteistä potilasta ei enää käännytetä pakkaseen palelemaan. Nykyisin kolmasosa potilaista ohjataan ja suostuu jatkohoitoon. Kaksi Selman näkyvin saavutus on ollut yhteispäivystyksen vastaanotto- ja odotustilojen rauhoittuminen. Poliisi on harvinainen vieras, turvahuonetta ei juuri tarvita ja vartijatkin pääsevät helpommalla. Samoin M1-lähetteet psykiatriseen sairaalaan ovat vähentyneet merkittävästi. Kaikkea ei ole vielä saavutettu. Tavoite päihdeongelmien varhaisesta tunnistamisesta ja puuttumisesta ei ole toteutunut. Selviämishoitoyksikköön ohjautuneet potilaat ovat olleet enimmäkseen huonokuntoisia, pitkään päihteitä käyttäneitä. Suurkuluttajia ja riskiryhmiä Selma ei ole tavoittanut. Vastuu varhaisesta puuttumisesta on siirtynyt sinne, missä riskikäyttäjät ensimmäisenä tavataan eli takaisin päivystyspoliklinikalle, Hakala sanoo. Yhteispäivystykseen on palkattu projektisuunnittelija kehittämään omaa päihdesairaanhoitajamallia. Henkilöstöä on koulutettu ja kannustettu kartoittamaan potilaiden päihteiden käyttöä Audit-C-kyselyllä. Tavoite on, että jokaiselta potilaalta kysytään päihteiden käytöstä osana tulohaastattelua. Riskikäyttäjille tarjotaan viiveettä mahdollisuutta keskusteluun päihdesairaanhoitajan kanssa. Hakalan mukaan päivystyksen henkilöstön asenteet päihdeasiakkaita ja päihdetyötä kohtaan ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan, mutta uusien käytäntöjen vakiintuminen vie aikansa. Tällä hetkellä suurin huoli on, miten päihdesairaanhoitajan palvelut turvataan syksystä eteenpäin, kun hankerahoitus päättyy. Toimen vakinaistaminen tarjoaisi Satakunnan keskussairaalalle hienon mahdollisuuden jatkaa päihdetyön edelläkävijänä, Tiina Hakala sanoo. t 18 TEHY t

19 tupakka Vaarat pimennossa Tupakointi heikentää hedelmällisyyttä. Erityisessä vaarassa ovat poikasikiöt. TeksTi Riitta Hankonen TupakoinTi vähentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Naisella se kiihdyttää munasarjojen vanhenemista, ja miehellä se huonontaa siittiöiden laatua. Lapsettomuustapauksista prosentin arvioidaan johtuvan säännöllisestä tupakoimisesta. Erityisesti lasta suunnittelevien ja raskaana olevien on syytä saada tietoa tupakan vaikutuksista lisääntymisterveyteen, sanoi professori Aarne Koskimies Lääkärit tupakkaa vastaan -verkoston kokouksessa Helsingissä marraskuussa. Hänen mukaansa nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat tietävät liian vähän tupakoinnin haitoista. Lapsettomuuspotilaiden haastatteluissa on tullut ilmi, että vain vajaa puolet vastanneista on pitänyt tupakointia merkittävästi hedelmällisyyttä heikentävänä tekijänä. Tupakansavun vaaralliset ainesosat kohdistuvat raskaaksi tulemisen jokaiseen vaiheeseen: munarakkuloiden kehittymiseen, sukuhormonituotantoon, alkion kulkeutumiseen kohtuun, kohdun limakalvon vastaanottokykyyn, limakalvon verisuonten muodostumiseen, kohdun verenvirtaukseen ja kohdun lihaskerroksen toimintaan. Miehillä tupakansavu vähentää siittiöiden määrää sekä heikentää niiden muodostumisprosessia ja laatua. Lisäksi TEHY t Tupakoiva äiti heikentää mahdollisuuksiaan saada lapsenlapsia. tupakka aiheuttaa erektiohäiriöitä. Nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tupakointi on edelleen huolestuttavan yleistä. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan vuonna 2011 päivittäin tupakoi 18-vuotiaista pojista 25 prosenttia ja tytöistä 23 prosenttia. Nuorilla aikuisilla eli vuotiailla vastaavat luvut olivat 23 ja 14 prosenttia. Tupakoinnin riskeistä tunnetaan yleisesti keuhkosyöpä, keuhkosairaus, sydänsairaus ja osteoporoosi. Vähemmän tunnettua on tupakan yhteys keskenmenoihin, kohdun ulkopuoliseen raskauteen, lapsen alhaisempaan syntymäpainoon sekä lapsettomuuteen. Tupakointi lisää myös raskauden aikaisten komplikaatioiden mahdollisuutta sekä heikentää hedelmöityshoitojen tuloksia. Lapsettomuushoitoihin hakeutuneet tupakoivat tulevat harvemmin raskaaksi kuin tupakoimattomat. IVF-hoidossa tupakoivilla naisilla kypsyy vähemmän munasoluja ja niiden hedelmöitysprosentti on alhaisempi. Lisäksi alkion kiinnittymisprosentit ovat pienempiä kuin tupakoimattomilla. Myös miehen tupakointi vaikeuttaa hoidon onnistumista, koska tupakka vaurioittaa siittiöitä. Terveysvaikutukset ulottuvat lapsen koko elämän ajalle, joten tupakoiva äiti heikentää myös omia mahdollisuuksiaan saada lapsenlapsia. Äidin tupakointi raskauden aikana vähentää sikiöiden sukusolujen määrää. Äidin tupakointi vähentää erityisesti poikasikiöiden sukusoluja. Kyse saattaa olla siitä, että kivekset ovat alkuraskaudessa herkempiä altistumiselle kuin munasarjat, Koskimies sanoo. Myös ennenaikaisen syntymän, istukan ennenaikaisen irtoamisen ja etisen istukan mahdollisuus lisääntyvät. Tupakoivan perheen lapsella on kaksinkertainen riski menehtyä kätkytkuolemaan. Tupakoivien äitien synnyttämät lapset painavat syntyessään 200 grammaa keskimääräistä vähemmän. Tämä johtuu siitä, että nikotiini heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa ja sitä kautta sikiön hapensaantia. Hiilimonoksidi puolestaan vähentää hapen kuljetusta sikiön kudoksiin. Alhaisesta syntymäpainosta huolimatta lapsilla on kohonnut riski lihoa. Tupakointi vaikuttaa haitallisesti myös hedelmällisen iän jälkeen. Tupakoivien naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin kaksi vuotta aiemmin kuin tupakoimattomien. Tämä johtuu munasarjojen pienentyneestä munarakkulareservistä. 19

20 AmmAtissA Tehyläisiä Työssään: ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola Terkkari katsoo kohti Outi Martikainen hoitaa ehkäisyä osana naisen elämän kokonaisuutta. LempeäsTi huumorilla. Ehkäisyneuvolan terveydenhoitaja Outi Martikainen lähestyy herkkiä aiheita usein huumorilla. Se saa asiakkaan vapautumaan. TeksTi Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen 20 TEHY t

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Ilosaarirock sattuu ja tapahtuu SPR auttaa

Ilosaarirock sattuu ja tapahtuu SPR auttaa Ilosaarirock sattuu ja tapahtuu SPR auttaa Punainen Risti Ilosaaressa Ismo Nuutinen 2014 SPR:n roolista Ilosaarirockissa Punaisella Ristillä vahva toteutus Ilosaaren toteuttamisessa turvallisuuden näkökulmasta

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot