No varo työpaikan narsistia. hyvinvointi s. 32. sissi saa arjen rullaamaan. varahenkilöstö s. 24. milena ja aarne. Tera piatiimi työssään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 2 5.2.2013. varo työpaikan narsistia. hyvinvointi s. 32. sissi saa arjen rullaamaan. varahenkilöstö s. 24. milena ja aarne. Tera piatiimi työssään"

Transkriptio

1 No varo työpaikan narsistia hyvinvointi s. 32 sissi saa arjen rullaamaan varahenkilöstö s. 24 milena ja aarne Tera piatiimi työssään Tehyn VIII Liittokokous

2 * Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta korotettu alennus alkaen! lisäetuja alkaen! ETUSI JÄSENKORTILLA: -2 snt/l bensiinistä* -2 snt/l dieselistä* LISÄKSI: -10 % voiteluaineista** -5 % pesuista -5 % autokemikaaleista -5 % nestekaasusta***

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Kari Tolvanen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Mitoitus hakee muotoaan 14 Selma selvittää pään 20 Ammatissa: Terkkari katsoo kohti 23 Kolumni 24 kansi Vakituisesti varalla 29 Terveys 30 Sairaus: Tulehdus suun kätköissä 32 kansi Hyvinvointi: Työpaikan hirviöt 36 Tarkoin vartioidut väitteet 39 Tutkimus 40 kansi Namipaloja ja rapsutusta 44 Ulkomaat: Euroopan keskiössä 69 Ristikko 70 Tieni tähän: Kalifornian kautta yrittäjäksi 72 Ihana arki: Heppatyttö lähti raveihin 74 Suolaa haavoille 14 kolme vaativaa hoitosuhdetta KANNEN KUVA: leena louhivaara tehyläinen 50 Keskustelua 52 Päättäjät yhteen 54 Me kaksi 57 Homma hoidossa 58 Tehy-uutiset 60 Jäsentapahtumat 62 Hyöty 64 Tarkastaja PäihTyneeT Jarmo Suutari tekee päihdetyötä keskussairaalan päivystyksessä. TeiniTyTöT Terveydenhoitaja liikkuu naisen elämän herkimmillä alueilla. Varahenkilöt ovat arvostettuja. Meillä on pitkä työkokemus ja laaja osaaminen. Sairaanhoitaja Tanja Soininen sivulla 24. MuisTisairaaT Koirat hurmaavat Kotkan muistipoliklinikan terapia ryhmässä. TEHY t

4 Miltä Tehy tänään näyttää? Katso peiliin, sillä sinä olet Tehy. Tehyn vaaleissa keväällä 2013 me tehyläiset valitsemme joukostamme ne, jotka päättävät Tehyn suunnasta seuraavalle neljälle vuodelle. Muista äänestää. Lue lisää: Tehyn vaalit Sinä olet Tehy. 4 TEHY t

5 Pääkirjoitus Häirikkö syö pöydässäsi Päätoimittaja Päivi jokimäki TEHY t Kun LiisaLLe annetaan työtehtävä, hän unohtaa sen tai jättää homman puolitiehen. Esimies paikkaa hänen töitään. Kun asia otetaan puheeksi, Liisa väittää, ettei hänelle ole annettu tehtävää tai että muista johtuvat ongelmat estivät työn tekemisen. Koska Liisa pitää itseään ammattitaidoltaan parhaana, hän antaa muille määräyksiä esimiehen ohi. Työn suunnittelun hän leimaa äänekkäästi ajantuhlaukseksi ja jättää tulematta yhteisiin palavereihin. PaLjon Puhutaan eläkeiän nostamisen tarpeesta työurien pidentämiseksi. Työelämässä on kuitenkin sellaista voimavarojen tuhlausta, josta pääseminen toisi huomattavia säästöjä ja pidentäisi työuria. Monilla työpaikoilla käytetään työaikaa ja panosta omien työntekijöiden aiheuttamien haittojen paikkaamiseen. Julkisella sektorilla tämä toiminta maksetaan verovaroin. Muilla työpaikoilla se on poissa yhteisestä tuloksesta. Kun toiminnan keskipiste tulisi olla esimerkiksi potilaan hoito, fokus saattaa siirtyä työyhteisön häiriökäyttäytyjän pönkittämiseen. Työpaikkojen tyhjäkäynti syntyy usein juuri näin. KesKusjärjestöt aikovat yksinkertaistaa erilaisia sopimustekstejä. Uudistuksissa sanotaan tekstin lyhenevän puolella ja selkiintyvän sanamuodoiltaan. Voisiko Tehy mitenkään vaikuttaa siihen, että tälle, meille kaikille niin tärkeälle teokselle kuin Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus kävisi samalla tavalla? Onko toista näin ihmeellistä teosta, joka Fokus saattaa siirtyä työyhteisön häiriökäyttäytyjän pönkittämiseen. Häirikkö pyrkii usein ottamaan itselleen valtaa yli työroolinsa. Hän voi estää työskentelyä vesittämisellä, negatiivisuudella, viivyttämisellä, jopa valehtelulla. Tarpeen tullen häirikkö heittäytyy myös uhrin rooliin, jolloin hän itkee dramaattisesti tai tekee ilmoituksen työpaikkakiusaamisesta. tämän Lehden jutussa (s. 32) perehdytään narsistin vääristyneeseen maailmaan. Narsisti voi olla työelämässä myös miellyttävä ja yhteistyökykyinen silloin, kun hän on luomassa verkostoaan ja haluaa herättää luottamusta. Siksi hän nousee usein asemaan, jossa hän pääsee käyttämään muihin valtaa. Esimiehen haasteena saattaa olla narsistin tunnistaminen hän kun esiintyy mielellään luotettavimpana alaisena samaan aikaan, kun polkee alleen työtoverinsa. Olipa häiritsevän toiminnan syy mikä tahansa, esimiehen tehtävä on rajojen asettaminen. Työtovereiden haasteena on se, etteivät he lähde mukaan työn jarrutukseen tai alistu manipulointiin. Hyvään työvireeseen ja työhyvinvointiin pystyy itsekin vaikuttamaan! 30 teksti ja sen tulkinta vuotta sitten heti kun se painetaan, vaatii seurakseen vähintään yhtä paksun teoksen sovellutusohjeita! Kuka lie ollut se neropatti, joka alunperin tekstityksen on laatinut eikö löydy ketään joka kirjoittaisi saman selvällä suomenkielellä! Maria LapinMäen yleisönosastokirjoitus, tehy 3/1983 5

6 Itse asiassa Poliisityön koulima Tietosuojaa pitäisi keventää, sanoo mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen. teksti Riitta Hankonen kuva Kirsi Tuura 1 Miten pitkä ura poliisina on vaikuttanut sinuun? Ihmiseen ei voi olla vaikuttamatta se, että hän kohtaa työssään kuolemaa, surua ja väkivaltaa. Uskon hyvään, mutta olen elämän nurjan puolen nähnyt realisti. 2 Miten lainsäädäntö voisi edistää mielenterveyttä? Lainsäädännössä on useita mielenterveyden hoitoa hankaloittavia kohtia. Yksilönsuoja on joissain tapauksissa liian tiukka, jos tieto ihmisen tilanteesta ei kulje viranomaisten välillä. Erityisen huolissani olen nuorista. Ongelmiin ajautunutta nuorta ei pystytä auttamaan, kun ongelmien kokonaisuus ei tietosuojan vuoksi hahmotu viranomaisille. Helpottaisin myös lähiomaisten oikeutta saada tietoja. 3 Miten valitsit puolueesi? Kokoomuksen arvopohja on lähellä omaani, vaikka en kaikkia puolueen tai sen muiden jäsenten ajatuksia jaakaan. Liityin puolueeseen vasta ennen eduskuntavaaleja. 4 Miten mielenterveyttä voidaan tukea parhaiten? Mielenterveyttä tukee kodin ja perheen muodostama kokonaisuus. Asioiden tulee olla kohtuullisesti sekä taloudellisesti että muilla tavoin. Koulu ja terveydenhuolto neuvolasta alkaen ovat osa kokonaisuutta. Mielenterveyspalvelut tulevat ihmisen elämään vasta sairastumisen jälkeen. Asiat ovat pahasti pielessä, jos tarvitaan poliisia. 5 Miksi perhesurmista on tullut ilmiö? Perhesurmia on ollut aina, mutta parin viime vuoden aikana ne ovat kasautuneet. Surman sinänsä tarpeellinen julkinen käsittely aiheuttaa kopiointia. Surmia on edeltänyt joitakin merkkejä, mutta ei niiden perusteella olisi kukaan pystynyt tekoja estämään. Laukaisevaa tekijää ei välttämättä saada koskaan tietää. 6 Miten poliisin ja terveydenhuollon yhteistyö sujuu? Poliisi ja terveydenhuolto tarvitsevat resurssien vähetessä toisiaan, joten onneksi pääsääntöisesti hyvin. Lainsäädännössä on joitakin yhteistyötä hankaloittavia esteitä. Esimerkiksi lasten pahoinpitelyepäilyissä vaitiolovelvollisuus estää terveydenhuoltohenkilöstöä ottamasta suoraan yhteyttä poliisiin. Olen elämän nurjan puolen nähnyt realisti. 7 Mikä on tiukin paikka, johon olet poliisina joutunut? Lasten kuolemiin ei totu koskaan. Muutaman kerran olen ollut vakavassa fyysisessä vaarassa, mutta olen pystynyt käsittelemään tilanteet. 8 Millaisia ovat väkivaltaiset naiset? Naisten tekemät tapot ja murhat ovat usein häikäilemättömiä. He käyttävät silmitöntä väkivaltaa tilanteissa, joissa mies iskee kerran. Väkivaltaisia naisia on vaikea rauhoittaa puhumalla. Monilla on päihdeongelma, ja he ovat syrjäytyneitä. Onneksi jotkut ovat valmiita ottamaan vastaan apua. Kymmenen vuotta sitten naisten väkivaltaisuudesta ei voinut puhua, mutta asenteet ovat nyt muuttuneet. 9 Miten ehkäisisit itsemurhia? Suomi tarvitsisi uuden itsemurhien ehkäisyohjelman, joka kohdentuisi esimerkiksi itsemurhan tehneen omaisiin. Ensimmäinen ehkäisyohjelma laski itsemurhien määrän 1 500:sta 1 000:een, ja uuden ohjelman avulla voisimme päästää 500:n. Ohjelman saisi käyntiin suhteellisen pienellä rahalla, mutta asia ei valitettavasti etene eduskunnassa. Mikä sinusta piti tulla isona? 10 Olen aina ollut totuuden ja oikeudenmukaisuuden etsijä, joten haaveilin poliisin ammatista jo koulussa. 6 TEHY t

7 Kari Tolvanen, 51 Ylioppilas, poliisipäällystön virkatutkinto. Kokoomuksen kansanedustaja vuodesta Työskennellyt lähes kolmekymmentä vuotta poliisina ja väkivaltarikosyksikön johtajana pääkaupunkiseudulla. Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Helsingin seudun mielenterveysseuran tunnustuspalkinto Harrastaa pyöräilyä, käy kuntosalilla ja seuraa ajankohtaisia asioita. Perheellinen. Hyvä arki. Mielenterveyttä edistävät riittävän hyvä koti ja perhe, sanoo Kari Tolvanen. TEHY t

8 -lehti on ilmestynyt Liity tilaajaksi LOISTAVIA TARJOUKSIA TILAUKSET ILMAN toimitusmaksua* Atooppiselle ja herkkälle iholle A-Derma Exomega Milk -emulsiovoide 400 ml -20% Jättikoko! Lysi-sarjan suosituin tuote! Lysi Omega-3 Forte 64 kaps. -20% Energiaa, kosteutta ja suojaa talvi-iholle Avène Rich Compensating Cream -hoitovoide 50 ml -15% Tuotteiden tilaukset Asiakkuus OriolaNetissä edellyttää, että asiakas työskentelee terveydenhuoltoalan yrityksessä, joka on Oriola Oy:n asiakas. Voitte rekisteröityä OriolaNetin asiakkaaksi täyttämällä hakemuslomakkeen. Hakemuksen voitte tilata sähköpostilla osoitteesta Lehden mukana uusi Freshdermkuvasto *) HUOM, uudet toimitusehdot, minimitilaus nyt vain 80. Markkinoija: Oriola Oy

9 Puheenjohtajalta Pieni suuri lupaus Tehyn valtuuston puheenjohtaja kirsti tuominen Meistä Monella on tapana tehdä uudenvuodenlupauksia, osalla jopa useita. Joku on päättänyt lopettaa tupakoinnin, toinen on luvannut lisätä liikuntaa ja kolmas aloittaa ankaran dieetin sulokkaampien linjojen saavuttamiseksi. Jokaisella on tavoitteena oman hyvinvoinnin lisääminen ja parempi elämänlaatu. Toisilla lupaukset pitävät, toisilla eivät. Aina kuitenkin kannattaa yrittää, sillä pienikin onnistuminen tuottaa iloa. Toivottavasti mahdollisimman monen lupauksiin kuuluu myös pieni mutta tärkeä päätös: äänestäminen Tehyn tulevissa vaaleissa. ammattiyhdistysliikkeen vuosi ei ole alkanut kaikkein parhaiten. Työnantajapuoli on koeponnistanut meitä mitä erilaisimmilla kujeilla, ja otteet ovat selkeästi koventuneet. Meiltä edellytetään työurien pidentämistä ja palkkojen vapaaehtoista alentamista, erityisesti ikääntyneiden osalta. Matalapalkka-aloja haluttaisiin lisätä. Nämä yksipuoliset esitykset eivät edistä työhyvinvointia, emmekä me voi niihin suostua. Ammattiyhdistysliikkeellä riittää siis edelleen tehtävää. Tehyn tavoitteena on koko hoitoalan kattava oma sopimus. Olemme edenneet määrätietoisesti sitä Matalapalkka-aloja haluttaisiin lisätä. kohti, mutta sopimuksen saaminen vaatii vielä ponnistuksia. Siksi meidän pitää osoittaa oma vahvuutemme myös tulevissa vaaleissa. tammikuun aikana joukoistamme on löytynyt lukuisia ehdokkaita sekä liittokokousvaaliin että valtuustovaaliin. Heistä valitsemme edustajat käyttämään äänivaltaamme liittokokouksessa sekä Tehyn valtuuston jäsenet tulevalle nelivuotiskaudelle. Järjestömme suunnasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi päättää kesäkuuta kokoontuva Tehyn VIII liittokokous. Vaaleissa valituksi tulevat 290 liittokokousedustajaa kokoontuvat valitsemaan Tehylle uuden puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Kokouksessa valitaan myös valtuuston puheenjohtajat ja hallitus. On erittäin tärkeää että mahdollisimman monen tehyläisen ääni tulee liittokokouksessa kuuluviin. Siihen tarvitaan sinua, minua, meistä jokaista. Vuodelta 1981 oleva äänestysaktiivisuusennätys 68 prosenttia pitää rikkoa. Tehdään yhdessä uutta historiaa. Kannustan myös ammattiosastoja kilpailemaan keskenään äänestysaktiivisuudesta. Hyvää vaalikevättä Sinä olet Tehy! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista koonnut vesa turunen, käsihygieniajulisteet seinälle VauHTisoKeuTTa. Työtapaturmat kunnissa ovat lisääntyneet. PoTilasTurVallisuuTTa taidolla -ohjelman kevään 2013 teemakampanja on käsihygienia. Jo ennen varsinaista kampanjaa Maailman terveysjärjestö WHO:n käsihygieniajulisteet ovat ladattavissa verkosta. Julisteita on kaksi erilaista, kolmella eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. VT > ajankohtaista > verkostokirjeet > verkostokirje 3/2012 työstressi kuriin verkossa TerVeysPalVeluyriTys Diacor ja Newolo Oy aloittavat verkkopalvelun, jossa virtuaalivalmentaja auttaa ehkäisemään stressiä ja lisäämään työhyvinvointia. Menetelmä lisää itsetuntemusta ja antaa välineitä kohdata muuttuvia tilanteita työssä, ihmissuhteissa ja elämässä. Valmennus perustuu henkilön verkossa tekemään psykologiseen testiin. Valmennuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota mieltä rauhoittavaan käyttökokemukseen, sanoo Diacorin johtava työterveyspsykologi antti aro. VT valviralta uusi uutiskirje ValVira julkaisee uutta, neljä kertaa vuodessa ilmestyvää sähköistä uutiskirjettä. Kirje kertoo käytännönläheisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa, alkoholihallintoa ja ympäristöterveydenhuoltoa koskevista asioista ohjauksen, valvonnan ja lupahallinnon kannalta. Uutiskirjeen voi tilata omaan sähköpostiosoitteeseen maksutta. VT Tapaturmia nolla! KaiKKi työtapaturmat on mahdollista estää, julistaa Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä. Kuntaryhmä käynnistää Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hankkeen, jonka tavoitteena on nollata työtapaturmien määrä. Hanke ohjaa työpaikkoja tunnistamaan vaarat, arvioimaan riskit ja käyttämään hyväksi todettuja malleja. Kohderyhmänä ovat esimiehet ja henkilöstö erityisesti työpaikoilla, joilla sattuu paljon työtapaturmia. Yleisimmät kunta-alan työtapaturmat ovat putoaminen, kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen fyysinen kuormitus. Väkivalta aiheuttaa tapaturmia keskimääräistä enemmän. Työtapaturmat kunnissa ovat lisääntyneet. Työtapaturmia sattuu kunta-alalla enemmän kuin valmistavassa teollisuudessa tai rakennuksilla. Kärsimyksen lisäksi huonot työolot lisäävät kustannuksia. Sairauksien, työtapaturmien ja työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat vuodessa jopa miljardi euroa. rh kuntaryhmään kuuluvat työturvallisuuskeskus, kt kuntatyönantajat, jhl, juko, jyty, ktn, tehy, keva ja kit. työtapaturmat Joka viides korvaukseen johtaneista työtapaturmista sattui kunta-alan työssä. 2 Kunta-alalla korvattiin työtapaturmaa. 3 Tapaturmia sattui 23 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden. Määrä oli noussut 13 prosenttia vuodesta annika rauhala 10 TEHY t

11 ajankohtaista Järjestöt haluavat tiukentaa alkoholilakia Ihmisen ihon alle Tiedekeskus Heureka tuo Suomeen maailmankuulun Body Worlds -näyttelyn, joka havainnollistaa ihmiskehoa aitojen, plastinoitujen ruumiiden ja elimien avulla. Näyttelyn teema on sydän ja sen toiminta. Osa näyttelykohteista havainnollistaa Suomessakin yleisiä terveysongelmia, kuten liikalihavuutta, sydän- ja verisuonitauteja sekä tupakoinnin haitallisia vaikutuksia. Esillä olevat ruumiit on lahjoitettu näyttelyyn opetustarkoituksiin. Maailmalla näyttelyn on nähnyt jo 35 miljoonaa ihmistä yli 70 kaupungissa. Tk Tiedekeskus Heureka, VanTaa, ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt kiirehtivät alkoholimainontaa koskevaa lakia ja vaativat mielikuvamainonnan täyskieltoa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu lakiesitys ei ole edennyt hallituspuolueiden näkemyserojen vuoksi. Erityisesti kokoomus vastustaa mainonnan sääntelyn tiukentamista. Järjestöillä on yhteiset tavoitteet myös alkoholilain kokonaisuudistukseen. Ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuus tulisi laskea 4,7 prosentista 3,5 prosenttiin. Ravintoloiden jatkoaikoja esitetään lyhennettäväksi tunnilla ja alkoholin myyminen kiellettäväksi sunnuntaina ennen puoltapäivää. Kunnille järjestöt vaativat mahdollisuutta rajoittaa alkoholin käyttöä yleisillä paikoilla. Tavoitteet on allekirjoittanut 23 kansalaisjärjestöä. ss palkat 2800 suomalaisen mediaani- eli tyypillinen palkka kuukaudessa vuoden 2012 lopussa. TilasTokeskus Gunther von hagens BoDY WorLDs, InstItute for PLastInatIon, heidelberg, GermanY, Mediatähystys Voi olla, että joissain sairaaloissa potilaat tulevat hoitoon niin huonossa kunnossa, että tehtävissä ei paljoa ole. Sairaalassa ei ehkä tehdä riittävää määrää, jotta taidot pysyisivät tallessa. itä-suomen yliopiston TerVeyspoliTiikan professori ilkka VoHlonen, ilta-sanomat Jostain syystä meille on tärkeää helliä asennetta, jonka mukaan Suomessa juuri mikään ei ole kovin hyvin. Paitsi tietysti silloin, kun maatamme kritisoi joku muu kuin kantasuomalainen. Silloin me kyllä huudamme yhtenä kuorona, että Suomi on lottovoitto, saatana! ToimiTTaja anna perho, yle.fi Sairaana työtä tekevä kuvittelee olevansa korvaamaton, ja se on osoitus huonosta arvostelukyvystä. kirjailija ja ToimiTTaja minna l indgren, Helsingin sanomat Olen kokeillut myös erilaisia dieettejä. Kesäksi olen yrittänyt päästä bikinikuntoon. 14-VuoTias olivia, iltalehti Työpaikka on minulle pyhä paikka. Jokainen voi olla vapaassa maassa poliittisesti ja uskonnollisesti mitä mieltä haluaa, mutta työpaikan pitäisi olla vapaa ennakkoluuloista. linja-autonkuljettaja asad alid, motiivi 1/2013 TEHY t

12 ajankohtaista Ksylitolipäätös puhuttaa Helsingin kaupungin päätös luopua ksylitolipastillien käytöstä päiväkodeissa herättää keskustelua. Ksylitolipastillit on vuoden alusta kielletty muilta kuin esikouluikäisiltä. Kansanedustaja Sari Sarkomaa kritisoi päätöstä ja on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeriölle. vt Kuntajohtajat: Yhteistyötä, ei liitosta lähes 60 prosenttia kuntajohtajista ilmoittaa, ettei hänen kuntansa ole valmis kuntaliitokseen. Yhtä suuri osuus kannattaa yhteistyön syventämistä lähiseudun kuntien kanssa. Yli puolet hyväksyy pakkoliitokset, kun kunta täyttää kriisikunnan kriteerit. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kyselystä, johon vastasi 124 kuntajohtajaa joulukuussa Vajaa puolet vastanneista oli alle asukkaan kunnista. vt Puolustusvoimat tumppaa Puolustusvoimat edistää tupakoimattomuutta Pelaa jollain muulla kuin terveydelläsi -kampanjalla, joka tarjoaa muuta tekemistä tupakoinnin tilalle. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Syöpäjärjestöjen ja kansanterveysjärjestö Filhan kanssa vuosien aikana. Terveystietoa jaetaan sekä perinteisesti että sosiaalisessa mediassa. Kampanja kohdistuu sekä varusmiehiin että henkilökuntaan. Puolustusvoimien tekemän tutkimuksen mukaan varusmiehistä tupakoi 34 prosenttia ja 12 prosenttia käyttää nuuskaa. Tupakointi lisääntyy palveluksen aikana: osa satunnaistupakoitsijoista alkaa polttaa päivittäin ja jatkuvasti tupakoivat polttavat enemmän. Ylilääkäri Simo Siitosen mukaan tupakointi on vähentynyt mutta nuuskaaminen lisääntynyt. Nuoret pitävät nuuskaa vaarattomana, joten kampanja korostaa sen terveyshaittoja. Henkilökunnan tupakoinnista ei ole tilastotietoa. Siitonen arvelee, että henkilökunnasta tupakoi sama määrä kuin suomalaisista työikäisistä keskimäärin eli miehistä 23 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. RH i Työikäisten yleisimmät kuolinsyyt Miehet Alkoholiperäiset kuolemansyyt tapaturmat Palkansaajille työmatkalla sattuneet kaatumis- ja liukastumistapaturmat tapaturmavakuutuslaitosten liitto % 16,1 Tunnustuspalkinto Fogelholmille Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille on myönnetty Terveystoimittajat ry:n tunnustuspalkinto, Hyvän Tiedon Omena. Fogelholm on tunnettu erityisesti ravinnon, liikunnan ja lihavuuden välisten yhteyksien asiantuntijana. Fogelholm osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja puolustaa tieteen tekijöiden ja tutkimuksen sananvapautta. Terveystoimittajat jakaa Hyvän Tiedon Omenan vuosittain. RH Sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit) Tapaturmat Itsemurhat Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syövät Naiset Alkoholiperäiset kuolemansyyt Rintasyöpä Tapaturmat Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syövät Itsemurhat Miehet Naiset 5,9 6,1 5,7 5,6 8,3 9,5 11,3 11,7 16,1 miesten ja naisten syyt. Työiässä eli vuotiaana kuoli Suomessa miestä ja naista vuonna Miesten sepelvaltimotautikuolemien määrä on puolittunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Alkoholiperäiset kuolemat ovat kaksinkertaistuneet saman ajan kuluessa. Alkoholi oli toissa vuonna yleisin kuolinsyy myös naisilla. kuolemansyytilasto, tilastokeskus 12 TEHY t

13 AjAnkohtAistA Mitoitus hakee muotoaan Vaarantaako lakitekniikka vanhustenhoidon laadun? TeksTi Sinikka Sajama Tehyssä ollaan pettyneitä siihen, että vanhuspalvelulaista poistettiin lakiesitykseen kirjattu mahdollisuus säätää hoitajamitoituksesta asetuksella. Se olisi ollut paras yhtä aikaa joustava ja sitova tapa varmistaa henkilöstön riittävä määrä ja osaaminen palvelutarpeen mukaan. Vanhustenhoidon laadun parantaminen ei saa kaatua lakiteknisiin ongelmiin. Nyt on etsittävä uudet keinot varmistaa, että lain hyvät tavoitteet toteutuvat käytännössä, sanoo Tehyn vanhustenhoidon asiantuntija Tuulariitta Ruontimo. Hän muistuttaa, ettei asetuksenantooikeuden poistaminen vesittänyt lakiin kirjattuja vanhustenhuollon henkilöstöä koskevia vaatimuksia. Laissa on esimerkiksi määritelty sitovasti, millaista ammatillista erityisasiantuntemusta vanhuspalveluilla pitää olla käytettävissään. Lisäksi laki velvoittaa kunnat arvioimaan säännöllisesti sekä palvelujen tarvetta että niiden laatua ja riittävyyttä myös henkilöstön osalta. TEHY t RuonTimo näkee keskeisenä vanhustenhoidon kehittämisvälineenä Ikäihmisten palvelujen laatusuositukset, joita parhaillaan uudistetaan. Ne tulee kirjoittaa uuden lain tavoitteita tukien ja tarkentaen. Määritelmät vanhuspalvelujen henkilöstörakenteesta ja -määrästä sekä koulutusvaatimuksista pitää kirjata selvästi. Suositusten pitää olla toimijoille ymmärrettäviä ja antaa valvontaviranomaisille oikeudet puuttua toimintaan, joka ei suosituksia noudata, Ruontimo toteaa. Suosituksissa on määriteltävä, mitä henkilöstömitoituksella tarkoitetaan: mitkä ammattiryhmät kuuluvat hoitohenkilöstöön ja mitkä tehtävät ovat hoitotyötä. Näin voidaan rakentaa yksiselitteinen mitoituksen laskentakaava. Erityisen tärkeää on pitää erillään hoitoalan osaamista ja koulutusta vaativat ammattitehtävät ja avustava työ. Nykyisten laatusuositusten mukaan osa avustavan henkilöstön, kuten laitos- ja sairaala-apulaisten tai hoivaavustajien, työpanoksesta voidaan laskea hoitohenkilöstön mitoitukseen. Tällaisia työtehtäviä ovat esimerkiksi avustaminen ruokailussa, peseytymisessä ja ulkoilussa. Siivousta tai ruuan kuljetusta ei lasketa mitoitukseen. Hoivaavustaja voi työskennellä vain koulutettujen hoitajien parina. super, Tehy ja sttk ovat ilmaisseet yhteisen huolensa koulutetun työvoiman korvaamisesta uusilla pikakoulutetuilla ryhmillä. Järjestöt ovat todenneet, etteivät ne hyväksy hoiva-avustajien työpanoksen laskemista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön mitoitukseen. Valvira on valvovana viranomaisena tiukentanut linjaansa hoiva-avustajan asemasta. Hoiva-avustaja ei voi koskaan olla työvuorossa yksin, koska koulutus ei anna oikeutta itsenäiseen hoitovastuuseen eikä lääkehoitoon. Avustaja voi työskennellä vain koulutettujen hoitajien parina. Hoiva-avustajien oikeusturva on selvittämättä. Kuka ottaa vastuun tilanteesta, jossa riittämätön koulutus aiheuttaa hoitovirheitä? Ruontimo kysyy. Avustajien lisäksi muidenkin ryhmien osuutta hoitohenkilöstömitoituksessa pitää tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi lähiesimiesten työpanosta ei pitäisi laskea mitoitukseen. Heillä on alan koulutus, mutta työtehtäviin ei tule sisällyttää välitöntä hoitotyötä. Esimiestyö on vaativaa kokoaikaista työtä. On tilastojen vääristelyä laskea heidät osaksi välittömän asiakastyön hoitohenkilöstöä. RuonTimo muistuttaa, etteivät maailmaa muuta parhaatkaan asetukset tai laskentamallit vaan aktiiviset ihmiset. Uusi vanhuspalvelulaki antaa myös työntekijöille entistä paremmat edellytykset vaikuttaa hoidon laatuun muun muassa yhteistyövelvoitteen ja omavalvontakäytännön kautta. Jos tunnistaa, ettei henkilöstöä ole tarpeeksi, asiaan pitää puuttua, esittää ratkaisuja ja perustella lisätarve. Vanhustenhuollon esimiehet ja johtajat ovat tässä tärkeässä roolissa. Jokainen työntekijä voi olla osa muutosvoimaa. 13

14 KaiKKi hyvin Porissa. Selviämishoitoyksikön rauhallisessa ilmapiirissä ärhäkämpikin potilas rauhoittuu yleensä nopeasti. 14 TEHY t

15 Päihteet Selma selvittää pään Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä otetaan päihdeongelmat tosissaan. teksti Sinikka Sajama kuvat Harri Virta TEHY t

16 Päihteet tietoa ja asennetta. Osastonhoitaja Tiina Hakala korostaa, että päihdetyön juurtuminen päivystykseen vaatii henkilöstön kouluttamista. lääkitys kuntoon. Sairaanhoitaja Jarmo Suutari ja lääkäri Jenna Fagerström pohtivat potilaan lääkitystä ennen kotiuttamista. Aluksi Selmaa vierastettiin. Jo pelkkää ajatusta Selmasta osana yhteispäivystystä vastustettiin kärkkäin sanoin. Juoppojen hyysäystä! Onhan päivystyksessä tärkeämpääkin tehtävää. Puolen vuoden kuluttua oli toinen ääni kellossa. Virkamiehet silmäilivät potilastilastoja tyytyväisinä. Päivystyksen henkilöstö kehui yhteen ääneen Selman rauhoittavaa vaikutusta. Kokeilu vakinaistettiin nopeasti ilman soraääniä. Kolmevuotias Selma on toistaiseksi ainut laatuaan Suomessa, mutta jo nyt suosittu opintomatkojen kohde. Mikä ihmeen Selma? Selma eli selviämishoitoyksikkö on yksi Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksen valvontayksiköistä. Se sijaitsee keskellä uutta päivystysrakennusta ja palvelee sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikoita. Ulkoiselta olemukseltaan Selma ei poikkea muista valvontayksiköistä. Avara potilashuone ja viisi verhojen toisistaan erottamaan sairaalasänkyä, joiden päädyissä monitorit vilkuttavat tietoa potilaan tilasta. Pieni ja vilkas kanslia yhdistää Selman kuin siamilaisen kaksosen viereiseen perusterveydenhuollon valvontayksikköön. Nurkan takaa löytyy kolme erikoissairaanhoidon päivystystä palvelevaa valvontayksikköä. Selman hoitoon ja seurantaan ohjataan päivystykseen tulleet päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat. Tavallisesti heitä on noin viidennes päivystyspotilaista, viikonloppuisin ja juhlapyhinä huomattavasti enemmän. Yleensä valinnan tekee triage-hoitaja, ja siirron vahvistaa potilaan hoidosta vastaava lääkäri. Pelkkä selviämisasema Selma ei ole. Osastolle ei oteta ketään vain sen vuoksi, että hän on juovuksissa, lääketokkurassa tai huumeissa. Hänellä täytyy olla myös hoitoa tai seurantaa vaativa somaattinen sairaus, psyykkinen ongelma tai tapaturman aiheuttama trauma. Ainoastaan nuorille ja lapsille vahva päihtymys on riittävä syy päästä nukkumaan päänsä selväksi Selman valvonnassa. Potilaiden ikä on vaihdellut 13 vuodesta 88 vuoteen. Yli puolet kävijöistä on vuotiaita, mutta päihtyneiden vanhuspotilaiden määrä on kasvanut nopeimmin koko Selman olemassaolon ajan. Vaikka somaattinen hoito on itsestään selvä ja usein hyvin vaativa osa selviämishoitoyksikön työtä, Selman erityisosaaminen liittyy päihdetyöhön. Jos potilaan päihdetilanteen selvittämistä ja hoitokeskusteluja ei pystytä aloittamaan vuorokauden sisällä, potilas ei kuulu selviämishoitoyksikköön, määrittelee Selmaa ensimmäiset kolme vuotta luotsannut osastonhoitaja Tiina Hakala. selman potilas voi olla rattijuoppo, jonka haima on revennyt kolarissa. Humalassa kaatunut ja päänsä satuttanut potilas otetaan seurantaan yön yli. Delirium-potilaan kyllästyshoito aloitetaan jo selviämishoitoyksikössä. Itsemurhaa yrittäneelle taataan somaattisen hoidon lisäksi keskusteluapua. 16 TEHY t

17 Juhlasesonkeina ja viikonloppuina kaikki sängyt ovat käytössä. Tavallisina arkipäivinä on hiljaisempaa, noin kolme potilasta vuorokaudessa, Suutari kertoo. Hänen mielestään viiden hengen potilashuone on toimiva. Yksikössä on yhteensä kuusi hoitajaa, jotka työskentelevät vuorollaan yksin. Samaan huoneeseen sijoitettuja potilaita on helppo valvoa ja hoitaa. Sen sijaan hoitokeskustelujen käyminen voi olla ruuhka-aikana hankalaa. Ne ovat kuitenkin Selman työmallin selkäranka. Kun päivystyspolilla keskitytään akuutin sairauden tai vamman hoitoon, Selma ottaa haltuun koko paketin. Tärkeintä on päihteistä puhuminen, mutta sen ohella kartoitetaan perhe- ja työtilanne, rahaasiat ja asuminen. Meidän vahvuuksiamme ovat kiireettömyys ja potilaan kohtaaminen kokonaisena ihmisenä, Suutari sanoo. Kiireettömyys ei merkitse pitkää oleilua sairaalassa. Potilaat viipyvät yksikössä keskimäärin 12 tuntia. Hoitoaika vaihtelee potilaan tilanteesta ja hoitomyöni Miten muualla? Selviämishoitoa on tarjolla vain pienessä osassa Suomen kuntia. Kolme vaihtoehtoista mallia Poliisin tilojen yhteydessä, esim. Espoon ja Helsingin selviämishoitoasemat. Osana terveydenhuollon palveluja, esim. Porissa päivystyksen ja Iisalmessa psykiatrisen sairaanhoidon yhteydessä. valmiina palvelukseen. Jarmo Suutarilla on usein omat eväät, sillä aina ei ruokalaan ehdi. Yhden hoitajan vastuulla voi olla yhtä aikaa viisi hyvin erilaista potilasta. Selviämisyksikön hoitajilta edellytetäänkin koulutusta tai työkokemusta päivystys- ja päihdetyöstä sekä psykiatriasta. Tulijat voivat olla lähes tajuttomia tai ärhäkkään riidanhaluisia. Osa pääsee kotiin yön yli nukuttuaan, joku jatkaa katkaisuhoitoon, toisen tila vaatii siirtoa teho-osastolle, sairaanhoitaja Jarmo Suutari kuvailee. Vaikka suuri osa potilaista rauhoittuu päästyään selviämishoitoyksikköön, kuuluvat uhkaavat tilanteet yksikön arkeen. Todelliset vaaratilanteet ovat harvinaisia, mutta joskus joudutaan pitämään riehuvaa potilasta kiinni tai laittamaan lepositeisiin. Pakkotoimiin turvaudutaan kuitenkin harvoin ja aina lääkärin päätöksellä. Suutari on Selman ainoa mieshoitaja, olemukseltaan yhtä aikaa karhumaisen vahva ja lempeä. Hän pärjäisi painissa TEHY t Osana päihdehuollon erityispalveluja, esim. Salon ja Kouvolan katkaisu ja selviämisasemat. Pakkotoimiin turvaudutaan harvoin. isommallekin riehujalle, mutta luottaa rauhoittelussa puheen voimaan. Suutari vakuuttaa, etteivät hoitajat tunne oloaan turvattomaksi, sillä vaaratilanteisiin on varauduttu. Yksiköstä on kolme uloskäyntiä, potilashuoneessa kameravalvonta ja ympärillä päivystyksen 20-henkinen työntekijäjoukko. Hoitajilla on aina hälytin mukanaan, mikä varmistaa avun saamisen alle minuutissa. Vartijat ovat meille korvaamaton apu. Usein ilmoitan heille jo etukäteen, jos osastolla on levoton potilas. Talvinen TiisTaipäivä on hiljainen. Potilashuoneen viidestä vuoteesta kolme keskimmäistä on tyhjillään, kahdessa laitimmaisessa pilkottaa peiton alta farkun lahjetta ja villasukkaa. Vuoteet erottava kellertävä verho tuntuu pikemmin korostavan yksityisyyden haurautta kuin suojaavan sen menetykseltä. 17

18 Päihteet kolmesta lähtee suoraan kotiin. Eniten potilaita lähtee jatkohoitoon terveyskeskusten vuodeosastoille ja psykiatriseen laitoshoitoon. Monesti onnistuminen on pienestä kiinni. Jos potilas on päässyt suoraan Selmasta katkaisuhoitoon, on siirto onnistunut joka kerta. Päivänkin viive on toisinaan saanut potilaan mielen muuttumaan, Mikkonen kertoo. alkoholia veressä. Potilaiden puhalluttaminen on rutiinitoimi. teisyydestä riippuen paristakymmenestä minuutista kolmeen vuorokauteen. Selma on tehnyt tehtävänsä, kun päihdepotilaan avuntarve on selvitetty ja jatkohoito varmistettu yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Illalla päihtyneenä ja itsetuhoisin ajatuksin osastolle tuotu potilas keskustelee verhon suojissa sosiaalityöntekijä Marja Rehulan kanssa. Potilas kiittelee samastaan avusta. Häntä ei jätetty yksin nukkumaan päätään selväksi, vaan hoitaja ehti keskustella hänen kanssaan pitkään yön ahdistavina tunteina. Jarmo Suutari soittaa Harjavallan sairaalaan ja ilmoittaa jatkohoitoon tulevasta potilaasta. Sen jälkeen hän kirjoittaa hoitotyön yhteenvedon, jonka kopio lähtee potilaan mukana jatkopaikkaan. Ehdit vielä syödä ennen lähtöä. Tulee vankempi olo, Jarmo sanoo tuodessaan keittiöstä hakemansa ruokatarjottimen. Tiina Hakala korostaa, miten tärkeää moniammatillinen, organisaatioiden rajat ylittävä yhteistyö ja selkeät hoitopolut ovat selviämishoitoyksikölle. Ilman niitä Selman työ valuisi hukkaan. Lyhyen Suurkuluttajia ja riskiryhmiä Selma ei ole tavoittanut. hoitojakson aikana käydyt keskustelut eivät kanna pitkälle, ellei potilaalle pystytä tarjoamaan hänen kaipaamansa jatkohoitoa. Alussa ainoa muutos näytti olevan päivystyksen vakioasiakkaiden muuttaminen Selmaan kaikkine ongelmineen. Heidän auttamisekseen oli ryhdyttävä rakentamaan laajempaa yhteistyöverkostoa. Yksi Selman alkuunpanijoista, toimialueylihoitaja Riitta Mikkonen, arvioi Selman vakiinnuttaneen kolmessa vuodessa asemansa yhtenä Porin seudun päihdetyön keskeisistä toimijoista. Yhteistyö niin keskussairaalan muiden osastojen kuin alueen terveyskeskusten, psykiatrisen hoidon sekä sosiaali- ja päihdehuollon kanssa sujuu joustavasti. Selman työntekijät ovat ottaneet myös aimo askeleen sairaalan ulkopuolelle osallistumalla verkostopalavereihin asiakkaan muiden hoitotahojen kanssa. Ketään ei pakoteta hoitoon, mutta yhtäkään hoitomyönteistä potilasta ei enää käännytetä pakkaseen palelemaan. Nykyisin kolmasosa potilaista ohjataan ja suostuu jatkohoitoon. Kaksi Selman näkyvin saavutus on ollut yhteispäivystyksen vastaanotto- ja odotustilojen rauhoittuminen. Poliisi on harvinainen vieras, turvahuonetta ei juuri tarvita ja vartijatkin pääsevät helpommalla. Samoin M1-lähetteet psykiatriseen sairaalaan ovat vähentyneet merkittävästi. Kaikkea ei ole vielä saavutettu. Tavoite päihdeongelmien varhaisesta tunnistamisesta ja puuttumisesta ei ole toteutunut. Selviämishoitoyksikköön ohjautuneet potilaat ovat olleet enimmäkseen huonokuntoisia, pitkään päihteitä käyttäneitä. Suurkuluttajia ja riskiryhmiä Selma ei ole tavoittanut. Vastuu varhaisesta puuttumisesta on siirtynyt sinne, missä riskikäyttäjät ensimmäisenä tavataan eli takaisin päivystyspoliklinikalle, Hakala sanoo. Yhteispäivystykseen on palkattu projektisuunnittelija kehittämään omaa päihdesairaanhoitajamallia. Henkilöstöä on koulutettu ja kannustettu kartoittamaan potilaiden päihteiden käyttöä Audit-C-kyselyllä. Tavoite on, että jokaiselta potilaalta kysytään päihteiden käytöstä osana tulohaastattelua. Riskikäyttäjille tarjotaan viiveettä mahdollisuutta keskusteluun päihdesairaanhoitajan kanssa. Hakalan mukaan päivystyksen henkilöstön asenteet päihdeasiakkaita ja päihdetyötä kohtaan ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan, mutta uusien käytäntöjen vakiintuminen vie aikansa. Tällä hetkellä suurin huoli on, miten päihdesairaanhoitajan palvelut turvataan syksystä eteenpäin, kun hankerahoitus päättyy. Toimen vakinaistaminen tarjoaisi Satakunnan keskussairaalalle hienon mahdollisuuden jatkaa päihdetyön edelläkävijänä, Tiina Hakala sanoo. t 18 TEHY t

19 tupakka Vaarat pimennossa Tupakointi heikentää hedelmällisyyttä. Erityisessä vaarassa ovat poikasikiöt. TeksTi Riitta Hankonen TupakoinTi vähentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Naisella se kiihdyttää munasarjojen vanhenemista, ja miehellä se huonontaa siittiöiden laatua. Lapsettomuustapauksista prosentin arvioidaan johtuvan säännöllisestä tupakoimisesta. Erityisesti lasta suunnittelevien ja raskaana olevien on syytä saada tietoa tupakan vaikutuksista lisääntymisterveyteen, sanoi professori Aarne Koskimies Lääkärit tupakkaa vastaan -verkoston kokouksessa Helsingissä marraskuussa. Hänen mukaansa nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat tietävät liian vähän tupakoinnin haitoista. Lapsettomuuspotilaiden haastatteluissa on tullut ilmi, että vain vajaa puolet vastanneista on pitänyt tupakointia merkittävästi hedelmällisyyttä heikentävänä tekijänä. Tupakansavun vaaralliset ainesosat kohdistuvat raskaaksi tulemisen jokaiseen vaiheeseen: munarakkuloiden kehittymiseen, sukuhormonituotantoon, alkion kulkeutumiseen kohtuun, kohdun limakalvon vastaanottokykyyn, limakalvon verisuonten muodostumiseen, kohdun verenvirtaukseen ja kohdun lihaskerroksen toimintaan. Miehillä tupakansavu vähentää siittiöiden määrää sekä heikentää niiden muodostumisprosessia ja laatua. Lisäksi TEHY t Tupakoiva äiti heikentää mahdollisuuksiaan saada lapsenlapsia. tupakka aiheuttaa erektiohäiriöitä. Nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tupakointi on edelleen huolestuttavan yleistä. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan vuonna 2011 päivittäin tupakoi 18-vuotiaista pojista 25 prosenttia ja tytöistä 23 prosenttia. Nuorilla aikuisilla eli vuotiailla vastaavat luvut olivat 23 ja 14 prosenttia. Tupakoinnin riskeistä tunnetaan yleisesti keuhkosyöpä, keuhkosairaus, sydänsairaus ja osteoporoosi. Vähemmän tunnettua on tupakan yhteys keskenmenoihin, kohdun ulkopuoliseen raskauteen, lapsen alhaisempaan syntymäpainoon sekä lapsettomuuteen. Tupakointi lisää myös raskauden aikaisten komplikaatioiden mahdollisuutta sekä heikentää hedelmöityshoitojen tuloksia. Lapsettomuushoitoihin hakeutuneet tupakoivat tulevat harvemmin raskaaksi kuin tupakoimattomat. IVF-hoidossa tupakoivilla naisilla kypsyy vähemmän munasoluja ja niiden hedelmöitysprosentti on alhaisempi. Lisäksi alkion kiinnittymisprosentit ovat pienempiä kuin tupakoimattomilla. Myös miehen tupakointi vaikeuttaa hoidon onnistumista, koska tupakka vaurioittaa siittiöitä. Terveysvaikutukset ulottuvat lapsen koko elämän ajalle, joten tupakoiva äiti heikentää myös omia mahdollisuuksiaan saada lapsenlapsia. Äidin tupakointi raskauden aikana vähentää sikiöiden sukusolujen määrää. Äidin tupakointi vähentää erityisesti poikasikiöiden sukusoluja. Kyse saattaa olla siitä, että kivekset ovat alkuraskaudessa herkempiä altistumiselle kuin munasarjat, Koskimies sanoo. Myös ennenaikaisen syntymän, istukan ennenaikaisen irtoamisen ja etisen istukan mahdollisuus lisääntyvät. Tupakoivan perheen lapsella on kaksinkertainen riski menehtyä kätkytkuolemaan. Tupakoivien äitien synnyttämät lapset painavat syntyessään 200 grammaa keskimääräistä vähemmän. Tämä johtuu siitä, että nikotiini heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa ja sitä kautta sikiön hapensaantia. Hiilimonoksidi puolestaan vähentää hapen kuljetusta sikiön kudoksiin. Alhaisesta syntymäpainosta huolimatta lapsilla on kohonnut riski lihoa. Tupakointi vaikuttaa haitallisesti myös hedelmällisen iän jälkeen. Tupakoivien naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin kaksi vuotta aiemmin kuin tupakoimattomien. Tämä johtuu munasarjojen pienentyneestä munarakkulareservistä. 19

20 AmmAtissA Tehyläisiä Työssään: ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola Terkkari katsoo kohti Outi Martikainen hoitaa ehkäisyä osana naisen elämän kokonaisuutta. LempeäsTi huumorilla. Ehkäisyneuvolan terveydenhoitaja Outi Martikainen lähestyy herkkiä aiheita usein huumorilla. Se saa asiakkaan vapautumaan. TeksTi Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen 20 TEHY t

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä.

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon? ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työhyvinvointia yhdessä Pori Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään

Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisille tie työelämään hankepäälikkö Päivi Mattila-Wiro ja projektipäällikkö Raija Tiainen 1 1.11.2017 Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Anni sydäntutkimuksissa

Anni sydäntutkimuksissa Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Pöytyän terveyskeskuksen osasto PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot