Suomen Eläinlääkärilehti 2005, 111, 7-8. Verkostot kuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Eläinlääkärilehti 2005, 111, 7-8. Verkostot kuntoon"

Transkriptio

1

2

3 Verkostot kuntoon Eläinlääkäreiden virkaehtosopimus (VES) ei varmastikaan ole yhtä hyvä kuin paperityöläisten. Silti meidänkin sopimuksemme puitteissa moni eläinlääkäri voisi järjestää työolonsa paremmin. On tärkeää, että eläinlääkärille jää aikaa ajatteluun, kirjallisuuden lukemiseen ja itsensä kehittämiseen. Kunnanisätkin tämän ymmärtävät, kun sen heille rakentavasti esittää. Näitä etuja on vaikeaa vaatia VES:ssa, ja silti jokaisen kannattaa ajoittain ravistella vanhoja rutiinejaan ja miettiä, mitä työtehtäviä voisi delegoida eteenpäin. Jos kollega on järjestänyt työolonsa paremmin, niin kateuden sijaan kannattaisi ottaa oppia: ryhdy parantamaan omaa työympäristöäsi. Minut herätti kollegalta opittu totuus, että myös kunnaneläinlääkärillä voi olla avustaja, sen ei tarvitse olla yksityisten erikoisoikeus. Oivalsin työssäni, että hyvän avustajan kouluttaminen vastaamaan omia tarpeita maksaa yllin kyllin takaisin uhratun ajan ja vaivan. Toinen vanhempi kollega tokaisi minulle myöhemmin leikattuamme yhdessä potilastani: Pesetkö tosiaan itse instrumenttisi? Avustajani suuttuisi, jos yrittäisin tehdä hänen töitään. Kunnaneläinlääkärinä pyrin ennaltaehkäisemään työuupumusta miettimällä, kuinka voin siirtää muut kuin eläinlääkärin työt pois itseltäni. Onnistuin: työtakkini huolsi terveyskeskuksen vaatehuolto, instrumenttini talon instrumenttihuolto ja röntgenkuvat kehitti röntgenhoitaja. Maksoin palveluista tosin korvauksen, mutta eivät nämä työt kuulu eläinlääkärin toimenkuvaan. Hassua muuten, että kukaan ei kyseenalaista kenelle lääkäreiden välineiden huolto kuuluu. Klinikkamaksun vastineeksi vaadin ja sain avustajan. Hän oli aluksi velvoitetyöllistettynä, sitten oppisopimuksella eli kunnalle erittäin halpa työntekijä. Minulle hän oli korvaamaton. Avustajani muun muassa vastasi puhelimeen, kun aamun puhelinaika oli ohi. Hänen tärkeä tehtävänsä oli pitää huolta, että olemme molemmat vapaita klo 17. Hänen oli minua helpompi myydä ei oota, koska ylimääräinen potilas ei kartuttanut hänen palkkaansa. Päivystyksissä hoidin vain ne, jotka eivät voineet odottaa seuraavaan päivään. On selvää, etteivät päättäjät voi täysin ymmärtää eläinlääkärin työkenttää. Eläinlääkäreiden tulisikin kunnissa verkostoitua tehokkaasti, jotta voisivat yhdessä paremmin ajaa etujaan. Kannattaa muun muassa lounastaa siellä, missä muutkin kaupungin työntekijät ja pyrkiä hankkimaan myös muita sosiaalisia kontakteja. Se on tehokkain tapa saada ymmärrystä, kun muut oppivat tuntemaan sekä eläinlääkärin työnkuvaa että eläinlääkärin ihmisenä. Samalla saa vastapainoa työlle. Se luo pohjaa jaksamiselle raskaassa mutta erittäin antoisassa eläinlääkärin työssä. Olen nyt uusien haasteiden edessä. Kiinnostuneena odotan, millaiseksi työnkuvani muodostuu Eläinlääkäriliitossa. Toivon, että pystyn osallistumaan eläinlääkäreiden työn kehittämiseen. Toivottavasti pystyn vaikuttamaan siihenkin, että myös seutukuntien muodostamisen jälkeen eläinlääkärit ovat onnellisia työssään ja kokevat voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Odotan innolla yhteydenottojanne. Minnami Mikkola eläinlääkäri, Suomen Eläinlääkäriliitto 351

4

5 E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I S U O M E N E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I L E H T I F I N S K V E T E R I N Ä R T I D S K R I F T 7-8/2005 Tieteelliset artikkelit 355 Vedinkastoaineet Teat dips Anna Pitkälä, Mari Eskola ja Satu Pyörälä Muut artikkelit 364 Lex Isolauri erään viran täyttö Katri Helminen 370 Hevosen ruokinta, osa 2 Markku Saastamoinen 374 Elintarvikehuolto ja -hygienia valtamerellä Jukka Kuussaari 378 Eläinlääkäriammatteja: puolustusvoimien elintarvikehygieenikko Anna Parkkari 382 ELKE-hanke Veikko Tuovinen 386 Näkökulma: vastavuoroisuus seutukunnissa Olli Soininen 388 Akuutin vaiheen proteiinikokouksessa Irlannissa Toomas Orro Vakiot 351 Pääkirjoitus: verkostot kuntoon 354 Ledare: sätt nätverken i skick 390 Puheenjohtajan palsta: navigare necesse est 392 Ajankohtaista EELAsta 394 Microglossus 396 Uusia julkaisuja 398 Henkilöuutiset 400 Kurssit 404 Fennovet Oy järjestää 407 Apurahat 409 Avoimet työpaikat 413 Erikoisyhdistykset ja paikallisseurat Kertomus viran täytöstä s. 364 Valtameripurjehduksen huolto s. 374 Eläinlääkärin työturvallisuus -opas ilmestyi s. 396 Helsingin Sanomat Anna Parkkari Ur innehållet Den vetenskapliga artikeln berättar om användningen av spendoppspreparat. I de övriga artiklarna kan man läsa den senare delen om hästars utförring, en berättelse om förvaltningskulturen på 1960-talet och om Lex Isolauri, som namngavs efter en veterinär samt en artikel om livsmedelshygien och -försörjning under en oceanseglats. Utvecklingsprojektet för produktionsdjur (ELKE) presenteras också. En ny artikelserie om veterinäryrken presenterar försvarsmaktens hygieniker och reserapporten berättar om mötet för akuta fasens proteiner som hölls på Irland. I avdelningen nya publikationer presenteras bland annat två handböcker kort: välmående produktionsdjur samt hästar och arbetarskyddet och veterinärens nya arbetssäkerhetsguide på sida 396. Tieteellisesti tarkistettu Genomgått vetenskaplig granskning Kansikuva/Pärmbild: Kilit/Killingar. Kuva: Kuvapörssi

6 354 Sätt nätverken i skick Veterinärernas tjänstekollektivavtal är säkerligen inte lika bra som pappersarbetarnas avtal. Trots det kunde många veterinärer ordna sina arbetsförhållanden bättre också inom ramen för vårt avtal. Det är viktigt att veterinären får tid över till att tänka, läsa litteratur och utveckla sig själv. Kommunfäderna förstår nog detta när man på ett uppbyggande sätt presenterar det för dem. Det är svårt att kräva dessa fördelar i avtalen men det lönar sig för var och en av oss att tidvis ruska om i gamla rutiner och fundera på vilka arbetsuppgifter man kunde delegera. Om en kollega har ordnat sin arbetsmiljö bättre lönar det sig att ta lärdom därav i stället för att vara avundsjuk; börja förbättra din arbetsmiljö. Jag blev uppväckt av en sanning, som en kollega lärde mig, att också en kommunalveterinär kan ha ett veterinärbiträde, dessa behöver inte vara de privatas specialförmån. I mitt arbete insåg jag att skolningen av ett bra veterinärbiträde, så att de egna behoven tillgodoses, ger utdelning mer än tillräckligt. Senare, efter en gemensam operation, sade en annan kollega till mig: Tvättar du verkligen själv dina instrument? Mitt biträde skulle bli arg om jag försökte göra hennes uppgifter. Som kommunalveterinär försökte jag förebygga utbrändhet i arbetet genom att fundera på hur jag på andra kunde överföra ickeveterinära uppgifter. Jag lyckades: hälsovårdscentralens klädvård skötte om mina arbetsrockar, husets instrumentvård skötte om mina instrument och röntgensköterskan framkallade mina röntgenbilder. Visserligen betalade jag för tjänsterna, men dessa uppgifter ingår verkligen inte i veterinärens arbetsbeskrivning. Det är förövrigt lustigt att ingen ifrågasätter vem som skall vårda läkarnas instrument. För att kompensera klinikavgiften krävde jag och fick ett veterinärbiträde. I början var hon beredskapsarbetare, sedermera anställd med läroavtal, det vill säga en mycket billig arbetstagare för kommunen. För mig var hon oersättlig. Mitt biträde svarade bland annat i telefon efter morgonens telefontid. Hennes viktiga uppgift var att se till att vi båda var lediga klockan sjutton. Eftersom en extra patient inte bidrog till hennes lön kunde hon lättare än jag säga att inga tider fanns att tillgå. Under jourtid skötte jag endast sådana fall som inte kunde vänta till följande dag. Det står klart att beslutsfattare inte helt kan förstå sig på veterinärens arbetsfält. I kommunerna borde veterinärerna därför bilda ordentliga nätverk, så att de tillsammans mer effektivt skulle kunna driva sina intressen. Det lönar sig att äta lunch på samma ställe som alla andra stadsanställda och att försöka skaffa sig också andra sociala kontakter. Det effektivaste sättet att röna förståelse är att andra lär sig känna både veterinärens arbetsbild och veterinären som människa. I samma veva får man en motvikt till arbetet. Det skapar en botten för att orka i det tunga men mycket givande veterinäryrket. Nu står jag inför nya utmaningar. Med intresse väntar jag på hur min arbetsbild i Veterinärförbundet utformas. Jag hoppas att jag kan delta i att utforma veterinärernas arbetsbild. Förhoppningsvis kan jag också inverka på att veterinärerna också efter bildandet av de regionala enheterna är lyckliga i sina jobb samt känner att de kan inverka på de omständigheter som berör dem själva. Jag ser fram emot era kontakter. Minnami Mikkola veterinär, Finlands veterinärförbund Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenlehti Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f. Vuodesta Päätoimittaja Huvudredaktör: Antti Nurminen (vastaava toimittaja, ansvarig redaktör) puh Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Anna Parkkari puh. (09) faksi (09) Tieteellinen toimittaja Vetenskapligt redaktör: Jouko Koppinen, Kirjoitusohjeet Direktiv för skribenter: lehden kohdalta tai tilaa Ilmoitusasiat Anmälningsärenden: Pirkko Nousiainen puh. (09) Tieteellinen toimituskunta Vetenskapligt redaktionsråd: dosentti Marja-Liisa Hänninen ELT Liisa Kaartinen professori Terttu Katila professori Hannu Korkeala dosentti Sven Nikander professori Satu Pyörälä ELT Mirja Ruohoniemi professori Hannu Saloniemi professori Timo Soveri Toimitusneuvosto Redaktionsråd: puheenjohtaja Tuomas Herva jäsenet Mari Heinonen, Janne Lunden, Leena Saijonmaa-Koulumies, Minna Viitanen, Raisa Iivonen ja Anna Parkkari sihteeri Toimitus Redaktion: Suomen Eläinlääkäriliitto Mäkelänkatu 2 C, 4. krs Helsinki puh. (09) faksi (09) Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Leif Wikman Painos Upplaga: Tilaushinnat 2005 Prenumerationspriser 2005: 90 e, eläinlääketieteen opiskelijoille, jotka eivät vielä ole liiton jäseniä ja liiton eläkkeellä oleville jäsenille 35 e, EKYn jäsenille 20 e, pohjoismaisten eläinlääkäriliittojen jäsenet 45 e. 90 e, för vet.med. studerande och pensionerade 35 e, för EKY medlem 20 e, för medlem nordiska veterinärförbund 45 e. ISSN Painopaikka Uusimaa Oy, Porvoo Aikakauslehtien liiton jäsen

7 Anna Pitkälä, Mari Eskola ja Satu Pyörälä Vedinkastoaineet Teat dips YHTEENVETO Vedinkaston käytöllä voidaan estää utareen bakteeritartuntoja ja pitää vetimen iho kunnossa. Tehokkainta vedinkasto on tartunnallisten bakteereiden, kuten Staphylococcus aureus ja Streptococcus agalactiae, aiheuttamien tulehdusten ehkäisyssä, mutta jonkin verran tehoa on myös ympäristöperäisten bakteerien aiheuttamia tulehduksia vastaan. Vedinkastoaineiden teho perustuu joko kemiallisiin tehoaineisiin, joita ovat jodoforit, klorheksidiini ja alkoholi, tai muihin biosidisesti vaikuttaviin aineisiin kuten rasvahapot tai maitohappo. Meillä yleisimmin käytettyjä ovat jodoforeja tai klorheksidiiniä sisältävät valmisteet. Hyvän vedinkastoaineen tulee vähentää uusien utaretulehdusten esiintymistä. Vedinkastoaine ei saa ärsyttää ihoa eikä olla toksista. Aineella tulisi olla ihoa hoitava vaikutus. Vedinkastoaineesta ei saa jäädä jäämiä maitoon eikä sitä saa imeytyä kudoksiin. EU-lainsäädäntö edellyttää, että vedinkastoaineiden tulee olla viranomaisen hyväksymiä. Suomen lainsäädännössä ei ole vedinkastoaineiden ominaisuuksien suhteen tehovaatimuksia, joten tuotteen tehokkuuden arviointi jää käyttäjän vastuulle. National Mastitis Council julkaisee internet-sivuillaan kirjallisuusluetteloa vedinkastojen tehoon liittyvistä tutkimuksista, jotka on tehty NMC:n suositusten mukaisesti ja julkaistu tieteellisissä lehdissä. SUMMARY Post-milking teat disinfection is used to prevent new udder infections and to maintain healthy teat skin condition. Teat disinfection is most efficacious against contagious bacteria, such as Staphylococcus aureus and Streptococcus agalactiae, but can have some effect also against environmental pathogens. The effect of the teat dips arises either from chemically active substances such as iodine or chlorhexidine, or from biocides such as fatty acids or lactic acid. In Finland, the active substance of teat dips is most often iodine or chlorhexidine. An effective teat dip prevents new udder infections, does not irritate the skin and is not toxic. In addition, teat dips should contain skin-conditioning components. No residues should remain in the milk and the active substance should not be absorbed into tissue. Teat dips must be registered by the EU authorities. In Finland, there are no legal requirements for efficacy of teat dips, and evaluation of the efficacy remains the user s responsibility. The web site of the National Mastitis Council contains a review of scientific studies on the efficacy of teat dips. JOHDANTO Vedinkastoaineiden käytön ensisijainen syy on bakteeritartuntojen esto ja toissijainen syy vetimen ihon pitäminen hyvässä kunnossa. Kun vetimet desinfioidaan bakteereja tappavalla aineella heti lypsyn jälkeen, useimmat vetimen iholla ja vedinkanavan suulla olevat bakteerit kuolevat. Tämä vähentää bakteerien kolonisaatiota vetimen pinnalla ja estää bakteerien pääsyä vedinkanavaan. Vedinkastoaineiden on todettu merkitsevästi vähentävän uusien utaretulehdusten esiintyvyyttä (Pankey ym. 1983, National Mastitis Council 2004). Vaikka vedinkastolla on osoitettu olevan utaretulehduksia ehkäisevä vaikutus, teho vaihtelee. Vedinkasto on tehokkainta tartunnallisten bakteereiden, kuten Staphylococcus aureuksen ja Streptococcus agalactiaen aiheuttamien utaretulehdusten ennaltaehkäisyssä (Pankey ym. 1983, Boddie ja Nickerson 1992, Boddie ym. 2000). Jonkin verran tehoa on raportoitu myös ympäristöperäisten bakteerien aiheuttamien utaretulehdusten ehkäisyyn (Pankey ym. 1987, Oliver ym. 1993, Oliver ym. 2001). Vedinkasto vähentää tehokkaasti koryneformien kasvua vedinten pinnalla (Brooks ym. 1983, Barkema ym. 1999). Barkema ym. (1999) ja Lam ym. (1997) totesivat, että jatkuva vedinkaston käyttö saattaa karjassa lisätä E. coli -bakteerin aiheuttamia tulehduksia, mikä johtunee maidon solupitoisuuden laskusta ja samanaikaisista vetimen bakteeriekologisista muutoksista. Vedinkaston käytön positiiviset vaikutukset, esimerkiksi utaretulehdusten määrän väheneminen ja tämän seurauksena mahdollinen soluluvun lasku, nähdään yleensä muutamien kuukausien kuluessa käytön aloittamisesta. Suositukset vedinkaston käytöstä vaihtelevat eri maiden välillä: useimmissa Euroopan maissa ja Yh- 355

8 dysvalloissa suositellaan vedinkaston käyttöä rutiininomaisesti, kun taas Suomessa, Norjassa ja Sveitsissä vedinkastoa on suositeltu pääasiassa ongelmatapauksissa tartunnallisten utaretulehdusten yhteydessä (Smith 2001). Ruotsalaisessa nautakarjan terveydenhuolto-ohjelmassa FRISK- KO suositellaan käyttämään vedinkastoa silloin, kun karjan tankkimaidon solupitoisuus on kohonnut (Ekman ja Østerås 2003). Suomessa vuonna 2001 tehdyssä kartoitustutkimuksessa 32 prosenttia tiloista käytti vedinkastoa säännöllisesti ja 63 prosenttia ei koskaan (Pitkälä ym. 2004). Vedinkaston käyttö on EU:ssa sallittua vain lypsyn jälkeen (Maa- ja metsätalousministeriön asetus 8/EEO/2002, Neuvoston direktiivi 92/46/ETY). Vetimien desinfiointi ennen lypsyä, niin sanottu esidippaus, on sallittu esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä sitä tehdään noin 10 prosentilla tiloista. Vedinkastoaineiksi hyväksytyt aineet eivät sovellu esidippaukseen. Vaikka niissä käytetään samoja vaikuttavia aineita, aineiden pitoisuudet ovat erilaiset. EU-lainsäädäntö edellyttää, että vedinkastoaineiden tulee olla viranomaisen hyväksymiä. Tällä hetkellä vedinkastoaineet hyväksytään eri maissa eri tavoin. Suomessa hyväksyvä viranomainen on toistaiseksi Elintarvikevirasto (Maa- ja metsätalousministeriön asetus 8/ EEO/2002). Saksassa ja Yhdysvalloissa vedinkastot luokitellaan lääkeaineiksi ja hyväksyntämenettely on samanlainen kuin lääkkeillä, mutta menettely taas eroaa maiden välillä. Tanskassa ja Ruotsissa on samantapainen rekisteröintimenettely kuin Suomessa. Tanskassa valmisteille tehdään suppea toksikologinen arviointi maitoon mahdollisesti aiheutuvista jäämistä, ja arviointia käytetään hyväksi valmistetta Suomessa hyväksyttäessä. EU:n eläinlääkintä- ja biosidiviranomaiset ovat vuonna 2003 sopineet, että vedinkastoaineet luokitellaan biosideiksi ja aineiden hyväksyntä tehdään tulevaisuudessa biosidilainsäädännön mukaan. Kansallisesti kukin EU-maa voi kuitenkin luokitella vedinkastoaineet lääkeaineiksi ja hyväksyä ne lääkelainsäädännön mukaan. Biosidilainsäädännön mukaan vedinkastoaineiden tehoaineet hyväksytään EU-tasolla ja tämä tehoaineiden arviointi alkaa vuonna 2007, mikä tarkoittaa, että vedinkastovalmisteiden kansallinen hyväksyntä alkaa aikaisintaan vuonna Vedinkastoaineen tehokkuus on määritelty valmisteen kykynä estää uusia utaretulehduspatogeenien aiheuttamia infektioita. National Mastitis Council (NMC) on vuonna 1983 antanut suosituksen, miten vedinkastoaineiden teho tulisi tutkia. Suositus on päivitetty vuosina 1990 ja 2004 (Hogan ym. 1990, Nickerson ym. 2004). Pelkkä laboratorio-olosuhteissa tehty testaus ei riitä, vaan on tutkittava vakioidusti, miten testattava valmiste pystyy estämään kokeellisesti aiheutettuja ja luonnollisia infektioita. Suomen lainsäädännössä ei ole asetettu vedinkastoaineiden ominaisuuksille mitään tehovaatimuksia, joten tuotteen tehokkuuden arviointi jää käyttäjän vastuulle. VEDINKASTOJEN TEHOAINEET Hyvän vedinkastoaineen tulee vähentää uusien utaretulehdusten esiintymistä. Aineen tulee vaikuttaa antimikrobisesti vetimen iholla, eikä orgaaninen aines, kuten maito, lanta tai virtsa, saa vaikuttaa vedinkaston tehoon. Vedinkastoaine ei saa ärsyttää ihoa eikä olla toksinen. Sen pitää edistää ihon vaurioiden paranemista (Hemling 2002). Vedinkastoaineesta ei saa jäädä jäämiä maitoon, eikä ainetta saa imeytyä kudoksiin. Vedinkastoaineista maitoon aiheutuvat jäämät voidaan minimoida, kun vetimet puhdistetaan huolellisesti ennen lypsyä (Falkenberg 2002). Vedinkastoaineiden farmakologisesti vaikuttavat aineet, esimerkiksi jodoforit ja klorheksidiini, kuuluvat neuvoston asetuksen ETY 2377/90 liitteen 2 aineisiin. Tämä tarkoittaa, ettei niiden jäämille ole kansanterveydellisistä syistä tarpeen määrätä eläinperäisissä elintarvikkeissa sallittuja enimmäismääriä. Vedinkastoaineet perustuvat joko kemiallisiin tehoaineisiin, joita ovat esimerkiksi jodoforit, klorheksidiini ja alkoholi, tai muihin biosidisesti vaikuttaviin aineisiin, kuten rasvahapot ja maitohappo. Kokeiluja on tehty myös maidosta eristetyillä mikrobeilla, mutta niissä ei ole edetty kaupallisiin sovelluksiin (Koskinen ym. 1996, Nöremark ym. 2002). Vedinkastovalmisteisiin on usein lisätty ihoa hoitavia aineita vähentämään tehoaineen kuivattavaa vaikutusta tai ylipäänsä suojaamaan vetimen ihoa. Vedinten ihon hoitoon meillä on yleisesti käytetty vedinten rasvausta, mutta navetoiden suurentuessa rasvaaminen on käynyt epäkäytännölliseksi tai jopa mahdottomaksi (automaattinen lypsy). Ihoa suojaavien aineiden lisääminen vedinkastoihin vaikuttaa edullisesti vedinten ihon kuntoon (Hemling 2002). Kosteuttavia tai kosteutta säilyttäviä aineita ovat esimerkiksi glyseriini ja lanoliini. Aineita voi lisätä vain tiettyyn pitoisuuteen saakka, esimerkiksi glyseriiniä ei yli 10 prosenttia, muuten tuotteen desinfiointiteho voi heiketä. Vedinkaston vaikutusaika lypsyn jälkeen on yleensä 1 2 tuntia. Osa valmisteista on geelimäisiä, ja niillä voi olla myös mekaanista suojavaikutusta, koska ne kuivuvat vetimen pinnalle kalvoksi (barrier dip). Tällaiset tuotteet saattavat parantaa lypsyhygieniaa, koska ne vaativat tehokkaan vedinten pesun ennen seuraavaa lypsyä. Geelimäisten valmisteiden teho on verrattavissa perinteisiin valmisteisiin (Falkenberg 2002, Nickerson ja Boddie 1995). Suomessa oli syksyllä 2004 markkinoilla 31 vedinkastovalmistetta. 356

9 Jodoforit Jodi on laajavaikutteinen desinfektioaine, jota sisältävät vedinkastoaineet ovat käytetyimpiä (Hemling 2002). Suomessa noin puolet valmisteista on jodipohjaisia. Jodi liukenee huonosti veteen, joten se on yleensä kompleksoitu niin sanotuksi jodoforiksi pinta-aktiivisiin yhdisteisiin tai polymeereihin, jotka parantavat jodin liukoisuutta ja sallivat jatkuvan jodin vapautumisen. Vain vapaalla jodilla on antimikrobista vaikutusta. Yleisin yhdiste on polyvinyylipyrrolidoni- eli PVP-jodi. Joidenkin jodiyhdisteiden teho on käänteinen verrattuna valmisteen pitoisuuteen eli laimennettu liuos on antimikrobisesti aktiivisempi, koska siinä on enemmän vapaata jodia. Orgaaninen aines ei vaikuta jodoforien aktiivisuuteen. Jodoforit toimivat hyvin lämpötila-alueella C ja ovat aktiivisimpia alhaisessa ph:ssa (ph 3 4). Näin alhainen ph on kuitenkin ihoa ärsyttävä, joten vedinkastot formuloidaan nykyisin yleensä ph-alueelle 4,0 6,5 (Hemling 2002). Jodiliuosten käytön haittoja ovat liuoksen epästabiilius, ihon värjäytyminen, toksisuus ja ihoärsytys. Pseudomonas-bakteerit voivat kasvaa jodiliuoksessa, koska ne pystyvät muodostamaan ekstrasellulaarista limaa, joka tekee ne vastustuskykyisiksi (Erskine ym. 1987). Jodia sisältävien tuotteiden vertaaminen on pakkausmerkintöjen perusteella vaikeaa. Valmisteen bakterisidinen vaikutus ei suoraan korreloi jodin pitoisuuteen ja toisaalta valmisteiden koostumuksessa on eroja, jotka vaikuttavat vapaan jodin pitoisuuteen, vaikka valmisteiden titrattava jodoforikonsentraatio olisi sama. Jodipitoisen vedinkastoaineen vaikutuksesta maidon jodipitoisuuteen on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Jodipitoisen vedinkaston on joko todettu nostavan tankkimaidon jodipitoisuutta ppm tai toisaalta on todettu, ettei se vaikuta jodipitoisuuteen lainkaan Reijo Jokivuori/ Helsingin yliopiston Saaren klinikan kokoelma KUVA 1 FIGURE Vedinsuihkeen laitto lypsyn jälkeen. Application of teat spray after milking. (Falkenberg 2002). Vedinkastoa merkittävämpi maidon jodipitoisuuteen vaikuttava tekijä on eläimen saaman rehun jodipitoisuus. Teknisiä haittavaikutuksia maidon prosessointiin aiheutuu, kun maidon aktiivisen jodin pitoisuus on ppm. Kloori Klooriyhdisteitä sisältävät vedinkastoaineet ovat toiseksi yleisimpiä valmisteita Suomessa. Klorheksidiini on orgaaninen klooriyhdiste, joka on kemialliselta luonteeltaan sekä hydrofiilinen että hydrofobinen. Klorheksidiini on aktiivisempi grampositiivisia kuin gramnegatiivisia bakteereja vastaan. Jotkut gramnegatiiviset bakteerit, kuten Pseudomonas, Proteus ja Serratia-lajit, voivat olla luonnostaan resistenttejä klorheksidiinille. Klorheksidiini on aktiivista emäksisessä ympäristössä, ja orgaaninen aines vähentää sen tehoa. Klorheksidiinin alkoholiliuokset ovat tehokkaampia kuin vesiliuokset. Klorheksidiinillä on pidempi antimikrobinen vaikutus kuin monilla muilla vedinkastoaineissa käytetyillä aineilla, ja sillä saattaa olla parempi vaikutus ympäristöperäisissä utaretulehdusongelmissa (Oliver ym. 1990). Kaksikomponenttisissa, klooria sisältävissä valmisteissa natriumkloriitti on yhdistettävä ennen käyttöä aktivaattorina toimivaan heikkoon happoon, esimerkiksi maitohappoon tai mantelihappoon, jolloin muodostuu kloorihappoa ja klooridioksidia, joilla molemmilla on laaja antimikrobinen kirjo. Tällainen vedinkasto on valmistettava päivittäin sekoittamalla pohja-aine ja aktivaattori. Aktivaattorina käytetyn maitohapon ansiosta valmisteen mikrobisidinen vaikutus säilyy vetimen pinnalla pitkään (Boddie ym. 1994). Kloorihappoa ja klooridioksidia muodostavien vedinkastoaineiden haittana on vedinten ihon ärsytys, josta on kokemuksia Suomestakin (M. Yli- Hynnilä, suullinen tiedonanto). Valio Oy ei tästä syystä suosittele tuottajilleen tämäntyyppisten vedinkastojen käyttöä (L. Kulkas, suullinen tiedonanto). Alkyylibentseenisulfonaatti Alkyylibentseenisulfonaatit ovat pinta-aktiivisia aineita, jotka vaikuttavat myös mikrobisidisesti sekä grampositiivisiin että gramnegatiivisiin bakteereihin. Dodekyylibentseenisulfonaatilla saattaa olla tehoa lisäävää vaikutusta natriumkloriitti-mantelihappoyhdistelmässä (Oura ym. 2002), mutta myös ärsytystä lisäävä vaikutus (Britten ym. 2001). Alkyylibentseenisulfonaattia sisältäviä valmisteita on Suomessakin markkinoilla. Alkoholit Isopropyylialkoholi on vedinkastoissa yleisimmin käytetty alkoholi, joka on käytössä myös meillä. Kemialliselta rakenteeltaan se on alifaattinen alkoholi. Se liukenee täysin veteen. Alkoholeilla on nopea antimikrobinen vaikutus lisääntymisvaiheessa olevia soluja vastaan. Alkoholi vaikuttaa parhaiten 70-prosenttisena vesiliuoksena. Alkoholin etuna on nopea haihtuminen. Lisäksi siitä ei tule jäämiä 357

10 eikä se penetroidu orgaanisen aineksen läpi. Haittana on ihoa kuivattava vaikutus (Hemling 2002). Muut aineet Lyhytketjuisilla rasvahapoilla on antimikrobista vaikutusta erityisesti grampositiivisia bakteereita vastaan. Happojen antimikrobinen vaikutus on hyvin ph-sidonnaista. Lauriinihappoa, glyseryylimonolauriinia, kapriinihappoa ja kapryylihappoa on käytetty yhdistettynä muun muassa maitohappoon. Lauriinihappoa on luonnostaan muun muassa vedinkanavan keratiinissa, eikä orgaaninen aines heikennä sen tehoa. Edellä mainittuihin aineisiin pohjautuvia vedinkastovalmisteita on Suomessa markkinoilla. Sen sijaan kvaternäärisiä ammoniumyhdisteitä ja fenoliyhdisteitä sisältäviä vedinkastoja meillä ei ole. Mikään vedinkastoaine ei tehoa kaikkiin utarepatogeenisiin bakteereihin. Käytettyjen tehoaineiden ohella valmisteen mikrobisidinen vaikutus riippuu tuotteen koko koostumuksesta eli vaikuttavien aineiden pitoisuudesta, happamuusasteesta, ihoa hoitavien aineiden pitoisuudesta ja viskositeetista. Tämän lisäksi vaikutusta on orgaanisen aineksen läsnäololla ja lämpötilalla (Boddie ym. 1998, Hemling 2002, Oura ym. 2002). Eri tehoaineiden vaikutuksia selvittävissä tehotutkimuksissa on saatu osin ristiriitaisiakin tuloksia. NMC julkaisee Internet-sivuillaan (www. nmconline.org) kirjallisuusluetteloa vedinkastoaineiden tehoon liittyvistä tutkimuksista, jotka on tehty NMC:n suositusten mukaisesti ja julkaistu tieteellisessä lehdessä. VEDINKASTON KÄYTTÖ Vedinkastoa on käytettävä heti lypsinten irrottamisen jälkeen, kun vedinkanava vielä on lypsyn jäljiltä auki, jotta desinfiointi tapahtuu myös vedinkanavan alueella. On tärkeää käsitellä koko vedin, koska se on ollut kontaktissa lypsimen ja joskus maidonkin kanssa (Edmonson 2002). Vedinkastoaine voidaan kuivata 30 sekunnin jälkeen, jos lehmä altistuu kylmälle. Automaattisessa lypsyssä laite yleensä käsittelee vetimet rutiininomaisesti vedinsuihkeella ja jo vedinten ihon hoidonkin kannalta vedinten desinfiointia voi pitää suositeltavana. Pihatoissa ei voi noudattaa lypsyjärjestystä, joten vedinkaston käytön perusteena on myös lypsimen välityksellä mahdollisesti leviävien patogeenisten bakteerien torjunta. Useimpia vedinkastoaineita voi annostella sekä kastamalla että suihkuttamalla vedin. Suihkuttaminen on nopeampaa, mutta sen haittapuolena on, että suihkutettaessa valmistetta kuluu noin 50 prosenttia enemmän, eikä suihku välttämättä tavoita joka kohtaa käsiteltävästä alueesta. Annostelutapojen tehokkuudessa ei ole todettu eroja, kun annostelu tehdään niin, että kaikki vetimet käsitellään kunnolla (Falkenberg 2002). Eräässä kenttätutkimuksessa vertailtiin vedinkaston ja -suihkeen tehoa vedinten koryneformikasvun ennaltaehkäisyssä ja kasto havaittiin merkitsevästi paremmaksi (Huxley ym. 2002). VEDINKASTO JA RESISTENSSI Usein kysytään, voiko jatkuva vedinkaston käyttö valikoida vedinten iholle antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Vaikka bakteereilla on todettu olevan resistenssimekanismeja desinfektioaineita ja muita biosidisesti vaikuttavia aineita vastaan, monet aineet vaikuttavat solutuhossa usealla eri mekanismilla, ja resistenssin kehittyminen samanaikaisesti usealle eri mekanismille on epätodennäköistä. Riskiä vähentää aineiden nopea hajoaminen tai haihtuminen ympäristössä (Gilbert ja McBain 2003). Bakteerit pystyvät kuitenkin kehittämään samanaikaisesti vastustuskykyvyn sekä antibiooteille että desinfektioaineille. Tämän ilmiön taustalla on todettu olevan esimerkiksi plasmidin välityksellä siirtynyt multiresistenssi. Tanskassa on tutkittu bakteerien herkkyyttä eri desinfektioaineille. Utaretulehdusnäytteistä eristettyjen S. aureuksien todettiin olevan herkkiä klorheksidiinille (Aarestrup ja Hasman 2004). Norjalaisessa tutkimuksessa raportoitiin mastiitista eristetyillä S. aureuksilla havaitusta plasmidivälitteisestä, penisilliini- ja tetrasykliiniresistenssiin liittyvästä resistenssistä vedinkastoissa käytetyille kvaternäärisille ammoniumyhdisteille (Bjorland ym. 2001). Biosidien, kuten vedinkastoaineiden, vaikutuksesta mikrobien antibioottiresistenssiin tarvitaan edelleen lisätutkimusta (Gilbert ja McBain 2003, Aarestrup ja Hasman 2004). Utaretulehdusta ehkäistään parhaiten toimimalla oikein navettaympäristössä. Tähän kuuluvat puhdas ja kuiva navetta, puhtaat lehmät, hyvä lypsyhygienia ja oikein toimiva lypsykone. Harkittu vedinkastoaineiden käyttö voi osaltaan vähentää utaretulehdusta. KIRJALLISUUS Aarestrup F. M. & Hasman H. Susceptibility of different bacterial species isolated from food animals to copper sulphate, zinc chloride and antimicrobial substances used for disinfection. Vet. Microbiol. 100, 2004: Barkema, H. W., Schukken, Y. H., Lam, T. J. G. M., Beiboer, M. L, Benedictus, G. & Brand, A. Management practices associated with the incidence rate of clinical mastitis. J. Dairy Sci. 82, 1999: Bjorland, J., Sunde, M. & Waage, S. Plasmid borne smr gene causes resistance to quaternary ammonium compounds in bovine Staphylococcus aureus. J. Clin. Microb. 39, 2001: Boddie, R. L. & Nickerson, S. C. Evaluation of postmilking teat germicides containing Lauricidin, saturated fatty acids, and lactic acid. J. Dairy Sci. 75, 1992: Boddie, R. L., Nickerson, S. C. & Adkinson, R. W. Germicidal activity of a chlorous acid-chlorine dioxide teat dip 358

11 and a sodium chlorite teat dip during experimental challenge with Staphylococcus aureus and Streptococcus agalactiae. J. Dairy Sci. 81, 1998: Boddie, R. L., Nickerson, S. C. & Adkinson, R. W. Efficacies of chlorine dioxide and iodophor teat dips during experimental challenge with Staphylococcus aureus and Streptococcus agalactiae. J. Dairy Sci. 83, 2000: Boddie, R. L., Nickerson, S.C. & Kemp, G. K. Efficacy of two barrier teat dips containing chlorous acid germicides against experimental challenge with Staphylococcus aureus and Streptococcus agalactiae. J. Dairy Sci. 77, 1994: Britten, A., Hanson, N. & Pedraza, J. Effect of teat dips on hyperkeratosis. NMC 43 rd Annual Meeting. National Mastitis Council, Verona, WI, USA, Proceedings, s Brooks, B.W., Barnum, D. A. & Meek, A.H. An observational study of Corynebacterium bovis in selected Ontario dairy herds. Can. J. Comp. Med. 47, 1983: Edmonson, P.W. Teat dipping trouble. British Mastitis Conference Gloucester, UK. Proceedings, s Ekman, T. & Østerås, O. Mastitis control and dry cow therapy in the Nordic countries. National Mastitis Council Annual Meeting Proceedings Pdf Erskine R. J., Unflat J. G., Eberhart, R. J., Hutchinson, L. J., Hicks, C. R. & Spencer, S. B. Pseudomonas mastitis: Difficulties in detection and elimination from contaminated wash-water systems. JAVMA 191, 1987: Falkenberg U. Untersuchungen zum Einsatz verschiedener Zizendippverfahren in der Melkhygiene. Diss. Freien Universität Berlin, Journal Nr. 2582, Berlin Väitöskirja. 164 s. Gilbert, B. & McBain, A. J. Potential impact of increased use of biocides in consumer products on prevalence of antibiotic resistance. Clin. Microbiol. Rev. 16, 2003: Hemling, T.C. Teat condition prevention and cure through teat dips. British Mastitis Conference Gloucester, UK. Proceedings, s Hogan, J. S., Galton, D. M., Harmon, J. M., Nickerson, S. C., Oliver, S. P. & Pankey, J. W. Protocols for evaluating efficacy of postmilking teat dips. J. Dairy Sci. 73, 1990: Huxley, J. N., Green, M. J. & Bradley, A. J. The prevalence and significance of minor pathogen intramammary infections, in low somatic cell count herds, in the UK. World Buiatrics Congress, Hannover, Germany, Proceedings, s Koskinen, E., Rantala, M. & Saloniemi, H. The effect of sour milk as a postmilking teat dip for mastitis prevention in a dairy herd. Acta Vet. Scand. 37, 1996: Lam T. J. G. M., van Vliet J. H., Schukken Y. H., Grommers F. J., van Velden-Russcher A., Barkema H. W. & Brand A. The effect of discontinuation of postmilking teat disinfection in low somatic cell count herds. I. Incidence of Clinical Mastitis. Vet. Q. 19, 1997: Maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 8/EEO/2002. Maidontuotantotilojen hygieniavaatimukset. Neuvoston asetus (ETY) No 2377/90, yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa. Liite II, luettelo aineista joiden jäämiä varten ei ole enimmäismääriä. Neuvoston direktiivi 92/46/ETY, raakamaidon, lämpökäsitellyn maidon ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista terveyssäännöistä. Nickerson, S. C. & Boddie, R. L. Efficacy of barrier-type postmilking teat germicides against intramammary infection. J. Dairy Sci. 78, 1995: Nickerson, S. C., Saxon, A., Fox, L. K., Hemling, T., Hogan, J. S., Morelli, J., Oliver, S. P., Owens, W. E., Pawlak, M. & Petersson, L. Recommended protocols for evaluating efficacy of postmilking teat germicides. National Mastitis Council Annual Meeting Proceedings 2004, Nöremark, M., Nilsson L. & Persson Waller, K. Syrade mjölkprodukters inverkan på växten av juverpatogena bakterier. Svensk Veterinärtidning 54, 2002: NMC. Summary of peer-reviewed publications on efficacy of premilking and postmilking teat disinfectans published since National Mastitis Council Annual Meeting Proceedings 2004, Oliver, S. P., King, S. H., Lewis, M. J., Torre, P. M., Matthews, K. R. & Dowlen, H. H. Efficacy of chlorhexidine as a postmilking teat disinfectant for the prevention of bovine mastitis during lactation. J. Dairy Sci. 73, 1990: Oliver, S. P., Lewis, M. J., Ingle, T. L., Gillespie, B. E., Matthews, K. R. & Dowlen, H. H. Premilking teat disinfection for the prevention of environmental pathogen intramammary infections. J. Food Prot., 76, 1993: Oliver, S. P., Gillespie, B. E., Lewis, M. J., Ivey, S. J., Almeida, R. A., Luther, D. A., Johnson, D. L., Lamar, K. C., Moorehead, H. & Dowlen, H. H. Efficacy of a premilking teat disinfectant containing a phenolic combination for the prevention of mastitis in lactating dairy cows. J. Dairy Sci. 84, 2001: Oura, L. Y., Fox, L. K., Warf, C. C. & Kemp, G.K. Efficacy of two acidified chlorite postmilking teat disinfectants with sodium dodecylbenzene sulfonic acid on prevention of contagious mastitis using an experimental challenge protocol. J. Dairy Sci. 85, 2002: Pankey, J. W., Philpot, W. N., Boddie, R. L. & Watts, J. L. Evaluation of nine teat dip formulations under experimental challenge to Staphylococcus aureus and Streptococcus agalactiae. J. Dairy Sci. 66, 1983: Pankey, J. W., Wildman, E. E., Dreshler, P. A. & Hogan, J. S. Field trial evaluation of premilking teat disinfection. J. Dairy Sci. 70, 1987: Pitkälä, A. Haveri, M. Pyörälä, S. Myllys, V, Honkanen-Buzalski, T. Bovine mastitis in Finland 2001 prevalence, distribution of bacteria, and antimicrobial resistance. J. Dairy Sci. 87, 2004: Smith, K. L. Mastitis control in member countries. IDF Mastitis Newsl. 24, 2001: KIRJOITTAJIEN OSOITTEET: ELL Anna Pitkälä Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA PL 45, Helsinki puh. (09) ETT Mari Eskola erikoistutkija KTTK PL 42, Helsinki ELT, professori Satu Pyörälä Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö Pohjoinen pikatie Saarentaus 359

12 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE KISSOJEN MICROSPORUM CANIS -INFEKTIO Kissojen ja koirien sieni-infektioiden välillä on huomattavia eroja. Kissoilla ihomykoosit ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin koirilla. Suurin osa kissan sienitaudeista on Microsporum canis - sienen aiheuttamia. Microsporum-tartunta on vakava ja sitkeä ongelma erityisesti kissakenneleissä. Näissä hoito pelkillä paikallisilla lääkevalmisteilla ei onnistu, vaan sen lisäksi vaaditaan sekä pitkäaikaista systeemistä hoitoa että huolellista ympäristön desinfiointia sieniin ja erityisesti sieniitiöihin tehoavalla aineella. Hiivatartunnat (Malassezia ja Candida) ovat kissoilla harvinaisempia kuin koirilla, joilla Malassezia-infektiot lisääntyvät jatkuvasti. Systeemisiä sieni-infektioita, kuten kryptokokkoosia, histoplasmoosia, sporotrikoosia sekä nasaaliaspergilloosia, esiintyy jonkin verran. Blastomykoosia tavataan endeemisillä alueilla koirilta, mutta vain harvoin kissoilta. Sieni-infektion kannalta tärkeitä tekijöitä ovat vastustuskyvyn taso nuorilla, vanhoilla, heikoilla ja sairailla eläimillä. Niinpä esimerkiksi FIV- ja FeLVtartunnan saaneilla kissoilla on dermatofytooseja useammin kuin terveillä 1,2. Dermatofytoosi on keratiinipitoisten kudosten sieni-infektio Dermatofytoosi on ihon, turkin sekä kynsien sieni-infektio. Sen aiheuttavat erilaiset Microsporum- ja Trichophyton-lajit, jotka käyttävät keratiinia ravinnokseen. Dermatofytoosi on kaksi kertaa yleisempi kissoilla kuin koirilla. Usein kissat kantavat turkissaan sienten itiöitä tai rihmoja olematta itse sairaita. Tällaiset kissat toimivat taudinlevittäjinä. Amerikkalaisessa tutkimuksessa 3,4 havaittiin, että lähes 75 prosenttia terveistä kissoista kantaa turkissaan sientä. Usein kyse oli harmittomista lajeista, mutta myös Microsporumia ja Trichophytonia löytyi. Kissoista, joilla oli retrovirusinfektio (FIV, FeLV), löytyi sieni-infektio useammin, ja lajien kirjo oli suurempi. Kissa on tärkeä Microsporuminfektion levittäjä Microsporumia on löydetty kissojen lisäksi useilta muiltakin eläimiltä sekä ihmisiltä. Infektioiden määrä on yleistymässä. M. canis ei kuulu kissojen normaaliin ihoflooraan, mutta silti kissaa pidetään yhtenä merkittävimmistä sienitautia ihmisiin levittävistä tartunnanlähteistä. Yli puolessa niistä perheistä, joissa on infektiota kantava kissa, on sieni-infektioita myös perheenjäsenillä. Suurin osa, 70 prosenttia, ihmisten Microsporuminfektioista on havaittu olevan peräisin kissoista 5. Saksassa ja Iso-Britanniassa Microsporumia pidetään jo huomattavana riskinä. Useassa maassa kissanäyttelyyn osallistuminen vaatii todistuksen, että kissalla ei ole Microsporuminfektiota. Yleisimmin sientä löydetään pitkäkarvaisilta kissoilta, jotka eivät pysty puhdistamaan turkkiaan yhtä tehokkaasti kuin lyhytkarvaiset kissat. Oireettomissa taudinkantajissa on kuitenkin yhtä paljon niin lyhyt- kuin pitkäkarvaisia kissoja. Infektio on yleisin talouksissa, joissa on useampia kissayksilöitä, esimerkiksi kissakenneleissä. Usein kissat ovat oireettomia taudinkantajia yhtäkkiä puhjennut dermatofyyttiepidemia kissanpennuissa on yleensä merkki siitä, että emo on tällainen kantaja. Nuoret, alle yksivuotiaat kissat ovat herkimpiä Microsporum-tartunnalle. Myös sairaat, aliravitut, tiineet ja imettävät kissat saavat tartunnan helposti. Ulkoloiset heikentävät ihon vastustuskykyä altistaen eläimen siten sieni-infektiolle. Myös immunosuppressiivisten lääkkeiden käyttö lisää infektion vaaraa

13 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE Tartunta säilyy kauan ympäristössä Microsporum-infektio on erittäin tarttuva. Tartunta välittyy sekä suorassa että epäsuorassa kontaktissa. Itiöt ja rihmat säilyvät hengissä huoneenlämmössä parikin vuotta 6. Italiassa tehdyssä tutkimuksessa 50 eläinlääkäriklinikan lattialta otetuista näytteistä löytyi yhteensä yksitoista eri sienilajia, mukaan luettuna myös M. canis ja T. mentagrophytes 7. Tutkijoiden mukaan eläinlääkäriklinikoilla saattaa olla tärkeä merkitys tartunnan leviämiselle niin eläimiin kuin ihmisiinkin. Terve iho erittää sienen kasvua estävää talia, ja sieni saakin yleensä jalansijan vain vaurioituneelta iholta. Itiöt tarttuvat ihoon ja alkavat itää muodostaen rihmoja, jotka tunkeutuvat ihon ja karvafollikkeleiden läpi. Sieni tuottaa keratinolyyttisiä entsyymejä, jotka edesauttavat tunkeutumista syvempiin ihokerroksiin. Rihmasto tunkeutuu lopuksi karvan pinnan läpi. Sienen vaurioittama karva katkeaa helposti ihon yläpuolelta. Irronneet karvat levittävät miljoonia itiöitä ympäristöön. Kun sienirihmasto ulottuu kudokseen, josta karva kasvaa, sienen kasvu pysähtyy ja karva irtoaa. Sieni ei kasva kuolleissa karvoissa. Sienen kasvu pysähtyy myös tulehdusreaktion seurauksena. Sarveisaineessa kasvavat dermatofyytit tuottavat toksiineja, jotka vaurioittavat ihoa ja johtavat tulehdusreaktioon. Kissoilla tällainen tulehdusreaktio on kuitenkin harvinainen, eikä näin ollen vasta-aineita muodostu tehokkaasti. Kissoilla Microsporuminfektiosta toipuminen kestääkin tavallista pidempään, 18 kuukaudesta neljään vuoteen. Tyypilliset oireet ihmisillä ja eläimillä ovat pyöreät leesiot (ringworm) ja katkenneet karvat noin kolme millimetriä ihon yläpuolelta. Aikuisilla kissoilla näitä näkee harvemmin, sillä tartunta johtaa hyvin kirjavaan taudinkuvaan (esimerkiksi miliääridermatiitti, follikuliitti) kissan koko iholla. Tämän takia mykoosiepäilyn yhteydessä on tärkeää tehdä sieniviljely diagnoosin varmistamiseksi. Oireettoman kantajan tautiepäilyyn päädytään vasta, kun tartunnan oireet havaitaan samassa ympäristössä elävältä ihmiseltä tai eläimeltä tai hoitavalta eläinlääkäriltä. Microsporum-infektio menee yleensä ohi itsestään, mutta sairauden aikana kissa levittää suurella todennäköisyydellä tartuntaa ihmisiin ja toisiin eläimiin. Sieniviljely on paras diagnoosimenetelmä Microsporum canis näkyy Woodin lampulla, valomikroskoopilla, viljelyssä sekä histologisissa näytteissä. Woodin lamppua voidaan käyttää myös sopivien näytealueiden löytämiseen. Woodin lamppu on erittäin käyttökelpoinen. Tutkimus tehdään pimennetyssä huoneessa. Lampun annetaan olla päällä jonkin aikaa, viidestä minuutista puoleen tuntiin, ennen tutkimusta. Jos kirkkaan vihreää fluoresenssia ei näy heti, täytyy kohdetta valottaa muutaman minuutin ajan. Vain noin prosenttia tartunnoista havaitaan tällä keinolla. Tulos saattaa olla negatiivinen lievässä infektiossa tai jos eläin on kylvetetty tai voideltu lääkkeellä ennen tutkimusta. M. gypseumin tai muiden dermatofyyttien infektiot eivät fluoresoi. Virheellisen positiivisen tuloksen saattaa nähdä esimerkiksi tetrasykliineillä hoidetulla eläimellä. Parhaan valomikroskooppinäytteen saa katkenneista, vaalenneista tai hauraista karvoista. Infektoituneet karvat ovat turvonneita ja niiden rakenne on hajonnut. Rihmasto ja itiöt näkyvät jo pienellä suurennoksella. Valomikroskoopilla voi tunnistaa noin 40 prosenttia infektioista. Varmin tapa varmistaa diagnoosi, sekä tunnistaa sieni lajilleen, on sieniviljely. Useimmiten käytetään Sabouraud-agaria, tai DTM (dermatophyte test medium) -viljelyalustaa. Viljelyä varten kerätään karvaa (mielellään juurineen) ja ihohiutaleita leesioiden reunoilta. Mackenzien harjatekniikka on kätevä: steriilillä hammasharjalla harjataan lujasti muutaman minuutin ajan koko kissan turkki läpi. Tämä menetelmä vähentää väärien negatiivisten näytteiden osuutta. 361

14 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE Eläimen ja elinympäristön hoito on yhtä tärkeää Taudin zoonoottisen luonteen takia sairaiden kissojen hoito tulisi aloittaa välittömästi, kun diagnoosi on tehty. Hoidossa täytyy ottaa huomioon sairaan eläimen lisäksi myös kaikki kontaktieläimet sekä ympäristö. Yksittäiset kissat: Ihomuutoksia hoidetaan paikallisilla sienilääkkeillä niin kauan, kunnes kaikki oireet ovat olleet poissa parin viikon ajan. Lääkitsemistä systeemisillä sienilääkkeillä tai karvojen ajelemista suositellaan, kun kyse on yleistyneestä infektiosta tai pitkäkarvaisesta kissasta. Karvanleikkuujätteet tulee polttaa tai steriloida, karvanleikkurin terät ja muut välineet steriloida. Ympäristö tulee saneerata. Karvanleikkuuta ei suositella omistajan tehtäväksi. Ryhmässä elävät kissat: Ryhmissä elävien kissojen hoito on hyvin vaikeaa. Jos infektio todetaan muutamalla kissalla, on kaikki kissat hoidettava. Hoitoa jatketaan kunnes kaksi kahdeksan viikon välein otettua hammasharjanäytettä on negatiivisia. Hoito koostuu systeemisestä ja paikallisesta sienilääkityksestä sekä elinympäristön huolellisesta desinfioinnista. Ne kissat, jotka eivät vastaa hoitoon, tulisi poistaa kissakenneleistä. Eläimenomistajalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, sillä hoito voi kestää jopa vuosia. Jos kaikilla kennelin kissoilla on todettu tartunta, on järkevin toimenpide aloittaa kennelin toiminta uusilla, terveillä kissoilla saneeratussa ympäristössä. Saneerauksen jälkeen hankitut uudet eläimet kannattaa pitää karanteenissa siihen asti, kunnes sieniviljelyn tulokset osoittavat ne terveiksi. Tartunnan saaneet kissat täytyy pitää poissa näyttelyistä ja jalostuksesta, eikä pentuja saa myydä eteenpäin. Tartuntaa levittävien karvojen ja itiöiden hävittämiseksi suositellaan päivittäistä imurointia sekä elinympäristön desinfi ointia sienen itiöihin tehoavalla sumutteella tai savulla kerran viikossa. Myös kantokopat, peitot, lelut, harjat ja muut kissan varusteet tulee desinfioida, esimerkiksi pesemällä tai liottamalla niitä itiöihin tehoavassa desinfi ointiliuoksessa. Sileät lattiat ja metallihäkit on helpompi desinfioida kuin esimerkiksi olohuone, jossa verhot, matot ja kalusteet tekevät perusteellisesta desinfioinnista mahdotonta. Desinfi oiva savu on näissä tiloissa käyttökelpoinen, joskin se saattaa värjätä vaaleita materiaaleja. Desinfioivan henkilön tulee suojautua käyttämällä kertakäyttöhansikkaita ja suojavaatetusta, jotta ympäristön kontaminaatio ei leviäisi laajemmalle. Viitteet: 1) Mancianti, F.; Giannelli, C.; Bendinelli, M. & Poli, A.: Mycological findings in feline immunodeficiency virus-infected cats. J. Med. Vet. Mycol., 30 (3), (1992). 2) Sierra, P.; Guillot, J.; Jacob, H.; Bussieras, S. & Chermette, R.: Fungal fl ora on cutaneous and mucosal surfaces of cats infected with feline immunodeficiency virus or feline leukemia virus. Am. J. Vet. Res., 61 (2), (2000). 3) Moriello, K.A. & Deboer, D.J.: Fungal fl ora of the haircoat of cats with and without dermatophytosis. J. Med. Vet. Mycol., 29 (5), (1991) 4) Moriello, K.A.: Dermatophytosis Part 1: Etiology, pathogenesis, and clinical aspects in small animals. Third World Congress of Veterinary Dermatology, Edinburgh, Scotland, September 1996, ) Lunder, M. & Lunder, M.: Is Microsporum canis infection about to become a serious dermatological problem? Dermatology, 184, (1992). 6) Thomas, M.L.; Scheidt, V.J. & Walker, R.L.: Inapparent carriage of Microsporum canis in cats. Compendium Continuing Education practicing veterinarians, Special focus Parasitology, 11 (5), (1989). 7) Mancianti, F. & Papini, R.: Isolation of keratinophile fungi from the fl oors of private veterinary clinics in Italy. Vet. Res. Commun., 20 (2), (1996). 362

15 Ikääntyvän koiran nivelet liikkeelle! Tarkkaile postiasi! Mobility Support MS 25 on ruokavalio, joka helpottaa nivelongelmista kärsivän koiran elämää. Sisältää viherhuulisimpukkajauhetta (GLM), jossa on runsaasti omega-3 ryhmään kuuluvia EPA/DHA ja ETA-rasvahappoja sekä omega-6 rasvahappoja. Sisältää myös nivelten hyvinvointiin vaikuttavia antioksidantteja; C- ja E-vitamiinia, Mobility Support MS 25 sisältää mm. tauriinia, luteiinia sekä sinkkiä, kuparia ja mangaania. Mobility Support on ruokavaliohoidon uranuurtaja nivelten liikkuvuuden ylläpidossa. Royal Canin tarjoaa syksyn kuluessa tietoa ja tilaisuuksia, joissa esitellään Mobility Support -tuoteperheen uutuus. Omega 3 GLM (green lipped mussel) Polyfenolit Energia 0,73 % 0,3 % 150 mg / kg kcal / kg

16 Lex Isolauri erään viran täyttö Vuosina käytiin kirpeä kiista Laitilan kunnaneläinlääkärin viran täytöstä. Laitilalaiset valitsivat virkaan eläinlääkäri Sakari Isolaurin (s. 1938), mutta maatalousministeriön eläinlääkintöosasto ei suostunut antamaan Isolaurille virkamääräystä. Miksi? Ja toisaalta: miksi Laitilan kunta ei totellut eläinlääkintöosaston tahtoa ja valinnut virkaan toista eläinlääkäriä? Tätä selvitin haastattelemalla kiistan avaintekijöitä Sakari Isolauria sekä tuolloin ministeriön eläinlääkintöosaston eläintautitoimiston eläinlääkintötarkastajana toiminutta Rolf Bergeriä (s. 1931). Muina lähteinä käytin muun muassa Laitilan piirieläinlääkärin sekä maa- ja metsätalousministeriön arkistoja. Helsingin Sanomat TEKSTI: KATRI HELMINEN Eläinlääkintähuoltolaki oli astunut voimaan vuonna 1967, ja se velvoitti kunnat ylläpitämään kunnaneläinlääkärin virkaa. Kunnaneläinlääkärin virkoja oli toki ollut Suomessa jo aiemmin, niistä annettu Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus oli voimassa vuodet Virat olivat kuntien ylläpitämiä ja niihin ei juuri sisältynyt valtion velvoitteita. Valtion virkaeläinlääkäreinä toimivat piirieläinlääkärit, joiden toimenkuvaan sisältyi valtion virkatoimituksia ja tarttuvien kotieläintautien vastustusta. Uusi eläinlääkintähuoltolaki lakkautti vanhat kunnan- ja piirieläinlääkärin virat ja perusti niiden tilalle uudenmuotoisia kunnaneläinlääkärin virkoja sekä läänineläinlääkärin virkoja. Eläinlääkintähuoltolain valmistelussa ministeriön eläinlääkintöosastolla oli hyvin suuri rooli. Sanottiin jopa, että laki oli silloisen ylijohtaja Eino Huhtalan luomus. Osastolla oli suuri arvovalta, olihan sen johdolla maastamme hävitetty pahimmat eläintaudit. Suu- ja sorkkatautia sekä raivotautia vastaan oli menestyksellä taisteltu vielä 1950-luvun lopulla, joten lain valmistelun aikaan osaston saavutukset olivat hyvin muistissa. Niinpä eläinlääkintähuoltolaissa ministeriön eläinlääkintäosastolle annettiin valta ja vastuu Suomen eläinlääkintähuollon järjestämisestä ja ohjeistamisesta. Lain mukaan kunnan eläinlääkintähuollosta ei vastannut kunta vaan kunnaneläinlääkäri. Tulkitsen lakitekstiä niin, että tulevat kunnaneläinlääkärit nähtiin eräänlaisina uusina pienpiirieläinlääkäreinä, valtion työrukkasina. Eläintautien uhka oli edelleen olemassa, ja valtio tarvitsi alaisekseen suorittavan portaan tarttuvien tautien vastustamisessa. Vastineeksi valtiolle tehtävistä palveluksista valtio tarjosi kunnille valtionapua kunnaneläinlääkärin palkkaan, virka-asuntoon ja vastaanottotilojen rakentamiseen sekä lupasi maksaa kunnaneläinlääkärin koko eläkkeen, perhe-eläkkeen ja hautausavun. Piirieläinlääkäri Korpelan reviirillä Laitilan piirieläinlääkärin virkaa oli hoitanut vuodesta 1939 lähtien Kaarlo Korpela ( ). Korpela on hyvin näkyvä hahmo 364

17 niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin lukuisten luottamustehtäviensä kautta. Sekä Sakari Isolauri että Rolf Berger kertoivat, että piirieläinlääkäri Korpelaa vaivasi pelko töiden loppumisesta, ja sen seurauksena oli mustasukkainen oman reviirin vartioiminen. Korpelan sukupolven eläinlääkärit olivat eläneet 1930-luvun ankaran pula-ajan ja kokeneet siihen liittyvän työttömyyden ja jopa puutteen. Pulan aikana Korpela oli työskennellyt kunnaneläinlääkärinä Varsinais-Suomessa, mikä oli pahimpia pula-alueita. Ehkä pula-aika oli koetellut myös nuorta Korpelaa ja luonut elinikäisen epävarmuuden töiden ja toimeentulon riittävyydestä. Niinpä piirieläinlääkäri Korpela ei ilahtunut, kun nuori eläinlääkäri Sakari Isolauri asettui hänen alueelleen. Asiaa ei auttanut, että Kaarlo Korpela vuonna 1968 täytti 67 vuotta ja saavutti virallisen eläkeiän. Korpela jatkoi piirieläinlääkärin tehtävien hoitamista virkaatekevänä. Isolauri saavuttaa karjanomistajien suosion Sakari Isolauri toimi kunnaneläinlääkärin sijaisena Raumalla ja Uudessakaupungissa. Ripeän eläinlääkärin maine levisi pian, ja myös laitilalaiset oppivat pyytämään Isolauria hoitamaan eläimiään. Vuonna 1969 Laitilan kunta julisti uuden eläinlääkintähuoltolain mukaisen kunnaneläinlääkärin viran auki. Virkaan oli kymmenen hakijaa, yksi heistä Sakari Isolauri. Terveydenhuoltolautakunta antoi kunnanvaltuustolle lausunnon hakijoista. Kaarlo Korpela oli lautakunnan varapuheenjohtaja, ja hän oli asettanut ehdokkaat järjestykseen. Sijalla kymmenen Korpelan listalla oli Sakari Isolauri. Muut lautakunnan jäsenet eivät hyväksyneet Korpelan ehdotusta, vaan Isolauri nostettiin ensimmäiselle ehdokassijalle. Samaa mieltä oli kunnanvaltuusto, joka valitsi Vuoden 1970 toukokuussa Laitilan kunnanvaltuusto valitsi Isolaurin uudelleen kunnaneläinlääkärin virkaan täysin vastoin eläinlääkintöosaston ohjetta. Isolaurin Laitilan kunnaneläinlääkäriksi. Eläinlääkintähuoltolain yhdeksännen pykälän mukaan maatalousministeriön eläinlääkintöosasto antaa valitulle kunnaneläinlääkärille määräyksen virkaan: Jos havaitaan, ettei valittu, vaikka hän onkin laillistettu eläinlääkäri --- ole virkaan sopiva tahi että hänen on suoritettujen opinnäytteiden, muutoin osoitetun taidon tai aikaisemman virkatoiminnan perusteella katsottava olevan toista hakijaa huomattavasti heikomman, eläinlääkintöosastolla on oikeus määrätä uusi vaali toimitettavaksi. Koska useilla muilla virkaa hakeneilla oli enemmän virkavuosia kuin Isolaurilla, kieltäytyi eläinlääkintöosasto tämän pykälän perusteella määräämästä Sakari Isolauria Laitilan kunnaneläinlääkärin virkaan. Sen sijaan osasto määräsi kunnan toimittamaan uuden vaalin, missä mukana olisivat muut hakijat paitsi Isolauri. Laitilan kunta taktikoi Kun Laitilan kunta ei saanut Isolaurille määräystä vakituiseen kunnaneläinlääkärin virkaan, pyysi kunta eläinlääkintöosastoa määräämään Sakari Isolaurin hoitamaan avoinna olevaa kunnaneläinlääkärin virkaa viransijaisena, kunnes virka saataisiin täytettyä. Eläinlääkintöosasto ei voinut evätä määräystä, koska laki puhui vain vakinaiseen virkaan nimittämisestä. Vuoden 1970 toukokuussa Laitilan kunnanvaltuusto valitsi Isolaurin uudelleen kunnaneläinlääkärin virkaan täysin vastoin eläinlääkintöosaston ohjetta. Tällaista jääräpäisyyttä ei ehkä mikään muu kunta olisi tohtinut harjoittaa, mutta Laitilalla oli vastaava tapaus pidetyn kunnanjohtajansa Eero Honkisen valinnasta. Honkinen oli aikanaan ollut kuntalaisten ja kunnanvaltuuston suosikki kunnanjohtajaksi, vaikka omasikin hakijoista vähiten kunnalliselämän kokemusta. Valitusten jälkeen korkein hallinto-oikeus oli määrännyt vaalin uusittavaksi ja valtuusto valitsi tyynesti uudelleen Honkisen. Laitilalaiset uskoivat, että sama onnistuisi myös kunnaneläinlääkärin valinnassa. Epäluulo kytee Laitilan kunnalla oli vastassaan erittäin hyvin arvonsa tunteva maatalousministeriön eläinlääkintöosasto. Osaston ylijohtajana toimi eläinlääketieteen tohtori Klaus Tarnaala ( ), joka oli vaikuttanut osastolla vuodesta 1935 alkaen. Klaus Tarnaala oli Kaarlo Korpelan ystävä, ja miehet olivat olleet yhtaikaa Suomen eläinlääkäriyhdistyksen johtotehtävissä. Sakari Isolauri kertoo, että tämän takia alettiin Laitilassa puhua Korpelan ja Tarnaalan välisestä sopimuksesta, jolla estettäisiin Isolaurin valinta kunnaneläinlääkärin virkaan. Kaarlo Korpelalla oli kova halu tehdä töitä, ja estämällä minua saamasta virkaa saattaisi Korpela edelleen jatkaa piirieläinlääkärin virassa, jatkoi Isolauri. Rolf Berger tyrmäsi tämän ajatuskuvion täysin: Osasto puolusti eläinlääkintähuoltolain yhdeksännen pykälän toista momenttia. Osasto ei toiminut ketään vastaan, mutta vastustajaksi tuli Laitilan kunta. Laajalti levinnyt käsitys, jonka mukaan eläinlääkintöosasto tai joku sen virkamiehistä olisi 365

18 Suomen Eläinlääkärit 1971 Rolf Berger, Sakari Isolauri ja Kaarlo Korpela. toiminut Laitilan piirieläinlääkärin hyväksi tai hänen ohjaamanaan, on epätosi ja väärä. Ajatus, että tällaiseen prosessiin olisi lähdetty, jotta eläkkeelle jäävä piirieläinlääkäri saisi jatkaa vt:nä pari vuotta, on vähintään hämmästyttävä. Mukana olleena ja ylijohtaja Tarnaalan virkamiesetiikan tuntien se on mahdoton ajatus. Lakikirjaa luetaan puolin ja toisin Ministeriön eläinlääkintöosasto vetosi virkamääräyksen evätessään eläinlääkintähuoltolain yhdeksänteen pykälään, jossa osastolle annettiin oikeus kieltäytyä määräämästä virkaan virkavuosiltaan muita vähäisempi hakija. Osaston mielestä pykälä olisi täysin vesittynyt, ellei sitä olisi sovellettu. Berger pohti lainlaatijan eli Eino Huhtalan motiiveja kirjoittaa laki juuri tuohon muotoon: Huhtalan huolena on täytynyt olla 72 lopetettavaa piiriä ja niiden viranhaltijat. Miten edesauttaa, että mahdollisimman moni heistä voisi sijoittua kunnaneläinlääkärin virkoihin? Myös kunnaneläinlääkäreiden sijoittumisen kannalta pidettiin virka-ansioiden huomioon ottamista tärkeänä. Syrjäseuduille, missä ansiotaso praktiikasta oli alhainen ja lasten koulunkäyntimahdollisuudet huonot, oli hyvin vaikea saada viranhaltijoita. Haluttiin kasvattaa mahdollisuutta, että tällaisen viran haltijalla olisi kohtuullisen ajan kuluttua mahdollisuus saada virka rintamailta. Laitilan kunnanjohtaja Tuohon aikaan ei ministeriössä nähty untakaan ammattitiedottajista, ja koko tiedottamisen tarpeellisuutta ei ministeriössä oikeastaan ymmärretty. Koko homma olisi tuntunut hyvän työajan tuhlaukselta. Eero Honkinen pöyristyi moista perustelua, ja hän jyrisi ylioppilaskunnan Glottis-lehdessä: Kun eläinlääkintöosasto on kantansa tueksi vedonnut tarkoitukseensa pakottaa omaksumallaan kannalla nuoria eläinlääkäreitä hakemaan vähemmän kysyttyihin Pohjois- ja Itä-Suomen virkoihin, on todettava, että menettely on erittäin kyseenalainen ja epätarkoituksenmukainen. Tällainen tarkoitusperä on myös ilmeisesti lakiin perustumaton. Pohjois- ja Itä-Suomen eläinlääkintähuolto olisikin turvattava näiden alueiden kunnaneläinlääkärin virkoihin myönnettävällä erikoisvaltionavulla. Lisäksi kunnanjohtaja Honkinen kiinnitti huomiota eläinlääkintähuoltolain yhdeksännen pykälän sanamuotoon: eläinlääkintöosastolla oli oikeus, mutta ei suinkaan ehdotonta velvollisuutta kieltäytyä määräyksen antamisesta virkaan. Byrokratian perinne Suomessa byrokratiakulttuuri eli vielä 1960-luvulla täydessä kukoistuksessaan. Sen ydin oli juridinen hallintokulttuuri, jossa tärkeintä oli noudattaa lakia. Myös eläinlääkintöosasto noudatti aikansa hallintotapaa. Se varoi tarkoin rikkomasta pykäliä, ja tärkeää oli, että lakia ei sovellettu virheellisesti tai virkamies menetellyt väärin. Asia oli silloin hyvin hoidettu, kun oli tehty niin kuin laissa lukee. Bergerin mukaan osastolla vallitsi lähes sotilaallinen organisaatio ja kuri. Käskyt annettiin ja niitä toteltiin ilman sen kummempia perusteluja. Ajatus siitä, että asioista olisi pitänyt tiedottaa tai keskustella lehdistön tai hallintoalamaisten kanssa, tuntui tarpeettomalta. Rolf Bergerin sanoin: Tuohon aikaan ei ministeriössä nähty untakaan ammattitiedottajista, ja koko tiedottamisen tarpeellisuutta ei ministeriössä oikeastaan ymmärretty. Koko homma olisi tuntunut hyvän työajan tuhlaukselta. Osapuolet kohtaavat Kiistan osapuolet lähestyivät toisiaan vain äärimmäisen muodollisilla kirjeillä. Henkilökohtaisia tapaamisia tai neuvotteluja ei ollut. Pattitilanteen selvittämiseksi Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK järjesti puheenjohtajansa Heikki Haaviston johdolla osapuolten välisen tapaamisen. MTK:n järjestämä kokous ei onnistunut tuomaan ratkaisua riitaan. Rolf Berger muistelee kokousta: Saattoi olla, että Tarnaala halusi ennen eläkkeelle lähtöään puhdistaa pöydän vaikeista asioista ja haki sovintoa. Osastolla laadittiin ratkaisumallit, joihin osasto voisi suostua, jotta riita saataisiin pois päiväjärjestyksestä ja joiden tuloksena Isolaurin valinta tulisi hyväksytyksi. Aikamoista juristeriaa ja 366

19 kasvojen pesuvettähän paperi on, eikä kovin mukavaa luettavaa näin jälkikäteenkään. Tarkoitus oli, että osaston edustajana kokoukseen osallistuisi Tarnaala. Viime tingassa hän kuitenkin delegoi osallistumisen minulle. Laitilan edustajien reaktio oli, että Tarnaalan poissaoloa ei hyväksytty ja ettei ilman häntä voitu olla varmoja sopimuksen pitävyydestä. Oletin silloin, että laitilalaiset olivat loukkaantuneita siitä, että kokousedustajana oli vain tarkastaja ylijohtajan sijasta. Nyt käsitän, että lisäksi luulo Tarnaalan ja Korpelan salaliitosta oli niin luja, etteivät laitilalaiset tosiaan uskoneet osaston hyviin aikomuksiin. Lex Isolauri syntyy Laitilan väki kääntyi kansanedustajiensa puoleen, jotta eläinlääkintähuoltolaista poistettaisiin tuo virkamääräyksiä koskeva yhdeksännen pykälän toinen momentti. Vuoden 1971 lopulla kansanedustajat Taisto Tähkämaa ja Mauno Kurppa tekivät asiasta eduskuntakyselyn. Kyselyyn vastasi maaja metsätalousministeri Samuli Suomela. Rolf Berger kertoo, että Suomelan vastaus kirjoitettiin pääosin eläinlääkintöosastolla. Vastauksessa todettiin, että osasto oli menetellyt oikein, ja menettelyn muuttaminen edellyttäisi poliittista tahtoa. Kun tätä poliittista tahtoa sitten tuli ja lakia haluttiin muuttaa, tyytyi osasto välittömästi ministerinsä tahtoon. Ministeriön virkamies tuki aina hallituksen ja ministerinsä mielipidettä sen jälkeen, kun hallitus tai ministeri oli asiasta päättänyt. Eläinlääkintähuoltolain yhdek- Maaseudun Tulevaisuus

20 sännen pykälän toisen momentin kumoava laki säädettiin eduskunnassa 13. heinäkuuta Se tunnetaan lempinimellä Lex Isolauri. Kohtaamisia Laitilan tapauksen voi nähdä eri aikakausien kohtaamisena, jopa törmäämisenä. Yhtäällä oli vanhoja virkamiesperinteitä noudattava ministeriön eläinlääkintöosasto, joka pyrki kaikessa toiminnassaan ehdottoman tarkkaan lain noudattamiseen. Osasto kantoi myös huolta vanhojen piirieläinlääkäreiden sijoittumisesta sekä Itä- ja Pohjois- Suomen eläinlääkäritilanteesta. Toisaalla oli moderni Laitilan kunta, joka korosti useissa kirjoituksissaan, että kuntahan se eläinlääkäriä tarvitsee eikä valtio. Laitilan kunta mielsi kunnaneläinlääkärin nimenomaan kuntalaisten palvelijaksi eikä niinkään koko maan eläinlääkintähuoltoa tai kansanterveyttä vaalivaksi virkamieheksi. Tärkeä törmäyspiste oli uuden ja vanhan eläinlääkärin, Sakari Isolaurin ja Kaarlo Korpelan, kohtaaminen. Kaarlo Korpelan koko elämän täytti eläinlääkäriys ja sen luoma identiteetti. Korpela oli huolissaan asemansa menettämisestä, kun nuori ja suosittu eläinlääkäri asettui hänen alueelleen. Laitilan tapauksessa törmättiin myös keskustelu- ja tiedotuskulttuurin kehittymättömyyteen. Osapuolet eivät tavanneet toisiaan, ainoa yhteydenpito olivat jäykät kirjelmät ja määräykset. Tiedotusvälineille välittyi vain Laitilan kunnan kanta, ministeriön kantaa ei joko kysytty tai sitä ei osattu kertoa. Rolf Berger pohtii jälkiviisaana osaston toimintaa ja toteaa ironisesti: Jos tutustuu osastolle tulleisiin kirjelmiin 1930-luvulta alkaen ja tänä päivänä seuraa Fimnetissä eläinlääkäreiden keskustelupalstaa, ei voi välttyä yleistrendiltä. Osastolle, minkä niminen se on milloinkin ollut, kertyy aina harvinaisen osaamatonta porukkaa. Kirjoittaja on eläinlääkäri Ylivieskasta. Hän opiskelee kulttuurihistoriaa avoimessa yliopistossa. Kirjoituksen laajempi versio on luettavissa liiton kotisivuilla Eläinlääkärilehden sivun alalaidassa. Lähteet: Sakari Isolaurin haastattelu lokakuu Rolf Bergerin haastattelu marraskuu Laitilan piirieläinlääkärin arkisto vuosilta Turun maakunta-arkisto. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston arkisto vuosilta Valtioneuvoston arkisto. Glottis 4/1971. Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ylioppilaskunnan julkaisu. Helsingin Sanomat Maaseudun tulevaisuus Suomen Kuvalehti 5/1971 ja 50/1971 Suomen Eläinlääkärilehti vv Alifrosti, Kari & Vehmas, Jukka: Laitila 1900-luvulla. Laitila Berger, Rolf: Eläinlääkintölaitoksen keskusja aluehallinnon kehitys. Teoksessa Annotationes Veterinariae. Suomen Eläinlääkäriliitto Oulu 1992, Suomen eläinlääkärit Lahti Tiihonen, Seppo & Ylikangas, Heikki: Virka valta kulttuuri. Helsinki LAITILAN VIRANTÄYTÖN PÄIVÄMÄÄRIÄ Laitilan kunnanvaltuusto valitsee Sakari Isolaurin kunnaneläinlääkärin virkaan Maatalousministeriön eläinlääkintöosasto kieltäytyy antamasta Isolaurille virkamääräystä Korkein hallinto-oikeus jättää Laitilan kunnan valituksen tutkimatta, koska nimitysasioista ei voi valittaa Isolauri alkaa hoitaa Laitilan virkaa viransijaisena Laitilan kunnanvaltuusto valitsee Isolaurin toisen kerran kunnaneläinlääkärin virkaan Eläinlääkintöosasto kieltäytyy antamasta Isolaurille virkamääräystä, peruuttaa Isolaurin määräyksen hoitaa Laitilan virkaa viransijaisena 1. syyskuuta alkaen ja pyytää Turun ja Porin lääninhallitukselta apua Laitilan kunnan kuriin saattamiseksi Laitilan kunnanvaltuusto palkkaa Isolaurin työsopimuksella hoitamaan kunnaneläinlääkärin virkaa. Eläinlääkintöosasto vastaa tähän kieltämällä kunnalta viran valtionavun, koska kyseessä ei ole eläinlääkintähuoltolain tarkoittama virka Turun ja Porin lääninhallitus velvoittaa Laitilan kunnan markan (noin 840 euron ilman rahanarvon ajallista muutosta) uhkasakon uhalla toimituttamaan kunnaneläinlääkärin vaalin MTK kutsuu tapaamiseen Laitilan kunnan ja ministeriön eläinlääkintöosaston edustajia sekä laitilalaisia karjankasvattajia kiistaa sovittelemaan. Yhteisymmärrykseen ei päästä Laitilan kunnanvaltuusto valitsee Isolaurin kolmannen kerran kunnaneläinlääkärin virkaan Kansanedustaja Mauno Kurppa tekee eduskunnalle kirjallisen kysymyksen asiasta. Suullisesti asiasta kysyy myös kansanedustaja Taisto Tähkämaa Maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuro esittelee lain eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta siten, että laista poistettaisiin yhdeksännen pykälän toinen momentti Eduskunta hyväksyy lain eläinlääkintähuoltolain yhdeksännen pykälän toisen momentin kumoamisesta. Tätä lakia kutsutaan Lex Isolauriksi Eläinlääkintöosasto antaa Sakari Isolaurille määräyksen Laitilan kunnaneläinlääkärin virkaan. 368

Vedinkaston tehtävänä on: 1. pitää vetimen iho hyväkuntoisena, jotta iho kykenee vastustamaan utaretulehduksia aiheuttavien bakteerien tarttumista/ ko

Vedinkaston tehtävänä on: 1. pitää vetimen iho hyväkuntoisena, jotta iho kykenee vastustamaan utaretulehduksia aiheuttavien bakteerien tarttumista/ ko 6e. Vedinkasto Laura Kulkas Valio Oy Vedinkaston tehtävänä on: 1. pitää vetimen iho hyväkuntoisena, jotta iho kykenee vastustamaan utaretulehduksia aiheuttavien bakteerien tarttumista/ kolonisoitumista

Lisätiedot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot Tehotippi Soft Utareterveys ja vedinkastot HIVEN OY Utaretulehdus valitettavan yleinen sairaus Heikentää merkittävästi eläinten hyvinvointia Utaretulehdus on eläinlääkärihoitojen ja poistojen yleisin syy.

Lisätiedot

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com Lely Caring - huomio vedinkastoon www.lely.com innovators in agriculture LELY CARING UTARETERVEYS Terve utare on parhaan mahdollisen maitotuotoksen perusta. Vuosittain keskimäärin joka kolmas lehmä sairastaa

Lisätiedot

Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos

Syventävien opintojen tutkielma Tiina Juselius Helsingin Yliopisto 2008 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus: tartunnan kesto, bakteerilajien väliset erot ja vaikutus maidon somaattisten solujen pitoisuuteen Syventävien opintojen tutkielma Tiina

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle.

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ruiskullinen (= 10 g) valmistetta sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Vedinkaston käyttö lehmän utaretulehduksen ehkäisyssä. Kirjallisuuskatsaus ja selvitys Suomen markkinoilla olevista aineista.

Vedinkaston käyttö lehmän utaretulehduksen ehkäisyssä. Kirjallisuuskatsaus ja selvitys Suomen markkinoilla olevista aineista. Vedinkaston käyttö lehmän utaretulehduksen ehkäisyssä. Kirjallisuuskatsaus ja selvitys Suomen markkinoilla olevista aineista. Laura Arminen Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI. AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI. AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml valmistetta sisältää: Vaikuttavat aineet: Marbofloksasiini... 3,0 mg Klotrimatsoli...

Lisätiedot

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi

Lisätiedot

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /

Lisätiedot

Vaikuttavat aineet: Klooriheksidiinidiglukonaatti 20 mg (vastaa 11,26 mg klooriheksidiiniä) Mikonatsolinitraatti 20 mg (vastaa 17,37 mg mikonatsolia)

Vaikuttavat aineet: Klooriheksidiinidiglukonaatti 20 mg (vastaa 11,26 mg klooriheksidiiniä) Mikonatsolinitraatti 20 mg (vastaa 17,37 mg mikonatsolia) 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Malaseb vet. 20 mg/ml + 20 mg/ml shampoo 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttavat aineet: Klooriheksidiinidiglukonaatti 20 mg (vastaa 11,26 mg klooriheksidiiniä)

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

Tissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: Solut utareessa. Tulkitse bakteeritulos oikein: Ota näyte puhtaasti! Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos

Tissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: Solut utareessa. Tulkitse bakteeritulos oikein: Ota näyte puhtaasti! Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos Tissit kuntoon! Ell Kirsi Vartia Jalostuskurssi Vuokatti 2015 Tissit ovat kunnossa, kun: Utarerakenne: lypsy sujuvaa ja nopeaa Ei vuoda maitoa Maitomäärä riittävä Utarekudos on terve sähkönjohtokyky Solut

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Posatex korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Orbifloksasiini Mometasonifuroaatti (monohydraattina) Posakonatsoli 8,5 mg/ml 0,9

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Kumoaa Mehiläisten esikotelomädästä 27.3.1990 annettu maa- ja metsä- talousministeriön eläinlääkintöosaston yleiskirje n:o 210.

Kumoaa Mehiläisten esikotelomädästä 27.3.1990 annettu maa- ja metsä- talousministeriön eläinlääkintöosaston yleiskirje n:o 210. D 127 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto PÄÄTÖS nro 2/EEO/96 Päivämäärä 4.1.1996 Dnro 976/50-95 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.6.1996 - toistaiseksi Eläinlääkäreille ja

Lisätiedot

LEX ISOLAURIN SYNTY kertomus Laitilan kunnaneläinlääkärin viran täytöstä 1960-luvun hallintokulttuurissa

LEX ISOLAURIN SYNTY kertomus Laitilan kunnaneläinlääkärin viran täytöstä 1960-luvun hallintokulttuurissa Tästä kertomuksesta on julkaistu lyhyempi ja kuvitettu versio Eläinlääkärilehdessä 7-8/2005. LEX ISOLAURIN SYNTY kertomus Laitilan kunnaneläinlääkärin viran täytöstä 1960-luvun hallintokulttuurissa Katri

Lisätiedot

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

Exspot permetriini 744 mg/ml

Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot - permetriini 744 mg/ml Eläinlääkevalmiste Paikallisvaleluliuos koiralle Vaikuttava-aine permetriini 744 mg/ml Kantoaine Dowanol, uudistunut 2005 Vaikutus on täysin

Lisätiedot

Eläinlääkärin monipuolinen ammatti

Eläinlääkärin monipuolinen ammatti Eläinlääkärin monipuolinen ammatti ja työllisyysnäkymät ELL Päivi Lahti Ympäristöterveydenhuollon yliopistonlehtori Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta Abi-info

Lisätiedot

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001. Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat

Lisätiedot

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015 Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy

Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy Valion Aluelaboratoriot ottivat 1.2.2010 käyttöön uuden geeniteknologisen, PCR (Polymerase Chain

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Opiskele eläinlääkäriksi

Opiskele eläinlääkäriksi Opiskele eläinlääkäriksi Monien mahdollisuuksien ammatti 2 Eläinlääkärin monipuolinen työkenttä Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Muuttuva ja kansainvälistyvä maailma on tuonut eläinlääketieteen

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen Sivu/sivut 1 / 6 1 Menetelmä T. Honkanen-Buzalski and E. Seuna: Isolation and identification of pathogens from milk. Teoksessa The bovine udder and mastitis, 1995, 121-141. Muunnos. 2 Poikkeamat viitemenetelmästä

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen tai melkein valkoinen talkkimainen jauhe.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen tai melkein valkoinen talkkimainen jauhe. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 10 mg/g puuteri 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma puuteria sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /..

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /.. 3134 TERVEYSTODISTUS (1) LIITE A Tämä todistus on laadittava lomakkeelle, jossa on sama teksti sekä lähettävän että vastaanottavan maan virallisella kielellä. Terveystodistuslomakkeet tilataan maa- ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki 6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Kaikki kohde-eläinlajit: - Tiamfenikolille herkkien mikrobien aiheuttamien pinnallisten haavainfektioiden hoito.

VALMISTEYHTEENVETO. Kaikki kohde-eläinlajit: - Tiamfenikolille herkkien mikrobien aiheuttamien pinnallisten haavainfektioiden hoito. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Taf vet. 28,5 mg/g sumute iholle, liuos VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 g sisältää: Vaikuttava aine: Tiamfenikoli Apuaineet: Kurkumiini (E 100) 0,5 mg

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI PAKKAUSSELOSTE Fucithalmic vet. 1% silmätipat, suspensio koirille ja kissoille 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1

VALMISTEYHTEENVETO 1 VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Adaxio 20 mg/ml + 20 mg/ml shampoo koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra sisältää: Vaikuttavat aineet: Klooriheksidiinidiglukonaatti

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE Dicural 15 mg päällystetyt tabletit koiralle Dicural 50 mg päällystetyt tabletit koiralle

PAKKAUSSELOSTE Dicural 15 mg päällystetyt tabletit koiralle Dicural 50 mg päällystetyt tabletit koiralle PAKKAUSSELOSTE Dicural 15 päällystetyt tabletit koiralle Dicural 50 päällystetyt tabletit koiralle Dicural 100 päällystetyt tabletit koiralle Dicural 150 päällystetyt tabletit koiralle 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN

Lisätiedot

Korvakäytävä on puhdistettava ja kuivattava huolellisesti ennen hoitoa.

Korvakäytävä on puhdistettava ja kuivattava huolellisesti ennen hoitoa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Norotic vet korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Marbofloksasiini 3,0 mg Klotrimatsoli 10,0 mg Deksametasoni 0,9 mg (vastaten

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä

Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä Vastuuhenkilö Katariina Pekkanen Sivu/sivut 1 / 5 Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä 1 Menetelmän tarkoitus ja soveltamisala Delvotest SP-NT (DSM Food Specialities, Delft

Lisätiedot

Lypsylehmien vedinten päiden kunto ja utareterveys Etelä-Pohjanmaan lypsykarjojen terveydenhuoltoprojektissa

Lypsylehmien vedinten päiden kunto ja utareterveys Etelä-Pohjanmaan lypsykarjojen terveydenhuoltoprojektissa Miia Huusko, Mervi Yli-Hynnilä, Kristiina Dredge ja Satu Pyörälä Lypsylehmien vedinten päiden kunto ja utareterveys Etelä-Pohjanmaan lypsykarjojen terveydenhuoltoprojektissa 1998 Teat end condition and

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi perustettu 30.6.1994 Tausta: - Säilyttää Suomen erinomainen terveystilanne - Hallita EU- jäsenyyden mukanaan tuomat uudet tautiriskit

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Miten taudista eroon?

Miten taudista eroon? Esikotelomädästä vapautuminen Esikotelomätä on mehiläisten vakava sikiötauti, joka johtaa hoitamattomana aina mehiläispesän kuolemaan. Tauti ei kuitenkaan tarkoita mehiläistarhauksen loppua, sillä tarhaajat

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää

Lisätiedot

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fusidic Acid Orifarm 20 mg/g, emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää fusidiinihappoa hemihydraattina, joka vastaa

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Hunajan terveysvaikutuksista Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja BerryFoods A. Tuotekehitysosio Pilot-mallituote:marja-hunajmehu,

Lisätiedot

Health Nutrition -ruokaa herkille kissoille.

Health Nutrition -ruokaa herkille kissoille. Health Nutrition -ruokaa herkille kissoille. VET CAT NUTRITION Saatavana eläinlääkäreiltä. Herkän ruoansulatuksen alkeet. Joillakin kissoilla on herkkä ruoansulatus. Se voi olla seurausta useista tekijöistä,

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

* vastaanottotarkastuksen parametrit. Materiaalikestävyys: Suositeltujen lämpötila- ja pitoisuusrajojen puitteissa Trimeta NOD soveltuu käytettäväksi:

* vastaanottotarkastuksen parametrit. Materiaalikestävyys: Suositeltujen lämpötila- ja pitoisuusrajojen puitteissa Trimeta NOD soveltuu käytettäväksi: Trimeta NOD Kuvaus: Hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma-, panimo- ja elintarviketeollisuuden käyttöön. Ominaisuudet: erittäin hyvä teho erityisesti juomateollisuudessa esiintyviä mikrobeja vastaan.

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliini 250 mg (vastaa 287,50 mg:aa amoksisilliinitrihydraattia)

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nystimex, 100 000 IU/ml oraalisuspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 000 IU nystatiinia. Apuaineet: metyyliparahydroksibentsoaatti 1 mg natrium1,2 mg/ml,

Lisätiedot