OTA KÄYTTÖÖN RYHMÄILMIÖ s ehyt. 1 Amis ja lukio. Stand up -koomikko Joonatan Pitkänen: Etsi oma juttusi. Päihdesuunnitelma lukiolle s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OTA KÄYTTÖÖN RYHMÄILMIÖ s. 12 15. ehyt. 1 Amis ja lukio. Stand up -koomikko Joonatan Pitkänen: Etsi oma juttusi. Päihdesuunnitelma lukiolle s."

Transkriptio

1 ehyt 1 Amis ja lukio Stand up -koomikko Joonatan Pitkänen: Etsi oma juttusi Innostava tie ammattiin s. 9 Päihdesuunnitelma lukiolle s. 18 s. 4 OTA KÄYTTÖÖN RYHMÄILMIÖ s

2 ehyt 1 Amis ja lukio Lukio tarvitsee päihdesuunnitelman s. 18 Miten ryhmästä tulee toimiva? s. 26 Ryhmäilmiö rakentaa yhteisön s. 12 Opettaja on myös kasvattaja s EHYT Teema 1/2014

3 sisältö 4 Joonatan Pitkäsellä on sana hallussa 6 Poimintoja 8 Fakta 9 Innostava tie ammattiin 12 Ryhmäilmiö rakentaa yhteisön 16 Viisi ennakkoluuloa 17 Mielestäni / Tomi Kiilakoski 18 Ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan myös lukioissa 22 Vaikuttaja / Krista Kiuru 23 Opettaja on myös kasvattaja 26 Mukava ryhmä tukee opiskelua 28 Gallup 30 Tarvitsetko Ammattilaista? 31 Amiksen ja lukion historiaa aikajanalla 34 Ystäväpiiri muokkaa lukiolaisen suhtautumista päihteisiin 35 Kolumni / Timo Hämäläinen EHYT Teema on EHYT ry:n julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin 4 5 vuosinumerolla erilaisten ammattilaisten, yhtei söjen, jäsenjärjestöjen ja eri ikäisten suomalaisten tiedon tarvetta. JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 27, Helsinki, PÄÄTOIMITTAJA Sari Aalto-Matturi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kiti Poikonen, puh , Toimituskunta Sari Aalto-Matturi pj, Helena Hulkko, Eeva Kolttola, Merit Lindén ja Kiti Poikonen TOIMITUS JA TAITTO Legendium Oy toimituspäällikkö Helena Hautakangas, Tilaus- ja osoitteenmuutokset puh Painopaikka Libris Oy, Helsinki ISSN Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Järjestö aloit ti toimintansa 2012, jolloin Elämäntapaliitto ry, Terveys-Hälsan ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry yhdistyivät. pääkirjoitus MERIT LINDÉN, projektipäällikkö / AMIS Arjen Ammattilaiset Oppilaitos itsenäistyvän nuoren tukikohtana Toisen asteen opinnot on merkittävä elämänvaihe useimpien nuorten elämässä. Nuoren sijoittuminen yhteiskuntaan konkretisoituu, kun valitaan opiskeltava ammatti, mahdollisesti muutetaan ensimmäiseen omaan asuntoon ja saavutetaan äänestysikä. Samaan aikaan nuori määrittelee itseään, omia arvojaan, lahjakkuuksiaan ja haaveitaan. Sosiaalitieteissä puhutaan muotoutuvan aikuisuuden vaiheesta. Nuoret ja nuoret aikuiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Opiskeluaika sisältää aineksia identiteetin rakentamiseen vertaisuuden, siirtymäriittien ja osallisuuden myötä. Se, missä ja mitä nuori opiskelee, määrittelee usein vieläkin pitkälle sitä, mitä hänestä tiedetään (tai oletetaan tiedettävän) ja miten häneen suhtaudutaan. Vaikka kyseessä ovat saman ikäryhmän nuoret, ei heitä tulisi niputtaa yhdeksi tyypilliseksi amis- tai lukio-opiskelijaksi. Opettaja on yksi opiskelijan elämän tärkeimmistä vaikuttajista. Jo pitkään jatkunut kasvatusvastuukeskustelu nousee osin käytännön haasteista yhdistää ammatin ja tiedon opettaminen kasvattamiseen. Mikä niiden suhde on? Opetetaanko vain tietoa ja ammattia vai kasvatetaanko kansalaiseksi? Opettajuus ja opiskeluyhteisöt ovat muutospaineiden alla. Tämä EHYT Teeman numero tuo esille toisen asteen koulutuksen merkitystä hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja toimintakulttuurien luomisen näkökulmasta. Silloin kun resursseja kiristetään ja tehokkuutta korostetaan, on tärkeää muistaa oppilaitoksen suuri merkitys itsenäistyvän nuoren tukikohtana. EHYT Teema 1/2014 3

4 Sana hallussa, taito hyppysissä Olen aina halunnut luoda jotain. Se on ollut se minun juttuni, kertoo stand up -koomikko Joonatan Pitkänen. 4 EHYT Teema 1/2014

5 Etsi ja uskalla kokeilla. Usko itseesi ja tee täysillä. Stand up -koomikko Joonatan Pitkänen kannustaa nuoria harhailemaan sopivassa mittakaavassa. Tuija Holttinen Kuva Mikko Vähäniitty Enemmän hallaa saa aikaan kahlitsemalla ja ohjeistamalla nuoria liikaa sen sijaan, että annetaan vähän vapautta ja rutkasti rohkaisua, lavataiteilija Joonatan Pitkänen lataa. Nuoret ovat oikeasti hirveän fiksuja. Toisaalta jokainen tekee todennäköisesti pari tyhmää juttua nuoruudessaan, ja niin sen kuuluu ollakin. Se on turvallinen ajankohta tehdä virheitä. Kuunnelkaa sedän viisaita sanoja, itsekin vasta 24-vuotias Pitkänen nauraa. Pelimaailmaa ja artesaaniopintoja Joonatan Pitkänen on toiminut elämässään kuten neuvoo. Ensimmäinen ammatti oli pelisuunnittelija, joksi hän valmistui Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Outokummusta. Pelimaailma osoittautui kuitenkin melko pian turhan hektiseksi, eikä ulospäin suuntautunut sanaseppo päässyt toteuttamaan itseään haluamallaan tavalla virtuaalimaailmassa. Taiteelliset taidot ja halu tehdä töitä käsillä veivät nuorukaisen seuraavaksi puualan artesaanikoulutukseen Petäjävedelle, jossa opinnot jäivät kuitenkin hippusta vaille valmistumista. Puuseppäopinnoissa viehätti konkreettisuus: halu ja kyky tehdä oikeasti käsillä jotain näkyvää ja käsin kosketeltavaa. Kyllä suomalaisen miehen täytyy osata itse tuolinsa tehdä! Meillä on suvussa paljon puuseppiä, joten mietin, että se voisi olla itsellekin mielenkiintoinen ala. Ja sitä se todella onkin. Vaikka puusepän töistä ei minulle ammattia tullutkaan, nikkarointi on nyt rakas harrastus. Pitkänen ei siis täytä päiviään pelimaailman 3d-tekniikalla eikä lohenpyrstöliitoksilla. Syy siihen on stand up: sanallisen huumorin muoto, jossa ihminen astuu yleisön eteen lavalle kertomaan itse keksimiään juttuja ja tarinoita, ainoana työvälineenään omat sanansa. Olen seurannut stand upia tosi pitkään ja tykännyt aina olla esillä. Innostuksestani tiennyt kaverini ilmoitti minut stand up -kisaan, jonka voitin. Siitä tämä ura lähti liikkeelle. Joonatan alkoi koluta lavoja, ja vähitellen keikkaa kertyi niin, että nuori mies ymmärsi löytäneensä stand upista itselleen työn. Jossain vaiheessa vain tajusin, että lava ja esiintyminen ja kaikki sen mukanaan tuoma on sitä, mitä eniten haluan tehdä. Hassuja juttuja näyttämöllä Oman määritelmänsä mukaan hassuja juttuja näyttämöllä kertova koomikko sanoo, että ala on vaikea. Stand up työnä vaatii ihmiseltä jotain, mitä on vaikea edes selittää. Ajat Suomen toiselle laidalle kymmenen tuntia päästäksesi johonkin pieneen sumuiseen kuppilaan. Vedät vartin shown pienellä lavalla, eikä kukaan ole kiinnostunut jutuistasi Sillä hetkellä saattaa käydä mielessä, että onkohan tässä nyt mitään järkeä, Joonatan nauraa. Mutta kyse ei olekaan järjellisistä valinnoista vaan vahvasta tunteesta, että tätä minun on pakko tehdä. Työ vaatii totaalista itsensä likoon laittamista yhä uudelleen. Olen varma siitä, että tätä haluan ja tässä hommassa haluan aina tulla paremmaksi. Kolikon kääntöpuolella ovat onnistuneet keikat. Kun tietää, että tänä iltana jengi on tullut paikalle juuri minua katsomaan ja minun juttujani kuuntelemaan, se on palkitsevinta ikinä. Koulu opetti pärjäämään Stand upia ei opiskella koulun penkillä. Kaikki eletty ja koettu tuottaa kuitenkin huumorityöläiselle elämänkokemusta ja materiaalia sekä varmuutta koomikon työkalupakkiin. Pitkäsellä on opiskeluajoista vain hyviä muistoja. Sekä Outokummussa että Petäjävedellä oli tosi hyviä tyyppejä niin opiskelukavereissa kuin opettajakunnassakin, opot ja kuraattorit mukaan lukien. Outokumpuun lähtiessään Joonatan oli nuori pojankloppi, joka itsenäistyi kerralla, kun opinnot alkoivat 400 kilometrin päässä kotoa. Uskalsin silloin heittäytyä ja lähteä hakemaan sitä mitä halusin. Oli aika hyvä fiilis huomata, että pysyn yksin pystyssä. Joonatan pohtii tarkkaan, mitä voisi sanoa elämänsä suuntaa miettiville nuorille. Haluan sanoa, että aja aina sitä kohti, mitä todella haluat. Älä pelkää välillä harhaillakaan. Alle parikymppisenä voi vielä ihmetellä, ei maailmassa ole niin kiire. Anna itsellesi lupa tehdä virheitäkin ja hetken mielijohteen päätöksiä, Pitkänen ohjeistaa. Samalla pitää kuitenkin muistuttaa, että turvallisuuskin on hyvä asia. Valmis tutkinto tuo takavarmistuksen, konkreettisen tuen ja turvan. Siitä voi sitten lähteä kehittämään, mitä haluaa. Kaikesta oppii aina, ja jokaisesta mutkasta on hyötyä elämän matkalla. EHYT Teema 1/2014 5

6 ISBN poimintoja Koonnut Kiti Poikonen Katsauksia ja työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen EHYT ry:n julkaisusarja Ammattiosaajan hyvä elämä. Ajatuksia ja työkaluja ammattiin opiskelevien elämänlaadun edistämiseksi. EHYT ry 2/2012. Mikä merkitys ammattioppilaitoksilla on nuorten elämässä ammattiin oppimisen lisäksi? Tarjotaanko teknisten taitojen lisäksi myös työkaluja, joilla nuori voi vahvistaa elämänhallintaansa ja lisätä mahdollisuuksiaan menestyä niin työssä kuin elämässä ylipäänsä? Raportti esittelee näkemyksiä kutsumuksen merkityksestä työssä jaksamisessa ja hyvän arjen saavuttamisessa. Mikä merkitys ammattioppilaitoksilla on nuorten elämässä ammattiin oppimisen lisäksi? Tarjoavatko oppilaitokset teknisten taitojen lisäksi myös työkaluja, joilla nuori voi vahvistaa elämänhallintaansa ja lisätä mahdollisuuksiaan menestyä niin työssä kuin elämässä ylipäänsä? Tämä raportti kertoo, millaisia mahdollisuuksia oppilaitoksilla olisi tukea entistä vahvemmin opiskelijoi den hyvinvointia ja elämänlaatua. Raportti nostaa esiin asioita joiden pitäisi muuttua ja tarjoaa toisaalta uusia näkemyksiä esimerkiksi kutsumuksen merkityksestä työssä jaksa misessa ja hyvän arjen saavuttamisessa. Erityisesti raportti tarjoaa konkreettisia työkaluja, joilla nuorten sekä nykyistä että tulevaa hyvinvointia voidaan vahvistaa. Se tarjoaa ajatuksia niin yksittäisille opettajille, oppilashuollolle, nuorisotyölle, oppilaitosten hallinnolle kuin yhteiskunnallisen tason päättäjillekin. T Ammatti Alkoholi on sosiaalinen olento. Ehkäisevän päihdetyön tekijä on kasvattaja, saarnaaja, tulkki ja taistelija. Juominen on nuorille ja nuorille aikuisille yhdessäolon rituaali. Juomalla ylitetään yhdessä arkea ja kirkastetaan niitä tekijöitä, jotka muodostavat erillisistä yksilöistä yhteisen meidät. Nuorten juomatavat ovat erilaisia, koska juomalla ritualisoidaan erilaisia sosiaalisia tapoja, ihanteita ja maailmankuvia. Yhteenkuuluvuuden tunteet perustuvat eri ryhmissä eri asioille. Tämä avaa ehkäisevälle päihdetyölle selkeän toimintakentän. Tarve juoda vähenee, jos nuoret kokevat kuuluvansa ryhmään ja ympäröivään maailmaan jokapäiväisessä arjessaan. Mutta eri ryhmien yhteenkuuluvuutta ei voi vahvistaa samoin keinoin, vaan ehkäisevän päihdetyön on oltava kohderyhmäherkkää. Tämä raportti on tutkimus 48 eri opiskelijaryhmän juomisesta ja juomisessa vaikuttavista sosiaalisista, kulttuurisista ja moraalisista tekijöistä. Tutkimustuloksia verrataan 2000 luvun ehkäisevän päihdetyön näkökulmiin ja analyysin perusteella linjataan tulevaisuuden ehkäisevää päihdetyötä laadukkaammaksi ja tuloksellisemmaksi. Antti Maunu työskentelee erityissuunnittelijana Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä. Aiemmin hän on toiminut tutkijana mm. Sosiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa ja Helsingin yliopistolla. Maunu on nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuurien johtavia asiantuntijoita Suomessa. EHYT Katsauksia (pdf) ISBN ehyt Frank Martela & l auri Järvilehto ammatti osaajan hyvä elämä Lukiolaiset ja päihteet. Laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä. Eeva Kolttola. EHYT Katsauksia 1/2013. Kuinka narulla voi työntää? Käyttäytymisen muuttamisen uudet innovaatiot. Juho Saari. EHYT Katsauksia 2/2013. Selvitys ammatillisten oppilaitosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen malleista. Sari Laine ja Kerttu Tossavainen. EHYT Katsauksia 3/2013. ehyt Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin. Antti Maunu. EHYT ry 1/2012. Juominen on nuorille ja nuorille aikuisille yhdessäolon rituaali. Yhteenkuuluvuuden tunteet perustuvat eri ryhmissä eri asioille. Raportti on tutkimus Koulun sosiaalisen pääoman yhteys nuorten tupakointiin, huma lajuomiseen ja masennukseen ammatillisissa oppilaitoksissa. Paula Vehmaskoski. EHYT Katsauksia 4/2013. Antti MA unu RyyppääM ällä R yhm ä k s i? Frank Martela & Lauri Järvilehto 1 ehyt osaajan hyvä elämä Ajatuksia ja työkaluja ammattiin opiskelevien elämänlaadun edistämiseksi ehyt Antti Maunu Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin Ammattiin opiskelevien ryhmä keskusteluja osallisuudesta ja vaikuttamisesta. EHYT Katsauksia 5/2013. Kuinka terveyttä tehdään? Sosioekonomiset terveyserot ja ammatilliset oppilaitokset niiden kaventajina. Antti Maunu. EHYT Katsauksia 1/2014. eri opiskelijaryhmien juomiskulttuureista. Tutkimustuloksia verrataan 2000-luvun ehkäisevän päihdetyön näkökulmiin, ja analyysin perusteella linjataan tulevaisuuden ehkäisevää päihdetyötä laadukkaammaksi ja tuloksellisemmaksi. ehyt katsauksia 2/2013 Juho Saari Kuinka narulla voi työntää? Käyttäytymisen muuttamisen uudet innovaatiot taustaselvitys ehyt katsauksia 5/2013 Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja osallisuudesta ja vaikuttamisesta Kuva: Thinkstock 6 EHYT Teema 1/2014 Tilaa tai lataa julkaisujamme:

7 Tilaa kirja ammatillisesta koulutuksesta ja yhteiskunnallisista eronteoista tarjoushintaan Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot tarkastelee ammatillista koulutusta koskevaa koulutuspolitiikkaa, koulutuksen kulttuureja ja käytäntöjä. Huomion kohteena ovat opiskelijoiden, opettajien ja muiden ammattilaisten kokemukset. EHYT Teeman lukijat voivat tilata kirjan tarjoushintaan ja ilman postikuluja suoraan kustantajalta: tai p Tarjoushinta: 29 (ovh. 38 ). Uutuus! Tarjouksen tilaustunnus: EHYT. Amikset 12,5 vuotta teesejä hyvinvoinnin edistämiseen Amikset-kampanja julkaisi vuoden 2013 lopulla pitkän teesilistan, joka sisältää yli 70 teesiä eli vaatimusta. Teeseillä tavoitellaan ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin lisäämistä. Niiden avulla halutaan kuvata hyvinvoinnin edistämisen laaja-alaisuutta ja erilaisten toimintamahdollisuuksien kirjoa. Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki & antti teittinen (toim.) voimaan Teesit on valittu EHYT ry:n AMIS Arjen Ammattilaiset -hankkeen toi mesta, ja ne perustuvat erilaisten hyvinvointiselvitysten ja asiantuntijakeskustelujen antiin. Kampanjan nimessä oleva 12,5 vuotta viittaa siihen, että Suomessa ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa Vastuullista hyy-liiketoimintaa. kristiina brunila, katariina hakala, elina lahelma AMMATILLINEN KOULUTUS on miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista kaventaa elinajanodotteen eroa, ja sen vuoksi opiskeluaikaisen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää. Kampanjan teeseihin pääsee tutustumaan osoitteessa Eduskunta hyväksyi Uudistuksen tavoitteena on siirtää toiminnan perustelutekstin mukaan Lakiesityksen JA vuoden YHTEISKUNNALLISET 2013 lopulla uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain, ERONTEOT joka astuu ongelmakeskeisestä toi- voidaan välttää, kun painopistettä nykyisestä raskaampia toimenpiteitä voimaan Lakiuudistus koskee esi- ja vään suuntaan. Erityistä turvataan varhainen tuki minnasta ennaltaehkäise- oppilaille ja opiskelijoille Miten koulutus toistaa ja tuottaa sosiaalisia eroja ja eriarvoisuuksia? Teos selvittää, miten koulutus- ja ammattialojen sosiaaliset erot ja hierarkiat rakentuvat. Siinä tarkastellaan, miten opiskelijat asettuvat eri aloille ja miten perusopetusta sekä toisen huomiota kiinnitetään koulussa. Näin säästyy asteen lukiokoulutusta ja yhteisölliseen opiskeluhuoltoon. myös kustannuksia. yhteiskunnalliset eronteot, kuten ikä, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, yhteiskuntaluokka, ammatillista koulutusta. kulttuurinen tausta, erityisopetustausta, rikostausta ja vammaisuus, vaikuttavat työntekijäkansalaisuuden rakentumiseen. Lukion opetussuunnitelman Teos näyttää, miten ammatillinen koulutus, markkinatalousyhteiskunta, työelämä, uusliberalismi, eriarvoisuus ja kansalaisuus kytkeytyvät toisiinsa. perusteita Se on ajatuksia herättävää uudistetaan luettavaa koulutuspolitiikan päättäjille, opettajille ja opettajankouluttajille ja soveltuu myös oppikirjaksi yhteiskuntatieteisiin, Tkasvatustieteeseen yöryhmä antoi ja opettajankoulutukseen. kolme eri esitystä lukiossa hankkimaansa osaamistaan ja lukion uudesta tuntijaosta vuoden siten parantaa heidän jatko- ja työelämävalmiuksiaan. olevien nuorten Uuden nä- tuntijaon on Kristiina Brunila työskentelee Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina. Hänen tutkimusalueinaan ovat lopussa. koulutuspolitiikka Tavoitteena ja -käytännöt on erityisesti vahvistaa syrjäytymisvaarassa 2013 opiskelijoiden kökulmasta. Katariina tietoja Hakala työskentelee ja taitoja tutkijana soveltaa Kehitysvammaliitossa. tarkoitus Hän astua on tutkinut voimaan opettajuutta peruskoulussa sekä vammaispolitiikkaa ja kehitysvammaisten palvelujärjestelmää Suomessa. Elina Lahelma on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori. Hänen tutkimusalueinaan ovat koulutuksen ja kasvatuksen sukupuolentutkimus sekä etnografinen metodologia. Antti Teittinen on Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö. Hän on tutkinut muun muassa vammaisuuden eettisiä ja sosiaaliteoreettisia kysymyksiä, vammaispalveluja ja koulujärjestelmää. EHYT Teema 1/2014 7

8 fakta LUKIOLAISET tutkittua tietoa LUKIOLAISET AMMATTIIN OPISKELEVAT AMMATTIIN OPISKELEVAT LUKIOLAISET AMMATTIIN OPISKELEVAT EI TIEDÄ MITEN VAIKUTTAA EI TIEDÄ KOULUN MITEN ASIOIHIN VAIKUTTAA KOULUN ASIOIHIN Lähde: Kouluterveyskysely % 88% 88% 80% 80% 80% 43% 43% 43% PITÄÄ KOULUNKÄYNNISTÄ 80% 80% 77% 80% 77% 77% Kouluterveyskysely 2013 Kouluterveyskysely 2013 PITÄÄ KOULUNKÄYNNISTÄ 7%Lähde: Kouluterveyskysely %Lähde: EI YHTÄÄN LÄHEISTÄ YSTÄVÄÄ 7%Lähde: 7% EI YHTÄÄN LÄHEISTÄ YSTÄVÄÄ Lähde: Kouluterveyskysely 2013 Lähde: Kouluterveyskysely % 27% Lähde: Kouluterveyskysely % 89% 70% 89% 27% 89% Lähde: Kouluterveyskysely 2013 EI TIEDÄ MITEN VAIKUTTAA KOULUN ASIOIHIN Lähde: Kouluterveyskysely EHYT Teema 1/ % PITÄÄ KOULUNKÄYNNISTÄ EI YHTÄÄN LÄHEISTÄ YSTÄVÄÄ KIUSAAMISEEN EI OLE PUUTUTTU KIUSAAMISEEN KOULUN AIKUISTEN EI OLE TOIMESTA PUUTUTTU KOULUN AIKUISTEN TOIMESTA Lähde: Kouluterveyskysely 2013 KIUSAAMISEEN EI OLE PUUTUTTU KOULUN AIKUISTEN TOIMESTA Lähde: Kouluterveyskysely 2013 Lähde: Kouluterveyskysely 2013 AMMATTIIN OPISKELEVISTA ON YLPEITÄ VALITSEMASTAAN ALASTA. AMMATTIIN OPISKELEVISTA ON YLPEITÄ VALITSEMASTAAN ALASTA. Lähde: AMIS tutkimus, Osku ry / 15/30 Research 2012 Lähde: AMIS tutkimus, Osku ry / 15/30 Research 2012 AMMATTIIN VALMISTUNEISTA ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ TYÖ ON AMMATTIIN OPISKELEVISTA ON YLPEITÄ VALITSEMASTAAN ALASTA. AMMATTIIN TÄRKEÄ OSA VALMISTUNEISTA IHMISEN ELÄMÄNSISÄLTÖÄ. ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ TYÖ ON Lähde: AMIS tutkimus, Osku ry / 15/30 Research 2012 TÄRKEÄ OSA IHMISEN ELÄMÄNSISÄLTÖÄ. Lähde: Rahkeet duuniin -tutkimus, SAKKI ry / Otus 2012 AMMATTIIN VALMISTUNEISTA ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ TYÖ ON TÄRKEÄ OSA IHMISEN ELÄMÄNSISÄLTÖÄ. Lähde: Rahkeet duuniin -tutkimus, SAKKI ry / Otus 2012

9 Aika harvalle peruskoululaiselle on selvää, millaista työtä aikuisena haluaa tehdä. Ammattioppilaitoksen valitsevalla on vaihtoehtona 53 peruslinjaa eri koulutusohjelmineen. Lukioon lähtevä saa mietiskelylle kolme vuotta lisäaikaa, ja yliopistossa moni harkitsee elämänsä suuntaa vielä 25-vuotiaanakin. Ammattioppilaitoksessa opettajana toiminut ja ammatillista koulutusta tutkinut tutkijatohtori Anne-Mari Souto kertoo monien nuorten seuraavan vanhempiensa tai sukulaistensa jälkiä johonkin tiettyyn ammattiin. Osa nuorista tähtää jo pienestä pitäen kampaajaksi tai autonasentajaksi. Onnistuneen ammatinvalinnan tehnyt on useimmiten saanut tukea vanhemmiltaan, ja hän on osannut etsiä tietoa myös netistä. Souto kertoo, että nuorten mukaan peruskoulun opettajat eivät juuri mainitse ammatillista koulutusta lukion veroisena vaihtoehtona. Ammattioppilaitosten suosio on silti kasvanut selvästi. Suosituimmille linjoille on jopa vaikeampi päästä kuin lukioon. Osa haastattelemistani nuorista on hyvin uratietoisia, ja he osaavat noukkia koulutuspaketista itselleen sopivimmat palikat. Aiempaa useampi haluaa täydentää ammatillisia opintojaan jatkamalla myöhemmin opintoja korkeaasteella, Souto kertoo. Filosofian tutkijan ja kouluttajan Lauri Järvilehdon kokemukset ammattiin opiskelevista nuorista ovat hyvin myönteisiä. Todellisuus Innostava tie ammattiin Tiesitkö 15-vuotiaana, mikä sinusta tulee isona? Moni amislainen tietää. Mutta on niitäkin, joilla oman jutun löytäminen vie kauemmin aikaa. Marjo Tiirikka Kuvitus Aarni Korpela on hänen mielestään selvästi julkista keskustelua valoisampi. Amislainen kokee palkitsevaksi sen, että näkee käsiensä jäljen työssään. Hän on sisäisen motivaation ja psykologisten perustarpeiden täyttämisessä jopa muita paremmassa asemassa, koska on löytänyt oman juttunsa. Tietotyöhön tähtäävän näkymät voivat olla paljon epäselvemmät, Järvilehto kuvailee. Miten etsivä löytäisi? Tosiasiassa suurimmalla osalla peruskoululaisista ei ole aavistustakaan tulevaisuuden ammatistaan. Tähän nuori voi saada tukea opinto-ohjaajalta vai vanhemmilta, joilta saattaa kuitenkin puuttua tietämys nykyajan lukuisista valinnanmahdollisuuksista. Enää ei tehtaaseen pääse töihin suhteilla, vaan opit on haettava koulunpenkiltä. Järvilehto esittää omaa juttuaan etsivien nuorten avuksi Filosofian Akatemian kehittämiä kutsumustyöpajoja, joita on toteutettu tähän mennessä pääasiassa yli parikymppisille nuorille aikuisille. Ammattiin opiskeleville on pidetty muutamia tunnin mittaisia minityöpajoja. Kutsumustyöpajan avulla nuorta autetaan löytämään inspiraation lähteet ja kiinnostuksen kohteet. Alan hahmottuessa mietitään, mitä taitoja ja tietoja kutsumus vaatisi ja miten sen voisi muuttaa ammatiksi. Esimerkiksi organisoinnista, fyysisestä rasituksesta ja koneiden käytöstä kiinnostunut voisi viihtyä trukkikuskina. Työssä tarvitaan EHYT Teema 1/2014 9

10 myös omanlaistaan ajattelua, sillä kuskit keksivät kaikenlaisia strategioita liikutellakseen laatikoita tehokkaasti. Tosiasiassa 15-vuotiaana ei vielä tehdä päätöksiä loppuelämää varten. Aivotkin kehittyvät vielä parinkymmenen ikävuoden jälkeen. Tämän vuoksi nuorille pitäisi sallia kokeileminen ja vapaa liikkuminen eri ammattilinjojen välillä. Vaihtamisen pitäisi olla helpompaa ja hyväksytympää. Järvilehdon mielestä on täysin arpapeliä tehdä valintoja ilman kokemuksia. Kun kiinnostava ala lopulta löytyy, siitä innostunut työskentelee tehokkaasti. Kiinnittymisen ehdot työelämästä Ammattioppilaitoksessa nuorta pitävät kiinni mukava ilmapiiri, kaverit, hyvä ryhmähenki ja ryhmään kuuluminen. Koska nuori kaipaa keskustelua ja ohjausta, opinto-ohjaajan, ryhmäohjaajan ja muiden opettajien tuki koetaan tärkeäksi. Koulutuksen aikana nuoren on opittava noudattamaan työpaikan 10 EHYT Teema 1/2014

11 pelisääntöjä. Ammatilliseen koulutukseen kiinnittymisen ehdot liittyvätkin Souton mukaan myös työelämässä arvostettuihin piirteisiin: tunnollisuuteen, ahkeruuteen, säntillisyyteen ja hyväkäytöksisyyteen. Yhä enemmän painotetaan sosiaalisuutta ja luovuutta. Yrittäjyyttä painotetaan sekä ammattina että sisäisenä ominaisuutena. Ammatillisissa oppilaitoksissa vallitsee Souton mukaan muita opinahjoja kovempi nuorisokulttuuri. Monilla ammattialoilla oppilaan on esimerkiksi kestettävä tietynlaista sanailua ja oltava pärjätäkseen vähän keskivertoa räväkämpi tyyppi. Myös sukupuoliroolit ovat selkeät, sillä tietyt alat mielletään miehille tai naisille paremmin sopiviksi. Autonasentajaksi aikova nainen joutuu ensin hakemaan oppilaiden ja sitten vielä opettajienkin hyväksynnän. Ammattiin opiskelevilta odotetaan jo varhain aikuismaista käytöstä, vaikkei kaikilla ole siihen vielä edellytyksiä. Välillä huolestuttaa se, nostetaanko kiinnittymisen ehtoja liikaa Nuorille pitäisi sallia kokeileminen ja vapaa liikkuminen eri ammattilinjojen välillä. työelämän vaatimusten mukaisiksi. Mietitäänkö riittävästi, mitä kaikkea vuotiaalta voi ihan oikeasti vaatia, Souto pohtii. Kohti yhteisöllistä kulttuuria Souto väittää, että työelämälähtöisessä ajattelussa kasvatukselliset asiat häivytetään taustalle, vaikka useiden opettajien mielestä juuri nämä ovat korostuneet ja paine ohjaukseen on vain lisääntynyt. Jotkut tarvitsevat tukea muita enemmän. Tarkoitetaanko tällä esimerkiksi niitä 16-vuotiaita, jotka eivät tule ajoissa tunneille tai tee läksyjä? Yliopisto-opiskelijatkin saattavat tulla tunneille miten sattuu ja palauttaa tehtäviä milloin huvittaa. Näitä taitoja ei ole vielä 25-vuotiaanakaan välttämättä opittu, Souto nauraa. Tästä Souto ei kuitenkaan ole niin huolissaan. Opettajana toimineena hän näkee asian pedagogisena kysymyksenä siitä, miten voi vaikuttaa oppilaiden käytökseen. Ensisijaista on rakentaa yhteisöllistä kulttuuria ja tukea dialogista vuorovaikutuskulttuuria eli käydä keskustelua siitä, miten saisimme aikaan vastavuoroisen ilmapiirin, Souto kiteyttää. Järvilehto on samoilla linjoilla. Tiukkojen aikataulujen noudattamisen sijaan hänen mielestään pitäisi korostaa työelämässäkin arvostettavaa oma-aloitteisuutta ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Työnhakijan ei tarvitse välttämättä mennä nettiin työpaikkahakemuksia täyttämään. Intohimoisesti työhönsä suhtautuva automekaanikko voi kiertää huoltamoja ja tehdä itseään tutuksi. Vaikka paikkaa ei juuri sillä hetkellä olisi tarjolla, tehtävää saatetaan tarjota hänelle seuraavan mekaanikon jäädessä eläkkeelle, Järvilehto uskoo. Lisää työkaluista: Frank Martela & Lauri Järvilehto: Ammattiosaajan hyvä elämä. Ajatuksia ja työkaluja ammattiin opiskelevien elämänlaadun edistämiseksi. EHYT ry, EHYT Teema 1/

12 Ryhmäilmiö rakentaa Koskaan ei ole liian myöhäistä päästä mukaan hyvään ja turvalliseen ryhmään. Ryhmäilmiö rakentaa tällaisia ryhmiä ammattioppilaitoksissa. Vesa Ville Mattila Kuvat EHYT ry Suomalaiset haluavat kasvattaa lapsensa itsenäisiksi ja omillaan pärjääviksi. Varhainen aikuistuminen on monelle merkki onnistumisesta. Tie aikuisuuteen menee monen mutkan kautta. Toisinaan mutkat muodostuvat vaarallisiksi nuoren kehittymisen kannalta. Ilmenee koulukiusaamista, päihteiden käyttöä, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia jotka kaikki kuitenkin kiertyvät samaan perussyyhyn: sosiaaliset suhteet hiertävät eikä osata olla yhdessä. Ehkäisevä työ yhteisöllisyyden vahvistamiseksi auttaa näissä ongelmissa. Tutkimustieto nimittäin todistaa, että yhteisöllisyys lieventää sosiaalisia ongelmia, vahvistaa terveyttä ja kaikin puolin parantaa yhteisön jäsenten hyvinvointia. Mutta mitä yhteisöllisyys on? Mitä sen vahvistamiseksi voi tehdä, ja kuinka sen saisi toimimaan tehokkaasti? Myönteinen mielen kierre Yhteisöllisyys on sosiaalista ja sisäistynyttä luottamusta, joka syntyy vastavuoroisesta arvostuksesta ja kunnioituksesta. Yhteisöllisyys kasvaa arkisissa ryhmissä, kuten perheessä, koulussa ja kaveripiirissä. Oikeastaan yhteisöllisyyttä ei sellaisenaan ole olemassa. On vain yhteisöjä tai pikemminkin ryhmiä ja porukoita. Joko ihminen kokee kuuluvansa johonkin ryhmään ja luottaa siihen tai sitten ei, taustoittaa erityissuunnittelija Antti Maunu Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:stä. Hyvä ryhmä vahvistaa sosiaalista luottamusta. Silloin maailma vaikuttaa mukavalta, muut tuntuvat tahtovan minulle hyvää ja voin vaikuttaa ihmisiin ja asioihin ympärilläni. Vastoinkäymiset ovat vain ohimeneviä poikkeuksia. Kaikki tarvitsevat myönteistä mielen kierrettä, mutta nuorilla sen merkitys korostuu. Mitä enemmän nuorella on hyviä ryhmiä, sitä vahvempi sosiaalinen luottamus hänelle muodostuu. Jos nuoren ryhmät ja sosiaalinen luottamus jäävät heikoiksi, yksikin hyvä ryhmä voi pitää pelissä mukana. Juominen ja päihteiden käyttö on nuorilla hyvin sosiaalista toimin- 12 EHYT Teema 1/2014

13 yhteisön Antti Maunu (vas.), Anni Selin ja Kim Kannussaari EHYT ry:stä ovat laatineet Ryhmäilmiön, jonka keinoin nuoria voi auttaa arjen hyvinvoinnissa. EHYT Teema 1/

14 taa. He hakevat kontaktia, omaa ryhmäänsä ja sen hyväksyntää, muistuttaa kohtaavan työn asiantuntija Anni Selin EHYT ry:stä. Aikuisten otettava vastuu Ihminen kasvaa yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen luottamukseen. Kinaa syntyy siitä, kenelle kuuluu vastuu nuorten yhteisöllisyyden rakentamisesta ja ylläpidosta. Maunun mielestä vastaus on yksinkertainen. Ohjaavan aikuisen pitää ainakin aluksi vastata nuorten ryhmistä, jotta ne rupeaisivat toimimaan kestävästi. Jos aikuinen ei ota johtaakseen nuorten ryhmää, sinne pesiytyvät viidakon lait. Vanhemmat vastaavat perheestä, valmentajat urheilujoukkueista, opettajat ja ryhmänohjaajat oppilaitosten luokista ja opiskeluryhmistä. Oppilaitoksissa yhteisöllisyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, sillä se kohentaa opintomenestystä ja nopeuttaa opintojen läpäisyä. Mekanismi on yksinkertainen ja ymmärrettävä. Kun nuori viihtyy opinahjossaan, hän tulee sinne mielellään ja haluaa hoitaa hommansa. Tiedollisesti, taidollisesti ja sosiaalisesti pärjäävä opiskelija saa myönteistä palautetta, mikä edelleen vahvistaa suoriutumista. Yhteiskuntamme on kehittynyt valmiiksi annetusta yhteisöllisyydestä itse tehtävään yhteisöllisyyteen. Koska enää ei ole valmiita yhteisöjä, joihin synnytään ja joissa vartutaan, ne täytyy tehdä ja aktiivisesti rakentaa. 14 EHYT Teema 1/2014 Tunti antaa jokaiselle opiskelijalle ajan ja paikan tulla kuulluksi ja nähdyksi. Ryhmän ja yhteisön rakentaminen ja ylläpitäminen eli ryhmäyttäminen on yhteisöllisyyttä tehostavaa tekniikkaa. Sellaista tarvitaan lisää erityisesti ammattioppilaitoksissa. Ammattioppilaitoksissa opiskelee nykyään enemmän nuoria kuin lukioissa. Heidän hyvinvointinsa kohentuminen hyödyttää oppilaitosyhteisöjen lisäksi koko yhteiskuntaa, Selin perustelee. Ammattioppilaitoksissa nuorilta odotetaan nopeampaa aikuistumista kuin lukioissa. Toisaalta näiden ammattilaisten tulisi jaksaa ammateissaan entistä pidempään, lisää EHYT ry:n johtava asiantuntija Kim Kannussaari. Tunti tärkeille asioille Ryhmäilmiö on EHYT ry:n AMIS Arjen Ammattilaiset -hankkeessa kehitetty toimintamalli, joka antaa valmiuksia edistää nuorten hyvinvointia arjessa. Ryhmäilmiö konkretisoituu ryhmänohjaajan eli luokanvalvojan tunnilla. Tämä mieluiten viikoittain pidettävä tunti jaetaan aina aloitukseen, käsiteltävään aiheeseen ja lopetukseen. Tunnin rakenne säilyy samanlaisena, vaikka ryhmänohjaaja, ryhmä ja käsiteltävät asiat vaihtuisivat. Pysyvyys luo turvallisuutta ja toimii jatkuvana ryhmäytyksenä, Selin toteaa. Myös Maunu muistuttaa toiston merkityksestä. Mikäli asialla halutaan olevan merkitystä, sen täytyy toistua. Ryhmänohjaajan tunnilla voidaan käsitellä mitä tahansa ryhmälle tärkeitä asioita. Parhaimmillaan ryhmä itse ehdottaa aihetta. Tunti antaa jokaiselle opiskelijalle ajan ja paikan tulla kuulluksi ja nähdyksi. Kerta kerran jälkeen se hitsaa ryhmää yhteen. Kannussaari painottaa myös laaja-alaisempaa vaikutusta. Ryhmäilmiö-toimintamalli parantaa työrauhaa ja tehostaa opiskelua sekä ryhmän sisäistä kommunikaatiota. Samalla se helpottaa ryhmänohjaajien ja opettajien työtä. Kannussaari, Maunu ja Selin kuitenkin korostavat, etteivät he ole mallia kehittäessään keksineet mitään uutta. Ryhmäilmiöön liittyvät asiat tunnettiin ja tiedettiin entuudestaan. Mallia käyttäessä homma toimii ja toivottuja tuloksia syntyy, Selin vakuuttaa. Kirja kertoo perusteet AMIS Arjen Ammattilaiset -hankkeessa julkistettiin tammikuussa 2014 Ryhmäilmiö-niminen työkirja, ja sen jälkeen aloitetaan ammattioppilaitosten ryhmänohjaajien kouluttaminen. Yksi koulutus kestää kaksi tuntia, ja osallistujat saavat samalla työkirjan omakseen. Koska ryhmänohjaajien tunnit toteutetaan eri tavoin eri kouluissa ja koulutuskuntayhtymissä, tarvitsemme mallin levittämistä varten tarkkaan mietityn suunnitelman,

15 Hyvässä ryhmässä toisiin voi luottaa ja maailma näyttää mukavalta. (Piirros Ryhmäilmiö-työkirjasta vuodelta 2014, kuvittaja Mikko Hiltunen.) joka huomioi oppilaitosten erilaiset rakenteet ja toimintakulttuurit, toteaa Maunu. Jalkautumisen jälkeen meidän tehtävämme on saada koulutusten kautta ryhmänohjaajat ja opettajat ottamaan asia omakseen. Ryhmäilmiö-työkirjassa pohjustetaan tuntirakenteen, ryhmäyttämisen ja menetelmien lisäksi muu ta mia valmiita aiheita muun muassa päihteitä, pelaamista ja kiusaamista joita ryhmänohjaaja voi nostaa esille. Se kertoo myös, miten ryhmänohjaaja saa koko ryhmän osallistumaan aiheen käsittelyyn. On mahdollista hyödyntää mind map -tekniikkaa tai järjestää vaikka väittely, Kannussaari sanoo. Tekijöillä selkeät tavoitteet AMIS Arjen Ammattilaiset -hanke kestää vuoden 2015 loppuun. Matkan varrella Kannussaari, Maunu ja Selin aikovat selvittää Ryhmäilmiötoimintamallin tuloksia haastatteluin ja kyselyin, aivan kuten mallin kehittämisvaiheessakin. Tekijöilleen tavoitteet piirtyvät selkeinä. Haluan opiskelijoiden saavan parempia valmiuksia toisten kanssa toimimiseen. Olisi hienoa, jos onnistuisimme herättämään myös tutkimuksellista ja terveyspoliittista kiinnostusta, Maunu miettii. Minulle tärkeää on opiskelun tasa-arvoisuus. Kaikkien tulisi saada samanlaiset mahdollisuudet henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, Kannussaari sanoo. Selin toivoo toimintamallin käyttöönoton aiheuttavan aallon, joka edistää ihmiseksi kasvua oppilaitoksissa. Valmiin tilalle itse tehty yhteisöllisyys Ennen kasvuympäristö antoi kaikille sosiaalisen paikan ja suuntaviivat eteenpäin. Suomalainen syntyi perheeseen, sukuun, taloon, kylään ja joskus jopa ammattiin. Sittemmin Suomi on kehittynyt palvelu-, palkkatyö- ja kilpailukyky-yhteiskunnaksi. Samalla muuttuivat sosiaaliset tavat ja ihanteet ne keinot, joilla helposti ja luontevasti voimme olla toistemme kanssa tekemisissä eli muodostaa ryhmiä ja yhteisöjä. Tämän päivän yhteiskunnassa sosiaalisille asemille ei ole selkeää muottia. Valmiiksi annetun yhteisöllisyyden korvaa itse tehtävä yhteisöllisyys. Ryhmäilmiön tuntirakenne» Tunnin aloitus (15 minuuttia): tekee ryhmästä ryhmän, ryhmän yhteisten pelisääntöjen kertaus» Sisältö/aihe (25 minuuttia): vuorovaikutus ja käsiteltävät asiat» Tunnin lopetus (5 minuuttia): kiitos ja kertaus, ryhmän vahvistus AMIS Arjen Ammattilaiset -aikataulu» Ryhmäilmiö-toimintamallin julkistus EDUCA-messuilla tammikuussa 2014.» Ryhmänohjaajien kouluttaminen keväästä 2014 alkaen.» Hanke kestää vuoden 2015 loppuun.» Hankkeen päätyttyä työtä jatketaan EHYT ry:n työnä. EHYT Teema 1/

16 ennakkoluuloa amiksista ja lukiolaisista Kiti Poikonen 51. Amikset ovat kaikki autonrassaajia Ei ihan. Ammatillisessa koulutuksessa on mistä valita, sieltä voi valmistua esimerkiksi seuraavilla nimikkeillä: artesaani, datanomi, farmanomi, hevostenhoitaja, kalastaja, kartoittaja, kelloseppä, laborantti, lennonjohtaja, maaseutuyrittäjä, matkailuvirkailija, meijeristi, puuseppä, pintakäsittelijä, rikastaja, suutari, sisustaja, sirkusartisti, tanssija, viittomakielen ohjaaja. 2. Lukioihin haetaan, amikseen joudutaan Opetushallituksen tilastojen mukaan lukiolaisten ja lukioiden määrä on vähentynyt 2000-luvulla ja ammatillinen koulutus on kasvattanut suosiotaan. Vuonna 2009 ammatilliseen koulutukseen haki ensisijaisena valintanaan kevään yhteishaussa hakijaa ja aloituspaikan sai opiskelijaa. Vastaavat luvut lukion osalta ovat hakijaa ja valituksi tullutta. Peda.netin mukaan vähimmäiskeskiarvo lukioihin pyrittäessä on yleensä vähintään seitsemän. Suosituimpiin ammatillisen koulutuksen linjoihin ja lukioihin vaaditaan selvästi korkeampi keskiarvo. 3. Amiksia ei vain kiinnosta Niin mikä ei kiinnosta? EHYT ry:n Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin -selvityksen pohjaksi järjestettiin ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Aineistosta nousi esiin, että opiskelijat haluavat heitä kuunneltavan enemmän. He toivoivat oppilaitoksiin parempia, arkipäivän viihtyvyyteen ja sujuvuuteen liittyviä olosuhteita. Parannusehdotuksia esitettiin oleskelu-, asuntola- ja liikuntatiloista, kouluruuasta ja työmateriaaleista. Toivottiin, että opiskelijoille annetuista lupauksista pidettäisiin kiinni ja että palautteen antamisella olisi enemmän merkitystä. Lisäksi opiskelijat pitivät uutisten seuraamista ja sosiaalisen median käyttämistä olennaisena osana arkipäiväänsä. 4. Lukiolaiset ajattelevat, amikset tekevät Lukiokoulutuksen pääasiallisena tavoitteena on ollut tarjota yleissivistävää koulutusta. Ammatillisessa koulutuksessa on painotettu enemmän työelämälähtöisyyttä ja käytännön taitoja. Maailma kehittyy kuitenkin sellaista vauhtia, että perustavien tietojen ja taitojen opettelun sijaan uuden tiedon haarukointi ja kyky jatkuvasti päivittää omaa ammattitaitoa korostuvat. Molemmissa tapauksissa tarvitaan uudenlaista ajattelua opiskelussa ja opetuksessa. 5. Amiksilla on aina viikset ja karvanopat No niin onkin! Tietenkin on. Eikä siinä vielä kaikki. Klassikoksi muodostuneet amiksen tunnusmerkit ovat todistetusti jatkaneet maailmanvalloitustaan muuallekin. Huhu kertoo, että joku lukiolainenkin olisi joskus kasvattanut movemberit ja hankkinut ironisesti karvanopat. 16 EHYT Teema 1/2014

17 Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto Miten sinulla menee? Nuorisotyö ja toisen asteen oppilaitokset ovat aina pärjänneet ilman toisiaan. Lukiot tuottavat ylioppilaita, ammattikoulut ammattiin valmistuneita, ja nuorisotyö kuuluu nuorten vapaa-aikaan. Miksi oppilaitosten nyt täytyisi tehdä yhteistyötä nuorisotyön kanssa? Siksi, että koulutus on tärkeämpää kuin koskaan. Koulutus on avain työhön, toimeentuloon ja onnelliseen elämään. Tästä syystä nuorten opiskelua kannattaa tukea myös nuorisotyön ja oppilaitosten yhteistyön avulla. Yläkoulusta on ammattioppilaitokseen iso harppaus. Nuori joutuu ehkä muuttamaan pois vanhempien luota, ja tavallisesti myös kaveripiiri vaihtuu. Lukioon lähtevälle siirtymä on pehmeämpi, mutta opiskelutahti kiihtyy. Nuorelle tekee hyvää, jos joku aikuinen opintojen kuluessa edes kerran osoittaa kiinnostusta nuoren asioihin. Tulee kysymään: Miten sinulla menee? Juuri tästä nuorisotyössä on kyse: keskipisteessä on nuori itse. Häntä ei tarkastella asiakkaana, oppilaana tai potilaana. Nuorisotyöntekijä ottaa kontaktin kaikkiin nuoriin, ei vain erityistapauksiin. Hänen luokseen kynnys on matalampi kuin vaikkapa koulupsykologin tai -kuraattorin luokse. Perinteinen kouluopetus antaa hyvät valmiudet yksin puurtamiseen, mutta yksinäisten puurtajien aika alkaa olla ohi. Työelämässä ihmisiltä vaaditaan entistä enemmän kykyä toimia muiden kanssa. Opettaja tuntee erityisalueensa, mutta ei välttämättä tiedä, miten saisi nuoren tuntemaan itsensä osaksi isompaa yhteisöä. Nuorisotyöntekijä taas on osallistamisen ja ryhmäyttämisen ammattilainen. Kyky toimia ryhmässä ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä täytyy harjoitella. Nuoren on opittava tuntemaan itsensä ryhmän jäsenenä: mitkä ovat minun valmiuteni ja vahvuuteni, millaisen roolin otan? Mitä ryhmä tekee minulle? Tähän harjoitteluun nuorisotyö antaa eväitä. Kun koulussa nuoren ympärille muodostuu hyvä, tuttu porukka, myös opinnot viedään paremmin päätökseen. Oppilaitokset ja nuorisotyö voivat toimia yhdessä monella tavalla, mutta mukautumista ja avointa asennetta vaaditaan. Yhteistyö tarvitsee koulun johdon tuen ja selvät tavoitteet. Lisäksi tarvitaan tilaa ja aikaa nuorisotyöntekijän ja nuorten kohtaamiselle. Työssäni selvitän parhaillaan viiden kunnan koulu- ja nuorisotyön yhteistyötä. Nuorisotilat voidaan järjestää koulun tilojen yhteyteen. Nuorisotyöntekijä voi myös haastatella jokaista oppilasta tai hän voi tulla mukaan oppitunneille kaikki lähtee opettajan ja nuorisotyöntekijän yhteisestä ideoin nista. Nuorisotyöntekijä voi olla koulun tai kunnan palkkaama tai tulla vaikkapa järjestöpuolelta. Onnistunut koulun ja nuorisotyön yhteistoiminta voi saada nuoret viihtymään toisen asteen opinnoissaan paremmin. Viihtymistä eihän koulu ole sitä varten, saatetaan tähän sanoa. Ajatus on vanhanaikainen. Työpaikoilla tiedetään jo, että jos työntekijät viihtyvät, he myös työskentelevät tuloksekkaasti. Tomi Kiilakoski on filosofian tohtori, Nuorisotutkimusverkoston tutkija ja Nuorisotutkimus-lehden päätoimittaja. EHYT Teema 1/

18 Ehkäisevä päihdetyö ei ole vain ammattilaisten asia, vaan jokainen vaikuttaa oman yhteisönsä päihdekulttuurin muotoutumiseen. Koulussa päihdekasvatukseen voi osallistua koko henkilökunta, vaikka avainasemassa onkin opiskelijahuoltoryhmä. Päihdesuunnitelman laatiminen on panostus hyvinvointiin, sillä ehkäisevä päihdetyö nivoutuu tiiviisti muuhun terveyden edistämiseen. Päihteettömien elintapojen edistämisen lisäksi ehkäisevä päihdetyö ehkäisee ja vähentää päihdehaittoja sekä pyrkii ymmärtämään päihdeilmiöitä. Päihteiksi luetaan alkoholi, huumeet ja tupakka sekä muun muassa lääkkeet ja liuottimet, jos niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Myös toiminnalliset riippuvuudet, kuten peliriippuvuus, kuuluvat ehkäisevään päihdetyöhön. Toisen asteen opiskelijat ovat elämänvaiheessa, jossa oma suhde päihteiden käyttöön mietityttää. Ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan myös lukioissa Kuva: Maskot / Lehtikuva 18 EHYT Teema 1/2014

19 Lisäksi päihteiden käyttö koskettaa tavalla tai toisella kaikkien ihmisten elämää, oli se sitten erilaisten sosiaalisten tilanteiden ja vapaa-ajan vieton, läheisen päihdeongelman tai vaikka passiivisen tupakoinnin kautta. Milla Halme on Suomen Lukiolaisten Liiton sosiaalipoliittinen asiantuntija. Hänen mukaansa päihdesuunnitelma edellyttää avointa keskustelua opiskelijoiden kanssa. Lukioiden perinteiset juhlapäivät ovat valtavan tärkeitä niin oppilaille kuin opettajillekin. Ne luovat ja ylläpitävät koulun yhteishenkeä sekä toimintakulttuuria. Vaikka perinteillä on ympäri Suomen lähes sama päivä ja teema, on kussakin lukiossa myös omat erityispiirteensä. Myös jokaisen lukion oppilailla ja opettajilla tuntuu Halmeen mukaan olevan omanlaisensa suhtautuminen päihteiden käyttöön juhlapäivinä. Oppilaitosten juhlien on oltava sellaisia, että niihin voivat kaikki Lukioita ei ole toistaiseksi velvoitettu laatimaan päihdesuunnitelmaa, mutta siihen suuntaan ollaan hyvin todennäköisesti menossa uuden opetussuunnitelman myötä. Ammatillisissa oppilaitoksissa päihdesuunnitelman teko on jo arkipäivää. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeessa on luotu valmis lomakepohja helpottamaan päihdesuunnitelman laatimista. Katja Reinikainen Kuvat Lehtikuva ja Ehyt ry Hyvä päihdesuunnitelma linjaa arjen pelisääntöjä, sanoo EHYT ry:n Eeva Kolttola. osallistua ja kaikki viihtyvät. Liiallinen humalatila voi pilata toisten juhlan. Päihdesuunnitelmaa laatiessa tärkeintä olisi, että säännöt ovat yhteiset ja linjat ovat selvät niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Yhdessä laadittuihin sääntöihin on helpompi kaikkien sitoutua. Yleisesti täysi-ikäisten juomista ei pidetä juhlapäivinä niin ongelmallisena, mutta kouluissa humalassa oleminen ei ole hyväksyttävää. Päihdesuunnitelman tekeminen kannattaa Päihdesuunnitelman tavoitteena on helpottaa työ- ja opiskeluyhteisön jäsenen toimintaa tarjoamalla yhteiset puitteet ja toimintatavat. Lisäksi tavoitteena on tehdä koulun ehkäisevästä päihdetyöstä järjestelmällistä ja näkyvää. Siksi päihdesuunnitelman on oltava yhteisön jokaisen jäsenen tiedossa. Hyvä päihdesuunnitelma ei sisällä vain toimintakaavioita EHYT Teema 1/

20 Päihdesuunnitelmalomakkeen ja eettisen keskustelun kortit voi ladata osoitteesta ongelmatilanteita varten, vaan myös laajempia linjauksia arkiseen toimintaan. Ehkäisevän työn käytäntöjen kautta voidaan tarkastella hyvinvointia laajempana ilmiönä ja kiinnittää huomiota toimintatapojen muokkaamiseen, sanoo EHYT ry:n Lukio-hankkeen projektikoordinaattori Eeva Kolttola. Työyhteisölle kannattaa varata yhteinen keskusteluaika suhtautumisesta päihteiden käyttöön ja siihen liittyviin ongelmatilanteisiin koululla. Erityisen tärkeää on keskustella niistä asioista, joiden suhteen työyhteisössä ilmenee erimielisyyttä ja pyrkiä muodostamaan yhteinen kanta, jonka kaikki voivat hyväksyä. Opiskelijat on jo alusta asti otettava mukaan laatimaan yhteisiä pelisääntöjä, sillä he ovat nuorisokulttuurin ja oman elämänsä asiantuntijoita. Yhteiset pelisäännöt ovat aidosti yhteisiä vasta silloin, kun kaikilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa niiden laatimiseen. Päihdesuunnitelmalle on hyvä nimetä ylläpitäjä, mutta korostaa, että hänen vastuullaan on vain suunnitelman päivittäminen, ei sen toteuttaminen yksinään. Mikäli päihdeteemojen käsittelyssä hyödynnetään ulkopuolisia vierailijoita, heidän osuutensa kannattaa kirjata ylös, jotta vierailujen aikatauluista ja sisällöstä osataan sopia vuosittain ajoissa. Päihdesuunnitelmaan voi myös listata, miten päihteitä käsitellään eri oppiaineiden puitteissa. On hyvä käydä läpi myös henkilöstön mahdollisia lisäkoulutustarpeita: onko tarpeen päivittää tietoutta päihteistä tai toimivista ehkäisevän päihdetyön menetelmistä? Toimenpideohjelma avuksi savuttoman oppilaitoksen luomiseen Oppilaitoksen savuttomuus tukee sekä opiskelijoiden että henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia. Lähtökohtana on, että laki kieltää tupakoinnin ja nuuskan käytön oppilaitosten alueella. Kielto koskee opiskelijoita ja henkilökuntaa. Lisäksi koulun järjestyssäännöillä voidaan kieltää esimerkiksi sähkösavukkeet, sanoo asiantuntija Minttu Mäkelä EHYT ry:stä. Tupakointi nähdään osana sosiaalista kanssakäymistä, joten tupakkataukojen tilalle tulisi Mäkelän mukaan järjestää muita ajanviettomahdollisuuksia. Savuttomuustyön tueksi tauko- ja sosiaalitilojen tulisi olla viihtyisät. Savuton kunta -projekti on laatinut Savuton oppilaitos -toimenpideohjelman, joka pohjautuu Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Suomen Kuntaliiton, Suomen ASH ry:n ja Hengitysliitto ry:n määrittelemiin savuttomuuskriteereihin. Toimenpideohjelmassa on yleisiä linjauksia, ohjeistusta oppilaitoksen ympäristössä toimimiseen sekä työntekijöille ja opiskelijoille omat kohdistetut toimenpiteet. Toimenpideohjelma on luettavissa Savuton kunta -projektin verkkosivuilla. Savutonta toimintakulttuuria voi edistää yksinkertaisilla toimenpiteillä» Otetaan opiskelijat mukaan toimintatapojen suunnitteluun.» Kannustetaan avoimeen keskusteluun pelisäännöistä ja niiden perusteista.» Kuullaan sekä tupakoivia että tupakoimattomia opiskelijoita ja henkilökunnan edustajia.» Mainitaan työpaikkailmoituksissa ja opiskelijoiden hyväksymiskirjeissä, että kyseessä on savuton työpaikka/oppilaitos.» Suositaan savuttomia työssäoppimispaikkoja.» Poistetaan koulualueen tupakointipaikat ja merkitään alue tupakointikiellolla.» Huolehditaan siitä, että opiskelijoilla ja henkilökunnalla on käytössään toimivat ja viihtyisät tilat taukojen viettämiseen.» Tuetaan tupakoinnin lopettamista yhdessä opiskeluterveydenhuollon kanssa.» Sitoutetaan henkilöstö mukaan yhteisiin linjauksiin. 20 EHYT Teema 1/2014

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot